Liikenneopetusalan työehtosopimus 19.3.2020 – 31.1.2021

Sisällysluettelo

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Auto- ja Kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry

Allekirjoituspöytäkirja Liikenneopetusalan työehtosopimus

Sopimusosapuolten välillä saavutettiin 12.3.2020 työehtosopimuksen uusimista koskeva neuvottelutulos, joka hyväksyttiin 19.3.2020 työehtosopimukseksi osapuolten hallinnoissa.

1 Sopimuskausi

Uusi sopimuskausi alkaa 19.3.2020 ja päättyy 31.1.2021. Sopimus jatkuu 31.1.2021 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei toinen osapuolista irtisano sitä viimeistään kahta kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä.

2 Palkkaratkaisu (liikenneopettaja ja toimistotyöntekijät)

Palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,3 %. Prosentu- aalinen yleiskorotus muunnetaan euroiksi ja senteiksi viimeisimmän palkkatilaston autokoulujen liikenneopettajien STA-luvusta, joka on 3 009 €.

Taulukkopalkkoja korotetaan lisäksi 0,15 % 1.10.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Uudet taulukkopalkat, jotka sisältävät mainitun euromääräisen tai prosentuaalisen korotuksen, ovat:

Liikenneopettajien palkat 1.4.2020 lukien

Työkokemus	Hel- sinki	Muu Suomi
Peruspalkka	2 401	2 279
Väh. 3 kokemusvuotta	2 485	2 354
Väh. 6 kokemusvuotta	2 575	2 434
Väh. 9 kokemusvuotta	2 667	2 520
Väh. 12 kokemusvuotta	2 767	2 612
Väh. 15 kokemusvuotta	2 879	2 708

Toimistotyöntekijöiden palkat 1.4.2020 lukien

Helsinki	B	C
1. vuotena	1 800	1 848
2. vuotena	1 828	1 915
4. vuotena	1 877	1 988
6. vuotena	1 943	2 055
8. vuotena	2 031	2 140
11. vuotena	2 059	2 214

Muu Suomi	B	C
1. vuotena	1 736	1 786
2. vuotena	1 764	1 853
4. vuotena	1 811	1 918
6. vuotena	1 872	1 989
8. vuotena	1 951	2 072
11. vuotena	2 018	2 145

Liikenneopettajien palkat 1.10.2020 lukien

Työkokemus	Helsinki	Muu Suomi
Peruspalkka	2 405	2 282
väh. 3 kokemusvuotta	2 489	2 358
väh. 6 kokemusvuotta	2 579	2 438
väh. 9 kokemusvuotta	2 671	2 524
Väh. 12 kokemusvuotta	2 771	2 616
Väh. 15 kokemusvuotta	2 883	2 712

Toimistotyöntekijöiden palkat 1.10.2020 lukien

Helsinki	B	C
1. vuotena	1 803	1 851
2. vuotena	1 831	1 918
4. vuotena	1 880	1 991

6. vuotena	1 946	2 058
8. vuotena	2 034	2 143
11. vuotena	2 062	2 217

Muu Suomi	B	C
1. vuotena	1 739	1 789
2. vuotena	1 767	1 856
4. vuotena	1 814	1 921
6. vuotena	1 875	1 992
8. vuotena	1 954	2 075
11. vuotena	2 021	2 148

3 Työryhmä

Sopijaosapuolet muodostavat erityisesti työaikoihin keskittyvän työryhmän. Työryh- män pääasiallisena tehtävänä on rakentaa työehtosopimukseen erityisesti tuntityön- tekijöitä koskeva uusi järjestelmä, jossa otetaan huomioon mm. alalla tapahtuneet lainsäädäntömuutokset sekä alan käytännöt ja tarpeet. Lisäksi työryhmä selvittää 1.1.2020 voimaantulleesta työaikalaista johtuvat mahdolliset muutostarpeet. Työryh- män tavoitteena on esittää uudet työehtosopimusmääräykset 15.11.2020 mennessä siten, että ne tulevat voimaan 1.2.2021.

Helsingissä 19. päivänä maaliskuuta 2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry

LIIKENNEOPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Soveltamisala

1. Tätä sopimusta noudatetaan työehtosopimuksena liikenneopettajiin, joiksi katso- taan myös koulutukseen liittyvää harjoittelua (auskultointia) suorittavat sekä ulko- puoliset teoriatuntien pitäjät.

2. Tämä sopimus ei kuitenkaan koske sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, kuten toimi- tusjohtajia, apulaisjohtajia, konttoripäälliköitä, itsenäisten osastojen päälliköitä sekä vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alaisten työnteki- jöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vaiko eivät.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3 § Työsuhteen alkaminen

1. Työsuhteen alkaessa voidaan sopia enintään 2 kuukauden koeajasta, jonka aikana työsuhde voidaan kummaltakin puolen purkaa ilman irtisanomisaikaa. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.

1.2.2018 alkaen 1 momentti kuuluu seuraavasti:

Työsuhteen alkaessa voidaan sopia enintään 3 kuukauden koeajasta, jonka aikana työsuhde voidaan kummaltakin puolen purkaa ilman irtisanomisaikaa. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.

2. Työsopimus tehdään kirjallisesti. Sovittaessa osa-aikaisesta työsopimuksesta, tulee työsopimukseen kirjata viikoittainen vähimmäistyöaika.

3. Määrätynlaiseen työhön otettu työntekijä on velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin autokoulutoimintaan ja siihen liittyvää alan työtä, ellei hänen varsinaista työtään ole taikka muut erityiset syyt sitä vaativat.

4. Työnantaja tai tämän edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle lyhyesti alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa, kuka toimii työpaikan työntekijäin luottamushenkilönä ja missä luottamushenkilö on tavattavissa.

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen

1. Työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelyt määräytyvät tämän sopi- muksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuk- sin.

2. Ellei pidemmästä irtisanomisajasta ole sovittu, noudatetaan seuraavia irtisanomis- aikoja, jolloin ensimmäiseksi irtisanomispäiväksi lasketaan irtisanomista seuraava päivä.

Työsopimusta irtisanottaessa työnantaja noudattaa irtisanomisaikaa seuraavasti:

Työsuhteen keskeytyksetön kesto	Irtisanomisaika
enintään 5 vuotta	1 kuukausi
yli 5 ja enintään 10 vuotta	2 kuukautta
yli 10 ja enintään 15 vuotta	3 kuukautta
yli 15 vuotta	4 kuukautta

Työsopimusta irtisanottaessa työntekijä noudattaa irtisanomisaikaa seuraavasti:

Työsuhteen keskeytyksetön kesto	Irtisanomisaika
enintään 10 vuotta	14 päivää
yli 10 vuotta	1 kuukausi

5 § Työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään keskimäärin 40 tuntia viikossa. Työviikko alkaa maanantaina.

2. Säännöllinen työaika voidaan pidentää enintään 10 tuntiin vuorokaudessa ja 48 tun- tiin viikossa kuitenkin siten, ettei se keskimäärin ylitä 40 tuntia viikossa tasoittumis- jaksossa, joka on enintään 4 kuukautta. Tasoittumisvapaiden antamisesta on sovit- tava paikallisesti tasoittumisjakson aikana.

Ennen tasoittumisjärjestelmän käyttöönottamista tulee työntekijälle antaa kirjallinen selvitys sen sisällöstä, sekä samalla sopia tasoittumisvapaiden antamisesta.

3. Työpaikalla on laadittava työtuntijärjestelmä vähintään viikoksi kerrallaan siten, että työaika tasoittuu enintään 4 kuukauden tasoittumisjaksossa edellä sanottuun keski- määrään. Työtuntijärjestelmä on kirjallisesti annettava työntekijälle tiedoksi viikkoa ennen sen käyttöönottoa, ellei paikallisesti toisin sovita.

Tuntipalkkaisten osalta tiedossa olevat työtunnit on ilmoitettava edellisen viikon vii- meisenä työpäivänä, ellei toisin sovita. Palkka maksetaan vähintään näiltä ilmoite- tuilta työtunneilta.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittavat, että jäsenyritykset pyrkivät työvuorolistojen laadin- nassa noudattamaan keskusjärjestöjen suositusta asiasta.

4. Säännöllinen työaika järjestetään soveltamalla enintään viisipäiväistä työviikkoa. Kunkin työviikon aikana annetaan sunnuntain lisäksi toinen vapaapäivä joko lauan- taina tai maanantaina, kuitenkin pääsääntöisesti lauantaina. Mikäli työnantaja ja työntekijä asiasta sopivat, voidaan maanantain sijasta antaa vapaapäiväksi toinen- kin viikonpäivä.

5. Säännöllinen työaika alkaa aikaisintaan klo 07.00 ja päättyy viimeistään klo 20.00. Pimeän ajon sekä liukkaan radan opetusta annettaessa voi kahtena päivänä vii- kossa säännöllinen työaika päättyä viimeistään klo 22.00. Lisäksi yhtenä päivänä viikossa voi antaa pimeän ajon opetusta. Mikään näistä päivistä ei kuitenkaan voi olla perjantai. Työaika on kaikkina työpäivinä järjestettävä yhdenjaksoiseksi ja sen saa katkaista vain 6 §:ssä määrätty lepoaika.

Lauantaina ja aattopäivänä työaika päättyy kuitenkin viimeistään klo 16.00 lukuun ottamatta kiirastorstaita ja uudenvuodenpäivän aattoa, jolloin työaika päättyy vii- meistään klo 14.00.

Säännöllinen työaika voidaan Paltan jäsenyrityksissä erityisistä syistä paikallisesti sopia päättymään klo 24. Sopimus voidaan tehdä luottamusmiehen tai työntekijän kanssa. Sopimus tulee tehdä aina kirjallisesti. Tällöin klo 20-24 välillä tehtävästä työstä maksetaan korotettua iltatyölisää, jonka suuruus on 30 prosenttia työntekijän tuntipalkasta laskettuna.

6. Viikkovapaapäivien lisäksi ovat vapaapäiviä seuraavat kiinteät päivät:

─ uudenvuodenpäivän jälkeinen lauantai

─ vapunpäivän jälkeinen lauantai

─ pääsiäislauantai

─ II pääsiäispäivän jälkeinen lauantai

─ juhannusaatto

─ itsenäisyyspäivän jälkeinen lauantai

─ jouluaatto

─ tapaninpäivän jälkeinen lauantai

7. Lisäksi on vapaaksi annettava seuraavat päivät:

─ loppiaisaatto

─ loppiainen (silloin kun se sattuu arkipäiväksi)

─ vapunaatto

─ helatorstai

─ helatorstain jälkeinen perjantai

─ yksi perjantai elokuussa

─ pyhäinpäivän aatto

─ itsenäisyyspäivän aatto

─ tapaninpäivän jälkeinen työpäivä

Mikäli loppiaisen, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän aatto sattuu työntekijän vapaa- päiväksi, annetaan ko. vapaa näihin liittyen muuna työpäivänä.

Työntekijän halutessa voidaan edellä mainitut vapaapäivät antaa työnantajan suos- tumuksella muulloinkin saman kalenterivuoden aikana.

Muista työajan lyhentämiseen liittyvistä vapaapäivistä on sovittu työajan lyhentä- mistä koskevassa pöytäkirjassa.

Tuntipalkkaisella työntekijällä on oikeus työehtosopimuksen mukaisiin vapaisiin pal- kattomana.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Vapunpäivän (1. toukokuuta) mahdollinen palkallisuus määräytyy lain vapunpäivän järjestämisestä työntekijäin vapaapäiväksi eräissä ta- pauksissa mukaan.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Itsenäisyyspäivän (6. joulukuuta) mahdollinen palkallisuus määräytyy lain itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä mukaan.

8. Ennen kunkin teoriatunnin alkua on vakituiselle ajo-opettajalle jäätävä vähintään 10 minuutin valmistautumisaika.

9. Työajaksi luetaan koko se aika, jonka työntekijä työnantajan vahvistaman työtunti- järjestelmän mukaan on velvollinen olemaan työnantajan käytettävissä.

10. Keskusjärjestöillä on yhteisymmärrys siitä, että alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

11. Työnantaja ja säännöllistä työaikaa tekevä työntekijä voivat kirjallisesti sopia työai- kalain 13 §:n mukaisesta liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovituissa ra- joissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan.

Sovittaessa liukuvasta työajasta, on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työ- ajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä työehtosopimuksen liitteenä olevan ohjeistuksen mukaisesti. Lisäksi voidaan sopia tasoittumisjakson pituudesta ja ta- soittumistavasta.

Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää xxx- xxxx-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Vuorokautinen säännöllinen työaika on enintään 11 tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia.

Työehtosopimukseen perustuvan säännöllisen työajan enimmäiskertymä voi olla enintään 100 tuntia ja enimmäisalitus 50 tuntia.

Xxxxxxxxxx työajasta sopiminen edellyttää, että työntekijällä on sovittuna tämän py- kälän mukainen päivittäinen säännöllinen työaika.

6 § Lepoajat

1. Kaikkina sellaisina päivinä, joina työaika kestää kauemmin kuin seitsemän tuntia, on työntekijälle annettava säännöllisen työajan keskivaiheilla tunnin tai paikallisesti sovittaessa 1/2 tunnin kestävä yhdenjaksoinen lepoaika, jonka aikana hän saa es- teettömästi poistua työpaikaltaan. Tätä lepoaikaa ei lueta työaikaan. Mikäli sovitaan vain 1/2 tunnin lepoajasta on samalla sovittava siitä, kummasta päästä säännöllinen työhönsidonnaisuusaika lyhenee.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämä lepoaika on merkittävä alkamaan aikaisintaan kolme tuntia työajan alkamisen jälkeen ja niin, että se päättyy viimeistään kolme tuntia ennen säännöllisen työajan päättymistä.

2. Edellä mainitun lisäksi työnantaja järjestää työntekijälle päivittäin yhden 15 minuutin pituisen virkistystauon, mikä luetaan työaikaan. Teoriatunnille valmistautumisaika (5.8 §) voi sisältyä virkistystaukoon.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Virkistystaukoa järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että yhdelle op- pilaalle varattu aika on puoli tuntia ajokertaa kohti.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Mikäli ajovuorojärjestelmän mukaan on mahdollista, voidaan edellä mainittu lepotauko osapuolten siitä sopiessa korvata työnantajan kus- tantamalla kahvilla tai muilla virvokkeilla, jotka on annettava siten, että päivittäiseen lepotaukoon liittyvä pitempi työpäivän osa jakautuu mie- lekkäästi kahteen osaan.

3. Mikäli arkipyhän, vapunpäivän, itsenäisyyspäivän tai uudenvuodenpäivän aatto on työpäivä, on työntekijälle annettava työajan keskivaiheilla 1/2 tuntia kestävä lepo- aika, joka luetaan työaikaan.

4. Työtuntiluetteloon merkityt lepoajat voidaan siirtää muuhun ajankohtaan työnanta- jasta johtumattoman syyn vuoksi joka ei ollut tiedossa luetteloa laadittaessa.

7 § Palkat

1. Työntekijän palkka määrätään kuukausipalkkana. Mikäli palkka määräytyy tuntipalk- kana, saadaan tuntipalkka jakamalla ao. vähimmäiskuukausipalkka luvulla 153. Tuntipalkka maksetaan tehdyiltä tunneilta. Tuntipalkka sisältää työajan lyhentämi- seen liittyvistä vapaapäivistä maksettavan korvauksen.

Vähimmäistuntipalkkaa korotetaan kuukaudessa 120 tuntia ylittäviltä työtunneilta 5 prosentilla ja 140 tuntia ylittäviltä työtunneilta 8 prosentilla. Työnantaja ja työntekijä

saavat paikallisesti sopia siitä, että maksetaan yhtenäistä tuntipalkkaa yllä mainittu huomioiden

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan lyhyemmästä kuin 2 tunnin työstä kahden tun- nin palkka.

Liikenneopettajien palkkataulukko 1.4.2020 lukien

Työkokemus	Helsinki	Muu Suomi
Peruspalkka	2 401	2 279
Väh. 3 kokemusvuotta	2 485	2 354
Väh. 6 kokemusvuotta	2 575	2 434
Väh. 9 kokemusvuotta	2 667	2 520
Väh. 12 kokemusvuotta	2 767	2 612
Väh. 15 kokemusvuotta	2 879	2 708

1.10.2020 lukien

Työkokemus	Helsinki	Muu Suomi
Peruspalkka	2 405	2 282
väh. 3 kokemusvuotta	2 489	2 358
väh. 6 kokemusvuotta	2 579	2 438
väh. 9 kokemusvuotta	2 671	2 524
Väh. 12 kokemusvuotta	2 771	2 616
Väh. 15 kokemusvuotta	2 883	2 712

2. Autokoulun opetustoiminnasta vastaavalle johtajalle maksettavan palkan tulee olla vähintään 100 euroa korkeampi kuin edellä olevan palkkataulukon mukainen palkka.

3. Säännöllisenä työaikana klo 19.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan iltatyölisä, jonka suuruus on 25 prosenttia työntekijän tuntipalkasta laskettuna. Iltatyölisää ei makseta, mikäli kysymyksessä on ylityö.

4. Auskultoijille/harjoittelijoille maksetaan vähintään 85 prosenttia peruspalkasta varsi- naiselta auskultointi-/harjoitteluajalta, ei kuitenkaan auskultointiin/harjoitteluun liitty- vän xxxxxxxxxx ajo- ja luokkaopetuksen valvotun harjoittelun ja opetuksen seuran- nan osalta.

5. Liikenneopettajan erikoisammattitutkintoon oppisopimuksella koulutettavan palkka on 85 prosenttia liikenneopettajan taulukkopalkasta.

Oppisopimuskoulutettavan suoritettua hyväksytysti liikenneopettajan erikoisammat- titutkinnon pakolliset osat (tutkinnon perusteet 3.1 ja 3.2), palkka maksetaan palk- kataulukon peruspalkkana.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Liikenneopettajan kokemusvuodet alkavat kertyä, kun liikenneopetta- xxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx on suoritettu hyväksytysti.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Peruspalkka maksetaan sen palkanmaksukauden alusta, kun tutkin- non osa 3.2 on hyväksytty.

6. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön yli-, ilta- ja sunnuntaityökorvausta laskettaessa saadaan tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 161.

7. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21.

8 § Lisä-, yli- ja pyhätyö

1. Edellä 5 §:ssä sovitun säännöllisen työajan ulkopuolella tehty työ on ylityötä. Ylityötä saadaan teettää enintään 20 tuntia kahden viikon jaksossa, kuitenkin enintään työ- aikalain 19.1 §:n mukaan 250 tuntia kalenterivuodessa ja lisäylityötä paikallisesti sopien 80 tuntia kalenterivuodessa. Tässä mainitusta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla koro- tettu palkka.

2. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään lain mukaisen enimmäistunti- määrän lisäksi viikossa ja sitä saadaan teettää enintään 16 tuntia 2 viikon jaksossa. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosen- tilla ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

3. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä teh- dystä ylityöstä suoritetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 150 prosentilla ja sen jälkeisiltä tunneilta 200 prosentilla korotettu palkka.

4. Työntekijän suostumuksella voidaan lisä-, yli- ja pyhätyö korvata vapaa-aikana. Yli- ja pyhätyöstä korvausta vapaa-aikana annettaessa huomioidaan tehdyt työtunnit korotettuina. Vapaa-aika on annettava kahden kuukauden kuluessa työn suorittami- sesta, mikäli työntekijä sitä vaatii.

9 § Matkakustannukset ja päivärahat

Matkakustannusten ja päivärahojen osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa ve- rohallituksen päätöstä.

10 § Palkanmaksu

1. Palkka maksetaan kuukausipalkkaiselle kerran kuukaudessa. Tuntipalkkaiselle palkka maksetaan kahdesti kuukaudessa, ellei toisin sovita, nimittäin kunkin kalen- terikuukauden viidentenätoista ja viimeisenä päivänä.

2. Ellei palkanmaksukauden aikana tehtyjä yli- tai sunnuntaitöitä ole voittamattomien esteiden vuoksi saatu lasketuksi palkanmaksupäivään mennessä, ne on laskettava ja maksettava seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

11 § Työntekijän sairastuminen

1. Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole ai-heut- tanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hä- nellä on oikeus saada työnantajalta palkkaa seuraavasti:

Työsuhteen kesto sairastumishetkellä	Palkallisen jakson pituus
vähintään kuukausi	21 työpäivää
vähintään 3 vuotta mutta alle 5 vuotta	26 työpäivää
vähintään 5 vuotta mutta alle 10 vuotta	31 työpäivää
vähintään 10 vuotta	41 työpäivää

Jos sama sairaus uusiutuu 30 päivän kuluessa työhön palaamisesta, lasketaan sai- rausajan palkanmaksujakso kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso.

2. Tuntityöntekijän sairausajan palkka määritellään kunkin kalenterivuoden osalta edellisen kalenterivuoden ansiosta. Työsuhteen kestettyä alle vuoden lasketaan sairausajan palkka koko työsuhteen aikana kertyneen ansion pohjalta. Sairausajan palkka maksetaan keskipäiväpalkkana.

Pöytäkirjamerkintä:

Ensisijaisesti palkka maksetaan työtuntiluetteloon merkityiltä tunneilta. Työtuntiluettelon päättymisen jälkeen palkkaa maksetaan keskipäivä- palkkana.

3. Työnantaja suorittaa sairauden ajalta maksettavan palkan suoraan työntekijälle, jol- loin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutus- toimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtu- vasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä, kuin mihin hänellä sai- rausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää

sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt koko- naan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

5. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sairausavus- tuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuutuslain tai työntekijäin eläkelain, työnantajain kokonaan tai osaksi kustantaman muun va- kuutuksen taikka liikennevakuutuslain perusteella. Jos sairausajan palkka on mak- settu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.

6. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on vel- vollinen ensi tilassa ilmoittamaan työnantajalle siitä sekä milloin esteen arvioidaan päättyvän.

7. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärin, sairaanhoi- tajan tai terveydenhoitajan antama, työnantajan hyväksymä todistus. Mikäli työnan- taja osoittaa tietyn selvitysmenettelyn, suorittaa työnantaja sen hankkimisesta ai- heutuvat kustannukset.

Epidemian aikana lääkärintodistuksen sijasta terveyden- tai sairaanhoitaja voi antaa tutkimuksensa perusteella sairaslomatodistuksen enintään 3 päiväksi, kun lääkäriin pääsy vaikeutuu, tai kun työterveyshuollon tai julkisen terveydenhuollon lääkäripal- veluja ei ole saatavilla. Todistuksen voi uusia vain lääkäri.

Työnantaja voi hyväksyä satunnaisten ja enintään kolmen päivän kestoisten työky- vyttömyyksien selvittämisen työntekijän työnantajan edustajalle tekemällä ilmoituk- sella.

12 § Tilapäinen poissaolo

1. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palk- kaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissa- olon ajalta, joka on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoita- miseksi.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukai- sesti, mikä on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Jos hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää 1 - 3 päivää, pidetään poissaoloa sopimuksessa tarkoitettuna pois- saolona.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä tai suorittavat ko- kopäiväistä ansiotyöhön rinnastettavaa opiskelua, eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä tai työaikansa tai kokopäiväisen

opiskelunsa tai sairautensa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Työntekijän osalta, joka ei ole yksin- huoltaja, edellytyksenä on lisäksi toisen huoltajan suostumus.

Poissaolosta on annettava tämän työehtosopimuksen sairaus- ajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvi- tys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoi- taa lasta.

Työntekijä, joka edellä mainitun syyn takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä, mikäli mahdollista siitä, milloin esteen arvioidaan päätty- vän.

Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vä- hennetä.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksen sääd.kok.n:o 130/85 (VNp vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kun- toutusta varten myönnettävästä avustuksesta) 4 §:n tarkoittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla pois työstä osallistuakseen VNp:n 3 §:ssä tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnan- tajan kanssa.

2. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sairaustapauksesta. Täl- laisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissaoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansiota vähennetä. Lähiomaisia ovat muun muassa avio- ja avopuoliso sekä omat ja em. puolison vanhemmat, xxxxxxxxxxxx, lapsi, sisar ja veli.

4. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen jäsenenä toimivalta työntekijältä ja työntekijältä, joka osallistuu alan liittojen välisiin neuvotteluihin ei vähennetä vuosilomaetuja eikä ansiota hänen osallistuessaan em. kokouksiin, jotka pidetään hänen työaikanaan. Työntekijältä, joka toimii valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä, ei vähennetä vuosilomaetuja eikä ansiota sen vuoksi, että lautakunnan tai toimikunnan kokous pidetään hänen työaikanaan.

5. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.

6. Työntekijä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, saa palkallisen vapaapäi- vän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

7. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään tai parisuhteen rekiste- röintipäivää varten.

8. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on työntekijän sovittava työnantajan kanssa.

13 § Perhevapaat

1. Työntekijän oikeus äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, adoptio- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi (6) kuukautta ennen syn- nytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta palkka kolmen (3) kuukauden pi- tuiselta ajanjaksolta äitiysvapaan alkamispäivästä lukien. Äitiysvapaan ajalta mak- settavasta palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa synnytyksen takia samalta ajanjaksolta äitiysrahaa tai siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella.

Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut äitiysvapaan ajalta palkkaa, työnantaja on oikeutettu nostamaan työntekijälle tulevan äitiysrahan tai siihen ver- rattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä.

Xxxxxxx työntekijä on adoptoinut alle 7-vuotiaan lapsen ja pitää adoptiovapaata, mak- setaan hänelle palkkaa äitiysvapaan palkan maksamista koskevien määräysten mu- kaisesti.

Jos äitiysrahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan nor- maalia pienempänä, palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä mää- rällä.

3. Isyysvapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan 6 arkipäivän ajalta palkan ja isyys- rahan erotus äitiysvapaan palkan maksamista koskevien määräysten mukaisesti.

14 § Lääkärintarkastukset

Lääkärintarkastus sairauden tai raskauden toteamiseksi

1. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi välttämättömän lää- kärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa, mahdollinen liu- kuva työaika huomioon ottaen työajan ulkopuolella. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii sa- mana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työnteki- jälle ansionmenetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

2. Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansionmenetyksen sairausvakuu- tuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai

terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa, mahdollinen liukuva työaika huomioon ot- taen työajan ulkopuolella.

3. Edellä tarkoitettujen korvausten suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkas- tus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työajan tarpee- tonta menetystä välttäen.

4. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä em. kappaleiden nojalla suoriteta.

5. Työnantaja korvaa ajokorttiasetuksen edellyttämät lääkärintarkastukset.

15 § Vuosiloma

1. Vuosiloma ja siitä suoritettava palkka tai korvaus määräytyvät vuosilomalain mu- kaan.

2. Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi (2) arkipäivää kultakin täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta.

Työntekijällä, jonka työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kes- keytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden (1), on oikeus saada jokaiselta loman- määräytymiskuukaudelta kaksi ja puoli (2 1/2) arkipäivää lomaa.

3. Se osa lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan työnantajan määräämänä ai- kana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua.

Vuosiloma voidaan kuitenkin sekä kesä- että talviloman osalta antaa työntekijän suostumuksella muunakin aikana saman kalenterivuoden kuluessa, jona loman- määräytymisvuosi päättyy, tai siirtää annettavaksi seuraavana vuonna ennen loma- kauden alkua.

4. Vuosilomapalkkaa laskettaessa saadaan päiväpalkka jakamalla kuukausipalkka lu- vulla 25.

Tuntipalkkaisen vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain mukaisesti lomanmää- räytymisvuoden palkasta. Työntekijän, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lo- manmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä keskeytymättä jatkunut alle 1 vuoden, lomapalkka on 9 %. Jos työsuhde on kestänyt em. ajankohtaan (31.3.) mennessä keskeytymättä vähintään 1 vuoden, on lomapalkka 11,5 %.

5. Lomapäiviksi ei lasketa 5.7 §:ssä mainittuja ylimääräisiä vapaapäiviä.

16 § Lomaltapaluuraha

1. Työntekijälle suoritetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen lakisääteisen vuosilo- mansa lomapalkasta. Lomaltapaluurahasta suoritetaan puolet ennakkoon lomapal- kan maksamisen yhteydessä.

2. Lomaltapaluurahan ensimmäisen puoliskon saamisen edellytyksenä on, että työn- tekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana. Jälkimmäisen puoliskon saamisen edellytyksenä on, että hän palaa työhön heti vuosiloman pää- tyttyä.

3. Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosi- loman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilo- malain 7.2 §:ssä mainitun syyn takia.

4. Lomaltapaluurahan jälkimmäinen puolisko suoritetaan viimeistään vuosiloman päät- tymistä seuraavana palkanmaksupäivänä.

5. Vanhuus-, yksilölliselle varhais- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina työntekijän vuosiloma- palkasta ja vuosilomakorvauksesta.

Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomaltapaluurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä, palaa palvelusajan päätyttyä asianmukaisesti työhön.

6. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä on työsuh- teen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.

7. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti mitä 1-6 kohdissa on määrätty.

8. Lomaltapaluuraha saadaan työntekijän aloitteesta sopia palkalliseksi vapaaksi osit- tain tai kokonaan. Samalla on sovittava vapaan ajankohdan määräytyminen.

17 § Jäsenmaksujen perintä ja tilitys

1. Mikäli työntekijä antaa valtuuden erityisellä, osapuolten hyväksymällä jäsenmaksu- jen perintäsopimuksella, perii työnantaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton jäsen- maksut työntekijän palkasta kunkin palkanmaksun yhteydessä ammattiliiton vuo- deksi kerrallaan ilmoittaman prosentin suuruisena.

2. Perintäsopimuksen täyttää työntekijä ja allekirjoittaa työntekijä ja työnantaja tai tä- män edustaja. Tehdystä sopimuksesta tulee työnantajan toimittaa sopimuskappale tai tieto siitä palkanlaskijalle välittömästi. Työntekijäpuolen kappaleet perintäsopi- muksesta työnantaja antaa luottamushenkilölle, työntekijälle tai toimittaa ammattilii- ton ilmoittamalle edustajalle.

3. Työsuhteen päättyessä täyttää työnantaja jäsenmaksun perintäsopimuksen päätty- misilmoituksen, jonka työntekijä ja työnantaja allekirjoittavat. Työnantaja toimittaa päättymisilmoituksen ammattiosastolle ja liitolle.

4. Jäsenmaksu lasketaan työntekijän kokonaisansiosta. Kokonaisansioon luetaan mu- kaan kaikki se työnantajan työntekijälle suorittama palkka tai muu vastike, josta pi- dätetään vero. Kokonaisansioon kuuluu täten ylityökorvaukset, muut lisät, lomalta- paluuraha, lomapalkka ja -korvaus, sairausajan palkka yms.

5. Työnantaja tilittää perimänsä jäsenmaksun välittömästi ja viimeistään perintää seu- raavan kuukauden 15. päivään mennessä ammattiliiton ilmoittamalle tilille. Työnan- taja laatii vuosineljänneksittäin työntekijäkohtaisen perintä- ja selvitysluettelon, josta tulee käydä ilmi työntekijän nimi ja sosiaaliturvatunnus, ammattiosaston numero- koodi, jäsenmaksujen perintäaika ja perityn sekä ammattiliitolle tilitetyn jäsenmak- sun määrä.

6. Em. luettelo lähetetään työntekijäliiton ilmoittamalle rahalaitokselle siten, että 1. nel- jänneksen lähetetään 15.5. mennessä, 2. neljänneksen 15.8. mennessä, 3. neljän- neksen 15.11. mennessä ja 4. neljänneksen 31.1. mennessä.

7. Työnantaja antaa perityistä jäsenmaksuista tiedon työntekijälle palkkalaskelmassa tai muulla vastaavalla tavalla.

8. Työnantaja tekee työntekijän verokirjaan merkinnän peritystä jäsenmaksumäärästä tai antaa siitä erillisen todistuksen.

9. Verokirjamerkintä tai vastaava todistus annetaan kalenterivuoden loputtua sekä työ- suhteen päättyessä.

18 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

19 § Kokoontuminen työpaikoilla

Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton re- kisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatun- nilla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää ko- kouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

1. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa on työnantajain kanssa sovittava, mikäli mahdollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.

2. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyy- dessä työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löy- tämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työ- turvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voi- daan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

3. Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamus- henkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

4. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuo- lena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisen keskusjärjestön edusta- jia.

5. Työntekijäliiton ja sen tämän pykälän 1. kappaleessa mainitun alaosaston ilmoituk- sia ja tiedotuksia saadaan kiinnittää työpaikalla olevalle ilmoitustaululle.

20 § Luottamushenkilö

1. Luottamushenkilön pääasiallisena tehtävänä on toimia työpaikkansa järjestäytynei- den työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asi- oissa. Luottamushenkilö edustaa työntekijöitä työlainsäädännön soveltamista kos- kevissa asioissa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamushenkilön tehtävänä on myös välittää tietoja toisaalta työnantajan ja toisaalta työntekijöiden välillä.

Luottamushenkilö toimii järjestönsä edustajana työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen työrauhavelvollisuuden täyttämisessä.

2. Kunkin yrityksen tämän sopimuksen piirissä olevilla työntekijöillä on oikeus keskuu- destaan valita luottamushenkilö ja varaluottamushenkilö, jonka tehtävänä on edus- taa heitä tämän sopimuksen tulkintaa ja työehtoja yleensä koskevissa asioissa sekä valvoa heidän puolestaan tämän sopimuksen noudattamista. Luottamushenkilön vaalista on viipymättä annettava kirjallinen tieto työnantajalle.

Varaluottamushenkilöstä on ilmoitettava, milloin hän hoitaa luottamushenkilön teh- täviä. Tänä aikana on varaluottamushenkilöllä luottamushenkilön oikeudet ja velvol- lisuudet.

3. Luottamushenkilöksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painostaa tai työstä erot- taa.

4. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai muista työsuhtee- seen liittyvistä asioista, on luottamushenkilölle annettava kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

5. Luottamushenkilöllä on oikeus saada kirjallisesti ao. työntekijäin valtuuksin seuraa- vat yrityksen järjestäytyneitä työntekijöitä koskevat tiedot:

a) Työntekijän suku- ja etunimet.

b) Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä sekä irtisanotuista ja lomaute- tuista työntekijöistä.

c) Palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuu- luu.

Edellä kohdissa A ja C tarkoitetut tiedot on luottamushenkilöllä oikeus saada kerran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheuttamien muutosten tultua yrityksessä toteutetuiksi tänä ajankohtana yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä. Uusien työntekijäin osalta on luottamushenkilöllä oikeus saada koh- dissa A-C mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain.

Työntekijän valtuutukseksi edellä mainittujen tietojen antamista varten on katsottava asianmukaisesti täytetty jäsenmaksuperintäsopimus.

Luottamushenkilösopimuksen tarkoittamalla luottamushenkilöllä on sama oikeus kuin lain mukaan on lakisääteisellä luottamushenkilöllä perehtyä ylityöstä ja siitä maksetusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

6. Luottamushenkilön on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7. Työnantaja on velvollinen korvaamaan sen ansion, jonka työpaikan luottamushen- kilö menettää työaikana neuvotteluissa työnantajien edustajien kanssa tai toimies- saan muuten työnantajan määräämissä tehtävissä.

8. Luottamushenkilön työsopimus voidaan työsopimuslain 7 luvun 10.2 §:n mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

9. Luottamushenkilöstä johtuvasta syystä ei luottamushenkilöä saa irtisanoa ilman työ- sopimuslain 7 luvun 10.1 §:n edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suos- tumusta, joita hän edustaa.

10. Luottamushenkilön työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä. Luottamushenkilön työsopimuksen pur- kaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdol- lista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Luottamushenkilön työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamushenkilöä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

11. Jos luottamushenkilön työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamushenkilölle vähintään 3 ja enin- tään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2.2 §:n perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12 luvun 1.1 §:n mukaan.

12. Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan varaluottamushenkilöön sinä aikana, kun hän tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimii sijaisena.

13. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n edustajilla on oikeus käydä työpaikalla työ- ehtosopimuksen soveltamista koskevassa asiassa yhdessä työnantajaliiton xxxxxx- xxx kanssa.

21 § Koulutus

A. Ammatillinen koulutus

1. Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työnteki- jän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheut- tamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus joudutaan järjestämään säännöllisen työajan ulkopuolella, maksetaan koulutuksen ajalta palkka lukematta aikaa työaikaan sekä korvataan siitä aiheutuvat suoranaiset kus- tannukset.

Ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukainen koulutus on tämän kohdanmu- kaista koulutusta.

2. Sopimusosapuolet suhtautuvat myönteisesti työntekijäin ammatilliseen jatko- ja täy- dennyskoulutukseen ja työntekijöille annetaan mahdollisuus osallistua vähintään yhteen ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutustilaisuuteen kalenterivuoden ai- kana.

Pöytäkirjamerkintä:

Ammattiin liittyvänä koulutuksena pidetään sellaista jatko- ja täy- dennyskoulutusta, jonka tarkoituksena on syventää ja täydentää peruskoulutukseen kuuluvaa opetusta ja joka järjestetään alan liit- tojen tai liikenneturvallisuustyöhön osallistuvien järjestöjen tai yhtei- söjen toimesta, näihin luettuna myös kunnalliset elimet ja alan kou- lutuksesta yleensä vastaavat laitokset.

B. Ammatillisten järjestöjen antama ay-koulutus

1. Palvelualojen työnantajat PALTA ry suhtautuu myönteisesti kaikkeen sellaiseen kurssitoimintaan, jonka tarkoituksena on työntekijäin työmarkkina- ja taloudellisen tietouden lisääminen ja kohottaminen. Työntekijöille pyritään mahdollisuuksien mu- kaan järjestämään tilaisuus osallistua tällaisille kursseille.

2. Sikäli kuin Autokoulujen työnantajayhdistyksen ja AKT:n koulutusryhmä hyväksyy työntekijäpuolen luottamusmieskursseja työnantajain tuen piiriin, korvataan luotta- mushenkilölle ansionmenetys enintään yhden kuukauden kurssien osalta.

3. Edellä tarkoitetuille kursseille osallistuminen ei saa aiheuttaa vuosiloma-, eläke- turva- tai vapaa-ajan tai muun vakuutuksen etujen vähenemistä.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että molempien osapuolten edun mukaista on pyrkiä kehittämään työntekijäin ammattitaitoa ja turvata työsuhteen jatkuminen saman työnantajan palveluksessa sellaisen- kin työntekijän osalta, joka on osallistunut omatoimisesti tai muutoin em. pitempään alansa jatkokoulutukseen ja on sen päätyttyä halu- kas jatkamaan entisen työnantajansa palveluksessa.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Osapuolet toteavat, että opintovapaata koskevaa lainsäädäntöä noudatetaan alan työsuhteisiin opintovapaalain 8 §:n 3. kohdan säännöksistä riippumatta.

22 § Erinäisiä määräyksiä

1. Työnantaja ja työntekijä sopivat paikallisesti sopivan suojavaatetuksen hankkimi- sesta ja huollosta moottoripyöräopetusta sekä pimeäajon ja liukkaan radan opetusta varten. Työnantaja kustantaa suojavaatetuksen.

2. Työnantaja kustantaa digitaalisissa ajopiirtureissa käytettävän kuljettajakortin hank- kimiskustannukset ja lainsäädännön edellyttämien määrävuosin suoritettavien uusi- misten kustannukset sellaiselle liikenneopettajalle, joka tarvitsee asianomaisessa työsuhteessaan kuljettajakorttia.

3. Työnantaja kustantaa ammattipätevyyskortin hankkimiskustannukset ja lainsäädän- nön edellyttämien määrävuosin suoritettavien uusimisten kustannukset sellaiselle liikenneopettajalle, joka tarvitsee asianomaisessa työsuhteessaan ammattipäte- vyyskorttia.

23 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimielisyyk- sistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja työntekijöiden tai luottamushenkilön välillä ja ellei yksimielisyyttä täten saavuteta, sopijapuolten kesken. Ellei yksimielisyyttä näinkään saavuteta, riitakysymys voidaan asettaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen ja toinen osa- puoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekir- joittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia.

Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuo- let allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosi- seikat sekä molempien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloittamaan viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.

24 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuu- dessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielletyt.

2. Seuraamukset työehtosopimuksen rikkomisesta määräytyvät työehtosopimuslain ja keskusjärjestöjen PT-SAK välillä tehdyn hyvityssakkosopimuksen perusteella.

25 § Sopimuksen voimassaoloaika

1. Tämä sopimus on voimassa maaliskuun 19. päivästä 2020 lukien tammikuun 31. päivään 2021 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä ole kahta kuukautta ennen sen päättymistä kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

2. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry

OHEJEISTUS LIUKUVASTA TYÖAJASTA

Luonne

Xxxxxxx työaika on luonteeltaan tarkoitettu työntekijän välineeksi säädellä oman sään- nöllisen vuorokautisen työaikansa pituutta. Tämä tapahtuu siten, että työntekijä sovi- tuissa rajoissa päättää oman työaikansa alkamis- ja päättymishetken. Liukuvan työajan järjestelmässä korostuu työntekijän oma valinnanvapaus. Työnantaja ei voi edellyttää työntekijän tekevän työtä sovitun kiinteän työajan ulkopuolella.

Suhde keskimääräiseen työaikaan

Xxxxxxx työaika on eri asia kuin työehtosopimuksen (5.2-3 §) keskimääräinen työaika. Xxxxxxxx työajan järjestelmässä työvuorojen pituutta ei suunnitella etukäteen, vaan työntekijä päättää työpäivänsä pituudesta sovituissa rajoissa.

Käyttöönotto

Työehtosopimuksen 5.11 §:n mukaan liukuvan työajan käytöstä tulee sopia työnantajan ja työntekijän välillä kirjallisesti.

Jos työpaikalla halutaan siirtyä liukuvan työajan käyttöön, on siitä neuvoteltava henki- löstön kanssa. Liukuvan työajan käyttöönotosta yrityksessä on myös mahdollista neu- votella luottamushenkilön kanssa.

Sovittavat asiat liukuvassa työajassa

1. Säännöllinen päivittäinen työaika

Työehtosopimuksen 5 §:n mukaisesti sovittu säännöllinen päivittäinen työaika.

2. Kiinteä työaika

Se aika, jona työntekijän tulee olla työpaikalla, esimerkiksi klo 9-14. Kiinteän työajan määrittely on tärkeää töiden järjestelyiden vuoksi.

3. Työajan vuorokautinen liukumaraja

Aika, jonka rajoissa työntekijä päättää saapumisensa työhön ja työstä lähtemisen. Kts. esimerkki 1.

4. Lepoaikojen sijoittaminen

Lepoajalla tarkoitetaan päivittäistä lepoaikaa. Päivittäisestä lepoajasta voidaan so- pia työehtosopimuksen 6 §:n mukaisesti.

5. Säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymä

Enimmäiskertymillä tarkoitetaan liukumasaldon plus- tai miinustuntien maksimimää- rää. Työehtosopimuksen 5.11 §:ssä määritellyt ylityksen ja alituksen maksimimää- rät.

6. Liukuma-aika

Käytettävissä olevan liukuma-ajan täsmällinen tuntimäärä. Liukuma-ajaksi voidaan sopia korkeintaan 3 tuntia työehtosopimuksen perusteella, jolloin säännöllisen työ- ajan maksimipituudeksi muodostuu 11 tuntia. Liukuma-ajan tuntimääräksi voidaan myös sopia lyhyempi aika, kuten 2 tuntia. Liukuma-aika muodostuu liukumarajoista. Xxx xxxxxxxxxxx xxxxxxx on 1 tunti ja iltapäivällä 1 tunti, on liukuma-aika yhteensä 2 tuntia. Säännöllistä työaikaa voidaan tällöin pidentää korkeintaan 2 tuntia.

Edellä olevien asioiden sopiminen on edellytys liukuvan työajan lainmukaiselle käyt- tämiselle.

Käytännöt koskien työsuhteen päättymistä Sopimuksen irtisanominen

Sopimus liukuvasta työajasta on irtisanottavissa kirjallisesti kolmen kuukauden irtisano- misajalla, jonka aikana työaikasaldo tasataan nollaan. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia myös työaikasaldon korvaamisesta rahallisesti.

Työsuhteen päättyminen

Kun työsuhde irtisanotaan puolin tai toisin, on syytä jo tässä vaiheessa ottaa huomioon liukumasaldon määrä. Xxxxxxxx työaikaa sovelletaan irtisanomisajalla samoin kuin muulloinkin työsuhteen aikana. Työsuhteen päättymisen yhteydessä on yleensä syytä pyrkiä siihen, että liukumasaldo tasoittuu mahdollisimman lähelle nollaa. Työnantaja ja työntekijä voivat esimerkiksi sopia, että työntekijä käyttää irtisanomisaikana liukumava- paita. Työnantaja ei voi kuitenkaan määrätä työntekijää liukumavapaille.

Liukumasaldon miinus- tai plustunnit tulee huomioida loppupalkassa (työaikalaki 24 §). Saldon plustunnit korvataan työntekijälle yksinkertaisella tuntipalkalla. Miinustunnit puo- lestaan voidaan vähentää loppupalkasta samalla tavalla. Laskettaessa kuukausipalkkai- sen työntekijän tuntipalkkaa käytetään jakajana lukua 161.

Ylityön kertyminen liukuvan työajan järjestelmässä

Työehtosopimuksen 8 §:n mukaan ylityötä on (työnantajan aloitteesta) sovitun säännöl- lisen työajan ulkopuolella tehty työ. Tämä tarkoittaa sitä, että jos työntekijä omasta aloit- teestaan pidentää työaikaansa sovitun liukuvan järjestelmän mukaisesti yli säännöllisen työajan, ei kyseessä ole ylityö, koska ylimääräisiä työtunteja ei ole tehty työnantajan aloitteesta. Tällöin on kyseessä normaali säännöllinen työaika, jota työntekijä tekee liu- kuvan työajan puitteissa.

Viikoittainen ylityö

Työehtosopimuksessa viikoittainen säännöllinen työaika on enintään 40 tuntia. Työnte- kijän säännöllinen työaika voi kuitenkin vaihdella viikoittain liukumarajojen puitteissa. Si- ten työntekijän viikoittainen työaika voi olla enemmän kuin 40 tuntia ilman, että 40 tunnin ylittävä osa olisi ylityötä.

Liukuvalla työajalla voidaan pidentää vain vuorokautisen säännöllisen työajan pituutta. Jos työntekijä on tehnyt viisipäiväisen työviikon ma-pe ja tekee lauantaina töitä työnan- tajan aloitteesta, on tehty työ tällöin viikoittaista ylityötä.

Työaikakirjanpito ja xxxxxxx

Liukuvan työajan järjestelmässä on erityisen tärkeää hyvä työaikakirjanpito. Työnantaja on työaikalain 37 §:n nojalla mm. kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin.

Liukumasaldo

Liukuvassa työajassa tulee pitää kirjaa liukumasaldosta. Tämä saldo vaihtelee sen mu- kaan, kun työntekijä käyttää oikeuttaan pidentää ja lyhentää säännöllistä vuorokautista työaikaansa.

Liukumakirjanpito

Yrityksessä tulee olla käytössä selkeä järjestelmä, jolla työntekijän liukumasaldoa voi- daan seurata.

Tehdyt liukumat tulee eritellä työaikakirjanpidossa, jonka tiedot säännöllisesti annetaan työntekijälle esim. palkkalaskelman liitteenä.

Liukuman tasoittaminen kokonaisina vapaapäivinä

Työntekijä voi halutessaan tasoittaa kertymää kokonaisina vapaapäivinä. Vapaiden pi- tämisestä on sovittava työnantajan kanssa ennen aiotun vapaan pitämistä. Xxxxxxxx tasoittamiseksi pidettyä kokonaista vapaapäivää pidetään työssäolon veroisena aikana.

Esimerkki 1:

• Säännöllinen työaika 8 tuntia.

• Liukuma-aika yhteensä 3 tuntia.

• Kiinteä työaika 9.30 – 14.00, jolloin työntekijän tulee olla töissä

• 0,5 tunnin ruokatauko työntekijän valitsemana ajankohtana

• Xxxxxxxxxxx 1 tunti aamulla ja 2 tuntia iltapäivällä

• Säännöllinen työaika klo 8.00 – 16.30, josta 30 min ruokataukoa

Tällöin työntekijän työpäivän työajan pituus voi olla enintään 11 tuntia (8 tuntia + 3 tun- tia). Puolen tunnin ruokataukoa ei lasketa työaikaan.

Työntekijä voi aloittaa työpäivänsä aikaisintaan klo 7.00 (1 tunti ennen klo 8.00), koska liukumaraja säännöllisestä työajasta on 1 tunti aamulla. Työntekijän tulee aloittaa työt viimeistään klo 9.30, jolloin kiinteä työaika alkaa.

Työntekijä voi lopettaa työpäivänsä aikaisintaan klo 14.00, jolloin kiinteä työaika päättyy. työntekijä voi venyttää työpäiväänsä aina klo 18.30 asti (2 tuntia klo 16.30 jälkeen), koska xxxxxxxxxxx on 2 tuntia iltapäivällä. Klo 18.30 jälkeen ei ole mahdollista tehdä liukuvaa työaikaa.

TYÖAJAN LYHENTÄMINEN

1. Liittojen välillä on sovittu työajan lyhennyspäivistä, jotka on määritelty kiinteinä. Ko. päivät ilmenevät työehtosopimuksen 5.7 §:stä. Niihin ovat oikeutettuja liikenneopet- tajat ja AKT:n jäsenenä olevat toimistotyöntekijät riippumatta työpäivän pituudesta.

2. Näiden lisäksi on sovittu työaikaa lyhennettäväksi 4,5 päivää. Nämä ansaintaan pe- rustuvat päivät määräytyvät seuraavasti:

A) 1.5.1989 tai sitä ennen alkaneet työsuhteet (riippumatta työpäivän pituu- desta):

Työssäoloaika kalenterivuonna	Lyhennys
vähintään 2 kk	1 päivä
vähintään 5 kk	2 päivää
vähintään 8 kk	3 päivää
vähintään 11 kk	4,5 päivää

Vapaat on annettava lomakauden ulkopuolella työnantajan määräämänä aikana muuhun vapaaseen tai keskenään yhdistäen. Vapaasta on ilmoitettava vähintään 2 viikkoa ennen. Vapaan antamisesta voivat työnantaja ja työntekijä sopia toisinkin. Vapaapäivät on annettava kertymisvuotta seuraavan kalenterivuoden maaliskuun loppuun mennessä.

