KUNNALLISEN OPETUSALAN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2000 SOVELTAMISOHJE Allekirjoituspöytäkirja Allekirjoituspöytäkirja on lähetetty yleiskirjeen 6/2000 liitteenä.
1.3.2000 1 (20)
KUNNALLISEN OPETUSALAN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2000 SOVELTAMISOHJE
Allekirjoituspöytäkirja Allekirjoituspöytäkirja on lähetetty yleiskirjeen 6/2000 liitteenä.
Kunnallinen opetusalan virka- ja työehtosopimus 2000 on voimassa 1.2.2000–31.1.2001. Yleiskorotus 1.2.2000 on prosentuaalinen ja suuruu- deltaan 2,56. C-taulukon markkamääriä on tarkistettu em. prosentilla.
Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten ja ammattikorkeakoulun opetus- henkilöstön markkamääräisiä henkilökohtaisia kuukausipalkkoja on koro- tettava paikallisesti 1.2.2000 alkaen em. prosentilla.
Järjestelyvaroihin on käytetty 0,54 %. Valtaosa on käytetty keskitetysti kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen muutoksilla. Vain ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstön palkantarkistuk- siin on sovittu käytettäväksi paikallisesti järjestelyvaraa.
Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten paikallinen järjestelyvaraerä käy ilmi allekirjoituspöytäkirjan 4 §:stä. Järjestelyvara tulisi ensisijaisesti koh- dentaa paikallisten palkkausepäkohtien poistamiseen. Järjestelyvaran käyttämisestä neuvotellaan pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa pää- sopimuksen 14 §:n mukaisesti pyrkien mahdollisuuksien mukaan yksimie- lisyyteen. Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää järjestelyvaran käytöstä 1.5.2000 lukien.
Järjestelyvaran käyttämisestä neuvoteltaessa työnantajan tulee antaa luottamusmiehelle neuvottelussa tarvittavat palkka- ja kustannustiedot.
0,5 prosentin erä lasketaan kunnan/kuntayhtymän sellaisen kuukauden palkkasummasta, joka ei sisällä 1.2.2000 voimaan tulleita palkankorotuk- sia. Palkkasumman laskennassa pitäisi käyttää "normaalia" kuukautta, jo- hon ei sisälly poikkeuksellisia palkkaeriä tai lomautuksia. Palkkasumma voi olla myös ns. "laskennallinen palkkasumma", johon on lisätty esimer- kiksi lomautusajan palkat.
Allekirjoituspöytäkirjan 7 §:ssä on asetettu eräitä työryhmiä sekä lisäksi todettu eräitä edelleen selvittelyä vaativia asioita. Osapuolet ovat asetta- neet työryhmän tekemään teknistä selvitystyötä siirtymisestä markka/- euromääräisiin kuukausipalkkoihin. Tämä tarkoittaa C-palkkataulukoista luopumista.
Opettajien kokonaistyöaika- ja kokonaispalkkauskokeiluja koordinoimaan ja kokeilutoimintaa tukemaan on sopijaosapuolilla ollut yhteinen työryhmä, jonka toimeksiantoa on jatkettu.
Myös aiemmin asetettu tuntiopettajatyöryhmä jatkaa toimintaansa.
1.3.2000
Lyhyellä määräajalla työskentelee peruskoulun rehtori- ja apulaisrehtori- ryhmä, jonka työn tulos pitää olla käytettävissä 1.8.2000 alkaen. Työryh- män tehtävänä on muuttaa palkkahinnoittelu ja opetustuntimäärät oppi- lasmääräpohjaiseksi.
II LUKU
Peruskoulun oppilasasuntolanhoitajaa koskevat sopimusmääräykset on poistettu OVTES:stä. Asiaa on selostettu allekirjoituspöytäkirjan 8 §:ssä.
VIRKASUHTEISEN OPETUSHENKILÖSTÖN PALKKAUS
2 § Palkkausperusteet
2 mom. Jos opetushenkilön virkanimikettä ei ole sopimuksessa, hänet pyritään palkkauksen määräämiseksi ensisijaisesti rinnastamaan johonkin hinnoit- telusta löytyvään virkanimikkeeseen, sellaiseen, johon hänet voidaan teh- täviensä ja koulutuksensa perusteella rinnastaa. Esimerkiksi koulutusala- johtaja nimikettä ei ole sopimuksessa. Eri organisaatioissa koulutusalajoh- tajan vastuu ja tehtävät ovat erilaiset. Koulutusalajohtajan tehtävä voidaan rinnastaa tapauskohtaisesti ammatillisen oppilaitoksen apulaisrehtoriin tai rehtoriin, kuntayhtymän hallinnollisesta rakenteesta riippuen. Joissakin ta- pauksissa koulutusalajohtajan tehtävä voi olla lehtorin virkaan liitetty lisä- tehtävä. Koska hallinnolliset ratkaisut ovat paikallisesti moninaiset ja riip- puvat muun muassa kuntayhtymän muusta henkilöstörakenteesta, on rin- nastusvirka työnantajan päätettävä tapauskohtaisesti. Jos rinnastusvirkaa ei ole, on kyseessä yksittäisvirka eli hinnoittelematon virka.
3 mom. Opetusalan sopimukseen on viime vuosina otettu enenevässä määrin palkka-asteikkoja käyttöön. Lähinnä asteikkopalkkaukseen on vähitellen siirretty rehtorit, apulaisrehtorit, aikuiskoulutusjohtajat sekä eräitä opetta- janvirkojakin. Palkka-asteikon käyttöä ja soveltamista ohjaava määräys si- sältyy 3 momenttiin, jonka mukaan ensisijaisesti seuraavat perusteet ote- taan palkkaluokkaa asteikon puitteissa määrättäessä huomioon:
– tehtävien vaativuus ja vastuullisuus
– esimies- ja työnjohtotehtävät (viranhaltijan asema organisaatiossa)
– oppilaitoksen/koulun koko ( lähinnä johto/hallintotehtävissä).
Em. tekijät mittaavat tehtävän (viran) vaativuutta ja vastuullisuutta suh- teessa muuhun tehtävään (virkaan). Lisäksi otetaan huomioon viranhalti- jan taito ja kyky suoriutua tehtävistään. Kuten huomataan, asteikko- palkkauksen käyttöperiaatteissa on sekoitettu sekä tehtävän vaativuus et- tä tehtävän tekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. Tuloksena on koko- naisarvio kaikesta mahdollisesta.
4 § Palkantarkistukset sopimuskauden aikana
Asteikko-palkkauksessa olevien henkilöiden palkkausta voidaan paikalli- sen työnantajan päätöksellä tarkistaa sopimuskauden kuluessa työnanta- jan päättämästä ajankohdasta lukien. Painavasta syystä palkkaluokan
1.3.2000
tarkistaminen on mahdollista palkka-asteikon ylärajan ylikin, enintään kui- tenkin kaksi palkkaluokkaa ylärajan yli.
Asteikko-palkkauksessa olevien paikalliset palkantarkistukset eivät, ellei kyse ole pakollisesta palkantarkistuksesta, (henkilön palkka alarajalla, ala- raja nousee) sisälly valtakunnalliseen 3,1 %:n kustannusvaikutukseen, vaan jos niitä tehdään, muodostaa niiden kustannusvaikutus osan opetus- alan palkkakustannusten liukumasta.
5 § Palvelulisä Palvelulisämääräykset ovat 1.8.2000 alkaen samat koko opetushenkilös- töllä.
Palvelulisävuodet ovat:
31.7.2000 saakka | 4 | 1.8.2000 alkaen | 2 |
" | 7 | " | 5 |
" | 10 | " | 8 |
" | 15 | " | 13 |
Koulutus palvelulisäaikana on voimassa 31.7.2000 saakka. 1.8.2000 alka- en koulutusta palvelusaikana ei enää ole kenelläkään.
6 § Palvelulisään oikeuttava palveluaika
1.8.2000 alkaen palvelulisään oikeuttava palveluaika määräytyy seuraavi- en edellytysten perusteella:
1 18 vuoden ikä palvelussuhteen aikana,
2 päätoimiseksi katsottava palvelu,
3 kotimainen työnantaja tai
4 ulkomainen työnantaja,
5 opetusalan työ tai
6 muu työ , josta olennaista hyötyä nykyisen viran hoidossa.
Opetustyöksi katsotaan päätoimisen rehtorin, päätoimisen opettajan ja päätoimisen tuntiopettaja työ sekä muullakin virkanimikkeellä tehty työ, jo- ka on opetushenkilöstöön kuuluvan työtä.
Olennaisen hyödyn arvioi paikallinen työnantaja. Olennainen hyöty arvioi- daan suhteessa nykyisiin virkatehtäviin.
Palvelulisään oikeuttavat 1.8.2000 alkaen täydet kalenterikuukaudet, jol- loin myös 30 päivää kestänyt yhtäjaksoinen palvelu katsotaan yhdeksi kuukaudeksi. Määräys vastaa peruskoulussa ja lukiossa sovellettua mää- räystä. Edelleen sovelletaan aikaisempaa käytäntöä siitä, että eri viroissa tai toimissa palveltu yhtäjaksoinen aika otetaan palvelulisää laskettaessa huomioon yhtenäisenä aikana.
Kalenterikuukausi katsotaan aina yhdeksi kuukaudeksi päivien lukumää- rästä riippumatta. Näin ollen 1.2.–28.2. kestänyt palvelu katsotaan yhdeksi
1.3.2000
kuukaudeksi edellyttäen, että kyseessä ei ole karkausvuosi. Palvelusaika 1.8.–28.12. sisältää neljä täyttä kalenterikuukautta ja palvelusaika 1.8.–30.12. sisältää paitsi neljä täyttä kalenterikuukautta myös yhden 30 päivän yhtäjaksoisen palvelusjakson, joten em. ajasta tulee yhteensä viisi palvelulisäkuukautta.
Palvelusaika 2.10.–31.10. ei sisällä täyttä kalenterikuukautta mutta 30 päi- vän yhdenjaksoisen palveluksen. Pitempien aikojen osalta kuukaudet ker- tyvät määräaikojen laskemisesta annetun lain nojalla seuraavasti 3.4.–2.5./3.5.–2.6./jne.
Palvelulisäaikaan luettavista virantoimituksen keskeytyksistä on määräys on 9 §:ssä, jossa on lueteltu ajat, jotka oikeuttavat siitä huolimatta, että asianomainen ei ole virantoimituksessa, palvelulisään oikeuttavaan ai- kaan.
Jos palvelulisään oikeuttavasta ajasta on tehtävä yhden tai useamman vi- rantoimituksen keskeytyksen johdosta vähennyksiä, lasketaan vähennet- tävät päivät yhteen ja lisätään kalenterille sen ajankohdan jatkoksi johon olisi päädytty ilman em. keskeytyksiä.
Esimerkiksi vähennettäviä päivä yhteensä (yhdessä tai useammassa erässä) 158 päivää. Ilman näitä vähennyksiä 5 palvelulisävuotta tulisi täy- teen 15.11.2001. Ilman vähennyksiä toinen palvelulisä myönnettäisiin 1.12.2001 alkaen. Vähennyspäivä 158:30 = 5 kk 8 päivää. Vähennyspäi- vät lisättynä kalenterille 15.11.2001 alkaen täytyy aika 22.4.2002, toinen palvelulisä myönnetään 1.5.2002 alkaen.
Vähennysten tekninen laskenta noudattaa siis muissa kuin peruskoulussa ja lukiossa noudatettua KVTES 1992–1993 peräisin olevaa järjestelmää. Peruskoulussa ja lukiossa on em. vähennysten laskemisjärjestelmää so- vellettu ainoastaan lomautusten vähentämisessä.
Uusien määräysten mukaista palvelulisäaikaa ansaitaan 1.8.2000 alkaen. Opettaja, joka on ollut 31.7.2000 kunnan palveluksessa opettajana ja jat- kaa 1.8.2000 saman kunnan tai muun kunnan palveluksessa välittömästi säilyttää 31.7.2000 saakka hänellä olleen aikaisempien sopimusmääräys- ten mukaan lasketun ajan, koulutusaikaa lukuun ottamatta niin kauan kuin yhtäjaksoinen opettajapalvelu omaan/muuhun kuntaan/kuntayhtymään jatkuu. Jos palvelussuhteissa tapahtuu keskeytys (yksikin päivä ilman pal- velussuhdetta) uusi työnantaja arvioi opettajan koko työhistorian uusien määräysten mukaisesti. Kaikki opettajat ovat samassa asemassa palve- lussuhteen laadusta riippumatta kunhan palvelu 31.7.2000 on ollut palve- lulisään oikeuttavaa (ei siis sivutoimista).
Määrävuosikorotusten laskennassa siirrytään myös 1.8.2000 lukien sa- maan laskentaan kuin palvelulisissä.
14 § Henkilökohtainen palkanosa
1.3.2000
Aiempi markkamääräinen enimmäisraja on poistettu 1 momentista. 2 mo- mentissa on todettu, että henkilökohtaisen palkanosan poistamiseen tulee olla perusteltu syy. Määräajaksi myönnetyn henkilökohtaisen palkanosan määräajan loppuminen on aina perusteltu syy.
17 § Ylituntipalkkioiden laskentaperuste
Laskentaperuste muuttuu 1.8.2000 alkaen. Asiasta annetaan lähempänä mainittua ajankohta tarkemmat ohjeet.
III LUKU TYÖAIKA
2 § Oppitunnin pituus ja työajan sijoitus
Sopimusmääräykseen ei ole tullut sinänsä muutosta. Todettakoon tässä yhteydessä, että liitteeseen 7 (ammattioppilaitos) on otettu joitakin luku- vuoden työpäiviä ja oppitunnin pituutta koskevia täsmentäviä määräyksiä ja että peruskoulun ja lukion liitteeseen on otettu sopimusmääräys "yli- määräisistä" suunnittelu/koulutus/kehittämispäivistä.
IV LUKU
VUOSILOMA OVTES:n yleisen osan IV lukuun on otettu uudet vuosiloma- ja laskennal- lisen vuosiloman määräykset. Määräykset ovat 1.2.2000 voimaan tulleiden KVTES:n vuosilomamääräysten mukaiset lukuun ottamatta eräitä poikke- uksia. Uusia määräyksiä sovelletaan 1.4.2000 alkavalta lomanmääräyty- misvuodelta ansaittuun vuosilomaan/lomarahaan, ts. vasta vuoden 2001 vuosilomat/lomarahat määräytyvät uusien määräysten mukaan. Ammatil- listen aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön KVTES:n vuosiloma- määräyksiä on sovellettu sellaisenaan jo 1.4.1999 alkaen.
OVTES:n IV luvun 1 §:n 2 momentin 1–4 kohdista ilmenee, miten OVTES:n vuosilomamääräykset poikkeavat KVTES:n määräyksistä:
1 Täysi lomanmääräytymiskuukausi määräytyy virantoimituspäivien perusteella. Sellainen kalenterikuukausi, johon sisältyy vähintään 16 kalenteripäivää virantoimitusta on täysi lomanmääräytymiskuukausi. (KVTES:n mukaan täysi lomanmääräytymiskuukausi määräytyy to- dellisten työtuntien tai -päivien perusteella). Viranhaltijan katsotaan olevan virantoimituksessa sen alettua kaikkina vuorokausina palve- lussuhteen lakkaamiseen saakka lukuun ottamatta sitä aikaa, kun hän on vuosilomalla, virkavapaana, virantoimituksesta pidätettynä tai hänen virantoimituksensa on muutoin todettu keskeytyneeksi. Täy- den lomanmääräytymiskuukauden määritelmä on siis entinen.
2 Virantoimituspäivien veroisiin päiviin luetaan myös KVTES:n IV luvun 4 §:ssä mainitut työssäolopäivien veroiset päivät:
Ne työpäivät tai työtunnit, joina viranhaltija on ollut estynyt suoritta- masta työtään ollessaan
1.3.2000
a) vuosilomalla
b) sairauslomalla, jolta hänellä on tai olisi ollut ehdoton oikeus palkkaan
c) virkaehtosopimuksen mukaisella erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla
d) lomautettuna enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan
e) opintovapaalaissa tarkoitetulla opintovapaalla, yhteensä 30 ka- lenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
f) työn edellyttämää koulutusta varten myönnetyllä virkavapaalla enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan
g) ilman omaa syytään virantoimituksesta pidätettynä
h) muulla virkavapaalla yhteensä enintään 30 kalenteripäivää lo- manmääräytymisvuoden aikana edellyttäen, että viranhaltija lomanmääräytymisvuoden aikana on ollut ao. kunnassa tai kuntayhtymässä työssä vähintään 22 työpäivää. Mikäli viran- haltija saa virkavapaan ajalta vuosilomaa tai lomakorvausta muun työnantajan palvelussuhteen perusteella, voidaan tällai- nen poissaoloaika jättää kokonaan lukematta työssäolopäivien veroisiksi. Muuksi virkavapaaksi katsotaan myös edellä koh- dissa b), e) ja f) mainitut ajat ylittävät poissaoloajat.
3 Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika määräytyy OVTES:n palvelu- lisämääräysten perusteella. Uudet palvelulisämääräykset 1.8.2000 alkaen sisältyvät OVTES:n II luvun 5–11 §:ään.
4 Niiden opettajaryhmien osalta, joilla ei ole työaikajärjestelmästään johtuen vuosilomaoikeutta, on mm. lomarahan laskentapohjaksi ja sairausvakuutuslain etuuksien kohdentamiseksi sovittu ns. lasken- nallisesta vuosilomasta. Laskennallinen vuosiloma alkaa 16.6. ja sii- hen luetaan kaikki arkipäivät juhannusaattoa lukuun ottamatta. Las- kennallisen vuosiloman pituus lasketaan OVTES:n IV luvun 1 §:n 4 kohdasta ilmenevällä tavalla.
Niihin opetushenkilöstöön kuuluviin, joilla on oikeus vuosilomaan, sovelletaan KVTES:n vuosilomamääräyksiä kuitenkin edellä olevien 1–3 kohtien mukaisin poikkeuksin. Vuosiloman antaminen ja pituus määräytyvät KVTES:n mukaan.
V LUKU
VIRANTOIMITUKSEN KESKEYTYS
5 § Sairausvakuutuslain mukainen päivä-, äitiys- ja vanhempainraha sekä eräät muut korvaukset
Yleisen osan viidenteen lukuun lisättiin uusi 5 §. Samanaikaisesti KVTES:stä ja OVTES:n peruskoulu -liitteestä poistettiin opettajia koskevia vastaavia määräyksiä. Näin päivä-, äitiys- ja vanhempainrahan sekä eräi- den muiden korvausten osalta menetellään samalla tavoin riippumatta sii- tä, minkä liitteen palvelussuhteen ehtoja ko. opetushenkilöön muutoin so-
1.3.2000
velletaan.
Mikäli henkilö kuuluu laskennallisen vuosiloman piiriin eikä hän ole hake- nut virkavapautta koulun loma-ajalle, vaikka hänellä on oikeus saada tuol- ta ajalta päivä-, äitiys- ja vanhempainrahaa, määräaikaista kuntoutustukea tai kuntoutusrahaa, työnantajalla on oikeus em. rahaan tai korvaukseen palkkaa vastaavalta osalta. Viranhaltijalla on edellisestä poiketen kuitenkin oikeus em. rahaan tai korvaukseen laskennallisen vuosiloman ajalta. Vas- taavasti jos henkilö kuuluu liitteen 13 (ammattikorkeakoulu) mukaisen va- paa-jakson piiriin, eikä hän ole hakenut virkavapautta vapaajakson ajalle, vaikka hänellä on oikeus saada tuolta ajalta em. rahaa tai korvausta, työnantajalla on oikeus siihen palkkaa vastaavalta osalta lukuun ottamatta aikaa, joka lasketaan kesävapaajakson alusta 30 ensimmäiseltä arkipäi- vältä.
Vähennettävä raha tai korvaus | Liite | Aika, jolta vähennettävissä, vaikka henkilö ei ole hakenut virkavapaata |
− päivä-, äitiys-, vanhempainraha − määräaikainen kuntoutustuki − kuntoutusraha | 1–12 | koulun loma-ajat, lukuun ottamatta laskennallisen vuosiloman aikaa |
13 | vapaajakso, lukuun ottamatta kesä- vapaajaksoa 30 ensimmäiseen arkipäivään saakka |
6 § Osittainen hoitovapaa ja
7 § Reservin kertausharjoitukset
Nämä sopimusmääräykset ovat aikaisemmin olleet KVTES:ssä, josta ne on siirretty OVTES:iin.
VIII LUKU
ERÄÄT AMMATILLISIA OPPILAITOKSIA (LIITTEET 7–12) KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
1 § Monialainen ammatillinen oppilaitos
Tähän lukuun on kirjattu kaikkia ammatillisia oppilaitoksia koskevat yhtei- set määräykset. Sen ensimmäiseksi pykäläksi on kirjattu määritelmä mo- nialaisesta oppilaitoksesta, joka aikaisemmin oli erillisenä liitteenä (OVTES 1999 liite 19). Sisällöllisesti monialaisen oppilaitoksen määritelmä on entinen, mutta käytännössä eräiden virkaehtosopimusliitteiden yhdis- täminen saattaa muuttaa monialaisen oppilaitoksen 1.8.2000 alkaen yhtä virkaehtosopimusliitettä koko opetushenkilöstöön noudattavaksi ammatilli- seksi oppilaitokseksi.
Monialaisessa oppilaitoksessa opettajan palvelussuhteen ehdot määräy- tyvät sen oppilaitosmuodon/koulutusalan mukaisina, johon virka on aika- naan perustettu tai määrätty. Virka tulee määrätä sen oppilaitosmuo- don/koulutusalan viraksi, josta virkaa perustettaessa ja/tai henkilöä palkat- taessa osoitetaan opettajalle eniten tehtäviä (ensisijainen oppilaitos).
1.3.2000
2 § Uudesta virkaehtosopimuksesta on poistettu seuraavat virkaehtosopimus- liitteet: hotelli- ja ravintolaoppilaitos (vanha liite 8), teknillinen oppilaitos (vanha liite 10), käsi- ja taideteollisuusoppilaitos (vanha liite 11), koti- ja laitostalousoppilaitos (vanha liite 12) ja maatalousoppilaitos (vanha liite 13). Lisäksi terveydenhuolto-oppilaitosta koskeva vanha liite 15 ja sosiaa- lialan oppilaitosta koskeva vanha liite 16 on yhdistetty yhdeksi uudeksi so- siaali- ja terveysalan oppilaitosta koskevaksi uudeksi liitteeksi 10. Näin ol- len vanhan virkaehtosopimuksen toisen asteen ammatilliseen koulutuk- seen sovellettavat liitteet ovat vähentyneet 13:sta 6:teen. Kaikkien näiden poistettujen liitteiden sisältöä noudatetaan kuitenkin edelleen tämän luku- vuoden loppuun saakka. Poistetuissa liitteissä olevat lisäpalkkiot on koro- tettava 1.2.2000 alkaen 2,56 %:lla.
Yllämainituista vanhoista virkaehtosopimusliitteistä 11, 12 ja 13 voimassa oleva 2 kuukauden lomajärjestelmä poistuu kuluvan lukuvuoden päättyes- sä. Opettajat siirtyvät 1.8.2000 alkaen samaan työaika- ja lomajärjestel- mään kuin ammattioppilaitoksen opettajat.
1.8.2000 alkaen hotelli- ja ravintolaoppilaitoksen, käsi- ja taideteollisuus- oppilaitoksen, koti- ja laitostalousoppilaitoksen sekä maatalousoppilaitok- sen opettajiin sovelletaan ammattioppilaitoksen liitettä 7. Tämän takia sel- lainen monialainen oppilaitos, jossa annetaan kahden tai useamman van- han liitteen 7,8,11,12 tai 13 mukaista opetusta, muuttuu yhtä liitettä ope- tushenkilöstöön soveltavaksi oppilaitokseksi. Jos oppilaitoksessa xxxx- xxxx lisäksi jonkun muun liitteen mukaista opetusta, esimerkiksi kauppa- oppilaitoksen, sosiaali- ja terveydenhuolto-oppilaitoksen tai metsä- ja puu- talousoppilaitoksen mukaista opetusta, säilyy oppilaitos luvun VIII
1 §:n mukaisena oppilaitoksena.
Uudet ammatillisia toisen asteen oppilaitoksia koskevat virkaehtosopimus- liitteet ovat seuraavat:
Liite 7 Ammattioppilaitos
Liite 8 Kauppaoppilaitos
Liite 9 Taide- ja viestintäkulttuurioppilaitos Liite 10 Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Liite 11 Metsä- ja puutalousoppilaitos
Liite 12 Merenkulkuoppilaitos
Teknillistä oppilaitosta ammatillisena oppilaitosmuotona ei enää ole, koska sen antama opetus on siirtynyt ammattikorkeakouluun. Näin ollen sitä koskevaa itsenäistä liitettä ei enää tarvita, mutta OVTES 1999 liitettä 10 sovelletaan ammattikorkeakoulun tekniikan alan opettajiin niin kauan kun- nes he ovat siirtyneet ammattikorkeakoululiitteen mukaisiin palvelussuh- teen ehtoihin. Vanhan liitteen 10 mukaisiin palvelussuhteen ehtoihin ei so- velleta tämän luvun 6–10 §:n määräyksiä.
8 § Aikuiskoulutusjohtajan palkka ja opetustuntimäärä (uusi)
Eri ammatillisten oppilaitosten aikuiskoulutusjohtajan palkka-asteikko on
1.3.2000
yhtenäistetty. Enää ei ole merkitystä sillä, missä tai minkälaisessa oppilai- toksessa henkilö toimii aikuiskoulutusjohtajana. Palkka-asteikon alarajana on käytetty monialaisen ammatillisen oppilaitoksen aikuiskoulutusjohtajan alarajaa, joten tämä saattaa merkitä joidenkin aikuiskoulutusjohtajien osal- ta palkan tarkistusta.
9 § Opinto-ohjaajan viran palkka ja opetustuntimäärä (uusi)
Jos ammatillinen oppilaitos perustaa tai on perustanut kokonaispalkkauk- sessa ja -työajassa olevan opinto-ohjaajan viran, palvelussuhteen ehdot on määritelty 9 §:ssä.
14 § Eräät opettajalle määrättävät muut kuin luokkaopetustyöt
Soveltamisohjeen toiseen kappaleeseen on tullut täsmennys.
16 § Virkavapauden vaikutus ylituntipalkkion maksamiseen
Määräykseen on lisätty, että palkallisen virkavapauden ajalta maksetaan paitsi tavanomaiset ylituntipalkkiot myös työsuunnitelmassa vahvistetut li- säpalkkiot.
LIITE 1 PERUSKOULU
3 § Rehtorit Tähän sopimusmääräyksen muuttamista 1.8.2000 alkaen oppilasmäärä- pohjaiseksi on asetettu työryhmä. Sopimusmuutoksista tiedotetaan myö- hemmin.
5 § Oppilaanohjauksen lehtori
Asteikon ylärajaa on tarkistettu yhdellä palkkaluokalla. Korotettua hinnoit- telua sovelletaan, jos oppilaanohjaajalla on oppilaanohjaajan koulutus.
6 § Erityisopetuksen opettajan palkkaluokka
Hinnoittelukohtaa 4 03 04 01 6 Perus/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus on tarkistettu yhdellä palkkaluokalla.
3 mom. Alkuopetuksen lisää koskeva määräys on selvyyden vuoksi kirjattu tähän pykälään, aikaisemmin se on ollut luokanopettajan palkkaa koskevassa pykälässä.
7 § Luokanopettajan palkkaluokka
Luokanopettaja, joka on
suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja jolla on aineenopettajan kelpoisuus matematiikassa, äidinkielessä,
1.3.2000
toisessa kotimaisessa kielessä tai vieraassa kielessä
saa palkan C49 palkkaluokan mukaan. Kyseisellä opettajalle ei makseta alkuopetuksen lisäpalkkiota, vaikka edellytykset siihen olisivat muutoin olemassa eikä myöskään erikoistumislisäpalkkiota.
Jos ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella luokanopettajalla on ai- neenopettajan kelpoisuus muussa kuin edellä mainitussa aineessa, mak- setaan hänelle palkka C48 palkkaluokan mukaan eikä hän myöskään saa alkuopetuksen lisäpalkkiota, vaikka edellytykset siihen muutoin olisivat olemassa eikä erikoistumislisäpalkkiota.
Erikoistumislisäpalkkion saa 15 opintoviikon mittaisilla sivuaineopinnoilla. Näillä opinnoilla ei saavuta aineenopettajan kelpoisuutta, joka määritellään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/98) 5 §:ssä. Aineenopettajalta edellytetään 35 opintoviikon opinnot opetettavassa aineessa. Jos luokanopettajalla on sivuaine/erikoistumis- opintojen (15 ov) lisäksi 20 opintoviikon erilliset opinnot em. aineessa, hy- väksytään nämä opinnot aineenopettajan kelpoisuuteen ainoastaan silloin kun yliopisto on antanut asiasta vastaavuustodistuksen
Aineenopettajan kelpoisuudella tarkoitetaan kelpoisuutta peruskoulussa opetettavaan aineeseen.
Kyseessä on pätevyyslisä siitä, että henkilö on monipuolisesti käytettävis- sä peruskoulun opetukseen niin aikaisemmalla ala-asteella kuin aikai- semmalla yläasteellakin. Pätevyyslisä ei kuitenkaan välttämättä edellytä ao. aineen opettamista vaan maksetaan joka tapauksessa vaikkei ao. ai- netta opettaisi.
2 mom. Alkuopetuksen oppilaiden osuus koko opetusryhmästä määräytyy lukuvuoden alkutilanteen mukaan. Lukuvuoden alun jälkeen tapahtuvat muutokset suuntaan tai toiseen eivät vaikuta ko. lukuvuoden palkkaan.
8 § Esiluokanopettajan palkka
Esiluokanopettajan palkka koskee ainoastaan koulun osana olevan esi- luokan opettajaa.
12 § Määrävuosikorotus
Määräykseen on lisätty 1.8.2001 alkaen perusopetuslain mukaisen esi- opetuksen opettajana toimiminen, myös sosiaalitoimen virassa, jos edelly- tykset muutoin täyttyvät.
19 § Erikoistumislisäpalkkio
Edellä mainitussa 6 §:n 3 momentin kohdassa 4 03 04 01 6 mainitulla eri- tyisluokanopettajalla ei ole oikeutta erikoistumislisäpalkkioon.
1.3.2000
41 § Opetusvelvollisuus
Esiluokanopettajan opetusvelvollisuus on sama kuin luokanopettajan ope- tusvelvollisuus.
42 § Opetusvelvollisuuden huojennukset
2 momentin soveltamisohjeeseen on otettu esiopetusta koskeva tarken- nus.
46 § Opettajatyöpäivät ja eräät työaikaa lyhentävät arkipyhät
Oppilastyöpäivät on määrätty edelleenkin perusopetuslaissa ja -asetuk- | ||
sessa. Oppilastyöpäivät ovat "koulun" työpäiviä. Opettajatyöpäivillä tarkoi- tetaan työpäiviä, jolloin koulussa ei anneta opetusta vaan opettajat työs- | ||
kentelevät keskenään tai ovat työnantajan järjestelmässä/määräämässä | ||
täydennyskoulutuksessa. | ||
Jos paikallinen työnantaja katsoo tarkoituksenmukaiseksi, on mahdollista | ||
kolmen aikaisemman opettajapäivän lisäksi teettää opettajilla lukuvuodes- | ||
sa 1–2 muuta opettajatyöpäivää. Näitä opettajatyöpäiviä voidaan käyttää | ||
työyhteisön kehittämiseen, koulutuksen suunnitteluun ja -arviointiin tai muuhun työnantajan määräämään työskentelyyn. Kun ko. päivistä on sii- | ||
hen osallistuville opettajille maksettava ylimääräinen päiväpalkka, on sel- | ||
vää, että päivien sisältö on oltava täysipainoinen sekä tarve ilmeinen. Toi- nen ko. päivistä voidaan, jos työnantaja katsoo sen tarkoituksenmukaisek- | ||
si jakaa kahteen osaa ja pitää oppilastyöpäivinä oppituntien jälkeen. | ||
Opettaja on velvollinen työnantajan määräyksestä osallistumaan ylimää- | ||
räiseen/ylimääräisiin opettajatyöpäivään/opettajatyöpäiviin. | ||
Puheena olevan pykälän 4 momentissa on vielä palkkamääräys sitä var- | ||
ten, että työnantaja haluaa teettää jollakin opettajalla oppituntityön ulko- | ||
puolista kehittämistyötä ilman että työn tekeminen ajoitetaan tiettyyn päi- vään/ajankohtaan. | ||
52 § | Kuntoutustuki | Määräaikainen työkyvyttömyyseläke on korvattu sanalla kuntoutustuki, |
joka sekin on aina määräaikainen. | ||
54 § | Xxxxxxxx tehtävä | Asepalveluksen palkattomuutta koskeva määräys on poistettu itsestään- |
selvyytenä. | ||
59 § Palkkaluokka, opetus- ja yhteissuunnittelutyöaika
Tuntiopettajapykälään on otettu viranhaltijoiden palkkaluokan tarkistuksia vastaavia määräyksiä.
8 mom. Ns. kotikielen opettajan tuntipalkkioperuste on yhdenmukaistettu eikä eroa ala- ja yläasteen opetuksen välillä enää ole.
1.3.2000
LIITE 2
LUKIO JA AIKUISLUKIO
Lukio
17 § Yksityisoppilaan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät
Palkkio on muutettu markkamääräiseksi.
26 § Koulutus- ja suunnittelutyöpäivät
Tähän pykälään on tehty vastaavat muutokset kuin peruskoulussa 46 §:ään.
32 § Palkkaluokka Tuntiopettajan palkkaluokkiin on otettu uusi ryhmä: korkeakoulututkinto C43.
Aikuislukio
2 § Rehtorin ja apulaisrehtorin palkka
1 mom. Rehtorin palkka-asteikon ylärajaa on tarkistettu.
3 § Lehtorin palkka Lehtorin palkkaluokkiin on otettu uusi ryhmä korkeakoulututkinto, jonka palkkaluokka on C45, ja ryhmän muu kuin edellä mainittu palkkaluokka on C39.
LIITE 5
KANSALAIS- JA KANSANOPISTO
3 § Rehtorin palkka, työaika, vuosiloma ja opetustuntimäärä
2 mom. Rehtori on kokonaistyöajassa, joka soveltuvin osin vastaa ao. kunnan noudattamaa toimistotyöaikaa. Rehtorin työaikaa koskevassa määräyk- sessä on otettu huomioon joustavan työajan käytön mahdollisuudet ni- menomaan oppilaitoksen toiminnan kannalta.
Rehtorin vuosiloma määräytyy OVTES:n yleisen osa IV luvun 1 §:n 2 mo- mentin mukaisesti.
4 § Apulaisrehtorin palkka, työaika, vuosiloma ja opetustuntimäärä
Apulaisrehtorin palkka määräytyy palkkaluokka-asteikon C54–C61 puit- teissa.
LIITE 6 MUSIIKKIOPPILAITOS
1 § Soveltamisala, pöytäkirjamerkintä
1.3.2000
Musiikin ammatillisen koulutuksen työssäoppimisjakson opiskelijan oh- jaamistehtävän laatuun, laajuuteen ja tuntimäärän lukemiseen opettajan opetusvelvollisuuteen, sovelletaan mitä yleisen osan VIII luvun 12 §:ssä on määrätty. Määräys on nimenomaan 12 §:ssä eikä 8 §:ssä, johon OV- TES 2000 kirjan liitteen 6, 1 § 2 momentin pöytäkirjamerkinnässä virheelli- sesti viitataan.
2 § Rehtorit ja apulaisrehtorit
Rehtorin ja apulaisrehtorin työaika on kokonaistyöaika, joka soveltuvin osin vastaa ao. kunnan noudattamaa toimistotyöaikaa. Rehtorin työaikaa koskevassa määräyksessä on otettu huomioon joustavan työajan käytön mahdollisuudet nimenomaan oppilaitoksen toiminnan kannalta.
Vuosiloma määräytyy OVTES yleisen osan IV luvun 1 §:n mukaan.
3 § Opettajan palkka
5 § Määrävuosikorotus
17 § 2 momentti Päätoiminen tuntiopettaja
Opettajanviran haltijoiden ja päätoimisten tuntiopettajien 5 vuoden määrä- vuosikorotus siirretään peruspalkkaan. Tämä vuoksi viransijoituspalkka- luokka nousee kahdella palkkaluokalla kaikilla viranhaltijoilla ja päätoimisil- la tuntiopettajilla. Tämä merkitsee sitä, että niillä, joilla ei ole ollut yhtään määrävuosikorotusta, palkkaluokka tarkistetaan kahdella C-palkkaluokalla. Jos opettajalla on ollut vähintään 5 vuoden määrävuosikorotus, hänen palkkaluokkansa ei muutu, mutta ylituntipalkkioperuste nousee.
LIITE 7 AMMATTIOPPILAITOS
1 § Soveltamisala Ammattioppilaitoksen soveltamisala laajenee 1.8.2000 alkaen niin, että tämän liitteen palvelussuhteen ehtoja noudatetaan kaikkiin opettajiin, jotka opettavat tekniikan ja liikenteen alalla (lukuun ottamatta merenkulkuoppi- laitoksessa tai teknillisessä oppilaitoksessa annettavaa koulutusta), mat- kailu-, ravitsemis- ja talousalalla, kulttuurialaan kuluvassa käsi- ja taidete- ollisuuskoulutuksessa sekä luonnonvara-alaan kuuluvassa maatila-, puu- tarha- ja kalatalouskoulutuksessa. Kaikki uudet opettajat, jotka palkataan yllä mainittuun koulutukseen 1.8.2000 alkaen, otetaan tämän liitteen mu- kaan määräytyviin palvelussuhteen ehtoihin.
Vanhat opettajat, jotka siirtyvät uuden liitteen soveltamisen piiriin, säilyttä- vät henkilökohtaisena palkan lisänä mahdollisen vanhan ja uuden koko- naispalkkauksen välisen erotuksen. Tämä merkitsee sitä, että opettajalle maksettua heinäkuun kokonaispalkkaa verrataan elokuun alussa määräy- tyvään uuteen heinäkuun palkanmaksun perusteena olleen tuntimäärän mukaan määräytyvään kokonaispalkkaan.
Esimerkki Hotelli- ja ravintolaoppilaitoksen ammatillisten aineiden lehtori, jolla on ammatinopettajan tutkinto ja 20 vuotta opettajan palvelua, opettaa keski-
1.3.2000
määrin 25 tuntia viikossa. Heinäkuun kokonaispalkka on C42 + 7 määrä- vuosikorotuspalkkaluokkaa + 4 palkkaluokkaa kahden ylitunnin siirrosta = C53 = 13 086 mk/kk. Elokuun palkka määräytyy muutoin aivan samoin paitsi määrävuosikorotusten palkkaluokat vähenevät yhdellä palkkaluokal- la, jolloin kokonaispalkaksi saadaan 12 656 mk/kk. Näiden kokonaispalk- kojen erotus 13 086 – 12 656 = 430 mk muodostuu kuukausittain makset- tavaksi henkilökohtaiseksi palkanlisäksi.
2 § Lehtorin palkka ja opetusvelvollisuus
Teknikon tai vastaavan tutkinnon suorittanut ammatillisten aineiden lehtori saa 1.2.2000 alkaen kahden palkkaluokan korotuksen. Vastaava palkka- luokan tarkistus koskee myös tuntiopettajaa,
Ammatillisten aineiden lehtorin 4 09 04 00 1 ja 4 09 04 00 2 viransijoitus- palkkaluokkaa on korotettu yhdellä palkkaluokalla ja samalla 10 vuoden perusteella myönnettävä määrävuosikorotus muuttuu yhden palkkaluokan suuruiseksi. Näin ollen kaikkien tämän liitteen opettajien määrävuosikoro- tukset yhdenmukaistuvat. Mitä edellä on todettu, koskee myös tuntiopetta- jia.
LIITE 10
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPPILAITOS
Sosiaalialan ja terveydenhuolto-oppilaitoksen palvelussuhteiden yhdistä- misen myötä opettajien määrävuosikorotuksiin oikeuttavaksi ajaksi hyväk- sytään nyt kaikilla päätoiminen palvelu vastaavalla käytännöllisellä alla, jo- ta aikaisemmin sovellettiin vain terveydenhuolto-oppilaitoksen osalta.
Liitteiden yhdistämisestä johtuva suurin muutos kohdistuu työajan jakaan- tumiseen opetukseen ja muuhun työhön. Virkaehtosopimuksessa ei enää määritellä kuinka paljon eri opetettavissa aineissa on opetusta lukuvuo- dessa annettava eikä luetella yksityiskohtaisesti opetustunteihin rinnastet- tavaa muuta työtä. Lukuvuodeksi 2000/2001 on päätettävä paikallisesti kuinka paljon kullakin opettajalla on opetus- ja muuta työtä. Ainoa rajoitus on, että muuhun työhön on varattava vähintään 752 tuntia lukuvuodessa. Sosiaali- ja terveysalan opettajien vuotuinen kokonaistyöaika vaihtelee sii- tä riippuen miten pitkä vuosiloma kullakin opettajalla vuosiloman ansainta- sääntöjen mukaan on. Kaikilla opettajilla, henkilökohtaisesta vuosittaisesta työtuntimäärästä riippumatta tulee olla vähintään 752 tuntia muuta kuin opetustyötä.
Päätoimisen tuntiopettajan työaika määräytyy samoin perustein kuin lehto- rinviran haltijan työaika.
LIITE 13 AMMATTIKORKEAKOULU
1 § Soveltamisala Ammattikorkeakoululiitettä sovelletaan vakinaisen ammattikorkeakoulun uuden kokoaikaisen yliopettajan, lehtorin ja kokoaikaisen tuntiopettajan
1.3.2000
palvelussuhteen ehtoihin. Liitettä sovelletaan myös sellaiseen vakinaisen ammattikorkeakoulun palveluksessa jo olevaan opettajaan, jonka kanssa on sovittu liitteen soveltamisesta. Liitettä ei kuitenkaan sovelleta uusiin ei- kä vanhoihin tekniikan ja liikenteen koulutusalan opettajiin eli heidän pal- velussuhteen ehtonaan noudatetaan edelleenkin OVTES 1999 liitettä 10.
Jos vakinaisen ammattikorkeakoulun opettajan kanssa ei sovita liitteen 13 mukaiseen palkkaus- ja työaikajärjestelmään siirtymisestä, häneen sovel- letaan OVTES 1999 liitteiden 7–19 mukaisia palvelussuhteen ehtoja, sikäli kun vastaavaa liitettä ei sisälly OVTES 2000:een. Käytännössä tämä tar- koittaa sitä, että em. opettajaan sovelletaan OVTES 2000 liitteitä 6–12.
Tekniikan ja liikenteen koulutusalan opettajaan kuitenkin OVTES 1999 lii- tettä 10, kuten edellä todettiin.
2 § Yliopettajan ja lehtorin työaika
Vuosilomajärjestelmästä liitteen 13 mukaiseen työaikajärjestelmään siirty- vän opettajan lomapäivien käsittelystä on määrätty 2 § 8 momentissa.
Määräyksen mukaista periaatetta on sovellettu jo 1.8.1998 alkaen eli ajankohdasta, jolloin ammattikorkeakoululiitettä ryhdyttiin soveltamaan. Jos henkilö, jolla on oikeus vuosilomaan, siirtyy liitteen 13 sovelta- misalaan, hänen lomapäiviensä katsotaan kuittaantuvan uuteen työaika- järjestelmään siirtymisellä. Vuosilomajärjestelmässä ovat olleet sosiaali- ja terveydenhuolto-oppilaitosten sekä metsä- ja puutalousoppilaitosten opet- tajat.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan lehtorin vuosilomaa on annettu siten, että opettaja olisi sen mukaisesti lomalla elokuun ensimmäisellä viikolla. Opettajan kanssa sovitaan liitteen 13 mukaisten palvelussuhteen ehtojen soveltamisesta 1.8.2000 alkaen. Opettaja siirtyy ammattikorkeakoulun työaikajärjestelmään, eikä hänelle makseta erikseen lomakorvausta pitä- mättä jääneestä vuosilomasta. Opettaja saattaa tosin siirtyä suoraan liit- teen 13 mukaiselle vapaajaksolle, jos sillä yksiköllä, johon opettaja sijoite- taan, on kesävapaajaksoa vielä elokuussa.
3 § Yliopettajan ja lehtorin vähimmäispalkka
Sosiaali- ja terveysalan opettajia koskevat pöytäkirjamerkinnät poistettiin. Tämä tarkoittaa sitä, että vähimmäispalkka on aiempaa suurempi uuteen työaika- ja palkkausjärjestelmään siirtyvällä opettajalla, jos hänellä on vä- hintään 10 palveluvuotta. Helmikuun alusta alkaen vähimmäispalkat mää- räytyvät yliopettajalla sarakkeesta muut koulutusalat ja lehtorilla sarak- keesta sosiaali- ja terveys, metsä- ja puutalous.
Koska uusi vähimmäispalkkataso saattaa vaikuttaa ammattikorkeakoulun talouteen merkittävästi, varsinkin jos sosiaali- ja terveysalan osuus on suuri, ammattikorkeakoulun ylläpitäjän kannattaa selvittää uuteen palkka- us- ja työaikajärjestelmään siirtymisen kustannukset, mielellään myös muutamilta seuraavilta vuosilta. Voi nimittäin olla niin, että pöytäkirjamer- kinnän poistosta ei aiheudu kustannuksia vielä tulevana lukuvuotena (ku-
1.3.2000
luva tai seuraava budjettivuosi), mutta ko. ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opettajien ikä- ja palveluaikarakenne muuttuu lähivuosina siten, että mahdollinen kustannuslisäys toteutuu vasta seuraavien 2–4 vuoden kuluessa.
Kun uuden palkkaus- ja työaikajärjestelmän kustannusvaikutukset on sel- vitetty, työnantaja voi pohtia neuvottelujen aloittamista sosiaali- ja terveys- alan opettajien siirtämiseksi liitteen 13 soveltamisalaan. Työnantajan tulisi suunnitella uuteen järjestelmään siirtymistä huomioon ottaen taloudelliset voimavarat eli esimerkiksi portaittain useamman vuoden aikana, sen mu- kaan kuin työnantaja katsoo tarpeelliseksi ja taloudelliset voimavarat sen mahdollistavat.
Ammattikorkeakoululiitteen soveltamisalaa laajennettiin koskemaan myös opettajankoulutusta. Tämä tarkoittaa sitä, että uuden palvelukseen otetta- van yliopettajan tai lehtorin (täyttä työaikaa tekevän tuntiopettajan) palve- lussuhteen ehdot määräytyvät liitteen 13 mukaan. Vanhan opettajan kanssa sovitaan erikseen uuteen palkkaus- ja työaikajärjestelmään siirty- misestä. Opettajankoulutukseen sovelletaan samoja vähimmäispalkkara- joja kuin kaupan ja hallinnon koulutusalalla.
5 § Vapaajakson palkkaus eräissä tapauksissa
1 mom. Vapaajakson palkkausta täsmennettiin. Kun vapaajakson palkkaa vähen- netään palkattoman virkavapaan takia, laskennassa käytetään sen vapaa- jakson päiväpalkkaa, jonka palkkaa vähennetään. Jos henkilö on palkat- tomalla virkavapaalla esimerkiksi tammikuussa ja hänellä on seuraava va- paajakso helmikuussa, päiväpalkkana käytetään helmikuun päiväpalkkaa.
Muita muutoksia vapaajakson palkkaukseen ei tehty. Eli edelleenkin pal- katon virkavapaus/työloma vähentää vapaajakson palkkaa riippumatta sii- tä, mikä on palkattoman vapaan peruste. Henkilöllä on siis oikeus vapaa- jaksoon, jonka pituus on määritelty 2 §:ssä, mutta jakson palkallisuuteen vaikuttaa se, onko hänellä palkattomia poissaoloja.
8 § Vakinaisena ammattikorkeakouluna aloittavan/toimivan palvelukseen siirtyvän/siirtyneen opetushenkilöstön palkkaus ja työaika
Vanhaksi opettajaksi katsotaan opettaja, joka on ollut ko. ammattikorkea- koulun perustana olleen ammatillisen oppilaitoksen palveluksessa, kun ammattikorkeakoulu on vakinaistettu. Henkilöön sovelletaan 8 §:ää siitä riippumatta vaihtuuko ammattikorkeakoulun ylläpitäjä eli esimerkiksi myös silloin, kun kuntayhtymästä tulee entisen kunnallisen ammattikorkeakoulun ylläpitäjä.
Vanhan opettajan määräystä sovelletaan lisäksi opettajaan, joka otetaan 1.8.2000 vakinaistettavan ammattikorkeakoulun palvelukseen ko. ammat- tikorkeakoulun perustana olleen ammatillisen oppilaitoksen palveluksesta. Tähän ryhmään luetaan myös sellainen ammattikorkeakoulu, joka on va- kinaistettu jo aiemmin, mutta jonka ylläpitämislupaa muutetaan siten, että
1.3.2000
siihen liitetään esimerkiksi uusi koulutusala entisestä ammatillisesta oppi- laitoksesta.
Tekniikan ja liikenteen koulutusala 1.2.2001
LIITE T1
Allekirjoituspöytäkirjassa sovittiin, että palvelussuhteen ehdoista sovitaan siten, että ne ovat sovellettavissa seuraavan sopimuskauden alusta lukien eli 1.2.2001 alkaen.
AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS
Yleistä Ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskeva liite on kirjoitettu uudella tekniikalla. Pykälien lukumäärä on vähentynyt kahdestatoista neljään. Myös liitteen asiasisältöön on tullut merkittäviä muutoksia mm. työaika- ja määrävuosikorotusteksteihin.
1 § Soveltamisala Liitteen soveltamisalaan ei ole tullut asiamuutoksia.
Määräykset muiden määräysten (KVTES; OVTES) soveltamisesta on siir- retty 3 §:n 5 kohtaan (koko- ja osa-aikaiset opettajat) ja 4 §:ään (sivutoimi- set tuntiopettajat.
Vanhan liitteen 1 §:n soveltamisalan täsmennyksiä ja tuntipalkan jakajia koskevia määräyksiä ei enää löydy soveltamisalapykälästä. Tulkintaoh- jeena vanhan soveltamisohjeen sisältöä voidaan tarvittaessa käyttää edel- leen. Tuntipalkan määräytymistä käsitellään tässä ohjeessa erikseen asi- anomaisten palkkausmääräysten yhteydessä.
2 § Rehtori ja apulaisrehtori
Rehtorin ja apulaisrehtorin kuukausipalkka sovitaan kuten aikaisemminkin markkamääräisenä kuukausipalkkana. Palvelussuhteen ehdot määräyty- vät KVTES:n mukaan. Rehtoriin ja apulaisrehtoriin ei kuitenkaan sovelleta KVTES:n mukaista kokemuslisäjärjestelmää, vaan palveluaikaan perustu- vat lisät määräytyvät OVTES:n yleisen osan uudistettujen palvelulisämää- räysten mukaisesti.
Rehtorin ja apulaisrehtorin tuntipalkkaa määrättäessä käytetään edelleen toimistotyöajan mukaista jakajalukua 152.
3 § Koko- ja osa-aikainen opettaja
Koko- ja osa-aikaista opettajaa koskevat palkka- ja työaikamääräykset on yhdistetty uudeksi 5 kohtaiseksi 3 pykäläksi. Osa-aikaisen opettajan säännöllinen työaika 16–38 ¼ tuntia tarkoittaa, että hänen työsopimuk- sensa mukainen työaika voi vaihdella 16 ja 38 ¼ tunnin välillä.
1 kohta Sekä koko- että osa-aikaisen opettajan säännöllinen työaika voidaan työnantajan päätöksellä järjestää tasoittumaan sopimuksen mukaiseen
1.3.2000
tuntimäärään. Enimmäistasoittumisjakso on 1 vuosi. Luonnollisesti myös palkanmaksukauteen perustuva jaksottaminen on edelleen käytettävissä.
Uutta on myös se, että tasoittumisjakson säännöllinen työaika voidaan ylit- tää. Kyseisestä, työnantajan määräämästä lisätyöstä maksetaan 3 §:n 2 kohdassa tarkoitettu rahakorvaus tai annetaan vastaava vapaa. Mahdolli- nen vapaa on suorassa suhteessa tehtyyn työaikaan. Lisätyötä kertyy vas- ta jakson vahvistetun työajan täyttymisen jälkeen.
2 kohta Ilta-, yö, ja viikonloppuopetuksen korvaukset on muutettu ilta-, lauantai-, sunnuntai- ja yötyökorvauksiksi. Korvattavaa työtä on siis muukin työnan- tajan määräämä työ kuin opetustyö. Toisaalta iltatyökorvaus maksetaan vasta kello 18.00 lukien. Tuntipalkkaa laskettaessa jakajana käytetään lu- kua 163.
Korvausprosentit samoin kuin rahakorvausten laskentaan ja maksa- misajankohtaan liittyvät määräykset ovat asiasisällöltään ennallaan.
3 kohta Palkkahinnoittelun perustaulukko on muuttunut siten, että siinä määritel- lään pätevän opettajan peruspalkkahaarukka. Toisin sanoen pedagogises- ta koulutuksesta vanhan sopimuksen mukaan tehty 10 %:n taulukkokoro- tus sisältyy perustaulukkoon. Jos opettajalla ei ole täyttä pätevyyttä hänen perustaulukkonsa on ylä- ja alarajoiltaan 30 % alennettu. Palkkaa määrät- täessä otetaan huomioon missä määrin kelpoisuudessa on puutteita.
Uudessa tekstissä ja soveltamisohjeessa on täsmennetty asteikon puit- teissa tapahtuvaa palkan määritystä.
Jos koko- tai osa-aikaiselle opettajalle joudutaan laskemaan tuntipalkka, noudatetaan laskennassa liitteen T1 3 §:n 2 kohdan työaikakorvauksia koskevia määräyksiä.
4 kohta Määrävuosikorotuksen ansaintaperusteet ovat muuttuneet. Pääsäännön mukaan määrävuosikorotuksia ansaitaan työstä, josta on olennaista hyö- tyä opettajan tehtävien hoidossa. Olennaisen hyödyn arviointiperusteita ei ole muutettu.
Periaatteessa kaikki työ- ja virkasuhteinen palvelu on samanarvoista riip- pumatta missä ja minkä työnantajan palveluksessa asianomainen on työ- kokemuksensa hankkinut; mm. kunnallinen palvelu ei ole erityisasemassa. Opettajapalvelu on sinä mielessä vieläkin erityisasemassa, että se on pääsääntöisesti hyväksyttävä työksi, josta katsotaan olevan olennaista hyötyä.
Erilliset perusteet 20-vuotiskorotukselle on poistettu ja kahden palvelu- vuoden perusteella ansaittu määrävuosikorotus (4 %) on siirretty perus- palkkaan.
Määrävuosikorotusten laskennassa noudatetaan aikaisemman KVTES 1992–1993 sijasta OVTES:n yleisen osan II luvun 7–9 pykälien mukaisia
1.3.2000
uusia määräyksiä.
Siirtymäsäännöksien mukaisesti vanhoja määrävuosikorotuksia ei lasketa uudelleen, vaan edellisen sopimuskauden päättyessä 31.1.2000 palveluk- sessa olleiden opettajien määrävuosikorotusajat säilyvät ennallaan ja al- kavat kertyä uuden järjestelmän mukaan vasta 1.2.2000 lukien.
5 kohta Luettelo KVTES:n sovellettavista määräyksistä on ajanmukaistettu vas- taamaan sen muuttunutta pykälöintiä. Luettelo sisältää myös määräyksiä ko. pykälien soveltamisesta.
KVTES:n 20 §:n mukaista palkanmaksun ajankohtaa täydentävät erityis- määräykset (vanha 12 §) on sijoitettu asiasisältöä muuttamatta kyseisen viittauksen jälkeen.
Merkittävä sisältömuutos koskee vuosilomapalkkaa. Uuden sopimusmää- räyksen mukaan opettajalla on oikeus vuosilomapalkan lisäykseen sopi- muksessa mainituilta epämukavilta työajoilta.
4 § Sivutoimiset tuntiopettajat
Muutoksia asiasisältöön ei ole. Luettelo KVTES:n sovellettavista määräyk- sistä on ajanmukaistettu vastaamaan sen muuttunutta pykälöintiä. Luette- lo sisältää myös KVTES:n palkanmaksupykälää täydentävän palkanmak- sun ajankohtaa koskevan määräyksen, joka oli vanhassa liitteessä erilli- senä (vanha 12 §).
Poistetut ja siirretyt määräykset
Osastonjohtajan palkkio (9 §) on erillisenä palkkatekijänä poistettu sopi- muksesta. Osastonjohtajan tehtävä otetaan huomioon jo peruspalkassa.
Kuukausipalkkojen yleiskorotusta (11 §) koskevat määräykset ovat OVTES:n allekirjoituspöytäkirjassa samoin kuin 0,5 %:n järjestelyvaraerän käyttöä koskevat määräykset.
Palkanmaksun ajankohtaa (vanha 12 §) koskevat määräykset on, kuten edellä on todettu, siirretty toisaalle.
LIITE T2
KANSALAIS- JA KANSANOPISTOJEN TUNTIOPETTAJAT
3 § Työsuhteen päättyminen
Tämä pykälä on kirjoitettu helpommin luettavaan muotoon.
4 § Tuntipalkkiot
4 mom. Tämän momentin mukaan aikuiskasvatuksen perusopinnot suorittaneen tuntiopettajan tuntipalkkio on 2 palkkaluokkaa korkeampi kuin tuntiopetta-
1.3.2000
xxx xxxxxx muutoin on.
Aikaisemman työehtosopimuksen mukaisen 4 palkkaluokan pätevyyslisän saanut tuntiopettaja säilyttää 2 palkkaluokkaa henkilökohtaisena lisänä niin kauan kuin hänen työsuhteensa jatkuu samassa opistossa aina seu- raavan työvuoden alusta.
5 § Määrävuosikorotus
Määrävuosikorotukseen oikeuttavan vähintään 16 viikkotunnin tulee täyt- tyä yhdessä opistossa, ts. usean opiston tunteja ei voi laskea yhteen ku- ten ei ennenkään.
6 § Vuosilomakorvaus ja lomaraha
Tämän pykälän soveltamisohjeeseen on lisätty teksti lyhytkestoisessa (vähintään 6 tuntia kestävässä) työsuhteessa olevan tuntiopettajan oikeu- desta lomakorvaukseen. Tuntiopettaja saa 8 ½ %:n lomakorvauksen työs- kenneltyään yhdessä tai useammassa työsuhteessa samaan työnantajaan vähintään 6 tuntia saman kalenterikuukauden aikana. Lomarahaa ei tällä perusteella makseta.