ELOKUVATEATTEREITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
ELOKUVATEATTEREITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
1.3.2017–
29.2.2020
ELOKUVATEATTEREITA
koskeva työehtosopimus 1.3.2017–29.2.2020
Sisältö
2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus 4
6 § Muutokset näytäntöluvuissa 6
8 § Yli- ja sunnuntaityökorvaus 8
18 § Jäsenmaksujen periminen 15
22 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 18
23 § Sopimuksen voimassaoloaika 18
Aika 26.10.2017
Paikka Helsinki, Eteläranta 10
Läsnä Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n edustajat
1 § Sopimuksen uudistaminen
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välinen elokuvateattereita koskeva työehtosopimus uudistetaan seuraavin muutoksin.
2 § Sopimuskausi
Sopimuskausi on 1.3.2017 – 29.2.2020 ja se koostuu kolmesta sopimusjaksosta. Ensimmäinen sopimusjakso on 1.3.2017–28.2.2018
Toinen sopimusjakso on 1.3.2018–28.2.2019
Kolmas sopimusjakso on 1.3.2019–29.2.2020
3 § Palkkaratkaisu
Ensimmäinen sopimusjakso
Työehtosopimukseen ei tehdä palkkoja tai muita kustannusvaikutteisia työeh- toja koskevia muutoksia ajalla 1.3.2017–28.2.2018. Poikkeuksena ovat 3. kohdassa olevat rakenteelliset muutokset, jotka tulevat voimaan 1.10.2017.
Toinen ja kolmas sopimusjakso
Palkkaratkaisu määräytyy 1.3.2018–28.2.2019 ja 1.3.2019–29.2.2020 alkaen tai lä- hinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien laskentamallilla, joka määräytyy seuraavasti.
Palkankorotusten arvo on seuraavien työehtosopimusten 31.12.2017 ja 31.12.2018 mennessä tiedossa olevien työehtosopimusratkaisujen kustannusvaikutusten keskiarvo ottaen huomioon sopimuskausien pituudet:
• Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Metallityö- väen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry)
• Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (TEAM Teollisuusalojen ammatti- liitto ry ja Kemianteollisuus ry).
Jos toisella tai kummallakaan em. alalla ei ole 31.12.2017 tai 31.12.2018 mennessä sovittu neuvotteluratkaisua, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkan- tarkistusten toteuttamisajankohdan ja -tavan mahdollisista muutoksista.
Verrokkialojen korotusten määrää laskettaessa huomioidaan se kustannusvaiku- tus, jolla kyseinen ala on sopinut esimerkiksi työehtosopimuksensa rakenteelli- sista teksteistä/muutoksista. Tällaisten rakenteellisten muutosten vaikutuksesta korotuksen määrään sovitaan yhteisesti.
Mikäli osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen palkankorotuksen määrästä 31.1.2018 tai 31.1.2019 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yh- den jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan.
Osapuolet voivat sopia myös mainitun kustannusvaikutuksen käyttämisestä työ- ehtosopimuksen laadullisiin ja palkkausta koskeviin rakenteellisiin muu-
toksiin.
4 § Muut asiat
4.1. Työaika
Vapaat (10 §)
Jouluaatto ja juhannusaatto ovat työntekijälle vapaat, eikä niitä lasketa va- paavuoroiksi, paitsi milloin työntekijän vapaavuoro sattuu kyseiseksi päiväksi. Vapaista voidaan poiketa luottamusmiehen kanssa paikallisesti sopien (21§).
Pääsiäislauantaina ja vapunaattona tehdyiltä tunneilta maksetaan koko työvuo- ron ajalta lauantai-iltalisän (55%) suuruista lisää.
Vapunpäivän työaika voi alkaa aikaisintaan klo 14:00. Alkamisajasta voidaan poi- keta luottamusmiehen kanssa paikallisesti sopien (21§).
4.2. Sairausajan palkka
Ilmoitus lyhytkestoisesta sairauspoissaolosta
Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käytössä omailmoitus menettely. Omailmoitusmenettely tarkoittaa työntekijän mah- dollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työky- vyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja. Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä.
Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työn- antaja voi aina pyytää työntekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja palkan- maksuvelvollisuuden edellytyksenä lääkärinlausunnon työterveyslääkäriltä tai muulta nimeämältään lääkäriltä.
4.3. Työryhmät Selkoteksti-työryhmä
Osapuolet perustavat työryhmän jonka tavoitteena on korjata vanhentuneet kä- sitteet ja kirjaukset vastaamaan nykylainsäädäntöä ja yleisiä olemassa olevia kä- sitteitä. Tavoiteaikataulu sopimuskauden ensimmäinen vuosi.
Työnvaativuus-työryhmä
Osapuolet sopivat käyvänsä läpi alkoholilainsäädännön muutoksesta johtuvat vaikutukset työn vaativuuteen ja palkkatasoon jatkuvan neuvottelun periaat- teen mukaisesti sopimuskauden aikana.
Keskusjärjestösopimus-työryhmä
Nykyinen työehtosopimus sisältää Palvelutyönantajien ja Suomen Ammattiliit- tojen Keskusjärjestön välillä solmitun luottamusmiessopimuksen. Osapuolet neuvottelevat sopimuskauden aikana missä muodossa ja minkä sisältöisenä em. sopimuksessa PALTAn ja PAMin välillä sovituin soveltamisohjein sovitut asiat kirjataan elokuvateatterialan työehtosopimukseen.
Helsingissä 26. päivänä lokakuuta 2017
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY
Tällä työehtosopimuksella määrätään Palvelualojen työnantajaliitto PALTAn jäsenteattereiden palveluksessa olevien Palvelualojen ammattiliittoon jäseninä kuuluvien elokuvateatterityöntekijäin työ- ja palkkaehdot.
2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus
1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä.
2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
3. Jos työntekijä katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräyksiä erotet- tu hänen kuulumisensa vuoksi työntekijäin järjestöön, on hänen ennen kuin muihin toimenpiteisiin ryhdytään, järjestönsä välityksellä pyydettävä tutki- musta asiassa.
3 § Työhön ottaminen
1. Uudelle työntekijälle voidaan sopia työsopimuslain mukainen koeaika, jonka kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aika- na ilmoitus purkamisesta tehtiin.
2. Koeaika on merkittävä työsopimukseen.
3. Työsopimus tehdään kirjallisesti.
Pöytäkirjamerkintä
Osapuolet suosittavat työsopimuksen tarkistamista työsuhteen ehtojen oleellisesti muuttuessa.
4. Osa-aikaiselle työntekijälle tarjotaan mahdollisia lisätöitä työsopimuslain mukaisesti. Tästä laaditaan yrityskohtainen soveltamisohje.
4 § Työsuhteen päättyminen
1. Työsuhteen päättyessä noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuk- sen seuraavia irtisanomisaikoja:
• 14 päivää, jos työsuhde on kestänyt enintään yhden vuoden,
• 1 kuukausi, jos työsuhde on kestänyt yli yhden vuoden, mutta enintään 4 vuotta,
• 2 kuukautta, jos työsuhde yli 4 vuotta enintään 8 vuotta,
• 4 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 8 vuotta enintään 12 vuotta,
• 6 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 12 vuotta.
Työntekijän päättäessä työsuhteen on irtisanomisaika:
• 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta,
• 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta.
2. Tilapäistä tai määrättyä työtä varten palkatun työntekijän työsuhde päättyy irtisanomisaikaa noudattamatta.
5 § Työaika
1. Työaika on enintään keskimäärin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Paikallisesti sopien (TES 21§ Paikallinen sopiminen) voidaan tehdä säännöl- lisenä työnä enintään 12 tuntia päivässä ja 48 tuntia viikossa siten, että se ta- soittuu enintään 52 viikon tasoittumisjakson aikana enintään keskimäärin 40 tuntiin viikossa.
Jos työpaikalla on luottamusmies, paikallinen sopiminen toteutetaan työn- antajan ja luottamusmiehen kesken.
