Finnvera Oyj:n työehtosopimus

Työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolella ovat suoraan toimitusjohtajan alaisina toimivat johtajat, hallitukselle raportoiva tarkastusjohtaja, yksi aluejoh- taja kultakin alueelta, työnantajan edustajina työehtosopimusneuvotteluihin osallistuvat henkilöstöpäällikkö ja työsuhdepäällikkö sekä erityistapauksina viennin rahoitusyksikön rahoitusjohtaja sekä pk -rahoitusyksikön rahoitusjohtaja ja luottojohtaja.

Työehtosopimusta ei sovelleta lomakautena tilapäisessä enintään neljän kuu- kauden määräaikaisessa työsuhteessa oleviin eikä tutkintoon liittyvässä työhar- joittelussa oleviin henkilöihin.

2 § Työn johtaminen, jakaminen ja järjestäytymisoikeus ‌

Yhtiöllä on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimi- henkilöitä.

Xxxxxx toimihenkilö on tilapäisesti estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai milloin tarve vaatii, hän on velvollinen suorittamaan muutakin työtä.

Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3 § Työsuhteen alkaminen ‌

Toimihenkilön työsopimus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on ilmoitettava onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa määräajan tai muutoin katsottava määräaikaiseksi sekä määräaikaisuuden peruste taikka onko työsopimus tar- koitettu olemaan voimassa toistaiseksi. Milloin työsopimus on tarkoitettu ole- maan voimassa määräajan tai katsottava määräaikaiseksi, toimihenkilölle on samalla ilmoitettava työkauden pituus kalenteriajan mukaan tai arvio siitä.

Työsopimuksessa on ilmoitettava lisäksi toimipaikka, toimen nimike, makset- tava palkka ja toimen aloittamisaika.

Työsuhteen alkaessa sovelletaan enintään 4 kk:n pituista koeaikaa. Työsopi- muksella voidaan kuitenkin sopia, ettei koeaikaa sovelleta.

Sopijapuolet pitävät tärkeänä, että työsuhteen kestosta riippumatta huolehdi- taan uusien toimihenkilöiden riittävästä ja asianmukaisesta perehdytyksestä työsuhteen alussa.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämä koskee myös työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolella, enintään neljän kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa olevia sekä tutkintoon liittyvässä työharjoittelussa olevia.

Luottamusmiehen oikeudesta saada toimihenkilöitä koskevia tietoja määrätään luottamusmiessopimuksessa.

4 § Työsuhteen päättyminen ja toimihenkilön lomauttaminen ‌

Toistaiseksi voimassa olevissa työsopimussuhteissa irtisanomisaika on yhtiön puolelta:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
kuukausi	enintään vuosi
2 kuukautta	yli vuosi ja enintään 5 vuotta
3 kuukautta	yli 5 vuotta ja enintään 9 vuotta
4 kuukautta	yli 9 vuotta ja enintään 12 vuotta
5 kuukautta	yli 12 vuotta ja enintään 15 vuotta
6 kuukautta	yli 15 vuotta

Toistaiseksi voimassa olevissa työsopimussuhteissa irtisanomisaika on toimi- henkilön puolelta:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
14 vuorokautta	enintään vuosi
kuukausi	yli vuosi ja enintään 10 vuotta
2 kuukautta	yli 10 vuotta

Toistaiseksi voimassa olevissa työsopimussuhteissa irtisanomisaika on toimi- henkilön puolelta 16 tai sitä ylempään vaativuusryhmään kuuluvan osalta:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
6 viikkoa sekä yhtiön että toimihenkilön puolelta	enintään vuosi
2 kuukautta toimihenkilön puolelta	yli vuosi

Määräaikainen työsopimus päättyy sovitun työkauden päättyessä ilman irtisa- nomisaikaa. Jos työkauden pituutta ei ole määrätty kalenteriajan mukaan, yh- tiön on ilmoitettava toimihenkilölle odotettavissa olevasta työsuhteen päättymi- sestä.

Yhtiö noudattaa irtisanoessaan ja lomauttaessaan työsopimuslain mukaisia pe- rusteita.

5 § Irtisanominen ja lomauttaminen työn vähetessä ‌

Työn vähetessä neuvotellaan ensin asian hoitamisesta työaikajärjestelyin. En- nen kuin toimihenkilöä kuitenkaan irtisanotaan työn vähyyden johdosta, siirre- tään hänet, mikäli mahdollista, ammattiaan vastaavaan tai muutoin hänelle so- veltuvaan työhön.

Xxxxxxxxx tai synnytysloman vuoksi työstä poissaolevaa työntekijää ei voida lomauttaa.

Työn tarjoamisvelvollisuudesta irtisanottujen ja lomautettujen osalta säädetään työsopimuslaissa.

Taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvista lomautuksista on yhtiön ilmoi- tettava välittömästi ja mikäli mahdollista viimeistään kolme kuukautta ennen lo- mautusten alkamista luottamusmiehille lomautusten välttämättömyyden tultua tietoon.

Taloudellisista tai tuotannollisista lomautuksista ja irtisanomisista neuvotellaan yhteistoimintalain mukaisesti. Samalla kun yhteistoimintalain tarkoittama neu- votteluesitys tehdään henkilöstön edustajille, siitä ilmoitetaan myös allekirjoitta- neille työntekijäjärjestöille.

6 § Työsuhteen purkaminen tai purkautuminen ‌

Sovitusta työkaudesta ja irtisanomisajasta huolimatta työsopimus voidaan heti purkaa työsopimuslaissa mainituista syistä.

Jos toimihenkilö on ollut työstä poissa vähintään viikon, eikä sinä aikana ole ilmoittanut pätevää estettä, yhtiöllä on oikeus käsitellä työsopimusta purkautu- neena. Jos ilmoittamista on kohdannut pätevä este, purkaminen peruuntuu.

7 § Menettely yhtiön irtisanoessa, lomauttaessa tai purkaessa ‌

Yhtiö ilmoittaa kirjallisesti toimihenkilölle irtisanomisen, lomauttamisen tai työ- suhteen purkamisen syyn.

Yhtiön irtisanoessa, lomauttaessa tai purkaessa työsuhteen tästä ilmoitetaan hyvissä ajoin myös asianomaiselle luottamusmiehelle.

8 § Säännöllinen työaika ja lepoajat ‌

Työviikko alkaa maanantaina ja päättyy perjantaina. Päätoimisen toimihenkilön säännöllinen päivittäinen työaika on klo 08.00 – 17.00 välisenä aikana 7 tuntia 15 minuuttia. Uudenvuodenaattona ja vapunaattona, jolloin ei pidetä ruokailu- taukoa, säännöllinen työaika päättyy kuitenkin klo 13.00.

Liukuvasta työajasta voidaan sopia paikallisesti siten, että päivittäistä säännöl- listä työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään 5 tuntia. Muilta osin liukuvaan työaikaan noudatetaan työaikalain 12 §:n säännöksiä. Kuitenkin työaikalain 12 §:n mukainen liukuvan työajan seurantajakso voi olla enintään 6 kuukautta.

Toimihenkilöllä on oikeus pitää työaikaan kuulumaton 30 – 60 minuutin ruokai- lutauko klo 11.00 – 13.00 välisenä aikana. Yhtiö tarjoaa kahvia tai vastaavaa työn lomassa.

Palkallisia vapaapäiviä ovat, paitsi lauantait, myös uudenvuodenpäivä, loppiai- nen, pitkäperjantai, pääsiäispäivät, vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto, it- senäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

9 § Yksilöllinen työaika ‌

Yhtiö ja toimihenkilö voivat sopia yksilöllisestä työajasta.

Yksilöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa. Sovittu enim- mäistyöaika on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja enintään 48 tuntia viikossa. Työajan on tasoituttava sovittuun keskimääräiseen työaikaan enintään 6 kuu- kauden tasoittumisjaksoissa.

Toimihenkilön palkka määräytyy sovitun keskimääräisen työajan ja työehtoso- pimuksen 8 §:n mukaisen työajan suhteessa.

10 § Ylityö normaalia työaikaa noudatettaessa ‌

Ylityön osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevan työaikalain säännöksiä. Kuitenkin työaikalain 18 §:n mukainen tasoittumisjakson pituus on enintään 12 kuukautta.

Päivittäisen työajan ylittäessä 7 tuntia 15 minuuttia, maksetaan kahdelta ensim- mäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.

Tieto ylityöhön jäämisestä annetaan toimihenkilölle, mikäli mahdollista, viimeis- tään edellisenä päivänä. Päivittäisen työajan ylittäessä 10 tuntia toimihenkilöllä on oikeus saada enintään 30 minuutin lepoaika tai tilaisuus aterioida työaikana.

Huomattavasti matkustamista edellyttävissä asiantuntijatehtävissä oleville tai asiakkaiden parissa toimiville toimihenkilöille, jotka tästä syystä eivät ole työ- ajan valvonnan piirissä, maksetaan ylityö- ja sunnuntaikorvausten sijasta kuu- kausittainen kertakorvaus, joka on 3,7 % toimihenkilön bruttopalkasta.

11 § Ylityö yksilöllistä työaikaa noudatettaessa ‌

Yksilöllistä työaikaa noudatettaessa, keskimääräisen työajan ollessa sama tai pidempi kuin normaali työaika, ylityötä on työvuoroluettelon ylittävä työaika.

Keskimääräisen työajan ollessa lyhyempi kuin normaali työaika, ylityötä on 7 tunnin 15 minuutin ylittävä työaika.

Päivittäisen työajan ylittäessä 10 tuntia, toimihenkilöllä on oikeus saada enin- tään 30 minuutin työaikaan kuuluva lepoaika tai tilaisuus aterioida työaikana.

12 § Sunnuntaityö ‌

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- tai vapun- päivänä tehdystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Jos työ on ylityötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus, joka lasketaan toimihenkilön korottamattomasta palkasta.

13 § Palkkausperusteet ‌

Palkat määräytyvät neuvottelujärjestelmäsopimuksen ja palkkausjärjestelmän mukaisesti.

Jos toimihenkilö hoitaa omien tehtäviensä ohella osia toisen henkilön tehtävistä muulloin kuin vuosiloman sijaisena yli kuukauden ajan, hänen palkkaansa voi- daan sopimuksella korottaa 10 – 30 %:lla.

Toimihenkilön palkkauksena on kuukausipalkka. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 153. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21.

14 § Palkanmaksu ‌

Toimihenkilölle maksetaan palkka kultakin kalenterikuukaudelta sen 15. päi- vänä.

Palkanmaksupäivän sattuessa päiväksi, jolloin yhtiössä ei työskennellä tai mil- loin rahalaitokset eivät ole avoinna, palkka maksetaan edellisenä pankkipäi- vänä.

Työsopimussuhteen lakkaaminen toimihenkilön kuoleman johdosta ei vaikuta hänen oikeudenomistajiensa oikeuteen sen kuukauden palkkaan.

15 § Matkakustannusten ja matka-ajan korvaaminen ‌

Toimihenkilölle suoritetaan yhtiön asioissa tehdyistä matkoista verohallituksen päätöksen mukaista matkakustannusten korvausta ja majoittumiskorvausta sekä päivärahaa.

Majoituskorvaus maksetaan kohtuulliseksi katsottavan hotellilaskun tai muun vastaavan tositteen mukaisesti. Xxxxxx toimihenkilö ei ole matkalla yöpynyt yh- tiön kustannuksella, maksetaan hänelle majoittumiskorvausta verohallinnon kulloinkin vahvistaman enimmäismäärän mukaisesti.

Työpäivinä työntekijän vapaa-ajalla matkustamisen korvaamisesta suositellaan sovittavan ennakkoon työntekijän ja esimiehen kesken. Työnantajan tulee huo- lehtia siitä, että vapaa-ajalla matkustamisen korvaamisessa noudatetaan yh- denmukaista linjaa.

Lauantaisin, sunnuntaisin ja muuna työntekijän vapaapäivänä suoritetusta työ- matkasta maksetaan matka-ajan palkka asianomaisen säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään 7,25 tunnilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.

Matka saadaan suorittaa lentokoneella tai omalla autolla, jos sen käyttäminen ajan käyttöön tai kustannuksiin nähden on muita kulkuneuvoja edullisempaa ja siihen on saatu asianmukainen suostumus. Junalla ja laivalla matkustettaessa saadaan käyttää I luokkaa vain esimiehen suostumuksella.

Lentomatkoilla käytetään pääsääntöisesti edullisinta saatavissa olevaa luok- kaa. Euroopan ulkopuolisiin maihin suuntautuvilla pitkillä lennoilla voidaan tar- vittaessa matkustaa I luokassa. Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutus- risteilyistä suoritetaan kotimaan päivärahaa.

Matkan aikana yhtiön asioiden hoitamisesta aiheutuneet puhelin-, posti- yms. kulut on toimihenkilöllä oikeus veloittaa matkalaskun yhteydessä. Näistä ku- luista on matkalaskun yhteydessä esitettävä selvitys.

16 § Muuttokustannusten korvaus ‌

Yhtiö suorittaa toimihenkilölle uudelle työpaikkakunnalle siirtymisestä johtuvat kohtuulliset muuttokustannukset, mikäli muutto johtuu saadusta siirrosta yhtiön palveluksessa.

17 § Työpaikkaruokailu ‌

Toimihenkilö saa maksutta työssäolopäivää kohden verohallituksen hyväksy- män ylärajan arvoisen lounassetelin tai arvoltaan sitä vastaavasti ateriakortin, jos työnantaja ottaa ateriakorttijärjestelmän käyttöön. Käyttämättä jääneestä ateriaedusta ei toimihenkilölle suoriteta eri korvausta.

Pöytäkirjamerkintä:

Tätä määräystä sovelletaan 1.1.2015 alkaen lounassetelien työssäolopäi- viltä antamisen osalta. Siihen saakka noudatetaan aikaisempaa mää- räystä, jonka mukaan lounasseteleitä saa 21 kappaletta kuukaudessa paitsi heinäkuulta.

18 § Terveydenhuolto ‌

Toimihenkilöiden työterveyshuollon osalta noudatetaan tämän sopimuksen liit- teenä olevaa sopimusta työterveyshuollosta.

19 § Työkyvyttömyysajan palkka ‌

Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, eikä hän ole tätä aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella hänellä on oikeus työ- suhteen jatkuessa saada yhtiöltä palkkansa kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti:

Työsuhteen kesto	Palkkajakso
alle kuukausi	enintään sairausvakuutuslain karenssiaika
vähintään kuukausi ja alle vuosi	enintään 30 päivän ajanjakso
vähintään vuosi	enintään 60 päivän ajanjakso

Jos toimihenkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisestaan, lasketaan aika, jolta yhtiö on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisjakso.

Xxxxxx toimihenkilö työtehtäviensä johdosta kohdanneesta väkivallasta johtuen on estynyt tointaan hoitamasta enintään 360 päivää, maksetaan hänelle tältä ajalta täysi palkkaus.

Sairaudesta tai tapaturmasta, joka kestää enemmän kuin 3 päivää, on esitet- tävä lääkärintodistus tai muu yhtiön hyväksymä selvitys. Xxxxxx toimihenkilö käyttää yhtiön nimeämää lääkäriä, suorittaa yhtiö lääkärintodistuksen hankkimi- sesta aiheutuneet kustannukset. Xxxxxx toimihenkilölle on etukäteen ilmoitettu, hänen on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus lyhyemmästäkin työkyvyttö- myydestä.

Mikäli toimihenkilö saa työkyvyttömyyden takia päivärahaa tai siihen verratta- vaa korvausta lain tai yhtiön kustantaman vakuutuksen perusteella, siirtyy oi- keus päivärahaan tai korvaukseen yhtiölle siltä osin kuin määrä ei ylitä toimi- henkilön samalta ajalta saamaa palkkaa.

Jos edellä tarkoitettua päivärahaa tai korvausta ei toimihenkilöstä johtuvasta syystä makseta, on yhtiöllä oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka toimihenkilön menettelyn johdosta on jäänyt saamatta.

20 § Tilapäinen poissaolo ‌

Toimihenkilö voi, sovittuaan asiasta esimiehensä kanssa, käyttää 19.1 §:ssä mainitusta ajasta enintään 7 työpäivää kalenterivuodessa hänen perheen- jäsenensä vakavasta sairaudesta tai hänen lähiomaisensa kuolemantapauk- sesta aiheutuneeseen poissaoloon.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan toimihenkilön kanssa samassa taloudessa elä- vää aviopuolisoa, rekisteröidyn parisuhteen puolisoa, avopuolisoa ja toimihen- kilön tai näiden lapsia. Lähiomaisella tarkoitetaan toimihenkilön aviopuolisoa, avopuolisoa, toimihenkilön tai näiden lapsia, toimihenkilön vanhempia ja hänen avio- tai avopuolisonsa vanhempia sekä toimihenkilön veljiä ja sisaria. Lapsilla tarkoitetaan myös otto- ja kasvattilapsia.

Toimihenkilölle voi hänen huollettavanaan olevan alle 10-vuotiaan tai vammai- sen lapsen sairastuessa äkillisesti olla palkallisesti pois työstä enintään 3 työ- päivää lapsen hoidon vaatimia järjestelyjä varten. Pakottavissa tapauksissa toi- mihenkilölle järjestetään mahdollisuus pitempään palkattomaan poissaoloon. Huoltajaksi katsotaan myös etä- ja sijaisvanhemmat.

Toimihenkilö, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain 10 luvun tarkoittamaa vaikeaa sairautta, voi olla palkatta poissa työstä osallistuakseen kyseisessä päätöksessä tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen, hoidon opastuk- seen, sopeutumisvalmennukseen tai muuhun kuntoutustoimintaan. Toimihen- kilön on sovittava poissaolostaan etukäteen esimiehensä kanssa.

Toimihenkilön oma vihkimispäivä sekä 50- ja 60-vuotispäivät ovat hänen pal- kallisia vapaapäiviään niiden sattuessa työpäiviksi.

Tässä pykälässä mainitut poissaolot rinnastetaan vuosilomalain 2 luvun 7 §:n mukaisiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

21 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa ‌

Toimihenkilöllä on oikeus raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi saada äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaaksi aika, johon hänelle sairausvakuu- tuslain mukaan tuleva äitiys-, isyys- tai vanhempainraha kohdistuu.

Naispuoliselle toimihenkilölle työnantaja maksaa äitiysvapaan alusta lukien palkkaa 105 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta.

Miespuoliselle toimihenkilölle maksetaan isyysvapaan ajalta palkkaa enintään 18 arkipäivän ajalta.

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan lisäksi toimihenkilöllä on oikeus hoitova- paaseen ja osittaiseen hoitovapaaseen siten kuin siitä säädetään työsopimus- laissa.

Toimihenkilön oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan siirtyy työn- antajalle siltä osin kuin määrä ei ylitä toimihenkilön samalta ajalta saamaa palk- kaa.

Sopijapuolet pitävät tärkeänä, että perhevapaalta palannut toimihenkilö pereh- dytetään työpaikalla tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden vaikutuksiin asianomai- sen toimihenkilön työtehtävissä sekä koulutustarpeissa.

Erityisäitiys-, äitiys- tai vanhempainvapaalta, hoitovapaalta tai tilapäiseltä tai osittaiselta hoitovapaalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus ensisijaisesti ai- kaisempaan työhönsä. Jos se ei ole mahdollista, hänellä on tarjottava aikaisem- paa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä. Jos tämäkään ei ole mah- dollista, niin toimihenkilölle on tarjottava muuta työsopimuksen mukaista työtä.

Tässä kappaleessa tarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen työsuhteeseen otettua sijaista.

22 § Vapaaehtoiset vakuutukset ‌

Yhtiö vakuuttaa toimihenkilönsä tapaturmaisen tai sairaudesta johtuvan kuole- man varalta ryhmähenkivakuutuksella siten, että vakuutussumma on vähintään

13.460 € ja edunsaajana on toimihenkilön lähin omainen tai valtuuttama sekä lisäksi työmarkkinajärjestöjen sopimalla erillisellä ryhmähenkivakuutuksella.

Yhtiöön 1.1.1999 Kerasta, Valtiontakuukeskuksesta ja TE-keskuksista siirtynei- den toimihenkilöiden TEL:n ja VEL:n mukaisista lisäetuuksista on sovittu 16.02.2000 päivätyn työehtosopimus- ja neuvottelupöytäkirjan 3 §:ssä.

23 § Osallistuminen yhteiskunnalliseen ja ammattiyhdistystoimintaan ‌

Kunnallisvaltuuston, -hallituksen ja kunnallisen lauta- ja johtokunnan tai työ- markkinajärjestön vastaavan elimen jäsenenä toimivalla toimihenkilöllä on oi- keus työaikana ilman ansionmenetystä osallistua em. elimen kokoukseen. Jos luottamustoimen hoitaminen edellyttää päätoimen luontoista työskentelyä, josta maksetaan säännöllistä korvausta, on siitä erikseen sovittava työnantajan kanssa.

Yhtiö kustantaa matkustamisen allekirjoittaneen työntekijäjärjestön paikallisyh- distyksen jäsenenä olevan toimihenkilön työehtosopimusneuvotteluihin.

Milloin se yhtiön toiminnan kannalta on mahdollista, toimihenkilölle myönnetään palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi hänen osallistuessaan SAK ry:n STTK ry:n ja Akava ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin sekä työeh- tosopimuksen osapuolena olevan järjestön edustajiston, liitto- tai edustajako- koukseen sekä näiden järjestöjen hallitusten kokouksiin.

Toimihenkilöillä on oikeus osallistua palkallisena työaikana työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen toimikuntien kokouksiin silloin, kun niissä käsitel- lään työehtosopimuksiin liittyviä asioita.

