Yhteistoiminnan toteuttaminen. Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä. Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat. Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (743/78) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa. Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista. On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.
Yhteistoiminnan toteuttaminen. Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua py- syväisluonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden to- teuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteutta- mista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasa- puolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät ni- meävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työn- tekijöistä. Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukun- ta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat. Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehit- tämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoi- minta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työ- suojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (743/78) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa. Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hy- väkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työn- antaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista. On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön to- teuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, si- säisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työky- vyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.
Yhteistoiminnan toteuttaminen. Työnantajan ja toimihenkilöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neu- vottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryh- missä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen to- teuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustet- tuina yritys ja sen työntekijät ja toimihenkilöt. Toimihenkilöt nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen toimihenkilöistä. Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsitte- lee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yh- teistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveys- huollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.
Yhteistoiminnan toteuttaminen. Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.
Yhteistoiminnan toteuttaminen. Maakunnallisessa verkostomaisessa hyvinvointityössä strategiset päämäärät on työstetty ohjelman vaiheistusta tukeviin painopisteisiin ja tavoitteisiin, joita toteutetaan mm. seuraavin keinoin - luodaan myönteistä asennetta ja ilmapiiriä ennaltaehkäisevään työhön - kerätään ja analysoidaan toiminnan edistämiseksi tarvittavaa tietoa - käynnistetään yhteisesti sovittuja kehittämishankkeita - levitetään alueilla osaamista ja hyviä käytäntöjä - verkostoidutaan hyvinvoinnin kehittämistä edistäviin ohjelmiin ja hankkeisiin ja niiden toimijatahoihin Hyvinvointiohjelman II vaiheen keskeiset painopisteet ovat nousseet aluelähtöisesti kuntien omista hyvinvointityön painopisteistä ja ne on vahvistettu hyvinvointiohjelman johtoryhmäs- sä. Tavoitteena on jatkaa yhteistä maakunnallista kehittämistyötä ja valmistaa sekä toteuttaa yhteisiä kärkihankkeita. Painopisteet yhteistyössä ovat: - kohderyhmien osalta lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin parantaminen - toiminnallisesti hyvien käytäntöjen maakunnallinen levittäminen ja käyttöönottojen juur- ruttaminen kunnissa Palvelurakenteet ja toimintamallit ovat suuressa muutosvaiheessa ja tämä antaa uusia mahdollisuuksia kehittää kuntalaislähtöistä hyvinvoinnin edistämistoimintaa. Näin ollen kun- nat ovat keskeisessä asemassa hyvinvoinnin edistämisessä varsinkin ohjelman II- ja IIIvai- heissa. Tässä edistämistyössä hyväksi työkaluksi on kehitetty ja hyväksi havaittu kuntien sähköinen hyvinvointikertomus-konsepti. Hyvinvointikertomuksissa määritellään hyvinvoin- nin edistämisen taloudelliset ja toiminnalliset painopisteet/kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpiteet sekä niiden arviointimittarit. Maakunnallisessa hyvinvointiohjelmatyössä maakuntaliitto sopimuskumppanina kokoaa Muutos Nyt -yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kuntien sähköisissä hyvinvointikerto- muksissa määritellyt tavoitteet ja arviointimittarit. Tavoitteet ja arviointimittarit asetetaan hy- vinvointiohjelman strategisten päämäärien sisään ja niitä arvioidaan vuosittain ja ohjelma- kauden päättyessä osana koko hyvinvointiohjelmatyön arviointia. Hyvinvointiohjelman johtoryhmä ohjaa ja seuraa strategisten päämäärien ja tavoitteiden to- teutumista vuosittain. Kunnille raportoidaan tuloksista vuosittain Pohjois-Pohjanmaan hyvin- vointifoorumissa alkaen vuodesta 2014 sekä hyvinvointiohjelman aluekierroksilla. Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit on hyväksytty hyvinvointiohjelman johtoryhmässä joulukuussa 2012.