2. Ellei paikallisesti toisin sovita, työvuoroluettelo laaditaan, kun elokuvateatte- rikohtaisesti koko- ja osa-aikaisten työntekijöiden lukumäärä on vähintään 6 työntekijää.
Työvuoroluettelo saatetaan työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Työvuoroluettelosta ilmenee työntekijän työ- ja vapaapäivät sekä työvuorot. Edellä mainittujen työvuorojen aloitus- ja lopetusajankohdat ilmoitetaan kun elokuvateatterin ohjelmisto on valmistunut kyseiselle ajanjaksolle.
Työvuoroluettelossa olevaa työvuoroa voidaan muuttaa joko työnantajan ja työntekijän yhteisellä sopimuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä paina- vasta syystä.
3. Ellei paikallisesti toisin sovita, tasoittumisjärjestelmää ei laadita.
4. Työvuorokausi alkaa kello 06.00. 8 §:n 2. kohdan mukaisia korvauksia makse- taan kuitenkin asianomaisina päivinä klo 00.00 alkaen.
5. Mikäli työpäivän pituus ylittää 6 tuntia, voidaan työaikalain 28 §:n mukainen lepoaika toteuttaa siten, että työntekijälle annetaan tilaisuus aterioida työn ohessa.
6. Muut tauot järjestetään teatterikohtaisella toimintamallilla.
7. Avausvuorossa olevan tai olevien elokuvateatterityöntekijöiden työaika alkaa viimeistään 30 minuuttia ennen ensimmäisen näytännön alkua. Sulkemisvuorossa olevan työntekijän työaika päättyy kun viimeinen elokuva on loppunut, viimeinen asiakas poistunut tiloista sekä tarvittavat lopetustoi- met on suoritettu.
Xxxxxxxxx vastuussa olevan elokuvateatterityöntekijän vähimmäistyöaika on näytäntöpäivän ensimmäistä näytäntöä kohti 1 tunti, multiplex-teattereissa kuitenkin 1 tunti 30 minuuttia. Esitystekniikasta vastuussa olevan elokuva- teatterityöntekijän vähimmäistyöaika on 2 tuntia 30 minuuttia.
8. Harjoittelijan ja siivoojan työaika määräytyy työnsuoritukseen kuluvan tunti- määrän mukaan.
Alle neljän tunnin työvuoroja ei käytetä, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.
9. Ylimääräisellä näytännöllä tarkoitetaan näytäntöä, joka on teatterin säännölli- sen, työtuntijärjestelmässä ilmoitetun näytäntöajan ulkopuolella tai sellaista työtuntijärjestelmään sisältyvää näytäntöä, joka ei välittömästi liity muihin saman päivän näytäntöihin.
Ylimääräisen näytännön esitysoikeutta tarjotaan ensisijaisesti henkilökun- nalle, joka muutoinkin on töissä asianomaisena päivänä.
6 § Muutokset näytäntöluvuissa
1. Näytäntöluvun ja -ajan vähentämisestä, jos se vähentää työaikaa enintään 1 tuntia päivässä, tai näytäntöluvun ja -ajan lisäämisestä, on ilmoitettava työn- tekijälle viimeistään sen viikon ensimmäisenä arkipäivänä, jolloin työaika muuttuu.
Muissa työaikaa lyhentävissä tapauksissa muutoksesta on ilmoitettava vä- hintään kahta viikkoa ennen.
Ilmoitusajoista voidaan paikallisesti sopia toisin.
Tämän pykälän tarkoittama näytäntöluvun muutos ei ole yhteistoimintalain 6 §:n mukainen neuvotteluasia.
1. Elokuvateatterityöntekijän palkka määräytyy tuntipalkkana.
Elokuvateatterityöntekijän palkka määräytyy tehtävien vaativuuden ja hen- kilökohtaisten perusteiden mukaisesti.
Elokuvateattereissa työt jaetaan kahteen vaativuustasoon.
VAATIVUUSTASO 1 | VAATIVUUSTASO 2 |
Vaativammat ja vastuullisemmat tehtävät jotka käsittävät koko- naisvastuun teatterin konehuo- neen töistä oheistehtävineen | Tehtäviin kuuluu muut eloku- vateattereissa tehtävät työt |
Vähimmäispalkat 1.5.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta
VAATIVUUSTASO 1 | VAATIVUUSTASO 2 |
1.5.2018 | 1.5.2018 |
8.96 €/tunti | 8.62 €/tunti |
1.5.2019 | 1.5.2019 |
9,10 €/tunti | 8,76 €/tunti |
2. Keskimääräistä suuremmasta työtehosta, ammattitaidosta ja työpanoksesta työn- tekijälle maksetaan tehtäväkohtaista lisää. Pätevyysarvioinnissa on otettava huo- mioon tehtävien monipuolisuus, vastuullisuus, määrä sekä työpanos.
Huomioon on otettava työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet, mm. aloite- kyky, ammattiinsaperehtyneisyys, erikoisosaaminensekätaitavaasiakaspalvelu.
3. Kokemuslisä lasketaan työntekijän henkilökohtaisesta palkasta (vähimmäispalk- ka + tehtäväkohtainen lisä).
Kokemuslisän suuruus 1.4.2011 alkaen ovat olleet:
• 2 vuoden jälkeen 4.5 %
• 5 vuoden jälkeen 8.0 %.
4. Työntekijöiden kokemus kertyy alalla olosta seuraavasti:
kuukauden työvuorot vähintään 14/112t = 1 kuukausi kuukauden työvuorot 9–13/72-104t = 0,75 kuukautta
kuukauden työvuorot 4-8/32-64t = 0,50 kuukautta
kuukauden työvuorot alle 4/32t = 0,25 kuukautta
Työvuorojen kertymistä seurataan kuukausittain ja kokemuslisää aletaan maksaa em. laskentatavan mukaan kertyneiden kokemusvuosien täyttymistä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.
5. Tehtävän muuttuessa pysyvästi tai tilapäisesti vähintään 3 kuukauden ajaksi, tarkistetaan tehtäväkohtaista lisää joko ylös tai alaspäin. Muutos toteutetaan seuraavan palkanmaksukauden alusta, alaspäin tapahtuva pysyvä muutos kuitenkin vähintään irtisanomisaikaa noudattaen.
6. Harjoittelijan palkka on 85% ao. taulukkopalkasta. Harjoittelija voidaan pal- kata enintään 4 kuukauden ajaksi. Harjoitteluajaksi luetaan kaikki elokuva- teatterialalla työskennelty aika.
7. Arkilauantaina ja kirkollisen juhlapyhän aattona klo 18 jälkeen tehdystä työstä maksetaan työntekijälle 55 % korotettua palkkaa.
Pöytäkirjamerkintä:
Edellä mainittua lisää maksetaan myös vapun ja itsenäisyyspäivän ja uuden- vuodenaattoina tehdystä työstä.
8. Filmien ja mainoksien kuljettamisesta (paitsi teattereissa tapahtuvasta) ke- laus-, huolto, mainostus- yms. työaikaan kuulumattomista lisätöistä ja niistä maksettavista korvauksista sovitaan paikallisesti paitsi milloin tällaisen työn suorittaminen on mahdollista varsinaisen työajan sisällä.
9. Nimetylle ammattiin kouluttavalle sovitaan paikallisesti korvaus.
8 § Yli- ja sunnuntaityökorvaus
1. Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään lainmukaisen säännöllisen työn enim- mäismäärän lisäksi. Mikäli työaika on järjestetty työehtosopimuksen 5 §:n 2 kappaleen mukaisesti keskimäärin 40 tunnin työviikoksi, ylityöksi luetaan työ, jota tehdään työvuorojärjestelmän mukaisen vuorokautisen tai viikoit- taisen enimmäismäärän lisäksi ilman poissaoloja.
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta 100 % korotettu palkka.
Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettu palkka.
2. Sunnuntaina, arkipyhänä, itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 % korotettu palkka.
3. Kello 23.00 jälkeen tehtävästä työstä maksetaan siltä ajalta tulevan korvauksen lisäksi normaalia tuntipalkkaa vastaava lisäpalkka. Palkkaa ei tältä ajalta kui- tenkaan makseta yli 3,5 kertaisuuden, joka sisältää kaiken siltä ajalta tulevan korvauksen (kuten mahdollisen ylityö- ja viikkolepokorvauksen).
4. Lisätyötunneilta maksetaan työntekijälle yksinkertainen tuntipalkka.
5. Lisä- ja ylityö lasketaan alkavina 1/4 tunnin jaksoina.
6. Ylimääräisen näytännön korvauksesta sovitaan paikallisesti.
9 § Palkanmaksu
1. Palkanmaksu toimitetaan säännöllisesti vähintään kahdesti kuukaudessa. Palkanmaksukertojen lukumäärästä voidaan yrityskohtaisesti sopia toisin.
2. Työnantajan on annettava työntekijälle eritelty selvitys, palkanmaksuperus- teista. Selvityksestä tulee ilmetä mm. tehdyt tunnit, ylityöt sekä maksetut lisät.
3. Mikäli palkanmaksun perustana oleviin tuntilistoihin tehdään muutoksia on muutosten perusteista tehtävä selvitys työntekijälle palkanmaksun yhtey- dessä. Jos muutokset todetaan perusteettomiksi, korjaukset tehdään seuraa- van palkanmaksun yhteydessä.
10 § Vapaat
1. Työntekijälle annetaan viikoittain vähintään 35 tunnin yhtämittainen vapaa- aika, ellei paikallisesti toisin sovita.
2. Jouluaatto ja juhannusaatto ovat työntekijälle vapaat, eikä niitä lasketa vapaa- vuoroiksi, paitsi milloin työntekijän vapaavuoro sattuu kyseiseksi päiväksi. Vapaista voidaan poiketa luottamusmiehen kanssa paikallisesti sopien (21§).
Pääsiäislauantaina ja vapunaattona tehdyiltä tunneilta maksetaan koko työ- vuoron ajalta lauantai iltalisän (55%) suuruista lisää.
Vapunpäivän työaika voi alkaa aikaisintaan klo 14:00. Alkamisajasta voidaan poiketa luottamusmiehen kanssa paikallisesti sopien (21§).
1. Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.
2. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähin- tään vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
3. Neljä (4) viikkoa ylittävän loman osan työnantaja saa vuosilomalain vuosi- loman jakamissäännöksistä riippumatta tällöin antaa erikseen lomakauden ulkopuolella.
4. Työntekijälle maksetaan vuosilomapalkkana 9 % lomanmääräytymisvuoden ansioista. Mikäli työntekijä on oikeutettu 2,5 arkipäivän pituiseen lomaan kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta, maksetaan hänelle vuosilomapalk- kana 11,5 % lomanmääräytymisvuoden ansioista. Lomapalkkaprosentti on 12 siitä lomanmääräytymisvuodesta lukien, mikä seuraa 5 vuoden kokemuslisän saamista.
5. Paikallisesti voidaan sopia lomapalkan maksamisajankohdasta siten, että lo- mapalkka maksetaan tavanomaisena palkanmaksupäivänä. Sopijaosapuolina ovat työnantaja ja pääluottamusmies /luottamusmies ja heidän puuttuessa työnantaja ja työntekijä.
6. Muilta osin vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain mukaan.
12 § Lomaltapaluuraha
1. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluura- hana 50 % hänen vuosilomansa palkasta.
2. Lomaltapaluuraha maksetaan vuosiloman päättymistä seuraavana pal- kanmaksupäivänä. Mikäli vuosiloma on jaettu, maksetaan kunkin lomanosan päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä sitä vastaava osa lomaltapa- luurahasta. Paikallisesti voidaan lomaltapaluurahan maksamisajankohdasta sopia toisin.
3. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuo- silomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuo- siloman päätyttyä. Oikeus lomaltapaluurahaan syntyy myös, jos työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuh- teen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia. Jos vuosiloma päättyy edellä mainittuun esteeseen, erääntyy lomaltapa- luuraha kuten 2. kappaleessa on määrätty.
4. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina työntekijän vuosilomapal- kasta ja vuosilomakorvauksesta.
5. Lomaltapaluuraha maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työntekijälle hänen palattuaan sen jälkeen asianmukaisesti työhön. Tällöin maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan työntekijän palvelukseen astuessa sovellettavan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.
13 § Sairausajan palkka
1. Xxxxxxx työnantajan palvelukseen vakinaisesti otettu työntekijä estyy työtä tekemästä sairauden tai tapaturman vuoksi eikä hän ole tautia tai tapatur- maa aikaansaanut tahallisesti tai aiheuttanut rikollisella toiminnallaan tahi kevytmielisellä elämällään taikka muulla törkeällä tuottamuksella, suorittaa työnantaja hänelle työsuhteen jatkuessa palkkaa enintään 28 päivän ajanjak- solta. Jos työntekijän työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 3 vuotta on vastaava ajanjakso enintään 35 päivää, enintään 42 päivää jos työsuhde on edellä mainituin tavoin kestänyt vähintään 5 vuotta, sekä 56 päivää jos työsuhde on edellä mainituin tavoin kestänyt vä- hintään 10 vuotta.
2. Jos sama sairaus uusiutuu 30 kalenteripäivän kuluessa työhön palaami- sesta, lasketaan sairausajan palkanmaksujakso kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso.
3. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen:
a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjak- solta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan ero- tusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.
b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saa- tuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.
4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin
hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn joh- dosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivära- hana suorittamatta.
5. Sairausajan palkasta vähennetään mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyy- den takia, samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapa- turmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain tai liikennevakuutuslain perus- teella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
6. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.
7. Työkyvyttömyys on vaadittaessa varmennettava työnantajan määräämän ja kustantaman lääkärin todistuksella.
Enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairaustapauksen osalta selvitys voidaan kuitenkin esittää myös työterveyshoitajan, terveydenhoitajan tai sai- raanhoitajan antamalla todistuksella edellyttäen, että
• kysymyksessä on epidemialuontoinen sairaus (esim. flunssa tai vatsatauti) ja
• työntekijä ei ole pyynnöstään huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä hoidon kiireellisyysluokituk- sen tai muun pakottavan syyn vuoksi.
8. Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käytös- sä omailmoitusmenettely. Oma ilmoitusmenettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja. Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä.
Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnantaja voi aina pyytää työntekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä lääkärinlausunnon työterveys- lääkäriltä tai muulta nimeämältään lääkäriltä
14 § Lääkärintarkastukset
Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa alla mainituissa tapauksissa. Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tar-
kastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.
1. Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset
Työntekijä käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkas- tuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio ja röntgentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutu- vaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.
Työntekijä käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkastuk- sessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:
• sairauden olennaisesti pahentuessa työntekijän on tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen
• krooninen sairaus edellyttää lääkärin tarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi
• hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärintarkastus, jos- sa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi
• muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeel- linen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella
• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys.
2. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Työntekijä käy lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi vält- tämättömässä tarkastuksessa saadakseen äitiyspäivärahan tai raskauteen liit- tyvissä tutkimuksissa.
3. Lakisääteiset lääkärintarkastukset
Työntekijä käy sellaisessa terveystarkastuksessa, jota tarkoitetaan lakisää- teistä työterveyshuoltoa koskevassa valtioneuvoston päätöksessä ja joka on hyväksytty työterveyshuollon suunnitelmassa. Tämä koskee myös nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa tarkoitettuja tutkimuksia sekä nii- tä terveydenhoitolain edellyttämiä tutkimuksia, joihin työnantaja lähettää työntekijän taikka jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä yrityksen sisällä toisiin työtehtäviin.
Työntekijälle, joka lähetetään edellisessä kappaleessa mainittuihin tutki- muksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, työn- antaja suorittaa myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista.
Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, mak- saa työnantaja myös päivärahan. Tarkastuksen tapahtuessa työntekijän vapaa aikana, maksetaan hänelle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.
Siinä tapauksessa, että työntekijä saa lääkärintarkastuksen ja edellä mainit- tujen tutkimusten ajalta sairausajan palkkaa, eivät edellä olevat määräykset tule sovellettaviksi.
4. Terveyden ja hyvinvoinnin kartoittamiseen ja terveysongelmien ennaltaeh- käisemiseksi liittyvät seulontatutkimukset (Valtioneuvoston asetus seulon- noista 133/2006, mammografia ja papa) ja muut kuntakohtaiset seulonta- tutkimukset voidaan suorittaa palkallisella työajalla, mikäli käynnit eivät ole mahdollisia työajan ulkopuolella.
15 § Tilapäinen poissaolo
1. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen pal- kattomaan poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sai- raustapauksesta. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.
2. Alle 10- vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen ly- hyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.
Soveltamisohje:
Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Xxxxxxxxx ei kuitenkaan saa ylittää kolmea päivää.
Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että mo- lemmat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.
Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka ilman erillistä avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suoritta- misen tai reservin harjoitusten vuoksi.
Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.
Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.
3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen pois- saoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissa- olon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä.
4. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten, mikäli nämä sattuvat hänen työpäiväkseen.
5. Työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, saa palkalli- sen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.
6. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaa- leja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalta työntekijältä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, että mainittu- jen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan, maksetaan hänelle palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen erotusta siltä osin, kuin ansionmenetyksen kor- vaus mahdollisesti alittaa palkan määrän. Erotus maksetaan, kun työntekijä on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta.
16 § Perhevapaat
Palkallinen ( peruspalkka ) äitiys- ja adoptiovapaa on 3 kk ja palkallinen isyys- vapaa 6 kalenteripäivää edellytyksenä 9 kuukauden yhtenäinen palkallinen työs- säolojakso ennen vapaan alkamista.
17 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
18 § Jäsenmaksujen periminen
Palvelualojentyönantajat PALTA suosittelee, että työnantaja pidättää, mikäli työn- tekijä on antanut siihen valtuutuksen, Palvelualojen ammattiliiton jäsenmaksut palkanmaksukausittain työntekijän palkasta, jotka tilitetään Palvelualojen am- mattiliiton nimeämälle pankkitilille. Työntekijälle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
19 § Luottamusmies
Palvelutyönantajien ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä solmit- tua luottamusmiessopimusta PALTA:n ja PAMin välillä sovituin soveltamisoh- jein noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.
Pääluottamusmies voidaan valita yritykseen, missä säännöllisesti työskentelee vähintään 50 työntekijää. Pääluottamusmiehen ja työnantajan välillä sovitaan yrityksen luottamusmiesorganisaatiosta.
Työnantaja ilmoittaa työhönoton yhteydessä työntekijälle, kuka toimii em. so- pimuksen tarkoittamana pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä ja työn- tekijöiden työsuojeluvaltuutettuna ja mistä he ovat tavoitettavista.
Luottamusmiehellä on oikeus käyttää luottamusmiestehtävien hoitoon liittyvis- sä asioissa ja yhteydenpidoissa työnantajan hallinnassa olevaa puhelinta, atk-lait- teita, internet-yhteyksiä ym. nykyaikaisia toimisto- yms. välineitä.
Luottamushenkilön ja työnantajan välille voi syntyä eri syistä ongelmia, jotka kär- jistyessään voivat johtaa siihen, että työnantaja harkitsee luottamushenkilön työ- suhteen päättämistä. Kun liitot ovat saaneet edellä todetusta tiedon, niiden tulee viipymättä käynnistää ja käydä neuvottelut senselvittämiseksi, mitkä syyt, olosuh- teet ja tosiseikat ovat aiheuttaneet tilanteen. Neuvotteluiden tavoitteena on pyrkiä yhteiseen kannanottoon niistä edellytyksistä, joilla luottamushenkilön ja työn- antajan keskinäinen, työsuhteen perustana oleva luottamus voitaisiin palauttaa.
Yli sadan työntekijän yrityksessä maksetaan luottamusmiehelle 1.5.2018 alkaen 62 €/kk ja työ-suojeluvaltuutetun palkkio 31 €/kk.
20 § Erinäisiä määräyksiä
1. Työehtosopimuksen allekirjoittaminen ei saa merkitä työntekijälle nyt mak- setun normaalipalkan alenemista.
2. Työntekijäin velvollisuus on noudattaa työnantajan tai tämän edustajan anta- mia ohjeita ja määräyksiä, mikäli nämä eivät ole ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön tai tämän työehtosopimuksen kanssa. Viranomaisten tarkas- tuksissaan tekemistä huomautuksista ja määräyksistä on viipymättä ilmoitet- tava työnantajalle samoin kuin kaikista sellaisista seikoista, jotka teatterissa eivät ole asetusten määräysten mukaisia.
3. Työntekijän ollessa estynyt saapumasta työhönsä, on hänen tästä ajoissa il- moitettava työnantajalle ja sovittava tämän kanssa sijaisen järjestämisestä.
4. Työnantaja varaa työntekijöille tilaisuuden käyttää tarkoituksenmukaista lu- kittavaa kaappia tai pukuhuonetta, mikäli se rakenteellisesti on mahdollista.
5. Työnantajan omistamia työvälineitä, koneita ja tarveaineita on hoidettava hyvin ja käsiteltävä varovasti ja huolellisesti. Mikäli työntekijä tahallaan tai ilmeisellä huolimattomuudellaan on aiheuttanut edellä mainituille esineille vahinkoa, on hänen korvattava näin aiheuttamansa vahinko.
6. Työnantaja kustantaa ja huoltaa koneenhoitajille, siivoojille ja mainonnan hoitajille työtakin.
7. Mikäli työnantaja vaatii muun henkilökunnan käyttämään erityistä vir- kapukua, on se työnantajan kustannettava. Työasujen huollosta sovitaan paikallisesti.
8. Työntekijäliiton sopimusalatoimikunnan, valiokuntien, hallituksen ja edusta- jiston kokouksiin sekä liittokokoukseen työnantaja antaa oikeuden osallistua, ellei osallistumiselle ole erityistä tuotannollista estettä. Työntekijän on ilmoi- tettava kokoukseen osallistumisestaan niin pian kuin mahdollista ja esitettä- vä asianmukainen selvitys osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.
9. Osapuolet ovat yhtä mieltä, että henkilön, jonka tehtävänä on perehdyttää uu- sia työntekijöitä tai työssäoppijoita ja harjoittelijoita tai valvoa näyttötutkin- toja, on oltava ennalta määrätty ja riittävästi tehtävään perehdytetty. Lisäksi henkilölle tulee varata riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseksi.
21 § Paikallinen sopiminen
Työsopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista niissä asioissa, joissa se on työehtosopimuksen eri pykälissä mahdollistettu.
Paikallinen sopiminen toteutetaan joko työnantajan ja työntekijän kesken tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Luottamusmiehen kanssa tehty so- pimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.
Paikallinen sopimus voidaan solmia olemaan voimassa toistaiseksi tai määrä- ajaksi, kuitenkin enintään yhden vuoden pituiseksi ajaksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudat- taen, ellei irtisanomisajasta ole paikallista sopimusta tehtäessä muuta sovittu.
Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää. Tällöin sopimus astuu voimaan vasta, kun se on molemmin puolin allekirjoitettu.
Paikallista sopimusta ei saa uudelle työntekijälle esittää koeaikana työsopimuk- sen ehtona ellei kyseessä ole teatterissa tai työntekijäryhmittäin yleisesti käytös- sä oleva tai luottamusmiehen tekemä paikallinen sopimus.
Tässä pykälässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehto- sopimuksen osa.
22 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan ja työntekijäin luottamusmiehen kesken sekä, ellei tässä sovintoa synny sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen kesken. Ellei yksimielisyyteen näin päästä, voi kumpikin riitapuoli saattaa asian työtuo- mioistuimen ratkaistavaksi.
2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.
23 § Sopimuksen voimassaoloaika
1. Tämä sopimus on voimassa 1.3.2017 – 29.2.2020 välisen ajan.
2. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neu- votteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.
Helsingissä 26. päivänä lokakuuta 2017 Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry