HIIHTOKESKUSALAN

Tätä työehtosopimusta sovelletaan hiihtokeskusalalla toimivien yritysten pal- veluksessa oleviin työaikalain alaisiin toimihenkilöihin ja työntekijöihin (myöh. työntekijä).

Tämä sopimus ei koske yrityksen johtoon kuuluvia, kuten toimitusjohtajia, apu- laisjohtajia, konttoripäälliköitä, itsenäisten osastojen päälliköitä ja vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alaisten työntekijöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä eikä esimiehiä, jotka vain tilapäisesti ottavat osaa johdettaviensa työntekijöiden työhön eikä määrätyn lyhytaikaisen työsuo- rituksen tekemistä.

Tämän sopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:

• Yleissopimus 1.10.2017

• Luottamusmiessopimus 1.10.2017

• Koulutussopimus 1.10.2017

• Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla

• Työpaikkaruokailua koskeva sopimus 1.10.2017

• Työehtosopimuslain mukaisia hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja 1.10.2017

• Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä 1.10.2017

• Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta 1.10.2017

• Sopimus yhteistoiminnasta 1.10.2017

• Työssäoppimista koskeva sopimus 1.10.2017

2 § Työnjohto- ja järjestäytymisoikeus

Työnantaja johtaa ja jakaa työtä. Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät.

Työsuhteen alkaessa työnopastuksen lisäksi työnantaja perehdyttää työntekijän työn turvallisiin ja terveellisiin suoritustapoihin, työpaikan työterveyshuollon sisältöön, työpaikan sairauspoissaolokäytäntöihin, mahdollisiin työturvallisuus- riskeihin sekä työsuojeluorganisaatioon.

Osa-aikatyöntekijälle tulee tarjota lisätyötä työsopimuslain 2 luvun 5 §:n mukai- sesti hiihtokeskustyöntekijän omasta toimipaikasta (=hiihtokeskuksesta).

Luottamusmies ja työnantaja selvittävät toimipaikan työvoimatarpeen se- kä työvoiman käytön periaatteet. Työnantaja ja luottamusmies laativat yhdes- sä ennen toimintakauden päättymistä henkilöstösuunnitelman seuraavalle toimintakaudelle.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 1

Työnantaja tai tämän edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle lyhyesti alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa, kuka toimii työpaikan työntekijän luottamusmiehenä ja missä luottamusmies on tavattavissa.‌‌

Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

Hiihtokeskusalan työehtosopimusosapuolina toimivat työntekijöiden puo- lella Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja työnantajan puolella Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry.

3 § Työsopimus ja koeaika

Työsopimus on tehtävä kirjallisesti. Työsopimuksesta tulee ilmetä kolmiviik- koisjakson vähimmäistyöaika sekä muut työehtosopimuksen liitteenä olevan työsopimusmallin mukaiset tiedot.

Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otetulle työntekijälle voidaan sopia enintään neljän kuukauden koeaika. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika voi olla neljä kuukautta, kuitenkin enintään puolet työsuhteen kestosta. Koeaika alkaa työnteon aloittamisesta.

Työsuhteen kestettyä 12 kuukautta yhdessä tai useammassa erässä kolmen kalen- terivuoden aikana ja työntekijän palatessa samaan tai vastaavaan työtehtävään 12 kuukauden sisällä viimeisen työsuhteen päättymisestä, ei koeaikaehtoa sovelleta.

Koeaikana työsuhde voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudat- tamatta, jolloin työsuhde lakkaa työpäivän päättyessä.

ESIMERKKI

Työntekijä on aloittanut työnteon 1.12. Osapuolet ovat sopineet neljän kuukauden koeajasta. Koeajan viimeinen päivä on 31.3.

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus

1. Irtisanomisaika

Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:

Työsuhteen jatkuttua	Irtisanomisaika
Enintään vuoden	14 päivää
Yli vuoden	1 kuukausi
Yli 4 – enintään 8 vuotta	2 kuukautta
Yli 8 – enintään 12 vuotta	4 kuukautta
Yli 12 vuotta	6 kuukautta

2 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

Työntekijän noudattama irtisanomisaika on:

Työsuhteen jatkuttua	Irtisanomisaika
Enintään 5 vuotta	14 päivää
Yli 5 vuotta	1 kuukausi

Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.

ESIMERKKI 1. IRTISANOMISAIKA 14 PÄIVÄÄ

Työsuhde irtisanottiin 10.1. Irtisanomisaika alkaa kulua 11.1. Työsuhteen viimeinen voimassaolopäivä on 24.1.

ESIMERKKI 2. IRTISANOMISAIKA KUUKAUSINA

Kun irtisanomisaika lasketaan kuukausina, työsuhteen viimeinen voimassaolopäi- vä on järjestysnumeroltaan sama päivä, kun irtisanominen on suoritettu. Jos vas- taavaa päivää ei ole siinä kuussa, jossa irtisanomisaika päättyisi, työsuhde päättyy kuukauden viimeisenä päivänä

irtisanominen	irtisanomisaika	työsuhteen viimeinen päivä
1.3.	1 kk	1.4.
31.12.	2 kk	28.2.

2. Korvaukset

Työnantaja, joka ei noudata edellä sovittuja irtisanomisaikoja, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos taas työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, on hän velvollinen maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan summan, jonka työnantaja saa pidättää työntekijälle maksettavasta lopputilistä työsopimuslain mukaiset kuit- tausrajoitukset huomioon ottaen.

Mikäli noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irtisanomis- ajasta, käsittää suoritusvelvollisuus sitä vastaavan osan irtisanomisajan palkasta.

Mikäli työntekijä päättää työsuhteen ennen määräajan umpeutumista, on hän velvollinen suorittamaan työnantajalle korvauksena työsopimuksen ennenai- kaisesta lakkaamisesta

• kahden viikon palkkaa vastaavan määrän tai

• mikäli laiminlyödyn työkauden osuus on kahden viikon aikaa lyhyempi, tätä aikaa vastaavan palkan määrän.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 3

Tuntipalkkaisen työntekijän osalta korvaus voi olla enintään 7,5 tunnin palkkaa vastaava määrä työpäivää kohti ja kuukausipalkkaisella työntekijällä korvauksen perusteena oleva päiväpalkka lasketaan osakuukauden palkanlaskentasäännön mukaan.‌

Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2 luvun 1 mukaan.

Mikäli työnantaja päättää määräaikaiseen työsuhteeseen otetun työntekijän työ- suhteen ennen määräajan päättymistä määräytyy työnantajan vahingonkorvaus- velvollisuus työsopimuslain mukaan.

3. Lomautus

Lomautusilmoitusaika on vähintään 14 päivää.

Xxxxxxxxxxx ennakkoilmoituksen ja lomautusilmoituksen osalta noudatetaan työsopimuslain menettelyä.

Työnantajan todetessa lomautustarpeen esim. sääolosuhteiden vuoksi neu- votellaan työpaikan luottamusmiehen ja työnantajan välillä lomautettavista työntekijöistä. Määräaikaisen työntekijän lomautus määräytyy työsopimuslain mukaisesti.

5 § Palkkaus

1. Työntekijän palkka määräytyy jäljempänä olevien määräysten ja tämän työ- ehtosopimuksen liitteenä olevien vaativuusryhmittelyn ja palkkataulukkojen mukaisesti.

2. Palkkataulukon tarkoittamaa kokemusaikaa laskettaessa otetaan huomioon vastaavassa työtehtävässä aikaisemmin työskennelty aika kokonaisuudessaan. Muussa työtehtävässä työskennelty aika otetaan huomioon kohtuullisessa mää- rin, jos työ osittain vastaa vaadittavaa ammattikokemusta.

Työssäoloajan lisäksi huomioidaan vuosilomalain 7 §:n mukainen työssäoloon rinnastettava aika. Hoitovapaata ja asevelvollisuusaikaa ei oteta huomioon.

Yhden kokemusvuoden saavuttaminen edellyttää

• 1 vuoden työskentelyä, jos toteutunut työaika on 60 tuntia kolmessa viikossa tai enemmän

• 2 vuoden työskentelyä, jos toteutunut työaika on alle 60 tuntia kolmessa viikossa.

Myös harjoitteluajalta kertyy kokemusaikaa.

4 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

Työnantaja ja työntekijä selvittävät huomioon otettavan työkokemuksen työ- sopimusta solmittaessa ja viimeistään ennen ensimmäistä palkanmaksua. Myöhemmin esitettävä selvitys ei oikeuta aikaisemman työkokemuksen huomi- oon ottamiseen.‌

Kun työntekijä tulee oikeutetuksi seuraavan vuosiportaan mukaiseen palkkaan, huomioidaan tämä seuraavan palkanlaskentakauden alusta lukien.

Työntekijän siirtyessä ylemmän vaativuusryhmän mukaiseen uuteen työtehtä- vään määräytyy uusi taulukkopalkka sen vuosiportaan mukaan, joka on entistä taulukkopalkkaa lähinnä korkeampi.

3. Alle 18 vuotiaan työntekijän palkka on 80 % vaativuusryhmä A:n taulukkopalkasta.

4. Työsuhteen alussa on kuuden (6) kuukauden harjoitteluaika, jonka ajalta on maksettava vähintään 90 % taulukkopalkasta.

Mahdollista harjoitteluaikaa vähentää 2. kohdan mukaisesti määritelty työkoke- mus. Harjoitteluaikaa ja sitä vähentävää työkokemusta laskettaessa ei kuitenkaan suoriteta 5 § 2. kohdassa mainittua suhteutusta.

5. Kuukausipalkkaa voidaan maksaa työntekijälle, jonka työaika on 112,5 tuntia kolmessa viikossa. Kuukausipalkan jakaja on luku 159. Osa-aikatyöntekijän vä- himmäistuntipalkka saadaan jakamalla asianomaisen työntekijäryhmän kuu- kausipalkka kyseisellä jakajalla.

6. Muu kuin hiihtokeskustyö: Jos palkanlaskentakauden aikana tehdään muuta kuin hiihtokeskuksen normaalia/perinteistä työtä, tällaisesta työstä suoritetta- vasta korvauksesta on sovittava erikseen.

6 § Palkanmaksu

1. Työpalkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa. Palkka voidaan maksaa kerran kuukaudessa, mikäli siitä sovitaan luottamusmiehen kanssa TES 25 § mukaisesti.

Palkanmaksupäivä on viimeistään seitsemäs arkityöpäivä palkanlaskentakauden päättymisestä lähtien, mikäli asiasta sovitaan paikallisesti työnantajan ja luot- tamusmiehen neuvotteluissa.

Palkanmaksun yhteydessä työntekijän tulee saada laskelma siitä, mistä eristä palkka muodostuu sekä miltä ajanjaksolta se maksetaan. Laskelmasta tulee il- metä säännöllisen työajan palkka, eri lisät, sunnuntai- ja ylityökorvaukset sekä mahdolliset muut korvaukset.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 5

2. Palkanmaksun alkaessa, keskeytyessä tai päättyessä kesken palkanlaskenta- kauden kuukausipalkkaisen työntekijän osakuukauden palkka lasketaan jaka- malla työntekijän kuukausipalkka luvulla 25. Tätä päiväpalkkaa maksettaessa pidetään työssäolopäivinä myös 8 §:n 5 kohdassa tarkoitettuja lisävapaapäiviä, mikäli ne sisältyvät työsuhteen kestoaikaan.‌

3. Tämän työehtosopimuksen 10-11 §:ssä mainitusta työstä maksettava korvaus on suoritettava viimeistään kuukauden kuluessa asianomaisen kolmiviikkoisjak- son päättymisestä lukien ja vaatimus saamatta jääneestä korvauksesta on tehtävä laissa säädetyssä ajassa.

7 § Työvuorolista

1. Kutakin kolmiviikkoisjaksoa koskeva työvuorolista on laadittava etukäteen ja asetettava ilmoitustaululle tai muuhun vastaavaan paikkaan työntekijäin näh- täville vähintään viikkoa ennen kolmiviikkoisjakson alkamista.

2. Työvuorolistaan on merkittävä työvuorojen alkamis- ja päättymisajat sekä va- paapäivät. Työvuorolista on laadittava siten, että ennen ja jälkeen työvuoron teh- tävät aloittamis- ja lopettamistyöt eivät muodostu ylityöksi.

3. Työvuorolistaa voidaan muuttaa vain työntekijän ja työnantajan suostumuksel- la, tai töiden järjestelyihin liittyvästä pakottavasta syystä, joka voi olla esim. sää- olosuhteissa tapahtunut odottamaton muutos. Pakottava syy todetaan työpaikal- la luottamusmiehen tai henkilöstön edustajan ja työnantajan edustajan välillä.

Työpaikkakohtaisesti neuvotellaan sään vaikutuksesta työvuoroihin.

4. Työnantajan ja työntekijän kesken voidaan sopia siirrettäväksi työtunteja kahden peräkkäisen kolmiviikkoisjakson kesken kolmiviikkoisjaksolta toiselle ilman, että niillä on tällöin vaikutusta lisä- tai ylitöiden määrään. Siirretyistä tunneista ja niiden teettämisestä myöhemmin on pidettävä erillistä luetteloa.

Tätä määräystä ei voida soveltaa, mikäli työsuhteessa noudatetaan TES 8 § a. tai b. kohtien mukaista työajan tasoittumisjärjestelmää.

Työtuntien siirtämisestä jaksosta toiseen ei saa sopia työhönoton yhteydessä, eikä koeaikana, ellei myös luottamusmies hyväksy sopimusta.

6 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

7 § a. Säännöllisen enimmäistyöajan pidennys 1.1.2017 lukien ‌

Työehtosopimuksessa jäljempänä mainittua säännöllistä enimmäistyöaikaa pi- dennetään ansiotason muuttumatta. Säännöllisen enimmäistyöajan pidentämi- nen toteutetaan 1.1.2017 alkaen seuraavasti:

1. A. Työajan pidennyksen toteuttaminen paikallisesti sopien

Työajan pidennys toteutetaan ensisijaisesti sopimalla paikallisesti luottamus- miehen kanssa 25 §:n mukaisesti menettelytavasta, jolla 24 tunnin vuosittainen työajan pidennys toteutetaan.

Mikäli yrityksessä ei ole luottamusmiestä, sovitaan asia paikallisesti koko henki- löstön kanssa. Sopimuksen voimaantulo edellyttää muun kuin luottamusmiehen kanssa sovittaessa koko henkilöstön keskuudessaan tekemää yhteistä päätöstä.

Työaika voi kokoaikatyöntekijällä pidentyä enintään 24 tunnilla kalenterivuodes- sa ja osa-aikaisella työntekijällä työaikansa suhteessa ansiotason muuttumatta.

1. B. Työajan pidennyksen toteuttaminen yksipuolisesti

Mikäli osapuolet eivät pääse asiassa paikalliseen sopimukseen, työajan pidennys toteutetaan siten, että

a. kokoaikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän työaikaa nostetaan 114 tuntiin kolmessa viikossa ansiotasoa muuttamatta. Jos kuukausipalkkaiseen työnte- kijään sovelletaan työehtosopimuksen mukaista työajan tasoittumisjärjestel- mää, lisääntyy myös tasoittumiskauden kokonaistuntien tavoitemäärä uutta enimmäistyöaikaa vastaavasti.

b. tuntipalkkaisen työntekijän kohdalla pidennys toteutetaan siten, että työn- tekijä on työnantajan määrättävissä työajan ulkopuoliseen palkattomaan koulutukseen, osaamisen kehittämiseen, infotilaisuuksiin, työhyvinvoinnin kehittämiseen tai vastaavaan tilaisuuteen yhdessä tai useammassa osassa. Tilaisuudet tulee järjestää ennen varsinaisen työvuoron alkua tai välittömästä sen päättymisen jälkeen. Vaihtoehtoisesti ne voidaan järjestää kokonaisena työpäivänä. Tilaisuuden ajankohdan ilmoittamisessa tulee noudattaa työvuo- rolistan laadintaa koskevia määräyksiä. Näin pidentyvän työajan enimmäis- määrä kalenterivuodessa saadaan kertomalla 24 tuntia työntekijän työsopi- muksessa sovitun työajan ja kokoaikatyön työajan suhteella. Työajan pidennys määritetään työntekijään tammikuun 1. päivänä noudatettavassa työsopi- muksessa sovitun työajan perusteella.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 7

8 § Työaika ‌

1. Säännöllinen työaika on 112,5 tuntia kolmen viikon pituisena ajanjaksona si- ten järjestettynä, että kunakin täytenä työssäoloviikkona on keskimäärin viisi työpäivää.

Työnantajan tulee sopia osa-aikatyöntekijän kanssa kolmiviikkoisjakson vähimmäistyöajasta.

2. Työssäoloviikolla tarkoitetaan aikaa maanantaista kello 00.00 sunnuntaihin kello 24.00.

3. Vapaapäivien välissä saa olla enintään seitsemän työpäivää.

4. Vuosiloman, sairauden tai muun syyn vuoksi vajaaksi jäävän kolmen viikon jak- son säännöllinen työaika on työpäivää kohden enintään keskimäärin 7,5 tuntia.

5. Työntekijälle on annettava kutakin viisipäiväistä työviikkoa kohden kaksi va- paapäivää, joista toinen on vähintään 30 tunnin pituinen viikkolepopäivä (V) ja toinen vähintään 24 tunnin pituinen lisävapaapäivä (X). Viikkolepopäivä on an- nettava jokaisella täydellä työssäoloviikolla. Lisävapaapäivä (X) voidaan antaa joko sen viikon aikana, miltä se on ansaittu, tai yhdistäen muihin vapaapäiviin saman kolmiviikkoisjakson aikana.

Mikäli lisävapaapäivä annetaan sen viikon aikana, miltä se on ansaittu, se on mahdollisuuksien mukaan annettava viikkolepopäivään liittyen.

6. Päivittäinen tosiasiallinen säännöllinen työaika ei saa ylittää 10 tuntia, ellei työntekijän kanssa toisin sovita. 10 tunnin mittaisia työvuoroja ei saa teettää kohtuuttomasti.

7. Alle 4 tunnin pituisia työvuoroja pyritään välttämään. Perusteet poikkeamisel- le todetaan työpaikalla työnantajan edustajan ja luottamusmiehen välillä.

8. Kameravalvonnassa työskenteleville pyritään järjestämään vuorottelu siten, ettei kameravalvonnassa työskennellä yli 8 tunnin työvuoroja.

9. Päivittäisten työvuorojen välinen lepoaika on järjestettävä vähintään 8 tunniksi.

10. Jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika ylittää kuusi tuntia, on työntekijälle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Lepoaikaa ei lueta työaikaan, jos työntekijä saa sinä aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

8 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

Lepo- ja ruokailuajoista tulee neuvotella työpaikalla työnantajan edustajan ja luottamusmiehen välillä.‌

11. Osapuolet suosittelevat, että joka viides viikonloppu järjestetään vapaaksi siten, että perjantai ja lauantai tai lauantai ja sunnuntai annetaan peräkkäisi- nä vapaapäivinä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vapaan antamisesta myös sunnuntai-maanantai-yhdistelmänä.

Mikäli viikonloppuvapaita ei anneta joka viides viikonloppu, tulee joka seitsemäs viikonloppu (lauantai ja sunnuntai) olla vapaa, ellei vuosityöaikajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä ole toisin sovittu.

Työntekijän halutessa tai sairaus- yms. pakottavissa tapauksissa voidaan tästä antamistavasta poiketa.

12. Jouluaattona työ päättyy kello 15.00 ja ensimmäisenä joulupäivänä työ voi alkaa aikaisintaan kello 11.00, ellei työntekijän kanssa toisin sovita

8 § a. Säännöllisen työajan tasoittumisjärjestelmä

1. Säännöllinen työaika ja tasoittumiskausi

Kokoaikatyöntekijän säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimäärin 112,5 tunniksi siten, että työaika tasoitetaan edellä mainittuun määrään enintään kuu- den (6) peräkkäisen kolmiviikkoisjakson aikana (tasoittumiskausi). Yksittäisen kolmiviikkoisjakson säännöllinen työaika saa olla enintään 135 tuntia.

Noudatettavan tasoittumiskauden pituus sekä sen alkamis- ja päättymisajankoh- ta tulee käydä ilmi työvuorolistasta.

Viikkolepopäivä (V) on annettava jokaisella työssäoloviikolla.

Kustakin kolmiviikkoisjaksosta voidaan siirtää enintään kaksi (2) X-päivää tasoit- tumiskauden sisällä muuna ajankohtana annettavaksi, jolloin siirretty X -päivä annetaan muuhun vapaaseen yhdistäen. Siirretty X -päivä rinnastetaan työpäi- vään X-, V- ja Z- päiviä sekä vuosilomaa ansaittaessa.

Vapaapäivien välissä saa olla enintään seitsemän työpäivää.

Työaika tasoitetaan joko päivittäistä työaikaa lyhentämällä tai antamalla erillisiä tasoitusvapaita tasoittumiskauden aikana. Tasoittumiskauden aikana tulee antaa kuitenkin vähintään kolme (3) tasoitusvapaata. Tasoitusvapaat (TS) merkitään työvuorolistaan ja ne rinnastetaan työpäivään X-, V- ja Z- päiviä ja vuosilomaa ansaittaessa sekä maksettaessa osakuukauden palkkaa.

Tasoitusvapaat eivät saa mennä vapaapäivien tai vuosiloman kanssa päällekkäin.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 9

ESIMERKKI 1.

Työajan tasoittuminen

Noudatettavan tasoittumiskauden pituus on 6 kolmiviikkoisjaksoa. Tasoittumiskauden työtuntimäärä on yhteensä 6 x 112,5 tuntia eli 675 tuntia. Tasoittumiskauden aikana on annettu yhteensä 4 tasoitusvapaata.

1. jakso: 115 t	2. jakso: 135 t	3. jakso: 105 t
3 X-vapaata	1 X-vapaa	3 X-vapaata
3 V-vapaata	3 V-vapaata	3 V-vapaata
		1 tasoitusvapaa
4. jakso: 90 t	5. jakso: 120 t	6. jakso: 110 t
5 X-vapaata	2 X-vapaata	4 X-vapaata
3 V-vapaata	3 V-vapaata	3 V-vapaata
3 tasoitusvapaata

2. Lisä- ja ylityö kolmiviikkoisjaksolla

Lisä- ja ylityönä korvataan kolmiviikkoisjaksolla 135 tunnin jälkeen tehty työ seuraavasti:

• 7,5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla,

• 18 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja

• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.

Jaksokohtaiseen lisä- tai ylityökorvaukseen oikeuttavia tunteja ei oteta huomioon tasoittumiskauden kokonaistuntimäärää laskettaessa.

Jaksokohtaista lisä- tai ylityökorvausta ei voida vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan.

3. Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumiskauden

Työsuhteen päätttyessä kesken tasoittumiskauden työntekijästä johtuvasta syys- tä ennen kuin työaika on tasoittunut säännölliseen enimmäistyöaikaan voidaan työtuntien alijäämä vähentää työntekijän palkasta. Mahdollinen ylijäämä korva- taan rahana yksinkertaisella tuntipalkalla.

Mikäli työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä alijäämää ei vähennetä. Mahdollinen lisä- ja ylityö korvataan keskimääräisen säännöllisen enimmäistyö-

10 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

ajan ylittävistä työtunneista seuraavasti:

• keskimääräiseen 120 tuntiin asti lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• seuraavilta tunneilta puolet 50 %:lla ja puolet 100 %:lla korotetulla palkalla.

ESIMERKKI 2.

Lisä- ja ylityö työsuhteen päättyessä kesken tasoittumiskauden

112,5 tunnin kokoaikatyöntekijän työsuhde päättyy kesken 18 viikon tasoittumis- kauden työnantajasta johtuvasta syystä kolmen kolmiviikkoisjakson jälkeen.

1. jakso: 129 h

2. jakso: 128 h

3. jakso: 109 h

Jaksojen yhteenlaskettu työtuntimäärä on 366 tuntia eli keskimäärin 122 tuntia kolmiviikkoisjaksossa. Lisätyötä on tällöin jaksoa kohti keskimäärin 7,5 tuntia (120- 112,5) ja jaksoja on toteutunut 3 kpl. Työntekijälle suoritetaan lisätyökorvauksena 3 *

7,5 tunnin eli 22,5 tunnin palkka. Ylityötä on jaksoa kohti keskimäärin 2 tuntia (122-

120) eli yhteensä 6 tuntia (3 * 2), joista puolet eli 3 tuntia korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla ja puolet eli 3 tuntia 100 %:lla korotetulla palkalla.

4. Tasoittumiskauden päättyminen

Työntekijästä johtuvasta syystä aiheutunut työtuntien alijäämä voidaan vähentää työntekijän palkasta tasoittumiskauden päättyessä. Mikäli tasoittumiskauden päättyessä on kertynyt työtuntien ylijäämää, korvataan tasoittumiskauden sään- nöllisen enimmäistyöajan lisäksi tehdyt tunnit seuraavasti:

• 7,5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla,

• 18 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja

• seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla.

ESIMERKKI 3.

Lisä- ja ylityö tasoittumiskauden päättyessä

Tasoittumiskauden pituus on 6 kolmiviikkoisjaksoa, jolloin tasoittumiskauden säännöllinen enimmäistyöaika on 675 tuntia. Ennen viimeisen kolmiviikkoisjakson alkamista työntekijä on työskennellyt 634 tuntia. Viimeisellä kolmiviikkoisjak- solla olisi siten käytettävissä 41 tuntia (675 t-634 t). Työntekijä on kuitenkin tehnyt viimeisellä jaksolla 81 tuntia, jolloin lisä- ja ylityö (81 t – 41 t eli 40 t) korvataan seuraavasti:

• 7,5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 18 tuntia 50 %:lla korotetulla palkalla ja

• 14,5 tuntia 100 %:lla korotetulla palkalla.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 11

8 § b. Paikalliseen sopimiseen perustuva vuosityöaikajärjestelmä (ns. työaikapankki)‌

1. Järjestelmän käyttöönotto, liittyminen ja irtautuminen

1. Työaikajärjestelmän käyttöönotosta tulee sopia työpaikkakohtaisesti TES 25

§:n mukaisesti luottamusmiehen kanssa. Mikäli luottamusmiestä ei ole valit- tuna, työntekijät voivat valita keskuudestaan Palvelualojen ammattiliittoon kuuluvan työntekijän edustamaan heitä vuosityöaikajärjestelmästä sovittaessa. Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n tehtävänä on perehdyttää valittu edustaja vuosityöaikajärjestelmään. Muun kuin luottamusmiehen tekemä sopimus tulee toimittaa allekirjoittajajärjestöille tiedoksi.

2. Järjestelmää voidaan soveltaa toistaiseksi voimassa olevassa tai vähintään vuo- den kestävässä määräaikaisessa työsuhteessa oleviin kokoaikatyöntekijöihin.

3. Vuosityöaikajärjestelmää käytettäessä työaika tasoitetaan keskimäärin enin- tään 112,5 tuntiin kolmessa viikossa enintään yhden vuoden pituisen ajanjakson aikana.

4. Työnantaja ja työntekijä sopivat kirjallisesti erikseen työntekijän liittymisestä järjestelmään. Järjestelmään liityttäessä sovitaan tasoittumiskauden pituudesta sekä kolmiviikkoisjakson enimmäistuntimäärästä huomioiden mitä 2.1 kohdas- sa on sovittu. Samalla sovitaan tasoitusvapaiden pitämisen alustava ajankohta. Tasoittumiskausi voidaan yksittäisen työntekijän osalta sopia myös lyhyemmäksi kuin luottamusmiehen tai henkilöstön edustajan kanssa järjestelmää käyttöön- otettaessa on sovittu.

5. Työnantaja ja työntekijä sopivat siitä, mitä rahaeriä työntekijä haluaa työtun- tien lisäksi siirtää muutettavaksi työajan tasoitusvapaaksi.

6. Työnantaja toimittaa työntekijää edustavalle luottamusmiehelle tiedoksi tähän järjestelmään liittyvät työntekijöiden kanssa tekemänsä sopimukset.

7. Järjestelmään kuuluva työntekijä voidaan lomauttaa ainoastaan pakottavan ja ennalta-arvaamattoman, työntekijästä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi.

8. Luottamusmies tai työnantaja voivat irtisanoa järjestelmän päättyväksi kol- men (3) kuukauden irtisanomisajalla, jolloin meneillään olevaa järjestelmää nou- datetaan tasoittumiskauden päättymiseen asti.

9. Työntekijä tai työnantaja voivat irtisanoa järjestelmän yksittäisen työntekijän osalta päättyväksi kolmen (3) kuukauden irtisanomisajalla, jolloin meneillään olevaa järjestelmää noudatetaan tasoittumiskauden päättymiseen asti.

12 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

10. Työterveyshuollon toteamasta, työntekijän työssä jaksamiseen liittyvästä terveydellisestä syystä työnantaja tai työntekijä voivat irtisanoa järjestelmän päättyväksi yksittäisen työntekijän osalta yhden (1) kuukauden irtisanomisajalla, jolloin järjestelmään kuuluminen päättyy irtisanomisajan päättyessä.

11. Jos vuosityöaikajärjestelmän käyttöönotosta on 1. kohdan mukaisesti sovittu luottamusmiehen puuttumisen vuoksi muun valitun edustajan kanssa, eikä tä- mä enää työskentele yrityksen palveluksessa, voidaan vuosityöaikajärjestelmää koskeva paikallinen sopimus irtisanoa myös Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n toimesta.

12. Mikäli vuosityöaikajärjestelmän soveltaminen ja järjestelmään kuuluminen on ollut peruste toistaiseksi voimassa olevalle työsuhteelle eikä järjestelmän päättymisen tai järjestelmästä irtautumisen vuoksi kaikille työntekijöille voida enää tarjota vakituista työtä työn kausiluontoisuudesta johtuen, tulee mahdolli- nen työvoiman vähentäminen kohdistaa ensisijassa niihin työntekijöihin, joiden toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen edellytyksenä on ollut vuosityöaikajär- jestelmään liittyminen.

2. Työajan järjestäminen

1. Säännöllinen työaika voi olla enintään 150 tuntia kolmessa viikossa. Painavin syin voidaan enimmäismäärästä tilapäisesti poiketa työntekijän ja työnantajan suostumuksella.

2. Kolmiviikkoisjaksolla 112,5 tunnin ylittävä määrä siirtyy tasoittumiskauden aikana vapaana annettavaksi.

3. Työaika järjestetään työehtosopimuksen 8 § määräysten mukaisesti seuraavin poikkeuksin:

c. lisävapaapäivä (X) voidaan antaa tasoittumiskauden aikana muuhun vapaa- seen yhdistäen

x. xxxxxxxxxxxxx, yhdenjaksoinen vähimmäistyöaika on 4 tuntia

e. vuorokautinen säännöllinen työaika lumetustyössä ei saa ylittää 12 tuntia, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

4. Noudatettavan tasoittumiskauden alkamis- ja päättymisajankohta tulee käydä ilmi työvuorolistasta.

5. Työvuorolista laaditaan vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan.

6. Vuosiloman ajalta työajaksi luetaan TES 16 § mukainen vuosiloman työaikaa lyhentävä vaikutus. Sairausloman ajalta työajaksi luetaan 7,5 tuntia työpäivää ja 37,5 tuntia viikkoa kohti.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 13

3. Lisä- ja ylityö kolmiviikkoisjaksolla

1. Kolmiviikkoisjaksolla yli 150 tunnin tehty työ korvataan maksamalla 100 %:lla korotettu palkka.

2. Tasoittumisvapaalla tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

4. Järjestelmään siirrettävät erät

1. Yli 112,5 tunnin tehdyn työajan sekä 112,5 tuntia alittavien työtuntien (ns. mii- nustunnit) lisäksi tasoittumisjärjestelmään voidaan sopia siirrettäväksi erilaisia työtunneiksi muutettavia rahaeriä.

2.Tällaisia eriä voivat olla työaikakorvaukset (esimerkiksi sunnuntaityökorvaus, ilta- ja yölisä, ylityön perus- ja korotusosat, lomaltapaluuraha). Lisäksi tasoittu- misjärjestelmäänvoidaansopia siirrettäväksi Z-päivätja vuosiloman säästövapaa.

5. Järjestelmän tasoittuminen

1. Järjestelmään siirretyt 112,5 tuntia ylittävät työtunnit sekä työtunneiksi muu- tettavat rahaerät annetaan kokonaisina vapaapäivinä (tasoittumisvapaa) tasoit- tumiskauden aikana. Työntekijän aloitteesta voidaan vapaiden pitämisestä sopia toisin tasoittumiskauden aikana.

2. Järjestelmään siirrettävä rahaerä muunnetaan työtunneiksi siirtohetken pal- kan mukaan laskettuna.

3. Mikälivapaaksi vaihdettavatyötuntimäärä eioletasanjaollinen 7,5 tunnilla, voi- daan jakojäännös antaa jaksotyöajan lyhennyksenä tai osittaisena vapaapäivänä.

4. Tasoittumisvapaat ovat työssäolon veroista aikaa.

ESIMERKKI.

Työntekijä tehnyt kolmiviikkoisjaksolla 150 työtuntia, joista kaksi 7,5 tunnin sun- nuntaityövuoroa. Työntekijän palkka on 12 euroa tunnilta. Järjestelmään on sovittu siirrettäväksi myös sunnuntaityökorvaus. Yhteensä järjestelmään tasoitettavaksi siirtyy (150-112,5) 37,5 tuntia + 15 * 12 euroa (180) euroa, joka tunneiksi muutettuna on 15 tuntia. Yhteensä järjestelmään on siten siirretty vapaana annettavaksi 52,5 tuntia. Työaika tasoitetaan antamalla työntekijälle 7 kokonaista vapaapäivää tasoittumis- kauden aikana osapuolten sopimana ajankohtana.

14 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

6. Palkka

1. Työntekijälle maksetaan vapaan pitämisen ajalta tuolloin voimassa olevaa palkkaa.

2. Mikäli työntekijän työtehtävät muuttuvat työtuntien ja/tai rahaerien järjes- telmään siirtämisen jälkeen siten, että hänen palkkansa on vapaita pidettäessä aikaisempaa pienempi, maksetaan hänelle vapaan pitämisen ajalta sen suuruista palkkaa, joka oli voimassa kyseisiä vapaita ansaittaessa, mahdollinen työehtoso- pimuksen mukainen palkankorotus huomioiden.

7. Sairastuminen kesken tasoittumisvapaajakson

1. Työntekijän sairastuessa tasoittumisvapaita pitäessään työntekijällä on oikeus keskeyttää vapaajakso sairausloman ajaksi, jolloin poissaoloa käsitellään saira- uslomana sairastumista seuraavasta päivästä lukien. Työntekijän tulee esittää sairastumisesta työehtosopimuksen mukainen selvitys ja ilmoittaa halustaan keskeyttää tasoitusvapaajakso.

2. Työnantaja määrää näin siirrettyjen tasoitusvapaiden pitoajankohdan. Mikäli tasoittumiskauden päättymisajankohdan vuoksi näin siirrettyjä tasoitusvapaita ei voida pitää ennen tasoittumiskauden päättymistä, voidaan ne antaa seuraavan tasoittumiskauden aikana.

8. Tasoittumisjärjestelmän katkeaminen kesken tasoittumiskauden

1. Tasoittumisjärjestelmän katketessa kesken tasoittumiskauden työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin työaika on tasoittunut säännölliseen enimmäistyö- aikaan voidaan työtuntien alijäämä vähentää työntekijän palkasta. Mahdollinen ylijäämä korvataan rahana yksinkertaisella tuntipalkalla.

2. Mikäli tasoittumisjärjestelmän katkeaminen johtuu työnantajasta johtuvasta syystä, alijäämää ei vähennetä. Mahdollinen ylijäämä korvataan siten kuin tasoit- tumiskauden päättymistilanteen osalta on sovittu.

9. Lisä- ja ylityö tasoittumiskauden päättyessä

1. Mikäli jaksokohtainen ylityö on korvattu rahana 3 -kohdan mukaisesti, ei yli- työnä korvattuja tunteja oteta huomioon tasoittumiskauden kokonaistuntimää- rää laskettaessa.

2. Mikäli tasoittumiskauden päättyessä on kertynyt työntekijästä johtuvaa alijää- mää, voidaan alijäämä vähentää työntekijän palkasta.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 15

3. Mikäli tasoittumiskauden päättyessä on kertynyt ylijäämää, korvataan ylijää- mä seuraavasti:‌

• jaetaan tehdyt työtunnit työpäivien ja pidettyjen tasoitusvapaapäivien yhteen- lasketulla lukumäärällä

• vuorokaudessa keskimäärin yli 7,5 tunnin tehty työ korvataan 8 tuntiin asti maksamalla lisätyökorvauksena 0,5 tunnilta yksinkertainen tuntipalkka

• vuorokaudessa keskimäärin yli 8 tunnin tehty työ korvataan maksamalla 10 tuntiin asti ylityökorvauksena 50 %:lla korotettu palkka

• keskimäärin yli 10 tunnin tehty työ korvataan 100 %:lla korotetulla palkalla.

10. Työaikakirjanpito

Työnantajan on pidettävä työaikalain tarkoittaman työaikakirjanpidon lisäksi työntekijäkohtaista kirjanpitoa tasoittumisjärjestelmään siirretyistä kertymistä ja niiden perusteista.

9 § Ylimääräiset lisävapaapäivät eli Z-päivät

1. Työntekijä ansaitsee Z-päiviä työsuhteen jokaiselta täydeltä lomanmääräyty- miskuukaudelta heinäkuuta lukuun ottamatta. TES 5 § 4. kohdan mukaisen har- joitteluajan kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta ei kuitenkaan ansaita Z-päivää.

Työssäolopäivien veroisiksi päiviksi katsotaan samat päivät kuin vuosiloman an- sainnassa lukuun ottamatta äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan kestoaikaa.

Xxxxxxxxxxx osalta työssäolopäivien veroisia päiviä on kuitenkin enintään 30 työpäivää 1.5. - 31.10. välisenä aikana.

2. Säännöllisen työajan ollessa 112,5 tuntia Z-päivän arvo on 7,5 tuntia. Työsopimuksen mukainen työaika voi toteutua myös pidemmän ajanjakson ku- luessa työajan tasoittumisjärjestelmän soveltamisesta johtuen.

3. Muiden kuin kokoaikatyöntekijöiden Z-päivän arvo määräytyy jakamalla ansaintakuukautta edeltävien kahden kalenterikuukauden työaika luvulla 42. Työajaksi luetaan myös poissaoloaika, jolta työnantajalla on palkanmaksuvelvol- lisuus. Näille työntekijöille Z-päivä voidaan maksaa rahakorvauksena Z-päivän ansaintaa seuraavan palkanmaksun yhteydessä tai se voidaan antaa palkallisena vapaapäivänä. Z-päivän arvo voi olla kuitenkin enintään 7,5 tuntia.

Mikäli työssäolo on kestänyt ansaintakuukauden alkaessa vähemmän kuin kaksi kalenterikuukautta, tulee Z-päivän arvo laskea ansaintakuukauden toteutuneen työajan mukaan. Työaika lasketaan tällöin jakamalla ansaintakuukauden aikana tehdyt työtunnit saman kuukauden työsuhteen kestoon sisältyvien maanantai– perjantai-päivien lukumäärällä.

16 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

4. Ansaitut Z-päivät annetaan kokonaisina vapaapäivinä, elleivät työnantaja ja työntekijä keskenään toisin sovi.

Z-päivät voidaan antaa kahdella vaihtoehtoisella tavalla:

• joko siten, että tammi-kesäkuun Z-päivät annetaan viimeistään joulukuun loppuun mennessä ja elo-joulukuun Z-päivät toukokuun loppuun mennessä

• tai siten, että Z-päivät tai osa niistä sovitaan annettavaksi siirrettynä viimeis- tään seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Tällöin ne tulee antaa yhdenjaksoisena vapaana, ellei toisin sovita.

Vuosityöaikajärjestelmää sovellettaessa edellä mainitusta antamistavasta voi- daan poiketa työnantajan ja työntekijän välisen sopimuksen mukaisesti.

Osapuolet suosittelevat Z-vapaapäivien keräämistä yhdenjaksoiseksi vapaaksi etenkin niissä toimipisteissä, joissa on voimakkaita kausivaihteluita.

5. Työvuorolistalle merkityn Z-päivän pituus on vähintään 24 tuntia.

Sillä kolmiviikkoisjaksolla työaika, jona Z-päivä annetaan, lyhenee kokoaika- työntekijän työaika 7,5 tuntia. Ylimääräinen lisävapaapäivä ei vähennä antamis- jakson muita vapaapäiviä.

6. Työnantajan on ennen Z-päivien merkitsemistä työvuorolistaan kuultava työn- tekijän mielipidettä sen sijoittamisesta.

Ansaittuja Z-päiviä ei saa sijoittaa vuosiloman tai työvuorolistaa laadittaessa tie- dossa olleen muun poissaolon ajalle.

7. Ylimääräinen lisävapaapäivä ei vähennä kuukausipalkkaisen työntekijän palk- kaa siltä palkanlaskentajaksolta, johon se sijoitetaan.

8. Mikäli Z-päivinä joudutaan työskentelemään maksetaan siitä työntekijälle 50

% korotettu palkka.

9. Työsuhteen päättyessä pitämättä jääneet Z-päivät korvataan rahassa.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 17

ESIMERKKI.‌

Z-päivää seuraava työvuoro voi alkaa aikaisintaan 24 tunnin kuluttua Z-päivää edel- tävän työvuoron päättymisestä lukien.

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
8-16	9-15	22-06	Z	06-14	X	V

10 § Työaika- ja olosuhdelisät

1. Sunnuntai-, pyhä- ja aattotyö

Sunnuntaina ja muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä vapun- ja itsenäisyyspäivi- nä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Myös ilta- ja yötyölisää sekä olosuhdelisiä korotetaan vastaavasti.

Joulupäivänä tehdystä työstä maksetaan 150 %:lla korotettu palkka. Myös ilta- ja yötyölisää sekä olosuhdelisiä korotetaan vastaavasti.

Kello 15.00 jälkeen uudenvuodenaattona, vapunaattona, pääsiäislauantaina, ju- hannusaattona ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palk- ka. Myös ilta- ja yötyölisää korotetaan vastaavasti.

2. Ilta- ja yötyölisä

Kello 18.00 ja 21.00 välisenä aikana säännöllisenä työaikana tehdystä työs- tä maksetaan iltatyölisä kuitenkin enintään kahdelta tunnilta palkkaliitteen mukaisesti.

Kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisä palkka- liitteen mukaisesti.

3. Olosuhdelisät

Lumetustyötä tekevälle työntekijälle maksetaan lumetustyön ajalta olosuh- delisää palkkaliitteen mukaisesti. Lumetusaitojen siirtäminen rinnastetaan lumetustyöhön.

Valopylvääseen kiipeämisen ajalta maksetaan olosuhdelisää palkkaliitteen mukaisesti.

18 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

4. Hälytystyö ‌

Työnantajan kutsuun perustuvasta työajan ulkopuolella tapahtuneesta hiihto- keskuksen toiminnalle välttämättömästä huolto- ja korjaustyöstä maksetaan työhön käytetyn ajan lisäksi työntekijän kahden tunnin yksinkertaisen tuntipal- kan suuruinen korvaus. Matkakustannukset korvataan tällöin 18 §:n mukaisesti.

5. Varallaolo

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijän on oltava asunnossaan tai muualla tavoiteltavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua töihin. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä.

Varallaolosta sovittaessa on sovittava myös siitä suoritettavasta korvauksesta. Korvauksen määrässä on otettava huomioon varallaolosta työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset. Varallaoloon työntekijän asunnossa käytetystä ajasta on vähintään puolet korvattava joko rahassa tai vastaavalla säännöllisenä työaikana annettavalla vapaa-ajalla.

6. Vuorovastaavan lisä

Työntekijän toimiessa työnantajan nimeämänä vuorovastaavana (tai tämän si- jaisena) tulee hänelle maksaa vastuutunneilta vähintään C- palkkaryhmän suu- ruista palkkaa vastaavassa kokemusvuosiportaassa.

11 § Korotettu palkka

1. Lisätyö

Lisätyötä on työ, joka kolmiviikkoisjaksossa tehdään työsopimuksen mukaisen työvuorolistaan merkityn työajan yli 120 tuntiin saakka.

Lisätyön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta. Lisätyötunneilta maksetaan korvauksena perustuntipalkka.

2. Ylityö

Ylityötä on kolmiviikkoisjakson aikana 120 tuntia ylittävä työ. Ylityön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 19

Ylityökorvauksena maksetaan 120 tuntia ylittäviltä 18 ensimmäiseltä tunnilta 50

%:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Ylityökorvausta laskettaessa ei jakson työtuntimäärään oteta mukaan X- ja Z-päivänä tehtyjä työtunteja, jotka korvataan erikseen työehtosopimuksen 11 § 4 kohdan mukaisesti.

3. Vajaan kolmiviikkoisjakson lisä- ja ylityö

Ennen työvuorolistan laatimista tiedossa olleen sairauden tai muun syyn vuoksi vajaaksi jäävän kolmiviikkoisjakson lisä- ja ylityökorvaukseen oikeuttava aika lasketaan:

lisätyön osalta:

• montako tuntia keskimääräinen työaika on työpäivien osalta 7,5 tuntia pitempi

• 7,5 tuntia ylittäviltä tunneilta 8 tuntiin saakka maksetaan perustuntipalkka

ylityön osalta:

• montako tuntia keskimääräinen työaika on työpäivien osalta 8 tuntia pitempi

• 8 tuntia ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla koro- tettu palkka

• näitä seuraavilta tunneilta maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Mikäli kolmiviikkoisjakso on jäänyt vajaaksi sellaisen syyn vuoksi, joka ei ole ollut tiedossa työvuorolistaa laadittaessa, ei ylityökorvausta suoriteta, edellyt- täen, että toteutuessaan kolmiviikkoisjakson työtuntimäärä olisi ollut enintään työehtosopimuksen mukaista säännöllistä enimmäistyöaikaa vastaava.

Työsuhteen lyhyyden vuoksi vajaaksi jääneen kolmiviikkoisjakson (myös ns. ekstrojen osalta) ylityökorvaukseen oikeuttava aika todetaan samoin.

Vajaan jakson laskentasääntöä ei kuitenkaan sovelleta vuosiloman vuoksi vajaa- seen jäävään työaikajaksoon, vaan tällöin menetellään työehtosopimuksen 16 §

8. kohdan mukaisesti.

4. Vapaapäivänä tehty työ

Viikkolepopäivänä (V) tehty työ

Viikkolepopäivänä tehtävästä työstä on sovittava työntekijän ja työnantajan kes- ken. Viikkolepopäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Myös ilta- ja yötyölisää sekä olosuhdelisiä korotetaan vastaavasti.

20 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

Viikkolepokorvauksen lisäksi maksetaan sunnuntaityökorvaus, mikäli työ on tehty:‌

• sunnuntaina

• muuna kirkollisena juhlapyhänä

• vapunpäivänä

• itsenäisyyspäivänä.

Lisävapaapäivänä (X) ja Z-päivänä tehty työ

X- ja Z-päivänä tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Myös ilta- ja yötyölisää sekä olosuhdelisiä korotetaan vastaavasti.

X- ja Z- päivänä tehtyä työtä ei korvata toiseen kertaan jaksottaisena ylityönä.

Vajaan kolmiviikkoisjakson takia saamatta jäänyt lisävapaapäivä (X) korvataan korottamalla yhden työpäivän palkkaa 50 %:lla. Mikäli työpäivän pituus vaihte- lee, korvauksen määrä lasketaan keskimääräisen työajan mukaan.

5. Korotetun palkan vaihtaminen vapaaseen

Lisä- ja ylityöstä, tai X- tai Z- päivänä tehdystä työstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana.

Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen mitä edellä on säädet- ty korotetusta palkasta.

Vapaa on annettava kuuden kuukauden kuluessa lisä- tai ylityön tekemisestä, ellei toisin sovita.

Vapaan ajankohdasta on pyrittävä sopimaan. Jos sopimukseen ei päästä, määrää työnantaja vapaan ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvausta rahana.

12 § Sairausajan palkka

1. Työnantaja maksaa sairausajan palkkaa, jos:

• työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ja

• työntekijä on sairauden tai tapaturman johdosta estynyt tekemästä työtä ja

• työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella tai

• työntekijä on määrätty tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin.

Sairausajan palkkaa maksetaan työsuhteen kestoajan perusteella seuraavasti:

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 21

Työsuhteen kesto sairastumishetkellä	Palkallisen jakson pituus
yli 1 ja enintään 2 kuukautta	SVL:n karenssiaika eli sairastumis- päivä ja 9 seuraavaa arkipäivää
yli 2 kuukautta	neljän viikon pituiselta ajanjak- solta (28 kalenteripäivää)
yli 3 vuotta	viiden viikon pituiselta ajanjak- solta (35 kalenteripäivää)
yli 5 vuotta	kuuden viikon pituiselta ajanjak- solta (42 kalenteripäivää)
yli 10 vuotta	kahdeksan viikon pituiselta ajan- jaksolta (56 kalenteripäivää)

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan peruskuukausipalkkaa palkalli- selta sairausajanjaksolta. Sairausajan palkanmaksun keskeytyessä tai katketessa lasketaan osakuukauden palkka työehtosopimuksen 6 §:n mukaisesti

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan perustuntipalkkaa työvuorolistaan merkityiltä työtunneilta. Ellei sairausajalle ole laadittu työvuorolistaa, makse- taan palkka sairastumista edeltäneiden kolmen täyden kolmiviikkoisjakson to- teutuneen keskimääräisen työajan perusteella, kuitenkin enintään 7,5 tunnilta työpäivää kohden.

2. Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työ- hön palaamisestaan, lasketaan sairausajan palkkaan oikeuttava aika ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso.

Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin saman sairauden edellä tarkoitetulla tavalla uusiutuessa vähintään sairausvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta.

3. Työnantaja suorittaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle. Tällöin työn- antaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

4. Jos sairausvakuutuslain päivärahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.

Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajan- jaksolta työntekijän saama sairauskorvaus (päiväraha tai siihen rinnastettava), joka maksetaan:

• työnantajan kannatusmaksua saavasta sairauskassasta

• tapaturmavakuutuslain, työntekijän eläkelain tai liikennevakuutuslain tai

• työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella.

22 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

Sairauspäivärahaa ei lainmukaansuoriteta 68 vuotta täyttäneille eikä alle 16-vuo- tiaille. Tämän ikäisille maksetaan täyttä sairausajan palkkaa, jos palkanmaksun edellytykset muutoin täyttyvät.

5. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan sairaudestaan sekä siitä milloin sen arvioidaan päättyvän. Henkilökohtainen ilmoitus tulee tehdä työn- antajan ohjeistamalla tavalla.

Työkyvyttömyydestä on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus tai muu työn- antajan hyväksymä selvitys. Jos työnantaja nimeää käytettävän lääkärin, vastaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimiskustannuksista.

Enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairaustapauksen osalta selvitys voi- daan esittää myös työterveyshoitajan, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan an- tamalla todistuksella edellyttäen, että

• kysymyksessä on epidemialuontoinen sairaus (esim. flunssa tai vatsatauti) ja

• työnantaja ei ole järjestänyt lääkäripalvelut sisältävää työterveyshuoltoa ja

• työntekijä ei ole pyynnöstään huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä hoidon kiireellisyysluokituksen tai muun pakottavan syyn vuoksi.

Sairauden jatkuessa tai uusiutuessa 30 päivän kuluessa edellisen työkyvyttö- myysjakson päättymisestä tulee kuitenkin vaadittaessa esittää lääkärintodistus.

5 a Sairauspoissaoloista ilmoittaminen paikallisesti sopien

Paikallisesti 25 § mukaisesti voidaan sopia menettelystä, jossa työntekijällä on mahdollisuus ilmoittaa lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestään ja sen syystä työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin tai terveydenhoita- xxx xxxxxxxxxx. Tällainen työpaikkakohtainen sopimus voi koskea enintään kolme kalenteripäivää kestäviä työntekijän omia sairauspoissaoloja ja vain lyhytkestoi- sia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkärinhoitoa (esim. flunssa, vatsatauti).

Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa viipymättä 12 § 5. kohdan mukaisesti.

Työnantaja voi velvoittaa työntekijää toimittamaan lääkärintodistuksen jo en- simmäisestä päivästä lukien, mikäli katsoo sen perustellusta syystä tarpeelli- seksi. Tällainen syy voi liittyä esimerkiksi toistuviin lyhyihin sairauspoissaoloi- hin, tapahtumainkulkuun työpaikalla ennen poissaoloa tai epäilyyn päihteiden väärinkäytöstä.

Menettelystä sovittaessa voidaan ottaa huomioon mm. seuraavaa:

• sopimuksen tavoitteet

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 23

• keitä menettely koskee: esim. menettely ei koske hoitoonohjaustoimen- piteiden piirissä olevia tai työntekijöitä, joilla on aikaisemmin todettu työkykyongelmia ‌

• miten ja kenelle ilmoitus tehdään

• kuinka pitkäksi aikaa poissaolo-oikeus myönnetään kerrallaan

• menettelyn voimassaolo koeaikana

• menettelyn noudattaminen sairauspoissaolon ajoittuessa vapaapäivien tai lomien yhteyteen

• väärinkäytösten ennakointi ja mahdollisuus poistaa työntekijä menettelyn pii- ristä tai poiketa sairausajan palkanmaksuperusteista väärinkäytöstapauksessa

• kuinka toimitaan sairauden jatkuessa

• kuinka monta kertaa vuodessa voi olla poissa tällä menettelyllä

• lääkärin määräämää poissaoloa ei jatketa tällä menettelyllä

• miten sopimuksen toteutumista seurataan

6. Työntekijän on työnantajan vaatimuksesta suostuttava muulloinkin lääkärin- tarkastukseen työnantajan oman tai nimeämän lääkärin luona, jolloin työnantaja korvaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.

7. Sairauslomalla olevan työntekijän tulee noudattaa annettuja hoito-ohjeita sekä huolehtia siitä, ettei hän menettelyllään viivästytä työkykynsä palautumista.

13 § Lääkärintarkastukset

Työnantaja korvaa ansionmenetyksen seuraavissa tapauksissa edellyttäen, että tarkastuksiin ja tutkimuksiin aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella ja nämä on järjestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen:

• sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkä- rin määräämä laboratorio- ja röntgentutkimus.

• äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevat tarkastukset ja synnytystä edeltävät lääketieteelliset tutkimukset.

• valtioneuvoston asetuksen 1339/2006 tarkoittamat rintasyöpäseulonta-tutki- mukset ja kohdun kaulaosan syövän seulontatutkimukset

• äkillisen hammassairauden aiheuttaman toimenpiteen ajalta jos xxxxxxxxx- xxxx on aiheuttanut työkyvyttömyyden, jota on hoidettava saman päivän tai työvuoron aikana. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammas- lääkärin antamalla todistuksella.

• Työntekijä käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärin tarkastukses- sa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

• sairauden olennaisesti pahentuessa työntekijän on tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen

• krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi

• hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärintarkastus,

24 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi ‌‌

• muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeelli- nen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella

• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys.

Ansionmenetys korvataan myös työntekijän käydessä seuraavissa lakisääteisissä tarkastuksissa ja tutkimuksissa:

• lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tar- koittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa.

• nuorista työntekijöistä annettuun lakiin tai säteilylakiin liittyvissä tutkimuksissa.

• lainsäädännön edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirty- misestä yrityksessä toisiin tehtäviin.

Työnantaja maksaa työntekijälle välittömät matkakustannukset kyseisiin tut- kimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikka- kunnalla. Tarkastuksen tapahtuessa työntekijän vapaa-aikana, maksetaan hänel- le korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.

14 § Äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa

1. Työntekijän oikeus äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys-, ja vanhem- painvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

14 a § Äitiys-, adoptio- ja isyysvapaan palkka

1. Äitiysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan äitiys- ja adoptiovapaan palk- kana työntekijän peruspalkan ja hänelle maksettavan sairausvakuutuslain xx- xxxxxx äitiysrahan erotus kolmen kuukauden pituiselta ajanjaksolta, jos

• työsuhde on keskeytyksettä kestänyt vähintään kaksitoista kuukautta ennen äitiysvapaan alkamista ja

• työntekijä palaa työhön äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaan jälkeen.

2. Palkan maksaminen edellyttää, että työntekijä esittää luotettavan selvityksen hänelle maksettavasta äitiysrahan määrästä.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 25

3. Jos äitiysrahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan pienempänä kuin mihin työntekijällä olisi ollut sairausvakuutuslain mukaan oikeus, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee sillä äitiysrahalla tai sen osalla, joka on jäänyt suorittamatta työntekijästä johtuvasta syystä.‌

4. Palkka maksetaan työntekijälle yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä äitiysvapaan alkamisen jälkeen. Äitiysvapaan palkka lasketaan kuten sairausajan palkka (12 §).

5. Jos äitiysvapaa alkaa ennen kuin yksi vuosi on kulunut siitä, kun työntekijä on palannut takaisin työhön vähintään 6 kuukautta kestäneeltä muulta palkat- tomalta vapaalta kuin perhevapaalta, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvolli- suutta äitiysvapaan ajalta.

6. Xxxxxx äitiysvapaa-ajalta palkkaa saanut työntekijä ei palaa perhevapaansa päättymisen jälkeen työhön, saadaan äitiysvapaa-ajalta maksettu palkka periä takaisin.

7. Edellä mainitun mukaisesti maksetaan työntekijälle palkka myös enintään 6 arkipäivän pituiselta isyysvapaa-ajalta.

15 § Tilapäiset poissaolot

1. Työntekijällä on oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudes- ta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta-arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

2. Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti työntekijälle maksetaan palkkaa 1-3 kalenteripäivän pituiselta ajalta sairausajan palkkaa koskevien mää- räysten mukaisesti, jos

• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoi- tamiseksi ja

• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kes- tosta sekä

• poissaolosta on annettu työehtosopimuksen mukainen selvitys.

Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin lapsen kanssa yksin asuvalle on, että

• toisella lapsen kanssa vakituisesti asuvalla henkilöllä ei ole ansiotyönsä ja työ- aikansa, varusmiespalveluksen, naisten vapaaehtoisen asepalveluksen tai sivii-

26 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

lipalveluksen, pakollisen reservin kertausharjoituksen tai pakollisten täyden- nyspalvelusten vuoksi mahdollisuutta järjestää hoitoa tai hoitaa lasta itse ja

• toisen esteestä hoitaa lasta on annettu selvitys pyydettäessä.

Edellä oleva koskee myös yli 10-vuotiasta vammaista lasta, jos hoidon järjestämi- nen tai hoidon tarpeellisuus sitä edellyttävät ja muut edellä olevat edellytykset täyttyvät.

3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen palkalliseen pois- saoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Lähiomaisella tar- koitetaan tässä puolisoa, vanhempia, isovanhempia, lapsia, veljiä ja sisaria sekä appivanhempia.

4. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen tai valtiollisia ja kunnallis-vaaleja varten asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenen osallistuessa työaikanaan mainittujen elinten kokoukseen, heille maksetaan palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen erotus siltä osin kuin ansionmenetyksen korvaus mahdollisesti alittaa palkan määrän. Erotus maksetaan, kun työntekijä on esittä- nyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

5. Työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt yhdessä tai useammassa erässä 12 kuu- kautta, saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

6. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten.

7. Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuu- teen tai vapaaehtoisen maanpuolustuksen kutsuntapäivään ei aiheuta hänen ansionsa alentamista. Kutsuntaan liittyvän lääkärintarkastuksen aiheuttaman poissaolon osalta noudatetaan, mitä työntekijän oman sairauden toteamiseksi välttämättömästä lääkärintarkastuksesta 13 §:ssä on todettu.

8. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle pal- kan ja reservipalkan erotus osallistumispäiviltä.

9. Palvelualojen ammattiliiton sopimusalatoimikunnan, valiokunnan, hallituk- sen ja valtuuston jäsenellä on oikeus osallistua em. hallintoelinten kokouksiin sekä liittokokoukseen, ellei osallistumiselle ole erityistä työn järjestelyistä joh- tuvaa erittäin painavaa estettä. Työntekijän tulee ilmoittaa kokoukseen osallis- tumisestaan mikäli mahdollista ennen ko. kokouksen ajankohdan sisältävän työvuorolistan laatimista tai niin pian kuin mahdollista sekä esitettävä asian- mukainen selvitys osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 27

10. Edellä olevista poissaoloista on työntekijän sovittava työnantajan kanssa. Tämän pykälän mukaiset poissaolot eivät vähennä vuosilomaetuja.‌

16 § Vuosiloma ja vuosilomapalkka

1. Vuosiloma

Vuosilomaetuudet määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.

2. Loman ansainta

1. Työntekijä ansaitsee lomaa täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuh- teen kestettyä lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.3.) loppuun mennessä:

• alle vuoden 2 arkipäivää

• vähintään vuoden 2,5 arkipäivää.

Loman pituutta laskettaessa annetaan päivän osa täytenä lomapäivänä.

2. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi jonka aikana:

a. työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä

b. työntekijä on ollut työssä vähintään 35 tuntia.

Työntekijä ansaitsee lomaa joko a- tai b-vaihtoehdon mukaan.

Työntekijä ansaitsee lomaa a-vaihtoehdon mukaan työskennellessään työso- pimuksensa mukaisesti kaikkina kalenterikuukausina vähintään 14 päivää kuukaudessa.

3. Työssäolopäivien veroiset päivät

Vuosiloman ansainnassa on otettava huomioon myös työssäolopäivien veroiset päivät.

Työssäolopäivien veroisina pidetään vuosilomaa määrättäessä niitä päiviä, joina työntekijä on ollut vuosilomalla, sekä niitä päiviä, joina työntekijä on työaikajär- jestelmän mukaan ollut työstä vapaa keskimääräisen jaksotyöajan tasaamiseksi työehtosopimuksen mukaiseen enimmäismäärään (tasoitusvapaa).

Työntekijällä, joka työsopimuksensa mukaan työskentelee alle 14 päivänä kuu- kaudessa, mutta vähintään 35 tuntia kuukaudessa, otetaan vuosiloman ajalta huo- mioon vain ne tunnit, jotka työntekijä sopimuksen mukaisesti ilman vuosilomaa olisi ollut työssä.

28 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

Lomanmääräytymisvuoden perusteella annettavan vuosiloman pituutta mää- rättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä työpäiviä, joina työnte- kijä työsuhteen kestäessä on ollut estynyt työtä suorittamasta seuraavista syistä:

a. työpaikan muiden työntekijäin vuosilomien takia

b. reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen taikka siviilipalveluslain 37 §:ssä tarkoitetun täydennyspalveluksen vuoksi

c. sairauden tai tapaturman vuoksi, ei kuitenkaan enempää kuin yhteensä 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana. Jos tällainen este keskeytyksettä jatkuu lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään tämän sai- rauden tai tapaturman osalta työssäolopäivien veroisina yhteensä enintään 75 työpäivää

d. lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi, kun sellaista annetaan lääkärin määrä- yksestä ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi, ei kuitenkaan enempää kuin yhteensä 75 työpäivää lo- manmääräytymisvuoden aikana. Jos tällainen este keskeytyksittä jatkuu lo- manmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään kuntoutusajan osalta työssäolopäivien veroisina yhteensä enintään 75 työpäivää

e. työturvallisuuslaissa tarkoitetun tai työnantajan määräämän taikka sairau- desta tai tapaturmasta johtuvan lääkärintarkastuksen vuoksi

f. työsopimuslain 4 luvun 1 §:ssä säädetyn äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhem- painvapaan vuoksi vuosilomalaissa määritellyltä ajanjaksolta, 6 §:ssä säädetyn tilapäisen hoitovapaan ja 7 §:ssä säädetyn pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi

x. xxxxxxxxx kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän taikka todistajana kuulemisen takia, josta lain mukaan ei ole ollut oikeutta kieltäytyä tai josta kiel- täytyminen olisi ollut sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella

h. sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen takia.

x. työnsä edellyttämän matkustamisen takia, ellei tällaisia matkustuspäiviä muu- ten luettaisi hänen työpäivikseen

j. muusta syystä, jos työnantaja lain tai työehtosopimuksen mukaan on ollut vel- vollinen maksamaan työntekijälle poissaolosta huolimatta tällaiselta päivältä palkan (esim. Z-päivät)

x. xxxxxxxxxxxxx takia, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan

l. lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrat- tavan työaikajärjestelyn takia, kuitenkin enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Tällaisen työaikajärjestelyn jatkuessa keskeytyksettä lomanmääräytymisvuo- den päättymisen jälkeen aloitetaan uuden kuuden kuukauden jakson laskemi- nen lomanmääräytymisvuoden vaihtumisesta

x. xxxxxxxxxxxxxxxxx (237/79) tarkoitetun opintovapaan johdosta, jos työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työnantajan hänelle osoittamaan työhön, kuitenkin enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuoden ajalta

n. voimassa olevan oppisopimuksen edellyttämään tietopuoliseen koulutukseen osallistumisen takia

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 29

o. työnantajan suostumuksella työn edellyttämän koulutukseen osallistumisen vuoksi, kuitenkin siten, että työssäolopäivien veroisiksi voidaan sopia luettavaksi vain 30 työpäivää kerrallaan

p. PAMin valtuuston, hallituksen tai valio- ja toimikuntien kokouksiin osallistumi- sen vuoksi.

Alle 14 päivää, mutta vähintään 35 tuntia kuukaudessa työskentelevän työnteki- jän työssäolon veroisena aikana pidetään c) ja d) kohdissa tarkoitetuissa tapauk- sissa enintään 105 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuodessa sekä k) kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 42 kalenteripäivää kerrallaan ja m) kohdassa tarkoite- tussa tapauksessa 42 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuodessa.

Poissaoloaikaa laskettaessa poissaolon katsotaan alkaneen ensimmäisenä päivä- nä, jona työntekijä on ollut poissa työstä ja päättyneen poissaoloperusteen lakkaa- mispäivänä, jos päivästä on ennalta sovittu tai määrätty, ja muussa tapauksessa työhön paluuta edeltäneenä poissaolopäivänä. Työssäolon veroisiksi tunneiksi lasketaan tällöin ne tunnit, jotka työntekijä sopimuksen mukaan ilman poissa- oloa olisi ollut työssä.

4. Vuosiloman säästäminen

Työntekijän oikeus säästövapaaseen määräytyy vuosilomalain (162/2005) 27 §:n mukaisesti.

5. Vuosiloman antaminen ja merkitseminen työvuorolistaan

1. Kesälomakausi on 2.5.-30.9. Talvilomakausi on 1.10.–30.4. Vuosiloman anta- misesta pyritään huomioimaan koululaisten kesäloma-ajat, mikäli keskuksen toiminnan kehittyminen ympärivuotiseksi ei aseta tälle käytännön esteitä.

2. Työnantaja määrää loman ajankohdan lomakaudella. Ennen ajankohdan mää- räämistä työntekijälle on annettava mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.

Työntekijän suostumuksella loma voidaan antaa viimeistään ennen seuraavan lomakauden alkua. Vuosilomat on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan järjestä- mään vuosittain tasapuolisesti kiertäviksi.

3. Vuosiloman tulee pääsääntöisesti olla yhdenjaksoinen. Kesälomasta voidaan työntekijän suostumuksella antaa 12 arkipäivää ylittävä osuus yhdessä tai useam- massa erässä. Talviloma voidaan jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella.

4. Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta mikäli mahdollista kuu- kautta, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman tai sen osan alkamis-

30 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

ta. Sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta siirretyn loman yhteydessä ennakkoilmoitusaika on kaksi viikkoa, tai jos tämä ei ole mahdollista, vähintään viikko. Työnantaja ei voi ilman työntekijän suostumusta siirtää lomaa ilmoitet- tuaan sen ajankohdasta.

5. Lomapäiviksi ei lasketa sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, juhannusaattoa, vapunpäivää, jouluaattoa eikä pääsiäislauantaita.

6. Xxxxx ei saa merkitä alkamaan tai päättymään siten, että ansaitut tai ansaitta- vaksi tulevat vapaapäivät menevät vuosiloman kanssa päällekkäin.

7. Kiertävästä tai kiinteästä vapaapäivien antamisjärjestelmästä voidaan poiketa.

8. Kukin maanantain ja perjantain välinen, vuosilomapäiväksi luettava päivä ly- hentää 112,5 tunnin työaikajärjestelmässä jakson työaikaa 7,5 tunnilla. Muussa työaikajärjestelmässä olevalla sekä osa-aikatyöntekijällä vuosiloman lyhentävä vaikutus lasketaan edellä mainituin periaattein hänen työaikansa suhteessa.

9. Jos viimeinen vuosilomaan kuuluva päivä on lauantai, tulee tätä seuraava sun- nuntai järjestää vapaapäiväksi. Tämä vapaapäivä ei vähennä ansaittuja tai ansait- tavaksi tulevia vapaapäiviä.

ESIMERKKI.

Viimeinen vuosilomapäivä on lauantai, jolloin loman päättymistä seuraava sunnun- tai järjestetään vapaapäiväksi.

6. Vuosiloma ja vapaapäivät

Jos työntekijä on työskennellyt viikossa viisi työpäivää (maanantai-perjantai), ei vuosilomaa saa merkitä alkamaan lauantaina, vaan lauantai ja sunnuntai tulee merkitä V- ja X-päiviksi. Ensimmäinen lomapäivä on maanantai.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 31

Jos loma alkaa viimeistään perjantaina, vapaapäiviä ei ole ansaittu.

Jos työntekijän viimeinen vuosilomapäivä on maanantai, työntekijä ansaitsee sille viikolle kaksi vapaapäivää.

Jos työntekijän viimeinen vuosilomapäivä on tiistai, työntekijä ansaitsee sille viikolle yhden vapaapäivän.

Jos viimeinen vuosilomapäivä on keskiviikko tai myöhemmin, kyseiselle viikolle ei ansaita yhtään vapaapäivää.

7. Vuosiloman vaikutus työaikaan

ESIMERKKI 1.

12 päivän kesäloma ja säännöllinen työaika 112,5 t / 3 vkoa.

Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 10 kpl, jolloin jakson työaika lyhenee 10 * 7,5 tuntia eli yhteensä 75 tuntia. Jakson jäljelle jäävä työaika (112,5-75) = 37,5 tuntia

ESIMERKKI 2.

24 päivän kesäloma ja säännöllinen työaika 112,5 t / 3 vkoa.

Jaksoissa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä

32 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

yhteensä 20 kpl, jolloin jaksojen yhteen laskettu työaika lyhenee 20 * 7,5 tuntia eli yhteensä 150 tuntia. Jaksojen jäljelle jäävä työaika yhteensä (225-150) = 75 tuntia.

ESIMERKKI 3. (PÄÄSIÄINEN)

Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 6 kpl, jolloin jakson työaika lyhenee 6 * 7,5 tuntia eli yhteensä 45 tuntia. Jakson jäljelle jäävä työaika (112,5 - 45) = 67,5 tuntia.

8. Lisä- ja ylityö vuosiloman sisältävällä työaikajaksolla

Mikäli vuosilomajakson työaikaa lyhentävän vaikutuksen ja jaksolla toteutu- neen työajan yhteismäärä ylittää 112,5 tuntia, korvataan jakson lisä- ja ylityö seuraavasti:

• 120 tuntiin asti lisätyönä

• seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla.

Työajan tasoittumisjärjestelmiä käytettäessä korvataan järjestelmän mukaisen kolmiviikkoisjakson säännöllisen enimmäistyöajan ylittävä tuntimäärä 100%:lla korotetulla palkalla.

9. Vuosiloman siirtäminen

Vuosiloma siirretään työntekijän pyynnöstä jos työntekijä on työkyvytön

• sairauden

• tapaturman tai

• synnytyksen johdosta.

9.1. Työkyvyttömyys ennen vuosiloman tai sen osan alkamista

Työnantaja on velvollinen siirtämään vuosiloman seuraavin edellytyksin:

• työntekijä ilmoittaa työkyvyttömyydestään ennen vuosiloman alkamista sekä

• työntekijä pyytää loman siirtämistä ennen loman alkua ja

• työkyvyttömyys on todettu ennen loman alkamista. Työntekijä on vel- vollinen työnantajan sitä vaatiessa todistamaan työkyvyttömyytensä lääkärintodistuksella.

Jos työntekijällä on ollut laillinen este, jonka johdosta hän ei ole voinut tehdä ilmoitusta työkyvyttömyydestään ennen loman alkamista ja pyyntöä sen siirtä-

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 33

misestä, on työnantaja velvollinen ottamaan huomioon myöhemminkin tehdyn ilmoituksen ja pyynnön. Edellytyksenä on, ettei työntekijä ole esteen päätyttyä aiheettomasti viivytellyt ilmoituksen tekemistä.

Jos työntekijä ennen lomansa alkamista toimittaa työnantajalle lääkärintodis- tuksen tai muun luotettavan selvityksen työkyvyttömyydestään, katsotaan tä- mä pyynnöksi siirtää loma myöhäisempään ajankohtaan, ellei työntekijä toisin ilmoita. Ilman mainitunlaista selvitystä tai nimenomaista pyyntöä työnantajalla ei ole velvollisuutta siirtää lomaa, vaikka työnantaja olisikin tietoinen työnteki- jän työkyvyttömyydestä.

Edellä mainituilla edellytyksillä työntekijällä on oikeus saada lomansa siirretyk- si, jos loman alkaessa tiedetään, että hän lomansa aikana joutuu työkyvyttömyy- den aiheuttavaan sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon.

Siirto koskee koko sitä lomaa tai loman osaa, joka oli määrätty pidettäväksi.

9.2. Työkyvyttömyys vuosiloman aikana

Työntekijällä on vuosilomalain mukaisesti oikeus siirtää vuosiloman ajankoh- taan sijoittuvat sairauspäivät silloin, kun työntekijä on vuosilomansa aikana työkyvytön.

Työntekijän tulee ilman aiheetonta viivytystä pyytää lomapäivien siirtoa ja toi- mittaa pyydettäessä lääkärintodistus työkyvyttömyydestä.

Työkyvyttömyysajan päätyttyä vuosiloma jatkuu normaalisti ja siirrettäväksi pyydetyt lomapäivät siirtyvät myöhemmin pidettäväksi.

Sairausajaltatyöntekijälläonoikeussaadasairausajanpalkkaa TES 12 § mukaisesti.

9. 3. Siirretyn vuosiloman antaminen

Siirretty kesäloma on annettava, mikäli mahdollista, lomakauden loppuun men- nessä, kuitenkin viimeistään kalenterivuoden loppuun mennessä.

Jos siirretyn loman ajankohdasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken, loma on mahdollista siirtää seuraavan kalenterivuoden puolelle. Tällöin se on pidettävä ennen seuraavan lomakauden alkua.

Siirretty talviloma on annettava viimeistään sen kalenterivuoden loppuun mennessä, joka lähinnä seuraa lomaan oikeuttavan lomanmääräytymisvuoden päättymistä.

34 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

Mikäli loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edel- lä mainituissa aikarajoissa mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauksella.

10. Vuosilomapalkka

Vuosilomapalkka maksetaan ennen loman alkamista.

Vaihtoehtoisesti vuosilomapalkka voidaan maksaa myös yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä, ellei työntekijä pyydä lomapalkan maksamista ennen lo- man alkamista.

1. Kuukausipalkkaiset työntekijät

Kuukausipalkkaisen työntekijän loma-ajan päiväpalkka saadaan jakamalla lo- malle lähtiessä voimassa oleva kuukausipalkka luvulla 25. Päiväpalkka kerrotaan ansaittujen lomapäivien määrällä.

Peruskuukausipalkan pohjalta laskettu vuosilomapalkka tasataan seuraavana palkanmaksupäivänä.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkkaan lisätään lomanmääräytymisvuo- den aikana maksettujen työaika- ja olosuhdelisien summasta:

Lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.3.) aikana maksetut	Työsuhde jatkunut alle vuoden 31.3. mennessä	Työsuhde jatkunut vähintään vuoden 31.3.mennessä
työaika- ja olosuhdeli- sät (ei kuitenkaan lisä- ja ylityökorvaukset)	9 %	11,5 %

ESIMERKKI:

Lomapalkan laskeminen

Kuukausipalkka loman alkaessa 1.700 € + lomanmääräytymisvuoden tuntikohtaiset lisät 800 € (11,5 %).

24 päivän kesäloman alkaessa maksetaan: Peruspalkka 1.700 € / 25 x 24 = 1.632 € Lisien osuus 11,5 % x 800 € = 92 €

Kesälomapalkka 1.632 € + (92 € / 30 x 24) = 1.705,60 € 6 päivän talviloman alkaessa maksetaan: Peruspalkka 1.700 € / 25 x 6 = 408 €

Talvilomapalkka 408 € + (92 € / 30 x 6) = 426,40 €

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 35

2. Tuntipalkkaiset työntekijät

Lomapalkka on lomanmääräytymisvuoden (1.4. – 31.3.) ansiosta:

• 9 % työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden

• 11,5 % työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden

Lomapalkka lasketaan prosentuaalisesti lomanmääräytymisvuoden ansiosta, joka muodostuu:

a. työssäolon ajalta maksetusta palkasta (lukuun ottamatta yli- ja hätätyöstä maksettua korotusosaa) sekä

b. seuraavista vuosilomaa kerryttävien poissaolojen ajalta laskettavista lasken- nallisista palkkaeristä:

• sairausajalta maksetun palkan lisäksi yhteensä enintään 75 työpäivältä

• lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta, kun sellaista annetaan lääkärin määrä- yksestä ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi, yhteensä enintään 75 työpäivältä

• ajalta, jonka työ on estynyt sairauden leviämisen estämiseksi annetun vi- ranomaisen määräyksen takia

• erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta sekä tilapäisen hoi- tovapaan ja pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon ajalta.

• lomautusajalta enintään 30 työpäivältä lomautusta kohden ja

• työehtosopimuksen mukaisen tilapäisen poissaolon ja lääkärintarkastuksen ajalta.

Alle 14 päivää, mutta vähintään 35 tuntia kuukaudessa työskentelevän työnteki- jän osalta laskennallista palkkaa lisätään sairaus- tai kuntoutusajalta jo makse- tun palkan lisäksi yhteensä enintään 105 kalenteripäivän ajalta lomanmääräy- tymisvuodessa ja lomautusajalta enintään 42 kalenteripäivän ajalta lomautusta kohden.

Laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken tuntipalkan ja sovi- tunkolmiviikkoistuntimääränperusteella tai senpuuttuessa poissaolonalkamis- hetkeä edeltävän kolmen täyden kolmiviikkoisjakson toteutuneen työajan perus- teella. Huomioon otetaan myös poissaoloaikana tapahtuneet palkankorotukset.

36 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

ESIMERKKI

Osa-aikatyöntekijä, jonka tuntipalkka on 12 € ja vähimmäistyöaika 50 t/3 vko Lomaoikeus 2,5 pv x 12 kk

Lomanmääräytymisvuonna työstä maksettu palkka 10 000 €

Sairausajan palkkaa maksettu 4 viikon ajalta 800 €, tämän lisäksi palkattomia sai- rauspäiviä 7 työpäivää.

Lomanmääräytymisvuoden ansio:

10 000 €

800 €

280 € ( laskennallinen palkka 7:lle palkattomalle sairauspäivälle ) 11 080 €

Lomapalkka 11 080 € x 11,5 % = 1 274,20 €

11. Vuosilomakorvaus

a) vuosilomakorvaus työsuhteen kestäessä

Työntekijällä, joka sopimuksensa mukaisesti on lomanmääräytymisvuoden ai- kana työssä niin harvoina päivinä tai niin lyhyen ajan, ettei hänelle tästä syystä xxxxx täysiä lomanmääräytymiskuukausia, on oikeus lomapalkkaa vastaavaan lomakorvaukseen.

Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta vuosilomaan, hänellä on oikeus saada vuosi- lomakorvaus viimeistään 30.9. mennessä.

Työntekijän lähtiessä suorittamaan asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta, hänelle maksetaan ansaittuja lomapäiviä vastaava lomakorvaus.

b) vuosilomakorvaus työsuhteen päättyessä

Työntekijällä on oikeus työsuhteen päättyessä saada vuosilomapalkan sijasta vuosilomakorvaus.

Jos työntekijä niinä kuukausina, joina työsuhde alkoi ja päättyi, on ollut työs- sä yhteensä vähintään 14 päivää tai 35 tuntia, eikä hän siltä ajalta ole saa- nut lomaa tai lomakorvausta, lasketaan nämä yhteen yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.

Työntekijälle, jolle ei ole kertynyt työsuhteen päättymishetkeen mennessä oi- keutta vuosilomaan kummankaan vuosiloman ansaintasäännön perusteella,

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 37

maksetaan lomakorvauksena 9% työssäoloajan ansiosta (lukuun ottamatta yli- tai hätätyöstä maksettua korotusosaa). Työsuhteen kestettyä vähintään yhden vuoden korvaus on 11,5 %.‌

12. Vuosilomakirjanpito

Työnantajan on pidettävä vuosilomista kirjanpitoa, jossa on oltava mm:

• vuosilomien ajankohdat ja pituudet

• lomien pituuden laskemisen perusteet kunkin työntekijän osalta, kuten lo- maan oikeuttavien kuukausien lukumäärä, työsuhteen kesto jne.

• vuosilomapalkkojen erittely, josta selviää peruskuukausipalkan lisäksi mak- settavat lisät ja tuntipalkkaisten osalta myös mahdolliset ylityöt sekä mahdol- lisen ruokaedun korvaus ja lopullisen vuosilomapalkan tai lomakorvauksen suuruus.

17 § Lomaltapaluuraha

1. Maksamisedellytykset

Työntekijä on oikeutettu lomaltapaluurahaan:

• aloittaessaan xxxxx ilmoitettuna tai sovittuna aikana ja

• palattuaan työhön heti loman päätyttyä sekä

• lomapalkasta ja lomakorvauksesta siirtyessään vanhuus-, työkyvyttömyys-, yksilölliselle varhais- tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle.

Työhön palaamiseen rinnastetaan poissaolo, joka johtuu

• vuosilomalain 7 §:ssä mainitusta syystä

• työnantajan suostumuksesta

• erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta

• ylivoimaisesta esteestä (julkinen kulkuneuvo rikkoontunut)

• työpaikan muiden työntekijöiden vuosilomista

• reservin harjoituksista tai ylimääräisestä palveluksesta

• sairaudesta tai tapaturmasta

• kunnallisesta luottamustehtävästä, josta ei ole lain mukaan oikeutta kieltäytyä

• viranomaisen sairauden leviämisen estämiseksi antamasta määräyksestä

• muusta syystä, jos työnantaja lain tai työehtosopimuksen mukaan poissaolosta huolimatta on ollut velvollinen maksamaan työntekijälle tällaiselta päivältä palkkaa

• lomauttamisesta

• voimassa olevaan oppisopimuksen edellyttämään tietopuoliseen koulutuk- seen osallistumisesta

• koulutussopimuksen mukaisesta poissaolosta.

38 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

Riittävää on, jos edellä lueteltu syy on ollut olemassa sinä päivänä, joka olisi ollut lomaltapaluupäivä.

Loman päättymishetkellä opintovapaalla, vuorotteluvapaalla tai hoitovapaal- la olevalle työntekijälle lomaltapaluuraha maksetaan hänen palattuaan työhön lain tarkoittaman ennakkoilmoituksen tai siihen myöhemmin lain mukaisin perustein tehdyn muutoksen taikka työnantajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta suorittamasta palanneelle lomaltapaluuraha suoritetaan siitä vuosilomapalkasta ja/tai vuosi- lomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin palvelukseen lähtiessään.

Mikäli muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanotun työntekijän työ- sopimus päättyy vuosiloman aikana ja työntekijä on tästä syystä estynyt palaa- masta vuosilomaltaan työhön, on työntekijällä oikeus lomaltapaluurahaan pide- tyn tai pidettäväksi sovitun vuosiloman osalta.

2. Suuruus

Lomaltapaluuraha on 50% työehtosopimuksen mukaan lasketusta lomapalkasta.

Lomaltapaluuraha lasketaan loma-ajan rahapalkasta ottaen mukaan mahdolli- nen rahana maksettava luontoisetu kuten ravintoetu. Muita loman aikana an- nettavia luontoisetuja ei oteta huomioon.

Työntekijän saadessa lomapalkkansa prosentuaalisena hänellä on oikeus lomalta- paluurahaan vain lomapäiviä vastaavalta osuudelta vuosilomapalkasta.

ESIMERKKI

35 tunnin ansainnassa olevan työntekijän työsuhde on alkanut 5.4. edellisenä vuon- na. Kahtena kuukautena hän on työskennellyt alle 35 työtuntia. Työntekijän lomaoi- keus on siten 10 x 2 eli 20 päivää. Lomanmääräytymisvuodelta maksettu palkka on

6.000 euroa . Lomapalkaksi muodostuu 9 % 6.000 eurosta eli 540 euroa.

Lomaltapaluuraha:

50 % x 540 € x 20 (lomapäivien lukumäärä) / 24 (lomapäivien enimmäismäärä) = 225 €

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 39

3. Maksamisaika ‌

Lomaltapaluuraha maksetaan loman päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä.

Jos lomaltapaluurahan osittaminen lomia ositettaessa muodostuu vaikeaksi to- teuttaa, voidaan lomaltapaluuraha maksaa yhdellä kertaa loman pääosan päät- tymisen jälkeen. Jos maksamisen edellytykset eivät kaikilta osin täyty, liikaa suoritettu lomaltapaluuraha vähennetään työntekijän palkkasaamisesta.

Työpaikkakohtaisesti TES 25 §:n mukaisesti koko lomaltapaluuraha voidaan sopia maksettavaksi muuna ajankohtana tai lomaltapaluuraha voidaan sopia annetta- vaksi vastaavana vapaana.

18 § Matkakustannusten korvaus

1. Matkakustannukset

Työntekijän joutuessa matkustamaan työnantajan määräyksestä, matkakustan- nukset korvataan vaihtoehtoisesti:

• yrityksen matkustussäännön mukaan tai sen puuttuessa

• verohallituksen päätöksen mukaan.

2. Yrityksen matkustussääntö

Yrityksen matkustussäännössä päivärahojen ja muiden matkakustannusten kor- vausten perusteet ja taso määräytyvät kulloinkin voimassa olevan verohallituk- sen päätöksen mukaisesti.

Yrityksen matkustusohjesäännössä voidaan poiketa verohallituksen ohjeista seu- raavissa tapauksissa:

1. Työntekijän tehdessä työmatkan alueellisesti rajatussa ja usean kunnan alu- eella toimivassa yrityksessä.

Muissa yrityksissä päivärahaa suoritetaan työmatkan suuntautuessa yrityk- sen toimipaikkakunnan, sen läheisen vaikutuspiirin tai työntekijän säännöl- lisen työntekemispaikan ulkopuolelle.

2. Työntekijän osallistuessa yrityksen tai yritysryhmittymän sisäiseen koulutuk- seen työnantajan maksaessa ateriointi- ym. kustannukset.

Toiselta paikkakunnalta tai yrityksen toimialueen ulkopuolelta koulutukseen matkustavalle maksetaan kuitenkin päiväraha matkustamiseen käytetyltä ajalta.

40 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

19 § Työpaikkaruokailu ‌‌‌

Työntekijälle on järjestettävä mahdollisuus ateriointiin, mikäli päivittäinen yh- denjaksoinen työaika ylittää kuusi tuntia. Mikäli työnantajalla on mahdollisuus järjestää ateriointi ja käytössään ateriointiin soveltuva tila, peritään työnteki- jältä aterioinnista enintään verotusarvon mukainen korvaus. Majoitus- ja ravit- semisalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen piirissä olevien yritysten osalta noudatetaan näitä yrityksiä varten vahvistettuja ateriaedun verotusarvoja.

20 § Työasut

1. Lumetustyössä, laduntekotyössä ja muussa säännöllisesti ulkona tehtävässä työssä kun olosuhteet sitä edellyttävät työnantaja hankkii ja huoltaa työhön so- veltuvan työasun. Sama koskee sisällä tehtävän huoltotyön edellyttämää suoja- vaatetta. Muutoin edellytyksenä työhön soveltuvan asun hankkimiselle ja sen huoltamiselle on, että työnantaja edellyttää yhtenäistä asua. Työasuun kuuluvat haalarit, jalkineet, käsineet ja häikäisysuojat. Asun käyttämisestä työajan ulko- puolella on sovittava työnantajan kanssa. Työasujen tulee olla henkilökohtaiset. Työsuhteiden lyhyyden perusteella voidaan tästä paikallisesti poiketa.

2. Työnantaja varaa työntekijöiden käyttöön pakolliset ajokypärät sekä tarvittavat aluspäähineet. Paikallisesti voidaan työnantajan ja työntekijän kesken sopia myös henkilökohtaisesta ajokypärästä.

Työvaatetuksesta, sen soveltuvuudesta ja käyttämisestä neuvotellaan työpaikalla työnantajan edustajan ja luottamusmiehen välillä.

Työturvallisuuden kannalta tarpeelliset jalkineet (myös kesäjalkineet) ja muu liikkumiseen liittyvä työturvallisuus (liukuesteet) kuuluvat työpaikalla työsuo- jeluyhteistyön piiriin.

21 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 41

22 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ‌

1. Korvaukset

Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työajan ulkopuolel- la suoritettavista tehtävistä korvausta seuraavasti:

Työntekijämäärä	Korvaus €/kk 1.1.2018 lukien
20-199	73
000-000	000
000-000	000
000-000	000
000-000	000
000-000	000
700 –	217

2. Työstä vapautusajat

Pääluottamusmiehelle järjestetään luottamusmiessopimuksen edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä seuraavasti:

Työntekijämäärä	Työstä vapautustunteja / 3 vkoa
30-50	6
51-71	9
71-90	12
91-110	14
111-150	20
151-200	25
201-300	38
301-400	52
401-500	69
000-000	000
yli 800	kokonaan työstä vapautettu

Työsuojeluvaltuutetulle järjestetään työsuojelun yhteistoimintasopimuksen edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä vapautusta seuraavasti:

42 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

Työntekijämäärä	Työstä vapautustunteja / 3 vkoa
10-29	4
30-50	6
51-70	9
71-90	12
91-110	14
111-150	20
151-200	25
201-300	38
301-400	48
401-500	59
501-600	68
601-700	79
701-800	91
yli 800	kokonaan työstä vapautettu

3. Työntekijämäärän laskeminen

Korvauksia ja vapautusaikoja määritettäessä työntekijämäärät lasketaan seuraa- valla tavalla:

• työntekijöiden lukumäärässä otetaan huomioon toistaiseksi voimassa olevassa kokoaikaisessa työsuhteessa olevat työntekijät sekä

• määräaikaisessa kokoaikaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden tekemät työpäivät kalenterivuoden aikana lasketaan yhteen ja muutetaan vastaamaan toistaiseksi voimassa olevan työntekijän työpäivien lukumäärää ja tämä las- kennallinen henkilömäärä lisätään edellisen kohdan lukuun

• osa-aikatyöntekijät huomioidaan heidän keskimääräisen työaikansa ja kokoai- katyöntekijöiden työajan osoittamassa suhteessa.

Työntekijämäärät lasketaan edellisen kalenterivuoden perusteella.

Laskenta voidaan tehdä myös niin, että kalenterivuoden aikana tehdyt työtunnit jaetaan luvulla 12 ja näin saatu määrä luvulla 159. Siten saatu luku vastaa lasken- nallista keskimääräistä kokoaikatyöntekijöiden lukumäärää.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 43

23 § Ammattiyhdistyksen jäsenmaksut ‌‌‌

Mikäli työntekijä antaa siihen valtuudet, perii työnantaja Palvelualojen ammatti- liiton jäsenmaksut työnantajan palkanmaksun yhteydessä, ja antaa vuoden päät- tyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.

24 § Kokoontuminen työpaikalla

Palvelualojen ammattiliiton alayhdistykset ja työpaikalla olevat osastot tai vas- taavat voivat pitää työajan ulkopuolella kokouksia työsuhdekysymyksistä seu- raavin edellytyksin:

• kokouksen pitämisestä työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa sovitaan työnantajan kanssa 3 päivää etukäteen, jos mahdollista

• työnantaja osoittaa tarkoituksenmukaisen hallinnassaan olevan kokouspaikan

• järjestäjä vastaa järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä.

Järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

25 § Työpaikkakohtainen sopiminen

Työpaikkakohtaisessa sopimisessa noudatetaan seuraavia määräyksiä, elleivät liitot toisin sovi:

1. Työpaikkakohtaisen sopimuksen tekeminen ei saa olla edellytyksenä työsopi- muksen solmimiselle eikä työpaikkakohtainen sopimus voi olla osa työnteki- jän työsopimusta.

2. Työnantajan aloitteesta tapahtuva ja muuta kuin kokonaista henkilöstöryh- mää koskeva työpaikkakohtainen sopimus voidaan tehdä työntekijän kanssa vasta hänen koeaikansa päättymisen jälkeen.

3. Sopijapuolina voivat olla toisaalta työnantaja tai hänen edustajansa, toisaalta työntekijä, työntekijät tai luottamusmies, ellei ao. työehtosopimusmääräyk- sessä ole toisin sovittu.

4. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

5. Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassaolevaksi tai määräajaksi.

Toistaiseksi voimassaoleva sopimus voidaan irtisanoa noudattaen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa. Määräaikainen sopimus, joka on ollut voimassa yli 9 kuukautta, voidaan irtisanoa kuten toistaiseksi voimassaoleva sopimus.

44 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

Sopimuksen, jolla on sinänsä työehtosopimusvaikutukset, päätyttyä noudate- taan alan työehtosopimuksen määräyksiä.‌‌

Mikäli sovittu järjestely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jatkuu joka tapauksessa sen loppuun.

25 a § Väkivallan ehkäisy

1. Arviointi

Työnantajan työturvallisuuslain mukaiseen vaaran arviointiin tulee sisällyttää myös työpaikkaan kohdistuvan väkivallan uhan arviointi.

Arvioinnissa huomioidaan erityisesti

• työskentely yksin, varsinkin ilta- ja yöaikaan

• työpaikkaan kohdistuneet ja työpaikan lähiympäristössä sattuneet väkivaltatapaukset

• xxxxx tai arvokkaan omaisuuden käsittely.

Mikäli arvioinnin perusteella todetaan väkivallan uhan olevan ilmeinen, tulee työnantajan järjestää työ ja työolosuhteet siten, että uhkaa voidaan torjua tai vähentää.

2. Torjunta ja jälkihoito

Väkivallan uhkaa tulee torjua huolehtimalla ainakin seuraavista toimenpiteistä:

• laatimalla menettelytapaohjeet väkivaltatilanteen varalle

• antamalla työntekijälle riittävä opastus tai koulutus käytössä oleviin turva- ja hälytysjärjestelmiin

• suunnittelemalla työpisteet rakenteellisesti turvallisiksi

• huomioimalla väkivallan uhka työvoiman mitoituksessa sekä työvuoro- ja työaikasuunnittelussa

• varmistamalla yhteydensaanti poliisiin tai vartiointiliikkeeseen, esimerkiksi puhelimella.

Työnantajantulee järjestää väkivalta- tai väkivallanuhkatilanteeseenjoutuneelle jälkihoitoa esim. työterveyshuollon kautta.

25 b § Työhyvinvoinnin edistäminen

Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallises- sa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Tutkimukset osoittavat, että työhyvinvoinnin kehittäminen voi lisätä myös työn tuottavuutta. Työhyvinvoinnin rakentamiseen osallistuu koko työyhteisö.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 45

Säännöllisesti käytävät kehityskeskustelut ovat oleellinen osa työhyvinvoinnin edistämistä. Kehityskeskusteluissa käsitellään työntekijän työuraa ja työssä jak- samista fyysisen ja psyykkisen kuormittavuuden kannalta työntekijän yksilölli- set piirteet huomioiden. Samalla voidaan tarkastella työntekijän ikääntymisen mahdollisia vaikutuksia työkykyyn ja työtehtäviin.‌‌

Työpaikalle suositellaan laadittavaksi yhteistoiminnassa yrityksen työntekijöi- den kanssa työhyvinvointiohjelma tai toimenpiteet työhyvinvoinnin edistämi- seksi. Toimenpiteitä voidaan käsitellä myös osana kehityskeskustelua.

Toimenpiteissä voidaan huomioida esimerkiksi:

• työn hallinnan ja osaamisen varmistaminen.

• johtamisen ja esimiestyön merkitys hyvän työilmapiirin luomisessa ja työky- vyn ylläpitämisessä.

• työaikajärjestelyjen ja työvuorosuunnittelun merkitys jaksamiselle.

• yö- ja vuorotyön aiheuttaman kuormituksen vähentäminen.

• vapaaehtoisen osa-aikatyön, vuorotteluvapaan ja osa-aikaeläkkeen tarjoamat mahdollisuudet.

• mahdollisuudet työn muokkaamiseen, keventämiseen ja työnkiertoon.

• työterveyshuollon tarjoamat palvelut.

• fyysisen työympäristön ja ergonomian parantaminen.

• terveellisten elämäntapojen merkitys hyvinvoinnille

Tarkempia ohjeita työhyvinvointiohjelman laatimiseksi löytyy liittojen netti- sivuilta (xxx.xxxx.xx ja xxx.xxx.xx).

26 § Työtaistelutoimenpiteet

Kaikki toimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuu- dessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen ovat kielletyt.

27 § Neuvottelujärjestys

Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnanta- jan ja työntekijöiden kesken luottamusmiessopimuksen soveltamispöytäkirjan mukaisesti.

Asian jäädessä erimieliseksi suositellaan laadittavaksi kahtena kappaleena erimielisyysmuistio.

Paikallisten osapuolten on siirrettävä erimieliseksi jäänyt asia liittojen ratkaistavaksi.

46 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

Paikalliset neuvottelut on aloitettava viimeistään viikon kuluessa esityspäivästä ja liittoneuvottelut viimeistään kahden viikon kuluessa.‌

Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuomiois- tuimen ratkaistavaksi.

28 § Sopimuksen voimassaoloaika

1. Sopimus on voimassa 31.10.2019 asti.

2. Sopimus jatkuu edelleen vuoden kerrallaan ellei sitä irtisanota kirjallisesti vii- meistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä.

3. Irtisanomisen yhteydessä on jätettävä kirjallisesti yksilöidyt muutosesitykset. Muutoin irtisanominen on mitätön.

4. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten neuvottelut jommankumman neuvotteluosa- puolen toimesta on todettu päättyneeksi.

Helsingissä 13. päivänä joulukuuta 2017

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 47

Taulukkopalkat 1.1.2018 ‌‌

Taulukkopalkat sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.1.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

	0-1 v	yli 1 v	yli 3 v	yli 5 v	yli 10 v
A	1602 (10,08)	1633 (10,27)	1680 (10,57)	1728 (10,87)	1759 (11,06)
B	1743 (10,96)	1777 (11,18)	1828 (11,50)	1879 (11,82)	1912 (12,03)
C	1912 (12,03)	1951 (12,27)	2008 (12,63)	2063 (12,97)	2101 (13,21)

Olosuhdelisät 1.1.2018

Iltatyölisä (klo 18.00–21.00) 0,76 €/ tunti

Yötyölisä (klo 21.00–06.00) 2,14 €/ tunti Lumetustyölisä 1,30 €/ tunti Valopylvääseen kiipeämislisä 0,33 €/ tunti

Taulukkopalkat 1.1.2019

Taulukkopalkat sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.1.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

	0-1 v	yli 1 v	yli 3 v	yli 5 v	yli 10 v
A	1628 (10,24)	1659 (10,43)	1707 (10,74)	1756 (11,04)	1787 (11,24)
B	1771 (11,14)	1805 (11,35)	1857 (11,68)	1909 (12,01)	1943 (12,22)
C	1943 (12,22)	1982 (12,47)	2040 (12,83)	2096 (13,18)	2135 (13,43)

Olosuhdelisät 1.1.2019

Iltatyölisä (klo 18.00–21.00) 0,76 €/ tunti

Yötyölisä (klo 21.00–06.00) 2,14 €/ tunti Lumetustyölisä 1,30 €/ tunti Valopylvääseen kiipeämislisä 0,33 €/ tunti

48 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

Hiihtokeskustyöntekijöiden vaativuusryhmittely ‌‌

A Avustava

B Tavanomainen

C Vaativa

Tehtävä muodostuu avustavista tehtävis- tä. Tarvittavat tiedot ja taidot opittavissa

lyhytaikaisella opastuk- sella. Työ suoritetaan selvien työmääräys- ten ja työrutiinien mukaisesti. Valvonta perustuu suoritta-

misen seurantaan.

Tehtävä on alan tyypil- linen ammattitehtävä. Tehtävä edellyttää ammatillisten tietojen ja työmenetelmien hal- lintaa, joka perustuu ammattikoulutukseen tai ammattikokemuk- seen. Työ on luon- teeltaan itsenäistä.

Tehtävään sisältyy vastuu osa-alueesta tai -toiminnasta.

Tehtävä edellyttää tietojen ja taitojen vankkaa hallintaa, joka perustuu ammattikou- lutukseen tai hyvään ammattikokemukseen.

Esimiesten vähimmäispalkka on 10 % korkeampi kuin C-palkkaryhmän ao. vä- himmäispalkka.

Pöytäkirja hiihdonopettajien työehdoista

Hiihtokeskusalan työehtosopimusta sovelletaan hiihdonopettajiin seuraavin poikkeuksin.

1. Palkkamääräykset eivät koske hiihdonopettajia, joiden palkka määräytyy pro- visio- tai vastaavalla perusteella tai joiden työaika työsopimuksen mukaan tulisi hiihtokauden aikana alittamaan 150 tuntia. Tuntimäärän täyttyessä palkkamää- räyksiä sovelletaan seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

2. Työntekijän tuntipalkan tulee sovitulta työajalta vastata tasoittumisjakson tai hiihtokauden aikana vähintään työehtosopimuksen mukaista taulukkopalkkaa lisät ja korvaukset huomioon ottaen. Jos työsopimus on solmittu lyhyemmäksi ajaksi, niin sopimuskaudelta tulee ansaita vähintään työehtosopimuksen mukai- nen taulukkopalkka em. lisät ja korvaukset huomioon ottaen. 10-11 §:n mukaisia lisiä ei tällöin makseta hiihdonopettajille.

3. Hiihdonopettajan, joka tekee pelkästään tai lähes pelkästään sunnuntaityötä, palkasta ja sen perusteesta voidaan sopia edellä mainitusta tuntipalkkataulu- kosta poiketen.

4. TES 5 § 4. kohdan mukaista harjoittelijan palkkaa koskevaa määräystä ei sovelleta.

5. TES 5 § 2. kohdasta poiketen työkokemusta kertyy sellaisilta kalenterikuukau- silta, joiden aikana on työskennelty vähintään 18 päivänä.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 49

ESIMERKKI 1.‌

Sopimuspalkka 16 € tunti ja työajoiksi sovittu kauden aikana viikonloput seuraavasti:

Perjantai 8 tuntia

Lauantai 8 tuntia

Sunnuntai 8 tuntia

Yhteensä 24 tuntia = 24 x 16 = 384 € / viikonloppu Työehtosopimuksen mukainen palkka 11,50 €/tunti 24 x 11,50 = 276 €

Sunnuntaityökorvaus 8 x 11,50= 92 € Vähimmäispalkka yhteensä 368 €

Työnantajan maksama palkka, 384 €, on ollut riittävä.

ESIMERKKI 2.

Sopimuspalkka 12 €

Työtä tehty seuraavasti viikonloppuisin

Perjantai 8 tuntia, lauantai 8 tuntia ja sunnuntai 8 tuntia Maksettu yhteensä 24 x 12 = 288 €

Työehtosopimuksen mukainen palkka 11,50 €

24 x 11,50 = 276 € + sunnuntaityökorvaus 8 x 11,50 € = 92 € Vähimmäispalkka yhteensä 368 €

Työnantaja korvaa erotuksen 368 - 288 = 80 €

Hiihdonopettajien vaativuusryhmittely

A vaativuusryhmä

B vaativuusryhmä

C vaativuusryhmä

Tehtävä muodostuu hiihdonopetustehtävis- tä. Tarvittavat tiedot ja taidot ovat opittavissa hiihdonopettajakou- lutuksella ja työssä oppimisen kautta.

Tehtävä on alan tyypil- linen ammattitehtävä. Tehtävä edellyttää am- matillisten tietojen ja työmenetelmien hallin- taa, joka perustuu alppi- hiihto- ja lumilautakoulu- tukseen sekä -kokemuk- seen. Henkilö on kyke- nevä perehdyttämään

ja kouluttamaan myös muita hiihdonopetus- työssä toimivia. Työ on

luonteeltaan itsenäistä.

Tehtävään sisältyy vas- tuu hiihtokoulusta ja sen toiminnasta. Tehtävä edellyttää ao. tietojen

ja taitojen vankkaa hal- lintaa, mikä perustuu ammattikoulutukseen ja -kokemukseen.

50 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

PÖYTÄKIRJA HIIHTOKESKUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN JA HIIHDONOPETTAJIA KOSKEVAN PÖYTÄKIRJAN UUDISTAMISESTA ‌

Xxxx Xxxxxxxxxxx 13.12.2017.

Paikka Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n toimisto.

Läsnä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n sekä Palvelualojen ammatti- liitto PAM ry:n edustajat.

Osapuolet toteavat hyväksyneensä valtakunnansovittelijan 11.12.2017 tekemän sovintoesityksen sisällön hiihtokeskusalan uudeksi työehtosopimukseksi.

1 § Sopimuskausi

Sopimus on voimassa 1.11.2017 – 31.10.2019.

2 § Palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus:

Vuosi 2018

A. Palkkaratkaisu paikallisesti sopien

1. Ratkaisussa huomioitavat seikat

Palkkaratkaisusta neuvotellaan ensisijaisesti paikallisesti ottaen huo- mioon mm. yrityksen tai työpaikan talous-, kysyntä- ja työllisyystilanne sekä työvoiman saatavuus. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan ja sen henkilöstön tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu.

Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oi- keudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuu- den kehittymistä työpaikalla.

2. Ratkaisussa sovittavat asiat

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistus- ten toteutustapa ja suuruus.

Paikallisen palkkaratkaisun mukaiset korotukset tulee toteuttaa 1.1.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 51

Palkkaratkaisu voidaan sopia toteutettavaksi erilaisena eri vaativuus- ryhmien ja/tai kokemusvuosien mukaan.

Paikallisesti sovittavasta palkankorotuserästä muodostetaan palkan- luontoinen henkilökohtainen lisä, jota tulee palkkahallinnossa käsitellä niin, ettei se työsuhteen kestäessä häviä tai supistu esimerkiksi tauluk- kopalkan noustessa tai työntekijän siirtyessä seuraavan palvelusvuosi- portaan tai vaativamman palkkaryhmän mukaisiin tehtäviin.

Lisää käsitellään osana peruspalkkaa esimerkiksi vuosilomapalkkaa, sairausajan palkkaa, prosentuaalisia työaikakorvauksia tai palkankoro- tuksia laskettaessa.

Työntekijän henkilökohtaisen palkan tulee palkkaratkaisun jälkeen olla kuitenkin vähintään 1.1.2018 voimaan tulevan taulukkopalkan suuruinen.

3. Paikallisen palkkaratkaisun osapuolet

Sopijaosapuolena ovat työnantaja tai työnantajan edustaja sekä luotta- musmies. Luottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia työehtoso- pimuksen soveltamispiirissä olevia työntekijöitä.

Paikalliset osapuolet voivat tarvittaessa konsultoida liittojaan neuvotte- luihin liittyvissä kysymyksissä.

4. Henkilöstön edustajalle annettavat tiedot

Palkkaratkaisusta sopimiseksi henkilöstön edustajalle tulee antaa tiedot

• tiedot yrityksen taloudellisesta tilanteesta, asemasta ja kehitysnäkymistä

• edellisen kauden työntekijämäärä ja työtunnit vaativuusryhmittäin ja vuosiportaittain

• säännöllisen työajan keskiansiot ilman lisiä vaativuusryhmittäin ja vuosiportaittain

• sekä muut mahdolliset paikallisen neuvottelun edellyttämät tiedot.

Jos kyseisessä ryhmässä on alle viisi henkilöä, tulee tämän ryhmän palk- katiedot kuitenkin yhdistää lähinnä seuraavaan vaativuusryhmään tai vuosiportaaseen.

Yksittäisten työntekijöiden palkkatiedot ovat salassa pidettäviä, eikä palkkatietoja tule ilmaista myöskään luottamusmiehelle.

52 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

4. Neuvotteluaika

Paikallinen sopimus palkkaratkaisusta tulee tehdä viimeistään 15.1.2018 mennessä. Sopimus tehdään kirjallisena ja sen allekirjoittavat luotta- musmies sekä työnantajan edustaja.

B. Palkkaratkaisu, ellei paikallista sopimusta tehdä

Jos paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta (tai paikallisesta palkka- ratkaisusta ei luottamusmiehen puuttuessa ole mahdollista neuvotella) 15.1.2018 mennessä, työntekijöiden henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.1.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta luki- en 1,6 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.

C. Taulukkopalkat ja työaikalisät

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.1.2018 lukien 1,6 prosenttia.

Työehtosopimuksessa mainittuja euro- tai senttimääräisiä lisiä ja korva- uksia korotetaan 1.1.2018 lukien 3,2 prosenttia.

Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle työajan ulkopuolella suoritetuista tehtävistä maksettavia korvauksia korotetaan 1.1.2018 lu- kien 3,2 prosenttia.

Vuosi 2019

A. Palkkaratkaisu paikallisesti sopien

1. Ratkaisussa huomioitavat seikat

Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oi- keudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuu- den kehittymistä työpaikalla.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 53

2. Ratkaisussa sovittavat asiat

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistus- ten toteutustapa ja suuruus.

Paikallisen palkkaratkaisun mukaiset korotukset tulee toteuttaa 1.1.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Palkkaratkaisu voidaan sopia toteutettavaksi erilaisena eri vaativuus- ryhmien ja/tai kokemusvuosien mukaan.

Lisää käsitellään osana peruspalkkaa esimerkiksi vuosilomapalkkaa, sairausajan palkkaa, prosentuaalisia työaikakorvauksia tai palkankoro- tuksia laskettaessa.

Työntekijän henkilökohtaisen palkan tulee palkkaratkaisun jälkeen olla kuitenkin vähintään 1.1.2019 voimaan tulevan taulukkopalkan suuruinen.

3. Paikallisen palkkaratkaisun osapuolet

Sopijaosapuolena ovat työnantaja tai työnantajan edustaja sekä luotta- musmies. Luottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia työehtoso- pimuksen soveltamispiirissä olevia työntekijöitä.

Paikalliset osapuolet voivat tarvittaessa konsultoida liittojaan neuvotte- luihin liittyvissä kysymyksissä.

4. Henkilöstön edustajalle annettavat tiedot

Palkkaratkaisusta sopimiseksi henkilöstön edustajalle tulee antaa tiedot

• tiedot yrityksen taloudellisesta tilanteesta, asemasta ja kehitysnäkymistä

• edellisen kauden työntekijämäärä ja työtunnit vaativuusryhmittäin ja vuosiportaittain

• säännöllisen työajan keskiansiot ilman lisiä vaativuusryhmittäin ja vuosiportaittain

54 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

• sekä muut mahdolliset paikallisen neuvottelun edellyttämät tiedot.

Jos kyseisessä ryhmässä on alle viisi henkilöä, tulee tämän ryhmän palk- katiedot kuitenkin yhdistää lähinnä seuraavaan vaativuusryhmään tai vuosiportaaseen.

Yksittäisten työntekijöiden palkkatiedot ovat salassa pidettäviä, eikä palkkatietoja tule ilmaista myöskään luottamusmiehelle.

4. Neuvotteluaika

Paikallinen sopimus palkkaratkaisusta tulee tehdä viimeistään 15.1.2019 mennessä. Sopimus tehdään kirjallisena ja sen allekirjoittavat luotta- musmies sekä työnantajan edustaja.

B. Palkkaratkaisu, ellei paikallista sopimusta tehdä

Jos paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta (tai paikallisesta palkka- ratkaisusta ei luottamusmiehen puuttuessa ole mahdollista neuvotella) 15.1.2019 mennessä, työntekijöiden henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.1.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta luki- en 1,6 prosentin suuruisella yleiskorotuksella

Taulukkopalkat ja työaikalisät

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.1.2019 lukien 1,6 prosenttia.

Työehtosopimuksessa mainittuja euro- tai senttimääräisiä lisiä ja kor- vauksia ei koroteta.

Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle työajan ulkopuolella suoritetuista tehtävistä maksettavia korvauksia ei koroteta.

3 § Tekstimuutokset

Osapuolet ovat sopineet liitteen 1. mukaisista tekstimuutoksista.

4 § Työryhmät

Osapuolet ovat sopineet seuraavista alla mainituista työryhmistä ja kokeiluista:

1. Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on uudistaa sekä yh- denmukaistaa pääluottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua koskevat vapautusaika – ja korvaustaulukot.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 55

2. Osapuolet asettavat palkkausjärjestelmätyöryhmän valmistelemaan sopimuskauden aikana palkkausjärjestelmän uudistamista. Työryhmä selvittää kaikkien eri palkanosien käyttöä ja vaikutuksia. Työryhmän tu- lee huomioida eri tehtävien edellyttämien ammatillisten tietojen ja tai- tojen sekä työkokemuksen vaikutus palkan muodostukseen. Työryhmän työ tulee saattaa valmiiksi siten, että uusi palkkausjärjestelmä on käyt- töön otettavissa seuraavan sopimuskauden alusta lukien. Tarvittaessa uutta palkkausjärjestelmää voidaan pilotoida erikseen sovittavalla ta- valla jo talvikaudella 2018–19.

Osapuolet edistävät sopimuskauden aikana myös täydentävien palkka- usmuotojen käyttöönottoa yrityksissä.

3. Liitot sopivat sopimuskauden aikana yhdessä paikallisten osapuolten kanssa kausityöntekijöitä /osa- aikatyöntekijöitä koskevasta työaikako- keilusta, jolla pyritään mahdollistamaan lisätuntien kattava kohdista- minen yrityksen omille osa-aikatyöntekijöille. Tarkoituksena on myös selvittää, voidaanko joustoilla mahdollistaa kausityöntekijöiden työn teettäminen kokoaikaisin tai lähes kokoaikaisin työsuhtein.

4. Liitot perustavat työryhmän arvioimaan kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan pidentämisen menettelytapojen toimivuutta ja seu- raamaan työajan pidentämisen vaikutuksia alan yritysten kannattavuu- teen, tuottavuuteen ja työpaikkojen määrään. Työryhmä arvioi näiden pohjalta pidennysten tarpeellisuutta ja valmistelee 30.4.2019 mennessä mahdolliset muutokset työehtosopimukseen.

Helsingissä 13. joulukuuta 2017

MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

56 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

ERIMIELISYYSMUISTION MALLI

Muistio työehtosopimuksen tulkintaa / työsuhteesta johtuvaa riitaa koskevasta neu- vottelusta
Yritys	Xxxx Xxxxxx ja puhelinnumero
Toimipaikka	Toimipaikka Osoite ja puhelinnumero
Aika
Osallistujat	Työnantajan edustajat Työntekijöiden edustajat
1 § Erimieleisyyden syy
2 § Työnantajan selitys
3 § Työntekijän selitys
4 § Sovittiin, että
5 § Tätä muistiota on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, joista toisen työnan- tajapuoli toimittaa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRalle ja toisen työntekijäpuoli toimittaa Palvelualojen ammattiliitolle.
Paikka ja päivä- määrä
Allekirjoitukset	Työnantaja tai hänen edustajansa Työntekijän edustaja
Huom! Jos lomakkeen tila ei riitä, selvityksiin voi käyttää erillisiä liitteitä

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 57

TYÖSOPIMUS Hiihtokeskusalan työntekijät

1. TYÖSOPIMUKSEN TEKIJÄT	Työnantaja	Liike tai kotipaikka
	Työntekijä	Henkilötunnus
	Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään työtä yllämainitulle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena seuraavin ehdoin:
2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO	Työsuhteen alkamispäivä
	Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Määräajan saakka Määräaikaisen työsopimuksen peruste Kausiluonteisuus Työntekijän oma pyyntö Sijaisuus Harjoittelu Muu:
3. KOEAIKA	Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa noudatetaan työsuhteen alkamispäivästä lukien enintään 4 kuukauden koeaikaa, jonka kuluessa tämä sopimus voidaan molemmin puolin purkaa. 8 kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsopimuksessa koeaika voi olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta. Koeajan pituus: Koeajan viimeinen päivä:
4. LÄHIN ESIMIES
5. TYÖAIKA SEKÄ LISÄ- JA YLITYÖ	Kokoaikainen 112,5 t / 3 vko (kuukausipalkka) Osa-aikainen, työaika t / 3 vko (tuntipalkka) Muu:
	Lisä- ja ylityön teettämisessä ja korvaamisessa noudatetaan lain ja työehtosopimuksen määräyk- siä.
6. TYÖTEHTÄVÄ
7. PALKKAUS	Työsuhteen alussa työntekijän palkka määräytyy seuraavasti: Vaativuusryhmä: Palkan määrä (€/kk/t): Työsuhteen alkaessa kokemuslisään oikeuttavaa aikaa vuotta kuukautta
8. NOUDATETTAVA TYÖEHTOSOPIMUS	Työsuhteessa noudatetaan puolin ja toisin palkka- ja muiden työehtojen osalta voimassa olevia lakeja sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välillä tehtyä hiihtokeskusalan työehtosopimusta siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole sovittu työntekijälle paremmista ehdoista.
9. MUUT EHDOT
10. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista toinen työnantajalle ja toinen työntekijälle.
	Paikka	Aika
	Työnantajan edustajan allekirjoitus	Työntekijän allekirjoitus

Selvitys: Työsopimuslain 2:4 mukaisesti työnantaja ilmoittaa työsuhteen keskeisistä ehdoista seuraavaa: Työnantaja määrittelee kulloisenkin työntekopaikan seuraavissa puitteissa (esim. yrityksen tietty toimipaikka/-paikat tai yrityksen kaikki toimipaikat tai tietty työnsuorittamisalue/-alueet):

58 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

TYÖSOPIMUS Hiihdonopettajat

1. TYÖSOPIMUKSEN TEKIJÄT	Työnantaja	Liike tai kotipaikka
	Työntekijä	Henkilötunnus
	Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään työtä yllämainitulle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena seuraavin ehdoin:
2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO	Työsuhteen alkamispäivä
	Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Määräajan saakka Määräaikaisen työsopimuksen peruste Kausiluonteisuus Työntekijän oma pyyntö Sijaisuus Harjoittelu Muu:
3. KOEAIKA	Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa noudatetaan työsuhteen alkamispäivästä lukien enintään 4 kuukauden koeaikaa, jonka kuluessa tämä sopimus voidaan molemmin puolin purkaa. 8 kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsopimuksessa koeaika voi olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta. Koeajan pituus: Koeajan viimeinen päivä:
4. LÄHIN ESIMIES
5. TYÖAIKA SEKÄ LISÄ- JA YLITYÖ	Kokoaikainen 112,5 t / 3 vko (kuukausipalkka) Osa-aikainen, työaika t / 3 vko (tuntipalkka) Muu:
	Lisä- ja ylityön teettämisessä ja korvaamisessa noudatetaan lain ja työehtosopimuksen määräyksiä.
6. TYÖTEHTÄVÄ
7. PALKKAUS	Työsuhteen alussa työntekijän palkka määräytyy seuraavasti: Vaativuusryhmä: Palkan määrä (€/kk/t): Työsuhteen alkaessa kokemuslisään oikeuttavaa aikaa vuotta kuukautta Muu peruste:
8. NOUDATETTAVA TYÖEHTOSOPIMUS	Työsuhteessa noudatetaan puolin ja toisin palkka- ja muiden työehtojen osalta voimassa olevia lakeja sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välillä tehtyä hiihtokeskusalan työehtosopimusta siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole sovittu työntekijälle paremmista ehdoista.
9. MUUT EHDOT
10. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista toinen työnantajalle ja toinen työnteki- jälle.
	Paikka	Aika
	Työnantajan edustajan allekirjoitus	Työntekijän allekirjoitus

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 59

TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTTOA KOSKEVA SOPIMUS Hiihtokeskusalan työntekijät

1. SOPIMUKSEN TEKIJÄT	Työnantaja	Liike tai kotipaikka
	Luottamusmies / henkilöstön valitsema Palvelualojen ammattiliiton jäsen
	Osapuolet sopivat hiihtokeskusalan työehtosopimuksen 8 § b. kohdan mukaisen vuosityöaikajär- jestelmän käyttöönotosta.
2. TASOITTUMIS- KAUSI	Tasoittumiskauden pituus on viikkoa / kuukautta (enintään yksi vuosi) Ensimmäinen tasoittumiskausi alkaa . 201
3. VOIMASSAOLO	Sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus voidaan molemmin puolin irtisanoa päättyväksi 3 kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanomisajan päättyessä meneillään olevaa järjestelmää noudate- taan tasoittumiskauden päättymiseen asti.
4. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista toinen työnantajalle ja toinen luotta- musmiehelle / henkilöstön valitsemalle Palvelualojen ammattiliiton jäsenelle. Muun kuin luottamusmiehen tekemä sopimus on toimitettava Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:lle sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:lle tiedoksi.
	Paikka	Aika
	Työnantajan edustajan allekirjoitus	Luottamusmiehen / henkilöstön valitseman Palvelualojen ammattiliiton jäsenen allekir- joitus

60 Hiihtokeskusalan työehtosopimus 1.11.2017-31.10.2019

TYÖAIKAPANKKIA KOSKEVA SOPIMUS Hiihtokeskusalan työntekijät

1. SOPIMUKSEN TEKIJÄT	Työnantaja	Liike tai kotipaikka
	Työntekijä	Henkilötunnus
	Osapuolet sopivat siitä, että työntekijän työsuhteessa noudatetaan työehtosopimuksen 8 § b. kohdan mukaista vuosityöaikajärjestelmää. Järjestelmän käyttöönotosta on sovittu luottamusmiehen / henkilöstön valitseman Palvelualojen ammattiliittoon kuuluvan työntekijän kanssa . .201
2. TASOITTUMIS- KAUSI	Työsuhteessa noudatettavan tasoittumiskauden pituudeksi sovitaan viikkoa, jonka kulu- essa työaika tasoittuu keskimäärin 112,5 tuntiin / 3 viikkoa. Ensimmäinen järjestelmän mukainen tasoittumiskausi alkaa . .201
3. ENIMMÄIS- TUNTIMÄÄRÄ	Tasoittumiskauden aikana yhden yksittäisen kolmiviikkoisjakson enimmäistuntimääräksi sovitaan tuntia / 3 viikkoa (max. 150 t)
4. TYÖAIKAPANK- KIIN TALLETETTA- VAT RAHAERÄT	Seuraavat rahaerät muutetaan tunneiksi ja annetaan työntekijälle tasoitusvapaina: Sunnuntaityökorvaus Ylityön korotusosa Aattolisä Lisätyökorvaus Ylityön perustuntipalkka Lumetustyölisä Ilta- ja yötyölisät Z-päiväkorvaus Muu: Lomaltapaluuraha kokonaan/puolet
5. TASOITUSVAPAI- DEN JA Z-PÄIVIEN AJANKOHTA	Työaikapankkiin kertyvät tasoitusvapaat ja Z-vapaat annetaan työntekijälle mikäli mahdollista ja välisenä aikana.
6. VOIMASSAOLO	Sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus voidaan molemmin puolin irtisanoa päättyväksi 3 kuukauden irtisanomisajalla, jolloin meneillään olevaa järjestelmää noudatetaan tasoittumiskau- den päättymiseen asti.
7. PÄIVÄYS JA AL- LEKIRJOITUS	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista toinen työnantajalle ja toinen työntekijälle.
	Paikka	Aika
	Työnantajan edustajan allekirjoitus	Työntekijän allekirjoitus

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 61

Document Metadata

Table of Contents

HIIHTOKESKUSALAN

Document Metadata