VIESTINNÄN KESKUSLIITON

SUOMEN JOURNALISTILIITON

välinen

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN

TYÖEHTOSOPIMUS 2013–2016

Sopimus on voimassa 1.11.2013–30.11.2016

SISÄLLYSLUETTELO

SOPIMUKSEN TARKOITUS .................................................................................................................. 4

HYVÄ NEUVOSTTELUTAPA ................................................................................................................... 5

1. Soveltamisala ja voimassaolo

1.1 Sopimuksen soveltamisala ....................................................................................................................... 8

1.2 Sopimuksen voimassaolo ......................................................................................................................... 8

2. Työsuhde

2.1 Xxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxx (Ylte) ............................................................................................................ 10

2.2 Työsuhteen ehtojen muuttaminen (Ylte) ................................................................................................. 10

3. Työaikamääräykset

3.1 Säännöllinen työaika ................................................................................................................................. 12

3.2 Vapaapäivät .............................................................................................................................................. 12

3.3 Lepoajat .................................................................................................................................................... 12

3.4 Ylityö ......................................................................................................................................................... 12

3.5 Sunnuntaityökorotukset ........................................................................................................................... 13

3.6 Xxxxxxxxxx ja hälytysluontoinen työ .......................................................................................................... 13

3.7 Työaikapankki ........................................................................................................................................... 13

4. Palkat ja palkanmaksu

4.1 Palkkausjärjestelmä .................................................................................................................................. 16

4.2 Vähimmäispalkat ja palkkojen korotukset ................................................................................................ 16

4.3 Palkanmaksu ............................................................................................................................................. 17

4.4 Liittojen välinen suositus henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen arvioinnista 17

5. Lomat

5.1 Vuosiloma ................................................................................................................................................. 20

5.2 Lomapalkan korotus ................................................................................................................................. 20

5.3 Talviloma ................................................................................................................................................... 20

6. Xxxxxxx-, äitiys- ym. perhevapaat

6.1 Xxxxxxxxxxx palkka (Ylte) ........................................................................................................................... 22

6.2 Lääkärissäkäynti ........................................................................................................................................ 22

6.3 Äitiysvapaa ................................................................................................................................................ 22

6.4 Vanhempainvapaa .................................................................................................................................... 22

6.5 Isyysvapaa ................................................................................................................................................. 22

6.6 Sairasvakuutuskorvaukset (Ylte) ............................................................................................................... 22

6.7 Sairaan lapsen hoitaminen (Ylte) .............................................................................................................. 23

6.8 Lyhyt tilapäinen vapaa .............................................................................................................................. 23

7. Muut määräykset

7.1 Jäsenmaksujen perintä ja tilitys (Ylte) ...................................................................................................... 26

7.2 Asevelvollisuus, aseeton tai siviilipalvelu sekä rauhanturvaamistehtävät (Ylte) 26

7.3 Kertausharjoitukset (Ylte) ......................................................................................................................... 26

7.4 Kokoontuminen työpaikalla (Ylte) ............................................................................................................ 26

7.5 Ryhmähenkivakuutus (Ylte) ...................................................................................................................... 26

7.6 Järjestötehtävät ........................................................................................................................................ 26

7.7 Xxxxxxxx opiskelu- tai opetusvapaa .......................................................................................................... 26

7.8 Xxxxxxxxxx päättyminen .......................................................................................................................... 27

8. Neuvottelumääräykset ja työrauha

8.1 Paikallinen sopiminen .............................................................................................................................. 30

8.2 Erimielisyyksien selvittely ja sopimuksen noudattaminen ....................................................................... 30

8.3 Välimiehet ................................................................................................................................................. 31

8.4 Valvontavelvollisuus ................................................................................................................................. 31

8.5 Työrauha ................................................................................................................................................... 31

9. Yhteistoiminta viestintäteollisuudessa (Ylte) .............................................................................. 34

10. Luottamusmiessopimus ............................................................................................................. 35

11. Sopimus irtisanomisesta ja lomauttamisesta (Ylte) .................................................................... 38

12. Koulutussopimus (Ylte) .............................................................................................................. 43

13. Sopimus kustannustoimittajien ammatillisesta kehittämisohjelmasta ....................................... 45

14. Työsuojelusopimus – Yleinen osa (Ylte) ...................................................................................... 46

15. Työsuojelusopimus – Erityinen osa ............................................................................................ 48

16. Hoitoonohjaus ja hoitoonohjausmalli (Ylte) ............................................................................... 50

17. Matka- ym. korvaukset ja päivärahat (Ylte) ................................................................................ 51

18. Allekirjoituspöytäkirja ............................................................................................................... 53

Asiahakemisto ................................................................................................................................... 60

TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITUS

Liitot ovat sopineet työehtosopimuksen tarkoitukseksi seuraavaa:

Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimus on liittojen välinen sopimus eh- doista, joita yrityksessä on työsopimuksissa ja työsuhteissa noudatettava.

Yrityksen menestyminen, henkilöstön kehittyvät työehdot sekä työrauha ovat työehtosopimustoiminnan peruslähtökohtia.

Liitot pyrkivät työehtosopimustoiminnassaan edistämään sekä työnantajien että työntekijöiden kannalta olennaisia ja tärkeitä tavoitteita, joitten mukaisesti yrityksissä:

• kyetään kannattavasti harjoittamaan toimintaa asiakkaita palvelemalla, mikä on edelly- tyksenä kilpailukykyisille työehdoille ja työsuhdeturvalle,

• kyetään tarjoamaan yrityksen palveluksessa olevalle henkilöstölle mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan ja siten lisätä vastuutaan ja motivaatiotaan yritystoimin- nan ja työn jatkuvuuden turvaamiseksi,

• voidaan yhteistyössä edistää tuottavuutta ja kannattavuutta sekä luoda tuottamisen ko- hottamiseen tähtäävä, motivoiva palkkaus- ja palkkiojärjestelmä.

HYVÄ NEUVOTTELUTAPA

Luottamusta lisäävän neuvottelukulttuurin edellytyksiä:

• Neuvotteluosapuolet ovat tasa-arvoisia. Tavoitteena on yhteisymmärryksen saa- vuttaminen.

• Neuvotteluosapuolten erilaiset edut tunnustetaan ja yhteistyö perustuu keskinäi- seen kunnioitukseen.

• Neuvottelun kohteena olevista asioista tiedotetaan ajoissa ja seikkaperäisesti. Ta- voiteltavan ratkaisun tarpeellisuus, vaikutukset ja vaihtoehdot selvitetään yhdessä.

• Neuvottelutavat perustuvat avoimuuteen, rehellisyyteen ja asioihin perehtymi- seen.

• Neuvottelut työehtosopimuksen tulkintaa koskevissa kysymyksissä käydään työeh- tosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Muissa asioissa aluksi sovitaan neuvottelujärjestys sekä todetaan osapuolet ja neuvottelijoiden valtuudet.

• Neuvottelut käydään joutuisasti aiheetonta hätäilyä tai viivyttelyä välttäen.

• Neuvottelutulos kirjataan riittävän tarkasti ja mahdollisimman ymmärrettävästi myöhempien erimielisyyksien välttämiseksi.

• Mikäli työehtosopimuksen tulkintaa koskevassa neuvottelussa jäädään erimieli- siksi, kirjataan osapuolten kannat perusteluineen aina yhteiseen muistioon.

Liittojen neuvotteluyhteistyössä toteutetaan lisäksi seuraavia periaatteita:

• Tulkinnanvaraisessa tapauksessa ei sitouduta ennakolta yhden osapuolen kantaan.

• Liitot pyrkivät sopimusten tulkitsijoina objektiiviseen neuvotteluratkaisuun, joka

sisältää selkeät perustelut.

1 LUKU

SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

1.1 Sopimuksen soveltamisala

1.2 Sopimuksen voimassaolo

SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

1.1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluu sellai- nen Viestinnän Keskusliiton jäsenyrityksissä tehtävä kus- tannustoimittamiseen liittyvä toimituksellinen työ, joka sisältää

- kustannusaineiston toimituksellista toteuttamista,

sisältömuokkausta ja tarkistusta,

- kuva ja äänitesuunnittelua,

- tuotteiden visuaalista ulkoasun suunnittelua ja ma- teriaalin valmistusta.

Tehtäviin voi kuulua myös mm.:

- yhteydenpito kirjailijoihin, tekijäryhmiin, avustajiin, muihin sisällöntuottajiin ja teknisiin toteuttajiin sekä heidän toimintansa ohjausta ja aikataulullista koordinointia,

- osallistumista kustannustuotteiden ja tekijöiden

valintaan,

- osallistumista kustannustuotteiden markkinoinnin suunnitteluun ja toteutukseen.

Soveltamisalan piiriin eivät kuulu sellaiset henkilöt, joihin

sovelletaan ylempien toimihenkilöiden työehtoja.

Osana sopimusratkaisua noudatetaan soveltuvin osin kes- kusjärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimuksen kohtia 2.3 ja

2.4 siten, että liitot sopivat toisen jakson palkankorotukses- ta 15.6.2015 mennessä.

Palkkaratkaisu mitoitetaan 12 kuukauden jakson mukaan ja palkkaratkaisu suhteutetaan 13 kuukauden mukaan.

Mikäli liittojen välisissä neuvotteluissa ei päästä määräai- kaan mennessä yksimielisyyteen, kummallakin liitolla on oikeus irtisanoa sopimus päättymään ensimmäisen sopi- musjakson lopussa neljän kuukauden irtisanomisajalla.

1.2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Sopimuskausi on 1.11.2013 – 30.11.2016. Sopimuskau- si jakautuu kahteen jaksoon, joista ensimmäinen kestää 1.11.2013–31.10.2015 ja toinen 1.11.2015 – 30.11.2016.

Voimassaolo jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, mi- käli sopimusta ei puolin tai toisin irtisanota. Irtisanomisaika on kaksi kuukautta.

2 LUKU

TYÖSUHDE

2.1 Työsopimuksen solmiminen (Ylte)

2.2 Työsuhteen ehtojen muuttaminen (Ylte)

TYÖSUHDE

2.1 TYÖSOPIMUKSEN SOLMIMINEN (Ylte)

1. Työsopimus tehdään kirjallisesti.

2. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidet- tävä toistaiseksi voimassaolevina (TSL 1:3 § 2. mom.).

Uudistettaessa määräaikaista työsopimusta on sopimus- alan luottamusmiehelle/yhdysmiehelle annettava selvitys uudistamisen perusteista.

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta. Jos työnantaja järjestää työnte- kijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi (TSL 1:4 § 1. mom.).

Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työ- suhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta (TSL 1:4 § 2. mom.).

4. Työsuhteen alussa annetaan selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta sekä luottamusmies- ja neuvottelu- järjestelmästä.

Pöytäkirjamerkintä 1: Kun työnantaja sopii määräaikai- sista työsuhteista tai koeajoista, niistä on syytä tiedottaa sopimusalueen luottamusmiehelle/yhdysmiehelle. Näin vältetään tulkinnanvaraisten tilanteiden syntyminen.

Pöytäkirjamerkintä 2: Mikäli yrityksen työtiloihin ja/tai yrityksen omistamilla laitteilla työskentelemään otetaan yrityksen henkilökuntaan kuulumaton työntekijä, on asi- asta neuvoteltava luottamusmiehen/yhdysmiehen kanssa ja selvitettävä kyseisen työskentelyn periaatteet ja tarve.

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa sopimalla. Yksipuo- linen työsuhteen ehtojen muuttaminen on mahdollista asioissa, jotka kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuteen. Työsopimuksessa sovitun olennaisen työsuhteen ehdon muuttaminen vaatii irtisanomisperusteen, ellei muutta- misesta voida sopia.

Työehtosopimuksessa tai työlainsäädännössä määriteltyjä vähimmäisehtoja ei voida sopimuksella alittaa.

2.2 TYÖSUHTEEN EHTOJEN MUUTTAMINEN (Ylte)

Työsuhteen ehtojen, kuten esimerkiksi työtehtävien ja työaikojen muuttamisesta, on määräyksiä joissakin alan työehtosopimuksissa. Yhteistoimintasopimus määrittää muutostilanteisiin liittyvät neuvotteluvelvoitteet.

3 LUKU

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

3.1 Säännöllinen työaika

3.2 Vapaapäivät

3.3 Lepoajat

3.4 Ylityö

3.5 Sunnuntaityökorotukset

3.6 Varallaolo ja hälytysluontoinen työ

3.7 Työaikapankki

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

3.1 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuoro- kaudessa ja 37,5 tuntia viikossa mutta jos se on määrät- tyinä päivinä lyhyempi, voidaan sitä muina saman jakson päivinä pidentää 9 tuntiin, keskimääräistä 37,5 tunnin säännöllistä viikkotyöaikaa ylittämättä.

2. Säännöllinen työaika on enintään 75 tuntia kahden viikon aikana, kuitenkin enintään 45 tuntia viikossa. Sään- nöllinen työaika voidaan järjestää myös niin, että se on enintään 150 tuntia neljän viikon aikana, tällöin enintään 45 tuntia viikossa.

3. Työntekijä/luottamusmies voi sopia säännöllisen työajan sijoittamisesta siten, että säännöllinen työaika on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 45 tuntia viikossa.

4. Luottamusmies voi sopia säännöllisestä vuorokauti- sesta ja viikoittaisesta työajasta siten, että se on enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 50 tuntia viikossa.

5. Luottamusmies/työntekijä voi sopia työvuorokauden ja työviikon alkamisesta ja liukuvan tai porrastetun työajan käyttämisestä.

6. Säännöllinen työaika sijoitetaan keskimäärin viideksi päiväksi viikkoa kohti.

7. Työtuntijärjestelmä on laadittava vähintään ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu enintään 37,5 tunnin kes- kimäärään.

8. Työtuntijärjestelmän muuttamisesta on neuvotelta- va luottamusmiehen kanssa.

9. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työ- ajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Xxxxx- xxxxxx liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoai- kojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä. Xxxxxxxx työajan käsite määräytyy työaikalain mukaan.

Osapuolet voivat sopia vuorokautisen liukuma-ajan enim- mäispituudesta sekä työajan ylitysten ja alitusten enim- mäiskertymästä työaikalain 13.2 §:stä poikkeavasti.

3.2 VAPAAPÄIVÄT

1. Vapaapäivät, ellei töiden järjestäminen muuta vaadi, järjestetään toistensa yhteyteen ja sijoitetaan viikonvaih- teeseen.

2. Seuraavat päivät ovat viikkotyöaikaa lyhentäviä va-

paapäiviä, jos toimihenkilöllä on työvuoroluettelon mukai-

nen työpäivä kyseisenä päivänä:

• uudenvuodenpäivä,

• xxxxxxxxxx,

• pitkäperjantai,

• toinen pääsiäispäivä,

• vapunpäivä,

• helatorstai,

• juhannusaatto,

• itsenäisyyspäivä,

• jouluaatto,

• joulupäivä,

• tapaninpäivä ja

• uudenvuodenaatto.

3. Mikäli kustannustoimittaja työskentelee edellä mai- nittuina päivinä, vapaapäivän menettäminen korvataan muuna aikana työajan tasoittumisjärjestelmän puitteissa annettavilla vapaapäivillä tai korvaamalla xxxxx xxxxxxxx- xxxx suoritettu työ kuten ylityö. Korvattaessa tällaisena päi- vänä tehty työ viikkoylityökorvauksella sisältyy peruspalkan osuus jo toimihenkilön kuukausipalkkaan.

3.3 LEPOAJAT

1. Työntekijälle on annettava kerran vuorokaudessa yhdenjaksoinen vuorokausilepo, jonka pituus sovitaan paikallisesti. Ellei vuorokausilevon pituudesta synny pai- kallista sopimusta, noudatetaan työaikalain määräyksiä. Tällä sopimuksella ei muuteta yrityksissä jo voimassa olevia järjestelyjä, ellei toisin sovita.

2. Työaikalain mukaan työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen.

3. Ruokailutauko voidaan järjestää, jos siitä sovitaan, pidemmäksi tai lyhyemmäksi kuin yksi tunti.

3.4 YLITYÖ

1. Ylityökorvaukset maksetaan työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan ylittävältä ajalta. Ylityökor- vaus maksetaan lain mukaan.

2. Ylityöstä maksettava palkka voidaan kustannustoi- mittajan ja työnantajan kesken sopia vastaavasti laskettuun tuntimäärään vapaata säännöllisenä työaikana. Vapaan pitämisen ajankohdasta sovitaan kustannustoimittajan ja

työnantajan kesken.

3. Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjaksossa ja enintään 250 tuntia kalenteri- vuodessa. Paikallisesti voidaan sopia ylityön vuosittaisen enimmäismäärän nostamisesta enintään 80 tunnilla. Li- säksi paikallisesti voidaan sopia neljän kuukauden tarkas- telujakson poistamisesta, jolloin ylityön enimmäismäärän tarkastelujakso on kalenterivuosi.

Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa.

Säännöllisen työajan ollessa jokin muu käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumää- rää.

4. Paikallisesti voidaan pääluottamusmiehen kanssa sopia ylityön korvaamisesta työehtosopimuksen 3.4.1 kohdasta poiketen. Sopimuksen mukainen ylityökorvaus voi olla kaikilta ylityökorvaukseen oikeuttavilta tunneilta sama tai ylityötuntien määrän perusteella porrastettu. Jos korvauksen suuruus perustuu porrastettuun järjestelmään, voi tuntirajojen seuranta-ajanjakso olla enintään vuoden pituinen.

Paikallista sopimusta laadittaessa on selvitettävä riittävän pitkältä ajanjaksolta ylityötuntien määrä ja jakautuminen 50 %:n ja 100 %:n ylityötunteihin, ylityön ajallinen sijoittu- minen ja sen syyt sekä tarve paikallisen sopimuksen sol- mimiselle.

Paikallisen sopimisen osalta noudatetaan työehtosopimuk- sen 8.1 kohdan määräyksiä. Sopimus on solmittava kirjalli- sesti ja kopio siitä lähetetään liittoihin tiedoksi kuukauden sisällä sen allekirjoittamisesta.

Sopimuksen toimivuutta, sen tavoitteiden toteutumista sekä ylityön syitä, määrää ja ajallista sijoittumista seura- taan vuosittain yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa.

Paikallisella sopimuksella ei ole vaikutusta sunnuntaityö- korotukseen tai ylityökorvauksen perusteena käytettävän palkan laskentaan.

Tätä työehtosopimusmääräystä sovelletaan vain yrityk- sissä, jotka kuuluvat yhteistoimintalain (30.3.2007/334) soveltamisen piiriin.

3.5 SUNNUNTAITYÖKOROTUKSET

1. Säännöllistä sunnuntaityötä tekevälle makse- taan kuukausipalkan lisäksi rahakorvauksena yksinker- tainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä sunnuntaityötun- nilta. Tämä rahakorvaus voidaan kirjallisella sopimuksella sisällyttää kuukausipalkkaan, ei kuitenkaan tämän työeh- tosopimuksen mukaisiin vähimmäispalkkoihin.

2. Xxxxxxx sovitaan rahakorvauksen sisällyttämisestä kuukausipalkkaan, on samalla sovittava sen summan suu- ruudesta, jona rahakorvaus on kuukausipalkkaan sisällytet- ty. Tällainen sopimus on, ellei toisin ole sovittu, voimassa toistaiseksi. Korvaus on tarkistettava aina, milloin kuukau- sipalkka tai tehdyn sunnuntaityön määrä muuttuu.

3. Arkipyhänä tehdystä säännöllisestä työstä makse- taan aina kuukausipalkan lisäksi rahakorvauksena yksin- kertainen tuntipalkka jokaista tehtyä työtuntia kohden.

4. Sunnuntaina tai pyhäpäivänä alkava säännöllinen työvuoro korvataan kokonaan sunnuntaityönä.

3.6 VARALLAOLO JA HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ

1. Jos toimihenkilö esimiehensä antaman tehtävän mukaisesti, etukäteen sovitulla tavalla on vapaa-aikanaan tavoitettavissa mahdollista työhön kutsua varten, on siitä maksettava hänelle varallaoloajan palkkana kuukausipal- kan lisäksi yksinkertainen perustuntipalkka. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

2. Hälytysluonteisesta työstä, jota tehdään työvuoron ulkopuolella annetun hälytyskutsun perusteella ja toimi- henkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikaltaan, makse- taan toimihenkilölle ylityökorvauksen lisäksi hälytysrahana vähintään kolmen tunnin palkka.

Mikäli hälytyskutsu annetaan ja työhön joudutaan tule- maan kello 21.00 ja 6.00 välisenä aikana, maksetaan yli- työkorvauksen lisäksi hälytysrahana neljän tunnin palkka.

3.7 TYÖAIKAPANKKI

Työnantaja ja luottamusmies voivat sopia työaikapankin käyttöönotosta yrityksessä. Työajan säästämisestä työ- aikapankkiin sovitaan työnantajan ja toimihenkilön välillä.

Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimerkiksi:

• työaikajärjestelmiin liittyviä tasoitusvapaita,

• liukuvan työajan kertymää,

• vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia,

• vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa ja talvilo- maa sekä jo kertynyttä säästövapaata tai

• vapaaksi vaihdettua lomapalkan korotusta.

Kun työaikapankkiin on sovittu siirrettäväksi keskimääräistä työaikaa sovellettaessa kertyvää tasoitusvapaata, voidaan sopia myös, ettei erillistä tasoittumisjärjestelmää käytetä. Tällöin työaika tasoittuu työaikapankin kautta ja niissä ra- joissa, jotka on sitä käyttöön otettaessa sovittu.

Työaikapankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäisen

identiteettinsä eivätkä niitä koske esim. työaikalain mukai- set vanhentumisajat.

Toimihenkilön palkka määräytyy vapaan pitämishetken mukaan. Vapaan pitäminen ei vähennä vuosilomakerty- mää. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kertyneet vapaat maksetaan rahana.

Työntekijälle annetaan vuosittain selvitys pankkiin kerty- neistä vapaista. Luottamusmiehelle annetaan vuosittain yhteenveto pankkiin kertyneistä ja käytetyistä vapaista. Luottamusmies ja työnantajan edustaja seuraavat vuosit- tain työaikapankkikertymää erityisesti työsuojelullisista syistä.

Liitot ovat yhtä mieltä periaatteesta, jonka mukaan työn- vähyystilanteessa pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista.

Työaikapankin käyttöönottamiseen liittyen on lisäksi sovit- tava ainakin seuraavista asioista:

• ketkä kuuluvat työaikapankkijärjestelmän piiriin, mitä vapaita voidaan säästää, millaisin ehdoin niitäsäästetään sekä menettelytavat siitä, kuinka työaikapankkikertymän määrä on todennettavissa,

• vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enimmäismäärät, jolloin erityistä huomiota kiinni- tetään työsuojelullisiin näkökohtiin,

• kuinka vapaita voidaan pitää tai määrätä pidettä-

väksi,

• miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritel- lään, jos käytössä on useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja,

• menettelytavoista työntekijän ollessa työkyvyttö- myyden tai muun syyn vuoksi estynyt työnteosta sovitun vapaan aikana,

• missä tilanteissa, työsuhteen päättymisen ohella, säästövapaa voidaan muuttaa rahaksi ja minkä pe- riaatteiden mukaisesti vaihto suoritetaan,

• kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työn- antajan ja luottamusmiehen kesken ja kuinka työ- aikapankkijärjestelmää voidaan muuttaa.

4 LUKU

PALKAT JA PALKANMAKSU

4.1 Palkkausjärjestelmä

4.2 Vähimmäispalkat ja palkkojen korotukset

4.3 Palkanmaksu

4.4 Liittojen välinen suositus henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen arvioinnista

4 LUKU

PALKAT JA PALKANMAKSU

4.1 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

Asiantuntijatehtävät 2

Tehtävien vaativuuden perusluokitus

Kustannustuotteiden toimituksellinen työ on kustannus- tuotteen toimituksellista ja/tai visuaalista suunnittelua ja toteutusta sekä yhteistyötä tekijöiden, teknisen valmistuk- sen ja markkinoinnin kanssa.

Asiantuntijatehtävät 3

Kustannustoimittajan tehtävät edellyttävät syvällistä pe- rehtyneisyyttä aihealueeseen ja/tai laajojen kokonaisuuk- sien hallintaa, vuorovaikutusta sekä oman aihealueen kehityksen seurantaa. Tehtävien edellyttämät valmiudet hankitaan tyypillisesti korkeakoulutasoisella koulutuksella ja käytännön kokemuksella.

Tasolle kuuluvat edellistä tasoa vaativampien tuotekoko- naisuuksien tai laajojen hankkeiden ideointi, suunnittelu, toteutus, valvonta ja kustannusseuranta. Tason tehtäville on tyypillistä osallistuminen kustannustuotteita koskevan päätöksenteon valmisteluun ja tekijöiden (kirjoittajat, kääntäjät, kuvittajat yms.) valintaan.

Tasolla työtä ohjaavat lähinnä yleisluontoiset ohjeet. On- gelmanratkaisussa ei ole valmiita malleja.

Harjoittelijat

Tasolle sijoitetaan kustannustoimittajan tehtävässä aloitta- va, vähäisen alan käytännön kokemuksen omaava henkilö, tehtävässä vaadittavan harjaantumisen ajaksi. Tehtävälle on tyypillistä ohjauksessa toteutettavat rajatut työt. Har- joitteluaika voi olla enintään vuosi.

Yliopiston tai korkeakoulun harjoittelujärjestelmään liit- tyvissä harjoitteluissa työehtosopimuksen mukaisista harjoittelupalkoista voidaan poiketa työsopimuksella sil- tä osin, kun opiskelija voi sisällyttää ko. harjoittelujakson tutkintoonsa, enintään kuitenkin kolmen kuukauden ajan. Tällöinkin palkan on oltava vähintään 1.503/kk. Mikäli työehtosopimuksen mukaisesta vähimmäispalkasta poi- ketaan, tulee työnantajan toimittaa sopimuksesta kopio luottamusmiehelle. Tämä kohta on voimassa työehtoso- pimuskauden ajan.

Asiantuntijatehtävät 1

Tasolla tehtävänä on kustannustuotteiden toimituksellisen sisällön ja/tai visuaalisen ulkoasun suunnittelu ja toteutus. Tehtävään kuuluu osallistuminen kustannustuotteiden ide- ointiin ja suunnitteluun sekä kustannustuotteen valmistuk- seen liittyvä koordinointi, valvonta ja kustannusseuranta.

Xxxxxxx on tyypillistä, että työ on menettelytavoiltaan itse- ohjautuvaa.

Tasolle kuuluvat edellistä tasoa vaativammat tehtävät. Tyy- pillistä tämän tason tehtäville on vastuullinen projektikoko- naisuuksien hallinta ja osallistuminen kustannusohjelmaan liittyvään päätöksentekoon. Tehtävä edellyttää kustannus- talon profiilin tuntemusta.

Tasolle sijoitetaan myös tehtävät, joihin sisältyy työnjoh-

xxxxxxxx vastuu ja toimituksellisen työn organisointia.

Työtä ohjaavat yleiset toimintasuunnitelmat ja talousarviot.

4.2 VÄHIMMÄISPALKAT JA PALKKOJEN KOROTUKSET

Vähimmäispalkat 1.11.2013

Harjoittelijat 1 974 €

AT 1 2 222 €

AT 2 2 466 €

AT 3 2 737 €

Palkkojen korottaminen 1.3.2014

Henkilökohtaisia kuukausipalkkoja korotetaan 1.3.2014 alkaen 20 €. Osa-aikaisilla työntekijöillä korotus suhteute- taan työaikaan.

4.4 LIITTOJEN VÄLINEN SUOSITUS HENKILÖKOHTAISEN PÄTEVYYDEN JA TYÖSUORITUKSEN ARVIONNISTA

Vähimmäispalkat 1.3.2014

Vähimmäispalkkoja korotetaan 20 € kutakin.

Harjoittelijat	1.994 €	Miksi pätevyyden ja työsuorituksen järjestelmällinen arvi-
AT I	2.242 €	ointi on tarpeellista?
AT 2	2.486 €
AT 3	2.757 €	Palkkauksen perusfilosofia, sama palkka yhtä vaativasta
		tehtävästä ja samanarvoisesta työsuorituksesta, pitää sisäl-

Palkkojen korottaminen 1.3.2015

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.3.2015 alkaen 0,4 %:lla.

Vähimmäispalkat 1.3.2015

Vähimmäispalkkoja korotetaan 0,4 %:lla.

Harjoittelijat 2.002 €

AT I 2.251 €

AT 2 2.496 €

AT 3 2.768 €

Palkkojen korottaminen 1.11.2015

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus on 17 euroa kuukaudelta kuitenkin vähin- tään 0,47 prosenttia. Osa-aikaisilla työntekijöillä korotus suhteutetaan työaikaan. Korotussääntö ratkaistaan täyden työajan palkan mukaan.

Vähimmäispalkat 1.11.2015

Vähimmäispalkkoja korotetaan 17 eurolla. Uudet vähim- mäispalkat ovat

Harjoittelijat 2.019 €

AT 1 2.268 €

AT 2 2.513 €

AT 3 2.785 €

4.3 PALKANMAKSU

Toimihenkilölle maksetaan palkka kerran kuukaudessa, ellei toisin sovita. Toimihenkilö ilmoittaa tilin, jolle palkka maksetaan.

lään myös sen, että paremmasta työsuorituksesta makse- taan parempaa palkkaa. Käyttämällä järjestelmällistä hen- kilön pätevyyden ja työnsuorituksen arviointimenetelmää vältetään perusteettomien subjektiivisten mielipiteiden vaikutus. Näin palkkojen erot saman vaativuustason teh- tävissä perustuvat hyväksyttäviin tekijöihin.

Kun työsuorituksen arviointi tehdään hyvin ja arvioitavat tekijät valitaan oikein, voidaan henkilö saada kehittämään itseään työtehtävän kannalta keskeisissä asioissa.

Vaikkakin henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen palkitseminen on yrityksen päätettävissä oleva asia ja asiaa koskevat keskustelut esimiehen ja henkilön kahdenkeskisiä, tulee henkilöstöllä olla tieto palkitsemisen perusteista.

Arviointitekijöiden määrittely ja niistä tiedottaminen

Arviointikriteerit riippuvat suuresti työn luonteesta ja työ- yhteisön omista arvoista ja arvostuksista. Siksi niitä ei voi- da määritellä ulkopuolisten toimesta, vaan ne on valittava yrityksessä.

Arvioinnissa käytetään pätevyystekijöitä, jotka liittyvät teh- tävään ja olisivat laadullisesti tai määrällisesti mitattavissa. Arvioitavien tekijöiden tulisi olla sellaisia, joissa henkilö voi kehittää toimintaansa. Liitot suosittelevat, että yritys valitsee arvioitavat pätevyystekijät jäljempänä olevasta luettelosta. On mahdollista ja myös perusteltua käsitellä arviointikriteerit yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Arvioinnin tekee esimies/esimiehet. Arvioinnin tekijän tu- lee tuntea hyvin tehtävän sisältö ja henkilö, koska vertailu tehdään niihin vaatimuksiin, jotka tehtävä asettaa henkilöl- le. Arviointi tulee tehdä objektiivisesti ja siinä tulee pitäytyä vain arvioinnin kohteena oleviin tekijöihin ja sulkea pois mahdolliset henkilökohtaiset mieltymykset.

Pätevyys ja työsuoritus eivät riipu tehtävän vaativuudesta, kaikilla vaativuustasoilla voi olla eritasoisia suorituksia.

Arviointijärjestelmästä ja -kriteereistä on syytä tiedottaa henkilöstölle riittävän laajasti. Arvioinneista henkilöstön tulee saada tietää ainakin seuraavat seikat:

- mitä tekijöitä arvioinnissa käytetään,

- kuka arvioinnin tekee ja milloin,

- miten palaute annetaan,

- miten suoritusten parantamista tuetaan,

- mitä ovat hyvien suoritusten palkitsemiskriteerit.

Pätevyystekijät

Työmarkkinakeskusjärjestöjen työnarviointijärjestelmien seurantaryhmän raportin mukaan henkilökohtaista päte- vyyttä arvioitaessa työnantajat ovat arvostaneet ainakin seuraavia ominaisuuksia:

- työtulosta ja aikaansaannoksia, jos niitä voidaan konkreettisesti mitata,

- kykyä kehittyä työssä, halukkuutta oppia työsken- telemään uusilla välineillä ja uusien menettelyta- pojen avulla sekä vastaanottamaan uutta tietoa,

- monitaitoisuutta, henkilön käyttöarvoa useassa

tehtävässä, hänen monipuolisuuttaan,

- erityisosaamista, henkilön poikkeuksellista arvoa jossakin erityistehtävässä. Arvo voi vaihdella yri- tyksen historiallisen tilanteen mukaan; se voi olla esimerkiksi yritykselle tärkeän ja harvinaisen kielen taito tai erityinen tietotekniikan taitotieto,

- joustavuutta, kykyä säilyttää tehokkuus odottamat- tomissa tai vaihtelevissa tilanteissa. Kykyä joustaa

tilapäisesti stressaavissa olosuhteissa tai hetkittäi- sen paineen alaisena,

- ihmissuhdetaitoja, joilla tarkoitetaan kykyä luoda myönteinen työskentelyilmapiiri omassa työym- päristössä ja kykyä tasoittaa ristiriitoja työyhteisön sisällä,

- kykyä viestiä, kun henkilö pyrkii esittämään näke- myksiään tiimissä, neuvotteluissa, opetustilantees- sa tai raporttien ja selvitysten kautta.

Edellä oleva pätevyystekijöiden luettelo ei ole tyhjentävä. Arvioitavat pätevyystekijät ja niiden keskinäinen painotus valitaan yrityksessä yrityksen tarpeiden mukaisesti.

Henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen vaikutus palkkaukseen

Arviointijärjestelmällä, joka sisältää edellä mainittuja tai muita yritykselle sopivia kriteerejä, voidaan yrityksessä löytää objektiiviset perusteet henkilökohtaisen työsuori- tuksen palkitsemiselle. Yritys voi niinikään rakentaa palk- kausjärjestelmäänsä henkilökohtaiset palkanosat.

5 LUKU

LOMAT

5.1 Vuosiloma

5.2 Lomapalkan korotus

5.3 Talviloma

LOMAT

5.1 VUOSILOMA

Työntekijä ansaitsee kaksi päivää vuosilomaa jokaiselta vuosilomalain tarkoittamalta täydeltä lomanmääräytymis- kuukaudelta. Mikäli työsuhde on kestänyt lomanmääräyty- misvuoden loppuun mennessä yhden vuoden, työntekijä ansaitsee 2,5 päivää vuosilomaa kultakin täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta.

Liitot suosittelevat, että kustannustoimittajan vaihtaessa työpaikkaa vuosilomaoikeus määräytyisi 2,5 päivän loma- nansaintaoikeuden perusteella, mikäli kustannustoimitta- jalla on yli vuoden työkokemus toimituksellisissa tehtävissä kirjankustannustoimittajana, lehdistössä, radiossa ja televi- siossa, päätoimisena freelance-journalistina lehtialalla vä- hintään kolmen kuukauden jaksoina tai opetustehtävissä.

Loma annetaan toukokuun 2. ja syyskuun 30. päivän väli- senä aikana.

Loman ajalta työntekijälle maksetaan säännöllisen työajan palkka loman ajalta. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuu- kausipalkka luvulla 25.

Paikallisesti voidaan sopia vuosiloman sijoittamisesta myös lomakauden ulkopuolelle sekä vuosilomalain lomien jaka- mista ja säästövapaata koskevista määräyksistä. Sopiminen tapahtuu työnantajan ja toimihenkilön välillä.

Vuosilomapalkka voidaan sopia maksettavaksi yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä. Sopiminen tapahtuu työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

5.2 LOMAPALKAN KOROTUS

Lomapalkan korotus on 50 % lomapalkasta. Vuosilomapal-

kan korotus maksetaan myös työsuhteen päättyessä.

Paikallisesti voidaan sopia vuosilomapalkan korotuksen

- maksamisajankohtien siirtämisestä,

- maksamisen tasaamisesta pidemmälle ajanjak-

solle,

- vaihtamisesta vapaaseen.

Lisäksi voidaan paikallisesti sopia, ettei vuosilomapalkan korotusta tai osaa siitä makseta. Tämä koskee tilanteita, joissa työnantajalla on irtisanomissuojasopimuksen mu- kainen taloudellinen ja tuotannollinen peruste työvoiman vähentämiselle.

5.3 TALVILOMA

Talviloma annetaan vuosiloman lisäksi. Talviloman pituus on 5 työpäivää (viikko). Talviloma annetaan vuosilomakau- den ulkopuolella.

Kustannustoimittajat, jotka säännöllisesti tekevät sellaisia työvuoroja, joissa vähintään joka neljäs työajan tasoittu- misjärjestelmän vuoroista on yötyötä (kello 21-06), ansait- sevat talvilomaa siten, että täyden talviloman pituus on 10 työajan tasoittumisjärjestelmän tarkoittamaa työpäivää, kuitenkin vähintään kaksi viikkoa.

Talvilomiin ja niiden ansaitsemiseen nähden noudatetaan soveltuvin osin vuosilomalain määräyksiä. Poikkeuksena on se, että talviloman ansaitsemiskausi ja antamiskausi menevät osittain päällekkäin. Ansaitsemiskausi on loman- määräytymisvuosi (1.4.-31.3.). Antamiskausi alkaa samana kalenterivuonna 1.10. lukien.

Talviloman ajalta kustannustoimittajalla on oikeus saada palkkansa yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä. Tal- vilomaan ei liity lomapalkan korotusta.

Päiväpalkkaa talviloman korvausta varten laskettaessa on

kuukausipalkan jakaja 21,25.

Talvilomakorvaus työsuhteen jatkuessa on 2 % yhden vii- kon talvilomaoikeuden osalta ja 4 % kahden talvilomaviikon osalta.

Paikallisesti sopien talviloma voidaan antaa muunakin kuin työehtosopimuksessa sovittuna aikana, jakaa osiin tai vaih- taa rahaksi.

6 LUKU

SAIRAUS-, ÄITIYS- YM. PERHEVAPAAT

6.1 Sairausajan palkka (Ylte)

6.2 Lääkärissäkäynti

6.3 Äitiysvapaa

6.4 Vanhempainvapaa

6.5 Isyysvapaa

6.6 Sairasvakuutuskorvaukset (Ylte)

6.7 Sairaan lapsen hoitaminen (Ylte)

6.8 Lyhyt tilapäinen vapaa

SAIRAUS-, ÄITIYS- YM. PERHEVAPAAT

6.1 SAIRAUSAJAN PALKKA (Ylte)

6.3 ÄITIYSVAPAA

1. Työntekijän ollessa estynyt tekemästä työtään sellai- sen sairauden tai tapaturman vuoksi, jonka ajalta hänellä on työsopimuslain mukaan oikeus saada palkkaa, on hä- nellä oikeus saada palkkansa seuraavasti hänen oltuaan yhdenjaksoisesti työnantajan palveluksessa seuraavat ajat:

Työsuhde on jatkunut

yhtäjaksoisesti Täysi palkka

1 kuukauden mutta

vähemmän kuin 1 vuoden 40 päivän ajanjaksolta

1 vuoden mutta vähemmän

kuin 5 vuotta 75 päivän ajanjaksolta 5 vuotta tai kauemmin 105 päivän ajanjaksolta

Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, työntekijällä on oikeus saada puolet täydestä palkasta sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausva- kuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

2. Työntekijän joutuessa uudestaan työkyvyttömäksi tarkastellaan, kuinka pitkä senhetkisen työsuhteen pi- tuuden mukaan määräytyvä palkallinen sairausaika on. Tästä ajasta vähennetään ne sairausajat, joilta työnantaja on edellisen kuuden kuukauden aikana maksanut palkan. Työntekijällä on oikeus palkkaan vain erotuksen pituiselta ajanjaksolta.

Vaikka palkallista ajanjaksoa ei olisi jäljellä, palkka mak- setaan aina sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- rahaan alkaa.

3. Samalla tavoin maksetaan palkka myös silloin, kun viranomainen on kieltänyt työntekijää tartuntatautilain (583/86) säännösten perusteella saapumasta työhön.

1. Äitiysvapaan alkaminen määräytyy sairausvakuutus- lain mukaan. Työntekijän tulee ilmoittaa äitiysvapaan xxxx- xxxxxxx työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista.

2. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä/toimihenkilö noudattaa sairausvakuutuslain äitiysrahan nostamista koskevia säännöksiä. Palkka mak- setaan tavanomaisina palkanmaksupäivinä.

3. Xxxxxxxxxxxxx adoptoidessa alle 7-vuotiaan lapsen annetaan hänelle palkallista vapaata kolme kuukautta. Oi- keus on sidottu toimihenkilön päivärahaoikeuteen.

6.4 VANHEMPAINVAPAA

1. Äitiys- ja vanhempainvapaan pituus määräytyy lain

mukaan. Vanhempainvapaa on palkatonta.

Työnantajalle on ilmoitettava vanhempainvapaan käyttä- misestä, sen alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.

2. Hoitovapaa määräytyy lain mukaan.

6.5 ISYYSVAPAA

Isyysvapaa määräytyy lain mukaan. Isyysvapaan pitämises- tä ilmoitetaan työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen jakson alkamista.

Kuuden päivän isyysvapaajaksolta työntekijälle maksetaan säännöllisen työajan palkka. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan samoja säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.

6.6 SAIRASVAKUUTUSKORVAUKSET (Ylte)

6.2 LÄÄKÄRISSÄKÄYNTI

Kustannustoimittajiin noudatetaan sairaudesta ilmoitet- taessa, lääkärissäkäynnin ja työpaikkaterveydenhuollon ja ansionmenetyksen korvaamisen osalta yrityksessä nouda- tettavia menettelyjä.

1. Työnantajalla, joka suorittaa sairaus- tai äitiysvapaan ajalta palkkaa, on oikeus saada samalta ajalta tuleva saira- usvakuutuslain mukainen päiväraha taikka enintään mak- settua palkkaa vastaava osa itselleen.

Milloin työntekijä saa saman työkyvyttömyyden perusteel- la korvausta ansion menetyksestä tapaturmavakuutuslain tai työntekijäin eläkelain nojalla, on työnantajalla oikeus saada ja nostaa palautuksena enintään maksettua palkkaa

vastaava osa samalta ajalta saadusta korvauksesta.

2. Palkanmaksuvelvollisuutensa työnantaja voi toteut- taa myös maksamalla sairausvakuutuslain mukaan makse- tun päivä- tai äitiysrahan täydennykseksi palkkaa sairauden tai äitiysvapaan ajalta siten, että työntekijä saa samat edut, joista tässä on sovittu.

Milloin sairausvakuutuslain mukainen päiväraha on yhtä edullinen kuin edellä sovituin tavoin maksettava palkka, ei muuta palkkaa sairaus- tai äitiysvapaa-ajalta makseta.

3. Jos sairausvakuutuslain mukaista päivä- tai äitiysra- haa ei henkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuu- tuslain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus palkasta vähentää se osa, mikä laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

6.7 SAIRAAN LAPSEN HOITAMINEN (Ylte)

1. Työntekijän tai muun hänen taloudessaan vaki- tuisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen, kehitysvammai- sen tai vaikeasti sairaan lapsen (Valtioneuvoston asetus 1335/2004 1:4§) sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoi- tamiseksi tilapäistä palkallista hoitovapaata. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa.

Perheessä tilapäistä hoitovapaata voi pitää kerrallaan vain toinen vanhemmista. Tilapäisen vapaan saaminen edellyt- tää lisäksi, että kotona ei ole henkilöä, joka voisi huolehtia sairaan lapsen hoidon järjestämisestä tai hoitamisesta.

2. Palkallisen vapaan pituus saman sairauden osalta on enintään 4 päivää. Palkka maksetaan sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaan. Ilmoitus poissaolosta ja selvitys lapsen sairaudesta tehdään kuten omasta sairau- desta.

6.8 LYHYT TILAPÄINEN VAPAA

1. Toimihenkilön palkallisesta työajasta ei vähennetä hänen perheensä piirissä sattuvan sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tila- päistä lomaa.

2. Tämän kohdan määräyksiä sovelletaan yhden päivän osalta myös seuraavissa tapauksissa: toimihenkilön oma 50- ja 60-vuotismerkkipäivä, häät ja asevelvollisuuskutsun- ta.

7 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

7.1 Jäsenmaksujen perintä ja tilitys (Ylte)

7.2 Asevelvollisuus, aseeton tai siviilipalvelu sekä rauhanturvaamistehtävät (Ylte)

7.3 Kertausharjoitukset (Ylte)

7.4 Kokoontuminen työpaikalla (Ylte)

7.5 Ryhmähenkivakuutus (Ylte)

7.6 Järjestötehtävät

7.7 Palkaton opiskelu- tai opetusvapaa

7.8 Työsuhteen päättyminen

7 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

7.4 KOKOONTUMINEN TYÖPAIKALLA (Ylte)

7.1 JÄSENMAKSUJEN PERINTÄ JA TILITYS (Ylte)

1. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta jokaisen palkanmaksun yhteydessä ammattiliiton jäsenmaksun silloin, kun työntekijä on antanut siihen valtuutuksen tätä varten laaditulla valtakirjalla. Se tulee työnantajan allekir- joittaa ja luottamusmiehen / yhdysmiehen toimittaa valta- kirjasta ilmeneviin paikkoihin. Työnantaja antaa työnteki- jälle kalenterivuoden tai työsuhteen päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetyistä jäsenmaksuista.

2. Pidätetyt jäsenmaksut tilitetään palkanmaksupäivä- nä, kuitenkin viimeistään palkanmaksua seuraavan kuukau- den 15. päivään mennessä. Jäsenmaksu peritään kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkasta, myös loma-, saira- us-, äitiys- ja isyysvapaan palkasta.

3. Ammattiliitto toimittaa työnantajille jäsenkohtaisen jäsenmaksujen perintä- ja selvitysohjeiston. Pidätetyistä jäsenmaksuista tehdään erillinen selvitys kunkin kalenteri- vuosineljänneksen päättymistä lähinnä olevan palkanmak- sukauden loppuun. Sen tulee olla valmis viimeistään 15.4, 15.7, 15.10 ja 15.1 edellä mainitun ohjeiston mukaisesti.

Perintä- ja selvitysluettelosta annetaan jäljennös asian- omaisen henkilöstöryhmän pääluottamusmiehelle / yh- dysmiehelle.

7.2 ASEVELVOLLISUUS, ASEETON TAI SIVIILIPALVELU SEKÄ RAUHANTURVAAMISTEHTÄVÄT (Ylte)

1. Asevelvollisuutta, aseetonta tai siviilipalvelusta suo- rittavalla sekä rauhanturvaamistehtävissä palvelukseen tai koulutukseen otettavalla on oikeus palveluksen päätyttyä tai keskeydyttyä palata aikaisempaan tai siihen rinnastet- tavaan tehtävään laissa säädetyllä tavalla.

2. Työsuhteen kestäessä tässä määräyksessä tarkoitettu poissaolo on palvelusvuosilisiä tai kokemusvuosia kerryttä- vää aikaa.

7.3 KERTAUSHARJOITUKSET (Ylte)

Kertausharjoituksen ja täydennyspalveluksen ajalta on työntekijä oikeutettu saamaan palkkansa olosuhdelisineen, josta kuitenkin voidaan vähentää valtion maksama reser- viläis- tai täydennyspalveluspalkka, mutta ei kertausharjoi- tus- tai täydennyspalveluspäivärahaa.

Työntekijöillä on oikeus järjestää kokouksia työsuhteita kos- kevissa kysymyksissä työpaikalla. Asiasta on sovittava xxxx- xxxxxxx kanssa ennakolta kohtuullisessa ajassa. Kokous tu- lee järjestää työajan ulkopuolella ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päättymisen jälkeen. Kokoustilan asianmukaisesta käytöstä vastaavat luottamus- henkilöt, joiden tulee olla kokouksessa saapuvilla. Kokouk- seen voidaan kutsua asianomaisen palkansaajajärjestön, sen alayhdistyksen tai keskusjärjestön edustajia.

7.5 RYHMÄHENKIVAKUUTUS (Ylte)

Työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöille ryhmä- henkivakuutuksen siten kuin työmarkkinain keskusjärjes- töjen välillä on sovittu.

7.6 JÄRJESTÖTEHTÄVÄT

1. Osallistuminen SJL:n valtuuston ja hallituksen tai näiden asettamien pysyvien valmisteluelimien kokouksiin tai liittojen välisiin työehtoja koskeviin neuvotteluihin ei vä- hennä palkkaa eikä vuorolisiä. Osallistumisesta on ilmoitet- tava, mikäli mahdollista, vähintään viikkoa ennen kokousta.

2. Työntekijä voi osallistua SJL:n nimeämänä kansain- välisiin edustustilaisuuksiin. Poissaolon ajalta ei makseta palkkaa eikä ansaita vuosilomaa. Osallistumisesta on ilmoi- tettava vähintään kolme viikkoa ennen poissaoloa.

7.7 PALKATON OPISKELU- TAI OPETUSVAPAA

1. Toimihenkilöllä, joka on saanut apurahan opiskelua ja opintomatkaa varten, on oikeus palkattomaan vapaa- seen. Apurahalla tarkoitetaan valtiovallan, yleishyödyllisten rahastojen tai alan liittojen myöntämiä apurahoja. Palkaton loma luetaan vuosilomaoikeutta kerryttäväksi alallaoloksi.

2. Määräaikaista alan opetustehtävää varten annettu palkaton vapaa luetaan alallaoloksi eikä vapaa vähennä vuosiloman pituutta. Toimihenkilön opetustehtävästä saama vuosilomakorvaus on oikeus vähentää vuosiloma- palkasta.

Liittojen suositus: Liitot pitävät tärkeänä, että journalisti- koulutuksen opetustehtävissä toimii myös vankan käytän- nön kokemuksen omaavia henkilöitä. Tämän vuoksi liitot

suosittavat toimihenkilöiden irrottamista opetustehtäviin lähinnä yliopistoihin ja korkeakouluihin silloin, kun se yri- tyksen työjärjestelyiden kannalta on mahdollista.

7.8 TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN

1. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen nou- datettava seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto Irtisanomisaika

- enintään vuoden 14 pv

- yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta 1 kk

- yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta 2 kk

- yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta 4 kk

- yli 12 vuotta 6 kk

2. Toimihenkilön on puolestaan irtisanoessaan työso- pimuksensa noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto Irtisanomisaika

- enintään 5 vuotta 14 pv

- yli 5 vuotta 1 kk

3. Työnantajan ja toimihenkilön kesken voidaan kirjallisesti

sopia toisin.

4. Muuten noudatetaan tämän työehtosopimuksen yleis- ten työehtojen osana olevan irtisanomissuojaa koskevan sopimuksen ja lain määräyksiä työsuhdetta lopetettaessa.

8 LUKU

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA

TYÖRAUHA

8.1 Paikallinen sopiminen

8.2 Erimielisyyksien selvittely ja sopimuksen noudattaminen

8.3 Välimiehet

8.4 Valvontavelvollisuus

8.5 Työrauha

8 LUKU

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA TYÖRAUHA

8.1 PAIKALLINEN SOPIMINEN

1. Paikallinen sopiminen on työehtosopimuksen val- tuutukseen perustuvaa sopimista. Liitot suosittelevat, että paikallisesta sopimuksesta tulisi käydä ilmi ainakin seuraa- vat asiat:

– sopimuksen tarkoitus,

– sopimuksen osapuolet,

– sopimuksen kohteena oleva asia,

– sopimuksen täsmälliset ehdot,

– voimassaolo ja irtisanominen,

– päiväys ja allekirjoitukset.

Sopimus tehdään kirjallisesti, yhtä työntekijää koskevassa asiassa kuitenkin silloin, kun jompikumpi osapuolista sitä vaatii tai työehtosopimus niin edellyttää.

Työntekijällä on oikeus käyttää luottamusmiestä apunaan neuvotteluissa.

2. Liittojen välillä on tässä työehtosopimuksessa sovittu mahdollisuudesta sopia työnantajan ja luottamusmiehen välillä seuraavista asioista:

- työajasta niin, että se on enintään 10 tuntia vuoro- kaudessa ja 45 tuntia viikossa (TES 3.1 §),

- työajasta niin, että se on enintään 12 tuntia vuoro- kaudessa ja 50 tuntia viikossa (TES 3.1 §),

- vuorokausilevosta (TES 3.3 §),

- ylityön enimmäismäärän nostamisesta enintään 80 tunnilla ja enimmäismäärän tarkastelujakson nostamisesta vuoteen (TES 3.4 §),

- lomapalkan maksamisesta yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä (TES 5.1 §),

- lomapalkan korotuksen tai osan siitä maksamat- ta jättämisestä tilanteessa, jossa työnantajalla on tuotannollinen tai taloudellinen peruste työvoiman vähentämiselle (TES 5.2 §),

- lomapalkan korotuksen maksamisajankohtien siir- tämisestä ja tasaamisesta pidemmälle ajanjaksolle (TES 5.2 §).

3. Liittojen välillä on tässä työehtosopimuksessa sovittu mahdollisuudesta sopia työnantajan ja työntekijän välillä seuraavista asioista:

- työajasta siten, että se on enintään 10 tuntia vuo- rokaudessa ja 45 tuntia viikossa 3 kuukauden tasoi- tusjaksolla (TES 3.1 §),

- lomapalkan maksamisesta yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä (TES 3.3 §),

- vuosiloman antamisesta muunakin kuin vuosilo- makautena, jakamisesta osiin sekä antamisesta vuosilomalain mukaisena säästövapaana (TES 5.1

§),

- lomapalkan korotuksen vaihtamisesta vapaaseen (TES 5.2 §),

- talviloman antamisesta muunakin kuin työehtoso- pimuksessa sovittuna ajankohtana ja jakamisesta osiin (TES 5.3 §),

- talviloman vaihtamisesta rahaksi (TES 5.3 §).

4. Edellä tarkoitettu sopimus voidaan tehdä määräai- kaiseksi tai toistaiseksi voimassaolevaksi. Mikäli toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen irtisanomisesta ei ole muuta sovittu, se voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisano- misajalla. Ellei uutta sopimusta irtisanomisen jälkeen sol- mita, menetellään sopimuksen voimassaolon päätyttyä työehtosopimuksen asiaa koskevien määräysten ja lain- säädännön mukaisesti.

5. Sopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan työehtosopimuksen neuvot- telujärjestyksen mukaisesti kuitenkin siten, että asia voi- daan liittojen jäädessä erimieliseksi saattaa ratkaistavaksi välimiesoikeudessa, johon kumpikin liitto nimeää yhden edustajan ja nämä yhdessä puheenjohtajan. Jos puheen- johtajan valinnasta ei päästä yksimielisyyteen, menetellään välimiesmenettelystä annetun lain mukaisesti. Osapuolten nimeäminen välimiesten ei kuitenkaan edellytetä olevan lain tarkoittamalla tavalla jäävittömiä.

8.2 ERIMIELISYYKSIEN SELVITTELY JA SOPIMUKSEN NOUDATTAMINEN

1. Kaikki tämän työehtosopimuksen tulkitsemisesta ja soveltamisesta johtuvat erimielisyydet, joita ilmaantuu toisaalta työnantajaliiton tai sen jäsenten ja toisaalta toi- mihenkilöliiton tai sen jäsenten välillä, on käsiteltävä siinä järjestyksessä kuin tässä sopimuksessa määrätään.

2. Erimielisyyden ilmaantuessa työpaikalla on neuvot- telut aloitettava ensi tilassa sen jälkeen, kun neuvotteluesi- tys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen.

3. Ellei työnantajan ja toimihenkilön tai työnantajan ja luottamusmiehen välistä erimielisyyttä saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan asia alistaa liittojen ratkaistavaksi.

4. Ellei erimielisyyttä saada liittojen toimin selvitetyk- si, voi osallinen saattaa erimielisyyden työtuomioistuimen ratkaistavaksi, ellei asian ratkaisemista ole liittojen välisissä neuvotteluissa sovittu jätettäväksi työtuomioistuimen ase-

mesta välimiehille.

5. Osallinen voi muutenkin saattaa tämän työehtosopi- muksen tulkintaa koskevan erimielisyyden työtuomioistui- men ratkaistavaksi.

6. Mikäli irtisanomisia, työrauhaa tai liittojen valvonta- velvollisuutta koskevia erimielisyyksiä ei saada selvitetyksi kulloinkin voimassa olevan työehtosopimuksen neuvot- telujärjestyksen mukaisesti työpaikalla tai liittojen välillä, ratkaisee asian välimiesoikeus. Jos välimiesten mielestä heidän ratkaistavakseen saatettu asia on merkitykseltään laajakantoinen ja yleiseltä luonteeltaan sellainen, että se olisi työtuomioistuimen ratkaistava, ilmoittakoot tästä asi- anosaisille, joilla sen jälkeen on oikeus panna asiaa koskeva kanne vireille työtuomioistuimessa.

jäseneltään asiassa saanut. Muussa tapauksessa katsotaan

valvontavelvollisen liiton laiminlyöneen velvollisuutensa.

8.5 TYÖRAUHA

Työehtosopimuksen voimassa ollessa ei panna toimeen salaista tai julkista työnsulkua, lakkoa, boikottia tai työn- kieltoa.

8.3 VÄLIMIEHET

1. Välimiehiä valitsevat Viestinnän Keskusliitto ja Suo- men Journalistiliitto aina sopimuskaudeksi kerrallaan kumpikin kaksi ja näille tarpeellisen määrän varamiehiä. Välimiehenä voi myös toimia henkilö, joka välimiesmenet- telystä annetun lain mukaan voitaisiin julistaa esteelliseksi.

2. Välimiehet valitsevat sopimuskaudeksi kerrallaan puheenjohtajan, jonka tulee olla lainoppinut, puolueeton henkilö. Jolleivät välimiehet sovi puheenjohtajasta, määrää hänet jommankumman sopijapuolen pyynnöstä työriitojen valtakunnansovittelija.

3. Välimiesten kustannukset jaetaan tasan Viestinnän Keskusliiton ja Suomen Journalistiliiton kesken, elleivät välimiehet toisin määrää.

4. Muutoin noudatetaan välimiesmenettelystä annetun

lain säännöksiä.

8.4 VALVONTAVELVOLLISUUS

1. Työehtosopimuksen osalliset liitot vastaavat siitä, että niiden jäsenet soveltavat työehtosopimuksen määrä- yksiä yhteisesti sovitulla tavalla oikein.

2. Mikäli työehtosopimusta ei ole sovellettu oikein eikä virhettä heti korjata, kun se on tullut liiton tietoon, katso- taan liiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuu- tensa. Tässä momentissa todettu järjestely koskee asioita, joista varsinainen työehtosopimus sisältää riidattoman ja selvän normin tai josta on yhteiset soveltamisohjeet.

3. Mikäli toinen liitto edellyttää liittojen välistä asian selvittelyä erimielisyystapauksessa, jossa ei paikallisesti ole menetelty työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti, tulee toisen liiton viiden vuorokauden kuluessa kirjallisen asiaa koskevan kehotuksen saamisesta kirjallises- ti ilmoittaa toiselle liitolle niistä toimenpiteistä, joihin se on asiassa ryhtynyt sekä siitä selvityksestä, jonka se on omalta

9 LUKU

YHTEISTOIMINTA VIESTINTÄTEOLLISUUDESSA (YLTE)

10 LUKU

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

11 LUKU

SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA (YLTE)

12 LUKU

KOULUTUSSOPIMUS (YLTE)

13 LUKU

SOPIMUS KUSTANNUSTOIMITTAJIEN

AMMATILLISESTA KEHITTÄMISOHJELMASTA

14 LUKU

TYÖSUOJELUSOPIMUS - YLEINEN OSA (YLTE)

15 LUKU

TYÖSUOJELUSOPIMUS - ERITYINEN OSA

16 LUKU

HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUSMALLI (YLTE)

17 LUKU

MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT (YLTE)

18 LUKU

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ASIAHAKEMISTO

9 LUKU

YHTEISTOIMINTA VIESTINTÄTEOLLISUUDESSA

(Ylte)

1. Yhteistoiminnan perusperiaatteet

Yhteistoiminnan tarkoituksena on:

- edistää vuorovaikutusta ja yhteistyötä työnantajan

ja henkilöstön välillä,

- parantaa yrityksen sisäistä tiedonkulkua,

- kehittää yrityksen toimintaa,

- parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat hei- dän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä,

- tiivistää yhteistyötä työnantajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisten välillä työntekijöiden ase- man parantamiseksi ja heidän työllistymisensä tu- kemiseksi yrityksen toimintamuutosten yhteydes- sä.

Yhteistoiminnassa olennaista on:

- xxxx xxxxxxxxxxxxx,

- työn arjessa tapahtuva yhteistyö yhteisissä asioissa,

- työpaikan erilaisten näkökulmien hyödyntäminen,

- mahdollisuus osallistua, vaikuttaa, kehittää ja suun- nitella tulevaisuutta.

2. Liittojen suositus

Yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joissa on vähintään 20 työntekijää. Allekirjoittaneet liitot suosittelevat, että yh- teistoiminnan perusperiaatteita noudatetaan myös tätä pienemmissä yrityksissä.

3. Neuvottelukunta

Yhteistoimintalain soveltamisalan piiriin kuuluvissa yri- tyksissä valitaan neuvottelukunta, jollei paikallisesti toisin sovita.

Kukin henkilöstöryhmä valitsee keskuudestaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan edustajat neuvottelukuntaan ryhmien

suuruuden mukaisesti kuitenkin siten, että kukin yritykses- sä edustettuna oleva henkilöstöryhmä valitsee vähintään yhden edustajan.

Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan vuodeksi kerral- laan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista toinen edustaa työnantaja-, toinen henkilöstöosapuolta. Puheen- johtajuus vaihtuu vuorovuosina osapuolten ja henkilöstö- ryhmien kesken. Neuvottelukunta voi ottaa käyttöönsä ulkopuolisen sihteerin.

Henkilöstöryhmän ensisijaisia edustajia ovat pääluotta- musmies, yhdysmies, luottamusmies sekä työsuojelu- valtuutettu tai muu työsuojeluorganisaatioon kuuluva ryhmän jäsen, toimituksellisen henkilöstön osalta myös toimitusosaston puheenjohtaja. Mahdollisesti tarvittavat lisäjäsenet valitsee kukin henkilöstöryhmä keskuudestaan.

Työnantaja nimeää neuvottelukuntaan omat edustajansa, joiden lukumäärä on enintään puolet henkilöstön edusta- jien kokonaismäärästä.

Yrityksissä, jotka toimivat yhteisellä omistuspohjalla, voi- daan sopia yhteisen neuvottelukunnan perustamisesta. Milloin se yrityksen itsenäisten toimintayksiköiden koon tai sijainnin perusteella yhteisesti katsotaan tarkoituksen- mukaiseksi, perustetaan kuhunkin toimintayksikköön oma neuvottelukunta.

4. Liittojen välinen yhteistyö

Liitot pyrkivät neuvonnalla ja yhteisellä koulutuksella edis- tämään yhteistoimintalain toteutumista yrityksissä.

Mikäli syntyy erimielisyys yhteistoimintalain tulkinnasta, tulee riitauttavan osapuolen toimittaa yhteistoimintame- nettelyyn liittyvää erimielisyyttä koskevat tiedot kirjallisesti liitoille, jotka käsittelevät asian ja pyrkivät selvittämään lain oikean tulkinnan. Yhteistoimintaa koskevat riita-asiat käsi- tellään yleisessä tuomioistuimessa.

VIESTINNÄN KESKUSLIITTO

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO

MEDIAUNIONI MDU SUOMEN JOURNALISTILIITTO

SUOMEN JOURNALISTILIITTO/KUSTANNUSTOIMITTAJAT TOIMIHENKILÖUNIONI TU

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO TEAM/VIESTINTÄALAN TOIMIHENKILÖT GRAFINET

10 LUKU

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

1 §

Sopimuksen tarkoitus

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittämi- nen perustuu työnantaja- ja toimihenkilöpuolen välisiin neuvottelusuhteisiin. Luottamusmiesjärjestelmän tar- koituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoi- tuksenmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnanta- jan ja työntekijöiden välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopi- musjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

2 §

Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, pääluottamus- miestä ja osaston luottamusmiestä.

2. Luottamusmiehen tulee olla työehtosopimuksen soveltamisalalla toimiva, vähintään vuoden yrityksen pal- veluksessa ollut Suomen Journalistiliiton jäsen.

Ellei ketään yhden vuoden ajan yrityksen palveluksessa ol- lutta henkilöä ole, voidaan luottamusmieheksi valita lyhy- emmänkin ajan palveluksessa ollut ehdot muuten täyttävä henkilö.

3 §

Luottamusmiehen valitseminen

1. Kirjankustannusyrityksen työehtosopimuksen tar- koittamat henkilöt valitsevat pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä ja osaston luottamusmiehen.

2. Paikallisesti sovitaan, onko valittava osaston luot- tamusmies. Tällöin kiinnitetään huomiota mm. osaston organisatoriseen kokonaisuuteen, toimihenkilöiden luku- määrään ja siihen, onko käytännön tarvetta osaston luot- tamusmiehen valitsemiseen.

3. Luottamusmies valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi

kerrallaan.

4. Työehtosopimukseen osallinen tai sidottu yhdistys ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti valituista luottamusmie- histä. Pääluottamusmies ilmoittaa työnantajalle kirjallises-

ti, milloin varapääluottamusmies toimii pääluottamusmie- hen sijaisena.

Työnantaja ilmoittaa, ketkä käyvät yrityksen puolesta neu- votteluja luottamusmiehen kanssa.

4 §

Luottamusmiehen työsuhde

1. Pääluottamusmies ja osaston luottamusmies on työ- suhteessa työnantajaan samassa asemassa riippumatta sii- tä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehenä toimivaa henkilöä ei tätä tehtä- vää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkai- seen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi vali- tuksi tullessaan. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan ta- loudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpi- dettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammatti- aan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Osaston luottamusmie- hen työsopimus voidaan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammatti- taitoaan.

Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luottamusmiestä tai osaston luottamusmiestä saa irtisanoa ilman työsopi- muslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai osaston luottamusmiehen työsopi- musta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Luottamusmiehen työsopimuksen purkami- nen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmäärä- yksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudat- tamatta vuoden 1970 työsopimuslain 43 §:n 2 momentin

6 kohdan velvoitetta.

Luottamusmiehen tai osaston luottamusmiehen työsopi- muksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin

nähden.

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluot- tamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjalli- sesti työnantajalle ilmoitettu. Ehdokassuoja alkaa kuiten- kin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa pääluottamusmieheksi valituksi tulleen osalta Suomen Journalistiliiton todettua vaalituloksen.

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluot- tamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava kor- vauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perus- teiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomi- oon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korva- uksen suuruutta määrättäessä.

Jos työnantaja irtisanoo varapääluottamusmiehen työso- pimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi luot- tamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen toimihenkilön luottamustehtä- västä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta syystä. Tämä sopimusmääräyksen mukainen olet- tama on voimassa varapääluottamusmiehen toimikauden aikana ja kuusi kuukautta päättymisen jälkeen.

5 §

Luottamusmiehen tehtävät

Pääluottamusmies edustaa työehtosopimuksen tarkoitta- mia toimihenkilöitä työnantajan kanssa käytävissä neuvot- teluissa, jotka koskevat työehtosopimuksen ja sen liitteiden tai työlainsäädännön soveltamista ja yleensä työsuhteita koskevissa asioissa.

6 §

Pääluottamusmiehelle annettavat tiedot

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihen- kilön palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittä- miseen liittyvät tiedot.

2. Pääluottamusmiehellä on oikeus säännöllisin vä-

liajoin, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa, saada

tiedot kirjankustannusyrityksen työvoimasta, sen jakau- tumisesta vakituiseen, määräaikaiseen, osa-aikaiseen ja tarvittaessa työhön tulevaan henkilökuntaan sekä toimi- tushenkilökunnan ansiotasosta ja sen koostumuksesta ja kehityksestä kirjallisesti.

3. Pääluottamusmiehelle annetaan kerran vuodessa yleisluontoinen katsaus freelancereiden käytön pääperi- aatteista.

7 §

Luottamusmiestehtävien hoitaminen

1. Pääluottamusmiehelle järjestetään hänen tehtävien- sä hoitamista varten tarvittaessa tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa palkallista vapautusta työstä. Tällainen vapautus ei saa vaikuttaa alentavasti hänen säännöllisen työaikansa ansioon.

2. Jos paikalliset neuvottelut työnantajan kanssa työ- aikana tai luottamusmiehen toiminta muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä työaikana estää luottamusmie- hen säännöllisen työn suorittamista, ei tämän johdosta luottamusmiehen xxxxx säännöllisenä työaikana saa alen- tua.

3. Jos pääluottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovi- taan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

8 §

Lisäkorvaus

Pääluottamusmiehelle maksetaan luottamusmiestehtä- vän hoitamisesta lisäkorvausta, joka on sidottu työehtoso- pimuksen soveltamisen piirissä olevien toimihenkilöiden lukumäärään. Korvaus lasketaan pääluottamusmiehen henkilökohtaisesta kuukausipalkasta seuraavasti:

Toimihenkilöiden lukumäärä Lisäkorvaus

10 - 24	4 %
25 - 50	7 %
51 - 100	10 %
101 - 200	15 %
201 - 400	20 %
yli 400	25 %

Luottamusmieskorvausta määriteltäessä otetaan toimi-

henkilöiden lukumäärässä huomioon kaikki tämän työeh- tosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat työehtosopimuk- sen soveltamisen piirissä olevat vakinaiset toimihenkilöt sekä vähintään vuoden pituisissa määräaikaisissa työsuh- teissa olevat henkilöt.

Lisäkorvauksen saamisen perusteena on toimihenkilöiden lukumäärä tammikuun 1. päivänä. Mikäli lisäkorvauksen laskemisen perusteessa tapahtuu muutoksia kalenterivuo- den aikana, lisäkorvaus voidaan tarkistaa joko luottamus- miehen tai työnantajan aloitteesta. Mahdolliset muutok- set otetaan huomioon seuraavan kalenterikuukauden 1. päivästä lukien.

Lisäkorvaus lasketaan pääluottamusmiehen henkilökohtai- sesta kuukausipalkasta, johon ei sisälly lakiin tai työehtoso- pimukseen perustuvia lisiä.

Lisäkorvaus ei ole sellaista palkkaa eikä lisää, joka olisi otet- tava huomioon yli- ja sunnuntaityöstä maksettavia koro- tuksia laskettaessa.

Lisäkorvausta ei oteta huomioon vuosilomapalkkaa tai lo-

mapalkan korotusta laskettaessa.

Lisäkorvaus maksetaan pääluottamusmiehelle vuosiloman ja sairauden ajalta, mikäli hän hoitaa pääluottamustehtä- vät tänä aikana. Jos työnantajalle on kirjallisesti ilmoitettu, että pääluottamusmiehelle valittu varamies toimii tämän sijaisena, maksetaan lisäkorvaus hänelle kultakin täydeltä kalenteriviikolta, jonka sijaisuus kestää.

9 §

Luottamusmiehen koulutus

Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen välillä voimassa olevassa koulutussopimuksessa. Pääluottamus- miehen on hyvissä ajoin tehtävä ilmoitus työnantajalle tai tämän edustajalle, jos hänen on asemansa vuoksi osallis- tuttava Suomen Journalistiliiton, siihen kuuluvan yhdis- tyksen tai osaston järjestämään tilaisuuteen, siten kuin liittojen välisessä koulutustoimintaa koskevassa sopimus- pöytäkirjassa tarkemmin on määrätty.

10 §

Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle paikan, jossa voidaan säilyttää luottamusmiestehtäviä varten tarvitta- vat asiakirjat ja toimistovälineet. Milloin työpaikan koko sitä edellyttää, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen toimitilan, jossa voidaan käydä luottamusmiestehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

11 §

Neuvottelujärjestys

1. Palkkaustaan tai työehtojaan koskevissa kysymyk- sissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi esimiehensä puoleen.

2. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa sel- vitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston luottamusmiehen ja työnantajan vä- lisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi osaston luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

3. Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada pai- kallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

4. Jos erimielisyys alistetaan liittojen selvitettäväksi, on riidanalaisesta asiasta laadittava työnantajan ja pääluotta- musmiehen yhteisesti allekirjoittama muistio, josta ilme- nee erimielisyyttä aiheuttanut asia ja osapuolten kannat perusteluineen.

11 LUKU

SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

(Ylte)

1 §

Sopimuksen suhde lakiin

Sikäli kun tässä sopimuksessa ei ole muuta sovittu työso- pimuksen päättämistä ja lomauttamista koskevien perus- teiden ja menettelyiden osalta sovelletaan työsopimuslain säännöksiä. Työsopimuslaki ei ole tämän sopimuksen osa.

LOMAUTTAMINEN

2 §

Lomauttamisen määritelmä

1. Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätök- seen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen pe- rustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttä- mistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantaja saa työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työn- tekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttamisen perusteen kannalta on

välttämätöntä.

2. Työntekijä ja työnantaja saavat työsuhteen kestäessä lomautusperustetta ja lomautusilmoitusta koskevien sään- nösten tai määräysten estämättä sopia määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi.

3 §

Lomautuksen ennakkoselvitys

1. Lomautuksen ennakkoselvitystä koskeva määräys ei

koske työnantajia, jotka noudattavat yhteistoimintalakia.

2. Työnantajan on viipymättä lomautustarpeen tultua työnantajan tietoon annettava työsopimuslain mukainen ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioi- dusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdas- ta ja kestosta. Työnantajan on varattava työntekijälle tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvi- tyksestä. Ennakkoselvitys menettää merkityksensä, mikäli lomautuksia ei toimeenpanna kohtuullisen ajan kuluessa

ennakkoselvityksessä ilmoitetusta ajasta.

4 §

Lomautusilmoitus

1. Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähin- tään 14 päivän ilmoitusaikaa. Lomautusilmoitusaika alkaa ilmoitusta seuraavasta päivästä.

2. Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työnteki- jälle henkilökohtaisesti, ellei työnantajan ja asianomaisen luottamusmiehen kesken toisin sovita. Jos ilmoitusta ei voi- da toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti, edellä mainittua ilmoitusaikaa käyttäen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen al- kamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

3. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lo- mautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

4. Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnan- tajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuut- ta maksaa palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi.

5 §

Lomautuksen peruuttaminen, siirtäminen ja keskeyttä- minen

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoit- taa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoi- tuksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin ol- la luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruut- taminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankoh- taan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain ker- ran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alet- tua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömäs- ti työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

6 §

Muu työ lomautusaikana ja työhön paluu

1. Työntekijä saa ottaa lomautuksen ajaksi muuta työtä.

2. Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Täl- laisessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

3. Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisa- nomisaikaa noudattaen.

7 §

Työsopimuksen irtisanominen lomautuksen aikana

1. Työnantaja irtisanoo

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopi- muksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen.

Jos työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuus samojen periaattei- den mukaisesti.

2. Työntekijä irtisanoo

Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopi- muksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa.

Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän

seitsemän päivän aikana.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa

1. kohdan mukaisesti. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan nor- maalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄN HENKILÖÖN LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ

8 §

Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain työsopimuslain 7 luvun 1-2 §:n mukai- sesta asiallisesta ja painavasta syystä.

Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liitty- vien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonai-

suudessaan.

2. Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kulu- essa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

9 §

Työntekijän kuuleminen

1. Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisa- nomisen perusteesta. Työntekijällä on oikeus häntä kuul- taessa käyttää avustajaa.

Avustajalla tarkoitetaan esimerkiksi työntekijän omaa luot- tamusmiestä tai työtoveria.

IRTISANOMISMENETTELY

12 §

10 §

Irtisanomisesta ilmoittaminen

1. Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitet- tava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voi- daan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitse- mäntenä päivänä sen jälkeen kun ilmoitus on lähetetty.

2. Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaa-ajalla, katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanomi- nen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan ensimmäisenä loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

11 §

Irtisanomisajat

1. Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seu- raavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

enintään vuoden 14 päivää yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

yli 12 vuotta 6 kuukautta

2. Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seu- raavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

enintään 5 vuotta 14 päivää

yli 5 vuotta 1 kuukausi

3. Irtisanomisilmoitusaika alkaa ilmoitusta seuraavasta

päivästä.

4. VKL-SJL kustannustoimittajia koskeva määräys: Työn- tekijä ja työnantaja voivat kirjallisesti sopia irtisanomisajasta.

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

1. Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen nou- dattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

2. Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle mak- settavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

3. Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

4. VKL- SJL lehdistöä koskeva määräys: Toimittajan ja ku- vaajan osalta 11§:n määräykset eivät koske tapauksia, joissa lehden suunta olennaisesti muuttuu.

13 §

Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitet- tava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

14 §

Xxxxxxxxxxxxxxxx raskauden ja äitiysvapaan aikana

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan.

Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisano- misen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.

2. Työnantaja saa irtisanoa äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työsopi- muksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:n perusteella vain, jos toiminta päättyy kokonaan.

15 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

1. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtu- neen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mah- dollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

2. Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidois- sa kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

16 §

Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamus- miehelle

1. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuvasta työvoiman vähentämisestä tai lomauttamisesta ilmoite- taan luottamusmiehelle.

17 §

Takaisinottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja talou- dellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimaviranomaisen kautta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä 9 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymi- sestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanot- tu työntekijä oli tehnyt.

Soveltamisohje:

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikalli- selta työvoimaviranomaiselta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimaviran- omaisella tarkoitetaan sitä, jonka alueella työtä on tarjolla. Työvoimaviranomainen selvittää tiedustelun perusteella, onko tässä määräyksessä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina. Sa- massa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestä- neen lomautuksen jälkeen ovat itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan työhönosoitukset.

Palkkatodistus

Työttömyysturvalain mukaan työnantajalla on velvollisuus antaa työttömyysturvalain tarkoittama palkkatodistus työttö- myyskassalle (tämä määräys ei ole työehtosopimuksen osa).

ERIMIELISYYKSIEN SELVITTÄMINEN

Irtisanominen työntekijän henkilöön liittyvästä syystä

18 §

Tämän sopimuksen määräysten mukaan voidaan tutkia

myös

a) onko työsopimuslain 7 luvun 3-4 §:n tarkoittamalla talo- udellisella ja tuotannollisella perusteella suoritettu irtisa- nominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta syystä ja

b) olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työsopimus sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 ja 3 §:n perusteella.

19 §

Neuvottelujen käyminen

1. Neuvotteluvelvollisuus

Työntekijän tulee ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa työnantajalle, mikäli katsoo, että työnantaja on irtisanonut työsopimuksen tämän sopimuksen vastaisesti.

Työnantajan on viivytyksettä aloitettava neuvottelut työn- tekijän kanssa työsopimuksen irtisanomisen aiheuttamasta erimielisyydestä.

2. Paikalliset neuvottelut

Työnantajan ja työntekijän väliset edellä 1. kohdassa tar- koitetut paikalliset neuvottelut on käytävä viivytyksittä sen jälkeen, kun työnantaja on saanut työntekijältä edellisessä kohdassa tarkoitetun riitautusilmoituksen.

3. Liittojen väliset neuvottelut

Jos työnantajan ja työntekijän välistä erimielisyyttä ei ole voitu ratkaista paikallisissa neuvotteluissa, erimielisyys on työnantajan tai työntekijän toimesta saatettava neuvotel- tavaksi liittojen välillä. Liittojen väliset neuvottelut käydään mikäli mahdollista irtisanomisajan kuluessa.

4. Neuvottelumenettely

Neuvottelut käydään liittoja sitovan tai ennen uuden työ- ehtosopimuksen solmimista viimeksi sitoneen työehtoso- pimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

5. Välimiesoikeus

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, jompikumpi liitto voi saattaa erimielisyy- den välimiesten käsiteltäväksi.

Mikäli yksilöperusteista irtisanomista koskeva asia on rii- tautettu, työsuhde ei pääty, ennen kuin erimielisyys on neuvottelujärjestyksen mukaisesti loppuun käsitelty, tar- vittaessa myös liittojen välisessä välimiesoikeudessa, joka ei voi alistaa asiaa työtuomioistuimelle.

Asiaa koskevat neuvottelut ja muut toimenpiteet pyritään toteuttamaan ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdol- lista irtisanomisajan kuluessa.

6. Liittojen sopimisoikeus

Liitot voivat yksittäisissä tapauksissa sopia toisin edellä 4. kohdassa tarkoitetusta neuvottelumenettelystä ja 5. koh- dassa todetusta välimiesoikeudesta.

20 §

Korvaukset

1. Työnantaja, joka on irtisanonut työntekijänsä tämän sopimuksen 7 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti, on velvollinen maksamaan työntekijälle korva- usta työsopimuslain 12 luvun mukaisesti.

2. Työnantajaa ei voida tuomita maksamaan hyvitys- sakkoa tämän sopimuksen menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samo- jen velvollisuuksien rikkominen, joista 1. kohdan mukainen korvaus on määrätty.

Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomit- tavan korvauksen suuruutta määriteltäessä.

KOULUTUSSOPIMUS

(Ylte)

1 §

Soveltamisala

Tämä sopimus koskee henkilöstön ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta, uudelleenkoulutusta, opintovapaa- ta, työsuojelukoulutusta, ay-koulutusta, liittojen yhteisesti järjestämää koulutusta sekä yhteisesti järjestettyä koulu- tusta työpaikalla.

2 §

Koulutustyöryhmä

1. Liitot nimeävät työehtosopimusaloittain yhteisen

koulutustyöryhmän sopimuksen toimeenpanoa varten.

2. Koulutustyöryhmän tehtävänä on:

- koulutustarpeiden selvittäminen ja toteutuksen

seuranta

- tarpeellisen koulutustarjonnan aikaansaaminen

- viranomaisiin vaikuttaminen koulutusasioissa

- työsuojelukurssien hyväksyminen vuosittain

- ay-kurssien hyväksyminen vuosittain

- yhteisestä koulutuksesta päättäminen

- työvoimapoliittisen koulutuksen seuraaminen ja

toteutuksen ohjaaminen

- koulutusmateriaalin ja ammattikirjallisuuden jul- kaisemisen edistäminen

- koulutussopimuksen toteutuksen seuranta ja eri-

mielisyyksien käsittely.

3 §

Koulutusyhteistyö yrityksessä

Koulutuskysymysten käsittely yhteistoiminnassa on osana yrityksen toiminnan kehittämistä tärkeätä. Koulutuksen yh- teistoiminnassa tapahtuva etukäteissuunnittelu voidaan toteuttaa organisaation koko ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen joko yt-menettelyn puitteissa tai tarvittaessa erillisessä koulutustoimikunnassa.

4 §

Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

1. Kun työnantaja antaa ammatillista koulutusta tai lähettää henkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutus- tilaisuuksiin työaikana, työnantaja korvaa koulutuksen aiheuttamina suoranaisina kustannuksina matka- ja ma- joituskulut, päivärahat, mahdolliset kurssimaksut sekä muut mahdolliset asiaan kuuluvat kulut. Lisäksi maksetaan säännöllisen työajan ansio, joka käsittää henkilökohtaisen palkan, ilta-, yö- ja vuorotyölisät sekä muut mahdolliset olosuhdelisät.

Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset ja maksetaan korvauk- sena yksinkertainen tuntipalkka, ellei toisin sovita.

2. Koulutukseen osallistuvien nimeämisen suorittaa työnantaja neuvoteltuaan asiasta yhteistoimintamenette- lyssä. Koulutustarpeet, jotka koskevat useita henkilöitä tai osastokokonaisuuksia, käsitellään asianomaista henkilös- töryhmää edustavan luottamushenkilön kanssa siten, että yrityksen toiminnan ja henkilöstön ammatillisen kehittymi- sen tarpeet voidaan yhteensovittaa.

5 §

Ammattiyhdistys- ja työsuojelukoulutus

1. Keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen järjestämille enintään kolmen kuukauden pituisille kursseille annetaan tässä pykälässä jäljempänä mainituille luottamushenkilöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se käy päinsä aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yri- tyksen toiminnalle.

Koulutustyöryhmän hyväksymille ay-kursseille saavat pää- luottamusmies, varapääluottamusmies, teknisten yhdys- miehet, luottamusmies, varaluottamusmies ja ammatti- osaston tai yhdistyksen puheenjohtaja osallistua heidän palkkaansa enintään kuukauden osalta vähentämättä.

Työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu, työsuojeluasiamies ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua yhteistyö- tehtäviinsä liittyville enintään kahden viikon pituisille kurs- seille heidän palkkaansa vähentämättä.

2. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille, on viikon tai lyhyemmän kurssin osalta annettava vähintään kolme ja pidemmän kurssin osalta vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkamista.

Jos osallistuminen ko. ajankohtana aiheuttaisi tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle, työnantajan on ilmoitettava pääluottamusmiehelle viimeistään kak- si viikkoa ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapauden myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin sovitaan yhteisesti vaihtoehtoinen ajankohta.

3. Työnantaja maksaa ay- ja työsuojelukoulutukseen oikeutetuille kursseille osallistujille kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jonka osalta palkkaa ei vähennetä, kurssin järjestäjälle tarkoitettuna ruokailukustannusten korvauk- sena keskusjärjestöjen välillä sovittavan ateriakorvauksen. Vuonna 2014 ateriakorvaus on 24,60 euroa.

4. Osallistuminen ay-koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin ver- rattavien etuuksien vähenemistä.

6 §

Liittojen yhteinen koulutus

1. Koulutustyöryhmä voi hyväksyä koulutussopimuksen tarkoittamaksi koulutukseksi liittojen yhdessä sopimia työ- ehtosopimuskoulutustilaisuuksia tai alan yt-toimikunnan sekä graafisen alan turvallisuustyön työalatoimikunnan järjestämiä koulutustilaisuuksia.

2. Koulutukseen osallistuvalle henkilölle suoritetaan

korvaus kuten 4 §:ssä on määrätty.

3. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken.

7 §

Opintovapaa

Sopijaosapuolet tiedottavat opintovapaasta, aikuiskoulu- tustuesta ja muusta aikuiskoulutuksesta.

8 §

Erimielisyyksien käsittely

Kaikki tätä koulutussopimusta koskevat erimielisyydet alis- tetaan liittojen välisen koulutustyöryhmän käsiteltäviksi. Erimielisyydestä on yrityksessä laadittava muistio ja se on osoitettava koulutustyöryhmälle. Muutoin noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

SOPIMUS KUSTANNUSTOIMITTAJIEN AMMATILLISESTA KEHITTÄMISOHJELMASTA

Tämän sopimuksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää toimituksellisen henkilöstön ammattitaitoa siten, että se vastaa yrityksen julkaisutoiminnan kehitystarpeita.

Koulutus on investointi, jonka suuruus riippuu yrityksen taloudellisesta tilanteesta, kehityssuunnitelmista ja yri- tyksessä työskentelevien koulutustarpeista. Tuloksellinen yrityksen ja yksilön yhteiset edut toteuttava koulutus voi perustua vain aitoon yhteistyöhön, koulutustarpeen hyväk- symiseen ja siihen sitoutumiseen. Koulutustarvetta seura- taan aktiivisesti ja säännöllisesti ja pyritään huolehtimaan koulutuksen kohdentumisesta tasapuolisesti.

Liitot kartoittavat alaan liittyvää koulutustarjontaa ja pyrki- vät vaikuttamaan sen määrään ja laatuun siten kuin yrityk- sissä ilmenevät henkilöstön kehittämistarpeet edellyttävät. Liitoissa kehitetään koulutuksen tietopankkia ja aineistoa koulutussuunnitteluun liittyvien kehityskeskustelujen tu- eksi.

1. Koulutussuunnitelma

Yrityksessä tehdään vuosittain toimituksellisen henkilös- tön koulutussuunnitelma yhteistyössä henkilöstön kanssa. Henkilöstön vaikutusmuodoista sovitaan paikallisesti. Jos yrityksessä on koulutustoimikunta, se käsittelee koulutus- asiat. Koulutussuunnitelma sisältää tarpeiden määrittelyn ja vuosittaisen toteuttamisohjelman, josta laaditaan bud- jetti. Koulutuksen suunnittelussa käytetään apuna esimer- kiksi kehityskeskusteluja ja henkilöstön omia aloitteita.

Koulutussuunnittelun tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää toimituksellisen henkilöstön ammattitaitoa sekä yksilöinä että ryhminä niin, että se vastaa julkaisun muutos- ja kehi- tystarpeita. Oikeus koulutukseen tulee toteuttaa tasapuo- lisesti ottaen huomioon toimihenkilön osaaminen ja työn kehittämistarpeet.

2. Oikeus koulutukseen

Toimihenkilöllä on oikeus keskimäärin kahden päivän kou- lutusaikaan vuodessa työsuhteen alusta lukien. Oikeus voidaan siitä paikallisesti sopien toteuttaa myös ennen oikeuden täysimääräistä karttumista edellä todettu tasa- puolisuus huomioon ottaen. Koulutusaika käytetään tar- koituksenmukaisina jaksoina yhteisesti sovittavalla tavalla viiden vuoden kuluessa. Koulutuksen toteutumista on seu- rattava siten, että ilman erityisiä perusteita tai sopimusta koulutukseen osallistumiseen ei muodostu yli viiden vuo- den katkosta.

Koulutus voi käsittää ammatillista perus-, täydennys- tai uudelleenkoulutusta. Se voidaan toteuttaa yrityskohtaise- na tai ulkopuolisena koulutuksena tai tarvittaessa itsenäi- senä opiskeluna.

Työnantaja maksaa koulutusajalta säännöllisen työajan palkan. Työnantaja korvaa koulutuksesta aiheutuvat kus- tannukset. Koulutukseen osallistuminen ei vähennä alal- laoloaikaa palvelusvuosilisiä ja vuosilomia laskettaessa. Koulutusajalta ansaitaan vuosilomaa.

Muusta jatko- ja täydennyskoulutuksesta on erikseen so- vittava osapuolten kesken.

Tämä sopimus tuli voimaan 1.2.2003.

TYÖSUOJELUSOPIMUS - Yleinen osa

(Ylte)

1 §

Yleistä

Työsuojelua koskevan lainsäädännön tarkoittamaa työpaik- kaa varten nimeää työnantaja työsuojelupäällikön ja työ- paikan työntekijät ja toimihenkilöt työsuojeluvaltuutetun siten kuin jäljempänä todetaan.

2 §

Valinnat

1. Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua tulee valita, kun työpaikassa säännöllisesti työssä olevien työn- tekijöiden kokonaismäärä, toimihenkilöt mukaan luettuna, on vähintään kymmenen. Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan työ- suojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua.

2. Mikäli johonkin henkilöstöryhmään ei kuulu kym- mentä henkilöä eikä muusta ryhmästä valittua työsuoje- luvaltuutettua ole valittu yhteisesti hoitamaan työsuoje- luvaltuutetun tehtävää, voi luottamusmies/yhdysmies osallistua edustamansa henkilöstöryhmän osalta työsuo- jelua koskevien asioiden käsittelyyn.

Jos vähintään kymmenen hengen työpaikassa mihinkään henkilöstöryhmään ei kuulu vähintään kymmentä henki- löä, voivat ryhmät paikallisesti sopien valita yhteisen työ- suojeluvaltuutetun.

3. Sanomalehtien varhaisjakajilla on, ottaen huomioon heidän työolosuhteensa työnantajan yleisen valvonta-alu- een ulkopuolella, oikeus valita oma työsuojeluvaltuutettu.

Mikäli sanomalehdenjakajat eivät valitse erikseen heitä edustavaa työsuojeluvaltuutettua, heillä on yhdessä työn- tekijöiden kanssa oikeus osallistua työpaikan yhteisen työ- suojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valintaan.

4. Jos työpaikan olosuhteet antavat siihen aihetta, voi- vat eri henkilöstöryhmät sopia työsuojeluvaltuutettujen vaalia järjestettäessä siitä, että toimihenkilöasemassa ole- viin työntekijöihin katsotaan kuuluviksi samoissa työtiloissa ja työolosuhteissa työskenteleviä työntekijöitä.

3 §

Työsuojeluasiamiehet

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, teh- tävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti siten, että toimialueet muodostuvat tarkoituksenmukaisiksi ja katta- vuudeltaan sellaisiksi, että tuotantolaitoksen tai vastaavan toimintayksikön eri osastot ja ammattiryhmät ovat edus- tettuina ottaen huomioon esiintulevat työsuojeluriskit ja muut olosuhteet.

4 §

Paikallinen sopiminen

1. Paikallisesti voidaan työsuojelun valvonnasta ja työ- paikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 23 ja 29

§:ien mukaisesti sopia yhteistoiminnan järjestämisestä. Työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen/yhdysmiehen tehtävien yhdistämisestä voivat henkilöstöryhmät sopia lain mukaisesti.

2. Tuotantolaitoksen tai sitä vastaavan toimintayksikön toiminnan olennaisesti laajentuessa tai supistuessa, saa- tetaan työsuojeluorganisaatio vastaamaan muuttunutta tilannetta.

5 §

Työsuojeluyhteistoiminta

1. Työsuojelun käytännön toteuttamistavat sovitaan paikallisesti yhteistoiminnassa. Laajat, työolosuhteisiin vai- kuttavat kysymykset, kuten työtilojen muutokset tai kone- ja laitehankinnat, joihin liittyy työsuojelullisia näkökohtia, on tarkoituksenmukaista käsitellä sovittavalla tavalla asiaa koskevan yt-menettelyn yhteydessä.

2. Muuten työsuojeluyhteistyön toteuttaminen voi- daan järjestää tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden pohjalta työsuojelutoimikunnassa, muussa yhteistyöeli- messä ja linjaorganisaatiossa tapahtuvaksi siten kuin työ- paikan olosuhteet edellyttävät.

6 §

Työsuojeluyhteistoimintatehtävät

Työsuojeluyhteistoiminnassa tulee käsitellä, ellei paikalli-

sesti muuta sovita, seuraavat asiat:

- vuosittain toimintasuunnitelma

- työolosuhteiden tilaa, työsuojelututkimusten ja tarkas- tusten tarvetta

- työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä

kysymyksiä

- työolosuhteisiin vaikuttavia muutos- ja uudistussuunni- telmia, ennakoiden mahdolliset ongelmat

- työsuojeluun liittyvän koulutuksen, työnopastuksen ja perehdyttämisen järjestämistä

- työterveyshuollon toteutusta ja kehittämistä

- toimenpiteitä havaittujen epäkohtien poistamiseksi

- työsuojeluun liittyvän tarpeellisen aineiston han-kintaa

- sisäisen työsuojelutarkastuksen toimeenpanoa

- lausuntojen antamisen tarvetta

- työkykyä ylläpitävän toiminnan toteuttamista yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstöhallin- non kanssa

- tiedonkulun toteutusta työsuojeluasioissa

- työsuojelun yleistä kehittymistä.

7 §

Säädöskokoelmat

Työsuojeluyhteistyön osapuolille hankitaan työnantajan toimesta säädöskokoelma, joka käsittää työturvallisuus- ja työsuojelulainsäädännön.

TYÖSUOJELUSOPIMUS - Erityinen osa

1 §

Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala

1. Sopimuksen tarkoituksena on työsuojelutoiminnalle myönteisen hengen aikaansaaminen sekä työnantajien ja toimihenkilöiden yhteistyön edistäminen.

2. Yhteistyöhön osallistuvien henkilöiden tulee olla hy- vin perehtyneitä toimihenkilöiden työsuojelukysymyksiin.

3. Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovit- tu, noudatetaan työsuojelun valvonnasta ja muutoksen- hausta työsuojeluasioissa annettua lakia ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta, jotka eivät ole tämän so- pimuksen osia.

2 §

Ajankäyttö ja lisäkorvaus

1. Työsuojeluvaltuutettu suorittaa tehtävänsä työajalla. Ajankäyttö sovitaan työnantajan kanssa. Poikkeuksellisesti, tehtäväänsä liittyvän tapahtuman vuoksi, työsuojeluval- tuutetulla on oikeus käyttää työaikaansa tehtävän hoita- miseen myös muuna kuin sovittuna työaikana.

Työajan ulkopuolisista tehtävistä työsuojeluvaltuutetun tulee sopia työnantajan kanssa etukäteen, mikäli se on mahdollista.

2. Jos 1 momentissa mainittu henkilö suorittaa työn- antajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityö- korvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisä- korvauksesta, ellei tehtävä johdu työsuojeluviranomaisen määräyksestä tai sattuneesta tapaturmasta.

3. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluval- tuutetun tehtävän hoitamisesta lisäkorvaus, joka mää- räytyy työsuojeluvaltuutetun edustaman henkilömäärän mukaan.

Toimihenkilöiden lukumäärä	Lisäkorvaus e/kk
10 - 24	40
25 - 50	50
51 - 100	60
101- 200	70
201- 400	80
yli 400	90

Muutoin lisäkorvaukseen noudatetaan, mitä luottamus- miehelle maksettavasta lisäkorvauksesta on työehtosopi- muksen 10 luvussa määrätty.

3 §

Toimitilat

Työnantaja järjestää työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksen- mukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säi- lyttämiseen ja antaa tarvittaessa tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

4 §

Työsuhdeturva

1. Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimen- pidettä saa kohdistaa työsuojeluvaltuutettuun, ellei tuo- tantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan.

Mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuutetul- le voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

2. Työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei työsuo- jeluvaltuutettua saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden toimihenkilöiden suostumusta, joita hän edustaa.

3. Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Työsuoje- luvaltuutetun työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoi-

tuksesta huolimatta jättänyt noudattamatta vuoden 1970 työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan velvoitteita.

4. Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työ- suojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme viikkoa ennen vaalin toimitta- mista ja päättyy muun kuin vaalissa työsuojeluvaltuutetuk- si valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työsuo- jeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen työsuojeluvaltuutetun tehtävänsä päät- tymisen jälkeen.

5. Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vähintään 10 ja enin- tään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samo- jen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2

§:ssä on säädetty.

Milloin tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimintayksi- kössä säännöllisesti työskentelevien henkilöiden yhteis- määrä on 20 tai vähemmän, on korvaus vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka.

6. Työsuojeluasiamiestä ei saa irtisanoa työsuojeluasi- amiehen tehtävien hoitamisen johdosta.

5 §

Erimielisyyksien ratkaiseminen

Ellei tämän sopimuksen soveltamisesta työpaikalla synty- nyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, nouda- tetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI

(Ylte)

Mikäli jompikumpi osapuoli sitä edellyttää, on laadittava yrityskohtainen hoitoonohjaussopimus hoitoonohjausso- pimusmallin pohjalta.

Yritys Oy:n suositus hoitoonohjaussopimukseksi

1. Yrityksen palveluksessa oleva työntekijä, jolle on kehittynyt tai selvästi kehittymässä jatkuvasta päihteiden, ennen kaikkea alkoholin liikakäytöstä sosiaalinen tai tervey- dellinen ongelma, joka haittaa muun muassa hänen työn- tekoaan, pyritään ohjaamaan hoitoon tämän sopimuksen mukaisesti.

2. Tavoitteena on rohkaista hoitoon hakeutumista si- ten, että ongelma ei johtaisi toimenpiteisiin, jotka saattavat aiheuttaa työsuhteen päättymisen tai muita yksilön kannal- ta haitallisia seuraamuksia. Hoitoon hakeutumista ei pidetä työsuhteen lakkauttamisperusteena.

3. Hoitoon ohjaaminen toteutetaan siten, että jokaisel- le ilmoitetaan tiedot käytettävissä olevista hoitopaikoista ja -muodoista sekä työpaikan hoitoonohjauksessa neuvova yhteyshenkilö.

4. Hoitoonohjaus toteutetaan ensisijaisesti työntekijän omasta aloitteesta ja toissijaisesti työnantajan aloitteesta, kun tämä joutuu harkitsemaan työsuhteeseen kohdistuvia toimenpiteitä.

5. Jokaisessa hoitoonohjaustilanteessa selvitetään erikseen hoitoonohjattavan, hoitopaikan ja yhteyshenkilön kesken, tarvittaessa työnantajan kanssa, soveliain tarjolla olevista hoitovaihtoehdoista. Samalla selvitetään työnteki- jän mahdollisuudet saada hoidon ajalta taloudellista tukea sosiaalivakuutusjärjestelmästä.

6. Työntekijän hakeuduttua vapaaehtoisesti laitoshoi- toon, hänelle maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti

sairausajan palkkaa laitoshoidon alkamisesta lukien, jos hoidosta on sovittu työnantajan kanssa.

7. Yhteyshenkilön tehtävistä hoitoonohjauksessa huo- lehtii yrityksen työterveyshuolto/tehtävään suostumuk- sensa mukaisesti valittu yhteyshenkilö.

8. Yhteyshenkilö suorittaa käytännön hoitoonohjaus- toimet, joita ovat muun muassa ajantilaus, paikanvaraus ja ehkä tarpeellinen yhteydenpito työnantajaan tai yhdysmie- heen. Jokaisella on mahdollisuus keskustella luottamuksel- lisesti hoitoonohjaamisen mahdollisuuksista ja muista hoi- toon liittyvistä käytännön tekijöistä yhteyshenkilön kanssa.

9. Työntekijän kanssa niin sovittaessa yhteyshenkilöllä tai työnantajalla on oikeus saada tieto hoitosopimuksen noudattamisesta.

10. Hoitoonohjauksessa mukana oleva ei ilman hoitoon- ohjattavan nimenomaista lupaa saa muille ilmaista tietoon- sa saamiaan henkilökohtaisia seikkoja.

11. Työnantajan harkitessa työsuhteeseen liittyviä toi- menpiteitä päihteiden tässä tarkoitetun väärinkäytön vuoksi, yhteyshenkilöllä on oikeus osallistua kaikkiin neu- votteluihin, ellei työntekijä itse nimenomaan tätä kiellä.

12. Tähän sopimukseen on liitetty luettelo paikallisista hoitomahdollisuuksista. (Kunnan sosiaalilautakunta, A- Klinikka, terveyskeskus, työterveyshuolto, katkaisuasema, mielenterveystoimisto, sairaala, hoitokoti, huoltoala, AA- Ryhmä. Puhelinnumero, osoite, aukioloaika, henkilö, johon voi olla yhteydessä).

13. Tämä sopimus on hyväksytty yrityksen yt-neuvotte- lutoimikunnassa.

MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT

(Ylte)

1. Yleistä

1. Matkalla tarkoitetaan työtehtävien edellyttämää matkustamista työpaikan tai tavanomaisen työalueen ul- kopuolelle.

2. Matkavuorokausi on työmatkan alkamista seuraava 24 tunnin pituinen ajanjakso. Matka alkaa työpaikalta tai erikseen sovittaessa työntekijän asunnolta ja päättyy hä- nen palatessaan jompaankumpaan.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä ottaen huomi- oon toimenpiteet, joihin työnantaja on ryhtynyt oleskelua silmälläpitäen.

2. Korvattava matkustusaika

1. Matkan aikana tehtävään työhön sovelletaan työeh- tosopimuksen työaikamääräyksiä.

2. Säännöllisen työajan puitteissa tapahtuvasta matkus- tamisesta maksetaan ansionmenetyksen korvaus.

3. Mikäli matkustaminen tapahtuu säännöllisen työajan ulkopuolella, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työ- päivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä.

4. Kello 22-07 väliseltä ajalta ei matkustusajan korvaus- ta suoriteta, mikäli matkustajan käytössä on makuupaikka.

5. Perustuntipalkka lasketaan samaa jakajaa käyttäen kuin laskettaessa ylityön perusteena olevaa tuntipalkkaa.

6. Koska matkustamista työn tekemispaikalle ei lueta työaikaan kuuluvaksi ajaksi, matka-aikaa ei siten oteta huo- mioon vuorokautista ylityötä laskettaessa.

7. Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön laskemisen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtuntijärjestelmän mukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärään sellaisi- na matkustuspäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan työ- aikatilastoinnissa lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

8. Mikäli myynti, markkinointi tai siihen verrattavas- sa työssä työntekijän normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta. Tässä momentissa tarkoitetun työntekijän kanssa voidaan ruoka- ja päivärahojen asemesta sopia palkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.

Huomautus:

- Korvausta ei oteta huomioon MDU:n ohjelukuver- tailua suoritettaessa.

- Kohta 8 ei koske VKL-SJL/lehdistön työehtosopi- musta.

3. Matkakustannusten korvaukset Suoranaiset kustannukset

1. Työnantaja korvaa matkasta aiheutuneet kustan- nukset. Suoranaisia kustannuksia ovat matkaliput ja muut työmatkan suorittamisesta aiheutuvat tarpeelliset kustan- nukset.

2. Oman auton käytöstä korvataan sopimuksen koh- dan 7. mukainen valtion matkustussääntöön perustuva kilometrikorvaus.

Päivärahat

3. Päivärahalla korvataan matkasta aiheutuvia korke- ampia elinkustannuksia.

4. Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Mat- kavuorokausi on 24 tunnin jakso matkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä.

5. Mikäli työtehtävien luonne edellyttää matkustamis- ta, ei säännöllisen työajan puitteissa tapahtuvasta liikku- misesta makseta päivärahaa. (Tällaisia tehtäviä ovat mm. toimitustyö, jakelutyö, myyntityö, huoltotyöt ja muut työt, joiden luonne edellyttää liikkumista.)

Kotimaan matkat

6. Kokopäiväraha maksetaan matkalta, joka on kestänyt

yli 10 tuntia.

7. Osapäiväraha maksetaan matkalta, joka kestää yli 6

mutta enintään 10 tuntia.

8. Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaa- vuorokaudesta, joka ylittää viimeisen matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, maksetaan osapäiväraha. Kokopäivä- raha maksetaan, kun vajaavuorokausi ylittyy 6 tunnilla.

9. Päivärahoista vähennetään 50 %, mikäli työnantaja järjestää työntekijälle maksuttomat ateriat. Kokopäivära- han osalta tämä tarkoittaa kahta lämmintä ateriaa ja osa- päivärahan osalta yhtä lämmintä ateriaa.

Ulkomaan matkat

10. Ulkomaan päiväraha maksetaan matkalta, joka on

kestänyt yli 10 tuntia.

11. Ulkomaan päiväraha määräytyy sen maan päivära-

han mukaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matka-

vuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan mukaan, josta kulkuväline on viimeksi lähtenyt tai Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

12. Täyden 24-tunnin matkavuorokauden jatkeena ole- vasta vajaavuorokaudesta, joka ylittää viimeisen matkavuo- rokauden yli 2 tunnilla, maksetaan puolet ulkomaanpäivä- rahasta. Mikäli täysi matkavuorokausi ylittyy yli 10 tunnilla, maksetaan uusi ulkomaanpäiväraha.

13. Päivärahasta vähennetään 50 %, mikäli työntekijä on saanut maksuttoman tai matkalipun tai hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan (täysihoito).

4. Ruokaraha

1. Mikäli matkasta ei tule suoritettavaksi päivärahaa, mutta matka on kestänyt yli 6 tuntia, eikä henkilö ole voi- nut ruokailla tavanomaisessa tai sitä vastaavassa ruokai- lupaikassaan, maksetaan ruokaraha. Tällä määräyksellä ei muuteta yrityskohtaisia käytäntöjä, mikäli ne ovat tarjon- neet paremmat edut.

2. Ruokarahaa ei makseta, mikäli henkilö saa maksut- toman ruoan tai ruokailu on järjestetty lounassetelillä tai vastaavalla.

5. Majoituskustannukset

1. Mikäli työntekijä joutuu majoittumaan eikä työn- antaja ole järjestänyt kohtuulliset vaatimukset täyttävää majoitusta tai makuupaikkaa, majoittumiskustannukset

korvataan seuraavasti:

2. Huoneen käytöstä johtuvat majoituskustannukset korvataan tositteen mukaisesti valtion matkustussäännös- tä ilmeneviin hotellikorvausten enimmäismääriin.

3. Majoituslaskut korvataan tositteen mukaan, mikäli paikkakunnalla ei ole mahdollisuutta yöpyä hotellikorva- usten enimmäismäärien puitteissa.

4. Mikäli henkilö ei esitä majoituksesta laskua työnan- tajalle, maksetaan majoittumiskustannusten sijasta yöpy- misraha.

6. Matkakorvaukset

Päivärahat, hotellikorvaukset ja kilometrikorvaukset ovat samat kuin kulloinkin verovapaiksi vahvistetut enimmäis- määrät (ks. xxx.xxxx.xx).

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

Aika 23.10.2013

Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki

Läsnä

Xxxxx Xxxxx

Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx

edustaen VKL:a

”

sihteeri

Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxx Xxxxxx

Xxxx Xxxxxxxxxxx

Xxxx Xxxxx

Xxxxxx Xxxxxxxxx

edustaen SJL:a ”

”

puheenjohtaja

Päätettiin uudistaa kustannustoimittajien 1.10.2011 solmittu työehtosopimus 1.11.2013 alkaen seuraavin muutoksin:

1 Sopimuskausi 1.11.2013 – 30.11.2016

Keskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013–2016/2017. Tällä pöytäkirjalla allekirjoittaneet liitot sopivat em. sopimuksen mukaisesta neuvottelutuloksesta sopimuskaudeksi 1.11.2013-30.11.2016. So- pimuskausi jakautuu kahteen jaksoon, joista ensimmäinen kestää 1.11.2013–31.10.2015 (24 kuukautta) ja toinen 1.11.2015

– 30.11.2016 (13 kuukautta).

2 Ensimmäisen jakson palkankorotukset

2.1 Palkkojen korottaminen 1.3.2014

Henkilökohtaisia kuukausipalkkoja korotetaan 1.3.2014 alkaen 20 €. Osa-aikaisilla työntekijöillä korotus suhteutetaan työ- aikaan.

Vähimmäispalkat

Vähimmäispalkkoja korotetaan 20 € kutakin.

2.2 Palkkojen korottaminen 1.3.2015

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.3.2015 alkaen 0,4 %:lla.

Vähimmäispalkat

Vähimmäispalkkoja korotetaan 0,4 %:lla.

3 Toisen jakson palkankorotus

Osana sopimusratkaisua noudatetaan soveltuvin osin keskusjärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimuksen kohtia 2.3 ja 2.4 siten, että liitot sopivat toisen jakson palkankorotuksesta 15.6.2015 mennessä.

Palkkaratkaisu mitoitetaan 12 kuukauden jakson mukaan ja palkkaratkaisu suhteutetaan 13 kuukauden mukaan.

Mikäli liittojen välisissä neuvotteluissa ei päästä määräaikaan mennessä yksimielisyyteen, kummallakin liitolla on oikeus irtisanoa sopimus päättymään ensimmäisen sopimusjakson lopussa neljän kuukauden irtisanomisajalla.

4 Jäsenmaksujen tilittäminen

Liitot sopivat, että jäsenmaksujen perintää ja tilitystä koskeva luvun 7.1 määräys 2 muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Pidätetyt jäsenmaksut tilitetään palkanmaksupäivänä, kuitenkin viimeistään palkanmaksua seuraavan kuukauden 15. päi- vään mennessä. Jäsenmaksu peritään kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkasta, myös loma-, sairaus-, äitiys- ja isyys- vapaan palkasta.

5 Kertausharjoitukset

Liitot sopivat, että kertausharjoituksia koskeva luvun 7.4 määräys muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Kertausharjoituksen ja täydennyspalveluksen ajalta on työntekijä oikeutettu saamaan palkkansa olosuhdelisineen, josta kuitenkin voidaan vähentää valtion maksama reserviläis- tai täydennyspalveluspalkka, mutta ei kertausharjoitus- tai täy- dennyspalveluspäivärahaa.

6 Opintoihin liittyvä harjoittelu

Liittojen välillä selvitetään 31.1.2015 mennessä yliopistoharjoittelijoiden käyttöä ja palkkausta alan yrityksissä tavoitteena kehittää harjoittelupalkkajärjestelmä, jonka mukaisesti yliopistoharjoittelijoita voidaan käyttää yrityksissä.

Tähän liittyen 1.11.2013-31.1.2015 saakka on voimassa määräys, jonka mukaan yliopiston tai korkeakoulun harjoittelujär- jestelmään liittyvässä, tänä ajanjaksona alkavissa harjoitteluissa työehtosopimuksen mukaisista harjoittelupalkoista voidaan poiketa työsopimuksella siltä osin, kun opiskelija voi sisällyttää ko. harjoittelujakson tutkintoonsa, enintään kuitenkin kolmen kuukauden ajan. Tällöinkin palkan on oltava vähintään 1.458e/kk. Mikäli työehtosopimuksen mukaisesta vähimmäispalkasta poiketaan, tulee työnantajan toimittaa sopimuksesta kopio luottamusmiehelle.

7 Palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmä

Liittojen välinen työryhmä selvittää sopimuskauden aikana mahdollisuutta uudistaa kustannustoimittajien palkkausjärjes- telmää.

8 Henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen arviointi

Henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen arviointijärjestelmien käyttöönottoa edistetään liittojen välillä sopimus- kauden aikana.

9 Irtisanomissuojasopimus

Perustetaan liittojen välinen työryhmä uudistamaan sopimusta irtisanomisesta ja lomauttamisesta.

10 Ylten editio

Perustetaan työryhmä, joka teknisenä editiona käy läpi ns. ylte-merkinnät alan eri työehtosopimuksissa.

11 Työhyvinvointi

Liitot edistävät työhyvinvointia alan yrityksissä. Liitot hankkivat ja jakavat tietoa työhyvinvoinnista, tutkimustuloksista ja hyvistä käytännöistä. Tavoitteena on tarjota toimintamalleja ja työkaluja yritysten työsuojeluyhteistoimintaan.

Erityisesti liitot toteavat seuraavaa:

– Toimintatapojen muutoksessa tulee ottaa huomioon pitkäjänteinen henkilöstösuunnittelu, jossa huomioidaan resursoinnin riittävyys, osaamisen kehittäminen ja avoin vuorovaikutus. Yhteistoiminnassa käsitellään koulutus- ja tasa-arvosuunnitelmat.

– Hyvään esimiestoimintaan kuuluu mm. työnsuunnittelu ja resursointi, työntekijäkohtainen työtehtävien priorisointi

sekä tavoite- ja kehityskeskustelut.

– Yksilön työhyvinvointia ja jaksamista parantaa osaamisesta huolehtiminen, työkyvyn ylläpitäminen, työuupumuksen ehkäisy, epäasialliseen kohteluun tai käyttäytymiseen puuttuminen, erilaisten vaarojen arviointi sekä mahdollinen kuntoutus.

– Työsuojeluyhteistoiminnassa käsitellään työaikoihin liittyviä käytäntöjä ja seurantaa sekä esimerkiksi työaikapank- kijärjestelmien tuomia mahdollisuuksia. Erityisesti tulee seurata yötyötä tekevän henkilöstön jaksamista ja erityistar- peita.

– Ikäjohtamismallien laatimisessa liitot suosittelevat käyttämään apuna esimerkiksi julkaisua ”Työkaarimallilla kohti pidempiä työuria – Opas ikäohjelman laatimiseksi 31.5.2013”.

– Työhyvinvointiin liittyvän koulutuksen osalta liitot suosittelevat tutustumaan esimerkiksi työhyvinvointikortti –kou- lutukseen.

Tietoa työhyvinvoinnin kehittämisestä:

- Liittojen kotisivut

- xxx.xxx.xx

- xxx.xxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxxxxx_xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxx

- xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx

- xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx

- xxx.xxx.xx

- xxx.xxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxx

- xxx.xxxxxxxxxx.xx/xx/xxxxxxxxxxx

- xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx

- xxx.xxxxxxxx0000.xx

- xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx

12 Purkava ehto

Keskusjärjestöt arvioivat työllisyys- ja kasvusopimuksen kattavuutta ja hallituksen ilmoittamia sopimuksen syntymistä tuke- xxx xxxxxxxxxxxxx 00.00.0000. Mikäli keskusjärjestöt eivät sitoudu työllisyys- ja kasvusopimukseen, tämä sopimus raukeaa.

Mikäli tämä neuvottelutulos raukeaa, voimassa oleva sopimus jatkuu 15.11.2013 saakka.

Vakuudeksi

Xxxx Xxxxxxxx sihteeri

VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO

TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA

VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

Aika 26.1.2015

Paikka Suomen Journalistiliiton toimisto, Säästöpankinranta 2

Läsnä

Xxxx Xxxxxxxx VKL

Xxxxx Xxxxxx SJL

Liittojen välillä on 26.1.2015 sovittu opintoihin liittyvää harjoittelua koskevan määräyksen uudistamisesta seuraavasti:

Opintoihin liittyvä harjoittelu

Sopimuskauden loppuun saakka on voimassa määräys, jonka mukaan yliopiston tai korkeakoulun harjoittelujärjestel- mään liittyvässä, tänä ajanjaksona alkavissa harjoitteluissa työehtosopimuksen mukaisista harjoittelupalkoista voidaan poiketa työsopimuksella siltä osin, kun opiskelija voi sisällyttää ko. harjoittelujakson tutkintoonsa, enintään kuitenkin kolmen kuukauden ajan. Tällöinkin palkan on oltava vähintään 1.503/kk. Mikäli työehtosopimuksen mukaisesta vä- himmäispalkasta poiketaan, tulee työnantajan toimittaa sopimuksesta kopio luottamusmiehelle.

Liitot tarkastelevat sopimuskauden aikana harjoittelijapalkkajärjestelmän toimivuutta sekä yliopisto- ja korkeakoulu- harjoittelijoiden käyttöä ja palkkausta yrityksissä tavoitteena kehittää harjoittelupalkkajärjestelmä, jonka mukaisesti yliopisto- ja korkeakouluharjoittelijoita voidaan käyttää yrityksissä.

VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

Aika 17.6.2015

Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki

Läsnä

Xxxxx Xxxxx	edustaen VKL:a
Xxxxxxx Xxxxx	”	sihteeri
Xxxxx Xxx	edustaen SJL:a	puheenjohtaja
Xxxxx Xxxxxx	”

Todettiin, että liittojen välillä on voimassa 23.10.2013 solmittu työehtosopimus, joka on voimassa 30.11.2016 asti. Allekirjoituspöytäkirjan 3 kohdassa on sovittu, että liitot sopivat toisen jakson (1.11.2015–30.11.2016) palkankoro- tuksesta 15.6.2015 mennessä.

Liitot ovat sopineet, työehtosopimuksen pysyessä muilta osin ennallaan, seuraavaa:

1 Palkkojen korottaminen 1.11.2015

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus on 17 euroa kuukaudelta kuitenkin vähintään 0,47 prosenttia.

Vähimmäispalkat

Vähimmäispalkkoja korotetaan 17 eurolla. Uudet vähimmäispalkat ovat

Harjoittelijat	2.019 €
AT 1	2.268 €
AT 2	2.513 €
AT 3	2.785 €

Osa-aikaisilla työntekijöillä korotus suhteutetaan työaikaan. Korotussääntö ratkaistaan täyden työajan palkan mukaan.

Vakuudeksi

Xxxxxxx Xxxxx sihteeri

VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO

ASIAHAKEMISTO

A.
Adoptio	6.3
Alallaolo	5.1, 7.7, 13
Alkoholi	16
Allekirjoituspöytäkirja	18
Ammatillinen

kehittämisohjelma (KAKO) 13

Ammatillinen koulutus 12, 13

Ansiomenetyksen kor-

vaaminen 6.2, 6.8, 10.7, 15.2

Apuraha 7.7

Arkipyhä 3.2, 3.5

Aseeton palvelu 7.2

Asevelvollisuus 7.2, 7.3

Asiantuntijatehtävät 4.1

Ateriakorvaus 12, 17.4

Ay-koulutus 12.5

Ennakonpidätys 7.1

Erimielisyyksien

selvittely 8.1, 8.2, 8.4

Isyysvapaa 6.5

Itsenäisyyspäivä 3.2

Jouluaatto 3.2

1. joulupäivä 3.2

Juhannusaatto 3.2

Järjestötehtävät 7.6

Jäsenmaksujen perintä 7.1

Jäsenmaksut 7.1

KAKO 13

Kertausharjoitukset 7.3

Kilometrikorvaus 17.3, 17.6

Koeaika 2.1

Kokoontuminen työpaikalla 7.4

Koulutus 12, 13

Koulutussuunnitelma 13.1

Koulutustoimikunta 12.3

Kuolema 6.8

Kuukausipalkan jakaja 3.4, 5.1

Matkajärjestelyt 17.1

Matkakustannukset 17.3

Matkavuorokausi 17.1, 17.3

Matkakustannukset 17.3

Matkustamisaika 17.2

Merkkipäivä 6.8

Muutokset työtehtävissä 2.2

Määräaikaiset työsopimukset 2.1

Neuvotteluesitys 8.2, 9, 11

Neuvottelujärjestys 8.2

Neuvotteluvelvollisuus 11

Opetustehtävät 7.7

Opintomatka 7.7

Opintovapaa 7.7, 12

Paikallinen sopiminen 8.1, 11, 14

L.		Paikalliset sopimukset 3.1 3.4, 3.5, 3.7, 5.1, 5.2, 5.3, 8.1	, 3.3,
		Palkanmaksu	4.3
Lapsen sairaus	6.7	Palkaton vapaa	7.7
Lepoajat	3.3	Palkkaus	4
Liikkeen luovutus	11	Perheenlisäys	6.7
Liukuva työaika	3.1	Perhevapaat	6
Loman ansainta	5.1	Perusluokitus	4.1
Loman antaminen	5.1	Purku	10, 11
Lomapalkan korotus	5.2	Päivystys	3.7

Freelance-toimittajat 5.1, 10

Harjoittelijat 4.1, 4.2

Hautajaiset 6.8

Helatorstai 3.2

Henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen arviointi 4.4

Lomapalkka 5.1

Lomautus 11

Henkilöstön edustaja	9
Hoitoonohjaus	16
Hoitovapaa	6.4
Hotellikorvaus	17.5, 17.6
Hyvä neuvottelutapa	s. 5
Hälytysluonteinen työ	3.6
Hälytysraha	3.6
Hääpäivä	6.8
I.
Irtisanominen	7.8, 8.2, 11
Irtisanomisajan laiminlyönti	11
Irtisanomisajat	7.8, 11
Irtisanomisen peruste	11
Irtisanomisilmoitus	11

Lomautusilmoitus 11

Lomautusilmoitusajan

Loppiainen	3.2	R.
Luottamusmiehen lisäkorvaus	10.8
Luottamusmiehen		Raskaus	6.3, 11
työsuhdeturva	10.4	Rauhanturvaamistehtävät	7.2
Luottamusmies	3.1, 10	Ruokailutauko	3.3
Luottamusmiesvaalit	10.3	Ryhmähenkivakuutus	7.5
Luottamusmiesvapaa	10.7
Lyhyt tilapäinen vapaa	6.8
Lääkärissäkäynti	6.2	S.
		Sairaus	6.1, 6.6, 6.7
M.		Sairausajan palkka	6.1
		Sairauspäiväraha	6
Majoituskustannukset	17.5	Sairausvakuutuskorvaukset	6.6
Matka-ajan korvaus	17.3	Siirtyminen toisiin tehtäviin	2.2

laiminlyönti 11

Päivärahat 17.3, 17.6

Pääluottamusmies 10

2. pääsiäispäivä 3.2

Siviilipalvelus 7.2

Sopimuksen soveltamisala 1.1

Sopimuksen voimassaolo 1.2

Sunnuntai 3.3, 3.5

Sunnuntaityö 3.5

Sunnuntaityökorotus 3.5

Syntymäpäivä 6.8

Säännöllinen työaika 3.1

Säästövapaa 5.1

Vapunpäivä 3.2

Varallaolo 3.6

Viikkolepo 3.3

Viikkoylityö 3.2, 3.4

Voimassaolo 1.2

Vuorokausilepo 3.3

Vuorotyö 5.3

Vuosiloma 5.1, 7.6, 7.7

Vuosilomapalkka 5.1

Vuosiloman siirtäminen 5.1

Vähimmäispalkka 4.2

Välimiehet 8.1, 8.2, 8.3

Takaisinottaminen 11

Talviloma 5.3

Talvilomakorvaus 5.3

Talvilomapalkka 5.3

Tapaninpäivä 3.2

Tapaturma 6.1

Tehtävien vaativuus 4.1

Tietojen antaminen

luottamusmiehelle 10.6

Toimitusosasto 10

Tuntipalkka 3.4, 3.6

Työaika 3

Työaikapankki 3.7

Työkyvyttömyys 6.1

Työpaikkaterveydenhuolto 6.2

Työrauha 8.2, 8.5

Työsopimus 2.1, 2.2

Työsuhteen ehtojen

muuttaminen 2.2

Työsuojelu 14, 15

Työsuojeluasiamies 14.3, 15.4

Työsuojelukoulutus 12.5

Työsuojelupäällikkö 14.1

Työsuojeluvaltuutettu 14.1, 14.2, 15

Työsuojeluvaltuutetun

lisäkorvaus 15.2

Yhteistoiminta 9, 14.4, 14.5

Yhteistoimintamenettely 9

Yksi ylityökäsite 3.4

Ylityö 3.4

Ylityökorvaus 3.5

Yrityskohtainen erä 4.2

Yt-laki 9

Yöpymisraha 17.5, 17.6

Ä.

Yötyö 5.3

Äitiysvapaa 3, 6.3, 6.4, 11

Äitiysvapaan palkka 6.3

Äitiyspäiväraha 6.3, 6.4, 6.6

Äitiysraha 6.3, 6.6

Työtuntijärjestelmä	3.1
Työvoiman vähentämisjärjestys	11
Työvuorojärjestelmä	3.1
U.
Ulkomaan päiväraha	17.3, 17.6
Uudelleen sijoittaminen	11
Uudenvuodenaatto	3.2
Uudenvuodenpäivä	3.2
V.
Valvontavelvollisuus	8.4
Vanhempainvapaa	6.4
Vapaapäivä	3.2

VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO SJL

Helsinki • 2013

Document Metadata

Table of Contents

VIESTINNÄN KESKUSLIITON

Document Metadata