SATAMAOPERAATTORIT RY:N JA AMMATTILIITTO PRO:N VÄLINEN AHTAUSALAN TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN
AHTAUSALAN TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.5.2019 – 30.4.2021
SATAMAOPERAATTORIT RY:N JA AMMATTILIITTO PRO:N VÄLINEN AHTAUSALAN TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN
T Y Ö E H T O S O P I M U S 1.5.2019 – 30.4.2021
5 § TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN, LOMAUTUS, MUUTOSTURVA 2
8 § VUOROTYÖKORVAUS, SAUNALISÄ, KIRKOLLISET JA ARKIPYHÄT 9
11 § PÄIVÄRAHA JA MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUS 15
14 § SAIRAUSAJAN PALKKA, ÄITIYS- JA ISYYSVAPAAN PALKKA 19
17 § RYHMÄHENKI- JA VASTUUVAKUUTUS 23
20 § KOKOUSTEN PITO TYÖPAIKALLA 24
22 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN 25
23 § JATKUVA NEUVOTTELU JA TOIMIALAVUOROPUHELU 26
3 § TYÖAJAN TASAAMINEN, VUOROVAPAAT 33
7 § SIIRTYMINEN TOISEEN TYÖAIKAMUOTOON 40
9 § SEISOKKIAIKANA SUORITETTU TYÖ 40
11 § ERÄITÄ YLITYÖKORVAUKSIA, SAUNALISÄ, YLITYÖJAKAJA 41
15 § KESKEYTYMÄTTÖMÄN KOLMIVUOROTYÖN KÄYTTÖÖNOTTOON LIITTYVÄ KORVAUS ALUSTEN AHTAUSTYÖSSÄ 44
SOPIMUS VUOSITYÖAJAN LYHENTÄMISESTÄ 45
AHTAUSALAN TEKNISIÄ TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 51
XXXXXXXXXX TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTO- SOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 69
TAULUKKOPALKAT JA KORVAUKSET
LUOTTAMUSMIEHEN KUUKAUSIKORVAUS 75
TYÖSUOJELUVALTUUTETUN KUUKAUSIKORVAUS 75
SANAHAKEMISTO 76
SATAMAOPERAATTORIT RY:N JA AMMATTILIITTO PRO:N VÄLINEN AHTAUSALAN TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN
T Y Ö E H T O S O P I M U S 1.5.2019 – 30.4.2021
1 Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Satamaoperaattorit ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevien ahtausalan teknisten toimihenkilöiden (jäljempänä käytetään nimitystä työnjohtaja) työsuhteisiin.
2 Sopimuspuolet ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että tähän sopimukseen sidotut työnantajat ja työnjohtajat noudattavat tämän sopimuksen määräyksiä.
3 Työnjohtajalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa teknistä toimihenkilöä, joka työsopimussuhteensa perusteella vaki- naisesti toimii työnantajan edustajana työntekijöihin nähden, ja joka työnantajan tai hänen valtuuttamansa määräyksestä jakaa, johtaa, valvoo tai tarkkailee työtä ottamatta itse siihen osaa.
Työnantajilla ja työnjohtajilla on oikeus vapaasti päättää kuulumisestaan ammatillisiin järjestöihin. Jos työnjohtajalla on yhteiskunnallisia tai muita luottamustehtäviä, ei häntä saa sellaisen vuoksi painostaa.
1 Työnantajalla tai hänen valtuuttamallaan edustajalla on oikeus ottaa ja erottaa työnjohtaja tämän sopimuksen mää- räyksiä loukkaamatta sekä määrätä työn johtamisesta.
2 Työnjohtajan tulee olla solidaarinen työnantajaa kohtaan ja valvoa tämän etuja. Työnantajan tulee suhtautua luottamuk- sella työnjohtajaan ja tukea häntä työssään.
3 Työnjohtotehtävään valitun henkilön suhteen noudatetaan työsopimuslain mukaista koeaikaa. Koeajalla työsuhde
voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudatta- matta. Tällöin työsuhde lakkaa sen päivän päättyessä, jolloin ilmoitus purkamisesta tehdään, ja palkka maksetaan työsuh- teen päättymiseen asti. Vakinaistaminen koeajan jälkeen ei koske työnjohtajia, jotka on otettu työhön ruuhka-ajaksi tai muuksi määrätyksi ajaksi, ja jotka kyseisestä tehtävästä va- pauduttuaan siirtyvät entiseen työhönsä. Jos tällaisissa tapauksissa syntyy erimielisyyksiä, tutkitaan asiat tapaus tapaukselta paikallisesti.
4 Koeajaksi otetulle työnjohtajalle xxxxxxxxx xxxxxxxx työn- johtajan palkkataulukon mukainen kuukausipalkka. Työn- antajan tulee ilmoittaa luottamusmiehelle koeajalle otetusta työnjohtajasta.
5 Työnjohtajan, joka pätevästä syystä on estynyt saapumasta työhön, tulee ilmoittaa esteestä viipymättä työnantajalle. Kun esteenä on yhteiskunnallinen tai muu luottamustehtävä, työn- johtajan tulee sopia poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
Työnjohtaja, jolle ei tilapäisesti voida järjestää tämän sopi- muksen tarkoittamaa varsinaista työnjohtajalle kuuluvaa työ- tä, on velvollinen suorittamaan koulutustaan ja kykyjään vas- taavaa työnantajan hänelle osoittamaa muuta työtä.
5 § TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN, LOMAUTUS, MUUTOSTURVA
1 16.5.2017 allekirjoitettu osapuolten välinen irtisanomissuoja- sopimus on osa tätä työehtosopimusta.
2 Irtisanomisen tulee molemmin puolin tapahtua kirjallisesti, ja toisen osapuolen on annettava todistus tapahtuneesta irtisa- nomisesta.
3 Työsuhde ei katkea, vaikka työnjohtaja siirrettäisiin toiseen tehtävään tai toiselle paikkakunnalle saman työnantajan pal- veluksessa.
4 Työsuhteen päättymisen yhteydessä voidaan työnjohtajalle kuuluva vuosiloma työnantajan ja työnjohtajan niin sopiessa lukea irtisanomisaikaan kuuluvaksi.
5 Työnantajan irtisanoessa työnjohtajan tuotannollisista tai ta- loudellisista syistä irtisanotulla työnjohtajalla on etuoikeus työsuhteen päättymistä seuraavien 12 kuukauden aikana samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työn- johtaja oli tehnyt. Edellä mainittuna aikana työnantaja ei saa käyttää työnjohdollisissa tehtävissä tilapäisiä tuntityönjohta- jia, ellei työtä ole ensin tarjottu irtisanotuille työnjohtajille.
6 Yhteistoimintaneuvotteluihin osallistunut neuvottelukunta nauttii luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kanssa samaa irtisanomissuojaa neuvotteluissa päätetyistä mahdollisista lomautuksista ja / tai irtisanomisista. Neuvotte- lukunnan koko (mukaan lukien luottamusmies) on yli 50 työn- johtajan yrityksissä enintään kolme henkilöä ja muissa yrityk- sissä enintään kaksi henkilöä. Tällä määräyksellä ei kuiten- kaan muuteta neuvottelukunnan kokoa koskevaa paikallisesti noudatettua käytäntöä.
Lomautusilmoitusajat
Työnjohtajan lomauttamisessa noudatetaan, ellei paikallisesti toisin sovita, seuraavia lomautusilmoitusaikoja:
- 14 vuorokauden ilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta
- yhden kuukauden ilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.
Muutosturva
1 Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperi- aatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallin- non palvelujen käytön osalta.
2 Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle kymmentä työn- tekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.
3 Suunniteltua vähentämistä koskevaa yhteistoimintamenette- lyä parannetaan siten, että samassa yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.
4 Yhteistoimintamenettelyn aikana työnantajan on esitettävä kirjallisesti selvitys kaikkien irtisanomisuhan alla olevien hen- kilöiden osaamisesta ja siitä, mihin tehtäviin kunkin osaami- sella on työnantajan tai sen määräysvallassa olevissa yrityk- sissä mahdollista sijoittua.
5 Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyös- sä viivyttelemättä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut yhteis- toimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenette- lyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopi- maan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henki- löstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.
6 Työnantaja ilmoittaa taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteil- la suoritetuista irtisanomisista ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisestä työvoimaviranomaiselle, ja antaa työvoima- viranomaiselle työnjohtajan suostumuksella työllistymis- ohjelmassa tarvittavat tiedot. Työnantajalla on tiedottamis- velvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen.
7 Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työnjohtajalla on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työ- paikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmen- nukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllisty- misohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutuk- seen.
8 Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:
- enintään 10 päivää, jos työnjohtajan irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi
- enintään 30 päivää, jos työnjohtajan irtisanomisaika on yli yksi kuukausi, mutta enintään neljä kuukautta
- enintään 60 päivää, jos työnjohtajan irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
9 Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.
10 Työnjohtajan on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivytte- lemättä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.
11 Oma-aloitteiseen työnhakuun työllistämisvapaista voi käyttää enintään puolet edellä mainituista enimmäismääristä.
12 Työnantaja ja työnjohtaja voivat sopia yhteisistä työllistämistä tukevista toimista irtisanomisaikana. Tällöin työnjohtajalle ei muodostu oikeutta pidennettyyn irtisanomisaikaan.
13 Mikäli työllistämistä tukevista toimista ei päästä sopimuk- seen, tuotannollisista ja/tai taloudellisista syistä irtisanotun työnjohtajan irtisanomisaika pitenee
- kahdella viikolla, kun työsuhde on kestänyt alle neljä vuotta
- kuukaudella, kun työsuhde on kestänyt alle 12 vuotta ja
- kahdella kuukaudella, kun työsuhde on kestänyt yli 12 vuotta.
14 Tätä pidennettyä irtisanomisaikaa voi käyttää aktiiviseen, työllistymistä edistävään koulutukseen tai työnhakuun, jolloin työnjohtajalla ei ole työntekovelvollisuutta. Mikäli työnjohtaja saa hyväkseen edellä mainitun pidennetyn irtisanomisajan, ei tässä pykälässä edellä mainittuja määräyksiä sovelleta.
15 Jos taloudellisesta ja tuotannollisista syistä irtisanottu työn- johtaja siirtyy toisen työnantajan palvelukseen tai tutkintoon tähtäävään koulutukseen, maksetaan hänelle työnantajan noudatettavana olevalta irtisanomisajalta palkka irtisanomis- ajan loppuun saakka. Konsernien sisäisissä siirtymissä irti- sanomisajan palkkaa ei kuitenkaan makseta työllistymisen jälkeiseltä ajalta.
16 Taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanotulle työnjoh- tajalle, joka voidaan vapauttaa työntekovelvoitteesta, makse- taan irtisanomisajan palkka työsuorituksesta riippumatta.
17 Työnjohtajan pyytäessä työnantaja tiedottaa paikallisesti sovittavalla menettelytavalla avoimina olevista työpaikoista
kuuden kuukauden ajan työehtosopimuksen 5 §:n mukaisen takaisinottoajan päättymisen jälkeen.
18 Satamaoperaattorit ry kannustaa jäsenyrityksiään muutos- turvatilanteissa työnjohtajien työllistämistä tukeviin muutos- turvatoimenpiteisiin. Satamaoperaattorit ry tukee jäsenyrityk- siään tässä tehtävässä tiedottamisella, neuvonnalla ja tarvit- taessa myös taloudellisesti.
19 Tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla Satamaoperaat- torit ry:n jäsenyritysten muutosturvatoimenpiteiden rahoitta- miseksi Satamaoperaattorit ry:llä on muutosturvarahasto. Muutosturvarahaston suuruus mitoitetaan alan henkilöstö- määrän suhteessa ahtaajien muutosturvarahastoon.
Työnjohtajat ovat velvollisia noudattamaan työpaikalla voimassa olevia työsääntöjä, mikäli ne eivät ole tämän sopimuksen vastaisia.
1 Työaikaan noudatetaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä sekä tämän työehtosopimuksen liitteinä olevien työajan lyhentämistä sekä työaikapankkijärjestelmää koske- vien sopimusten periaatteita.
2 Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa ensim- mäisen vuoron alkamishetkestä.
3 Työaika alkaa siitä, kun työnjohtaja aloittaa työn työnantajan osoittamassa satamassa tai satamanosassa. Nykyiset käy- tännöt jatkuvat, ellei paikallisesti toisin sovita.
4 Keskeytymättömään kolmivuorotyöhön noudatetaan liitteenä olevaa erillissopimusta.
5 Säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa, paitsi keskeytymättömässä 3-vuorotyössä, jossa se on enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 34,5 tuntia viikossa.
6 Pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto ovat vapaapäiviä.
7 Työaikaa voidaan, jos sitä etukäteen sovitaan enintään nel- jän kuukauden pituiseksi ajanjaksoksi kerrallaan, järjestää myös siten, että se on keskimäärin työehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Työajan tasoittaminen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikkolevon lisäksi kokonaisia vapaapäiviä.
8 Keskimääräistä työaikaa sovellettaessa vuorokautista sään- nöllistä työaikaa voidaan kuitenkin pidentää enintään kahdel- la tunnilla, ja viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäis- määrä on 50 tuntia. Jos työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa, on säännöllinen viikoittainen työ- aikaa enintään 48 tuntia.
9 Keskimääräistä työaikaa käytettäessä on laadittava vähin- tään kolmeksi viikoksi kerrallaan työtuntijärjestelmä, jossa on mainittu aika, milloin työ alkaa ja päättyy.
10 Ylityötä on työ, jota tehdään yllämainitun työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin, kun työaika on lyhyempi kuin keskimäärin 8 tuntia vuo- rokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
11 Jos ei ole sovittu tässä kohdassa tarkoitetun keskimääräisen työajan käyttämisestä, noudatetaan työehtosopimusten säännöllistä työaikaa koskevia määräyksiä.
12 Kullakin työnjohtajalla on normaaliviikkojen puitteissa vuoro- järjestyksessä 3 vapaata lauantaita ja 1 työssäololauantai. Vuorojärjestelmän mukaan suoritettu työ korvataan vastaa- valla vapaa-ajalla, elleivät työnantaja ja työnjohtaja keske- nään toisin sovi.
13 Iltavuoron ollessa esim. 7 h 12 min. ei synny korvattavia vapaalauantaita työajan muodostuessa keskimäärin 40- tuntiseksi neljän viikon ajanjakson sisällä.
14 Mikäli työnjohtaja joutuu työskentelemään vuorojärjestelmän puitteissa esim. itsenäisyyspäivän jälkeisenä lauantaina, hän on oikeutettu saamaan vastaavan vapaa-ajan, elleivät työn- antaja ja työnjohtaja keskenään toisin sovi. Samaa periaatet- ta noudatetaan uudenvuoden-, loppiais-, pääsiäis-, vappu-, helatorstai- ja jouluviikon osalta.
15 2-vuorotyön tulee kestää kalenteriviikon ajan ja tällöin - ellei vuorotyö tapahdu ns. levitetyn iltavuoron puitteissa – maa- nantaista perjantaihin eli viisi päivää. Iltavuoroa ei arkipyhä- viikkojen lauantaipäiviä lukuun ottamatta lauantaisin järjeste- tä. Liikkuvina arkiaattoina eli uudenvuoden, vapun ja itsenäi- syyspäivän aattoina kaikki 2-vuorotyössä työskentelevät suorittavat työnsä aamuvuoron työaikoja noudattaen. Mikäli sovittua vuorotyötä ei syystä tai toisesta voida järjestää koko ajaksi, siirtyy työnjohtaja kyseiseksi ajaksi päivävuoroon me- nettämättä kuitenkaan tällöin oikeuttaan vuorotyölisiin.
16 Ilmoitus siirtymisestä vuorotyöhön on annettava viimeistään edellisen viikon perjantaina.
17 2-vuorotyön iltavuorossa voi olla samanaikaisesti korkeintaan puolet työnjohtajista.
18 Mikäli työnantajalle ei aiheudu merkittävää haittaa, 58 vuotta täyttäneet työnjohtajat voidaan omasta esityksestään siirtää suorittamaan työnsä aamuvuoron työaikana lauantaivuoro- velvollisuuden säilyessä entisenä.
19 Helatorstaiviikolla helatorstain aaton työaika on sama kuin muina arkipäivinä.
20 Työnantaja ja työnjohtaja voivat sopia keskenään tästä pykä- lästä poikkeavat työajat, mikäli tuotannolliset tai työnjohtajan yksilölliset tarpeet sitä edellyttävät.
21 Luottamusmiehelle tulee ilmoittaa suunnitellusta sopimisesta, ja luottamusmiehellä on oikeus olla läsnä sopimistilanteessa.
7.1 Jatkuvaa kaksivuorotyötä (tam 27) koskevat määräykset
1 Jos yrityksessä siirrytään työskentelemään tam 27:ssä, työnjohtajille kyseisessä satamassa maksetaan erillinen kuu- kausikorvaus, joka on määrältään 4,125 % (+ 4,125 % 12 kuukauden jälkeen). Korvaus lasketaan keskitaulukkopal- kasta. Siirtymisestä tam 27:ään sovitaan paikallisesti. Kor- vauksen maksaminen päättyy, jos työnantaja lopettaa sata- massa tam 27:n käytön. Korvauksen maksaminen edellyt- tää, että työnjohtajan työsuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta.
2 Korvaus maksetaan edellytyksen täyttymistä seuraavan kuukauden alusta lukien.
3 Työvuorokauden säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia. Viikkotyöaika on enintään keskimäärin 40 tuntia enintään kolmen viikon tasoittumisjaksossa. Paikallisesti voidaan sopia pitemmästä tasoittumisjaksosta.
4 Tasoittumisjaksolle laaditaan työvuorojärjestelmä.
5 Työnjohtajalle annetaan yksi palkallinen vapaapäivä kolmen kuukauden kuluessa uudenvuodenpäivä-, vapunpäivä- sekä itsenäisyyspäiväviikon lauantaina työskentelystä, mikäli täl- lainen päivä ei satu lauantaiksi tai sunnuntaiksi, sekä yksi palkallinen vapaapäivä pääsiäisen ja joulun jälkeisen lauan- tain työskentelystä, mikäli nämä päivät eivät satu pyhä- päiviksi.
6 Työaikaa lyhennetään loppiaisen johdosta niinä vuosina, joina loppiainen on muuna arkipäivänä kuin lauantaina, antamalla kolmen kuukauden kuluessa yksi palkallinen vapaapäivä loppiaisviikon lauantain työskentelystä.
7 Pääsiäislauantaina, I ja II pääsiäispäivänä ja helluntaina tehdystä työstä annetaan tehtyä työtä vastaavasti vapaita kolmen kuukauden kuluessa niiden ansaitsemisesta. Samoin menetellään vapunaaton iltavuoron työskentelyn kohdalla.
8 § VUOROTYÖKORVAUS, SAUNALISÄ, KIRKOLLISET JA ARKIPYHÄT
1 Vuorotyöstä suoritetaan vuorotyölisä seuraavia periaatteita noudattaen:
2 2-vuorotyön iltavuorotyöstä maksetaan 12,5 % suuruinen vuorotyölisä peruspalkalle / tunti.
3 Keskeytymättömästä 3-vuorotyöstä maksetaan 12,5 % / tunti -suuruinen vuorotyölisä iltavuorossa työskenteleville, ja yövuorossa työskenteleville 25 % / tunti -suuruinen yövuoro- lisä peruspalkalle.
4 Sunnuntaina, kirkollisina pyhäpäivinä sekä vappuna, uuden- vuoden- ja itsenäisyyspäivänä maksetaan keskeytymättö- mässä 3-vuorotyössä pyhäkorvauksena 100 %:lla korotettu
palkka. Korotus maksetaan myös vuorotyölisille. 3-vuoro- työssä maksetaan vuorolisät siten, että kaikista vuoroista maksetaan 12,5 %:lla korotettu palkka.
5 Arkipyhät eli
- uudenvuodenpäivä
- loppiainen
- pitkäperjantai
- 2. pääsiäispäivä
- helatorstai
- juhannuspäivä
- pyhäinpäivä
- joulupäivä
- toinen joulupäivä = tapaninpäivä ovat vapaapäiviä.
6 | Lisäksi vapaapäiviä ovat | |
- sunnuntait | ||
- jouluaatto | ||
- pääsiäislauantai | ||
- vappupäivä | ||
- juhannusaatto | ||
- itsenäisyyspäivä. | ||
7 | Lauantaina ja arkipyhäaaton iltavuorossa oleville suoritetaan | |
palkkaliitteen mukainen saunalisä. | ||
Ylityöksi luetaan kaikki säännöllisen työajan enimmäisrajat | ||
ylittävä työ. |
9.1 Korvaus ylityöstä
1 Ylityöstä suoritetaan xxxxxxx seuraavia perusteita noudattaen:
2 Päivittäisen säännöllisen työajan puitteissa suoritetusta viik- koylityöstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.
3 Säännöllisen päivittäisen työajan ulkopuolella suoritetusta työstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka, paitsi lauantaisin ja niiden vastikevapaapäivinä, jolloin suoritetaan heti 100 %:lla korotettu palkka.
4 Milloin työnjohtaja kutsutaan ylityöhön kotoaan hänen jo poistuttuaan työpaikalta, hänelle maksetaan tällaisen kutsun jälkeen suoritetusta työstä vähintään kahden tunnin palkka ylityökorotuksineen.
5 Sunnuntaina ja kirkollisena pyhäpäivänä suoritettu työ katso- taan ylityöksi, ellei kyseessä ole keskeytymätön 3-vuorotyö tai jatkuva kaksivuorotyö, ja siitä maksetaan sunnuntaiylityö- korotuksineen kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 150 %:n ja seuraavilta 200 %:n korotus palkalle.
6 Mahdollinen täydennysaika neljään tuntiin saakka maksetaan sunnuntaikorotuksin mutta ilman ylityökorotusta. Samoin menetellään, jos työnjohtaja työnantajan määräyksestä on saapunut työpaikalle, mutta työtä ei lainkaan ole voitu suorit- taa.
7 Uudenvuodenpäivänä, pääsiäislauantaina, vapunpäivänä, juhannusaattona, itsenäisyyspäivänä ja jouluaattona suorite- tusta työstä maksetaan kuten sunnuntaisin tehdystä työstä.
8 Mikäli viikonlopputyö perutaan kokonaan myöhemmin kuin 22 tuntia ennen suunnitellun työrupeaman alkua, maksetaan työnjohtajalle palkka neljältä tunnilta.
9.2 Aloittamistyö
1 Aloittamistyöstä, johon luetaan kuuluvaksi muun muassa työntekijöiden työhön ottaminen, työvälineiden tuomisen val- vonta ja muu vastaava toiminta, työlistojen ja raporttien laa- timinen, joka tapahtuu välittömästi ennen kuin työnjohtajan johdettavien ja valvottavien työaika alkaa, enintään 1,5 tuntia viikossa, suoritetaan kullekin työnjohtajalle aloittamistöistä palkkaliitteen mukainen kokonaiskuukausikorvaus.
2 Edellä mainitusta aloittamistyöstä suoritettava kuukausikor- vaus kattaa säännöllisen työajan yhteydessä ylityönä suori- tettavan aloittamistyön viiden työpäivän osalta / viikko. Viisi päivää ylittäviltä päiviltä / viikko tehdystä aloittamistyöstä suoritetaan päiväkohtainen palkkaliitteen mukainen korvaus.
3 Aloittamistyöstä suoritettava kuukausikorvaus maksetaan myös siltä ajalta, jolta työnantaja työehtosopimuksen 13 §:n perusteella on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa.
9.3 Lopettamistyö
1 Lopettamistyöhön luetaan kuuluvaksi muun muassa työ- välineiden poisviemisen valvonta ja muu vastaava toiminta sekä työlistojen ja raporttien laatiminen, joka tapahtuu välit- tömästi sen jälkeen, kun työnjohtajan johdettavien ja valvot- tavien työaika päättyy.
2 Työnantaja määrittää mahdollisen lopettamistyön tarpeen ja toteuttamisperiaatteet. Määritystyössä työnantaja voi käyttää esimerkiksi työajanseurantaa. Työnjohtajan tulee tehdä lo- pettamistyöt työajallaan, mikäli mahdollista. Mikäli tämä ei ole mahdollista, maksaa työnantaja lopettamistöistä päivä- tai kuukausikohtaisen lopettamistyökorvauksen, jonka määrä vastaa edellä mainittuja aloittamistyökorvauksia. Lopettamis- töiden määrä on tällöin enintään 1,5 tuntia viikossa.
3 Näillä määräyksillä ei heikennetä paikallisia vakiintuneita aloittamis- ja lopetustyön palkanmaksuperusteita.
4 Laskettaessa ylityöstä maksettavaa palkkaa on tunnilta suori- tettava palkkaperuste laskettava siten, että kuukausipalkka siihen mahdollisesti kuuluvine luontaisetuineen sekä henkilöl- le kiinteinä samansuuruisina palkkakausikohtaisina lisinä maksettavat palkanerät lukuun ottamatta aloitus- ja lopetusli- sää jaetaan luvulla 160.
5 Vuorolisän alaisen työn alkaessa tai jatkuessa ylityönä suori- tetaan myös vuorotyölisälle ylityökorotus.
6 Niille iltavuorossa olleille työnjohtajille, jotka jatkavat työtään ylityönä välittömästi iltavuoron jälkeen, maksetaan maanan- taista perjantaihin heti ylityökorotus 100 %:n suuruisena säännönmukaisen iltavuoron päättymisajankohdan ja aamu- vuoron alkamisajankohdan välisenä aikana suoritetusta yli- työstä.
7 Tehdystä ylityöstä tuleva palkka voidaan työnantajan ja työn- johtajan välillä sopia korvattavaksi vastaavalla vapaa-ajalla (esim. yksi 50 %:n ylityötunti on 1,5 tunnin vapaa-aika).
8 Työnjohtajalle, jonka suorittama ylityö kestää niin kauan, ettei hän pääse yleisiä kulkuneuvoja käyttäen kotiin työn
päätyttyä, ja joka ei asu sataman välittömässä läheisyy- dessä, työnantaja järjestää kuljetuksen.
9 Mikäli aamuvuorossa oleva työnjohtaja jatkaa työnantajan esityksestä työtään ylityönä vielä iltavuoron jälkeen, tulee hänen saada seuraavan aamuvuoron neljä ensimmäistä tuntia vapaata. Jos työnjohtaja jatkaa ylityönä yli kaksi tuntia iltavuoron työajan päättymisen jälkeen, hänellä on oikeus olla vapaana koko aamuvuoron.
10 Mikäli työnjohtajan vuorokautinen, yhtäjaksoinen työaika ylit- tää 16 tuntia, hänen tulee saada samojen aikarajaperustei- den mukaan vapaata (neljä tai kahdeksan tuntia).
11 Määräykset koskevat ainoastaan niitä työnjohtajia, joilla seu- raava päivä on työpäivä.
12 Milloin työnjohtajan toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteen- omaisena osana velvollisuus yrityksen toiminnan niin vaa- tiessa antaa vapaa-aikanaan puhelimitse tai sähköpostitse erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon työnjohtajan kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikallisesti sovitaan.
1 Tähän sopimukseen sidottujen työnjohtajien palkka määritel- lään liitteenä olevan palkkasopimuksen mukaisesti.
2 Työnjohtajan palkasta ja vuosilomasta ei pidä vähentää hä- nen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen, läheisen omaisen kuoleman, yhteiskunnallisen luottamusteh- tävän tai osapuolten välisiin liittotasoneuvotteluihin osallistu- misen vuoksi annettua lyhyttä tilapäistä lomaa. Läheisellä omaisella voitanee tarkoittaa ainakin aviopuolisoa, omia ja aviopuolison vanhempia, perheen lapsia sekä veljiä ja sisa- ria. Yhteiskunnallisella luottamustehtävällä tarkoitetaan lä- hinnä kunnallisia ja valtiollisia luottamustehtäviä. Näihin on rinnastettava poissaolo todistajana kuulemisen takia oikeu- dessa, milloin oikeuden päätökseen ei sisälly riittävää kor- vausta ansion menetyksestä. Tilapäisen loman pituus on määrättävä suhteessa määräyksessä tarkoitettuihin tilantei- siin ja tarvittavaan matka-aikaan.
3 STTK:n tai tähän sopimukseen osallisen liiton edustajistoon ja hallitukseen sekä neuvottelukuntiin kuuluville työnjohtajille varataan mahdollisuus ilman ansionmenetystä osallistua työaikana sellaisten elinten kokouksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja koskevia asioita.
4 Työnjohtajalla on oikeus saada palkallista vapaata omana vihkimispäivänään, jos tämä päivä sattuu hänen työvuoro- luettelonsa mukaiseksi työpäiväksi.
5 Työnantaja maksaa varusmiespalvelun edellyttämään kut- suntaan osallistuvalle työnjohtajalle kutsuntapäivältä ansi- onmenetyksen korvauksen enintään kahdeksalta tunnilta.
6 Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallis- tuvalle työnjohtajalle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkas- tuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisen työaikana.
7 Palkanmaksu suoritetaan jälkikäteen kunkin kuukauden 15. ja viimeisenä päivänä, ellei paikallisesti ole toisin sovittu. Palkanmaksupäivän sattuessa sunnuntaiksi, juhla-, aatto- tai lauantaipäiväksi, maksetaan palkka edellisenä päivänä.
8 Työnjohtajan palkkaryhmään sijoittuminen määräytyy niiden yhteenlaskettujen työvuosien perusteella, jotka työnjohtaja on ollut satama-alalla työnjohtajana. (Mukaan lukien aika huolintatyönjohtajana tai pääasiallisesti satamatyönjohtajana teollisuussatamassa).
9 Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan työnjohtajan kuu- kausipalkkaa vähennetään kunnallisten luottamuselinten ko- kouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vas- taavasti.
10 Kuukausipalkan vähentäminen toimeenpannaan siten, että työnjohtaja yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa. Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun työnjohtaja on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauksesta.
11 § PÄIVÄRAHA JA MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUS
1 Työnjohtaja on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyt- tämät matkat. Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämät- tömästi vaatii.
2 Kun työnjohtaja osallistuu työnantajan lähettämänä ammatti- taidon edistämistä tarkoittavaan koulutustilaisuuteen, makse- taan matkakorvaukset tämän pykälän määräysten mukaisesti.
3 Matka katsotaan alkaneeksi, kun työnjohtaja lähtee matkalle työpaikalta, tai milloin erikseen sovitaan, kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista, ja päättyneeksi silloin, kun työnjohtaja palaa työpaikalleen, ellei hän säännöllisen työ- ajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan tällöin päättyneeksi.
4 Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joi- hin luetaan mm. rautatie-, lento- ym. matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset, sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuupaikkalippujen hinnat.
5 Jos työnjohtaja matkustaa työnantajan määräyksestä työ- tuntijärjestelmän mukaisena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä, ja 16 tunnilta vapaa- päivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka- aikaa ei lueta työajaksi. Jos työnantaja kustantaa työnjohta- jalle makuupaikan, ei kello 21 - 07 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.
6 Päivärahaa maksetaan kotimaassa verohallituksen määrää- mien verovapaiden korvausten mukaisesti.
7 Jos työnjohtajalla ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdol- lisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tai asunnossaan ruokatauon aikana, eikä kysymys ole työsken- telystä yrityksen samalla paikkakunnalla, tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevassa yrityksen toimipaikassa, jossa ruokai- lumahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaa- va, maksetaan työnjohtajalle palkkaliitteessä mainitun
suuruinen ruokaraha. Näissä tapauksissa ei makseta päivä- rahaa.
8 Jos matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan huo- neen käytöstä johtuvat majoituskustannukset tositteen mukaisesti päivärahojen lisäksi seuraaviin palkkaliitteessä mainittuihin enimmäismääriin saakka.
9 Jos työnjohtaja ei esitä majoituslaskua, maksetaan hänelle palkkaliitteessä mainitun suuruinen yöpymisraha.
10 Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan tästä korvauksena verohallituksen määräämän verovapaan korvauksen määrä.
1 Työnantaja järjestää työnjohtajille harkintansa mukaiset, vaa- timukset täyttävät työasut. Työasujen tarpeen määrittely suo- ritetaan yrityksen edustajan sekä työnjohtajien työsuojeluval- tuutetun kanssa yhteistyössä. Työasua valittaessa on otetta- va huomioon ne erityisolosuhteet, joita satamatyöhön liittyy (kylmät olosuhteet, heijastinpinnat, kirkkaat värit, taskujen määrä, yksi- tai kaksiosainen asu yms.).
2 Työnjohtajat vastaavat työvaatteidensa huollosta. Työnantaja ja työnjohtajat voivat kuitenkin sopia paikallisesti pukurahan vaihtamisesta työnantajan kustantamaan työvaatehuoltoon.
3 Työnjohtajien on käytettävä työnantajan järjestämiä työasuja työn ja työolosuhteiden niin vaatiessa.
4 Ellei paikallisesti sovita muunlaisesta järjestelystä, suorite- taan työssä tarvittavien työpukujen ja muun suojavaatetuk- sen hankkimisen sekä niiden puhdistuksen korvaukseksi palkkaliitteessä mainittu kuukausikorvaus.
5 Ns. suojavaateraha suoritetaan myös vuosiloman ajalta.
6 Työnjohtajalle annetaan täydellinen sadevaatetus: sadepuku, sadepäähine ja kumisaappaat.
7 Tällä pykälällä ei ole tarkoitus heikentää yrityksessä jo käy- tössä olevia työvaatteisiin liittyviä käytäntöjä.
1 Työnjohtajan vuosilomaan noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Vuosiloman pituuteen vaikuttavaa työsuhteen keskeytymätöntä jatkumisaikaa laskettaessa otetaan huomi- oon myös ne vuodet, jotka työnjohtaja aikaisemmin on ollut työnjohtajana tämän työnantajaliiton jäsenyritysten palveluk- sessa, kuten myös ne vuodet, jotka hän on ollut ahtaajana vakinaisessa työsuhteessa, tai muuten Satamaoperaattorit ry:n jäsenyritysten ahtaustöissä, ja tällöin tehnyt vuosittain 1800 työtuntia. Jos satama on ollut auki vain osan vuotta, on vastaava määrä 150 työtuntia kuukaudessa sataman auki- oloaikana.
2 Laskettaessa työnjohtajan lomapalkkaa otetaan huomioon kuukausipalkan lisäksi lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllisesti maksetut lisät vuosilomalain edellyttämässä laajuudessa.
3 Työnjohtajille maksetaan lomarahana 50 % heille suoritetus- ta lomapalkasta lakisääteisen vuosiloman osalta. Mikäli osa vuosilomasta sattuu varsinaisen lomakauden ulkopuolelle, suoritetaan sen lisäksi, mitä edellä on sovittu, tämän vuosi- loman osalta ylimääräinen 25 %:n suuruinen lomaraha. Viimeksi mainittu määräys ei koske niitä tapauksia, jolloin vanhan henkilökohtaisen käytännön perusteella varsinaisen lomakauden ulkopuolella pidetty lakisääteinen vuosiloma on annettu 50 %:lla pidennettynä.
4 Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksami- sen yhteydessä. Lomarahan jäljellä oleva osa maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin palkka lomaltapaluu- päivältä maksetaan tai olisi maksettu, ellei työnjohtaja olisi estynyt palaamasta työhön. Mikäli vuosiloma on jaettu, suori- tetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa loma- rahasta noudattaen vastaavasti mitä edellä on määrätty. Pai- kallisesti voidaan sopia lomarahan vapaaksi vaihtamisesta tai lomarahan maksamisesta viimeksi annettavan loman osan yhteydessä. Työnjohtajalla on kuitenkin oikeus irtisa- noutua sopimuksesta, jolla luottamusmies ja työnantaja ovat sopineet lomarahojen vapaaksi vaihtamisesta. Luottamus- mies ja työnantaja sopivat ajankohdan, johon mennessä mahdolliset irtisanoutumiset on tehtävä. Työnantajalla on tie- dotusvastuu tehdystä sopimuksesta.
5 Mikäli työnantaja on muusta kuin työnjohtajasta johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työnjohtaja on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työ- hön, ei hän tästä syystä menetä oikeuttaan lomarahaan.
6 Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työnjohtajal- le maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta lomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.
7 Työnjohtajalla, joka varusmiespalvelukseen astumisen vuok- si menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomarahan, on oikeus saada lomaraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuutensa palaa palvelusajan päätyt- tyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja vir- kasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttä- mällä tavalla.
8 Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa xxxxxxxxxxx xxxxxxxxx määrä lasketaan työehtosopimuk- sen osoittamana prosenttina siitä lomakorvauksesta, joka kyseiselle henkilölle maksettiin hänen palvelukseen astues- saan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaraha vastaavasti hänelle mak- setun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä.
9 Xxxxxxxx määräytyy sen työehtosopimuksen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astuttaessa.
10 Työehtosopimuksen 9 § kohdan 2 ja 9 § kohdan 3 tarkoitta- masta aloittamis- ja lopettamistöiden kuukausikorvauksesta maksetaan myös lomaraha edellyttäen, että kokonaiskuu- kausikorvauksen maksamisen edellytykset muutoin ovat olemassa.
11 Kun työnjohtaja on tehnyt jatkuvasti tai säännöllisesti toistuen vuorotyötä, tästä tuleva vuorolisä on huomioitava vuosiloma- palkassa samoin kuin muut säännöllisen työajan puitteissa jatkuvat tai säännöllisesti toistuvat sopimusperusteiset lisät.
12 Keskeytymättömän 3-vuorotyön työtuntijärjestelmän edellyt- tämä pyhätyökorvaus huomioidaan myös lakisääteisen vuosiloman osalta.
13 Korotettua lomarahaa tai loman pidennystä ei suoriteta siltä osin kuin vuosiloma vuosilomalain mukaan annetaan varsi- naisen lomakauden ulkopuolella (5. viikko).
14 Vuosilomat Haminan, Kotkan, Helsingin, Turun, Rauman ja Mänty-luodon satamissa annetaan 2.5. - 30.9. välisenä aika- na. Mäntyluodosta pohjoiseen olevissa satamissa annetaan vuosilomasta yhtäjaksoisena vähintään 12 työpäivää aikana
2.5. - 30.9. Tällöin lasketaan lomakauteen sisältyvät vapaat lauantait työpäiviksi.
15 Muuna aikana annettavan vuosiloman suhteen noudatetaan kussakin ahtausliikkeessä entistä käytäntöä, ellei työsopi- muksessa toisin sovita.
14 § SAIRAUSAJAN PALKKA, ÄITIYS- JA ISYYSVAPAAN PALKKA
1 Jos työnjohtaja on sairauden tai tapaturman vuoksi työ- kyvytön eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai aiheuttanut rikollisella toiminnallaan tai kevyt- mielisellä elämällään taikka muulla törkeällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden vallitessa saada palk- kansa luontaisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut sen pituisil- ta ajoilta kuin seuraavasta käy ilmi:
Työsuhde on jatkunut | Täysi palkka |
- yhtäjaksoisesti vähemmän kuin vuoden | - neljältä viikolta |
- yhden vuoden, mutta vähemmän kuin viisi vuotta | - viideltä viikolta |
- viisi vuotta tai kauemmin | - kolmelta kuukaudelta |
2 Työnantajalla on oikeus tehdä työsopimuslain 2 luvun 11
§:ssä mainitut vähennykset sairauden ajalta maksettavasta palkasta.
3 Jos työnjohtajan työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta
hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sairaus- ajan palkkaa, ei työnjohtaja ole oikeutettu uuteen 1-kohdan mukaiseen sairausajan palkan ajanjaksoon, vaan sairaus- ajan palkkaa maksetaan yhteensä enintään 1. kohdassa mainitulta ajanjaksolta. Jos työnantajan palkanmaksuvelvolli- suus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 2 momentin mukaiselta yhden päivän odotus- ajalta.
4 Mikäli saman sairauden uusiutumiseen on kulunut yli 30 päi- vää siitä päivästä, jolloin on viimeksi suoritettu työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, menetellään sairausajan palkan maksamisen suhteen niin kuin kyseessä olisi uusi sai- raus eli sairausajan palkka suoritetaan uudelleen 1. kohdas- sa mainitulta sairausajan palkan ajanjaksolta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu sai- rausvakuutustoimiston tekemän ratkaisun perusteella.
5 Työnjohtajan on sairastuessaan viipymättä ilmoitettava siitä työnantajalle. Työnantajan vaatiessa työnjohtajan on esitet- tävä sairaudestaan lääkärin antama todistus. Jos työnantaja vaatii nimeämänsä lääkärin suorittamaa tarkastusta, maksaa työnantaja lääkärintodistuksen lunastuksen.
6 Jos työnjohtaja on työsopimusta tehtäessä tieten salannut sairautensa, ei työnantaja ole velvollinen suorittamaan palk- kaa sairauden ajalta.
7 Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukau- delta. Palkanmaksun edellytyksenä on, että työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä.
8 Työsuhteen jatkuttua kuuden kuukauden ajan maksetaan isyysvapaalla olevalle työnjohtajalle palkka isyysrahakauden kuudelta ensimmäiseltä työpäivältä. Työnjohtajalla on oikeus saada palkkansa luontoisetuineen sen suuruisena, kun hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut.
9 Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työnjohtajalle edellä tässä pykälässä määrätyn palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työnjohtajalle lain tai sopi- muksen perusteella tulevan päivärahan, tai siihen verratta-
xxx xxxxxxxxxx, taikka saamaan sen määrän takaisin työn- johtajalta, ei kuitenkaan enempää kuin xxxxxxxxxx määrän. Vähennysoikeus ei kuitenkaan koske työnjohtajan itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella saamaa päivärahaa tai korvausta.
10 Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työnjohta- jasta itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se makse- taan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää palkasta se päivä- rahan tai korvauksen osa, mikä työnjohtajan laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.
11 Jos työnjohtajan työ on järjestetty vaihtuvin työvuoroin, sairausajan palkassa huomioidaan työehtosopimuksen 8 §:n mukaiset työvuorolistan edellyttämät vuorolisät. Ks. Lisäksi TES 9 § kohta 2 (aloittamistyö) ja TES 9 § kohta 3 (lopetta- mistyö).
12 Työnantaja maksaa työnjohtajalle, joka tartuntatautilain (1227/2016) mukaan on määrätty olemaan poissa työstä, palkan poissaolon ajalta tämän pykälän määräysten mukaan. Työnantajalla on oikeus nostaa työnjohtajalle samalta ajan- jaksolta maksettava sairaus- tai tartuntatautipäiväraha.
14.1 Korvaava työ
1 Työnjohtaja ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia kor- vaavan työn tekemisestä, mikäli työnjohtajan terveydentila sen mahdollistaa. Tämän jälkeen työnjohtaja ja hänen esi- miehensä selvittävät, onko työnjohtajalle mahdollista osoittaa korvaavaa työtä.
2 Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja työnjohta- jan työtehtäviä vastaavaa. Tilanteesta riippuen korvaavan työn tekemisen sijaan työnjohtajalle voidaan järjestää koulu- tusta.
3 Mikäli korvaavaa työtä tekevän työnjohtajan terveys vaaran- tuu tai toipuminen pitkittyy korvaavan työn tekemisestä johtu- vasta syystä, on korvaavan työn tekeminen keskeytettävä. Ennen korvaavan työn aloittamista luottamusmiestä ja työ- suojeluvaltuutettua on informoitava.
4 Tällä sopimusmääräyksellä ei muuteta työrajoitteisten työn- johtajien työhön sijoittamiseen liittyviä menettelytapoja.
14.2 Lapsen sairastuminen
Alle 12-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle tämän työehtosopimuksen sairausajan palk- kaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä ti- lapäisestä poissaolosta. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyk- senä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan pal- kan maksamisesta koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin. Poissaolo- ajalta maksetaan palkka myös, jos toisella ansiotyössä xxx- xxxxx puolisolla ei sairauden, matkan, työskentelystä, opiske- lusta tai koulutukseen osallistumisesta johtuvan toisella paik- kakunnalla asumisen tms. tilapäisen esteen vuoksi ole mah- dollisuutta osallistua lapsen hoitoon eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi. Tätä kohtaa sovellettaessa opiskelu rinnaste- taan ansiotyöhön. Korvausta maksetaan enintään neljältä päivältä.
Tämän sopimuksen tarkoittaman työnjohtajan kuollessa työnantaja suorittaa vainajan omaisille hautausavustuksena yhden kuukauden palkan.
1 Työnjohtajalla on oikeus yhteen työnantajan kustantamaan terveystarkastukseen sen vuoden aikana, jona hän täyttää 40 vuotta, ja sen jälkeen joka viides vuosi. Tämän työehto- sopimuksen piiriin kuuluvalle henkilölle, joka lähetetään työ- terveyshuoltolain 12 §:n 1 momentin 2-kohdassa tarkoitettua tutkimusta varten toiselle paikkakunnalle, tai joka määrätään tällaisessa tarkastuksessa paikkakunnalla suoritettavaan jäl- kitarkastukseen, maksetaan korvaus ansionmenetyksestä ja matkakustannuksista ja päiväraha siten kuin työehtosopi- muksen 11 §:ssä määrätään. Ansionmenetys korvataan myös muun lääkärintarkastuksen ajalta, ellei kyseinen henki- lö ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.
2 Työnjohtajan alkutarkastuksen suorittaa työterveyslääkäri, ellei toisin sovita, ennen vakinaisen työsuhteen solmimista. Mikäli tällainen lääkärintarkastus on suoritettu aikaisemmin, ei uutta suoriteta.
16.1 Raskauteen liittyvät terveystarkastukset
Työnantaja korvaa ansionmenetyksen sairausvakuutuslain mukaisen äitiyspäivärahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi vält- tämättömän tarkastuksen, ja muiden synnytystä edeltävien lääketieteellisten tutkimusten ajalta.
17 § RYHMÄHENKI- JA VASTUUVAKUUTUS
1 Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työnjohtajia koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on työmarkkina- keskusjärjestöjen välillä sovittu.
2 Työnjohtajien osalta on voimassa työnantajan kustantama työnantajan vastuuvakuutus, joka kattaa työnantajan, hänen sijaisensa, sekä vakuutuksenottajan palveluksessa johtavas- sa tai valvovassa asemassa olevan toimihenkilön, kuten työnjohtajan, vastuun omalle työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutuksessa tai liikennevakuutuksessa. Korvausten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta 126 140 euroa, kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on 50 456 euroa yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahingosta 25 228 euroa. Myös muut vakuutusehdot määräytyvät voimassaolevien työnantajan vastuuvakuutusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutus- ehtojen mukaan.
Työnantaja perii ammattiyhdistyksen jäsenmaksun liittojen sopimalla tavalla. Vallitsevia käytäntöjä ei kuitenkaan muuteta.
Työnjohtajalla on vapaapäivä hänen täyttäessään 50 ja 60 vuotta.
20 § KOKOUSTEN PITO TYÖPAIKALLA
1 Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osa- puolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla on mahdollisuus työajan ulko- puolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittö- mästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viik- kolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:
2 Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuk- sen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovitta- va, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.
3 Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysy- myksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huo- miota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työ- hygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voi- daan noudattaa, ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotanto- toimintaa.
4 Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä ko- koustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.
5 Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työeh- tosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä keskusjärjestöjen edustajia.
1 Työehtosopimus mahdollistaa paikallisen sopimisen tietyissä tilanteissa. Paikallinen sopiminen on mahdollista työehtoso- pimuksen neuvottelu- järjestyksen mukaisesti joko luottamus- miehen ja työnantajan kesken tai työnantajan ja työnjohtajan kesken.
2 Yksittäisen työnjohtajan kanssa ei voi kuitenkaan sopia hä- nen työehtojensa heikentämisestä. Luottamusmiestä on in- formoitava ennen työnantajan ja työnjohtajan välistä tämän
työehtosopimuksen mukaista paikallista sopimusta. Luotta- musmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työnjohtajia, joi- ta luottamusmies edustaa.
3 Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai ole- maan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva so- pimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.
22 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN
1 Jos työnantajan ja työnjohtajan välillä ilmenee erimielisyyksiä tämän sopimuksen tai siihen liittyvien säännösten soveltami- sesta, tulkinnasta, tai rikkomuksia koskevasta asiasta, on py- rittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajain ja työnjohta- jien kesken luottamusmiesten avustamana. Jos yksimielisyy- teen ei päästä, on erimielisyys siirrettävä liittojen ratkaista- vaksi.
2 Jommankumman liiton esittäessä neuvotteluja 1-kohdassa tarkoitetussa tai muussa tapauksessa, on ne aloitettava ensi tilassa, ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen te- kemisestä. Jos liittojen välillä ei päästä yksimielisyyteen, voidaan asia, jos sillä on yleistä kantavuutta, jommankum- man liiton vaatimuksesta ja toisen liiton toimintavapautta ra- joittamatta alistaa keskusliittojen yhteisesti käsiteltäväksi lau- sunnon saamista varten.
3 Elleivät edellä mainitut neuvottelut johda tulokseen, voi jom- pikumpi sopijapuoli jättää asian työtuomioistuimen ratkaista- vaksi. Elleivät neuvottelut sopimuksen voimassaoloajan pää- tyttyäkään johda sopimukseen, on sen sopijapuolen, joka ai- koo turvautua työnseisaukseen, ilmoitettava siitä toiselle so- pimuspuolelle viimeistään kahta viikkoa ennen aiottua työn- seisausta. Uhkavaatimuksen alaisena aikana ovat sopijapuo- let velvolliset mahdollisuuksien mukaan toimimaan keskusliit- tojen ja valtion asianomaisten elinten avulla erimielisyyden kohteena olevan asian sovinnolliseksi ratkaisemiseksi.
4 Niin kauan kuin erimielisyydestä käydään neuvotteluja, tai se on edellä mainittujen elinten ratkaistavana, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua), eikä ryhtyä
muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.
5 Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siihen asti, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.
6 Ammattiliitto Pro ry:n edustajiston tai hallituksen jäsenenä toimivalle työnjohtajalle varataan mahdollisuus tarvittaessa työaikana osallistua sellaisten elinten kokouksiin, joissa käsi- tellään työehtosopimusasioita.
23 § JATKUVA NEUVOTTELU JA TOIMIALAVUOROPUHELU
1 Työmarkkinaosapuolet korostavat ns. jatkuvan neuvottelu- menettelyn tärkeyttä.
2 Liitot jatkavat jatkuvan neuvottelun mekanismin mukaista toimintaa, ja samalla käydään toimialavuoropuhelua. Tarkoi- tuksena on sopimuskauden aikana käsitellä jo seuraavaan työehtosopimukseen liittyviä asioita, sekä tarkastella sopi- musmääräysten kehittämistä ja selkeyttämistä
1 Tässä sopimuksessa määrätään Satamaoperaattorit ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välillä voimassa olevan työnjohtajia koskevan työehtosopimuksen alaisten työnjohtajien palkka- edut.
2 Tämän palkkasopimuksen sijasta voidaan sopia paikallisesta palkkausjärjestelmästä.
Edellä 1 §:ssä mainituille myös vuorotyöhön täysin työkykyi- sille 18 vuotta täyttäneille työnjohtajille maksetaan työpaikoit- tain vähintään jäljempänä olevan palkkataulukon ja tämän sopimuksen mukainen peruspalkka. Ahtausteknikon tutkin- non, merenkulkuopiston merikapteenin tai yliperämiestutkin- non, lastinkäsittelyalan erikoisammattitutkinnon tai logistiik- kainsinöörin tutkinnon suorittaneet työnjohtajat sijoitetaan heti palkkaryhmään II ja he saavat näin ollen laskea hyväk- seen heti palvelukseen astuessaan 3 palvelusvuotta ja saa- vuttavat korkeimman tason 12 vuoden jälkeen.
2.1 Harjoittelijat ja kesätyöntekijät
Harjoittelijoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakoulussa tai korkeakoulussa, ja ovat työssä näiden lukukausien väliaikoi- na tai hankkivat koulutuksen aikana tutkinnon edellyttämää työkokemusta. Kesätyöntekijöillä (ovat työsuhteessa 2.5. -
30.9. välisenä aikana) tarkoitetaan muita kuin edellä mainittu- ja henkilöitä. Harjoittelijoiden ja kesätyöntekijöiden palkka saa alittaa kyseessä olevan taulukkopalkan 15 prosentilla ensimmäisen neljän kuukauden aikana.
2.2 Työnjohtajien taulukkopalkat
Taulukkopalkat ovat palkkaliitteessä.
1 Milloin ahtaustyönjohtajan johdettavana on samanaikaisesti kaksi työryhmää, maksetaan ryhmälisänä kahdesta työryh- mästä palkkaliitteestä ilmenevä euromäärä / päivä / ahtaus- työnjohtaja, samoin mahdollisista ylittävistä työryhmistä palk- kaliitteestä ilmenevä korvaus / työryhmä /päivä / ahtaustyön- johtaja.
2 Roro- ja sivuporttilaivoissa (truck-to-truck-menetelmä) yhden kannen katsotaan vastaavan yhtä työryhmää.
3 Työryhmien lukumäärää laskettaessa huomioidaan myös kokonaiset kirvesmies- ja surraustyöryhmät.
4 Työryhmälisät huomioidaan vuorokohtaisina.
5 Ryhmälisä maksetaan sille ahtaustyönjohtajalle, jonka xxxx- xxxx työryhmät työskentelevät. Jos maapuolen työ tapahtuu erillisen ahtaustyönjohtajan alaisena, tai milloin laivalla toimii jokkerityönjohtaja, ryhmälisän perustetta laskettaessa huo- mioon otetaan laiva- ja maapuolen yhteinen ahtaustyönjohta- jamäärä siten, että täydet 2 työryhmää tuleva määrä makse- taan, esim. 5 työryhmää ja 3 työnjohtajaa, maksetaan 2 työ- ryhmäkorvausta.
6 Bulk-laivat jäävät ryhmälisää koskevien määräysten ulkopuolelle.
7 Ryhmälisän maksamisen edellytyksenä on, että työryhmä- määrän johtaminen päivän kuluessa on kestänyt vähintään neljä tuntia. Kyseistä aikarajoitusta ei sovelleta ylityöaikaan.
8 Jos syntyy epäselvyyttä työryhmien lukumäärästä, lukumää- rä on erillisenä nostavien nostolaitteiden ja porttien määrä.
9 Kirvesmies-/surraustyöryhmämääräys koskee ainoastaan sellaisia tapauksia, jolloin laivassa käytetään erillistä kirves- mies-/surraustyöryhmää, joka työskentelee täysin erillään muusta ahtaustyöstä. Määräys ei käsitä sellaisia tapauksia, joissa ruuman ahtaustyöryhmää on vahvistettu muutamalla kirvesmiehellä.
10 Kirvesmies-/surrausryhmää ei rinnasteta ahtaustyöryhmään, milloin työnjohtaja vastaa ainoastaan laivan kirvesmiestyöstä johtamatta samanaikaisesti muita työryhmiä. Tällaisella ryh- mällä ei tarkoiteta maapuolen mahdollisia surraus- ja kirves- miestyöryhmiä, eikä se myöskään koske terminaalissa val- misteltavia roro-yksiköitä.
11 Osapuolet toteavat, että paikallisesti on mahdollista sopia niistä menettelyistä, joilla työryhmälisiin liittyvää työnjohtajien palkallista eriarvoistumista voidaan vähentää.
12 Transitoliikenteen kentältä tapahtuvien kuormausten yhtey- dessä katsotaan yhden nosturin kanssa työskentelevien työntekijöiden muodostavan yhden työryhmän. Mikäli työn- johtajalla tällaisen lastausoperaation yhteydessä on johdetta- vanaan esim. enemmän kuin yksi (nosturi) työryhmä, tulee hänelle suorittaa työryhmälisää voimassa olevia sääntöjä noudattaen.
13 Roro-terminaalityönjohtaja on työnjohtaja, joka toimii jatkuva- liikenteisessä roro-terminaalissa ja vastaa siellä tapahtuvasta lastin ja lastikaluston käsittelystä, yksiköitten teosta / pur- kauksesta ja muista roro-terminaalin puitteissa tapahtuvista toiminnoista sekä tarvittaessa osallistuu roro-alusten lastauk- seen ja purkaukseen.
Roro-terminaalityönjohtajalle maksetaan erillinen palkkaliit- teessä määritelty vuorokohtainen korvaus edellyttäen, että työhön osoitus on kestänyt vähintään neljä tuntia. Tätä lisää saaville työnjohtajille ei makseta muita työehtosopimuksessa mainittuja tai paikallisesti sovittuja työnsuorituslisiä (esim. työryhmälisä ja chief-lisä). Edellä mainittua aikarajoitusta ei sovelleta ylityöaikana.
Sovitusta oman polkupyörän käytöstä maksetaan palkkaliit- teessä mainittu vuosikorvaus.
Milloin työntekijöille haaksirikkolaivoissa maksetaan korotet- tua palkkaa, suoritetaan samassa aluksessa työskenteleville työnjohtajille 100 %:n haaksirikkolisä peruspalkan mukaiselle tuntipalkalle (peruspalkka + ylimääräinen perustuntipalkka).
1 3-vuorotyössä vuorokausi lasketaan alkavaksi klo 06.00 ja päättyvän klo 06.00. 3-vuorotyössä työskentelevillä on oikeus enintään 20 minuutin taukoon ateriointia varten.
2 Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä (tam 37) säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa, ja enintään vuoden pitui- sena ajanjaksona keskimäärin 34,5 tuntia viikossa.
3 Paikallisesti voidaan sopia, että säännöllinen vuorokautinen työaika on 12 tuntia. Tällöin tämän liitteen määräyksiä nou- datetaan soveltuvin osin.
4 Työpaikoilla voidaan ottaa käyttöön osapuolten niin sopiessa keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ns. nopeaan kiertoon perustuva työvuorojärjestelmä.
5 Laskettaessa ylityöstä maksettavaa palkkaa keskeytymättö- mässä 3-vuorotyössä on tunnilta suoritettava palkkaperuste laskettava siten, että kuukausipalkka siihen mahdollisesti kuuluvine luontaisetuineen sekä henkilölle kiinteinä saman- suuruisina palkkakausikohtaisina lisinä maksettavat palkan- erät lukuun ottamatta aloitus- ja lopetuslisää jaetaan luvulla 146.
6 Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä voi olla korkeintaan 1/3 työnjohtajista.
7 3-vuorotyössä työskentelevät nimetään ensi kädessä vapaa- ehtoisuusperiaatetta noudattaen.
8 Siirrosta 2-vuorotyöstä 3-vuorotyöhön on ennakolta tiedettä- vissä tapauksissa ilmoitettava viikkoa aikaisemmin (esim. vuosilomien yhteydessä).
1 Keskimäärin 34,5 tunnin viikoittainen työaika toteutetaan siten, että perustana on 5-vuorojärjestelmä seuraavasti:
iiii-aaaa-yyyy--vvv- tai
aaiiyy-vv- (Lyhyt kierto)
2 Lyhyen kierron järjestelmässä sovitaan paikallisesti alla esi- tetystä vuorovapaajärjestelmästä ja lomasäännöksistä poik- keavasti siten, että keskimääräinen 34,5 tunnin viikkotyöaika toteutuu.
3 Lisäksi työvuorojärjestelmään voi sisältyä 4, 6, 22, 24 tai 26 vrk:n vapaita, jona aikana annetaan joko vuorovapaita tai vuosilomaa.
4 Sovellettavat työvuorojärjestelmät laaditaan paikallisesti edellä olevan mukaisesti.
5 Paikallisesti voidaan sopia edellä mainitusta poikkeavan työ- vuorojärjestelmän käyttöönotosta edellyttäen, että työehto- sopimuksen mukainen työaika toteutuu, ja työajan lyhennyk- sen yhteydessä sovitut periaatteet otetaan huomioon.
6 Siirtymisestä 4-vuorojärjestelmään johtuva yhden vuoron tilapäinen purkaminen tapahtuu siten, että eri kertoina purettava vuoro vaihtuu, ellei paikallisesti toisin sovita.
7 Työvuorojärjestelmä voi edellä todetusta poiketen olla paikal- lisesti sopimalla 20 vuorokauden jaksossa lyhyenä kiertona seuraava:
aaiiyy-vv-aaiiyy--v-
8 Kesäajaksi voidaan paikallisesti sopien siirtyä nelivuoro- järjestelmään ilmoittamalla siitä vähintään kuukausi ennen lomakauden alkamista. Siirtyminen toteutetaan purkamalla kierrosta yksi työvuoro siten, että vuosilomalla on kerrallaan vain yksi vuoro. Työvuoron purun johdosta työnjohtajien vuo- rovapaiden lukumäärä ei muutu. Purettu työvuoro lomittaa jäljelle jäävää neljää työvuoroa. Vuosilomat annetaan tällöin poiketen työehtosopimuksen 24 §:n määräyksistä siten, että koko vuoro on yhtä aikaa poissa työstä 26 vuorokauden ajanjakson. Vuosilomajaksojen päällekkäin osuvina ajanjak- soina järjestetään tuotantoseisokki, jonka pituus on 3-12
päivää. Tänä aikana niille työntekijöille, jotka eivät ole vuosi- lomalla, annetaan vuorovapaita.
9 Sovittaessa siirtymisestä nelivuorojärjestelmään sovitaan myös 5-vuorojärjestelmään palaamisen edellyttämistä tila- päisistä työvuorojärjestelyistä.
10 Sijoitettaessa puretun vuoron työntekijä muihin työaikamuo- toihin kuin keskeytymättömään vuorotyöhön on hän oikeutet- tu saamaan enintään kahden kuukauden ajalta palkkaa tam 37 mukaan. Samaa sääntöä sovelletaan koko 26.5. – 4.9. välisen ajan.
11 Puretun vuoron työntekijällä verotusvuoden päättyessä olevia liikaa pidettyjä vuorovapaita ei teetetä takaisin, jos työntekijä on muuten työskennellyt 5-vuorojärjestelmän mukaisesti.
3 § TYÖAJAN TASAAMINEN, VUOROVAPAAT
1 Vuotuisen työajan tasaamiseksi 34,5 tuntiin viikossa työnjoh- taja on keskeytymättömässä 3-vuorotyössä työskentelemän- sä ajan pituudesta riippuen oikeutettu saamaan vuorovapai- ta.
2 Työajan lyhentämiseksi annettavien vuorovapaiden määräy- tymiskausi on kalenterivuosi, ellei työaikamuodosta tai pai- kallisesta vakiintuneesta käytännöstä muuta johdu.
3 Vuorovapaiden määrä lasketaan sen mukaan, kuinka paljon työnjohtaja on suorittanut keskeytymätöntä vuorotyötä vuo- rovapaiden määräytymiskauden aikana.
4 Vuosiloman pituutta määrättäessä on vuorovapaat katsottava työssäolopäivien veroisiksi päiviksi.
5 Vuorovapaita ansaittaessa säännöllisiin työvuoroihin rinnas- tetaan:
- ne työvuorot, jotka työnjohtaja on vapautettuna työstä työ- ehtosopimuksen 10 §:ssä tarkoitetun kunnallisen luotta- musmiestehtävän vuoksi, kuitenkin enintään 28 päivän ajalta
- Pro:n ja STTK:n hallituksien ja edustajistojen kokouksiin käytetty aika
- 50 ja 60 -vuotispäivät
- omat häät
- lähiomaisen hautajaiset
- sairaan lapsen hoito
- kutsunnat
- kertausharjoitukset
- luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimiminen
- ylityövapaat
- vuorovapaat, jotka pidetään antokauden jälkeen
- pidetyt pekkasvapaat
- liittojen välillä sovittujen koulutuksien osalta kuitenkin enintään kaksi viikkoa vuosineljännestä kohden, ja kolme viikkoa vuodessa
- aika, jolta työnantaja maksaa sairauden tai synnytysloman perusteella palkkaa
- lääkärintarkastusta varten annettu palkallinen vapaa
6 Sairaana olevaa työnjohtajaa ei saa määrätä vuorovapaalle. Jos kuitenkin vuorovapaat annetaan osastolle, tuotantolinjal- le, työvuorolle tai -ryhmälle samanaikaisesti, kuluvat myös sairaana olevan työnjohtajan vuorovapaat.
7 Vuorovapaat kuluvat myös, jos työnjohtajalle on ilmoitettu vuorovapaista ennen hänen sairastumistaan.
8 Työnjohtajan työsuhteen päättyessä maksetaan pitämättä olevilta vuorovapailta korvaus rahassa. Mikäli työnjohtaja on pitänyt liikaa vuorovapaita, vähennetään niiltä maksettu kor- vaus lopputilistä.
9 Paikallisesti voidaan sopia vuorovapaiden vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 § mukaisesti, mutta joustovapaan ajankoh- dasta on sovittava.
10 Vuorovapaita annetaan tehdyistä säännöllisistä työvuoroista seuraavasti:
Vähintään 5 työvuoroa | = | 1 vuorovapaa | |||
" 10 " | = | 2 vuorovapaata | |||
" | 15 | " | = | 3 | " |
" | 20 | " | = | 4 | " |
" | 25 | " | = | 5 | " |
" | 30 | " | = | 6 | ” |
" | 35 | " | = | 7 | " |
" | 39 | " | = | 8 | " |
" | 44 | " | = | 9-10 | " |
" | 49 | " | = | 10-11 | " |
" | 54 | " | = | 11-12 | " |
" | 59 | " | = | 12-13 | " |
" | 64 | " | = | 13-14 | " |
" | 69 | " | = | 14-15 | " |
" | 74 | " | = | 15-16 | " |
" | 78 | " | = | 16-17 | " |
" | 83 | " | = | 17-19 | " |
" | 88 | " | = | 18-20 | " |
" | 93 | " | = | 19-21 | " |
" | 98 | " | = | 20-22 | " |
" | 103 | " | = | 21-23 | " |
" | 108 | " | = | 22-24 | " |
" | 113 | " | = | 23-25 | " |
" | 117 | " | = | 24-26 | " |
" | 122 | " | = | 25-26 | " |
" | 127 | " | = | 26-29 | " |
" | 132 | " | = | 27-30 | " |
" | 137 | " | = | 28-31 | " |
" | 142 | " | = | 29-32 | " |
" | 147 | " | = | 30-33 | " |
" | 152 | " | = | 31-34 | " |
" | 156 | " | = | 32-35 | " |
" | 161 | " | = | 33-37 | " |
" | 166 | " | = | 34-38 | " |
" | 171 | " | = | 35-39 | " |
" | 176 | " | = | 36-40 | " |
" | 181 | " | = | 37-41 | " |
" | 186 | " | = | 38-42 | " |
" | 191 | " | = | 39-43 | " |
" | 196 | " | = | 40-45 | ” |
11 Jos keskeytymättömässä vuorotyössä tehdystä työvuorosta neljä tuntia tai enemmän sisältyy kuukausipalkkaan, ansai- taan siltä vuorovapaita normaalisäännön mukaisesti.
12 Jos työajan lyhennys toteutetaan käyttämällä kesäaikana kuudetta vuoroa, laaditaan vuorovapaataulukko siten, että 1 §:ssä tarkoitettu työaika toteutuu.
13 Vuorovapaa on työehtosopimuksen mukainen vuorokausi (6.00 - 6.00), joka sijoittuu työvuorojärjestelmään pääsään- töisesti seuraavalla tavalla:
Neljän vuorokauden vapaajaksossa on kolme vuorovapaata seuraavasti:
aaiiyy-vv-aaiiyy--v-.
Kuuden vuorokauden vapaajaksossa (pitkä kierto) on kolme vuorovapaata seuraavasti (vuorovapaa = v)
yyyy- -vvv-iiii, tai yyyy- -vvv-aaaa.
22 vuorokauden vapaajaksossa vuorovapaita ovat (kuudes vuoro käytössä)
yyyy--vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-iiii. Lyhyt kierto
24 vuorokauden vapaajaksossa (lyhyt kierto) vuorovapaita ovat
aaiiyy-vv-vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-aiiyy.
4 vuorokauden vapaajaksossa (lyhyt kierto) vuorovapaita ovat
aaiiyy-vv-aaiiyy--v-. Pitkä kierto
26 vuorokauden vapaajaksossa (pitkä kierto) vuorovapaita ovat
yyyy--vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-iiii, tai yyyy--vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-aaaa.
6 vuorokauden vapaajaksossa (pitkä kierto) vuorovapaita ovat
yyyy- -vvv-iiii.
1 Vuorovapaat annetaan ensisijaisesti työnjohtajan oman työ- vuorojärjestelmän mukaisesti, mutta mikäli tämä ei ole mah- dollista, työnantajan määräämänä ajankohtana.
2 Mikäli työnjohtajalle vuorovapaiden määräytymiskauden ai- kana ei ole voitu antaa vuorovapaataulukon mukaisesti vuo- rovapaita, korvataan pitämättä olevat vuorovapaat niiden määräytymiskauden päättymistä seuraavana palkanmaksu- päivänä vuorovapaarahassa. Vuorovapaarahassa otetaan kuukausipalkan perusteella lasketun päiväpalkan lisäksi huomioon keskimääräinen lisien ja palkkioiden osuus.
3 Vuorovapaat voidaan kuitenkin antaa seuraavan vuoden puolella työnjohtajan kanssa niin sovittaessa.
4 Mikäli työnjohtaja on pitänyt liikaa vuorovapaita, voidaan ne teettää takaisin, mutta viimeistään niiden määräytymiskau- den päättymistä seuraavan toukokuun 26. päivään mennes- sä. Liikaa pidetyt vuorovapaat voidaan työnjohtajan pyynnös- tä myös vähentää palkasta, jolloin niitä ei teetetä takaisin. Liikaa pidettyjen vuorovapaiden teettäminen tapahtuu siten, että vastaava määrä työnjohtajan työvuorojärjestelmän mu- kaisista vuorovapaista on työnjohtajan työpäiviä, joilta mak- settava palkka sisältyy kuukausipalkkaan.
5 Vuorovapaat annetaan pääsääntöisesti sen työvuorojärjes- telmän mukaisesti, jonka mukaan työnjohtaja työskentelee. Xxxxxxxxxxx tulisi antaa siten, että määräytymiskauden päät- tyessä työnjohtaja olisi saanut kaikki ansaitsemansa vuoro- vapaat, mutta myös tehnyt liikaa pitämänsä takaisin. Kun vuorovapaita ei ole voitu antaa työvuorojärjestelmän mukai- sesti, ja ne siirtyvät myöhemmin annettaviksi, on ne keskey- tymättömässä vuorotyössä annettaessa pyrittävä antamaan vähintään neljä vuorovapaata kerrallaan, ja tällöin siten, että ne annetaan neljän peräkkäisen työvuoron jaksossa.
6 Mikäli ylimääräinen vuorovapaa tehdään takaisin työnjohta- jan pyynnöstä vapaavuorokauden aikana, ei tällöin tehty työ ole ylityötä eikä tehdyn työajan veroista viikoittaista ylityötä laskettaessa. Siitä maksettava korvaus sisältyy kuukausi- palkkaan.
7 Pitämättä jääneistä vuorovapaista maksettava korvaus mak- setaan vuorovapaataulukon vuorovapaiden lukumäärää kos- kevan alemman luvun perusteella.
8 Takaisin teetettävien vuorovapaiden lukumäärä määräytyy vuorovapaataulukon vuorovapaiden lukumäärää koskevan ylemmän luvun mukaisesti.
9 Työaikalain 31 §:n viikoittaista vapaa-aikaa koskevia mää- räyksiä sovelletaan myös, kun on kysymys takaisin teetettä- vistä vuorovapaista. Ne vuorovapaat, jotka pidetään vuoden- vaihteen jälkeen niin sovittaessa, oikeuttavat vuorovapaiden ansaintaan kuten säännöllinen työvuoro. Takaisin teetettävät vuorovapaat pyritään sijoittamaan vapaajakson alku- tai loppuosaan.
10 Liikaa pidettyjen vuorovapaiden tasaaminen (tam 37):
Lyhyt kierto
aaiiyy-vv-aaiiyy--v-
työnantajan määräämä: aaiiyy-88-aaiiyy--8- työnjohtajan pyynnöstä: aaiiyy--88aaiiyy---8
Pitkä kierto yyyy--vvv-aaaa
työnantajan määräämä: yyyy--888-aaaa
työnjohtajan pyynnöstä: yyyy---888aaaa 5 § UUSI TYÖNJOHTAJA
1 Uudelle työnjohtajalle ei pääsääntöisesti ensimmäisen kol-
men kuukauden aikana xxxxxx xxxxxxxxxxxx. Vastaavalla tavalla menetellään, kun työnjohtaja siirtyy muusta työaika- muodosta keskeytymättömään 3-vuorotyöhön. Kun oma vuo- ro on vuorovapailla, näiden työnjohtajan säännöllisten työ- vuorojen lukumäärä sinä aikana on sama kuin oman
työvuoron vuorovapaiden lukumäärä. Kyseiset työnjohtajat ansaitsevat vuorovapaita myös kolmen ensimmäisen kuu- kauden aikaisilta työvuoroilta. Mikäli vuorovapaiden määräy- tymiskauden päättyessä em. työnjohtajille on vuorovapaita antamatta, korvataan nämä vuorovapaat vuorovapaarahalla määräytymiskauden päättymistä seuraavana palkanmaksu- päivänä tai sovittaessa vastaavalla määrällä vapaata.
2 Uuden työnjohtajan työpäivinä voidaan käyttää kaikkia päiviä toisesta viivapäivästä alkaen vapaajakson viimeiseen vuoro- vapaaseen.
3 Kun uuden työnjohtajan oma vuoro on vuosilomalla, ja jos hänelle tällöin annetaan vuorovapaita, ne annetaan etukä- teen hänelle täksi ajaksi ilmoitetun työvuorojärjestelmän mu- kaisesti. Mikäli työvuorojärjestelmää ei ole ilmoitettu, vuoro- vapaat annetaan vuorovapaasheeman mukaisesti.
1 Vuorovapailta maksettava palkka sisältyy kuukausipalkkaan, jolloin huomioidaan myös vuorokohtaisen työvuorotaulukon edellyttämät vuorotyö- ja/tai saunalisät.
2 Mikäli vuorovapaa sattuu sunnuntaiksi, kirkolliseksi pyhäpäi- väksi, tai itsenäisyys- tai vapunpäiväksi, suoritetaan sunnun- taityölisä (100 %).
3 Työvuorojärjestelmässä olevasta vuorovapaasta maksetaan 200 %:n korotusosa uudenvuoden aaton klo 06.00 ja seu- raavan arkipäivän klo 06.00 välisenä aikana. Samoin mene- tellään pääsiäislauantaina, molempina pääsiäispäivinä sekä helluntaiaattona, ja helluntaina olevien vuorovapaiden suhteen.
4 Mikäli vuorovapaa annetaan työvuorosta, maksetaan 200
%:n korotusosa uudenvuoden aaton klo 12.00 ja seuraavan arkipäivän klo 06.00, pääsiäislauantain klo 14.00 ja pääsiäi- sen jälkeisen tiistain klo 06.00, sekä helluntaiaaton klo 22.00 ja helluntain jälkeisen päivän klo 06.00 välisenä aikana ole- valta vuorovapaalta.
5 Sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäivänä olevalta vuorova- paalta maksetaan 200 %:n korotusosa. Perusosa sisältyy kuukausipalkkaan.
6 Mikäli vuorovapaat korvataan rahassa, maksetaan vuorova- paaraha (= kuukausipalkka: 146 x 8 h) lisättynä keskimääräi- sellä vuorotyölisällä, ja huomioidaan keskimääräisten lisien ja palkkioiden osuus.
7 § SIIRTYMINEN TOISEEN TYÖAIKAMUOTOON
1 Siirryttäessä pysyvästi keskeytymättömästä 3-vuorotyöstä muuhun työaikamuotoon korvataan pitämättä jääneet vuoro- vapaat rahassa, ja ylimääräiset vuorovapaat teetetään takaisin.
2 Työnjohtajan työsuhteen päättyessä maksetaan pitämättä olevilta vuorovapailta vuorovapaaraha. Mikäli työntekijä on pitänyt liikaa vuorovapaita, vähennetään ylimääräisiltä vuo- rovapailta maksettu palkka lopputilistä.
Kirkollisten ym. juhlapäivien johdosta keskeytetään työsken- tely seuraavasti:
Työt keskeytetään juhannusviikon keskiviikkona klo 22.00 ja aloitetaan juhannuksen jälkeisen arkipäivän aamuna klo 06.00.
Työt keskeytetään jouluaaton aattona klo 22.00 ja aloitetaan tapaninpäivän jälkeisenä aamuna klo 06.00.
9 § SEISOKKIAIKANA SUORITETTU TYÖ
1 Kaikkina tämän sopimuksen mukaisina seisokkiaikoina, sekä sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäivänä suoritetusta työs- tä maksetaan sunnuntaityökorotuksin 200 %:n korotusosa. Perusosa sisältyy kuukausipalkkaan.
2 Samalla tavoin korotettu palkka maksetaan myös uutena vuotena uudenvuodenaaton klo 12.00 ja seuraavan arkipäi- vän aamun klo 06.00 välisenä aikana, sekä pääsiäislauantain klo 14.00 ja pääsiäisen jälkeisen tiistain klo 06.00 välisenä
aikana että helluntaiaaton klo 22.00 ja helluntain jälkeisen aamun klo 06.00 välisenä aikana.
1 Palkkaa ei makseta siltä ajalta, jolloin työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.
2 Vapaavuorokaudella tarkoitetaan keskeytymättömässä 3- vuorotyössä työvuorojärjestelmän mukaisten työpäivien väli- siä sekä työpäivien ja vuorovapaiden välisiä työehtosopi- muksen mukaisia vuorokausia.
11 § ERÄITÄ YLITYÖKORVAUKSIA, SAUNALISÄ, YLITYÖJAKAJA
1 Ylityökorvaus maksetaan sen mukaan, missä vuorossa yli- työnsä aloittava henkilö on ollut, kun hän aloittaa ylityönsä.
2 Klo 22.00 - 06.00 välisenä aikana suoritetusta ylityöstä mak- setaan 100 %:lla korotettu palkka.
3 Lauantaina ja juhlapäivän aattona klo 06.00 - sunnuntain ja juhlapäivän klo 06.00 välisenä aikana maksetaan palkkaliit- teessä mainittu nk. saunalisä.
4 Peräkkäisinä aatto- ja lauantaipäivinä saunalisä maksetaan ainoastaan ensimmäiseltä vuorokaudelta.
5 Vuorovapaan saunalisätunneilta maksetaan saunalisä.
6 Jos työnjohtaja tulee vuorovapaansa aikana työhön, hänelle maksetaan palkka ylityökorotuksin ylityösäännösten mukaan.
7 Tässä työaikamuodossa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 146, ylityöpalkkaa laskettaessa tuntipalkka määräytyy työehtosopimuksen 9 §:n ylityömääräysten mukaisesti.
8 Työnjohtaja voi halutessaan muuttamalla sunnuntaityön ja arkipyhien korotusosat työaikapankki- tai vastikevapaiksi kerryttää itselleen enintään 10 työvuoroa työaikapankki- tai vastikevapaata kalenterivuodessa. Yrityksessä tulee olla työ- aikapankkijärjestelmä tai järjestelmä, jonka mukaan vastike- vapaita myönnetään.
Sairausajan palkka maksetaan työ- ja vuorovapaajärjestel- män mukaan huomioiden työehtosopimuksen 14 §:n mää- räykset.
1 Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä sisältyy vuosiloma työ- vuorojärjestelmän vapaajaksoihin, ja se annetaan kahdessa erillisessä jaksossa.
2 Vaihtoehto 1: kesäajaksi muodostetaan kuudes vuoro
Toukokuun 26. päivän ja syyskuun 4. päivän välisenä 100 vuorokauden jakson aikana on jokaisella vuorolla 22 vuoro- kauden yhtäjaksoinen vapaa, johon sisältyvät päivät luetaan vuosilomalain mukaan lomapäiviksi. Loppuosa vuosilomasta annetaan ensisijaisesti seuraavan 60, tai seuraavien kolmen 20 vuorokauden jakson aikana. Mikäli lomapäiviä on enem- män kuin em. jaksoihin sisältyvissä vapaajaksoissa on vuosi- lomalain mukaisia arkipäiviä, annetaan loput lomapäivistä vuosilomalain mukaan seuraavien 20 vuorokauden jaksoihin sisältyvien vapaajaksojen yhteydessä. Jäljelle jäävät loma- päivät annetaan seuraavan vapaajakson aikana siten, ettei vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti. Mikäli työjoh- tajan lomapäivien lukumäärä on vähemmän kuin vapaajak- soihin sisältyvien arkipäivien lukumäärä, on työnjohtaja vel- vollinen tekemään työtä erotuksen verran työnantajan mää- räyksen mukaisesti vapaajakson aikana.
3 Vaihtoehto 2: vuoro on jaettu enintään viiteen ryhmään
Mikäli työvuorojärjestelmä sisältää kesäaikana 26 (pitkä kier- to) vuorokauden yhtäjaksoisen vapaan, on vuosilomien anto- kausi 18.5. - 16.9. Vuorojen sisällä toteutetaan lomien kierto enintään 106 vuorokauden aikana. Loppuosa vuosilomasta annetaan ensisijaisesti seuraavan kahden 20 vuorokauden jakson aikana. Mikäli lomapäiviä on enemmän kuin em. jak- soihin sisältyvissä vapaajaksoissa on vuosilomalain mukaisia arkipäiviä, annetaan loput lomapäivistä vuosilomalain mu- kaan seuraavien 20 vuorokauden jaksoihin sisältyvien va- paajaksojen yhteydessä. Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavan vapaajakson aikana siten, etteivät vuorovapaa ja
lomapäivä kulu samanaikaisesti (=merkkausloma). Mikäli työnjohtajan lomapäivien lukumäärä on vähemmän kuin va- paajaksoihin sisältyvien arkipäivien lukumäärä, on työnjohta- ja velvollinen tekemään työtä erotuksen verran työnantajan määräyksen mukaisesti vapaajakson aikana.
4 Työvuorojärjestelmän määräytyessä 3 §:n mukaisesti lyhy- enä kiertona jokainen vuoron ryhmä saa 24 vuorokauden yh- denjaksoisen vapaan 18.5. - 16.9. välisenä aikana. Vapaa- jaksoon sisältyy vuosilomalain mukaisia lomapäiviä. Vuoro- jen sisällä toteutetaan lomien kierto enintään 104 vuorokau- den aikana. Loppuosa lomasta annetaan seuraavan neljän vapaajakson aikana. Työnjohtajalla, joka on oikeutettu 30 lomapäivään, saattaa olla lomapäiviä enemmän kuin kesän 24 vuorokauden vapaassa ja syksyn neljässä vuorovapaa- jaksossa on vuosilomalain mukaisia arkipäiviä. Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavien vapaajaksojen aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti (= merkkausloma).
5 Vuosilomien kierto toteutetaan siten, että jouluseisokin jäl- keen siirretään työvuorojärjestelmää yksi vuorokausi taakse- päin ja karkausvuotta edeltävän jouluseisokin jälkeen kaksi vuorokautta taaksepäin.
6 Vuosilomapalkka maksetaan vuosilomalain ja työehtosopi- muksen mukaan.
7 Työnjohtajan sairastuessa ennen kesällä olevaa vuosiloma- jaksoa tai ennen syksyllä olevaa vuosilomapäiviä sisältäviä vuorovapaajaksoja loma siirretään vuosilomalain mukaisesti hänen pyynnöstään. Loma siirretään periaatteella, ettei työn- johtaja hyödy eikä häviä niiden lomapäivien osalta, jotka on sijoitettu seuraavaan vuorovapaajaksoon.
8 Mikäli kaikki vuosilomapäivät eivät mahdu syksyn lomajak- soon, merkitään ne pidetyiksi seuraavan vuorovapaajakson yhteydessä. Mikäli työnjohtaja sairastuu ennen tällaista vuo- rovapaajaksoa, siirretään vuosiloma merkittäväksi seuraa- vaan vuorovapaajaksoon, mikäli hän tätä pyytää. Vuorova- paat pidetään normaalisääntöjen mukaisesti.
9 Työnjohtajan sairastuessa ennen vuosilomaa loma siirretään vuosilomalain mukaisesti hänen pyynnöstään. Vastaavasti
loma siirretään vuosilomalain mukaisesti työnjohtajan sitä pyytäessä myös loman aikana tapahtuneen sairastumisen vuoksi. Näissä tapauksissa sairausajan palkka maksetaan vuorovapaasheeman mukaisesti, koska työvuorosheemaa ei ole. Nämä vuorovapaasheeman v-päivät luetaan säännöl-
lisen työvuoron veroisiksi vuorovapaita ansaittaessa. Vastaa- vasti siirretyn loman ajalta vuorovapaita ei ansaita.
10 Tuotannollisista syistä toimeenpantava tuotantoseisokki voi- daan järjestää paikallisesti sopimalla jakamalla kesäaikana annettava vuosiloma kahteen osaan. Tällöin työnjohtajan toi- sen yhdenjaksoisen vuosiloman osan vähimmäispituus on 12 lomapäivää.
Mikäli keskeytymättömän 3-vuorotyön suorittaminen keskey- tyy muualla esiintyvien lakkojen, työsulkujen, konerikkojen tai muiden vastaavien syiden vuoksi, voidaan sen jälkeen, kun kaksi vuorokautta on kulunut esteen alkamisajankohdasta, kaikki keskeytymättömässä 3-vuorotyössä työskentelevät työnjohtajat siirtää muuhun työaikamuotoon. Xxxxxx lakattua siirrytään välittömästi takaisin tämän sopimuksen edellyttä- mään keskeytymättömään vuorotyömenettelyyn.
15 § KESKEYTYMÄTTÖMÄN KOLMIVUOROTYÖN KÄYTTÖÖNOTTOON LIITTYVÄ KORVAUS ALUSTEN AHTAUSTYÖSSÄ
Jos yrityksessä jossakin satamassa siirrytään työskentele- mään tam 37:ssa, työnjohtajille maksetaan erillinen kuukau- sikorvaus, joka on määrältään 4,125 % (+ 4,125 % 12 kuu- kauden jälkeen). Korvaus lasketaan keskitaulukkopalkasta (6-10 vuotta alalla olleen). Korvauksen maksaminen päättyy, jos työantaja lopettaa kyseisessä satamassa työaikamuodon käytön. Korvauksen maksaminen edellyttää, että työnjohta-
xxx xxxxxxxx on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Korvaus maksetaan edellytyksen täyttymistä seuraavan kuukauden alusta lukien
SOPIMUS VUOSITYÖAJAN LYHENTÄMISESTÄ
1. SOVELTAMISALA
1 Liitot sopivat siitä, että työaikaa lyhennetään niitten työnjohtajien osalta, joiden säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.
2 Edellä tarkoitetussa työssä vuotuista työaikaa muuten lyhentävät enintään 30 arkipäivän vuosiloma, kirkolliset juhlapyhät sekä juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, joulu- aatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä ja pääsiäislauan- tai.
2. TYÖAJAN LYHENNYKSEN TOTEUTTAMINEN
Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työnjohtajien työaikaa lyhennetään siten kuin tässä sopimuksessa tarkemmin sovitaan.
3. VAPAAN KERTYMINEN
1 Vapaata ansaitaan kalenterivuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä/vuoroista seuraavasti:
Väh. | 17 työvuoroa/työpäivää | = | 1 työpäivä | |||
" | 34 " " | = | 2 työpäivää | |||
" | 51 | " | " | = | 3 | " |
" | 68 | " | " | = | 4 | " |
" | 85 | " | " | = | 5 | " |
" | 102 | " | " | = | 6 | " |
" | 119 | " | " | = | 7 | " |
" | 136 | " | " | = | 8 | " |
" | 153 | " | " | = | 9 | " |
" | 170 | " | " | = | 10 | " |
" | 187 | " | " | = | 11 | " |
" | 204 | " | " | = | 12,5 | " |
2 Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan lisäksi se aika, jolloin työnantaja maksaa sairausajan tai synny- tysajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustanta- ma koulutusaika, jos työnantaja maksaa tältä osin
palkan. Työpäiviksi rinnastetaan myös työehtosopimuk- sen 10 §:n tarkoittama vapaa-aika, jolta työnantaja maksaa palkan, samoin kuin työehtosopimuksen19 §:n mukaan työnjohtajalle myönnetty merkkipäivävapaa hänen täyttäessään 50 ja 60 vuotta. Työpäiviksi rinnas- tetaan myös tämän sopimuksen tarkoittamat vapaa- päivät samoin kuin mahdolliset ylityövastikepäivät.
3 Mikäli tämän sopimuksen piiriin kuuluva työnjohtaja työskentelee muussa kuin tämän sopimuksen tarkoit- tamassa työaikamuodossa eli 3-vuorotyössä yli 10 työ- vuoroa, ei siinä työaikamuodossa työskenneltyjä työ- päiviä lasketa vapaata kerryttäviin päiviin.
4 Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 1 §:ssä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimuk- seen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät.
4. VAPAAN ANTAMINEN
1 Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa annetaan työn- johtajalle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun lop- puun mennessä, tai työnjohtajan kanssa sovittaessa maksamalla rahakorvaus, tai antamalla vapaa muuna sovittavana ajankohtana. Vapaan antamisesta neuvo- tellaan yritystasolla. Ellei yksimielisyyttä saavuteta va- paan antamisen periaatteista, annetaan vapaa työnan- tajan määräämänä ajankohtana. Työn-antajan on ilmoi- tettava vapaasta työnjohtajalle viimeistään kahta viikkoa ennen vapaata, ellei toisin sovita. Vapaa annetaan pää- sääntöisesti työpäivä kerrallaan, ellei toisin sovita.
2 Mikäli työnjohtaja sairastuu sen jälkeen, kun hänen kanssaan on sovittu tai hänet on määrätty pitämään va- paa, siirtyy vapaa myöhemmin annettavaksi.
3 Jos työnjohtajan työsuhde päättyy, eikä kertynyttä va- paata ole siihen mennessä annettu, korvataan työnjoh- tajalle pitämättä jääneet vapaat rahassa. Korvaus mak- setaan ainoastaan täysiltä työpäiviltä.
4 Jos työnjohtajalle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää tätä vastaavan
palkan lopputilin yhteydessä. Pidätys suoritetaan aino- astaan täysiltä työpäiviltä.
5. ANSIOTASO
Tämän sopimuksen tarkoittama työajan lyhennys toteu- tetaan ansiotasoa alentamatta.
6. VUOSILOMA
1 Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolo- päivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, jolloin työn- johtaja on estynyt tekemästä työtä tämän sopimuksen mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.
2 Mikäli tämän sopimuksen mukaiset vapaapäivät liite- tään vuosiloman yhteyteen, ei niiltä makseta loma- rahaa.
1 Työaikapankki perustuu työehtosopimukseen ja on pai- kallisesti sovittu työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamisjär- jestelmä, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa- ajaksi muutettuja etuuksia säästetään tai yhdistetään pitkäjänteisesti.
2 Työaikapankin keskeisenä tarkoituksena on mahdollis- taa työn tekeminen joustavasti yrityksen ja henkilöstön tarpeiden mukaan.
3 Osapuolet suosittelevat työaikapankin käyttämistä sil- loin, kun on tarvetta joustaviin työaikajärjestelyihin.
Järjestelmän käyttöönotto
1 Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta sovitaan pai- kallisesti. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Työnjohtajan jäsenyys työaikapankissa alkaa siitä hetkestä, kun hän sopii työantajan kanssa siirtävänsä palkaneriä pankkiin.
2 Ennen työaikapankin käyttöönottoa sovitaan paikallises- ti siitä, mitkä paikallisesti sovitut tai työehtosopimus- perusteiset vapaat voidaan siirtää työaikapankkiin.
3 Työaikapankkiin voidaan siirtää säännöllisen työajan tasauserien lisäksi myös muita eriä siten kuin paikalli- sesti sovitaan. Työaikapankkiin siirrettäviä eriä voi olla muun ohella vuosilomalain 27 §:n tarkoittama säästö- vapaa, työajan lyhennysvapaat, lisätyökorotus tai koko palkka lisätyön ajalta, sunnuntaikorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta, viikkovapaa, ylityön perusosa tai korotusosa tai molemmat ylityönosat, vapaaksi annetta- vaksi sovittu lomaraha tai sen osa ja matka-ajan palkka.
4 Työaikapankin saldo voi olla positiivinen tai negatiivi- nen. Pankin saldorajat sovitaan paikallisesti ennen pan- kin käyttöönottoa.
5 Pankkiin laitettavista tunneista sovitaan erikseen esi- miehen kanssa.
Vapaiden antaminen
1 Vapaan antamisesta neuvotellaan yritystasolla. Paikalli- sesti sovitaan pankkiin laitettavan vapaan maksimimää- rä. Työnjohtajan vapaankertymän ollessa yli puolet määritellystä pankin maksimimäärästä, ylimenevän osan työnantaja voi antaa noudattaen kahden viikon ennakkoilmoitusaikaa. Poikkeuksena edelliseen on ti- lanne, jossa työnjohtajan kanssa on erikseen sovittu tiettyyn tarkoitukseen säästetystä vapaasta.
2 Vapaan antamisajankohdasta sovittaessa tulee huomi- oida vuosilomien ajankohdat siten, että yrityksen toi- minnalle ei aiheutuisi järjestelyistä ylimääräistä haittaa.
3 Vapaa annetaan kokonainen työpäivä kerrallaan, ellei toisin sovita.
4 Pidetyt vapaat luetaan työssäolopäivien veroisiksi päi- viksi vuosilomaa ansaittaessa.
Palkanmaksu
Työaikapankkijärjestelmässä olevan vapaan palkkape- ruste sovitaan paikallisesti. Ellei muuta sovita on kor- vausperuste pitoajankohdan kuukausipalkka. Mahdolli- set vuorokohtaiset lisät maksetaan tekohetkellä.
Sairaus
1 Pankin käyttöönoton yhteydessä sovitaan paikallisesti siitä, miten vapaiden kohdalla menetellään synnytyk- sestä, sairaudesta, tai tapaturmasta johtuvassa työky- vyttömyystilanteessa, joka alkaa ennen sovittua pankki- vapaan pitämistä tai pankkivapaan aikana.
2 Työnjohtajan on työnantajan pyynnöstä esitettävä luo- tettava selvitys työkyvyttömyydestään.
Työsuhteen päättyminen
Työsuhteen päättyessä maksetaan työaikapankkiin ker- tyneiltä pitämättömiltä vapailta yksinkertainen palkka.
Vastaavasti samassa yhteydessä, mikäli henkilöllä on negatiivista saldoa, se peritään häneltä.
Työaikapankkijärjestelmän lakkaaminen
1 Sovittaessa työaikapankin käyttöönotosta tulee sopia myös sopimuksen irtisanomisajasta tai määräajasta. Edellä mainittuja määräaikoja noudatetaan myös työn- johtajan irtisanoutuessa työaikapankista, jolloin hänellä on oikeus nostaa pankkiin kertynyt rahamäärä.
2 Mikäli työnjohtaja irtisanoutuu työaikapankkijärjestel- mästä ja haluaa palata järjestelmän piiriin, on hänellä siihen oikeus yhden vuoden kuluttua siitä, kun hän on ilmoittanut eroavansa työaikapankista.
3 Järjestelmästä luovuttaessa maksetaan työaikapankkiin kertyneiltä pitämättömiltä vapailta yksinkertainen palk- ka. Paikallisesti sovitaan ajankohta, johon mennessä työnantaja maksaa yksinkertaisen palkan kertyneiltä, mutta pitämättömiltä pankkivapailta.
Annettavat tiedot
1 Luottamusmiehelle on neljännesvuosittain pyydettäessä toimitettava työaikapankin tuntisaldot.
2 Työnantajan on annettava tarvittaessa selvitys työnjoh- tajalle, mikäli vapaata ei voida antaa henkilön esittämä- nä ajankohtana.
AHTAUSALAN TEKNISIÄ TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA IRTISANOMISSUOJASOPIMUS
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Yleinen soveltamisala
Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työso- pimuksen irtisanomista toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä sekä toimihenkilön irtisanoutu- mista.
Tämä sopimus koskee lisäksi niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa toimihenkilöi- tä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.
2 § Irtisanomisajat
Sopimus ei koske merimieslaissa (423/78) ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työ- suhteita eikä työsopimuslain 7:5 ja 7:7 – 8 §: ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnanta- jan konkurssi ja kuolema).
Irtisanomisajat ovat, ellei pitemmistä irtisanomisajoista ole sovittu, seuraavat:
Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä
- 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden
- kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta
- kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta
- neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta ja
- kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.
Toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksensa noudatet- tava 14 päivän ja työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä yli viisi vuotta kuukauden pituista irtisanomisaikaa.
3 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudatta- matta irtisanomisaikaa, on maksettava toimihenkilölle kor- vauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.
Toimihenkilö, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on vel- vollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauk- sena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän toimihenkilölle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.
Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osit- tain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irti- sanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.
II IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ
4 §. Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta ilman työsopimus- lain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.
Pöytäkirjamerkintä Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työso- pimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen joh- tunut tosiasiallisesti toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riit- tävät perusteet irtisanoa toimihenkilö sopimuksen tässä py- kälässä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.
5 § Toimihenkilön irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana
Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilön ras- kauden johdosta eikä sillä perusteella, että toimihenkilö käyt- tää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhe- vapaaseen. Jos työnantaja irtisanoo raskaana tai perhe- vapaalla olevan toimihenkilön työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuvan raskaudesta tai perhevapaan
käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. Työnantajan pyynnöstä toimihenkilön on esitettävä selvitys raskaudestaan.
6 § Irtisanomisesta ilmoittaminen ja toimihenkilön kuuleminen
Toimihenkilön työsopimuksen irtisanomisessa noudatetaan työsopimuslain 9:1 §:n, 9:2 §:n 1 momentin ja 9:4 - 5 §:n säännöksiä.
7 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta
Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 4 § tai 5 §:ssä määri- teltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut toimi- henkilön, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle korvaus- ta perusteettomasta irtisanomisesta työsopimuslain 12:2 - 3
§: ien mukaisesti.
Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingon- korvauksen lisäksi eikä sen sijasta.
III ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
8 § Työvoiman vähentämisjärjestys
Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen irti- sanomisen tai lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuk- sien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia tai saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä toimihenkilöitä. Tämän säännön lisäksi kiinnitetään mahdollisuuksien mukaan huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään.
9 § Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvaa irtisanomista koskevat menettelytavat
Toimihenkilön taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapah- tuvassa irtisanomisessa noudatetaan työsopimuslain 9:3 - 5
§:n säännöksiä.
10 § Irtisanotun toimihenkilön takaisin ottaminen
Työnantajan on tarjottava työtä taloudellisella tai tuotannolli- sella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisa- nomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle toimihenkilölleen, jos hän tarvitsee toimihenkilöitä 12 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu toimihenkilö oli tehnyt.
11 § Poikkeukselliset lomautustilanteet
1. Lomautuksen peruuttaminen
Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on pe- rustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.
2. Lomautuksen siirtäminen
Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomautuksen alkamisajan- kohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautus- ta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomau- tusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lo- mautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.
3. Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemi- sen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja toimihenkilön väli- selle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tila- päisen työn arvioitu kestoaika.
Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja toimihenkilön välis- tä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa kos- kevien lakien säännöksiin.
Pöytäkirjamerkintä Xxxxxx toimihenkilö on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lo- mautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hä- nelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämi- sestä, toimihenkilö ei ole velvollinen korvaamaan tästä työn- antajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa toimihenkilö on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.
12 § Neuvottelujärjestys
Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
13 § Tuomioistuinkäsittely
Jollei työsopimuksen irtisanomista tai lomautusta koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai toimihenkilöliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuo- mioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haas- tehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuo- den kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
14 § Seuraamusjärjestelmä
Sen lisäksi, mitä sopimuksen 7 §:n 2 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työ- ehtosopimuslain 7 §:n mu- kaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin, kuin kysymykses- sä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samo- jen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.
Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei ai- heudu työehtosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraa- muksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huo- mioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuo- mittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.
IV VOIMAANTULO
15 § Voimaantulomääräys
Tämä sopimus korvaa työehtosopimuksen osana noudatetun 24.5.2002 TT-STTK välillä allekirjoitetun irtisanomissuojaso- pimuksen.
1. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
1 Sopijapuolet pyrkivät kumpikin itse sekä työpaikoilla edistä- mään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa. Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksi käyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.
2 Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työnjohta- jia. Työnjohtajilla on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdis- tysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yksittäisen työnjohtajan turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtö- kohtana sopimusmääräyksille.
3 Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai toimihenkilöliitolle, mikäli mahdollista, vähin- tään neljä päivää aikaisemmin. Jos työtaistelusta päätetään myöhemmin, on siitä ilmoitettava heti kun se on käytännössä mahdollista. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
4 Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Satamaope- raattorit ry:n jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaa- vaa toimintayksikköä.
5 Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa, taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen, tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdos- ta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio vastaamaan työpai- kan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
6 Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta luot- tamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun luottamus- miestehtävissä sekä luottamusmiesten toimimisesta työsuo- jelutehtävissä on työpaikalla toimivan toimihenkilöyhdistyk- sen ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen
toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena työsuojeluval- tuutettu ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoit- taa kirjallisesti luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.
7 Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työnantajalla on työ- lainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toi- meen ja erottaa työnjohtaja ja määrätä työn johtamisesta.
8 Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, nou- datetaan yhteistoiminnasta yrityksissä sekä työsuojelun val- vonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annettua lakia ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta, jotka ei- vät ole tämän sopimuksen osia.
2. YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT
2.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset
1 Yrityksen Ammattiliitto Pro:hon järjestäytyneillä työnjohtajilla on oikeus valita keskuudestaan yhteinen luottamusmies, jon- ka tehtävänä on edustaa heitä tämän sopimuksen tulkintaa ja muissa työsuhteita koskevissa asioissa, sekä heidän puoles- taan valvoa sen noudattamista. Luottamusmieheksi valitta- van tulee tuntea työpaikan olosuhteet hyvin. Luottamusmie- hen ja mahdollisen varaluottamusmiehen nimi on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti liikkeen johdolle.
2 Vaali voidaan järjestää työpaikalla. Tällöin on kaikilla Ammattiliitto Pro:hon järjestäytyneillä työnjohtajilla oltava mahdollisuus osallistua siihen. Työpaikalla voidaan sopia sii- tä, että luottamusmiehen tehtäviä hoitaa työsuojeluvaltuutettu tai päinvastoin.
3 Luottamusmiehen tehtävänä on kyseisessä yrityksessä työn- antajan ja työnjohtajien välisten neuvottelu- ja yhteistoiminta- suhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Luottamusmies toi- mii yhdistyksensä ja työnjohtajien edustajana työehtosopi- muksen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsää- dännön soveltamista koskevissa asioissa.
4 Varaluottamusmies tulee luottamusmiesasemaan silloin, kun varsinainen luottamusmies on estynyt hoitamasta tehtäviään.
Työnantajalle ilmoitetaan, kun varaluottamusmies hoitaa luot- tamusmiehen tehtäviä.
5 Luottamusmiehen tai -miesten valitsemisen lisäksi työnjohta- jat voivat valita osaston luottamusmiehen sen jälkeen, kun työnantajan kanssa on sovittu siitä, mihin toiminnalliseen ko- konaisuuteen valitaan osaston luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä ole- van osaston työnjohtajien lukumäärä. Mikäli asiassa ei pääs- tä yksimielisyyteen, alistetaan se liittojen ratkaistavaksi.
6 Työnjohtajan tulee selvittää työsuhteeseensa liittyvä asia esimiehensä kanssa. Ellei asiaa saada näin selvitetyksi, voi hän saattaa asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja työnan- tajan edustajan välisissä neuvotteluissa.
2.2 Työsuojeluyhteistoimintaa koskevat määräykset
1 Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelee yhteensä vä- hintään 20 työntekijää ja työnjohtajaa.
2 Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöi- den ja työnjohtajien lukumäärä on yhteensä vähintään kym- menen.
3 Osapuolet osallistuvat yhdessä työterveyshenkilöstön, linja- johdon ja henkilöstöhallinnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Täs- sä yhteydessä seurataan yrityksen palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoi- den hoitoon.
4 Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä yllä- pitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toiminta- suunnitelmaa laadittaessa. He osallistuvat myös suunnitel- mien toteuttamiseen ja seurantaan.
3. LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
3.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen
1 Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle ja työsuoje- luvaltuutetulle tulee antaa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa kyseiseen henkilöstöryhmään kuu- luvien työnjohtajien lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtävien mää- rään. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että luottamustehtävät voidaan hoitaa asianmukaisesti. Luottamusmiesten ja työ- suojeluvaltuutettujen kanssa tarkastellaan vuosittain tehtävän vaatimaa ajankäyttöä sekä sijaisjärjestelyjen toimivuutta.
2 Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuu- kausipalkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
3 Työnantaja maksaa luottamusmiehelle palkkaliitteessä maini- tun erillisen kuukausikorvauksen
4 Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle palkkaliitteessä mainitun erillisen kuukausikorvauksen.
5 Mikäli sama henkilö hoitaa sekä luottamusmiehen että työ- suojeluvaltuutetun tehtäviä, maksetaan hänelle korvaus mo- lempien tehtävien hoitamisesta kunkin taulukon mukaisesti.
6 Korvausta ei makseta siltä ajalta, jolloin luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu vuosiloman, sairauden tai muun niihin verrattavan esteen vuoksi ei hoida edellä tarkoitettuja tehtä- viään. Milloin varaluottamusmies työnantajalle asianmukai- sesti tehdyn ilmoituksen nojalla hoitaa luottamusmiehen es- tyneenä ollessa tämän tehtäviä, maksetaan korvaus kysei- sen kuukauden ajalta jakamattomana varaluottamusmiehelle.
7 Jos työpaikan työnjohtajien lukumäärä on alle viisi ja luotta- musmies tai työsuojeluvaltuutettu suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolel- la, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai muu sovittu lisäkorvaus.
8 Korvauksen suuruus määräytyy sen tilanteen mukaan, joka vallitsee tammikuun 1. päivänä. Jos työnjohtajamäärässä ta- pahtuu muutoksia, tulevat vastaavat muutokset korvauksesta voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta lukien.
3.2 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema
1 Tarvittaessa työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työ- suojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työnantaja osoit- taa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämät- tömät keskustelut. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voivat tarvittaessa käyttää yrityksen tavanomaisia käytössä olevia toimisto- yms. välineitä. Osapuolet toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden piiriin kuuluu myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät toimisto-ohjelmat sekä mahdollinen internet- yhteys (sähköposti). Työnantajan ei kuitenkaan tarvitse hankkia uusia laitteita tai ohjelmia, ellei kyseisiä välineitä käytetä yrityksessä.
2 Luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työn- johtajaa ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siir- tää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamus- tehtävään valituksi tullessaan, eikä tule ilman omaa suostu- mustaan siirtää sellaiseen työaikamuotoon (tam 37), joka olennaisesti vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista. Jos työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavaksi työsuojelu- valtuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansi- onsa alentumista.
3 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liik- keen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava lii- ke tai sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus kohdassa 3.3 mainittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.
4 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.
5 Työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuute- tuille mahdollisuuden osallistua ammattitaidon säilymisen ta- kaavaan ja urakehityksen mahdollistavaan ammatilliseen koulutukseen yhdenvertaisesti muun henkilöstön kanssa.
6 Erityisesti uusien luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettu- jen koulutukseen osallistumista kannustetaan ja heille laadi- taan kahden kuukauden kuluessa valinnasta sekä ammatilli- sen että luottamustehtäviin liittyvän koulutuksen kattava suunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain samalla kun käsitel- lään (vähintään 20 työntekijän yrityksissä) yhteistoimintalain mukaiset koulutustavoitteet.
7 Liitot suosittelevat, että koulutussuunnitelma laaditaan yhteis- työssä siten, että luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu te- kee itseään koskevan luottamustoimiin liittyvän koulutus- suunnitelman, jonka työnantaja hyväksyy.
8 Ammatillista koulutusta koskevan suunnitelman laatii työnan- taja yhteistyössä työnjohtajan kanssa.
9 Kun kokonaan tai pääosin työstä vapautetun luottamusmie- hen tai kokonaan tai pääosin työstä vapautetun työsuojelu- valtuutetun tehtävä päättyy, on työnantajan ja hänen yhtei- sesti selvitettävä, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpi- täminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta.
3.3 Työsuhdeturva
1 Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan talou- dellisista tai tuotannollisista syistä, ei luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa, ellei tuo- tantoyksikön toimintaa kyseisen henkilöstöryhmän osalta keskeytetä kokonaan. Xxxxxx luottamusmiehen tai työsuojelu- valtuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin so- pivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
2 Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7.luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suos- tumusta, joita hän edustaa.
3 Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1 § säännöstä. Työ- sopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikko- nut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huoli- matta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.
4 Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovel- lettava myös työpaikalla asetettuun luottamusmiesehdokkaa- seen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoi- tettu, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka aset- tamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valitta- vana olevan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toi- xxxxxxxx alkua, ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi xxx- xxxx osalta vaalituloksen tultua todetuksi.
5 Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työnjohtajaan yhdeksän kuukautta hänen luottamustehtävän- sä päättymisen jälkeen.
6 Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka.
7 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päät- tämiseen liittyvistä riidoista työnantajan on ilman tarpeetonta viivytystä ilmoitettava Satamaoperaattorit ry:lle, jonka on saa- tettava asia Ammattiliitto PRO ry:n tietoon.
8 Osapuolien on ilman aiheetonta viivytystä selvitettävä paikal- listen osapuolten myötävaikutuksella työsuhteen päättämi- seen liittyvät taustat.
9 Osapuolien on viikon kuluessa selvitystyön päättymisestä käsiteltävä luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun
työsuhteen päättymiseen liittyvät erimielisyydet osapuolien välisessä neuvottelussa, ja esitettävä omat kantansa asias- sa. Osapuolien kannat saatetaan tiedoksi työnantajalle.
3.4 Varamiehet
Tämän 3. luvun määräyksiä sovelletaan varaluottamusmie- heen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.
4. YHTEISTOIMINTA
Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen pe- rustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimin- taan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteis- toiminta- ja työsuojelutoimikunnat, sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yh- teistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikalli- sesti sovittavassa laajuudessa.
5. KOULUTUS
5.1 Ammatillinen koulutus
1 Työnantajan antaessa työnjohtajalle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työnjohtajan hänen ammattiinsa liittyviin kou- lutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suora- naiset kustannukset, eikä työnjohtajan palkkaa vähennetä, ellei toisin ole sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työ- ajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kus- tannukset. Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan kurssi- maksuja, kurssiaineistosta aiheutuvia kustannuksia, sekä matka- ja elinkustannuksia sekä tavanomaista suurempia kustannuksia, jotka aiheutuvat esim. normaalista poikkea- vista lapsenhoitojärjestelyistä.
2 Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin mat- koihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta ja matkakus- tannusten korvaukset määräytyvät työehtosopimuksen mu- kaisesti.
3 Edellä mainittujen kustannusten korvaamisesta on mahdolli- suuksien mukaan aina sovittava etukäteen.
5.2 Yhteinen koulutus
1 Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät työmarkkinaosapuolet tai työnantaja- ja työnjohtajapuoli yh- teisesti työpaikalla tai muussa paikassa.
2 Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteis- työn kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitet- tua yhteistä koulutusta.
3 Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.
4 Koulutukseen osallistuvalle työnjohtajalle suoritetaan kor- vaus, kuten kohdassa 5.1 on määrätty. Koulutukseen osallis- tumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riip- puen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnanta- jan ja luottamusmiehen kesken.
5.3 AY- koulutus
1 Luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle varataan mah- dollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiesteh- tävien hoitamisessa.
2 Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n tai sen jäsenliittojen jär- jestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kurs- seille annetaan työnjohtajille tilaisuus osallistua, ellei se ai- heuta vakavaa haittaa yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon.
3 Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä xxxxxxxx- xxxxxx varhain. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luot- tamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa hait- taa. Tällöin osapuolten tulee selvittää muu mahdollinen ajan- kohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei ole estettä.
4 Etukäteen on todettava, onko kyseessä sellainen koulutusti- laisuus, josta työnantaja suorittaa työnjohtajalle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti.
5 Kohdassa 5.3.1 mainituille henkilöstön edustajille varataan sopimuskohdan mukaisesti tilaisuus osallistua sellaiseen tämän sopimuksen tarkoittamaan koulutukseen, joka on omiaan lisäämään näiden henkilöiden pätevyyttä tämän sopimuksen tarkoittamien tehtävien hoitamisessa.
5.3.1 Korvaukset
1 Kurssilta, joka järjestetään STTK:n tai sen jäsenliiton koulu- tuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla, ja joka on sovittu liittojen välillä, työnantaja maksaa luottamusmiehelle, paikal- lisyhdistyksen puheenjohtajalle, varaluottamusmiehelle, työ- suojeluvaltuutetulle, varavaltuutetulle, sekä työsuojelutoimi- kunnan jäsenelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuk- sen osalta kuukausipalkan, luottamusmiehelle enintään kuu- kauden ajalta, sekä edellä mainituille työsuojeluluottamusteh- tävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.
2 Lisäksi maksetaan 5.3.1 kohdassa tarkoitetuille työnjohtajille kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta kuukausipalkkaa ei vähennetä, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailu- kustannusten korvaukseksi liittojen välillä sovittu ateriakor- vaus.
3 Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran sa- masta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.
4 Osallistuminen 5.3 kohdan mukaiseen koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
6. TIEDOTUSTOIMINTA
1 Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille
- Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.
- Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, työllisyy- den, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitys- näkymät.
- Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavista olevista muutoksista.
2 Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikis- sa edellä mainituissa tiedoissa.
3 Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 10 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.
4 Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista tai yhteistoimintalain mukaisista kysymyksistä. Henkilöstöryhmillä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokous- ilmoituksia, työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyk- siin liittyviä tiedonantoja.
5 Henkilöstöryhmillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymys- ten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista työpai- kan ilmoitustaululla.
6 Tämän sopimuksen mukaisesti luottamusmiehen tai osaston luottamusmiehen tehtäviin kuuluvissa erimielisyystapauksis- sa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauksen sel- vittämiseksi tarpeelliset tiedot. Luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimialueensa työnjohtajien suku- ja etunimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä osastosta tai sitä vastaavasta. Pyydettäessä on luottamusmiehelle an- nettava tieto uusista työnjohtajista.
7 Toimipaikkakohtaisina palkkatilastotietoina annetaan luotta- musmiehelle kerran vuodessa kirjallisesti välittömästi sen jälkeen, kun tilastoyhteistyösopimuksen mukainen työnjohta- jatilasto on valmistunut, työnjohtajien keskipalkat sekä keski- ansiot ansioerittäin vaativuusluokan ja sukupuolen mukaan luokiteltuina. Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan kes- kimääräisiä kuukausiansiotietoja kolmea henkilöä pienem- mistä ryhmistä.
8 Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimi- alueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin palkan- määräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin. Lisäksi luotta- musmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa työnjohtajien osalta hätä- ja ylityötä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työaikalain mukaisesti laadittuun luetteloon.
9 Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisi- na tehtäviensä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamushenkilöille eikä niitä saa muutoin- kaan levittää.
XXXXXXXXXX TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika: 15.4.2019
Paikka: Ammattiliitto Pro ry:n neuvottelutilat, Helsinki Läsnä: Xxxx Xxxxx, Satamaoperaattorit ry
Xxxxxx Xxxxxx, Satamaoperaattorit ry
Xxxxx Xxxxxxx, Ammattiliitto Pro ry Xxxxx Xxxxxxxx, Ammattiliitto Pro ry
1. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Todettiin, että osapuolten kesken 23.2.2018 allekirjoitetun ahtausalan teknisiä toimihenkilöitä (työnjohtajia) koskevan työehtosopimuksen voimassaoloa jatketaan 1.5.2019 alkaen.
Työehtosopimus on voimassa 30.4.2021 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommankumman puolesta kirjallisesti irti- sanota vähintään kuukautta ennen sopimuksen päättymistä. Irtisanomisesta huoli- matta työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta työehtosopimuksesta päättyneen tai toinen osapuoli ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.
Osapuolet voivat irtisanoa työehtosopimuksen kirjallisesti viimeistään 31.1.2020 päät- tymään 30.4.2020, jolloin osapuolten kesken tässä neuvottelussa 1.5.2020 tai sen jälkeen voimaan tulevat palkankorotukset ja muut työehtosopimusmuutokset jäävät toteutumatta.
2. PALKANKOROTUKSET
2. 1. Palkankorotukset vuonna 2019
Taulukkopalkkoja ja muita palkkaperusteita korotetaan 1.5.2019 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,6 prosentilla. Kuukausipalkoista poistetaan korotuksen jälkeen sentit ja kuukausipalkat pyöristetään yleisen pyöristys- säännön mukaisesti lähimpään euroon.
Mahdollisia paikallisesti käytössä olevia lisiä korotetaan samasta ajankohdasta 1,6 prosentilla, elleivät lisät ole prosentuaalisia ja korotu sitä kautta.
Taulukkopalkat 1.5.2019 tai sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien
Palveluaika €/kk
vuosia
0 – 3 | 3076 |
3 – 6 | 3128 |
6 –10 | 3181 |
10-15 | 3235 |
yli 15 | 3317 |
Vuorolisät 12,5 % iltavuorossa ja 25 % yövuorossa. Muut palkkaperusteet:
Saunalisä 3,59€/tunti
Työryhmälisä 15,01 €
Terminaalilisä 5,60 €
Aloittamiskorvaus 209 €/kk
Päiväkohtaiset aloittamis-
ja lopettamistyökorvaus 11,31€/pv
Pukuraha 11,25€/kk
Polkupyöräkorvaus 85 €/vuosi
2.2. Palkankorotukset vuonna 2020
Työnjohtajien henkilökohtaisia kuukausipalkkoja, taulukkopalkkoja ja muita palkka- perusteita korotetaan 1.5.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien paikallisesti jäljempänä sovitulla tavalla tai yleiskorotuksella, jonka suu- ruus määritellään 31.12.2019 mennessä seuraavalla laskentamallilla:
A) Vientiteollisuuden malli
Jos on syntynyt ns. vientiteollisuuden määrittelemä työehtosopimusten uudistamisen kustannusvaikutus, on yleiskorotuksen määrä sama kuin em. mallin mukaisesti sovit- tu kustannusvaikutus. Yhteisenä tavoitteena on ahtausalan työnjohtajien yleiskoro- tusten kustannusvaikutusten yhdenvertaisuus koko sopimuskauden aikana em. mal- lin mukaisiin sopimuksiin.
Jos osapuolet eivät pääse 31.10.2019 mennessä yksimielisyyteen em. mallin mu- kaista kustannusvaikutusta vastaavasta yleiskorotuksesta tarkastelujaksolle, asete-
taan asiaa ratkaisemaan välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan.
Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 31.12.2019 mennessä. Jos ratkaisu on, että ns. vientiteollisuuden mallia ei ole syntynyt tai kustannusvaikutuksen määritteleminen ei ole jostain syystä mahdollista, sovelletaan vaihtoehtoa B ja lautakunta antaa ratkai- sun mallin B mukaisesta yleiskorotuksesta.
B) Verrokkisopimukset
Yleiskorotuksen suuruus määritellään 31.12.2019 mennessä seuraavalla laskenta- mallilla:
Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 31.12.2019 mennessä tiedossa olevien ja 1.10.2019 – 30.9.2020 aikana toteutettu- jen/ toteutettavien yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona (kaksi desimaalia):
- Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus (Teknologiateollisuus ry ja Ammattiliitto Pro ry),
- Kemianalan toimihenkilösopimus (Kemianteollisuus ry ja Ammattiliitto Pro ry) ja
- Paperiteollisuuden toimihenkilösopimus (Metsäteollisuus ry sekä Ammattiliitto PRO ry)
- Mekaanisen metsäteollisuuden toimihenkilösopimus (Metsäteollisuus ry sekä Ammattiliitto Pro).
Verrokkialojen yleiskorotuksiin lisätään mahdolliset paikallisesti sovittavat erät sen suuruisina kuin ne on työehtosopimuksessa määritelty. Mikäli verrokkialoilla toteute- taan työehtosopimuksen mukaisesti em. tarkastelujakson aikana kertaeriä, jotka eivät johdu sopimuskorotusten laskennallisesta siirtämisestä myöhempään ajankohtaan, vaan ovat niistä täysin erillisiä, lasketaan kertaeristä kaikkien kolmen verrokkialan matemaattinen keskiarvo. Laskelman mukainen kertaerä toteutetaan ahtausalan työnjohtajilla yleiskorotuksen ajankohtana (pyöristys täyteen euroon). Kertaerän las- kennassa jakajaan otetaan mukaan myös ne verrokkialat, joissa kertaerä on nolla.
Mikäli jonkun verrokkialan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 31.12.2019, jätetään se myös kertaerän laskennassa pois jakajasta.
Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 31.12.2019 tai jonkun yksittäisen sopimusalan em. periaattein laskettu yleiskorotus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.1.2020 yleiskorotusta laskettaessa.
Jos millään verrokkialalla ei ole 31.12.2019 mennessä saavutettu neuvotteluratkai- sua, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkantarkistusten toteuttamisajan- kohdan ja -tavan mahdollisista muutoksista.
Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.12.2019 men- nessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheen- johtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 31.1.2020 men- nessä.
Paikalliset osapuolet käyvät 30.4.2020 mennessä keskustelun, käytetäänkö osa pal- kankorotuksista paikallisesti sovittavalla tavalla.
Mahdollisia paikallisesti käytössä olevia lisiä korotetaan samasta ajankohdasta verrokkialoista lasketulla prosentilla, elleivät lisät ole prosentuaalisia ja korotu sitä kautta.
3. TEKSTIMUUTOKSET
9 § Ylityö (uusi kohta)
Mikäli viikonloppuylityö perutaan kokonaan myöhemmin kuin 22 tuntia ennen suunni- tellun työrupeaman alkua, maksetaan työnjohtajalle palkka neljältä tunnilta.
14 § kohta 14.2 Lapsen sairastuminen (muutos) Alle 12-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti ……
Keskeytymätön kolmivuorotyö
11§ Eräitä ylityökorvauksia, saunalisä, ylityöjakaja (uusi kohta) s. 41
Työnjohtaja voi halutessaan muuttamalla sunnuntaityön ja arkipyhien korotusosat työaikapankki- tai vastikevapaiksi, kerryttää itselleen enintään 10 työvuoroa työaika- pankki- tai vastikevapaata kalenterivuodessa. Yrityksessä tulee olla työaikapankkijär- jestelmä tai järjestelmä, jonka mukaan vastikevapaita myönnetään.
Sopimus vuosityöajan lyhentämisestä
4. Vapaan antaminen (kohta 2 muutos)
Mikäli työnjohtaja sairastuu sen jälkeen, kun hänen kanssaan on sovittu tai hänet on määrätty pitämään vapaa, siirtyy vapaa myöhemmin annettavaksi.
Sairauspoissaolojen omailmoitusmenettelykokeilu
Satamaoperointialalla käynnistetään sairauspoissaolojen omailmoitusmenettelykokei- lu. (1-3 päivän sairauspoissaolot). Satamaoperointiyritysten tulee järjestää paikalliset omailmoituskokeilut 31.3.2020 mennessä. Ennen kokeilujen aloittamista yritysten tu- lee määritellä menettelyn toimintaperiaatteet, ja käsitellä ne yt-lain mukaisessa me- nettelyssä neuvottelukunnan kanssa. Tavoitteena on omailmoitusmenettelyn käyt-
töönotto koko toimialalla. Liitot seuraavat kokeilujen edistymistä, ja ovat tarvittaessa valmiita avustamaan mahdollisten ongelmien ratkaisemisessa.
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaukset 1.5.2019 – 30.4.2020
Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen kuukausikorvauksen, jonka suuruus on:
Luottamusmiehen edustamien työn- johtajien lukumäärä | Kuukausikorvaus € |
4 – 9 | 72 |
10 – 24 | 108 |
25 – 50 | 145 |
51 – 100 | 193 |
Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle erillisen kuukausikorvauksen, jonka suu- ruus on:
Työsuojeluvaltuutetun edustamien työnjohtajien lukumäärä | Kuukausikorvaus € |
2 – 24 | 72 |
25- | 108 |
SATAMAOPERAATTORIT RY
Xxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxx
AMMATTILIITTO PRO RY
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
TAULUKKOPALKAT
Taulukkopalkat mainitusta päivämäärästä tai sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien, ellei paikallisesti ole toisin sovittu.
Palvelus- vuosia | 1.5.2019 € / kk |
0 - 3 | 3076 |
3 - 6 | 3128 |
6 - 10 | 3181 |
10 – 15 | 3235 |
yli 15 | 3317 |
Lisät | 1.5.2019 | % tai € |
Iltavuoro- | 12,5 | % |
Yövuoro- | 25 | % |
Sauna- | 3,59 | € / h |
Työryhmä- | 15,01 | € |
Terminaali- | 5,60 | € |
Aloittamiskorvaus | 209 | € / kk |
Päiväkohtaiset aloittamis- ja lopettamistyö- korvaus | 11,31 | € / pv |
Pukuraha | 11,25 | € / kk |
Polkupyöräkorvaus | 85 | € / v |
Työ/suojavaateraha | 11,25 | € / kk |
Ruoka/ateriaraha | 10,50 | € |
Kaksi samanaikais- ta työryhmää | 15,01 | € / pv / työnjoht. |
Seuraavat työryh- mät / ahtaustyön- johtaja | 15,01 | € / pv / ryhmä / työnjoht. |
Roro-terminaali- työnjohtajan vuoro- kohtainen korvaus | 5,60 | € |
Lisät | 1.5.2019 | % tai € |
Kotimaan päiväraha | 42 | € |
Osapäiväraha | 19,00 | € |
Kilometrikorvaus | 43 | snt / km |
Majoituskorvaus Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen | 141 | € |
Majoituskorvaus muualla Suomessa | 100 | € |
Yöpymis/ yömatkaraha | 13 | € |
LUOTTAMUSMIEHEN KUUKAUSIKORVAUS
Luottamusmiehen edustamien toimi- henkilöiden määrä | 1.5.2019 - 30.4.2020 € / kk |
4 – 9 | 72 |
10 – 24 | 108 |
25 – 50 | 145 |
51 – 100 | 193 |
TYÖSUOJELUVALTUUTETUN KUUKAUSIKORVAUS
Työsuojeluvaltuutetun edustamien toimi- henkilöiden määrä | 1.5.2019 - 30.4.2020 € / kk |
2-24 | 72 |
25 - | 108 |
HAKUSANA | SIVU |
Aloittamis- ja lopettamistyö | 12, 18, 21, 70, 74 |
Arkipyhäviikot | 8, 9, 10 |
Irtisanomisajat | 51 |
Keskeytymätön kolmivuorotyö | 11, 31, 72 |
Lisätyö | 48 |
Lomaraha | 17, 18, 19, 48 |
Lomautus | 2, 3, 54, 55 |
Luottamusmiehet | 2, 3, 8, 14, 17, 21, 24, 25, 33, 34, 50, 57, 58, 59, 60, |
61, 62, 63, 64, 65, 66, 67, 68, 73, 75, 78 | |
Lyhyt tilapäinen loma | 13 |
Muutosturva | 2, 3, 6 |
Palkat | 27, 67, 70, 74 |
Sairausajan palkka | 11, 19, 20, 21, 22, 42, 44 |
Seisokkiajat | 32, 40, 44 |
Sunnuntaityö | 39, 40, 41, 48, 72 |
Työvuoroluettelo | 14 |
Vuorolisät | 9, 10, 12, 18, 21, 70 |
Vuorovapaat | 33, 34, 35, 36, 37, 38, 39, 40, 41, 42, 43, 44 |
Vuosiloma | 2, 13, 16, 17, 18, 19, 31, 32, 33, 34, 39, 42, 43, 44, |
45, 46, 47, 48, 49, 60, 66 | |
Vuosityöajan lyhentäminen | 45, 72, 75 |
Ylityö | 7, 10, 11, 12, 13, 28, 29, 31, 34, 38, 41, 46, 48, 60, |
68, 72 | |
Äitiysvapaa | 20 |
76
Satamaoperaattorit ry Köydenpunojankatu 8
00180 HELSINKI
Ammattiliitto Pro
PL 183 (Selkämerenkuja 1 A)
00181 HELSINKI
Puh. 00-000 000
Faksi 00-0000 0000