BINgOTYÖNTEKIJÖITä
BINgOTYÖNTEKIJÖITä
koskeva työehtosopimus
1.3.2014 – 31.1.2017
Bingotyöntekijöitä koskeva työehtosopimus 1.3.2014–31.1.2017 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry Paino: Libris Oy, 2014
koskeva työehtosopimus
1.3.2014 – 31.1.2017
Sisällysluettelo
2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus 4
11 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa 14
16 § Matkakustannusten korvaaminen 17
18 § Jäsenmaksujen periminen 18
22 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 19
23 § Työtaistelutoimenpiteet 19
24 § Sopimuksen voimassaoloaika 20
Bingotyöntekijöiden palkkataulukot 21
Kuntien kalleusluokitus 22
Tässä työehtosopimuksessa määrätään bingotyöntekijöiden työ ja palkkaehdot.
Pöytäkirjamerkintä:
Tätä työehtosopimusta sovelletaan myös bingohallien vahtimestareihin sekä bin- gohallien yhteydessä tehtävään veikkausten yms. vastaanottoon ja niihin liittyviin töihin.
2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus
1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erot- taa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vai eivät.
2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
3. Jos työntekijä katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräyksiä erotet- tu hänen työntekijäin järjestöön kuulumisensa vuoksi, hänen on, ennen kuin muihin toimenpiteisiin ryhdytään, järjestönsä välityksellä pyydettävä tutki- musta asiassa.
4. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia allekirjoituspäivänä voimassa olevia keskusjärjestöjen sopimuksia:
• Yleissopimus (LTK-SAK)
• Luottamusmiessopimus (PTSAK)
• Yhteistoimintasopimus (LTK-SAK)
• Koulutussopimus (ETLPAM)
• Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla (EKSAK)
• Työpaikkaruokailua koskeva sopimus (LTKSAK)
• Työehtosopimuslain mukaisia hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja (LTKSAK)
5. Jos edellä mainittuihin sopimuksiin tehdään tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa muutoksia tai jos keskusliittojen välillä solmitaan uusia sopimuksia, noudatetaan viimeisimpiä sopimuksia, ellei liittojen välillä toisin sovita tai ellei jompikumpi liitto ole irtautunut uusista sopimuksista.
1. Työsuhteen alussa voidaan sopia enintään neljän kuukauden koeajasta. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeajan pituus saa kuitenkin olla enintään puolet määräajan kestosta. Ellei muusta ole sovittu, on työsuhteen alussa kuukauden koeaika edellyttäen, että työn- antaja on ilmoittanut tästä yhden kuukauden koeajasta työntekijälle työso- pimusta solmittaessa. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.
Pöytäkirjamerkintä:
Kirjallinen työsopimus on tehtävä viimeistään kuukauden kuluttua työsuhteen al- kamisesta. Sopijapuolet suosittelevat sopijapuolten yhteisesti laatiman työsopimus- mallin käyttöä.
2. Työnantaja ilmoittaa työntekijälle työhönoton yhteydessä, kuka toimii tässä sopimuksessa tarkoitettuna luottamusmiehenä.
4 § Työsuhteen päättyminen
1. Työnantajan irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen nouda- tetaan alla mainittuja työsuhteen kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja:
0–1 vuotta | 14 päivää |
yli 1–4 vuotta | 1 kk |
yli 4–8 vuotta | 2 kk |
yli 8–12 vuotta | 4 kk |
yli 12 vuotta | 6 kk |
Työntekijän irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen on irtisa- nomisaika 14 vuorokautta työsuhteen jatkuttua enintään viisi vuotta ja yksi kuu- kausi työsuhteen jatkuttua yli viisi vuotta.
Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.
2. Työsuhde voidaan puolin ja toisin purkaa laissa säädetyin edellytyksin. Tällöin työsuhde päättyy välittömästi. Työsopimuksen purkamisesta koeaika- na on määrätty tämän sopimuksen 3 pykälässä.
3. Irtisanominen ja työsuhteen purkaminen suoritetaan kirjallisesti tai muuten
4. Määräajaksi tehty tai muuten määräaikaisena pidettävä työsopimus lakkaa sovitun työkauden päättyessä ilman irtisanomista, ellei toisin ole sovittu. Jos työkauden pituutta ei ole määrätty kalenteriajan mukaan, työnantajan on hy- vissä ajoin ilmoitettava työntekijälle odotettavissa olevasta työsuhteen päät- tymisestä, milloin se riippuu sellaisesta seikasta, joka on työnantajan mutta ei työntekijän tiedossa.
5. Jos työntekijä jättää työnsä irtisanomisaikaa noudattamatta, lukuun ottamat- ta niitä tapauksia, joissa hän lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeu- tettu purkamaan työsopimuksen tai muuten lopettamaan työsuhteen ilman irtisanomisaikaa, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle noudatta- matta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Mainittu korvaus voidaan pidättää työntekijän saatavista siten, kuin työsopimuslain 6 luvun 4
§:ssä on säädetty.
6. Työnantaja, joka ei noudata edellä mainittua irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan laiminlyödyltä irtisanomisajalta tai sen osalta. Tällöin työsuhde päättyy irtisanomisajan päätyttyä.
7. Työntekijä, joka on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, voidaan lomauttaa noudattaen työsopimuslain määräyksiä. Lain tarkoittama lomau- tusilmoitusaika on tämän työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden osalta 14 päivää. Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.
8. Mikäli halli suljetaan viranomaisen toimesta, on työnantaja velvollinen il- moittamaan siitä välittömästi työntekijöille.
5 § Palkat
1. Taulukkotuntipalkat 1.1.2013 – 30.6.2014, 1.7.2014 ja 1.7.2015 ovat työehtosopi- muksen liitteenä.
2. Palveluvuosia kartuttavana palvelusaikana pidetään sellaista työtä bingoalal- la, jossa työntekijän säännöllinen työaika on keskimäärin ollut vähintään 15 tuntia viikossa. Samoin palvelusaikaa kartuttaa tällaisen työntekijän vuosi- lomalain 7 §:n 2. momentin mukainen työssäoloaikaan rinnastettava työstä poissaolo.
Maksettavan palkan osalta noudatetaan valtioneuvoston vahvistamaa kun- tien yleistä kalleusluokitusta ja sopimuksen allekirjoituspäivänä voimassa olevaa kunnallista jaotusta, joka ilmenee tämän sopimuksen liitteenä ole- vasta luettelosta.
4. Palkkalaskelma
Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle on annettava palkkalaskelma, josta ilme- nevät ainakin seuraavat asiat:
• työntekijän nimi
• peruspalkka
• erilaiset lisät
• tehty tuntimäärä
• ylityötunnit ja niistä maksettava korvaus
• veroennakonpidätys
• ay-jäsenmaksu
• työntekijän TEL-maksu
• työntekijän työttömyysvakuutusmaksu
• palkka vähennysten jälkeen
6 § Työaika
1. Työaikaan nähden noudatetaan työaikalain määräyksiä.
2. Työntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia viikossa. Työnantajan ja työntekijän välillä voidaan sopia siitä, että vuorokautinen työaika on enintään 10 tuntia ja viikoittainen työaika on enin- tään 40 tuntia.
Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös keskimääräisenä edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työvuorolista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sovellet- tavaan keskimäärään. Viikoittainen työvuorolistan mukainen työaika ei mi- nään työviikkona saa ylittää 54 tuntia.
3. Allekirjoittajajärjestöillä on yhteisymmärrys siitä, että epätarkoituksenmu- kaisen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy kuten työn luonne, työn lyhytkestoisuus, työvoiman tarve tai muu työvoiman käyt- töön liittyvä hyväksytty syy tätä edellytä.
4. Työnantajan ja työntekijän välillä voidaan sopia siitä, että työaika tasoit- tuu työaikasuunnitelman mukaisesti usean työvuorolistan kuluessa.
Työaikasuunnitelmassa sovitaan työajan sijoittumisen keskeiset periaatteet. Tasoittumisjakson pituus voi tällöin olla enintään neljä kuukautta tai erityi- sistä syistä enintään vuosi.
Sopimus työaikasuunnitelmaan perustuvan työaikajärjestelmän käyttöön- otosta on tehtävä kirjallisesti. Tällöin sovitaan ainakin tasoittumisjakson pituus ja sovellettava keskimääräinen viikkotyöaika. Järjestelmän käytöstä voidaan sopia joko määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on vuoden jatkuttuaan irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla. Kulumassa oleva tasoittumisjakso jat- kuu kuitenkin jakson loppuun asti. Määräaikainen tai alle vuoden kestänyt toistaiseksi voimassa ollut sopimus on mahdollista irtisanoa sovittaessa tai kahden kuukauden irtisanomisajalla erityisen painavasta ennalta arvaamat- tomasta syystä.
5. Työntekijälle on annettava jokaisella täydellä työssäoloviikolla yksi vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo (ns. viikkolepopäivä).
Pöytäkirjamerkintä:
Työvuorolistat on laadittava siten, että 3 perättäisen viikon ajanjaksolla työntekijälle annetaan vähintään kerran kaksi perättäistä vapaapäivää ja työvuoroja saa olla enintään kahdeksan peräkkäin, ellei paikallisesti toisin sovita.
6. Työviikko alkaa maanantaina.
7. Työvuoroista laaditaan etukäteen vähintään kahden viikon ajalle työvuoro- lista, joka on saatettava työntekijöiden tietoon vähintään yhtä viikkoa ennen kunkin jakson alkua. Tästä listasta on ilmettävä myös kunkin työntekijän vapaapäivät. Julkaistua työvuorolistaa voidaan muuttaa vain työnantajan ja työntekijän yhteisestä sopimuksesta.
Erityisten syiden sitä edellyttäessä voivat työnantaja ja työntekijä sopia työ- vuorolistan pituudesta ja sen ilmoittamisajasta myös toisin. Tällöin edelly- tetään lisäksi, että työnantaja ja luottamusmies ovat yhteisesti todenneet erityisten syiden olemassaolon.
8. Milloin säännöllinen vuorokautinen työaika on vähintään seitsemän tuntia, on työntekijöille annettava vähintään 30 minuuttia kestävä ruokailutauko, joka ei sisälly työaikaan.
10. Ruokailu- ja kahvitauoista voidaan työpaikkakohtaisesti sopia toisinkin, mut- ta mahdollisuus virvokkeiden nauttimiseen on joka tapauksessa järjestettävä.
7 § Lisätyö
Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään työvuorolistan mukaisen säännöllisen työ- ajan lisäksi ja joka ei ole ylityötä. Lisätyö korvataan maksamalla yksinkertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä työtunnilta.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli työntekijää tarvitaan poikkeuksellisesti työhön hänen nimenomaisesti sovit- tuna työvuorolistaan kirjattuna vapaapäivänään, on tällaisesta työstä ja sen korvaa- misesta sovittava paikallisesti.
8 § Korotettu palkka
1. Ylityön tekeminen, ylityörajat ja siitä maksettava korvaus määräytyvät työ- aikalain mukaisesti.
2. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään yli 8 tunnin vuorokaudessa. Mikäli on sovittu mahdollisuudesta pidempään vuorokautiseen työaikaan, on ylityötä työvuorolistan ylittävä keskimäärin yli 8 tunnin ylittävä työ. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50
%:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
ESIMERKKI:
Työntekijän säännöllinen työaika on 38 tuntia viikossa. Hänen kanssaan on sovittu mahdollisuudesta 10 tunnin vuorokautiseen työaikaan.
Työvuorolista | 8 | 10 | 6 | 8 | 6 | = 38 t |
Tehty työ | 11 | 11 | 9 | 8 | 9 | =48 t |
Tästä seuraa: | ||||||
Lisätyö 0 % | - | - | - | - | 2 | |
vrk. ylityö 50 % | 2 | 1 | 2 | - | 1 | |
vrk. ylityö 100 % | 1 | - | 1 | - | - |
3. Viikoittaista ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ tai keskimääräistä viik- kotyöaikaa sovellettaessa jakson aikana keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittä- vä työ. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.
4. Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja työntekijän välisellä so- pimuksella vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Tällöin on annettava vapaa-aika kuitenkin korotettava niillä prosenttimäärillä, joilla se olisi korotettu, jos se olisi korvattu rahana.
5. Työstä, joka suoritetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, va- pun- tai itsenäisyyspäivänä maksetaan muun siltä ajalta tulevan korvauksen lisäksi sunnuntaityökorvauksena yksinkertainen tuntipalkka.
6. Pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan 50
%:lla korotettu palkka.
7. Kello 18.00:n jälkeen säännöllisenä työaikana tehdystä työstä maksetaan kultakin tunnilta 1.3.2014–30.6.2015 0,58 euron suuruinen iltatyölisä. 1.7.2015 lukien iltatyölisä on 0,59 euroa tunnilta.
Sunnuntaina, muunakirkollisenajuhlapäivänä, vapuntaiitsenäisyyspäivänäkello
18.00 jälkeen säännöllisenä työaikana iltatyölisän suuruus on 1.3.2014– 30.6.2015 1,21 euroa tunnilta. 1.7.2015 lukien 1,22 euroa tunnilta.
8. Kello 22.00 - 06.00 välisenä aikana tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan yötyölisä, jonka suuruus on 1.3.2014–30.6.2015 1,12 euroa tunnilta ja 1.7.2015 lukien 1,13 euroa tunnilta. Pyhinä yötyölisä on 1.2.2014–30.6.2015 2,21 euroa tunnilta ja 1.7.2015 lukien 2,22 euroa tunnilta, mikäli bingohalli on auki ylei- sölle em. kelloaikojen välissä.
9. Lauantaina säännöllisenä työaikana tehdystä työstä maksetaan 1.3.2014–30.6.2015 kello 06 –18 välisenä aikana kultakin tunnilta 0,52 euron suuruinen lauantaityöli- sä ja 1.7.2015 alkaen 0,53 euron suuruinen lauantaityölisä. Lisää ei makseta 5. tai 6. kohtien pyhä- tai aatto-/juhlapäiväkorotukseen oikeutetulta ajalta.
1. Korvattavat arkipyhät
Pitkältäperjantailta, ensimmäiseltä pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, juhan- nuspäivältä, jouluaatolta ja ensimmäiseltä joulupäivältä sekä muuksi viikon- päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi osuvalta loppiaiselta maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvauksena normaalityövuoron tuntimäärän mukai- nen palkka työntekijän tuntipalkan mukaan. Normaalityövuoron tuntimää- rä saadaan jakamalla työntekijän normaali keskimääräinen viikkotyöaika viidellä.
Jos työntekijä tekee työtä arkipyhänä, maksetaan hänelle arkipyhäkorvauk- sen lisäksi palkka sunnuntaityökorotuksineen tehdyiltä työtunneilta.
2. Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytykset
Arkipyhäkorvaus maksetaan vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjak- soisesti kestänyt vähintään 3 kuukautta ennen arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työvuorolistan mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä, ellei poissa- olo on johtunut hyväksyttävästä syystä.
Myös silloin kun arkipyhä sattuu työntekijän työvuorolistan mukaiseksi va- paapäiväksi, maksetaan arkipyhäkorvaus.
Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työnte- kijälle.
3. Arkipyhäkorvaus työstä poissaolon ajalta
Arkipyhäkorvaus maksetaan siihen oikeutetulle työntekijälle myös sellaisilta arkipyhiltä, jotka sattuvat
• työvuorolistan mukaisille vapaapäiville
• vuosiloman ajalle
• enintään kolme kuukautta arkipyhää ennen kestäneen sairauden ajalle
• 15 §:n mukaisen lapsen sairastumisesta johtuvan palkallisen poissaolon ajalle
• lakisääteisen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajalle
• taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään kahta viik- koa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen ajalle
Edellytyksenä arkipyhäkorvauksen maksamiseksi lomautuksen ajalta on li-
4. Itsenäisyyspäivä
Mikäli työt keskeytyvät itsenäisyyspäivän vuoksi, maksetaan työntekijälle, jolla muutoin olisi ollut työpäivä, tekemättä jääneen työvuoron mukainen yksinkertainen tuntipalkka. Palkan saamisen edellytyksenä on kuitenkin, että työntekijä on ollut työnantajan työssä yhdenjaksoisesti vähintään kuusi työpäivää lähinnä ennen itsenäisyyspäivää.
10 § Sairausajan palkka
1. Xxxxxxx työntekijä estyy tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti taikka törkeällä tuottamuksella, suorittaa työnantaja hänelle työsuhteen jatkuessa palkkaa:
a) Sairastumispäivältä ja 9 seuraavalta arkipäivältä 50 % palkasta, mikäli työsuhde on kestänyt alle kuukauden
b) 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta
c) 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta
d) 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta
e) 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta.
Pöytäkirjamerkintä:
Jos sama sairaus uusiutuu 30 kalenteripäivän kuluessa työhön palaamisesta, laske- taan sairausajan palkanmaksujakso, kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso.
2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen:
a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjak- solta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpal- kan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on sel- vitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.
b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoi- mistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.
Sairausajan palkassa otetaan huomioon säännölliseltä työajalta tulevat ilta-, yö- ja lauantaityölisät vahvistetun työvuoroluettelon mukaisesti tai sen kes- kiarvon mukaan, joka on laskettu normaalia työtilannetta kuvaavalta ajalta. Sunnuntai- ja pyhäkorotuksia ei ole velvollisuutta ottaa huomioon.
3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn joh- dosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivä- rahana suorittamatta.
4. Sairausajan palkasta vähennetään mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyy- den takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka ta- paturmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain, liikennevakuutuslain taikka rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain perusteella.
Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista kor- vauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa mää- rän.
5. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.
6. Työkyvyttömyys on vaadittaessa varmennettava lääkärin todistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä
Sairausepidemian aikana ja tilanteessa, jossa lääkärin vastaanottoaikoja ei ole saatavilla, voidaan hyväksyttävänä selvityksenä pitää työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamaa sairauslomatodistusta lyhytaikaisesta pois- saolosta.
Perustellusta syystä työnantaja voi nimetä käytettävän lääkärin ja tällöin työnantaja kustantaa lääkärin palkkion.
11 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa
1. Työntekijän oikeus äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, adoptio-, vanhempain- ja hoi- tovapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
Äitiys- tai adoptiovapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan 3 kuukaudel- ta työntekijän normaalin keskimääräisen viikkotyöajan mukaisen palkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus, jos:
• työsuhde on kestänyt vähintään 9 kuukautta ennen vapaan alkua ja
• työntekijä palaa perhevapaalta työhön.
Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äitiysrahan suuruu- desta.
Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä äitiysrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.
Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta uudelta äitiysvapaalta, jos työn- tekijä ei ole palannut työhön edelliseltä perhevapaalta.
Isyysvapaalle lähtevälle maksetaan 6 päivältä palkan ja sairausvakuutuslain isyysrahan erotus edellä esitetyn mukaan.
Muut perhevapaat ovat palkattomia.
Soveltamisohje:
Työsopimuslain mukaan äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaasta on ilmoitetta- va työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.
Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi.
Jos kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole vanhempainvapaan osalta mahdollista puolison työhön menon tai siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen takia, työntekijällä on oikeus jäädä vanhempainvapaalle kuukauden kuluttua il- moituksesta, ellei siitä aiheudu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.
On suositeltavaa, että työnantaja ja työntekijä laativat yhdessä kokonaissuunnitel- man vanhempainloman ja hoitovapaan käyttämisestä.
2. Työntekijän ollessa edellisen kohdan mukaisesti poissa työstä yli lakisää- teisen äitiys-, isyys- tai vanhempainloman, ei tällaista poissaoloaikaa oteta
12 § Lääkärintarkastukset
Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seu- raavissa tapauksissa. Edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjes- tetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.
a) Työntekijä käy sairauden toteamiseksi, hoidon tai apuvälineen (esim. silmäla- sit) määräämiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- tai röntgentutkimuksessa tai syövän edellyttämässä hoidossa.
b) Raskaana oleva työntekijä käy synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa.
c) Työntekijä käy uuden työn edellyttämässä tai muussa lakisääteisessä lääkä- rintarkastuksessa. Työnantaja suorittaa tällöin korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Jos tällainen tarkastus tai siihen liittyvä tutkimus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Tarkastuksen tapahtuessa työntekijän vapaa-aikana, maksetaan hänelle sai- rausvakuutuslain mukainen vähimmäispäiväraha. Edellytyksenä mainituille korvauksille on, ettei työntekijä ole samanaikaisesti oikeutettu sairausajan palkkaan.
13 § Vuosiloma
Vuosiloma ja siitä maksettava palkka tai korvaus määräytyvät vuosilomalain mukaan.
Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saa- da lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta koko lomanmääräytymisvuoden ajalta. Muutoin on työntekijällä oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Ellei vuosiloman ajankohtaa sovita, on työnantajan annettava siitä tieto työnteki- jälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Ellei tämä ole mahdollista, on ajankohdasta ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.
1. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluura- hana 50 % hänen lakisääteisestä vuosilomapalkastaan.
2. Lomaltapaluuraha suoritetaan vuosiloman päättymistä seuraavana palkan- maksupäivänä, ellei maksuajankohdasta sovita toisin työnantajan ja työnte- kijän välillä. Lomaltapaluuraha on kuitenkin viimeistään maksettava 6 kuu- kauden kuluessa loman päättymisestä. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia lomaltapaluurahan vaihtamisesta vastaavaan vapaa-aikaan. Sopimus lomaltapaluurahan maksuajankohdan siirtämisestä tai vapaaksi vaihtami- sesta on tehtävä kirjallisesti.
Pöytäkirjamerkintä:
Vuosiloman sijoittuessa äitiysloman, vanhempainloman tai hoitovapaan ajal- le maksetaan lomaltapaluuraha ennakkona vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä edellyttäen, että työhön paluusta sovitaan. Vuosilomaa ei saa il- man työntekijän suostumusta merkitä äitiysvapaan ajaksi.
3. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosi- lomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosilo- man päätyttyä ellei lomaltapaluun esteenä ole vuosilomalain 3 §:n 5 momen- tissa mainittu syy, työnantajan lupa tai työntekijästä johtumattomasta syystä tapahtuva työsuhteen päättyminen.
4. Työntekijän siirtyessä eläkkeelle työntekijälle maksetaan lomaltapaluu- raha edellä mainittuna prosenttina työntekijän vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta.
5. Asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työntekijälle tai naispuolisille asepalvelukseen menijöille maksetaan lomaltapaluuraha hänelle maksetusta lomakorvauksesta työntekijän palattua työhön.
15 § Tilapäinen poissaolo
1. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle tai huoltajan ja lapsen kanssa samassa taloudessa elävälle huoltajan puoli- solle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.
Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä on välttä- mätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Palkka maksetaan sairastu- misesta lukien kolmeen kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä.
Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat huoltajat (yksinhuoltajalla hän itse) tai huoltajan puoliso ovat ansiotyössä eikä näillä ole ansiotyönsä ja työ- aikansa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.
Allekirjoittajajärjestöt toteavat, että yhteiskunnassa pyritään perhevelvoitteiden nykyistä tasaisempaan jakautumiseen naisten ja miesten kesken. Tämän mukaisesti kahden työssä käyvän huoltajan perheissä tulisi pyrkiä jakamaan työstä poisjäännit tasapuolisesti molempien vanhempien kesken.
Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koske- vien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä pyydettäessä selvitys toisen huoltajan tai yksinhuoltajan avio- tai avopuolison esteestä hoitaa lasta.
Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.
2. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissa- oloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissa- olon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä.
Soveltamisohje:
Lähiomaisella tarkoitetaan vanhempia, iso- ja appivanhempia, lapsia, veljiä ja xxxx- xxx, puolisoa sekä avopuolisoa, jonka kanssa eletään avioliiton omaisessa suhteessa.
3. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään tai parisuhteen re- kisteröintiä varten, mikäli nämä sattuvat hänen työpäiväkseen.
4. Työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, saa palkalli- sen vapaapäivän 50- ja 60- vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.
16 § Matkakustannusten korvaaminen
Työnantajan määräyksestä matkustavalle työntekijälle korvataan matkakustan- nukset verohallituksen asiasta antamien ohjeiden mukaisesti.
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
18 § Jäsenmaksujen periminen
1. Mikäli työntekijä antaa siihen valtuuden, perii työnantaja Palvelualojen am- mattiliitto PAMin jäsenmaksut työntekijän palkanmaksun yhteydessä ja an- taa työntekijälle vuoden päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.
2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut Palvelualojen ammattiliitto PAMin ilmoittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.
19 § Luottamusmies
1. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan PT: n ja SAK:n välistä vii- meisintä luottamusmiessopimusta, ellei liittojen välillä toisin sovita.
2. Tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla toimiville em. luottamusmies- sopimuksen tarkoittamille luottamusmiehille (yksi/työnantaja) suoritetaan työajan ulkopuolisista luottamusmiestehtävistä 1.3.2014 - 30.6.2015 erillinen 30 euron suuruinen kuukausikorvaus. 1.7.2015 lukien korvauksen suuruus on 35 euroa kuukaudessa.
3. Luottamusmiessopimuksessa luottamusmiehelle on annettu oikeus käyttää työnantajan tavanomaisia toimistovälineitä. Allekirjoittajajärjestöt totea- vat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsit- teen piiriin kuuluu myös yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, luot- tamusmiehen tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
20 § Työpaikkakokoukset
1. Palvelualojen ammattiliitto PAMin jäsenillä on mahdollisuus työajan ulko- puolella järjestää kokouksia työpaikan olosuhteita koskevista kysymyksistä työpaikalla sopivissa tiloissa.
3. Kokouksen järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen Palvelualojen ammatti- liitto PAMin, sen alayhdistyksen ja asianomaisen keskusjärjestön edustajia.
21 § Erinäisiä määräyksiä
1. Tämä sopimus ei koske erikseen myönnettyjä tai sovittuja sosiaalisia etuja, vaan ne jäävät tämän sopimuksen ulkopuolelle.
2. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaminen ei saa merkitä työntekijälle maksetun kokonaisansion pienentymistä.
3. Työnantajan tulee laatia turvallisuusohjeet tai käydä työntekijöiden kanssa muulla tavoin läpi turvallisuusasiat työvuoron yksintyöskentelytilanteita ja rahojen työpaikalta poiskuljetustilanteita varten.
22 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan tai tämän edustajan ja työntekijän tai asian- omaisen luottamusmiehen välillä ja, ellei tässä sovintoa synny, asianomaisten järjestöjen kesken. Jollei yksimielisyyteen näin päästä, voi kumpikin sopija- puoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta (mikäli mahdollista), laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä mo- lempien osapuolten kanta.
23 § Työtaistelutoimenpiteet
Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.
24 § Sopimuksen voimassaoloaika
1. Tämä sopimus on voimassa 1.3.2014 alkaen 31.1.2017 saakka, jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
2. Mikäli työmarkkinoiden keskusjärjestöt eivät ole 15.6.2015 mennessä päässeet yksimielisyyteen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisen toisen sopimus- kauden palkankorotuksen suuruudesta, on tämä työehtosopimus irtisanotta- vissa päättymään 30.12.2015.
3. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neu- votteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.
4. Mikäli työmarkkinoilla solmitaan liittojen välisen sopimuksen voimassa ollessa keskitetty ratkaisu, osapuolet aloittavat jommankumman aloit- teesta neuvottelut liittojen välisen työehtosopimuksen niveltämisestä ko. sopimukseen.
Helsingissä 8. päivänä marraskuuta 2011
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY
Bingoalan työnantaja- ja toimialajärjestö ry PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM ry
Bingotyöntekijöiden palkkataulukot
Bingotyöntekijöiden palkkataulukot, euroa/t
Taulukkopalkat 1.1.2013–30.6.2014 | ||||
Palkkaryhmä | Hki | I | II | |
1 | harjoitteluajan jälkeen alalla alle 1 vuotta olleet | 9,05 | 8,87 | 8,79 |
2 | alalla yli 1 vuotta olleet | 9,31 | 9,15 | 9,08 |
3 | alalla yli 3 vuotta olleet | 9,50 | 9,32 | 9,25 |
4 | alalla yli 5 vuotta olleet | 9,71 | 9,54 | 9,44 |
5 | alalla yli 7 vuotta olleet | 9,95 | 9,76 | 9,68 |
6 | alalla yli 10 vuotta olleet | 10,26 | 10,06 | 9,96 |
Taulukkopalkat 1.7.2014–30.6.2015 | ||||
Palkkaryhmä | Hki | I | II | |
1 | harjoitteluajan jälkeen alalla alle 1 vuotta olleet | 9,18 | 9,00 | 8,92 |
2 | alalla yli 1 vuotta olleet | 9,44 | 9,28 | 9,21 |
3 | alalla yli 3 vuotta olleet | 9,63 | 9,45 | 9,38 |
4 | alalla yli 5 vuotta olleet | 9,84 | 9,67 | 9,57 |
5 | alalla yli 7 vuotta olleet | 10,08 | 9,89 | 9,81 |
6 | alalla yli 10 vuotta olleet | 10,39 | 10,19 | 10,09 |
Taulukkopalkat 1.7.2015 | ||||
Palkkaryhmä | Hki | I | II | |
1 | harjoitteluajan jälkeen alalla alle 1 vuotta olleet | 9,22 | 9,04 | 8,96 |
2 | alalla yli 1 vuotta olleet | 9,48 | 9,32 | 9,25 |
3 | alalla yli 3 vuotta olleet | 9,67 | 9,49 | 9,42 |
4 | alalla yli 5 vuotta olleet | 9,88 | 9,71 | 9,61 |
5 | alalla yli 7 vuotta olleet | 10,12 | 9,93 | 9,85 |
6 | alalla yli 10 vuotta olleet | 10,43 | 10,23 | 10,13 |
Työntekijään voidaan soveltaa enintään 6 kuukauden ajan harjoittelijapalkkaa, jossa palkka on 3 % alle alimman ko. kalleusluokan taulukkopalkan. TES:n 5 §:n mukainen palvelusaika bingoalalla lyhentää harjoitteluaikaa.
Kaupungit | Maalaiskunnat | |||
Kalleusluokka | Kalleusluokka | |||
Hyvinkää | I | Enontekiö | I | |
Hämeenlinna | I | Houtskari | I | |
Joensuu | I | Hyrynsalmi | I | |
Jyväskylä | I | Inari | I | |
Järvenpää | I | Iniö | I | |
Kauniainen | I | Keminmaa | I | |
Kemi | I | Kirkkonummi | I | |
Kemijärvi | I | Kittilä | I | |
Kerava | I | Kolari | I | |
Kuopio | I | Korppoo | I | |
Oulu | I | Kuhmo | I | |
Rovaniemi | I | Kuivaniemi | I | |
Tampere | I | Kuusamo | I | |
Tornio | I | Muonio | I | |
Vaasa | I | Nauvo | I | |
Pelkosenniemi | I | |||
Pello | I | |||
Posio | I | |||
Ranua | I | |||
Ristijärvi | I | |||
Rovaniemen mlk | I | |||
Salla | I | |||
Savukoski | I | |||
Simo | I | |||
Sodankylä | I | |||
Tervola | I | |||
Utsjoki | I | |||
Ylitornio | I | |||
Kaikki muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan paitsi Ahvenanmaan kunnat I kalleusluokkaan.
Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Sopimus seuraavien työehtosopimusten uudistamiseksi
• Erityisteollisuuden työehtosopimus
• Kopio- ja tulostusalan työehtosopimus
• Kuvanvalmistamoita koskeva työehtosopimus
• Kotitalouskone- ja kodintekniikkahuoltoa sekä palveluautomaattialaa koskeva työehtosopimus (Kodintekniikka)
• Bingoalan työehtosopimus
Liittojen välillä on saavutettu 30.8.2013 keskusjärjestöjen välisen Työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen pohjalta neuvottelutulos uudesta työehtosopimuksesta, joka on sisällöltään seuraava:
SOPIMUSKAUSI
Sopimuskausi koostuu kahdesta sopimusjaksosta. Ensimmäinen sopimusjakso on 1.5.2014 - 29.2.2016
Bingoalan työehtosopimus 1.3.2014 - 31.12.2015
Toinen sopimusjakso on 1.3.2016 - 31.1.2017
Bingoalan työehtosopimus 1. 1.2016 –31.1.2017
PALKANKOROTUKSET
Ensimmäinen sopimusjakso
2014
Palkankorotusvaran käytöstä voidaan sopia paikallisesti pääluottamusmiesten kanssa, kuitenkin niin että seuraavat kriteerit täyttyvät:
Henkilökohtaisia säännöllisen kokoaikaisen työajan palkkoja, taulukkopalkkoja (tai vastaavia) korotetaan 1.9.2014 20 €. Osa-aikaisen työntekijän palkkaa korote- taan työajan suhteessa. Tuntipalkkoja korotetaan 13 senttiä ja tuntipalkkataulu- koita korotetaan 13 senttiä. Bingoalalla korotukset toteutetaan 1.7.2014.
Paikalliset sopimukset on toimitettava liittojen edustajille.
2015
Palkankorotusvaran käytöstä voidaan sopia paikallisesti pääluottamusmiesten kanssa, kuitenkin niin että seuraavat kriteerit täyttyvät:
Henkilökohtaisia säännöllisen työajan palkkoja, taulukkopalkkoja (tai vastaavia) korotetaan 1.9.2015 0,4 % ja toteutetaan kuten korotus 2014. Bingoalalla korotus toteutetaan 1.7.2015.
Paikalliset sopimukset on toimitettava liittojen edustajille. Euromääräisiä lisiä korotetaan 1 sentillä Luottamushenkilöiden korvausten korotus 5 € / kk
Toinen sopimusjakso
Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastele- maan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita teki- jöitä. Selvitystyössä käytetään tarvittaessa apuna tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarkastelun perusteella työ- markkinakeskusjärjestöt sopivat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvai- kutuksesta ja toteutusajankohdasta.Palkkaratkaisu mitoitetaan 12 kuukauden jakson mukaan. Niillä aloilla, joilla sopimuskauden toinen jakso on pidempi tai lyhyempi kuin 12 kuukautta, palkkaratkaisu suhteutetaan jakson pituuden mu- kaan.
MUUT ASIAT
3.1 Sopimusosapuolet neuvottelevat työehtosopimusten liittämisestä Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välillä solmittuun runkosopimukseen 31.5.2015 mennessä. Sopimukset pyritään liittämään runkosopimukseen 1.3.2016 alkaen. Liittäminen toteu- tetaan kustannusneutraalisti.
3.2 Neuvottelun yhteydessä pyritään saattamaan loppuun toimeksi annetut työ- ryhmät 31.5.2015 mennessä.
Kopio- ja tulostusalan työehtosopimus
- Palkkausjärjestelmä
Kotitalouskone- ja kodintekniikkahuoltoa sekä palveluautomaattialaa kos- keva työehtosopimus
- Palkkausjärjestelmä
Bingo
- II-paikkakuntakalleusluokan poisto
3.3 Korvaavasta työstä pyritään neuvottelemaan yhteinen suositus sopimuskau- den aikana
SOPIMUKSEN SITOVUUS
Jos työmarkkinoiden keskusjärjestöt eivät 15.6.2015 mennessä ole päässeet yksi- mielisyyteen työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson sopimuskorotuksista, allekirjoittaneet työehtosopimusosapuolet voivat neljän kuukauden irtisanomis- aikaa noudattaen irtisanoa tämän sopimuksen päättymään ensimmäisen sopi- musjakson loppuun.
Jos työmarkkinoiden keskusjärjestöt toteavat, että 30.8.2013 sovitun työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaista keskitettyä sopimusratkaisua ei synny, raukeaa tämä sopimus automaattisesti ilman eri ilmoitusta.
Helsingissä 25.10.2013
Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Liity jäseneksi: xxx.xxx.xx/xxxxx Lähetä postia: xxx@xxx.xx
Jäsenyys ja liittyminen: 000 000 000
Jäsenten työsuhdeasiat: 030 100 620
Työttömyysturva: 020 690 211
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry