Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien
Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien
1.2.2018 – 31.1.2020
Sisällysluettelo
Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien työehtosopimus 1
2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus 1
11 § Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen 5
12 § Työmatkoja edeltävä keskustelu 6
14 § Työkyvyttömyysajan palkka 6
16 § Lyhyt tilapäinen poissaolo 9
17 § Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa 9
20 § Kouluttautuminen ja työhön perehdyttäminen 11
23 § Työntekijöiden kokoontuminen 12
25 § Tulkinta ja erimielisyydet 12
Työsopimusmallin liitteenä oleva toimenkuvalomake 22
SAMOK ry:n toimihenkilöihin sovellettavat erilliset työehtosopimusmääräykset 23
Liite 1. SAMOK ry:n palveluksessa olevia toimihenkilöitä koskeva
palkkasopimus 1.2.2018-31.1.2020 28
Liite 2. SAMOK ry:n palveluksessa olevia toimihenkilöitä koskeva työterveyshuoltosopimus 30
Liite 3. SAMOK ry:n palveluksessa olevia toimihenkilöitä koskeva matkustusohjesääntö 31
Allekirjoituspöytäkirja ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien työehtosopimukseksi ajalle 1.2.2018 – 31.1.2020 34
Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien työehtosopimus
1 § Sopimuksen ulottuvuus
Tällä sopimuksella määrätään ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien palvelukses- sa olevien toimihenkilöiden työehdot.
Työehtosopimusta sovelletaan myös Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n toimihenkilöihin.
Pöytäkirjamerkintä: Siltä osin kuin SAMOK ry:n talokohtaisessa työehto- sopimuksessa on sovittu AMK-opiskelijakuntien työehtosopimusta työn- tekijän kannalta paremmista työsuhteen ehdoista, tällaiset ehdot lisätään AMK-opiskelijakuntien työehtosopimuksen loppuun erilliseksi liitteeksi.
2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus
Työnantaja johtaa ja järjestää työt.
Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
Jos toimihenkilö katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräyksiä erotettu työntekijöiden järjestöön kuulumisensa vuoksi, on hänen, ennen kuin muihin toimen- piteisiin ryhdytään, järjestönsä välityksellä pyydettävä tutkimusta asiassa.
3 § Työsuhteen alkaminen
Työsopimus tehdään kirjallisena. Työsopimusmalli on työehtosopimuksen liitteenä.
Työsuhteessa noudatettavan koeajan enimmäispituus määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaisesti.
Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle toimihenkilölle alan järjestö- ja neuvottelusuhteet sekä ilmoittaa kuka toimii työpaikan toimihenkilöiden luottamus- henkilönä ja missä luottamushenkilö on tavattavissa.
Määräaikainen työsuhde voidaan tehdä työsopimuslain 1 luvun 3 pykälän mukaisin perustein.
4 § Työsuhteen päättyminen
Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja, ellei pidemmästä irtisanomisajasta ole sovittu:
Irtisanomisaika | Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto |
kuukausi | enintään 4 vuotta |
2 kuukautta | yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta |
4 kuukautta | yli 8 vuotta ja enintään 12 vuotta |
6 kuukautta | yli 12 vuotta |
Toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja, ellei toisin sovita:
Irtisanomisaika | Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto |
kuukausi | enintään 4 vuotta |
2 kuukautta | yli 4 vuotta |
Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.
Työnantajan on suoritettava irtisanominen todistettavasti, vaadittaessa kirjallisesti, ja tällöin ilmoituksessa on mainittava irtisanomisen syy.
Määräaikaiseen työsuhteeseen palkatun toimihenkilön työsopimus päättyy ilman irti- sanomisaikaa sovitun työkauden päättyessä. Jos päättymisajankohta on vain työnan- tajan tiedossa, hänen on ilmoitettava toimihenkilölle viipymättä päättymisajankohdan tultua hänen tietoonsa.
5 § Palkkaus
Työpalkoista sovitaan erillisellä liitteellä.
Palkka maksetaan toimihenkilön osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee olla erääntymispäivänä toimihenkilön nostettavissa, jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu.
Palkanmaksun alkaessa, keskeytyessä tai päättyessä kesken palkanlaskentakauden osakuukauden palkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21 ja kertomalla kyseisen kuukauden palkallisten päivien lukumäärällä.
Toimihenkilö saa palkanmaksua edeltävänä päivänä palkkalaskelman.
Työsuhteen päättyessä loppupalkka mahdollisine lomakorvauksineen ja muine lisi- neen maksetaan kolmen arkipäivän kuluttua työsuhteen päättymisestä.
6 § Työaika
Säännöllinen työaika on 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia ja 30 mi- nuuttia viikossa.
Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ½ tunnin ruokataukoa lukuun otta- matta, yhdenjaksoiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa poistua esteettömästi työpaikalta lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan.
Työaika sijoitetaan maanantain ja perjantain välille, ellei toimihenkilön kanssa erik- seen muuta sovita. Työviikko alkaa maanantaina.
Juhannuksen- ja jouluaatto sekä uudenvuodenaatto ovat vapaapäiviä ja lyhentävät muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuessaan viikkotyöaikaa sillä tun- timäärällä, joka olisi ollut aatoksi sattuvan työpäivän työaika.
Viikkotyöaika lyhenee jokaisen sille muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan arkipyhän sekä vapunpäivän ja itsenäisyyspäivän osalta sillä tuntimäärällä, joka olisi ollut arkipyhäksi sattuvan työpäivän työaika.
Toimihenkilöllä on oikeus viikoittain käyttää yksi (1) tunti kuntoliikuntaan. Liikuntaan käytetyn ajan tulee sisältyä säännöllisen 37 tuntia 30 minuuttia työaikaan. Kuntolii- kuntaan käytettyä aikaa ei oteta huomioon määritettäessä vuorokautisen ja viikoittai- sen lisä- ja ylityörajan täyttymistä.
Vuosittaista työaikaa pidennetään vuodesta 2017 alkaen 24 tunnilla vuosittaista an- siotasoa muuttamatta.
Pöytäkirjamerkintä: 24 tunnin vuosittainen työajan pidentäminen on tar- koitus toteuttaa pidentämällä työntekijän säännöllistä työaikaa siten, että työaikalaissa tarkoitettua ylityötä ei muodostu. Työajan pidennysajalta ei makseta mitään mahdollisia lisätyö-, ylityö-, sunnuntaityö- tai muita kor- vauksia eikä mahdollisia muitakaan vastaavia lisiä.
Työajan pidennys toteutetaan seuraavasti:
Työajan pidennys toteutetaan paikallisesti sopimalla. Paikallinen sopimus tehdään luottamushenkilön kanssa. Sopimus voidaan tehdä myös työntekijöiden kanssa hei- dän konsultoituaan luottamushenkilöä.
Jos paikallista sopimusta ei tehdä, menetellään seuraavasti:
1) Työajan pidennys toteutetaan siten, että helatorstain ja loppiaisen viikkotyöaikaa lyhentävä vaikutus poistetaan. Tästä johtuva työajan pidennys toteutetaan liukuvan työajan puitteissa vähentämällä liuku- van työajan saldosta 15 tuntia. 15 tunnin saldovähennys toteutetaan myös niinä kalenterivuosina, joina loppiainen sijoittuu arkilauantaille tai sunnuntaille. Loppuosa työajan pidennyksestä toteutetaan niin ikään liukuvan työajan puitteissa siten, että liukuvan työajan saldosta vähennetään vuosittain 9 tuntia. Kokonaisvähennys 24 tuntia toteute-
taan siten, että helmikuun lopussa saldosta vähennetään 12 tuntia ja elokuun lopussa 12 tuntia.
2) Mikäli jonkun työntekijän työsuhteessa ei sovelleta liukuvaa työaikaa, toteutetaan 24 tunnin työajan lisäys työnantajan määrääminä enin- tään 40-tuntisina työviikkoina. Kyseiset enintään 40-tuntiset työviikot on saatettava työntekijän tietoon vähintään 14 päivää ennen kyseisen työviikon alkua.
Mikäli liukuvan työajan käytöstä luovutaan, 24 tunnin vuosittainen työajan pidennys toteutetaan kalenterivuosittain työnantajan määrääminä enintään 40-tuntisina työviik- koina yllä mainitun kohdan 2) mukaisesti.
7 § Lisätyö ja ylityö
Lisä- ja ylityöllä tarkoitetaan työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella tapahtuvaa säännöllisen työajan ylittämistä. Lisä- ja ylityöstä sovitaan aina tapaus- kohtaisesti ja samassa yhteydessä sovitaan myös lisä- ja ylityön korvaamisesta. Mi- käli työnantaja ja työntekijä sopivat, voidaan lisä- ja ylityökorvaus antaa vapaa-aikana säännöllisenä työaikana. Mikäli vapaa-aikana korvaamisesta ei sovita, maksetaan lisä- ja ylityökorvaus rahana työaikalain mukaisesti.
Lisätyötä on työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lainmukaisen sään- nöllisen työajan (8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa) välisenä aikana. Lisä- työstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä työtunnilta. Jos lisä- työtä tehdään työehtosopimuksen salliman säännöllisen enimmäistyöajan (7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia 30 minuuttia viikossa) ja pisimmän lainmu- kaisen säännöllisen työajan välisenä aikana, maksetaan siitä 50 %:lla korotettu palk- ka työtunnilta.
Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lainmukaisen enimmäistyö- ajan (8 tuntia vuorokaudessa) lisäksi vuorokaudessa. Vuorokautisesta ylityöstä mak- setaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla ko- rotettu palkka.
Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään lainmukaisen enimmäistuntimäärän (40 tun- tia viikossa) lisäksi viikossa ja siitä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.
Tuntipalkka, jonka perusteella lisä- ja ylityökorvaus lasketaan, saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 158.
8 § Lauantaityö
Säännöllisenä työaikana tehtävästä lauantaityöstä maksetaan muun siltä ajalta tule- van palkan lisäksi lauantaityökorotuksena 25% tuntipalkasta. Lauantaityökorotusta ei makseta, mikäli muulla perusteella maksetaan korotettua palkkaa. Lauantaityökoro- tus annetaan vapaa-aikana säännöllisenä työaikana, ellei muusta sovita työnantajan ja toimihenkilön välillä.
9 § Sunnuntaityö
Sunnuntaisin, kirkollisina juhlapyhinä, itsenäisyyspäivänä tai vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka. Sunnuntaityöstä suoritettava palkka voidaan toimihenki- lön niin halutessa vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.
10 § Liukuva työaika
Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työaikalain 13 §:n mukaisesta liukuvasta työ- ajasta.
Liukuvassa työajassa työntekijä päättää itse liukumien rajoissa työnteon aloittamis- ja päättämisajankohdat.
Liitot suosittelevat, että toimihenkilö huomioisi liukuman käytössä työpaikan käytän- nön ja työn luonteen.
Säännöllinen enimmäistyöaika on enintään 13 tuntia ja työajan on sijoituttava aikavä- lille klo 6-22. Tällöin kiinteä työaika vuorokaudessa on vähintään 4 tuntia sijoittuen klo 10–14 välille.
Vähintään 6 tunnin pituisena työpäivänä on annettava 30 minuutin ruokatauko, joka sijoittuu aikavälille klo 11–13.
Säännöllisen työajan alitusten ja ylitysten kertymä saa olla enintään -40 / +80 tuntia.
Työajan tulee tasoittua 6 §:n mukaiseksi kuuden kuukauden välein, ellei työnantajan ja toimihenkilön välillä toisin sovita. Työaika tulee kuitenkin tasoittaa viimeistään vuo- den sisällä liukumatuntien tekemisestä.
Työaika voidaan tasoittaa kokonaisina vapaapäivinä tai työntekijän pyynnöstä osa- päiväisesti. Samalla on sovittava vapaan pitämisen ajankohdan määräytyminen.
Työnantaja seuraa liukumasaldon kertymistä ja saldon ylittäessä + 50 tuntia neuvot- telee toimihenkilön kanssa töiden järjestämisestä ja mahdollisen kuormituksen ta- saamisesta.
Työpäivinä, jolloin työnantaja erikseen ilmoittamalla teettää työntekijällä tämän suos- tumuksella lisä- ja ylitöitä, ei liukuvan työajan saldoa lisätä tai vähennetä, vaan työn- tekijä tekee säännöllisen työaikansa ja sen päälle työnantajan määräämän lisä- ja ylityön.
11 § Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen
Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työtuntijärjestelmän mukai- sena vapaa-aikana, korvataan matkustamiseen käytetty aika yksinkertaisella tunti- palkalla tai vastaavalla vapaa-ajalla. Työnantaja voi määrätä korvausmuodon.
Matkustamiseen käytettyä aikaa korvataan kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei pääsääntöisesti lueta työajaksi. Tässä pykälässä säädetty matka-ajan korvaus anne- taan vuosiloman yhteydessä, ellei muusta sovita.
Mikäli käytettävä liikenneväline on samalla majoittumistila ja työnantaja kustantaa majoituksen (esim. työntekijälle kustannettu junan tai laivan makuuhytti), ei kyseises- sä liikennevälineessä liikkuminen oikeuta tässä pykälässä mainittuun korvaukseen.
12 § Työmatkoja edeltävä keskustelu
Ennen työmatkoja työnantaja ja työntekijä käyvät keskustelun, jossa käydään läpi työmatkaan liittyviä seikkoja ainakin seuraavilta osin:
1. Matkustamiseen käytettävä aika (= kulkeminen liikennevälineessä ja mahdolli- nen odotusaika esimerkiksi lentokentällä tai juna-asemalla) ja matkustamisen aikana mahdollisesti hoidettavat työtehtävät.
2. Työkohteessa suoritettavat työtehtävät ja työn tekemiseen kuluva työaika.
3. Mahdollinen vapaa-aika työkohteessa (esim. majoittuminen).
13 § Sidosryhmätilaisuudet
Työtehtävien hoitamisen vuoksi olennaisista ilta- ym. tilaisuuksista lasketaan lähtö- kohtaisesti työajaksi enintään kaksi (2) tuntia. Mikäli työnantaja velvoittaa toimihenki- lön olevan tilaisuudessa läsnä tätä pidempään, sovitaan siitä ennen tilaisuutta. Ku- hunkin sidosryhmätilaisuuteen osallistumisesta ja ajankäytöstä sovitaan työnantajan ja toimihenkilön välillä aina ennen tilaisuutta.
14 § Työkyvyttömyysajan palkka
Xxxxxxx toimihenkilö estyy tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi, eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, suorit- taa työnantaja hänelle palkkaa seuraavasti:
Työsuhteen pituus | Palkanmaksujakso |
enintään kuukausi | Sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää (arkilauantait mukaan luettuina) 50 % palkasta |
yli kuukausi ja enintään 3 vuotta | 28 kalenteripäivää |
yli 3 vuotta ja enintään 5 vuotta | 35 kalenteripäivää |
yli 5 vuotta ja enintään 10 vuotta | 42 kalenteripäivää |
yli 10 vuotta | 56 kalenteripäivää |
Jos sama sairaus uusiutuu 7 kalenteripäivän kuluessa työhön palaamisesta, laske- taan sairausajan palkanmaksujakso kuin kyseessä olisi sama sairaus.
Jos päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta ollenkaan tai täysimääräisesti, on työnantajalla oikeus vähentää palkasta se osa, joka toimihenki- lön menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukai- sena päivärahana suorittamatta.
Työnantajalla, joka suorittaa edellä mainitun palkan, on oikeus saada työntekijän si- jasta tälle samalta ajalta tuleva tapaturmavakuutuslain tai sairausvakuutuslain mu- kainen päiväraha tai muu lakisääteinen korvaus. Toimihenkilö on viipymättä velvolli- nen ilmoittamaan työnantajalle sellaisesta sairastumisestaan, jonka takia hän on es- tynyt saapumasta työhön. Vaadittaessa toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyy- destään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.
Toimihenkilö voi kuitenkin olla poissa oman ilmoituksensa perusteella korkeintaan kolme työpäivää, ellei työnantaja perustellusta syystä toisin määrää.
Jos toimihenkilön terveydentila ja työtehtävät mahdollistavat, niin korvaavan työn te- keminen voi tulla kyseeseen. Korvaavan työn teettäminen edellyttää työterveyshuol- lon tapauskohtaista puoltavaa kannanottoa. Ennen korvaavan työn aloittamista toi- mihenkilö ja hänen lähiesimies tai muu työnantajan edustaja käyvät läpi korvaavan työn edellä mainitut edellytykset. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja työntekijän työsopimuksen työtehtäviä vastaavaa työtä normaalilla palkalla. Tilanteen niin mahdollistaessa työnantaja voi korvaavan työn tekemisen sijaan järjestää toimi- henkilölle koulutusta.
15 § Lääkärintarkastukset
Työnantaja ei vähennä toimihenkilön säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa alla mainituissa tapauksissa. Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastuk- set ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkas- tuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työn- antajalle.
a) Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset
Toimihenkilö käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimukses- sa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sai- rausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.
Toimihenkilö käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkastuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:
- sairauden olennaisesti pahentuessa toimihenkilön on tarpeen hakeutua lääkä- rintarkastukseen
- krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. eri- koisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi
- hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärintarkastus, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi
- muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella
- syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys.
Toimihenkilö käy valtakunnallisessa tai kunnallisessa joukkotarkastuksessa, johon hänet on kutsuttu. Tämä koskee esim. seuraavia tapauksia:
- irtosolukoe
- mammografia
b) Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Raskaana oleva toimihenkilö käy synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa.
c) Lakisääteiset lääkärintarkastukset
Toimihenkilö käy sellaisessa terveystarkastuksessa, jota tarkoitetaan lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevassa valtioneuvoston päätöksessä ja joka on hyväksytty työterveyshuollon suunnitelmassa. Tämä koskee myös nuorten työntekijäin suojelus- ta annetussa laissa tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä terveydenhoitolain edellyttä- miä tutkimuksia, joihin työnantaja lähettää toimihenkilön taikka jotka johtuvat toimi- henkilön siirtymisestä yrityksen sisällä toisiin työtehtäviin.
Toimihenkilölle, joka lähetetään edellisessä kappaleessa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, työnantaja suorittaa myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkas- tus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Tarkastuk- sen tapahtuessa toimihenkilön vapaa-aikana, maksetaan hänelle korvauksena yli- määräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäis- päivärahaa.
Siinä tapauksessa, että toimihenkilö saa lääkärintarkastusten ja edellä mainittujen tutkimusten ajalta sairausajan palkkaa, eivät edellä olevat määräykset tule sovellet- taviksi.
d) Äkillinen hammassairaus
Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihenkilön työky- vyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todis- tuksella.
16 § Lyhyt tilapäinen poissaolo
Toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei pidä vähentää hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa.
Toimihenkilöllä on työsopimuslain perusteella oikeus saada tilapäistä hoitovapaata enintään 4 työpäivää alle 10-vuotiaan lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi. Näistä enintään 4 on palkallisia työpäiviä.
Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalta toimi- henkilöltä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, että mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaika- naan, maksetaan hänelle palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauk- sen erotusta siltä osin, kuin ansionmenetyksen korvaus mahdollisesti alittaa palkan määrän. Erotus maksetaan, kun toimihenkilö on esittänyt selvityksen kunnan suorit- tamasta ansionmenetyksen korvauksesta.
Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään tai parisuhteen rekiste- röintiä varten, jos päivä sattuu hänen työpäiväkseen.
Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivinään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.
Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän oman asunnon muuttoa varten, mikäli muutto tapahtuu hänen työpäivänään.
Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.
Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäivältä.
Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n jäsenliittojen toimielimiin (esim. liittovaltuusto, edus- tajisto, hallitus) jäseneksi valitun toimihenkilön palkka- ja vuosilomaetuja ei vähenne- tä näiden toimielinten kokouksiin osallistumisen johdosta.
Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on toimihenkilön ilmoitettava viipymättä työnantajalle.
17 § Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa
Työntekijän äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
Oikeus poissaoloon ottolapsen hoidon vuoksi määräytyy 1.kappaleen mukaan.
Mikäli naispuolisen toimihenkilön työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta, suorit- taa työnantaja äitiysvapaan alusta lukien täyden palkan 72 arkipäivän pituiselta ajan- jaksolta edellyttäen, ettei toimihenkilö muun järjestelyn kautta saa vastaavaa tai pa- rempaa etua. Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa äitiysvapaan palkkaa, suoritetaan äitiysraha sairausvakuutuslain 28 §:n perusteella työnantajalle. Jos äitiysraha mene- tetään toimihenkilön laiminlyönnin johdosta, vähennetään palkasta menetettyä äitiys- rahaa vastaava osa.
Mikäli miespuolisen toimihenkilön työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta, suo- rittaa työnantaja pidetyn isyysvapaan ajalta täyden palkan enintään 18 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta edellyttäen, ettei toimihenkilö muun järjestelyn kautta saa vas- taavaa tai parempaa etua. Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa isyysvapaan palkkaa, suoritetaan isyysraha sairausvakuutuslain 28 §:n perusteella työnantajalle. Jos isyys- raha menetetään toimihenkilön laiminlyönnin johdosta, vähennetään palkasta mene- tettyä isyysrahaa vastaava osa.
Työntekijälle maksetaan palkka edellä 17.4 §:ssä määritellyn mukaisesti, kun hänen samaa sukupuolta oleva elämänkumppaninsa synnyttää tai adoptoi lapsen.
Liitot suosittelevat, että opiskelijakunnissa huomioidaan työnantajan harkinnan mu- kaan perhevapaiden palkallisuus muutoinkin lainsäädännön asettamissa rajoissa.
18 § Vuosiloma
Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan.
Työnantaja pyrkii järjestämään ennen lomakauden alkua työsuhteeseen tulleelle toi- mihenkilölle mahdollisuuden saada mahdollisen palkallisen vuosiloman lisäksi palka- tonta vapautusta työstä siten, että palkallinen ja palkaton loma ovat yhteensä kaksi viikkoa.
Toimihenkilön vuosilomasta ei pidä vähentää sellaista aikaa, jonka toimihenkilö mää- räyksestä joutuu olemaan reservin kertausharjoituksissa tai väestönsuojelukursseilla.
Kuukausipalkan jakaja lomapalkkaa laskettaessa on 25.
19 § Lomaraha
Toimihenkilölle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana, suoritetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomalain mukaisesta vuosilomapalkastaan.
Lomaraha maksetaan myös, mikäli toimihenkilö välittömästi ennen vuosiloman alka- mista työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai vuosilomalain 2 luvun 7§:n 2 momentissa mainitun syyn takia. Työstä poissaolo hoi- tovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella.
Lomaraha suoritetaan kesäkuun palkanmaksun yhteydessä.
Lomaraha maksetaan myös lomakorvauksesta työsuhteen päättyessä. Tämä koskee myös määräaikaisia työntekijöitä.
Kuukausipalkan jakaja lomarahaa laskettaessa on 25.
Lomaraha tai sen osa voidaan työnantajan ja toimihenkilön välisellä sopimuksella vaihtaa vapaaksi. Samalla on sovittava vapaan pitämisen ajankohdan määräytymi- nen.
Pöytäkirjamerkintä: Ennen lomarahavapaajärjestelmän käyttöönottoa työpaikalla on luottamushenkilön kanssa käsiteltävä lomarahavapaan käytännöt ja periaatteet.
20 § Kouluttautuminen ja työhön perehdyttäminen
Työnantaja kannustaa toimihenkilöitä työnkuvaa tukevaan kouluttautumiseen. Työ- ajan käyttämisestä ja työnantajan osallistumisesta koulutuksesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen sovitaan aina etukäteen erikseen työantajan edustajan kanssa.
Toimihenkilön tulee toimittaa hyvissä ajoin ennen koulutuksen alkua työnantajalle mm. seuraavat tiedot koulutuksesta:
- koulutuksen aihe ja sisältö
- koulutuksen kesto ja aikataulu
- koulutuksesta mahdollisesti aiheutuvat kulut
- selvitys siitä millä tavoin koulutus tukee henkilön työtehtävien hoitamista
- muut mahdolliset työnantajan vaatimat selvitykset Työnantaja vastaa uuden työntekijän perehdyttämisestä työhönsä.
21 § Opintovapaa
Opintovapaaseen sovelletaan voimassa olevaa opintovapaalakia.
22 § Luottamushenkilö
Opiskelijakuntien toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan kaksi (2) luottamus- henkilöä ja lisäksi molemmille yhden varahenkilön. Luottamushenkilönä ei voi toimia esimiesasemassa oleva henkilö. Luottamushenkilöt valitaan tähän työehtosopimuk- seen sidottujen työntekijäjärjestöjen jäsenten keskuudesta.
Luottamushenkilön tehtävänä on edustaa opiskelijakuntien toimihenkilöitä tämän so- pimuksen tulkintaa ja työehtoja koskevissa asioissa sekä valvoa toimihenkilöiden
puolesta tämän sopimuksen noudattamista. Luottamushenkilön valinnasta ilmoite- taan kirjallisesti opiskelijakuntien hallituksille.
Luottamushenkilölle maksetaan korvausta luottamustehtävien hoitamisesta 51,80 euroa kuukaudessa. Lisäksi luottamushenkilölle annetaan vuosittain 2 palkallista va- paapäivää.
Luottamushenkilöksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painostaa tai työstä erot- taa. Luottamushenkilön erityinen irtisanomissuoja määräytyy työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukaisesti.
Luottamushenkilöillä ja työpaikkojen työsuojeluvaltuutetuilla on oikeus osallistua luot- tamustehtävien hoitamiseen liittyvään koulutukseen ilman että heidän säännöllinen kuukausiansionsa vähenee. Koulutuksen tulee olla henkilöstön edustajan ammattilii- ton koulutuskalenteriin merkittyä ja olla omiaan lisäämään heidän pätevyyttään luot- tamushenkilötehtävien hoitamisessa. Koulutuksesta on sovittava työnantajan kanssa ennakkoon. Perustellusta syystä työnantaja voi siirtää koulutusajankohtaa. Koulutuk- seen käytetty aika ei kerrytä lisä- ja ylityötä.
23 § Työntekijöiden kokoontuminen
Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n rekisteröidyllä yritysyhdistyksellä on mahdollisuus järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä työpaikalla työ- ajan ulkopuolella.
Kokouksen pitämisestä työpaikalla on ilmoitettava, mikäli mahdollista 3 päivää ennen aiottua kokousta työnantajalle.
Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton sekä asianomaisen keskusjärjestön edustajia.
24 § Jäsenmaksun perintä
Työnantaja perii, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, Ylemmät Toimi- henkilöt YTN ry:n jäsenliiton jäsenmaksun toimihenkilön palkasta ja toimihenkilölle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
25 § Tulkinta ja erimielisyydet
Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan ja toimihenkilöiden luottamushenkilön kesken ja ellei tässä sovintoa synny, asianomaisten sopijapuolten kesken.
Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osa- puoli haluaa alistaa asian sopijapuolten ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa lyhyesti on mainittu asia, jota eri- mielisyys koskee ja molempien osapuolten kannat.
Erimielisyysasiaa koskevat neuvottelut on käytävä turhaa viivyttelyä välttäen.
26 § Työrauha
Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudes- saan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielletty.
27 § Vakuutukset
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuu- tuksen.
28 § Voimassa olevat edut
Mikäli toimihenkilöllä on ollut oikeus parempiin etuihin kuin mitä tässä sopimuksessa on määrätty annettavaksi tai kyseiset edut ovat jääneet kokonaan tässä sopimukses- sa määrittelemättä, jäävät ne edelleen voimaan.
29 § Sopimuskausi
Tämä sopimus on voimassa 1.2.2018– 31.1.2020.
Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa kunnes uusi sopimus on tullut voi- maan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toi- mesta on todettu päättyneiksi.
Helsingissä 24. päivänä huhtikuuta 2018 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
Palkkasopimus
1 § Soveltamisala
Tämä palkkasopimus koskee opiskelijakuntien palveluksessa olevia toimihenkilöitä määräaikaisia projektityöntekijöitä lukuun ottamatta.
2 § Peruspalkat
Toimihenkilöiden peruspalkat määrittyvät oheisen 4-portaisen vaativuusryhmittelyn mukaisesti.
Vaativuusryhmien vähimmäispalkat €/kk ovat 1.5.2018 ja 1.4.2019 lukien seuraavat:
1.5.2018 | 1.4.2019 | |
PR | Peruspalkka | Peruspalkka |
I | 1623,81 | 1640,05 |
II | 1782,85 | 1800,68 |
III | 1994,88 | 2014,83 |
IV | 2206,92 | 2228,99 |
3 § Vaativuusryhmittely
YLEISKUVAUS | OSAAMINEN/KOKEMUS | ITSENÄISYYS/ VALVONTA JA VASTUU | |
I | Tehtävälle on ominaista samankaltaisten tehtävien toistuminen. | Ammattiosaamista edellyt- tävät tehtävät. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työkokemuksella tai am- matillisella koulutuksella. | Tehtäväratkaisut tehdään kokemuksen pohjalta eri tekijöitä yhdistellen. Työtä tehdään työ- ja yleisohjei- den mukaisesti. |
II | Tehtävät ovat ammatti- osaamista edellyttäviä ja vaihtelevia sekä monipuo- lisia. | Vaativaa ammattiosaamis- ta edellyttävät tehtävät. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan ammatillisella koulutuksella ja työkoke- muksella. | Tehtäväratkaisut edellyt- tävät itsenäisiä valintoja eri menettelytavoissa. Työtä tehdään pääasiassa yleisohjeiden mukaisesti ja siihen voi liittyä selvittely- tehtäviä ja ryhmävastuuta. |
III | Tehtävät muodostuvat monipuolisista tehtävistä ja niihin voi sisältyä osallis- tumista suunnittelu- ja ke- hittämistehtäviin. | Asiantuntemusta ja erityis- osaamista edellyttävät teh- tävät. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan ammatilli- sella tai korkeakoulutasoi- sella koulutuksella ja työ- kokemuksella. | Tehtäväratkaisut edellyt- tävät itsenäistä ratkaisu- mallien löytämistä. Työtä tehdään tavoitteisiin, suunnitelmiin ja yleisohjei- siin perustuen pääasiassa itsenäisesti ja siihen voi liittyä taloudellista ja esi- miesvastuuta. |
IV | Tehtävät muodostuvat monipuolisista ja vaativista tehtävistä ja lisäksi tehtä- väalueen suunnittelusta ja kehittämisestä ja/tai esi- mies/johtotehtävistä. | Vaativaa asiantuntemusta ja erityisosaamista edellyt- tävät tehtävät. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan korkeakoulutasoisella tai muulla soveltuvalla koulu- tuksella ja työkokemuksel- la. | Tehtäväratkaisut edellyt- tävät itsenäistä olemassa olevien tietojen etsimistä, valintoja ja uudenlaista yhdistelyä. Työtä tehdään toiminnan suunnitteluun ja asiantuntija-asemaan pe- rustuen ja siihen voi sisäl- tyä toiminnallista, taloudel- lista, henkilöstö- tai johta- misvastuuta. |
Toimihenkilön tehtäväkuvan muuttuessa tarkastellaan aina myös sitä, onko palkkaa muutoksen yhteydessä syytä tarkastaa joko nykyisen vaativuusryhmän puitteissa tai sitten vaativuusryhmää muuttaen.
Peruspalkan ohella toimihenkilölle maksetaan pykälien 4-6 mukaiset lisät, jotka las- ketaan peruspalkan perusteella.
4 § Koulutuslisä
Toimihenkilö saa suorittamistaan tutkinnoista koulutuslisää välittömästi tutkintonsa suorittamista seuraavan palkanmaksukuukauden alusta alkaen. Koulutuslisiä tutkin- tojen suorittamisesta annettaessa kunkin toimihenkilön osalta huomioidaan vain yksi, tasoltaan korkein tutkinto.
Tutkinto | Koulutuslisä |
Alempi korkeakoulututkinto | 1 % |
Ylempi korkeakoulututkinto | 2,5 % |
5 § Kokemuslisä
Kokemuslisä lasketaan toimihenkilön työsuhteen alussa. Xxxxx toimihenkilö saa teh- täväänsä soveltuvasta aiemmasta työkokemuksesta sekä luottamustehtävien hoita- misesta kokemuslisää seuraavasti:
Kokemusaika | Kokemuslisä |
vuosi | 1 % |
2 vuotta | 2 % |
3 vuotta | 3 % |
4 vuotta | 4 % |
5 vuotta | 5 % |
Luottamustoimilla, jotka kerryttävät toimihenkilön kokemuslisää, tarkoitetaan tässä lähinnä opiskelijakunnassa tai valtakunnallisissa opiskelijajärjestöjen kattojärjestöissä toimimista. Samanaikaiset luottamustoimet lasketaan yhdeksi luottamustehtäväksi.
Päätöksen kokemuslisään luettavasta aikaisemmasta työkokemuksesta ja luottamus- toimista tekee työnantaja.
6 § Kehittymislisä
Kukin toimihenkilö saa palvelustaan opiskelijakunnassa kehittymislisää seuraavasti:
Palvelusaika | Kehittymislisä |
vuosi | 3 % |
2 vuotta | 3 % |
3 vuotta | 2 % |
4 vuotta | 1 % |
5 vuotta | 1 % |
Helsingissä 24.4.2018
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
Matkustusohjesääntö
Työmatkan sekä työpaikan käsite
Matkakustannusten korvaukseen oikeuttavaksi matkaksi katsotaan sellainen esimie- hen tai opiskelijakunnan hallituksen määräyksestä tehtävä matka, jonka toimihenkilö tekee työtehtävien hoitamista varten työsopimuksessa määritetty työpaikan ulkopuo- lelle.
Matkakustannukset
Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita asianomaisella on ollut työmatkan johdosta. Työmatkasta maksetaan tämän säännön mukaisesti matkusta- miskustannusten korvausta. Lisäksi maksetaan päivärahaa, ateriakorvausta ja ma- joittumis- tai hotellikorvausta.
Matkan tekotapa
Työmatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin huo- mioon ottaen edustus- tai työmatkan ja asianomaisen hoidettavaksi määrättyjen teh- tävien tarkoituksenmukaisen suorittamisen on mahdollista. Matkan kokonaiskustan- nuksia arvioitaessa on otettava huomioon paitsi matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha, majoittumis- tai hotellikorvaus, toimihenkilön mahdollinen matka-ajan palkka ja muut matkakustannusten korvaukset, myös kulkuneuvon käyttämisellä mahdollisesti saavutettu ajan säästö.
Korvaus oman kulkuneuvon käyttämisestä
Muun kuin julkisen kulkuneuvon käyttämisestä on aina sovittava ennalta esimiehen kanssa.
Ulkomaanedustuksen osalta toimihenkilölle oman tai hallitsemansa kulkuneuvon käy- töstä ja siitä suoritettavasta korvauksesta määrää aina erikseen esimies tai opiskeli- jakunnan hallitus.
Toimihenkilön omalla tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suori- tetaan matkustamiskustannusten korvausta sen mukaan mitä verohallinto vuosittain päättää verovapaista matkakustannusten korvauksista.
Muut matkustamiskustannusten korvaukset
Toimihenkilölle maksetaan korvaus matkalipusta sekä hänen suorittamistaan paikka- ja makuupaikkalipuista, välttämättömistä työvälineiden kuljettamisesta aiheutuneista rahtimaksuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkus- tamiseen kuuluvista maksuista.
Taksimatkoista suoritetaan korvaus, mikäli matkan suorittaminen on halvempaa kul- kuneuvoa käyttäen vaikeaa tai epätarkoituksenmukaista, esimerkiksi raskaiden kan- tamusten tai muun perustellun syyn takia.
Päivärahat
Toimihenkilölle maksetaan päivärahaa työsopimukseen kirjattujen työntekopaikkojen ulkopuolelle tapahtuvista työmatkoista sen mukaan mitä Verohallinto vuosittain päät- tää verovapaista matkakustannusten korvauksista.
Majoittumis- ja hotellikorvaus
Majoittumis- ja hotellikustannuksista korvataan enintään majoitusliikkeen antaman tositteen mukainen kohtuuhintainen määrä. Korvauksista on sovittava etukäteen esimiehen kanssa.
Poikkeuksista tähän pykälään päättää opiskelijakunnan hallitus.
Yöpymistä vaativien työmatkojen aikana työntekijälle tarjotaan mahdollisuus yhden hengen huoneen käyttämiseen, mikäli se on katsottava työtehtävien tehokkaan hoi- don kannalta kohtuulliseksi. Työnantaja ja työntekijä käyvät keskustelun yhden hen- gen huoneen tarpeesta aina ennen työmatkalle lähtöä.
Ulkomaanmatkojen erilliskorvaukset
Ulkomaan edustus- tai työmatkasta aiheutuvina kuluina korvataan edellä mainittujen lisäksi tositteiden mukaisesti seuraavat kulut:
1. lentokenttävero,
2. viisumimaksut sekä välttämättömät lääke- ja rokotusmaksut,
3. välttämättömät edustus- tai työmatkan järjestelyihin ja työasioihin liittyvät pu- helin- ja telekopiokulut asiallisin perusteluin,
4. hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra sekä
5. muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.
Matkalasku ja tositteet
Matkan kustannuksista on haettava korvausta kirjallisella matkalaskulla, joka on jätet- tävä esimiehelle.
Matkalaskuun on liitettävä alkuperäiset tositteet syntyneistä kustannuksista silloin kun työnantaja korvaa ne täysimääräisenä. Vajavaisesti täytetty tai tositteiltaan puut- teellinen matkalasku ei oikeuta matkasta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen.
Matkalaskusta tulee ilmetä:
- ketkä ovat matkan suorittaneet,
- mistä ja mihin matka on tapahtunut,
- matkan päivämäärä ja aika,
- matkan hinta,
- matkan peruste
Korvausten toissijaisuus
Toimihenkilöllä jolla on oikeus saada tehtävän suorittamisesta matkakustannusten korvauksia tehtävän suorittamista pyytäneeltä toimeksiantajalta, korvaukset suorite- taan ensisijaisesti opiskelijakunnan varoista ja opiskelijakunta laskuttaa aiheutuneet kulut toimeksiantajalta.
Helsingissä 5.11.2013
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
Työsopimusmalli
Jäljempänä mainittu AMK-opiskelijakunta työnantajana ja jäljempänä mainittu työnte- kijä ovat sopineet voimassa olevan työsopimuslain (55/2001) mukaisesti siitä, että työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena seuraavien ehtojen mukaisesti.
1. Työnantajan tiedot
Opiskelijakunnan nimi |
Opiskelijakunnan kotipaikka ja osoite |
2. Työntekijän tiedot
Työntekijän etu- ja sukunimi | |
Henkilötunnus | Tilinumero |
Osoite | |
3. Työsuhteen kestoaika
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus | Määräaikainen työsopimus | ||
Työnteon alkamisajankohta | Koeajan pituus | ||
Määräaikaisen työsopimuksen peruste | |||
Määräaikaisen työsopimuksen kesto | |||
4. Työtehtävät ja työntekopaikka
Tehtävänimike |
Työntekopaikka tai selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee työkohteissa (Täyttöohje: Työntekopaikoiksi sovitaan ainoastaan ne opiskelijakunnan toimipisteet, joissa konkreettisesti tehdään työtä. Peruslähtökohtana on, että työntekijän kanssa sovi- taan enintään kahdesta työntekopaikasta.) |
Työntekijän pääsääntöiset työtehtävät yksilöidään tämän työsopimuksen liitteenä ole- vassa tehtäväkuvausasiakirjassa. |
5. Irtisanomisaika
Irtisanomisaika määräytyy työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaan tai mikäli tällaista ei ole, kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaan.
6. Palkkaus
Tehtäväkohtainen peruspalkka työsuhteen alussa | Palkanmaksukausi ja palkkapäivä(t) |
Kokemuslisän määrä | Koulutuslisän määrä |
Luontoisedut | |
Palkan perusteet määräytyvät työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti. | |
7. Työaika
Säännöllinen työaika |
Työajan perusteet määräytyvät työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti. |
8. Vuosiloma
Vuosiloma määräytyy työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti. |
Työntekijän vuosilomasta on lisäksi sovittu seuraavaa: |
9. Sovellettava työehtosopimus
Työsuhteen ehtojen osalta sovelletaan työnantajaa kulloinkin sitovaa työehtosopi- musta. Työsopimuksen allekirjoitushetkellä sovellettava työehtosopimus on Palvelu- alojen työnantajat PALTA ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n laatima ammatti- korkeakoulujen opiskelijakuntien palveluksessa olevia toimihenkilöitä koskeva työeh- tosopimus.
10. Muut ehdot
Työsuhteen ehdoista on lisäksi sovittu seuraavaa: |
Tässä työsopimuksessa sovittujen ehtojen muuttaminen tapahtuu aina kirjallisesti molem- pien sopimusosapuolten allekirjoituksella. |
11. Allekirjoitukset
Tätä työsopimusta on laadittu kaksi kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle. | |
Paikka | Aika |
Työnantajan allekirjoitus ja nimenselvennys | Työntekijän allekirjoitus ja nimenselvennys |
Työsopimusmallin liitteenä oleva toimenkuvalomake
Tehtävänimike työsuhteen alussa (työnantaja voi muuttaa tehtävänimikkeen yksipuolises- ti, mutta tästä tulee ilmoittaa työntekijälle kirjallisesti ennen muutosta ja uuden nimikkeen tulee edelleen kuvata objektiivisesti tehtäväkentän sisältöä) |
Työntekijän esimies työsuhteen alussa (työnantaja voi muuttaa työntekijän esimiehen yk- sipuolisesti, mutta tästä tulee ilmoittaa työntekijälle kirjallisesti ennen muutosta) |
Työntekijän pääasiallinen tehtäväkuva työsuhteen alussa (tässä sovitun tehtäväkuvan muuttaminen edellyttää kirjallista sopimista työnantajan ja työntekijän välillä) |
Allekirjoitukset
Tätä liitettä on laadittu kaksi kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle. | |
Paikka | Aika |
Työnantajan allekirjoitus ja nimenselvennys | Työntekijän allekirjoitus ja nimenselvennys |
SAMOK ry:n toimihenkilöihin sovellettavat erilliset työehtosopimusmääräykset
Näitä liitteenä olevia työehtosopimusmääräyksiä sovelletaan SAMOK ry:n toimihenki- löihin vastaavasta asiasta Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien työehtosopimuk- sessa olevien työehtosopimusmääräysten sijaan.
5 § Palkkaus
Työpalkoista on sovittu palkkasopimuksessa.
Palkka maksetaan toimihenkilön osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee olla erääntymispäivänä toimihenkilön nostettavissa, jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu.
Palkanmaksun alkaessa, keskeytyessä tai päättyessä kesken palkanlaskentakauden osakuukauden palkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21 ja kertomalla kyseisen kuukauden palkallisten päivien lukumäärällä.
Työnantaja tarjoaa toimihenkilöille 200 euron arvoisen liikunta- ja kulttuuriedun kalen- terivuodessa.
Toimihenkilöllä on oikeus halutessaan matkapuhelinetuun verohallinnon kulloinkin voimassa olevan päätöksen mukaisesti. Matkapuhelinetu koskee tavanomaista työ- ja yksityiskäyttöä. Työnantaja voi asettaa käytölle euromääräisen enimmäisrajan.
Toimihenkilöllä on halutessaan oikeus työnantajan kustantamaan HSL:n työsuhde- matkalippuun vyöhykkeille A ja B asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten vero- hallinnon kulloinkin voimassa olevan päätöksen mukaisesti. Näiden vyöhykkeiden ulkopuolella asuvilla toimihenkilöillä on halutessaan oikeus saada rahalliselta arvol- taan HSL:n vyöhykkeiden A ja B vastaavan lipun arvoinen työsuhdematkalippuetuus.
Toimihenkilöllä on oikeus ravintoetuun. Työnantaja luovuttaa toimihenkilölle kultakin ruokapäivältä lounassetelin, jonka määrä on verohallinnon kulloinkin voimassa ole- van päätöksen mukainen ravintoedun maksimimäärä. Vuosiloma-ajalta ravintoetu maksetaan rahana.
6 § Työaika
Säännöllinen työaika on 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia ja 30 mi- nuuttia viikossa.
Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ½ tunnin ruokataukoa lukuun otta- matta, yhdenjaksoiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa poistua esteettömästi työpaikalta lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan.
Juhannuksen- ja jouluaatto sekä vapunaatto ja uudenvuodenaatto ovat vapaapäiviä ja lyhentävät muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuessaan viikkotyö- aikaa, sillä tuntimäärällä, joka olisi ollut aatoksi sattuvan työpäivän työaika.
Viikkotyöaika lyhenee jokaisen sille muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan arkipyhän sekä vapunpäivän ja itsenäisyyspäivän osalta sillä tuntimäärällä, joka olisi ollut arkipyhäksi sattuvan työpäivän työaika.
Toimihenkilöllä on oikeus viikoittain käyttää tunti kuntoliikuntaan. Liikuntaan käytetyn ajan tulee sisältyä säännöllisen 37 tuntia 30 minuuttia työaikaan.
Työaika sijoitetaan maanantain ja perjantain välille, ellei toimihenkilön kanssa erik- seen muuta sovita.
7 § Lisätyö ja ylityö
Lisätyötä on työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lainmukaisen sään- nöllisen työajan välisenä aikana. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä työtunnilta. Jos lisätyötä tehdään työehtosopimuksen salliman säännöllisen enimmäistyöajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan väli- senä aikana, maksetaan siitä 50 %:lla korotettu palkka työtunnilta.
Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lainmukaisen enimmäistyö- ajan lisäksi vuorokaudessa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensim- mäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään lainmukaisen enimmäistuntimäärän lisäksi viikossa ja siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Tuntipalkka, jonka perusteella ylityökorvaus lasketaan, saadaan jakamalla kuukausi- palkka luvulla 158.
Ylityöstä suoritettava palkka voidaan toimihenkilön niin halutessa vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Tällöin se on kuitenkin korotettava niillä pro- senttimäärillä, joilla se olisi korotettu rahalla korvattaessa.
8 § Lauantaityö
Säännöllisenä työaikana tehtävästä lauantaityöstä maksetaan muun siltä ajalta tule- van palkan lisäksi lauantaityökorotuksena 50 %:lla korotettu perustuntipalkka. Lauan- taityökorotusta ei makseta, mikäli muulla perusteella maksetaan korotettua palkkaa.
10 § Liukuva työaika
Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työaikalain 13 §:n mukaisesta liukuvasta työ- ajasta. Liukuvassa työajassa toimihenkilö päättää itse liukumien rajoissa työnteon
aloittamis- ja päättämisajankohdat. Tällöin kiinteä työaika vuorokaudessa on vähin- tään 4 tuntia sijoittuen klo 10 - 14.00 välille. Vähintään 6 tunnin pituisena työpäivänä on annettava 30 minuutin ruokatauko, joka sijoittuu aikavälille klo 11 – 13. Säännölli- nen enimmäistyöaika on enintään 13 tuntia ja työajan on sijoituttava aikavälille klo 6 -
22. Säännöllisen työajan alitusten kertymä saa olla enintään 40 tuntia ja ylitysten ker- tymä enintään 100 tuntia. Työajan tulee tasoittua 6 §:n mukaiseksi kuuden kuukau- den välein, ellei työnantajan ja toimihenkilön välillä toisin sovita. Työaika tulee kuiten- kin tasoittaa viimeistään vuoden sisällä liukumatuntien tekemisestä. Työaika voidaan tasoittaa kokonaisina vapaapäivinä tai toimihenkilön pyynnöstä osapäiväisesti. Sa- malla on sovittava vapaan pitämisen ajankohdan määräytyminen.
Työpäivinä, jolloin työnantaja erikseen ilmoittamalla teettää toimihenkilöllä tämän suostumuksella lisä- ja ylitöitä, ei liukuvan työajan saldoa lisätä tai vähennetä, vaan toimihenkilö tekee säännöllisen työaikansa ja sen päälle työnantajan määräämän lisä- ja ylityön.
11 § Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen
Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työtuntijärjestelmän mukai- sena vapaa-aikana, korvataan matkustamiseen käytetty aika yksinkertaisella tunti- palkalla tai vastaavalla vapaa-ajalla. Työnantaja voi määrätä korvausmuodon.
Matkustamiseen käytettyä aikaa korvataan kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei pääsääntöisesti lueta työajaksi.
Mikäli käytettävä liikenneväline on samalla majoitustila ja työnantaja kustantaa majoi- tuksen (esim. toimihenkilölle kustannettu junan tai laivayhtiön makuuhytti, ei kysei- sessä liikennevälineessä liikkuminen oikeuta tässä pykälässä mainittuun korvauk- seen, ellei liikennevälineessä työskennellä.
12 § Työmatkoja edeltävä keskustelu
Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien työehtosopimuksen 12 §:ää (Työmatkoja edeltävä keskustelu) ei sovelleta SAMOK ry:n toimihenkilöihin. SAMOK ry:n toimi- henkilöiden työmatkoista säädetään liitteenä olevalla SAMOK ry:n työmatkaoh- jesäännöllä.
13 § Sidosryhmätilaisuudet
Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien työehtosopimuksen 13 §:ää (Sidosryhmäti- laisuudet) ei sovelleta SAMOK ry:n toimihenkilöihin.
17 § Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa
Toimihenkilön äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
Oikeus poissaoloon ottolapsen hoidon vuoksi määräytyy 1. kappaleen mukaan.
Mikäli naispuolisen toimihenkilön työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta, suorit- taa työnantaja äitiysvapaan alusta lukien täyden palkan 105 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta edellyttäen, ettei toimihenkilö muun järjestelyn kautta saa vastaavaa tai parempaa etua. Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa äitiysvapaan palkkaa, suorite- taan äitiysraha sairausvakuutuslain 28 §:n perusteella työnantajalle. Jos äitiysraha menetetään toimihenkilön laiminlyönnin johdosta, vähennetään palkasta menetettyä äitiysrahaa vastaava osa.
Mikäli miespuolisen toimihenkilön työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta, suo- rittaa työnantaja pidetyn isyysvapaan ajalta täyden palkan enintään 18 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta edellyttäen, ettei toimihenkilö muun järjestelyn kautta saa vas- taavaa tai parempaa etua. Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa isyysvapaan palkkaa, suoritetaan isyysraha sairausvakuutuslain 28 §:n perusteella työnantajalle. Jos isyys- rahaa menetetään toimihenkilön laiminlyönnin johdosta, vähennetään palkasta me- netettyä isyysrahaa vastaava osa.
Toimihenkilölle maksetaan palkka edellä 17.4 §:ssä määritellyn mukaisesti, kun hä- nen samaa sukupuolta oleva elämänkumppaninsa synnyttää tai adoptoi lapsen.
Työnantajalla, joka suorittaa edellä mainitut palkkaetuudet, on oikeus saada toimi- henkilön sijasta tälle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen päiväraha.
Liitot suosittelevat, että työpaikalla huomioidaan työnantajan harkinnan mukaan per- hevapaiden palkallisuus muutoinkin lainsäädännön asettamissa rajoissa.
22 § Luottamushenkilö
Toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamushenkilö ja tälle varahenkilö. Luottamushenkilön tehtävänä on edustaa toimihenkilöitä tämän sopimuksen tulkintaa ja työehtoja koskevissa asioissa sekä valvoa toimihenkilöiden puolesta tämän sopi- muksen noudattamista. Luottamushenkilön valinnasta ilmoitetaan kirjallisesti työnan- tajalle.
Luottamushenkilölle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetaan molemmille korvausta luot- tamustehtävien hoitamisesta 51,80 euroa kuukaudessa 1.5.2018 lukien. Korvauk- seen tehdään työehtosopimuksen mukaiset korotukset. Lisäksi luottamushenkilölle ja työsuojeluvaltuutetulle annetaan vuosittain 2 palkallista vapaapäivää.
Luottamushenkilöksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painostaa tai työstä erot- taa. Luottamushenkilön erityinen irtisanomissuoja määräytyy työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukaisesti.
Luottamushenkilöllä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua hänen luottamus- tehtäviensä hoitamiseen liittyvään koulutukseen ilman että hänen säännöllinen kuu- kausiansionsa vähenee. Liittojen välinen koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalente- rivuodeksi kerrallaan. Koulutustyöryhmä koostuu pääsihteeristä ja luottamushenkilös- tä.
27 § Vakuutukset
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuu- tuksen, vastuuvakuutuksen sekä järjestötehtävissä toimihenkilöille sattuvia henkilö- ja esinevahinkoja korvaavan järjestövakuutuksen.
28 § Voimassa olevat edut
Työterveyshuollosta sovitaan erillisellä liitteellä.
Mikäli toimihenkilöllä on ollut oikeus parempiin etuihin kuin mitä tässä sopimuksessa on määrätty annettavaksi tai kyseiset edut ovat jääneet kokonaan tässä sopimukses- sa määrittelemättä, jäävät ne edelleen voimaan.
Liite 1.
SAMOK ry:n palveluksessa olevia toimihenkilöitä koskeva palkkasopimus 1.2.2018-31.1.2020
1 §
1.5.2018 lukien asiantuntijan ja tiedottajan peruspalkka on 2.406,69 euroa. 1.4.2019 lukien asiantuntijat ja tiedottajan peruspalkka on 2.430,76 euroa. Palkkoihin ei sopimuskaudella tehdä yleiskorotuksia.
2 §
Työsuhteen alussa toimihenkilölle määritetään kokemuslisä. Paikallisista luottamus- toimista (esim. XXX -opiskelijakunnan hallituksen jäsenyys tai ylioppilaskunnan halli- tuksen jäsenyys) annetaan 1%:n lisä kutakin luottamustoimivuotta kohden.
Valtakunnallisista luottamustoimista (esim. SAMOK:n hallituksen tai SYL:n hallituk- sen jäsenyys) ja soveltuvasta aikaisemmasta työkokemuksesta annetaan 2%:n lisä kutakin luottamustoimivuotta / työvuotta kohden.
Kokemuslisä lasketaan peruspalkasta. Paikallisista luottamustoimista otetaan huomi- oon enintään 2 vuotta ja valtakunnallisista luottamustoimista sekä soveltuvasta työ- kokemuksesta enintään 5 vuotta.
3 §
Samokin palveluksessa kertyvästä työkokemuksesta maksetaan kehittymislisää seu- raavasti:
1 vuosi | 3 % |
2 vuotta | 3 % |
3 vuotta | 3 % |
4 vuotta | 2 % |
5 vuotta | 1 % |
Kehittymislisä lasketaan peruspalkasta ja kukin lisä maksetaan palvelusvuoden täyt- tymistä seuraavan palkanmaksukuukauden alusta lukien.
4 §
Toimihenkilö saa suorittamistaan tutkinnoista koulutuslisää välittömästi tutkintonsa suorittamista seuraavan palkanmaksukuukauden alusta alkaen. Koulutuslisää sovel-
letaan samalla tavoin sekä määräaikaisiin että vakituisiin toimihenkilöihin. Koulutusli- siä tutkintojen suorittamisesta annettaessa kunkin toimihenkilön osalta huomioidaan vain yksi, tasoltaan korkein tutkinto. Koulutuslisä lasketaan peruspalkasta.
Alempi korkeakoulututkinto 1 %
Ylempi korkeakoulututkinto 2,5 %
Helsingissä 24. päivänä huhtikuuta 2018 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
Liite 2.
SAMOK ry:n palveluksessa olevia toimihenkilöitä koskeva työterveyshuoltoso- pimus
Toimihenkilöt ovat oikeutettuja käyttämään seuraavia työnantajan järjestämiä työter- veyshuoltopalveluita siten kuin työnantaja ja työnantajan valitsema palvelut tuottava yritys tarkemmin ohjeistavat:
- yleislääkäritasoinen avosairaanhoito ja siihen liittyvät laboratorio-, röntgen- ja ultraäänitutkimukset
- erikoislääkärikonsultaatiot työterveyslääkärin lähettämänä (sisältäen laborato- rio-, röntgen- ja ultraäänitutkimukset)
- työterveyshoitajan antama sairaanhoito
- rokotukset ja todistukset työhön liittyen
Helsingissä 24.4.2018
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
Liite 3.
SAMOK ry:n palveluksessa olevia toimihenkilöitä koskeva matkustusohjesään- tö
Työmatkan sekä työpaikan käsite
Matkakustannusten korvaukseen oikeuttavaksi matkaksi katsotaan sellainen esimie- hen tai Liiton hallituksen määräyksestä tehtävä matka, jonka toimihenkilö tekee työ- tehtävien hoitamista varten työsopimuksessa määritetty työpaikan ulkopuolelle.
Matkakustannukset
Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita asianomaisella on ollut työmatkan johdosta. Työmatkasta maksetaan tämän säännön mukaisesti matkusta- miskustannusten korvausta. Lisäksi voidaan maksaa päivärahaa, ateriakorvausta ja majoittumis- tai hotellikorvausta.
Matkan tekotapa
Työmatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin huo- mioon ottaen edustus- tai työmatkan ja asianomaisen hoidettavaksi määrättyjen teh- tävien tarkoituksenmukaisen suorittamisen on mahdollista. Matkan kokonaiskustan- nuksia arvioitaessa on otettava huomioon paitsi matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha, majoittumis- tai hotellikorvaus, toimihenkilön mahdollinen matka-ajan palkka ja muut matkakustannusten korvaukset, myös kulkuneuvon käyttämisellä mahdollisesti saavutettu ajan säästö.
Korvaus oman kulkuneuvon käyttämisestä
Muun kuin julkisen kulkuneuvon käyttämisestä on aina sovittava ennalta Xxxxxx pää- sihteerin kanssa.
Ulkomaanedustuksen osalta toimihenkilölle oman tai hallitsemansa kulkuneuvon käy- töstä ja siitä suoritettavasta korvauksesta määrää aina erikseen Liiton hallitus.
Toimihenkilön omalla tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suori- tetaan matkustamiskustannusten korvausta sen mukaan mitä verohallinto vuosittain päättää verovapaista matkakustannusten korvauksista.
Muut matkustamiskustannusten korvaukset
Toimihenkilölle maksetaan korvaus matkalipusta sekä hänen suorittamistaan paikka- ja makuupaikkalipuista, välttämättömistä työvälineiden kuljettamisesta aiheutuneista
rahtimaksuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkus- tamiseen kuuluvista maksuista.
Taksimatkoista suoritetaan korvaus, mikäli matkan suorittaminen on halvempaa kul- kuneuvoa käyttäen vaikeaa tai epätarkoituksenmukaista, esimerkiksi raskaiden kan- tamusten tai muun perustellun syyn takia
Päivärahat
Toimihenkilölle maksetaan päivärahaa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten ulkopuolelle tapahtuvista työmatkoista sen mukaan mitä Verohallinto vuosittain päät- tää verovapaista matkakustannusten korvauksista.
Majoittumis- ja hotellikorvaus
Majoittumis- ja hotellikustannuksista korvataan enintään majoitusliikkeen antaman tositteen mukainen kohtuuhintainen määrä. Korvauksista on sovittava etukäteen pääsihteerin kanssa ja häntä koskevissa asioissa puheenjohtajan kanssa.
Yöpymistä vaativien työmatkojen aikana toimihenkilölle tarjotaan mahdollisuus yhden hengen huoneen käyttämiseen, mikäli se on katsottava työtehtävien tehokkaan hoi- don kannalta kohtuulliseksi. Työnantaja ja toimihenkilö käyvät keskustelun yhden hengen huoneen tarpeesta aina ennen työmatkalle lähtöä.
Ulkomaanmatkojen erilliskorvaukset
Ulkomaan edustus- tai työmatkasta aiheutuvina kuluina korvataan edellä mainittujen lisäksi tositteiden mukaisesti seuraavat kulut:
1. lentokenttävero,
2. viisumimaksut sekä välttämättömät lääke- ja rokotusmaksut,
3. välttämättömät edustus- tai työmatkan järjestelyihin ja työasioihin liittyvät pu- helin- ja telekopiokulut asiallisin perusteluin,
4. hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra sekä
5. muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.
Matkalasku ja tositteet
Matkan kustannuksista on haettava korvausta kirjallisella matkalaskulla, joka on jätet- tävä pääsihteerille.
Matkalaskuun on liitettävä alkuperäiset tositteet syntyneistä kustannuksista silloin kun Liitto korvaa ne täysimääräisenä. Vajavaisesti täytetty tai tositteiltaan puutteelli- nen matkalasku ei oikeuta matkasta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen.
Matkalaskusta tulee ilmetä
- ketkä ovat matkan suorittaneet,
- mistä ja mihin matka on tapahtunut,
- matkan päivämäärä ja aika,
- matkan hinta,
- matkan peruste
Korvausten toissijaisuus
Toimihenkilöllä jolla on oikeus saada tehtävän suorittamisesta matkakustannusten korvauksia tehtävän suorittamista pyytäneeltä toimeksiantajalta, korvaukset suorite- taan ensisijaisesti Liiton varoista ja Liitto laskuttaa aiheutuneet kulut toimeksiantajal- ta.
Helsingissä 24.4.2018
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA AMMATTIKORKEAKOULUJEN OPISKELIJA- KUNTIEN TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI AJALLE 1.2.2018 – 31.1.2020
1. Sopimuskausi
Sopimuskausi alkaa 1.2.2018 ja on voimassa 31.1.2020 asti.
2. Palkankorotukset
2.1. Vuosi 2018
Tunti- ja kuukausipalkkoja korotetaan 1.5.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,2 % suuruisella yleiskorotuksella. Tämän lisäksi palkkoja korotetaan 1.5.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta työnantajan jakamalla yrityskohtaisella 0,4 % erällä, jonka suuruus laske- taan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden helmikuun 2018 säännöllisen työajan palkoista luontoisetuineen.
2.2. Vuosi 2019
Tunti- ja kuukausipalkkoja korotetaan 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,0 % suuruisella yleiskorotuksella. Tämän lisäksi palkkoja korotetaan 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta työnantajan jakamalla yrityskohtaisella 0,6 % erällä, jonka suuruus laske- taan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden helmikuun 2019 säännöllisen työajan palkoista luontoisetuineen.
2.3. Palkankorotuksen toteutustapa vuosina 2018 ja 2019
Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta ja oi- keudenmukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, oikaista mahdollisia vinoumia ja tukea työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista. Toimihenkilöiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtais- ten korotusten jakamisessa. Luottamusmiehelle tai koko henkilöstölle selvitetään erän määräytymisperusteet ja suuruus ennen erän käyttöönottoa. Lisäksi työnan- taja antaa luottamusmiehelle tai koko henkilöstölle selvityksen maksamastaan yri- tys- tai työpaikkakohtaisen erän kohdentamisesta kohtuullisessa ajassa, kuitenkin viimeistään 30.6.2018 ja 31.5.2019 mennessä. Selvityksestä tulee käydä ilmi ko- rotuksen saaneiden toimihenkilöiden lukumäärä, yritys/työpaikkakohtaisen erän suuruus, kuinka moni toimihenkilöistä on saanut henkilökohtaisen korotuksen ja keskimääräisen korotuksen suuruus.
Mikäli yritys- tai työpaikkakohtaista erää ei ole kohdennettu tai selvitystä ei anneta määräaikaan mennessä, korotus maksetaan takautuvasti 1.6.2018 ja 1.5.2019 lu- kien yleiskorotuksena kullekin toimihenkilölle.
2.4. Palkkataulukot
Palkkataulukoita korotetaan 1.5.2018 ja 1.4.2019 yleiskorotuksen määrällä.
2.5. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkiot
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkioita korotetaan 1.5.2018 lukien 3,2 %.
3. Tekstimuutokset
Työehtosopimukseen tehdään seuraavat tekstimuutokset:
3.1. Soveltamisala
1 §: Lisätään uusi virke: ”Työehtosopimusta sovelletaan myös Suomen opiskelija- kuntien liitto SAMOK ry:n toimihenkilöihin.”
Pöytäkirjamerkintä: Siltä osin kuin SAMOK ry:n talokohtaisessa työehtosopimuk- sessa on sovittu AMK-opiskelijakuntien työehtosopimusta työntekijän kannalta pa- remmista työsuhteen ehdoista, tällaiset ehdot lisätään AMK-opiskelijakuntien työ- ehtosopimuksen loppuun erilliseksi liitteeksi.
3.2. Koeajan pidentäminen
3 §: Korvataan 2. kohta seuraavasti: ”Työsuhteessa noudatettavan koeajan enimmäispituus määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaises- ti.”
3.3. Irtisanomisajat
4 §: Korvataan 2. kohta seuraavasti: ”Toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja, ellei toisin sovita:”
4. Työryhmät
Perustetaan palkkausjärjestelmätyöryhmä, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana selvittää SAMOK:n palkkausjärjestelmän ja työterveyshuollon toimivuutta ja mahdollista päivittämistä.
Helsingissä 24.4.2018 Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Ylemmät toimihenkilöt YTN ry
Liite 1 Palkkataulukot AMK-opiskelijakunnat
1.5.2018 | 1.4.2019 | |
PR | Peruspalkka | Peruspalkka |
I | 1623,81 | 1640,05 |
II | 1782,85 | 1800,68 |
III | 1994,88 | 2014,83 |
IV | 2206,92 | 2228,99 |
Luottamusmieskorvaus 1.5.2018 alkaen 51,80 euroa / kk.
Liite 2 Palkkataulukot SAMOK ry:n toimihenkilöt
1.5.2018 | 1.4.2019 | |
Peruspalkka euroa/kk | 2406,69 | 2430,76 |
Luottamusmieskorvaus 1.5.2018 alkaen 51,80 euroa / kk.
Liite 3 SAMOK ry:n toimihenkilöihin sovellettavat erilliset työehtosopi- musmääräykset
Näitä liitteenä 3 olevia työehtosopimusmääräyksiä sovelletaan SAMOK ry:n toimi- henkilöihin vastaavasta asiasta Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien työehtoso- pimuksessa olevien työehtosopimusmääräysten sijaan.
5 § Palkkaus
Työpalkoista on sovittu palkkasopimuksessa.
Palkka maksetaan toimihenkilön osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee olla erääntymispäivänä toimihenkilön nostettavissa, jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu.
Palkanmaksun alkaessa, keskeytyessä tai päättyessä kesken palkanlaskentakauden osakuukauden palkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21 ja kertomalla kyseisen kuukauden palkallisten päivien lukumäärällä.
Työnantaja tarjoaa toimihenkilöille 200 euron arvoisen liikunta- ja kulttuuriedun kalen- terivuodessa.
Toimihenkilöllä on oikeus halutessaan matkapuhelinetuun verohallinnon kulloinkin voimassa olevan päätöksen mukaisesti. Matkapuhelinetu koskee tavanomaista työ- ja yksityiskäyttöä. Työnantaja voi asettaa käytölle euromääräisen enimmäisrajan.
Toimihenkilöllä on halutessaan oikeus työnantajan kustantamaan HSL:n työsuhde- matkalippuun vyöhykkeille A ja B asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten vero- hallinnon kulloinkin voimassa olevan päätöksen mukaisesti. Näiden vyöhykkeiden ulkopuolella asuvilla toimihenkilöillä on halutessaan oikeus saada rahalliselta arvol- taan HSL:n vyöhykkeiden A ja B vastaavan lipun arvoinen työsuhdematkalippuetuus.
Toimihenkilöllä on oikeus ravintoetuun. Työnantaja luovuttaa toimihenkilölle kultakin ruokapäivältä lounassetelin, jonka määrä on verohallinnon kulloinkin voimassa ole- van päätöksen mukainen ravintoedun maksimimäärä. Vuosiloma-ajalta ravintoetu maksetaan rahana.
6 § Työaika
Säännöllinen työaika on 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia ja 30 mi- nuuttia viikossa.
Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ½ tunnin ruokataukoa lukuun otta- matta, yhdenjaksoiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa poistua esteettömästi työpaikalta lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan.
Juhannuksen- ja jouluaatto sekä vapunaatto ja uudenvuodenaatto ovat vapaapäiviä ja lyhentävät muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuessaan viikkotyö- aikaa sillä tuntimäärällä, joka olisi ollut aatoksi sattuvan työpäivän työaika.
Viikkotyöaika lyhenee jokaisen sille muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan arkipyhän sekä vapunpäivän ja itsenäisyyspäivän osalta sillä tuntimäärällä, joka olisi ollut arkipyhäksi sattuvan työpäivän työaika.
Toimihenkilöllä on oikeus viikoittain käyttää tunti kuntoliikuntaan. Liikuntaan käytetyn ajan tulee sisältyä säännöllisen 37 tuntia 30 minuuttia työaikaan.
Työaika sijoitetaan maanantain ja perjantain välille, ellei toimihenkilön kanssa erik- seen muuta sovita.
7 § Lisätyö ja ylityö
Lisätyötä on työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lainmukaisen sään- nöllisen työajan välisenä aikana. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä työtunnilta. Jos lisätyötä tehdään työehtosopimuksen salliman säännöllisen enimmäistyöajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan väli- senä aikana, maksetaan siitä 50 %:lla korotettu palkka työtunnilta.
Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lainmukaisen enimmäistyö- ajan lisäksi vuorokaudessa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensim- mäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään lainmukaisen enimmäistuntimäärän lisäksi viikossa ja siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Tuntipalkka, jonka perusteella ylityökorvaus lasketaan, saadaan jakamalla kuukausi- palkka luvulla 158.
Ylityöstä suoritettava palkka voidaan toimihenkilön niin halutessa vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Tällöin se on kuitenkin korotettava niillä pro- senttimäärillä, joilla se olisi korotettu rahalla korvattaessa.
8 § Lauantaityö
Säännöllisenä työaikana tehtävästä lauantaityöstä maksetaan muun siltä ajalta tule- van palkan lisäksi lauantaityökorotuksena 50 %:lla korotettu perustuntipalkka. Lauan- taityökorotusta ei makseta, mikäli muulla perusteella maksetaan korotettua palkkaa.
10 § Liukuva työaika
Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työaikalain 13 §:n mukaisesta liukuvasta työ- ajasta. Liukuvassa työajassa toimihenkilö päättää itse liukumien rajoissa työnteon
aloittamis- ja päättämisajankohdat. Tällöin kiinteä työaika vuorokaudessa on vähin- tään 4 tuntia sijoittuen klo 10 - 14.00 välille. Vähintään 6 tunnin pituisena työpäivänä on annettava 30 minuutin ruokatauko, joka sijoittuu aikavälille klo 11 – 13. Säännölli- nen enimmäistyöaika on enintään 13 tuntia ja työajan on sijoituttava aikavälille klo 6 -
22. Säännöllisen työajan alitusten kertymä saa olla enintään 40 tuntia ja ylitysten ker- tymä enintään 100 tuntia. Työajan tulee tasoittua 6 §:n mukaiseksi kuuden kuukau- den välein, ellei työnantajan ja toimihenkilön välillä toisin sovita. Työaika tulee kuiten- kin tasoittaa viimeistään vuoden sisällä liukumatuntien tekemisestä. Työaika voidaan tasoittaa kokonaisina vapaapäivinä tai toimihenkilön pyynnöstä osapäiväisesti. Sa- malla on sovittava vapaan pitämisen ajankohdan määräytyminen.
Työpäivinä, jolloin työnantaja erikseen ilmoittamalla teettää toimihenkilöllä tämän suostumuksella lisä- ja ylitöitä, ei liukuvan työajan saldoa lisätä tai vähennetä, vaan toimihenkilö tekee säännöllisen työaikansa ja sen päälle työnantajan määräämän lisä- ja ylityön.
11 § Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen
Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työtuntijärjestelmän mukai- sena vapaa-aikana, korvataan matkustamiseen käytetty aika yksinkertaisella tunti- palkalla tai vastaavalla vapaa-ajalla. Työnantaja voi määrätä korvausmuodon.
Matkustamiseen käytettyä aikaa korvataan kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei pääsääntöisesti lueta työajaksi.
Mikäli käytettävä liikenneväline on samalla majoitustila ja työnantaja kustantaa majoi- tuksen (esim. toimihenkilölle kustannettu junan tai laivayhtiön makuuhytti, ei kysei- sessä liikennevälineessä liikkuminen oikeuta tässä pykälässä mainittuun korvauk- seen, ellei liikennevälineessä työskennellä.
12 § Työmatkoja edeltävä keskustelu
Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien työehtosopimuksen 12 §:ää (Työmatkoja edeltävä keskustelu) ei sovelleta SAMOK ry:n toimihenkilöihin. SAMOK ry:n toimi- henkilöiden työmatkoista säädetään liitteenä olevalla SAMOK ry:n työmatkaoh- jesäännöllä.
13 § Sidosryhmätilaisuudet
Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien työehtosopimuksen 13 §:ää (Sidosryhmäti- laisuudet) ei sovelleta SAMOK ry:n toimihenkilöihin.
17 § Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa
Toimihenkilön äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
Oikeus poissaoloon ottolapsen hoidon vuoksi määräytyy 1. kappaleen mukaan.
Mikäli naispuolisen toimihenkilön työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta, suorit- taa työnantaja äitiysvapaan alusta lukien täyden palkan 105 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta edellyttäen, ettei toimihenkilö muun järjestelyn kautta saa vastaavaa tai parempaa etua. Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa äitiysvapaan palkkaa, suorite- taan äitiysraha sairausvakuutuslain 28 §:n perusteella työnantajalle. Jos äitiysraha menetetään toimihenkilön laiminlyönnin johdosta, vähennetään palkasta menetettyä äitiysrahaa vastaava osa.
Mikäli miespuolisen toimihenkilön työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta, suo- rittaa työnantaja pidetyn isyysvapaan ajalta täyden palkan enintään 18 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta edellyttäen, ettei toimihenkilö muun järjestelyn kautta saa vas- taavaa tai parempaa etua. Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa isyysvapaan palk- kaa, suoritetaan isyysraha sairausvakuutuslain 28 §:n perusteella työnantajalle. Jos isyysrahaa menetetään toimihenkilön laiminlyönnin johdosta, vähennetään palkasta menetettyä isyysrahaa vastaava osa.
Toimihenkilölle maksetaan palkka edellä 17.4 §:ssä määritellyn mukaisesti, kun hä- nen samaa sukupuolta oleva elämänkumppaninsa synnyttää tai adoptoi lapsen.
Työnantajalla, joka suorittaa edellä mainitut palkkaetuudet, on oikeus saada toimi- henkilön sijasta tälle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen päiväraha.
Liitot suosittelevat, että työpaikalla huomioidaan työnantajan harkinnan mukaan per- hevapaiden palkallisuus muutoinkin lainsäädännön asettamissa rajoissa.
22 § Luottamushenkilö
Toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamushenkilö ja tälle varahenkilö. Luottamushenkilön tehtävänä on edustaa toimihenkilöitä tämän sopimuksen tulkintaa ja työehtoja koskevissa asioissa sekä valvoa toimihenkilöiden puolesta tämän sopi- muksen noudattamista. Luottamushenkilön valinnasta ilmoitetaan kirjallisesti työnan- tajalle.
Luottamushenkilölle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetaan molemmille korvausta luot- tamustehtävien hoitamisesta 51,80 euroa kuukaudessa 1.5.2018 lukien. Korvauk- seen tehdään työehtosopimuksen mukaiset korotukset. Lisäksi luottamushenkilölle ja työsuojeluvaltuutetulle annetaan vuosittain 2 palkallista vapaapäivää.
Luottamushenkilöksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painostaa tai työstä erot- taa. Luottamushenkilön erityinen irtisanomissuoja määräytyy työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukaisesti.
Luottamushenkilöllä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua hänen luottamus- tehtäviensä hoitamiseen liittyvään koulutukseen ilman että hänen säännöllinen kuu- kausiansionsa vähenee. Liittojen välinen koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalente- rivuodeksi kerrallaan. Koulutustyöryhmä koostuu pääsihteeristä ja luottamushenkilös- tä.
27 § Vakuutukset
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuu- tuksen, vastuuvakuutuksen sekä järjestötehtävissä toimihenkilöille sattuvia henkilö- ja esinevahinkoja korvaavan järjestövakuutuksen.
28 § Voimassa olevat edut
Työterveyshuollosta sovitaan erillisellä liitteellä.
Mikäli toimihenkilöllä on ollut oikeus parempiin etuihin kuin mitä tässä sopimuksessa on määrätty annettavaksi tai kyseiset edut ovat jääneet kokonaan tässä sopimukses- sa määrittelemättä, jäävät ne edelleen voimaan.
Liite 1.
SAMOK ry:n palveluksessa olevia toimihenkilöitä koskeva palkkasopimus 1.2.2018-31.1.2020
1 §
1.5.2018 lukien asiantuntijan ja tiedottajan peruspalkka on 2.406,69 euroa. 1.4.2019 lukien asiantuntijat ja tiedottajan peruspalkka on 2.430,76 euroa. Palkkoihin ei sopimuskaudella tehdä yleiskorotuksia.
2 §
Työsuhteen alussa toimihenkilölle määritetään kokemuslisä. Paikallisista luottamus- toimista (esim. XXX -opiskelijakunnan hallituksen jäsenyys tai ylioppilaskunnan halli- tuksen jäsenyys) annetaan 1%:n lisä kutakin luottamustoimivuotta kohden.
Valtakunnallisista luottamustoimista (esim. SAMOK:n hallituksen tai SYL:n hallituk- sen jäsenyys) ja soveltuvasta aikaisemmasta työkokemuksesta annetaan 2%:n lisä kutakin luottamustoimivuotta / työvuotta kohden.
Kokemuslisä lasketaan peruspalkasta. Paikallisista luottamustoimista otetaan huomi- oon enintään 2 vuotta ja valtakunnallisista luottamustoimista sekä soveltuvasta työ- kokemuksesta enintään 5 vuotta.
3 §
Samokin palveluksessa kertyvästä työkokemuksesta maksetaan kehittymislisää seu- raavasti:
1 vuosi | 3 % |
2 vuotta | 3 % |
3 vuotta | 3 % |
4 vuotta | 2 % |
5 vuotta | 1 % |
Kehittymislisä lasketaan peruspalkasta ja kukin lisä maksetaan palvelusvuoden täyt- tymistä seuraavan palkanmaksukuukauden alusta lukien.
4 §
Toimihenkilö saa suorittamistaan tutkinnoista koulutuslisää välittömästi tutkintonsa suorittamista seuraavan palkanmaksukuukauden alusta alkaen. Koulutuslisää sovel-
letaan samalla tavoin sekä määräaikaisiin että vakituisiin toimihenkilöihin. Koulutusli- siä tutkintojen suorittamisesta annettaessa kunkin toimihenkilön osalta huomioidaan vain yksi, tasoltaan korkein tutkinto. Koulutuslisä lasketaan peruspalkasta.
Alempi korkeakoulututkinto 1 %
Ylempi korkeakoulututkinto 2,5 %
Helsingissä 24. päivänä huhtikuuta 2018 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
Liite 2.
SAMOK ry:n palveluksessa olevia toimihenkilöitä koskeva työterveyshuoltoso- pimus
Toimihenkilöt ovat oikeutettuja käyttämään seuraavia työnantajan järjestämiä työter- veyshuoltopalveluita siten kuin työnantaja ja työnantajan valitsema palvelut tuottava yritys tarkemmin ohjeistavat:
- yleislääkäritasoinen avosairaanhoito ja siihen liittyvät laboratorio-, röntgen- ja ultraäänitutkimukset
- erikoislääkärikonsultaatiot työterveyslääkärin lähettämänä (sisältäen laborato- rio-, röntgen- ja ultraäänitutkimukset)
- työterveyshoitajan antama sairaanhoito
- rokotukset ja todistukset työhön liittyen
Helsingissä 24.4.2018
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
Liite 3.
SAMOK ry:n palveluksessa olevia toimihenkilöitä koskeva matkustusohjesään- tö
Työmatkan sekä työpaikan käsite
Matkakustannusten korvaukseen oikeuttavaksi matkaksi katsotaan sellainen esimie- hen tai Liiton hallituksen määräyksestä tehtävä matka, jonka toimihenkilö tekee työ- tehtävien hoitamista varten työsopimuksessa määritetty työpaikan ulkopuolelle.
Matkakustannukset
Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita asianomaisella on ollut työmatkan johdosta. Työmatkasta maksetaan tämän säännön mukaisesti matkusta- miskustannusten korvausta. Lisäksi voidaan maksaa päivärahaa, ateriakorvausta ja majoittumis- tai hotellikorvausta.
Matkan tekotapa
Työmatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin huo- mioon ottaen edustus- tai työmatkan ja asianomaisen hoidettavaksi määrättyjen teh- tävien tarkoituksenmukaisen suorittamisen on mahdollista. Matkan kokonaiskustan- nuksia arvioitaessa on otettava huomioon paitsi matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha, majoittumis- tai hotellikorvaus, toimihenkilön mahdollinen matka-ajan palkka ja muut matkakustannusten korvaukset, myös kulkuneuvon käyttämisellä mahdollisesti saavutettu ajan säästö.
Korvaus oman kulkuneuvon käyttämisestä
Muun kuin julkisen kulkuneuvon käyttämisestä on aina sovittava ennalta Xxxxxx pää- sihteerin kanssa.
Ulkomaanedustuksen osalta toimihenkilölle oman tai hallitsemansa kulkuneuvon käy- töstä ja siitä suoritettavasta korvauksesta määrää aina erikseen Liiton hallitus.
Toimihenkilön omalla tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suori- tetaan matkustamiskustannusten korvausta sen mukaan mitä verohallinto vuosittain päättää verovapaista matkakustannusten korvauksista.
Muut matkustamiskustannusten korvaukset
Toimihenkilölle maksetaan korvaus matkalipusta sekä hänen suorittamistaan paikka- ja makuupaikkalipuista, välttämättömistä työvälineiden kuljettamisesta aiheutuneista
rahtimaksuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkus- tamiseen kuuluvista maksuista.
Taksimatkoista suoritetaan korvaus, mikäli matkan suorittaminen on halvempaa kul- kuneuvoa käyttäen vaikeaa tai epätarkoituksenmukaista, esimerkiksi raskaiden kan- tamusten tai muun perustellun syyn takia
Päivärahat
Toimihenkilölle maksetaan päivärahaa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten ulkopuolelle tapahtuvista työmatkoista sen mukaan mitä Verohallinto vuosittain päät- tää verovapaista matkakustannusten korvauksista.
Majoittumis- ja hotellikorvaus
Majoittumis- ja hotellikustannuksista korvataan enintään majoitusliikkeen antaman tositteen mukainen kohtuuhintainen määrä. Korvauksista on sovittava etukäteen pääsihteerin kanssa ja häntä koskevissa asioissa puheenjohtajan kanssa.
Yöpymistä vaativien työmatkojen aikana toimihenkilölle tarjotaan mahdollisuus yhden hengen huoneen käyttämiseen, mikäli se on katsottava työtehtävien tehokkaan hoi- don kannalta kohtuulliseksi. Työnantaja ja toimihenkilö käyvät keskustelun yhden hengen huoneen tarpeesta aina ennen työmatkalle lähtöä.
Ulkomaanmatkojen erilliskorvaukset
Ulkomaan edustus- tai työmatkasta aiheutuvina kuluina korvataan edellä mainittujen lisäksi tositteiden mukaisesti seuraavat kulut:
1. lentokenttävero,
2. viisumimaksut sekä välttämättömät lääke- ja rokotusmaksut,
3. välttämättömät edustus- tai työmatkan järjestelyihin ja työasioihin liittyvät pu- helin- ja telekopiokulut asiallisin perusteluin,
4. hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra sekä
5. muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.
Matkalasku ja tositteet
Matkan kustannuksista on haettava korvausta kirjallisella matkalaskulla, joka on jätet- tävä pääsihteerille.
Matkalaskuun on liitettävä alkuperäiset tositteet syntyneistä kustannuksista silloin kun Liitto korvaa ne täysimääräisenä. Vajavaisesti täytetty tai tositteiltaan puutteelli- nen matkalasku ei oikeuta matkasta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen.
Matkalaskusta tulee ilmetä
- ketkä ovat matkan suorittaneet,
- mistä ja mihin matka on tapahtunut,
- matkan päivämäärä ja aika,
- matkan hinta,
- matkan peruste
Korvausten toissijaisuus
Toimihenkilöllä jolla on oikeus saada tehtävän suorittamisesta matkakustannusten korvauksia tehtävän suorittamista pyytäneeltä toimeksiantajalta, korvaukset suorite- taan ensisijaisesti Liiton varoista ja Liitto laskuttaa aiheutuneet kulut toimeksiantajal- ta.
Helsingissä 24.4.2018
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Eteläranta 10 6. krs,
PL 62, 00131 Helsinki
Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx
Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry
Xxxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx
puh. 0201 299 223