24 § Reservin kertausharjoitukset ‌

Toimihenkilölle, joka on kutsuttu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustus- kurssille tai pelastuslain (29.4.2011/379) 67 §:n nojalla väestönsuojelukoulutuk- seen, maksetaan palkka kurssipäiviltä vähennettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella. Toimihenkilö on kuitenkin oikeutettu saamaan hänen vuosilomansa ajalta maksettavan palkkauksen vähentämättömänä.

25 § Vuosiloman ansaitseminen ‌

Toimihenkilön vuosiloma määräytyy voimassa olevan vuosilomalain mukaan, ellei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu.

Toimihenkilö saa vuosilomaa:

Täydeltä lomanmääräytymiskuu- kaudelta	Palvelusaika lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä
2 arkipäivää	alle vuosi
2,5 arkipäivää	vähintään vuosi
3 arkipäivää	vähintään 15 vuotta

Vuosilomaan oikeuttavaksi palvelusajaksi luetaan yhtiön palveluksessa oloaika sekä aika vastaavissa tehtävissä yksityisen tai julkisyhteisön palveluksessa tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä toimihenkilön työtehtävissä.

Pöytäkirjamerkintä:

16.2.2000 päivätyn työehtosopimus- ja neuvottelupöytäkirjan 4 §:n mu- kaisesti työehtosopimuksen mukaista vuosilomaan oikeuttavaksi palve- luksi luettavaa aikaa sovelletaan seuraavasti:

a) Kerasta 1.1.1999 Finnveraan siirtyneiden toimihenkilöiden osalta ote- taan huomioon se Keran työehtosopimuksen mukainen aika, joka toi- mihenkilöllä oli ollut vuosilomaan oikeuttavaa aikaa 31.12.1998

b) Valtiontakuukeskuksesta ja TE-keskuksista 1.1.1999 siirtyneiden toi- mihenkilöiden osalta otetaan huomioon se aika, joka toimihenkilöllä oli vuosilomaan oikeuttavaa aikaa 31.12.1998 sekä nyt sovitun työehto- sopimusmääräyksen mukainen aika ja

c) Finnveraan 1.1.1999 tai sen jälkeen palkattujen uusien toimihenkilöi- den osalta otetaan huomioon nyt sovitun työehtosopimusmääräyksen mukainen aika.

26 § Vuosiloman pitäminen ‌

Toimihenkilön vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakau- tena (2.5. – 30.9.), kuitenkin niin, että se osa lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää annetaan lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua ja

3. xxxxxx mukaan ansaitusta lomasta se osa, joka ylittää 30 lomapäivää xxxx- xxxx lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua.

Vuosiloma tai sen osa voidaan sovittaessa antaa muulloinkin kuin lomakauden aikana, aikaisintaan kalenterivuoden alussa ja viimeistään ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua.

Pöytäkirjamerkintä 1:

1.1.1999 yhtiöön siirtyneelle toimihenkilölle, jonka vuosiloma määräytyy

25.2 §:n mukaan, annetaan vuosiloma enintään puolen loman osalta puo- lella pidennettynä, jos vuosiloma tai sen osa pidetään muulloin kuin loma- kautena.

Pöytäkirjamerkintä 2:

1.1.1999 yhtiöön siirtyneelle toimihenkilölle, jolla on 31.3.2000 mennessä 15 vuoden palveluun perustuva oikeus 36 päivän lomaan, annetaan loma yhdeksällä lomapäivällä pidennettynä, mikäli vuosilomasta pidetään enin- tään 34 lomapäivää lomakautena.

Pöytäkirjamerkintä 3:

1.1.1999 yhtiöön siirtyneelle toimihenkilölle, jolla on 31.3.2000 mennessä 10 vuotta vuosilomaan oikeuttavaa palvelua ja jolla 15 vuoden palveluun perustuva oikeus 36 päivän lomaan syntyy myöhemmin kuin 31.3.2000, annetaan vuosiloma enintään puolen loman osalta puolella pidennettynä, jos vuosiloma tai sen osa pidetään muulloin kuin lomakautena.

Täysinä kalenteriviikkoina annetuissa lomissa lasketaan lomapäivien lu- kumäärä kyseisten viikkojen arkipäivien mukaisesti. Vajaitten kalenteri- viikkojen ja yksittäisten lomapäivien osalta kutakin viittä lomapäivää koh- den lomaan sisältyy yksi arkilauantai.

Vuosilomaa ei anneta äitiys- ja isyys- tai vanhempainvapaan kanssa pääl- lekkäin ilman toimihenkilön suostumusta.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan jakamalla viikkopalkka 6:lla ja kuukausipalkka 25:llä.

Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräy- tymisvuoden aikana vuosilomalain 10.4 §:n 1. lauseen tarkoittamalla ta- valla, niin ko. lomanmääräytymisvuodelta saatujen vuosilomapäivien palkka lasketaan päiväarvolla 0.38 %. Lomapalkka lasketaan lomanmää- räytymisvuoden aikana työssäoloajan ajalta maksetusta tai maksetta- vaksi erääntyneestä palkasta.

Pöytäkirjamerkintä:

Tätä säännöstä sovelletaan vuosilomalain ylittäviin työehtosopimuksen mukaisiin lomapäiviin. Työssäoloajan palkkaan lisätään työssäolon ve- roiselta ajalta laskennallista palkkaa. Sen sijaan työssäoloajan palkkaan

ei lasketa lomarahaa, kuten ei myöskään hätätyöstä tai ylityöstä makset- tavaa korotusta. Tätä määräystä sovelletaan 1.4.2013 alkaen ansaittuihin vuosilomiin.

27 § Säästövapaa ‌

Toimihenkilö voi sovittaessa säästää osan tai kokonaan yli 18 päivän lomaoi- keudesta. Säästettyyn vuosilomaan liittyvät lomarahat voidaan lisäksi sopia vaihdettavaksi vastaavaksi vapaa-ajaksi.

Säästetty vapaa voidaan pitää yhdenjaksoisena säästövapaana erikseen sovit- tavana ajankohtana viimeistään viiden vuoden kuluttua säästämisen alkami- sesta. Xxxxxx pidempi säästövapaa pidetään eläkkeelle siirtymisen yhteydessä, viimeistään kymmenen vuoden kuluttua säästämisen alkamisesta.

Toimihenkilö ja työnantajan edustaja tekevät yhdessä ennen säästämiseen ryh- tymistä sopimuksen säästämisestä ja säästövapaan pitämisestä.

Säästövapaaseen noudatetaan soveltuvin osin vuosilomalain säännöksiä.

Säästövapaan käytännön toteutukseen liittyvistä asioista voidaan sopia tarkem- min paikallisesti.

28 § Lomaraha ‌

Xxxxxxxxxx suoritetaan toimihenkilölle kesäkuun palkanmaksun yhteydessä 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

Työsuhteen päättyessä tai keskeytyessä myönnetyn pitempiaikaisen palkatto- man vapaan tai määräaikaisen eläkkeen tai vastaavan takia lomaraha makse- taan siihen mennessä ansaittujen lomapäivien mukaisesti palkasta, jonka osalta lomarahaa ei ole maksettu.

29 § Koulutus ‌

Toimihenkilöiden koulutuksen osalta noudatetaan liitteenä olevaa koulutussopi- musta.

30 § Yhteistoiminta ‌

Yhteistoiminnan osalta noudatetaan yhteistoimintalakia ja liitteenä olevaa yh- teistoimintasopimusta.

31 § Jäsenmaksujen periminen ‌

Yhtiö pidättää toimihenkilön palkasta allekirjoittajaliittojen jäsenmaksut palkan- maksukausittain edellyttäen, että toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen. Yhtiö tilittää jäsenmaksut ammattiyhdistyksen osoittamalle pankkitilille. Toimi- henkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

32 § Luottamusmies ‌

Toimihenkilöiden luottamusmiehen osalta noudatetaan liitteenä olevaa luotta- musmiessopimusta.

33 § Asiamiehet ‌

Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton asiamiehellä on oikeus so- pimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työaikana työpaikalla ilmoi- tettuaan käynnistä työnantajan edustajalle.

Asiamiehellä on oikeus saada työnantajan edustajalta ne tiedot, jotka ovat tar- peen työehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi.

34 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta ehkä syntyvät yksittäiseen toimi- paikkaan rajoittuvat erimielisyydet pyritään kaikkea viivytystä välttäen selvittä- mään ensi sijassa toimipaikan esimiehen ja alueellisen luottamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluilla. Jommankumman osapuolen sitä pyytäessä tai koko yhtiötä koskevissa erimielisyyksissä asiasta neuvotellaan yhtiön edustajien ja asianomaisten pääluottamusmiesten välillä.

Jos yksimielisyyteen ei tällöin päästä, asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta. Tämän jälkeen asia voidaan saattaa allekirjoittaneiden sopimusosapuolten kesken selvitettäväksi. Jomman- kumman sopimusosapuolen esittäessä asiasta neuvotteluja ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

Siinä tapauksessa, etteivät sopimusosapuolet ole voineet sopia syntyneistä eri- mielisyyksistä, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen tai ellei asia kuulu sen tuomiovaltaan, välimiesten ratkaistavaksi. Viimeksi mainitusta tapauksesta nou- datetaan, mitä laki välimiesmenettelystä määrää.

35 § Työrauha ‌

Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä boikottiin tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen muut- tamista.

36 § Voimaantulo ‌

Tämä työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2020 lukien.

Palkkausjärjestelmä ‌

1 § Soveltamisala ‌

Tässä sopimuksessa määritellään Finnvera Oyj:n työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden palkan määräytyminen eri tehtävissä, tehtäväluokat ja muut palkkaperusteet.

Soveltamisala on määritelty neuvottelujärjestelmää koskevassa sopimuksessa.

2 § Palkan määräytyminen ja tehtäväluokat ‌

Finnvera Oyj:n toimihenkilöiden tehtävät luokitellaan Hay -menetelmän avulla tehtäväluokkiin. Finnveran ansiotason kehitystä verrataan rahoitusalan ansiota- son kehitykseen.

Keskeisten tyyppitehtävien pohjalta laaditut tehtäväluokkien kuvaukset ovat tä- män sopimuksen liitteenä. Uuden tehtävän luokka määritellään vertaamalla teh- täviä tehtäväluokkien kuvauksiin ja ellei vastaavuutta löydy, luokittelu suorite- taan Hay-menetelmällä.

Tehtäväluokkien vertailtavuuden säilyttämiseksi tehtäväluokkiin sijoittumiset käydään aina läpi hallintojohtajan tai henkilöstöpäällikön kanssa ennen niiden vahvistamista. Uuden tehtävän ollessa kyseessä hallintojohtaja ja/tai henkilös- töpäällikkö tekee alustavan tehtäväluokan määrittelyn Hay-menetelmällä. Toi- menkuva, arviointi ja tieto esitettävästä vaativuusryhmästä toimitetaan pääluot- tamusmiehille.