Em. kuukausien lukumäärään luetaan ne kalenterikuukaudet, joina työntekijä on työskennellyt vähintään 14 työpäivänä tai hänellä työpäivien asemasta on ollut vä- hintään 14 vuosilomalain 7 §:ssä tarkoitettua työssäolopäivän veroista päivää, lu- kuun ottamatta 1 kohdassa mainittuja äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainva- paaseen sisältyviä päiviä. Työssäolon veroisiksi päiviksi luetaan myös voimassa olevan työehtosopimuksen tilapäiseen poissaoloon liittyvät vuosilomaa kerryttävät päivät.

Mikäli työntekijä työsuhteen päättyessä ei ole saanut em. perusteella kertyneitä va- paapäiviä, korvataan ne työsuhteen päättyessä yksinkertaisella palkalla. Jos taas lyhennysvapaita on työsuhteen päättyessä annettu enemmän kuin hänelle työsuh- teen päättymishetkeen mennessä on kertynyt, on työnantajalla oikeus vähentää lii- kaa annettujen päivien palkkaa vastaava määrä palkkaennakkona työntekijälle maksettavasta lopputilistä ilman työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja kuit- tausrajoituksia.

Sairaus- ja ym. poissaolot eivät aiheuta muutosta työvuorolistaan merkittyihin työ- ajan lyhennyspäivien antamiseen. Kokonaisina päivinä annetut työajan lyhennys- päivät ovat vuosiloman kertymää ajatellen työssäolon veroisia päiviä.

B) 1.5.1989 jälkeen alkaneet työsuhteet (edellytetään keskimäärin 40 tunnin viikkotyöaikaa)

Kohdassa 2 mainittuun työajan lyhennykseen ovat oikeutettuja 1.5.1989 jälkeen al- kaneissa työsuhteissa vain ne, joiden säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että palkansaajalla on työehtosopimuksen mukaan enintään 30 arkipäivän vuosiloma ja vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoas- taan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuo- denpäivä ja vapunpäivä ja työehtosopimuksessa sovitut vapaapäivät ja muut työai- kaa lyhentävät työehtosopimuksen määräykset.

Työajan lyhennysvapaaseen ovat oikeutettuja työntekijät, jotka lyhentävät työai- kaansa siten, etteivät pidä työehtosopimuksen 6.2 §:n mukaisia kahvitaukoja päivit- täin, vaan yhtämittaisena vapaana.

PÖYTÄKIRJA TOIMISTOTYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHDOISTA

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen pöytäkirja autokoulujen toimistotyöntekijöiden työehdoista.

1 § Soveltamisala

Tätä pöytäkirjaa sovelletaan autokouluissa työskenteleviin toimistotyöntekijöihin, jotka ovat jäseninä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitossa, ottaen huomioon liikenneopetta- jien työehtosopimuksen 1 §:ssä mainitut rajoitukset.

2 § Työaika

Työaika ja sen sijoittelut määräytyvät liikenneopettajien työehtosopimuksen mukaisesti, ellei työnantajan ja työntekijän välillä ole toisin sovittu tai sovita.

3 § Palkat

Toimistotyöntekijöiden tehtävien vaativuusryhmittely ja vähimmäiskuukausipalkat ovat työehtosopimuksessa tämän pöytäkirjan jälkeen.

4 § Muut työsuhteen ehdot

Muiden työehtojen osalta noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton välistä liikenneopetusalan työehtosopimusta paitsi niiden määräysten osalta, jotka koskevat vain muuta kuin toimistotyötä.

5 § Sitovuus

Tällä pöytäkirjalla on työehtosopimuksen voima ja velvoittavuus.

6 § Työrauhavelvoite

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän pöytäkirjaan kokonaisuudes- saan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen ovat kiellettyjä.

2. Seuraamukset tämän pöytäkirjan rikkomisesta määräytyvät työehtosopimuslain sekä keskusjärjestöjen PT ja SAK välillä tehdyn hyvityssakkosopimuksen perusteella.

7 § Pöytäkirjan voimassaolo

Tämä pöytäkirja on voimassa 19.3.2020 lukien 31.1.2021 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kum- maltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voi- maan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman osapuolen toimesta on to- dettu päättyneiksi.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry

TOIMISTOTYÖNTEKIJÖIDEN VAATIVUUSRYHMITTELY

Ryhmittelyohjeet:

Määriteltäessä toimistotöiden vaativuusryhmää on tehtävän sisältö ensin selvitettävä. Tämän jälkeen arvioidaan vaativuusryhmittelyn yleismääritelmien perusteella kumman ryhmän vaativuustasoa ko. tehtävä lähinnä vastaa.

Ryhmittelyn avuksi on vaativuusryhmien kohdalla mainittu ryhmän tyypillisimpiä tehtä- viä:

B Tavanomainen toimistotyö	C Vaativampi toimistotyö
Tehtävät ovat pääosiltaan toistuvia ja edellyttävät omatoimisuutta sekä käsit- tävät kaikki autokouluissa suoritettavat perustehtävät.	Tehtävät edellyttävät alan aikaisempaa työkokemusta tai ammattikoulutusta sekä harkintaa menettelytapojen valin- nassa.
Perustehtäviä ovat normaaliin toimisto- rutiiniin ja asiakaspalveluun liittyvien tehtävien lisäksi mm. ajovarausten suo- rittaminen, tutkintoaikojen varaaminen ja maksuliikenteen hoito.	Tehtävät edellyttävät mm. palkanlas- kennan, osakirjanpidon ja vaativien ti- lastojen laadinnan tasoisia tehtäviä.

C-vaativuusryhmään pääsyn edellytyksenä on, että työntekijä hallitsee useampia C-ryhmän tehtäviä ja suorittaa säännöllisesti useampia tämän tasoisia tehtäviä.

Toimistotyöntekijöiden palkkataulukko 1.4.2020 lukien

Helsinki	B	C
1. vuotena	1 800	1 848
2. vuotena	1 828	1 915
4. vuotena	1 877	1 988
6. vuotena	1 943	2 055
8. vuotena	2 031	2 140
11. vuotena	2 059	2 214

Muu Suomi	B	C
1. vuotena	1 736	1 786
2. vuotena	1 764	1 853
4. vuotena	1 811	1 918
6. vuotena	1 872	1 989
8. vuotena	1 951	2 072
11. vuotena	2 018	2 145

1.10.2020 lukien:

Helsinki	B	C
1. vuotena	1 803	1 851
2. vuotena	1 831	1 918
4. vuotena	1 880	1 991
6. vuotena	1 946	2 058
8. vuotena	2 034	2 143
11. vuotena	2 062	2 217

Muu Suomi	B	C
1. vuotena	1 739	1 789
2. vuotena	1 767	1 856
4. vuotena	1 814	1 921
6. vuotena	1 875	1 992
8. vuotena	1 954	2 075
11. vuotena	2 021	2 148

Yllä olevia toimistotyöntekijöiden palkkataulukoita sovelletaan noudatettaessa 37,5 tunnin viikkotyöaikaa.

Document Metadata

Table of Contents

Liikenneopetusalan työehtosopimus 19.3.2020 – 31.1.2021

Document Metadata