Liitesopimukset 1.10.2017
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välillä solmittuja työehtosopimuksia koskevat
Liitesopimukset 1.10.2017
Sisältö
3 § Luottamusmiesorganisaatio 3
4 § Luottamusmiehen valitseminen 5
5 § Luottamusmiehen tehtävät 6
6 § Luottamusmiehelle annettava tiedot 6
8 § Ansionmenetyksen ja matkakustannusten korvaus 8
9 § Toimintavälineet ja -tilat 10
11 § Luottamusmiehen koulutus 10
14 § Sopimuksen voimassaolo 12
SOPIMUS TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA 13
1 § Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala 13
3 § Työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutetut ja työsuojeluasiamies 13
4 § Työsuojeluvaltuutetun, varavaltuutettujen ja työsuojeluasiamiehen valitseminen 14 5 § Tietojen ilmoittaminen rekisterinpitäjälle 15
6 § Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen tehtävät 15
7 § Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen oikeus tiedonsaantiin 16
9 § Työsuojelutoimikunnan kokoonpano ja valinta 17
10 § Työsuojelutoimikunnan tehtävät 18
11 § Työsuojelutoiminta yhteisellä työpaikalla ja yhteisten vaarojen työpaikalla 19
B Yhteisten vaarojen työpaikka 20
12 § Työsuojeluyhteistyö yksintyöskentelyssä 21
13 § Työterveyshuoltoa koskeva yhteistoiminta 21
14 § Työkykyä ylläpitävä toiminta 22
16 § Ansionmenetyksen ja matkakustannusten korvaus 24
17 § Toimintavälineet ja -tilat 25
19 § Työsuojeluvaltuutetun koulutus 26
21 § Salassapitovelvollisuus 27
23 § Sopimuksen voimassaolo 28
I SOPIMUKSEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALA 29
1 § ....................................................................................................................................................29
2 § Henkilöstön lisäedustaja 29
3 § Yhteistoimintamenettelyn toteuttaminen eräissä tapauksissa 29
5 § Yrityksen sisäinen tiedottaminen 30
6 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta 30
12 § Hankekohtainen kehittämistyöryhmä 32
13 § Vapautusaika ja korvaukset 33
14 § Salassapitovelvollisuus 34
16 § Sopimuksen voimassaolo 34
3 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 35
5 § Ammattiyhdistyskoulutus 36
1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat 36
SOPIMUS TYÖPAIKALLA TAPAHTUVASTA OPPIMISESTA 38
2 § Koulutussopimus ja näytöt 38
3 § Ammatilliseen perustutkintoon liittyvää koulutussopimusta ja näyttöjä koske- va yhteistoiminta 39
4 § Henkilöstön työsuhdeturva 39
SUOSITUS PÄIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ, PÄIHDEASIOIDEN KÄSITTELYSTÄ JA HOITOONOHJAUKSESTA TYÖPAIKOILLA 40
PÄIHDEASIOIDEN KÄSITTELY TYÖPAIKOILLA 40
1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA 40
Työnantajan ja esimiehen rooli ja tehtävät 43
Työtovereiden rooli ja tehtävät 44
Työterveyshuollon rooli ja tehtävät 44
Yhteistoiminta ja henkilöstön edustajat 45
Hoitoonohjauksen ja hoidon toteutus 46
Toimeentuloturva ja kustannusten korvaaminen 46
1. Neuvottelu- ja sopimustoiminnan lähtökohtia 48
2. Liittojen välinen neuvottelu- ja sopimustoiminta 48
SOPIMUS AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERINNASTÄ 50
1 § Jäsenmaksun perintäsopimuksen tekeminen 50
2 § Perittävä jäsenmaksu ja määräytymisperusteet 50
3 § Periminen ja tilityskausi 50
4 § Työntekijäkohtainen selvitys perityistä jäsenmaksuista 50
6 § Sopimuksen voimassaoloaika 51
TYÖEHTOSOPIMUSLAIN MUKAISIA HYVITYSSAKKOJA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA 52
Hyvityssakkojen enimmäismäärät 1.10.2017 lukien 52
TYÖPAIKKARUOKAILUA KOSKEVA SOPIMUS 53
1 § Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välillä solmittujen työehtosopimusten so- veltamisalaan kuuluvissa yrityksissä.
2 § Luottamusmies
Luottamusmiehellä tarkoitetaan ammattiosaston valitsemaa pääluottamusmies- tä, alueellista pääluottamusmiestä, toimipaikkakohtaista luottamusmiestä sekä mahdollista esimiesten luottamusmiestä.
Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen työntekijä, joka kuuluu kyseessä olevan, 1 §:ssä tarkoitetun työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on Palvelualojen ammattiliiton jäsen.
Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Palvelualojen ammattiliiton rekisteröidyn alayhdistyksen yrityksen piirissä toimivaa osastoa.
Luottamusmiessopimuksen määräykset koskevat 4 §:ssä säädetyssä järjestykses- sä valittuja luottamusmiehiä sinä aikana, jona he ammattiosaston työnantajalle antaman ilmoituksen jälkeen hoitavat luottamusmiehen tehtäviä.
Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa kuin yri- tyksen muut työntekijät. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.
3 § Luottamusmiesorganisaatio
Mikäliyritykselläonvainyksitoimipaikka,valitaanyritykseenpääluottamusmies.
Mikäli yrityksellä on useampia toimipaikkoja, jotka muodostavat alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden, valitaan yritykseen pääluottamusmies.
Mikäli yrityksellä on useampia toimipaikkoja, jotka eivät muodosta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista kokonaisuutta, jaetaan yritys tarkoi- tuksenmukaisiin kokonaisuuksiin, joihin valitaan alueelliset pääluottamusmie- het. Yrityksen jakamisesta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukai-
siin kokonaisuuksiin sovitaan paikallisesti. Mikäli yksimielisyyttä ei saavuteta, ratkaisevat liitot erimielisyyden.
Lisäksi voidaan sellaisiin toimipaikkoihin, joissa on vähintään kaksikymmentä työntekijää, valita toimipaikkakohtaiset luottamusmiehet. Työnantaja ja pää- luottamusmies (tai alueellinen pääluottamusmies) voivat kuitenkin kirjallisesti sopia siitä, että toimipaikkakohtaisen luottamusmiehen valinnan edellytyksenä oleva työntekijämäärä on tässä mainittua pienempi tai suurempi.
Luottamusmiesorganisaatiosta edellä mainituilla tavoilla tehty sopimus voidaan tehdä joko määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi, jolloin sopimus voidaan kummankin osapuolen taholta irtisanoa päättyväksi kolmen (3) kuukauden irti- sanomisaikaa noudattaen. Irtisanomisajan päättymishetkellä voimassa olevaa organisaatiota noudatetaan kuitenkin kuluvan toimikauden loppuun asti.
Esimiesten työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat esimiehet voivat vali- ta keskuudestaan luottamusmiehen, joka edustaa yrityksen esimiehiä. Tällaisella luottamusmiehellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin toimipaikkakohtai- sella luottamusmiehellä sekä oikeus työstä vapautukseen ja korvaukseen 7 § ja 8
§ määräysten mukaisesti. Jos esimiehet eivät ole valinneet itselleen luottamus- miestä, heitä edustavat työntekijöiden luottamusmiehet.
Pääluottamusmies edustaa koko yrityksen henkilöstöä, alueellinen pääluottamus- mies edustamansa alueellisen ja toiminnallisen kokonaisuuden henkilöstöä ja toi- mipaikkakohtainen luottamusmies kyseisen toimipaikan henkilöstöä. Esimiesten luottamusmies edustaa yrityksen esimiehiä.
Pääluottamusmiehelle ja alueelliselle pääluottamusmiehelle voidaan valita varapääluottamusmies.
Varapääluottamusmiehestäilmoitetaantyönantajallekutenpääluottamusmiehestä.
Pääluottamusmies tai ammattiosasto ilmoittaa työnantajalle milloin varapääluot- tamusmies toimii pääluottamusmiehen sijaisena. Sijaantuloa ei toteuteta pääluot- tamusmiehen ollessa lyhytaikaisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä.
Varapääluottamusmiehellä on luottamusmiesasema eli luottamusmiessopimuksen tarkoittamat oikeudet ja velvollisuudet sinä aikana, kun hän toimii pääluottamus- miehen sijaisena työnantajalle tehdyn ilmoituksen mukaisesti.
Pääluottamusmieskorvaus maksetaan varapääluottamusmiehelle siltä ajalta, kun tämä toimii pääluottamusmiehenä. Varapääluottamusmiehelle näinsiirretty määrä vähennetään pääluottamusmiehen korvauksesta.
4 § Luottamusmiehen valitseminen
Ammattiosastoon kuuluvat yrityksen työntekijät valitsevat luottamusmiehen.
Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.
Kaikille yrityksen palveluksessa oleville ammattiosaston jäsenille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin mm. riippumatta siitä, ovatko työntekijät työssä eri toimipisteissä, eri vuoroissa tai esimerkiksi vapaapäivällä.
Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävästä vaalista on ilmoitettava työnantajalle viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.
Pääluottamusmiehen valintaan voivat osallistua kaikki yrityksen palvelukses- sa olevat asianomaisella työehtosopimusalalla työskentelevät ammattiosaston jäsenet.
Alueellisen pääluottamusmiehen ja toimipaikkakohtaisen luottamusmiehen valintaan voivat osallistua ne yrityksen palveluksessa olevat asianomaisella työ- ehtosopimusalalla työskentelevät ammattiosaston jäsenet, jotka työskentelevät kyseisen valittavan luottamusmiehen toimintapiirissä.
Esimiesten luottamusmiehen valintaan voivat osallistua kaikki yrityksen pal- veluksessa olevat, esimiesten työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat ammattiosaston jäsenet.
Valitusta luottamusmiehestä sekä hänen eroamisestaan ja erottamisestaan am- mattiosaston tai Palvelualojen ammattiliiton on ilmoitettava kirjallisesti työn- antajalle. Vasta kirjallisen ilmoituksen jälkeen luottamusmieheksi valitulla on sopimuksen mukainen asema.
Luottamusmiehen tulee ilmoittaa työnantajalle myös, jos hän jatkaa tehtävissään ilman luottamusmiesvaaleja. Ilmoitus tulee tehdä viimeistään vuoden kuluessa liiton ilmoittaman toimikauden päättymisestä.
Työntekijöiden luottamusmieheksi voidaan valita vain työntekijäasemassa oleva henkilö. Esimiesten työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat esimiehet voivat valita luottamusmiehekseen vain esimiesasemassa olevan henkilön.
5 § Luottamusmiehen tehtävät
Luottamusmies toimii ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen ja työ- lainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työnte- kijöiden välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä.
Luottamusmies toimii työntekijöiden edustajana paikalliseen sopimiseen liit- tyvissä asioissa silloin, kun työehtosopimus tai lainsäädäntö sitä edellyttää. Luottamusmiehen toimivaltansa puitteissa tekemä sopimus sitoo myös hänen edustamiaan työntekijöitä.
Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä työrauhan ylläpitämiseksi.
Luottamusmies valvoo, etteivät työntekijät ryhdy työehtosopimukseen kohdistu- viin työtaistelutoimenpiteisiin tai muutoinkaan riko työehtosopimusta ja että he noudattavat työehtosopimuksen määräyksiä.
Luottamusmiehellä on oikeus tarjota työntekijöille ammattiosaston ja liiton jäsenyyttä.
Luottamusmiestehtävien hoitaminen on pyrittävä järjestämään niin, ettei se häi- ritse työntekoa.
6 § Luottamusmiehelle annettava tiedot
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvistä muista asioista, luottamusmiehelle on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat yksityiskohtaiset ja perusteelliset tiedot.
Työnantajan tulee työsopimuksen solmittuaan, kuitenkin viimeistään kuukau- den kuluessa työntekijän työsuhteen alkamisesta, ilmoittaa pääluottamusmie- helle tai alueelliselle pääluottamusmiehelle työntekijän suku- ja etunimet, toi- mipaikka, työsuhteen laatu (kokoaikainen, osa-aikainen, määräaikainen) sekä palvelukseen tuloaika.
Yhteistoimintalain (334/2007) soveltamispiiriin kuuluvan työnantajan tulee li- säksi noudattaa, mitä ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan ilmoitusmenet- telyn osalta on laissa säädetty.
Edellä mainitun lisäksi pääluottamusmiehellä tai alueellisella pääluottamus- miehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat
yrityksen työntekijöitä koskevat tiedot:
a. vuosittain annettavat tiedot:
• suku- ja etunimet
• palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu
b. puolivuosittain annettavat tiedot:
• yrityksen koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärä
• tiedot määräaikaisista työntekijöistä ja työsuhteen sovittu kestoaika
• ko. puolivuotiskauden aikana työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen henkilöstön lukumäärä
• irtisanotut ja lomautetut työntekijät
c. neljännesvuosittain annettavat tiedot:
• uusien työntekijöiden suku- ja etunimet ja
• palvelukseen tuloaika sekä palkkaryhmä.
Alueelliselle pääluottamusmiehelle tässä pykälässä mainitut tiedot annetaan hänen toimialueeltaan.
Pääluottamusmiehelle tai alueelliselle pääluottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.
Pääluottamusmiehellä tai alueellisella pääluottamusmiehellä on oikeus pereh- tyä hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.
Edellä olevilla määräyksillä ei ole supistettu luottamusmiehen oikeutta saada lainsäädännössä erikseen määriteltyjä tietoja.
Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.
7 § Työstävapautusajat
Luottamusmiestehtävien hoitamista varten järjestetään pääluottamusmiehelle tai alueelliselle pääluottamusmiehelle sekä esimiesten luottamusmiehelle sään- nöllistä vapautusta työstä sovellettavan työehtosopimuksen mukaisesti ao. luotta- musmiehen edustamien, yritykseen työsuhteessa olevien henkilöiden lukumäärän mukaisesti. Esimiesten luottamusmiehen hyväksi luettuja henkilömääriä ei siten lueta mukaan muiden luottamusmiesten vapautusaikoja määriteltäessä.
Työntekijämäärään lasketaantyöntekijät heidän järjestäytymisestään riippumatta. Määräaikaisia työntekijöitä ei lasketa lukumäärään silloin, kunheidän määräaikai- suutensa peruste on sijaisuus.