Tehtäväluokka vahvistetaan noin. kuuden (6) kuukauden kuluttua siitä, kun toi- mihenkilö on aloittanut tehtävässään ja uuden tehtävän sisältö on vakiintunut.

3 § Palkkaperusteet ‌

Kullekin tehtäväluokalle määritellään mediaanitaso.

Sovittaessa palkkojen korottamisesta sovitaan mediaanitaso kullekin tehtävä- luokalle.

Tehtäväluokkien mediaanipalkat ovat tämän työehtosopimuksen sivulla 21.

Tehtäväluokan sisällä toimihenkilön palkka voi vaihdella -20 % ja +20 % välillä mediaani-tasoon nähden. -25 % palkkatasoa voidaan käyttää harjoitteluaikana tai siirryttäessä selvästi uutta pätevyyttä vaativampiin tehtäviin. Vähentävästä tekijästä sovitaan kirjallisesti perehtymisajanjaksolle, joka voi olla kuudesta (6) kahteentoista (12) kuukautta. Perehdyttämisjakson päätyttyä palkka nousee hallinnollisesti tasoon mediaanipalkka -20 %.

4 § Palkkausjärjestelmän ylläpito ‌

Tehtäväkuvat tarkistetaan vuosittain esimiehen ja toimihenkilön välisessä kes- kustelussa. Kun toimihenkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti, aloitteen tehtä- väluokan tarkistuksista voi tehdä joko toimihenkilö itse, hänen esimiehensä tai toimihenkilön pyynnöstä häntä edustava luottamusmies.

Toimihenkilön hakeutuessa uusiin tehtäviin hänen palkkansa määräytyy uuden tehtävän vaativuuden mukaisesti. Mikäli uudet tehtävät ovat entistä tehtävä- luokkaa alemmassa ryhmässä, säilyy palkka uudessa tehtäväluokassa entisen suuruisena, ei kuitenkaan yli +20 % uuden tehtäväluokan mediaanipalkasta.

5 § Palkkausjärjestelmän soveltaminen ‌

Palkkausjärjestelmän tavoitteiden toteutumista, tehtävärakenteiden muutoksia, tehtävä-matriisia, vaativuuden arvioinnin yhtenäistä soveltamista ja palkanko- rotusten vaikutuksia ansioihin eri henkilöstöryhmissä käsitellään seuranta- ja kehittämistyöryhmässä vuosittain. Seuranta- ja kehittämistyöryhmän muodos- tavat työnantajan nimeämät edustajat ja henkilöstöä edustavien yhdistysten ni- meämät kaksi (2) edustajaa kustakin yhdistyksestä.

Mikäli tehtäväluokkien perusteista tai tehtävien sijoittumisesta syntyy erimieli- syyksiä, voidaan kuulla asiantuntijana Hay-menetelmää yllä pitävää konsulttia.

6 § Voimaantulo ‌

Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2020 lukien ja sitä noudatetaan osana Finn- vera Oyj:n työehtosopimusta.

Palkkausjärjestelmän roolikuvaukset Esimiestehtävät ‌‌‌

Ryhmäpäällikkö

Tehtävän haltija johtaa ja kehittää Finnveran kannalta merkittävää hallinnollista kokonaisuutta, tyypillisesti yhtä toimintoa. Vastaa oman alueensa tavoitteiden asettamisesta, toiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä, budjetoinnista ja lop- putuloksista. Ryhmäpäällikkö ohjaa ja johtaa vastuualueellaan työskenteleviä henkilöitä ja käy kehityskeskustelut.

Roolissa edellytetään kokonaisnäkemystä Finnveran toiminnasta ja sen kehit- tämisestä. Tehtävässä korostuu esimiesrooli sekä asiakaslähtöinen prosessien ja palvelujen kehittäminen. Tehtävässä vaaditaan erinomaisia vuorovaikutus- taitoja, jotta halutut lopputulokset saavutetaan.

Tehtävät sijoittuvat tyypillisesti vaativuusluokkiin 15-18.

Tiimipäällikkö

Tehtävän haltija vastaa tyypillisesti tavoitteiltaan ja sisällöltään määritellyn teh- täväkokonaisuuden itsenäisesti suunnittelusta, organisoinnista ja ohjaami- sesta. Tiimipäällikkö toimii tiimin esimiehenä. Hän ohjaa ja johtaa vastuualueel- laan työskenteleviä henkilöitä ja käy kehityskeskustelut.

Roolissa pitää hallita tiimin jäsenten tehtäväkokonaisuudet. Tiimipäällikkö osal- listuu ryhmätason suunnitteluun, päivittäiseen kehittämiseen ja päätöksente- koon. Tehtävässä edellytetään perusteellista tietämystä vastuualueen menetel- mistä, järjestelmistä ja toimintatavoista. Työn painopiste on palvelutoiminnan päivittäisessä johtamisessa sekä siihen liittyvien prosessien kehittämisessä. Esimiesroolin lisäksi tehtävän haltija voi toimia asiantuntijana omalla alueel- laan.

Tehtävät sijoittuvat tyypillisesti vaativuusluokkiin 13-15.

Asiantuntijatehtävät (pääsääntöisesti ilman esimiesvastuuta)‌

Erityisasiantuntija

Toimii itsenäisenä erityisasiantuntijana ja vastaa erityisen laajoista ja Finnveran kannalta merkittävistä projekteista. Tehtävään voi kuulua myös tiiminvetäjävas- tuu. Tehtävässä edellytetään korkeakoulutaustaa.

Tehtävässä vaaditaan erinomaisia vuorovaikutustaitoja, jotta pystytään vaikut- tamaan halutulla tavalla sidosryhmien käyttäytymiseen ja sitoutumiseen ja saa- maan aikaan tuloksia. Tehtävässä suunnitellaan usein myös pidemmän aika- välin tavoitteita ja siinä voidaan tyypillisesti tehdä itsenäisiä päätöksiä ennalta hyväksytyn suunnitelman perusteella.

Erityisasiantuntijan onnistumista mitataan menettelytapojen ja ennen kaikkea lopputulosten perusteella.

Erityisasiantuntijan tyyppitehtäviä Finnverassa ovat erityisesti rahoituspäällikkö ja kehityspäällikkö.

Tehtävät sijoittuvat tyypillisesti vaativuusluokkiin 16-18.

Asiantuntija

Tehtävän haltijalta vaaditaan harjaantunutta rahoitusalan tai oman vastuualu- een tietotaitoa, pääsääntöisesti korkeakoulututkintoa sekä kokemukseen poh- jautuvaa kykyä soveltaa erilaisia Finnveran menettelytapoja.

Tehtävä on tyypillisesti itsenäinen asiantuntijatehtävä, jossa edellytetään vaati- vien asiakasprojektien ja/tai toimeksiantojen ja tuloksellisen toiminnan vaati- maa erityisosaamista. Tehtävän haltija hakee omalta erityisosaamisalueeltaan soveltuvia ratkaisuja ulkoisille ja sisäisille asiakkaille. Ongelmat ovat usein haastavia ja niitä ratkaistaan pääasiassa tehtävässä vaadittavan kokemuksen perusteella.

Päätökset voidaan tehdä ennakolta hyväksytyn suunnitelman perusteella. Esi- miehen valvonta kohdistuu sekä aikaansaannoksiin että menettelytapoihin. Roolissa korostuu taito kommunikoida ja neuvotella aktiivisesti ja tavoitteelli- sesti sidosryhmien kanssa.

Asiantuntijan tyyppitehtäviä Finnverassa ovat esimerkiksi rahoituspäällikkö ja kehityspäällikkö.

Asiantuntijatehtävät ovat usein päällikkötason tehtäviä ja sijoittuvat tyypillisesti vaativuus-luokkiin 14-15.

Asiantuntija/assistentti

Tehtävän hoitaminen vaatii ammatillista asiantuntemusta, joka perustuu joko käytännön kokemukseen tai erikoiskoulutuksella hankittuun tietoon (esim. AMK-tutkinto). Tehtävässä on usein selkeät toimintavaihtoehdot, mutta useasta toimintavaihtoehdosta pitää valita oikea toimintatapa kulloiseenkin asiakaspal- velutilanteeseen. Ongelmatilanteissa oikea ratkaisu on useimmiten löydettä- vissä kokemukseen tai ennakkotapauksiin perustuen.

Tehtävän haltijalta edellytetään kykyä soveltaa Finnveran toimintatapoja. Teh- tävään liittyy usein itsenäisiä tehtäväkokonaisuuksia, mutta toimintavapautta rajoittavat sovitut menettelytavat.

Asiantuntijan/assistentin tyyppitehtäviä Finnverassa ovat esimerkiksi rahoitus- assistentti, rahoitusneuvoja sekä useat tukitoimintojen asiantuntija- ja suunnit- telutehtävät.

Tehtävät sijoittuvat vaativuusluokkiin 11-13.

Operatiiviset tehtävät (sisäiset asiakaspalvelutehtävät)

Tehtävän haltija toteuttaa ammattinsa mukaisia työtehtäviä määriteltyjen työ- prosessien ja konseptien mukaisesti. Työssä tarvitaan Finnveran työkäytäntö- jen, -tekniikoiden ja -prosessien tuntemusta ja hallintaa ja hyvää palveluosaa- mista.

Tehtävässä edellytetään perusvuorovaikutustaitoja, joiden tavoitteena on tieto- jen vaihtaminen ja hyvien suhteiden ylläpitäminen työtovereihin ja sidosryhmiin. Tehtävät edellyttävät ammatillisen tason koulutusta ja/tai ammattiin oppimista työn kautta.

Tehtävät sijoittuvat vaativuusluokkiin 8-10.

Palkkausjärjestelmän palkkamediaanit ‌

Tehtäväluokka	Palkka 1.6.2020	Palkka 1.7.2021
8	2 215	2 253
9	2 486	2 528
10	2 733	2 779
11	3 110	3 163
12	3 265	3 321
13	3 550	3 610
14	3 840	3 905
15	4 425	4 500
16	5 369	5 460
17	6 120	6 224
18	6 961	7 079

Työterveyssopimus ‌

Finnvera Oyj:n (yhtiö) henkilöstön työterveyshuolto järjestetään työterveyshuoltolain mukaan ja siten kuin tässä sopimuksessa on sovittu.

1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan seuraavasti:

− työsuhteen kestettyä alle 4 kuukautta toimihenkilöllä on oikeus käyttää työ- terveyshoitajan ja -lääkärin palveluja

− työsuhteen kestettyä yli 4 kuukautta toimihenkilöllä on oikeus käyttää kaikkia sopimuksessa mainittuja palveluja

2 § Terveystarkastukset

Toimihenkilön tullessa yhtiöön vakinaiseen työsuhteeseen tai vähintään vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen hänelle suoritetaan työhöntulotarkastus vii- meistään kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

Yhtiön palveluksessa olevalle toimihenkilölle suoritetaan terveystarkastus joka viides vuosi. 40 vuotta täyttäneille tarkastus suoritetaan kuitenkin joka kolmas vuosi. Tarkastukseen kutsutaan kalenterivuosittain silloin vuorossa olevat hen- kilöt.

3 § Sairaanhoito

Finnverassa on käytössä yleislääkäritasoinen avosairaanhoito. Toimihenkilöllä on oikeus käyttää maksutta työterveyslääkärin ja -hoitajan palveluja, sisältäen erikoislääkärin konsultaatiot nimetyn työterveyslääkärin lähetteellä hoitovas- tuun säilyessä työterveyslääkärillä.

Maksuttomiin palveluihin kuuluvat lisäksi:

− laboratorio- ja muut tutkimukset

− fysikaalinen hoito, kuitenkin enintään 10 hoitokertaa kalenterivuodessa

− lääkärin tarpeelliseksi katsomat matkakustannukset

− matka- ja majoituskustannukset toisella paikkakunnalla tehtävien työterveys- huoltoon kuuluvien tutkimusten yhteydessä, mikäli ao. paikkakunnalla ei ole tar- vittavaa tutkimusta saatavilla.

4 § Muut korvaukset

− näyttöpäätetyössä tarpeelliset erityissilmälasit sankoineen. Työntekijällä on velvollisuus käyttää työnantajan nimeämää sopimustoimittajaa.

Koulutussopimus ‌

1 § Henkilöstökoulutus

Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan palveluksessa olevalle henkilöstölle yhtiön toimesta järjestettyä tai hankittua koulutusta. Henkilöstökoulutus voi olla amma- tillista lisäkoulutusta, johon kuuluu täydennyskoulutus, jatkokoulutus, uudel- leenkoulutus ja perehdyttäminen.

Yhtiö korvaa henkilöstökoulutuksesta aiheutuvat suoranaiset kustannukset ja ansionmenetyksen. Jos henkilöstökoulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, kor- vaa yhtiö tästä aiheutuvat suoranaiset kustannukset.

2 § Työehtosopimusosapuolten yhdessä järjestämä koulutus

Työehtosopimusosapuolten välistä yhteistoimintaa voidaan edistää yritystalou- teen, työehtosopimus- ja työsuhdeasioihin, yhteistoimintalakiin, luottamusmies- toimintaan, työsuojeluun ja muuhun henkilöstöhallintoon liittyvällä koulutuksella. Koulutus voidaan toimeenpanna työehtosopimusosapuolten välisenä yhteis- työnä tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.

Yhtiö korvaa koulutuksesta aiheutuvat suoranaiset kustannukset ja ansionme- netyksen kuten 1.2 §:ssä on sovittu.

3 § Ammattiyhdistyskoulutus

Ammattiyhdistyskoulutuksella tarkoitetaan henkilöstöjärjestöjen jäsenkunnal- leen järjestämää koulutusta, joka liittyy yhtiön ja järjestöjen yhteistyöhön tai jär- jestöjen toimintaedellytysten parantamiseen. Yhtiö tukee taloudellisesti edellä mainittua yhteistyötä edistävää koulutusta siten kuin tässä sopimuksessa tar- kemmin sovitaan.

4 § Yhtiön taloudellisesti tukema ammattiyhdistyskoulutus

Yhtiön taloudellisesti tukemaa ammattiyhdistyskoulutusta on luottamusmies- koulutus, työsuojelukoulutus, yhteistoimintakoulutus sekä rationalisointikoulu- tus.

5 § Ammattiyhdistyskoulutukseen osallistuvat

Yhtiön taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen ovat oikeutettuja osallistumaan luottamusmies ja hänen varamiehensä, ammattiosaston tai toi- mihenkilöyhdistyksen puheenjohtaja, työsuojeluvaltuutettu, hänen varamie- hensä, työsuojelutoimikunnan sekä yhteistoimintaelinten jäsenet.

Koulutukseen oikeutetut voivat osallistua sellaiseen yhtiön taloudellisesti tuke- maan ammattiyhdistyskoulutukseen, joka on tarpeen heidän luottamus- tai yh- teistoimintatehtävänsä hoitamisen kannalta.

6 § Palkka ammattiyhdistyskoulutuksesta

Yhtiön taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyltä ajalta toimihenkilölle maksetaan kiinteä palkkaus enintään kuukauden ajalta koulutustilaisuutta kohden.

7 § Kurssiraha

Toimihenkilöllä on oikeus koulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvauksena maksettavaan kurssirahaan, jonka suuruus on kaksipäiväisen tai sitä pidemmän kurssin osalta 50 euroa opetusohjelman mukaista kurssipäivää kohden. Yhden päivän mittaisesta koulutustilaisuudesta kurssirahaa maksetaan puolet kurssi- rahan koko määrästä.

Kurssiraha maksetaan enintään kuukauden ajalta koulutustilaisuutta kohden. Kurssiraha voidaan maksaa myös suoraan koulutuksen järjestäjälle.

8 § Työajan kertyminen

Yhtiön taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen käytetty aika on palkallista aikaa, mutta ei työehtosopimuksen tai työaikalain mukaista työaikaa.

Pöytäkirjamerkintä: Toimihenkilön työaikaa ei tästä syystä pidennetä.

9 § Työstä vapautus ja ammattiyhdistyskoulutus

Ammattiyhdistyskoulutukseen osallistuvalle toimihenkilölle myönnetään vapau- tus työstä. Työstä vapautusta on haettava vähintään kahta viikkoa ennen kou- lutustilaisuuden alkamista, jos koulutustilaisuus kestää enintään viisi päivää. Jos koulutustilaisuus kestää enemmän kuin viisi päivää, on vapautusta haettava kuusi viikkoa ennen koulutustilaisuuden alkamista.

10 § Koulutusvapaan siirtäminen

Jos vapautuksen myöntäminen 4 §:n mukaiseen ammattiyhdistyskoulutukseen tuottaisi hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuntuvaa haittaa yhtiön toiminnalle, on yhtiöllä oikeus siirtää vapautuksen alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella tai milloin on kysymys harvemmin kuin kuuden kuukauden välein toistuvasta koulutuksesta, enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään.

Mikäli yhtiö käyttää edellä tarkoitettua siirto-oikeutta, tulee luottamusmiehelle ja asianomaiselle henkilölle ilmoittaa viimeistään kymmenen päivää ennen koulu- tustilaisuuden alkua syy, jonka takia vapautuksen myöntäminen ei ole mahdol- lista.

11 § Palkaton koulutusvapaa

Haettaessa palkatonta vapautusta muuhun kuin yhtiön taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen, noudatetaan 9 §:n mukaisia määräaikoja.

12 § Ammattiyhdistyskoulutusta varten myönnettävä opintovapaa

Toimihenkilöllä on oikeus saada opintovapaalaissa tarkoitettua opintovapaata edellä 4 §:ssä tarkoitettua yhtiön taloudellisesti tukemaa ammattiyhdistyskoulu- tusta varten.

Laskettaessa toimihenkilön opintovapaalaissa tarkoitettuun koulutukseen käyt- tämää aikaa otetaan huomioon myös 11 §:n mukaiseen ammattiyhdistyskoulu- tukseen osallistuminen.

Toimihenkilö voi osallistua yhden kuukauden ajan kalenterivuodessa tämän so- pimuksen 4 §:n mukaiseen työnantajan taloudellisesti tukemaan ammattiyhdis- tyskoulutukseen ilman, että se vähentää opintovapaalain mukaista opintova- paa-aikaa.

Yhteistoimintasopimus ‌

1 § Johdanto

1. Yhteistoimintasopimuksen tavoitteena on kehittää työnantajan ja työntekijöi- den välistä yhteistyötä sekä edistää yhteistoiminta-, työsuojelu-, työterveys- huolto- ja tasa-arvolainsäädännön toteutumista työpaikoilla.

2. Avoimeen vuorovaikutukseen perustuvalla yhteistoiminnalla kehitetään pää- töksentekoa yrityksissä, lisätään tuottavuutta ja työn mielekkyyttä sekä edis- tetään työsuhteiden pysyvyyttä ja työntekijöiden hyvinvointia.

3. Lakiviittaukset eivät ole sopimuksen osia, ellei toisin ole sovittu. Sopimus on lakia täydentävä.

2 § Yhteistoiminta

1. Yhteistoimintamenettely voidaan toteuttaa myös henkilöstön edustajan aloit- teesta.

2. Henkilöstön edustaja voi kuulla yhteistoimintamenettelyssä yhtiön asiantun- tijoita.

3. Yt-lain tarkoittama keskustelu- ja tiedonantovelvoite hoidetaan henkilöstö- edustuksella johtajistossa. Kukin henkilöstöä edustava yhdistys nimeää yh- den edustajan ja hänelle varaedustajan yhtiön johtajistoon.

4. Yhteistoimintalain mukaiseen neuvottelukuntaan yhtiö ja kukin henkilöstöä edustava yhdistys nimeävät kukin kaksi edustajaa sekä heille varaedustajat.

Yt-lain mukaiset ns. vaikeutetun neuvottelumenettelyn piiriin kuuluvat asiat käsitellään yhteistoimintaneuvottelukunnassa, muut yt-lain tarkoittamat asiat johtajistossa.

Yhteistoimintaneuvottelukunnassa käsiteltäviä asioita ovat yt-lain 6-8 luku- jen soveltamisalaan kuuluvat asiat.

Yt-neuvottelukunnassa käsitellään myös muut lain yhteistoiminnasta yrityk- sissä mukaiset yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat henkilöstön edustajien sitä vaatiessa.

Neuvottelukunnan toimintamuodoista, järjestäytymisestä ja kokouksista so- vitaan neuvottelukunnassa.

5. Henkilöstön edustajille annetaan riittävä työstä vapautus johtajiston ja neu- vottelukunnan kokousvalmisteluihin.

6. Yhtiön tai sen jonkin osan lopettamisesta, siirtämisestä toiselle paikkakun- nalle taikka sen toiminnan laajentamisesta tai supistamisesta tai muista vas- taavista muutoksista johtuen neuvotellaan tarvittaessa myös yhteistoiminta- organisaatioiden muutoksesta. Muutoksen jälkeen yhteistoimintaorganisaa- tiot muutetaan mahdollisimman pian uutta tilannetta vastaavaksi.

7. Työsuojeluhenkilöstön osallistuminen yhteistoimintamenettelyyn on varmis- tettava, jos asia koskee myös työsuojelua.

8. Yhteistoimintamenettelyssä todetaan henkilöstön edustajan pyynnöstä kä- sittelyn kohteena olevan asian päätöksentekoelin yhtiössä.

3 § Kehittämistoiminta

1. Kehittämistoiminnan tavoitteena on yhtiön kilpailukyvyn, tuottavuuden, työ- suhteiden pysyvyyden ja työolosuhteiden parantaminen.

2. Yhtiön toimihenkilöiden ja heidän edustajiensa tulee voida osallistua tämän sopimuksen mukaisesti työorganisaatioiden, palveluteknologian, työolosuh- teiden, työmenetelmien ja -tehtävien kehittämiseen ja muutosten toteutta- miseen.

3. Kehittämistoimenpiteiden aiheuttaessa olennaisia muutoksia toimihenkilöi- den asemaan, työtehtäviin tai määrään tulee työnantajan yhdessä luotta- musmiehen kanssa selvittää vaihtoehdot, joilla työsuhteiden jatkuvuus voi- taisiin turvata. Selvitystä ei tarvitse tehdä, jos asia on käsitelty jo työnantajan ja toimihenkilöiden kesken.

4. Kehittämistoiminnan suunnittelun ja toteuttamisen tulee olla kiinteässä yh- teydessä yhtiön henkilöstöpolitiikkaan.

5. Kehittämistoiminnassa pyritään monipuoliseen työn sisältöön. Kehittämis- toiminta ei saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa toimihenkilön terveydelle tai turvallisuudelle.

6. Kehittämistoimintaa varten voidaan paikallisesti sopien perustaa erillinen kehittämistoimikunta tai työryhmä. Työryhmässä ovat tasapuolisesti edus- tettuina yhtiö ja sen toimihenkilöt. Toimihenkilöt nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen toimihenkilöistä.

7. Kehittämistoimintaan liittyvät tutkimukset on tehtävä avoimesti. Niistä on il- moitettava etukäteen henkilöstön edustajille ja toimenpiteiden kohteena ole- ville henkilöille. Henkilöstön edustaja voi pyynnöstä perehtyä tutkimusai- neistoon ja -tuloksiin.

8. Yhtiön käyttäessä kehittämistoiminnassa ulkopuolista konsulttia yhtiö vas- taa siitä, että konsultin toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

9. Työpaikoilla seurataan yhteisesti määräajoin toiminnan tuloksia ja kehitystä. Seurannan sisällöstä ja laajuudesta sovitaan paikallisesti.

10. Luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja muille kehittämistoimintaan pysyvämmin osallistuville annetaan kehittämistoimintaan liittyvää asianmu- kaista koulutusta ottaen huomioon kehittämistoiminnan laajuus.

11. Yhtiö huolehtii kehittämistoimenpiteiden käyttöönoton yhteydessä tarpeelli- sesta lisäkoulutuksesta tai työhön opastuksesta. Koulutustarve todetaan yh- tiön edustajan ja luottamusmiehen kanssa.

4 § Työsuojeluyhteistoiminta

1. Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta määräytyy työsuojelun valvontalain- ja asetuksen, työterveyshuoltolainsäädännön sekä tämän sopimuksen mu- kaan.

2. Työpaikkoja, johon valitaan työsuojeluvaltuutettu, on kaksi, Helsinki ja Kuo- pio. Tarkemmin työpaikkoihin luettavat alueet määritellään työsuojelutoimi- kunnassa.

5 § Työsuojelupäällikkö

1. Yhtiö nimeää työpaikan työsuojelupäälliköksi työsuojeluasioihin perehty- neen henkilön.

2. Työsuojelupäällikkö välittää työsuojelutoimikunnan kannanotot yhtiön pää- töksentekoelimelle.

3. Työsuojelupäällikön tehtävät määräytyvät työsuojelun valvontalain 28 §:n mukaan.

6 § Työsuojeluvaltuutettu Valinta

1. Työpaikan toimihenkilöt valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi va- ravaltuutettua sovituille työpaikoille.

Ilmoitukset

2. Toimihenkilöt ilmoittavat yhtiölle kirjallisesti valitut valtuutetut. Työsuojelu- valtuutetun ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii varavaltuutettu sen jälkeen, kun sijaisuudesta on ilmoitettu yhtiölle

Tehtävät

3. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvontalain 31 §:n mukaan.

4. Tämän lisäksi työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on tarvittaessa osallistua työsuojelutoimikunnassa tai vastaavassa työsuojeluyhteistoimintaelimessä käsiteltävien asioiden valmisteluun.

5. Jos samalla työpaikalla työskentelee toisen työnantajan palveluksessa ole- via työntekijöitä, heillä on oikeus kääntyä työpaikan työsuojeluvaltuutetun puoleen työpaikan olosuhteista johtuvissa työsuojeluasioissa.

6. Varavaltuutetun hoitaessa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.

Työskentelytilat ja olosuhteet

7. Työsuojeluvaltuutetulle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen riit- tävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvittaessa oikeus käyttää yhtiön hallinnassa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa ja ta- vanomaisia toimistovälineitä.

8. Yhtiö huolehtii siitä, että työsuojeluvaltuutetulla on käytettävissä tämän teh- tävän hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset sekä muut työsuojelu- määräykset ja ohjeet.

9. Tarvittaessa edellä mainitut asiakirjat hankitaan myös muiden työsuoje- luelinten käyttöön siten kuin työsuojelutoimikunnassa sovitaan.

7 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva Syrjintäkielto

1. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtäviensä hoitamisen takia erot- taa työstä.

2. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtävän aikana tai sen johdosta siirtää alempipalkkaiseen tai vähempiarvoiseen työhön kuin missä hän oli valituksi tullessa. Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää valtuutetun tehtävien takia.

3. Varsinaisen työn vaikeuttaessa työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista on hänelle järjestettävä muuta työtä ottaen huomioon yhtiön tai sen osan olosuhteet sekä valtuutetun ammattitaito. Tällainen järjestely ei saa aiheut- taa ansioiden alentumista.

Yksilösuoja

4. Työsuojeluvaltuutetulla on työsuojelun valvontalain 37 §:n ja työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukainen erityinen irtisanomissuoja. Säännöksiä noudate- taan tältä osin sopimuksen osana.

5. Työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännök- siä, jota tältä osin noudatetaan sopimuksen osana.

6. Työsopimuksen purkaminen järjestysmääräyksien rikkomisen takia on mah- dollista vain, jos työsuojeluvaltuutettu on toistuvasti ja olennaisesti sekä va- roituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

7. Työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa taloudellisilla ja tuo- tannollisilla perusteilla vain, jos valtuutetun työ päättyy kokonaan eikä hä- nelle voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

Korvaukset

8. Työsuojeluvaltuutetulle, jonka työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on maksettava hyvityssakkojen sijasta vahingon- korvausta työsopimuslain mukaisesti.

8 § Työsuojelutoimikunta

1. Finnveraan perustetaan työsuojelutoimikunta työsuojeluyhteistoimintaa var- ten.

2. Työsuojelutoimikunnan tai muun sitä korvaavan yhteistoimintaelimen tehtä- vät määräytyvät työsuojelun valvontalain 26 ja 27 §:n mukaan.

3. Tämän lisäksi työsuojelutoimikunnan tehtävänä on:

∗ käsitellä työympäristön tilaan, tasoon ja tapaturmiin liittyviä asioita

∗ osallistua yhdessä työterveyshenkilöstön, työpaikan esimiesten ja hen- kilöstöhallinnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, to- teuttamiseen ja seurantaan

∗ käsitellä henkilöstöön kohdistuvia mahdollisia väkivaltatapauksia ja nii- den ehkäisyyn liittyviä ratkaisumalleja; toimikunnan puuttuessa asia kä- sitellään työsuojeluvaltuutetun kanssa

∗ käsitellä yhteistyössä työterveyshenkilöstön kanssa päihdeongelmien ennaltaehkäisyä ja päihdekuntoutusta

∗ arvioida vuosittain työsuojelun yhteistyökoulutustarve ja tehdä esityksiä sen toteuttamiseksi

∗ käsitellä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toiminta- ohjelmaan mahdollisesti sisällytettävät toimenpiteet tasa-arvon edistä- miseksi työpaikalla.

4. Työsuojelutoimikunta kokoontuu työaikana ottaen huomioon mitä työsuoje- lun valvontalain 40 §:ssä on säädetty. Ennen kokousta jäsenille annetaan käsiteltävistä asioista tarpeelliset tiedot sekä asian laajuudesta riippuen va- rataan mahdollisuus kokousvalmisteluihin paikallisesti sovittavalla tavalla.

9 § Yksintyöskentely

Tässä sopimuksessa mainittujen työsuojeluosapuolten tulee ottaa huomioon yksintyöskentelyssä mahdollisesti ilmenevät ongelmat ja tehdä esityksiä niiden poistamiseksi.

10 § Työterveyshuolto

1. Työpaikalla laaditaan vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Toi- mintasuunnitelma käsitellään työsuojelutoimikunnassa samoin kuin työter- veyshuollon korvaushakemus.

2. Toimintasuunnitelmassa esitetään työkykyä ylläpitävän toiminnan periaat- teet, tavoitteet ja mahdolliset toimenpiteet. Työsuojelupäällikkö ja –valtuu- tettu osallistuvat toimintasuunnitelman tekemiseen ja seurantaan.

3. Työpaikkaselvitykset laaditaan yhteistyössä työnantajan, työterveyshenki- löstön ja työsuojeluvaltuutetun kanssa ja ne käsitellään työsuojelutoimikun- nassa.

11 § Yhtiön tiedottamisvelvoite

1. Yhtiön tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

∗ yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta; yhteistoimintalain tarkoittamat tilinpää- töstiedot annetaan pyydettäessä kirjallisena,

∗ vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käy ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät

∗ vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön mää- rässä, laadussa ja asemassa tapahtuvista muutoksista

∗ viipymättä olennaiset muutokset edellä esitetyissä tiedoissa.

2. Yhtiön taloudellista tilaa koskevien selvitysten yhteydessä on tarkoituksen- mukaista tiedottaa myös yhtiön eri toimintayksikköjen toiminnallisesta tulok- sesta ja kehitysnäkymistä sekä alan yleisistä suhdannenäkymistä.

3. Yhtiön taloudelliselle toiminnalle vahinkoa aiheuttavien erityisen painavien syiden ollessa esteenä tiedottamiselle työnantajan on tiedotettava edellä mainituista asioista välittömästi esteen poistuttua.

4. Yhtiön organisaation rakenne, henkilöstöpolitiikan periaatteet ja sisäiset oh- jeet annetaan henkilöstölle tiedoksi.

12 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta

1. Työehtosopimukseen osallisten liittojen yhdistykset, ammattiosastot, työ- huonekunnat tai vastaavat voivat pitää työpaikalla tai muussa sovitussa ti- lassa kokouksia työmarkkina-, työsuhde- ja yhteistoiminta-asioista.

2. Edellä mainitut elimet voivat jakaa jäsenilleen kokouskutsuja sekä kirjallisia työsuhde- ja työmarkkinatiedotteita.

3. Edellä mainitut elimet voivat julkaista maksutta työnantajan toimihenkilöiden käyttöön osoittamissa tiedotusvälineissä kokouskutsuja, työsuhde- ja työ- markkinatiedotteita sekä yhteiskunnallisia tiedotteita.

