ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä saavutettiin 10.3.2020 Urheilujärjestöjä koskevan työehtosopimuksen uudistamiseksi neu- vottelutulos, joka hyväksyttiin 13.3.2020 mennessä molempien liittojen hallinnoissa niitä sitovaksi työehtosopimukseksi.

1 Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo

Uusi sopimuskausi tulee voimaan 13.3.2020 ja päättyy 31.1.2022. Uudistetun työehtoso- pimuksen voimaantuloon asti noudatetaan aiemman työehtosopimuksen määräyksiä. Uusi sopimuskausi päättyy 31.1.2022 jatkuen senkin jälkeen aina vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota kuukautta ennen sen päättymistä.

2 Palkankorotukset

2.1 Palkankorotukset sopimuskaudella

2.1.1 Palkkaratkaisu

Vuosi 2020

Palkkoja korotetaan 1.5.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta 1,4 % suuruisella korotuksella. Korotuksesta 1,0 % kohdenne- taan yleiskorotuksena ja 0,4 % järjestökohtaisena eränä.

Työnantajan päättämän erän suuruus lasketaan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien kuukausipalkkaisten työntekijöiden tammikuun 2020 kuukau- sipalkoista luontoisetuineen.

Periaatteet paikallisen erän kohdentamisessa vuonna 2020

Paikallista erää voidaan käyttää työnantajan päättämällä tavalla oikaisemaan mahdollisia palkkavinoumia. Lisäksi sitä voidaan käyttää taulukkopalkkakoro- tuksista mahdollisesti aiheutuvien pakottavien palkankorotusten suorittami- seen työnantajan päättämällä tavalla.

Jos järjestössä ei ole edellä mainittuja palkkavinoumia tai tarvetta käyttää pai- kallista erää taulukkopalkkakorotuksista aiheutuvien pakottavien palkankoro- tusten suorittamiseen, työnantaja ja luottamusmies/pääluottamies tai luotta- musmiehen puuttuessa henkilöstö yhdessä voivat sopia paikallisen erän koh- dentamisesta. Jos tässä tilanteessa sopimukseen ei päästä, paikallinen erä jaetaan yleiskorotuksena.

Vuosi 2021

Palkkoja korotetaan 1.6.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta 1,8 % suuruisella korotuksella. Korotuksesta 1,1 % kohdenne- taan yleiskorotuksena ja 0,7 % työnantajan päättämällä tavalla.

Työnantajan päättämän erän suuruus lasketaan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien kuukausipalkkaisten työntekijöiden tammikuun 2021 kuukau- sipalkoista luontoisetuineen.

Periaatteet paikallisen erän kohdentamisessa 2021

Paikallisen erän tarkoituksena on oikaista mahdollisia vinoumia ja tukea oi- keudenmukaista palkkarakennetta ja palkanmuodostuksen kannustavuutta sekä palkita työntekijän suoriutumista.

Selvitys paikallisen erän jakamisesta

Molempien vuosien työnantajakohtaisen erän käytöstä ja jakoperusteista in- formoidaan henkilöstöä ja mahdolliselle luottamusmiehelle selvitetään erän määräytymisperusteet ja suuruus kolmen kuukauden kuluessa erän jakami- sesta lukien. Selvityksestä tulee palkkasalaisuus huomioiden käydä ilmi työn- tekijöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen ko- rotuksen suuruus sekä työntekijöiden palkankorotusten kokonaismäärä.

Jos luottamusmiestä ei ole valittu, selvitys annetaan koko henkilöstölle.

Taulukkopalkat

Työehtosopimuksen mukaisia taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2020 lukien 1,2

%:lla ja 1.6.2021 lukien yleiskorotuksen määrällä 1,1 %. Uudet taulukkopalkat 1.5.2020 lukien:

Vaativuustaso A	1560, 40 €
Vaativuustaso B	1747,40€ / 1966,40€
Vaativuustaso C	2234,20€

Uudet taulukkopalkat 1.6.2021 lukien:

Vaativuustaso A	1577,60€
Vaativuustaso B	1766,60€ / 1988,00 €
Vaativuustaso C	2258,80€

Henkilöstön edustajien korvaukset 1.5.2020

Henkilöstön edustajien korvauksia korotetaan 1.5.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta alkaen 3,2 %:lla seuraavaan täyteen eu- roon pyöristäen.

Henkilöstön edustajien korvaukset 1.5.2020 lukien:

- 10 henkilöä 32€

- 11-30 henkilöä 44€

- yli 31 henkilöä 54€

3 Tekstimuutokset

3.1 Työajan pidentymisen poistuminen

Muutetaan työehtosopimuksen 5 §:n 7. kohta seuraavanlaiseksi:

Ylimääräisiä vapaapäiviä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannus- aatto sekä muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, vapunpäi- vä, loppiainen, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja uudenvuodenaatto.

Lisätään 5 §:ään uusi 8. kohta (ja numerointi muuttuu vastaavasti):

Xxxxxxxxxxx aaton aattona työaika päättyy viimeistään kello 14.

Poistetaan työehtosopimuksen 5 §:n 11. kohdan viimeinen virke ja muutetaan ko. kohta kuulumaan seuraavasti:

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä teh- dystä työstä maksetaan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertaista tuntipalkkaa vas- taava korvaus joko rahana tai sovittaessa vastaavana palkallisena vapaa-aikana, ellei pai- kallisesti tai 3. kohdan mukaisesti ole muuta sovittu. ~~Tämän kohdan mukainen korotus ei~~ ~~koske helatorstaina tai loppiaisena tehtyä työtä.~~

3.2 Säännöllinen työaika

Muutetaan tessin 5 §:n 2. kohta seuraavanlaiseksi:

Säännöllistä päivittäistä työaikaa (7,5 tuntia) voidaan pidentää paikallisesti (TES Liite 2) sopimalla 12 tuntiin ja viikoittaista työaikaa 56 tuntiin. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia päivittäisen säännöllisen työajan 10 tunniksi ja viikoittaisen työajan 50 tunniksi. Työajan on tasoituttava 37,5 tuntiin 52 viikon mittaisen tasoittumisjakson aikana.

3.3 Leirit, kilpailut, tapahtumat jne.

Muutetaan työehtosopimuksen 5 §:n 3. kohta kuulumaan seuraavasti:

Työaikalain muutoksesta johtuen työaikalakia ei sovelleta voittoa tavoittelemattomassa yhteisössä työskentelevän työntekijän työhön siltä osin, kun hän osallistuu tapahtuma-,

kilpailu- tai leiritoimintaan. Em. tilaisuuksien työaikajärjestelyistä sovitaan työntekijän kans- sa erikseen työaikalain 2 §:n 4 momentin ja alla olevan mukaisesti.

Työn tapahtuessa retkillä, leireillä, tapahtumissa tai vastaavissa olosuhteissa voivat työn- antaja ja työntekijä sopia työajan ja työaikakorvausten määräytymisestä tämän työehtoso- pimuksen määräyksistä poiketen. Tällöin tulee ennen ko. työtehtävää laatia ohjeellinen työaikasuunnitelma, josta ilmenee työajaksi arvioitu aika ja mahdollinen varallaoloaika. Sovittava työaikakorvaus kattaa myös sunnuntaityöstä kuuluvan korotuksen. Työntekijä ja työnantaja huolehtivat sopiessaan siitä, että työntekijälle turvataan riittävä lepo ja enim- mäistyöaikaa vastaava suoja myös tapahtuma-, kilpailu- tai leiritoiminnan osalta.

3.4 Liukuva työaika

Muutetaan tessin 5 §:n 9. kohta kuulumaan seuraavasti:

1. Mikäli käytetään liukuvaa työaikaa, on liukumarajat seuraavat, ellei toisin sovita: vuorokautinen enimmäisliukuma 4 tuntia

keskimääräinen viikkotyöaika 37,5 tuntia enimmäiskertymä 60 tuntia

2. Liukuvan työajan seurantajakso voi olla enintään 12 kk. Järjestössä käytössä olevassa liukuvan työajan ohjeistuksessa määritellään jakson pituus sekä se, voiko saldotunnit seu- rantajakson aikana ylittää enimmäiskertymän.

3.5 Enimmäistyöajan jakso ja jakaja

Lisätään 6 §:ään uusi 3. kohta kuulumaan seuraavasti (ja numerointi muuttuu vas- taavasti):

Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa enin- tään 12 kuukauden ajanjaksolla.

Muutetaan tessin 6 §:n 6. kohta kuulumaan seuraavasti:

Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.

3.6 Palkanmaksu

Lisätään tessin 7 §:ään uusi 5. kohta:

Työsuhteen päättyessä loppupalkka voidaan maksaa työsuhteen päättymistä seuraavana työnantajan tavanomaisena palkanmaksupäivänä kuitenkin siten, että työnantajalla on ai- na vähintään 10 kalenteripäivää työsuhteen päättymisestä aikaa maksaa loppupalkka.

3.7 Oma ilmoitus

Lisätään työehtosopimukseen 8 §:ään uusi. 8. kohta:

Ellei työpaikalla ole käytössä erilaista toimintatapaa, työntekijä voi omalla ilmoituksellaan olla työkyvyttömyyden johdosta poissa töistä enintään kolme kalenteripäivää kerrallaan. Jos työkyvyttömyys jatkuu, on esitettävä kohdassa 7. mainittu selvitys. Työnantajalla on kuitenkin aina perustellusta syystä oikeus edellyttää kohdan 7. mukaista lääkärintodistus- ta.

3.8 Työhyvinvointi

Muutetaan 10 §:n otsikoksi työhyvinvointi ja työterveyshuolto Lisätään työehtosopimuksen 10 §:ään uusi 3. kohta:

Työnantajat pyrkivät mahdollisuuksien mukaan toiminnassaan ottamaan huomioon työnte- kijöiden työssä jaksamiseen ja työurien pidentämiseen liittyvät haasteet. Näihin asioihin voi kiinnittää huomiota esim. koulutussuunnitelmassa tai kehityskeskusteluissa, joihin voi kirjata yleiset periaatteet, joilla edistetään työssä jaksamista ja joilla ylläpidetään työkyvyt- tömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työkykyä.

3.9 Lomaraha

Muutetaan työehtosopimuksen 14 §:n 3. kohdan lakiviittaus seuraavaksi:

… on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 2 luvun 7 §:n 2. momentissa mainitun syyn takia. …

3.10 Luottamusmiessopimus

Muutetaan luottamusmiessopimusta, joka on tämän allekirjoituspöytäkirjan liitteenä 1. Päivitetty luottamusmiessopimus lisätään Urheilujärjestöjä koskevan työehtosopimuksen liitteeksi 5.

3.11 Työaikapankki

Muutetaan työehtosopimuksen työaikapankkia koskevaa liitettä siten, että 3. kohdan

2. kappaleen ensimmäinen virke muutetaan kuulumaan seuraavasti ja samalla lisä- tään ko. kohdan alle soveltamisohje:

Työaikapankkiin voidaan tallentaa työaikaa enintään 280 tuntia.

Soveltamisohje: 280 tuntia ylittävät työaikapankkisaldot tulee pitää vapaana 31.1.2022 mennessä.

Muutetaan työehtosopimuksen työaikapankkia koskevaa liitettä siten, että lisätään

3. kohdan kolmannen kappaleen loppuun uusi virke ja siten, että ko. 3. kappaleen kolmas kohta kuuluu seuraavasti:

Työaikapankkiin tallennettua työaikaa pidetään palkallisena vapaana esimiehen ja työnte- kijän kanssa sovittavana aikana. Vapaana pidettävä aika tulee sovittaa sekä työtilanteiden kannalta ns. ”hiljaiseen aikaan” ja työntekijän henkilökohtaisia tarpeita palvelevaan aikaan. Vähimmäisvapaana pidettävä aika on yksi työpäivä. Vapaa-ajankohdista tulee sopia hy- vissä ajoin työnantajan ja työntekijän välillä. Työnantaja voi kuitenkin osoittaa 75 tuntia ylittävältä osin vapaata pidettäväksi työnantajan osoittamana ajankohtana edellyttäen, että ko. tuntien käyttämisestä ei ole aikaisemmin muuta sovittu työnantajan ja työntekijän välil- lä.

3.12 Harjoittelijan palkka

Lisätään työehtosopimuksen liitteen 1 loppuun seuraava kappale:

Harjoittelijan vähimmäispalkka on 65% vaativuustason A peruspalkasta. Harjoittelijan palkkaa voidaan maksaa neljä kuukautta. Harjoittelijan työsuhteessa ei noudateta muilta osin työehtosopimuksen liitteen 1 mukaista palkkausjärjestelmää.

4 Allekirjoituspöytäkirjaan otettavat kirjaukset

4.1 Urheiluseuroja koskeva työryhmä

Osapuolet sopivat muodostavansa työryhmän valmistelemaan sitä, että urheiluseurat voi- sivat noudattaa urheilujärjestöjä koskevaa työehtosopimusta palkkaliitettä lukuun ottamatta siten, että tällä ei ole vaikutusta urheilujärjestöjä koskevan työehtosopimuksen yleissito- vuuteen. Urheiluseuroja koskeva mahdollinen ratkaisu on tarkoitus neuvotella jatkuvan neuvottelun periaatteella siten, että se tulisi voimaan 1.1.2021.

4.2 Työehtosopimustekstien modernisointi

Perustetaan työryhmä stilisoimaan ja modernisoimaan nykyisen työehtosopimuksen teks- tejä työryhmässä kevään 2021 loppuun mennessä. Korjauksilla ei muuteta määräysten asiallista sisältöä ja tulkintoja. Muutokset toteutetaan kustannusneutraalisti.

Helsingissä, maaliskuun 13. päivänä 2020 Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxx Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Xxxxx Xxxxx-Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Urheilujärjestöjä koskevan työehtosopimuksen 13.3.2020 päivätyn allekirjoituspöytäkirjan liite 1.

Palvelualojen työnantajat Palta ry:n ja Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n urheilu- järjestöjä koskeva

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

Johdanto

Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopimusten asianmukaista toteuttamista ja käy- täntöön soveltamista. Sillä pyritään ratkaisemaan työnantajan ja työntekijöiden välille so- pimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tarkoituksenmukaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvottelumenettely vähentää paikallisia kitkatekijöitä ja voi siten huomattavasti edistää sekä työnantajan tavoitteiden saavuttamista että työntekijöiden turvallisuuden ja viihtyvyyden lisäämistä. Paikallinen neuvottelumenettely voi muodostua myös hyödylliseksi molempiin suuntiin toimivaksi in- formaatiokanavaksi henkilöstökysymyksissä ja siten toimia osana työpaikan informaatio- ja osallistumisjärjestelmää.

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tämä sopimus koskee Palta ry:n jäseninä olevia urheilujärjestöjä, jotka ovat sidottuja urheilujärjestöjä koskevaan työehtosopimukseen (jäljempänä järjestö), sekä niiden pal- veluksessa olevia työntekijöitä.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan järjestön työntekijöiden valitsemaa ja ammattijärjestön nimeämää pääluottamusmiestä, luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä. Jos myö- hemmin tässä sopimuksessa asia koskee myös pääluottamusmiestä, on asiasta mai- nittu ko. kohdassa erikseen.

Luottamusmies valitaan Urheilujärjestöjä koskevaa työehtosopimusta noudattavaan jär- jestöön.

2. Pääluottamusmies valitaan työntekijöitä edustavan ammattiliiton sääntöjen mukaisesti (syyskokous, vaalikokous tai erillinen äänestystilaisuus) ja pääluottamusmies edustaa niiden järjestöjen palveluksessa olevia työntekijöitä, joilla ei ole valittuna järjes- tö/työnantajakohtaista luottamusmiestä, jos työnantaja, jonka palveluksessa ko. työnte-

kijät ovat, antaa siihen suostumuksensa. Työnantajan suostumus on edellytys myös muissa tämän sopimuksen mukaisissa pääluottamusmiestä koskevissa asioissa.

Pääluottamusmiehen tulee olla työsuhteessa urheilujärjestöjä koskevan työehtosopi- muksen soveltamisalan mukaiseen työnantajaan, joka on Palta ry:n jäsen ja joka on velvollinen noudattamaan urheilujärjestöjä koskevaa työehtosopimusta (normaalisito- va).

3. Yhteistoimintaneuvotteluissa tulee aina olla ko. työpaikan työntekijöiden oma edustaja, ellei yhteistoimintaneuvotteluja käydä kaikkien työntekijöiden kanssa yhdessä. Yhteis- toimintaneuvotteluissa pääluottamusmies voi pyynnöstä toimia asiantuntijana niissä työpaikoissa, jossa on työpaikkakohtainen luottamusmies, edellyttäen, että asiasta on sovittu ko. työnantajan kanssa.

4. Järjestön luottamusmieheksi voidaan valita järjestön palveluksessa oleva työehtosopi- muksen soveltamisen piiriin kuuluva allekirjoittaneeseen järjestöön järjestäytynyt ja työpaikan olosuhteisiin perehtynyt työntekijä.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos samaan järjestöyhteisöön kuuluu useampia työnantajia (esim. alueorgani- saatioita), voidaan sopia yhteisen luottamusmiehen valinnasta.

5. Milloin paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kannalta on tar- koituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suureen tai alueellisesti hajautet- tuun järjestöön voidaan valita useampia tämän sopimuksen tarkoittama luottamusmie- hiä järjestön itsenäisiin alueisiin tai toiminnallisiin yksiköihin.

6. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

7. Järjestön tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen muutoksen johdosta, saatetaan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaat- teiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Vaalin toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä olles- saan mahdollinen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämä- tön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle asian- omainen ammattiyhdistys.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, luottamusmies on työsuhteessaan työnanta- jaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituk- si tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiesteh- tävän takia häntä ei saa erottaa työtä.

4. Jos työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpi- teen kohteeksi. Jos luottamusmiehen työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjes- tää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kou- luttaa häntä muuhun työhön TSL 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla, tästä määräyk- sestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautet- tu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä sopi- muspuolten välillä.

5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää työntekijöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolten toimesta.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta työsopimuslain 8 lu- vun 1 §:n purkuperusteillakaan noudattamatta työsuhteen päättämiseen irtisanomis- ajan pituista aikaa.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan järjestön luottamus- miehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

9. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy.

Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomai- selle ammattiyhdistykselle tai työntekijäjärjestölle.

10. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työn- antajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään kolmen ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan, kuin työ- sopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia järjestön työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies ja pääluottamusmies edustavat edellä mainittuja työntekijöitä työlain- säädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän väli- siin suhteisiin ja järjestön kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen teh- tävänä on myös osaltaan toimia työnantajan ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yh- teistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työsuhtee- seen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. Jos pääluottamusmies edustaa ko. työntekijöitä, pääluottamusmiehelle ko. tiedot annetaan siinä määrin kuin tietosuojaa koskevien säännösten mukaan on mahdollista.

2. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat tiedot edustamistaan järjestön työntekijöistä työsuhteen alkaessa ja muuttuneista tie- doista neljännesvuosittain;

• työntekijän nimi

• työsuhteen alkamisaika ja se, onko työsuhde kokoaikainen vai osa- aikainen

• määräaikaisen työsuhteen peruste ja sen kesto, sekä

• palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu.

3. Luottamusmiehillä on oikeus saada kaksi kertaa vuodessa tieto järjestön koko- ja osa- aikatyöntekijöiden lukumäärästä. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä ol- leita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työ- hönoton yhteydessä kerätään.

4. Mikäli järjestössä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmiehiä, sovi- taan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luotta- musmiesten kesken jaetaan.

5. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin työsuojeluvaltuutetulla perehtyä sunnuntai- työstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Mikäli luottamusmiehen edustamien työntekijöiden lukumäärä, heidän vaihtuvuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyttävät luottamusmiehen vapauttamista hä- nen varsinaisesta työstään luottamusmiestehtävien hoitamista varten voidaan sopia luottamusmiehelle myönnettävästä tilapäisestä tai säännöllisesti toistuvasta vapautuk- sesta työstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia työstä vapautuksen periaatteista ja määrästä.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä 1. kappaleessa mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.

8 § Luottamusmiehen käyttöön tarkoitetut säilytys- ja toimistotilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asiakirjoille ja toimistovälineille. Järjestökohtaisella ja alueellisen toimintayksikön luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luot- tamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää tavanomai- sia toimistovälineitä luottamusmiestehtävien hoitamiseen.

2. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää luottamusmiestehtävänsä hoidossa tavanomaisia toimisto yms. välineitä, mukaan lukien atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä tietolii- kenneyhteydet ja puhelinta, jonka työnantaja on antanut työtehtävien hoitamista varten.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikali- sissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työai- kansa ulkopuolella, maksetaan näin käytetystä ajasta säännöllisen työajan palkka.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen perusteista ja määräs- tä.

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannusten korvausta yrityksessä sovellettavan järjestelmän mukaisesti.

10 § Luottamusmiesten koulutus

1. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu sopimusosapuolten välillä voimassa olevassa koulutussopimuksessa.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen on selvitettävä luottamusmiestehtävän aikana, edel- lyttääkö luottamusmiehen ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöil- le.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työnteki- jän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikalli- sesti työnantajan ja tämän edustajan ja luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen tai työntekijän itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.

4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio, jos jompikumpi osapuolista sitä pyy- tää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kum- mallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi järjestössä paikallisissa neuvotteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

6. Luottamusmiehelle ja pääluottamusmiehelle, ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja sopimusosapuolten väliset neuvottelut käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

12 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus.

2. Osapuolen, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuolelle kirjal- linen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi osapuolten välisissä neuvotteluissa.

1 § Soveltamisala ‌

1. Tällä työehtosopimuksella määritellään valtakunnallisen ja alueellisen liikunta- ja urhei- lujärjestön (jäljempänä järjestö) palveluksessa olevien 17 vuotta täyttäneiden täysin työkykyisten työntekijöiden työehdot.

2. Tämän työehtosopimuksen osana on erillinen palkkasopimus, jossa määritellään myös muut mahdolliset tämän sopimuksen soveltamisalan rajoitukset.

3. Ammattivalmentajien ja valmennustehtävissä toimivien liikunnanohjaajien osalta sovel- letaan liityntäpöytäkirjaa.

4. Ylempiin toimihenkilöihin ja itsenäistä tehtävää hoitaviin työntekijöihin ei sovelleta tä- män työehtosopimuksen työaikamääräyksiä.

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työnte- kijöitä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3. Jos työntekijä katsoo, että hänet on, vastoin tämän pykälän määräyksiä erotettu hänen kuulumisensa vuoksi työntekijäin järjestöön, hänen on ennen toimenpiteisiin ryhtymistä järjestönsä välityksellä pyydettävä tutkimusta asiassa.

4. Jos työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, on hän kuitenkin velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin ammattiinsa kuuluvaa tai siihen rinnastettavaa työtä.

3 § Työhön ottaminen ja koeaika ‌

1. Koeaika määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaan.

2. 12 kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

3. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa.

4. Toistaiseksi voimassa olevat ja yli kuukauden mittaiset määräaikaiset työsopimukset tehdään kirjallisesti. Määräaikaiseen työsopimukseen kirjataan aina määräaikaisuuden peruste.

5. Luottamusmiehelle annetaan tieto uuden työntekijän työsopimuksesta.

4 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos on sovittu pitem- mästä ajasta, on sen sijasta noudatettava sanottua irtisanomisaikaa.

Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä, eikä muusta ole sovittu, työnantajan on irtisa- noessaan työsopimuksen noudatettava:

1) 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;

2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enin- tään neljä vuotta;

3) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta;

4) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta;

5) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

2. Ellei toisin ole sovittu työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksen nouda- tettava seuraavaa:

1) 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta

2) kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

3. Määräaikainen työsuhde päättyy irtisanomisaikaa noudattamatta. Jos työsuhde on to- siasiallisesti tarkoitettu toistaiseksi voimassa olevaksi, ei työsuhdetta tule sopia määrä- aikaiseksi.

5 § Työaika ‌

1. Työaikamääräysten osalta noudatetaan työaikalakia. Säännöllinen työaika on enintään

37.5 tuntia viikossa. Niissä järjestöissä, joissa on ollut käytössä kesätyöaika, noudate- taan sitä edelleen, ellei toisin paikallisesti sovita. (TES liite 2)

2. Säännöllistä päivittäistä työaikaa (7.5 tuntia) voidaan pidentää paikallisesti (TES Liite 2) sopimalla 12 tuntiin ja viikoittaista työaikaa 56 tuntiin. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia päivittäisen säännöllisen työajan 10 tunniksi ja viikoittaisen työajan 50 tunniksi. Työajan on tasoituttava 37.5 tuntiin 52 viikon mittaisen tasoittumisjakson aikana.

3. Työaikalain muutoksesta johtuen työaikalakia ei sovelleta voittoa tavoittelemattomassa yhteisössä työskentelevän työntekijän työhön siltä osin, kun hän osallistuu tapahtuma-, kilpailu- tai leiritoimintaan. Em. tilaisuuksien työaikajärjestelyistä sovitaan työntekijän kanssa erikseen työaikalain 2 §:n 4 momentin ja alla olevan mukaisesti.

Työn tapahtuessa retkillä, leireillä, tapahtumissa tai vastaavissa olosuhteissa voivat työnantaja ja työntekijä sopia työajan ja työaikakorvausten määräytymisestä tämän työehtosopimuksen määräyksistä poiketen. Tällöin tulee ennen ko. työtehtävää laatia ohjeellinen työaikasuunnitelma, josta ilmenee työajaksi arvioitu aika ja mahdollinen va- rallaoloaika. Sovittava työaikakorvaus kattaa myös sunnuntaityöstä kuuluvan korotuk- sen. Työntekijä ja työnantaja huolehtivat sopiessaan siitä, että työntekijälle turvataan riittävä lepo ja enimmäistyöaikaa vastaava suoja myös tapahtuma-, kilpailu- tai leiritoi- minnan osalta.

4. Järjestössä voidaan sopia liukuvaan työaikaan siirtymisestä paikallisella sopimuksella.

5. Kun päivittäisen työajan pituus on yli 6 tuntia, ruokailutauon pituus on vähintään ½ tun- tia, jona aikana työntekijä voi poistua työpaikalta. Työaikaan sisältyy työnantajan mää- räämänä aikana pidetty kahvitauko, jonka kuluessa työntekijälle ei ole oikeutta poistua työpaikalta.

6. Jos työntekijä on estynyt työn vuoksi pitämästä hänelle kuuluvaa vapaata, on hänellä oikeus pitää vastaavat vapaapäivät viikoittain tai työn laadun huomioon ottaen muuna sopivana ajankohtana, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun oi- keus vapaapäivän pitoon syntyi, ellei asiasta erikseen työnantajan kanssa toisin sovita.

7. Ylimääräisiä vapaapäiviä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhan- nusaatto sekä muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, va- punpäivä, loppiainen, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja uuden- vuodenaatto.

8. Xxxxxxxxxxx aaton aattona työaika päättyy viimeistään kello 14.

9. Mikäli työnantajan ja työntekijän kesken sovitaan työn tekemisestä etätyönä, sovitaan samalla kuluista ennen etätyön aloittamista.

10. Mikäli käytetään liukuvaa työaikaa, on liukumarajat seuraavat, ellei toisin sovita: vuorokautinen enimmäisliukuma 4 tuntia

keskimääräinen viikkotyöaika 37,5 tuntia

enimmäiskertymä 60 tuntia ’

Liukuvan työajan seurantajakso voi olla enintään 12 kk. Järjestössä käytössä olevassa liukuvan työajan ohjeistuksessa määritellään jakson pituus sekä se, voiko saldotunnit seurantajakson aikana ylittää enimmäiskertymän.

11. Mikäli työntekijä matkustaa työaikanaan, matka-aika luetaan työajaksi siltä osin, kuin se yhdessä varsinaisen työajan kanssa on enintään työntekijän sopimuksen mukainen säännöllinen työaika vuorokaudessa.

Työajan ja matka-ajan ollessa yhdessä yli 12 tuntia vuorokaudessa, korvataan 12 tun- tia ylittävä aika kuten työaika. Tämä korvattava matka-aika ei ole työaikaa eikä siten oi- keuta sunnuntaityökorotukseen eikä vaikuta ylityön määrään.

12. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus joko rahana tai sovittaessa vastaavana palkallisena vapaa-aikana, ellei paikallisesti tai 3. kohdan mukaisesti ole muuta sovittu”.

13. Työaikapankki voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenki- löiden ja työntekijöiden (myöh. työntekijä) osalta työaikapankkia koskevan liitteen mu- kaisesti sen jälkeen, kun siitä on työnantajan ja työntekijän välillä sovittu.

6 § Lisätyö ja ylityö ‌

1. Lisätyöksi luetaan työ, joka tehdään työntekijän suostumuksella yli sovitun työajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka tai annetaan vastaava aikahyvitys.

2. Ylityöksi luetaan työ, joka tehdään työnantajan määräyksestä ja työntekijän suostu- muksella lakisääteisen enimmäistyöajan lisäksi.

3. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa enintään 12 kuukauden ajanjaksolla.

4. Ylityön tekeminen ja siitä maksettava korvaus määräytyvät työaikalain mukaisesti.

5. Muistutukset lisä- ja ylityökorvausta vastaan on tehtävä kuukauden kuluessa yli- tai lisätyön tekemisestä.

6. Laskettaessa yli- ja lisätyöstä suoritettavaa korvausta noudatetaan tuntipalkkajana lu- kua 159 työajan ollessa 37.5 tuntia viikossa.

7. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.

8. Ylityöstä ja siitä suoritettavasta palkasta pidettävä luettelo on vaadittaessa näytettävä luottamusmiehelle.

7 § Palkanmaksu ‌

1. Työntekijöiden palkka määritetään kuukausipalkkana. Osa-aikaisten ja tilapäisten työn- tekijöiden osalta voidaan sopia myös toisin.

2. Mikäli palkka maksetaan pankkiin, on työntekijällä oikeus määrätä haluamansa rahalai- tos, josta palkka on nostettavissa palkanmaksupäivän aamuna.

3. Työntekijällä on oikeus saada tietää palkanmuodostuksensa perusteet.

4. Työntekijälle annetaan palkkalaskelma palkanmaksun yhteydessä.

5. Työsuhteen päättyessä loppupalkka voidaan maksaa työsuhteen päättymistä seuraa- vana työnantajan tavanomaisena palkanmaksupäivänä kuitenkin siten, että työnantajal- la on aina vähintään 10 kalenteripäivää työsuhteen päättymisestä aikaa maksaa lop- pupalkka.

8 § Työntekijän sairastuminen ‌

1. Jos työntekijä sairastumisen tai tapaturman vuoksi on estynyt tekemästä työsopimuk- sensa mukaista työtä eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törke- ällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteensa jatkuessa oikeus saada työnantajal- taan palkkansa seuraavasti:

1) Työntekijälle, jonka työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ja joka on koeajalla tai alle neljän kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa, maksetaan palkka enin- tään sairausvakuutuslain tarkoittaman karenssiajan pituiselta ajalta kunkin työkyvyt- tömyystapauksen yhteydessä.

2) Työntekijälle, joka koeajan jälkeen estyy työtä tekemästä sairauden tai tapaturman vuoksi, suorittaa työnantaja hänelle työsuhteen jatkuessa palkkaa enintään kuu- kauden ajanjaksolta. Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen työkyvyttömyyden al- kua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään viisi (5) vuotta, suorittaa työnantaja työsuh- teen jatkuessa palkkaa enintään kolmen kuukauden ajanjaksolta.

3) Sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden uusiutuessa ei työntekijäl- lä ole 12 peräkkäisen kuukauden aikana oikeutta palkkaan yhteensä pidemmältä ajalta kuin edellä on mainittu. (Kalenterivuoden vaihtuminen ei katkaise em.12 kuu- kauden juoksevaa laskentaa.)

Työntekijällä on kuitenkin em. palkanmaksuaikojen täyttyessäkin oikeus jokaisen työ- kyvyttömyysjakson aikana saada palkka vähintään sairasvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta. Karenssiajat ja niiltä maksettu palkka lasketaan mukaan määritettäessä 12 peräkkäisen kuukauden aikana palkkaan oikeuttavien em. palkanmaksuaikojen yh- teenlaskettuja määriä.

2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen jompaakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen:

1) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeisiltä työpäiviltä ainoastaan päiväpalkan ja sairausvakuu- tuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittami- nen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo mak- setun päivärahan määrä.

2) Työnantaja suorittaa sairauden ajalta maksettavan palkan suoraan työntekijälle, jol- loin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutus- toimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

3. Työtapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta maksetaan sairausajan palkkaa siten, että työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee ta- paturmavakuutuslain mukaisen korvauksen tapaturmavakuutusyhtiöltä saatuaan työn- tekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuu- tuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

5. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työnte- kijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

6. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on velvolli- nen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä, mikäli mahdollista, siitä milloin esteen arvioidaan päättyvän.

7. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

8. Ellei työpaikalla ole käytössä erilaista toimintatapaa, työntekijä voi omalla ilmoituksel- laan olla työkyvyttömyyden johdosta poissa töistä enintään kolme kalenteripäivää ker- rallaan. Jos työkyvyttömyys jatkuu, on esitettävä kohdassa 7. mainittu selvitys. Työnan- tajalla on kuitenkin aina perustellusta syystä oikeus edellyttää kohdan 7. mukaista lää- kärintodistusta.

9 § Tilapäinen poissaolo ‌

1. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sairaustapauksesta.

2. Alle 12-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palkka sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen, enintään kol- men päivää kestävän poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestä- miseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajalla ole ansiotyönsä ja työaikansa joh- dosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Poissaolosta on annettava sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mu- kainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

3. Edellä 1 - 2 kohdissa tarkoitetun poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähen- netä.

4. Jos työntekijä ilmaisee tarpeen ikääntyvien vanhempiensa hoitamiseen, sopijaosapuo- let suosittelevat keskustelemaan erilaisista mahdollisuuksista järjestellä työt siten, että tämä olisi mahdollista. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi erilaisilla osa-aika- tai va- paajärjestelyillä.

5. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissaoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissaolon takia ei työnteki- jän vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä.

6. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten, mikäli nämä sattuvat hänen työpäiväkseen.

7. Työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

8. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalta tai amma- tillisen järjestön päättävien elinten kokouksiin osallistuvalta työntekijältä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, että mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaika- naan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan, maksetaan hänelle palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen erotusta siltä osin, kun ansionmenetys korvaus mahdollisesti alittaa palkan määrän. Erotus maksetaan, kun työntekijä on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauk- sesta.

10 § Työhyvinvointi ja työterveyshuolto ‌

1. Työntekijöiden työterveyshuolto järjestetään työterveyshuoltolain mukaisesti.

2. Lisäksi voidaan soveltaa erillistä työterveyssääntöä tai sopimusta tai erillistä kannustin- järjestelmää työntekijän fyysisen työkunnon ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

3. Työnantajat pyrkivät mahdollisuuksien mukaan toiminnassaan ottamaan huomioon työntekijöiden työssä jaksamiseen ja työurien pidentämiseen liittyvät haasteet. Näihin asioihin voi kiinnittää huomiota esim. koulutussuunnitelmassa tai kehityskeskusteluis- sa, joihin voi kirjata yleiset periaatteet, joilla edistetään työssä jaksamista ja joilla ylläpi- detään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työkykyä.

11 § Lääkärintarkastukset ‌

1. Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seuraavissa tapauksissa:

1) Xxxxxxxxx toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liitty- vän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

2) Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos hammassai- raus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

3) Raskaana olevan työntekijän osallistuessa sairausvakuutuslain mukaisen äitiysra- han saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömään tarkastukseen, ellei työntekijä ole saanut vastaanot- toa työajan ulkopuolelta.

4) Työntekijän osallistuessa lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tarkoittamiin ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksyttyihin työsuhteen aikana suoritettaviin terveystarkastuksiin näihin liittyvine matkoineen. Sama koskee nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa tarkoitettuja tutki- muksia sekä niitä terveydenhoitolain edellyttämiä tutkimuksia, jotka ovat työnanta- jan edellyttämiä tai johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työteh- tävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan. Työntekijälle, joka lähetetään tässä kohdassa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matka- kustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

2. Edellä olevien määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutki- mukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Määräykset siitä, ettei työntekijän palkka vähennetä, eivät tule sovellettavaksi siinä tapauksessa, että työnte- kijä saa kyseiseltä ajalta sairausajan palkkaa.

12 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa ja adoptioloma ‌

1. Työntekijän äitiys-, isyys-, vanhempainvapaa ja hoitovapaa määräytyvät työsopimus- lain 4. luvun 1-9 §:n ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Äitiysloman pituus on 105 arkipäivää ja vanhempainvapaan pituus enintään 158 arki- päivää. Isällä on oikeus yhteensä 18 arkipäivän isyysvapaaseen joko äitiys- tai van- hempainvapaakaudella. Isyysvapaa ei vaikuta äitiys- ja vanhempainvapaan määrään. Hoitovapaaoikeus alkaa vanhempainvapaan jälkeen.

Äitiyslomalla olevalle työntekijälle maksetaan palkka kolmen kuukauden ajalta. Työnan- taja suorittaa äitiysloman ajalta palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairasvakuutuslain mukaiset korvaukset saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvi- tykset. Säännös ei koske koeajalla olevaa työntekijää. Isyysvapaalla olevalle palkka maksetaan isyysvapaan alusta 6 arkipäivän ajalta.

3. Työntekijän tulee pyrkiä siihen, että hän antaa hyvissä ajoin kokonaissuunnitelman, josta selviävät synnytyslomaan liittyvien etuuksien käyttö kummankin puolison osalta.

4. Työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalleen aikomuksestaan jäädä tässä määräyksessä tarkoitetulle vapaalle viimeistään kahta kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista.

5. Isyysvapaan käyttämisestä ja pituudesta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kahta kuukautta ennen sen aiottua pitoaikaa.

6. Vanhempainvapaan käyttämisestä, alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta on mikä- li mahdollista ilmoitettava työnantajalle kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa, kui- tenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua lapsen syntymästä.

7. Hoitovapaan käyttämisestä, alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta alle kolmevuo- tiaan lapsen hoitamiseksi on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta en- nen vanhempainloman päättymistä sekä tämän jälkeen hyvissä ajoin, kuitenkin viimeis- tään kuukautta ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta.

8. Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työ- suhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

9. Työntekijällä on oikeus perustellusta syystä muuttaa vanhempainvapaan tai hoitova- paan ajankohta ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutok- sen toteuttamista tai niin pian kuin mahdollista. Mikäli työntekijä oman sairautensa tai muusta syystä aiheutuneen työkyvyttömyyden vuoksi keskeyttää vanhempainvapaansa tai hoitovapaansa, perustuu työntekijän poissaolo työkyvyttömyyteen. Työnantajalla ei tällaisessa tapauksessa ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa ajalta, jonka vanhempainvapaa tai hoitovapaajakso työsopimuslaissa säädettyyn määräaikaan mennessä tehdyn ilmoituksen mukaan olisi kestänyt.

10. Vanhempainvapaa tai hoitovapaa on tarkoitettu käytettäväksi lapsen hoitamiseen. Työskentely vapaa-aikana on siten mahdollista vain, jos se voi tapahtua niin, ettei lap- sen hoito esty tai häiriinny.

11. Työntekijällä, joka on ottanut hoitoonsa kahta vuotta nuoremman lapsen tarkoitukse- naan ottaa hänet ottolapseksi, on oikeus adoptiolomaan siten kuin työsopimuslain 4. luvun 1 §:ssä ja sairausvakuutuslaissa on säädetty.

13 § Vuosiloma ‌

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy kulloinkin voimassa olevan vuosilomalain mukaan. Lomakaudesta, vuosilomasta ja vuosilomapalkasta voidaan sopia toisin paikallisesti.

14 § Lomaraha ‌

1. Työntekijälle suoritetaan xxxxxxxxxx 50 % hänen lakisääteisen vuosilomansa palkas- ta, ellei paikallisella sopimuksella ole muuta sovittu.

2. Xxxxxxxx suoritetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä, ellei toisin sovita.

3. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitet- tuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä. Oikeus loma- rahaan syntyy myös, jos työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosi- loman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuk- sella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 2 luvun 7 §:n 2. momentissa mainitun syyn takia. Jos vuosiloma päättyy edellä mainittuun esteeseen, erääntyy lo- maraha kuten 2. kappaleessa on määrätty.

4. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai varhenne- tulle vanhuuseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina työntekijän vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta.

5. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työntekijälle hänen palattuaan sen jälkeen asianmukaisesti työhön. Tällöin maksettavan lomarahan määrä lasketaan työntekijän palvelukseen astuessa sovellettavan työehtosopimuksen osoit- tamana prosenttina siitä lomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.

6. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työ- sopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syys- tä johtuen menetä oikeuttaan lomarahaan.

15 § Matkakorvaukset ‌

1. Matkakustannukset korvataan valtion matkustussäännön mukaisia korvausperusteita noudattaen, ellei järjestöllä ole omaa matkustusohjesääntöä.

16 § Ammattitaidon kehittäminen ja työkyvyn ylläpitäminen ‌

1. Työnantaja järjestää palveluksessaan olevien työntekijöiden työajan mahdollisuuksien mukaan niin, että he voivat hakemuksesta saada tehtäviensä hoidon kannalta tarpeel- lista koulutusta. Koulutuksesta noudatetaan erillistä liittojen välistä koulutussopimusta.

2. Kun työntekijä osallistuu yhdessä sovittuun työkykyä ylläpitävään kuntoutukseen, on suositeltavaa keskustella ja arvioida työpaikalla, voiko työntekijä käyttää tähän mahdol- lisia liukuvan työajan tai työaikapankin plussaldoja tai ylityövapaita.

17 § Keskusjärjestösopimukset ‌

1. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestösopimuksia sellaisena kuin ne ovat olleet tämän työehtosopimuksen osana 1.2.2017.

18 § Ryhmähenkivakuutus ‌

1. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

19 § Ammattijärjestön jäsenmaksujen perintä ‌

1. Työntekijän pyytäessä työnantaja tekee hänen kanssaan erikseen vahvistettua perintä- lomaketta käyttäen sopimuksen tähän työehtosopimukseen sidotun ammattijärjestön jäsenmaksun perimisestä.

20 § Paikallinen sopiminen ‌

1. Järjestössä voidaan sopia kirjallisella paikallisella sopimuksella tämän työehtosopimuk- sen soveltamisalaa, työajan järjestämistä, työterveyshuoltoa, vuosilomaa ja muita eri- tyisiä etuuksia koskevista asioista siten kuin erillisessä paikallista sopimista koskevalla sopimuksella on sovittu.

21 § Työntekijöiden luottamusmies ‌

1. Työntekijöillä on oikeus valita luottamusmies, jonka tehtävänä on edustaa työntekijöitä tämän sopimuksen tulkintaa koskevissa asioissa ja valvoa sen noudattamista, siten kuin erillisessä luottamusmiessopimuksessa on sovittu.

22 § Työrauhavelvoite ‌

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudes- saan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

23 § Paikallinen sopiminen poikkeustilanteessa (selviytymislauseke)‌

1. Mikäli sopimuksen piirissä olevat työnantajat joutuvat sopimuskauden aikana poik- keuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen työnantajan toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

24 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen rikkomista, soveltamista ja tulkintaa koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan tai tämän edustajan ja työntekijän tai asianomaisen luottamusmiehen välillä.

2. Ellei yhteisymmärrystä saavuteta paikallisissa neuvotteluissa, on mikäli mahdollista, erimielisyyskohdista ja osapuolten kannasta perusteluineen laadittava muistio. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osa- puolelle. Muistion valmistuttua voi jompikumpi osapuolista saattaa erimielisyysasian sopijapuolten eli liittojen ratkaistavaksi.

3. Neuvottelut sekä järjestö- että liittotasolla aloitetaan mahdollisimman pian ja käydään asiallisesti ja kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen.

4. Ellei liittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

25 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

Tämä työehtosopimus on voimassa 13.3.2020 – 31.1.2022 jatkuen senkin jälkeen aina vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota kuukautta ennen sen päättymistä.

Sopimuksen määräykset ovat voimassa siihen asti, kunnes uusi sopimus on tullut voi- maan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman osapuolen toimesta on to- dettu päättyneeksi.

Helsingissä 13.3.2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Liite 1 Palkkausryhmittely ja peruspalkat ‌

Henkilön pääasiallinen tehtävä määrittää vaativuustason. Tehtäväkuvan ollessa mo- nipuolinen ja sijoittuessa ”välimaastoon”, valitaan ylempi vaativuusryhmä.

Vaativuustaso A

Tehtävä muodostuu avustavista tehtävistä.

Tarvittavat tiedot ja taidot ovat opittavissa lyhytaikaisella opastuksella. Työ suoritetaan työmääräysten ja työrutiinien mukaisesti.

Valvonta perustuu suorittamisen seurantaan.

Esim: Toimistosihteeri-, postitus-, vastaanotto- yms. tehtävät

Peruspalkka	1.5.2020	1.6.2021
	1560,40 €	1577,60 €

Vaativuustaso B

Tehtävä on alan tyypillinen ammattitehtävä.

Tehtävä edellyttää ammatillisten tietojen ja työmenetelmien hallintaa, joka perustuu ammattikoulutukseen tai -kokemukseen.

Työ on luonteeltaan itsenäistä.

Esim: Vaativammat sihteeri- / assistenttitehtävät, kirjanpitäjät, suunnittelijat, päälliköt ilman esimiesvastuuta

Peruspalkka	1.5.2020	1.6.2021
	1747,40€ /1966,40€	1766,60€ / 1988,00 €

Vaativuustaso C (palkkataso nykyisen II tehtäväryhmän tasolla) Tehtävään sisältyy vastuu osa-alueesta tai –toiminnosta.

Tehtävä edellyttää ammatillisten tietojen ja taitojen vankkaa hallintaa, joka perustuu ammattikoulutukseen sekä -kokemukseen.

Esim: Asiantuntijatehtävät, tietystä kokonaisuudesta vastaavat, esimiestehtävät

Peruspalkka	1.5.2020	1.6.2021
	2234,20€	2258,80€

Vaativuustaso D sopimuspalkkaiset

Tehtävät ovat itsenäisiä johto-, asiantuntija- tai ammattitehtäviä. Palkka on henkilökohtainen sopimuspalkka ja ylittää C-tason.

Taito-osa Määrä on 0 - 35 % perusosasta

Määrittelyssä huomioidaan seuraavia henkilön ominaisuuksia:

Monitaitoisuus

- tehtävän vaatimien taitojen osaaminen monipuolisesti

- valmius osallistua useaan tehtävään

- joustava siirrettävyys muihin tehtäviin

Omatoimisuus

- kyky aloitteelliseen itsenäiseen työskentelyyn

Yhteistyökyky

- kyky työskennellä toisten työntekijöiden ja yhteistyökumppanei- den kanssa

Vastuuosa Määrä on 0 - 30 % perusosasta

Määrittelyssä huomioidaan seuraavia tehtävän vaatimuksia:

Vastuullisuus

- tehtävä

- talous

Laaja-alaisuus

- yhteydenpito eri tahoihin

- toiminnallinen laajuus

Monipuolisuus

- tehtävä koostuu useista eri toiminnoista

Erityisvastuut

- perustehtävään kuulumattomat lisätehtävät

Esimiestehtävät

- toiminnan laajuus

- alaisten määrä

Itsenäisyys

- tehtävään kuuluva päätösvalta

Kokemusosa Määrä on 0-12 % perusosasta

- työntekijän aikaisempi kokemus arvioidaan työhönottotilanteessa

- työnantajan palveluksessa kokemus huomioidaan seuraavasti 3 ja 5 sekä 8 vuoden palvelun jälkeen 4 % perusosasta laskettuna

Tällä pöytäkirjalla on sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopimuksella.

Liite 2 Sopimus paikallisesta sopimisesta ‌

1 §

1. Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poik- keavasti tämän sopimuksen mukaisesti, mikäli perusteltu syy sitä edellyttää.

2. Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen säätämissä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työaikajärjestelmän syrjäyttämisestä.

2 §

1. Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä sopimuksen osapuolena olevan työntekijäliiton asettama luotta- musmies, jonka edustettavia asia koskee, tai luottamusmiehen puuttuessa työntekijät yhdessä.

2. Ennen neuvottelun alkamista todetaan neuvotteluosapuolet. Lisäksi työehtosopimus- osapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työehtosopimukseen.

3 §

1. Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehtosopimuksen koh- dasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuksesta poikkeamiselle.

2. Jotta sopimus olisi pätevä, sen on oltava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi, keitä sopi- mus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimus on irti- sanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

3. Kestettyään vuoden on määräaikainen sopimus irtisanottavissa kuten toistaiseksi voi- massa oleva sopimus.

4 §

1. Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana.

2. Työehtosopimusosapuolilla on yhdessä mahdollisuus muuttaa tai kumota paikallinen sopimus. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtosopimusosapuolten so- pimana ajankohtana.

5§

1. Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtosopimusosapuolten vä- lisellä työehtosopimuksella.

6§

1. Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten sopimus- ten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyy- det.

7§

1. Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus.

LIITE 3 Saval -pöytäkirja Liityntäpöytäkirja‌

1 § Sovittiin, että SAVALin jäseninä oleviin valmentajiin noudatetaan Urheilujärjestöjä

koskevaa PALTA – JHL työehtosopimusta.

2 § Valmentajan tullessa valituksi edustustehtäviin Suomen kisajoukkueen virallisena jäsenenä suositellaan, että osallistuminen ei vähennä valmentajan palkkaetuja.

3 § Työnantaja pyrkii kehittämään ja ylläpitämään valmentajan ammattitaitoa ja osaamista. Valmentajan koulutussuunnitelma tai muu mahdollinen osaamisen kehit- tämisen suunnitelma hyväksytään vuosittain työnantajan ja valmentajan kesken. Kou- lutusajalta korvataan säännöllisen työajan ansio.

4 § Valmentajilla on oikeus valita yksi valtakunnallinen työsopimuslain tarkoittama luottamusmies, jonka tehtävänä on edustaa liityntäpöytäkirjan piirissä olevia valmen- tajia tämän sopimuksen tulkintaa koskevissa asioissa ja valvoa sen noudattamista SAVALin jäseniin.

5 § Työehtosopimusosapuolet käyvät neuvottelukierroksen taustoittamiseksi syksyllä 2021 keskustelua valmentajien työehtojen ja tämän liityntäpöytäkirjan kehittämisestä ja arvioivat pöytäkirjan kirjausten sisältöä.

6 § Tällä pöytäkirjalla uudistetaan 19.11.2008 voimassa ollut liityntäpöytäkirja pykäliin 3 ja 5 tehdyin lisäyksin.

Helsingissä 17.6.2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

XXXXXXXXX TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ YTN ry SUOMEN AMMATTIVALMENTAJAT SAVAL ry

13.3.2020

Liite 4 Työaikapankki ‌

1. Työaikapankin tavoite

Tavoitteena on henkilökunnan jaksamisen ja hyvinvoinnin edistäminen, eri elämäntilantei- den huomioon ottaminen sekä resurssien suunnittelun ja käytön tehostaminen.

2. Työaikapankkijärjestelmä

Työaikapankkijärjestelmä ei korvaa voimassa olevia työaika- ja tasoittumisjärjestelmiä, vaan on niitä täydentävä pyrittäessä sovittamaan yhteen työ- ja vapaa-aikaa.

Työaikapankkijärjestelmä on tarkoitettu toistaiseksi voimassa olevaksi kuitenkin siten, että se on irtisanottavissa päättymään 12 kuukauden kuluttua irtisanomisilmoituksesta.

Työaikapankkijärjestelmä on kaikille avoin ja vapaaehtoinen. Työntekijän on tehtävä kirjal- linen ilmoitus pankkiin liittymisestä sekä eroamisesta. Eroaminen voi astua voimaan 9 kuukauden kuluttua irtisanomisesta.

Työnantaja järjestää työaikapankin tuntien kertymisen seurannan, josta ilmenee kunkin työntekijän työaikapankin saldo. Työnantaja kirjaa kirjanpitolain mukaisesti työaikapankin saldon taseessaan velaksi / maksamattomaksi palkaksi.

Esimiesten tulee seurata työntekijöiden työaikapankin saldojen kertymää aktiivisesti sekä järjestää työntekijälle mahdollisuus pitää tarpeellinen määrä vapaata. Työnantaja vastaa työntekijän poissaoloajan töiden järjestelystä sekä tuurausten tai korvaavien työntekijöiden hankinnasta.

3. Työaikapankin kerryttäminen ja vapaana pitäminen

Työaikapankkiin voidaan tallettaa työaikaa ja sitä vastaavaa palkkaa

- lisä- ja ylityö

- sunnuntaityökorotus

- xxxxxxxx xxxxxxx + saldo

- lomarahaa vastaava vapaa. Lomaraha yhdeltä vuosilomapäivältä vastaa 1/12 osaa viikon säännöllisestä työajasta.

- vuosilomasta säästettäväksi sovittu osa.

Työaikapankkiin voidaan tallentaa työaikaa enintään 280 tuntia. Maksimimäärän lähesty- essä täyttä määrää tulee esimiehen järjestellä työntekijän työt niin, että maksimituntimäärä ei ylity.

Soveltamisohje: 280 tuntia ylittävät työaikapankkisaldot tulee pitää vapaana 31.1.2022 mennessä.

Mikäli työntekijä todetaan ko. työaikavapaan aikana työkyvyttömäksi, siirtyy työaikavapaa ensimmäisen työkyvyttömyyspäivän jälkeen myöhemmin pidettäväksi. Työkyvyttömyydes- tä tulee toimittaa työnantajalle työehtosopimuksen 8§:n7. kohdassa tarkoitettu todistus.

Työaikapankista eroamisen yhteydessä esimies ja työntekijä tekevät kirjallisen sopimuk- sen vapaana pidettävästä ajasta ja sen ajankohdista.

Työaikapankkivapaat ovat työssäoloajan veroista aikaa laskettaessa vuosilomaoikeutta samoin kuin määriteltäessä oikeutta lisä- ja ylityökorvauksiin.

Vapaana pidettävältä ajalta maksetaan työntekijälle sen hetken mukaista säännöllistä kuu- kausi- tai tuntipalkkaa.

Rahana maksettava korvaus lasketaan vastaavalla tavalla.

4. Seuranta

Työnantaja järjestää seurantajärjestelmän, josta voidaan selvittää henkilötasolla työaika- pankissa oleva työaikasaldo. Esimiesten tulee seurata toimihenkilöiden työaikasaldojen kehitystä jatkuvasti. Saldojen kertymistä seurataan keskitetysti osavuosikatsausten mukai- sesti. Työaikapankkijärjestelmän toimivuudesta, puutteista tai muutostarpeista tulee infor- moida tes-osapuolia.

5. Järjestelmän voimassaolo, päättäminen ja tulkinta

Työnantajan irtisanoessa koko työaikapankkijärjestelmän työaikasaldoista ja niiden va- paana pitämisestä tulisi ensi sijassa sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Mikäli asias- ta ei sovita, työntekijä päättää vapaan pitämisajankohdista.

Työntekijän irtisanoutuessa työsuhteestaan työaikasaldo pidetään ensi sijassa vapaana. Mikäli vapaata ei pystytä järjestämään irtisanomisajan puitteissa, saldo maksetaan rahana yksinkertaisella tuntipalkalla.

Työsuhteen päättyessä taloudellisista / tuotannollisista syistä työntekijällä on oikeus päät- tää työaikasaldon kuittaamisesta joko vapaana tai rahana yksinkertaisella tuntipalkalla.

Työaikapankkiin tallennettu työaika korvataan rahana aina työntekijän kuoleman ja työsuh- teen purun yhteydessä.

Muissa tapauksissa työnantaja päättää työaikasaldon kuittaamisesta joko vapaana tai ra- hana.

Mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan voimassa olevien työehtosopimusten mukaisilla neuvottelujärjestyksillä.

LIITE 5 LUOTTAMUSMIESSOPIMUS ‌

Palvelualojen työnantajat Palta ry:n ja Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n urheilu- järjestöjä koskeva

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

Johdanto

1 § Sopimuksen soveltamisala

2. Tämä sopimus koskee Palta ry:n jäseninä olevia urheilujärjestöjä, jotka ovat sidottuja urheilujärjestöjä koskevaan työehtosopimukseen (jäljempänä järjestö), sekä niiden pal- veluksessa olevia työntekijöitä.

2 § Luottamusmies

8. Luottamusmiehellä tarkoitetaan järjestön työntekijöiden valitsemaa ja ammattijärjestön nimeämää pääluottamusmiestä, luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä. Jos myö- hemmin tässä sopimuksessa asia koskee myös pääluottamusmiestä, on asiasta mai- nittu ko. kohdassa erikseen.

Luottamusmies valitaan Urheilujärjestöjä koskevaa työehtosopimusta noudattavaan jär- jestöön.

9. Pääluottamusmies valitaan työntekijöitä edustavan ammattiliiton sääntöjen mukaisesti (syyskokous, vaalikokous tai erillinen äänestystilaisuus) ja pääluottamusmies edustaa niiden järjestöjen palveluksessa olevia työntekijöitä, joilla ei ole valittuna järjes- tö/työnantajakohtaista luottamusmiestä, jos työnantaja, jonka palveluksessa ko. työnte-

kijät ovat, antaa siihen suostumuksensa. Työnantajan suostumus on edellytys myös muissa tämän sopimuksen mukaisissa pääluottamusmiestä koskevissa asioissa.

10. Yhteistoimintaneuvotteluissa tulee aina olla ko. työpaikan työntekijöiden oma edustaja, ellei yhteistoimintaneuvotteluja käydä kaikkien työntekijöiden kanssa yhdessä. Yhteis- toimintaneuvotteluissa pääluottamusmies voi pyynnöstä toimia asiantuntijana niissä työpaikoissa, jossa on työpaikkakohtainen luottamusmies, edellyttäen, että asiasta on sovittu ko. työnantajan kanssa.

11. Järjestön luottamusmieheksi voidaan valita järjestön palveluksessa oleva työehtosopi- muksen soveltamisen piiriin kuuluva allekirjoittaneeseen järjestöön järjestäytynyt ja työpaikan olosuhteisiin perehtynyt työntekijä.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos samaan järjestöyhteisöön kuuluu useampia työnantajia (esim. alueorgani- saatioita), voidaan sopia yhteisen luottamusmiehen valinnasta.

12. Milloin paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kannalta on tar- koituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suureen tai alueellisesti hajautet- tuun järjestöön voidaan valita useampia tämän sopimuksen tarkoittama luottamusmie- hiä järjestön itsenäisiin alueisiin tai toiminnallisiin yksiköihin.

13. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

14. Järjestön tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen muutoksen johdosta, saatetaan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaat- teiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

3. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Vaalin toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä olles- saan mahdollinen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämä- tön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

4. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle asian- omainen ammattiyhdistys.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

11. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, luottamusmies on työsuhteessaan työnanta- jaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

12. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

13. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituk- si tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiesteh- tävän takia häntä ei saa erottaa työtä.

14. Jos työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpi- teen kohteeksi. Jos luottamusmiehen työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjes- tää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kou- luttaa häntä muuhun työhön TSL 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla, tästä määräyk- sestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautet- tu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä sopi- muspuolten välillä.

15. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää työntekijöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolten toimesta.

16. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta työsopimuslain 8 lu- vun 1 §:n purkuperusteillakaan noudattamatta työsuhteen päättämiseen irtisanomis- ajan pituista aikaa.

17. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

18. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan järjestön luottamus- miehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

19. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy.

Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomai- selle ammattiyhdistykselle tai työntekijäjärjestölle.

20. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työn- antajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään kolmen ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan, kuin työ- sopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

3. Luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia järjestön työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

4. Luottamusmies ja pääluottamusmies edustavat edellä mainittuja työntekijöitä työlain- säädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän väli- siin suhteisiin ja järjestön kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen teh- tävänä on myös osaltaan toimia työnantajan ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yh- teistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

7. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työsuhtee- seen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. Jos pääluottamusmies edustaa ko. työntekijöitä, pääluottamusmiehelle ko. tiedot annetaan siinä määrin kuin tietosuojaa koskevien säännösten mukaan on mahdollista.

8. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat tiedot edustamistaan järjestön työntekijöistä työsuhteen alkaessa ja muuttuneista tie- doista neljännesvuosittain;

• työntekijän nimi

• työsuhteen alkamisaika ja se, onko työsuhde kokoaikainen vai osa- aikainen

• määräaikaisen työsuhteen peruste ja sen kesto, sekä

• palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu.

9. Luottamusmiehillä on oikeus saada kaksi kertaa vuodessa tieto järjestön koko- ja osa- aikatyöntekijöiden lukumäärästä. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä ol- leita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työ- hönoton yhteydessä kerätään.

10. Mikäli järjestössä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmiehiä, sovi- taan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luotta- musmiesten kesken jaetaan.

11. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin työsuojeluvaltuutetulla perehtyä sunnuntai- työstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

12. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

3. Mikäli luottamusmiehen edustamien työntekijöiden lukumäärä, heidän vaihtuvuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyttävät luottamusmiehen vapauttamista hä- nen varsinaisesta työstään luottamusmiestehtävien hoitamista varten voidaan sopia luottamusmiehelle myönnettävästä tilapäisestä tai säännöllisesti toistuvasta vapautuk- sesta työstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia työstä vapautuksen periaatteista ja määrästä.

4. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä 1. kappaleessa mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.

8 § Luottamusmiehen käyttöön tarkoitetut säilytys- ja toimistotilat

3. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asiakirjoille ja toimistovälineille. Järjestökohtaisella ja alueellisen toimintayksikön luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luot- tamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää tavanomai- sia toimistovälineitä luottamusmiestehtävien hoitamiseen.

4. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää luottamusmiestehtävänsä hoidossa tavanomaisia toimisto yms. välineitä, mukaan lukien atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä tietolii- kenneyhteydet ja puhelinta, jonka työnantaja on antanut työtehtävien hoitamista varten.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen

4. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikali- sissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

5. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työai- kansa ulkopuolella, maksetaan näin käytetystä ajasta säännöllisen työajan palkka.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen perusteista ja määräs- tä.

6. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannusten korvausta yrityksessä sovellettavan järjestelmän mukaisesti.

10 § Luottamusmiesten koulutus

3. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu sopimusosapuolten välillä voimassa olevassa koulutussopimuksessa.

4. Työnantajan ja luottamusmiehen on selvitettävä luottamusmiestehtävän aikana, edel- lyttääkö luottamusmiehen ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöil- le.

11 § Neuvottelujärjestys

8. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työnteki- jän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

9. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikalli- sesti työnantajan ja tämän edustajan ja luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen tai työntekijän itsensä välillä.

10. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.

11. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio, jos jompikumpi osapuolista sitä pyy- tää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kum- mallekin osapuolelle.

12. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi järjestössä paikallisissa neuvotteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

13. Luottamusmiehelle ja pääluottamusmiehelle, ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

14. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja sopimusosapuolten väliset neuvottelut käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

12 § Sopimuksen voimassaolo

3. Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus.

4. Osapuolen, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuolelle kirjal- linen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi osapuolten välisissä neuvotteluissa.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Sörnäisten rantatie 23

PL 101, 00531 HELSINKI

Puhelin: 010 77031 xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

Document Metadata