Mikäli yrityksen palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä vaihtelee yri- tyksen toiminnan sesonkiluontoisuudesta johtuen, voivat osapuolet paikallisesti sopia työntekijämäärän laskemisesta vuosikeskiarvon mukaisesti. Paikallisen sopimisen osalta noudatetaan sovellettavan työehtosopimuksen määräyksiä.
Vapautusaika on tarkoitettu käytettäväksi yksinomaan luottamusmiestehtävien hoitamiseen.
Työnantaja ja luottamusmies voivat sopia useamman kolmiviikkoisjakson vapau- tusajan yhdistämisestä pidemmäksi vapaaksi.
Vapautusajan ajankohdasta on sovittava työnantajan tai hänen edustajansa kanssa.
Mikäli työpaikan työntekijämäärässä tapahtuu muutos, jonka perusteella luot- tamusmiehen vapautusaika ei vastaa muuttunutta tilannetta eikä muutos ole ainoastaan tilapäinen, vapautusaika tarkistetaan työntekijämäärää vastaavaksi.
Alueellisesti laajassa työpaikassa on työnantajan ja pääluottamusmiehen tai alu- eellisen pääluottamusmiehen kanssa sovittava lisäksi toimipisteiden väliseen matkustamiseen käytettävästä vapautuksesta, joka ei vähennä vapautusaikaa. Esimiesten luottamusmiehen matkustamiseen tarvittavasta vapautusajasta so- vitaan tapauskohtaisesti työnantajan ja ao. luottamusmiehen kanssa.
Työnantaja ja pääluottamusmies (tai alueellinen pääluottamusmies) voivat sopia siitä, että osa työstävapautusajasta siirretään muille luottamusmiehille.
Jos pääluottamusmies (tai alueellinen pääluottamusmies) tai esimiesten luotta- musmies toimii myös työsuojeluvaltuutettuna, hänellä on oikeus saada hyväk- seen edellä sanotun lisäksi myös työsuojeluvaltuutetulle sovittu vapautusaika.
8 § Ansionmenetyksen ja matkakustannusten korvaus
Työnantaja korvaa ansion, jonka luottamusmies menettää hoitaessaan luotta- musmiestehtäviä säännöllisenä työaikanaan. Ansionmenetyksen korvauksena maksetaan palkka olosuhde- ja vuorotyölisineen siltä ajalta, jonka luottamusmies työaikanaan suorittaa luottamusmiestehtäviä.
Luottamusmiehen ansio ei saa alentua sen johdosta, että hänet on luottamus- miestehtävien vuoksi kokonaan tai osittain vapautettu työnteosta. Olosuhde- ja vuorotyölisät huomioidaan valinnan voimaantuloa edeltävän kuuden kuukauden keskiarvona.
Pääluottamusmiehelle tai alueelliselle pääluottamusmiehelle sekä esimiesten luottamusmiehelle maksetaan työajan ulkopuolella suoritetuista tehtävistä kor- vaus kuukausittain sovellettavan työehtosopimuksen mukaisesti ao. luottamus- miehen edustamien, yritykseen työsuhteessa olevien henkilöiden lukumäärän mukaisesti. Esimiesten luottamusmiehen hyväksi luettuja henkilömääriä ei siten lueta mukaan muiden luottamusmiesten korvauksia määriteltäessä.
Työntekijämäärään lasketaan työntekijät heidän järjestäytymisestään riippu- matta. Määräaikaisia työntekijöitä ei lasketa lukumäärään silloin, kun heidän määräaikaisuutensa peruste on sijaisuus.
Mikäli yrityksen palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä vaihtelee yri- tyksen toiminnan sesonkiluontoisuudesta johtuen, voivat osapuolet paikallisesti sopia työntekijämäärän laskemisesta vuosikeskiarvon mukaisesti. Paikallisen sopimisen osalta noudatetaan sovellettavan työehtosopimuksen määräyksiä.
Mikäli työpaikan työntekijämäärässä tapahtuu muutos, jonka perusteella työajan ulkopuolella suoritettavista tehtävistä maksettava korvaus ei vastaa muuttunut- ta tilannetta eikä muutos ole ainoastaan tilapäinen, korvaus tarkistetaan työnte- kijämäärää vastaavaksi.
Tämän korvauksen lisäksi pääluottamusmiehelle ei suoriteta muuhun lainsää- däntöön mahdollisesti perustuvaa korvausta luottamusmiesasemaan liittyvien tehtävien hoitamisesta säännöllisen työajan ulkopuolella.
Työnantaja ja pääluottamusmies (tai alueellinen pääluottamusmies) voivat sopia siitä, että osa korvauksesta siirretään muille luottamusmiehille.
Jos pääluottamusmies (tai alueellinen pääluottamusmies) tai esimiesten luotta- musmies toimii myös työsuojeluvaltuutettuna, hänellä on oikeus saada hyväk- seen edellä sanotun lisäksi myös työsuojeluvaltuutetulle sovittu korvaus.
Jos toimipaikkakohtainen luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan tähän käytetystä ajas- ta ylityökorvaus tai muu erikseen sovittava korvaus.
Osapuolet suosittelevat, että kokonaan työstä vapautetun luottamusmiehen an- siokehitys seuraa alan yleistä ansiokehitystä.
Luottamusmiehen matkakustannukset korvataan vaihtoehtoisesti:
• verohallituksen päätöksen mukaan tai
• yrityksen matkustusohjesäännön tai mahdollisen yrityskohtaisen luottamus- miehen matkakustannusten korvaamista koskevan sopimuksen mukaisesti.
Jos luottamusmies käyttää matkustamiseen työnantajan suostumuksella omaa autoaan, maksaa työnantaja luottamusmiehelle kilometrikorvauksen edellä mai- nitun kohdan mukaisesti.
Mikäli luottamusmies on sopinut työnantajan kanssa yöpymisestä vieraal- la paikkakunnalla, työnantaja korvaa sovitusta majoituksesta aiheutuneet kustannukset.
9 § Toimintavälineet ja -tilat
Luottamusmiehelle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen riittävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvittaessa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa ja tavan- omaisia toimistovälineitä.
Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat myös yritykses- sä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä interne- tyhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen koko, luottamusmiehen tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Työnantaja ja luottamusmies sopivat yrityksen koko, yrityksessä yleisesti käytössä olevat tieto- ja tiedotusjärjestelmät sekä muut työpaikan olosuhteet huomioon ottaen osapuolille sopivasta järjestelystä, jolla luottamusmiehen on mahdol- lista säännöllisesti tiedottaa luottamustehtäviin kuuluvista asioista yrityksen työntekijöille.
10 § Kokoontumisoikeus
Yrityksessä, jossa luottamusmiesorganisaatio on rakennettu siten, että maantie- teellisiä alueita edustavat alueelliset pääluottamusmiehet, on heille annettava mahdollisuus kokoontua käsittelemään yhteisiä asioita. Kokoontumisen mää- ristä ja käytännön järjestelyistä sovitaan yrityskohtaisesti työnantajan kanssa. Työnantaja korvaa kokoontumisesta aiheutuneet kulut ja ansiomenetykset.
11 § Luottamusmiehen koulutus
Luottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutukseen liittojen välisen koulutus- sopimuksen mukaisesti.
Työnantajan ja luottamusmiehen on selvitettävä luottamustehtävän aikana, edel- lyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.
12 § Työsuhdeturva
Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei saa tätä tehtävää hoitaessaan tai sen vuoksi siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmie- heksi valituksi tullessaan eikä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.
Luottamusmiehen ja työnantajan välille voi syntyä eri syistä ongelmia, jotka kär- jistyessään voivat johtaa siihen, että työnantaja harkitsee luottamusmiehen työ- suhteen päättämistä. Kun liitot ovat saaneet edellä todetusta tiedon, niiden tulee viipymättä käynnistää neuvottelut sen selvittämiseksi mitkä syyt, olosuhteet ja tosiseikat ovat aiheuttaneet tilanteen. Neuvotteluiden tavoitteena on pyrkiä yhteiseen kannanottoon niistä edellytyksistä, joilla luottamusmiehen ja työn- antajan keskinäinen, työsuhteen perustana oleva luottamus voitaisiin palauttaa. Edellä mainittu koskee myös varapääluottamusmiestä.
Työsopimuslain (55/01) 7 luvun 10 § mukaisesti luottamusmiestä ei saa hänestä johtuvasta syystä irtisanoa ilman edustamiensa työntekijöiden suostumusta. Taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä luottamusmies voidaan irtisanoa tai lo- mauttaa vain jos luottamusmiehen työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla.
Toimipaikkakohtaiselle luottamusmiehelle kuuluu edellä mainittu irtisanomis- ja lomauttamissuoja niin kauan, kuin kyseisessä toimipaikassa työskentelee mui- takin työntekijöitä. Esimiesten luottamusmiehen erityinen suoja päättyy kuiten- kin myös silloin, jos yrityksen palveluksessa ei enää ole muita esimiehiä.
Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vas- toin työsopimuslain 8:1–3 §:n säännöksiä.
Pääluottamusmiesehdokas (tai alueellinen pääluottamusmiesehdokas), jonka asettamisesta ehdokkaaksi on ilmoitettu työnantajalle kirjallisesti, nauttii edel- lä mainittua luottamusmiehen irtisanomis- ja lomauttamissuojaa. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen toimikauden alkua ja päättyy muiden kuin valituksi tulleen osalta vaalin järjestäjän todettua vaalituloksen.
Työnantajan luovuttaessa liikkeensä tai sen osan, luottamusmiehen asema jatkuu luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä.
Jos luovutettu liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä ja luovutuksensaajalla on luottamusmiesorganisaatio, lakkaa luovutetussa liikkeessä tai sen osassa siirty- neen luottamusmiestehtävä luovutuksen yhteydessä. Mikäli luovutuksensaajalla ei ole luottamusmiesorganisaatiota jatkuu luottamusmiestehtävä luovutuksen yhteydessä siirtyneen henkilöstön osalta.
Pääluottamusmiehellä ja alueellisella pääluottamusmiehellä on työsopimuslain 7 luvun 10 §:ssä säädetty irtisanomissuoja kuusi (6) kuukautta hänen luottamus- miestehtävänsä päättymisen jälkeen.
Työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti luottamusmiehelle, jonka työsopimus on päätetty työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden vastaisesti, on suoritettava korvauksena vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrät- tävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12:2 §:ssä on säädetty ja tällöin on otettava huomioon myös työntekijän luottamusmiesasema. Liitot voi- vat yksittäistapauksissa sopia 10 kuukauden palkkaa pienemmästä korvauksesta.
13 § Neuvottelujärjestys
Ellei työntekijä ole saanut palkkaustaan tai muita työehtojaan koskevaa asiaa selvitetyksi suoraan työnantajan kanssa, voi hän saattaa asian käsiteltäväksi työ- paikan luottamusmiehen ja työnjohdon välillä.
Ellei asiaa saada näin selvitetyksi, voi luottamusmies siirtää sen pääluottamus- miehelle (tai alueelliselle pääluottamusmiehelle).
Mikäli erimielisyyttä ei saada paikallisesti ratkaistuksi noudatetaan sovelletta- van työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.
14 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.2017 ja sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY
SOPIMUS TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA
1 § Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala
Sopimuksen tarkoituksena on edistää työsuojelua ja työterveyshuoltoa koskevan lainsäädännön toteutumista työpaikoilla. Työsuojelun ja sitä koskevan yhteis- toiminnan tavoite on työn ja työolosuhteiden turvallisuuden, terveellisyyden ja henkisen hyvinvoinnin kehittäminen.
Tätä sopimusta sovelletaan Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välillä solmittujen työehtosopimusten so- veltamisalaan kuuluvissa yrityksissä.
Tämän sopimuksen lisäksi noudatetaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistyöstä annetun lain (44/2006) ja työturvallisuuslain (738/2002) sekä työterveyshuoltolain määräyksiä.
2 § Työsuojelupäällikkö
Työnantajan on nimettävä työsuojelupäällikkö, ellei hän itse toimi työsuojelu- päällikkönä. Mikäli yrityksellä on useita toimipisteitä, voidaan näihin nimetä yksi yhteinen työsuojelupäällikkö, jos se on tarkoituksenmukaista.
Työsuojelupäällikön tulee olla huomioon ottaen työpaikan laatu ja laajuus riittä- vän perehtynyt työpaikan työsuojelukysymyksiin. Hänellä tulee olla tehtäviensä hoitamista varten riittävät tiedot ja toimintaedellytykset.
Työsuojelupäällikön tehtävänä on avustaa työnantajaa ja esimiehiä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Työsuojelupäällikön tehtävä- nä on ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan järjestämiseksi ja ylläpitämiseksi työpaikalla sekä toimia työ- suojelua koskevan yhteistoiminnan kehittämiseksi.
3 § Työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutetut ja työsuojeluasiamies
Yrityksessä, jonka palveluksessa säännöllisesti olevan henkilöstön määrä on vä- hintään 10, tulee henkilöstön valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Pienemmälläkin työpaikalla henkilöstöllä on oikeus valita em. valtuutetut.
Mikäli yrityksellä on vain yksi toimipaikka, valitaan yritykseen yksi työsuojelu- valtuutettu ja varavaltuutetut.
Mikäli yrityksellä on useampia toimipaikkoja, jotka muodostavat alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden, valitaan yritykseen yksi työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut.
Mikäli yrityksellä on useampia toimipaikkoja, jotka eivät muodosta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista kokonaisuutta, jaetaan yritys tarkoi- tuksenmukaisiin kokonaisuuksiin, joihin valitaan alueelliset työsuojeluvaltuu- tetut ja näille varavaltuutetut. Yrityksen jakamisesta alueellisesti ja toiminnal- lisesti tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin sovitaan paikallisesti. Mikäli yksimielisyyttä ei saavuteta, ratkaisevat liitot erimielisyyden.
Edellä mainitulla tavalla tehty sopimus voidaan tehdä joko määräajaksi tai tois- taiseksi voimassa olevaksi, jolloin sopimus voidaan kummankin osapuolen ta- holta irtisanoa päättyväksi kolmen (3) kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Irtisanomisajan päättymishetkellä voimassa olevaa organisaatiota noudatetaan kuitenkin kuluvan toimikauden loppuun asti.
Jos yrityksellä on useampia toimipaikkoja, valitaan lisäksi työsuojeluasiamiehet sellaisiin toimipaikkoihin, joiden henkilöstön määrä on vähintään 10.
Esimiesasemassa olevat voivat valita yhden työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kak- si varavaltuutettua, jotka edustavat yrityksen esimiehiä. Jos esimiehet eivät ole valinneet itselleen työsuojeluvaltuutettua, heitä edustaa työntekijöiden valitse- ma työsuojeluvaltuutettu.
4 § Työsuojeluvaltuutetun, varavaltuutettujen ja työsuojeluasiamiehen valitseminen
Työnantajan on tarvittaessa annettava työpaikalla tietoa työntekijöiden oikeu- desta valita työsuojeluvaltuutettu. Työntekijöiden työsuojeluvaltuutetuksi ei voida valita esimiesasemassa olevaa henkilöä.
Työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutetut ja työsuojeluasiamiehet on valitta- va työntekijöiden järjestämällä vaalilla toimikaudeksi, jonka pituus on kak- si kalenterivuotta. Toimikausi voidaan sopia myös työsuojelutoimikunnassa tai sitä vastaavassa yhteistoimintamenettelyssä perustellusta syystä neljäksi kalenterivuodeksi.
Vaalin ajasta ja paikasta on sovittava etukäteen työnantajan kanssa. Vaali ei saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa työpaikan toiminnalle. Vaali on järjestettävä niin, että siihen voivat osallistua kaikki kyseisen valittavan työsuojeluvaltuute- tun, varavaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimintapiirissä työskentelevät työntekijät.
Ehdokkaina ja äänioikeutettuina esimiesten työsuojeluvaltuutetun ja varaval- tuutetun valintaan voivat olla ainoastaan esimiehet. Jos esimiehet eivät valitse omaa työsuojeluvaltuutettua, voivat hekin äänestää työntekijöiden työsuojelu- valtuutetun vaalissa.
Työnantajan on vaalin suorittamiseksi annettava työntekijöiden käyttöön luette- lo työpaikan työntekijöistä ja tarvittaessa esimiehistä. Työnantaja ei saa estää tai vaikeuttaa vaalin järjestämistä.
Vaalin toimittajien on välittömästi ilmoitettava vaalin tuloksesta kirjallisesti työnantajalle.
Jos työsuojeluvaltuutetun työsuhde päättyy tai hän eroaa työsuojeluvaltuutetun tehtävästä kesken toimikautensa, hänen sijaansa tulee varavaltuutettu jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Työsuojeluvaltuutettu tai varavaltuutettu ilmoittaa työnantajalle milloin vara- valtuutettu toimii työsuojeluvaltuutetun sijaisena. Sijaantuloa ei toteuteta työ- suojeluvaltuutetun ollessa lyhytaikaisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä, ell- eivät välttämättömät ja kiireelliset työsuojeluvaltuutetun tehtävät sitä edellytä.
Ensisijaisesti työsuojeluvaltuutetun tilalle tulee I varavaltuutettu ja tämänkin ollessa estyneenä II varavaltuutettu.
Työsuojeluvaltuutetun sijaan tulleella varavaltuutetulla on työsuojeluvaltuute- tun asema. Työsuojeluvaltuutetulle maksettava korvaus maksetaan varavaltuu- tetulle siltä ajalta, kun tämä toimii työsuojeluvaltuutettuna. Varavaltuutetulle näin siirretty määrä vähennetään työsuojeluvaltuutetulle maksettavasta korvauksesta.
5 § Tietojen ilmoittaminen rekisterinpitäjälle
Työnantajan tulee ilmoittaa tässä sopimuksessa tarkoitettujen työsuojelun yh- teistoimintaa hoitavien henkilöiden tiedot työsuojeluhenkilörekisteriin, kuten työsuojeluhenkilörekisteristä annetussa laissa (1039/2001) on säädetty.
6 § Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen tehtävät
Työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä työpaikan turvallisuutta ja terveelli- syyttä koskevissa asioissa sekä käsiteltäessä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (20.1.2006/44) 26 §:ssä tarkoitettuja asioita.
Näitä työnantajan kanssa yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita ovat mm.:
• työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset
• työpaikan vaarojen arviointi
• työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät kehittämistavoitteet ja – ohjelmat
• turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttava työn järjestely ja mitoitus
• työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat tilasto- ja muut seurantatiedot
• edellä mainittujen asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta.
Tämän lisäksi työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on oma-aloitteisesti perehtyä työpaikkansa turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin sekä työsuoje- lusäännöksiin, osallistua tarvittaessa työsuojelua koskeviin tarkastuksiin sekä kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työn turvallisuutta ja terveel- lisyyttä edistäviin seikkoihin.
Työsuojeluvaltuutettu osallistuu tarvittaessa työsuojelutoimikunnassa käsitel- tävien suunnitelmien sekä muiden työsuojelua koskevien asioiden valmisteluun.
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus laissa säädetyin edellytyksin keskeyttää työ, jos työstä aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle.
Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on toimialueellaan
• osallistua työsuojelua koskevaan tarkastukseen
• osallistua tutkimukseen, jonka toimeenpano johtuu tapaturman tai ammat- titaudin vaarasta tai sattuneen tapaturman laadusta taikka sen mahdollisesta vaikutuksesta työsuojelutyön suunnitteluun ja toteuttamiseen
• tarkkailla työsuojelumääräysten noudattamista ja huomauttaa niiden rikkomisesta
• ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista ensisijassa esimiehelle ja tarvittaessa työsuojeluvaltuutetulle sekä huomauttaa työsuojelumääräysten noudattami- sesta ja vaaratekijöistä työntekijälle
• tehdä aloitteita työsuojeluvaltuutetulle toimialueensa työsuojelun kehittämi- sestä ja pitää yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun.
7 § Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen oikeus tiedonsaantiin
Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (20.1.2006/44) 32 § mukaan työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada nähtäväkseen asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on pidettävä työsuojelua koskevien sään- nösten ja määräysten mukaan. Hänellä on oikeus tutustua työnantajan hallussa oleviin työympäristön ja työyhteisön tilaan liittyviin työn turvallisuutta ja ter- veellisyyttä koskeviin asiakirjoihin. Lisäksi hänellä on oikeus saada tarpeelliset tiedot yhteistoimintatehtäviensä hoitamista varten.
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada nähtäväkseen työterveyshuoltosopimus tai työnantajan laatima kuvaus itse järjestämästään työterveyshuollosta sekä työ- terveyshuollon toimintasuunnitelma.
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada jäljennöksiä edellä mainituista asiakir- joista tehtäviensä edellyttämässä laajuudessa.
Työsuojeluasiamiehelle tulee antaa hänen tehtäviensä hoitamisen kannalta tar- peelliset tiedot.
8 § Työsuojelutoimikunta
Yrityksessä, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää, on pe- rustettava kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan työsuojelutoimikunta. Työsuojelutoimikunnassa ovat edustettuna työnantaja sekä työntekijät.
Yritykseen voidaan perustaa useampia työsuojelutoimikuntia, mikäli se on tar- koituksenmukaista esimerkiksi yrityksen toiminnan laajuuden tai paikallisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi.
9 § Työsuojelutoimikunnan kokoonpano ja valinta
Jollei työsuojelutoimikunnan jäsenmäärästä ja eri osapuolten edustuksesta muu- ta sovita työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun/valtuutettujen kanssa, toimikun- nan jäsenmäärä on:
Yrityksen työntekijöiden määrä | Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä |
20-150 | 4 |
151-500 | 8 |
yli 500 | 12 |
Jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa, neljännes esimiehiä ja puolet työntekijöitä.
Työnantaja nimeää työsuojelutoimikuntaan edustajansa. Työsuojelupäällikkö on toimikunnan jäsen.
Työsuojeluvaltuutetut ovat toimikunnan jäseniä. Työntekijöitä edustavat muut jäsenet valitaan vaaleilla. Vaalien osalta noudatetaan soveltuvin osin samoja pe- riaatteita kuin työsuojeluvaltuutettua valittaessa.
Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimii työnantaja tai tämän edustaja taikka toimikunnan keskuudestaan valitsema henkilö.
10 § Työsuojelutoimikunnan tehtävät
Työnantajan edustaja valmistelee toimikunnassa käsiteltävät asiat.
Työsuojelutoimikunnan tulee laatia itselleen vuosittainen toimintasuunnitelma, jossa huomioidaan myös työnantajan ehdotus työsuojelun kehittämistavoitteiksi kustannusarvioineen. Toimintasuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon myös työpaikan työsuojelun toimintaohjelma.
Työsuojelutoimikunnan tehtävä on käsitellä mm:
• työpaikan vaarojen ja haittojen arviointi
• työpaikan turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat suunnitelmat
• työpaikan työsuojelun tilaa ja tasoa kuten työsuojelulliset haitat, työtapatur- mat ja henkilöstöön kohdistuvat mahdolliset väkivaltatapaukset
• uusien työntekijöiden työnopastukseen liittyvät menettelytavat turvallisuu- den ja terveellisyyden kannalta sekä arvioida opastuksen tarve uutta tekniik- kaa käyttöön otettaessa tai töiden muuttuessa
• työsuojelututkimusten tarve, toteuttaminen ja seuranta
• päihdekuntoutusta yhteistyössä työterveyshenkilöstön kanssa
• työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja korvaushakemukset
• työterveyshuollon sisältö
• työpaikkaselvitysten toimenpide-ehdotukset
• työsuojelua koskevaa tiedottamista työpaikalla
• vuosittain työsuojelukoulutusta koskevan yhteistyökoulutuksen tarve ja laa- tia tällä perusteella ehdotus koulutussuunnitelman ja talousarvion tekemistä varten.
Työsuojelutoimikunta osallistuu työterveyshenkilöstön ja työnantajan edusta- jien kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan.
Lisäksi työsuojelutoimikunta voi tehdä ehdotuksia ja aloitteita työsuojelutoimin- nan ja työterveyshuollon kehittämisestä.
Työsuojelutoimikunta kokoontuu puheenjohtajan tai tämän ollessa estynyt vara- puheenjohtajan toimesta niin usein kuin sen tehtävät edellyttävät. Lisäksi toimi- kunta on kutsuttava koolle, kun työsuojelupäällikkö tai –valtuutettu tai vähin- tään neljännes toimikunnan jäsenistä pyytää sitä ilmoittamaansa asiaa varten.
Kokoukset pidetään mikäli mahdollista työaikana ja siten, että mahdollisimman moni voi osallistua kokouksiin.
Kokouksissa käsiteltävä kirjallinen aineisto toimitetaan toimikunnan jäsenille kokouskutsun yhteydessä tai muutoin ennen kokousta, mikäli se on mahdollista.
Ennen asian käsittelyä kokouksessa annetaan jäsenille asian käsittelyn kannal- ta tarpeelliset tiedot. Henkilöstön edustajille järjestetään mahdollisuus ennen kokousta tai sen aikana valmistautua keskenään käsiteltävään asiaan siten kuin työnantajan edustaja ja työsuojeluvaltuutettu siitä sopivat.
11 § Työsuojelutoiminta yhteisellä työpaikalla ja yhteisten vaarojen työpaikalla
A Yhteinen työpaikka
1. Yhteisen työpaikan määritelmä
Yhteisellä työpaikalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla yksi työnantaja käyttää pää- asiallista määräysvaltaa ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja (ulkopuolinen työnantaja) siten, että työ voi vaikuttaa tois- ten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen. Yhteisen työpaikan työnanta- jien on kunkin osaltaan riittävällä keskinäisellä yhteistoiminnalla ja tiedotta- misella huolehdittava siitä, että heidän toimintansa ei vaaranna työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta. Ulkopuolisen työnantajan on tiedotettava pääasialli- selle työnantajalle ja muille työnantajille niistä haittatekijöistä, jota hänen työnsä voi heihin nähden aiheuttaa.
2. Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan velvollisuudet yhteisellä työpaikalla
Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan on huolehdittava
• työpaikalla toimivien työnantajien toimintojen yhteensovittamisesta
• työpaikan liikenteen ja liikkumisen järjestelyistä
• työpaikan järjestyksestä ja siisteydestä
• muusta työpaikan yleissuunnittelusta
• työolosuhteiden ja työympäristön yleisestä turvallisuudesta ja terveellisyydestä.
Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan on varmistettava, että ulko- puolinen työnantaja ja hänen työntekijänsä ovat saaneet tarpeelliset tiedot ja ohjeet
• työhön kohdistuvista työpaikan vaara- ja haittatekijöistä
• työpaikan ja työn turvallisuuteen liittyvistä toimintaohjeista
• työpaikan palontorjuntaan, ensiapuun, evakuointiin liittyvistä toimenpiteistä ja näihin tehtäviin nimetyistä henkilöistä.
3. Yhteistoiminnan osapuolet yhteisellä työpaikalla
Yhteiseen työpaikkaan liittyvän yhteistoiminnan osapuolina ovat pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja tai tämän edustaja ja pääasiallista määräys- valtaa käyttävän työnantajan palveluksessa oleva työsuojeluvaltuutettu (ns. yh- teinen työsuojeluvaltuutettu).
Muut työsuojelun yhteistoiminta-asiat käsitellään asianomaisen työnantajan (ul- kopuolinen työnantaja) ja hänen palveluksessaan olevan työsuojeluvaltuutetun kesken.
4. Yhteinen työsuojelupäällikkö
Jos työnantajat eivät ole nimenneet yhteistä työsuojelupäällikköä, yhteisellä työ- paikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja huolehtii työsuojelu- päällikön tehtävistä.
5. Yhteisen työsuojeluvaltuutetun oikeudet yhteisellä työpaikalla
Yhteisellä työsuojeluvaltuutetulla on oikeus seurata ja selvittää edellä kohdassa 2. mainittujen huolehtimis- ja tiedottamisvelvollisuuksien toteutumista yhteisellä työpaikalla. Tiedonsaanti-, kulku- ja liikkumisoikeudet kohdistuvat kaikkiin yhteisellä työpaikalla toimiviin työnantajiin ja työntekijöihin. Työn keskeyttä- misoikeus on vain oman työnantajan työntekijöihin nähden.
Jos yhteisen työsuojeluvaltuutetun työtehtävät edellä mainituista syistä lisäänty- vät tulee paikallisesti sopia tämän vaikutuksesta yhteisen työsuojeluvaltuutetun työstä vapautusaikaan ja ansionmenetyksen korvaukseen.
6. Ulkopuolisen työnantajan palveluksessa olevan työsuojeluvaltuutetun oikeudet yhteisellä työpaikalla
Ulkopuolisen työnantajan palveluksessa olevalla työsuojeluvaltuutetulla on teh- tävänsä hoitamiseksi oikeus päästä yhteiselle työpaikalle samoilla edellytyksillä kuin hänen edustamillaan työntekijöillä ottaen huomioon työpaikan yleiset kul- ku- ja turvallisuusmääräykset.
7. Työsuojelutoimikunnassa käsiteltävät yhteisen työpaikan työsuojeluasiat
Ulkopuolisen työnantajan työsuojeluvaltuutetulla on mahdollisuus osallistua pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan työsuojelutoimikunnassa yh- teisten asioiden käsittelyyn.
B Yhteisten vaarojen työpaikka
Teollisuus-, liike- tai muussa yhtenäisessä tilassa (esimerkiksi kauppakeskus) toimivat työnantajat ovat velvollisia yhteistoimintaan siinäkin tapauksessa, että siellä ei ole pääasiallista määräysvaltaa käyttävää työnantajaa. Jos heidän työnsä tai yhteiset toimintansa aiheuttavat vaaraa toisten työnantajien työntekijöille, heidän on riittävällä keskinäisellä yhteistoiminnalla pyrittävä tiedottamaan toisilleen havaitsemistaan haitta- ja vaaratekijöistä ja niiden poistamiseen täh-
täävistä toimenpiteistä sekä toimintojen yhteensovittamisesta. Tyypillinen yh- teisten vaarojen työpaikka on kauppakeskus.
Kauppakeskusten yhteisten vaarojen torjunnassa noudatetaan Suomen kaup- pakeskusyhdistyksen, Suomen Kaupan Liiton, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin suositusta yhteistoiminnan jär- jestämiseksi kauppakeskuksissa ja yhteisten vaarojen ja haittojen torjumiseksi. Yhteisten vaarojen torjunnassa työnantajat voivat sopia yhteisestä työsuojelu- päälliköstä, joka huolehtisi yhteistoiminnasta kaikkien tilassa toimivien työsuo- jeluvaltuutettujen kanssa.
12 § Työsuojeluyhteistyö yksintyöskentelyssä
Paikallisten työsuojeluosapuolten tulee työturvallisuuslain 29 § säännökset huo- mioiden ottaa huomioon yksintyöskentelyyn liittyvät ongelmat sekä tehdä ehdo- tuksia mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi.
13 § Työterveyshuoltoa koskeva yhteistoiminta
Työnantajan tulee järjestää työterveyshuolto siten kuin työterveyshuoltolaissa (1383/2001) on säädetty.
Työterveyshuollon suunnitelmallinen toteuttaminen työpaikoilla ja työterveys- huollon kustannusten korvaaminen edellyttävät, että vuosittain laaditaan toi- mintasuunnitelma, jossa käsitellään mm. seuraavat asiat:
• työterveyshuollon järjestämistapa
• terveydenhuollon ja työterveyshuoltoon liittyvien ammattihenkilöiden määrä ja laatu
• lakisääteiset toimintamuodot
• mahdollinen sairaanhoitotoiminta
• vapaaehtoinen muu ehkäisevä toiminta
• terveydenhuollon ammattihenkilöiden osallistuminen asiantuntijoina työsuojelutyöhön
• työterveyshuollon toimintatilat
• työterveyteen liittyvä tiedotus- ja opastustoiminta
• vajaakuntoisten työntekijöiden seuranta- ja kuntoutusjärjestelyt
• työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet.
Työsuojelutoimikunnassa käsitellään työterveyshuollon toimintasuunnitelma, korvaushakemus sekä työterveyshuollon sisältö siten kuin työterveyshuoltolain 12 §:ssä on määritelty. Jos työsuojelutoimikuntaa ei ole valittu, edellä mainitut asiat käsitellään työsuojeluvaltuutetun kanssa.
Työpaikkaselvitykset laaditaan työnantajan edustajan, työterveyshenkilöstön ja työsuojeluvaltuutetun välisenä yhteistoimintana. Työpaikkaselvitysten toimen- pide-ehdotukset käsitellään työsuojelutoimikunnassa.
14 § Työkykyä ylläpitävä toiminta
Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteel- lista toimintaa, jolla yhteistyössä työterveyshuollon kanssa edistetään ja tuetaan työelämässä mukana olevien työ- ja toimintakykyä. Toiminta kohdistuu työhön, työoloihin ja työntekijöihin.
Työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan tehtävänä on osallistua työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa ja yksilöllistä toimenpidesuunnitelmaa laadittaessa sekä osallistua suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.
Työsuojelutoimikunnan tehtävänä on edistää toiminnalle myönteisen ilmapiirin muodostumista, seurata palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja tarvittaes- sa laatia ohjeita työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asian- tuntijoiden hoitoon.
15 § Työstävapautusajat
Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten järjestetään työsuojeluval- tuutetulle säännöllistä vapautusta työstä sovellettavan työehtosopimuksen mu- kaisesti työsuojeluvaltuutetun edustamien henkilöiden lukumäärän mukaisesti. Esimiesten työsuojeluvaltuutetun hyväksi luettuja henkilömääriä ei lueta mu- kaan työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun vapautusaikoja määriteltäessä.
Määräaikaisia työntekijöitä ei lasketa lukumäärään silloin, kun heidän määräai- kaisuutensa peruste on sijaisuus.
Mikäli yrityksen palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä vaihtelee yri- tyksen toiminnan sesonkiluontoisuudesta johtuen, voivat osapuolet paikallisesti sopia työntekijämäärän laskemisesta vuosikeskiarvon mukaisesti. Paikallisen sopimisen osalta noudatetaan sovellettavan työehtosopimuksen määräyksiä.
Mikäli työpaikan työntekijämäärässä tapahtuu muutos, jonka perusteella työsuo- jeluvaltuutetun vapautusaika ei vastaa muuttunutta tilannetta eikä muutos ole ainoastaan tilapäinen, vapautusaika tarkistetaan työntekijämäärää vastaavaksi.
Mikäli työsuojeluvaltuutettu ei jonakin kolmiviikkoisjaksona käytä kaikkea hänelle taulukon mukaan kuuluvaa vapautusaikaa, ei jäännös siirry seuraavalle kolmiviikkoisjaksolle. Vastaavasti, jos työsuojeluvaltuutettu joutuu käyttämään
xxxxxxx jaksona enemmän aikaa kun taulukko edellyttäisi, ei tätä ylitystä vähen- netä seuraavan jakson ajankäytöstä. Työnantaja ja työsuojeluvaltuutettu voivat kuitenkin sopia useamman kolmiviikkoisjakson vapautusajan yhdistämisestä pidemmäksi vapaaksi.
Vapautus on tarkoitettu käytettäväksi yksinomaan työsuojeluvaltuutetun tehtä- vien hoitamiseen.
Vapautusajan ajankohdasta on sovittava työnantajan tai hänen edustajansa kans- sa ja siitä sovittaessa on otettava huomioon työn järjestelyyn liittyvät tekijät. Mikäli työsuojeluvaltuutetulla ei tänä aikana ole työsuojelutehtäviä, hänen on hoidettava normaaleja työtehtäviään.
Alueellisesti laajassa työpaikassa on työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun sovit- tava lisäksi eri toimipisteiden väliseen matkustamiseen käytettävästä vapautuk- sesta, joka ei vähennä vapautusaikaa. Esimiesten työsuojeluvaltuutetun matkus- tamiseen tarvittavasta vapautusajasta sovitaan tapauskohtaisesti työnantajan ja ao. työsuojeluvaltuutetun kanssa.
Työstävapautusaika ei vähene sen vuoksi, että työsuojeluvaltuutettu osallistuu koulutussopimuksessa tarkoitettuun yhteiseen tai ammattiyhdistyksen järjes- tämään työsuojelukoulutukseen.
Työsuojeluvaltuutetun ei tarvitse selvittää työnantajalle etukäteen sitä, mihin työsuojelutehtäviin hän käyttää työstävapautusaikansa. Työsuojeluvaltuutetun tulee pitää tehtäviensä suorittamisesta kirjaa, johon on merkittävä tehtävien suo- rittamisaika, tehtävien laatu ja niihin käytetty aika. Nämä tiedot on esitettävä työsuojelutoimikunnassa toimikunnan tai sen jäsenen pyynnöstä. Ellei työsuoje- lutoimikuntaa ole, tiedot on pyynnöstä esitettävä työsuojelupäällikölle.
Työsuojeluvaltuutetun tulee olla työstä vapautusaikana tavattavissa sovitus- sa paikassa työpaikalla, ellei hän ole suorittamassa tarkastuskäyntiä tai muuta työsuojelutehtävää.
Mikäli osoittautuu, että työsuojeluvaltuutettu tarvitsee valtuutetun tehtävien hoitamiseen poikkeuksellisista syistä lisää vapautusta käytettyään jo koko työs- tävapautusaikansa, myönnetään lisävapautusta kussakin tapauksessa erikseen harkiten eikä näin myönnettyä määrää voida vähentää seuraavan työaikajakson vapautuksesta.
Jos työsuojeluvaltuutetun vapautusaika on niin suuri, ettei normaalien työteh- tävien järjestäminen ole enää käytännössä mahdollista, voi työnantaja järjestää hänelle työsuojeluun liittyvää muuta työtä ilman ansionmenetystä.
Paikallisesti sovitaan yleisistä edellytyksistä, joiden perusteella työsuojeluasia- mies saa vapautusta työstään asiamiehen tehtävien hoitamiseksi. Jos tällaiseen sopimukseen ei päästä, työsuojeluasiamies voi kuitenkin sopia esimiehensä kans- sa tapauskohtaisesta työstä vapautuksesta.
Työsuojelutoimikunnan työntekijöitä edustavalle jäsenelle järjestetään vapau- tusta työstä välttämättömien työsuojelua koskevien tehtävien hoitamista varten.
16 § Ansionmenetyksen ja matkakustannusten korvaus
Työnantaja korvaa ansion, jonka työsuojeluvaltuutettu menettää hoitaessaan työsuojeluvaltuutetun tehtäviä säännöllisenä työaikanaan. Ansionmenetyksen korvauksena maksetaan palkka olosuhde- ja vuorotyölisineen siltä ajalta, jonka työsuojeluvaltuutettu työaikanaan suorittaa työsuojelutyötä.
Työsuojeluvaltuutetunansioeisaaalentuasenjohdosta, ettähänetonvaltuutetunteh- täviensävuoksi kokonaantaiosittainvapautettutyönteosta. Olosuhde-javuorotyölisät huomioidaan valinnan voimaantuloa edeltävän kuuden kuukauden keskiarvona.
Työsuojeluvaltuutetullemaksetaantyöajanulkopuolellasuoritetuistatehtävistäkorva- uskuukausittainsovellettavantyöehtosopimuksenmukaisesti työsuojeluvaltuutetun edustamien henkilöiden lukumäärän mukaisesti. Esimiesten työsuojeluvaltuutetun hyväksiluettuja henkilömääriäeilueta mukaantyöntekijöidentyösuojeluvaltuutetun korvauksia määriteltäessä.
Määräaikaisia työntekijöitäeilasketalukumääräänsilloin, kunheidänmääräaikaisuu- tensa peruste on sijaisuus.
Mikäli yrityksen palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä vaihtelee yrityksen toiminnan sesonkiluontoisuudesta johtuen, voivat osapuolet paikallisesti sopia työn- tekijämäärän laskemisesta vuosikeskiarvon mukaisesti. Paikallisen sopimisen osalta noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.
Mikäli työpaikan työntekijämäärässä tapahtuu muutos, jonka perusteella työsuojelu- valtuutetunvapautusaikaeivastaamuuttunuttatilannettaeikämuutosoleainoastaan tilapäinen, vapautusaika tarkistetaan työntekijämäärää vastaavaksi.
Tämänkorvauksenlisäksityösuojeluvaltuutetulleeisuoritetamuuhunlainsäädäntöön mahdollisesti perustuvaa korvausta työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta säännöllisen työajan ulkopuolella.
Työsuojeluasiamiehelle jatyösuojelutoimikunnanjäsenellekorvataanansionmenetys, jokaaiheutuuvälttämättömientyösuojeluakoskevientehtävienhoitamisesta. Työajan
ulkopuolella suoritetuista välttämättömistä työsuojelutehtävistä maksetaan korvaus, joka vastaa säännöllisen työajan palkkaa.
Työsuojelutoimikunnan sihteerille maksetaan säännöllisen työajan palkan mukaan laskettavaerillinenkorvauskokousajalta siitä riippumattapidetäänkökokoustyöajalla tai sen ulkopuolella.
Työnantaja on velvollinen korvaamaan työsuojeluorganisaation jäsenelle työ- suojelun yhteistoiminnan vaatimasta matkustamisesta johtuvat suoranaiset kustannukset.
Matkakustannukset korvataan vaihtoehtoisesti:
• verohallituksen päätöksen mukaan tai
• yrityksen matkustusohjesäännön tai mahdollisen yrityskohtaisen työsuojelu- organisaation jäsenen matkakustannusten korvaamista koskevan sopimuksen mukaisesti.
Jos matkustamiseen käytetään työnantajan suostumuksella omaa autoa, maksaa työnantaja kilometrikorvauksen edellä mainitun kohdan mukaisesti.
Mikäli työnantajan kanssa on sovittu yöpymisestä vieraalla paikkakunnalla, työnantaja korvaa sovitusta majoituksesta aiheutuneet kustannukset.
17 § Toimintavälineet ja -tilat
Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetulle tämän tehtävän hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelun määräykset sekä –ohjeet.
Työsuojeluvaltuutetulle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen riit- tävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvittaessa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa ja tavanomaisia toimistovälineitä.
Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat myös yritykses- sä yleisesti käytössä olevat puhelin, atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internetyhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityk- sen koko, tehtävien laajuus ja niiden edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Työnantaja ja työsuojeluvaltuutettu sopivat yrityksen koko, yrityksessä yleises- ti käytössä olevat tieto- ja tiedotusjärjestelmät sekä muut työpaikan olosuhteet huomioon ottaen osapuolille sopivasta järjestelystä, jolla työsuojeluvaltuutetun on mahdollista säännöllisesti tiedottaa työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuulu- vista asioista yrityksen työntekijöille.
Yrityksessä, jossa työsuojeluorganisaatio on rakennettu siten, että maantie- teellisiä alueita edustavat alueelliset työsuojeluvaltuutetut, on heille annettava mahdollisuus kokoontua käsittelemään yhteisiä asioita. Kokoontumisen mää- ristä ja käytännön järjestelyistä sovitaan yrityskohtaisesti työnantajan kanssa. Työnantaja korvaa kokoontumisesta aiheutuneet kulut ja ansiomenetykset
19 § Työsuojeluvaltuutetun koulutus
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua koulutukseen liittojen välisen kou- lutussopimuksen mukaisesti. Työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun sekä vara- valtuutetun on käsiteltävä koulutustarvetta ja –järjestelyjä kahden kuukauden kuluessa valinnasta.
Työantajan ja työsuojeluvaltuutetun on selvitettävä luottamustehtävän aikana, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työ- hön sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.
20 § Työsuhdeturva
Työsuojeluvaltuutettuna tai työsuojeluasiamiehenä toimivaa työntekijää ei saa tätä tehtävää hoitaessaan tai sen vuoksi siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli työsuojelutehtävään valituksi tullessaan eikä tämän tehtävän takia saa erottaa työstä.
Mikäli työsuojeluvaltuutetun varsinainen työ vaikeuttaa valtuutetun tehtävien hoitamista, voidaan hänelle järjestää muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa ai- heuttaa työsuojeluvaltuutetun ansioiden alenemista.
Työsuojeluvaltuutetun ja työnantajan välille voi syntyä eri syistä ongelmia, jotka kärjistyessään voivat johtaa siihen, että työnantaja harkitsee työsuojeluvaltuu- tetun työsuhteen päättämistä. Kun liitot ovat saaneet edellä todetusta tiedon, niiden tulee viipymättä käynnistää neuvottelut sen selvittämiseksi mitkä syyt, olosuhteet ja tosiseikat ovat aiheuttaneet tilanteen. Neuvotteluiden tavoitteena on pyrkiä yhteiseen kannanottoon niistä edellytyksistä, joilla työsuojeluvaltuu- tetun työnantajan keskinäinen, työsuhteen perustana oleva luottamus voitaisiin palauttaa. Edellä mainittu koskee myös varavaltuutettua.
Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) 37 §:n mukaisesti työsuojeluvaltuutettua ei saa hänestä johtuvasta syystä irtisanoa ilman edustamiensa työntekijöiden suostumusta. Taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa
vain jos työsuojeluvaltuutetun työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla.
Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1-3 §:n säännöksiä.
Työsuojeluvaltuutettuehdokas, jonka asettamisesta ehdokkaaksi on ilmoitettu työnantajalle kirjallisesti, nauttii edellä mainittua irtisanomis- ja lomauttamis- suojaa. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen toimikauden alkua ja päättyy muiden kuin valituksi tulleen osalta vaalin järjestäjän todettua vaalituloksen.
Työnantajan luovuttaessa liikkeensä tai sen osan, työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säi- lyttää itsenäisyytensä.
Jos luovutettu liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä ja luovutuksensaajalla on työsuojeluorganisaatio, lakkaa luovutetussa liikkeessä tai sen osassa siirtyneen työsuojeluvaltuutetun tehtävä luovutuksen yhteydessä ja kyseinen henkilö jat- kaa työsuojeluasiamiehenä edustaen oman toimipaikkansa työntekijöitä. Mikäli luovutuksensaajalla ei ole työsuojeluorganisaatiota jatkuu työsuojeluvaltuutetun tehtävä luovutuksen yhteydessä siirtyneen henkilöstön osalta.
Työsuojeluvaltuutetulla on työsopimuslain 7 luvun 10 §:ssä säädetty irtisanomis- suoja kuusi (6) kuukautta hänen työsuojeluvaltuutetun tehtävänsä päättymisen jälkeen.
Työsuojeluvaltuutetulle, jonka työsopimus on päätetty työsopimuslaissa säädet- tyjen perusteiden vastaisesti, on suoritettava korvauksena vähintään 10 ja enin- tään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12:2 §:ssä on säädetty ja tällöin on otettava huomioon myös työntekijän asema työsuojeluvaltuutettuna. Liitot voivat yksittäistapauksissa so- pia 10 kuukauden palkkaa pienemmästä korvauksesta.
21 § Salassapitovelvollisuus
Työsuojelun yhteistoimintatehtäviä hoitavan henkilön on pidettävä salassa tehtä- vää hoitaessaan saamansa työnantajan taloudellista asemaa, liike- ja ammattisa- laisuutta sekä yritysturvallisuutta ja vastaavaa turvajärjestelyä koskevat tiedot, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan työnantajaa tai sen liike- tai sopimuskumppania. Lisäksi salassa on pidettävä yksityisen henkilön taloudel- lista asemaa ja muutoin häntä henkilökohtaisesti koskevat tiedot, jollei tietojen ilmaisemiseen ole saatu asianomaisen henkilön lupaa. Salassapitovelvollisuus jatkuu senkin jälkeen, kun henkilö on lakannut hoitamasta mainittua tehtävää.
Työnantajan tulee ennen edellä mainitun tiedon antamista yksilöidä salassapito- velvollisuuden piiriin kuuluvat tiedot ja mikä on tietojen salassapitoaika.
22 § Neuvottelujärjestys
Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä neuvo- tellaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
23 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.2017 ja sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY
SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA
I SOPIMUKSEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALA
1 §
Sopimuksen tavoitteena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa.
Tätä sopimusta sovelletaan Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välillä solmittujen työehtosopimusten so- veltamisalaan kuuluvissa yrityksissä.
Tämänsopimuksenlisäksinoudatetaanyhteistoimintalain(334/2007) määräyksiä.
Sopimuksen II luvun määräyksiä ei sovelleta sellaisissa yrityksissä, joiden työsuh- teessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on alle 20 työntekijää.
II YHTEISTOIMINTAMENETTELY
2 § Henkilöstön lisäedustaja
Henkilöstön edustajana yhteistoimintamenettelyssä voi toimia työpaikan henki- löstöön kuuluva ns. lisäedustaja. Yhteistoimintalaissa tarkoitetut henkilöstöryh- mien edustajat voivat sopia työnantajan kanssa siitä, että henkilöstön edustajat voivat valita em. lisäedustajia. Työnantajan kanssa on myös sovittava siitä, missä asioissa, missä laajuudessa ja tarvittaessa minkä ajan valittu edustaja toimii. Ellei muuta sovita, toimiaika on yksi vuosi.
3 § Yhteistoimintamenettelyn toteuttaminen eräissä tapauksissa
Mikäli päätös asiassa tehdään yrityksen organisaation eri tasolla tai eri osassa kuin missä yhteistoimintamenettely on käyty, on henkilöstön edustajalle ilmoi- tettava, missä päätös tehdään. Menettelyn päätyttyä on varmistettava, että työn- antajalla päätöstä tehdessään on tiedossaan myös henkilöstön yhteistoimintame- nettelyssä esiin tuomat asiat.
4 § Neuvottelukunta
Työnantaja ja henkilöstöryhmien edustajat voivat sopia neuvottelukunnan perustamisesta.
Yritykseen, jonka työsuhteessa olevan henkilöstön määrä säännöllisesti on yli 200, tulee perustaa neuvottelukunta, jos kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.
Neuvottelukunnasta tehtävästä sopimuksesta tulee käydä ilmi ainakin:
• neuvottelukunnassa käsiteltävät asiat
• neuvottelukunnan kokoonpano
• neuvottelukunnan toimikauden pituus
• neuvottelukunnan kokoontuminen.
Sopimus neuvottelukunnasta voidaan tehdä määräaikaiseksi tai olemaan voi- massa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa 6 kk irtisanomisajalla, jollei muusta sovita.
III TIEDOTTAMINEN
5 § Yrityksen sisäinen tiedottaminen
Yrityksen henkilöstöorganisaatio ja henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat periaatteet ja ohjeet on tiedotettava henkilöstölle.
Tiedottamisessa käytettäviä menettelytapoja kehitettäessä on ne käsiteltävä hen- kilöstön tai sen edustajien kanssa.
Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:
• yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yri- tyksen taloudellisesta tilasta
• vähintään kerran tilivuoden aikana selvitys yrityksen toiminnan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymistä sekä taloudellisesta tilasta
• vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arvion henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista
• viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.
Työnantajan on tiedotettava jo suunnitteluvaiheessa henkilöstön asemaan vai- kuttavista olennaisista muutoksista työtehtävissä, työpaikassa ja työolosuhteissa sekä laitehankinnoissa ja ulkopuolisen työvoiman käytössä. Työnantajan on tie- dotettava päätöksenteon jälkeen myös päätöksen sisällöstä, jos se poikkeaa ennen päätöksentekoa tiedotetusta suunnitelmasta tai jos ao. henkilöstö tai sen edustaja tiedottamista pyytää.
6 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta
Palvelualojen ammattiliiton ammattiosastolla on oikeus työajan ulkopuolella ja- kaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan. Ammattiosasto voi jakaa kirjallisia työsuh-
teisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedotteita henkilökunnalle tarkoitetuissa tiloissa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa tilassa.
Jos työpaikalla julkaistaan henkilöstölle tarkoitettua lehteä, on ammattiosastolla oikeus maksutta julkaista siinä kokous-, ym. ilmoituksia sekä työpaikan työsuh- teita tai yleensä työmarkkinakysymyksiä koskevaa tiedotusaineistoa.
Työnantajan on annettava ammattiosaston käyttöön ilmoitustaulu tai sen osa. Ammattiosasto vastaa käytössään olevan ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta. Ammattiosasto voi tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella yleisiin kysymyk- siin liittyvistä asioista kyseisellä ilmoitustaululla. Tiedonantoja saa kiinnittää ilman työnantajan suostumusta vain ilmoitustaululle.
Tässä pykälässä tarkoitettu tiedotusaineisto ja tiedonannot eivät saa olla yksi- tyistä työntekijää, esimiestä tai työnantajaa loukkaavia eivätkä muutoinkaan hyvän tavan vastaisia. Yleispolitiikka ei kuulu tässä pykälässä mainittujen asi- oiden piiriin.
IV YRITYKSEN KEHITTÄMINEN
7 § Kehittämistoiminta
Yrityksen kehittämisen tarkoituksena on parantaa yrityksen toiminnan tuotta- vuutta sekä työhyvinvointia. Tällaiseen kehittämiseen kuuluvat mm. organisaa- tion, toimintatapojen ja –menetelmien tai työvälineiden muuttaminen.
8 § Yhteistoiminta
Työnantajan tulee käsitellä luottamusmiehen kanssa kaikki kehittämistoimen- piteet ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ainoastaan muutamaa henkilöä kos- keva toimenpide voidaan käsitellä suoraan työnantajan ja kyseisten henkilöiden kanssa.
Mikäli kehittämistoimenpiteet aiheuttavat olennaisia muutoksia henkilöstön asemaan, työtehtäviin tai lukumäärään, työnantajan on yhdessä luottamusmie- hen kanssa selvitettävä mahdollisuudet ja vaihtoehdot, joilla henkilöstön työsuh- teiden jatkuvuus voidaan turvata. Jos asia on jo käsitelty työnantajan ja kyseisen henkilön välillä, ei em. selvitystä tarvitse tehdä.
Työntekijän siirtyessä uuteen tai muuttuneeseen työtehtävään työnantajan tu- lee huolehtia tarpeellisen lisäkoulutuksen tai perehdytyksen järjestämisestä. Ammattitaidon ja koulutuksen tarve selvitetään ja todetaan työnantajan ja luot- tamusmiehen kesken.
Kehittämistoiminnassa on otettava huomioon työsuojelun asettamat vaatimuk- set. Muutosten suunnittelussa on pyrittävä mielekkääseen ja vaihtelevaan työn sisältöön ja työolosuhteiden parantamiseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haitallisten fyysisten ja henkisten kuormitustekijöiden poistamiseen tai vähen- tämiseen. Suoritettavat toimenpiteet eivät saa aiheuttaa haittaa työntekijöiden terveydelle tai työturvallisuudelle.
10 § Tutkimukset
Kehittämistoimintaan liittyvät työntutkimukset on suoritettava avoimesti. Tutkimuksista tulee ennen niihin ryhtymistä ilmoittaa luottamusmiehelle sekä niille henkilöille, joiden työhön toimenpiteet kohdistuvat. Ilmoituksesta tulee ilmetä tutkimuksen kohde ja tarkoitus, sen suorittamisajankohdat, tutkimusme- netelmä, onko tutkimus osa laajempaa selvitystä, minkä ajan kuluttua tutkimus voi johtaa käytännön toimenpiteisiin ja kenen vastuualueeseen tutkimus kuuluu. Tarpeen vaatiessa tulee antaa lisätietoja tutkimuksen edistymisestä ja mahdol- lisista muutoksista.
Luottamusmiehelle on varattava tilaisuus perehtyä tutkimuksen aikana kerty- neeseen aineistoon ja tutkimuksen tuloksiin. Tutkimuksen aineisto tallenteineen on oltava luottamusmiehen saatavilla.
11 § Koulutus
Yhteistoiminnan edellytyksenä on, että kehittämistoiminnasta vastaavilla ja sii- hen osallistuvilla henkilöillä on riittävät valmiudet kehittämistoimenpiteiden ja niiden seurauksien arvioimiseen. Luottamusmiehelle ja muille kehittämistyöhön pysyvämmin osallistuville (kuten työsuojeluvaltuutetulle) annetaan asianmu- kaista koulutusta kehittämisasioissa toiminnan laajuus huomioon ottaen.
12 § Hankekohtainen kehittämistyöryhmä
Jos kehittämishanke on merkittävä ja aiheuttaa olennaisia muutoksia henkilös- tön työtehtävien sisältöön tai työn suorittamistapaan, perustetaan kehittämis- työryhmä, jossa ovat edustettuina työnantaja ja henkilöstö.
Työryhmän tarkoituksena on koota kohderyhmän asiantuntemus asiassa sekä edistää henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista. Työryhmä tulee perustaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ryhmälle tulee antaa ennen asi- an käsittelyä käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot.
Henkilöstö nimeää omat edustajansa kehitettävän toimipisteen tai kehitettävän toiminnon piiriin kuuluvista henkilöistä. Työsuojeluvaltuutetulle varataan tilai- suus osallistua työsuojelukysymysten käsittelyyn työryhmässä.
V MUUT MÄÄRÄYKSET
13 § Vapautusaika ja korvaukset
Neuvottelukunnan jäsenille ja yhteiseen kokoukseen osallistuville henkilöstön edustajille annetaan kokoukseen liittyen tarpeellinen vapautus työstä kokousta sekä välittömästi siihen liittyvää henkilöstön edustajien keskinäistä valmistau- tumista varten. Ellei työstävapautuksen tarve yksittäistapauksissa muuta edel- lytä, annetaan vapautusta henkilöstön edustajien keskinäistä valmistautumista varten enintään
• tunti, jos henkilöstön määrä on alle 200
• kaksi tuntia, jos henkilöstön määrä on vähintään 200, mutta pienempi kuin 500 ja
• kolme tuntia, jos henkilöstön määrä on vähintään 500.
Neuvottelukunnan sihteerille maksetaan säännöllisen työajan palkan mukaan laskettava erillinen korvaus kokousajalta siitä riippumatta pidetäänkö kokous työajalla tai sen ulkopuolella.
Työnantajan on annettava yhteistoimintalaissa tarkoitetulle ja tämän sopimuk- sen mukaisesti valitulle henkilöstön lisäedustajalle yhteistoimintamenettelyä varten yhteistoimintalain mukaisesti palkallista vapautusta työstä ajaksi, jon- ka nämä tarvitsevat lain mukaista yhteistoimintamenettelyä sekä välittömästi siihen liittyvää henkilöstön edustajien keskinäistä valmistautumista varten. Valmistautumisajan tarvetta arvioitaessa kiinnitetään huomiota mm. neuvotel- tavan asian kohteena olevien henkilöiden lukumäärään, asian laatuun ja laajuu- teen sekä heidän työpaikkansa sijaintiin.
Sellaisille henkilöstön edustajille, joille ei makseta luottamusmiessopimuksen tai työsuojeluyhteistoimintasopimuksen mukaisesti korvausta työajan ulkopuo- lella suoritettavista tehtävistä, maksetaan korvausta työajan ulkopuolella suori- tetuista yhteistoimintatehtävistä yhteistoimintalain mukaisesti.
Työnantaja on velvollinen korvaamaan tämän sopimuksen mukaiseen yhteis- toimintaan osallistuvalle henkilöstön edustajalle yhteistoiminnan vaatimasta matkustamisesta johtuvat suoranaiset kustannukset, jos matkasta on sovittu työnantajan kanssa.
Matkakustannukset korvataan vaihtoehtoisesti:
• verohallituksen päätöksen mukaan tai
• yrityksen matkustusohjesäännön mukaisesti.
14 § Salassapitovelvollisuus
Tämän sopimuksen mukaiseen yhteistoimintaan osallistuvan henkilön on pi- dettävä salassa tehtävää hoitaessaan saamansa työnantajan taloudellista ase- maa, liike- ja ammattisalaisuutta sekä yritysturvallisuutta ja vastaavaa tur- vajärjestelyä koskevat tiedot, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan työnantajaa tai sen liike- tai sopimuskumppania. Lisäksi salassa on pidettävä yksityisen henkilön taloudellista asemaa ja muutoin häntä henkilökohtaisesti koskevat tiedot, jollei tietojen ilmaisemiseen ole saatu asianomaisen henkilön lupaa. Salassapitovelvollisuus jatkuu senkin jälkeen, kun henkilö on lakannut hoitamasta mainittua tehtävää.
Työnantajan tulee ennen edellä mainitun tiedon antamista yksilöidä salassapito- velvollisuuden piiriin kuuluvat tiedot ja mikä on tietojen salassapitoaika.
15 § Neuvottelujärjestys
Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä neuvo- tellaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
16 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.2017 ja sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY
KOULUTUSSOPIMUS
1 § Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välillä solmittujen työehtosopimusten so- veltamisalaan kuuluvissa yrityksissä.
2 § Koulutustyöryhmä
Ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, jo- hon kumpikin liitto nimeää kaksi edustajaa. Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan hyväksyä myös kesken kalenteri- vuoden. Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymis- tä kursseista, kun niistä on sovittu.
3 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus
Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työn- tekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuk- sen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys työnteki- jän peruspalkan mukaan laskettuna.
Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, maksetaan työntekijälle korvaus koulutukseen käytetyltä ajalta hänen perustuntipalkkansa mukaan laskettuna edellyttäen, että koulutukseen osallistuminen on ollut pakollista. Jos koulutuk- seen osallistuminen on ollut vapaaehtoista, korvataan työntekijälle siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.
4 § Yhteinen koulutus
Yhteistä koulutusta annetaan pääsääntöisesti työpaikkakohtaisesti. Yhteistä koulutusta ovat esimerkiksi yhteistoimintasopimuksen edellyttämä yhteinen koulutus, osallistumisjärjestelmiin liittyvä koulutus sekä työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset yritysten tai Työturvallisuuskeskuksen järjestämät perus- ja erikoiskurssit.
Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken tai muulla työpaikkakohtaisesti sovittavalla tavalla.
Koulutukseen osallistuminen korvataan samalla tavalla kuin 3 §:n mukainen koulutus.
5 § Ammattiyhdistyskoulutus
1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
Henkilöstön edustajilla on oikeus osallistua koulutustyöryhmässä hyväksytylle enintään kaksi (2) viikkoa kestävälle kurssille, jos kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta toiminnallista tai taloudellista haittaa yritykselle. Tällä perusteella kurssille osallistumista voidaan siirtää enintään vuodella.
Kielteisessä tapauksessa henkilöstön edustajalle ilmoitetaan viimeistään 10 päi- vää ennen kurssin alkua syy, jonka takia hän ei voi osallistua kurssille.
Henkilöstön edustaja voi osallistua kurssille kerran vuodessa. Kurssi voi muodos- tua useammasta jaksosta.
Varaluottamusmies ja 1. varatyösuojeluvaltuutettu voivat osallistua koulutustyö- ryhmän hyväksymille peruskursseille. Samana vuonna samasta toimipaikasta peruskursseille voivat osallistua vain joko luottamusmies tai varaluottamusmies.
Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Jos kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kol- me viikkoa ennen kurssin alkua, kuitenkin niin varhain, ettei voimassa olevaa kolmiviikkoisjakson työvuorolistaa tarvitse muuttaa. Kun on kysymys viikkoa pitemmästä kurssista, ilmoitus on tehtävä vähintään kuusi viikkoa ennen kurs- sin alkua.
Liiton työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutetuille.
2. Korvaukset
Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu saavat osallistua koulutustyöryh- män hyväksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luottamusmiehen osalta ansionmenetys korvataan enintään 2 viikon ajalta ja työsuojeluvaltuutetun, varaluottamusmiehen sekä 1. varavaltuutetun osalta enintään 1 viikon ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäk- si se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtävään yrityksessä.
Ansionmenetyksen korvaamisella tarkoitetaan ko. henkilön peruspalkan korvaa- mista. Tuntikohtaiset lisät eivät sisälly peruspalkkaan. Kuukausikohtaiset lisät sisältyvät peruspalkkaan.
6 § Sosiaaliset edut
Osallistuminen 5 §:ssä tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosilo- ma- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
7 § Voimassaoloaika
Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.2017 ja sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY
Liite 4
SOPIMUS TYÖPAIKALLA TAPAHTUVASTA OPPIMISESTA
Johdanto
Elinkeinorakenteen ja osaamisvaatimusten nopeat muutokset edellyttävät tiivis- tä koulutuksen ja työelämän yhteyttä. Koulutussopimus sekä näytöt ovat edel- lytyksenä tutkinnon suorittamiselle ja parantavat ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta.
Liitot pitävät tärkeänä, että alan yritykset tarjoavat riittävästi laadullisesti kor- keatasoisia työpaikkoja koulutussopimusta ja näyttöjä varten.
Avoin ja luonteva yhteistoiminta työpaikoilla on tärkeässä asemassa koulutusso- pimusten ja näyttöjen toteuttamisessa. Liitot pitävät tärkeänä, että koko työyh- teisöllä on osaamista ja tietoa koulutussopimuksista ja näytöistä.
1 § Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välillä solmittujen työehtosopimusten so- veltamisalaan kuuluvissa yrityksissä.
Tämä sopimus koskee ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutuk- seen liittyvää koulutussopimusta ja näyttöjä. Koulutussopimus osana toisen asteen ammatillista koulutusta järjestetään ammatillisesta koulutuksesta an- netun lain (531/2017) mukaan siten, että tällainen opiskelija ei ole yritykseen työsopimussuhteessa.
Ammatilliseen koulutukseen liittyvässä pakollisessa työharjoittelussa noudate- taan soveltuvin osin tämän sopimuksen määräyksiä.
2 § Koulutussopimus ja näytöt
Koulutuksen järjestäjä ja työnantaja (koulutussopimustyöpaikka) tekevät kirjal- lisen sopimuksen opiskelijan osaamisen hankkimisesta työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä.
Näyttö on toimintaa, jossa opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut tutkinnon perusteissa määritellyn keskeisen ammattitaidon tai osaamisen.
Työnantajan tulee suunnitella opiskelijan ohjauksen järjestäminen ja nimetä vastuullinen työpaikkaohjaaja. Työpaikkaohjaajan tulee olla ammattitaidoltaan, koulutukseltaan tai työkokemukseltaan pätevä ja hänelle tulee varata riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseksi. Työpaikkaohjaajan ansio ei saa alentua hänen hoi- taessaan työpaikkaohjaajan tehtäviä.
3 § Ammatilliseen perustutkintoon liittyvää koulutussopimusta ja näyttöjä koskeva yhteistoiminta
Paikallisesti tulee yhteisesti käsitellä, luottamusmiehen ja/tai henkilöstön kans- sa, ennen koulutussopimuksen ja näyttöjen järjestämistä taikka yhteistoimin- talain tarkoittaman henkilöstö- ja koulutussuunnitelman käsittelyn yhteydessä seuraavaa:
• yrityksessä käytössä olevan ammatilliseen perustutkintoon liittyvän koulutus- sopimuksen ja näyttöjen sisältö ja käytännön toteuttaminen
• koulutussopimuksella ja näytöillä ei ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palve- luksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin eikä työsuhteessa olevien työnteki- jöiden työtunteihin tai mahdollisuuteen saada lisätyötä
• kenenkään työsopimusta ei irtisanota eikä työntekijöitä lomauteta tämän so- pimuksen tarkoittamien henkilöiden vuoksi.
4 § Henkilöstön työsuhdeturva
Kun yrityksessä on noudatettu edellä 3 §:ssä todettua menettelytapaa, eivät työ- sopimuslakiin ja voimassa oleviin sopimuksiin sisältyvät
• työvoiman vähentämistä
• lisätyön tarjoamisvelvollisuutta ja
• takaisinottoa koskevat säännökset ole esteenä ammatilliseen perustutkintoon liittyvän koulutussopimuksen ja näyttömahdollisuuksien tarjoamiselle.
5 § Työharjoittelu
Ammatilliseen, tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvän pakollisen työhar- joittelun osalta noudatetaan yhteistoiminnasta ja henkilöstön työsuhdeturvasta tämän sopimuksen 3 §:n ja 4 §:n määräyksiä.
6 § Voimassaolo
Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2018 ja sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY
SUOSITUS PÄIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ, PÄIHDEASIOIDEN KÄSITTELYSTÄ JA HOITOONOHJAUKSESTA TYÖPAIKOILLA
PÄIHDEASIOIDEN KÄSITTELY TYÖPAIKOILLA
Päihteiden käyttö on merkittävä ongelma suomalaisilla työpaikoilla. Tämä suositus koskee alkoholin haitallista käyttöä sekä lääkkeiden väärinkäyttöä ja huumausaineiden käyttöä. Suosituksella pyritään vähentämään päihteiden ai- heuttamia haittoja. Suositusta voidaan soveltaa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
Suosituksessa tarjotaan työpaikoille keinoja päihdeongelmien ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi. Tavoitteena on työpaikka, jolla ei esiinny päihteiden aiheutta- mia ongelmia. Työpaikkoja kannustetaan yhteistyössä henkilöstön kanssa kehit- tämään ja vahvistamaan päihteiden käytön ehkäisyyn liittyviä toimintatapoja. Erityisesti korostetaan ennaltaehkäisevää toimintaa ja puuttumista päihteiden haitalliseen käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Keskusjärjestöt suosittelevat kaikille työpaikoille toimintamallia
• päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn,
• päihdeasioiden käsittelyyn ja
• hoitoonohjauksen toteuttamiseen.
Jos työntekijöille tai työnhakijoille aiotaan tehdä huumausainetestejä, työnantajalla on oltava työterveyshuoltolain 11 §:n mukainen päihdeohjelma. Tätä suositusta voi- daan käyttää tukena kyseistä päihdeohjelmaa laadittaessa.
Työpaikan päihdeohjelmaa sekä hoitoonohjauskäytäntöjä ja muita päihdeasioita koskevatasiatkäsitellään työsuojelun yhteistoiminnassa työnantajan ja henkilöstön edustajienkesken. Käsittelyynkytketäänmukaantyöterveyshuollon asiantuntemus. Päihdeohjelma ja muut päihdeasioita koskevat suunnitelmat voidaan sisällyttää esi- merkiksi työsuojeluntoimintaohjelmaantainevoidaanlaatiaerillisiksi asiakirjoiksi.
1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA
Päihdeongelmia ennaltaehkäisevä toiminta tukee työpaikoilla yhteisesti tehtävää työhyvinvointi- ja työturvallisuustyötä. Tässäkeskeistäontiedottaminen jakoulutus päihdeasioissa sekä haitalliseen alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön puuttu- minen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tiedottaminen ja koulutus koskevat päihteidenkäytönhaittoja, käytönjaongelmientunnistamista, käyttöönpuuttumis- ta sekä hoitoonohjausmahdollisuuksia.
Tiedottaminen ja koulutus
Tiedottamisella ja henkilöstön kouluttamisella pyritään:
• edistämään terveellisiä ja päihteettömiä elämäntapoja
• antamaan tietoa päihteiden haitallisen käytön aiheuttamista ongelmista ja haittavaikutuksista työelämässä
• vaikuttamaan asenteisiin päihteiden haitallisen käytön ja siihen liittyvien on- gelmien tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi avoimesti ja rakentavasti
• madaltamaan puuttumis- ja puheeksiottamiskynnystä
• edistämään työpaikan yhteisten toimintatapojen (päihdeohjelman) tunnetuksi tekemistä ja niihin sitoutumista
• edistämään välitöntä ja varhaista puuttumista päihteiden haitalliseen käyttöön
• edistämään päihdeongelmaisen ohjaamista hoitoon.
Koulutus tulisi kohdistaa koko henkilöstöön, ja siinä tulisi hyödyntää työterveys- huollon asiantuntemusta. Erityisesti esimiesten ja henkilöstön edustajien pereh- dyttäminen työpaikan päihdeasioita koskeviin toimintatapoihin on olennaista.
Työyhteisö
Työyhteisön tulee jokapäiväisissä toimissaan sitoutua päihteettömään työkult- tuuriin. Runsasta alkoholitarjoilua vältetään työpaikan tilaisuuksissa, ja alkoho- lista kieltäytyminen tehdään helpoksi. Tämä koskee myös työpaikan järjestämiä vapaa-ajan tilaisuuksia. Humalajuomista ei hyväksytä missään olosuhteissa. Jokainen, niin esimies kuin työntekijä, voi toimia hyvänä esimerkkinä päihteet- tömyyden edistämiseksi työpaikoilla. Työpaikoilla voi olla myös päihdeongel- miin perehtynyt yhdyshenkilö (päihdeyhdyshenkilö). Päihteiden käytön piilo- hyväksyntää, salailua ja vähättelyä ei tule sallia työpaikoilla. Asiallinen, raken- tava ja joutuisa ongelmiin puuttuminen voivat monesti estää päihdeongelman pahenemisen.
Liialliseksi koettu työkuormitus voi olla merkittävä päihteiden riskikäytölle ja tämän myötä päihdeongelman kehittymiselle altistava tekijä. Hyvä työn organi- sointi ja johtaminen ehkäisevät osaltaan liiallista työkuormitusta ja työperäistä stressiä ja siten päihdeongelmien syntymistä.
Työterveyshuolto
Työterveyshuollolla on lakiin perustuva velvoite edistää sairauksien ja työkyvyt- tömyyden ennaltaehkäisyä. Työterveyshuollon aktiivinen rooli päihdeongelmien ennaltaehkäisyssä on tärkeä. Työpaikat hyödyntävät työterveyshuollon asiantun- temusta tiedottamisen ja koulutuksen järjestämiseksi. Työterveyshuollon ase- tuksella (VNA hyväntyöterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 708/2013)
säädettyihin tehtäviin kuuluu neuvonnan ja ohjauksen antaminen työnantajalle ja työntekijöille mm. päihteiden väärinkäytön ehkäisystä sekä päihdeongelmais- ten varhaisesta tunnistamisesta sekä hoidosta ja hoitoon ohjaamisesta.
Työpaikan tarpeet päihdekysymyksissä selvitetään esimerkiksi työpaikkaselvi- tyksen yhteydessä työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa käytävin kes- kusteluin. Työterveyshuollon tulee ottaa päihdeasiat oma-aloitteisesti esille työ- paikan kanssa.
Ennaltaehkäisevän toiminnan suunnittelussa työterveyshuolto voi, ottaen huo- mioon tietosuojan, hyödyntää saamiaan tietoja riskikäyttäytymisen ja päihde- ongelmien esiintyvyydestä. Tällaista tietoa työterveyshuollolle voi kertyä ter- veystarkastusten ja sairaanhoidon sekä työnantajan yhteydenottojen perusteella. Työpaikalla on lisäksi mahdollista järjestää henkilöstölle osoitettu kysely päih- deasioiden käsittelyn tarpeellisuudesta.
Työterveyshuollon tulee ottaa päihdeasiat esille aina terveystarkastusten ja tar- vittaessa myös sairaanhoidon yhteydessä esimerkiksi audit-kyselyin. Jos työter- veyshuollon edustaja epäilee päihdeongelmaa, työntekijää tulisi ohjata hakeutu- maan itse hoitoon. Jos päihteiden käytöllä on merkitystä työkykyä arvioitaessa, tulee se tarvittaessa kirjata lääkärintodistukseen.
Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjataan tarpeelliset toimenpiteet työpaikan päihdehaittojen ennalta ehkäisemiseksi, tunnistamiseksi ja vähentä- miseksi. Tavoitteena on myös päihteistä aiheutuvan lyhyt- ja pitkäaikaisen työ- kyvyttömyyden ehkäiseminen ja työturvallisuudelle aiheutuvan vaaran pois- taminen. Jollei työpaikalla ole erillistä päihdeohjelmaa, ehkäisevän päihdetyön menettelytavat voidaan sisällyttää työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.
2. PÄIHDEASIAN KÄSITTELY Tilanteen tunnistaminen
Päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi haital- lisen käytön tunnistaminen on välttämätöntä. Haitallinen käyttö voi ilmetä eri tavoin ja sen tunnusmerkkejä voivat olla esimerkiksi:
• toistuvat myöhästelyt, ennenaikaiset poistumiset työpaikalta tai muut työ- aikojen noudattamatta jättämiset
• satunnaiset ja äkilliset työstä poissaolot
• toistuvat, yllättävät oma-aloitteiset työvuorojen vaihdot
• töihin tulo tai työssä oleminen päihtyneenä tai krapulassa
• työtehon heikkeneminen, töiden laiminlyönnit ja toistuvat virhesuoritukset
• sairauspoissaolotodistukset eri lääkäreiltä
• esimiesten tai työpaikan sosiaalisten tilanteiden välttely
• toistuvat tapaturmat
• rattijuopumus
• rokulipäivät
• muuttunut tai poikkeava käytös tai olemus.
Päihteiden haitallinen käyttö voi tulla esiin myös työterveyshuollossa terveystar- kastusten ja sairaanhoidon yhteydessä.
Päihteiden luvaton käyttö työpaikalla ja työssäolo päihtyneenä ovat työsuhtees- ta johtuvien velvoitteiden vakavia rikkomuksia. Päihteiden käyttö voi täyttää myös rikoksen tunnusmerkistön muun muassa liikenneturvallisuustehtävissä. Huumausaineiden käyttö on poikkeuksetta rikos.
Tilanteeseen puuttuminen
On tärkeää, että työpaikalla on selkeät ja tasapuoliset menettelytavat päih- teiden käyttöön reagoimisessa. Kunkin tapauksen erityispiirteet on kuiten- kin otettava huomioon, kun pohditaan, mihin toimenpiteisiin ryhdytään. Hoitoonohjaussuosituksessa kuvataan työpaikan käytäntö hoitoonohjaukseen pääsyssä.
Tavoitteena on, että varhainen puheeksi ottaminen ja mahdollinen hoitoonohjaus tapahtuvat ennen kuin päihteiden käyttö on edennyt sille asteelle, että työnte- kijä laiminlyö työtehtäviään. Tämä edellyttää päihdeongelman varhaista tun- nistamista. Puheeksi ottaminen voi tapahtua esimiehen, työterveyshuollon tai työtoverin aloitteesta.
Päihdeongelmaisen kanssa käydyn keskustelun perusteella tehdään suunnitelma jatkotoimenpiteistä ja arvioidaan mahdollinen hoidon tarve. Työterveyshuollon tulee olla mukana suunnitelman tekemisessä, hoidon tarpeen arvioinnissa sekä toimenpiteiden vaikutusten seurannassa.
Työnantajan ja esimiehen rooli ja tehtävät
Päävastuu työpaikan päihdekysymyksissä on työnantajan edustajilla eli johdolla ja esimiehillä. Jos henkilön käyttäytymisessä tai työsuorituksissa havaitaan viit- teitä mahdollisesta päihdeongelmasta, esimiehen tulee keskustella työntekijän kanssa työpaikan toimintatavoista ja vaatimuksista sekä mahdollisista seuraa- muksista ja hoitomahdollisuuksista. Esimiehen on työnantajan edustajana ai- na varmistettava, että epäillyllä tai havaitulla päihteiden käytöllä ei vaaranneta työ-, asiakas- tai liikenneturvallisuutta. Päihtynyt työntekijä voidaan poistaa työpaikalta.
Epäillessään työntekijän olevan päihtyneenä työssä työnantajan on arvioitava ti- lanne tapauskohtaisesti. Erilaisissa testauksissa tulee noudattaa voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä. Huumausainetesteistä on säädetty laissa yksityisyyden suojasta työelämässä (Xxxx yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) 3 luku). Alkoholitesteistä työelämässä ei ole lainsäädäntöä, mutta niistä on voitu sopia paikallisesti. Käytäntönä voi esimerkiksi olla, että alkoholipäihtymisepäily to- dennetaan tai poistetaan vapaaehtoisella puhallustestillä.
Jos on epäselvää, onko työhön liittyvien ongelmien taustalla päihdeongelma vai jokin muu syy, voidaan asianomainen työntekijä ohjata työterveyshuoltoon työ- kykyarviota ja hoidon tarpeen arviointia varten.
Työtovereiden rooli ja tehtävät
Jokaisen työtoverin velvollisuus on neuvoa ja kannustaa päihdeongelmaista ha- kemaan apua ja esimerkiksi ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon tai muuhun ammattihenkilöön. Jos työpaikalla on nimetty päihdeyhdyshenkilö, työtoveri voi myös pyytää häntä keskustelemaan asianomaisen työntekijän kanssa. Ongelman piilottelua ja salaamista ei tule hyväksyä tai tukea esimerkiksi huolehtimalla ongelmaisen työntekijän laiminlyömistä työtehtävistä.
Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että hoidossa oleva ja hoidosta palaava työtoveri hyväksytään työyhteisöön tasavertaisena. Näin tuetaan hänen selviy- tymistään ja toipumistaan. Työyhteisö voi myös tukea ja kannustaa työtoveriaan päihteettömiin elämäntapoihin ja raittiuteen.
Työterveyshuollon rooli ja tehtävät
Työterveyshuoltohenkilöstön tehtävänä on arvioida alkoholin ja muiden päihtei- den ongelmallinen käyttö kaikkien potilaskontaktien yhteydessä, puuttua tar- vittaessa asiaan aktiivisesti sekä antaa tietoa ja tukea päihdeongelman hoidossa.
Jos työterveyshuolto toteaa päihdeongelman, työterveyshuollon tehtävänä on kertoa päihdeongelmaiselle hoitomahdollisuuksista ja ohjata hänet asianmu- kaiseen hoitoon. Joskus työterveyshuolto voi myös itse tarjota palveluja päih- deongelmien hoitamiseksi. Näistä mahdollisuuksista voidaan sopia osana työterveyshuoltosopimusta.
Työterveyshuollon tehtävänä on esimiehen pyynnöstä tehdä työkykyarvio ja ar- vioida hoidon tarve sekä osallistua hoitoonohjaukseen, hoidon toteuttamiseen ja hoidon toteutumisen seurantaan.
Yhteistoiminta ja henkilöstön edustajat
Työpaikalla noudatettavat päihdeasioiden käsittelyä, hoitoonohjausta ja työter- veyshuollon roolia päihdeasioissa koskevat periaatteet käsitellään yhteistoimin- nassa kaikkien henkilöstöryhmien kanssa. Luottamusmiesten, työsuojeluval- tuutettujen ja muiden henkilöstön edustajien rooli on keskeinen toimintamallin suunnittelussa ja seurannassa.
Yksittäistä tapausta käsitellessään työantajalla on päihdeongelmaisen suostu- muksella oikeus ilmoittaa asiasta henkilöstön edustajalle. Työntekijän pyynnöstä henkilöstön edustajalla on oikeus olla läsnä, kun asiaa käsitellään työnantajan kanssa. Vaitiolovelvollisuus yksittäisten työntekijöiden päihteiden käyttöön ja hoitoon liittyvissä kysymyksissä sitoo aina sekä henkilöstön että työnantajan edustajia.
3. HOITOONOHJAUS Hoitoon hakeutuminen
Päihdeongelman omaehtoinen tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen edistä- vät hoidon tuloksellisuutta. Päihdeongelmaista tuetaan hoitoon hakeutumisessa. Ensisijaisena tavoitteena on kannustaa oma-aloitteiseen ja vapaaehtoiseen hoi- toon hakeutumiseen.
Hoitoon hakeutuminen voi tapahtua:
• päihdeongelmaisen omasta tai hänen perheensä aloitteesta
• työtovereiden tai työpaikan päihdeyhdyshenkilön aloitteesta
• esimiehen/työnantajan aloitteesta
• työterveyshenkilöstön aloitteesta.
Hoitoon ohjaamista ja sinne hakeutumista varten työpaikalla ja sen työterveys- huollolla tulee olla tieto käytettävissä olevista hoitopaikoista ja -muodoista. Jos työpaikalla on päihdeyhdyshenkilö, hän voi huolehtia myös hoitoon ohjaamisen käytännön järjestelyistä.
Hoidon tavoitteena on päihdeongelman ratkaiseminen, työkyvyn säilyttämi- nen, mahdollisimman hyvän terveydellisen ja sosiaalisen tilan saavuttaminen, poissaolojen väheneminen, työssä käynnin vakiintuminen sekä omien ja myös perheasioiden kuntoon saaminen.
Yleensä päihdeohjelma sisältää päihdeongelmaiselle työntekijälle mahdollisuu- den hoitoonohjaukseen. Hoitoonohjaustilanteeseen voidaan liittää varoituksen antaminen esimerkiksi sopimattomasta käytöksestä tai työtehtävien laimin- lyömisestä. Päihdeohjelma ei estä työ- tai virkasuhteen päättämistä tilanteessa,
jossa siihen on olemassa laillinen peruste (ks. aiheeseen liittyvää työtuomiois- tuimen oikeuskäytäntöä esim. TT 2001–56, TT 2007–46, TT 2007–84, TT 2007–89, TT 2013-1 ja TT 2013–184).
Hoitoonohjauksen ja hoidon toteutus
Jos päihdeongelmainen ei hakeudu hoitoon oma-aloitteisesti, työpaikalla tulee ryhtyä toimenpiteisiin hoitoon ohjaamiseksi. Tällöin tulee sopia työterveyshuol- lon roolista, hoidon edistymisen seurannasta ja raportoinnista. Hoitoon ohjaami- nen voi tapahtua myös työterveyshuollon aloitteesta.
Hoitoonohjauksesta tehdään kirjallinen sopimus, jossa todetaan hoitopaik- ka, hoitoaika, seurantatavat sekä seuraukset siitä jos henkilö ei sitoudu sovit- tuun hoitoon. Hoitoonohjaussopimuksella, hoitoon suostumisella ja tuloksel- lisella hoidolla tähdätään työntekijän toipumiseen ja työsuhteen jatkumiseen. Sopimuksesta annetaan kappale sekä asianomaiselle työntekijälle että hänen esimiehelleen.
Parantumisen ja työssä jatkamisen turvaamiseksi hoitoon ohjattavalle pyritään löytämään sopiva ja riittävä hoitomuoto. Käytännön järjestelyihin osallistuu työterveyshenkilöstön ja/tai päihdeyhdyshenkilön ohella myös työnantajan edustaja, joka tekee päätökset työstä poissaolo-oikeudesta ja sairausajan palkan maksamisesta, jos hoito joudutaan toteuttamaan työaikana. Lähtökohtaisesti päihdeongelman tai muiden sairauksien hoitoon käytetty aika ei ole työaikaa. Ala- tai työpaikkakohtaisesti on voitu sopia tällaisen ajan palkallisuudesta. Päihderiippuvuussairauksia hoidettaessa tulee noudattaa työntekijöiden yhden- vertaista kohtelua.
Hoidon aikana on tärkeää seurata sen toteutumista. Hoidossa olevan työntekijän tulee noudattaa sovittua hoitosuunnitelmaa. Hoitosopimuksen keston aikana voidaan järjestää kolmikantaisia keskusteluja esimiehen, työntekijän ja työter- veyshuollon edustajan kesken hoidon edistymisestä. On keskeistä järjestää hoito johdonmukaiseksi ja vaiheittain eteneväksi prosessiksi, johon kuuluu tarvittava toteutumisen seuranta.
Toimeentuloturva ja kustannusten korvaaminen
Päihtymyksestä johtuvan työstä poissaolon ajalta työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa. Tämä koskee myös tilannetta, jossa työnantaja on poistanut päihtyneen työpaikalta.
Hoidon kustannusten jakautumisesta työnantajan ja työntekijän kesken on suo- siteltavaa tehdä kirjaukset päihdeohjelmaan.
Työpaikalla tai työterveyshuollossa tulee olla valmius antaa neuvontaa toimeen-
tuloturvan hakemisesta sekä hoidosta ja muista toimenpiteistä aiheutuneiden kustannusten korvauksista. Mahdollisesta sairauspäivärahasta tai kuntoutusra- hasta tekee päätöksen Kansaneläkelaitos. Laitoskuntoutuksen ajalta Kelan myön- tämä kuntoutusraha voidaan maksaa työnantajalle kuten muissakin kuntoutuk- sissa, jos tämä maksaa kuntoutuksen ajalta palkkaa kuntoutuvalle työntekijälle.
Luottamuksellisuus
Päihdeongelmaan, päihdeongelmaisen henkilön hoitoonohjaukseen ja hoitoon liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia. Niitä ei saa ilmaista sivullisille ilman asi- anomaisen lupaa.
Akava
Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kirkon työmarkkinalaitos KiT
KT Kuntatyönantajat
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK
Valtion työmarkkinalaitos VTML
1. Neuvottelu- ja sopimustoiminnan lähtökohtia
Liitot harjoittavat neuvottelu- ja sopimustoimintaa sopimusvapauden pohjalta. Osapuolet neuvottelevat yhteisymmärrykseen pyrkien niiden edunvalvonnan piiriin kuuluvista kysymyksistä.
Liitot korostavat kaikkien neuvottelutasojen merkitystä ja neuvottelujen käy- mistä eri neuvottelutasoilla tasavertaisuuden pohjalta jatkuvan neuvottelun pe- riaatetta noudattaen.
Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmiä kehitettäessä pidetään tavoitteena, että ne vastaavat liittojen sekä yritysten ja niiden henkilöstön tarpeita ja mahdollisuuk- sia. Palveluyrityksissä on työvoima niiden kannattavuuden ja jatkuvuuden kan- nalta keskeisin voimavara.
Liitot pyrkivät edistämään yritysten henkilöstöpolitiikkaa, erityisesti niiden ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa, työolosuhteita, työsuhteiden pysyvyyttä, henkilöstön ammattitaidon kehittämistä sekä henkilöstölle annettavaa koulu- tusta, työvoiman saatavuutta sekä yritysten tuottavuutta. Tässä tarkoituksessa kehitetään uusia, työelämän muuttuviin olosuhteisiin soveltuvia sopimuksia ja erilaisia yhteistyöhön tähtääviä järjestelmiä.
Liitot voivat käydä lainsäädäntöön tähtääviä neuvotteluja joko keskenään tai kolmikantaisessa yhteistyössä. Liitot pyrkivät osaltaan huolehtimaan siitä, että työlainsäädännön valmistelussa on mukana riittävä työelämän ja lainsäädäntö- tekninen asiantuntemus.
2. Liittojen välinen neuvottelu- ja sopimustoiminta
Työehtosopimukset solmitaan liittotasolla. Työehtosopimustoiminnassa on turvattava sopimusvapaus ja liittojen riittävän itsenäinen päätäntävalta. Työehtosopimukset pyritään aikaansaamaan ensisijassa neuvotellen. Liitot käyn- nistävät neuvottelut riittävän ajoissa ennen voimassa olevien alakohtaisten työ- ehtosopimusten päättymistä.
Työehtosopimukset tulee pääsääntöisesti tehdä vakiintunutta toimialaperiaa- tetta noudattaen. Soveltamisalariidat on ratkaistava ensi sijassa liittojen välisin neuvotteluin. Ellei soveltamisriitaa saada liittotason neuvotteluissa ratkaistuksi, voidaan asia alistaa yhteisesti sovittavan tahon ratkaistavaksi.
Liitot sopivat malleista, joilla tehdään mahdolliseksi yritysten ja niiden henkilös-
tön tarpeitten ja mahdollisuuksien huomioon ottaminen työpaikkatason neuvot- telu- ja sopimustoiminnassa.
3. Työpaikkataso
Liitot huolehtivat työehtosopimusten toteutumisesta työpaikoilla. Osapuolet painottavat työehtosopimuksiin ja työsuhteisiin yleisesti liittyvien asioiden tie- dottamisen tärkeyttä. Tiedottamisen on oltava avointa, riittävän varhain tapah- tuvaa ja sellaista, että tietoa saadaan kaikista olennaisista asioista.
Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmiä kehittämällä liitot myötävaikuttavat hyvien ja asiallisten neuvottelusuhteiden kehittymiseen työpaikoilla.
Liitot edistävät työehtosopimusten mukaisen neuvottelumenettelyn toimivuu- desta työpaikkatasolla. Sen edellytyksenä on, että sekä yritys että henkilöstö ni- meävät neuvotteluista vastuulliset osapuolet.
Työpaikoilla noudatetaan jatkuvan neuvottelun periaatetta. Jatkuvan neuvotte- lun merkitys korostuu erityisesti asioissa, jotka koskevat uusien palvelumene- telmien ja uuden tekniikan käyttöönottoa sekä niiden vaikutuksia, työn sisällön kehittämistä sekä töiden suunnittelua ja organisointia, työntekijöiden koulutusta ja uudelleensijoittamista, yrityksessä harjoitettavia työvoiman käyttötapoja sekä asian sitä edellyttäessä tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä.
Työpaikkatason neuvottelu- ja sopimustoimintaa kehitettäessä pidetään tavoit- teena työpaikoilla tapahtuvien työelämän keskeisten muutosten, uusien ammat- tien ja uusien toimialojen vaikutusten huomioon ottamista ja niistä sopimista yrityksen toiminnan jatkuvuuden samoin kuin sen kannattavuuden sekä työsuh- teitten ehtojen osalta. Liitot korostavat erityisesti työntekijöiden koulutustarpei- den huomioon ottamista ja koulutuksen merkitystä työsuhteiden pysyvyyden kannalta.
4. Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.2017 ja sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
MATKAILU-JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY
SOPIMUS AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERINNASTÄ
1 § Jäsenmaksun perintäsopimuksen tekeminen
Työntekijä, joka haluaa valtuuttaa työnantajansa perimään ay-jäsenmaksun pal- kastaan, tekee työnantajan kanssa sopimuksen perinnästä. Sopimus tehdään am- mattiyhdistysjäsenmaksun perintäsopimuslomakkeelle.
2 § Perittävä jäsenmaksu ja määräytymisperusteet
Jäsenmaksujen perintäjärjestelmä koskee vain Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsenmaksuja. Näihin ei saa sisällyttää mitään erillisiä eriä. Jäsenmaksu saa sisältää varsinaisen säännöllisen jäsenmaksun lisäksi työttömyyskassamaksun, jos se on yhdistetty varsinaiseen jäsenmaksuun.
Ammattiliitto ilmoittaa kirjallisesti jäsenmaksun suuruuden työnantajille ka- lenterivuodeksi kerrallaan. Ilmoitus on tehtävä kunkin vuoden joulukuun aikana.
Jäsenmaksu voi olla joko prosentti- tai euromääräinen. Prosenttimääräinen jä- senmaksu peritään ennakonpidätyksen alaisesta bruttopalkasta.
3 § Periminen ja tilityskausi
Jäsenmaksujen perintäkausi on sama kuin palkanmaksukausi ellei liittojen kes- ken toisin sovita. Työnantaja tilittää työntekijöiltä perittyjen jäsenmaksujen yh- teismäärän ammattiyhdistykselle perintäkausittain niin pian kuin se teknisesti on mahdollista.
4 § Työntekijäkohtainen selvitys perityistä jäsenmaksuista
Työnantaja antaa ammattiliitolle työntekijäkohtaisen selvityksen perityistä jä- senmaksuista vähintään neljännesvuosittain. Päättyneistä työsuhteista xxxx- xxxx selvitys ay-jäsenmaksun perinnän päättymisilmoituksen yhteydessä.
Selvitys sisältää tiedon työnantajayrityksen nimen, osoitteen ja Y-tunnuksen sekä työntekijöiden nimet ja henkilötunnukset, työntekijältä perittyjen jäsenmaksu- jen yhteismäärän sekä työntekijäkohtaisen perintäajan, jos jäsenmaksun perin- täsopimus on tehty tai työ on päättynyt kesken selvitysjakson. Jos jäsenmaksun perintä on keskeytynyt, ilmoitetaan keskeytyksen syy ja aika selvityksessä.
5 § Erinäisiä määräyksiä
Sopimus ay-jäsenmaksun perinnän aloittamisesta tai päättämisestä tehdään kir- jallisesti työntekijän ja työnantajan välillä.
Peritystä jäsenmaksusta annetaan työntekijälle selvitys jokaisen perintätapah- tuman jälkeen palkkalaskelmassa tai muulla vastaavalla tavalla. Ammattiliitto toimittaa veroviranomaisille selvityksen peritystä jäsenmaksusta.
Työsuhteen päättyessä päättyy jäsenmaksuperintäsopimus automaattisesti. Työsuhteen päättyessä tehdään ilmoitus ammattiliitolle.
Ammattiliitto toimittaa työnantajalle jäsenmaksuperintään liittyvät tie- dot ja lomakkeet työntekijäkohtaisen jäsenmaksuperinnän suorittamiseksi. Ammattiliitto toimittaa tiedoksi työnantajaliitolle kaiken yleisen tiedon, minkä se ay-jäsenmaksun perinnästä toimittaa yrityksille.
Perintäjärjestelmässä käytettävän sopimuksen, päättymisilmoituksen ja muut lomakkeet kustantaa ammattiliitto.
6 § Sopimuksen voimassaoloaika
Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.2017 ja sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
MATKAILU-JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY
TYÖEHTOSOPIMUSLAIN MUKAISIA HYVITYSSAKKOJA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA
Hyvityssakkojen enimmäismäärät 1.10.2017 lukien
Paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat 1.10.2017 lukien työehtosopimuslaista poiketen 2.590 euroa.
Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.2017 ja sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
MATKAILU-JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY
TYÖPAIKKARUOKAILUA KOSKEVA SOPIMUS
Sopijapuolet toteavat
• että oikeaan aikaan nautittu terveellinen ravinto on osa terveellisiä elintapoja ja perusta henkisen ja ruumiillisen kunnon ylläpitämiselle sekä terveydelle ja työkyvylle
• että työturvallisuuslainsäädäntö asetuksineen edellyttää, että työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä on ruokailua varten varattua ja sisustettua huo- netilaa ja, jollei työpaikalla ole saatavissa valmistettua ruokaa, laitteisto muka- na tuodun ruoan ja juoman säilyttämistä tai lämmittämistä varten
Edellä mainittujen tavoitteiden täyttämiseksi ja terveellisten ruokatottumusten edistämiseksi sopijaosapuolet ovat tehneet seuraavan sopimuksen työpaikka- ruokailun kehittämisestä.
Työpaikkaruokailun järjestämismahdollisuuksiin vaikuttavat muun muassa työntekijöiden lukumäärä, työpaikkaan liittyvät rakennukset ja sosiaalitilat sekä ruokailumahdollisuuksien käyttötarve.
Työpaikkaruokailun kehittämisessä ovat näin ollen ratkaisevia työpaikkakohtai- set tilanteet ja ruokailuolosuhteet. Tavoitteena on, että työntekijöille voitaisiin työpaikasta ja työaikamuodosta riippumatta järjestää mahdollisuus ruokailuun.
Sopijapuolet pitävät tarkoituksenmukaisena, että työntekijöillä olisi mahdolli- suus nauttia oikein kokoonpantu ateria työpäivän aikana. Ravinnontarve työ- aikana voidaan kuitenkin tyydyttää useammalla tavalla.
Erityisen työpaikkaruokalan järjestäminen tulee kysymykseen lähinnä suurim- missa työpaikoissa. Ottamalla huomioon useampien työpaikkojen mahdollisuus alueelliseen yhteistyöhön sekä uusien ruoan valmistus- ja jakelumenetelmien käyttöönottoon, tulisi selvittää, miten tällaisissa tapauksissa voitaisiin päästä tarkoituksenmukaiseen lopputulokseen.
Terveellisten ruokatottumusten edistäminen edellyttää paikallisten osapuolten välistä yhteistyötä. Milloin työpaikan käytössä on työpaikkaruokala, tulee yhteis- työltä edellyttää kiinteitä muotoja. Yhteistyö voi tällöin tapahtua työsuojelutoi- mikunnassa tai muussa yhteistyöelimessä.
Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.2017 ja sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
MATKAILU-JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY