Yksityisen sosiaalipalvelualan

Hyvinvointiala HALIn ja Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Soten, Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL:n, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Ta- lentian ja Sosiaalipalvelualan allianssi Sallin välinen‌‌‌

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tätä sopimusta noudatetaan Hyvinvointiala HALIn jäsenyritysten palveluk- sessa oleviin sosiaalialan palveluyksiköissä työskenteleviin työntekijöihin. Tämä sopimus ei kuitenkaan koske:

Yrityksen johtoa, itsenäisten osastojen päälliköitä sekä vastaavia esimiesasemassa olevia henkilöitä, jotka edustavat työnantajaa tä- män työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden työsuhteen ehtoja määriteltäessä.

Tällä tarkoitetaan sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, itsenäisten osastojen päälliköitä sekä vastaavia esimiesasemassa olevia hen- kilöitä, joiden pääasiallisiin tehtäviin kuuluu työnantajan edustajana toimiminen.

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3 § Työsuhteen alkaminen

1. Työsuhteen alussa voidaan sopia enintään kuuden kuukauden koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan puolin ja toisin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Alle 12 kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin si- sältyvää 30:tä kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.‌

2. Työsopimus tehdään kirjallisena. Enintään viikon kestävästä määräaikai- sesta työsuhteesta voidaan kuitenkin sopia myös suullisesti edellyttäen, et- tä työntekijälle ilmoitetaan kirjallisesti työsuhteen kestoaika ja säännöllinen työaika.

3. Määräaikainen työsuhde voidaan tehdä työsopimuslain mukaisin perustein.

3.1 Määräaikaisen työsopimuksen kestoa ei saa perusteetta sopia työnanta- jan tiedossa olevaa kyseistä työtä koskevaa määräaikaista työvoimatarvetta lyhyemmäksi ajaksi.

3.2 Määräaikaiselle työntekijälle laaditaan työvuoroluettelo tämän työehtoso- pimuksen 6 § 8. kohdan mukaisesti.

3.3 Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskey- tymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työso- pimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena työsopimuslain 1 luvun 5 § mukaisesti.

4 § Työsuhteen päättyminen

1. Työnantajan irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen nou- datetaan alla mainittuja työsuhteen kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja:

0–1 vuotta 14 vrk

yli 1–4 vuotta 1 kk

yli 4–8 vuotta 2 kk

yli 8–12 vuotta 4 kk

yli 12 vuotta 6 kk

Työntekijän irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen on ir- tisanomisaika 14 vuorokautta työsuhteen kestettyä enintään viisi vuotta ja yksi kuukausi sen kestettyä yli viisi vuotta.

Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.

Esimerkki: Työsuhde 14 vrk irtisanomisajalla irtisanotaan 13.1. Työsuhteen viimeinen voimassaolopäivä on 27.1.‌‌‌

Kuukausina laskettaessa työsuhde päättyy järjestysnumeroltaan sa- mana päivänä, jona irtisanominen on suoritettu. Jos vastaavaa päi- vää ei ole, työsuhde päättyy kuukauden lopussa.

Esimerkki: Työsuhde 2 kk:n irtisanomisajalla irtisanotaan 13.1. Työsuhteen viimeinen voimassaolopäivä on 13.3.

Esimerkki: Työsuhde 1 kk:n irtisanomisajalla irtisanotaan 31.8. Työsuhteen viimeinen voimassaolopäivä on 30.9.

2. Määräaikainen työsuhde päättyy ilman irtisanomisaikaa sovitun työkauden päättyessä.

5 § Palkat

1. Allekirjoittajajärjestöt sopivat palkkaperusteista, palkasta ja sen maksami- sesta erillisessä palkkapöytäkirjassa.

2. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka työntekijän osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla työn- tekijän nostettavissa. Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin raha- laitokset pidetään suljettuina, pidetään lähinnä edellistä päivää erääntymis- päivänä.

6 § Työaika

Työaikaan noudatetaan mitä työaikalaissa on säädetty, ellei seuraavasta muuta johdu:

Säännöllisen työajan pituus

Kiky-työajanpidennyksen poistuminen:

30min/vk kilpailukykysopimuksen mukaisesta viikkotyöajanpidennykses- tä luovutaan 31.8.2020 tai lähinnä ko. ajankohtaa alkavan työvuoroluettelon alusta alkaen. Siihen asti noudatetaan edellisen TES:n mukaisia työaikoja.

Yleistyöaika

1. Työntekijän säännöllinen työaika muussa kuin toimisto- tai jaksotyössä on 31.8.2020 tai lähinnä ko. ajankohtaa alkavan työvuoroluettelon alusta alkaen enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 20 minuuttia viikossa.

1. b.Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on enintään 8 tun- tia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Tämä edellyttää, että työn- tekijän vuotuista työaikaa lyhennetään syyskuusta 2020 alkaen 7 tunnilla kultakin sellaiselta työssäolokuukaudelta, jonka jokaiselta päivältä työntekijälle maksetaan ao. työssä täyttä palkkaa tai johon sisältyy enintään kolme palkatonta päivää.

Vapaa-aika annetaan kertymäaikaa seuraavan puolen vuoden kuluessa tai sovittaes- sa myöhemminkin ja siitä ilmoitetaan viimeistään kaksi viikkoa etukäteen.

Toimistotyöaika

2. Työntekijän säännöllinen työaika toimistotyössä on 31.8.2020 tai lähinnä ko. ajankohtaa alkavan työvuoroluettelon alusta alkaen enintään 7 tuntia 40 minuut- tia vuorokaudessa ja 37 1/2 tuntia viikossa.

2. b. Työpaikoilla, joilla on sovellettu entistä 37 1/2 tuntia lyhyem- pää toimistotyöaikaa, luovutaan 31.8.2020 tai lähinnä ko. ajankoh- taa alkavan työvuoroluettelon alusta alkaen 30 minuutin viikkotyöajan pidennyksestä ja palataan entiseen työaikaan. Normaalityöaikaa ly- hyemmästä kesätyöajasta luovutaan kuitenkin 1.6.1994 lukien. Pai- kallisesti voidaan sopia toimistotyöajan pidentämisestä enintään 37 1/2 tuntiin tai kesätyöajasta.

Työpäivän pidentäminen tunnilla

3. Vuorokautista enimmäistyöaikaa voidaan 1 ja 2 kohtien mukaisessa työssä etukäteen sovittaessa tilapäisesti pidentää tunnilla. Tämä edellyttää, että työ- aika tasoittuu tasoittumisjakson kuluessa sovellettavaan enimmäisviikkotyö- aikaan.

Jaksotyöaika

4. Työntekijän säännöllinen työaika työaikalain 7 §:n mukaisessa jaksotyössä ku- ten yötyötä edellyttävissä varhaiskasvatuspalveluissa ja pääosan vuorokaudes- ta toimivissa sosiaalipalveluissa on 31.8.2020 tai lähinnä ko. ajankohtaa alkavan

työvuoroluettelon alusta alkaen enintään 10 tuntia vuorokaudessa, yövuorossa 12 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 20 minuuttia viikossa.

Päivystysluonteisessa jaksotyössä, jossa työntekijällä on työvuoron kuluessa yleensä mahdollisuus lepoon, työvuoron enimmäispituus voi olla pidempi, kun- han työaikalain 25 §:n mukaiset vuorokausilepoajat täyttyvät.

Työvuoron vähimmäispituus

5. Epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu työs- tä johtuva perusteltu syy kuten työn lyhytkestoisuus tai työvoiman tarve tätä edellytä.

Vaihtelevaa työaikaa koskeva ehto

6. Vaihtelevaa työaikaa koskevalla ehdolla tarkoitetaan työaikajärjestelyä, jossa:

1. työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona sopimuksen perus- teella vaihtelee työnantajan tarjoaman työn perusteella työsopimuk- sen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä tai

2. työntekijä sitoutuu tai olosuhteiden perusteella voidaan osoittaa sitoutuneen tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsuttaessa

a) ilman vähimmäistyöaikaa tai

b) osa-aikaisella työajalla, jonka toteutunut työaika 12 kuukauden seurantajaksolla olennaisesti ylittää.

Vaihtelevasta työajasta ei saa työnantajan aloitteesta sopia, jos sopimuksella ka- tettava työnantajan työvoimatarve on kiinteä.

Vaihtelevaa työaikaa koskevaan ehtoon sisältyvää vähimmäistyöaikaa ei saa työn- antajan aloitteesta sopia pienemmäksi kuin työnantajan työvoiman tarve edellyttää.

Jos toteutunut työaika edeltäneiltä 12 kuukaudelta osoittaa, ettei sovittu vähim- mäistyöaika vastaa työnantajan todellista työvoiman tarvetta, työnantajan on työn- tekijän pyynnöstä neuvoteltava työaikaehdon muuttamisesta vastaamaan todellis- ta tarvetta.

Ellei muuta yhdessä sovita, tulee vähimmäistyöaikaehto määritellä edeltäneen 12 kuukauden toteutuneen työajan keskimäärän mukaiseksi. Vähimmäistyö- aikaa ei kuitenkaan tarvitse määritellä uudelleen, jos toteutunut työaika poikkeaa

keskimäärin enintään 4 tunnilla viikossa työsopimuksessa sovitusta vähimmäis- työajasta. Jos työnantaja voi kirjallisesti osoittaa asiallisilla perusteilla tulevan työ- voimatarpeen olevan muun kuin toteutunut keskimäärä, määritellään vähimmäis- työaikaehto tämän työajan mukaiseksi.‌

Työvuoroluettelon käyttö

7. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin edellä mainittu. Tämä edellyttää, että työtä varten on ennakolta laadittu työvuoroluettelo ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työ- aika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Tasoittumisjakson pituus on 3–6 viikkoa.

Soveltamisohje:

Työvuoroluettelo tulee suunnitella kokonaisiksi kalenteriviikoiksi.

Muussa kuin jaksotyössä säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoittu- misjakson viikkona nousta 48 tuntia suuremmaksi. Jaksotyössä kuuden vii- kon tasoittumisjaksoa sovellettaessa ei työaika ensimmäisen tai jälkimmäi- sen kolmen viikon aikana saa ylittää 126 tuntia.

8. Työvuoroista laaditaan etukäteen tasoittumisjaksolle työvuoroluettelo, jo- ka on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen kunkin luettelon alkua. Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa vain so- vittaessa tai työn teettämisedellytyksissä tapahtuvan ennalta arvaamatto- man muutoksen takia. Myös viimeksi mainitussa tilanteessa muutoksesta on pyrittävä sopimaan ja siitä tulee ilmoittaa työntekijälle mahdollisimman varhain.

Soveltamisohje:

Vahvistettuun työvuoroluetteloon tehdyt muutokset on oltava nähtä- vissä ja pyydettäessä jälkeenpäin todennettavissa enintään vanhe- nemisaikojen puitteissa.

9. Jaksotyössä työntekijällä saa työvuoroluettelon mukaisesti teettää peräk- käin enintään viisi yövuoroa, minkä jälkeen hänelle on annettava vähintään 24 tunnin yhtenäinen vapaa. Viiden peräkkäisen yövuoron lisäksi työnantaja saa kuitenkin poikkeuksellisesti teettää lisä- tai ylityönä enintään kaksi yö- vuoroa työntekijän erikseen kutakin kertaa varten antamalla suostumuksella.

Lepoajat ‌

10. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perusteltua syytä muuhun menettelyyn, 1/2 tunnin ruokataukoa lukuun ottamatta yhdenjak- soiseksi. Ruokatauko voidaan paikallisesti sopia 1 tunnin pituiseksi. Mikäli työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta ruokatauon aikana, ei ruo- kataukoa lueta työaikaan.

Ellei työntekijällä ole mahdollisuutta poistua työpaikalta, on hänellä oikeus työaikana tapahtuvaan vähintään 20 minuutin ruokataukoon.

Ruokatauko tulee järjestää ainakin niille työpäiville, joiden kesto on yli 5 tuntia.

11. Työntekijälle annetaan työpäivän aikana sellaisena työnjohdon määräämä- nä aikana, jolloin se kunkin työntekijän osalta työtä haittaamatta käy päin- sä, mahdollisuus kahvitaukoon.

12. Työviikko järjestetään keskimäärin enintään viisipäiväiseksi. Viikon toinen vapaapäivä pyritään mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan viikkolepopäi- vän yhteyteen lähinnä lauantaiksi, elleivät työjärjestelyt muuta edellytä.

13. Työntekijälle annetaan vähintään 35 tunnin keskeytymätön viikkolepo kuna- kin kalenteriviikkona. Viikkolepo voidaan järjestää tilapäisesti työnantajan ja työntekijän välillä sopimalla myös siten, että se tasoittuu keskimäärin 35 tunniksi kahden viikon aikana mutta tällöinkin kullakin viikolla tulee olla vä- hintään 30 tunnin viikkolepo.

Poikkeukset työaikamääräyksistä

14. Tämän työehtosopimuksen työaikamääräykset eivät koske sellaista työaika- lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävää työntekijää, jonka työaikaa ei ennal- ta määritellä eikä työajan käyttöä valvota ja joka siten voi itse päättää työ- ajastaan, kun kyse on aiemman työaikalain mukaisesta kotityöstä, jota siihen liittyvien toiminnan erityispiirteiden vuoksi tehdään sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä. Tämä määräys ei koske sellaista etätyötä, joka on työaikalain soveltamisalan piirissä.

15. Työn tapahtuessa potilasretkillä, leiri- ja kurssimatkoilla tai vastaavissa olo- suhteissa voivat työnantaja ja työntekijä sopia työajan ja työaikakorvaus- ten määräytymisestä tämän työehtosopimuksen määräyksistä poiketen.

Tällöin tulee mahdollisuuksien mukaan ennen matkaa laatia työaikasuun- nitelma, josta ilmenee työajaksi luettava aika ja mahdollinen varallaoloaika. Päivärahat maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti.‌

6 a § Paikallinen sopiminen työajoista

Paikallinen sopiminen työajoista edellyttää ns. kaksiportaista sopimista (kohdat 1 ja 2)

1. Yritys- tai yksikkötason paikallinen työaikasopimus:

Työnantaja ja luottamusmies tai luottamusmiehen puuttuessa työntekijät yh- dessä tai muu työntekijöiden valitsema edustaja voivat sopia siitä, että tietyssä yrityksessä tai työyksikössä voidaan soveltaa kohdan 3 A–D työaikajoustoja.

2. Yksilötason paikallinen työaikasopimus

Yritykseen tai työyksikköön sovittujen työaikajoustojen soveltaminen edellyt- tää, että työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä sovitaan työaikajoustojen käytöstä.

3. Työaikajoustot

A) Työaika voidaan tasoittaa usean työvuoroluettelon kuluessa. Kukin työvuo- roluettelo tulee laatia ja antaa tiedoksi viikkoa ennen kyseisen luettelon alkua.

Tasoittumisjakson pituudeksi voidaan yleensä sopia enintään 6 kolmiviikkois- jaksoa (18 vk).

Erityisistä syistä voidaan tasoittumisjakson pituudeksi sopia enintään 17 kol- miviikkoisjaksoa (51 vk). Erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi erilaiset työmää- rät vuoden eri aikoina tai muu toiminnallinen syy tai työntekijän omiin työaika- tarpeisiin perustuva syy, jonka toteuttaminen edellyttää osapuolten yhteisen näkemyksen mukaan tavallista pidempää tasoittumisjaksoa. Erityinen syy tu- lee nimetä työaikasopimuksessa.

B) Vuorokautinen enimmäistyöaika yleis- ja toimistotyöajassa voidaan piden- tää 12 tuntiin, kunhan työaika tasoittuu tasoittumisjaksolla työehtosopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan.

C) Työvuoron enimmäispituus jaksotyössä voidaan pidentää 15 tuntiin, kunhan

työaika tasoittuu tasoittumisjaksolla työehtosopimuksen mukaiseen enim- mäistyöaikaan ja vuorokausilepo annetaan työaikalain 25 § mukaisesti.

Työaikalain mukaisesti vuorokausilevon lyhentäminen 9 tuntiin ei saa olla sään- nönmukaista. Jos lepoaika on lyhennetty alle 11 tuntiin, pitää vuorokausilevon korvaava lepoaika antaa seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annetta- va yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa varallaoloajalle.

D) Jaksotyössä 6 viikon työvuoroluetteloa käytettäessä voidaan poiketa 126 tunnin enimmäisrajoituksesta kolmen viikon ajanjaksolla, kunhan työaika ta- soittuu tasoittumisjaksolla työehtosopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan.

Muilta osin noudatetaan työehtosopimuksen työaikoihin ja niiden korvaami- seen liittyviä määräyksiä.

4. Paikallisesti sovittujen pidempien tasoittumisjaksojen työaikasuunnitelma

Pidemmille tasoittumisjaksoille on laadittava työaikasuunnitelma. Siihen kirja- taan työajan sijoittumisen keskeiset periaatteet. Tällöin tulee sopia esimerkiksi työvuorojen sijoittamisesta työtilanteen mukaan, säännöllisesti toistuvista va- paapäivistä, milloin tehdään normaalia pidempää työaikaa, mihin sijoittuu mah- dollinen pidempi vapaajakso.

Soveltamisohje: Hyvin toimivassa paikallisessa sopimisessa saadaan sovitettua yhteen työpaikan toiminnalliset tarpeet ja työntekijän työ- aikatarpeet. Työaikasuunnitelmassa sovitaan osapuolten tarpeista riippuen työajan sijoittumisen periaatteet väljemmin tai tarkemmin.

Suunnitelma voi perustellusta syystä muuttua, mutta mahdollises- ti sovitut pidemmät vapaajaksot on toteutettava pidemmän tasoittu- misjakson aikana, ellei toisin sovita.

5. Menettelytavat

Yritys- tai yksikkötason työaikasopimus, yksilötason työaikasopimus ja siihen liittyvä työaikasuunnitelma on tehtävä kirjallisesti.

Järjestelmän käytöstä voidaan sopia toistaiseksi tai kerrallaan enintään vuo- den määräajaksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on mahdollista irtisa- noa sovittaessa tai kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Päättymishetkellä kulumassa oleva tasoittumisjakso jatkuu kuitenkin sovitun tasoittumisjakson loppuun asti.

Yritys- ja yksikkötason työaikasopimus on lähetettävä tiedoksi niille allekirjoit- tajajärjestöille, joiden jäseniä sopimus koskee.

6. Itsenäinen työaikasopiminen

Mikäli työnantajan ja työntekijöiden edustajan välillä todetaan, ettei tietyn työn- tekijän kanssa sovittavilla 3. kohdan mukaisilla työaikajoustoilla ole vaikutusta muiden työntekijöiden työaikojen järjestelyyn tai muihin työehtoihin, voi kysei- nen työntekijä sopia joustoista itsenäisesti ilman yritystä tai yksikköä koskevaa paikallista sopimusta.

Tes-osapuolet muistuttavat, että liittojen sopimassa Terveet ja tulokselliset työ- ajat -oppaassa on paikallista työaikasopimista hahmottava seuraava kaavio.

Paikallisen työaikasopimisen kaksivaiheinen malli

Vaihe 1	Yritys- tai yksikkötason paikallinen sopimus
Työnantaja tai hänen nimeämänsä edustaja	Kirjallinen Sopijaosapuolet Yksilötason sopimuksen työaikajousto- mahdollisuudet Mitä työnantajaa/yksikköä/työtehtäviä koskee Voimassaolo Allekirjoitukset ja päivämäärä	Luottamusmies tai luottamus- miehen puuttu- essa työntekijät yhdessä tai heidän valitsemansa edustaja
Vaihe 2	Yksilötason työaikasopimus ja työaikasuunnitelma
Työnantaja tai hänen nimeämänsä edustaja	Kirjallinen Voimassaolo • mistä alkaen • toistaiseksi vai määräajan • valitut työaikajoustot Työaikasuunnitelmassa työajan sijoittumisen keskeiset periaatteet • esim. työtilanteen mukaan • tarkemmin esim. viikoittaiset vaihtelu- ajat, pidemmän ja lyhyemmän työajan jaksot, säännöllisesti toistuvat vapaat, mahdolliset pitkät vapaat, jakson (3–6 vko) enimmäistyöaika Allekirjoitukset ja päivämäärä	Työntekijä

6 b § Työaikapankki

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusosapuolet ovat sopineet alan työehtosopimusta täydentämään seuraavan työaikapankkijärjestelmän:

Työaikapankki käsitteenä

Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoista järjestelyä, jossa vapaa-ajaksi muutettuja lisä- ja ylitöitä, tuntikohtaisia lisiä tai varallaolokorvauksia voi- daan sopimalla säästää.

Työaikapankki ei muuta voimassa olevia työaika- ja tasoittumisjärjestelmiä (esim. paikallisesti sovittu työajan tasoittumisjakso tai liukuvan työajan jär- jestelmä). Työaikapankkijärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi näiden li- säksi pyrittäessä sovittamaan yhteen työ- ja vapaa-aikaa.

Työaikapankista sopiminen

Työaikapankin käyttöönotosta ja tarkemmasta sisällöstä sovitaan työnan- tajan ja työntekijän välillä kirjallisesti. Tällöin sovitaan esimerkiksi ajanjak- so, jonka aikana työaikapankkia kerrytetään sekä säästömahdollisuuksien enimmäismäärät. Sopiminen perustuu vapaaehtoisuuteen.

Työaikapankin päättyminen

Työaikapankin voimassaolo sovitaan toistaiseksi tai määräajaksi. Lähtö- kohtana on vapaiden kerryttäminen ja pitäminen alun perin suunnitellulla tavalla. Perustellusta syystä toistaiseksi voimassa oleva työaikapankki voi- daan kuitenkin puolin ja toisin irtisanoa päättymään neljän kuukauden irti- sanomisaikaa noudattaen tai määräajaksi tehty työaikapankki voidaan vuo- den jatkuttuaan irtisanoa päättymään neljän kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Ellei säästettyjä vapaita ole pidetty työaikapankin päättymi- seen mennessä, ne maksetaan rahana. Samoin toimitaan työsuhteen päät- tyessä.

Työaikapankin osatekijät Työaikapankin osatekijöinä voivat olla:

• Lisä- tai ylityö ja ylityön korotusosa

• Lauantai-, sunnuntai-, ilta- ja yötyökorvaus

• Varallaolokorvaus

Vapaat säästetään työaikapankkiin tunteina ja minuutteina ja vapaa anne- taan työpäivinä (5/vk) siten, että kokonaisen vapaapäivän pituus on työnte- kijän keskimääräinen viikkotyöaika/5:llä. Sovittaessa vapaa voidaan antaa myös lyhentämällä työaikaa muutoin kuin kokonaisina päivinä.

Vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen

Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä määräytyy vapaan ajalta suoritettava palkka vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan kiinteän palkan mukaisesti.

Vapaiden pitäminen

Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmissä on työn ja vapaa-ajan mahdolli- simman hyvä yhteensovittaminen työyhteisön toiminnallisten ja työntekijän yksilöllisten tarpeiden kanssa.

Työnantaja ja työntekijä sopivat työaikapankkivapaiden pitämisajankohdas- ta joko järjestelmästä sovittaessa tai järjestelmän kuluessa.

Työaikapankin vaikutus työsuhteen muihin ehtoihin

Työaikapankkivapaat eivät muuta työsuhteessa noudatettavia ehtoja. Työ- aikapankkivapaat ovat työssäolon veroista aikaa vuosilomaoikeutta lasket- taessa samoin kuin määriteltäessä oikeutta lisä- ja ylityökorvauksiin.

Työntekijän sairastuminen työaikapankkivapaan käytön yhteydessä

Jos työntekijä sairastuu ennen sovitun työaikapankkivapaan alkamista tai pankkivapaan aikana, ei työkyvyttömyysjakson yhtä päivää ylittävää osaa lasketa työaikapankkivapaaksi.

Pitämättä jäänyt vapaa siirtyy annettavaksi myöhemmin sovittavana ajan- kohtana. Jos sairauspoissaolo päätyy ennen sovitun vapaan päättymistä, vapaa jatkuu sovitun mukaisena. Työntekijän on ilmoitettava sairastumises- taan välittömästi työkyvyttömyyden alettua. Todistus työkyvyttömyydestä toimitetaan työnantajalle työpaikan käytännön mukaisesti.

Erimielisyyksien ratkaisu

Mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemisessa noudatetaan työehtosopi- muksen mukaista erimielisyyksien neuvottelumenettelyä.

7 § Arkipyhät ‌

1. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, va- punpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäi- vä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksi. Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, anne- taan vastaava kokonainen vapaapäivä saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muu- ta sovita.

Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjakson sään- nöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran (viikkotyö- aika/5).

Työehtosopimuksen 6 §:n 6. kohdassa tarkoitettua vaihtelevaa työ- aikaa tekevän työntekijän arkipyhälyhennys lasketaan edellisen lo- manmääräytymisvuoden tai edellisen 12 kuukauden toteutuneen kes- kimääräisen työajan perusteella. Jos työsuhde ei ole vielä kestänyt täyttä lomanmääräytymisvuotta tai 12 kuukautta lasketaan arkipyhä- lyhennys koko työsuhteen keston toteutuneen keskimääräisen työ- ajan perusteella tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa keskimää- räisen viikkotyöajan.

Esimerkki: Työntekijä on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aikana yhteensä 704 tuntia.

Arkipyhälyhennykset ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissaolojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnastetaan tehdyksi työksi.

Työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettu ar- kipyhälyhennyskorvauksia yhteensä 30 tuntia ja lomanmääräytymis- vuotena sairauslomien ajalta on jäänyt tekemättä työtunteja yhteen- sä 18 tuntia.

Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa on 752 t (704 + 48) / 47 = 16 t / vk. Arkipyhälyhennyksen määrä on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / ar- kipyhä.

Arkipyhälyhennykseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Tuntipalkkaiselle työnteki-

jälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvauksena arkipyhälyhennystä vastaa- va normaali tuntipalkka.‌‌‌

Soveltamisohje: Peräkkäin tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin toistuvis- sa määräaikaisissa työsuhteissa on huomioitava työsopimuslain 1 lu- vun 5 §:n säännös työsuhteen kestosta riippuvista työsuhde-etuuksista.

8 § Lisätyö

1. Lisätyöksi luetaan työ, jota osa-aikainen työntekijä tekee sovitun työajan lisäksi työehtosopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan asti. Arkipyhät alentavat osa-aikatyössä lisätyökynnystä 7 §:n mukaisesti. Lisätyöstä mak- setaan yksinkertainen tuntipalkka tehdyltä työtunnilta.

2. Lisätyön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta.

9 § Ylityö

1. Ylityötä saadaan teettää työntekijän suostumuksella lain sallimissa rajoissa.

Ylityö yleis- ja toimistotyössä

2. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään yleistyöajassa yli 8 tuntia vuo- rokaudessa ja toimistotyössä yli 7 tuntia 40 minuuttia vuorokaudessa tai keskimäärin yli edellä mainittujen määrien vuorokaudessa. Siitä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

3. Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään 31.8.2020 tai lähinnä ko. ajankoh- taa alkavan työvuoroluettelon alusta alkaen yleistyöajassa yli 38 tuntia 20 minuuttia viikossa ja toimistotyössä yli 37 1/2 tuntia viikossa ja joka ei ole vuorokautista ylityötä. Siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Työvuoroluetteloa käytettäessä viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään yli työvuoroluetteloon merkityn edellä mainitun keskimääräisen viikoittaisen enimmäistyöajan ja joka ei ole vuorokautista ylityötä. Siitä maksetaan kulta- kin kolmen viikon ajanjaksolta kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Ylityö jaksotyössä ‌‌

4. Ylityötä on työ, jota tehdään yli työvuoroluetteloon merkityn työehtosopi- muksen mukaisen keskimääräisen viikoittaisen enimmäistyöajan. Siitä maksetaan kultakin kolmen viikon ajanjaksolta kahdeksaltatoista ensim- mäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Esimerkki: Työntekijän 6 viikon työvuoroluetteloon oli ensimmäisen 3 viikon työajaksi suunniteltu 120 t ja jälkimmäisen 3 viikon työajak- si 110 t, yhteensä 230 t. Työtä kuitenkin tehtiin ensimmäisen 3 vii- kon aikana 140 t ja jälkimmäisen 3 viikon aikana 115 t, yhteensä 255

t. Ylityötä syntyy ensimmäisen 3 viikon ajalta 18 t 50 % korotettuna ja 2 t 100 % korotettuna ja jälkimmäisen 3 viikon ajalta 5 t 50 % koro- tettuna, yhteensä 25 ylityötuntia.

Työaika ja ylityö arkipyhäviikoilla ja keskeytyvissä tasoittumisjaksoissa

5. Arkipyhät alentavat tasoittumisjakson ylityökynnystä 7 §:n mukaisesti, ellei arkipyhä ole 6 kohdan mukainen työaikaa lyhentävä poissaolopäivä.

Ennalta tiedetyt poissaolot

6. Ennen työvuoroluettelon vahvistamista tiedossa olevat työpäiviksi osuvat pois- saolopäivät alentavat tasoittumisjakson ylityökynnystä keskimääräisen päivit- täisen työajan verran (viikkotyöaika/viikoittaisten työpäivien lukumäärä).

Keskimääräinen päivätyöaika, kun työtä keskimäärin 5 pv/vk

31.8.2020 tai lähinnä ko. ajankohtaa alkavan työvuoroluettelon alusta alkaen

38 t 20 min viikkotunnin työaika 7 tuntia 40 minuuttia

37 1/2 viikkotunnin työaika 7 tuntia 30 minuuttia

36 t 15 min viikkotunnin työaika 7 tuntia 15 minuuttia jne.

Soveltamisohje: Ellei työvuorojen sijoittumista eri viikonpäiville tiedetä en- nen työvuoroluettelon vahvistamista, oletetaan työvuorojen sijoittuvan maa- nantain ja perjantain välille ja tällöin maanantain ja perjantain väliset tiedos- sa olevat poissaolopäivät alentavat ylityökynnystä.

7. Kohdan 6 mukainen ylityökynnys on samalla työvuoroluetteloon suunnitel- tavan säännöllisen työajan määrä.‌

Yllättävät poissaolot

8. Työvuoroluettelon vahvistamisen jälkeen tietoon tulevat poissaolot alenta- vat ylityökynnystä työvuoroluetteloon merkittyjen poissaolon vuoksi teke- mättä jääneiden työtuntien mukaisesti.

10 § Palkan osittaminen

Kuukausipalkka ositetaan silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy kesken pal- kanmaksukauden sekä palkattomien poissaolojen yhteydessä. Osakuukau- den palkka lasketaan kuukausipalkkaisella työntekijällä seuraavasti:

Ennalta tiedetyt poissaolot

1. Ennen työvuoroluettelon vahvistamista tiedossa olevien palkattomien poissa- olojen yhteydessä osakuukauden palkka lasketaan tehtävien työpäivien suh- teessa kuukauden normaaleihin työpäiviin. Arkipyhät rinnastetaan työpäiviin.

Soveltamisohje: Ellei työvuorojen sijoittumista eri viikonpäiville tie- detä ennen työvuoroluettelon vahvistamista, oletetaan työvuorojen sijoittuvan maanantain ja perjantain välille ja tällöin osakuukauden palkka lasketaan työssäolojakson maanantain ja perjantain välisten päivien suhteessa kuukauden kaikkiin maanantain ja perjantain vä- lisiin päiviin.

Esimerkki: Kuukaudessa olisi normaalisti 21 työpäivää. Työntekijä anoo palkatonta vapaata viikoksi, johon sisältyy normaalisti 5 työ- päivää. Osakuukauden palkka on 16/21 täydestä kuukausipalkasta. Lopputulos olisi sama, vaikka osa normaaleista työpäivistä olisi ar- kipyhiä, koska arkipyhät rinnastetaan työpäiviin.

Yllättävät poissaolot

2. Työvuoroluettelon vahvistamisen jälkeen tietoon tulevat palkattomat pois- saolot alentavat palkkaa tekemättä jääneiden työtuntien verran.

Aiempi laskentasääntö ‌

3. Mikäli jaksotyössä on aiemmin sovellettu kalenteripäiviin perustuvaa osa- kuukauden palkan ja ylityökynnyksen laskentasääntöä, voidaan paikallisesti sopia aiemman käytännön jatkamisesta.

11 § Tuntikohtaisten korvausten laskenta ja vaihto vapaaksi

1. Laskettaessa lisä- tai ylityökorvauksia tai muita tuntikohtaisia korvauksia (ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntaityö, varallaolo ja hälytystyö) saadaan työnteki- jän perustuntipalkka 31.8.2020 tai lähinnä ko. ajankohtaa alkavan työvuoro- luettelon alusta alkaen 38 tunnin 20 minuutin viikkotyöajan työssä jakamalla kuukausipalkka luvulla 163, 37 1/2 tunnin viikkotyöajan toimistotyössä lu- vulla 160 ja 36 tunnin 15 minuutin viikkotyöajan toimistotyössä luvulla 153. Osa-aikatyössä jakajana on viikkotyöajan suhde kyseisen työaikamuodon täyden viikkotyöajan jakajaan.

Esimerkki: Yleis- tai jaksotyössä osa-aikatyöntekijän sovittu työaika on 20t/vk. Hänen kk-palkan jakajansa on 20/38,333 x 163 = 85,04

Työntekijän perustuntipalkka saadaan jakamalla em. jakajilla työntekijän varsinainen säännöllinen kuukausipalkka. Se sisältää joka kuukausi saman suuruisina maksettavat taulukkopalkan palveluslisineen ja mahdollisine henkilö- tai tehtäväkohtaisine lisineen. Siihen ei lasketa mukaan tuntikoh- taisia lisiä (ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntailisät) eikä luottamusmies- tai työ- suojeluvaltuutetun palkkiota.

2. Lisä- tai ylityöstä maksettava palkka tai muu tuntikohtainen korvaus voi- daan työnantajan ja työntekijän suostumuksella vaihtaa vastaavilla prosen- teilla korotettuun vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.

3. Tuntikohtaiset korvaukset lasketaan korottamattomasta perustuntipalkas- ta ja työntekijä voi samanaikaisesti olla oikeutettu useammalla perusteella korotettuun palkkaan.

Esimerkki: Sunnuntaina tehty iltatyö: Korotus 115 % (100 % + 15 %).

4. Rahana maksettavat tuntikohtaiset korvaukset maksetaan viimeistään sen työnantajan normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä, joka lähinnä seuraa sitä työvuoroluetteloa jolta lisät ovat kertyneet edellyttäen, että työvuoro-

luettelon päättymisen ja palkanmaksun väliin jää palkanmaksun toteuttami- seen tarvittava aika.‌‌‌

12 § Sunnuntaityö

Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, uudenvuodenpäivänä, lop- piaisena, pitkäperjantaina, pääsiäislauantaina, 2. pääsiäispäivänä, vapun- päivänä, helatorstaina, juhannusaattona, juhannuspäivänä, pyhäinpäivänä, it- senäisyyspäivänä, jouluaattona, joulupäivänä ja tapaninpäivänä tehtyä työtä, maksetaan sunnuntaityökorotuksena tehdyiltä tunneilta 100 %:lla korotettu perustuntipalkka.

Sunnuntaityökorotus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 20.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä lukuun ottamatta juhan- nus- ja jouluaattoa edeltäviä päiviä.

13 § Lauantaityö

Lauantaityöstä maksetaan lauantaityökorotuksena tehdyiltä tunneilta 25

%:lla korotettu perustuntipalkka 06.00–20.00 välisenä aikana tehdystä työs- tä. Lauantaityökorotusta ei makseta sunnuntaityökorotukseen oikeutetulta ajalta.

14 § Ilta- ja yötyö

1. Kello 18.00–21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä tehdyiltä tunneilta 15 %:lla korotettu perustuntipalkka.

2. Kello 21.00–06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisänä tehdyiltä tunneilta 30 %:lla ja jaksotyössä 40 %:lla korotettu perustuntipalkka.

15 § Varallaolo ja hälytyskorvaus

1. Varallaolo ei saa kohtuuttomasti haitata työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Va- rallaolokorvauksen määrä tai sen määräytymisperusteiden on oltava kirjalli- sesti työntekijöiden tiedossa varallaoloa koskevaa sopimusta tehtäessä.

2. Jos työntekijä sopimuksensa mukaan on velvollinen oleskelemaan

asunnossaan päivystysvalmiudessa, maksetaan hänelle varallaoloajalta 50 ‌

% hänen perustuntipalkastaan.

3. Muusta kuin asunnosta käsin tapahtuvasta varallaolosta suoritetaan tuntia kohden rahakorvaus, joka on varallaolon ja siihen liittyvän sidonnaisuuden mukaan 15–35 % työntekijän perustuntipalkasta.

4. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaolokorvaus voidaan sopia vaihdet- tavaksi vastaavien korvausprosenttien mukaiseen vapaa-aikaan.

5. Hälytyskorvaus maksetaan, jos työntekijä työpaikalta jo poistuttuaan kutsu- taan vapaa-aikanaan työhön ja työhön saapumisen pitää tapahtua viimeis- tään kuuden tunnin kuluessa hälytyksestä. Hälytyksen ja työhön tulemisen väliin jääviä yötunteja (kello 21–06) ei kuitenkaan oteta huomioon kuuden tunnin rajaa laskettaessa.

Varallaoloaikana tapahtuvasta työhön hälyttämisestä ei makseta hälytys- korvausta.

Esimerkki: Työntekijälle soitetaan kotiin illalla kello 20 ja pyydetään saapumaan työhön seuraavana aamuna kello 10. Hälytyksen ja työ- hön tulon väliin jää kello 21–06 välisten yötyötuntien ulkopuolelle 5 tuntia, joten hälytysraha maksetaan.

Hälytyskorvauksen normaali määrä on 18 €. Mikäli työhön lähtemisen pitää kuitenkin tapahtua välittömästi hälytyksen tapahduttua, on hälytyskorvauk- sen määrä 25 €. Mikäli työhön hälyttäminen merkitsee työntekijän työvuoro- luetteloon merkityn työvuoron aloittamisen aikaistumista enintään tunnilla, on hälytyskorvauksen määrä 10 €.

Velvollisuus hälytyskorvauksen maksamiseen ei koske lisätöiden tarjoamis- ta tarvittaessa työhön kutsuttaville osa-aikatyöntekijöille.

16 § Kielilisä

1. Jos työnantaja edellyttää työntekijältä muun kuin suomen tai ruotsin kielen sujuvaa hallintaa tai viittomakielen hallintaa maksaa työnantaja kielilisää 21–42 euroa kuukaudessa kielitaidosta ja kielen käyttötarpeesta riippuen tai muutoin ottaa edellytetyn kielitaidon palkkauksessa huomioon vähin- tään em. tasoisena. Kielilisää ei pidä maksaa, jos työ luonteensa puolesta edellyttää vieraan kielen hallintaa.

Työntekijä säilyttää oikeutensa mahdolliseen tätä korkeampaan kielilisään lisän entisten antoedellytysten ollessa voimassa.‌‌

2. Kielilisää myönnetään anomuksesta. Selvityksenä kielitaidosta on esitettä- vä yliopiston, korkeakoulun tai oppikoulun asianomaisen kielen lehtorin tai tunnetun ulkomaisen oppilaitoksen antama enintään kaksi vuotta vanha to- distus. Lisän maksaminen lakkaa myöntämisedellytysten lakatessa.

17 § Matkakustannukset ja päivärahat

Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen osalta noudatetaan kulloin- kin voimassa olevaa valtion matkustussääntöä.

Usean työpisteen työssä noudatetaan lisäksi TES:n liitteenä (s. 76) olevan pöytäkirjan periaatteita.

Jos työpaikalla on noudatettu kulloinkin voimassa olevaa verohallituksen päätöstä verottomien matkakustannusten korvausten perusteista ja mää- ristä, voidaan käytäntöä edelleen jatkaa tai paikallisesti sopien siirtyä sii- hen, jos aiemmin on noudatettu valtion matkustussääntöä.

18 § Vuosiloma

1. Vuosilomaedut määräytyvät vuosilomalain ja seuraavien määräysten mu- kaisesti.

2. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuu- kaudelta:

a) kaksi arkipäivää

b) kaksi ja puoli arkipäivää, jos työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään vuoden nykyisellä työnantajalla.

Esimerkki: Alle 15 vuotta alan työkokemusta omaavan työnteki- jän työsuhde on alkanut 1.1.2018. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2017–31.3.2018 hän ansaitsee lomaa 2 arkipäivää/täysi loman- määräytymiskuukausi. 1.4.2018 alkaen hän ansaitsee lomaa 2,5 ar- kipäivää/kk, kunhan työsuhde yhteensä kestää vähintään vuoden.

c) kolme arkipäivää, jos hänellä on maaliskuun loppuun mennessä palve- luslisään oikeuttavaa palvelusaikaa vähintään 15 vuotta.

Esimerkki: Työntekijällä täyttyy 15 vuotta palveluslisään oikeuttavaa alan työkokemusta 1.9.2018. Hän alkaa ansaita lomaa 3 arkipäivää/ kk 1.4.2018 alkaen.

d) Työntekijä saa vuosittain kolme ylimääräistä vuosilomapäivää, jos hä- nellä on maaliskuun loppuun mennessä vähintään 3 vuotta palveluslisään oikeuttavaa palvelusaikaa välittömästi jatkuneessa työsuhteessa nykyisel- lä työnantajalla (työsopimuslain 1 luvun 5 §:n mukaisesti useita peräkkäisiä vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuneita määräaikaisia työsuhteita käsitel- lään kuten välitöntä työsuhdetta) tai yhteensä vähintään 10 vuotta palvelus- lisään oikeuttavaa palvelusaikaa.

e) Nykyisen työnantajan palveluksessa 31.10.1993 ollut työntekijä, jolla oli 31.3.1994 mennessä yhteensä vähintään 15 vuotta palve- luslisään oikeuttavaa palvelusaikaa, säilyttää oikeutensa kuuteen yli- määräiseen vuosilomapäivään. Lomanpidennyksestä voidaan sopia paikallisesti.

f) edellytyksenä d- ja e-kohtien lomanpidennykselle on, että työntekijä on ansainnut vuosilomaa lomanmääräytymisvuonna vähintään kuudelta kuu- kaudelta.

Xxxxxxxxx: Yli 15 vuotta palveluslisään oikeuttavaa työkokemusta omaavan työntekijän työsuhde on alkanut 1.1.2018. Hän alkaa ansai- ta lomaa välittömästi 3 arkipäivää/täysi lomanmääräytymiskuukau- si. 31.3.2018 päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta hän ei vielä saa kolmea ylimääräistä lomapäivää, koska on kyseisenä lomanmääräyty- misvuonna ansainnut lomaa alle kuudelta kuukaudelta.

3. Vuosilomaan oikeuttavaan palvelusaikaan luetaan kaikki palveluslisiin palk- kasopimuksen 3 §:n mukaisesti oikeuttava palvelusaika.

4. Viisi viikkoa ylittävä loman osuus annetaan työnantajan määräämänä ai- kana kesäloma- tai talvilomakaudella. Lakimääräinen vuosiloma annetaan vuosilomalain mukaisesti.

Lapin maakunnan alueella kesälomakausi on 1.6.–30.9.

5. Säästövapaa: Työnantaja ja työntekijä voivat sopia säästövapaajärjestel-

mästä vuosilomalain 27 §:n ja työaikalain 23 §:n mukaisesti. Säästöva- paaksi voidaan siirtää vuosilomasta 18 päivää ylittävä osuus. Lisä- ja yli- työkorvauksena annettava vapaa-aika voidaan osin tai kokonaan sopia yhdistettäväksi säästövapaaseen.

6. Vuosilomapalkka: Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisäl- tyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. tuntikohtaisia lisiä vastaava lisäys vuosilomapalkkaan ja vuosilomakorvaukseen.

Tuntikohtaiset lisät otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuu- kausipalkan perusteella laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa, kuinka monta prosenttia lomanmää- räytymisvuoden aikana maksetut tuntikohtaiset lisät ovat olleet sa- malta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisistä palkoista.

Mikäli työsuhde ei vielä ole ollut voimassa edellisenä lomanmääräy- tymisvuotena, lasketaan tuntikohtaisten lisien korotusosuus koko työsuhteen ajalta tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa lisien kes- kimääräisen osuuden.

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan aiemman vuosilomalain käytännön mukaisesti käyttäen jakajana 25:ttä ja kertojana lomapäivien lukumäärää, ellei paikal- lisesti sovita osakuukauden palkanlaskusäännön käyttämisestä. Käytettäessä jakajaa 25 tehdään kiinteän vuosilomapalkan tasaus työntekijän varsinaisen kuukausipalkan mukaiseksi seuraavan pal- kanmaksun yhteydessä aiemman vuosilomalain mukaisesti, milloin yhteenlasketut loma- ja kuukausipalkkaosuudet eivät vastaa varsi- naista kuukausipalkkaa.

Vuosilomapalkan laskennassa käytetään vuosilomalain laskenta- sääntöjä. Jos työntekijän vuosilomapalkka tai lomakorvaus määräy- tyy prosenttiperusteisena ja hän ansaitsee lomaa TES:n 18 §:n 2 c–e kohtien perusteella yli lakimääräisen (2 tai 2,5 arkipäivää/kk) tason, korotetaan lain mukaista 9 % tai 11,5 % lomapalkkaa tai lomakorva- usta 0,38 % kutakin lain tason ylittävää lomapäivää kohden.

7. Lomapalkan maksaminen: Lomapalkka maksetaan työsuhteessa tavanomai- sesti noudatettavana palkanmaksupäivänä, ellei työntekijä viimeistään kuu- kautta ennen loman alkua pyydä lomapalkan maksamista vuosilomalain mu- kaisesti.

(Työntekijän pyynnöstä vuosilomalain mukainen periaate yli kuuden päivän lomissa on lomapalkan maksaminen ennen loman alkamista ja tätä lyhyemmissä lomanosissa maksaminen tavanomaisena pal- kanmaksupäivänä.)‌

8. 1.4.2022 alkaen ansaittavissa vuosilomissa siirrytään s. 82 liitteen mukai- sesti vuosilomalain mukaisesta arkipäivälaskennasta (6/vk) lomapäivälas- kentaan (5/vk), ellei työnantajakohtaisesti päätetä aikaisemmasta voimaan- tulosta.

19 § Lomaraha

1. Työntekijälle maksetaan xxxxxxxxxx 50 % hänen tämän työehtosopimuk- sen mukaisesta 18 § 6. kohdan tuntikohtaiset lisät sisältävästä vuosiloma- palkastaan. Lomarahaa ei kuitenkaan makseta 18 §:n 2 kohdan d- ja e-koh- tien lisälomapäivistä.

Lomaraha lasketaan kesäkuun säännöllisen kuukausipalkan perusteella ja maksetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä, ellei maksuajankohtaan sovita vähäisiä muutoksia työnantajan ja työntekijän välillä.

Soveltamisohje: Maksuajankohdan vähäisellä muutoksella tarkoitetaan muuta maksuajankohtaa kuin heinäkuuta lomakaudella (2.5.–30.9.)

Esimerkki: Työntekijä on ansainnut lomaa 30 arkipäivää. Loman- määräytymisvuoden tuntikohtaiset lisät ovat olleet 8 % lomanmää- räytymisvuoden kuukausipalkoista. Lomaraha on 50 % x 30/25 x 8

%:lla korotettu kesäkuun säännöllinen kuukausipalkka (tilapäisiä muutoksia tai palkattomia poissaoloja ei oteta huomioon). Työsuh- teen päättyessä lomaraha lasketaan työsuhteen päättymishetken kuukausipalkan perusteella.

Mikäli työntekijän lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti tai vuosilo- malain 10 § 4 momentin mukaisissa muutostilanteissa lomanmääräytymis- vuoden aikaisen kuukausipalkan perusteella, on lomarahan suuruus 50 % tuntikohtaiset lisät sisältävästä lomapalkasta lukuun ottamatta 18 § 2. d- ja e-kohtien lisäpäiväosuutta.

2. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa lomansa ja palaa lomaltaan sovittuna aikana, ellei lomaltapaluun esteenä ole vuosilo- malain 7 §:ssä mainittu tai muu hyväksyttävä syy.

3. Xxxxxxxx maksetaan myös lomakorvauksesta edellyttäen, että työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Tämä ei kuiten- kaan koske työntekijää, joka jättää irtisanomisajan noudattamatta tai päät- tää määräaikaisen työsuhteen työsopimuslain vastaisesti tai jonka työsuh- de on todettu purkautuneeksi työsopimuslain 8 luvun 3 §:n mukaisen työstä poisjäännin vuoksi.‌

20 § Sairausajan palkka

1. Jos työntekijä työnteon alettua estyy tekemästä työtä sairauden tai tapa- turman vuoksi eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, maksaa työnantaja hänelle työsuhteen jat- kuessa palkkaa työsuhteen keskeytymättömän keston perusteella kultakin poissaolojaksolta seuraavasti:

Työsuhteen pituus: Sairausajan palkanmaksujakso:

alle 1 kuukausi Sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arki päivää (50 % palkasta)

1 kuukausi–alle 3 vuotta 28 kalenteripäivää (täysi palkka)

3–5 vuotta 35 kalenteripäivää (täysi palkka)

yli 5–10 vuotta 42 kalenteripäivää (täysi palkka)

yli 10 vuotta 56 kalenteripäivää (täysi palkka)

Xxxxxxx poissaolon syy on työntekijän työtehtävissä sattunut tapaturma, työntekijää työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammattitauti on sairaus- ajan palkanmaksujakso 90 kalenteripäivää.

2. Jos sama sairaus uusiutuu 15 kalenteripäivän kuluessa työhön palaamises- ta, lasketaan sairausajan palkanmaksujakso kuin kyseessä olisi yksi pois- saolojakso.

3. Sairauden ajalta maksettavassa palkassa otetaan huomioon säännölliseltä työajalta tulevat tuntikohtaiset lisät kuten vuosilomapalkassa. Vaihtoehtoi- sesti työnantaja voi noudattaa käytäntöä, jossa tuntilisät maksetaan vahvis- tetun työvuoroluettelon mukaisesti ja työvuoroluettelon päättymisen jälkei- seltä ajalta kuten vuosilomapalkassa.

4. 6 §:n 6 kohdan mukaisessa vaihtelevan työaikaehdon työsopimuksessa oi- keus sairausajan palkkaan syntyy 20 §:n mukaisesti, jos työkyvyttömyysai- kaan kohdistuva työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon, siitä on muutoin

sovittu taikka olosuhteisiin nähden voidaan muutoin pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä.‌

Työvuoroluettelon päättymisen jälkeiseltä ajalta sairausajan palkka mää- räytyy työntekijän keskimääräisen työajan perusteella. Se lasketaan sel- laisen ajanjakson perusteella (esimerkiksi 6 kk tai edellinen loman- määräytymisvuosi), joka osoittaa sen keskimääräisen työajan, jota hän sairauspoissaolonsa aikana olisi tehnyt.

5. Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee sai- rauspäivärahan itselleen saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvityk- set, jotka työntekijän tulee toimittaa viivytyksettä.

Sama periaate koskee muitakin lakimääräisiä päivärahoja.

Mikäli päivärahoja ei makseta työntekijästä johtuvasta syystä, maksaa työnantaja vain päivärahan ja sairausajan palkan välisen erotuksen.

6. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumi- sestaan.

7. Työkyvyttömyys on vaadittaessa varmennettava lääkärin todistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä.

Sairausepidemian aikana ja tilanteessa, jossa lääkärin vastaanotto- aikoja ei ole saatavilla, voidaan hyväksyttävänä selvityksenä pitää työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamaa sairauslomatodis- tusta lyhytaikaisesta 1–3 kalenteripäivää kestävästä poissaolosta.

Työnantaja voi perustellusta syystä nimetä käytettävän lääkärin ja tällöin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.

21 § Lääkärintarkastukset ja rokotukset

1. Työnantaja ei seuraavissa tapauksissa vähennä työntekijän palkkaa, jos tar- kastukset ja tutkimukset tehdään tarpeetonta työajan menetystä välttäen eikä tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja niistä on ilmoitet- tu etukäteen.

a) Työntekijä käy sairauden toteamiseksi, hoidon tai apuvälineen (esim. sil- mälasit) määräämiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa ja

tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentut- kimuksessa.‌

b) Raskaana oleva työntekijä käy synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tut- kimuksissa kuten neuvolatarkastuksissa, joissa seurataan raskaana olevan työntekijän tai sikiön terveydentilaa.

2. Työntekijän käynnit uuden työn edellyttämissä tai muissa lakisääteisissä lää- kärintarkastuksissa luetaan työajaksi. Tällöin työnantaja maksaa välttämät- tömät matkakustannukset.

3. Työntekijällä on oikeus käydä työn edellyttämässä rokotuksessa työaikana, jollei se ole vaikeudetta mahdollista muuna aikana.

22 § Lyhyt tilapäinen poissaolo

1. Mikäli työntekijä on poissa työstä seuraavassa mainittujen työntekijän työ- päiväksi sattuvien tapahtumien vuoksi, ei tällainen poissaolo vähennä työn- tekijän palkkaa tai vuosilomaa. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on enintään yksi päivä paitsi lapsen äkillisen sairastapauksen yhteydessä.

a) Alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillinen sairastuminen siltä osin kuin poissaolo on välttämätöntä hoidon järjestämiseksi. Palkallinen pois- saolo ei kuitenkaan voi jatkua kolmea työpäivää pidempään sairastumisen alusta lukien. Poissaolon syy on vaadittaessa todistettava lääkärin todistuk- sella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä ja vaadittaessa on annettava selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Allekirjoittajajärjestöt toteavat, että yhteiskunnassa pyritään per- hevelvoitteiden nykyistä tasaisempaan jakautumiseen naisten ja miesten kesken. Tämän mukaisesti kahden työssä käyvän huolta- jan perheissä tulisi pyrkiä jakamaan työstä poisjäännit tasapuolises- ti molempien vanhempien kesken.

b) Muun perheenjäsenen äkillinen hoitoa vaativa sairastuminen. Poissaolon syy on vaadittaessa todistettava lääkärin todistuksella tai muulla työnanta- jan hyväksymällä selvityksellä ja vaadittaessa on annettava selvitys hoidon välttämättömyydestä.

c) Perheenjäsenen kuolema.

d) Perheenjäsenen tai lähiomaisen hautajaiset.‌

Perheenjäsenellä tarkoitetaan työntekijän kanssa samassa talou- dessa elävää avio- ja avopuolisoa ja näiden samassa taloudessa eläviä omia tai puolison lapsia. Lapseksi katsotaan myös otto- ja kasvattilapsi.

Lähiomaisella tarkoitetaan työntekijän perheenjäseniä sekä van- hempia, isovanhempia, lapsia, lapsenlapsia, veljiä, sisaria ja avio- tai avopuolison vanhempia.

e) Omat vihkiäiset.

f) Omat 50- ja 60-vuotispäivät

g) Asevelvollisen kutsuntatilaisuus.

2. Reservin kertausharjoituksiin osallistuvalle työntekijälle maksetaan palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.

3. Vapaaehtoiseen asepalveluun astuvalle naispuoliselle työntekijälle anne- taan palkatonta vapautta asepalvelun ajaksi. Tältä ajalta ei kerry työsuhtee- seen perustuvia etuuksia.

4. Kunnanvaltuuston ja -hallituksen tai lainmukaisen vaalilautakunnan kokouk- seen osallistumisesta aiheutuva ansionmenetys korvataan tällaisen luotta- muselimen jäsenelle.

5. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestön, sen jäsenjärjestön tai työn- tekijäkeskusjärjestön ylimpien päättävien toimielinten kokoukseen tai liitto- ja edustajakokoukseen tai hallituksen jaoksen/taustaryhmän kokoukseen osal- listumisesta aiheutuva ansionmenetys korvataan tällaisen luottamuselimen jäsenelle.

6. Tämän pykälän mukaisesta poissaolosta on työntekijän ilmoitettava viipy- mättä ja mahdollisuuksien mukaan etukäteen.

23 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

1. Työntekijän äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräyty- vät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Äitiysvapaan alusta lukien maksetaan työntekijälle työsuhteen kestäessä varsinaista säännöllistä palkkaa 72 arkipäivältä edellyttäen, että työntekijä on ollut työsuhteessa vähintään kolme kuukautta.‌‌

Soveltamisohje:

Ko. ehtojen mukaisesti työntekijällä on oikeus äitiysvapaan palkkaan myös hänen jäädessään vanhempain- tai hoitovapaalta uudelle äitiys- lomalle asianmukaisia ilmoitusaikoja noudattaen.

Isyysvapaan alusta lukien maksetaan työntekijälle työsuhteen kestäessä varsinaista säännöllistä palkkaa 6 arkipäivältä edellyttäen, että työntekijä on ollut työsuhteessa vähintään kolme kuukautta.

Varsinainen säännöllinen palkka tarkoittaa työntekijän kuukausipalk- kaa siihen kuukausittain samansuuruisina maksettavine henkilö- tai tehtäväkohtaisine lisineen. Siihen ei lasketa mukaan tuntikohtaisia li- siä kuten lisä- ja ylitöitä tai ilta-, yö-, lauantai- tai sunnuntaikorotuksia.

Työnantaja hakee äitiyspäivärahan palkanmaksun ajalta itselleen saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset, jotka työntekijän tulee toimittaa viipymättä.

Mikäli päivärahoja ei makseta työntekijästä johtuvasta syystä, maksaa työnantaja vain päivärahan ja kiinteän palkan välisen erotuksen.

24 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenki- vakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

25 § Suojavaatetus

Työntekijälle, joka pääsääntöisesti työskentelee likaisissa tai vaatetusta ku- luttavissa tehtävissä annetaan asianmukainen suojavaatetus ja työturvalli- suuden edellyttämä suojavarustus. Työnantaja kustantaa näiden hankinnan ja huollon. Suojavaatetuksesta voidaan sopia paikallisesti.

26 § Luottamusmies ‌‌‌

1. Yrityksen järjestäytyneillä työntekijöillä on oikeus keskuudestaan valita luottamusmies ja varaluottamusmies toimimaan heidän valtuuttamanaan asioissa, jotka koskevat tämän työehtosopimuksen tulkintaa tai muita työ- suhteeseen liittyviä kysymyksiä.

2. Muilta osin noudatetaan allekirjoittajajärjestöjen välistä luottamusmiesso- pimusta.

27 § Koulutus ja työhyvinvointi

Työnantajan järjestämän ammatillisen koulutuksen, yhteisen koulutuksen ja ammattiyhdistyskoulutuksen osalta noudatetaan allekirjoittajajärjestöjen välistä koulutussopimusta.

Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että työntekijän henkilökohtaisen ammat- titaidon ja työhyvinvoinnin kehittämistarpeita tulee tarkastella työntekijän ja esimiehen välillä vuosittain.

28 § Kokoontuminen työpaikoilla

Tämän työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestön rekisteröidyllä alayhdis- tyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaa- valla on mahdollisuus työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työnantajan osoittamissa sopivissa tiloissa työpaikan työsuhteita koskevista kysymyk- sistä seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaa ko- kouksen järjestäjä.

c) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuk- sen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

29 § Jäsenmaksujen periminen ‌‌‌‌

Työnantaja perii työntekijän antamalla valtuutuksella tämän työehtosopi- muksen allekirjoittajajärjestön jäsenmaksut työntekijän palkasta ja tilittää ne liiton tilille ohjeiden mukaisesti. Työntekijälle annetaan vuoden päätyttyä todistus pidätetystä summasta.

30 § Keskusjärjestösopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia siinä muodossa kuin ne olivat voimassa ennen 15.2.2017 sekä suositusta:

Yhteistoimintasopimus ja allekirjoituspöytäkirja (LTK-SAK/STTK/AKAVA) 2001

Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla (EK-SAK/STTK/AKAVA) 2015 Hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja (LTK-SAK/STTK/AKAVA) 2000

31 § Paikallinen sopiminen

Tämän työehtosopimuksen määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin paikallisen sopimisen menettelytapojen (s. 52) mukaisesti.

32 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Työehtosopimuksen tulkintaan ja soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä työntekijä keskustelee ensin esimiehensä kanssa.

Paikalliset neuvottelut:

Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnan- tajan ja työntekijän tai luottamusmiehen kanssa. Neuvottelut aloitetaan ja käydään ilman aiheetonta viivytystä.

Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan erimielisyyskohdista ja osapuolten kannoista perusteluineen muistio, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää.

Siihen liitetään asiaa koskevat liitteet ja muistio allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

Liittoneuvottelut:

Asian jäädessä erimieliseksi paikalliset osapuolet voivat jättää asian liitto- jen ratkaistavaksi.

Työtuomioistuin:‌‌‌

Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuo- mioistuimen ratkaistavaksi.

33 § Voimassaolevat etuudet

Tämä työehtosopimus ei koske sellaisia työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen perustuvia etuisuuksia, joista on erikseen toimiehto- tai työ- ehtosopimuksesta poiketen sovittu.

34 § Työrauha

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen koko- naisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

35 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 1.4.2020–30.4.2022 jatkuen sen jälkeen aina vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota kirjallisesti viimeistään kuukautta en- nen sen päättymistä.

Sopimuksen irtisanojan on irtisanomisen yhteydessä jätettävä muutosesi- tyksen keskeisestä sisällöstä muistio vastapuolille.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut on jonkun sopijapuo- len toimesta todettu päättyneiksi.

Helsingissä 23. päivänä kesäkuuta 2020

Hyvinvointiala HALI ry

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL ry

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Sosiaalipalvelualan allianssi Salli ry

Palkkasopimus ‌‌

1 § Palkat

1. Työehtosopimuksen piirissä oleville työntekijöille maksetaan palkkaa vähin- tään alan palkkaryhmittelyn, palkkasopimuksen ja siirtymäsäännösten mu- kaisesti.

2. Mikäli työntekijä tekee sellaista työtä, jonka nimikettä tai soveltuvaa työnku- vausta ei löydy palkkaryhmittelystä, noudatetaan lähinnä vastaavan tehtä- vän ja työssä edellytettävän koulutustason mukaista palkkaryhmää.

3. Työntekijän työ kuuluu siihen palkkaryhmään, jonka mukaisia tehtäviä hän lähinnä suorittaa.

3.1. Tehtäväkohtainen vähimmäispalkka palkkaryhmän perustyössä:

Palkkaryhmän perustyössä palkka määräytyy vähintään ryhmän vähim- mäispalkkaluokan perusteella.

3.2. Tehtäväkohtainen lisä perustyötä vaativammassa työssä:

Työntekijän palkan tasoon vaikuttaa hänen työtehtäviensä vaativuus. Mikä- li työntekijän työtehtävät ovat selvästi kyseisen palkkaryhmän perustyötä vaativammat, vastuullisemmat tai edellyttävät erityistä koulutusta tai koke- musta, tulee tämä huomioida joko vähimmäispalkkaluokkaa korkeampana G-palkkaluokkana tai euromääräisenä tehtäväkohtaisena lisänä.

Esimerkkejä tilanteista, joissa 3.2. kohdan mukaista palkkatasoa tu- lee ainakin soveltaa:

• Työntekijällä on vaativuudeltaan selvästi palkkaryhmän perustyötä ylittäviä erityistehtäviä.

• Erityistä osaamista tai asiantuntijuutta vaativa tehtävä, joka ei kuulu palkkaryhmän perustyöhön

• Vastuu tietystä asiakokonaisuudesta tai hankinnoista, jotka eivät kuulu palkkaryhmän perustyöhön.

• Tietyn vastuualueen yhdyshenkilö, kun tehtävä ei kuulu palk- karyhmän perustyöhön.

Kriteereiden täyttyessä peruste tehtäväkohtaisen lisän maksamiselle

muodostuu samojen periaatteiden mukaisesti kaikissa palkkaryhmis- sä, verrattuna kunkin palkkaryhmän perustyön normaaliin vaativuus- tasoon.

Esimerkkitehtäviä, jotka voivat sijoittua yhteen tai useampaan palkka- ryhmään: Opiskelijaohjauksen vastaava, työvuorosuunnittelun vastaa- va, perehdyttämisen vastaava.

Vastaavan roolilla ei tarkoiteta yksikössä normaalin työn yhteydessä tehtävää tavanomaista osallistumista opiskelijaohjaukseen, työvuo- rosuunnitteluun tai perehdyttämiseen.

Esimerkkitehtäviä, jotka voivat sijoittua yhteen tai useampaan palkka- ryhmään: Työmenetelmien tai järjestelmien kehittämisvastaava, lää- kehoitovastaava, saattohoitovastaava, hygieniavastaava.

Luettelo koostuu esimerkeistä eikä sisällä kaikkia tehtäviä, jotka muo- dostavat oikeuden tehtäväkohtaiseen lisään.

• Työntekijä on vastaavan työntekijän asemassa tai hänellä on oh- jausvastuu muihin työntekijöihin, eikä tällainen asema kuulu palkka- ryhmän normaaleihin tehtäviin (esimerkiksi tiimivastaava).

• Työntekijällä on työssä edellytettyä erityistä työkokemusta

• Työntekijällä on palkkaryhmän normaalien koulutusvaatimusten li- säksi työn edellyttämä ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto, eri- koistumistutkinto tai erikoistumiskoulutus.

• Työpaikalla on työn luonteen perusteella sovellettu perustyötä kor- keampaa palkkatasoa ja uusia työntekijöitä palkataan samanlaisiin työtehtäviin

Allekirjoittajajärjestöt toteavat, ettei palkkausjärjestelmän tavoitteena ole se, että työntekijät aina lähtökohtaisesti sijoitettaisiin palkkaryhmän vähim- mäispalkkaluokkaan ja vain poikkeuksellisesti sovellettaisiin ylempiä palk- kaluokkia.

Ylempien palkkaluokkien käyttö on mahdollista myös muissa kuin perus- työtä selvästi vaativammissa, vastuullisemmissa tai erityistä koulutusta ja kokemusta edellyttävissä töissä.

Työntekijän G-palkkaluokka voi ylittää kyseisen palkkaryhmän G-palkkaluokat.

3.3 Sovellettavat tehtäväkohtaiset lisät ja niiden euromäärät tai vaihteluvä-

lit eri palkkaryhmissä selvitetään luottamusmiehelle ja henkilöstölle. Selvitys tehdään työnantajan harkinnan mukaan konserni-, yritys- tai työpaikkatasol- la vuosittain.‌‌

4. Henkilökohtainen pätevyyslisä

Työntekijälle voidaan erityisestä ammattitaidosta, työtehosta, työpanokses- ta, yhteistyökyvystä, ammatinhallinnasta, kehittämiskyvystä tai monipuolisis- ta vuorovaikutustaidoista maksaa henkilökohtaista palkanlisää euromääräi- senä. Lisä voidaan myöntää toistaiseksi tai määräajaksi voimassa olevaksi.

Henkilökohtaisen pätevyyslisän maksuperusteet selvitetään henki- löstölle ja luottamusmiehelle. Selvitys tehdään työnantajan harkinnan mukaan konserni-, yritys- tai työpaikkatasolla vuosittain. Maksuperus- teiden tulee olla kaikkien työtekijöiden nähtävillä.

5. Saatavuuslisä

Työvoiman saatavuuden perusteella voidaan maksaa paikkakuntakohtaista tai yksikkökohtaista saatavuuslisää.

6. Laatupalkkio

Työntekijälle tai työntekijäryhmälle voidaan maksaa laatupalkkiota työnanta- jan soveltaman laatujärjestelmän tai muun mitattavan laadun kautta erityisen laadukkaasta työstä.

2 § Paikkakuntakalleusluokittelu

1. Työehtosopimuksessa on palkkataulukot pääkaupunkiseudulle (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) sekä muulle Suomelle (muut I ja II paikkakunta- luokan mukaiset kunnat).

3 § Palveluslisät

1. Työntekijän työehtosopimuksen mukainen peruspalkka nousee oheisen palkkataulukon mukaisesti 5, 8 ja 11 palveluslisään oikeuttavan palvelus- vuoden jälkeen.

(Kokemuslisäportaiden suuruudet vaihtelevat G-palkkatasosta ja palveluslisäportaasta riippuen vajaasta 3 %:sta vajaaseen 5 %:iin pe- ruspalkasta laskettuna.)

2. Työnantajan ja työntekijän tulee työsuhteen alussa työsopimusta tehtäes- sä käydä läpi työntekijän mahdollinen palveluslisään oikeuttava palvelusai- ka. Työntekijän on tällöin esitettävä tarvittavat palvelustiedot ennen lisän myöntämistä. Työsuhteen jatkuessa seuraavat lisät myönnetään työnanta- jan toimesta. Oikeus palveluslisään alkaa oikeuden saavuttamista seuraa- van kuukauden alusta.‌

3. Palveluslisään oikeuttavaa palvelua on sellainen työskentely oman työnan- tajan palveluksessa ja muu samankaltainen työ, joissa työaika on ollut kes- kimäärin vähintään 19 tuntia viikossa. Huomioon otetaan ne kalenterikuu- kaudet vähintään 14 työpäivää kestäneissä työsuhteissa, joilta työntekijä on ansainnut vuosilomaa.

1.2.2000 jälkeen tehtävä samankaltainen tai omalle työnantajalle tehty keskimäärin alle 19 tuntia viikossa oleva osa-aikatyö tai 14 työpäivää ly- hyemmät työsuhteet tulee huomioida palveluslisään oikeuttavaksi siinä suhteessa kuin niiden työaika on täyteen työaikaan. Niiden vaikutusta huo- mioitaessa on riittävää, että työnantaja muodostaa oikeaa suuruusluokkaa olevan arvion siitä, monenko kuukauden täysiaikaista palveluslisäkertymää työntekijän osa-aika- ja tilapäistyöt vastaavat.

Saman periaatteen mukaisesti voidaan ottaa huomioon myös ennen 1.2.2000 tehty osa-aika- ja tilapäistyö.

4. Mikäli työntekijällä on muuta kuin samankaltaisen työn työkokemusta, voi- daan se lukea palveluslisään oikeuttavaksi siltä osin kuin työnantaja arvioi sen kartuttavan työntekijän pätevyyttä työhön.

4 § Harjoittelijat, kesätyöntekijät, nuoret, poikkeuksellisen yksinkertainen työ ja lähetit

1. Xxxx opiskelijan kanssa voidaan sopia harjoitteluajasta, jonka kuluessa palkka on vähintään 90 % kyseisen tehtävän ohjepalkkaluokasta.

Oppisopimuskoulutuksessa olevan työntekijän kanssa voidaan sopia palkasta siten, että se on 90 % kyseisen tehtävän ohjepalkkaluokasta. Nykyisen työnantajansa kanssa oppisopimuskoulutuksen aloittavan työntekijän palkka ei kuitenkaan voi nykyisessä työssä laskea.

2. Alle 25-vuotiaan kesätyöntekijän kanssa voidaan sopia 15.5.–15.9. väli- seksi ajaksi kesätyöpalkasta, jonka suuruus on vähintään 75 % kyseisen tehtävän ohjepalkkaluokasta. Tätä määräystä ei sovelleta, jos kesätyönteki- jäksi palkataan ammattitaitoinen sijainen.

3. a) Työehtosopimusosapuolet haluavat osaltaan edistää työvoimatoimiston palkkatukeen oikeutettujen syrjäytymisvaarassa olevien vaikeasti työllistet- tävien pitkäaikaistyöttömien työhön sijoittumismahdollisuuksia.‌

Tällaisen työntekijän kanssa, jolla työsuhdetta edeltää vähintään 12 kuukau- den yhdenjaksoinen työttömyysjakso, voidaan sopia enintään 6 kuukauden ajaksi palkasta, jonka suuruus on vähintään 90 % kyseisen tehtävän ohjepalk- kaluokasta.

Tällaisella sopimuksella pyritään henkilön elämänhallinnan vahvistamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen työtä tehden sekä työkuntoa ja työvalmiuk- sia parantaen.

3. b) Alle 25-vuotiaan työntekijän kanssa, jolla on alle kuusi kuukautta palve- luslisään oikeuttavaa työkokemusta ja vähintään kuusi kuukautta työttö- myyttä viimeisen vuoden kuluessa voidaan sopia enintään kuuden kuukau- den ajaksi palkasta, jonka suuruus on vähintään 90 % kyseisen tehtävän ohjepalkkaluokasta.

4. Mikäli työntekijän työtehtävät ovat poikkeuksellisesti palkkaryhmän pe- rustöitä olennaisesti yksinkertaisemmat tai epäitsenäisemmät tai mikäli työntekijältä puuttuu työn edellyttämä kelpoisuus, mistä syystä hän ei täy- simääräisesti pysty suorittamaan kaikkea työhön liittyviä tehtäviä, voi vä- himmäispalkka määräytyä yhtä G-palkkaluokkaa alle kyseisen palkkaryh- män vähimmäispalkkaluokan.

Työnantajan on kirjallisesti esitettävä perusteet vähimmäispalkkaluokkaa alemman palkkaportaan käytölle keskusteltuaan ensin asiasta luottamusmie- hen kanssa tai luottamusmiehen puuttuessa työntekijöiden kanssa yhdessä.

5. Lähetin palkka voi alittaa enintään 5 % kulloinkin voimassa olevan G-palkka- taulukon alimman taulukkopalkan mukaisen palkan.

5 § Osa-aikaiset työntekijät

1. Kuukausipalkkaisen osa-aikatyöntekijän kuukausipalkka määräytyy hä- nen kanssaan sovitun viikkotyöajan ja vastaavaan työhön sovellettavan työehtosopimuksen mukaisen enimmäisviikkotyöajan suhteessa. Kuitenkin näin laskettua enintään keskimäärin alle 19 tuntia viikossa työskentelevän osa-aikatyöntekijän vähimmäispalkkaa korotetaan 5 prosentilla, ellei työ- ajan jääminen alle 19 tuntiin viikossa johdu työntekijän omasta aloitteesta.

2. Tuntipalkkaisen osa-aikatyöntekijän tuntipalkka lasketaan jakamalla vas- taavaan työhön sovellettava kuukausipalkka työehtosopimuksen 11 §:n mukaisella jakajalla.‌‌‌

6 § Sijaisuus

1. Työntekijän hoitaessa sijaisena hänen normaalityötään korkeapalkkaisem- paa työtä tehden olennaisen osan työhön kuuluvista tehtävistä maksetaan hänelle palkka vähintään sijaistyön työehtosopimuksen mukaisen palkka- luokan mukaisesti kaksi viikkoa ylittävältä sijaisuusajalta ja vuosilomasijai- suuksissa kuukauden ylittävältä sijaisuusajalta.

2. Työntekijän hoitaessa omat työnsä ja sen ohella sopimuksen mukaan olen- naisen osan toisen työntekijän tehtävistä maksetaan hänelle kaksi viikkoa ylittävältä sijaisuusajalta ja vuosilomasijaisuuksissa kuukauden ylittäväl- tä sijaisuusajalta korotettua palkkaa, jonka suuruus sovitaan työntekijän ja työnantajan välillä ennen sijaisuutta. Korvauksen tulee ylittää 1 kohdan mu- kaisesti vastaavassa sijaisuustehtävässä maksettava korvaus.

3. Puolen vuoden kuluessa tehtävät sijaisuudet lasketaan yhteen, kahden vii- kon tai kuukauden ylittymistä arvioitaessa.

7 § Suojatyö

Tämä sopimus ei koske suojatyötä.

8 § Voimassaolo

Tämä palkkasopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työ- ehtosopimusta ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopimuksen päät- tyessä.

Helsingissä 23. päivänä kesäkuuta 2020 Allekirjoittajajärjestöt

Palkkasopimuksen siirtymäsäännöt ‌‌‌

Siirtymäsääntöjä sovelletaan siirryttäessä noudattamaan sosiaalipalve- lualan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää aiemmin noudatetun muun palkkausjärjestelmän sijasta.

1 § Palkkaluokkiin sijoittaminen

1. Työntekijät sijoitetaan heidän työnsä vaativuustason mukaisiin uuden palk- kausjärjestelmän palkkaryhmiin ja G-palkkaluokkiin, kun asiasta on neuvo- teltu työnantajan ja kyseisten työntekijöiden tai heidän luottamusmiehensä kanssa.

2. Tavoitteena on yksimielisyys kunkin työntekijän tekemän työn oikeasta palkkaluokasta.

3. Mikäli työntekijälle valitun G-palkkaluokan mukainen taulukkopalkka jää al- le työntekijän siirtymähetken palkan, maksetaan erotus siirtymälisänä, ellei ylite ole työn vaativuuteen tai henkilökohtaiseen pätevyyteen perustuvaa.

4. Osapuolet voivat siirtymävaiheessa tarvittaessa kääntyä allekirjoittajajär- jestöjen puoleen mutta tarkoitus on, että siirtyminen uuteen järjestelmään toteutettaisiin mahdollisimman pitkälti paikallisesti. Ennen vuotta 1998 voi- massa olleen työehtosopimuksen siirtymäsääntöjen mukaiset siirtymäoh- jeet ovat edelleen voimassa.

5. Mikäli siirtymäsääntöjen mukaiset palkankorotukset tämän kohdan mukai- sine palkkaluokkatarkistuksineen johtaisivat yli 6 %:n palkankorotukseen jonkun työntekijän osalta, voidaan yli 6 %:n palkankorotusosuuden maksa- misen aloittamista siirtää enintään kuuden kuukauden päähän sosiaalipal- velualan palkkausjärjestelmään siirtymisestä.

6. Palkkaryhmien yläpuolisia ovat ne työntekijät, joiden siirtymähetken palkka ylittää palkkaluokan G 32 mukaisen palkan.

Palkkaryhmien yläpuolisen työehtosopimuksen piirissä olevan työntekijän palkkaus maksetaan henkilökohtaisena palkkana, jota korotetaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin palkkaryhmittelyn piirissä olevien.

2 § Palveluslisien laskenta

1. Palveluslisään oikeuttava palvelu lasketaan sosiaalipalvelualan palkkausjär- jestelmään siirtymiseen asti entisen käytännön mukaisesti. Hyväksi luettava

palvelusaika ei kuitenkaan saa alittaa sosiaalipalvelualan laskentatavan mukaista palvelusaikaa.‌‌

Sen jälkeen siirrytään sosiaalipalvelualan mukaiseen laskentatapaan. Täl- löin työntekijän hyväksi luetaan ne palvelusvuodet, jotka hänen hyväkseen työsuhteessa on aiemmin luettu tai olisi tullut lukea.

3 § Palkkatakuu ja lisät

1. Kenenkään työntekijän palkkaa ei alenneta palkkausjärjestelmän muutok- sen vuoksi. Muutoin työntekijän vähimmäispalkka ja palkanlisät määräyty- vät jatkossa uuden palkkausjärjestelmän mukaisesti.

2. Syrjäseutu, kylmänalueen, saaristolisien ja vastaavien työn vaativuuteen tai henkilökohtaiseen pätevyyteen liittymättömien lisien euromäärät muuttuvat osaksi työntekijän henkilökohtaista palkkaa.

3. Työn vaativuuteen tai henkilökohtaiseen pätevyyteen perustuvat lisät mak- setaan edelleen entisen käytännön mukaisesti.

4. Mahdolliset määräajaksi myönnetyt lisät päättyvät alkuperäisen sopimuk- sen mukaisesti.

5. Mikäli työntekijän palkkaluokkaa nostetaan, voidaan taulukkopalkkojen yli maksettavasta lisästä luopua osittain tai kokonaan kuitenkin enintään palk- kaluokkakorotuksen määrällä sikäli kuin lisään ei enää ole perusteita.

6. Työn vaativuuteen tai henkilökohtaiseen pätevyyteen perustuvat lisät säi- lyvät voimassa myös työntekijän saavuttaessa uuden palveluslisäportaan. Muilla perusteilla syntyneitä taulukkopalkkojen ylitteitä voidaan uusi palve- luslisäporras saavutettaessa pienentää enintään palveluslisäkorotuksen verran, ellei ylitettä ole sovittu tai sovita säilytettäväksi.

4 § Voimassaolo

1. Nämä palkkasopimuksen siirtymäsäännöt ovat voimassa osana allekirjoit- tajajärjestöjen välistä työehtosopimusta ja päättyvät ilman eri irtisanomista työehtosopimuksen päättyessä.

Helsingissä 23. päivänä kesäkuuta 2020 Allekirjoittajajärjestöt

Sosiaalipalvelualan palkkaryhmittely ‌

(Palkkasopimuksen 1 §:ssä (s. 38) on periaatteet palkkaryhmiin sijoittumiselle ja vähimmäispalkkojen käytölle ja ylittämiselle)

A Palkkaryhmä (avustavat tehtävät):

Vähimmäispalkkaluokka 1.6.2019 alkaen G12A

Työ ei edellytä ammatillista koulutusta. Tiedot ja taidot saadaan työssä annettaval- la opastuksella. Selvät työohjeet ja rutiinit.

Esimerkkitehtäviä:

hoito- ja palveluhenkilöstö (h&p): hoitoapulainen, päiväkotiapulainen

keittiö- ja kiinteistöhenkilöstö (k&k): keittiöapulainen, laitosapulainen, siivooja hal- lintohenkilöstö (hal): avustavat toimistotyöt, postitus, asioilla käynti.

B Palkkaryhmä (perustehtävät):

Vähimmäispalkkaluokka 1.6.2019 alkaen pk-seutu G16B, muu Suomi G15B ja 1.9.2021 alkaen G16B

Tiedot ja taidot saadaan työkokemuksen tai lyhyiden kurssien kautta.

Työ perustuu määriteltyihin toimintaohjeisiin mutta tehtävänratkaisut yksilöllisem- piä kuin A-palkkaryhmässä.

Esimerkkitehtäviä:

(h&p): hoiva-avustaja, kotiavustaja, koulunkäyntiavustaja, leiriohjaaja

(k&k): keittäjä, keittiö-/ruokahuoltotyöntekijä, laitoshuoltaja, emäntä hyvin pienissä alan yksiköissä, talonmies, vahtimestari

(hal): toimistotyöntekijä, puhelinvaihteenhoitaja, tavanomaiset laskutus- ym. toi- miston rutiinityöt, vastuu kopiopalveluista, postinkulusta, puhelinpalvelusta.

C Palkkaryhmä (ammattitehtävät):

Vähimmäispalkkaluokka 1.6.2019 alkaen pk-seutu G19C, muu Suomi G18C ja 1.9.2021 alkaen G19C

Työ edellyttää vähintään ammatillista perustutkintoa taikka vastaavia tietoja ja tai- toja.

Työ on vaihtelevaa ja se suoritetaan itsenäisesti säännösten ja/tai yleisohjeiden mukaan.

Työ muodostuu itsenäisistä osa-alueista. Esimerkkitehtäviä:

(h&p): lähihoitaja, perushoitaja, lastenhoitaja, päivähoitaja, kuntohoitaja, kodin-

hoitaja, mielenterveyshoitaja, kehitysvammaisten hoitaja, askartelunohjaaja, va- paa-ajanohjaaja

(k&k): emäntä, laitosmies, ammattimies, varastonhoitaja, siivousesimies

(hal): vastuu laskutuksesta ja perinnästä, vastuu palkanlaskennasta, vastuu alan pienen yksikön kirjanpidosta.

D Palkkaryhmä (vaativat ammattitehtävät):

Vähimmäispalkkaluokka 1.6.2019 alkaen G22D

Työ edellyttää vähintään ammattikorkeakoulun/opistoasteen tutkintoa taikka vas- taavia tietoja ja taitoja.

Työ perustuu itsenäisiin ratkaisuihin annetun toimivallan puitteissa. Työ on itsenäinen tehtäväkokonaisuus.

Esimerkkitehtäviä:

(h&p): sairaanhoitaja, lastentarhanopettaja, sosionomi (AMK), sosiaaliohjaaja, so- siaalikasvattaja, geronomi, kehitysvammaisten ohjaaja, kuntoutusohjaaja, toimin- taterapeutti, fysioterapeutti

(k&k): ravitsemuspäällikkö

(hal): vastuu xxxx xxxxxx yksikön kirjanpidosta ja tilinpäätöksen laadinnasta, vastuu alan suuren yksikön rahaliikenteestä ja alakassojen toiminnasta.

E Palkkaryhmä (erikoistehtävät):

Vähimmäispalkkaluokka 1.6.2019 alkaen G24E

Työ edellyttää vähintään ammattikorkeakoulun/opistotason tutkintoa, usein kor- keakoulututkintoa taikka vastaavia tietoja ja taitoja. (Mikäli työntekijällä on työn edellyttämä ylempi korkeakoulututkinto, on vähimmäispalkkaluokka F-palkkaryh- män mukainen)

Työ suoritetaan itsenäisesti toiminnan suunnitteluun tai asiantuntija-ase- maan perustuen ja siihen voi sisältyä toiminnallista, taloudellista tai henkilöstö- vastuuta.

Esimerkkitehtäviä:

(h&p): esimiestehtävät tai alan teoreettista hallintaa edellyttävät asiantuntijatehtä- vät, osaston-/vastaava hoitaja/vastaava ohjaaja (esimiesasema), päiväkodin/las- tenkodin johtaja, sosiaalityöntekijä, sosiaaliterapeutti

(k&k): edellisiä palkkaryhmiä vaativammat ja vastuullisemmat keittiö- ja kiinteis- tötehtävät

(hal): vastuu koko toimiston toiminnasta ja taloudenhoidosta muissa kuin alan pie- nissä yksiköissä.

F Palkkaryhmä (vaativat erikoistehtävät):

Vähimmäispalkkaluokka 1.6.2019 alkaen G27F

Työ edellyttää korkeakoulututkintoa taikka vastaavia tietoja ja taitoja.

Työ suoritetaan itsenäisesti toiminnon johtamiseen tai asiantuntija-asemaan pe- rustuen ja siihen sisältyy merkittävää toiminnallista, taloudellista tai henkilövas- tuuta tulosvastuulla.

Esimerkkitehtäviä:

(h&p): vaativat johtotehtävät tai alan teoreettista hallintaa edellyttävät erityisen vaativat asiantuntijatehtävät, päiväkodin/lastenkodin johtaja, hoitotyön johtaja, osaston-/vastaava hoitaja/vastaava ohjaaja, johtava sosiaalityöntekijä (em. tehtä- vissä esimiesasema ja tulosvastuu alan isoissa yksiköissä).

Sosiaalipalvelualan G - palkkataulukko 1.8.2020

PK-seutu Palkkaryhmä G-luokka G12		0 vuotta 1763,19	5 vuotta 1827,58	8 vuotta 1894,96	11 vuotta 1963,21
A	G12A	1774,85	1838,98	1905,27	1973,57
	G13	1834,41	1904,77	1975,60	2047,56
	G14	1847,41	1919,15	1991,44	2064,13
	G15	1855,70	1928,29	2001,23	2074,24
	G16	1881,19	1954,92	2029,12	2104,53
B	G16B	1882,68	1955,79	2029,46	2103,55
	G17 G18 G19	1979,51 1994,00 2009,59	2057,69 2072,91 2090,07	2137,46 2153,46 2171,93	2217,99 2235,58 2255,81
C	G19C	2017,30	2096,97	2178,26	2260,34
	G20 G21 G22	2049,33 2232,46 2249,39	2132,17 2326,27 2344,89	2217,41 2421,92 2443,40	2304,71 2520,56 2546,70
D	G22D	2275,07	2370,67	2468,16	2568,68
	G23 G24	2370,07 2390,70	2474,15 2500,96	2583,40 2607,36	2688,96 2718,85
E	G24E	2436,34	2548,70	2657,14	2770,76
	G25 G26 G27	2517,22 2667,09 2691,87	2629,97 2791,75 2818,43	2747,77 2918,83 2945,99	2865,86 3045,72 3074,03
F	G27F	2718,01	2845,05	2974,55	3103,85
	G28	2768,29	2900,54	3032,81	3165,05
	G29	2960,65	3102,55	3244,18	3386,05
	G30	3285,28	3442,56	3599,80	3757,54
	G31	3455,02	3620,71	3786,88	3952,28
	G32	3685,14	3861,92	4039,74	4217,82
Muu Suomi Palkkaryhmä	G-luokka G12	0 vuotta 1749,04	5 vuotta 1812,83	8 vuotta 1879,09	11 vuotta 1946,76
A	G12A	1760,61	1824,19	1889,37	1957,05
	G13 G14 G15	1810,16 1822,94 1840,76	1878,70 1892,79 1912,22	1948,50 1964,04 1984,45	2019,16 2035,27 2056,53
B	G15B	1857,74	1928,92	2001,54	2074,12
	G16 G17 G18	1865,50 1952,16 1966,43	1938,59 2029,19 2044,14	2012,13 2107,22 2123,02	2086,55 2186,64 2203,94
C	G18C	1989,44	2067,93	2147,45	2228,39
	G19	1992,80	2072,29	2153,39	2236,54
	G20	2032,20	2113,98	2198,46	2285,03
	G21	2201,20	2293,70	2387,91	2485,19
	G22	2217,87	2312,00	2409,09	2510,96
D	G22D	2243,22	2337,48	2433,49	2532,64
	G23 G24	2336,67 2370,36	2439,28 2479,65	2546,96 2585,15	2650,99 2695,72
E	G24E	2415,61	2526,99	2634,50	2747,18
	G25 G26 G27	2495,82 2629,79 2668,90	2607,54 2752,69 2794,38	2724,37 2877,97 2920,87	2841,40 3003,03 3047,80
F	G27F	2680,00	2805,23	2932,90	3060,36
	G28	2744,67	2875,81	3006,93	3138,01
	G29	2935,40	3076,05	3216,46	3357,11
	G30	3257,24	3413,11	3569,01	3725,42
	G31	3425,50	3589,74	3754,49	3918,28
	G32	3653,63	3828,85	4005,01	4181,48

Sosiaalipalvelualan G - palkkataulukko 1.7.2021

PK-seutu Palkkaryhmä G-luokka G12		0 vuotta 1789,64	5 vuotta 1854,99	8 vuotta 1923,38	11 vuotta 1992,66
A	G12A	1801,47	1866,56	1933,85	2003,17
	G13	1861,93	1933,34	2005,23	2078,27
	G14	1875,12	1947,94	2021,31	2095,09
	G15	1883,54	1957,21	2031,25	2105,35
	G16	1909,41	1984,24	2059,56	2136,10
B	G16B	1910,92	1985,13	2059,90	2135,10
	G17 G18 G19	2009,20 2023,91 2039,73	2088,56 2104,00 2121,42	2169,52 2185,76 2204,51	2251,26 2269,11 2289,65
C	G19C	2047,56	2128,42	2210,93	2294,25
	G20 G21 G22	2080,07 2265,95 2283,13	2164,15 2361,16 2380,06	2250,67 2458,25 2480,05	2339,28 2558,37 2584,90
D	G22D	2309,20	2406,23	2505,18	2607,21
	G23 G24	2405,62 2426,56	2511,26 2538,47	2622,15 2646,47	2729,29 2759,63
E	G24E	2472,89	2586,93	2697,00	2812,32
	G25 G26 G27	2554,98 2707,10 2732,25	2669,42 2833,63 2860,71	2788,99 2962,61 2990,18	2908,85 3091,41 3120,14
F	G27F	2758,78	2887,73	3019,17	3150,41
	G28	2809,81	2944,05	3078,30	3212,53
	G29	3005,06	3149,09	3292,84	3436,84
	G30	3334,56	3494,20	3653,80	3813,90
	G31	3506,85	3675,02	3843,68	4011,56
	G32	3740,42	3919,85	4100,34	4281,09
Muu Suomi Palkkaryhmä	G-luokka G12	0 vuotta 1775,28	5 vuotta 1840,02	8 vuotta 1907,28	11 vuotta 1975,96
A	G12A	1787,02	1851,55	1917,71	1986,41
	G13 G14 G15	1837,31 1850,28 1868,37	1906,88 1921,18 1940,90	1977,73 1993,50 2014,22	2049,45 2065,80 2087,38
B	G15B	1885,61	1957,85	2031,56	2105,23
	G16 G17 G18	1893,48 1981,44 1995,93	1967,67 2059,63 2074,80	2042,31 2138,83 2154,87	2117,85 2219,44 2237,00
C	G18C	2019,28	2098,95	2179,66	2261,82
	G19	2022,69	2103,37	2185,69	2270,09
	G20	2062,68	2145,69	2231,44	2319,31
	G21	2234,22	2328,11	2423,73	2522,47
	G22	2251,14	2346,68	2445,23	2548,62
D	G22D	2276,87	2372,54	2469,99	2570,63
	G23 G24	2371,72 2405,92	2475,87 2516,84	2585,16 2623,93	2690,75 2736,16
E	G24E	2451,84	2564,89	2674,02	2788,39
	G25 G26 G27	2533,26 2669,24 2708,93	2646,65 2793,98 2836,30	2765,24 2921,14 2964,68	2884,02 3048,08 3093,52
F	G27F	2720,20	2847,31	2976,89	3106,27
	G28	2785,84	2918,95	3052,03	3185,08
	G29	2979,43	3122,19	3264,71	3407,47
	G30	3306,10	3464,31	3622,55	3781,30
	G31	3476,88	3643,59	3810,81	3977,05
	G32	3708,43	3886,28	4065,09	4244,20

Sosiaalipalvelualan G - palkkataulukko 1.9.2021

PK-seutu Palkkaryhmä G-luokka G12		0 vuotta 1789,64	5 vuotta 1854,99	8 vuotta 1923,38	11 vuotta 1992,66
A	G12A	1821,29	1888,96	1955,12	2025,20
	G13	1861,93	1933,34	2005,23	2078,27
	G14	1875,12	1947,94	2021,31	2095,09
	G15	1883,54	1957,21	2031,25	2105,35
	G16	1909,41	1984,24	2059,56	2136,10
B	G16B	1931,94	2008,95	2082,56	2158,59
	G17 G18 G19	2009,20 2023,91 2039,73	2088,56 2104,00 2121,42	2169,52 2185,76 2204,51	2251,26 2269,11 2289,65
C	G19C	2088,51	2151,83	2226,41	2305,72
	G20 G21 G22	2088,51 2265,95 2283,13	2164,15 2361,16 2380,06	2250,67 2458,25 2480,05	2339,28 2558,37 2584,90
D	G22D	2355,38	2432,70	2522,72	2620,25
	G23 G24	2405,62 2426,56	2511,26 2538,47	2622,15 2646,47	2729,29 2759,63
E	G24E	2522,35	2615,39	2715,88	2826,38
	G25 G26 G27	2554,98 2707,10 2732,25	2669,42 2833,63 2860,71	2788,99 2962,61 2990,18	2908,85 3091,41 3120,14
F	G27F	2813,96	2919,50	3040,30	3166,16
	G28	2813,96	2944,05	3078,30	3212,53
	G29	3005,06	3149,09	3292,84	3436,84
	G30	3334,56	3494,20	3653,80	3813,90
	G31	3506,85	3675,02	3843,68	4011,56
	G32	3740,42	3919,85	4100,34	4281,09
Muu Suomi Palkkaryhmä	G-luokka G12	0 vuotta 1775,28	5 vuotta 1840,02	8 vuotta 1907,28	11 vuotta 1975,96
A	G12A	1806,68	1873,77	1938,80	2008,26
	G13 G14 G15	1837,31 1850,28 1868,37	1906,88 1921,18 1940,90	1977,73 1993,50 2014,22	2049,45 2065,80 2087,38
B	G16B	1906,35	1981,34	2053,91	2128,39
	G17 G18	1981,44 1995,93	2059,63 2074,80	2138,83 2154,87	2219,44 2237,00
C	G19C	2059,67	2122,04	2194,92	2273,13
	G20 G21 G22	2062,68 2234,22 2251,14	2145,69 2328,11 2346,68	2231,44 2423,73 2445,23	2319,31 2522,47 2548,62
D	G22D	2322,41	2398,64	2487,28	2583,48
	G23 G24	2371,72 2405,92	2475,87 2516,84	2585,16 2623,93	2690,75 2736,16
E	G24E	2500,88	2593,10	2692,74	2802,33
	G25 G26 G27	2533,26 2669,24 2708,93	2646,65 2793,98 2836,30	2765,24 2921,14 2964,68	2884,02 3048,08 3093,52
F	G27F	2774,60	2878,63	2997,73	3121,80
	G28	2785,84	2918,95	3052,03	3185,08
	G29	2979,43	3122,19	3264,71	3407,47
	G30	3306,10	3464,31	3622,55	3781,30
	G31	3476,88	3643,59	3810,81	3977,05
	G32	3708,43	3886,28	4065,09	4244,20

Paikallisen sopimisen menettelytavat ‌

1 §

Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti. Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen säätämissä rajoissa.

a) Tämän sopimuksen menettelytapamääräysten mukaisesti voidaan sopia niistä työehtosopimuksen kohdista, joissa on viitattu paikalliseen sopimi- seen.

b) Lisäksi tuotannollis-taloudellisissa ongelmatilanteissa on mahdollista so- pia taloudellisista etuuksista paikallisen sopimisen liitepöytäkirjan mukai- sesti.

c) Työehtosopimuksen maininnat sopimismahdollisuudesta ilman viittausta paikalliseen sopimiseen mahdollistavat työnantajan ja työntekijän välisen sopimisen ilman tämän sopimuksen menettelytapamääräyksiä.

2 §

Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnanta- ja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät yhdessä tai valitseman- sa edustajan välityksellä tai rekisteröity yrityskohtainen työntekijöiden yhdistys tai vastaava.

Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työehto- sopimukseen.

Työnantajan tulee nimetä oma asianmukaisilla sopimusvaltuuksilla toimiva neu- vottelijansa.

3 §

Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on kirjallisesti mainittava mistä työehtoso- pimuksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimukses- ta poikkeamiselle.

Paikallinen sopimus on ollakseen pätevä oltava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi, ke- tä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä.

Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauk- sessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudat- taen. Kestettyään vuoden määräaikainen sopimus on aina irtisanottavissa 3 kuu- kauden irtisanomisajalla. Mikäli sovittu järjestely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jatkuu kuitenkin sen loppuun.

4 §

Paikallinen sopimus on annettava viipymättä tiedoksi niille allekirjoittajajärjestöille, joiden jäseniä sopimus koskee.

Työehtosopimusosapuolilla on kuitenkin oikeus riitauttaa paikallinen sopimus, mi- käli on sovittu asioista, jotka eivät kuulu sopimisen piiriin. Työehtosopimusosapuo- lilla on tällöin mahdollisuus muuttaa paikallista sopimusta tai kumota se. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtosopimusosapuolten sopimana ajankoh- tana.

5 §

Tämä sopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työehtosopi- musta ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopimuksen päättyessä. Voimas- sa oleva paikallinen sopimus jatkuu kuitenkin sovitun mukaisesti.

6 §

Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten so- pimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyydet.

Helsingissä 23. päivänä kesäkuuta 2020 Allekirjoittajajärjestöt

Liitepöytäkirja paikallisesta sopimisesta ‌

1 §

Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että järjestöjen allekirjoittaman työ- ehto- ja palkkasopimuksen palkka- tai muista taloudellisia etuuksia koskevista vä- himmäisehdoista voidaan paikallisesti sopia poikkeavasti siten kuin tässä sopi- muksessa on sovittu.

Sopimus voidaan tehdä seuraavista taloudellisista etuuksista:

• Lomaraha: Sopimus voi koskea lomarahan suuruutta, vapaaksi vaihtamista ja maksuajankohtaa.

• Palkka: Työntekijän palkkaa voidaan sopia alennettavaksi enintään lomara- han poistoa vastaavalla määrällä. Palkkaa ei kuitenkaan voi sopia alle työnte- kijän tehtävänmukaisen saman paikkakuntakalleusluokan peruspalkkatason.

• Ylityö, sunnuntaityö, lauantaityö, ilta- ja yötyö, varallaolo ja hälytyskorvaus: Korvausten määräytymisperusteisiin tai tasoihin voidaan sopia muutoksia vain sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden järjestöjen hyväksynnällä.

Useamman kuin yhden kohdan mukainen samanaikainen säästösopimus voidaan solmia vain sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden järjestöjen hyväksynnällä.

2 §

Tämän pöytäkirjan mukainen sopimus voidaan tehdä yritystä tai sen osaa koskien ja sopijapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät yhdessä tai valitsemansa edustajan välityksellä sekä rekisteröity yrityskohtainen työntekijöiden yhdistys.

Työntekijän hyväksyntä on edellytyksenä sopimuksen voimaantulolle hänen osal- taan. Luottamusmiehellä on kuitenkin oikeus edustamiensa työntekijöiden enem- mistön suostumuksella sopia lomarahasta kaikkia edustamiaan työntekijöitä sito- vasti.

3 §

Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työsopimuslain 5 luvun 2 §:n tai 7

luvun 3 §:n mukaisen perusteen olemassaolo (ns. taloudellinen tai tuotannollinen peruste).

Sopimusta ei voi tehdä pelkkiin arvioihin kuten talousarvioihin perustuen, ellei pe- rustetta jo ole olemassa.

Neuvoteltaessa tässä pöytäkirjassa tarkoitetusta sopimuksesta noudattaa työnan- taja neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yhteistoimintalakia ja keskus- järjestöjen välistä yhteistoimintasopimusta. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.

4 §

Tässä pöytäkirjassa tarkoitettu sopimus tehdään määräajaksi ja enintään vuodek- si kerrallaan.

Mikäli sopimus on tehty sillä edellytyksellä, että sen piiriin kuuluvaa työntekijää ei sopimuskautena irtisanota tai lomauteta, purkautuu tällainen sopimus välittömästi sopimuksen vastaisesti irtisanotun tai lomautetun työntekijän osalta.

5 §

Tämän pöytäkirjan mukainen paikallinen sopimus edellyttää, että siitä annetaan tieto työehtosopimusosapuolille.

Työehtosopimusosapuolilla on oikeus riitauttaa taloudellisia etuuksia koskeva pai- kallinen sopimus yhden kuukauden kuluessa sen tiedoksi saamisesta. Työehto- sopimusosapuolilla on tällöin mahdollisuus muuttaa paikalIista sopimusta tai ku- mota se. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtosopimusosapuolten sopimana ajankohtana.

6 § Selviytymissopimus

Työehtosopimusosapuolilla ei ole riitautus- ja kumoamismahdollisuutta, jos paikal- linen sopimus on tehty tämän pöytäkirjan mukaisesti ja täyttää seuraavat lisäedel- lytykset:

Osapuolet:

– työnantaja ja allekirjoittajajärjestön luottamusmies

– työntekijä hyväksyy osaltaan sopimuksen

Edellytykset

– Erittäin painavat ja poikkeukselliset taloudelliset syyt tilanteissa, joissa so- pimus yhdessä muiden toteutettavien toimenpiteiden kanssa on välttämä- töntä työnantajan toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi.

– Taustalla taloudelliset vaikeudet, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähen- tämisiin taloudellisilla perusteilla.

– peruste todetaan paikallisesti yhteisesti:

• toimien tarve ja mitoitus

• vaikutus kriisistä selviytymiseen yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa

– perusteena ei voi olla kilpailuedun hankkiminen suhteessa muihin alan yri- tyksiin

– sopimuksen tehnyttä työntekijää ei voida lomauttaa, osa-aikaistaa tai irti- sanoa taloudellis-tuotannollisin syin sopimuksen voimassaoloaikana eikä kahden kuukauden kuluessa sen päättymisestä

• jos työnantaja toimii edellä mainitun määräyksen vastaisesti, sopi- mus purkautuu välittömästi ja työnantaja korvaa sovitun säästön

– sovittava, miten työpaikan johto ja omistajat sitoutuvat yrityksen toiminta- edellytysten parantamiseen. Säästötoimenpiteiden on kohdistuttava tasa- puolisesti yrityksen johtoon ja henkilöstöön.

Sopimuksen muoto ja kesto

– kirjallisesti

– määräaikainen enintään vuoden mittainen sopimus, kuitenkin enintään voi- massa olevan työehtosopimuskauden loppuun

Sopimus voidaan tehdä seuraavista taloudellisista etuuksista

– Lomaraha: Sopimus voi koskea lomarahan suuruutta, vapaaksi vaihtamista ja maksuajankohtaa.

– Palkka: Työntekijän palkkaa voidaan sopia alennettavaksi enintään lomarahan poistoa vastaavalla määrällä. Palkkaa ei kuitenkaan voi sopia alle työntekijän tehtävänmukaisen saman paikkakuntakalleusluokan perus- palkkatason.

Yrityksen taloudellisen tilanteen parantuminen

– sopimus on irtisanottavissa kesken sopimuskauden 3 kk irtisanomisajalla, jos yrityksen taloudellisessa tilanteessa tapahtuu odottamatonta, olennais- ta parantumista sopimuksen tekohetkeen verrattuna.

Muuta

– luottamusmiehelle annetaan kaikki tarpeellinen tieto kirjallisesti hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista ja tietoja on täydennettävä tarvit- taessa neuvottelujen aikana

– luottamusmiehellä on oikeus saada neuvontaa esimerkiksi työnantajan ta- loushallinnon asiantuntijoilta.

7 §

Muuten noudatetaan paikallisen sopimisen menettelytapoja.

Helsingissä 23. päivänä kesäkuuta 2020 Allekirjoittajajärjestöt

Koulutussopimus ‌

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten ovat allekirjoittajajärjestöjen väliset koulutustyöryhmät.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit mah- dollisuuksien mukaan viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työnte- kijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen ai- heuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Koulutus luetaan työajaksi kuten työaikalaki edellyttää.

Koulutustilaisuudet tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida jo työvuoroluette- loa laadittaessa siten, ettei koulutustilaisuutta merkittäisi työntekijän vapaapäi- väksi, ellei asiaa toisin sovita. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytet- tyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta työntekijälle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Mikäli työnantaja on kustantanut koulutukseen osallistuvalle täyden ylöspidon eli ruoan (täydelle vuorokaudelle kaksi ateriaa, osavuorokaudelle yksi ateria) ja majoi- tuksen, ei työnantajalla ole velvollisuutta päivärahojen maksamiseen.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleen- sä työpaikkakohtaisesti. Yhteistoimintakoulutusta järjestävät myöstyömarkki- noiden keskusjärjestöt tai niiden jäsenjärjestöt yhteisesti ja eri yhteistoiminta- elimet kuten Työturvallisuuskeskus. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaik-

kakohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmie- hen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Työntekijälle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulu- tustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikä- li koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan työn- tekijän välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa. Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle il- moitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi va- paan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Luottamusmiehellä on kuitenkin oikeus osallistua vähintään kuuden kalen- teripäivän verran hänen yhteistyötehtäviinsä liittyville oikeantasoisille kurs- seille vuodessa.

Varaluottamusmiehellä on oikeus osallistua kolmen kalenteripäivän verran hänen yhteistyötehtäviinsä liittyville oikeantasoisille kursseille vuodessa.

Koulutustyöryhmä voi todeta tietyn kurssin tarpeelliseksi tietyille jäsenyri- tysten luottamushenkilöille. Allekirjoittajajärjestöt painottavat erityisesti paikallista sopimista edistävien kurssien hyödyllisyyttä.

Allekirjoittajajärjestöt korostavat, että etenkin uuden luottamusmiehen osal- ta tai yrityksen paikalliseen sopimiseen liittyvissä tilanteissa koulutustarve on tavanomaista korkeampi ja tämä tulisi ottaa huomioon koulutusvapaan antamisessa.

Liitot pitävät muutoinkin tärkeänä, että luottamusmiehelle mahdollisuuk- sien mukaan varataan tilaisuus osallistua koulutukseen, joka on omiaan li- säämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.

Jos yrityksessä tehdään koulutussuunnitelma, pyritään ay-koulutuksesta sopimaan jo koulutussuunnitelmassa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vä- hintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitem- mästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutet- tuihin.

2. Korvaukset

Luottamusmies, varaluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoi- mikunnan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, kou- lutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän varsinaista sään- nöllistä palkkaansa vähennetään.

Luottamusmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuu- kautta pidemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pidemmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä ja et- tä koulutus on todettu tarpeelliseksi tämän sopimuksen mukaisesti.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen liiton alayhdistysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työsken- televät yrityksessä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä ja rekisteröidyssä alayhdistyksessä tai työpaikkaosastossa vähintään 20 jäsentä.

Osapuolet toteavat, että suurempien työpaikkojen varatyösuojeluvaltuu- tetuilla ja YT-elinten jäsenillä voi olla tarvetta osallistua heidän yhteistyö- tehtäviinsä liittyville kursseille. Osapuolet suosittelevat, että tällainen mah- dollisuus annetaan, mikäli se käy päinsä tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei heikennä vuosiloma-, eläke- eikä palveluslisäetuuksia tai muita niihin verrattavia etuuksia.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa järjestöjen välisen työehtosopimuksen osana.

Helsingissä 23. päivänä kesäkuuta 2020 Allekirjoittajajärjestöt

Luottamusmiessopimus ‌

Johdanto

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittu- jen sopimusten asianmukaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sillä py- ritään ratkaisemaan työnantajan ja työntekijöiden välille sopimusten soveltamises- ta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tarkoituksenmukaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja työntekijöiden välillä esiin- tyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen.

Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvottelumenettely edistää työpaikan yhteistoimintaa, yrityksen tavoitteiden saavuttamista sekä työn- tekijöiden turvallisuuden ja viihtyvyyden lisääntymistä.

Edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi allekirjoittaneet järjestöt ovat teh- neet tämän luottamusmiessopimuksen:

Työsuojeluvaltuutettua koskevat sopimuksen 4 § 1–10 kohdat, 7 § 2 kohta ja 8

§ 7 kohta.

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen sovel- tamisalalla olevia työnantajia sekä niiden palveluksessa olevia työntekijöitä, jotka kuuluvat tämän sopimuksen allekirjoittaneeseen työntekijäliittoon.

2 § Luottamusmies

Yleistä

1. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen työntekijä, joka on pe- rehtynyt työpaikan olosuhteisiin. Hänen on oltava työehtosopimuksen alle- kirjoittajajärjestön jäsen ja työskenneltävä työehtosopimuksen soveltami- salalla.

Luottamusmies

2. Luottamusmiehellä tarkoitetaan työehtosopimukseen sidottujen järjestäy-

tyneiden työntekijöiden valitsemaa luottamusmiestä, varaluottamusmiestä, pääluottamusmiestä ja varapääluottamusmiestä.

3. Luottamusmiehen valitsevat yrityksen palveluksessa olevat saman työehto- sopimuksen piiriin kuuluvat työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöön tai sen alayhdistykseen järjestäytyneet työntekijät. Oikeus luottamusmieheen on allekirjoittajajärjestöllä, muttei sen alayhdistyksellä.

Alue- tai yksikkökohtainen luottamusmies

4. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän so- pimuksen tarkoittamia saman allekirjoittajajärjestön luottamusmiehiä sen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin. Näin voidaan menetel- lä, milloin työntekijöiden lukumäärä, työpaikan luonne ja varsinaisen luotta- musmiehen mahdollisuudet tavata työntekijät tätä edellyttävät. Huomioon voidaan ottaa myös yrityksen yhteistoimintajärjestelmä.

Yrityskohtaisesti sovitaan luottamusmiesten lukumäärä ja toiminta-alue em. seikat huomioon ottaen sekä toimintaedellytykset kuten ajankäyttö 7 § periaatteet huomioiden. Sopimus tehdään yrityksen ja allekirjoittajajärjes- tön tai allekirjoittajajärjestön valtuuttaman luottamusmiehen kesken.

Alueellisessa luottamusmiesjärjestelmässä on varmistettava luottamus- miehen tosiasialliset mahdollisuudet luottamusmiestehtävän hoitamiseen. Luottamusmiehellä on oltava mahdollisuus tutustua alueensa toimipistei- siin, vierailla edustamissaan yksiköissä ja pitää edustamiinsa työntekijöihin yhteyttä. Luottamusmiehen tosiasiallinen mahdollisuus tehtävän hoitami- seen rajaa alueen laajuutta ja edustettavien yksiköiden lukumäärää.

Soveltamisohje luottamusmiessopimuksen 2 § 4. kohdan suuren tai alueellisesti hajautetun yrityksen luottamusmiesjärjestelmästä sopimiseen:

Tällä ohjeistuksella pyritään edesauttamaan asiasta sopimista:

– Suurella tai alueellisesti hajautetulla työnantajalla on velvollisuus ilman aihee- tonta viivytystä sopia luottamusmiesjärjestelmästä, kun luottamusmiessopi- muksen 2 § 4. kohdan edellytykset täyttyvät ja TES:n työntekijäallekirjoittajajär- jestö tai sen valtuuttama luottamusmies sopimista esittävät.

– Myös työnantaja voi tehdä asiasta neuvottelualoitteen.

– Asiassa tulee puolin ja toisin selvittää, mitkä ovat on kyseisen allekirjoittaja- järjestön luottamusmiesten toimintaedellytykset ja aluejako, jonka puitteis- sa luottamusmiehillä on tosiasialliset mahdollisuudet tehtävän hoitamiseen.

– Neuvottelut käydään erikseen kunkin allekirjoittajajärjestön tai heidän val- tuuttamansa luottamusmiehen kanssa.

– Luottamusmiehen toimintaedellytyksiin ja sitä kautta aluejakoon vaikuttavat muun muassa edustettujen työntekijöiden ja toimintayksiköiden lukumäärä sekä maantieteellisen alueen laajuus. Alue voi olla myös tietty yksikkö.

– Luottamusmiesjärjestelmästä tulee sopia hyvissä ajoin ennen luottamusmies- vaaleja, jotta vaalit pystytään järjestämään sovitun aluejaon mukaisesti.

– Tavoitteena on yhteisymmärrys toimintaedellytyksistä ja sopivasta aluejaosta.

– Ellei yhteisymmärrystä luottamusmiesjärjestelmästä saavuteta, tulee työn- antajan ja työntekijöiden allekirjoittajajärjestön tai allekirjoittajajärjestön val- tuuttaman edustajan kirjata oma esityksensä aluejaoista ja toimintaedelly- tyksistä sekä perusteet niille. Osapuolet voivat tällöin viedä asian liittojensa selvitettäväksi.

– Niin kauan kuin luottamusmiesten aluejaoista ja toimintaedellytyksistä ei ole sovittu, toimitaan aikaisemmin hyväksytyn sopimuksen tai aiemman käytän- nön mukaisesti. Yksikkökohtaisen luottamusmiesjärjestelmän käytöstä voi- daan myös sopia.

– Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla.

Pääluottamusmies

5. Pääluottamusmiehellä tarkoitetaan työehtosopimusalan kattavaa yrityskoh- taista luottamusmiestä, jonka toimintapiirissä on useita saman allekirjoitta- jajärjestön alue- tai yksikkökohtaisia luottamusmiehiä.

6. Yrityksissä, joissa on valittu useita saman allekirjoittajajärjestön alueellisia tai yksikkökohtaisia luottamusmiehiä, voidaan joku heistä nimetä pääluot- tamusmieheksi tai sopia erillisestä pääluottamusmiehen valinnasta ja va- lintatavasta.

7. Pääluottamusmies toimii allekirjoittajajärjestönsä työntekijöiden edustaja- na käytäessä paikallisia neuvotteluja työnantajan kanssa kaikkia yrityksen työpaikkoja koskien.

8. Jos pääluottamusmiestä ei ole valittu ja eri työpaikkoja varten on valittu useampia saman allekirjoittajajärjestön luottamusmiehiä, voidaan yritys- kohtaisesti sopia siitä, että joku luottamusmiehistä toimii työntekijöiden edustajana käytäessä paikallisia neuvotteluja työnantajan kanssa silloin, kun asia koskee kaikkia yrityksen eri työpaikkoja. Tällaisessa tapauksessa työnantajalle ilmoitetaan, kuka luottamusmiehistä hoitaa tällaisia tehtäviä.

Varaluottamusmies

9. Luottamusmiehelle valitaan varaluottamusmies, joka luottamusmiehen es- tyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan. Tänä aikana hänellä on luotta- musmiehen oikeudet ja velvollisuudet. Työnantajalle on ilmoitettava, milloin varaluottamusmies toimii luottamusmiehen sijaisena.

Muutostilanteet

10. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laa- jentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai nii- hin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan yrityksen tai sen toimintayksikön muuttunutta kokoa ja raken- netta.

3 § Luottamusmiehen valinta ja ilmoitukset

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla. Kaikille allekirjoitta- jajärjestöön järjestäytyneille työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen eivät kuitenkaan saa häiritä työntekoa.

2. Vaaliajoista ja -paikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään seit- semän vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

3. Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen esty- neenä ollessaan mahdollinen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen heiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

4. Luottamusmies ilmoittaa työnantajalle luottamusmiesvalinnoista kirjallises- ti järjestön antamin valtuuksin. Luottamusmiehen eroamisesta tai erottami- sesta on myös ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti.

5. Luottamusmiehellä on oikeus saada työnantajalta pyydettäessä kirjallisena tieto siitä, kuka toimii työnantajan edustajana hänen edustamansa henki- löstöryhmän osalta.

4 § Luottamusmiehen asema

1. Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työ- paikan järjestysmääräyksiä, jollei tästä sopimuksesta muuta johdu.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen vuoksi saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli tul- lessaan valituksi luottamusmieheksi. Häntä ei saa myöskään siirtää vä- hemmän vaativaan työhön.

Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa painostaa eikä erottaa työstä.

4. Pääluottamusmiehen varsinaisen työn vaikeuttaessa hänen luottamusteh- täviensä hoitoa on hänelle mahdollisuuksien mukaan järjestettävä muuta työtä. Tällöin huomioidaan yrityksen tai sen toimintayksikön olosuhteet se- kä luottamusmiehen ammattitaito. Järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansi- onsa alentumista.

5. Työstään täysin vapautetun pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

6. os yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamus- mies joutuu viimeiseksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamus- miehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa.

Luottamusmiehen katsoessa, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vas- toin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

7. Luottamusmiehen työsopimusta ei voida irtisanoa henkilöön liittyvillä

perusteilla noudattamatta työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edel- lyttämää työntekijöiden enemmistön suostumusta, jonka selvittää työehto- sopimuksen osapuolena olevan allekirjoittajajärjestö.

8. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain vastaisesti.

Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

9. Mikäli luottamusmiehen työsopimus puretaan ja hän riitauttaa purkamisen, työnantaja maksaa yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän, jos kan- ne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.

10. Kohtien 1–9 määräykset koskevat myös työsuojeluvaltuutettua.

Pääluottamusmiehen jälkisuoja

Kohtien 1–9 määräyksiä on sovellettava pääluottamusmiehenä toiminee- seen työntekijään myös kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävän- sä päättymisen jälkeen.

Irtisanomisilmoitus

Työsuhteen irtisanomisesta yksilöperusteilla ilmoitetaan luottamusmie- helle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisano- misajan alkamista. Ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään ir- tisanomisen syy. Irtisanomisilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös työntekijäliitolle.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastai- sesti, työnantajan on suoritettava korvauksena vähintään 3 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä te- kijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on lou- kattu.

Tuomioistuimen harkitessa, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta sii- tä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

Allekirjoittajajärjestöt toteavat, että työmarkkinakäytännön mukainen vä- himmäiskorvaus luottamusmiessopimuksen vastaisesta luottamusmiehen työsuhteen päättämisestä on 10 kuukauden palkka, ellei alemmalle kor- vaukselle ole erityisen painavia perusteita.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työeh- tosopimukseen sidottujen allekirjoittajajärjestöön järjestäytyneiden työnteki- jöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja työntekijöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän väli- siin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä.

3. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilös- tön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muis- ta työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tie- dot.

2. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla ta- valla edustamistaan yrityksen työntekijöistä seuraavat tiedot:

1. Työntekijän suku- ja etunimet ja toimipiste.

2. Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä sekä irtisanotuista, osa-aikaistetuista ja lomautetuista työntekijöistä. Määräaikaisten työ- suhteiden osalta ilmoitetaan työsuhteen sovittu kestoaika ja peruste.

3. Palkkaryhmä ja palkkaluokka johon työntekijä tai hänen suoritta- mansa työ kuuluu.

4. Yrityksen koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärä kaksi kertaa vuodessa. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

5. Jos työnantaja kuuluu yhteistoimintalain soveltamisalaan, tulee luot- tamusmiehelle lisäksi antaa yhteistoimintalain mukaisesti henkilös- tön edustajalle annettavat tiedot.

6. Olennaiset paikallisen sopimisen neuvotteluihin liittyvät tiedot etu- käteen riittävän perehtymisen mahdollistamiseksi. Pyydettäessä vastaavat tarvittavat lisätiedot neuvottelujen aikana. Pyydettäessä mahdollisuus kuulla paikallisen sopimusneuvottelun kannalta olen- naisia yrityksen palveluksessa olevia asiantuntijoita ja niin sovittaes- sa muitakin asiantuntijoita.

3. Kohdissa 1 ja 3 tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada ker- ran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheutta- mien muutosten tultua yrityksessä toteutetuksi tänä ajankohtana yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä. Uusien työntekijöiden osalta on luotta- musmiehellä oikeus saada kohdissa 1–3 mainitut tiedot ainakin neljännes- vuosittain.

Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tie- toja työhönoton yhteydessä kerätään.

Mikäli yrityksessä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamus- miehiä, voidaan liittojen kesken sopia niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan.

4. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luot- tamusmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä makse- tuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

5. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoita- mista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle myönnettävä vapautus työstä

1. Luottamusmiehelle varataan riittävästi vapautusta työstä luottamusmies- tehtävien hoitamista varten. Tällöin otetaan huomioon edustettavien työn- tekijöiden määrä, yksiköiden sijainti, yrityksen yhteistoimintajärjestelmä, yhteistoiminnan laajuus sekä yritystoiminnan henkilöstön asemaan aiheut- tamat muutokset. Riittävyyttä arvioidaan tarpeellisin väliajoin sitä pyydet- täessä ja erityisesti yrityksessä tai luottamusmiestoiminnassa tapahtuvien merkittävien muutosten yhteydessä.

Allekirjoittajajärjestöt korostavat, että erityisesti paikallinen sopiminen ja siihen valmistautuminen edellyttävät yleensä selvästi normaaliaikaa laa- jempaa työstä vapautusta.

Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä mainit- tu työstä vapautus annetaan. Tällöin otetaan huomioon yrityksen toiminnal- liset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan hoitaa asian- mukaisesti.

Ellei syytä muuhun arviointiin ole, luottamusmiehen vapautusaika on edus- tettujen työntekijöiden lukumäärästä riippuen seuraava:

Työntekijöiden lukumäärä Vapautuksen määrä tuntia / 3 viikkoa 2–4 2–6 t.

5–25 3–7 t.

26–50 7–11 t

51–100 11–15 t.

101–200 14–20 t.

201–300 18–28 t.

301–800 26–52 t.

800– kokonaan työstä vapautettu

Työstä vapautuksen myöntäminen luottamusmiehelle ei vähennä luotta- musmieskorvauksen määrää.

2. Työnantajan on vapautettava työsuojeluvaltuutettu työsuojelutehtävien hoitamista varten säännöllisistä tehtävistään sellaiseksi kohtuulliseksi ajak- si, jonka tämä tarvitsee työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten, jollei pätevä syy tilapäisesti ole vapautuksen esteenä.

Työsuojeluvaltuutetun työstävapautusaikaa määrättäessä otetaan huomioon tämän edustamien työntekijöiden lukumäärä, työpaikan alueellinen laajuus, työskentelypaikkojen lukumäärä ja niissä suoritettavan työn luonne, töiden järjestelystä johtuvat työsuojeluvaltuutetun tehtävien määrään vaikuttavat te- kijät sekä muut työntekijöiden turvallisuuteen ja fyysiseen ja psyykkiseen ter- veyteen vaikuttavat työturvallisuuslaissa tarkoitetut haitta-, vaara- ja kuormi- tustekijät.

8 § Ansionmenetys ja korvaukset

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimies- saan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Luottamusmiehen ansiot eivät saa tehtävän hoitamisen vuoksi alentua. An- sionmenetyksen korvaamisessa otetaan huomioon tuntikohtaiset lisät ku- ten vuosilomapalkassa.

2. Luottamusmiehen suorittaessa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä sovi- tusti säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan tältä ajalta ylityökor- vaus tai sovitaan liittokohtaisesti tai työnantajan ja luottamusmiehen välillä muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Matkakustannukset

3. Luottamusmiehen matkustaessa työnantajan määräyksestä hoitamaan työnantajan kanssa sovittuja tehtävä maksetaan hänelle matkakorvaukset yrityksessä noudatettavan käytännön mukaisesti.

Luottamusmieskorvaus

4. Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmieskorvausta hänen edusta- miensa työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työpaikan työnteki- jöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:

Edustettavien työntekijöiden määrä	€/kk 1.8.2020
2–4	24
5–25	47
26–50	54
51–100	65
101–200	79
201–300	119
301–	140

Pääluottamusmieskorvaus

5. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen valitun pääluottamusmiehen (2 § kohta 6) korvaus on 100 euroa 1.8.2020 alkaen, ellei hänen edustamiensa työntekijöiden lukumäärän mukainen luottamusmieskorvaus ole tätä suurempi.

Varaluottamusmiehen korvaus

6. Varaluottamusmiehen hoitaessa luottamusmiehen tehtäviä vähintään yhden kuukauden ajanjakson, maksetaan korvaus luottamusmiehen sijasta hänelle.

Työsuojeluvaltuutetun korvaus

7. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelutehtävien hoitamisesta korva- usta työpaikan työntekijöiden säännöllisen lukumäärän perusteella seuraavasti:

Edustettavien työntekijöiden määrä	€/kk 1.8.2020
20–29	25
30–100	40
101–200	55
201–300	72
301–	89

9 § Työskentelypuitteet

Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asiakirjoille ja toimistovälineille siten, että vain luottamusmiehellä on pääsy tie- toihin (esimerkiksi lukittava kaappi).

Luottamusmiehellä on oikeus käyttää työnantajan puhelinta tai matkapuhelinta luottamusmiehen tehtävien hoitamista varten.

Luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamus- miestehtävien hoitamiseen luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toi- mistotilaa. Hänellä on myös oikeus käyttää tällaisessa toimistotilassa olevia tavanomaisia toimistovälineitä luottamusmiestehtävien hoitamiseen.

Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat myös yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat se- kä internet-yhteys (sähköposti). Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

10 § Luottamusmiesten koulutus

1. Liitot pitävät tärkeänä, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan varataan tilaisuus osallistua koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hä- nen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.

Ay-koulutuspäivän sijoittuessa ajankohtaan, joka olisi luottamusmiehen tavanomainen työpäivä, rinnastetaan ay-koulutusaika työvuoroluettelossa työajaksi keskimääräisen työpäivän verran.

Osallistuminen ammattiyhdistyskoulutukseen ei vähennä oikeutta ammatil- liseen koulutukseen.

2. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu järjestöjen välillä voimassa ole- vassa erillisessä koulutussopimuksessa (TES s. 58).

3. Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammatti- taidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista kou- lutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulu- tuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmi- en muutoksiin.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn tekemistä koskevissa kysymyksissä työntekijän tulee kääntyä välittö- mästi työnjohdon puoleen.

2. Neuvottelujärjestys määräytyy yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopi- muksen 32 §:n mukaan.

3. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut käynnistet- tävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun päättämisen peruste on riitautettu.

12 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa järjestöjen välisen työehtosopimuksen osana.

Helsingissä 23. päivänä kesäkuuta 2020 Allekirjoittajajärjestöt

Hyvinvointiala HALIn ja Opetusalan Ammattijärjestön välinen

Liityntäpöytäkirja yksityisen sosiaalipalvelualan työehto- sopimukseen

1 § Soveltamisala

Tässä sopimuksessa on sovittu palvelussuhteen ehdoista Hyvinvointiala HALIn jä- sentyönantajien palveluksessa olevissa yksityisissä päiväkodeissa työskentelevi- en kelpoisuusehdot täyttävien päiväkodin johtajien, varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien osalta.

2 § Työsuhteen ehdot

Edellä mainittuihin työntekijöihin sovelletaan yksityisen sosiaalipalvelualan työeh- tosopimusta seuraavin tarkennuksin.

3 § Työajan suunnittelu päiväkodeissa

Edellä tarkoitetun kelpoisuusehdot täyttävän työntekijän työajasta (38 tuntia 50 mi- nuuttia/vk 30.8.2020 saakka ja 38 tuntia 20 minuuttia/vk 31.8.2020 tai lähinnä sitä alkavan työvuoroluettelon alusta alkaen) käytetään riittävä aika asianomaisen päi- väkodin ohjeiden mukaan vanhempainiltoihin, vanhempien tapaamisiin, toiminnan yhteiseen suunnitteluun, toiminnan muuhun suunnitteluun ja valmisteluun sekä ko- tikäynteihin.

Yleisesti on katsottu, että noin 13 prosenttia 1 §:n tarkoittaman kasvatushenkilös- tön työajasta kuluu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetus- ja varhaiskasvatus- suunnitelmien laatimiseen, mikä otetaan huomioon työajan käyttöä ja työvuorolu- etteloa päiväkodissa suunniteltaessa.

Tätä suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyötä toteutetaan päiväkodin ohjeiden mu- kaisesti 1 §:ssä tarkoitetun kasvatushenkilön yksilötyönä sekä osaltaan tiimi- ja asiantuntijayhteistyönä varhaiskasvatuslainsäädäntö ja varhaiskasvatussuunnitel- man perusteet huomioiden.

Osa työajasta voidaan käyttää esimiehen tarkempien ohjeiden mukaan työpaikan ulkopuolella.

Xxxxxxxxxxxx opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla xx- xxx työajan käytön suunnittelussa huomioida päiväkodin johtamiseen ja esimies- työhön tarvittava aika.

Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnanta- jan määräys.

4 § Ylimääräiset vapaapäivät

Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, varhaiskasvatuksen opettajan tai erityisopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopi- muksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen va- paapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Ylimääräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain.

Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan xxxxxxxx- xxx työnantaja. Ansaintajaksona voidaan pitää joko toimintavuotta 1.8.–31.7., lo- manmääräytymisvuotta 1.4.–31.3. tai kalenterivuotta.

Tärkeää on, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työn- tekijälle, joka ansaintajakson loppuun mennessä on ollut asianomaisessa tehtä- vässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää.

Muut työstä poissaolot kuin vuosiloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta laskettaessa.

Esimerkki: Jos työntekijä on alkanut hoitaa tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuksessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Vapaita voi antaa heti kun ne on ansainnut.

Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samas- sa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Osa-ai- kaiselle työntekijälle kertyneet TES-päivät pyöristetään pyöristyssääntöjen mu- kaisesti lähimpään kokonaiseen päivään. Ennalta työvuoroluetteloon vapaapäiviä merkittäessä säännöllinen työaika lyhenee jokaista TES-päivää kohden (7t 46 min 30.8.2020 saakka ja 7t 40min 31.8.2020 tai lähinnä sitä alkavan työvuoroluettelon

alusta alkaen). Työvuoroluettelon laadinnan jälkeen sovittavissa vapaapäivissä työaika lyhenee vapaapäivälle merkityn työajan mukaisesti.

Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja, yleensä työntekijän tekemän esityksen perusteella. Työnantajan tulee kuitenkin huolehtia siitä, että vapaat tulevat annetuksi. Toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuh- teissa vapaa annetaan yleensä ansaintajakson jälkeen.

Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enin- tään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työsuhteen päätty- misen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

5 § Työryhmä

HALIn ja OAJ:n välinen työryhmä selvittää sopimuskauden aikana, mahdollisuuksien mukaan vuoden 2021 loppuun mennessä, kunta-alan varhaiskasvatuksenopettajien TES-toimialan siirron mahdollisia vaikutuksia varhaiskasvatuksenopettajien työsuh- teen ehtoihin ja niiden toteutusaikataulua.

Selvitystyön valmistuttua neuvotellaan kunta-alalla tapahtuvien muutosten mahdol- lisista vaikutuksista yksityisen sosiaalipalvelualan varhaiskasvatuksenopettajia kos- kevan seuraavan TES-kauden liityntäpöytäkirjan sisältöön.

6 § Työrauhavelvoite

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuu- dessaan tai johonkin sen määräykseen, ovat kielletyt.

7 § Voimassaolo

Tämän sopimuksen voimassaolo alkaa 1.4.2020 ja määräytyy yksityisen sosiaali- palvelualan työehtosopimuksen mukaisesti.

Helsingissä 26. päivänä kesäkuuta 2020

Hyvinvointiala HALI ry

Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry

Pöytäkirja matkakustannusten korvaamisesta ja työajasta yksityisellä sosiaalipalvelualalla tilanteissa, joissa työntekijällä on useita työpisteitä ‌

1. Yleisperiaatteet matkakustannusten korvaamisesta määräytyvät yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen 17 §:n mukaisesti joko valtion mat- kustussäännön tai verohallituksen päätöksen mukaisesti.

2. Mikäli yhden kiinteän työpisteen määrittely työntekopaikaksi ei ole perus- teltua, voidaan työntekopaikaksi sopia tietty alue, jolla työt normaalisti teh- dään. Oikeus päivärahaan tai ateriakorvaukseen syntyy noudatetun mat- kustussäännön mukaisesti vain niistä työmatkoista, jotka ulottuvat sovitun työntekoalueen ulkopuolelle.

3. Sovittaessa työntekoalueesta tulee työntekijälle kuitenkin määritellä mat- kustussäännössä tarkoitettu kiinteää työpaikkaa vastaava paikka. Tämä voi olla esimerkiksi paikka, josta työmääräykset haetaan tai työpiste, jossa työ- tä usein tehdään.

4. Työntekijän edestakainen työmatka kotoa ensimmäiseen työpisteeseen ja kotimatka viimeisestä työpisteestä kotiin korvataan matkustussäännön mukaisesti siltä osin, kuin kustannukset ylittävät kodin ja kiinteää työnteko- paikkaa vastaavan paikan edestakaisen matkan kustannukset.

5. Matkakustannukset työpäivän sisällä työpisteiden välillä korvataan matkus- tussäännön mukaisesti. Tällaiset sovitulla kulkuvälineellä nopeinta reittiä suoritetut siirtymiset työpäivän sisällä luetaan työajaksi.

6. Tätä pöytäkirjaa noudatetaan sen allekirjoituspäivämäärästä eteenpäin ku- ten voimassa olevaa työehtosopimusta ja tämän mukaiset työntekopaikan määrittelyt tulee tehdä ilman aiheetonta viivytystä.

Helsingissä 23. päivänä kesäkuuta 2020 Allekirjoittajajärjestöt

Pöytäkirja sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen soveltamisesta omaishoitajan sijaistustilanteissa ‌

Allekirjoittaneet järjestöt toteavat, että kotona hoidettavan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön omaishoitajalla on sosiaalihuoltolain 27 a §:n ja omaishoidon tuesta annetun asetuksen mukaan oikeus ajoittaiseen vapaaseen. Tällöin hoidos- sa tarvitaan sijaisjärjestelyjä.

Jos sijaisjärjestelyt hoidetaan sosiaalipalvelualan työehtosopimusta noudattavan työnantajan toimesta, on normaali lähtökohta alan työehtosopimuksen noudatta- minen sijaishoitajaan. Sijaistusjaksot voivat kuitenkin johtaa tilanteeseen, jossa työehtosopimuksen työaikamääräysten tarkka noudattaminen sijaishoitajaan on hoidettavan ja/tai sijaishoitajana toimivan työntekijän kannalta kohtuutonta. Näin on etenkin yli normaalin työvuoron kestävissä sijaistusjaksoissa, joissa sijaishoita- jien jatkuva vaihtuminen esimerkiksi yhden viikonlopun aikana ei ole hoidettavan kannalta ja/tai esimerkiksi työntekijän pitkän työmatkan takia työntekijän kannalta tarkoituksenmukaista.

Allekirjoittajajärjestöt toteavat, että pidempikestoisissa hoidettavan kotona tapah- tuvissa omaishoitajan sijaistuksissa sijaishoitaja ja hänen työnantajansa voivat so- pia eräistä poikkeusjärjestelyistä työaikoihin ja työaikakorvauksiin. Tavoitteena tu- lee olla sopimusjärjestely, jota voitaisiin pitää sekä hoidettavan että sijaishoitajan kannalta kohtuullisena.

Sopimismahdollisuus koskee vain tilanteita, joissa työntekijä yöpyy hoidettavan ko- tona.

Poikkeukset voivat olla seuraavia:

1. Työvuoron pituudesta voidaan sopia TES:n 6 §:stä poiketen, kunhan sään- nöllinen työaika tasoittuu TES:n mukaiseksi enintään kuuden viikon tasoit- tumisjakson aikana. Paikallisen sopimisen menettelytapojen mukaisesti voidaan erityisistä syistä sopia tasoittumisjakson pituudeksi enintään kaksi kuuden viikon jaksoa tai neljä kolmen viikon jaksoa.

2. Yötyökorotuksen taso voidaan sopia TES:n 14 § yötyökorotusta matalam- maksi. Normaalia matalampaa yötyökorotusta voidaan sopia maksettavak- si vain niiden tuntien ajalta enintään 6 tunnilta/yö, jolloin työntekijällä on

oikeus ja mahdollisuus nukkua ja jolloin omaishoitajan tietämyksen mukai- sesti vain hyvin harvoin tulee tarve herätä hoidettavan auttamiseksi. Täten siis vähintään klo 21.00–00.00 välisenä aikana maksetaan normaali työ- ehtosopimuksen mukainen yötyökorotus, joka on 40 % perustuntipalkasta.

Koko se aika, jonka työntekijä on työvuoroluettelon mukaisesti velvollinen olemaan hoidettavan kotona, luetaan työajaksi.

Sopimuksen voimaantulo edellyttää, että se lähetetään tiedoksi asianosaisille työ- ehtosopimusosapuolille. Näillä on tällöin oikeus riitauttaa sopimus, jos se on tehty vastoin edellisten kappaleiden periaatteita. Liitot seuraavat sopimuskauden ajan tilannetta ja antavat tarvittaessa soveltamisohjeita.

Helsingissä 23. päivänä kesäkuuta 2020 Allekirjoittajajärjestöt

Pöytäkirja sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen soveltamisesta vammaisten henkilökohtaiseen avustajatoimintaan ‌

Allekirjoittaneet järjestöt toteavat, että yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopi- musta tulee soveltaa, kun yritys, järjestö, säätiö tai vastaava organisaatio tuottaa vammaispalvelulain mukaisia vammaisen henkilökohtaisia avustajapalveluita.

Palkkaus

Henkilökohtaisen avustajan työhön sovelletaan sosiaalipalvelualan palkkasopimusta ja palkkaryhmittelyä. Henkilökohtaisen avustajan työ sijoittuu lähtökohtaisesti palkkaryhmään A, B tai C riippuen työssä edellytettävästä osaamisesta, koulutuksesta ja itsenäisyydestä.

Tällä pöytäkirjalla halutaan selkeyttää TES:n keskeisten työaikamääräysten sovelta- mista ja mahdollistetaan poikkeuksellisen pitkistä työvuoroista sopiminen.

Työaikamuoto

Henkilökohtaiseen avustajatoimintaan voidaan työn luonteen perusteella soveltaa TES:n 6 § 4 kohdan mukaista jaksotyöaikaa.

Työvuoroluettelon käyttö

Työvuoroista laaditaan etukäteen tasoittumisjaksolle työvuoroluettelo, joka saate- taan avustajan tietoon vähintään viikkoa ennen luettelon alkua.

Mikäli avustajan työajan on sovittu vaihtelevan työtilanteen mukaan, merkitään työ- vuoroluetteloon ne työvuorot, jotka ovat tiedossa luettelon laadintahetkellä. Tämän jälkeen voidaan sopia lisätyövuoroista. Työsopimuslain 2 luvun 5 §:n mukaan, jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöille sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille.

Tasoittumisjakson pituus on yksi työvuoroluettelo, eli 3–6 viikkoa, ellei TES:n 6 § 9 kohdan mukaan paikallisesti ole sovittu usean työvuoroluettelon mittaisesta ta- soittumisjaksosta. Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että työvuoroluettelot laadi- taan joko 3 tai 6 viikoksi.

Työajaksi lukeminen

Koko se aika, jonka avustaja on työvuoroluettelon tai luettelon valmistumisen jäl- keen sovittujen työvuorojen mukaisesti velvollinen olemaan avustettavan kanssa, luetaan työajaksi. TES:n 6 § 17 kohdan mukaisissa retki-, leiri- ja matkustustilan- teissa ja vastaavissa olosuhteissa voidaan kuitenkin soveltaa kyseisen kohdan mukaisia sopimismahdollisuuksia.

Työvuoron muutos tai peruutus

Mikäli työvuoroluetteloon suunniteltua työvuoroa ei voida toteuttaa ennalta arvaa- mattomasta syystä (esim. asiakkaan siirtäessä tai peruessa suunnitellun vuoron) tulee työvuorolistan muutoksesta pyrkiä sopimaan avustajan kanssa TES:n 6 § 8. kohdan mukaisesti. Ellei muutoksesta onnistuta sopimaan, voi työnantaja määrätä työvuorolistan muutoksesta ko. kohdan mukaisesti.

Mikäli muutos tai vuoron peruminen tapahtuu työnantajan määräyksen perusteella, on avustaja oikeutettu saamaan peruspalkkansa vähintään suunnitellun työvuoro- listan mukaisen tuntimäärän mukaisesti. Tuntikohtaiset lisät (ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntailisä) maksetaan tehtyjen tuntien ajankohtien perusteella.

Soveltamisohje: Peruttu työvuoro pyritään sopimaan uuteen ajankoh- taan, joka sopii työnantajalle ja työntekijälle. Työnantajan tulee so- veltaa viimesijaista määräämisvaltaansa eri ajankohtavaihtoehtoja tarjoten. Työntekijä voi jäädä ilman palkkaa ennalta arvaamattoman työvuoromuutoksen vuoksi siinä tapauksessa, jos työntekijä kieltäy- tyy kaikista työnantajan kannalta mahdollisista ja tarkoituksenmukai- sista uusista ajankohdista.

Kun työnantaja peruu vuoron, on tilalle tarjottava uusi työvuoro annet- tava samassa yhteydessä, kun peruutus tehdään. Toteutettava muu- tos tulee sijoittua samaan työvuoroluetteloon, jolta työvuoro peruun- tuu. Jos tilalle ei voida tarjota uutta vuoroa, tulee perutulta vuorolta maksaa palkka liitepöytäkirjan mukaisesti.

Poikkeuksellisen pitkistä työvuoroista sopiminen

Vammaisten henkilökohtaiseen avustustoimintaan liittyy tilanteita, joissa TES:n työaikamääräysten tarkka noudattaminen vaikeuttaisi olennaisesti avustustoimin- nan tarkoituksenmukaista järjestämistä.

Pidempikestoisiin avustustarvetilanteisiin liittyen avustaja ja hänen työnantajansa

voivat sopia poikkeusjärjestelyistä työaikoihin. Tavoitteena tulee olla sopimusjär- jestely, jota voidaan pitää sekä avustettavan että avustajan kannalta kohtuullisena. Poikkeus voi olla seuraava:

Työvuoron pituudesta voidaan sopia TES:n 6 §:stä poiketen, kunhan säännöllinen työaika tasoittuu TES:n mukaiseksi sovelletulla tasoit- tumisjaksolla.

Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että sopimus poikkeuksellisen pitkistä työvuo- roista lähetetään tiedoksi niille työehtosopimusosapuolille, joiden jäseniä sopimus koskee. Liitot seuraavat tilannetta ja antavat tarvittaessa soveltamisohjeita.

Tämän pöytäkirjan voimaantulo

Tämä yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta täydentävä liitepöytäkirja tulee voimaan sen allekirjoituspäivämäärästä ja on siitä eteenpäin voimassa kuten työehtosopimus.

Helsingissä 23. päivänä kesäkuuta 2020 Allekirjoittajajärjestöt

Liite: Yksityisen sosiaalipalvelualan TES:n vuosilomamääräykset siirryttäessä vuosilomalain mukaisesta 6 arkipäivää /vk lomalaskennasta 5 lomapäivää /vk lomalaskentaan.‌

18 § Vuosiloma

Vuosiloman kertyminen

1.1.4.2022 alkaen ansaittavissa vuosilomissa siirrytään vuosilomalain mu- kaisesta arkipäivälaskennasta (6/vk) lomapäivälaskentaan (5/vk), ellei työn- antajakohtaisesti päätetä aikaisemmasta voimaantulosta.

Esimerkit:

Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2021–31.3.2022 lomat ansaitaan en- tisen 6/vk arkipäivälaskennan mukaan ja annetaan arkipäivinä 6 arki- päivää/vk lomakaudella 2022 ja sen jälkeisellä talvilomakaudella tai maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena 6/vk laskenta- säännön mukaan, ellei työnantajakohtaisesti ole päätetty aikaisem- masta voimaantulosta.

Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2022–31.3.2023 lomat ansaitaan 5/ vk lomapäivälaskennan mukaan ja annetaan lomapäivinä 5 lomapäi- vää/vk tai maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena 5/vk laskentasäännön mukaan.

Jos työntekijällä on vielä 1.5.2023 pitämättä 6-päiväisen laskennan mukaan ansaittuja lomia ajalta ennen 1.4.2022, muunnetaan ne 5-päiväisen lasken- nan mukaiseksi 1.5.2023 tämän pykälän 3. kohdan mukaisesti.

Lomapäiviä ovat maanantain ja perjantain väliset päivät lukuun ottamatta TES:n 7 §:n mukaisia arkipyhiä.

Ellei tässä TES:n 18 §:ssä toisin ole määrätty, sovelletaan muilta osin vuosilo- malakia kuitenkin siten, että vuosilomalain 21 §:ssä ja 27 §:ssä mainituilla

loman jakamiseen ja säästämiseen liittyvillä 12, 18 ja 24 arkipäivillä tarkoite- taan lomapäiviksi muutettuina 10, 15 ja 20 lomapäivää.

2. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuu- kaudelta seuraavasti:

a) Lomataulukkoa A sovelletaan, jos työsuhde on maaliskuun loppuun men- nessä yhdenjaksoisesti jatkunut alle vuoden nykyisellä työnantajalla.

b) Lomataulukkoa B sovelletaan, jos työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään vuoden nykyisellä työn- antajalla.

c) Lomataulukkoa C sovelletaan, jos työntekijällä on maaliskuun loppuun mennessä palveluslisään oikeuttavaa palvelusaikaa vähintään 15 vuotta.

d) Vuotuiset lisälomapäivät:

Työntekijään sovelletaan kunkin taulukon alinta lisälomapäivät sisältävää riviä, jos hänellä on maaliskuun loppuun mennessä vähintään 3 vuotta palveluslisään oikeuttavaa palvelusaikaa välittömästi jatkuneessa työ- suhteessa nykyisellä työnantajalla (työsopimuslain 1 luvun 5 §:n mu- kaisesti useita peräkkäisiä vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuneita määräaikaisia työsuhteita käsitellään kuten välitöntä työsuhdetta) tai yhteensä vähintään 10 vuotta palveluslisään oikeuttavaa palvelusaikaa.

Edellytyksenä vuotuisille lisälomapäiville on, että työntekijä on ansainnut vuosilomaa lomanmääräytymisvuonna vähintään kuudelta kuukaudelta.

Lomataulukko A

Täydet lom.määr.kk:t Lomapv:t

Lomapv:t + lisälomapv:t

Lomataulukko B

Täydet lom.määr.kk:t Lomapv:t

Lomapv:t + lisälomapv:t

Esimerkki: Alle 15 vuotta alan työkokemusta omaavan työntekijän työsuhde on alkanut 1.1.2023.

Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2022–31.3.2023 häneen sovelletaan lomataulukkoa A.

1.4.2023 alkaen häneen sovelletaan lomataulukkoa B, kunhan työ- suhde yhteensä kestää vähintään vuoden.

Lomataulukko C

Täydet lom.määr.kk:t Lomapv:t

Lomapv:t + lisälomapv:t

Esimerkki: Työntekijällä täyttyy 15 vuotta palveluslisään oikeuttavaa alan työkokemusta 1.9.2022. Hän alkaa ansaita lomaa lomataulukon C mukaan 1.4.2022 alkaen.

Xxxxxxxxx: Yli 15 vuotta palveluslisään oikeuttavaa työkokemusta omaavan työntekijän työsuhde on alkanut 1.1.2023. Hän alkaa ansai- ta lomaa välittömästi lomataulukon C mukaan.

Vuodelta 1993 säilyvä lisälomaoikeus:

Nykyisen työnantajan palveluksessa 31.10.1993 ollut työntekijä, jol- la oli 31.3.1994 mennessä yhteensä vähintään 15 vuotta palvelus- lisään oikeuttavaa palvelusaikaa, säilyttää oikeutensa siihen, että lomataulukon C lisälomapäivärivin sijasta kutakin 6–12 kuukauden ansaittujen lomapäivien lukua korotetaan 5 lisälomapäivällä. Loman- pidennyksestä voidaan sopia paikallisesti.

TES:n tasoa korkeamman lomaoikeuden tai säästövapaiden muuntaminen:

3. Työntekijään sovellettu tämän TES:n tasoa korkeampi lomaoikeus ja säästetyt vuosilomapäivät muunnetaan 5 pv/vk lomapäivälaskentaan 6 pv/vk arkipäivälas- kennasta alla olevan taulukon mukaisesti.

Taulukon ylittävien lomapäivien osuus muunnetaan kertomalla lomaoikeus lu- vulla 0,85.

Lomapäivien lukumäärä 6-päiväisessä laskennassa	Lomapäivien lukumäärä 5-päiväisessä laskennassa
1	1
2	2
3	3
4	4
5	5
6	5
7	6
8	7
9	8
10	9
11	10
12	10
13	11
14	12
15	13
16	14
17	15
18	15
19	16
20	17
21	18
22	19
23	20
24	20
25	21
26	22
27	23
28	24
29	25
30	25
31	26
32	27
33	28
34	29
35	30
36	30
37	31
38	32
39	33

Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika

4. Vuosilomaan oikeuttavaan palvelusaikaan luetaan kaikki palveluslisiin palkkasopimuksen 3 §:n mukaisesti oikeuttava palvelusaika.

Vuosiloman antaminen

5. Viisi viikkoa ylittävä loman osuus annetaan työnantajan määräämänä ai- kana kesäloma- tai talvilomakaudella. Lakimääräinen vuosiloma annetaan vuosilomalain mukaisesti.

Lapin maakunnan alueella kesälomakausi on 1.6.–30.9.

Säästövapaa

6. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia säästövapaajärjestelmästä vuosilo- malain 27 §:n ja työaikalain 21 §:n mukaisesti. Säästövapaaksi voidaan siir- tää vuosilomasta 15 lomapäivää ylittävä osuus. Lisä- ja ylityökorvaukse- na annettava vapaa-aika voidaan osin tai kokonaan sopia yhdistettäväksi säästövapaaseen.

Vuosilomapalkka ja -korvaus

7. Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka:

Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. tuntikohtaisia lisiä vastaava lisäys vuosilomapalkkaan ja vuosilomakor- vaukseen.

Tuntikohtaiset lisät otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuukausipal- kan perusteella laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan sillä prosenttiluvul- la, joka osoittaa, kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut tuntikohtaiset lisät ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsi- naisista säännöllisistä palkoista.

Mikäli työsuhde ei vielä ole ollut voimassa edellisenä lomanmääräytymisvuo- tena, lasketaan tuntikohtaisten lisien korotusosuus koko työsuhteen ajalta tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa lisien keskimääräisen osuuden.

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan käyttäen jakajana 21 ja kertojana lomapäivien lukumäärää.

Kiinteän vuosilomapalkan tasaus työntekijän varsinaisen kuukausipalkan mukaiseksi tehdään seuraavan palkanmaksun yhteydessä aiemman vuo- silomalain mukaisesti, milloin yhteenlasketut loma- ja kuukausipalkkaosuu- det eivät vastaa varsinaista kuukausipalkkaa.

8. Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka:

Tuntipalkkaisten työntekijöiden vuosilomapalkan laskennassa käytetään vuo- silomalain laskentasääntöjä.

Keskipäiväpalkkaan perustuva vuosilomapalkka

14 päivän ansaintasäännön piirissä olevaan tuntityöntekijään sovelletaan vuosilomalain 11 §:ää, kuitenkin niin, että vuosilomalain mukaisen kerroin- taulukon sijaan noudatetaan alla olevaa kerrointaulukkoa.

Lomapäivien lukumäärä	Kerroin
2	1,8
3	2,7
4	3,6
5	5,4
6	6,3
7	7,2
8	8,1
9	9
10	10,8
11	11,8
12	12,7
13	13,6
14	15,5
15	16,4
16	17,4
17	18,3
18	19,3
19	20,3
20	22,2
21	23,2
22	24,1
23	25
24	25,9
25	27,8
26	28,7
27	29,6
28	30,5
29	31,4
30	33,2
31	34,1
32	35
33	35,9

Jos lomapäivien määrä on enemmän kuin 33, kerrointa korotetaan luvulla 1,08 lomapäivää kohden.

Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka

Jos työntekijän vuosilomapalkka tai lomakorvaus määräytyy prosenttiperus- teisena, määräytyy vuosilomalaskennassa käytettävä prosentti oheisen tau- lukon mukaan lomapäivien lukumäärän alla olevalta riviltä. Työntekijään so- vellettava lomataulukko määräytyy kuten tämän pykälän kohdassa 2.

Jos työntekijä ansaitsee lomaa yli lomataulukossa määrätyn tason, koro- tetaan taulukosta ilmenevää prosenttia 0,45 %:lla kutakin tällaista lomapäi- vää kohden.

Lomataulukko A

täydet lom.määr.kk:t	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
lomapv:t prosentti lomapv:t+ lisäloma-pv:t prosentti	2	4	5	7	9	10	12	14	15	17	19	20
	9 %	9 %	9 %	9 %	9 %	9 %	9 %	9 %	9 %	9 %	9 %	9 %
						13	15	16	18	20	21	23
						10,35 %	10,35 %	9,9 %	10,35 %	10,35 %	9,9 %	10,35 %

Lomataulukko B

Täydet lom.määr.kk:t	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Lomapv:t Prosentti Lomapv:t + lisäloma-pv:t Prosentti	3	5	7	9	11	13	15	17	20	21	24	25
	11,5 %	11,5 %	11,5 %	11,5 %	11,5 %	11,5%	11,5%	11,5 %	11,5 %	11,5 %	11,5 %	11,5 %
						15	18	20	22	24	26	28
						12,4 %	12,85 %	12,85 %	12,4 %	12,85 %	12,4 %	12,85 %

Lomataulukko C

Täydet lom.määr.kk:t	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Lomapäivät	3	5	8	10	13	15	18	20	23	25	28	30
Prosentti	11,50 %	11,50 %	11,95 %	11,95 %	12,40 %	12,40 %	12,85 %	12,85 %	12,85 %	13,30 %	13,30 %	13,75 %
Lomapv:t + lisäloma-pv:t						18	20	23	25	28	30	33
Prosentti						13,75	13,75	14,2	13,75	14,65	14,2	15,1
						%	%	%	%	%	%	%

9. Lomapalkan maksaminen

Lomapalkka maksetaan työsuhteessa tavanomaisesti noudatettavana pal- kanmaksupäivänä, ellei työntekijä viimeistään kuukautta ennen loman alkua pyydä lomapalkan maksamista vuosilomalain mukaisesti.

(Työntekijän pyynnöstä vuosilomalain mukainen periaate yli kuuden päivän lomissa on lomapalkan maksaminen ennen loman alkamista ja tätä lyhyem- missä lomanosissa maksaminen tavanomaisena palkanmaksupäivänä.)

19 § Lomaraha

1. Työnantajan siirryttyä liitteen mukaisesti 5/vk lomapäivälaskentaan työnte- kijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen liitteen mukaisesta 18 § 7 tai 8 kohdan tuntikohtaiset lisät sisältävästä vuosilomapalkastaan. Xxxxxxxxx ei kuitenkaan makseta liitteen 18 § 2 d kohdan mukaan määräytyvistä lisäloma- päivistä.

Soveltamisohje: Maksuajankohdan vähäisellä muutoksella tarkoitetaan muuta maksuajankohtaa kuin heinäkuuta lomakaudella (2.5.–30.9.)

Esimerkki: Työntekijä on ansainnut lomaa 25 lomapäivää. Loman- määräytymisvuoden tuntikohtaiset lisät ovat olleet 8 % lomanmää- räytymisvuoden kuukausipalkoista. Lomaraha on 50 % x 25/21 x 8

Mikäli työntekijän lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti tai vuosilo- malain 10 § 4 momentin mukaisissa muutostilanteissa lomanmääräyty- misvuoden aikaisen kuukausipalkan perusteella, on lomarahan suuruus 50

% tuntikohtaiset lisät sisältävästä lomapalkasta lukuun ottamatta 18 § 2. d-kohdan mukaan määräytyvää lisälomapäiväosuutta.

5. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa lomansa ja palaa lomaltaan sovittuna aikana, ellei lomaltapaluun esteenä ole vuosilo- malain 7 §:ssä mainittu tai muu hyväksyttävä syy.

6. Xxxxxxxx maksetaan myös lomakorvauksesta edellyttäen, että työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Tämä ei kuiten- kaan koske työntekijää, joka jättää irtisanomisajan noudattamatta tai päät- tää määräaikaisen työsuhteen työsopimuslain vastaisesti tai jonka työsuh- de on todettu purkautuneeksi työsopimuslain 8 luvun 3 §:n mukaisen työstä poisjäännin vuoksi.

Pöytäkirja yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta ‌

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopi- muksen uudistamisesta seuraavasti:

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus 1.4.2020- 30.4.2022

Muutokset 1.2.2018–31.3.2020 voimassa olleeseen työehtosopimukseen merkitty kursiivilla.

1. Sopimuksen voimassaolo

Uusi työehtosopimuskausi alkaa 1.4.2020 ja päättyy 30.4.2022.

2. Palkankorotukset

Yleiskorotukset

Työntekijöiden 31.7.2020 voimassa olevia henkilökohtaisia kuukausipalkkoja, tun- tipalkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.8.2020 lukien 1,3 %.

Työntekijöiden 30.6.2021 voimassa olevia henkilökohtaisia kuukausipalkkoja, tun- tipalkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.7.2021 lukien 1,5 %.

Palkkataulukoiden alarajakorotukset

Palkkaryhmien A–B 31.8.2021 voimassa olleisiin vähimmäistasoihin tehdään 1.9.2021 seuraava korotus, ja näistä tasoista muodostuvat uudet vähimmäistasot: 0 v. palveluslisäportaassa 1,1 %

5 v. palveluslisäportaassa 1,2 %

8 v. palveluslisäportaassa 1,1 %

11 v. palveluslisäportaassa 1,1 %

Palkkaryhmien C–F 31.8.2021 voimassa olleisiin vähimmäistasoihin tehdään 1.9.2021 seuraava korotus, ja näistä tasoista muodostuvat uudet vähimmäistasot: 0 v. palveluslisäportaassa 2,0 %

5 v. palveluslisäportaassa 1,1 %

8 v. palveluslisäportaassa 0,7 %

11 v. palveluslisäportaassa 0,5 %

Muun Suomen taulukossa B-ryhmän alaraja G15B nousee G16 tasolle G16B alara- jaksi ja C-ryhmän alaraja G18C nousee G19 tasolle G19C alarajaksi

Vähimmäistason korotukset voivat johtaa siihen, että työntekijälle aiemman vä- himmäistaulukkopalkan päälle kuukausittain maksettu palkanosa voi pienentyä, ellei kyse ole TES:n palkkasopimuksen 1 § 3.2 kohdan mukaisesta tehtäväkohtai- sesta lisästä tai 1 § 4 kohdan mukaisesta henkilökohtaisesta pätevyyslisästä.

Työsopimuksessa erikseen sovittu euromääräinen aiemman vähimmäistaulukkopal- kan päälle maksettava lisä ei voi pienentyä, ellei kyse ole työehtosopimuksen vaih- tumisesta johtuvasta lisästä (siirtymälisä) tai lisästä, jonka on sovittu pienentyvän alarajakorotuksen yhteydessä.

Nämä palkkasopimuksen 1 § 3.2 ja 1 § 4 mukaiset tai työsopimuksessa erikseen sovitut lisät säilyvät em. mukaisesti ennallaan korotetun vähimmäistason päällä. (Euromääräisten lisien euromäärä säilyy ja prosentuaalisesti sovittujen lisien pro- senttimäärä säilyy.)

Edellä mainittujen vähimmäistasokorotusten kustannusvaikutus koko sopimuksen piirissä on 0,6 %.

3. Luottamusmieskorvaukset ja työsuojeluvaltuutetun korvaukset

Luottamusmiesten, pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 1.8.2020 lukien 5 % tai vähintään alla olevien taulukoiden mukaisesti.

Luottamusmieskorvaus 1.8.2020 lukien:

Edustettavien työntekijöiden määrä €/kk 2–4 24

5–25 47

26–50 54

51–100 65

101–200 79

201–300 119

301– 140

Pääluottamusmieskorvaus: 1.8.2020 lukien 100 €

Työsuojeluvaltuutetun korvaus 1.8.2020 lukien:

Edustettavien työntekijöiden määrä €/kk 20–29 25

30–100 40

101–200 55

201–300 72

301– 89

4. Tekstimuutokset

1 § 1. kohta + allekirjoitukset:

Allekirjoittajajärjestöjen nimet muutetaan voimassa olevaan muotoon: Hyvinvointialan Liitto muutetaan Hyvinvointiala HALI ry:ksi, Terveys- ja Sosiaalialan Neuvottelujärjestö TSN muutetaan Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:ksi, Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL ry (ennallaan), Sosiaalialan korkea- koulutettujen ammattijärjestö Talentia ry (ennallaan) ja Jyty-Pardia-STHL Neuvot- telujärjestö muutetaan Sosiaalipalvelualan allianssi Salli ry:ksi.

3 § Työsuhteen alkaminen

3. Määräaikainen työsuhde voidaan tehdä työsopimuslain mukaisin perustein.

3.1 Määräaikaisen työsopimuksen kestoa ei saa perusteetta sopia työnantajan tie- dossa olevaa kyseistä työtä koskevaa määräaikaista työvoimatarvetta lyhyemmäk- si ajaksi.

3.2 Määräaikaiselle työntekijälle laaditaan työvuoroluettelo tämän työehtosopimuk- sen 6 § 8. kohdan mukaisesti.

3.3 Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättö- mänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työ- suhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjak- soisena työsopimuslain 1 luvun 5 § mukaisesti.

6 § Työaika: Kiky-työajanpidennyksen poistuminen:

Säännöllisen työajan pituus

30min/vk kilpailukykysopimuksen mukaisesta viikkotyöajanpidennyksestä luovutaan

31.8.2020 tai lähinnä ko. ajankohtaa alkavan työvuoroluettelon alusta alkaen. Siihen asti noudatetaan edellisen TES:n mukaisia työaikoja.

Jaksotyöaika

4. Työntekijän säännöllinen työaika työaikalain 7 §:n mukaisessa jaksotyössä, kuten yötyötä edellyttävissä varhaiskasvatuspalveluissa ja pääosan vuorokaudesta toimivis- sa sosiaalipalveluissa, on enintään 10 tuntia vuorokaudessa, yövuorossa 12 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 50 minuuttia (31.8.2020 alk. 38 t 20 min) viikossa.

Päivystysluonteisessa jaksotyössä, jossa työntekijällä on työvuoron kuluessa yleensä mahdollisuus lepoon, työvuoron enimmäispituus voi olla pidempi, kunhan työaikalain 25 §:n mukaiset vuorokausilepoajat täyttyvät.

Työvuoron vähimmäispituus

5. Epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tunnin työ- vuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu työstä joh- tuva perusteltu syy kuten työn lyhytkestoisuus tai työvoiman tarve tätä edellytä.

Työvuoroluettelon käyttö

7. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin edellä mainittu. Tämä edellyttää, että työtä varten on ennakolta laadittu työvuoroluettelo ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Tasoittumisjakson pituus on 3–6 viikkoa.

Soveltamisohje:

Työvuoroluettelo tulee suunnitella kokonaisiksi kalenteriviikoiksi.

…

9. Jaksotyössä työntekijällä saa työvuoroluettelon mukaisesti teettää peräkkäin enintään viisi yövuoroa, minkä jälkeen hänelle on annettava vähintään 24 tunnin yh- tenäinen vapaa. Viiden peräkkäisen yövuoron lisäksi työnantaja saa kuitenkin poik- keuksellisesti teettää lisä- tai ylityönä enintään kaksi yövuoroa työntekijän erikseen kutakin kertaa varten antamalla suostumuksella.

Lepoajat

10. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perusteltua syytä muu- hun menettelyyn,1/2 tunnin ruokataukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoiseksi. Ruo- katauko voidaan paikallisesti sopia 1 tunnin pituiseksi. Mikäli työntekijä saa es- teettömästi poistua työpaikalta ruokatauon aikana, ei ruokataukoa lueta työaikaan.

…

Poikkeukset työaikamääräyksistä

14. Tämän työehtosopimuksen työaikamääräykset eivät koske sellaista työaikalain so- veltamisalan ulkopuolelle jäävää työntekijää, jonka työaikaa ei ennalta määritellä eikä työajan käyttöä valvota ja joka siten voi itse päättää työajastaan, kun kyse on aiem- man työaikalain mukaisesta kotityöstä, jota siihen liittyvien toiminnan erityispiirteiden vuoksi tehdään sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä.

Tämä määräys ei koske sellaista etätyötä, joka on työaikalain soveltamisalan piirissä.

6 a § Paikallinen sopiminen työajoista

3. Työaikajoustot

A) Työaika voidaan tasoittaa usean työvuoroluettelon kuluessa. Kukin työvuorolu- ettelo tulee laatia ja antaa tiedoksi viikkoa ennen kyseisen luettelon alkua.

Tasoittumisjakson pituudeksi voidaan yleensä sopia enintään 6 kolmiviikkoisjak- soa (18 vk).

Erityisistä syistä voidaan tasoittumisjakson pituudeksi sopia enintään 17 kolmiviik- koisjaksoa (51 vk). Erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi erilaiset työmäärät vuoden eri aikoina tai muu toiminnallinen tai työntekijän omiin työaikatarpeisiin perustuva syy, jonka toteuttaminen edellyttää osapuolten yhteisen näkemyksen mukaan ta- vallista pidempää tasoittumisjaksoa. Erityinen syy tulee nimetä työaikasopimuk- sessa.

B) Vuorokautinen enimmäistyöaika yleis- ja toimistotyöajassa voidaan pidentää 12 tuntiin, kunhan työaika tasoittuu tasoittumisjaksolla työehtosopimuksen mukai- seen enimmäistyöaikaan.

C) Työvuoron enimmäispituus jaksotyössä voidaan pidentää 15 tuntiin, kunhan työaika tasoittuu tasoittumisjaksolla työehtosopimuksen mukaiseen enimmäis- työaikaan ja vuorokausilepo annetaan työaikalain 25 § mukaisesti. Työaikalain mu- kaisesti vuorokausilevon lyhentäminen 9 tuntiin ei saa olla säännönmukaista. Jos lepoaika on lyhennetty alle 11 tuntiin, pitää vuorokausilevon korvaava lepoaika antaa seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuoro- kauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjaksoisena, eikä sitä saa si- joittaa varallaoloajalle.

4. Paikallisesti sovittujen pidempien tasoittumisjaksojen työaikasuunnitelma

Pidemmille tasoittumisjaksoille on laadittava työaikasuunnitelma. Siihen kirjataan työajan sijoittumisen keskeiset periaatteet. Tällöin tulee sopia esimerkiksi työvuo- rojen sijoittamisesta työtilanteen mukaan, säännöllisesti toistuvista vapaapäivistä, milloin tehdään normaalia pidempää työaikaa, mihin sijoittuu mahdollinen pidem- pi vapaajakso.

Suunnitelma voi perustellusta syystä muuttua, mutta mahdollises- ti sovitut pidemmät vapaajaksot on toteutettava pidemmän tasoittu- misjakson aikana, ellei toisin sovita.

7 § Arkipyhät

1. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimää- räisiä vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksi. Jolleivat nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vastaava koko- nainen vapaapäivä saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessa, ellei työnanta- jan ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta sovita.

2. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjakson säännöl- listä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran (viikkotyöaika/5).

Esimerkki: Työntekijä on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana tehnyt vuosilomiensa ulkopuolella työtä 47 viikon aikana yhteensä 704 tuntia.

Arkipyhälyhennykset ja vuosilomalain 7 §:n mukaisten poissaolojen ajalta tekemättä jääneet työtunnit rinnastetaan tehdyksi työksi.

Hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa on 752 t (704 + 48) / 47 = 16 t / vk. Arkipyhälyhennyksen määrä on 16 t / 5 = 3,2 t (3t12min) / ar- kipyhä.

Arkipyhälyhennykseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Tuntipalkkaiselle työnteki- jälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvauksena arkipyhälyhennystä vastaa- va normaali tuntipalkka.

Soveltamisohje: Peräkkäin tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin toistu- vissa määräaikaisissa työsuhteissa on huomioitava työsopimuslain 1 luvun 5 §:n säännös työsuhteen kestosta riippuvista työsuhde-etuuk- sista.

15 § Varallaolo ja hälytyskorvaus

1. Varallaolo ei saa kohtuuttomasti haitata työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Varallaolokorvauksen määrä tai sen määräytymisperusteiden on oltava kir- jallisesti työntekijöiden tiedossa varallaoloa koskevaa sopimusta tehtäessä.

…

Hälytyskorvauksen normaali määrä on 18 €. Mikäli työhön lähtemisen pitää kuitenkin tapahtua välittömästi hälytyksen tapahduttua, on hälytyskorvauk- sen määrä 25 €. Mikäli työhön hälyttäminen merkitsee työntekijän työvuoro- luetteloon merkityn työvuoron aloittamisen aikaistumista enintään tunnilla, on hälytyskorvauksen määrä 10 €.

18 § Vuosiloma

1. Vuosilomaedut määräytyvät vuosilomalain ja seuraavien määräysten mu- kaisesti.

1.4.2022 alkaen ansaittavissa vuosilomissa siirrytään vuosilomalain mukaisesta ar- kipäivälaskennasta (6/vk) lomapäivälaskentaan (5/vk), ellei työnantajakohtaisesti

päätetä aikaisemmasta voimaantulosta. (liite 1)

21 § Lääkärintarkastukset ja rokotukset

1. Työnantaja ei seuraavissa tapauksissa vähennä työntekijän palkkaa, jos tarkastukset ja tutkimukset tehdään tarpeetonta työajan menetystä välttä- en eikä tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja niistä on ilmoi- tettu etukäteen.

a) Työntekijä käy sairauden toteamiseksi, hoidon tai apuvälineen (esim. sil- mälasit) määräämiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa ja tar- kastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutki- muksessa.

b) Raskaana oleva työntekijä käy synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutki- muksissa kuten neuvolatarkastuksissa, joissa seurataan raskaana olevan työnteki- jän tai sikiön terveydentilaa.

c) ~~Työntekijä käy uuden työn edellyttämässä tai muussa lakisääteisessä lää-~~ ~~kärintarkastuksessa. Tällöin työnantaja maksaa välttämättömät matkakus-~~ ~~tannukset.~~

2. Työntekijän käynnit uuden työn edellyttämissä tai muissa lakisääteisissä lääkärintarkastuksissa luetaan työajaksi. Tällöin työnantaja maksaa välttä- mättömät matkakustannukset.

3. Työntekijällä on oikeus käydä työn edellyttämässä rokotuksessa työaika- na, jollei se ole vaikeudetta mahdollista muuna aikana.

22 § Lyhyt tilapäinen poissaolo

...

5. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestön, sen jäsenjärjestön tai työnte- kijäkeskusjärjestön ylimpien päättävien toimielinten kokoukseen tai liitto- ja edus- tajakokoukseen tai hallituksen jaoksen/taustaryhmän kokoukseen osallistumisesta aiheutuva ansionmenetys korvataan tällaisen luottamuselimen jäsenelle.

23 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

…

2. Äitiysvapaan alusta lukien maksetaan työntekijälle työsuhteen kestäessä varsi- naista säännöllistä palkkaa 72 arkipäivältä edellyttäen, että työntekijä on ollut työ- suhteessa vähintään kolme kuukautta.

Soveltamisohje:

Ko. ehtojen mukaisesti työntekijällä on oikeus äitiysvapaan palkkaan myös hänen jäädessään vanhempain- tai hoitovapaalta uudelle äitiyslomalle asian- mukaisia ilmoitusaikoja noudattaen.

…

27 § Koulutus ja työhyvinvointi

Työnantajan järjestämän ammatillisen koulutuksen, yhteisen koulutuksen ja am- mattiyhdistyskoulutuksen osalta noudatetaan allekirjoittajajärjestöjen välistä kou- lutussopimusta.

Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että työntekijän henkilökohtaisen ammattitaidon ja työhyvinvoinnin kehittämistarpeita tulee tarkastella työntekijän ja esimiehen välil- lä vuosittain.

…

35 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 1.4.2020–30.4.2022 jatkuen sen jälkeen aina vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen sen päätty- mistä.

Palkkasopimus 1 § Palkat

…

3.2. Tehtäväkohtainen lisä perustyötä vaativammassa työssä:

Esimerkkejä tilanteista, joissa 3.2. kohdan mukaista palkkatasoa tu- lee ainakin soveltaa:

• Työntekijällä on vaativuudeltaan selvästi palkkaryhmän perustyötä ylittäviä erityistehtäviä.

• Erityistä osaamista tai asiantuntijuutta vaativa tehtävä, joka ei

Document Metadata

Table of Contents

Yksityisen sosiaalipalvelualan

Document Metadata