13 § Koulutus

Henkilöstön edustajilla on oikeus tämän sopimuksen mukaisten tehtävien edel- lyttämään koulutukseen siten kuin siitä erikseen sovitaan liittojen koulutus- tai vastaavissa sopimuksissa. Määräyksellä ei rajoiteta 3 §:n kehittämistoiminnan 10.-11. kohtien mukaista oikeutta koulutukseen.

14 § Työstä vapautusaika ja korvaukset

1. Työsuojeluvaltuutetun sekä tämän sopimuksen mukaisten henkilöstön edustajien tulee saada riittävästi työstä vapautusta tämän sopimuksen mu- kaisten tehtävien hoitamista varten. Työajan ulkopuolella suoritetuista vält- tämättömistä tämän sopimuksen mukaisista tehtävistä yhtiön on suoritet- tava korvaus.

Työsuojeluvaltuutettujen palkkiot säännöllisen kuukausittaisen peruspalkan lisäksi 1.6.2020 alkaen: 85 eur.

2. Töiden järjestelyt hoidetaan siten, että henkilöstön edustajat voivat osallis- tua tämän sopimuksen tarkoittamaan yhteistyöhön.

3. Henkilöstön edustajan matkustaessa tämän sopimuksen edellyttämien ja yhtiön kanssa sovittujen yhteistoimintatehtävien johdosta maksetaan mat- kakorvaukset kuten normaalien työtehtävien yhteydessä.

15 § Tietojen salassapito

Tietojen salassapitoon noudatetaan soveltuvin osin voimassa olevan lainsää- dännön salassapitosäännöksiä.

16 § Neuvottelujärjestys

Tähän sopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimus- ten neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Luottamusmiessopimus ‌

1 § Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala

1. Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osa- puolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työnte- kijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja no- pea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehto- sopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

2 § Luottamusmies ja yhdistys

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan työehtosopimuksen mukaista henkilöstö- ryhmää edustavan yhdistyksen valitsemaa luottamusmiestä tai työehtosopi- mukseen sidotun muun yhdistyksen valitsemaa luottamusmiestä. Luotta- musmiehen tulee olla yhtiön työntekijä.

2. Yhdistyksellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa Finnveran toimihenkilöt ry:tä, Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry:tä/Finnveran akava- laiset ry:tä tai Erityisrahoituksen ammattilaiset ERA Pro ry:tä.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Yhdistykset valitsevat kukin yhden luottamusmiehen ja näille kullekin vara- luottamusmiehen. Vaaliin voivat osallistua yhtiön kyseessä olevaan työeh- tosopimukseen sidotut järjestäytyneet työntekijät. Näitä luottamusmiehiä kutsutaan pääluottamusmiehiksi.

2. Työehtosopimuksen mukaisia henkilöstöryhmiä edustavat yhdistykset voi- vat edellä olevan lisäksi valita enintään kaksi alueellista luottamusmiestä, jotka edustavat alueensa järjestäytyneitä toimihenkilöitä. Lukumäärästä ja alueista sovitaan paikallisesti.

3. Yhdistyksellä on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on yhdistyksen kaikille jäsenille varattava tilai- suus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa yhdistyksen nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

4. Yhtiön tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentu- essa tai olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan luottamus- miesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan yhtiön tai sen toimintayksikön muuttunutta koko ja rakennetta.

5. Valituista luottamusmiehistä sekä heidän eroamisestaan ja erottamisestaan on yhdistyksen kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Varaluottamusmie- hestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii luottamusmiehen sijaisena. Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle ketkä käyvät yhtiön puolesta neu- votteluja luottamusmiehen kanssa.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippu- matta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon mää- räyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamus- mieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoi- seen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 mo- mentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida jär- jestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

5. Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luottamusmiestä saa irtisanoa il- man työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työnte- kijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

6. Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 lu- vun 1 §:n 1 momentin säännöksiä. Luottamusmiehen työsopimuksen purka- minen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mah- dollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta työsopimuslain velvoitteita.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

8. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastai- sesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen pe- rusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentissa on sää- detty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että sopimuk- sen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työ- suhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat ole- massa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia yhdistyksen edusta- jana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa yhdistystä työlainsäädännön soveltamista koske- vissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijöiden välisiin suhteisiin ja yhtiön kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yhtiön ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteis- toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

3. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai työsuh- teeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmie- helle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

6 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat yhtiön työntekijöitä koskevat tiedot:

1. Työntekijän suku- ja etunimet.

2. Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta ilmoitetaan työsuhteen sovittu kestoaika ja määräaikaisuuden pe- ruste.

3. Neuvotteluja ja palkkajärjestelmän seurantaa varten tarvittavat palkkatilastot ja –tiedot.

Tällä tarkoitetaan muun muassa seuraavia tietoja:

• palkkavertailu kustannuspaikoittain (tieto näkyy, jos henkilömäärä yli 5) jaoteltuna seuraavasti:

- palkkasumma

- kustannuspaikka

- henkilömäärä

- palkkapositioiden keskiarvo

- palkkapositioiden mediaani

• palkkavertailu vaativuusluokittain (työehtosopimuksen piirissä olevat ja luokitellut tehtävät/henkilömäärä yli 5) jaoteltuna seuraavasti:

- palkkasumma

- vaativuusluokka

- henkilömäärä

- palkkapositioiden keskiarvo

- palkkapositioiden mediaani

4. Yhtiön koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärä kaksi kertaa vuodessa.

Kohdissa 1 ja 3 tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada tarvitta- essa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Uusien työntekijöiden osalta on luottamusmiehellä oikeus saada kohdissa 1 – 3 mainitut tiedot ainakin neljän- nesvuosittain.

Pääluottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tie- toja työhönoton yhteydessä kerätään.

Pääluottamusmiehellä on sama oikeus kuin lain mukaan on lakisääteisellä luot- tamusmiehellä perehtyä hätä- ja ylityöstä ja niistä maksetusta korotetusta pal- kasta laadittuun luetteloon.

Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiestehtävien hoitaminen

1. Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle järjestetään tarvittaessa ti- lapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään.

Arvioitaessa vapaa-ajan tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa:

− edustamiensa työntekijöiden lukumäärään ja toiminnan luonteeseen,

− työpaikalla käytössä olevien palkkausjärjestelmien luonteeseen sekä nii- den edellyttämään neuvottelutarpeeseen,

− siihen, missä määrin työt ja työmenetelmät ovat pysyviä tai jatkuvasti vaihtuvia, sekä

− muiden luottamusmiehelle tämän sopimuksen mukaan kuuluvien tehtä- vien määrään.

2. Mikäli luottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa luottamusmiestehtävät sinä aikana. Kiireellis- ten asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa luottamus- miehelle vapautusta työstään muunakin työn kannalta sopivana aikana.

8 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Yhtiö korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko pai- kallisissa neuvotteluissa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa yhtiön kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan tähän käytetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan muusta lisäkorvauksesta.

3. Xxxxxxx luottamusmies, jonka toimialue sitä edellyttää henkilöstöpäällikön kanssa sovittuaan tai tämän määräyksestä matkustaa työ- ja asuinpaik- kansa ulkopuolelle hoitaakseen luottamusmiestoimeensa kuuluvia tehtäviä, matka luetaan työmatkaksi.

4. Pääluottamusmiesten palkkiot säännöllisen kuukausittaisen peruspalkan li- säksi 1.6.2020 alkaen: 160 eur.

Alueellisten luottamusmiesten palkkiot säännöllisen kuukausittaisen perus- palkan lisäksi 1.6.2020 alkaen: 85 eur.

9 § Luottamusmiehen koulutus

Koulutukseen osallistumisesta on sovittu koulutussopimuksessa.

10 § Työskentelytilat ja olosuhteet

Luottamusmiehelle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen riittävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvittaessa oikeus käyttää yh- tiön hallinnassa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa ja tavanomaisia toi- mistovälineitä.

Yhtiö huolehtii siitä, että luottamusmiehellä on käytettävissä tämän tehtävän hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset sekä muut määräykset ja ohjeet.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Palkkaustaan tai työehtojaan koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi esimiehensä puoleen.

2. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimie- hensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja yh- tiön edustajan välisissä neuvotteluissa.

3. Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

4. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen pe- ruste on riitautettu.

Sopimus neuvottelujärjestelmästä ‌

Tämä sopimus on osa allekirjoittaneiden osapuolten välistä työehtosopimusta.

Allekirjoittaneiden osapuolten välillä sovitaan Finnvera Oyj:tä koskevan työehtosopi- muksen neuvottelua, solmimista ja neuvottelumenettelyä koskien seuraavaa:

1 § Yleistä

1. Allekirjoittaneet osapuolet sopivat siitä, että Finnvera Oy:tä koskien neuvo- tellaan ja solmitaan yksi yrityskohtainen työehtosopimus.

2. Allekirjoittaneet osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että neuvottelujärjestelmä perustuu henkilöstöryhmiin, joita ovat asiantuntijatehtävissä olevat ja muut toimihenkilöt. Johtoon kuuluvat ja työnantajan edustajina toimivat henkilöt ovat kuitenkin työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolella.

3. Tämä sopimus on osa allekirjoittajajärjestöjen välistä työehtosopimusta ja neuvottelut käydään tämän sopimuksen mukaisesti, ellei sopimusta ole erik- seen irtisanottu siten kuin jäljempänä on sovittu tai osapuolten välillä muuta sovita.

4. Tätä sopimusta täydentävät erilliset sopimukset työehdoista, palkkausjärjes- telmästä, työterveyshuollosta, luottamusmiesjärjestelmästä, koulutuksesta ja yhteistoiminnasta. Sovituista muutoksista ja tarkistuksista laaditaan erilli- set pöytäkirjat, jotka liitetään sopimuksiin.

2 § Sopimuksen tarkoitus ja sen toteuttaminen

1. Sopimuksen tarkoituksena on pitkäjänteisellä sopimuspolitiikalle turvata toi- mihenkilöiden palkka- ja muiden työehtojen myönteinen kehittyminen.

2. Mikäli työmarkkinoilla käydään keskitettyjä neuvotteluja, neuvotellaan näissä neuvotteluissa sovittujen tekstikysymysten ja palkankorotusten vai- kutuksesta osapuolten välisiin sopimuksiin työmarkkinaratkaisujen neuvot- teluaikoja noudattaen.

3. Sopimuksen tarkoituksen toteutumiseksi seurataan työehtosopimuksen pii- rissä olevan henkilöstön ansiokehitystä sekä toimialoiltaan vastaavien kes- keisten toimihenkilöalojen ansiokehitystä tilastokausittain (syyskuu/syys- kuu).

4. Ansiokehitysseurannasta mahdollisesti johtuvasta palkkojen tarkistamisesta neuvotellaan edellä mainittujen neuvottelujen yhteydessä.

3 § Paikallinen sopiminen

1. Työehtosopimuksen sopijapuolet voivat siirtää nimeämänsä työehtosopi- muksessa sovitun asian sovittavaksi paikallisesti yhtiön valtuuttamien työn- antajan edustajien ja luottamusmiesten välillä.

2. Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi, jolloin se voidaan irtisanoa kahden (2) kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

3. Paikallinen sopimus tulee voimaan sopimuksessa sovitusta ajankohdasta lukien. Sopimus on lähetettävä tiedoksi liitoille.

4. Paikallisella sopimuksella on samat oikeusvaikutukset kuin työehtosopimus- osapuolten välisellä työehtosopimuksella.

5. Paikallisen sopimuksen soveltamista koskevat erimielisyydet ratkaistaan osapuolten välisen työehtosopimuksen erimielisyyksien ratkaisemista kos- kevien määräysten mukaisesti.

6. Paikallisen sopimisen edellytyksenä on, että luottamusmies saa kaikki tar- peelliset paikallisen sopimisen neuvotteluihin liittyvät tiedot hyvissä ajoin en- nen neuvotteluiden aloittamista.

7. Paikallisen sopimisen edellytyksenä on, että luottamusmiehelle annetaan tarvittaessa riittävästi vapautusta työstä.

Helsinki 6.3.2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

AMMATTILIITTO PRO ry

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN ry

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA FINNVERAN OYJ:N TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI AJALLE 1.2.2020 – 28.2.2022

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Finnvera Oyj:n työehtosopimusta koskevista muutoksista jäljempänä ilmenevällä tavalla.

1 § Sopimuskausi ja palkankorotukset

1. Sopimuskausi alkaa 1.2.2020 ja jatkuu 28.2.2022 saakka.

2. Palkkoja korotetaan 1.6.2020 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,2 %. Mediaanipalkkoja korotetaan 1.6.2020 lukien 1,2 %.

Palkkoja korotetaan 1.6.2020 lukien yrityskohtaisella erällä, jonka suu- ruus on 0,4 %. Erä lasketaan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuulu- vien toimihenkilöiden huhtikuun 2020 säännöllisen työajan kuukausipal- koista luontoisetuineen.

Yrityskohtaisen erän jaosta sovitaan paikallisesti. Erä jaetaan ottaen huo- mioon oikeudenmukainen palkkarakenne sekä palkkauksen tasapuoli- suus ja kannustavuus sekä toimihenkilöiden osaaminen ja työssä suoriu- tuminen. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota niiden toimihenkilöiden palk- kauksellisen aseman kehittämiseen, joiden palkka ei ole sopusoinnussa heidän kokemukseensa, pätevyyteensä ja työsuorituksiinsa nähden.

Jollei erän jaosta paikallisesti päästä sopimukseen, työnantaja toteuttaa erän kohdentamisen. Työnantajan tulee selvittää erän käyttö pääluotta- musmiehille ennen sen maksamista silloin, kun kyse on paikallisesti sovi- tusta yrityskohtaisen erän jakamisesta ja silloin, kun kyse on työnantajan yksipuolisesti toteuttamasta yrityskohtaisen erän kohdentamisesta. Selvi- tyksessä työnantaja ilmoittaa jaettavan erän kokonaiseuromäärän, koro- tuksen saavien toimihenkilöiden lukumäärän ja keskimääräisen korotuk- sen suuruuden myös erikseen miesten ja naisten osalta. Tiedot kokonai- seuromäärästä, korotuksen saavien toimihenkilöiden lukumäärästä ja keskimääräisen korotuksen suuruudesta annetaan myös tehtäväluokit- tain, jos tehtäväluokkaan kohdistuu vähintään viisi korotusta.

3. Palkkoja korotetaan 1.7.2021 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,3 %. Mediaanipalkkoja korotetaan 1.7.2021 lukien 1,7 %.

Palkkoja korotetaan 1.7.2021 lukien yrityskohtaisella erällä, jonka suu- ruus on 0,4 %. Erä lasketaan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuulu- vien toimihenkilöiden toukokuun 2021 säännöllisen työajan kuukausipal- koista luontoisetuineen.

tuminen. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota niiden toimihenkilöiden palk- kauksellisen aseman kehittämiseen, joiden palkka ei ole sopusoinnussa heidän kokemukseensa, pätevyyteensä ja työsuorituksiinsa nähden.

Jollei erän jaosta paikallisesti päästä sopimukseen, se maksetaan yleis- korotuksena. Työnantajan tulee selvittää erän käyttö pääluottamusmie- hille ennen sen maksamista silloin, kun kyse on paikallisesti sovitusta yri- tyskohtaisen erän jakamisesta. Selvityksessä työnantaja ilmoittaa jaetta- van erän kokonaiseuromäärän, korotuksen saavien toimihenkilöiden lu- kumäärän ja keskimääräisen korotuksen suuruuden myös erikseen mies- ten ja naisten osalta. Tiedot kokonaiseuromäärästä, korotuksen saavien toimihenkilöiden lukumäärästä ja keskimääräisen korotuksen suuruu- desta annetaan myös tehtäväluokittain, jos tehtäväluokkaan kohdistuu vähintään viisi korotusta.

2 § Tekstimuutokset Työehtosopimus

Muutetaan työehtosopimuksen 8 § 2. kappale kuulumaan seuraavasti: ”-

- työaikalain 12 §:n säännöksiä. Kuitenkin työaikalain 12 §:n mukainen liukuvan työajan seurantajakso voi olla enintään 6 kuukautta”

Muutetaan työehtosopimuksen 8 § 3. kappaleen lause kuulumaan seu- raavasti: ”Toimihenkilöllä on oikeus pitää työaikaan kuulumaton 30 – 60 minuutin ruokailutauko klo 11.00 ja 13.00 välisenä aikana. Yhtiö tarjoaa kahvia tai vastaavaa työn lomassa”.

Muutetaan työehtosopimuksen 10 § 1. kappale kuulumaan seuraavasti: ”Ylityön osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevan työaikalain sään- nöksiä. Kuitenkin työaikalain 18 §:n mukainen tasoittumisjakson pituus on enintään 12 kuukautta. ”

Koulutussopimus

Muutetaan koulutussopimuksen 8 § kuulumaan seuraavasti: ”Yhtiön ta- loudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen käytetty aika on pal- kallista aikaa, mutta ei työehtosopimuksen tai työaikalain mukaista työai- kaa”.

Pöytäkirjamerkintä:

Toimihenkilön työaikaa ei tästä syystä pidennetä.

Sopimus neuvottelujärjestelmästä

Poistetaan 4 § kokonaisuudessaan.

Lisätään sivulle 41 Sopimus neuvottelujärjestelmästä otsikon alle teksti: ”Tämä sopimus on osa allekirjoittaneiden osapuolten välistä työeh- tosopimusta.”

Luottamusmiessopimus

Poistetaan luottamusmiessopimuksen 8 § 4. kohta ja korvataan se seu- raavalla:

Pääluottamusmiesten palkkiot säännöllisen kuukausittaisen peruspalkan lisäksi 1.6.2020 alkaen: 160 eur

Alueellisten luottamusmiesten palkkiot säännöllisen kuukausittaisen pe- ruspalkan lisäksi 1.6.2020 alkaen: 85 eur

Yhteistoimintasopimus

Muutetaan yhteistoimintasopimuksen 14 § 1. kohdan toinen kappale seu- raavasti:

Työsuojeluvaltuutettujen palkkiot säännöllisen kuukausittaisen peruspal- kan lisäksi 1.6.2020 alkaen: 85 eur

Päättyneiden tekstien poisto

Poistetaan Työterveyssopimuksen 3 §:stä ja 4 §:stä ne määräykset, jotka koskevat aikaa ennen 1.1.2019.

Poistetaan allekirjoituspöytäkirja kilpailukykysopimuksen mukaisesta työehtosopimusratkaisusta Finnvera Oyj:ssä.

Allekirjoituspöytäkirjaan

- Neuvottelut vuoden 2022 palkankorotuksista ja mahdollisista tekstimuutoksista käydään 31.1.2022 mennessä.

- Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidentäminen on korvattu työehtosopi- muksen 8 § 3. kappaleen muutoksella, minkä vuoksi työajan pidennys ei ole enää Finnvera Oyj:ssä voimassa 1.4.2020 alkaen. Toimipisteittäisistä kahvittelukäytän- nöistä on päästy yhteisymmärrykseen.

- Jos Finnverassa päätetään ottaa käyttöön joustotyö, sen yleiset periaatteet läpi- käydään luottamusmiesten kanssa.

- Paikalliset osapuolet valtuutetaan sopimaan liukuvan työajan järjestelmän muut- tamisesta paikallisesti seuraavissa raameissa:

- kokonaisia saldovapaapäiviä voi pitää työtilanteen niin salliessa kuukausittain enintään neljä päivää. Saldovapaapäivä voidaan pitää, jos ns. plussaldoa on vähintään 8 tuntia. Saldovapaapäivistä ja niiden sijoittumisesta pitää etukäteen sopia lähiesimiehen kanssa.

- liukuvan työajan seurantajakso voi olla joko 4 kk tai 6 kk.

- miinussaldoa voi olla enintään 20 h ja plussaldoa enintään 60 h seurantajak- son päättyessä.

- jos paikalliset osapuolet päättävät, että seurantajakson pituus on 4 kk, seu- rantajaksot alkavat 1.1., 1.5. ja 1.9 sekä päättyvät vastaavasti huhtikuun, elo- kuun ja joulukuun viimeisenä päivänä.

- jos paikalliset osapuolet päättävät, että seurantajakson pituus on 6 kk, seu- rantajaksot alkavat 1.1. ja 1.7. sekä päättyvät vastaavasti kesäkuun ja joulu- kuun viimeisenä päivänä.

- Työehtosopimusosapuolet ohjeistavat liukuvan työajan järjestelmässä ja saldova- paapäivien pitämisessä seuraavaa:

- lähiesimiehen ja toimihenkilön yhteinen intressi on huolehtia siitä, että saldo- kertymä tasoittuu vähintäänkin kunkin seurantajakson loppuun mennessä so- vittuihin saldorajoihin.

- seurantajakson aikana saldokertymä voi ylittää maksimirajan, kunhan se seu- rantajakson loppuun mennessä tasoittuu sovittuun enimmäisrajaan.

- esimiehet ja toimihenkilöt pyrkivät yhdessä ennakoivasti huolehtimaan siitä, että kertyneitä saldoja pystytään kiireisten työjaksojen jälkeen aikaisempaa enemmän pitämään vähemmän kiireisinä jaksoina.

- saldovapaata pyritään antamaan kokonaisina päivinä.

- työaikalain 18 § säännöstelee työajan enimmäismäärää tasoittumisjakson ai- kana. Tasoittumisjakso voi olla enintään 12 kuukautta. Tällaiseen työaikaan luetaan säännöllinen työaika, lisä- ja ylityö. Esimiesten ja toimihenkilöiden on syytä ottaa huomioon, että liukuva työaika on säännöllistä työaikaa, joka lue- taan osaksi tätä työajan enimmäismäärää.

Helsingissä 6.3.2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AMMATTILIITTO PRO ry

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN ry

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL