Energiateollisuus ry:n suosittelemat Kaasun jakeluverkon yleiset liittymisehdot KLE 2019
Energiateollisuus ry:n suosittelemat Kaasun jakeluverkon yleiset liittymisehdot KLE 2019
Energiavirasto on vahvistanut alla olevat liittymisehdot verkonhaltijan käytettäväksi 1.1.2020
3. Kaasun liittymissopimuksen tekeminen ja muut tarvittavat sopimukset 4
4. Liittymisteho ja liittymismaksu 5
6. Liittymän rakentaminen ja siihen tarvittavat käyttöoikeudet 8
8. Liittymän toimintavarmuus ja kunnossapito 9
9. Kaasun liittymissopimuksen siirto 10
10. Sopimusehtojen muuttaminen 11
11. Kaasun liittymissopimuksen päättyminen ja päättymisen seuraukset 12
Kaasun jakeluverkon liittymisehdot
1.1. Näitä kaasun liittymisehtoja sovelletaan liityttäessä kaasun jakeluverkkoon, jonka nimellinen maksimikäyttöpaine on enintään 8 bar.
1.2. Uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan kaasun syöttö kaasun tuotantolaitteista suoraan jakeluverkkoon ei sisälly näihin ehtoihin.
1.3. Näistä ehdoista kaasun jakeluverkonhaltija ja liittyjä voivat sopia toisin, jollei jäljempänä muuta määrätä. Liittyjän ollessa kuluttaja näiden ehtojen määräyksistä ei saa sopimuksin poiketa kuluttajan vahingoksi.
2.1. Kaasulla tarkoitetaan maakaasua ja uusiutuvista energialähteistä peräisin olevaa kaasua sekä näiden seosta, jota siirretään kaasun jakeluverkonhaltijan hallinnassa olevassa kaasun jakeluverkossa. Kaasu on laadultaan järjestelmävastaavan asettamien ehtojen ja alalla yleisesti käytettyjen standardien mukaista.
2.2. Kaasun jakeluverkolla (jakeluverkko) paikallista tai alueellista kaasuputkistoa, jonka kautta kaasua kuljetetaan vähennetyllä paineella, mukaan lukien kaasun paikalliseen jakeluun pääasiallisesti käytettävät korkeapaineputkistojen osat.
2.3. Liittyjä on jakeluverkonhaltijan kanssa kaasun liittymissopimuksen tekevä kaasun käyttöpaikan omistaja tai haltija.
2.4. Liittymisteholla tarkoitetaan kaasuliittymään varattua kaasutehoa.
2.5. Kaasun käyttäjä (käyttäjä) on henkilö tai yhteisö, joka ostaa kaasua ja sen jakelun tarvitseman verkkopalvelun pääasiassa omaan käyttöönsä. Käyttäjänä voi olla myös liittyjä, joka hankkii kaasua liittymissopimuksensa mukaisen liittämiskohdan kautta muiden käytettäväksi.
2.6. Kuluttaja on luonnollinen henkilö, joka hankkii kaasua pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten.
2.7. Vähittäismyyjä (myyjä) on kaasua ja kaasun kokonaistoimituksia myyvä yritys, luonnollinen tai oikeushenkilö, yhteisö tai laitos, joka on solminut vähittäismyyjän puitesopimuksen järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan kanssa.
2.8. Jakeluverkonhaltija (verkonhaltija) on elinkeinonharjoittaja, joka harjoittaa jakelutoimintaa ja on vastuussa jakeluverkon käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä toiminta-alueellaan, sen yhteyksistä muihin verkkoihin sekä sen varmistamisesta, että verkko pystyy täyttämään kohtuulliset kaasun jakeluvaatimukset pitkällä aikavälillä.
2.9. Liittymällä tarkoitetaan liittyjän oikeutta liittyä kaasun jakeluverkkoon liittymissopimuksen määrittelemässä liittymispisteessä sekä sopijapuolten kaasulaitteistojen välistä rajapintaa, jossa kaasu luovutetaan jakeluverkosta liittyjälle.
2.10. Liittymismaksu on maksu, jonka suorittamalla liittyjä saa liittymissopimukseen perustuvat oikeudet.
2.11. Lisäliittymismaksulla tarkoitetaan näissä ehdoissa maksua, joka peritään liittymän koon suurentamisen perusteella.
2.12. Kaasun liittymissopimus (liittymissopimus) on jakeluverkonhaltijan ja liittyjän välinen sopimus, joka koskee kaasun käyttöpaikan liittämistä verkkoon ja liittymän kaasun käyttömahdollisuuksien ylläpitoa.
2.13. Määräaikainen liittymissopimus on tilapäistä kaasuntarvetta varten tehtävä määräaikainen liittymissopimus. Tilapäinen kaasun tarve voi koskea esimerkiksi rakennustyömaata tai muuta lyhytaikaista kertaluonteista tapahtumaa.
2.14. Sopijapuolilla tarkoitetaan näissä ehdoissa verkonhaltijaa ja liittyjää.
2.15. Energiavirasto määrää maakaasuverkkoluvassa yhden siirtoverkonhaltijan maakaasujärjestelmän järjestelmävastaavaksi siirtoverkonhaltijaksi (järjestelmävastaava).
3. Kaasun liittymissopimuksen tekeminen ja muut tarvittavat sopimukset
3.1. Liittymissopimus tehdään sopijapuolten välillä toistaiseksi.
3.2. Määräaikainen liittymissopimus voidaan tehdä, kun kaasunkäytölle on tilapäinen ja kertaluonteinen tarve. Määräaikainen liittymissopimus tehdään määräaikaiseksi,
korkeintaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jos tilapäisen kaasun käytön kesto on liittymissopimusta tehtäessä tiedossa, voidaan kuitenkin sopia enintään viiden vuoden voimassaoloajasta.
3.3. Liittymissopimus ja määräaikainen liittymissopimus sekä näihin mahdollisesti tehtävät muutokset tehdään kirjallisesti. Sopimuksesta ehtoineen jää kappale molemmille sopijapuolille.
3.4. Liittyjä vastaa liittymän jälkeiseen käyttöputkiin kytketyistä osapuolien kaasulaitteista. Jakeluverkonhaltijalla on oikeus tarkastaa kaikki liittymään kytketyt kaasulaitteet ja putkistot.
3.5. Liittymissopimus muodostuu yksilöllisesti sovituista sopimusehdoista ja yleisistä sopimusehdoista. Sopimusta tulkittaessa otetaan asiakirjat huomioon seuraavassa järjestyksessä: 1) Liittymissopimus 2) Kaasun jakeluverkon yleiset liittymisehdot (nämä ehdot).
3.6. Liittymissopimukseen tulee liittää linkki näiden ehtojen tallennettavissa olevaan versioon. Yleiset sopimusehdot tulee liittyjän pyynnöstä sopimusta tehtäessä lähettää liittyjälle veloituksetta kirjallisesti.
3.7. Liittymissopimusta koskevat laskut lähetetään liittyjän ilmoittamaan laskutusosoitteeseen. Liittyjän tulee ilmoittaa verkonhaltijalle laskutusosoitteessaan ja muissa tiedoissaan tapahtuneet muutokset.
3.8. Liittyjä antaa verkonhaltijalle tämän tarvitsemat tiedot kaasun jakeluverkkoon liitettävistä rakennuksista ja niiden kaasulaitteista. Verkonhaltija ilmoittaa liittyjälle, millä edellytyksillä liittäminen voidaan suorittaa.
3.9. Verkonhaltija ja liittyjä sopivat kaasun liittymissopimuksessa liittymän toimitusajankohdan.
4. Liittymisteho ja liittymismaksu
4.1. Liittymistehon suuruus sovitaan kaasun liittymissopimuksessa.
4.2. Verkonhaltijalla on oikeus rajoittaa liittymän kaasunkulutusta kaasun liittymissopimuksessa mainittuun liittymistehon arvoon.
4.3. Verkonhaltija perii liittyjältä voimassa olevien liittymismaksuperiaatteiden mukaisen liittymismaksun. Liittymismaksun suuruus määritetään liittymismaksuperiaatteiden mukaan ja kirjataan liittymissopimukseen.
4.4. Liittymismaksu on liittymäkohtainen.
4.5. Kaasun tarpeen muuttuessa kaasun liittymissopimuksessa määriteltyä liittymän kokoa voidaan muuttaa. Liittymän koon muuttamisesta tehdään uusi liittymissopimus tai erillinen sopimus, johon sovelletaan liittymisehtoja.
4.6. Verkonhaltija perii liittyjältä liittymän pienentämisestä, suurentamisesta ja rakennemuutoksista aiheutuvat kustannukset, siten kuin ne on julkaistu ja määritelty verkonhaltijan liittymismaksuperiaatteissa.
5.1. Verkonhaltija antaa luvan liittyjän liittää käyttöputkisto toimituspisteessä verkkoonsa, kun liittymissopimus on voimassa ja liittyjä on maksanut liittymismaksun tai sovitun osan siitä.
5.2. Liittyjä vastaa siitä, että liittyjän käyttöputkisto ja kaasun käyttölaitteet täyttävät jakeluverkkoon liittämistä koskevat tekniset vaatimukset sekä järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan mahdollisesti asettamat järjestelmätekniset vaatimukset.
5.3. Liittyjä vastaa liittymän toimitusrajan jälkeisistä käyttöputkistosta ja kaikista kaasun käyttölaitteista.
5.4. Liittyjän tulee esittää käyttöputkistoa ja kaasulaitteistoa koskeva asianmukainen tarkastuspöytäkirja verkonhaltijan sitä vaatiessa.
5.5. Liittyjän oikeus pidättää liittymismaksu.
5.5.1. Jos liittymää ei ole kytketty verkonhaltijan viivästyksen vuoksi silloin, kun liittymismaksu tai osa siitä erääntyy maksettavaksi, liittyjällä on oikeus pidättyä maksusta, kunnes liittymä on kytketty.
5.5.2. Liittymän kytkemisen jälkeen liittyjällä on oikeus pidättyä maksamasta sellaista osaa maksusta, joka on tarpeen viivästykseen perustuvan korvausvaatimuksen vakuudeksi.
5.6. Vakiokorvaus
5.6.1. Jos liittymän kytkeminen viivästyy, liittyjällä on oikeus vakiokorvaukseen. Oikeutta vakiokorvaukseen ei ole, jos liittymää ei voida kytkeä liittyjän puolella olevasta syystä tai muuten 5.7.1-5.7.3 tai 5.8 kohdissa tarkoitetun esteen takia.
5.6.2. Vakiokorvauksen määrä on kahden ensimmäisen viivästysviikon aikana kultakin alkaneelta viivästysviikolta 5 prosenttia liittymismaksusta ja tämän jälkeen kultakin alkaneelta viivästysviikolta 10 prosenttia liittymismaksusta. Vakiokorvausta laskettaessa käytetään perusteena liittymissopimuksen mukaista liittymismaksua. Liittymissopimuksesta tulee käydä ilmi liittymismaksun osuus, jonka perusteella vakiokorvaus viivästyksestä maksetaan.
5.6.3. Vakiokorvauksen enimmäismäärä on 30 prosenttia edellisen kohdan mukaisesta liittymismaksusta, kuitenkin enintään 3.000,00 euroa. Liittyjällä on edellisten kohtien estämättä kuitenkin oikeus saada vahingostaan kohdan 5.7 ja sen alakohtien nojalla vakiokorvauksen ylittävä korvaus.
5.7. Vahingonkorvaus
5.7.1. Liittyjällä ja käyttäjällä on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii viivästyksen vuoksi, jollei sopijapuolena oleva verkonhaltija osoita, että viivästys johtuu hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta esteestä, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon sopimusta tehtäessä ja jonka seurauksia hän ei myöskään kohtuudella olisi voinut välttää tai voittaa.
5.7.2. Jos viivästys johtuu kolmannesta osapuolesta, jota verkonhaltija on käyttänyt apunaan sopimuksen täyttämisessä, verkonhaltija tai vähittäismyyjä vapautuu vahingonkorvausvelvollisuudestaan vain, jos myös mainittu kolmas osapuoli olisi edellisen kohdan mukaan vapaa vastuusta.
5.7.3. Liittyjällä on oikeus saada korvaus välillisestä vahingosta vakiokorvauksen lisäksi vain, jos viivästys aiheutuu jakeluverkonhaltijan puolella olevasta huolimattomuudesta. Jos liittyjä ei ole kuluttaja eikä muuta ole sopijapuolten välillä sovittu, on jakeluverkonhaltijan vahingonkorvauksen enimmäismäärä aiheutuneiden välillisten vahinkojen osalta puolen liittymismaksun suuruinen. Jos jakeluverkonhaltija on syyllistynyt tahallisuuteen tai törkeään huolimattomuuteen, vahingonkorvauksen enimmäismäärän rajoitusta ei sovelleta.
5.7.4. Välillisenä vahinkona pidetään:
1) ansionmenetystä, joka liittyjälle aiheutuu viivästyksen tai siitä johtuvien toimenpiteiden vuoksi;
2) vahinkoa, joka johtuu muuhun sopimukseen perustuvasta velvoitteesta;
3) käyttöpaikan käyttöhyödyn olennaista menetystä, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa, sekä muuta siihen rinnastettavaa olennaista haittaa; ja
4) muuta samankaltaista vaikeasti ennakoitavaa vahinkoa.
5.8. Jos liittyjä ilmoittaa puolellaan olevasta viivästyksestä niin myöhään, että verkonhaltija on jo ehtinyt aloittaa liittymiseen liittyvät työt, on verkonhaltijalla oikeus periä kohtuullinen korvaus viivästyksen vuoksi tehtävistä tarpeellisista toimenpiteistä sekä hyödyttömiksi jääneistä tarpeellisista toimenpiteistä julkaisemansa hinnaston mukaiset kustannukset selvityksensä perusteella.
5.9. Sopimuspuolen on ilmoitettava toiselle sopimuspuolelle tiedossaan olevasta viivästyksestä välittömästi.
6. Liittymän rakentaminen ja siihen tarvittavat käyttöoikeudet
6.1. Verkonhaltija asentaa liittymän edellyttämän kaasun jakeluputkiston liittyjän alueelle toimitusrajaan saakka. Toimitusraja on määrämittauslaitteiston jälkeinen liitos, ellei toisin sovita. Jakeluputkiston edellyttämistä rakennusteknillisistä töistä liittyjän kiinteistön alueella sovitaan verkonhaltijan ja liittyjän kesken.
6.2. Liittyjä antaa omistamastaan tai muuten hallitsemastaan rakennuksesta sekä omistamistaan tai hallitsemistaan maa- tai vesialueista tarpeelliset tilat ja alueet verkonhaltijan käyttöön liittyjää varten rakennettavan kaasun jakeluputkiston sekä tarvittavien mittaus-, säätö- ja muiden laitteiden sijoittamista, tarkastamista ja kunnossapitoa varten. Putkistot, laitteistot ja laitteet tulee sijoittaa niin, ettei niistä aiheudu kohtuutonta vahinkoa tai haittaa. Käyttöoikeudesta ei makseta korvausta. Laitetiloja ei saa käyttää tarkoituksiin, jotka haittaavat laitteiston kunnossapitoa tai vaarantavat turvallisuutta. Liittyjä vastaa laitetilojen valaistuksesta ja siivoamisesta ja huolehtii, ettei tiloihin pääse ulkopuolisia. Verkonhaltijalle tulee järjestää esteetön pääsy huoltamaan ja tarkastamaan putkistoaan ja laitteitaan.
6.3. Verkonhaltijalla on oikeus kiinteistönmuodostamislain mukaisesti hakea rasite tai muu pysyvä käyttöoikeus edellä mainittujen oikeuksien pysyvyyden vakuudeksi. Rakentamisesta ja käyttöoikeudesta aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaamisesta on sovittava kiinteistön omistajan kanssa ennen töiden aloittamista.
6.4. Jos liittyjä haluaa tehdä kiinteistössään muutoksia, jotka aiheuttavat muutoksia verkonhaltijan omistamaan jakeluputkistoon, on liittyjän ilmoitettava siitä verkonhaltijalle kirjallisesti vähintään kolme kuukautta ennen muutostöiden aloittamista. Verkonhaltijalla on oikeus periä liittyjältä jakeluputkiston muutostöistä aiheutuneet kustannukset.
7.1. Jos liittyjä haluaa pitää kaasun liittymissopimuksen voimassa, vaikka kaasun käyttöpaikan verkkopalvelua koskevaa sopimusta ei olekaan voimassa, hänen on korvattava jakeluverkonhaltijalle liittymän ylläpidosta aiheutuvat verkonhaltijan julkaiseman ja Energiavirastolle ilmoittaman voimassa olevan hinnaston mukaiset kustannukset erillisen sopimuksen perusteella.
7.2. Liittymän ylläpitoa koskevan sopimuksen tekemisestä kieltäytymistä pidetään liittyjän olennaisen sopimusvelvoitteen rikkomisena. Sama koskee mainitun sopimuksen mukaisten maksujen olennaista laiminlyöntiä.
7.3. Liittymän ylläpidosta tehtävässä sopimuksessa tai siihen liitettävissä soveltuvista sopimusehdoista on mainittava muun ohessa maksun suuruudesta sekä niistä perusteista, joiden mukaan maksun suuruutta voidaan muuttaa sopimuksen voimassaoloaikana.
8. Liittymän toimintavarmuus ja kunnossapito
8.1. Sopijapuolet ovat velvollisia pitämään kaasuputkistonsa ja -laitteensa niitä koskevan lainsäädännön ja sen perusteella annettujen säännösten ja määräysten edellyttämässä kunnossa. Liittyjä on lisäksi velvollinen noudattamaan muita lainsäädännössä, viranomaismääräyksissä, järjestelmävastaavan asettamissa järjestelmäteknisissä vaatimuksissa ja liittymissopimuksessa mahdollisesti kaasulaitteistoille sekä niiden rakenteelle, rakentamiselle ja käytölle asetettuja vaatimuksia ja ohjeita.
8.2. Liittyjä ja käyttäjä ovat lisäksi velvollisia noudattamaan soveltuvin osin järjestelmävastaavan asettamissa järjestelmäteknisissä vaatimuksissa ja liittyjän
liittymissopimuksessa kaasulaitteistoille sekä niiden rakenteelle, rakentamiselle ja käytölle asetettuja vaatimuksia ja ohjeita.
8.3. Liittyjän tai käyttäjän on ilmoitettava viipymättä verkonhaltijalle tämän jakeluputkistossa ja laitteissa havaitsemistaan ilmeisistä vioista ja puutteista. Verkonhaltijan on korjattava mahdollisimman pian omassa jakeluputkistossaan ja laitteissaan olevat viat.
9. Xxxxxx liittymissopimuksen siirto
9.1. Verkonhaltija voi siirtää liittymissopimuksen toiselle verkonhaltijalle. Xxxxxx liittymissopimuksen ehtoja ei voida siirron yhteydessä muuttaa. Vanhan verkonhaltijan on ilmoitettava siirrosta liittyjälle kirjallisesti mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 30 päivän kuluessa siirrosta.
9.2. Liittyjä voi siirtää kaasun liittymissopimuksen kolmannelle osapuolelle.
9.2.1. Sopimusta ei kuitenkaan voida siirtää, jos verkonhaltijalla on siirtäjältä kyseessä olevaa liittymän käyttöpaikan koskevaan liittymissopimukseen, myyntisopimukseen, kokonaistoimitussopimukseen tai verkkosopimukseen perustuvia saatavia, ellei uusi liittyjä ota kyseisiä saatavia nimenomaisesti vastattavakseen.
9.2.2. Siirto on verkonhaltijaa sitova, kun siirtosopimus on allekirjoitettu ja verkonhaltija on hyväksynyt edellä mainittujen saatavien sekä muiden liittymissopimuksen sisältyvien velvoitteiden siirron. Siirronsaajaan sovelletaan näiden ehtojen liittyjää koskevia määräyksiä.
9.3. Liittymissopimus ei siirry automaattisesti kiinteistön luovutuksen yhteydessä kiinteistön uudelle omistajalle tai haltijalle, mikäli siirrosta ei ole mainittu kiinteistön luovutuskirjassa, erillisessä luovutuskirjassa tai siirrosta ei ole sovittu muutoin siten, että sopimus voidaan jälkikäteen todentaa. Xxxxxx liittymissopimuksen siirron edellytyksenä on, että kohdan 9.2 ehdot täyttyvät.
9.4. Liittymissopimusta ei voida siirtää toiseen liittymään.
10. Sopimusehtojen muuttaminen
10.1. Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen kaasun liittymissopimuksen muuttamisesta. Muutoksen muodosta katso kohdat 3.3 ja 3.5. Tämän luvun jäljempänä olevien kohtien nojalla ei voida muuttaa liittymismaksun määrää liittyjän vahingoksi.
10.2. Verkonhaltijalla on oikeus muuttaa sopimusehtoja, jos muutos perustuu lainsäädännön muuttumiseen tai viranomaisen päätökseen, jota verkonhaltija ei ole voinut ottaa lukuun liittymissopimusta tehtäessä.
10.3. Verkonhaltija voi muuttaa sopimusehtoja myös sellaisen lainsäädännön muutoksen tai viranomaisen päätöksen perusteella, joka on ollut sopimusta tehtäessä tiedossa, edellyttäen, ettei muutos olennaisesti muuta kaasun liittymissopimuksen keskeistä sisältöä.
10.4. Verkonhaltijalla on lisäksi oikeus muuttaa sopimusehtoja, jos muutokseen on erityistä syytä olosuhteiden olennaisen muuttumisen johdosta tai vanhentuneiden sopimusjärjestelyjen takia.
10.5. Verkonhaltijalla on oikeus sellaisiin vähäisiin sopimusehtojen muutoksiin, jotka eivät vaikuta sopimussuhteen keskeiseen sisältöön.
10.6. Verkonhaltijan on lähetettävä liittyjälle ilmoitus siitä, miten ja mistä ajankohdasta lukien sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Ilmoituksessa on myös mainittava, onko sopijapuolella oikeus irtisanoa liittymissopimus. Jos perusteena on muu syy kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan 30 päivän kuluttua ilmoituksen lähettämisestä. Ilmoitus lähetetään liittyjän verkonhaltijalle ilmoittamaan yhteysosoitteeseen ja jollei sellaista ole tiedossa, liittymän osoitteeseen. Ilmoitus voi sisältyä esimerkiksi liittyjälle tulevaan verkkopalvelu- tai toimituslaskuun.
10.7. Jos muutoksen perusteena on lainsäädännön muuttuminen tai viranomaisen päätös, on verkonhaltijan toteutettava muutos siitä päivästä lukien, kun muutos tai päätös tuli voimaan. Muutos voidaan toteuttaa myöhemminkin verkonhaltijan määräämänä ajankohtana, jollei kyseessä ole muutos liittyjän eduksi. Verkonhaltijan on ilmoitettava näillä perusteilla tehtävistä muutoksista mahdollisimman pian.
11. Kaasun liittymissopimuksen päättyminen ja päättymisen seuraukset
11.1. Jakeluverkonhaltijalla ei ole oikeutta irtisanoa liittymissopimusta. Liittyjä voi irtisanoa sopimuksen, kun kyseistä kaasun käyttöpaikkaa koskeva kaasun myyntisopimus ja kaasun verkkosopimus eivät ole voimassa. Verkonhaltija tarkistaa kaasun myyntisopimuksen ja kaasun verkkosopimuksen voimassaolon liittymissopimusta irtisanottaessa. Irtisanomisaika on kuukausi. Jos liittymän haltija on kuluttaja, irtisanomisaika ei saa olla kahta viikkoa pitempi.
11.2. Verkonhaltija voi irtisanomisesta huolimatta edelleen pitää voimassa muita kiinteistöjä varten rakennettua jakeluputkistoa koskevat oikeudet siten kuin niistä on sovittu. Kohdassa 6.2 mainituista oikeuksista verkonhaltija suorittaa tällöin kohtuullisen korvauksen, ellei sitä ole aiemmin suoritettu.
11.3. Verkonhaltija voi purkaa kaasun liittymissopimuksen välittömästi, jos
11.3.1 muu liittyjä kuin kuluttaja asetetaan konkurssiin eikä konkurssipesä sitoudu kaasun liittymissopimukseen tai viranomainen on todennut hänet kyvyttömäksi vastaamaan sopimukseen liittyvistä velvoitteistaan;
11.3.2 liittyjä on muuten olennaisesti rikkonut kaasun liittymissopimukseen perustuvia velvollisuuksiaan, eikä sopimusrikkomusta ole oikaistu verkonhaltijan kirjallisesti ilmoittamassa kohtuullisessa määräajassa.
11.4. Kaasun määräaikaisen liittymissopimuksen päättyessä päättyy myös kaasun liittymissopimuksen mukaista kaasun käyttöpaikkaa koskeva kaasun verkkopalvelu.
11.5. Liittyjä maksaa liittymän purkamisesta ja liittyjän kaasun jakeluverkosta erottamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.
11.6. Verkonhaltija palauttaa liittyjälle palautuskelpoisen liittymismaksun.
11.6.1. Verkonhaltijalla on oikeus kuitata mahdollisesti palautettavalla liittymismaksulla liittyjältä olevat erääntyneet saatavansa sekä vähentää palautettavan liittymismaksun määrästä liittymän mahdollisesta purkamisesta ja liittyjän kaasun jakeluverkosta erottamisesta aiheutuneet tai aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.
11.7. Verkonhaltijalla on oikeus kuittausta koskevien yleisten säännösten mukaisesti palautettavalla vakuudella tai muilla liittyjän saatavilla verkonhaltijalta kuitata liittyjältä olevat erääntyneet saatavansa. Näin ollen verkonhaltija voi vähentää
liittymisjohdon ja muiden kaasunkäytölle tarpeellisten kaasulaitteistojen purkamisesta ja liittyjän verkosta erottamisesta aiheutuneet tai aiheutuvat kustannukset palautettavan vakuuden määrästä tai muista liittyjän saatavista.
12.2. Erimielisyydet pyritään sopimaan ensisijaisesti neuvotteluteitse. Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Jos kaasun liittymissopimuksesta johtuvat erimielisyydet ratkaistaan tuomioistuimessa, kanne nostetaan liittymän sijaintipaikan käräjäoikeudessa, ellei toisin ole sovittu. Kuluttajalla on kuitenkin aina oikeus nostaa kanne Suomessa olevan kotipaikkansa käräjäoikeudessa.