VEIKKAUS OY:N TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

Voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä ole viimeis- tään kuukautta ennen sopimusjakson päättymistä kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Mikäli osapuolten välisissä neuvotteluissa tai työryhmissä ei päästä yksimieli- syyteen, voi kumpikin osapuoli irtisanoa tämän työehtosopimuksen 15.12.2017 mennessä päättymään 31.12.2017. Osapuolet neuvottelevat 2. jakson palkantar- kastuksista 30.11.2017 mennessä.

Ray:ssä 31.12.2016 voimassa olleet paikalliset sopimukset ja niiden soveltamis- ohjeet sekä työsuhteen ehdoksi vakiintuneet käytännöt siirtyvät sellaisinaan noudatettaviksi Veikkauksessa. Työnantaja ja pääluottamusmies käyvät 30.6.2017 mennessä läpi ja tarvittaessa uudistavat paikalliset sopimukset ja niiden sovel- tamisohjeet. Tämän jälkeen käytössä ovat vain erikseen sovitut paikalliset sopi- mukset ja niiden soveltamisohjeet.

2 Henkilöstön edustajien korvaukset

Henkilöstön edustajien korvaukset ovat 1.1.2017 alkaen seuraavat:

• Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut 72 euroa / kk

3 Muut asiat

3.1 Palkkausjärjestelmän kehittämistä jatketaan paikallisessa työryhmässä.

3.2 Työaikapankki

Siirtymävaiheessa 30.6. 2017 saakka noudatetaan aiemmin Raha- automaattiyhdistyksessä käytössä ollutta jaksotyön työaikapankkia.

Helsingissä, marraskuun 28. päivänä 2016 Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Sähköalojen ammattiliitto ry

I. YLEISET EHDOT

1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta noudatetaan Veikkaukseen työsuhteessa oleviin työntekijöihin.

2 § Työsuhteen alkaminen

1. Työsuhteen alkaessa voidaan sopia työsopimuslain mukaisesta koeajasta.

2. Työsopimus tulee tehdä kirjallisesti yhden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

3. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle lyhyesti alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa, kuka toimii työpaikan luottamus- miehenä ja missä luottamusmies on tavattavissa.

3 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus

Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa työn- tekijöitä.

Lisätyötä tarjotaan työsopimuslain 2 luvun 5 § mukaisesti, ellei paikallisesti ole toisin sovittu (30 §).

Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

4 § Työsuhteen päättyminen

Työsuhteen päättyessä noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja:

Työnantajan irtisanoessa

• 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään vuoden

• 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli vuoden, mutta enin- tään 4 vuotta

• 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4, mutta enintään 8 vuotta

• 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 8, mutta enintään 12 vuotta

• 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 12 vuotta

Työntekijän irtisanoutuessa

• 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta

• 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta

5 § Muut sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan alla mainittuja keskusjärjestöso- pimuksia, ellei niistä liittojen välillä ole toisin sovittu:

• yleissopimus 1990 (TT – SAK 4.6.1997, muutettu 10.5.2001)

• yhteistoimintasopimus PT – SAK 1997 (muutettu 4.5.2001)

Lisäksi osana työehtosopimusta sovelletaan Raha-automaattiyhdistyksen työn- tekijöitä koskevaa luottamusmiessopimusta ja koulutussopimusta 31.12.2017 saakka. Tähän liittyen perustetaan osapuolten välinen työryhmä, jonka tehtävä- nä on selvittää ensimmäisen sopimuskauden aikana luottamusmiessopimuksen kehitystarpeet uuden luottamusmiessopimuksen solmimiseksi. Työryhmä tekee esityksensä 31.10.2017 mennessä. Mikäli osapuolten välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, voi kumpikin osapuoli irtisanoa tämän työehtosopi- muksen 15.12.2017 mennessä päättymään 31.12.2017.

II TYÖAIKA

6 § Kiinteä, keskimääräinen ja liukuva työaika

Kiinteä työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa.

Keskimääräinen työaika

2. Työnantaja ja työntekijä tai työntekijät sekä jommankumman osapuolen esi- tyksestä luottamusmies voivat tämän pykälän määräyksistä poiketen kirjal- lisesti sopia, että säännöllinen viikoittainen työaika on keskimäärin 37,5 tun- tia. Vuorokautinen säännöllinen työaika saa tällöin olla enintään 10 tuntia ja vähintään 4 tuntia ja viikoittainen säännöllinen työaika enintään 48 tuntia. Tasoittumisjakso on enintään 20 viikkoa.

3. Edellisessä kappaleessa tarkoitettu sopimus voidaan irtisanoa päättymään tasoittumisjakson päättyessä. Irtisanomisaika on 4 viikkoa, ellei toisin sovita. Luottamusmiehen tekemä sopimus on annettava työntekijälle tiedoksi viimeis- tään viikkoa ennen sen soveltamisen alkamista. Sopimus sitoo kaikkia työnteki- jöitä, joihin sovelletaan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää.

4. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä on työtä varten ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu 37,5 viikkotuntiin. Samoin on laadittava vähintään 3 viikoksi työvuoroluettelo, josta käy ilmi säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen ajankohdat. Työvuoroluettelo laaditaan nähtäväksi viikkoa ennen tasoittumis- jakson alkamista. Tiedoksi saattamisen jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Syyt on selvitettävä luottamusmiehen kanssa.

Liukuva työaika

5. Liukuvan työajan (TAL 13 §) käytöstä sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Sopimusten raameista neuvotellaan ja sovitaan työnantajan ja pääluottamusmie- hen välillä.

Lepotauko

6. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei perusteltua aihetta muu- hun menettelyyn ole, lepotaukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoisesti. Jos säännöl- lisen työajan yhdenjaksoisuudesta joudutaan poikkeamaan, käydään perusteet läpi pääluottamusmiehen kanssa. Lepotauko voidaan paikallisesti sopia puolen (1/2) - yhden (1) tunnin pituiseksi. Mikäli työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan.

Työviikko

7. Työviikko järjestetään pääsääntöisesti 5 päiväiseksi. Edellä olevasta voidaan poiketa, milloin se paikallisista olosuhteista johtuen tai yrityksen toiminnan kannalta on tarpeellista. Työviikko alkaa maanantaina.

Arkipyhäjärjestelyt

8. Pääsiäislauantai, joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä, ellei yrityksen toi- minnasta muuta johdu.

9. Sellaisina viikkoina, joille sattuu arkipyhä muulle arkipäivälle kuin lauantail- le, lyhennetään säännöllisen työn määrää arkipyhäksi sattuvan päivän työaikaa vastaavalla määrällä.

Työtuntijärjestelmä

10. Mikäli päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikaa ei ole määrätty kiinteäksi, on ennakolta laadittava työtuntijärjestelmä, josta työnteki- jän työ ja vapaa-ajat käyvät ilmi.

7 § Jaksotyö

Jaksotyöaikaa koskevia määräyksiä voidaan noudattaa työntekijätehtävissä pe- lisaleissa, kasinoissa, ravintolakasinopeleissä, palvelukeskuksissa, asiakaspal- velukeskuksissa ja valvontakeskuksessa. Jaksotyöaikaa voidaan noudattaa myös muissa edellä mainittuja töitä vastaavissa töissä edellyttäen, että työtehtävät tai toiminnan luonne sitä edellyttävät.

Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 225 tuntia kuudessa viikossa (keskimäärin 37,5 tuntia viikossa).

Työvuorot ja lepoajat

2. Työvuoro, mikäli se pelipaikan tai pelin aukiolon puitteissa on mahdollista, pyritään järjestämään vähintään 5 tunnin mittaiseksi. Työvuoron enimmäispi- tuus on 10 tuntia. Työntekijän suostumuksella työvuoro voi olla myös 10 tuntia pidempi. Työvuoroluetteloon merkityt palaverit katsotaan työajaksi.

Kymmentuntisia työvuoroja ei saa järjestää kohtuuttomasti. Ns. normaaleja pitkiä työvuoroja järjestetään ensisijaisesti kuukausipalkkalaisille ja työsopimuksessa vakiotyömäärän sopineille.

Työvuorojen väliin tulee jäädä vähintään seitsemän tunnin lepoaika.

Mikäli vuorokautinen työaika on seitsemää tuntia pitempi, työntekijälle anne- taan työn aikana vähintään puoli tuntia kestävä lepotauko, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikalta ja jota ei lueta työaikaan.

Työvuoro ei saa alkaa klo 00:01-05:59 välisenä aikana. Jos tästä poiketaan, makse- taan ylimääräisenä korvauksena kuten varallaolosta, lähimpään sallittuun työ- vuoron alkamisajankohtaan.

Työvuorolistat

3. Työvuorolistat laaditaan nähtäväksi viikkoa ennen kuusiviikkoistasoittumis- jakson alkamista.

Työvuorolistasta voidaan poiketa vain molempien osapuolten suostumuksella. Alueilla, jossa työnjärjestely aluekohtaisista tarpeista johtuen on erilaista ja joll- ei työnantaja muuta edellytä, on työntekijän omana tehtävänä muiden samaa työtä tekevien kanssa järjestää työvuorot 6 viikoksi eteenpäin, ottaen huomioon tämän pykälän määräykset. Työvuorosuunnitelma on toimitettava työnantajalle vahvistettavaksi riittävän ajoissa ennen jakson alkua. Mahdolliset poikkeamat

sovituista ja ilmoitetuista työvuoroista on ilmoitettava työnantajan määräämälle henkilölle.

Työaikamuutokset / toiminnan lopetus

4. Työnantaja ilmoittaa työntekijälle työaikamuutoksista tai pelin sulkemisesta mahdollisimman ajoissa. Pysyvistä työaikamuutoksista tulee ilmoittaa vähin- tään 2 viikkoa etukäteen. Pelitoiminnan lopettamisen johtaessa työsuhteen päät- tämiseen noudatetaan 4 §:n mukaisia irtisanomisaikoja.

Työnantajan on, mikäli mahdollista ilmoitettava tilapäisestä työaikamuutoksesta välittömästi työntekijälle. Ellei tilapäisestä työaikamuutoksesta tai sulkemisesta ole ilmoitettu vähintään yhtä vuorokautta ennen työvuoron alkamista, on työnte- kijällä oikeus saada palkka vähintään alkuperäisen työvuoron mukaisesti.

Viikoittainen vapaa-aika

5. Viikoittainen vapaa-aika järjestetään työaikalain 31 §:n mukaisesti.

Viikon toinen vapaapäivä

6. Viikolla annetaan myös toinen vapaapäivä, joka on pyrittävä sijoittamaan vii- koittaisen vapaa-ajan yhteyteen, ellei työnantajan ja työntekijän kesken ole toisin sovittu.

Soveltamisohje:

Viikon toiset vapaapäivät voidaan sijoittaa myös yhteen pidemmäksi va- paaksi kuusiviikkoisjaksolle. Työvuorolistasta tulee myös tuolloin ilmetä vapaan ja työn yhteismäärät kuitenkin enintään työajan enimmäismäärään saakka (225 tuntia). Tällainen järjestely ei voi muodostua pysyväksi työaika- järjestelyksi.

Viikonloppuvapaa

7. Työntekijällä on oikeus kuusiviikkoisjakson aikana vähintään yhteen lauantai- sunnuntai viikonloppuvapaaseen, ellei toisin sovita. Sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden välein.

Pöytäkirjamerkintä

Työnantaja ja pääluottamusmies toteavat pelisäännöt viikonloppuvapaisiin liittyvistä käytännön menettelyistä.

Arkipyhävapaat

8. Kuukausipalkkainen ansaitsee arkipyhävapaata kaksi päivää täydeltä vuosi- neljännekseltä tai kolme päivää vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä loppiaisen osuessa muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi. Vapaa annetaan saman tai viimeis- tään seuraavan vuosineljänneksen aikana. Arkipyhävapaat lyhentävät ko. tasoit- tumisjakson työaikaa vapaan määrällä. Arkipyhävapaat annetaan kokonaisina päivinä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

8 § Virkistystauko

Työntekijälle annetaan työn aikana sellaisena työnjohdon määräämänä aikana, jolloin se kunkin työntekijän osalta työtä haittaamatta ja siinä keskeytystä aihe- uttamatta käy päinsä, kaksi virkistystaukoa täyden 7,5 tunnin työpäivän tai työ- vuoron aikana ja yksi virkistystauko lyhyemmän työpäivän tai työvuoron aikana.

9 § Työaikapankki

Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta, kilpailukykyä ja työaikojen joustavaa käyttämistä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpei- den huomioon ottamista.

Työaikapankki järjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan työnan- tajan ja luottamusmiehen kanssa paikallisesti.

Työaikapankkisopimuksessa tulee olla kirjattuna ainakin:

• Mitä yrityksen toimipaikkoja sopimus koskee

• Keitä sopimus koskee

• Mitä aika- ja palkkaeriä työaikapankkiin voidaan siirtää

• Työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat

• Työaikapankki saldon ylläpitämisestä (saldon näkyvyys)

Työaikapankkivapaan ajankohta ja määrä sovitaan työntekijän ja työnantajan kesken.

III PALKKA JA ERILAISET KORVAUKSET

10 § Palkat

1. Palkka määräytyy Veikkauksessa paikallisesti sovitun työn vaativuuden ja hen- kilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkkausjärjestelmän mukaan.

Ennen varsinaisen työn tekemisen alkamista järjestettävän koulutuksen ajalta maksetaan koulutusajan palkkana 50 % A-tason palkasta.

Veikkaus työntekijöiden tasopalkkaluokat 1.1.2017 alkaen:

Tasopalkat	kk-palkka	h-palkka
A	1622,00	10,20
B	1723,00	10,84
C	1813,00	11,40
D	1914,00	12,04
E	2024,00	12,73
F	2245,00	14,12
G	2516,00	15,82

Tasopalkat	kk-palkka	h-palkka
T1	2044,00	12,86
T2	2295,00	14,43
T3	2416,00	15,19
T4	2516,00	15,82

Tilapäiset vaativammat tehtävät

2. Jos työntekijä muusta syystä kuin vuosilomien järjestelyn takia väliaikaisesti siirretään yli kahdeksi viikoksi hoitamaan sellaista tehtävää, josta sen vaativuu- den ja vastuullisuuden perusteella maksetaan korkeampaa palkkaa, maksetaan hänelle siirron alusta lukien korvauksena 10 % suuruista lisää.

Pelinhoitajan palkkaminimi

3. Pelinhoitajalle taataan kutakin pelinhoitotyövuoroa kohti 4 tunnin mukaan laskettu palkka.

Työnantajan on, mikäli mahdollista, ilmoitettava tilapäisestä työaikamuutokses- ta välittömästi pelinhoitajalle. Ellei tilapäisestä työaikamuutoksesta tai sulke- misesta ole ilmoitettu vähintään yhtä vuorokautta ennen työvuoron alkamista, on pelinhoitajalla oikeus saada palkka vähintään alkuperäisen työvuoron mu- kaisesti.

11 § Ilta- ja yötyölisät

• Kello 18–23 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä 0,85 €/t.

• Kello 23–06 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisänä 1,85 €/t.

Iltatyö- tai yötyölisää ei makseta, kun kyseessä on ylityö tai kun työntekijä päättää työajastaan liukumarajojen puitteissa.

12 § Matkakustannukset ja päivärahat

Matkakustannusten ja päivärahojen korvaamisessa noudatetaan Xxxxxxxxxxx matkustussääntöä.

Päiväraha

Päivärahan osalta noudatetaan verohallinnon vuosittain vahvistamaa päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista:

Työmatkan kesto päiväraha

yli 6 tuntia osapäiväraha

yli 10 tuntia kokopäiväraha

Ateriakorvaus

Työmatkan tapahtuessa työajalla ja työskentelyn kestäessä vieraalla paikkakun- nalla yli 8 tuntia maksetaan ateriakorvaus työntekijälle, jolla ei ole oikeutta päi- värahaan noudattaen verohallinnon päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista.

Kilometrikorvaus

Työntekijän omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työ- matkasta suoritetaan korvausta verohallinnon vuosittain vahvistaman matka- kustannusten korvausten enimmäismäärän mukaan.

13 § Lisä-, yli- ja pyhätyö sekä viikkolepokorvaus

a) Kiinteä, keskimääräinen ja liukuva työaika Lisä- ja ylityö

1. Lisätyötä on säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi tehtävä työ, joka ei ylitä 8 tuntia.

2. Ylityötä on työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella alla määritellyin edellytyksin tehtävä työ.

3. Kiinteässä työajassa ylityötä on työ, joka ylittää 8 tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia viikossa.

4. Keskimääräisessä työajassa ylityötä on työ, joka ylittää työvuoroluetteloon merkityn vuorokautisen säännöllisen työajan edellyttäen, että työaika ylit- tää 8 tuntia. Viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittää 48 tuntia viikossa.

Maksettavat korvaukset

5. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.

6. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

7. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

8. Työntekijälle, jota tilapäisesti tarvitaan viikoittaisen vapaa-ajan aikana työhön hänen suostumuksellaan, korvataan menetetty viikoittainen vapaa-aika rahakorvauksena siten, että hänelle siltä ajalta maksettu perustuntipalkka maksetaan 100 % korotettuna. Mikäli viikoittaisena vapaa-aikana tehty työ vaihdetaan vapaaseen, on vapaa-aika aina 100 %:lla korotettu.

b) Jaksotyö Lisä- ja ylityö

1. Ylityöllä tarkoitetaan kuuden viikon tasoittumisjakson aikana 240 tunnin lisäksi tehtyä työtä. Säännöllisen työn lisäksi ylityörajaan asti tehty työ on lisätyötä.

Maksettavat korvaukset

2. Ylityöstä suoritetaan 36 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta 100

%:lla korotettu palkka. Lisätyö korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla.

3. Viikoittaisena vapaa-aikana, sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhla- pyhänä sekä vapun- ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan 100

%:lla korotettu perustuntipalkka. Mikäli viikoittaisena vapaa-aikana tehty työ vaihdetaan vapaaseen, on vapaa-aika aina 100 %:lla korotettu.

4. Pääsiäislauantaina, vapun-, juhannus- ja joulu- sekä uudenvuodenaattona tehdystä työstä maksetaan alkavan työvuoron osalta 50 %:lla korotettu tuntipalkka.

14 § Varallaolo

Varallaolosta on sovittava. Varallaolosta sovittaessa on sovittava työhön saapu- misajasta. Jos varallaolovelvollisuus on pitkäaikaista, on varallaolosta sovittava kirjallisesti. Varallaolon pituus ja toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomas- ti työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Varallaolo ei ole työaikaa eikä päivystystä. Varallaoloajasta maksetaan puolet säännöllisestä peruspalkasta. Varallaoloon liittyviin työtehtäviin ei sovelleta vähimmäistyöaikaa koskevia määräyksiä eikä lepoaikoja koskevia määräyksiä, ellei erikseen toisin sovita. Jos työntekijä lähtee varalla ollessaan suorittamaan työtehtävää, korvataan työ työehtosopimuksen 13 §:n mukaisesti.

15 § Palkan jakaja

Tuntipalkan jakajana käytetään lukua 158. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuu- kausipalkka 21:llä, ellei yrityksen käyttämästä tietojärjestelmästä johtuen käyte- tä kuukauden todellisten työpäivien lukumäärää.

IV SOSIAALISET ASIAT

16 § Sairastuminen

1. Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, jos hän on sairauden tai tapa- turman vuoksi estynyt tekemästä työtään. Oikeutta sairausajan palkkaan ei ole, jos työkyvyttömyys on aiheutettu tahallaan tai törkeällä huolimatto- muudella. Sairausajan palkkaa maksetaan kalenterivuodessa seuraavasti:

Työsuhteen kesto vähintään	Palkka ajalta
alle 1 kuukausi	50 % palkasta sairastumispäivältä ja 9 seuraavalta arkipäivältä
1 kuukausi	3 viikkoa
1 vuosi	1 kuukausi
3 vuotta	2 kuukautta
yli 5 vuotta	3 kuukautta

Sairausajan palkka

2. Työntekijällä on oikeus saada palkkansa niiltä työpäiviltä tai tunneilta, jotka ovat merkitty hänen työvuoroikseen työvuoroluetteloon. Ilta- ja yölisät huomioidaan työntekijän sairausajan palkkaa määritettäessä. Työkyvyttömyysajan kestäessä niin kauan, ettei ajalle ole vahvistettua työvuoroluetteloa, maksetaan hänelle sairausajan palkkaa keskimääräisen työajan mukaan ja ilta- ja yölisien keskimääräisen toteutuman perusteella. Tämä tarkastelujakso on puoli vuotta. Alle puolivuotta kestäneessä työ- suhteessa laskennassa huomioidaan ainoastaan edellinen kuukausi.

3. Kun työnantaja on maksanut sairausajalta täyden palkan, on työnantajalla oikeus hakea itselleen sairausvakuutuslain mukainen päiväraha enintään kuitenkin siltä ajalta, jolta palkka on maksettu.

Sairauspäivärahan menettäminen

4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin hänellä sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähen- tää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

5. Jos työntekijälle ei makseta päivärahaa työnantajasta johtuvasta syystä, on työntekijällä oikeus saada palkkaa siltä ajalta, jolta etuus olisi pitänyt maksaa.

Päivärahan yhteensovittaminen

6. Sairausajan palkasta vähennetään mitä työntekijä saa saman työkyvyttö- myyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korva- usta tapaturmavakuutuslain, työntekijän eläkelain tai liikennevakuutus- lain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edel- lä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

Sairastumisesta ilmoittaminen

7. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastu- misestaan ja sen arvioidusta kestosta.

Lääkärintodistus tai muu selvitys työkyvyttömyydestä

8. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärinto- distus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Työnantajan nimetessä käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimi- sesta aiheutuneet kustannukset.

17 § Äitiys- ja isyysvapaan palkka

Työntekijälle maksetaan hänen lakisääteisen äitiys- ja adoptiovapaansa ajalta palkkaa enintään kolmelta kuukaudelta ja isyysvapaan ajalta palkkaa kuudelta arkipäivältä. Palkanmaksun edellyttää, että työsuhde on ennen vapaan alkamista kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta.

Työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuslain äitiys-/isyysrahan. Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä äitiys-/isyysrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkan- maksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

Lapsen syntymä

Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- tai vanhem- painvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

18 § Lääkärintarkastukset

Lääkärintarkastuksiin liittyvät menettelytavat ja tarkastusten aiheuttaman an- sionmenetyksen korvaaminen käsitellään yhteistoiminnasta annetun lain mu- kaisessa menettelyssä henkilöstön edustajien kanssa.

19 § Tilapäinen poissaolo

Lapsen sairastuminen

1. Työntekijän alle 10 vuotiaan lapsen tai muun hänen taloudessaan asuvan vas- taavan ikäisen lapsen tai vammaisen lapsen hoitotukea saavan lapsen sairastu- essa äkillisesti, maksetaan työntekijälle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Sama oikeus on lapsen van- hemmalla, joka ei asu samassa taloudessa. Palkkaa maksetaan enintään 3 kalen- teripäivään sisältyviltä työpäiviltä. Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

Palkanmaksun edellytyksenä on, että

• lyhyt poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoita- miseksi ja

• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta, ja jos mahdollista, sen kes- tosta ja

• lapsen sairaudesta on toimitettu lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväk- symä selvitys.

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkka maksetaan, jos

• toisella huoltajalla,

• huoltajan avio- tai avopuolisolla tai

• lapsen huoltajalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa, ei ole ansio- työn, työajan, välimatkan, asevelvollisuuden tai siviilipalvelun suorittamisen tai kertausharjoitusten takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Esteestä on pyynnöstä annettava selvitys.

Tarvittaessa työntekijälle pyritään antamaan 3 kalenteripäivää pidempi palkaton poissaolo.

Vaikeasti sairas lapsi

2. Lapsen ollessa vaikeasti sairas, työntekijä voi sovittaessa olla pois työstä pal- kattomasti (VNP 130/85).

Lähiomaisen kuolema, hautajaiset, vakava onnettomuus tai vakava sairastuminen

3. Työntekijällä on oikeus 1 päivän palkalliseen poissaoloon, jos työntekijän työ- päivänä tapahtuu hänen lähiomaiselle vakava sairastuminen, vakava onnetto- muus, kuolema tai hautajaiset. Tällaisen poissaolon takia ei hänen vuosilomaetu- jaan vähennetä.

Lähiomaisia ovat avio- tai avopuoliso, lapset, vanhemmat, sisaret sekä iso- ja ap- pivanhemmat.

Vihkiäisvapaa

4. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään tai parisuhteen re- kisteröimistä varten, jos vihkimis- tai rekisteröimispäivä sattuu hänen työpäi- väkseen.

Merkkipäivät

5. Työntekijä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, saa palkallisen vapaa- päivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

Kutsunnat ja reservin harjoitukset

6. Työntekijän osallistuminen kutsuntatilaisuuteen sekä siihen liittyvään lääkä- rintarkastukseen ei aiheuta hänen ansionsa alentamista.

Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä. Erotuksen maksaminen edellyt- tää työntekijän selvitystä reserviläispalkan suuruudesta.

20 § Muut poissaolot

Luottamustoimet

Työntekijän on ilmoitettava jäljempänä mainittuihin kokouksiin osallistumises- taan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys osallistumi- seen tarvittavasta ajasta.

Valtio ja kunta

1. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansiomenetyskorvauksen erotus hänen osallistuessaan työaikana kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen tai val- tiollisten ja kunnallisten vaalien vaalilautakunnan työskentelyyn. Erotus maksetaan työntekijän annettua selvityksen ansiomenetyskorvauksesta.

Ammattiliitto

2. Työntekijällä on oikeus osallistua työpäivänään Palvelualojen ammatti- liitto PAM ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n edustajiston, hallituksen sekä neuvottelukunnan (sopimusalatoimikunta / -johtokunta) kokouksiin ilman, että se vähentää hänen palkkaansa tai muita työsuhde-etujaan. Vastaava oikeus koskee myös osallistumista keskusjärjestö SAK:n toimieli- mien kokouksiin.

21 § Vuosiloma

Ansainta

1. Vuosiloma määräytyy vuosilomasta annetun lain mukaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijä, jonka työsuhde on alkanut viimeistään 1.4.2009, ansaitsee vuo- xxxxxxx 3 päivää kuukaudessa lomanmääräytymisvuodelta edellyttäen, että hänen työsuhteensa on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 10 vuotta lo- manmääräytymisvuoden loppuun mennessä.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

2. Työntekijän vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain mukaan.

3. Tuntipalkkaiselle työntekijälle, joka ei ansaitse vuosilomaa, suoritetaan loma- korvaus lomanmääräytymisvuoden aikana työssäoloajalta maksetusta tai mak- settavaksi erääntyneestä palkasta, lukuun ottamatta hätätyön tai ylityön ajalta maksettavaa palkkaa.

Lomakorvaus ja prosenttiperusteinen lomapalkka

4. Lomakorvauksen suuruus on

• 9 % edellä mainitusta palkasta, jos työntekijän työsuhde on kestänyt vähem- män kuin yhden vuoden

• 11,5 %, jos työsuhde on keskeytyksettä kestänyt yhden vuoden, mutta alle 10 vuotta

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijän, jonka työsuhde on alkanut viimeistään 1.4.2009, lomakorva- uksen suuruus on 13,8 % edellyttäen, että hänen työsuhteensa on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 10 vuotta lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä.

5. Vuosilomapalkka tai sen osa vahvistettuun vuosilomasuunnitelmaan perus- tuvana maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle ennen vuosiloman tai sen osan alkamista edeltävänä palkanmaksupäivänä.

22 § Lomaltapaluuraha

1. Työntekijälle maksetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen lakisääteisen vuosi- lomansa palkasta.

2. Lomaltapaluurahan maksuajankohta määräytyy Veikkauksen ohjeistuksen mukaan.

3. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosi- lomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosilo- man päätyttyä. Xxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxx syntyy myös, jos hän välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapu- masta työhön vuosilomalain 7 §:n 2. momentissa mainitun syyn takia. Jos vuo- siloma päättyy edellä mainittuun esteeseen, erääntyy lomaltapaluuraha kuten

2. kappaleessa on määrätty.

4. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle makse- taan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta.

5. Lomaltapaluuraha maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työntekijälle hänen palattuaan sen jälkeen asianmukaisesti työhön. Tällöin maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan hänen palvelukseen as- tuessa sovellettavan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lo- mapalkasta ja vuosilomakorvauksesta, joka maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.

6. Lomaltapaluurahan vaihtamisesta vapaaksi voidaan sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Sopimusten raameista neuvotellaan ja sovitaan työnanta- jan ja pääluottamusmiehen välillä.

23 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

V MUUT ASIAT

24 § Toimintaohjeet

Työntekijän on noudatettava voimassa olevia toimintaohjeita, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.

25 § Työasu

Mikäli työnantaja vaatii työntekijöitä käyttämään erityistä työasua, on työnan- tajan se kustannettava. Työasujen huollosta sovitaan paikallisesti.

26 § Kokoontuminen työpaikoilla

1. Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n yhdis- tykset voivat työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työpaikan työsuhdeasioista edellyttäen, että:

• kokouksen pidosta etukäteen sovitaan työnantajan kanssa

• työnantaja osoittaa tarkoitukseen soveltuvan kokouspaikan

• järjestyksestä ja siisteydestä vastaa järjestäjä.

2. Järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.

27 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan ja työntekijän välillä tai työnantajan ja luotta- musmiehen kesken sekä, ellei yksimielisyyteen näin päästä, riitakysymys voi- daan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, ja toi- nen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuo- let allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekir- joittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloittamaan viikon ku- luessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.

28 § Työtaistelutoimenpiteet

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

29 § Jäsenmaksun periminen

1. Mikäli työntekijä antaa siihen valtuudet, perii työnantaja Palvelualojen ammat- tiliitto PAM ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n jäsenmaksut palkanmaksun yhteydessä ja antaa vuoden päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut kunkin edellä mainitun ammat- tiliiton pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

30 § Paikallinen sopiminen

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropu- helua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta pai- kalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla.

Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla

luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopimi- nen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.

1. Sopijapuolia ovat työnantaja ja luottamusmies tai työnantaja ja työntekijät, ellei työehtosopimusmääräyksessä ole toisin sovittu.

2. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

3. Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi.

4. Toistaiseksi voimassa olevan tai vähintään 9 kuukautta voimassa olleen mää- räaikaisen sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta.

5. Sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

6. Sopimus on osa työehtosopimusta.

31 § Sopimuksen voimassaoloaika

Sopimuskausi 1.1.2017 - 31.12.2018, joka koostuu kahdesta sopimusjaksosta seu- raavasti:

1. jakso 1.1.2017 – 31.12.2017

2. jakso 1.1.2018 – 31.12.2018

Voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä ole viimeistään kuukautta ennen sopimusjakson päättymistä kummaltakaan puolelta kirjalli- sesti irtisanottu.

Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ja työrauhavelvoite ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on liittojen välillä allekirjoitettu tai joku osapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneeksi.

Helsingissä xx. päivänä xxx-kuuta 2016

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Sähköalojen ammattiliitto ry

RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

1 § SOVELTAMISALA

Tätä sopimusta sovelletaan Raha-automaattiyhdistyksessä Palvelualojen ammat- tiliitto PAM ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n jäseniin.

2 § LUOTTAMUSMIES

Luottamusmiehen tulee olla Raha-automaattiyhdistyksen palveluksessa ja työ- ehtosopimusalalla työskentelevä työntekijä. Hänen tulee olla myös asianomaisen työehtosopimuksen solmineen ammattijärjestön jäsen.

3 § LUOTTAMUSMIEHEN VALITSEMINEN

Raha-automaattiyhdistyksen palveluksessa olevat, asianomaisen ammattiliiton jäsenet valitsevat pääluottamusmiehen ja hänen mahdollisen varamiehensä. Pääluottamusmiehen lisäksi voivat edellä mainitut henkilöt valita tarpeellisen määrän muita luottamusmiehiä siten, kuin siitä Raha-automaattiyhdistyksen ja asianomaisen liiton yrityskohtaisen yhdistyksen välillä sovitaan.

Vaali voidaan pitää työpaikalla työaikana siten, että kaikilla äänioikeutetuilla jäsenillä on mahdollisuus osallistua vaaliin. Vaalin toimittaminen ei saa kuiten- kaan häiritä työntekoa. Vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeis- tään 7 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

Valituista luottamusmiehistä ja heidän varamiehistään sekä luottamusmiesteh- tävän päättymisestä on työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen tai vaalin jär- jestäjän ilmoitettava työsuhdepäällikölle kirjallisesti tai sähköpostitse.

Luottamusmiehen estyneenä ollessa hänen oikeutensa ja velvollisuutensa siirty- vät sijaisena toimivalle varamiehelle. Sijaisesta ja sijaisuusajasta on ilmoitettava työsuhdepäällikölle kirjallisesti tai sähköpostitse.

Raha-automaattiyhdistyksen tai sen osan toiminnan olennaisesti supistuessa tai laajentuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen tai niihin verrattavien olennaisten organisaatiomuutosten vuoksi saatetaan luottamusmiesorganisaa- tio mahdollisimman pian vastaamaan Raha-automaattiyhdistyksen tai sen osan muuttunutta rakennetta.

4 § TYÖSUHDETURVA

Tässä sopimuksessa on sovittu niistä luottamusmiehen työsuhteeseen liittyvistä seikoista, jotka poikkeavat muiden henkilöiden työsuhteen ehdoista. Muissa koh- din luottamusmies on työsuhteessa työnantajaansa samassa asemassa kuin muut henkilöt. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja ja työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan muita ohjeita.

Henkilöstön edustajien asema ja oikeudet

Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille annetaan käyttöön matkapuhelin ja sähköpostiosoite. Niiden käytöstä ohjeistetaan erikseen.

Intranetin uudistamiseen liittyen sovitaan henkilöstön edustajien kanssa järjes- telmän käyttötavoista koskien heille kuuluvien tehtävien hoitamista.

Ennen henkilöstön edustajan työsuhteen mahdollista päättämistä suositellaan liittojen välisiä neuvotteluja.

Syrjintäkielto

Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävänsä vuoksi painostaa, erottaa työs- tä eikä muutoinkaan syrjiä. Luottamusmiestehtävän aikana tai sen johdosta hän- tä ei saa siirtää alempipalkkaiseen, vähempiarvoiseen tai luottamusmiestehtäviä selvästi vaikeuttavaan työhön. Yhteisesti sovitut, esim. palkkausjärjestelmämuu- tokset koskevat kuitenkin myös luottamusmiehiä.

Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa pääluot- tamusmiestehtävien hoitamista, on hänelle järjestettävä mahdollisuuksien mu- kaan muuta työtä ottaen huomioon Raha-automaattiyhdistyksen tai sen osan olosuhteet ja pääluottamusmiehen ammattitaito. Tällainen järjestely ei saa ai- heuttaa hänen ansionsa alentumista.

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisilla tai tuotan- nollisilla perusteilla, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmie- heen, ellei Raha-automaattiyhdistyksen tai luottamusmiehen toimialueena olevan Raha-automaattiyhdistyksen osan toimintaa keskeytetä kokonaan. Tästä säännöstä voidaan poiketa, jos yhteisesti todetaan tai jos työnantaja voi muutoin näissä neuvotteluissa yksilöidysti osoittaa, ettei luottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Yksilösuoja

Luottamusmiehellä on työsopimuslain 7:10 §:n mukainen erityinen irtisanomis- suoja. Luottamusmiehen edustaman henkilöstöryhmän enemmistön suostu- muksen selvittää työehtosopimusosapuolena oleva ammattiliitto.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun purkamisperusteita koskevia säännöksiä.

Ehdokassuoja

Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on ilmoitettu työnantajalle kirjallisesti. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan 3 kuukautta ennen pääluottamusmiehen toimikauden alkua ja päät- tyy muiden kuin valituksi tulleen osalta vaalin järjestäjän todettua vaalituloksen.

Jälkisuoja

Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiehenä toiminee- seen henkilöön 6 kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

Ilmoitus työsuhteen päättymisestä

Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuu- kautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merki- tään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle yhdistykselle.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, on hänelle suoritettava korvauksena vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palk- ka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12:2 §:n 2. momentissa on säädetty. Tällöin on otettava huomioon myös luotta- musmiesasema.

5 § LUOTTAMUSMIEHEN TEHTÄVÄT

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehto- sopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden tai työntekijöiden edustajana työehto- ja palkkasopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

Luottamusmies edustaa oman sopimusalansa piiriin kuuluvia järjestäytyneitä jäseniä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä henkilöstön ja työnantajan välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysy- myksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi ja työ- rauhan säilyttämiseksi.

Luottamusmiehen toimivaltansa mukaisesti tekemä sopimus sitoo myös hänen edustamiaan toimihenkilöitä ja työntekijöitä.

6 § LUOTTAMUSMIEHELLE ANNETTAVAT TIEDOT

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä luottamusmiehen edustamien toimi- henkilöiden tai työntekijöiden palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, luottamusmiehelle on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Pääluottamusmies saa kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla edustamaansa ammattijärjestöön järjestäytyneistä henkilöistä seuraavat tiedot:

• suku- ja etunimet

• kustannuspaikka

• uusien työsuhteiden alkamisaika

• irtisanotut ja lomautetut

• määräaikaisten lukumäärä ja työsuhteen sovittu kestoaika

• koko- ja osa-aikaisten lukumäärä

Pääluottamusmies saa tiedot kerran vuodessa helmikuun loppuun mennessä. Uusista henkilöistä tiedot annetaan neljännesvuosittain huhti-, heinä-, loka-, ja tammikuussa edeltävän neljännesvuoden tilanteen mukaan. Lisäksi määräai- kaisten työsuhteiden perusteista annetaan tiedot tammi- ja heinäkuussa edeltä- vän puolen vuoden tilanteen mukaan.

Pääluottamusmiehelle annetaan kerran vuodessa helmikuun loppuun mennessä edustamansa henkilöstöryhmän osalta

• selvitys työhönoton yhteydessä kerättävistä tiedoista

• selvitys palkkausjärjestelmän mukaisesta tehtävän vaativuudesta.

Pääluottamusmies saa vuosittain toukokuun loppuun mennessä edellisen syk- syn palkkatilaston perusteella seuraavat tiedot edustamansa henkilöstöryhmän osalta erikseen miesten ja naisten osalta:

• palkkausjärjestelmän mukaisiin vaativuustasoihin kuuluvien lukumäärä

• palkkausjärjestelmän mukainen henkilökohtaisen työmenestyslisän keskiarvo

• palkkausjärjestelmän mukainen keskipalkka

Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § LUOTTAMUSMIEHELLE MYÖNNETTÄVÄ TYÖSTÄ VAPAUTUS

Luottamusmiehellä on oikeus saada luottamusmiestehtävien hoitamista varten vapautusta työstä siihen riittävä aika tai kuten siitä erikseen sovitaan.

Luottamusmiehellä on oikeus käydä sovittavalla tavalla luottamusmieskautensa aikana työajalla edustamillaan Raha-automaattiyhdistyksen omilla työpaikoilla. Työnantaja maksaa aiheutuvat matkakulut päivärahoineen.

8 § LUOTTAMUSMIEHELLE ANNETTAVAT SÄILYTYS JA TYÖSKENTELYTILAT

Luottamusmiehelle annetaan riittävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asia- kirjoille. Hänelle annetaan myös käyttöön työnantajan hallinnassa olevaa tarkoi- tuksenmukaista toimistotilaa ja tavanomaisia toimistovälineitä, jotta asiakirjat voidaan säilyttää ja jotta tehtävän vaatimat keskustelut voidaan käydä luotta- muksellisesti.

9 § PALKKAUS JA ANSIONMENETYKSEN KORVAUS

Pääluottamusmiestehtävässä toimivan henkilön palkka määräytyy sopimus- palkkana. Kun hänen pääluottamusmieskautensa päättyy, palkka määräytyy hänen työtään koskevan voimassa olevan palkkausjärjestelmän mukaisesti.

Luottamusmiestehtävien hoitamisesta maksettava erillinen korvaus on 59 eu- roa/kk, ellei muuten ole sovittu korkeammasta korvauksesta. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää hoitaessaan luottamusmiestehtäviä työaikanaan.

Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan tästä ajasta lisä- tai ylityökorvaus asian- omaisen työehtosopimuksen mukaan.

Jos luottamusmies joutuu matkustamaan työnantajan kanssa sovittujen luotta- musmiestehtävien vuoksi, suoritetaan matkakorvaukset kuten normaalien työ- tehtävien yhteydessä.

Pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata vähintään edustamansa henkilöstöryhmän ansiokehitystä. Tarkastelu tapahtuu vuosittain toukokuus- sa Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) ansiotilaston pohjalta ja sen edellyttämät mahdolliset korotukset toteutetaan kesäkuun alusta lukien.

10 § LUOTTAMUSMIEHEN KOULUTUS

Luottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutukseen siten, kuin siitä Raha- automaattiyhdistyksessä erikseen sovitaan.

Pääluottamusmiehen tehtävän päättymisen jälkeen pääluottamusmies ja työn- antaja selvittävät yhdessä, edellyttääkö ammattitaidon ylläpitäminen entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta. Työnantajan järjestää selvityksen edellyttämän koulutuksen.

11 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS

Työntekijän tulee kääntyä välittömästi esimiehensä puoleen palkkaustaan tai työehtojaan koskevissa asioissa.

Ellei asiaa saada selvitetyksi suoraan esimiehen kanssa, voidaan asia saattaa luot- tamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa ratkaistavaksi. Ellei asiaa näin saada ratkaistuksi, voi luottamusmies siirtää sen pääluottamus- miehelle. Jos asiasta ei pääluottamusmiestasolla päästä yksimielisyyteen, nouda- tetaan työehtosopimuksen 24 pykälän mukaista neuvottelujärjestystä.

Luottamusmiehelle ja työntekijälle on ilmoitettava, kuka toimii työnantajan edustajana paikallisissa neuvotteluissa.

Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa ja käydä viivytyksettä.

Jos erimielisyys koskee luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, paikalliset ja liittojen neuvottelut on käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun päättämisen peruste on riitautettu. Jos pääluottamusmies riitauttaa taloudellisil- la tai tuotannollisilla perusteilla tapahtuneen irtisanomisen, on liittojen väliset neuvottelut käytävä irtisanomisajan kuluessa.

12 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Irtisanomisaika on 6 kuukautta.

Sopimus on irtisanomisen jälkeen voimassa siihen asti, kun uusi sopimus on tul- lut voimaan tai neuvottelut jonkun osapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

KOULUTUSSOPIMUS

1 § KOULUTUSTYÖRYHMÄ

Sopimuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Sähköalojen ammattiliito ry:n Raha- automaattiyhdistyksessä toimivat yhdistykset nimeävät kukin yhden edustajan ja Raha-automaattiyhdistys omat edustajansa.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, kohderyhmästä, ajankohdasta, kurssivahvuudesta ja järjestämispaikasta ja mahdollisista muista koulutustyöryhmän pyytämistä tie- doista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve.

Koulutustyöryhmä pyrkii päättämään ja tiedottamaan seuraavalle vuodelle hy- väksymänsä kurssit pääsääntöisesti kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua. Työryhmä voi hyväksyä kursseja myös kesken kalenterivuoden. Tällöin kurssista on tiedotettava viimeistään neljä viikkoa ennen kurssin alkua.

Pääluottamusmiehet tiedottavat hyväksytyistä kursseista edustamalleen hen- kilöstöryhmälle.

2 § AMMATILLINEN JATKO-, TÄYDENNYS- JA UUDELLEENKOULUTUS

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työn- tekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuk- sen aiheuttamat kustannukset matkustusohjeen mukaan ja säännöllisen työajan ansionmenetys.

Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan peruspalkan mukaan. Yötyö- ja sunnuntaityökorotukset tai muut mahdolliset tuntikohtaiset lisät eivät sisälly peruspalkkaan. Kuukausikohtaiset lisät sisältyvät peruspalkkaan. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta työnte- kijälle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

3 § YHTEINEN KOULUTUS

Työsuojelu- ja yhteistoimintasopimuksessa tarkoitettu yhteinen koulutus anne- taan yleensä työpaikkakohtaisesti.

Työsuojeluvaltuutetulla ja työsuojelutoimikunnan jäsenellä on oikeus osallistua hyväksytyille työsuojelukursseille.

Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti esimiehen, työntekijän ja luottamusmiehen kesken.

Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § AMMATTIYHDISTYSKOULUTUS

Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Työntekijälle ja annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulu- tustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan työntekijän välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa pääluottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päi- vää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurs- sista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Korvaukset

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän palk- kaansa vähennetään. Luottamusmiehen osalta palkkaa ei kuitenkaan makseta kuukautta pitemmällä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edellytyksenä palkan maksamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.

Luottamusmiesten lisäksi palkka maksetaan myös rekisteröityjen yhdistysten puheenjohtajille enintään kuukauden ajalta.

Palkka tarkoittaa peruspalkkaa ilman yö- ja sunnuntaityölisiä tai muita tunti- kohtaisia lisiä. Kuukausikohtaiset lisät sisältyvät peruspalkkaan.

5 § SOSIAALISET EDUT

Osallistuminen 4 §:ssä tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosilo- ma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Tällä sopimuksella kumotaan voimassa olevat Raha-automaattiyhdistystä koske- vat allekirjoittajajärjestöjä sitovat koulutussopimukset ja se on voimassa 1.3.2003 lukien toistaiseksi.

Irtisanomisaika on 6 kuukautta.

Sopimus on irtisanomisen jälkeen voimassa siihen asti, kun uusi sopimus on tul- lut voimaan tai neuvottelut jonkun osapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 16.12.2011 Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Sähköalojen ammattiliitto ry

Jäsenyys ja liittyminen

000 000 000

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620

xxx.xxx.xx xxx.xxx.xx/xxxxx

Document Metadata

Table of Contents

VEIKKAUS OY:N TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata