Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimus

Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimus

10.1.2020–31.1.2022

k1

Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimus

Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimus 10.1.2020–31.1.2022 1

10.1.2020–31.1.2022

Työehtosopimukseen on merkitty

muuttuneet kohdat.

Työehtosopimukseen on merkitty

sovitut selvennykset,

jotka eivät muuta työehtosopimuksen sisältöä.

SISÄLLYS

AAKKOSELLINEN HAKEMISTO 6

1. SOPIMUKSEN SOVELTAMINEN 10

1 § Soveltamisala 10

2. TYÖSUHDE 10

2 § Työnjohto 10

3 § Työsopimus ja koeaika 10

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus 11

Irtisanomisaika 11

Määräaikainen työsopimus 12

Työsuhteen purkaminen 12

Päättämistoimenpiteet 12

Lomautus 13

3. TYÖAIKA 14

5 § Työaika 14

Säännöllinen työaika 14

Työajan järjestäminen 14

Työvuoroluettelo 15

Yöpäivystys 15

Varallaolo 15

6 § Ruoka- ja kahvitauko 15

Ruokatauko 15

Kahvitauko 15

7 § Vapaat 16

Vuorokausilepo 16

Viikkolepo (ent. Viikoittainen vapaa-aika) 16

Vapaapäivä 16

Arkipyhälyhennys 19

Kokoaikaiset 19

Osa-aikaiset 19

8 § Lisä- ja ylityö 20

Lisä- ja ylityökorvauksen laskeminen 20

Tuntipalkka 22

Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana 22

Työaikapankki 22

9 § Sunnuntaityö 23

4. PALKKAUS 24

10 § Palkat 24

Palkan suuruus 24

Farmasiaoppilaan palkka 24

Palkkaryhmät 24

Palvelusvuodet 24

Työkohtaisuuslisä 25

Henkilökohtainen lisä 26

Apteekin / sivuapteekin hoito 26

11 § Työaikalisät 27

Iltalisä 27

Lauantai- ja aattolisä 27

Yölisä 27

Korotettu lisä 28

Lisien maksaminen 28

Lisien vaihto vapaa-aikaan 28

12 § Osa-aikaisen palkka 28

13 § Osakuukauden palkka 29

5. POISSAOLOT 32

14 § Sairastuminen 32

Palkanmaksuedellytykset 32

Ilmoitusvelvollisuus 32

Lääkärintodistus tai muu poissaoloselvitys 32

Työkykyä vastaava korvaava työ 33

Palkanmaksu 33

Sairauden uusiutuminen 36

15 § Tilapäinen poissaolo 36

Äkillinen sairaus perheessä 36

Vihkiminen ja merkkipäivä 38

Kuolema ja hautajaiset 38

Farmasialiiton luottamustehtävät 38

Yhteiskunnalliset tehtävät 38

Kertausharjoitukset 39

Poissaolon edellytykset ja vuosilomaedut 39

16 § Lääkärintarkastukset 39

Palkanmaksuedellytykset 39

a. Sairauden toteaminen 39

b. Äkillinen hammassairaus 39

c. Raskaus 39

d. Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset (työterveystarkastukset) 40

e. Poissaolo muista syistä 40

17 § Lapsen syntymä 40

Perhevapaat 40

Ilmoitusajat 40

Palkanmaksu 40

Etuudet 41

6. VUOSILOMA 42

18 § Vuosiloma 42

Loman pituus 42

Loman antaminen 43

Loma ja vapaapäivät 44

Vuosiloma ja työkyvyttömyys 45

Lomapalkka ja lisät 45

Lomapalkan maksaminen 46

Lomakorvaus 47

19 § Lomaraha 48

Maksamisedellytykset 48

Suuruus 48

Lomarahan maksaminen 49

Hoito-, opinto- ja vuorotteluvapaa sekä muu palkaton vapaa 49

Eläkkeelle siirtyminen 50

Varusmiespalvelus ja vapaaehtoinen asepalvelu 50

Työsuhteen päättyminen loman aikana 50

7. TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN 51

20 § Työpaikkakohtainen sopiminen 51

8. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 52

21 § Erinäiset määräykset 52

Noudatettavat sopimukset 52

Luottamusmies 52

Yhdyshenkilö 52

Koulutus 53

Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen 54

Työtakki 54

Ryhmähenkivakuutus 54

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA 55

22 § Erimielisyydet 55

Paikalliset neuvottelut 55

Liittoneuvottelut 55

Neuvottelujen käyminen 55

Työtuomioistuin 55

Työtaistelutoimenpiteet 55

10. NÄHTÄVILLÄ PITO JA VOIMASSAOLO 56

23 § Sopimuksen nähtävillä pito 56

24 § Sopimuksen voimassaolo 56

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 57

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAINEN ERÄ 63

TYÖAIKAPANKKIPÖYTÄKIRJA 70

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 72

KOULUTUSSOPIMUS 79

YHTEINEN KANNANOTTO AMMATILLISEN OSAAMISEN YLLÄPITÄMISESTÄ JA KEHITTÄMISESTÄ 82

PALKKARYHMITTELY 84

FARMASEUTTIEN JA PROVIISORIEN PALKAT 1.5.2020 85

FARMASEUTTIEN JA PROVIISORIEN PALKAT 1.5.2021 86

TYÖSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET 87

TYÖSOPIMUSLOMAKE 89

PERHEVAPAAT 90

AAKKOSELLINEN HAKEMISTO

A Aattolisä 27, 73, 74

Adoptiovapaa 37

Allekirjoituspöytäkirja 52–54

Ammatillinen koulutus 48, 69, 70

Ammattiyhdistysjäsenmaksu 70 Arkipyhälyhennys

- kokoaikaiset 19, 20

- osa-aikaiset 19, 20

D Direktio 12, 84

E Epidemia 30

Erimielisyydet 50, 61,65

F Farmasialiiton luottamustehtävät 35 Farmasiaoppilas 12, 24, 74

H Hammassairaus (äkillinen) 36 Hautajaiset 34

Henkilökohtainen lisä 25

Hoitolisä 26

Hoitovapaa 24, 37, 39, 45, 55, 77

I Iltalisä 27, 53, 73, 74

Irtisanominen, -sanoutuminen 13–14

Isyysvapaa 37, 77

J Jakaja

- tuntipalkka 22

- työpäivän palkka 28, 29

- vuosilomapäivän palkka 41 Jouluaatto 20, 27, 39, 53

Juhannusaatto 19, 27, 53

Järjestäytymisoikeus 12

K Kahvitauko 17

Korvaava työ 30, 31 Kuukausipalkan jakaja

- tuntipalkka 22

- työpäivän palkka 28, 29

- vuosilomapäivän palkka 414 Kuukausipalkan osittaminen 28,29

L Laboratorio- ja röntgentutkimukset 36

Lapsen sairastuminen 33, 34

Lauantailisä 27, 31, 41, 42, 53, 73, 74 Lisät

- aattolisä 27, 41, 42, 53, 73, 74

- henkilökohtainen lisä 25

- hoitolisä 26

- iltalisä 27, 53, 73, 74

- lauantailisä 27, 31, 41, 42, 53, 73, 74

- työkohtaisuuslisä 25, 55, 76

- yölisä 27, 53, 73, 74

- maksaminen 27

- vaihto vapaa-aikaan 27 Lisätyö 21–23

Lomakausi 39

Lomakorvaus 39, 43

Lomanmääräytymiskuukausi 38, 43

Lomanmääräytymisvuosi 38, 41, 42, 44

Lomapalkka 29, 41, 42–45

Lomaraha 43–45

Lomautus 13, 14, 63

Luottamusmies 16, 27, 31, 42, 45-47, 50, 53, 54, 56, 57, 61–66, 67-69

Luottamusmiessopimus 61–66

Luottamustehtävät 35

Lääkärintarkastus 36

Lääkärintodistus 30, 33

M Merkkipäivä (50, 60 vuotta) 34

Määräaikainen työsopimus 12 - 14, 20, 55. 75

N Neuvottelujärjestys 50, 65, 66 O Osa-aikatyöntekijä

- arkipyhälyhennys 19, 20

- kuukausipalkka 28–29

- palvelusvuodet 24

- tuntipalkka 20

- vuosilomapalkka, tuntipalkkainen 20, 29

P Paikalliset neuvottelut 46, 50, 65

Palkkaryhmät 25, 26, 72, 73

Palkkataulukot 73–74

Palvelusvuodet 24–25

Palvelusvuosiportaan muutos 25, 76, 58

Pekkaspäivä 18, 19

Periodi 15, 16, 17, 18

Periodiylityö 21, 22 Poissaolot, tilapäiset

- Farmasialiiton luottamustehtävät 35

- hammassairaus, äkillinen 36

- hautajaiset 34

- kertausharjoitukset 35

- kuolemantapaus 34

- laboratoriotutkimus 36

- lapsen sairaus 33

- lääkärintarkastukset 36

- merkkipäivä (50, 60 vuotta) 34

- perheenjäsenen sairaus 33

- röntgentutkimus 36

- vihkiäiset 34

- yhteiskunnalliset tehtävät 35 Purku 12, 14, 63, 81, 82

Päiväpalkka

- työpäivä 28, 29

- vuosilomapäivä 40

R Ruokatauko 17

Ryhmähenkivakuutus 49

S Sairastuminen 30

Sairausajan palkka 31–33, 56

Sairauspäiväraha 31–32

Seulontatutkimukset 36

Soveltamisala 12

Suhteutettu kuukausipalkka 30

Sunnuntaityö 22–23

Sunnuntaityökorvaus 21, 23, 59

T Tapaturma 30 Tauot

- kahvitauko 17

- ruokatauko 17

Terveystarkastukset 36

Tuntipalkkainen 41 Työaikaa lyhentävät päivät

- kokoaikaiset 20

- osa-aikaiset 20

Työajan lyhennysmallit 20 Työhyvinvointi Työkohtaisuuslisä 25

Työnjohto-oikeus 12, 76

Työpaikkakohtainen sopiminen 46

Työpalkat 26–29, 77–78

Työsopimus 12, 84

Työsopimuslomake ja täyttämisohje 75, 84

Työsuhteen päättyminen 13, 45, 60

Työtaistelutoimenpiteet 50

Työtakki 49

Työterveystarkastukset 36

Työvuoroluettelo 17, 19, 21, 22, 23, 60, 80–81

V Vapaapäivä 15, 16, 18, 19, 34, 36–37

Vapaaehtoinen asepalvelus Varallaolo 17

Vanhempainvapaa 15, 24, 37, 75, 77, 80

Vihkiminen 34

Viikkoylityö 21, 22 Viikkolepo

Viikoittainen vapaa-aika 18, 19, 34, 40

Vuorokausilepo 18

Vuorokautinen ylityö 21, 22

Vuorotteluvapaa 45, 80

Y Yhdyshenkilö 47, 56

Yhteiskunnalliset tehtävät 35 Ylityö

- periodiylityö 21–22

- viikkoylityö 21–22

- vuorokautinen ylityö 21–22 Yölisä 27, 53, 73–74, 77

Yöpäivystys 17

Ä Äitiysvapaa 56, 77, 81

Äitiysraha 37, 56

• Graafinen suunnittelu Saarinen Design Oy, Helsinki 2020 •

APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO SUOMEN FARMASIALIITTO‌‌‌‌

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUS

1. SOPIMUKSEN SOVELTAMINEN

1 § Soveltamisala

1. Sopimusta noudatetaan apteekeissa

- farmaseuttien

- proviisorien

- farmasiaoppilaiden työsuhteisiin.

2. Sopimus sitoo sopijapuolten jäseniä.

2. TYÖSUHDE

2 § Työnjohto

1. Työnantaja johtaa ja jakaa työtä.

2. Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät.

3. Järjestäytymisoikeus on loukkaamaton.

3 § Työsopimus ja koeaika

1. Työsuhteen alussa on tehtävä kirjallinen työsopimus noudattaen työ- ehtosopimuksen liitteenä (s. 89) olevaa mallia.

2. Koeajasta voidaan sopia työsopimuksessa.

3. Koeajan pituus on enintään 6 kuukautta.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopi- muksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.

4. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus työsopimuslain mukaisesti pidentää

koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteripäivää kohden.

Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

5. Koeaikana sopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Työsuhde lakkaa tällöin sen työpäivän päättyessä, jonka aikana purkuilmoitus annetaan.

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus

Irtisanomisaika

1. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on, ellei pidemmästä irtisano- misajasta ole sovittu,

työsuhteen jatkuttua	irtisanomisaika
enintään 5 vuotta	2 kuukautta
yli 5 - enintään 10 vuotta	3 kuukautta
yli 10 vuotta	4 kuukautta

2. Työntekijän noudattama irtisanomisaika on 1 kuukausi, ellei muusta ole sovittu.

3. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.

Esimerkki 1.

Kun irtisanomisaika lasketaan kuukausina, työsuhde päättyy järjes- tysnumeroltaan samana päivänä, kun irtisanominen on suoritettu. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jossa määräaika päättyisi, työsuhde päättyy kuukauden viimeisenä päivänä.

Irtisanomisaika 2 kk

4.3. <—————— 2 kk ——––———> 4.5.

irtisanominen työsuhteen viimeinen päivä

Irtisanomisaika 3 kk

30.11. <——————— 3 kk ——————––—> 28.2.

työsuhteen viimeinen päivä (kuukauden viimeinen päivä)

Määräaikainen työsopimus

4. Määräaikainen työsopimus lakkaa sovitun työkauden päättyessä ilman irtisanomista, ellei toisin ole sovittu.

5. Työnantajan on ilmoitettava hyvissä ajoin työntekijälle sopimuksen päät- tymisajankohdasta, jos se on vain työnantajan tiedossa.

6. Päättäessään määräaikaisen työsuhteen ennen määräaikaa ilman pur- kuperustetta työntekijä maksaa työnantajalle kertakorvauksena kahden viikon palkan tai laiminlyödyn työkauden ollessa lyhyempi sitä vastaavan määrän.

Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2 luvun 17 §:n mu- kaan.

7. Päättäessään määräaikaisen työsuhteen ennen määräaikaa ilman pur- kuperustetta työnantaja korvaa työntekijälle aiheuttamansa vahingon työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaan.

Työsuhteen purkaminen

8. Työsuhteen purkaminen määräytyy työsopimuslain mukaan.

Purettaessa työsuhde lopputili maksetaan viimeistään kahden viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä lukien.

Päättämistoimenpiteet

9. Irtisanominen, irtisanoutuminen ja työsuhteen purkaminen suoritetaan kirjallisesti tai muuten todistettavasti.

10. Irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisaika on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle.

Lomautus

11. Toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa työsopimuslain mukaisesti.

Paikallisesti voidaan sopia kerran jo ilmoitetun lomautuksen ajankohdan siirtämisestä ilman uutta lomautusilmoitusaikaa. Sopimus lomautuksen siirtämisestä tehdään kirjallisesti ennen siirtoa.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kerran meneillään olevan lomautuk- sen tilapäisestä keskeyttämisestä, mikäli lomautuksen tarkoitus on jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen uutta lomautusilmoitusta antamatta. Keskeyttämisestä on sovittava kirjallisesti ennen työn alkamista ja samalla ilmoitetaan tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

3. TYÖAIKA‌

5 § Työaika

Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 115 tuntia 3 viikossa. Muuta periodia käy- tettäessä työaika on keskimäärin enintään 38 tuntia 20 minuuttia viikossa.

2. Työntekijän kanssa voidaan sopia 20 §:n mukaan muusta järjestelmästä, joka toteuttaa työajan lyhennyksen vuositasolla. Sopimus on voimassa kalenterivuoden kerrallaan, ellei toisin sovita.

3. Työviikko alkaa maanantaina, elleivät pätevät syyt toisin edellytä.

4. Vuorokausi alkaa klo 00.

Työajan järjestäminen

5. Säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräisenä viikkotyöaikana 2–8 viikon periodissa.

6. Periodin pituus voi poikkeuksellisesti vaihdella 2–8 viikon puitteissa.

7. Pysyvästä periodin vaihtelusta tai pidemmän periodin käytöstä sovitaan 20 §:n mukaisesti työntekijän kanssa.

8. Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa.

9. Säännöllinen työaika voidaan työntekijän halutessa sopia 20 §:n mukai- sesti enintään 10 tunniksi vuorokaudessa. Sopimusta tehtäessä sovitaan myös viikoittaisten työpäivien enimmäismäärä. Sopimus tehdään kirjalli- sesti. Mikäli työpäivien enimmäismäärää ei ole erikseen sovittu, viikossa on enintään 4 työpäivää.

Työntekijän halutessa luottamusmies osallistuu asiasta sopimiseen työn- tekijän tukena.

10. Jos työntekijän kanssa on sovittu 20 §:n mukaisesti viikoittaisen vapaa- ajan siirtämisestä edelliselle tai seuraavalle viikolle, säännöllinen työaika voidaan järjestää enintään 56 tunniksi viikossa.

11. Työajan jakaminen samana työpäivänä kahteen vuoroon, joiden välillä on yli 2 tuntia, edellyttää

- tilapäisiä painavia syitä tai

- työntekijän suostumusta.

12. Alle neljän (4) tunnin työvuoroa ei tule käyttää, ellei perusteltu syy tai työntekijän tarpeet tätä edellytä. Tämä kirjaus ei muuta kohtaa 11.

Työvuoroluettelo

13. Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo, jossa on työntekijän

- säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen sekä

- päivittäiset lepoajat.

Työvuoroluettelo annetaan kirjallisesti tiedoksi viimeistään kaksi viikkoa ennen periodin alkua. Tämän jälkeen sitä saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

Yöpäivystys

14. Yöpäivystystä on päivystävässä apteekissa klo 24.00–8.00 tehty työ.

15. Yöpäivystyksen päättymisvuorokautena työntekijää voidaan pitää työssä

- painavista syistä tilapäisesti tai

- hänen omalla suostumuksellaan.

16. Yöpäivystyksessä tehdään vain vakiintuneen käytännön mukaiset työt.

Varallaolo

17. Varallaolo määräytyy työaikalain 4 §:n mukaan.

6 § Ruoka- ja kahvitauko

Ruokatauko

1. Työaikalain 24 §:stä poiketen on sovittu seuraavaa:

- jos vuorokautinen työaika on 7 tuntia pidempi, työntekijälle järjeste- tään ruokailumahdollisuus työaikana

- ruokailuun tarvittava aika on pääsääntöisesti 20 minuuttia.

Kahvitauko

2. Työntekijälle varataan mahdollisuus kahvitaukoon työn lomassa seuraa- vasti:

Työpäivän pituus	Kahvitauko
yli 7 tuntia	10 minuuttia
6 tuntia - 7 tuntia	15 minuuttia
4 tuntia - alle 6 tuntia	10 minuuttia

Kahvitauosta voidaan paikallisesti sopia toisin.

7 § Vapaat

Vuorokausilepo

1. Työntekijälle annetaan jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika.

2. Vuorokausilevosta voidaan sopia toisin työntekijän kanssa 20 §:n mukai- sesti. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään 7 tuntia.

Viikkolepo (ent. Viikoittainen vapaa-aika)

3. Viikkolepo on 35 tuntia työaikalain 27 §:n mukaan.

4. Työntekijän kanssa voidaan sopia 20 §:n mukaisesti viikkolevon siirtä- misestä edelliselle tai seuraavalle viikolle. Tällöin perättäisten työpäivien määrä on enintään 10.

Vapaapäivä

5. Työntekijällä on viikkolevon lisäksi yksi vapaapäivä kutakin työaikaperiodin työssäoloviikkoa kohti.

Vapaapäivä voidaan antaa

- saman viikon aikana tai

- yhdistämällä työaikaperiodissa kaksi tai useampia vapaapäiviä yhdeksi tai useammaksi yhdenjaksoiseksi vapaaksi tai

- siirtämällä se työpaikkakohtaisella sopimuksella muuhun työaika- periodiin.

Perättäisten työpäivien määrä voi olla enintään 10 työpäivää.

Vapaapäivä on pyrittävä sijoittamaan viikkolevon yhteyteen.

Esimerkki 2.

Työaika 115 tuntia 3 viikossa.

1. viikko:

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
T	T	T	T	T	VV	T

2. viikko:

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
V	T	T	T	T	T	VV

3. viikko:

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
T	T	T	T	V	V	VV

T = työpäivä

V = vapaapäivä VV = viikkolepo

6. Poissaolot eivät aiheuta muutosta sovittuihin, ilmoitettuihin tai työvuoro- listaan ennen poissaoloa merkittyihin vapaapäiviin.

Esimerkki 3.

Työaika keskimäärin 38 tuntia 20 minuuttia viikossa. Työvuoroluettelo:

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
T	T	T	-	V	V	VV

Sairausloma

Torstaina kyseisellä viikolla arkipyhä.

Sairausloman alta ei vapaapäiviä siirretä myöhempään ajankohtaan. Työvuoroluettelo:

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
T	T	T	V	T	T	VV

Sairausloma

Työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä (V) on sairausloman ulkopuolella, joten työntekijä palaa töihin perjantaina.

T= työpäivä V=vapaapäivä VV=viikkolepo

7. Työntekijän kanssa voidaan sopia 6-päiväisestä työviikosta. Allekirjoitta- jajärjestöjen on hyväksyttävä sopimus.

Järjestöjen välisellä sopimuksella voidaan 5-päiväisestä työviikosta poiketa muulloinkin paikallisista pätevistä syistä.

Arkipyhälyhennys

8. Työaikaa lyhentävät

- pitkäperjantai

- toinen pääsiäispäivä

- helatorstai

- juhannusaatto.

Työaikaa lyhentävät maanantaista perjantaihin sijoittuvat:

- uudenvuodenpäivä

- loppiainen

- vapunpäivä

- itsenäisyyspäivä

- jouluaatto tai tapaninpäivä

- joulupäivä.

Työajan lyhennys annetaan lyhentävän päivän sisältävällä periodilla.

Työntekijä on oikeutettu arkipyhälyhennykseen edellyttäen, että työsuh- de tai toisiaan seuraavat peräkkäiset määräaikaiset työsopimukset ovat ennen arkipyhää kestäneet vähintään 2 kuukautta. Työsuhteen kestoa koskeva ehto ei koske itsenäisyyspäivästä johtuvaa työajan lyhennystä.

Kokoaikaiset

9. Työajan lyhennys on 7 tuntia 30 minuuttia lyhennyspäivää kohden.

Lyhennys toteutetaan antamalla yhdenjaksoinen vapaa. Jos se ei ole mahdollista, lyhennetään periodin tuntimäärää muulla tavalla.

Kokoaikaisen työajan lyhennys voidaan sopia työntekijän halutessa ra- hakorvauksena arkipyhäkohtaisesti.

Osa-aikaiset

10. Osa-aikaisen työaikaa lyhennetään sillä tuntimäärällä, joka saadaan jakamalla työsopimuksessa sovittu keskimääräinen viikkotyöaika 5:llä.

Periodityöajan vaihdellessa keskimääräinen viikkotyöaika lasketaan 12 edelliseltä kalenteriviikolta.

Osa-aikaisen tuntipalkkaisen arkipyhälyhennys edellyttää työskentelyä kyseisellä viikolla, mikäli keskimääräinen työaika on alle 12 tuntia viikossa.

Osa-aikaisen työajan lyhennys voidaan sopia rahakorvauksena.

8 § Lisä- ja ylityö

Lisä- ja ylityökorvauksen laskeminen

1. Lisä- ja ylityökorvauksia laskettaessa työvuoroluetteloa verrataan työ- aikaperiodin yksittäisenä päivänä ja viikkona tehtyihin työtunteihin sekä periodin kokonaistunteihin.

2. Lisätyö syntyy ylitettäessä työvuoroluettelon mukainen tuntimäärä, mutta ei ylityörajoja. Lisätyöstä maksetaan korottamatonta tuntipalkkaa.

3. Vuorokautinen ylityö syntyy tehtäessä yli 9-tuntisia päiviä tai yli 10-tun- tisia (työpaikkakohtainen sopimus) päiviä. Yli 9 tuntia / 10 tuntia vuoro- kaudessa tehdystä työstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50

%:lla korotettu palkka ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.

4. Viikkoylityö syntyy viikon työtuntien ylittäessä vielä 48 tuntia tai 56 tun- tia (7 §:n 4. kohdan sopimus) saman viikon mahdollisten vuorokautisten ylityötuntien vähentämisen jälkeen. Viikkoylityötunnit korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla.

5. Periodiylityö syntyy työaikaperiodin kokonaistuntien ylittäessä vielä peri- odin enimmäistuntimäärän (viikkojen lukumäärä x 40 tuntia) mahdollisten vuorokautisten ja viikkoylityötuntien vähentämisen jälkeen. Periodiylityö korvataan maksamalla 20 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

6. Lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa työaika pyöristetään lähimpään nel- jännestuntiin.

Esimerkki 4.

1. vk Työvuoroluetteloon merkitty 37 t, tehty 37 t

2. vk Työvuoroluetteloon merkitty 37 t, tehty 37 t

3. vko	Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su	yht.
Työvuoro- luettelo	8	8	8	9	8	–	–	41 t = 115 t/3 vko
Tehty	8	8	8	10	9	–	12	55 t = 129 t/3 vko

Lisätyö 0 %			1		4	5
Vuorok. ylityö 50 %		1			2	3
Vuorok. ylityö 100 %					1	1
Viikkoylityö 50 %					3	3
Periodiylityö 50 %					2	2
Sunnuntaityökorvaus					12	12

Korvaukset:

Lisätyö

120 tunnin ja työvuoroluetteloon merkityn 115 tunnin erotus on lisätyötä, joka korvataan korottamattomalla tuntipalkalla. Lisätyötä on tehty 1 tunti perjantaina ja 4 tuntia sunnuntaina.

Vuorokautinen ylityö

Torstaina ja sunnuntaina on ylitetty 9 tuntia. Torstain vuorokautinen ylityötunti korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla. Sunnuntain kolmesta vuorokautisesta ylityötunnista kaksi ensimmäistä korvataan 50 %:lla ja yksi tunti 100 %:lla korotetulla palkalla.

Viikkoylityö

Viikossa on tehty 55 tuntia. Tästä vähennetään saman viikon jo kor- vatut vuorokautiset 4 ylityötuntia. Viikkoylityötä on 48 tunnin ylite eli 3

tuntia, jotka korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla. Viikkoylityötä on tehty sunnuntaina lisätyön jälkeen.

Periodiylityö

Jaksossa on tehty kaikkiaan 129 tuntia. Tästä vähennetään jo korvatut 4 tuntia vuorokautista ylityötä ja 3 tuntia viikkoylityötä. Jäljelle jää 122 tuntia. 120 tuntia ylittävät 2 tuntia on periodiylityötä ja korvataan 50

%:lla korotetulla palkalla. Periodiylityötä on tehty sunnuntaina lisätyön ja viikkoylityön jälkeen.

Sunnuntaityö

Sunnuntaina tehdyiltä 12 tunnilta maksetaan ylityökorvausten lisäksi sunnuntaikorotuksena yksinkertainen tuntipalkka tai annetaan sopi- malla vastaava vapaa-aika 9 §:n 3. kohdan mukaan.

Tuntipalkka

7. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka mahdollisine henkilökoh- taisine lisineen luvulla 160.

Osa-aikatyöntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla palvelusvuosia vastaa- va täyden työajan taulukkopalkka mahdollisine henkilökohtaisine lisineen luvulla 160.

Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana

8. Lisä- ja ylityökorvaus voidaan vaihtaa vapaa-aikaan työaikalain 21 §:n mukaan.

Esimerkki 5.

Työntekijä on tehnyt 5 tuntia lisätyötä ja 2 tuntia vuorokautista ylityötä. Vapaana annetaan 5 tuntia lisätyöstä ja 2 tuntia 50 %:lla korotettuna eli 3 tuntia. Yhteensä vapaata annetaan 8 tuntia.

Työaikapankki

9. Pöytäkirja työaikapankista on työehtosopimuksen liitteenä (s. 70).

9 § Sunnuntaityö

1. Sunnuntaityö määräytyy työaikalain 5 luvun mukaan.

2. Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.

Esimerkki 6.

Työntekijä on työskennellyt työvuoroluettelon mukaisesti sunnuntaina 6 tuntia. Sunnuntaityön peruspalkka sisältyy kuukausipalkkaan. Sun- nuntaityökorvauksena työntekijälle maksetaan kuukausipalkan lisäksi yksinkertainen tuntipalkka 6 tunnilta. Tuntipalkka määräytyy 8 §:n 7. kohdan mukaan.

3. Sunnuntaityökorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa- aikaan työaikalain 21 §:n mukaan.

4. Pöytäkirja työaikapankista on työehtosopimuksen liitteenä (s. 70).

4. PALKKAUS‌

10 § Palkat

Palkan suuruus

1. Palkan suuruuteen vaikuttavat:

- työtehtävät

- koulutus

- palvelusvuodet

- lisät.

2. Palkka on maksettava vähintään kerran kuukaudessa.

Farmasiaoppilaan palkka

3. Farmasiaoppilaan I pakollisen harjoittelun vähimmäispalkka on 45% far- maseuttien palkkataulukon II palkkaryhmän 1.vuoden palkasta.

Farmasiaoppilaan II pakollisen harjoittelun vähimmäispalkka on 50% farmaseuttien palkkataulukon II palkkaryhmän 1. vuoden palkasta.

Palkkaryhmät

4. Työntekijä sijoitetaan palkkaryhmään päätehtävän perusteella. Tehtäviin voi sisältyä muutakin kuin palkkaryhmän mukaista työtä. Palkkaryhmittely on sopimuksen liitteenä (s. 84).

5. Palkkaryhmän uudelleen määrittely edellyttää, että ennalta tiedetään tehtävien jatkuvan yli kaksi kuukautta. Palkkaus muuttuu ryhmittelyn mu- kaiseksi siitä päivästä, jolloin ryhtyy tehtävää hoitamaan siihen päivään, jolloin tehtävä päättyy.

6. Työntekijälle ilmoitetaan kirjallisesti

- työtehtävien muutoksesta

- palkkaryhmästä

- työkohtaisuuslisän perusteena olevasta tehtävästä.

Palvelusvuodet

7. Palkkataulukon palvelusvuosiin lasketaan

- työssäolokuukaudet, lukuun ottamatta farmasiaoppilaan pakollista harjoittelua

- palkkaan oikeuttava poissaoloaika

- lakisääteinen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa (hoitovapaata ja muuta palkatonta vapaata ei lasketa palvelusaikaan).

Osa-aikaisen palvelusvuodet kertyvät seuraavasti:

Keskimääräinen viikkotyöaika	Osa-aikaisesta työsuhteesta palvelusvuosiin lasketaan
10 - 19 tuntia	puolet (1/2)
20 - 29 tuntia	kaksi kolmasosaa (2/3)
30 tuntia tai enemmän	kaikki

10 tunnin alarajaa sovelletaan palvelusvuosien ansaintaan 1.11.2010 jälkeen.

8. Palvelusvuosia laskettaessa apteekkipalveluun rinnastetaan työskentely farmaseuttina tai proviisorina

- lääketehtaassa

- lääketukkukaupassa

- sairaala-apteekissa

- lääkekeskuksessa.

9. Muu hyödyllinen työkokemus otetaan kohtuullisessa määrin huomioon palvelusvuosia laskettaessa.

10. Proviisorin palvelusvuosiin lasketaan apteekkipalvelu farmaseuttina.

11. Palvelusvuosiportaan muuttuessa palkkaus muuttuu seuraavan palkan- maksukauden alusta lukien.

Työkohtaisuuslisä

12. Vähintään 5 %:n suuruista työkohtaisuuslisää maksetaan työntekijän hoitaessa omaa palkkaryhmäänsä vaativampia tai vastuunalaisempia osatehtäviä, kuten työsuhdeasioiden hoitoa tai työntekijän suorittaessa lääkehoidon kokonaisarviointeja (LHKA) osana työnkuvaansa.

Soveltamisohje: Työkohtaisuuslisää maksetaan, mikäli lääkehoidon kokonaisarvioinnit kuuluvat oleellisessa määrin työntekijän työnkuvaan.

Työnkuvaan kuulumista arvioitaessa huomioidaan lääkehoidon kokonai- suuden perusteelliseen arviointiin käytetty kokonaisaika, joka sisältää mm. hoidon arviointeihin liittyvän yhteydenpidon lääkärin ja moniammatillisen työryhmän kanssa sekä erityispätevyyden ylläpitoon käytetyn ajan.

Työkohtaisuuslisää ei makseta, jos kyseiset tehtävät on otettu huomioon jo palkkaryhmässä.

Henkilökohtainen lisä

13. Henkilökohtaista lisää suositellaan maksettavaksi erityisestä ansiosta, työtehosta ja ammattitaidosta. Erityinen ansio voi olla esimerkiksi työn- tekijän työssään käyttämä hyvä kielitaito tai apteekin toiminnan kannalta olennaista lisäarvoa tuottava suoritettu tutkinto tai pätevyys.

Apteekin / sivuapteekin hoito

14. Yli 2 kuukautta kestävään hoitoon sovelletaan sopimuksen liitteenä olevaa palkkaryhmittelyä.

15. Apteekkia tai sivuapteekkia yhdenjaksoisesti yli viikon, mutta enintään kaksi kuukautta hoitavalle proviisorille tai farmaseutille maksetaan hoidon alusta lukien hoitolisää

- 10 %, jos edellisen kalenterivuoden reseptiluku on enintään 50 000.

- 15 %, jos edellisen kalenterivuoden reseptiluku on yli 50 000.

Lisä lasketaan farmaseuteilla II palkkaryhmän ja proviisoreilla I palkka- ryhmän taulukkopalkasta palvelusvuodet huomioon ottaen.

Esimerkki 7.

Hoitolisää laskettaessa hoitoaikaan sisältyvät kaikki kalenteripäivät apteekin aukiolosta riippumatta. Maksettaessa hoitolisää osalta kuu- kautta jakajana on kyseisen kuukauden kaikki päivät.

Hoito kestää 1.–16.7. Heinäkuussa on 31 päivää. Hoitolisä heinäkuulta:

16 pv x reseptuurista riippuen 10 % / 15 % x II/I palkkaryhmän 31 pv taulukkopalkka

palvelusvuodet huomioon ottaen

Heinäkuulta maksetaan hoitolisä ja normaali kuukausipalkka.

16. Työnantaja ja työntekijä voivat paikallisesti 20 § mukaisesti sopia, että hoitolisä maksetaan erillisenä euromääräisenä kuukausikorvauksena. Erilliseen kuukausikorvaukseen perustuvan hoitolisän tulee perustua realistiseen arvioon hoidon määrästä sovittavalla ajanjaksolla. Kuu- kausikorvausta määritettäessä lasketaan mukaan kaikki apteekinhoi- topäivät ilman hoidon kestoon pohjautuvaa alarajaa. Sovittu korvaus maksetaan kuukausittain eikä sitä vähennetä loma- tai sairausajan palkasta.

Sopimuksesta tulee ilmetä laskennan perusteena oleva ajanjakso sekä hoitopäivien määrä.

Tämä kirjaus ei muuta kohtaa 14.

11 § Työaikalisät

Iltalisä

1. Kello 18.00 ja 22.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan 1.5.2020 alkaen 5,01 euroa tunnilta

1.5.2021 alkaen 5,05 euroa tunnilta.

Lauantai- ja aattolisä

2. Lauantaina kello 15.00, joulu- ja juhannusaattona kello 12.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan

1.5.2020 alkaen 5,36 euroa tunnilta

1.5.2021 alkaen 5,40 euroa tunnilta.

Yölisä

3. Kello 22.00 ja 8.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan 1.5.2020 alkaen 5,70 euroa tunnilta

1.5.2021 alkaen 5,75 euroa tunnilta.

Yölisää ei makseta aamulla työvuoroon tuleville.

Korotettu lisä

4. Sunnuntaina, muuna kirkollisena juhla-, vapun- tai itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä työaikalisä maksetaan kaksinkertaisena.

Lisien maksaminen

5. Lisiä laskettaessa työaika pyöristetään työvuorokohtaisesti lähimpään neljännestuntiin.

Lisien vaihto vapaa-aikaan

6. Työntekijän kanssa voidaan sopia työaikalisien vaihtamisesta vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana tai näin syntyvien vapaiden siirtä- misestä työaikapankkiin. Samalla sovitaan laskutavasta.

Koko farmaseuttista henkilöstöä koskevasta sopimuksesta neuvotellaan 20 §:n mukaisesti mahdollisesti valitun luottamusmiehen kanssa.

12 § Osa-aikaisen palkka

1. Osa-aikaisen kuukausipalkka määräytyy sovitun keskimääräisen viikko- työajan ja 38 tunnin 20 minuutin suhteessa.

Esimerkki 8.

Osa-aikaisen työsopimuksessa sovittu työaika on 96 tuntia 3 viikossa eli keskimääräinen viikkotyöaika on 32 tuntia. Kokoaikaisen taulukko- palkka on 2 659 €.

Osa-aikaisen peruskuukausipalkka on näin ollen:

32 x 2 659 € = 2 219,88 €.

38,33

2. Osa-aikaiselle voidaan maksaa tuntipalkkaa, jos

- työaika vaihtelee periodista toiseen tai

- asiasta sovitaan.

3. Osa-aikaisen tuntipalkka määräytyy 8 §:n 7. kohdan mukaisesti.

13 § Osakuukauden palkka

1. Maksettaessa työntekijälle palkkaa osalta kuukautta päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.

2. Osakuukauden palkka lasketaan:

- kertomalla päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä, jos niitä on alle 13.

- vähentämällä kuukausipalkasta poissa oltujen työpäivien palkka, jos palkkaan oikeuttavia päiviä on vähintään 13.

Työaikaa lyhentävät arkipyhät rinnastetaan palkkaan oikeuttaviin päiviin tai poissa oltuihin työpäiviin sen mukaan, sisältyvätkö ne palkalliseen vai palkattomaan osaan kuukautta.

Esimerkki 9.

Työssä Poissaolo

1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12	13	14	15	…	20
la	su	ma	ti	ke	to (ap)	pe	la	su	ma	ti	ke	to	pe	la	…	to

1.–12. välisenä aikana on 8 palkkaan oikeuttavaa päivää, joista yksi on työaikaa lyhentävä arkipyhä. Arkipyhä rinnastetaan palkkaan oi- keuttavaksi päiväksi, koska se sisältyy palkalliseen osaan kuukautta. Kuukausipalkka on 2 850 euroa.

Päiväpalkka: 2 850 € : 21,5 = 132,56 €.

Palkkaa maksetaan: 132,56 € x 8 = 1 060,48 €.

Esimerkki 10.

Työssä

1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12	13	14	15
ma	ti	ke	to	pe	la	su	ma	ti	ke	to	pe	la	su	ma

Poissaolo

16	17	18	19	20	…	30
ti	ke	to	pe	la	…	ti

1.–17. välisenä aikana on 13 palkkaan oikeuttavaa päivää. 18.–30. välisenä aikana poissa oltuja työpäiviä on 9.

Kuukausipalkka on 2 850 euroa. Koska palkkaan oikeuttavia päiviä on vähintään 13, osakuukauden palkka lasketaan vähentämällä kuu- kausipalkasta poissa oltujen työpäivien palkka.

Ensin lasketaan työtekijän päiväpalkka: 2 850 € : 21,5 = 132,56 €.

Poissa oltujen työpäivien palkka: 132,56 € x 9 = 1 193,04 €.

Palkkaa maksetaan: 2 850 € - 1 193,04 € = 1 656,96 €.

3. Tätä pykälää sovelletaan osakuukauden palkan laskemiseen myös silloin, jos osalta kuukautta maksetaan vuosilomalain 10 §: 4 momentin mukaista lomapalkkaa.

Esimerkki 11.

Lomalla

Työssä

Kuukausipalkkainen työntekijä on lomalla 1.–14. välisen ajan. Loma- palkka lasketaan vuosilomalain 10 §:n 4 momentin perusteella, koska työntekijän työaika ja palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuo- den aikana.

Loppukuun työntekijä on normaalisti töissä, palkkaan oikeuttavia työpäiviä tällä ajalla on 13. Loppukuun palkka saadaan vähentämällä

1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12	13	14	15
ma	ti	ke	to (ap)	pe	la	su	ma	ti	ke	to	pe	la	su	ma

16	17	18	19	20	…	31
ti	ke	to	pe	la	…	ke

Mikäli tällaisessa tilanteessa palkkaan oikeuttavia työpäiviä on kuitenkin kuukaudessa vähintään 13, poissa olluiksi työpäiviksi lasketaan päivät maanantaista perjantaihin. Loman sisään mahdollisesti jäävä työaikaa lyhentävä arkipyhä rinnastetaan laskennallisesti palkkaan oikeuttavaksi työpäiväksi, eikä sitä vähennetä kuukausipalkasta.

hänen kuukausipalkastansa poissa oltujen työpäivien palkka. Loppu- kuun palkan suuruus saadaan laskemalla loman alle jäävien työpäivien määrä.

Työpäiviksi luetaan maanantaista perjantaihin olevat päivät. Xxxxx alle jää 10 poissa oltua työpäivää, joista yksi on arkipyhä. Arkipyhä rinnastetaan laskennallisesti palkkaan oikeuttavaksi työpäiväksi, eikä sitä vähennetä palkasta. Xxxxx alle jää 9 poissa oltua työpäivää.

Työntekijän kuukausipalkasta vähennetään 9 työpäivän palkka, ja näin saatu summa on loppukuun työssäolon ajalta maksettava palkka.

Työntekijän päiväpalkka: 3 050 €/kk : 21,5 = 141,86 €. Poissa oltujen eli loman alle jäävien työpäivien palkka: 141,86 € x 9 = 1 276,74 €.

Palkkaa maksetaan: 3 050 € - 1 276,74 € = 1 773,26 €.

4. Vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta laskettaessa päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka vuosilomalain mukaisesti luvulla 25.

5. POISSAOLOT‌

14 § Sairastuminen

Palkanmaksuedellytykset

1. Palkka maksetaan jos

- työntekijä on sairastumisen tai tapaturman johdosta estynyt teke- mästä työtä ja

- työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

Ilmoitusvelvollisuus

2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja sen arvioidusta kestosta. Sairausajan palkanmaksu alkaa ilmoituksesta.

Lääkärintodistus tai muu poissaoloselvitys

3. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä viipymättä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys työkyvyttömyydestä. Vaatimus on esitet- tävä mahdollisimman varhaisessa työkyvyttömyysvaiheessa selvityksen saatavuuden ja luotettavuuden vuoksi.

Lääkärintodistus on haettava työterveyshuollosta, kun lääkäripalvelut sisältyvät työterveyshuoltosopimukseen ja nämä palvelut ovat ilman koh- tuutonta haittaa saatavilla vastaanottoajat ja välimatka huomioon ottaen.

Työnantajan nimetessä lääkärin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.

Epidemioiden (esim. influenssa) aikana hyväksyttäväksi poissaoloselvi- tykseksi voidaan katsoa työterveys-, terveyden- tai sairaanhoitajan tut- kimuksensa perusteella antama todistus. Sairausloman pituus on tällöin enintään kolme vuorokautta.

Paikallisesti 20 §:n mukaisesti voidaan sopia omailmoitus -menettelystä. Sopimus voi koskea enintään kolme kalenterivuorokautta kestäviä työn- tekijän omia sairauspoissaoloja, ja vain lyhytkestoisia sairauksia, jotka eivät vaadi sairaanhoitoa.

Työkykyä vastaava korvaava työ

4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työntekijän halutessa työkykyä vastaavasta korvaavasta työstä silloin, kun työterveyslääkäri arvioi, että työntekijä ei ole täysin työkyvytön, eikä korvaava työ haittaa tai estä työntekijän paranemista tai toipumista sairaudesta tai tapaturmasta. Kor- vaava työ tukee varhaista työhön paluuta ja on tärkeä osa toimintakyvyn ylläpitämistä ja paranemisen tukemista.

Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja sen tulee vastata työntekijän työkykyä. Korvaavaa työtä pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään siten, että työntekijän normaaleja työtehtäviä mukautetaan työkykyä vastaavaksi. Työntekijän ansiot eivät saa korvaavan työn joh- dosta laskea.

Työntekijällä ja työnantajalla on mahdollisuus keskeyttää korvaava työ.

Tarkemmista pelisäännöistä korvaavan työn käytössä sovitaan yhdessä henkilöstön kanssa. Korvaavan työn käytöstä ilmoitetaan aina luottamus- miehelle.

Palkanmaksu

5. Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraa- vasti:

Työsuhteen kesto sairastumishetkellä	Palkallisen perusjakson pituus
alle 1 kk	28 kalenterivuorokautta, palkka 50 % henkilökohtaisesta kuukausipalkasta
vähintään 1 kk, mutta alle 3 vuotta	28 kalenterivuorokautta
vähintään 3 vuotta, mutta alle 5 vuotta	35 kalenterivuorokautta
vähintään 5 vuotta	42 kalenterivuorokautta

Palkka maksetaan jaksoon sisältyviltä työpäiviltä.

Sairausajan palkassa ei makseta ilta-, yö- tai lauantailisiä, sunnuntaikoro- tusta eikä lisä- ja ylityökorvauksia. Työaikalisät maksetaan vain, jos lisiin oikeuttavat työvuorot on tehty.

6. Työkyvyttömyyden kestäessä yli palkallisen perusjakson, maksetaan työntekijälle täyttä sairausajan palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta 28 lisävuorokautta. Lisäjakso tulee maksettavaksi ainoastaan kerran 12 perättäisen kuukauden aikana ja se voi muodostua yhdestä tai useammasta osasta.

Mikäli uusi työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin 12 perättäisen kuukau- den jakso on päättynyt ja jatkuu edelleen yhdenjaksoisesti jakson päätty- misen jälkeen, ei tämän työkyvyttömyyden johdosta suoriteta sairausajan lisäjakson palkkaa.

Esimerkki 12 a.

Työntekijän työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta. Hän on sairauslomalla 1.3.–17.6. Työsuhteen keston perusteella hänelle maksetaan sai- rausajan palkkaa 42 + 28 kalenterivuorokauden jaksoon sisältyviltä työpäiviltä.

Saman työntekijän 5.12.–16.2. sairauslomasta palkka maksetaan vain 42 kalenterivuorokauden jaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Lisäjakso 28 kalenterivuorokautta on jo käytetty kuluneen 12 kuukauden aikana.

Esimerkki 12 b:

Yli 5 vuotta työsuhteessa olleen työntekijän sairausloma alkaa 1.3. ja päättyy 9.5. Sairausajan palkkaa maksetaan 42 kalenterivuorokauden perusjaksolta ja 28 kalenterivuorokauden lisäjaksolta. Hän sairastuu uudelleen seuraavan vuoden huhtikuun alussa. Sairausloma kestää 1.4.–31.5. Sairausajan palkkaa maksetaan 42 kalenterivuorokauden perusjaksolta eli 1.4.–12.5. Lisäjakso ei tule maksettavaksi, koska uusi työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin 12 perättäisen kuukauden jakso on päättynyt (9.5.), vaikka sairausloma jatkuu jakson päättymisen jälkeen.

42+28

42

1.3.

9.5.

1.4.

12.5. 31.5.

9.5

Palkallinen jakso

Palkaton jakso

7. Sairausajan palkanmaksu voidaan toteuttaa noudattamalla jompaakumpaa seuraavista vaihtoehdoista:

a. Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itselleen jaksolta tulevan sairausvakuutuskorvauksen.

b. Sairausvakuutuslain karenssiaikaan (1+9 arkipäivää) sisältyviltä työpäiviltä maksetaan täysi palkka. Karenssin jälkeisiltä päiviltä mak- setaan päiväpalkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Maksaminen edellyttää, että työnantajalle on sel- vitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.

8. Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä sairauspäi- värahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja sa- malta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan

- lain perusteella tai

- työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella.

Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

Työntekijälle, joka on ikänsä vuoksi estynyt saamasta sairauspäivärahaa, maksetaan kuitenkin sairausajan palkka 5. ja 6. kohdan mukaan.

Sairauden uusiutuminen

9. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 kalenteripäivän kuluessa työhön paluusta sairausajan palkka maksetaan seuraavasti:

- poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso

- palkka maksetaan kuitenkin vähintään sairausvakuutuslain karenssiajalta. Xxxxxxxx on päivärahaoikeuden alettua jo aiemmalla jaksolla uusiutumis- tapauksissa vain sairastumispäivä. Palkka maksetaan sairastumispäivän ollessa työpäivä.

15 § Tilapäinen poissaolo

Äkillinen sairaus perheessä

1. Työntekijälle pyritään antamaan mahdollisuus lyhyeen palkattomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairauden johdosta.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen huoltajalle makse- taan palkka 14 §:n mukaan 1–3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä, jos

- lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi ja

- työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja sen arvioidusta kestosta sekä

- lapsen sairaudesta on toimitettu lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.

Xxxxxx ensimmäinen sairastumispäivä on tämän kohdan tarkoittama en- simmäinen palkallinen kalenteripäivä.

Soveltamisohje: Mikäli työntekijän lapsi sairastuu äkillisesti jo päättyneen työvuoron jälkeisenä iltana, ja työntekijä ilmoittaa tästä sairastumisesta välittömästi työnantajalle seuraavan aamun työ- vuorojärjestelyjen vuoksi, ilmoituspäivää ei lasketa ensimmäiseksi kalenteripäiväksi.

Mikäli työntekijä joutuu lähtemään työstä äkillisesti sairastuneen lapsensa vuoksi kesken työpäivän, katsotaan tämä kuitenkin ensim- mäiseksi kalenteripäiväksi.

Esimerkki 13.

T = työpäivä

V = vapaapäivä VV = viikkolepo

S = lapsi sairaana ja työntekijä pois työstä

Palkka maksetaan kolmeen kalenteripäivään (ti–to) sisältyviltä

työpäiviltä (ti ja to).

Palkka maksetaan kolmeen kalenteripäivään (pe–su)

sisältyvältä työpäivältä (pe).

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkka maksetaan, jos toisella huoltajalla ei ole ansiotyön eikä työajan takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai hoitaa lasta itse.

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
T	T	V	T	T	T	VV
	S	S	S	S

To	Pe	La	Su	Ma	Ti
T	T	V	VV	T	T
	S	S	S	S

3. Lapsen ollessa vaikeasti sairas työntekijä on sovittaessa oikeutettu palkattomaan poissaoloon (VNP 93/1987).

Vihkiminen ja merkkipäivä

4. Työntekijän vihkimispäivä on palkallinen vapaapäivä sen sattuessa hänen työpäiväkseen.

5. Vähintään vuoden työsuhteessa olleen työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä on palkallinen vapaapäivä, kun merkkipäivä osuu hänen työpäiväkseen.

Kuolema ja hautajaiset

6. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen poissaoloon lähiomaisen kuoleman ja hautajaisten johdosta.

Lyhyellä poissaololla tarkoitetaan kuolemasta ja hautajaisista johtuviin järjestelyihin tarvittavaa aikaa.

Poissaolon kestäessä yli päivän työntekijän on annettava työnantajan pyynnöstä etukäteen selvitys ajan tarpeesta.

Lähiomaisia ovat lähinnä puoliso, vanhemmat, iso- ja appivanhemmat, lapsi, sisar ja veli.

Poissaolo ei vähennä ansioita.

Farmasialiiton luottamustehtävät

7. Työntekijälle, joka on nimetty Suomen Farmasialiiton edustajaksi työeh- tosopimusneuvotteluihin, järjestetään mahdollisuuksien mukaan tilaisuus niihin osallistumiseen palkattomasti.

8. Työntekijälle, joka on jäsenenä Suomen Farmasialiiton edustajistossa tai hallituksessa, pyritään järjestämään tilaisuus kokouksiin osallistumiseen ansiota vähentämättä.

Yhteiskunnalliset tehtävät

9. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansionmenetyskorvauksen erotus hänen osallistuessa työaikana

- kunnanvaltuuston tai

- kunnanhallituksen tai

- valtiollisten tai kunnallisten vaalien vaalilautakunnan tai -toimikunnan työskentelyyn tai

- terveys- tai sosiaalilautakunnan kokoukseen.

Erotus maksetaan työntekijän annettua selvityksen ansionmenetys- korvauksesta.

Kertausharjoitukset

10. Työntekijälle maksetaan reservin kertausharjoituspäiviltä palkan ja reservi- läispalkan erotus.

Poissaolon edellytykset ja vuosilomaedut

11. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan työntekijän on sovittava työn- antajan kanssa.

12. Tämän pykälän mukaiset poissaolot ovat vuosilomaa ansaittaessa työpäi- vien tai työtuntien veroista aikaa lukuun ottamatta 3., 4., 5. ja 7. kohtaa.

16 § Lääkärintarkastukset

Palkanmaksuedellytykset

Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa (a.–e.) edellyttäen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty tarpee- tonta työajan menetystä välttäen.

a. Sairauden toteaminen

Sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkärin määräämä laboratorio- tai röntgentutkimus, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella. Jos vastaanotolle pääseminen siirtyisi viikkoja sen johdosta, että työntekijä ei saa vastaanottoaikaa työajan ulkopuolella, hyväksytään lääkärissäkäynti työaikana.

b. Äkillinen hammassairaus

Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta, jos

- hammassairaus ennen hoitoa aiheuttaa työkyvyttömyyden ja

- hammassairaus vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana ja

- hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja hoidon kiireellisyyden.

c. Raskaus

Raskaana olevan työntekijän käydessä synnytystä edeltävissä lääketie- teellisissä tutkimuksissa, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.

d. Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset (työterveystarkastukset)

Työntekijän käydessä:

• työterveyshuoltolain tarkoittamissa ja työterveyshuollon toiminta- suunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa

• nuorista työntekijöistä annettuun lakiin liittyvissä tutkimuksissa

• tartuntatautilakiin liittyvissä ja työnantajan edellyttämissä tutkimuk- sissa

• tartuntatautilain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työn­

tekijän siirtymisestä yrityksessä toisiin tehtäviin.

Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä edellytysten täyttyessä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakunnalla.

e. Poissaolo muista syistä

Kunnan järjestämät seulontatutkimukset (Vna 339/2011): mammografia­ ja papakoe), mikäli käynnit eivät ole työvuoro- tai vapaapäiväjärjestelyitä taikka työaikapankkivapaita käyttäen mahdollisia työajan ulkopuolella.

17 § Lapsen syntymä

Perhevapaat

1. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, adoptio-, vanhempainvapaa sekä hoito- että osittainen hoitovapaa ja työhön paluu näiltä määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan.

Ilmoitusajat

2. Äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaasta tulee pääsääntöisesti ilmoit- taa kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.

Adoptiovapaasta on ilmoitettava, mikäli mahdollista, kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.

Palkanmaksu

3. Äitiys- tai adoptiovapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan:

a. 3 kuukauden palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausva- kuutuslain äitiysrahan tai

b. 3 kuukaudelta palkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus.

Maksamisen edellytyksenä on, että

- työsuhde on kestänyt vähintään 9 kuukautta ennen vapaan alkua ja

- työntekijä palaa vanhempain-, adoptio- tai hoitovapaan päättymisen jälkeen työhön, ellei työsuhde ole työntekijästä riippumattomista syistä päättynyt vapaiden aikana ja paluu siten on mahdotonta.

Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äitiysrahan suu- ruudesta.

Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä äitiysrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

4. 3. kohdassa mainituin edellytyksin isyysvapaalle lähtevälle maksetaan 6 ensimmäiseltä isyysvapaapäivältä palkan ja sairausvakuutuslain isyys- rahan erotus tai vastaavalta ajanjaksolta palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuslain isyysrahan.

Etuudet

5. Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys- ja vanhempainva- paan ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoon sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

6. VUOSILOMA‌

18 § Vuosiloma

1. Vuosilomaetuudet määräytyvät työehtosopimuksen mukaan, ellei vuosi- lomalaista muuta johdu.

Loman pituus

2. Lomaa ansaitaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavasti:

Työsuhteen kesto lomanmää- räytymisvuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä	Lomapv / kk	Täysi loma
a. alle 1 v	2 pv	24 pv
b. vähintään 1 v, alle 10 v	2,5 pv	30 pv
c. vähintään 10 v, alle 15 v tämän työehtosopimuksen piirissä	3 pv	36 pv
d. vähintään 15 v tämän työehto- sopimuksen piirissä	3 pv	36 pv + 3 pv
Vähintään 15 vuotta palvelleilla on oikeus saada 30 päivää ylittävä loman osa lomakauden (2.5.–30.9.) ulkopuolella 50 %:lla pidennettynä.

Kohdissa c. ja d. työsuhteen kestoon luetaan nykyisestä työsuhteesta tämän työehtosopimuksen piirissä työskennelty aika, joka oikeuttaa pal- velusvuosiin.

Tätä määräystä sovelletaan 1.4.2003 alkavasta lomanmääräytymisvuo- desta lähtien.

Jos loman pituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, on päivän osa annettava täytenä lomapäivänä.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi

- jonka aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 14 päivää.

- jonka aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 35 tuntia.

Lomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön perusteella.

Lomaa ansaitaan 35 tunnin säännön perusteella työntekijän työskennelles- sä työsopimuksen mukaan pääsääntöisesti alle 14 päivää kuukaudessa.

Esimerkki 14.

Osa-aikainen työntekijä työskentelee viikossa kaksi päivää ja kumpa- nakin päivänä kahdeksan tuntia. Työsopimuksensa mukaan työnteki- jällä ei ole mahdollisuutta työskennellä 14 työpäivänä kuukaudessa. Lomaoikeus lasketaan 35 työtunnin ansaintasäännön perustella.

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta vähintään 35 työtunnin kuukaudelta.

Loman antaminen

3. Työnantajan on annettava ennen loman määräämistä työntekijälle mah- dollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.

Työnantaja määrää loman alkamisajankohdan vuosilomalain mukaisesti.

Loman ajankohta on ilmoitettava työntekijälle, mikäli mahdollista, kuukautta tai kuitenkin viimeistään 2 viikkoa ennen loman alkamista. Työkyvyttömyy- den johdosta siirretyn loman alkamisesta ilmoitetaan kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.

4. Kuukaudelta 2,5 päivää lomaa ansaitsevalle annetaan 24 lomapäivää lomakaudella (2.5.–30.9.) ja muu osa lomasta ennen seuraavan loma- kauden alkua (1.10.–30.4.).

Kuukaudelta 3 päivää lomaa ansaitsevalle annetaan kertyneestä lomasta 30 lomapäivää lomakaudella.

5. Työsuhteen päättymisen sekä vanhempain- että hoitovapaalle jäämisen yhteydessä työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös muusta loman antamisajankohdasta vuosilomalain 20 ja 21 §:stä ja edellä määrätystä poiketen.

6. Lomapäiviksi ei lomaa annettaessa lueta sunnuntaita, muuta kirkollista juhla-, vapun-, itsenäisyyspäivää, pääsiäislauantaita, juhannus- tai joulu- aattoa.

7. Lakisääteisen (2,5 pv/kk) vuosiloman ylittävä loman osa voidaan 20 §:n mukaisella sopimuksella korvata rahassa. Samalla sovitaan laskutavasta.

Loma ja vapaapäivät

8. Vuosiloma ei aiheuta muutoksia työntekijän kiinteään vapaapäiväjärjes- telmään.

Ennalta laadittua vapaapäiväsuunnitelmaa noudatetaan myös vuosiloman alkamis- ja päättymisviikolla.

Jos työntekijällä ei ole kiinteää vapaapäivää (ks. esimerkki 15)

- loman alkaessa tai päättyessä kesken viikkoa ei vajaalla viikolla ole vapaapäivää

Esimerkki 15.

T = työpäivä

VL = vuosilomapäivä VV = viikkolepo

Xxxxx päättyessä kesken viikkoa tiistaina ei päättymisviikolla ole

vapaapäivää.

Loman alkaessa torstaina ja päättyessä lauantaina ei vajaalla viikolla

ole vapaapäivää.

- loman alkaessa ja päättyessä kesken kalenteriviikkoa jommallakum- malla viikolla on vapaapäivä.

Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

VL

VL

VL

VL

VL

VL

-

VL

VL

T

T

T

T

VV

Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

T

T

T

VL

VL

VL

-

VL

VL

VL

VL

VL

VL

VV

Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

T

T

T

VL

VL

VL

-

VL

VL

VL

T

T

V

VV

Loman alkaessa kesken viikkoa torstaina ja päättyessä kesken viikkoa keskiviikkona on vapaapäivä annettu loman päättymisviikolla. Vaihto- ehtona on sijoittaa vapaapäivä loman alkamisviikolle.

Vuosiloma ja työkyvyttömyys

9. Vuosilomalain (162/2005) 25 §:n mukainen oikeus siirtää vuosilomia työkyvyttömyyden ajalta koskee lakisääteisten lomien lisäksi työehtoso- pimuksen 18 §:n 2 c. ja d. –kohtien perusteella ansaittuja lomia.

Lomapalkka ja lisät

10. Lomapäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25.

Lomapalkkaan lisätään kuukausipalkkaiselle lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista ilta-, lauantai-, aatto- ja yölisistä

- 9 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden.

- 11,5 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden.

Esimerkki 16.

Työntekijän kuukausipalkka on 2 600 €. Ilta- ja lauantailisiä hänelle on maksettu lomanmääräytymisvuoden aikana 800 €. Tästä 11,5 % on 92 €, johon sisältyy sekä kesä- että talviloman ajalle maksettavat lisät.

Työntekijällä on oikeus 30 päivän lomaan. 24 päivän kesälomalle lähtiessä maksettava palkka on

24 x 2.600 € + 24 x 92 € (kesälomaa vastaava osuus lisistä)

25 30

= 2 496 € + 73,60 € = 2 569,60 €.

Loput lisien osuudesta (18,40 €) maksetaan talvilomapalkan yhteydessä. Lomarahan suuruus on 50 % 2 569,60 €:sta, eli 1 284,80 €.

Esimerkki 17.

Osa-aikainen tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, työskentelee vaihtelevasti 1–3 päivää viikossa. Palkka maksetaan tuntipalkkana, koska työrytmin takia hänelle ei pystytä määrittelemään ositettua kuukausipalkkaa. Työntekijän vuosiloma määräytyy 35 tunnin ansaintasäännön mukaan.

Ensin selvitetään 1.4.–31.3. maksetut työssäoloajan palkat ja vuosi- lomalain 12 §:n 2. momentin laskennalliset palkat.

Työssäoloajan palkkoja hänelle on lomanmääräytymisvuoden aikana maksettu 11 500 € ja sairausajan palkkoja 500 €. Hänellä on oikeus 30 päivän lomaan, koska kaikissa lomanmääräytymisvuoden kuukausissa on vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia.

Lomapalkka on 11,5 % x 12 000 € = 1 380 €. Kesälomapalkkana mak-

setaan 24/30 x 1 380 € = 1 104 € ja talvilomapalkkana loput eli 276 €.

Jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun 31.3. mennessä alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan 2 pv / kuukaudessa ja lomapalkka määräytyy 9 %:n mukaan.

Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi lasketaan osa-aikatyöntekijöillä- kin kaikki vuosilomalain mukaiset arkipäivät (normaalisti 6 arkipäivää

/ viikko), vaikka työpäiviä olisikin 2–3 päivää viikossa. Lisäksi maksetaan erikseen lomaraha 19 §:n mukaan.

Lomapalkan maksaminen

11. Lomapalkka maksetaan vuosilomalain mukaisesti, ellei 20 §:n mukaisesti toisin sovita.

Koko farmaseuttista henkilöstöä koskevasta sopimuksesta neuvotellaan mahdollisesti valitun luottamusmiehen kanssa.

Enintään kuuden päivän loman palkka saadaan maksaa apteekin nor- maalina palkkapäivänä.

12. Kuukausipalkkaisen laskennallinen lomapalkka ja työssäoloajan palkka tasataan tarvittaessa vastaamaan sovittua palkka. Tasauksessa ei huo- mioida ilta-, lauantai-, aatto- ja yölisiä.

Esimerkki 18.

Työntekijän kuukausipalkka on 2 000 €. Hänellä on 24 päivän vuosi- loma 1.–28.8. Xxxxxxx lähtiessään hän saa lomapalkkana

24 x 2 000 € = 1 920 €.

25

Koska työntekijän tulee saada elokuulta sovittu kuukausipalkkansa vuosilomasta huolimatta, hänelle maksetaan loppukuun palkkana

2 000 € - 1 920 € = 80 €.

Esimerkki 19.

Työntekijän kuukausipalkka on 2 000 €. Hänellä on 24 päivän vuosi- loma 1.6.–1.7. Xxxxxxx lähtiessään hän saa lomapalkkana edellisen esimerkin mukaisesti 1 920 €.

Koska työntekijän tulee saada sekä kesä- että heinäkuulta sovittu kuu- kausipalkkansa, palkka tasataan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä niin, että hän saa näiltä kuukausilta yhteensä 4 000 €.

Heinäkuussa työntekijälle maksetaan 4 000 € - 1 920 € = 2 080 €.

Lomakorvaus

13. Työsuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus ansaituista, pitämättömis- tä lomapäivistä lukuun ottamatta 2.d. kohdan 50 %:n talvilomapidennystä (3 pv). Lomakorvaus lasketaan kuten lomapalkka.

Esimerkki 20.

Työntekijän sairausloman sijaisena olleen henkilön työsuhde kesti 3 päivää. Työtunteja kertyi yhteensä 15 tuntia.

Työsopimuksen perusteella on työskennelty niin lyhyt aika, että täyttä lomanmääräytymiskuukautta ei ole tästä syystä kertynyt. Työsuhteen päättyessä maksetaan kuitenkin lomakorvauksena 9 % työstä mak- setusta palkasta.

19 § Lomaraha

Maksamisedellytykset

1. Lomaraha maksetaan työntekijän:

- aloittaessa loman ilmoitettuna tai sovittuna aikana ja

- palatessa työhön heti loman päätyttyä.

Lomaraha maksetaan myös työntekijän:

- oltua poissa työstä työnantajan suostumuksella välittömästi ennen xxxxx alkamista tai sen päätyttyä tai

- ollessa estynyt palaamasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitusta syystä tai

- ollessa siihen oikeutettu jäljempänä olevien 6.–9. kohtien tilanteissa.

Suuruus

2. Lomaraha on 50 % vuosilomalain mukaan ansaittua lomaa (2 / 2,5 pv/kk) vastaavasta lomapalkasta.

35 tunnin säännön mukaan xxxxx ansaitsevan tuntipalkkaisen lomaraha määräytyy ansaittujen lomapäivien ja työsuhteen xxxxxx mukaan mää- räytyvän teoreettisen kokonaislomaoikeuden suhteessa.

Esimerkki 21 a:

Tuntipalkkaisen työntekijän työsuhde alkoi 1.9. Hän ansaitsee lomaa 35 tunnin säännön perusteella 1.9.–31.3. Hän on neljänä kalenterikuu- kautena työskennellyt vähintään 35 tuntia.

Lomapäiviä on näin ollen yhteensä 4 x 2 pv = 8 päivää.

Lomaraha on tällöin:

8 x lomapalkka x 50 %

14

Jakaja on 14, koska ko. ajanjakson teoreettinen lomaoikeus on 7 x 2 pv = 14 päivää.

Esimerkki 21 b:

Tuntipalkkaisen työntekijän työsuhde on kestänyt yli vuoden.

Hän ansaitsee vuosilomaa 35 tunnin säännön perusteella. Lomanmää- räytymisvuoden aikana hän on 8 kuukautena työskennellyt vähintään 35 tuntia. Lomapäiviä on näin ollen yhteensä

8 x 2,5 pv = 20 päivää. Lomaraha on tällöin:

20 x lomapalkka x 50 %

30

Lomarahan maksaminen

3. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä, elleivät työnantaja ja työntekijä 20 §:n mukaisesti toisin sovi.

4. Vuosiloman ollessa jaettu osiin maksetaan kutakin loman osaa vastaava osa lomarahasta vuosilomapalkan yhteydessä, ellei paikallisesti muuta ole sovittu.

5. Lomaraha voidaan vaihtaa 20 §:n mukaisella sopimuksella vapaaksi säännöllisenä työaikana. Lomarahavapaiden määrä on 50 % vuosilomalain mukaisten lomapäivien määrästä. Lomarahavapaiksi lasketaan arkipäivät.

Koko farmaseuttista henkilöstöä koskevasta sopimuksesta on neuvoteltava mahdollisesti valitun luottamusmiehen kanssa.

Hoito-, opinto- ja vuorotteluvapaa sekä muu palkaton vapaa

6. Xxxxxxxx maksetaan myös työntekijän oltua poissa työstä välittömästi loman päätyttyä hoitovapaan, opintovapaan, vuorotteluvapaan tai muun näihin rinnastettavan palkattoman vapaan vuoksi. Lomarahan maksamise-

dellytyksenä on, että työntekijä on palannut työhön vapaalta ilmoituksensa mukaisesti.

Lomaraha maksetaan vapaan päättymistä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Eläkkeelle siirtyminen

7. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkasta ja -korvauksesta työntekijän siirtyessä vanhuus-, työkyvyttömyys- tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle.

Varusmiespalvelus ja vapaaehtoinen asepalvelu

8. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuutta sekä vapaaehtoista asepalvelusta suorittavalle hänen palattua asianmukaisesti työhön.

Xxxxxxxx määräytyy 2. kohdan mukaan ennen palvelukseen astumista maksetusta lomapalkasta tai lomakorvauksesta ja silloin voimassa olleen työehtosopimuksen mukaisesti.

Työsuhteen päättyminen loman aikana

9. Lomaraha maksetaan työsuhteen päättyessä loman aikana taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

Esimerkki 22.

Työntekijän työsuhde irtisanottiin 30.5. taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla päättymään 30.7. Työntekijän kesäloman ajankohdaksi oli sovittu 14.7.–10.8.

Työntekijä saa lomarahana 50 % sovitun kesälomansa (14.7.–10.8.) lomapalkasta. Lopputilin yhteydessä maksettavasta lomakorvauksesta lomarahaa ei makseta.

7. TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN‌

20 § Työpaikkakohtainen sopiminen

1. Työpaikkakohtaisessa sopimisessa sopijapuolia ovat työnantaja tai hänen edustajansa ja luottamusmies, työntekijä tai työntekijät.

Jos apteekkiin on valittu vain Palvelualojen ammattiliiton luottamusmies, farmaseuttinen henkilöstö voi kirjallisesti valtuuttaa hänet edustamaan heitä tämän pykälän mukaan sovittavissa asioissa.

2. Sopimus on tehtävä kirjallisena jommankumman sopijapuolen pyynnöstä.

3. Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi.

Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta, ellei toisin sovita.

Kaksi vuotta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

Sovitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu joka tapauksessa jakson loppuun.

4. Sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

5. Tämän pykälän mukaisella työpaikkakohtaisella sopimuksella on työ- ehtosopimuksen oikeusvaikutukset.

8. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET‌

21 § Erinäiset määräykset

Noudatettavat sopimukset

1. Apteekkien farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimuksen osana ovat luottamusmies- ja koulutussopimus.

Luottamusmies

2. Apteekin farmaseuttisella henkilöstöllä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies edustamaan heitä tämän sopimuksen tulkintaa koskevissa asioissa.

Vaalista ja valituista luottamusmiehistä varaluottamusmiehineen sekä luottamustehtävien päättymisestä on ilmoitettava välittömästi ja kirjallisesti sekä työnantajalle että Suomen Farmasialiittoon.

3. Luottamusmieheksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painostaa tai erottaa työstä.

4. Luottamusmiehiin sovelletaan Apteekkien työnantajaliiton ja Suomen Farmasialiiton välistä luottamusmiessopimusta.

5. Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmiestehtävien hoitamisesta luottamusmieskorvausta seuraavasti:

• Jos apteekissa on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa

vähintään 5 Suomen Farmasialiittoon järjestäytynyttä farmaseuttia tai proviisoria, korvauksen määrä on 1.5.2020 alkaen 32 €/kk.

• Jos apteekissa on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa

vähintään 14 Suomen Farmasialiittoon järjestäytynyttä farmaseuttia tai proviisoria, korvauksen määrä on 1.5.2020 alkaen 42 €/kk.

Korvaus maksetaan ajalta, jolta työnantaja maksaa tehdyn työajan palk- kaa.

Yhdyshenkilö

6. Mikäli työpaikalle ei ole valittu tämän sopimuksen tarkoittamaa luottamus- miestä, työntekijät voivat valita keskuudestaan yhdyshenkilön. Yhdys- henkilön valinnasta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle ja Suomen Farmasialiittoon.

7. Yhdyshenkilö tiedottaa työpaikan työntekijöille järjestönsä tiedotteiden sisällöstä.

Yhdyshenkilö voi osallistua tämän sopimuksen tulkintaa koskevien asioi- den käsittelyyn.

8. Yhdyshenkilöksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painostaa tai erottaa työstä.

Koulutus

9. Osapuolet pitävät työntekijöiden ammatillista koulutusta tärkeänä. Am- matillisen koulutuksen tarkoituksena on henkilöstön ammattitaidon ja pätevyyden ajan tasalla pitäminen ja kehittäminen vastaamaan apteekin nykyisiä ja tulevia tarpeita. Sillä voidaan myös vaikuttaa apteekin tuotta- vuuteen, henkilöstön työssään kehittymiseen ja työmotivaatioon.

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä asettaa täydennyskoulutukseen liittyviä velvoitteita sekä työnantajalle että farmaseuttiselle henkilöstölle. Farmaseuttinen henkilöstö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammat- titoimintaa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Toisaalta työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että farmaseuttinen henkilöstö voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen.

Koulutustarpeiden kartoitus, siihen pohjautuva kehittämissuunnitelma kustannusarvioineen on tarkoituksenmukaista laatia työnantajan ja hen- kilöstön yhteistyönä. Koulutuksen toteutuminen ja seuranta käsitellään vastaavasti vuosittain.

10. Työnantajan järjestäessä ammatillista koulutusta työpaikalla tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyvään koulutustilaisuuteen korvataan koulutuskustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys.

Koulutuksen tapahtuessa työajan ulkopuolella korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

11. Osapuolten yhteinen kannanotto ammatillisen osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä on koulutussopimuksen liitteenä.

Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen

12. Työhyvinvoinnin kannalta työntekijöiden työkyvyn ja sairauspoissaolojen seuranta työpaikalla on tärkeää.

Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Työhyvinvoinnin kehittäminen voi lisätä myös työn tuottavuutta.

Työpaikalla suositellaan kiinnitettävän erityistä huomiota työntekijöiden työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työntekijöiden yksilölliset piirteet huo- mioiden. Työkyvyn ylläpitämiseksi suunniteltavia toimenpiteitä käsitellään yhteistyössä henkilöstön kanssa. Lähtökohtana on sekä työnantajan että henkilöstön tarpeiden tunnistaminen, yhteisten etujen tavoittelu ja niiden saavuttamiseksi tarvittavien ratkaisujen etsiminen. Samalla voidaan tar- kastella työntekijän ikääntymisen vaikutuksia työkykyyn ja työtehtäviin. Työkyvyn ylläpidossa ja seurannassa työterveyshuolto on tärkeä yhteis- työkumppani.

On suositeltavaa, että työnantaja ja työntekijä käyvät, viimeistään työnte- kijän täytettyä 60 vuotta, keskustelun niistä mahdollisista toimenpiteistä, jotka tukevat työntekijän työssä jaksamista ja jatkamista.

Työnantaja voi tarvittaessa ohjata työntekijän työterveyshuoltoon työkyvyn arviointia ja mahdollisten kuntoutustarpeiden selvittämistä varten.

Työtakki

13. Työnantaja hankkii työntekijöille työtakit ja vastaa niiden puhtaana- ja kunnossapidosta.

Ryhmähenkivakuutus

14. Työnantaja kustantaa työntekijän ryhmähenkivakuutuksen keskusjärjes- töjen välillä sovitulla tavalla.

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA‌

22 § Erimielisyydet

Paikalliset neuvottelut

1. Työntekijän tulee kääntyä välittömästi esimiehensä puoleen palkkaustaan ja työehtojaan koskevissa kysymyksissä.

2. Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja työntekijän tai luottamusmiehen kanssa. Ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja, on hänen ilmoitettava edustajansa sekä hänen toimivaltansa, jos se on rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

Asian jäädessä erimieliseksi paikalliset neuvottelut tulee yhteisesti todeta päättyneiksi. Tällöin laaditaan erimielisyysmuistio, jos jompikumpi osa- puoli sitä pyytää. Erimielisyysmuistiosta tulee käydä ilmi muun muassa seuraavat seikat:

- apteekki

- erimielisyyden osapuolet

- erimielisyyden sisältö lyhyesti eri vaiheittain

- molempien osapuolten esittämät vaatimukset perusteluineen

- päiväys ja osapuolten allekirjoitukset.

3. Luottamusmiehen työsuhteen päättämistä koskevissa erimielisyyksissä noudatetaan luottamusmiessopimuksen 9 §:n kohtaa 2.

Liittoneuvottelut

4. Asian jäädessä paikallisissa neuvotteluissa erimieliseksi, se voidaan antaa allekirjoittajajärjestöjen ratkaistavaksi.

Neuvottelujen käyminen

5. Paikalliset ja liittoneuvottelut aloitetaan ja käydään ilman tarpeetonta viivytystä.

Työtuomioistuin

6. Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuo- mioistuimen ratkaistavaksi.

Työtaistelutoimenpiteet

7. Kaikki työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.

8. Tämän työehtosopimuksen rikkomisen seuraamukset määräytyvät alle- kirjoituspäivänä voimassa olevan työehtosopimuslain mukaan. Ammatti- yhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärä on työehtosopimuslaista poiketen 2 590 euroa.‌‌

10. NÄHTÄVILLÄ PITO JA VOIMASSAOLO

23 § Sopimuksen nähtävillä pito

Tämä työehtosopimus on pidettävä työpaikan ilmoitustaululla tai muussa vastaavassa paikassa työntekijöiden nähtävillä.

24 § Sopimuksen voimassaolo

1. Sopimus on voimassa 10.1.2020–31.1.2022.

2. Sopimus jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä.

3. Sopimuksen irtisanojan on samassa yhteydessä jätettävä muistio muu- tosesityksistä toiselle sopijapuolelle. Muutoin irtisanominen on mitätön.

4. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneeksi.

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

1. Työehtosopimus ja sopimuskausi

Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimuksen (1.11.2017-31.10.2020) voimassaoloaika päättyi 31.10.2019. Uusi työehtosopimus tulee voimaan 10.1.2020 alkaen ja on voimassa 31.1.2022 saakka.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopi- muksen määräykset voimassa siihen saakka, kunnes uusi työehtosopimus on tullut voimaan tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

2. Palkantarkistukset vuonna 2020

Farmaseuttien ja proviisorien 30.4.2020 voimassa olevia henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.5.2020 1,9 prosentin yleiskorotuksella.

Palkkataulukkoja korotetaan 1.5.2020 alkaen 1,9 prosentin yleiskorotuk- sella.

Työaikalisiä korotetaan em. yleiskorotuksella. Luottamusmieskorvauksia ei koroteta.

3. Palkantarkistukset vuonna 2021

Palkankorotukset toteutetaan vuonna 2021 yleiskorotuksena sekä ap- teekkieränä. Apteekkierä toteutetaan työehtosopimuksen apteekkierää koskevien pelisääntöjen mukaisesti.

Farmaseuttien ja proviisorien 30.4.2021 voimassa olevia henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.5.2021 0,8 prosentin yleiskorotuksella.

Lisäksi palkkojen korottamiseen käytetään 0,9 prosentin suuruinen apteekkierä.

Palkkataulukkoja korotetaan 1.5.2021 alkaen 0,8 prosentin yleiskorotuk- sella.

Työaikalisiä korotetaan em. yleiskorotuksella. Luottamusmieskorvauksia ei koroteta.

4. Sovittu luottamusmieskorvaus työehtosopimuskaudella

Jos apteekissa on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa vähintään 5 Suomen Farmasialiittoon järjestäytynyttä farmaseuttia tai proviisoria, korvauksen määrä on 1.5.2020 alkaen 32 €/kk.

Jos apteekissa on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa vähintään 14 Suomen Farmasialiittoon järjestäytynyttä farmaseuttia tai proviisoria, korvauksen määrä on 1.5.2020 alkaen 42 €/kk.

Osapuolten yhteinen näkemys allekirjoitushetkellä on se, että seuraavalla sopimuskaudella luottamusmieskorvausta tullaan korottamaan vähintään yleiskorotusten mukaisesti.

5. Sovitut tekstimuutokset

Sovitut tekstimuutokset ovat liitteessä 1.

6. Luottamusmiessopimus

Työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä on sovittu uudesta luottamus- miessopimuksesta, joka tulee voimaan 1.1.2020 alkaen ja se korvaa 30.6.1977 sovitun luottamusmiessopimuksen. Liite 4.

Todettakoon, että luottamusmiehen toimikausi tulee voimaan siten, että pöytäkirjan voimaantulohetkellä luottamusmiehinä toimivien luottamus- miesten ensimmäisen 4-vuotiskauden katsotaan alkaneen 1.1.2020.

7. Selkiyttämistyöryhmässä sovitut tekstit

Apta ja SFL ovat työehtosopimuskauden aikana selkiyttämistyöryhmässä sopineet työehtosopimuksen poissaoloja käsittelevän kappaleen osalta muutamia selvennyksiä työehtosopimuksen kirjauksiin. Kirjaukset eivät ole tekstimuutoksia. Ne löytyvät liitteestä 2.

8. Työryhmät sopimuskaudelle

1. Apteekkien työnantajaliitto ja Suomen Farmasialiitto ovat sopineet, että työehtosopimuksen selkiyttämistyöryhmä jatkaa toimintaansa sopimus- kaudella syyskuusta 2020 lukien.

2. Apteekkien työnantajaliitto ja Suomen Farmasialiitto ovat sopineet palk- kaustyöryhmän perustamisesta.

Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä on ollut työpaikoilla käytössä vuo- sia. Tänä aikana apteekkien toimintaympäristö ja toimintatavat sekä työn luonne ja osaamistarpeet ovat muuttuneet. Apteekin palkkausjärjestelmän ja palkkaukseen liittyvien toimintatapojen on elettävä muutoksen mukana. Osapuolet ovat yhtä mieltä palkkausjärjestelmän uudistamistarpeesta. Työryhmän tavoitteena on kehittää palkkausjärjestelmää siten, että se on kannustava sekä työnantajalle että työntekijälle. Työryhmän ensimmäi- nen kokous järjestetään viimeistään toukokuussa 2020. Työryhmä pyrkii saamaan työnsä päätökseen kahden seuraavan työehtosopimuskauden aikana.

9. Muut sovitut asiat

1. Apteekkien työnantajaliitto ja Suomen Farmasialiitto ovat sopineet luot- tamusmiessopimukseen liittyen työehtosopimuksen kohtaan 8. (Erinäiset määräykset) selkeytyksiä sekä muutoksia luottamusmieskorvaukseen. Päivitetyt tekstit tämän osalta ovat liitteessä 4.

2. Apteekkien työnantajaliitto ja Suomen Farmasialiitto ovat päivittäneet apteekkierän pelisäännöt, liite 5.

3. Osapuolet ovat sopineet, että 120 tunnin työaikajärjestelmää koskevat määräykset (5 § 3-4 kohdat) poistetaan työehtosopimuksesta. Koska jär- jestelmä on edelleen käytössä joissakin apteekeissa, vanhaa järjestelmää koskevat määräykset säilytetään nykyisessä sekä tulevissa allekirjoitus- pöytäkirjoissa vähintään 10 vuoden ajan. Tähän 120 tunnin työaikajär- jestelmään viittaava työaikakohta poistetaan työsopimuslomakepohjasta. Ne työntekijät, jotka tekevät työsopimuksensa mukaisesti 120t/3 viikossa, säilyttävät oikeutensa pitää työaikajärjestelmänsä pekkaskäytäntöineen ennallaan työsuhteensa päättymiseen saakka.

5 § Työaika

3. Säännöllisen keskimääräisen työajan ollessa 120 tuntia 3 viikossa tai 40 tuntia viikossa kokoaikainen työntekijä ansaitsee ylimääräisiä vapaa- päiviä kalenterivuodessa seuraavasti:

Kuukaudet, joissa työskennelty keskimäärin 40 t / vk	Vapaapäivien lukumäärä
2–3 kuukautta	2 vapaapäivää
4–6 kuukautta	4 vapaapäivää
7–8 kuukautta	6 vapaapäivää
9–10 kuukautta	8 vapaapäivää
11–12 kuukautta	10 vapaapäivää

Edellä mainittuihin kuukausiin luetaan ne kalenterikuukaudet, joissa työn- tekijällä on vähintään 14 työpäivää.

Työpäivien veroisiksi lasketaan myös:

- työehtosopimuksen 15 §:n tilapäiseen poissaoloon liittyvät vuosilo- maa kerryttävät päivät (s. 36) ja

- vuosilomalain 7 §:n mukaiset päivät lukuun ottamatta ko. pykälän

2. momentin 1. xxxxxx äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata,

2. kohdan sairautta ja tapaturmaa, 3. kohdan kuntoutusta, 5. kohdan opin- tovapaata, 7. kohdan lomautusta ja 8. kohdan työviikkojen lyhentämistä.

4. 2. kohdan vapaapäivät annetaan

- seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä tai

- 20 §:n mukaisella sopimuksella seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä.

Jos vapaapäivä tai yhdistetyt vapaapäivät annetaan muuna ajankohtana kuin työntekijä on esittänyt tai on sovittu, siitä ilmoitetaan työntekijälle vähintään 2 viikkoa etukäteen.

Vapaapäivät kerryttävät vuosilomaa. Työsuhteen päättyessä

- pitämättömät vapaapäivät korvataan vastaavalla päiväpalkalla (jakajana 21,5)

- liikaa annettujen vapaapäivien palkka vähennetään palkkaennakkona lopputilistä.

Vapaapäivät voidaan antaa vastaavana rahakorvauksena 20 §:n mukaan sopimalla.

Kokoaikaisen arkipyhälyhennys

Työajan lyhennys on 8 tuntia lyhennyspäivää kohden keskimääräisen viikkotyöajan ollessa 40 tuntia viikossa.

7 § Vapaat

Esimerkki 3.

Työaika keskimäärin 40 tuntia viikossa. Työvuoroluettelo:

Torstaina kyseisellä viikolla arkipyhä.

Sairausloman alta ei vapaapäiviä siirretä myöhempään ajankohtaan. Työvuoroluettelo:

Työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä (V) on sairausloman ulko-

puolella, joten työntekijä palaa töihin perjantaina.

Sairausloma

Sairausloma

Poissaolot eivät aiheuta muutosta sovittuihin, ilmoitettuihin tai työvuoro- listaan ennen poissaoloa merkittyihin vapaapäiviin.

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
T	T	T	-	PP	V	VV

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
T	T	T	V	T	T	VV

10. Sopimuksen voimassaolo

Sopimus on voimassa 31.1.2022 saakka. Sopimuksen irtisanomisessa noudatetaan työehtosopimuksen 24 §:ää.

Helsingissä 10.1.2020

Apteekkien työnantajaliitto ry Suomen Farmasialiitto ry

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAINEN ERÄ

Apteekkien työnantajaliitto ja Suomen Farmasialiitto ovat sopineet 1.5.2021 toteutettavan 0,9 %:n apteekkikohtaisen palkankorotuksen toteutuksesta seuraavaa:

Apteekkikohtaisen erän tarkoitus

Apteekkikohtaista erää käytetään henkilökohtaisen hyvän työsuorituksen palkitsemiseen. Tarkoituksena on, että henkilön ammattitaidon kehittymi- nen, pätevyys, työtaidot ja -teho, oma-aloitteisuus, itsensä kouluttaminen tai erityisosaaminen otetaan huomioon henkilökohtaista palkankorotusta määriteltäessä. Jokaisen apteekin henkilöstöstä löytyy yksilöllisiä eroja näissä suhteissa.

Apteekkikohtaista erää ei ole tarkoitettu lähiaikoina työsuhteensa päät- tävän työntekijän palkitsemiseen (esim. irtisanomisajalla olevat, määrä- aikaiset, eläkkeelle jäävät). Tähän tarkoitukseen on muita palkitsemis- keinoja. Tämä ei tarkoita sitä, että määräaikaiset tai eläkeikää lähestyvät henkilöt automaattisesti sivuutetaan palkkoja tarkistettaessa, jos heidän palkantarkistuksilleen on työsuhteen jäljellä olevasta kestosta riippumaton hyväksyttävä syy.

Apteekkikohtaisen erän toteuttaminen

1. Palkankorotuserän suuruus

Erän laskennan pohjana on apteekin mahdollisimman normaali kuu- kausi- ja tuntipalkkojen yhteismäärä. Apteekki sivuapteekkeineen on yksi kokonaisuus. Ensin selvitetään 30.11.2020 työsuhteessa olevalle farmaseuttiselle henkilöstölle marraskuussa maksetut palkat. Tällä tarkoi- tetaan kuukausi- ja tuntipalkkoja, työaikalisiä ja sunnuntaityökorotuksia, säännöllisesti maksettavia henkilökohtaisia ja työkohtaisuuslisiä sekä lomapalkkoja ja apteekkikohtaisia eriä.

Palkkasummaan ei lasketa marraskuussa maksettuja ylityökorvauksia, kuukausipalkkaisen työntekijän lisätyökorvauksia, apteekin tai sivuap- teekin tilapäisen hoidon korvauksia, lomarahoja eikä lomakorvauksia. Mukaan lasketaan ne, joille on marraskuussa maksettu palkkaa ja joiden työsuhde on voimassa 30.11.2020, joten esim. hoitovapaalla oleva ei ole mukana, hänen sijaisensa sen sijaan on.

Seuraavissa tilanteissa tehdään korjauksia marraskuussa maksettuun todelliseen palkkasummaan:

- jos äitiysvapaalla olevalle maksetaan marraskuussa palkan ja äitiys- rahan erotusta koko kuukausipalkka otetaan huomioon. Mahdollisen sijaisen palkkaa ei lasketa tällöin mukaan.

- jos marraskuun lomapalkkoja on maksettu etukäteen lokakuussa tai joulukuun lomapalkkoja etukäteen marraskuussa, laskennassa otetaan huomioon vain henkilöiden normaalit kuukausipalkat.

- jos työntekijälle maksetaan marraskuussa sairausajan palkkana palkan ja sv-päivärahan erotusta, koko palkka otetaan laskennassa huomioon. Mahdollisen sijaisen palkkaa ei lasketa tällöin mukaan.

Saadusta palkkasummasta lasketaan 0,9 %, joka muodostaa korotuksina jaettavan euromäärän.

2. Erän jakoperusteet

Jakoperusteeksi voidaan valita yksi tai useampi seuraavista:

A) Hyvä asiakaspalvelija

B) Erityiset vastuu- ja osaamisalueet

C) Ammattitaidon ja pätevyyden kehittyminen

D) Erityistä tai laaja-alaista ammattipätevyyttä omaavat henkilöt

E) Työyhteisön tiimihengen (positiivisen ja kannustavan ilmapiirin) luoja

F) Muu apteekin henkilökunnan tiedossa oleva toimintastrategian mukainen peruste

Valittavan jakoperusteen mukaisen tehtävän hoitaminen ei sellaisenaan ole peruste apteekkikohtaisen erän saamiselle, vaan edellytyksenä on, että asianomainen on tässä tehtävässään henkilökohtaisesti suoriutunut hyvin ja kehittänyt osaamistaan.

Kannustavuuden edistämiseksi jakoperusteet päätetään hyvissä ajoin, jotta työntekijät voivat toimia tavoitteellisesti.

3. Keskustelut erän jakoperusteista ja jaosta

Neuvotteluosapuolina ovat apteekkari ja luottamusmies tai luottamus- miehen puuttuessa farmaseuttisen henkilöstön yhdyshenkilö. Mikäli farmaseuttisella henkilöstöllä ei ole kumpaakaan, he valitsevat keskuu- destaan edustajan neuvotteluun. Jäljempänä käytetään yhteistä nimitystä luottamusmies.

Apteekkikohtaisen erän toteuttamisesta käydään ensimmäisessä vaihees- sa neuvottelu apteekkarin ja luottamusmiehen kesken. Neuvotteluissa käydään läpi apteekkierän jakosäännöt ja yleiset periaatteet sekä jaettavan potin laskentaperusteet.

Erän jakamisessa on kaksi vaihtoehtoista mallia (A ja B). Apteekkari ja luottamusmies keskustelevat kumpaa mallia käytetään. Jakoperusteita koskevat neuvottelut muodostavat molempien mallien (A tai B) ensim- mäisen vaiheen. Nämä neuvottelut käydään hyvissä ajoin.

Jos valittavasta mallista (A tai B) ei olla yhtä mieltä, apteekkari valitsee, kumpaa mallia käytetään.

Jakoperusteiden tulee olla päätettyinä ja henkilökunnan tiedossa viimeistään 30.8.2020 (ks. kohdan 3 vaihtoehtojen A ja B, 1 -kohdat).

Paikalliset osapuolet voivat olla yhteydessä liittoihinsa, mikäli vaikuttaa siltä, että keskustelut eivät etene em. aikataulussa.

Vaihtoehto A) Apteekkari käy keskustelut työntekijöiden kanssa

Erän toteuttamista koskevat keskustelut käydään vaiheittain. Ensim- mäisessä vaiheessa apteekkari neuvottelee luottamusmiehen kanssa jakoperusteista ja erän saajien lukumäärästä.

Toisessa vaiheessa apteekkari keskustelee jokaisen työntekijän kanssa siitä, miten kukin työntekijä on jakoperusteiden täyttämisestä suoriutunut. Toisen vaiheen aika on, kun erän jakohetki lähestyy.

Kolmannessa vaiheessa apteekkari päättää erän saajat ja kullekin jaet- tavan euromäärän.

Neuvotteluvaiheet:

1. Jakoperusteiden (A-F) määrittäminen

• Apteekkari ja luottamusmies keskustelevat jakoperusteista, sopivat käytettävät jakoperusteet ja sopivat siitä, kuinka monelle erä jaetaan ottaen huomioon 4. kohdan mukaiset yleiset periaatteet. Jakoperus- teina voidaan käyttää kaikkia A-F-kohtia tai vain osaa näistä.

• Jakoperusteista pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys. Mikäli yhteisymmärrystä jakoperusteista tai saajien lukumäärästä ei saavu- teta, apteekkari päättää jakoperusteet ja saajien lukumäärän, ottaen huomioon asiasta käydyt keskustelut.

2. Apteekkari keskustelee työntekijöiden kanssa ennen kuin erän saajat päätetään

• Apteekkari keskustelee kunkin työntekijän kanssa siitä, miten ap- teekissa on yleisesti suoriuduttu, miten työntekijä on suoriutunut työtehtävistään ja miten hän on täyttänyt valitut jakoperusteet. Keskustelu voidaan käydä myös apteekin mahdollisen kehityskes- kustelun yhteydessä.

3. Selvitetään palkankorotuserän suuruus ja päätetään jaettavat euromäärät

• Käytyjen keskustelujen jälkeen selvitetään marraskuun palkkasum- man pohjalta jaettavan erän suuruus (kokonaispotti)

• Tämän jälkeen apteekkari päättää erän saajat ja kullekin jaettavan euromäärän ja tiedottaa ne sekä käytetyt jakoperusteet työnteki- jöittäin luottamusmiehelle, jotta luottamusmies voi varmistua erän tulleen jaetuksi.

Vaihtoehto B) Luottamusmies käy keskustelut työntekijöiden kanssa Erän toteuttamista koskevat keskustelut käydään vaiheittain. Ensim- mäisessä vaiheessa apteekkari neuvottelee luottamusmiehen kanssa jakoperusteista ja erän saajien lukumäärästä.

Toisessa vaiheessa luottamusmies keskustelee jokaisen työntekijän kanssa siitä, miten kukin työntekijä kokee jakoperusteiden täyttämisestä suoriutuneensa. Toisen vaiheen aika on, kun erän jakohetki lähestyy.

Kolmannessa vaiheessa luottamusmies tekee apteekkarille jakoesityksen. Tämän jälkeen päätetään erän saajat ja kullekin jaettava euromäärä.

Neuvotteluvaiheet

1. Jakoperusteiden (A-F) määrittäminen

• Apteekkari ja luottamusmies keskustelevat jakoperusteista, sopivat

käytettävät jakoperusteet ja sopivat siitä, kuinka monelle erä jaetaan

ottaen huomioon 4. kohdan mukaiset yleiset periaatteet. Jakoperus- teina voidaan käyttää kaikkia A-F-kohtia tai vain osaa näistä.

• Jakoperusteista pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys. Mikäli yhteisymmärrystä jakoperusteista tai saajien lukumäärästä ei saavu- teta, apteekkari päättää jakoperusteet ja saajien lukumäärän, ottaen huomioon asiasta käydyt keskustelut.

2. Luottamusmies keskustelee työntekijöiden kanssa ennen kuin hän tekee esityksen erän saajista

• Luottamusmies keskustelee farmaseuttisen henkilöstön kanssa. Luottamusmiehen ja farmaseuttisen henkilöstön keskustelut saadaan käydä työajalla apteekin normaalin toiminnan häiriintymättä.

• Luottamusmies toteaa jaettavan erän suuruuden (kokonaispotti),

käytetyt jakoperusteet ja kuinka monelle erä on tarkoitus jakaa.

• Kun erän saajista päättäminen lähestyy, luottamusmies ja työntekijät

keskustelevat, ketkä täyttävät jakokriteerit parhaiten.

• Luottamusmies tekee apteekkarille esityksen erän saajista.

3. Luottamusmies ja apteekkari neuvottelevat jakoesityksestä

• Apteekkari ja luottamusmies keskustelevat luottamusmiehen teke- mästä jakoesityksestä.

• Apteekkari ja luottamusmies neuvottelevat kullekin työntekijälle

jaettavasta summasta ja pyrkivät asiasta yksimielisyyteen.

• Jos erän saajista ja/tai kullekin jaettavasta summasta ei saavuteta yhteisymmärrystä, apteekkari päättää asian ottaen huomioon jako- esityksen.

• Apteekkari perustelee jakoesityksestä poikkeavan päätöksensä luot- tamusmiehelle ja tiedottaa hänelle erän saajat, jaetut euromäärät ja käytetyt jakoperusteet työntekijöittäin, jotta tämä voi varmistua erän tulleen jaetuksi.

4. Yleiset periaatteet ja aikataulu

Suosituksena on, että erän saajina olisi noin puolet apteekin farmaseut- tisesta henkilöstöstä. Jos tämä on epätarkoituksenmukaista esimerkiksi farmaseuttisen henkilöstön vähäisen lukumäärän takia, voidaan suosi- tuksesta poiketa, mutta tällöinkin on tarkoitus, ettei summaa jaeta tasan kaikille, vaan että henkilökohtainen menestyminen työtehtävässä otetaan jaossa huomioon.

Liittojen yhteinen kanta on myös, ettei jakoperusteena voi olla se seikka, onko henkilö saanut aikaisemmin erää jaettaessa korotuksen vai ei. Jos henkilö on useamman kerran jäänyt saamatta erää, voidaan työpaikalla selvittää, onko mahdollista vaikuttaa asiaan perehdytyksen, opastuksen tai täydennyskoulutuksen avulla.

Erän saajia ja jaettuja euromääriä ei julkisteta koko henkilöstölle ilman asianomaisten lupaa. Palkkasalaisuus on tässä yhteydessä säilytettävä. Jaosta laaditaan pöytäkirja, johon merkitään erän saajat, jakoperusteet ja jaetut summat. Pöytäkirjasta annetaan kopio luottamusmiehelle.

5. Korotuksen toteuttaminen

Apteekkikohtainen erä lisätään sen saajan henkilökohtaiseen kuukausi- palkkaan eikä sitä voi myöhemmin poistaa palkkaa alentamalla. Erä ei ole erillinen lisä vaan osa henkilökohtaista kuukausipalkkaa. Apteekkikoh- taiset erät, jotka on saatu 1.5.2011 tai sen jälkeen, eivät vähennä palve- luvuosiportaan vähimmäispalkan muutoksen mahdollisesti aiheuttamaa palkankorotusta.

Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkka muuttuvat apteekkierän jaon jälkeen, hänelle jaetun apteekkierän suuruus suhteutetaan työajan ja palkan muutosta vastaavalla tavalla. Tätä suhteutusta noudatetaan 1.5.2021 jälkeen tapahtuviin muutostilanteisiin.

Jos yleiskorotus ja apteekkikohtainen erä tulevat toteutettavaksi samana ajankohtana, yleiskorotus lasketaan ensin. Apteekkikohtainen erä lisätään myönnetyn suuruisena yleiskorotuksella korotettuun palkkaan.

Mikäli apteekkierän saaneen työntekijän työsuhde päättyy (esim. irtisanou- tuminen tai määräaikaisen työsuhteen päättyminen) vuoden kuluessa erän saamisesta, työntekijän apteekkierä palautuu uudelleen jaettavaksi, kun työsuhde on päättynyt. Apteekkari päättää kenelle erä jaetaan ja tiedottaa kirjallisesti luottamusmiehelle erän uudelleen jaosta (saaja ja summa), jotta luottamusmies voi varmistua erän tulleen uudelleen jaetuksi.

Erän uudelleen jako toteutetaan työntekijän työsuhteen päättymisen jälkeen seuraavasta palkanmaksukaudesta lukien. Mikäli tätä ei ehditä toteuttaa, maksetaan uudelleen jaettu erä takautuvasti sen saajalle ko. palkanmaksukaudesta lukien.

6. Voimaantulo

Edellä olevia ohjeita noudatetaan 1.5.2021 ja sen jälkeen toteutettaviin apteekkikohtaisiin eriin.

TYÖAIKAPANKKIPÖYTÄKIRJA

1. Työpaikkakohtaisesti sopien (työehtosopimuksen 20 §:n mukaan, s. 51) voidaan tehtyjä työtunteja siirtää työaikapankkiin alla esitetyllä tavalla.

2. Lisä- ja ylityön tekemisestä sovitaan työaikalain mukaisesti.

Työaikapankin tunnit

3. Työnantajan ja työntekijän sopiessa työaikapankkiin voidaan siirtää

- lisätyötunteja

- ylityötunteja

- sunnuntaityökorvaus

- viikkolevon (viikoittaisen vapaa-ajan) korvaus

- liukuvan työajan plus-saldotunteja

- työaikalisistä sovittu vapaa

- työajan ulkopuolella suoritettuihin koulutuksiin käytetty aika, joka erikseen sovitaan työajan ulkopuolella

- työhyvinvointiin käytetty aika, joka erikseen sovitaan

4. Työnantajan aloitteesta tehtävät työtunnit, jotka työehtosopimuksen mu- kaan korvataan korotetulla palkalla, siirretään työaikapankkiin vastaavasti korotettuina.

Työntekijän pyynnöstä vapaan keräämiseksi tehtävät työtunnit siirretään työaikapankkiin korottamattomina.

Sopiessaan työtuntien siirtämisestä työaikapankkiin työnantaja ja työn- tekijä toteavat yhdessä, kuinka monta tuntia pankkiin siirretään ja kuinka monesta maksetaan rahakorvaus.

5. Työaikapankissa saa kokoaikatyöntekijällä olla enintään 80 tuntia ja osa-aikatyöntekijällä enintään kaksi kertaa työsopimuksen mukainen keskimääräinen viikkotyöaika.

Vapaan pitäminen

6. Työnantaja ja työntekijä pyrkivät sopimaan työaikapankkiin kertyneen vapaan antamisajankohdan. Muussa tapauksessa työnantaja määrää vapaan antamisajankohdan.

Vapaan antamisajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään työvuoroluettelon vahvistamisen yhteydessä.

Vapaa annetaan kokonaisina vapaapäivinä, ellei toisin sovita. Se pyritään antamaan muiden vapaapäivien tai vuosiloman yhteydessä.

Vapaa on pidettävä viimeistään kertymisvuotta seuraavan kalenterivuoden aikana, ellei työntekijän hyväksyttävän poissaolon takia muuta sovita.

Työnantajan tai työntekijän irtisanoessa työaikapankkisopimuksen pide- tään työaikapankkiin siirretyt työtunnit vapaana tämän pykälän mukaan.

Poissaolot ja vuosiloma

7. Poissaolot eivät aiheuta muutosta sovittuihin, ilmoitettuihin tai työvuoro- listaan ennen poissaoloa merkittyihin vapaapäiviin.

Pankkivapaat kerryttävät vuosilomaa.

Kirjanpito

8. Työaikapankista työnantaja pitää kirjaa, josta ilmenee

- milloin työ on tehty

- onko työ tehty työnantajan vai työntekijän aloitteesta

- montako tuntia työtä on tehty ja montako tuntia on siirretty pankkiin

- vapaan ajankohta ja montako tuntia pankista otetaan.

Työsuhteen päättyminen

9. Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaa korvataan rahana.

APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

Johdanto

Luottamusmiessopimus on osa työehtosopimusta. Sopimuksen tarkoi- tuksena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa, solmittujen sopimusten asianmukaista toteuttamista, niiden soveltamista sekä ennaltaehkäistä erimielisyyksien syntymistä. Keskeisenä asiana siihen kuuluu myös työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopi- musjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Apteekkien tulevaisuuden haasteet ja toimintaympäristön muutokset sekä yhteiset kehittämishankkeet korostavat yhteistoiminnan merkitystä ja paikallisen sopimisen tärkeyttä. Nämä edellyttävät, että luottamusmie- hillä on tarvittava osaaminen tehtäviensä hoitamiseen. On tärkeää, että luottamusmiehet saavat riittävästi tietoa apteekin liiketoiminnasta ja sen taloudesta, jotta he pystyvät yhdessä työnantajan kanssa toimimaan tämän sopimuksen mukaisissa tehtävissä.

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä luottamusmiessopimus sitoo Apteekkien työnantajaliittoa ja sen jäseninä olevia apteekkeja sekä Suomen Farmasialiittoa ja farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevia työntekijöitä.

2 § Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiehen tehtävänä on:

- kehittää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistyötä

- osallistua paikallisten sopimusten tekemiseen

- valvoa ja edistää työehtosopimusten ja työlainsäädännön noudatta- mista

- edustaa Farmasialiittoon järjestäytyneitä työntekijöitä työehtosopi- muksen soveltamista koskevissa asioissa

- välittää tietoja työnantajan ja edustamiensa työntekijöiden välillä

- osallistua paikallisten erimielisyyksien selvittämiseen

- edistää ja ylläpitää työrauhaa

3 § Luottamusmiehen valinta

Yleistä

1. Suomen Farmasialiittoon järjestäytyneet työntekijät valitsevat luottamus- miehen.

2. Luottamusmies on Suomen Farmasialiiton jäsen ja apteekin farmaseut- tinen työntekijä.

Luottamusmiehen toimikausi on 4 vuotta. Peräkkäisten kausien määrää ei ole rajattu.

3. Vaalin toimittamisesta huolehtii luottamusmies, tai vaihtoehtoisesti vaali- toimikunta, joka huolehtii luottamusmiesvalinnan käytännön järjestelyistä. Työnantaja varaa tilaisuuden vaalien toimittamiseksi. Vaalin toimittamiseen käytetty välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajak- si. Kaikille järjestäytyneille työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalien järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa.

4. Luottamusmiesvalinnan järjestämisestä työpaikalla on ilmoitettava työn- antajalle viimeistään 14 päivää ennen valinnan toimittamista.

Luottamusmiehet

5. Luottamusmiehiä voidaan valita seuraavasti:

Apteekkiin voidaan valita luottamusmies ja tarvittaessa varaluottamusmies.

Jos luottamusmiehen toimi päättyy kesken toimikauden, valittu varaluot- tamusmies toimii varsinaisena luottamusmiehenä, kunnes uusi on valittu.

Jos luottamusmies on väliaikaisesti estynyt hoitamasta luottamusmiesteh- täviään, valittu varaluottamusmies toimii varsinaisena luottamusmiehenä.

Varaluottamusmiehen toimiessa luottamusmiehenä siitä on ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Toimiessaan luottamusmiehenä varaluottamus- miehellä on luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

Paikallisesti voidaan sopia (20 §), että suureen ja alueellisesti hajautettuun apteekkiin valitaan useampia tämän sopimuksen tarkoittamia luottamus- miehiä apteekin itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin. Asiasta sovitaan kirjallisesti ennen vaalijärjestelyjä.

Mikäli apteekkiin on valittu useita luottamusmiehiä, voidaan sopia, että heistä yksi valitaan siksi, jonka kanssa työnantaja neuvottelee koko ap-

teekkia koskevissa asioissa. Tällöin on myös yhdessä kirjallisesti sovittava, mitkä asiat ovat koko apteekkia koskevia ja mitkä apteekkikohtaisia tai alueellisia. Samassa yhteydessä on sovittava, kuka toimii valitun henkilön varalla.

Luottamusmiesorganisaatiosta edellä mainituilla tavoilla tehty sopimus voidaan tehdä määräaikaisena enintään luottamusmiehen toimikauden mittaiseksi tai toistaiseksi voimassaolevaksi. Mikäli toistaiseksi voimassa oleva sopimus luottamusmiesorganisaatiosta irtisanotaan kesken luot- tamusmieskauden, voimassa olevaa organisaatiota noudatetaan tämän toimikauden loppuun.

Ilmoitukset luottamusmiestehtävän alkamisesta ja päättymisestä

6. Valituista luottamusmiehistä varaluottamusmiehineen sekä luottamus- miestehtävien päättymisistä on ilmoitettava välittömästi ja kirjallisesti sekä työnantajalle että Suomen Farmasialiittoon.

Ilmoitusvelvollisuus koskee myös tilanteita, jossa luottamusmies tulee uudelleen valituksi.

4 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

1. Syntyessä epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai työsuh- teeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta luottamusmiehelle annetaan ilman aiheetonta viivytystä tapauksen selvittämiseen tarvittavat tiedot.

2. Luottamusmiehellä on oikeus pyynnöstä saada kirjallisesti tai muulla sovit- tavalla tavalla työehtosopimuksen piiriin kuuluvista apteekin työntekijöistä seuraavat tiedot:

Kerran vuodessa

- suku- ja etunimet

- työntekijän yhteystiedot

- palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu

- koko- ja osa-aikaisten työntekijöiden lukumäärä sekä vuoden aikana työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen hen- kilöstön lukumäärä.

Kuukauden kuluessa työsuhteiden alkamisesta tai päättymisestä

- uusien työntekijöiden suku- ja etunimet sekä palvelukseen tuloaika

- tieto irtisanotuista

Luottamusmiehellä on oikeus saada tieto myös lomautetuista.

3. Luottamusmiehellä on oikeus pyynnöstä saada, kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla, selvitys apteekin taloudellisesta tilasta tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Työnantaja voi esittää selvityksen apteekin talou- dellisesta tilasta yrityksen koko henkilöstölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa. Tiedonsaantioikeus velvoittaa apteekkeja, jotka työllistävät vähintään 5 farmaseuttista henkilöä. Tätä pienemmissä apteekeissa tiedot suositellaan annettavaksi luottamusmiehelle.

Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen apteekin taloutta koske- vien tietojen yhteydessä selvitetään mahdollisuuksien mukaan apteekin yhteydessä toimivan osakeyhtiön tilanne apteekkiin liittyvän toiminnan osalta. Jos selvitystä ei voida syystä tai toisesta tehdä, tulee työnantajan selvittää perusteet sille, miksi selvitystä ei voida antaa.

Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtävien- sä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa ulkopuolisille eikä niitä saa muutoinkaan levittää. Mikäli tietojen luottamuksellisuutta ei noudateta, tietoja ei tarvitse antaa samalle luottamusmiehelle seuraavan 5 vuoden aikana.

4. Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä sunnuntai- ja hätätyöstä, ylityöstä ja niistä maksetusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

5. Luottamusmiehelle annetaan pyynnöstä selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

6. Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

5 § Työstävapautus ja työskentelypuitteet

1. Luottamusmiehellä on oikeus riittävään työstävapautukseen luottamus- miestehtävien hoitamista varten.

Työstävapautuksen määrässä otetaan huomioon mm. työntekijöiden ja toimipaikkojen lukumäärä, toimipaikan sijainti ja apteekin toiminnan luonne.

2. Luottamusmiehelle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen riittä- västi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvittaessa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa ja tavanomaisia toimistovälineitä kuten apteekissa yleisesti käytössä ole- vaa tietokonetta ja internetyhteyttä (sähköposti) luottamusmiestehtävien hoitamiseen.

6 § Ansiomenetyksen korvaus

Säännöllisen työajan ansionmenetyksen korvaus

1. Työnantaja korvaa ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Luottamusmiehen tehdessä työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöl- lisen työajan ulkopuolella, maksetaan siihen käytetystä ajasta työnantajan ja luottamusmiehen välillä erikseen sovittava korvaus. Ansiotaso ei saa alentua luottamusmiehen tehtävien hoitamisen vuoksi.

Työstävapautusaika rinnastetaan työssäolon veroiseksi.

Matkakustannukset

2. Työnantajan kanssa sovittujen luottamusmiestehtävien takia matkustaes- saan, luottamusmiehelle maksetaan matkakustannusten korvausta aptee- kissa noudatettavan käytännön mukaan, kuten muissakin työtehtävissä.

Luottamusmiehen käyttäessä matkustamiseen työnantajan suostumuk- sella omaa autoa maksetaan kilometrikorvaus.

Luottamusmieskorvaus

3. Luottamusmieskorvauksesta on sovittu työehtosopimuksen 21 §:n 5. kohdassa.

7 § Luottamusmiehen koulutus

1. Luottamusmiehen koulutuksesta on sovittu Apteekkien työnantajaliiton ja Suomen Farmasialiiton välisessä koulutussopimuksessa.

8 § Työsuhdeturva

Syrjintäkielto

1. Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävän takia erottaa työstä eikä muutoinkaan syrjiä.

2. Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävän aikana tai sen johdosta siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli valituksi tullessaan.

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

3. Irtisanottaessa tai lomautettaessa apteekin henkilöstöä taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luotta- musmieheen, ellei apteekin toimintaa lopeteta kokonaan.

Luottamusmiehen riitauttaessa irtisanomisen liittojen väliset neuvottelut on käytävä irtisanomisajan kuluessa.

4. Luottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa hänen työnsä päättyessä kokonaan, jos:

- työnantaja ei voi järjestää hänelle ammattitaitoa vastaavaa tai muu- toin sopivaa työtä tai

- työnantaja ei voi kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Yksilösuoja

5. Luottamusmiestä ei saa irtisanoa hänestä johtuvasta syystä ilman edus- tamiensa työntekijöiden enemmistön suostumusta (työsopimuslain 7:10

§). Enemmistö selvitetään Farmasialiiton toimesta.

6. Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1-3 §:n säännöksiä. Luottamusmiehen työsuh- detta ei saa sairauden takia purkaa työsopimuslain purkuperusteillakaan noudattamatta työsuhteen irtisanomisaikaa.

7. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuu- kautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista.

Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy.

Korvaukset

8. Päätettäessä luottamusmiehen työsopimus tämän sopimuksen vastai- sesti työnantajan on maksettava korvauksena vähintään 10 kuukauden ja enintään 30 kuukauden palkka.

Korvausperusteet määräytyvät työsopimuslain 12:2 §:n mukaan ottaen huomioon työntekijän luottamusmiesasema.

Liitot voivat yksittäistapauksissa sopia pienemmästä korvauksesta kuin 10 kuukauden palkka.

9 § Neuvottelujärjestys

1. Neuvottelujärjestys määräytyy työehtosopimuksen 22 §:n mukaan.

2. Jos erimielisyys koskee luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on pai- kalliset ja liittojen väliset neuvottelut käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun päättämisen peruste on riitautettu.

10 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi 1.1.2020 alkaen.

2. Irtisanomisaika on 6 kuukautta.

Helsingissä tammikuun 10. päivänä 2020 APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY SUOMEN FARMASIALIITTO RY

KOULUTUSSOPIMUS

1 § Ammattiyhdistyskoulutus

Koulutustyöryhmä

1. Tämän pykälän mukaista ammattiyhdistyskoulutusta varten on liittojen yhteinen koulutustyöryhmä.

Kurssien hyväksyminen

2. Koulutustyöryhmä hyväksyy työnantajan tuen piiriin kuuluvat kurssit seu- raavasti:

- hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve

- kurssit hyväksytään kalenterivuodeksi kerrallaan

- tarvittaessa kursseja voidaan hyväksyä kalenterivuoden aikana

- ennen hyväksymistä työryhmälle annetaan selvitys kurssin tavoit- teista, opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta ja kohderyhmästä.

Kurssit käsitellään koulutustyöryhmässä niin hyvissä ajoin, että liitot voi- vat tiedottaa niistä viimeistään kaksi kuukautta ennen kalenterivuoden ensimmäisen kurssin alkua.

Koulutustyöryhmä voi seurata kurssien opetusta.

Osallistumisoikeus

3. Luottamusmies voi osallistua koulutustyöryhmän hyväksymälle enintään 3 päivän kurssille, jos se ei aiheuta apteekille tuntuvaa haittaa.

Luottamusmieskursseja ovat vuosittain järjestettävä peruskurssi, joka toinen vuosi järjestettävä jatkokurssi ja joka kolmas vuosi järjestettävä täydennyskurssi sekä vuosittainen luottamusmiespäivä.

Luottamusmies voi osallistua

- jatkokurssille aikaisintaan peruskurssin suorittamisvuotta seuraavana vuonna

- täydennyskurssille aikaisintaan jatkokurssin suorittamisvuotta seu- raavana vuonna

- uudelle täydennyskurssille aikaisintaan viiden vuoden kuluttua edel- lisen täydennyskurssin suorittamisesta

- peruskurssin lisäksi saman kalenterivuoden aikana luottamusmies- päivälle

- jatko- tai täydennyskurssin lisäksi saman kalenterivuoden aikana luottamusmiespäivälle, jos näiden välinen aika on vähintään 5 kuu- kautta

- kalenterivuoden aikana useampijaksoisen kurssin kaikille jaksoille kurssin kokonaispituuden ollessa enintään 3 päivää.

Työnantaja ja luottamusmies sopivat kursseista kalenterivuodeksi kerrallaan. Osallistumisesta useammalle kurssille voidaan sopia työnantajan kanssa.

Ilmoitusvelvollisuus

4. Luottamusmiehen on keskusteltava työnantajan kanssa aikomuksestaan osallistua kurssille mahdollisimman aikaisin, kuitenkin vähintään 4 viikkoa ennen kurssin alkua ja niin, että osallistuminen voidaan ottaa huomioon muiden työvuoroja suunniteltaessa.

Työnantajan on ilmoitettava luottamusmiehelle mahdollisimman aikaisin, kuitenkin viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, miksi kurssille osallistuminen aiheuttaisi apteekille tuntuvaa haittaa.

Työnantaja voi peruuttaa kurssille/jaksolle osallistumisen apteekin töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

Korvaukset

5. Luottamusmies voi osallistua koulutustyöryhmän hyväksymälle kurssille ilman säännöllisen työajan ansionmenetystä.

Ansionmenetys korvataan enintään 1 viikolta.

Ansionmenetys korvataan peruspalkan mukaan. Työaikalisiä, sunnun- taityökorvauksia sekä muita mahdollisia tuntikohtaisia lisiä ei korvata. Kuukausikohtaiset lisät korvataan.

Muut edut

6. Osallistuminen tämän pykälän mukaiseen koulutukseen ei vähennä vuosi- loma-, eläke- tai näihin rinnastettavia etuuksia.

2 § Ammatillinen lisäkoulutus

1. Ammatillisesta lisäkoulutuksesta on sovittu työehtosopimuksessa (21 §).

2. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan peruspalkan mukaan.

Työaikalisiä, sunnuntaityökorvauksia sekä muita tuntikohtaisia lisiä ei korvata. Kuukausikohtaiset lisät korvataan.

Ylimääräiset matkakustannukset korvataan xxxxxxxxx xxxxxxxxxxx mukaan. Tavanomaista korkeammista matkakustannuksista sovitaan etukäteen.

3. Ennen koulutukseen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

3 § Voimassaolo

Sopimus on voimassa toistaiseksi 3 kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä tammikuun 31. päivänä 2002 APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY

APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY 28.2.2003

SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY

YHTEINEN KANNANOTTO AMMATILLISEN OSAAMISEN YLLÄPITÄMISESTÄ JA KEHITTÄMISESTÄ

Apteekissa työskentelevillä farmaseuteilla ja proviisoreilla on lakiin perus- tuva velvollisuus ylläpitää ammatillista osaamistaan. Apteekkarille on puo- lestaan säädetty velvoite luoda edellytykset ammattitaidon ylläpitämiselle. Näiden velvoitteiden kirjaamisella lakiin on haluttu korostaa ammattitaidon ylläpitämisen tärkeyttä. Ammattitaidon ylläpitämistä ei pitäisi nähdä pelkän lain kirjaimen toteuttamisena vaan laajempana koko apteekkijärjestelmää ja ammattiapteekkikonseptia tukevana asiana.

Myös kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (STM Työryhmämuistioita 2002:3) korostaa ammattitaidon uusiutumista ja ylläpitämistä ja järjestelmällisen täydennyskoulutuksen roolia tavoitteen saavuttamisessa.

Puutteellinen osaaminen on työkykyä ja työmotivaatiota heikentävä teki- jä. Ammattitaidon kehittäminen ja oikeanlaisen osaamisen hankkiminen parantavat työssä jaksamista ja edesauttavat osaltaan työntekijöitä jatka- maan työelämässä eläkeikään saakka. Tarvittavan osaamisen hankkimi- nen työyhteisöön parantaa sen kokonaisvaltaista toimivuutta ja prosessien sujuvuutta.

Apteekkarin vastuulla on farmaseuttisen henkilöstön täydennyskoulu- tuksen suunnittelu ja koulutuksen toteutumisen seuranta osana apteekin laadun varmistamista. Työntekijän velvollisuutena on osallistua koulutuk- seen apteekin kehittämissuunnitelman mukaisesti.

Kansallinen terveysprojekti suosittaa vuotuiseksi terveydenhuollon ammat- tihenkilöiden täydennyskoulutusmääräksi 3–10 koulutuspäivää / työntekijä. Tämä voi olla tavoitteena myös apteekkien koulutusta suunniteltaessa. Ammatillista koulutusta voidaan toteuttaa sekä työpaikalla että sen ulko- puolisissa koulutustilaisuuksissa. Koulutus voi tapahtua sekä työaikana että sen ulkopuolella.

Ammattitaidon ylläpitämisen ja osaamisen kehittämisen tulee toisaalta lähteä sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön todellisesta tarpeesta. Apteekissa osaamistarpeet lähtevät asiakkaiden tarpeista ja heidän odotuksistaan. Nämä ovat lähtökohtana rakennettaessa apteekin toiminta-ajatusta, arvoja ja toiminnan tavoitteita. Nämä puolestaan ovat pohjana kartoitettaessa, minkälaista osaamista apteekissa tarvitaan.

Apteekin osaamistarpeiden kartoituksen ohella on tarkasteltava myös yksittäisen henkilön tehtäviä ja osaamistarpeita. Yhtenä työvälineenä voidaan käyttää kehityskeskustelua, jonka yhteydessä arvioidaan hen- kilön nykyinen osaaminen ja vahvuudet. Näiden pohjalta voidaan laatia henkilökohtainen kehityssuunnitelma.

PALKKARYHMITTELY

Proviisorit ja farmaseutit sijoitetaan palkkaryhmiin seuraavasti:

I palkkaryhmä

Proviisorit, jotka tekevät farmaseuttista työtä päätehtävänään, elleivät he jäljempänä olevan perusteella kuulu johonkin muuhun palkkaryhmään.

II palkkaryhmä

Farmaseutit, jotka tekevät farmaseuttista työtä päätehtävänään, elleivät he jäljempänä olevan perusteella kuulu johonkin muuhun palkkaryhmään.

III palkkaryhmä

Apteekeissa esimiehinä toimivat, joille työnantaja on henkilökunnan suuren lukumäärän tai muun vastaavan syyn vuoksi antanut tehtäväksi alaistensa työnjohtamisen.

Pöytäkirjamerkintä:

Työnjohtamiseen sisältyvät työsuoritusten valvonta, töiden organisointi, työaika-, vapaapäivä- ja lomajärjestelyt, poissaolot, sijaisuudet sekä näihin liittyvä lakien ja sopimusten soveltaminen.

IV palkkaryhmä

Alle 10 000 reseptin apteekkia tai sivuapteekkia hoitavat.

V palkkaryhmä

10 000–50 000 reseptin apteekkia tai sivuapteekkia hoitavat.

VI palkkaryhmä

Yli 50 000 reseptin apteekkia tai sivuapteekkia hoitavat.

Palkkaryhmä määräytyy edellisen kalenterivuoden reseptuurin perusteella.

FARMASEUTTIEN JA PROVIISORIEN PALKAT 1.5.2020-30.4.2021

FARMASEUTTIEN PALKAT 1.5.2020 ALKAEN
Palkkaryhmä	1.-2. vuotena	3.-5. vuotena	6.-8. vuotena	9.-11. vuotena	12.- vuotena
II	2476	2561	2659	2809	3011
III	2578	2679	2781	2943	3136
IV	2690	2796	2904	3074	3278
V	2807	2917	3029	3206	3423
VI	2926	0000	0000	0000	0000

Farmasiaoppilaan palkka on 1.5.2020 alkaen

I harjoittelu 1114 euroa kuukaudessa. II harjoittelu 1238 euroa kuukaudessa.

PROVIISORIEN PALKAT 1.5.2020 ALKAEN
Palkkaryhmä	1.-2. vuotena	3.-5. vuotena	6.-8. vuotena	9.- vuotena
I	0000	0000	0000	0000
III	0000	0000	0000	0000
IV	4127	4299	4477	4875
V	4306	4489	4673	5083
VI	4487	4676	4868	5297

Työaikalisät 1.5.2020 alkaen:

Iltalisä	5,01 €
Lauantai- ja aattolisä	5,36 €
Yölisä	5,70 €

FARMASEUTTIEN JA PROVIISORIEN PALKAT 1.5.2021

FARMASEUTTIEN PALKAT 1.5.2021 ALKAEN
Palkkaryhmä	1.-2. vuotena	3.-5. vuotena	6.-8. vuotena	9.-11. vuotena	12.- vuotena
II	2496	0000	0000	0000	0000
III	2599	0000	0000	0000	0000
IV	2712	2818	2927	3099	3304
V	2829	2940	3053	3232	3450
VI	2949	3066	3181	3366	3590

Farmasiaoppilaan palkka 1.5.2021 alkaen

I harjoittelu 1123 euroa kuukaudessa. II harjoittelu 1248 euroa kuukaudessa.

PROVIISORIEN PALKAT 1.5.2021 ALKAEN
Palkkaryhmä	1.-2. vuotena	3.-5. vuotena	6.-8. vuotena	9.- vuotena
I	0000	0000	0000	4272
III	3981	4150	4317	4700
IV	4160	4333	4513	4914
V	4340	4525	4710	5124
VI	4523	4713	4907	5339

Työaikalisät 1.5.2021 alkaen:

Iltalisä	5,05 €
Lauantai- ja aattolisä	5,40 €
Yölisä	5,75 €

TYÖSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET

Työsopimuksen voimassaolo

Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työnteon.

Normaalitapauksessa työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan.

Mikäli määräaikainen työsuhde on sidottu kalenteriaikaan, työsuhteen viimeinen kestopäivä merkitään lomakkeeseen. Tällöin tulee myös todeta kohdassa 2 a määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. äitiys- ja vanhem- painvapaasijaisuus, vuosilomasijaisuus, työntekijän oma pyyntö jne.

Jos määräaikaisen työsuhteen kesto ei ole sidottu kalenteriaikaan, vaan se on riippuvainen esim. tietyn työtehtävän suorittamisesta, yksilöidään tämä tehtävä työsopimukseen kohtaan 2 b.

Koeaika

Sovitun koeajan pituus merkitään kohtaan 3 työsopimuksessa. Koeajan enimmäispituus on 6 kuukautta.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työso- pimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi (6) kuukautta (ks. työehtosopimus 3 §, s.10).

Työpaikka ja -aika

Työpaikaksi merkitään ko. apteekki, jolla tarkoitetaan apteekkia mahdol- lisine sivuapteekkeineen. Mikäli poikkeuksellisesti rajataan jokin apteekin toimipisteistä ainoaksi työpaikaksi, se merkitään tähän kohtaan.

Lomakkeeseen on merkitty apteekin säännöllisen enimmäistyöajan vaihtoehdot. Mikäli sovitaan lyhyemmästä tai pidemmästä periodista tai osa-aikatyöstä, se merkitään kohtaan muu työaika, esim. 152 t/4 viikkoa tai 60 t/3 viikkoa.

Työtehtävä

Kohtaan muut sovitut tehtävät merkitään sellaiset erityistehtävät, jotka

eivät sisälly farmaseuttisen henkilön tai apteekin työntekijän normaaliin toimenkuvaan.

Työntekijä on velvollinen suorittamaan muutakin ammattiinsa liittyvää työtä, jota työnantaja työnjohto-oikeutensa rajoissa osoittaa.

Palkkaus

Palkkaus määräytyy noudatettavan työehtosopimuksen mukaan. Palkan määräytymisperusteet ja palkan määrä sovitaan kohdassa 7.

Aikaisemmasta työkokemuksesta huomioon otettava palvelusaika mer- kitään tähän kohtaan, esim. 7 v 4 kk. Työntekijällä on näyttövelvollisuus aikaisemmasta työkokemuksestaan. Myös palkkaryhmä ja palvelusvuo- siporras merkitään tähän kohtaan, esim. I palkkaryhmä 9. vuosi.

Työsuhteen alussa sovittavan kuukausi- tai tuntipalkan määrä merkitään ao. kohtaan. Jos työntekijän kanssa sovitaan työkohtaisuus- tai henkilö- kohtaisesta lisästä tai esim. erityistehtävästä maksettavasta lisästä, sen määrä ja peruste merkitään joko tähän kohtaan tai kohtaan 9 muut ehdot.

Muut ehdot

Tähän kohtaan kirjataan esimerkiksi sellaiset sovitut ehdot, joilla poiketaan työehtosopimuksen vähimmäismääräyksistä. Tällaisia ehtoja voi liittyä palkkaukseen, työaikaan, vapaapäiviin, luontoisetuihin, vuosilomaan jne.

Muita ohjeita

Mikäli lomakkeen jollekin kohdalle varattu tila ei riitä, voidaan käyttää erillistä liitettä, jossa viitataan työsopimukseen.

Jos työsuhteen ehtoja muutetaan olennaisesti pysyvästi tai määräajaksi työsopimuksen tekemisen jälkeen, muutoksesta tehdään merkintä työso- pimukseen tai sen liitteeseen.

Jos apteekkarin vaihdoksen jälkeen halutaan tehdä kirjalliset työsopimuk- set, ei kyse ole uudesta työsopimuksesta vaan sen hetkisten työsuhteen ehtojen kirjaamisesta. Tällöin esim. kokemusvuosiksi, palkkaryhmäksi ja palvelusvuosiportaaksi sekä palkan määräksi merkitään sen hetkinen tilanne. Työsuhteen alkamispäiväksi merkitään puolestaan se päivämäärä, jolloin työntekijä alun perin tuli apteekin palvelukseen.

APTEEKKIEN TYÖSOPIMUS

1. TYÖSOPIMUKSEN TEKIJÄT	Työnantaja
	Työntekijä		Henkilötunnus
	Ammattinimike
	Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä seuraavin ehdoin:
2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO	Työsuhteen alkamispäivä   /   20 Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Määräajan a)       /       20      asti. Syy määräaikaisuuteen:
	b) Xxxxxx seuraava työtehtävä, sijaisuus tms. on suoritettu:
3. KOEAIKA	Työsuhteen alkamispäivästä lukien koeaika on	kuukautta.
4. TYÖPAIKKA JA TYÖAIKA	Työpaikka: Työaika: 115 t / 3 vkoa Muu:
5. YLITYÖ JA LISÄTYÖ	Työntekijällä voidaan teettää lisä-, yli- ja sunnuntaityötä lain ja työsopimuksen mukaisesti.
6. TYÖTEHTÄVÄ	Työntekijän työtehtävät ovat: Farmaseuttiset tehtävät Muut sovitut tehtävät, mitkä: Työntekijä on velvollinen suorittamaan muutakin työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa osoittamaa työtä.
7. PALKKAUS	Työsuhteen alkaessa huomioon otettava palvelusaika ja palkkaryhmä: v. kk Työsuhteen alussa työntekijän palkka määräytyy seuraavasti: Palkka on euroa kk t	palkkaryhmä
8. TYÖEHTOSOPIMUS	Työsuhteessa noudatetaan puolin ja toisin palkka- ja muiden työehtojen osalta työnantajaa velvoittavaa työehtosopimusta, voimassa olevia lakeja, asianmukaisesti annettuja sisäisiä ohjeita ja sääntöjä siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole sovittu työntekijälle paremmista ehdoista.
9. MUUT EHDOT	Purettaessa työsuhde lopputili maksetaan viimeistään kahden viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä.
10. PÄIVÄYS JA	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista yksi annetaan työntekijälle ja yksi jää työnantajalle.
ALLEKIRJOITUS	Paikka Aika
	Työnantajan allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus
	Nimen selvennys Nimen selvennys

PERHEVAPAAT

Vapaa	Pituus	Jaksotus	Ilmoitusvelvollisuus	Muuttaminen
Erityisäitiysvapaa	Äitiysvapaan alkuun	–	–	–
Äitiysvapaa	105 arkipv	–	2 kk ennen alkua	- terveydelliset syyt - perusteltu syy
Isyysvapaa	54 arkipv
	1) 1 - 18 arkipv voidaan pitää lapsen syntymän jälkeen samaan	enintään 4 jaksossa	2 kk ennen alkua 1 kk ennen alkua,	Isyysvapaa synty- män yhteydessä - niin pian kuin mahdollista lapsen
	aikaan kuin äiti on äitiys- tai vanhempainvapaalla		jos kesto max. 12 arkipv	syntymän tai lapsen, äidin tai isän tervey- dentilan vuoksi
				Muulloin ilmoitusaika 1 kk - perusteltu syy
	2) Loput / kaikki pitämättömät isyysvapaapäivät	enintään 2 jaksossa	2 kk ennen alkua 1 kk ennen alkua,	- perusteltu syy - ilmoitusaika 1 kk
	(36 - 54 arkipv) vanhempainraha- kauden jälkeen ennen kuin lapsi täyttää 2 v		jos kesto max. 12 arkipv
Vanhempainvapaa	158 arkipv	Enintään 2 jaksoa; väh. 12 arkipv / jakso / vanh.	2 kk ennen alkua 1 kk ennen alkua, jos kesto max. 12 arkipv	- perusteltu syy - ilmoitusaika 1 kk
Osittainen vanhempainvapaa	158 arkipv	vähintään 2 kk	sopimus	- sopimus - perusteltu syy
Hoitovapaa	Kunnes lapsi 3 v	Enintään 2 jaksoa; väh. 1 kk / jakso sop.mahd.	2 kk ennen alkua	- perusteltu syy - ilmoitusaika 1 kk
Osittainen hoitovapaa (työajan lyhennys)	Sen vuoden heinäkuun loppuun, jolloin lapsen toinen lukuvuosi päättyy	Sopimus tai 1 jakso / kalenteri- vuosi	2 kk ennen alkua	- sopimus - perusteltu syy (ilmoitusaika 1 kk)
Tilapäinen hoitovapaa (alle 10 v. lapsen äkillinen sairastuminen)	1–4 työpv	–	ilmoitus niin pian kuin mahdollista	–

k2

APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO

Eteläranta 10, 00130 Helsinki

Puhelin 09 172 853

xxx.xxxx.xx

Jälkipainos kielletään