TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2013-31.10.2016

Teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden

1

TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2013-31.10.2016

2

ISBN 978-952-5998-54-2

Sisällysluettelo

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN SÄHKÖALAN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 13

AJANKOHTAISTA 22

I YLEISIÄ SOPIMUSMÄÄRÄYKSIÄ 27

1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA 27

2 SOPIMUKSEN SITOVUUS JA NOUDATTAMIS- VELVOLLISUUS 28

3 TYÖRAUHAVELVOITE 29

4 ENNAKKOILMOITUS TYÖTAISTELUISTA 29

5 PERUSOIKEUDET 29

6 TYÖNJOHTO-OIKEUS 29

7 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 29

II PALKKAUS 31

8 TYÖNVAATIVUUS JA TYÖKOHTAINEN PALKANOSUUS 31

8.1 Työnvaativuus 31

8.2 Työkohtainen palkanosuus 36

9 PÄTEVYYS JA HENKILÖKOHTAINEN

PALKANOSUUS 37

9.1 Pätevyys 37

9.2 Henkilökohtainen palkanosuus 37

10 ALLE 18-VUOTIAAT TYÖNTEKIJÄT, OPISKELIJAT, HARJOITTELIJAT JA TYÖRAJOITTEISET 38

10.1 Alle 18-vuotiaat työntekijät, opiskelijat ja harjoittelijat 38

10.2 Työrajoitteiset 39

11 TYÖNTEKIJÄN PALKKA 39

11.1 Työntekijän peruspalkka 39

11.2 Käytettävät palkkaustavat 39

11.3 Aika- ja suorituspalkkojen kehityksen vertailu 42

12 TYÖNTUTKIMUKSET 42

13 AIKA- JA SUORITUSPALKKOJA TÄYDENTÄVÄT TULOSPALKKIOT 43

13.1 Tulospalkkiojärjestelmän laatiminen ja käyttöönotto 43

13.2 Tulospalkkion käsittely palkkahallinnossa 44

14 ERILLISET LISÄT JA PALKKIOT 44

14.1 Tilapäinen poikkeama työolosuhteissa 44

14.2 Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus 44

14.3 Vuorotyölisät 45

14.4 Ilta- ja yötyölisät 46

14.5 Palvelusvuosilisä 46

14.6 Ammattitutkintopalkkiot 48

15 TUNTIPALKKAISEN TYÖNTEKIJÄN KESKITUNTIANSIO 48

15.1 Keskituntiansion käyttö ja laskeminen 48

15.2 Keskituntiansion käyttöajankohdat 49

15.3 Uusi työntekijä ja eräät muut erityistilanteet 50

16 PALKANMÄÄRITYSJAKSO JA SEN MUUTTAMINEN . 50

17 KUUKAUSIPALKKAA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 50

17.1 Ansionmenetyksen korvaaminen 50

17.2 Eräiden korvausten kuukausipalkkajakaja 51

17.3 Osa-ajan palkka 51

17.4 Osa-aikatyö 51

18 PALKAN MAKSAMINEN 52

III TYÖAIKA JA VUOSILOMA 52

19 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA 52

19.1 Säännöllisen työajan pituus 52

19.2 Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä 54

19.3 Työajan tasaamislisät ja niiden maksaminen 55

19.4 Työtuntijärjestelmä 56

19.5 Työaikamuodon muutokset 57

19.6 Yleisiä määräyksiä työajan järjestämisestä 57

19.7 Työajan järjestäminen paikallisesti sopien 58

19.8 Työaikapankki 59

20 SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTYMINEN JA SUNNUNTAITYÖ 61

20.1 Vuorokautinen ylityö 61

20.2 Viikoittainen ylityö 61

20.3 Ylityön enimmäismäärät 62

20.4 Lisätyö 62

20.5 Vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen

(TES-ylityö) 63

20.6 Paikallisesti sovittava ylityölisä (yksi ylityökäsite)64 20.7 Vuorotyölisä ylityöajalta 65

20.8 Sunnuntaityö 65

20.9 Pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona tehty työ 65

20.10 Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen ja sen korvaaminen 66

20.11 Hälytysluontoinen työ 67

20.12 Varallaolo 68

21 VUOSILOMA 68

21.1 Vuosiloman pituus ja antaminen 68

21.2 Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus (koskee 14 työpäivän ansaintasäännön piirissä olevia) 69

21.3 Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka ja lomakorvaus 71

21.4 Vuosilomapalkan maksaminen 72

21.5 Lomaraha 72

IV TYÖKOMENNUKSET JA KORVAUKSET 74

22 TYÖSKENTELY VARSINAISEN TYÖPAIKAN ULKOPUOLELLA 74

22.1 Varsinaisen työpaikan määritelmä 74

22.2 Matkustamisvelvollisuus ja työkomennuksesta ilmoittaminen 74

22.3 Työmatkan ja matkavuorokauden alkaminen

ja päättyminen 74

22.4 Työkomennuksesta aiheutuvien kustannusten kor- vaaminen 75

22.5 Asunnon hankkiminen 78

22.6 Erikoismääräyksiä 78

22.7 Työ ulkomailla 80

22.8 Eräät poikkeusmääräykset 80

22.9 Paikallinen sopiminen 81

23 ARKIPYHÄKORVAUS SEKÄ MUITA KORVAUKSIA

JA ETUJA 81

23.1 Korvattavat arkipyhät 81

23.2 Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytykset 81

23.3 Muita korvauksia ja etuja 82

V TYÖTURVALLISUUS JA TYÖSUOJELU 84

24 YLEISET TYÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET 84

25 HENKILÖNSUOJAIMET JA SUOJAVAATETUS 84

26 TYÖTERVEYSHUOLTO 85

26.1 Tyky-toiminta 85

27 TYÖSUOJELUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 86

27.1 Työsuojeluyhteistoiminnan järjestäminen 86

27.2 Toimikunta ja muut yhteistoimintaelimet 86

27.3 Työsuojeluhenkilöstön tehtävät 87

27.4 Koulutustarve ja säädösten hankkiminen 87

28 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN JA TYÖSUOJELUASIA- MIEHEN TOIMINTAEDELLYTYKSET 88

28.1 Vapautus työstä 88

28.3. Toimitilat 91

29 HENKILÖSTÖN EDUSTUSTEHTÄVÄN HOITAMISEN VAIKUTUKSET TYÖSUHTEESEEN, TYÖTEHTÄVIIN

JA PALKKAAN 91

30 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN TYÖSUHDETURVA 92

30.1. Työsopimuksen irtisanominen ja työsuojelu- valtuutetun lomauttaminen taloudellisista ja tuotannollisis- ta syistä 92

30.2 Työsopimuksen irtisanominen työsuojeluvaltuute- tun henkilöstä johtuvasta syystä 93

30.3 Työsopimuksen purkaminen ja purkautuneena käsitteleminen 93

30.4 Työsuojeluvaltuutetun ehdokas- ja jälkisuoja 93

30.5 Korvaukset 94

30.6 Varamiehet 94

VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 94

31 TYÖKYVYTTÖMYYS, ÄITIYS- JA ISYYSVAPAA SEKÄ TILAPÄINEN HOITOVAPAA 95

31.1 Työkyvyttömyys 95

31.2 Äitiys- ja isyysvapaa 101

31.3 Lapsen sairastuminen 102

31.4 Sairausajan tai äitiys- ja isyysvapaan palkasta tehtävät vähennykset 104

32 LÄÄKÄRINTARKASTUKSET 105

32.1 Ansionmenetyksen korvaaminen lakisääteisen lääkärintarkastuksen ajalta 105

32.2 Ansionmenetyksen korvaaminen muiden lääkärin- tarkastusten ajalta 105

32.3 Työhöntulotarkastus 108

32.4 Korvausperuste ja vähennykset 108

VII TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN 109

33 SOVELTAMISALA 109

34 TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TYÖN-TEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA TAI HÄNEN HENKILÖÖNSÄ LIITTYVÄSTÄ

SYYSTÄ 110

34.1 Lomauttaminen työntekijästä johtuvasta tai

hänen henkilöönsä liittyvästä syystä 110

34.2 Työntekijän henkilöön liittyvät

irtisanomisperusteet 110

34.3 Purkamisen ja purkautuneena

käsittelemisen perusteet 110

35 TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN TALOUDELLISIS- TA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVISTA SYISTÄ 111

35.1 Irtisanomisen perusteet 111

35.2 Työvoiman vähentämisjärjestys 111

35.3 Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus 111

35.4 Työntekijän takaisin ottaminen 111

36 TYÖLLISTYMISVAPAA 112

36.1 Työllistymisvapaan tarkoitus 112

36.2 Työllistymisvapaan pituus 112

36.3. Työllistymisvapaan käyttäminen 113

37 TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVISTA

SYISTÄ 113

37.1 Lomauttamisen perusteet 113

37.2 Työvoiman vähentämisjärjestys 114

37.3 Lomautusilmoitusaika 114

37.4 Lyhennetty työaika 114

37.5 Paikallinen sopiminen 114

37.6 Xxxxxxxxxxx siirtäminen 114

37.7 Lomautuksen keskeyttäminen 114

37.8 Muu työ lomautusaikana 114

37.9 Työsuhteen päättyminen lomautuksen

aikana 115

38 TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMISAJAT JA TYÖSUH- TEEN KESTOAJAN MÄÄRÄYTYMINEN 116

38.1 Irtisanomisajat 116

38.2 Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 117

38.3 Työsuhteen kestoajan määräytyminen 117

38.4 Määräajan laskeminen 118

39 TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMISMENETTELY 118

39.1 Irtisanomisperusteeseen vetoaminen 118

39.2 Työntekijän kuuleminen 119

39.3 Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä 119

39.4 Työsopimuksen päättämisen perusteiden ilmoittaminen 119

39.5 Työnantajan ilmoitusvelvollisuus työvoima- toimistolle 120

39.6 Työnantajan tiedottamisvelvollisuus työllistymisohjelmasta ja työllistymisohjelmalisästä 120

40 NEUVOTTELUMENETTELY TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ VÄHENNETTÄESSÄ 120

41 KORVAUKSET TYÖSOPIMUKSEN PERUSTEETTO- MASTA PÄÄTTÄMISESTÄ JA TYÖNTEKIJÄN PERUSTEETTOMASTA LOMAUTTAMISESTA 122

41.1 Korvausten määräytyminen 122

41.2 Yhden korvauksen periaate ja korvauksen suhde hyvityssakkoon 122

41.3 Menettelytapamääräysten rikkominen 122

42 TOIMIVALTAINEN TUOMIOISTUIN JA KANNEAIKA 123

VIII LUOTTAMUSMIEHET, PAIKALLINEN SOPIMINEN JA ERIMIELISYYKSIEN

RATKAISEMINEN 123

43 LUOTTAMUSMIEHET 124

43.1 Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus 124

43.2 Luottamusmiehen asema 124

43.3 Luottamusmieskelpoisuus ja luottamusmiehen valitseminen 124

43.4 Luottamusmiehen toimintaedellytykset 127

43.5 Luottamusmiestehtävän hoitamisen vaikutukset työsuhteeseen, työtehtäviin ja palkkaan 132

43.6 Luottamusmiehen työsuhdeturva 133

44 PAIKALLINEN SOPIMINEN 135

44.1 Mahdollisuus paikalliseen sopimiseen 135

44.2 Paikallisen sopimisen osapuolet 135

44.3 Paikallisen sopimuksen sitovuus 136

44.4 Paikallisen sopimuksen muoto ja kestoaika 136

44.5 Paikallisen sopimuksen jälkivaikutus 136

45 ERIMIELISYYDET JA NIIDEN RATKAISEMINEN 137

45.1 Neuvotteluvelvollisuus ja painostuskielto 137

45.2 Paikallinen neuvottelujärjestys 137

45.3 Liittojen myötävaikutus 138

45.4 Erimielisyysmuistio ja työtuomioistuin 138

IX ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ JA

MUITA ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 138

46 ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 139

46.1 Alihankinta 139

46.2 Vuokratyövoima 139

46.3 Ulkopuolisesta työvoimasta tiedottaminen 141

46.4 Tilaajan vastuu ja selvitysten hankkiminen 141

46.5 Kokoontuminen työpaikalla 141

46.6 Tiedotustoiminta 142

46.7 Ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen . 143

47 KOULUTUS 143

47.1 Ammatillinen koulutus 143

47.2 Yhteinen koulutus 143

47.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja

ilmoitusajat 144

Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen 147

Sähkötyöturvallisuus 153

Asiahakemisto 154

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN SÄHKÖALAN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika 31.10.2013, täydennetty 28.2.2014 Paikka Teknologiateollisuus ry, Helsinki

Läsnä Teknologiateollisuus ry Sähköalojen

ammattiliitto ry

Xxxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxx

Xxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx

Xxxx Xxxxxxx

1

Työehtosopimuksen allekirjoittaminen

Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu 23.10.2013 saavutetun neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus. Sa- malla todettiin, että voimassa oleva 4.11.2011 allekirjoitettu työ- ehtosopimus lakkaa olemasta voimassa 31.10.2013. Nyt allekir- joitettu työehtosopimus tulee voimaan 1.11.2013.

Tämä työehtosopimus on tehty keskusjärjestöjen välillä 30.8.2013 solmitun työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti.

1 a (täydennys 28.2.2014)

Työehtosopimuksen allekirjoittaminen tes-rakenteen ja ul- koasun kehittämistyön jälkeen

Todettiin, että liitot ovat tämän työehtosopimuksen allekirjoittami- sen jälkeen uudistaneet työehtosopimuksen rakenteen ja ulko- asun. Uudistuksella ei ole muutettu 1.11.2013 voimaan astuneen työehtosopimuksen sisältöä tai vakiintuneita tulkintoja.

Tällä päivämäärällä (28.2.2014) liitot ovat allekirjoittaneet edellä olevan mukaisesti uudistetun työehtosopimuksen.

2

Palkat

A. Palkkojen tarkistaminen

Palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus

Vuosi 2013

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu, joka on yhdenmukainen työ- paikan kaikkia työntekijöitä koskien. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palk- karakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymis- tä työpaikalla.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa. Sähköalan pääluottamusmiehelle on myös varattava tilaisuus olla mukana asiaa käsittelemässä ja sopimassa. Sopimus tulee tehdä kirjallisesti 30.11.2013 mennes- sä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Mikäli yhdenmukaista paikallista palkkaratkaisua ei eri osapuol- ten välillä saavuteta, sähköalan työehtosopimuksen soveltamis- piiriin kuuluvien työntekijöiden palkkaratkaisu sovitaan työnan- tajan ja sähköalan pääluottamusmiehen välillä 30.11.2013 men- nessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Palkankorotusten ajankohta on sama kuin työpaikkakohtaisessa ratkaisussa. Mikäli sähköalan palkkaratkaisun käsittelyaikaa on jatkettu, palkankorotusten ajankohta on sähköalan palkkaratkai- sussa sovitun mukainen. Sähköalan palkkaratkaisun korotusten kustannusvaikutus on lähtökohtaisesti työpaikkakohtaisen rat-

xxxxxx xxxxxxxx. Mikäli osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen palkkaratkaisusta käsittelylle varatun ajan puitteissa, voi jompi- kumpi osapuoli pyytää liittojen apua palkkaratkaisun tavoitteiksi asetettujen periaatteiden mukaiseen ratkaisuun pääsemiseksi.

Yleiskorotuksen toteutustapa ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korote- taan 12 senttiä/tunti tai 20 euroa/kuukausi suuruisella yleisko- rotuksella viimeistään 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Vuosi 2014

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu, joka on yhdenmukainen työ- paikan kaikkia työntekijöitä koskien. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palk- karakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymis- tä työpaikalla.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa. Sähköalan pääluottamusmiehelle on myös varattava tilaisuus olla mukana asiaa käsittelemässä ja sopimassa. Sopimus tulee tehdä kirjallisesti 31.10.2014 mennes- sä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Mikäli yhdenmukaista paikallista palkkaratkaisua ei eri osapuol- ten välillä saavuteta, sähköalan työehtosopimuksen soveltamis- piiriin kuuluvien työntekijöiden palkkaratkaisu sovitaan työnan- tajan ja sähköalan pääluottamusmiehen välillä 31.10.2014 men- nessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Palkankorotusten ajankohta on sama kuin työpaikkakohtaisessa ratkaisussa. Mikäli sähköalan palkkaratkaisun käsittelyaikaa on

jatkettu, palkankorotusten ajankohta on sähköalan palkkaratkai- sussa sovitun mukainen. Sähköalan palkkaratkaisun korotusten kustannusvaikutus on lähtökohtaisesti työpaikkakohtaisen rat- kaisun tasoinen. Mikäli osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen palkkaratkaisusta käsittelylle varatun ajan puitteissa, voi jompi- kumpi osapuoli pyytää liittojen apua palkkaratkaisun tavoitteiksi asetettujen periaatteiden mukaiseen ratkaisuun pääsemiseksi.

Yleiskorotuksen toteutustapa ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korote- taan 0,4 %:n suuruisella yleiskorotuksella viimeistään 1.3.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

B. Aikapalkat

Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kohdassa A on sanottu.

C. Suorituspalkat

Voimassa olevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korote- taan siten, että ansio nousee A-kohdassa mainituin tavoin.

D. Palkkaperusteiden korotus

Työehtosopimuksen työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työ- paikkakohtaisesti palkankorotuksen ajankohdasta lukien. Nämä korotukset eivät aiheuta aika- ja suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleiskoro- tuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määrä- ykset.

E. Henkilökohtainen palkanosuus

Sovittiin, että henkilökohtaiset palkanosuudet (hko) säilyvät yleis- korotuksen yhteydessä suhteellisesti entisen suuruisina.

F. Keskituntiansion korotus

Käytettäessä keskituntiansiota palkankorotuksen voimaantulon jälkeen on keskituntiansiota korotettava siten, että siinä tulee huomioon otetuksi palkankorotus siltä osin kuin tämä ei keski- tuntiansioon sisälly.

3

Suorituspalkan soveltaminen eräissä tapauksissa

Liitot toteavat, että esteitä suorituspalkkauksen soveltamiselle virtakeskeytystöiden ja ns. seisokkitöiden suorittamisessa ei ole, mikäli normaalit suorituspalkkatyön edellytykset ovat olemassa.

Suorituspalkan käyttö edellyttää kuitenkin täsmällistä palkkape- rusteiden määrittelyä. Tähän päästään varaamalla riittävästi re- sursseja mm. työntutkimukseen.

4

Kannustaminen ammattitutkintojen suorituksiin

Liitot ovat työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä todenneet työntekijöiden suorittamien sopimusalan ammatti- ja erikoisam- mattitutkintojen olevan hyvänä apuna varmistettaessa työnteki- jöiden ammatillista osaamista, joka on eräs keskeinen kilpailuky- kyä tukeva asia.

Xxxxxx suosittelevat, että sekä työnantajat että luottamusmiehet kannustaisivat työpaikan työntekijöitä suorittamaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.

Oman ammattitaitonsa kohottaminen on työntekijän edun mu- kaista. Työllistyminen varmistuu, mahdollisuudet siirtyä yrityksen sisällä vaativampaan ja paremmin palkattuun työhön lisääntyvät ja pätevyyden kohoaminen mahdollistaa henkilökohtaisen palka- nosuuden kasvun.

Töiden ohjauksen periaatteena on se, että ammattitutkinnon suo- rittaneelle työntekijälle pyritään ohjaamaan hänen työsuoritus- tensa paranemisen myötä vaativampia töitä.

Paikallisesti selvitetään, kannustaako työpaikan palkkarakenne riittävästi ammatti ja erikoisammattitutkintojen suorituksiin.

5

Aikapalkkaan liittyviä näkökohtia

Sähköalan työntekijän henkilökohtaisen aikapalkan määrit- telyssä tulee ottaa huomioon ammatin erityisvaatimukset mm. elektronisten ohjausjärjestelmien vaativien huolto ja kunnossapi-

totöiden osalta. Työntekijän hyväksytysti suorittamat asentaja ja/ tai yliasentajatutkinnot vaikuttavat korottavana pätevyystekijänä työntekijän aikapalkkaa määritettäessä.

6

Neuvottelujärjestys suhteessa muihin työehtosopimuksiin

Silloin, kun luottamusmiehen tehtäviin liittyvä asia koskee ylei- sesti työpaikan työntekijöitä, on työntekijöiden edustajan päätök- senteko-oikeus työpaikan pääluottamusmiehellä. Jos työpaikan pääluottamusmies ei ole Sähköalojen ammattiliittoon kuuluvan ammattiosaston valitsema, on myös sähköalan pääluottamus- mies kutsuttava mukaan neuvotteluihin, jotta sähköalan työnteki- jöiden näkemykset asiassa tulevat huomioon otetuiksi.

Vain sähköalan työntekijöitä koskevissa asioissa neuvottelut käy- dään neuvottelujärjestysmääräykset huomioon ottaen tämän so- pimuksen perusteella valitun luottamusmiehen kanssa.

7

Työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen uudistami- seen liittyvät jatkotoimet

Liitot asettavat työryhmän yhdessä Metallityöväen Liitto ry:n kanssa valmistelemaan kolmikantaisen ”Yhteistyösopimuksen” 31.3.2014 mennessä, toimeenpanemaan työehtosopimuksen uu- den soveltamisalamääräyksen 31.12.2014 mennessä sekä ratko- maan asiantuntijaelimenä työehtosopimuskaudella mahdollisesti syntyviä sopimusrajaongelmia ja –kiistoja.

Edellä mainitussa Yhteistyösopimuksessa on kyse erinäisistä teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuu- luvien Sähköliittoon järjestäytyneiden sähköalan työtä tekevien työntekijöiden asemaan ja edunvalvontaan liittyvistä kysymyk- sistä liittyen mm:

• yhteyshenkilön valitsemisoikeuteen

• yhteyshenkilön tehtäviin

• yhteyshenkilön toimintaedellytyksiin

• yhteyshenkilön erityisen työsuhdeturvan tarpeeseen ja muo- toon

• työpaikan pääluottamusmiehen ja yhteyshenkilön väliseen yhteistyöhön ja sen muotoihin

• työpaikan pääluottamusmiehen rooliin myös Sähköliittoon järjestäytyneiden työntekijöiden edustajana sekä

• Sähköliiton ja/tai sen alayhdistyksen vastuuseen liiton tässä mainittujen jäsenten mahdollisista työtaistelutoimista

8

Liittojen välinen työryhmätyö

Liittojen välille asetetaan työryhmä, jonka tehtävänä ovat seuraa- vat hankkeet:

• Palkkamääräyksien kehittäminen

• Työaikamääräyksien ja työaikajärjestelyjen kehittäminen, selvittely ja seuranta; Työehtosopimuksen osana työaika- määräyksiin liittyen noudatetaan alla olevaa kirjausta:

Työehtosopimuksen 19 luvusta toisin sopiminen

Sovittaessa paikallisesti työehtosopimuksen 19 luvusta toisin menetellään seuraavasti:

• Paikallinen sopiminen toteutetaan kaksivaiheisesti siten, että

- sähköalan pääluottamusmies ja työnantaja sopivat kirjallisesti poikkeamisen yleisistä edellytyksistä (ke- hyssopimus) ja

- tämän jälkeen kukin työntekijä voi puolestaan so- pia esimiehensä kanssa järjestelyn käytöstä. Tämä sopimus annetaan sähköalan pääluottamusmiehelle tiedoksi.

- mikäli kyseessä on työajan tasaamisvapaiden siirtä- minen, siirrettynä tai ennakkoon pidettyinä niitä voi olla enintään 200 tuntia.

• Nämä sopimukset ovat voimassa työehtosopimuskau- den loppuun saakka, ellei paikallisesti ole muusta sovit- tu, kuitenkin enintään vuoden 2016 loppuun saakka.

• Tarkoituksena on ennakkoluulottomasti edistää ratkaisu- ja, jotka ottavat huomioon työntekijöiden elämänvaiheet ja niiden muutokset, parantavat yritysten toimituskykyä sekä saavat työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamaan tehokkaasti.

• Työpaikkakohtaisten kokeilujen seuranta ja hyväksyminen

• Henkilöstöedustuksen toimivuus

• Työehtojen määräytymisen järjestelmä

• Huolto- ja kunnossapitotyön tekemiseen ja teettämiseen liit- tyvät tarpeet.

8 a Koulutustyöryhmä

Liitot asettavat työehtosopimuksen koulutusasioiden toimeenpa- noa varten koulutustyöryhmän, jonka tehtävänä on muun ohella:

• koulutustarpeiden selvittäminen ja koulutuksen toteutuk- sen seuranta

• tarpeellisen yhteisen koulutuksen piiriin kuuluvan koulutus- tarjonnan tuottaminen

• työsuojelukurssien hyväksyminen vuosittain

• ay-kurssien hyväksyminen vuosittain

• yhteisestä koulutuksesta päättäminen

Koulutustyöryhmä perustaa päätöksensä ay-koulutuksen ja yh- teisen koulutuksen osalta EK-SAK -koulutustyöryhmän vuosittain hyväksymään kurssiluetteloon.

Työryhmän on tiedotettava seuraavalle vuodelle hyväksymänsä kurssit ja EK-SAK -koulutustyöryhmän sopiman, koulutuksen jär- jestäjälle maksettavan ateriakorvauksen suuruus viivytyksettä.

9

Pöytäkirjan tarkastaminen

Sovittiin, että Xxxxx Xxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxxxx tarkastavat tämän pöytäkirjan.

Vakuudeksi

Xxxxx Xxxxxxxxxx

Tarkastettu

Xxxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxx

9 a

Pöytäkirjan tarkastaminen

Sovittiin, että Xxxxx Xxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxxxx tarkastavat tämän täydennetyn pöytäkirjan.

Vakuudeksi

Xxxxx Xxxxxxxxxx

Tarkastettu

Xxxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxx

AJANKOHTAISTA

Tässä osiossa selostetaan työehtosopimuksen rakenteen ja ul- koasun uudistus sekä työehtosopimukseen sisältyvät keskeiset tekstimuutokset ja esitellään eräitä liittojen hankkeita ja ohjeis- tuksia. Työehtosopimukselle sovittiin ensi kertaa oma nimi: ” Tek- nologiateollisuuden sähköalan työntekijöiden työehtosopimus”.

1

Työehtosopimuksen rakenteen ja ulkoasun uudistus (layout)

Työehtosopimuksen rakenne ja ulkoasu on uudistettu. Tavoittee- na on ollut koostaa työehtosopimus selkeämmin, lyhyemmin ja yksinkertaisemmin sekä kehittää sen ulkoasua. Uudistus ei muu- ta työehtosopimuksen sisältöä tai vakiintuneita käytäntöjä.

Rakenneuudistuksen myötä aikaisemmasta pykälöinnistä on luo- vuttu. Uusi työehtosopimus jakautuu yhdeksään osioon, joissa on lukuja, kohtia ja alakohtia. Työehtosopimukseen liitteenä ai- emmin olleista keskusjärjestösopimuksista on irtauduttu ja niiden määräykset on otettu tarpeellisilta osin osaksi työehtosopimusta.

Uudistettu työehtosopimus suunnitelllaan toteutettavaksi myös asianmukaisin ominaisuuksin varustettuna internet-sovelluksena ja mahdollisesti siihen liittyvänä mobiilisovelluksena.

2

Tekstimuutokset

2.1 Työehtosopimuksen soveltamisala

Pitkän valmistelun tuloksena sovittiin uudesta soveltamisalamää- räyksestä. Soveltamisala pohjautuu ammattialaperiaatteeseen, jolloin työntekijän työtehtävien laatu määrittää työehtosopimuk- sen soveltuvuuden. Soveltamisalamääräykseen sisältyy myös lisäkriteereitä koskien mm. yrityksen tarkempaa toimialaa ja or- ganisoitumista sekä työntekijän pätevyyttä ja työn kuvausta ku- ten myös työpaikan sähköalan työntekijöiden lukumäärää. Jos uusi soveltamisalamääräys merkitsee muutosta yrityksessä tai sen osassa sovellettaviin työehtosopimuksiin, muutos astuu voi- maan vasta 1.1.2015.

2.2 Ikääntyneet työntekijät

Teknologiateollisuuden työkaarimalli –julkaisussa on esimerkke- jä käytännön toimenpiteistä työurien pidentämiseksi. Toimenpi- teet voivat liittyä esimerkiksi johtamiseen, työurien suunnitteluun, osaamiseen ja ammattitaitoon, työn muokkaamiseen ja erilaisiin työaikajärjestelyihin.

Käytännön toimenpiteitä ovat ikääntyneiden työntekijöiden kans- sa käytävät keskustelut sekä mahdollisuus sopia palvelusvuosili- sän vaihtamisesta vastaavaan vapaaseen. Tarkemmin palvelus- vuosilisän vapaaksi vaihtamisesta alakohdassa 14.5.3 ja keskus- telusta alakohdassa 31.1.10.

2.3 Sairauspoissaolojen hallinta ja työntekijän oma ilmoitus

Osana työpaikkakohtaisia sairauspoissaolojen vähentämistoi- menpiteitä voidaan paikallisesti sopia oma ilmoitus -menettelyn käyttöönotosta työpaikalla. Sopimus voi koskea enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja. Sopimus on tehtävä kirjallisesti sähköalan pääluottamusmiehen kanssa. Tar- kemmin oma ilmoitus -menettelystä alakohdassa 31.1.3 D.

2.4 Vuokratyövoiman käyttö

Vuokratyövoiman käytön rajoitukset on poistettu lukuun ottamat- ta tilanteita, joissa käyttäjäyrityksen omaa työvoimaa joudutaan lomauttamaan tai irtisanomaan.

Käyttäjä- ja vuokrayrityksen välinen yhteistyö on välttämätöntä työnantajavelvoitteiden täyttämiseksi. Yhteistyöllä varmistetaan myös vuokrayrityksen edellytykset määritellä kirjallisesti saaman- sa tarpeellisen tiedon pohjalta työntekijöidensä keskeiset työeh- dot käyttäjäyrityksessä sovellettavien periaatteiden mukaisesti.

Käyttäjäyrityksen sähköalan pääluottamusmies voi edustaa vuokratyöntekijää työsuhteeseen liittyvässä erimielisyysasiassa erillisellä valtuutuksella.

Uusitun tes-määräyksen toimivuutta seurataan sopimuskauden ajan.

Tarkemmin vuokratyövoimasta kohdassa 46.2.

2.5 Muut muutokset:

• keskimääräinen viikkotyöaika päivä- ja kaksivuorotyössä; tuntiluvut päivitetty ja otettu huomioon yksilölliset erot viikko- työajassa mahdollisesta tasaamisvapaan siirtämisestä johtu- en – tarkemmin alakohdassa 19.1.1

• lausunto hätätyöilmoitukseen; sähköalan pääluottamusmie- heltä on pyydettävä lausunto liitettäväksi lainmukaiseen työ- suojeluviranomaiselle toimitettavaan hätätyöilmoitukseen – tarkemmin alakohdassa 20.11.1

• isyysvapaan palkka; rajoitus maksaa isyysvapaan palkkaa vain ensimmäisen isyysvapaajakson ajalta on poistettu – tar- kemmin kohdassa 31.2

• työvoiman vähentämisjärjestys; Työnantajan velvollisuutta noudattaa vähentämisjärjestystä on täsmennetty. Tärkeänä pidetään ammattitaitoista työntekijää, jolla on myös muita yri- tyksen toiminnalle merkityksellisiä kykyjä – tarkemmin koh- dassa 35.2

• sähköalan pääluottamusmiehen kuukausikorvaus; sähkö- alan pääluottamusmiehelle maksettavan kuukausikorvauk- sen perustana olevaa taulukkoa on muutettu edustettujen työntekijöiden lukumäärän osalta sekä ala- että ylärajaltaan

– tarkemmin alakohdassa 43.4.4

• paikallisen sopimuksen muoto; suositellaan, että luottamus- miehen kanssa tehtävät paikalliset sopimukset on tehtävä aina kirjallisina – tarkemmin kohdassa 44.4

• ammatillinen koulutus vapaa-ajalla; työnantajan järjestäes- sä ammatillista koulutusta säännöllisen työajan ulkopuolella maksetaan koulutuksen ajalta henkilökohtaisen aikapalkan suuruinen korvaus – tarkemmin kohdassa 47.1. Ks. myös kohdat 17.2 ja 47.2, joita on täsmennetty edellisen johdosta.

2.6 Sopimuskaudella käyttöönotettavaksi valmisteltavat muutokset

2.6.1 Tuntipalkkaisen työntekijän keskipalkka

Liitot ovat osana työehtosopimusratkaisua keskustelleet keski- tuntiansion korvaavaan keskipalkkaan siirtymisestä vuoden 2016 I neljänneksestä alkaen.

Keskipalkkaan siirtyminen edellyttää sopimista kompensaatiois- ta erillisiin lisiin 31.10.2014 mennessä.

Keskipalkan laskeminen

Työntekijän keskipalkka lasketaan siten, että hänelle kunkin vuo- sineljänneksen aikana tehdyltä työajalta aika- ja suorituspalkko- jen mukaan kertynyt ansio ilman työehtosopimuksen tarkoittamia lisiä jaetaan tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

Liitot ohjeistavat keskipalkkaan siirtymisestä ja erillisten lisien suuruudesta myöhemmin.

2.6.2 Henkilöstöedustajien varamiesten ja työsuojeluasiamiehen työsuhdeturva sekä työrauhan ja erimielisyyksien käsitte- lyn tehostaminen

Liitot selvittävät sähköalan pääluottamusmiehen varamiehen sekä työsuojeluvaravaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen toimeen liittyvää erityistä työsuhdeturvan tarvetta ja sisältöä. Pyrkimys on selventää ja tarkistaa työehtosopimuksen määräyksiä.

Xxxxxxxxx ohella kehitetään menettelytapoja työrauhaa vaaran- tavien erimielisyyksien käsittelyn nopeuttamiseksi ja paikallisen neuvottelukulttuurin tukemiseksi. Valmisteltavana ovat myös mahdolliset uudet määräykset, joilla valtuutetaan tes-osapuolia ja puututaan työehtosopimukseen sidotun työnantajan sekä hen- kilöstön edustajien ja työntekijöiden oikeusasemaan.

Tarkoituksena on, että työsuhdeturvaan sekä työrauhaan ja eri- mielisyyksien käsittelyyn liittyvät uusitut määräykset tulevat voi- maan 1.1.2015.

3

Eräitä liittojen hankkeita ja ohjeistuksia

3.1 Soveltamisalamääräyksen uudistamiseen liittyvät jatkotoimet

Liitot ovat asettaneet yhdessä Metallityöväen Liitto ry:n kanssa työryhmän toimeenpanemaan työehtosopimuksen uuden so- veltamisalamääräyksen vuoden 2014 loppuun mennessä sekä ratkomaan asiantuntijaelimenä työehtosopimuskaudella mah- dollisesti syntyviä sopimusrajaongelmia ja –kiistoja. Tätä työtä tukee myös työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä mainittu- jen kolmen liiton välillä yhdessä sovittu tulkintapöytäkirja koski- en teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöihin sovellettavia työehtosopimuksia ja eräitä muita seikkoja.

Työryhmän toisena keskeisenä tehtävänä on valmistella kolmi- kantainen yhteistyösopimus. Yhteistyösopimuksella on tarkoitus sopia erinäisistä teknologiateollisuuden työehtosopimuksen so- veltamispiiriin kuuluvien Sähköliittoon järjestäytyneiden sähkö- alan työtä tekevien työntekijöiden asemaan ja edunvalvontaan liittyvistä kysymyksistä.

3.2 Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä

Teknologiateollisuuden yrityksissä on entistä tärkeämpää laajo- jen, osaamista vaativien tehtäväkokonaisuuksien hallinta yksit- täisten töiden osaamisen sijaan. Tältä pohjalta liitot ovat laatineet kokeilumallin osaamispohjaisesta palkkausjärjestelmästä.

Kokeilumallissa vaativuustekijät on uusittu. Mallissa painotetaan henkilön osaamista ja tuloksellisuutta. Mallia voidaan myös muo- kata yrityksen tarpeiden mukaisesti.

Liitot hakevat kokeilutyöpaikkoja mallin testausta ja jatkokehitys- tä varten. Kiinnostuneet työpaikat voivat ottaa yhteyttä liittojen palkkausasiantuntijoihin kokeilun aloittamiseksi.

Työryhmä jatkaa järjestelmän kehittämistä. Tavoitteena on, että uusi järjestelmä voitaisiin ottaa vaihtoehtoisena palkkausjärjes- telmänä työehtosopimukseen seuraavan sopimuskauden alusta.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N

ja

SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY:N

välinen

TYÖEHTOSOPIMUS

1.11.2013 - 31.10.2016

I YLEISIÄ SOPIMUSMÄÄRÄYKSIÄ

1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Sopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Teknologia- teollisuus ry:n jäsenyrityksissä työskenteleviin sähköalan työnte- kijöihin, jotka ovat pätevöityneet tekemään itsenäisesti sähköalan työtä ja jotka pääasiallisesti suorittavat tuotantolaitoksen omassa tuotannossa tarvittavien koneiden ja laitteiden kunnossapitoon liittyvää sähköhuolto- tai sähkökorjaustyötä.

Työehtosopimuksen soveltamispiiriin luetaan vastaavasti kuulu- viksi myös itsenäisesti sähköalan työtä tekemään pätevöityneet työntekijät, jotka toimivat sellaisessa yrityksessä tai yrityksen eril- lisessä osassa, jonka varsinaisena toimialana on

a) asennus- tai huolto- ja kunnossapitotoiminta edellyttäen, että työntekijän työt ovat pääasiallisesti erittäin vaativia sähkölait- teiden käyttöönottotöitä tai muuta näihin verrattavaa sähkö- laitteiden asennusta taikka

b) teollisuuden kunnossapitopalvelu edellyttäen, että työntekijän työt ovat pääasiallisesti tuotantokäyttöön tarkoitettujen ko- neiden ja laitteiden kunnossapitoon liittyvää sähköhuolto- tai sähkökorjaustyötä. Ehtona työehtosopimuksen soveltamiselle

on myös se, että xxxxxxxx a ja b mainitut sähköalan työt on organisoitu omaksi toiminnokseen.

Tämän sopimuksen soveltamisen edellytyksenä on kaikissa ti- lanteissa lisäksi, että työpaikalla säännöllisesti työskentelee vä- hintään 5 edellä mainittujen arviointiperusteiden mukaista sähkö- alan työntekijää.

Tätä sopimusta ei kuitenkaan sovelleta Teknologiateollisuus ry:n jäsenyhdistyksen Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto – MTHL:n Työnantajat ry:n rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenyri- tysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin eikä myös- kään Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisen malmikaivosten työehtosopimuksen soveltamisalalla.

Siirtymäaika

Jos tämän sopimusmääräyksen noudattaminen merkitsee muu- tosta yrityksessä tai sen osassa sovellettaviin työehtosopimuk- siin, muutos astuu voimaan 1.1.2015, elleivät eri osapuolet työ- paikalla toisin sovi.

Tulkintaohjeet

Tämän sopimusmääräyksen tulkinnasta liitot ovat laatineet erilli- sen ohjeistuksen.

2 SOPIMUKSEN SITOVUUS JA NOUDATTAMISVELVOLLISUUS

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai so- pimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jä- seniä.

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset noudattamaan tätä sopi- musta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja nii- hin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

3 TYÖRAUHAVELVOITE

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan sii- tä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

4 ENNAKKOILMOITUS TYÖTAISTELUISTA

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä il- moitetaan valtakunnansovittelijalle sekä työnantaja- tai työnte- kijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää ai- kaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

5 PERUSOIKEUDET

Työnantajien ja työntekijöiden perusoikeuksiin kuuluva yhdisty- misvapaus on loukkaamaton. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään.

6 TYÖNJOHTO-OIKEUS

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

7 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa 1.11.2013 lukien 31.10.2016 saakka ja jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puo- lelta kirjallisesti irtisanottu.

Palkantarkistuksista neuvotteleminen sopimuskauden aikana ja työehtosopimuksen erityiset irtisanomisperusteet

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat työllisyys- ja kasvu- sopimuksen kattavuutta ja hallituksen ilmoittamia työllisyys- ja kasvusopimuksen syntymistä tukevia toimenpiteitä 25.10.2013. Mikäli sopimuksen kattavuuden tai hallituksen toimenpiteiden ei

katsota olevan riittäviä eivätkä keskusjärjestöt sen vuoksi sitoudu työllisyys- ja kasvusopimuksen 3-5 -kohtien mukaisiin ratkaisui- hin, arvioivat liitot sen vaikutuksia työehtosopimuksen sisältöön ja sopimuskauteen.

Arvioinnin perusteella liitot voivat neuvotella sopimuskauden 2. ja

3. vuoden palkantarkistuksista tai niissä noudatettavasta neuvot- telumenettelystä 31.3.2014 mennessä. Mikäli neuvotteluissa ei asiasta voida sopia, voi kumpikin liitto irtisanoa työehtosopimuk- sen päättymään 31.10.2014. Työehtosopimuksen irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti 15.4.2014 mennessä toiselle sopijaosapuolelle sekä tiedoksi valtakunnansovittelijalle.

Neuvottelut 3. vuoden palkantarkistuksista

Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan keskusjärjestöt tarkas- televat kesäkuussa 2015 yleistä taloudellista tilannetta, raken- teellisten uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpai- lukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Selvitystyös- sä käytetään tarvittaessa apuna tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarkastelun perusteella työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat kolmatta vuotta koskevan palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta. Palkkarat- kaisu toteutetaan teknologiateollisuuden sopimusalalla sopimus- kauden aiempia vuosia vastaavalla tavalla.

Mikäli edellä mainituissa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015, neuvottelevat liitot kolmatta sopimusvuotta koskevan palkan- tarkistuksen toteutuksesta edellä mainittua selvitystyötä apuna käyttäen ja siten, että ratkaisu yritys- ja toimialakohtaiset erot huomioiden vahvistaa vientisektorin kilpailukykyä, työllisyyttä ja ostovoimaa. Mikäli palkantarkistuksia koskevissa neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, voi kumpikin liitto irtisanoa työehto- sopimuksen päättymään 31.10.2015. Työehtosopimuksen irtisa- nomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava 30.6.2015 mennessä toiselle sopijaosapuolelle sekä tiedoksi valtakunnan- sovittelijalle.

II PALKKAUS

Tarkista voimassa olevat palkkataulukot liittojen kotisivuilta www. xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxx.xx. Palkankorotusajan- kohdista ja -määräyksistä katso Allekirjoituspöytäkirja.

Palkkausta koskevat määräykset perustuvat samapalkkaisuus- periaatteen toteuttamiseen. Tässä periaatteessa on kaksi osaa:

- työnvaativuuden periaate eli vaativammasta työstä enemmän palkkaa kuin vähemmän vaativasta työstä ja

- pätevyyden periaate eli paremmasta pätevyydestä enemmän palkkaa kuin vähäisemmästä pätevyydestä.

Samapalkkaisuusperiaatteen toteuttamiseksi työntekijän perus- palkassa (pp) on kaksi osuutta, joista työkohtaisen palkanosuu- den (tko) määrää hänen tekemiensä töiden vaativuus ja henkilö- kohtaisen palkanosuuden (hko) hänen pätevyytensä.

8 TYÖNVAATIVUUS JA TYÖKOHTAINEN PALKANOSUUS

8.1 Työnvaativuus

Työnvaativuuden määrityksen tarkoituksena on selvittää työpai- kalla tehtävien töiden ja työtehtävien keskinäiset vaativuudet. Määritetyn työnvaativuuden tulee vastata työn todellista vaati- vuutta. Työn ja työolosuhteiden muuttuessa määritetään työn- vaativuus uudelleen.

Työntekijöiden edustajilla on oikeus osallistua työnvaativuuden määritykseen. Työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävä sel- vitys työnvaativuuden määritystavasta ja määrityksessä nouda- tettavista periaatteista.

8.1.1 Työnvaativuuden määritystavat

Työpaikalla käytetään vain yhtä määritystapaa. Työnvaativuuden määritystavat ovat:

1. Töiden vaativuusryhmittely (TVR)

2. Karkearyhmittely (KR)

3. Muu työnvaativuuden määritystapa

Karkearyhmittelyn tai muun työnvaativuuden määritystavan käyt- tämisestä sovitaan paikallisesti. Paikallinen sopimus voidaan pe- rustellusta syystä irtisanoa kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

8.1.2 Töiden vaativuusryhmittely (TVR)

Töiden vaativuusryhmittelyssä työnvaativuus määritetään seu- raavien vaativuustekijöiden perusteella:

Työn vaatima oppimisaika

Oppimisajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka kuluessa työn vaatima suoritusvarmuus, normaali suoritustaso ja työnku- lun edellyttämä harkinta keskimäärin saavutetaan. Oppi- misaika määritetään työkohtaisesti selvittämällä, mikä on tarpeellisen koulutuksen ja käytännön kokemuksen vaati- ma aika.

Mikäli sähkötyö tehdään kauppa- ja teollisuusministeriön sähköalan töistä antaman päätöksen (5.7.1996/516) mu- kaan itsenäisesti tai siihen kuuluu kyseisen päätöksen mukaisesti toisten työntekijöiden työn valvonta, käytetään tämän työn oppimisaikaa määritettäessä ohjeena edellä mainittua päätöstä.

Työn edellyttämä vastuu

Työn edellyttämällä vastuulla tarkoitetaan sitä vastuuta, joka työntekijälle aiheutuu työn itsenäisyydestä, turvallisuudesta, tuotteesta tai suoritteesta ja työvälineistä.

Työolosuhteet

Työolosuhteilla tarkoitetaan niitä työssä esiintyviä haittate- kijöitä, jotka aiheutuvat kuormituksesta; työn raskaudesta, yksitoikkoisuudesta, sidonnaisuudesta ja olosuhteista; me- lusta, lämpötilasta, likaisuudesta ja ilman epäpuhtauksista.

Vaativuustekijöiden porrastus ja pisteytys tehdään palkkaraken- teen koulutusaineistossa esitetyllä tavalla.

Työnvaativuustyöryhmä

Ohjetöiden vaativuudet määrittelee työpaikan olosuhteet ja työt tunteva työryhmä. Työryhmän jäsenet saavat tehtäväänsä liitto- jen sopiman koulutuksen. Työryhmä toimii työnvaativuuteen liitty- vien ylläpito- ja seurantakysymyksien asiantuntijaryhmänä. Ryh- mä kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Tämän työehtosopimuksen tarkoittamien työntekijöiden edustaja kutsutaan mukaan paikallisen työnvaativuusryhmän työskente- lyyn silloin, kun se käsittelee sähköalan töiden vaativuuksia ja palkkoihin liittyviä kysymyksiä.

Tämän lisäksi sähkötyöntekijöiden edustajalla on oikeus saada jatkuvasti yksityiskohtaista selvitystä työpaikan kaikkien töiden vaativuuksien määrityksistä.

Muiden töiden vaativuuden määrittelee työnantaja vertailemalla niitä ohjetöihin.

Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat

Käytettäessä yhdeksää työnvaativuusryhmää työkohtaiset pal- kat ovat 1.3.2014 alkaen seuraavat:

Työn- vaativuus- ryhmä	Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti	Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi	Palkka- ryhmä
1	869	1515	C
2	912	1591	C
3	958	1670	C
4	1006	1754	B
5	1056	1841	B
6	1109	1934	B
7	1165	2030	A
8	1223	2132	A
9	1284	2238	A

Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.

Käytettäessä yhdeksää työnvaativuusryhmää työkohtaiset pal- kat ovat 1.3.2015 alkaen seuraavat:

Työn- vaativuus- ryhmä	Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti	Työkohtainen kuu- kausipalkka euroa/ kuukausi	Palkka- ryhmä
1	876	1527	C
2	920	1603	C
3	966	1684	C
4	1014	1768	B
5	1065	1856	B
6	1118	1949	B
7	1174	2046	A
8	1233	2149	A
9	1294	2256	A

Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.

Työnvaativuusryhmien lukumäärä on yhdeksän, ellei paikallisesti toisin sovita. Tällöin työkohtaisten palkkojen alarajana käytetään työnvaativuusryhmä 1 työkohtaista palkkaa ja ylärajana työnvaa- tivuusryhmä 9 työkohtaista palkkaa.

8.1.3 Karkearyhmittely (KR)

Karkearyhmittelyn käyttämisestä on sovittava työnantajan ja työntekijöiden välillä.

Vaativuusryhmät

Töille määritetään vaativuusryhmät seuraavien määritelmien pe- rusteella:

I Työt, jotka edellyttävät lyhyehköä käytännön kokemusta, normaalia vastuuta ja jotka tehdään tavanmukaisissa työti- loissa.

II Työt, jotka edellyttävät normaalia ammattitaitoa ja melkoista vastuuta työn sujumisesta, sekä vaikeissa olosuhteissa teh- tävät lyhyehköä kokemusta edellyttävät työt.

III Työt, jotka edellyttävät monipuolista ja hyvää ammattitaitoa ja suurta vastuuta työn sujumisesta. Hyvää ammattitaitoa ja melkoista vastuuta edellyttävät työt vaikeahkoissa työolo- suhteissa. Tähän ryhmään kuuluvat myös vaikeissa olosuh- teissa tehtävät normaalia ammattitaitoa ja melkoista vastuu- ta edellyttävät työt.

Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat

Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmittäin 1.3.2014 alka- en seuraavat:

Työn- vaativuus- ryhmä	Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti	Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi	Palkka- ryhmä
I	869	1515	C
II	1006	1754	B
III	1165	2030	A

Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.

Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmittäin 1.3.2015 alka- en seuraavat:

Työn- vaativuus- ryhmä	Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti	Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi	Palkka- ryhmä
I	876	1527	C
II	1014	1768	B
III	1174	2046	A

Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.

Paikallisesti sovittava työkohtainen palkka

Paikallisesti voidaan sopia korkeammista työkohtaisista palkois- ta kuitenkin niin, että työnvaativuusryhmä I työkohtaisen palkan tulee olla pienempi kuin työehtosopimuksessa sovittu työnvaati- vuusryhmä II työkohtainen palkka ja että työnvaativuusryhmä III työkohtainen palkka on korkeintaan TVR:n työnvaativuusryhmä 9 suuruinen.

8.1.4 Muu paikallisesti sovittu työnvaativuuden määrittämistapa

Työnvaativuusryhmät

Työpaikan työt sijoitetaan paikallisesti sovitun työnvaativuuden määrittämistavan mukaisesti vaativuusryhmiin, joita on vähin- tään viisi.

Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat

Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmissä 1.3.2014 alkaen seuraavat:

	Tuntipalkat senttiä/tunti	Kuukausipalkat euroa/kuukausi
alaraja	869	1515
yläraja	1284	2238

Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.

Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmissä 1.3.2015 alkaen seuraavat:

	Tuntipalkat senttiä/tunti	Kuukausipalkat euroa/kuukausi
alaraja	876	1527
yläraja	1294	2256

Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.

8.2 Työkohtainen palkanosuus

Työntekijän työkohtainen palkanosuus ja palkkaryhmä määrite- tään hänen säännönmukaisesti tekemiensä töiden perusteella.

Työkohtaisen palkanosuuden suuruus määräytyy sen työnvaa- tivuusryhmän työkohtaisen palkan perusteella, johon kuuluvia töitä työntekijä tekee selvästi eniten.

9 PÄTEVYYS JA HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSUUS

9.1 Pätevyys

Henkilökohtainen palkanosuus määritetään työn kannalta merki- tyksellisten pätevyystekijöiden perusteella.

Pätevyystekijät ovat ammatinhallinta, monitaitoisuus, työtulos ja huolellisuus. Tekijöistä vähintään kaksi valitaan työnantajan laa- timaan paikalliseen mittausjärjestelmään.

Järjestelmän sisältö käsitellään työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken. Jokaiselle työntekijälle selvitetään periaat- teet, joiden mukaan henkilökohtaiset palkanosuudet porrastuvat.

9.2 Henkilökohtainen palkanosuus

9.2.1 Työntekijän henkilökohtaisen palkanosuuden määrittely

Esimies arvioi työntekijän pätevyyden paikallisen mittausjärjes- telmän mukaisesti. Työntekijän henkilökohtaisen palkanosuuden tulee vastata hänen pätevyyttään. Työntekijälle selvitetään hen- kilökohtaisen palkanosuuden määräytymisperusteet.

Uuden työntekijän henkilökohtainen palkanosuus määritellään viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Ennen henkilökohtaisen palkanosuuden määritystä työntekijän peruspalkkana käytetään työkohtaista palkanosuutta.

9.2.2 Henkilökohtaisen palkanosuuden suuruus

Henkilökohtainen palkanosuus on suuruudeltaan vähintään 3 % ja enintään 25 % työntekijän työkohtaisesta palkanosuudesta. Henkilökohtaisten palkanosuuksien määrityksessä on käytettävä porrastusryhmittäin koko sovellutusaluetta.

Työpaikkakohtaisesti työntekijöille määriteltyjen henkilökohtais- ten palkanosuuksien prosenttilukujen keskiarvo porrastusryhmit- täin on 11 – 17 prosentin välillä. Keskiarvon toteutuminen tode- taan kaikkia työntekijöitä koskevien määritysten yhteydessä.

9.2.3 Porrastusryhmät

Vähintään 50 työntekijän työpaikoilla porrastusryhminä käyte- tään palkkaryhmiä. Alle 20 työntekijän palkkaryhmät yhdistetään viereisen palkkaryhmän kanssa yhteiseksi porrastusryhmäksi.

Alle 50 työntekijän työpaikoilla kaikki työntekijät kuuluvat samaan porrastusryhmään.

10 ALLE 18-VUOTIAAT TYÖNTEKIJÄT, OPISKELIJAT, HARJOITTELIJAT JA TYÖRAJOITTEISET

10.1 Alle 18-vuotiaat työntekijät, opiskelijat ja harjoittelijat

Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden palkat porrastetaan syntymä- vuoden perusteella. Työntekovuoden aikana 15 vuotta täyttävälle työntekijälle maksetaan portaan 1 mukaista palkkaa.

Opiskelijoiden ja alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tunti- ja kuu- kausipalkat ovat 1.3.2014 alkaen seuraavat:

	senttiä/tunti	euroa/kuukausi
Porras 1	751	1309
Porras 2	788	1374
Porras 3	828	1443
Porras 4	869	1515

Työpaikkakohtaisesti tunti- ja kuukausipalkat otetaan käyttöön palkankorotuksen ajankohdasta lukien.

Opiskelijoiden ja alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tunti- ja kuu- kausipalkat ovat 1.3.2015 alkaen seuraavat:

	senttiä/tunti	euroa/kuukausi
Porras 1	757	1319
Porras 2	795	1385
Porras 3	834	1454
Porras 4	876	1527

Työpaikkakohtaisesti tunti- ja kuukausipalkat otetaan käyttöön palkankorotuksen ajankohdasta lukien.

Opiskelijoille maksetaan osaamisen, kokemuksen ja pätevyyden perusteella vähintään portaan 2 mukaista tunti- tai kuukausipalk- kaa. Opiskelijoilla tarkoitetaan ammatillisesta koulutuksesta an- netussa laissa tarkoitettuja oppisopimusopiskelijoita ja työsuh- teessa olevia alan ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita.

Kohdassa 8.1 mainituista työkohtaisista palkoista voidaan poike- ta sellaisten työsuhteessa olevien harjoittelijoiden suhteen, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa kokemusta. 18 vuotta täyttä- neiden harjoittelijoiden aikapalkan on kuitenkin oltava vähintään alimman työnvaativuusryhmän suuruinen.

Suorituspalkkatyössä noudatetaan käytössä olevia yksikköhinto- ja, mikäli toisin ei sovita.

Työntekijälle, joka on työsuhteessa oppisopimusta solmittaessa, maksetaan opiskelijapalkkana hänen peruspalkkaansa, ellei pai- kallisesti sovita sitä korkeammasta palkasta.

10.2 Työrajoitteiset

Kohdassa 8.1 mainituista palkoista voidaan poiketa sellaisten työntekijöiden suhteen, joiden työkyky kyseisessä työssä sairau- den tai muun syyn takia on pysyvästi alentunut.

11 TYÖNTEKIJÄN PALKKA

11.1 Työntekijän peruspalkka

Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä työntekijän työkoh- taiseen palkanosuuteen henkilökohtainen palkanosuus.

11.2 Käytettävät palkkaustavat

Käytettävät palkkaustavat ovat:

1 Liittojen yhteisesti laatimat ja sopimat palkkaustavat:

1.1 Aikapalkka

1.2 Suorituspalkka

Palkkiopalkka
a) kiinteä osuus	85 %
muuttuva osuus	15 %
b) kiinteä osuus	70 %
muuttuva osuus	30 %
c) kiinteä osuus
suurempi kuin	90 %
Osaurakka a) kiinteä osuus	75 %
muuttuva osuus	25 %
b) kiinteä osuus	50 %
muuttuva osuus	50 %

Suora urakka

2 Paikallisesti työnantajan ja työntekijäpuolen välillä sovitut ja kirjatut palkkaustavat

3 Työkohtaisesti työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai asianomaisten työntekijöiden välillä sovittu palkkaustapa. Tämä palkkaustapa tulee saattaa luottamusmiehelle tiedoksi.

Riippumatta työhön käytettävästä palkkaustavasta työntekijälle määritetään aikapalkka.

Palkkiopalkan ja osaurakan kiinteä osuus voi olla joko työkohtai- nen tai työ- ja henkilökohtainen. Kiinteän osuuden pätevyysosa porrastetaan tuotannon sujumisen kannalta keskeisten tekijöiden perusteella.

11.2.1 Aikapalkka

Aikapalkkatyöstä maksetaan työntekijälle henkilökohtainen aika- palkka (senttiä/tunti tai euroa/kk), joka on vähintään peruspalkan suuruinen.

Aikapalkka muodostuu peruspalkasta ja mahdollisesta aikapalk- kaosuudesta. Aikapalkkaosuuden tulee tukea peruspalkan mää- rityksessä noudatettavia periaatteita. Osuus voidaan porrastaa esimerkiksi henkilökohtaisen palkanosuuden periaatteiden mu- kaisesti.

Työntekijälle vahvistettua henkilökohtaista aikapalkkaa ei hänen peruspalkkansa muuttuessa muuteta aiempaa pienemmäksi il- man työsopimuslaissa tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

11.2.2 Suorituspalkka

Suorituspalkkatyön hinnoittelu perustuu tehtävän työn työkohtai- seen palkkaan ja suoritusnormiin.

Hinnoittelusääntö ja palkkatakuu

Palkkiopalkkatöissä tulee normaalia palkkiotyötulosta vastaavan hinnoittelupalkan olla 15 % työn työkohtaista palkkaa korkeampi.

Urakkatyö on hinnoiteltava niin, että palkka normaalilla urakka- työvauhdilla työskenneltäessä on 20 % työn työkohtaista palkkaa korkeampi. Sama koskee palkkiopalkkatöitä, joissa työntekijän normaalia urakkatyövauhtia vastaava työmäärä voidaan määri- tellä esimerkiksi työnmittauksen avulla.

Suorituspalkkatyöstä maksetaan työntekijälle vähintään perus- palkka.

Työntekijälle annettavat tiedot

Työntekijällä on ennen suorituspalkkatyön aloittamista ja yksik- köhinnasta sopimista oikeus saada tiedot työn palkkaperusteista ja palkan muodostumisesta.

Työntekijälle tai työntekijäryhmälle annettavasta kirjallisesta työ- määräimestä tulee ilmetä sekä suorituspalkkatyön määrä että yksikköhinta.

Yksikköhinnasta sopiminen

Työnantaja sopii suorituspalkkatyön yksikköhinnan ennen työn alkamista sen työntekijän tai niiden työntekijöiden kanssa, joille suorituspalkkatyö tarjotaan.

Jos tehtävän työn yksikköhinnasta ei päästä sopimukseen, nou- datetaan työehtosopimuksen mukaista hinnoittelua.

Yksikköhinnan pysyvyys

Hinnoitteluun vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina pidetään yksikköhinta ennallaan. Yksikköhinnan ja sen perustee- na mahdollisesti olevan työn aika-arvon eli työarvon tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

Suorituspalkkatyön keskeytyminen

Työntekijälle maksetaan suorituspalkkatyön keskeytymisen ajal- ta hänen henkilökohtaista aikapalkkaansa, ellei keskeytyksen ai- heuttanutta työtä voida järjestää suorituspalkalla.

Jos työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu keskeyttämään aloittamansa sovitun suoran urakan muun työn takia ilman en- nakkotietoa eikä keskeytyksen aiheuttanutta työtä voida järjes- tää suorituspalkalla, maksetaan työntekijälle tästä työstä hänen keskituntiansionsa mukainen palkka, kuitenkin enintään kuudelta työpäivältä.

11.3 Aika- ja suorituspalkkojen kehityksen vertailu

Työpaikoilla, joilla on käytössä sekä aika- että suorituspalkko- ja, aikapalkkaisten ja suorituspalkkaisten työntekijöiden palkko- jen kehitys todetaan vuosittain työpaikan pääluottamusmiehen kanssa käytävissä keskusteluissa. Mikäli palkkojen kehityksissä havaitaan merkittäviä eroja, erojen syyt selvitetään ja tehdään mahdollisia korjauksia.

12 TYÖNTUTKIMUKSET

Menetelmien kehittämisen ja työnmittauksen tavoitteena on pa- rantaa yrityksen tuottavuutta, kilpailukykyä ja työsuhteiden jatku- vuutta. Kehittämistoiminnan yhteydessä tulee toimia myös mie-

lekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön parantamiseksi.

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee voida osallistua työ- organisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Työpaikoilla järjestettävien työn- ja aikatutkimusten tarkoituksena on työn tuloksen ja sen kautta työntekijöiden ansioiden kehittymi- nen. Niiden johdosta ehkä toteutettavat muutokset töiden järjes- telyssä eivät saa haitallisesti vaikuttaa työntekijöiden normaalei- hin palkkatuloihin.

Työnantajan käyttäessä työntutkimuksia työntekijöiden edusta- jille tulee antaa riittävä selvitys ja koulutus työntutkimustavoista sekä siitä, miten tutkimusten tuloksia mahdollisesti sovelletaan työntekijöiden palkkaukseen.

Työnmittauksesta ja sen tarkoituksesta ilmoitetaan asianomai- selle työntekijälle ennen tutkimuksen aloittamista.

Jos työntutkimuksen perusteella määritetystä yksikköhinnasta on syntynyt erimielisyyttä ja työstä suoritetaan tämän vuoksi tarkis- tustutkimus, selvitetään luottamusmiehelle hänen niin halutes- saan tutkimuksen suoritustapa ja tulokset.

13 AIKA- JA SUORITUSPALKKOJA TÄYDENTÄVÄT TULOSPALKKIOT

13.1 Tulospalkkiojärjestelmän laatiminen ja käyttöönotto

Työnantaja voi täydentää aika- ja suorituspalkkoja tulospalkki- olla, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet, ku- ten tuottavuuden parantaminen ja kehitystavoitteiden saavutta- minen. Tulospalkkion käyttöönotosta sovitaan paikallisesti ja se kirjataan.

Ennen tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottoa työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävä selvitys sen sisällöstä, tarkoituksesta ja tavoitteista sekä maksuperusteista.

13.2 Tulospalkkion käsittely palkkahallinnossa

Työntekijälle maksettu tulospalkkiolisä otetaan huomioon lasket- taessa vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta, mikäli tulospalkkioli- sän laskentaperuste ei näitä sisällä.

Tulospalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankorotus- määräyksiä.

14 ERILLISET LISÄT JA PALKKIOT

14.1 Tilapäinen poikkeama työolosuhteissa

Työolosuhteet otetaan huomioon työnvaativuutta määriteltäessä.

Jos työolosuhteissa esiintyy selvästi havaittavaa tilapäistä poik- keamaa, jota ei ole otettu huomioon työnvaativuutta määriteltä- essä, maksetaan haitan suuruuden perusteella määriteltyä eril- listä lisää.

Lisä on enintään 57 senttiä tunnissa sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen.

Lisä maksetaan niiltä tunneilta, jolloin tilapäistä poikkeamaa työ- olosuhteissa esiintyy.

14.2 Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus

Jos työolosuhteissa esiintyy sellaista poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta, jota ei voida ottaa huomioon työnvaativuutta määri- teltäessä, maksetaan työntekijälle haitan suuruuteen perustuvaa erillistä lisää.

Lisä on vähintään 43 senttiä tunnissa sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen.

Lisä maksetaan niiltä tunneilta, jolloin poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta esiintyy. Tämän kohdan tarkoittama työtilanteita voi- vat olla esimerkiksi seuraavat:

- työ suurjännitekennoissa, jos viereiset kennot ovat jännitteel- liset,

- työskentely sähkövaaran alaisena, varmuusmääräysten edel- lyttämät suojatoimenpiteet, kun on kyseessä suurjännite,

- puhdistus-, kunnostus-, tarkastus-, maalaus-, korjaus- ja laa- jennus- yms. työ, jota suoritettaessa työntekijä joutuu suurjän- nitekytkentälaitoksessa, suurjännitejohtopylväässä tai muus- sa vastaavassa paikassa olemaan jännitteellisten johtavien osien esteettömässä ulottumassa. Tällä tarkoitetaan sitä, että työntekijä voi horjahtaessaan, pystyyn noustessaan, kättänsä ojentaessaan tai työtarvikkeen välityksellä joutua kosketuksiin jännitteellisten johtavien osien kanssa,

- työskentely sellaisen suurjännitejohdon johtimille, jossa johto itsessään on jännitteetön, mutta sen läheisyydessä olevista jännitteellisistä johdoista voi indusoitua hengenvaarallisia jän- nitteitä,

- avokeskuksissa ja niihin verrattavissa sekä koteloiduissa kes- kuksissa suoritettava korjaus- ja asennustyö, jos viereiset osat ovat jännitteelliset eikä riittäviin suoja- tai varotoimenpiteisiin ole voitu ryhtyä,

- hissikuiluissa korin ulkopuolella suoritettava huolto- ja kor- jaustyö jännitteen ollessa kytkettynä.

14.3 Vuorotyölisät

Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta vuorotyölisää seuraavasti sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen:

iltavuoro	(esim. klo 14 - 22)	115 senttiä/tunti
yövuoro	(esim. klo 22 - 06)	211 senttiä/tunti

Vuorotyölisä voidaan vuoroja kohti jakaa toisinkin, mutta vuoro- kautta kohti maksettavan lisän on yhteensä vastattava yllä mai- nittuja määriä.

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kaksi- tai yksivuorotyössä työskentelevälle työntekijälle maksetaan hä- nen kultakin lauantaityövuorokauden aikana tekemältään sään- nöllisen työajan tunnilta erillinen lauantailisä, jonka suuruus on

211 senttiä/tunti sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamis- päivä 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen.

14.4 Ilta- ja yötyölisät

Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, maksetaan:

- klo 18-23 välisenä aikana tehdystä työstä iltavuoron lisää vas- taava korvaus

- klo 23-06 välisenä aikana tehdystä työstä yövuoron lisää vas- taava korvaus

14.5 Palvelusvuosilisä

Työntekijälle maksetaan joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan yrityksen normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä erillisenä lisänä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työ- suhteensa on marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt.

Palvelusvuosilisän maksamisen ajankohdasta voidaan paikalli- sesti sopia toisin. Sopimuksen tulee koskea kaikkia palvelusvuo- silisään oikeutettuja työntekijöitä.

14.5.1 Perusteen toteaminen

Se, kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perus- teen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle maksetaan, todetaan vuosittain 30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraa- vaan tarkastusajankohtaan asti. Työsuhteen kestoa ja yhdenjak- soisuutta määriteltäessä noudatetaan vuosilomalain soveltamis- käytäntöä.

14.5.2 Palvelusvuosilisän määrä

Lisä määräytyy seuraavasti:

Työsuhteen kesto Lisän laskentakaava 10 mutta ei 15 vuotta 2 x Lkk x KTA

15 mutta ei 20 vuotta 4 x Lkk x KTA 20 mutta ei 25 vuotta 6 x Lkk x KTA 25 vuotta tai enemmän 8 x Lkk x KTA

Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeutta- vien kuukausien lukumäärä

KTA on tuntipalkkaisella työntekijällä työehtosopimuksen koh- dassa 15.2 tarkoitettu kolmannen neljänneksen keskitun- tiansio.

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksamisessa tarvittava tunti- palkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalkkana ole- va kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.

Osa-aikatyötä tekevän työntekijän palvelusvuosilisän suuruus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien luku- määrän ja luvun 40 osamäärällä edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä.

Jos työntekijä on siirtynyt kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön tai osa- aikatyötä tehnyt työntekijä kokoaikatyöhön edellisen perusteen toteamishetken (30.11.) jälkeen, suhteutetaan edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä siten, että sen katso- taan jakautuvan kahteentoista osaan ja niiltä täysiltä kuukausil- ta, joina työntekijä on ollut sanottuna ajanjaksona osa-aikainen, kerrotaan tätä vastaava suhteellinen osuus palvelusvuosilisästä osa-aikatyön työviikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

14.5.3 Palvelusvuosilisän vaihtaminen vapaaseen

Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä voivat vuosittain so- pia, että työntekijän ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan vapaaseen. Vapaa voidaan pitää palve- lusvuosilisän tarkastusajankohdan jälkeen. Työnantaja ja työn- tekijä sopivat vapaan ajankohdasta tai menettelytavasta, jota vapaan pitämisessä noudatetaan. Sopimus on tehtävä kirjalli- sesti. Sähköalan pääluottamusmiehelle annetaan selvitys vaih- tokäytännöistä.

Vapaan ajalta maksetaan työntekijälle keskituntiansiota vastaava korvaus.

14.5.4 Työsuhteen päättyminen

Jos lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, maksetaan työntekijälle loppu- tilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä maksettiin.

14.6 Ammattitutkintopalkkiot

Työntekijälle, joka hyväksyttävästi suorittaa yhdessä sovitun tä- män sopimusalan ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon, maksetaan tutkinnon suorittamista seuraavan palkanmaksun yh- teydessä ammattitutkintopalkkio, jonka suuruus on:

- ammattitutkinto 200 euroa

- erikoisammattitutkinto 300 euroa.

15 TUNTIPALKKAISEN TYÖNTEKIJÄN KESKITUNTIANSIO

15.1 Keskituntiansion käyttö ja laskeminen

Keskituntiansiota käytetään palkan ja korvausten maksamisen laskentaperusteena työehtosopimuksessa erikseen mainituissa tapauksissa.

Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänelle kunkin vuosineljänneksen aikana tehdyltä työajalta aika- ja suorituspalk- kojen mukaan kertynyt ansio mahdollisine erillisine lisineen jae- taan tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

Tehdyn työajan lisistä ei oteta huomioon

• ylityölisiä

• sunnuntaityölisiä

• työajan tasaamislisiä

• lauantailisiä

• tulospalkkiolisiä.

Myöskään muun kuin tehdyn työajan lisiä, kuten palvelusvuosili- sää ja voittopalkkioita, ei huomioida keskituntiansion laskennas- sa.

Jos työntekijä on ollut laskentaneljänneksen aikana työssä vä- hemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljän- nekseltä lasketa.

Pitkäaikaisesta, eri vuosineljänneksille jakautuneesta suoritus- palkasta saatu kokonaisansio voidaan keskituntiansiota lasketta- essa jakaa tehtyjen työtuntien osoittamassa suhteessa kyseisten vuosineljännesten kesken, mikäli suorituspalkkaan käytettyjen työtuntien lukumäärä tällöin on tiedossa.

15.2 Keskituntiansion käyttöajankohdat

Edellisten kohtien mukaan laskettujen eri vuosineljännesten kes- kituntiansioita käytetään seuraavasti:

- helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuo- sineljänneksen keskituntiansiota,

- touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljännek- sen keskituntiansiota,

- elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskituntiansiota sekä

- marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota.

Tässä kohdassa mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausittain.

Jos tilikausi osuu kahdelle eri kuukaudelle tai vuosineljänneksel- le, luetaan se siihen kuukauteen tai vuosineljännekseen, johon suurin osa tilikauden säännöllisistä työtunneista kohdistuu.

15.3 Uusi työntekijä ja eräät muut erityistilanteet

Uudelle työntekijälle maksetaan kohtaan 15.1 perustuva palkka tai korvaus enintään neljän kuukauden ajan hänen henkilökohtai- sen aikapalkkansa mukaan.

Jos keskituntiansio on peruspalkkaa pienempi, maksetaan palk- ka tai korvaus kuitenkin peruspalkan mukaan.

Työntekijälle, jolle kohdan 15.1 mukaan ei keskituntiansiota ole laskettu esimerkiksi sairauden tai suoritetun asevelvollisuuden takia, maksetaan palkka tai korvaus vastaavasti viimeksi laske- tun keskituntiansion mukaan tai henkilökohtaisen aikapalkan mu- kaan, jos tämä on korkeampi.

16 PALKANMÄÄRITYSJAKSO JA SEN MUUTTAMINEN

Palkanmääritysjaksolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jota kohti palkka on määritetty. Perusmääritysjakson pituus on tunti. Muun määri- tysjakson käyttöönotosta sovitaan työnantajan ja työpaikan pää- luottamusmiehen välillä ja se kirjataan.

Silloin kun määritysjakson pituus muuttuu, työntekijän peruspal- kan rakenne säilyy entisellään. Jakson pituuden muutos ei saa haitallisesti vaikuttaa työntekijän normaaleihin palkkatuloihin.

Ennen määritysjakson muuttamista työnantajan tulee antaa työn- tekijöille selvitys muutoksen tavoitteista, sisällöstä ja käytännön menettelytavoista.

Muun kuin perusmääritysjakson käyttöä koskeva sopimus voi- daan perustellusta syystä irtisanoa. Irtisanomisaika on vähintään kuusi kuukautta.

17 KUUKAUSIPALKKAA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

17.1 Ansionmenetyksen korvaaminen

Työehtosopimuksen mukaan korvattava säännöllisen työajan ansionmenetys maksetaan henkilökohtaisena aikapalkkana ole- vaan kuukausipalkkaan perustuen.

17.2 Eräiden korvausten kuukausipalkkajakaja

Seuraavien korvausten maksamisessa tarvittava tuntipalkka las- ketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalkkana oleva kuukau- sipalkka jaetaan luvulla 169:

• viikkovapaakorvaus

• hälytysraha

• matka-ajan korvaus säännöllisen työajan ulkopuolella

• ammatillinen koulutus

• varallaoloajan korvaus

• kutsuntapäivän korvaus.

17.3 Osa-ajan palkka

Jos työntekijällä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko palkan- maksukaudelta esimerkiksi palkattoman poissaolon vuoksi, las- ketaan hänelle osa-ajan palkka.

Osa-ajan palkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aika- palkkana tai suorituspalkan kiinteänä osana oleva kuukausipalk- ka jaetaan palkanmaksukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten työtuntien määrällä ja saatu tuntipalkka kerrotaan niiden tuntien lukumäärällä, joilta työntekijällä on oikeus saada palkkaa. Suorituspalkan muuttuva osuus maksetaan tehdyn työn mukaan.

17.4 Osa-aikatyö

Osa-aikatyössä, jossa työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia viikos- sa, työkohtaiset kuukausipalkat lasketaan siten, että kerrotaan osa-aikatyötä tekevän työntekijän säännöllisten tuntien lukumää- rän ja luvun 40 osamäärällä kohdassa 8.1 mainitut työkohtaiset kuukausipalkat.

Osa-aikaisella työntekijällä käytetään vakiotuntijakajan 169 ase- mesta jakajana keskimääräistä sovittua työaikaa kuukaudessa.

18 PALKAN MAKSAMINEN

Palkanmääritysjakson ollessa viikkoa lyhyempi, palkka on mak- settava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa, ellei ole sovittu pal- kan tai sen osan maksamisesta kerran kuukaudessa. Jos palkka on määritetty viikkoa tai sitä pidempää ajanjaksoa kohti, palkka on maksettava vähintään kerran kuukaudessa.

III TYÖAIKA JA VUOSILOMA

Työaikaa koskevat määräykset sääntelevät säännöllisen työajan pituutta ja sen järjestämistä joko työnantajan työnjohto-oikeuteen perustuen tai paikallisesti sopien. Työajan tarkoituksenmukaisel- la sijoittamisella voidaan parantaa yritysten toimituskykyä, ottaa huomioon työntekijöiden työaikaan liittyvät tarpeet sekä saattaa työn kysyntä ja tarjonta kohtaamaan tehokkaasti.

Työehtosopimuksen määrittämän säännöllisen työajan ylittyessä kyse voi olla joko lain mukaisesta ylityöstä tai TES-ylityöstä. Täl- laisesta työstä maksetaan korotettua palkkaa.

Vuosilomamääräykset käsittelevät vuosilomapalkkaa ja lomara- haa.

Muilta kuin työehtosopimuksessa määritellyiltä osin noudatetaan työaikalain ja vuosilomalain säännöksiä.

19 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

19.1 Säännöllisen työajan pituus

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa.

19.1.1 Keskimääräinen viikkotyöaika päivä- ja kaksivuoro- työssä

Työskenneltäessä normaalisti täysiaikaisesti eli 40-tuntisin työvii- koin, tulee työaika päivä- ja kaksivuorotyössä tasata siten, että se on enintään kalenterivuoden aikana

vuonna 2014 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa

vuonna 2015 keskimäärin 36,4 ”

vuonna 2016 keskimäärin 36,5 ”.

Keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että STK:n ja SAK:n välillä 28.3.1984 ja 15.3.1986 solmittujen sopimusten edellyttä- mät työajan lyhennykset on muutettu kalenterivuotta koskevaksi keskimääräiseksi viikkotyöajaksi. Myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöaikaa. Keskimääräinen viikkotyö- aika voi kalenterivuosittain työntekijäkohtaisesti vaihdella riippu- en siitä, onko työntekijä mahdollisesti kohdan 19.2. mukaisesti siirtänyt tasaamisvapaata seuraavalle vuodelle.

Työajan tasaamisessa keskimääräiseksi noudatetaan 19.2 koh- dan määräyksiä.

19.1.2 Keskimääräinen viikkotyöaika kolmivuorotyössä

Säännöllinen työaika on

• keskeytyvässä kolmivuorotyössä keskimäärin 35,8 tuntia vii- kossa ja

• keskeytymättömässä kolmivuorotyössä keskimäärin 34,9 tuntia viikossa.

Keskimääräiset viikkotyöajat toteutetaan etukäteen laadittavalla työtuntijärjestelmällä. Työajan tulee enintään vuoden, pääsään- töisesti kalenterivuoden, pituisena ajanjaksona tasoittua keski- määrin edellä mainittuihin määriin viikossa.

Arkipyhät ovat työ- tai vapaapäiviä työtuntijärjestelmästä ilme- nevällä tavoin. Arkipyhien sekä juhannus- ja jouluaaton työaikaa tasaava vaikutus on otettu huomioon edellä mainittuja keski- määräisiä viikkotyöaikoja laskettaessa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.

Keskeytyvällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa niin, että työskentely keskeytyy yleensä vii- konvaihteen ajaksi. Yrityksen tuotantotarpeiden vuoksi arkipy- häviikkojen työaika vaihtelee sen mukaisesti, keskeytyvätkö työt arkipyhinä vai eivät.

Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota teh- dään kolmessa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seit- semänä päivänä viikossa.

Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevia määräyksiä sovelle- taan myös maan alla tehtävässä kaivostyössä.

19.2 Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä

A. Keskimääräisen viikkotyöajan toteuttaminen

Keskimääräinen viikkotyöaika toteutuu antamalla työajan tasaa- misvapaata 12,5 päivää kalenterivuodessa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.

Ellei työpaikalla toisin sovita, toteutetaan työajan tasaaminen pi- tämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työ- vuoro kerrallaan.

Työajan tasaaminen voidaan paikallisesti sopien toteuttaa myös lyhentämällä säännöllistä vuorokautista työaikaa taikka eri työ- ajan tasaamisvaihtoehtoja yhdistelemällä.

B. Tasaamisvapaan antaminen

Tasaamisvapaan ajankohta

• ilmenee etukäteen vahvistetusta työtuntijärjestelmästä,

• ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen tai

• sovitaan paikallisesti.

Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työ- kohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä- tai kaksi- vuorotyö.

Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissa olevan työntekijän katsotaan saaneen vapaata, vaikkei hänelle ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua va- paata pitänyt.

C. Tasaamisvapaan siirtäminen

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tasaamisvapaan siirtämi- sestä annettavaksi viimeistään seuraavan vuoden loppuun men- nessä. Sähköalan pääluottamusmiehelle annetaan selvitys ta- saamisvapaiden siirtokäytännöistä.

Siirtää voidaan sellainen tasaamisvapaa, josta tasaamislisää ei ole maksettu. Siirretyn tasaamisvapaan osalta tasaamislisä mak- setaan vapaan pitämisen yhteydessä. Siirrettävän tasaamisva- paan määrästä ja tasaamislisän maksamisajankohdasta voidaan sopia toisin.

D. Tasaamisvapaa ja lomauttaminen

Vajaatyöllisyystilanteissa käytetään ensisijaisesti työajan tasaa- misvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lo- mauttamiseen.

19.3 Työajan tasaamislisät ja niiden maksaminen

Työajan tasaamisesta keskimääräiseen viikkotyöaikaan aiheu- tuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä an- saitsee jokaiselta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaika- muodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on päivä- ja kaksivuorotyössä 6,3 %, keskeytyvässä kolmivuorotyössä 11 % ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 14,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin mää- räytyvästä keskituntiansiosta.

Lisä maksetaan myös

• työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta,

• ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa

• ajalta, jolta työnantaja maksaa palkkaa lapsen sairauden vuoksi

• siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Ansaitut lisät maksetaan päivä- ja kaksivuorotyössä palkanmak- sukausittain, ellei paikallisesti muuta sovita. Kolmivuorotyössä ansaittujen lisien maksamisen ajankohdista sovitaan paikallises- ti.

Kuukausipalkkaisen työntekijän työaika tasataan kuukausipalk- kaa alentamatta.

19.4 Työtuntijärjestelmä

Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä sään- nöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä enintään vuoden pituinen ajanjakso, jonka kuluessa työaika ta- soittuu säännölliseen määräänsä.

Kolmivuorotyössä työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivi- nen. Työajan tasoittumisjakso on enintään vuoden, pääsääntöi- sesti kalenterivuoden, pituinen ajanjakso.

Jos säännöllisen työajan sijoittumisen yksityiskohtainen ilmoit- taminen päivä- ja kaksivuorotyötä koskevassa työtuntijärjestel- mässä koko tasoittumisjaksoksi on tasoittumisjakson pituuden tai työn epäsäännöllisyyden vuoksi erittäin vaikeaa, työtuntijärjestel- mä voidaan tältä osin laatia lyhyemmäksi ajaksi.

Työaika on järjestettävä työtuntijärjestelmää laadittaessa niin, että työaikalain tarkoittama viikoittainen vapaa-aika (viikkovapaa), mikäli mahdollista, sijoitetaan sunnuntain yhteyteen. Käytössä oleva työaikamuoto tai -järjestelmä huomioon ottaen pidetään tavoitteena, että työntekijällä on viikon aikana toinenkin vapaa- päivä. Jos tämä vapaapäivä määrätään kiinteäksi viikonpäiväksi, sen tulee mahdollisuuksien mukaan olla lauantai. Muussa tapa- uksessa vapaapäivä ilmenee työtuntijärjestelmästä.

Arkipyhäviikot ja vapaapäivät

Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan tuntia, lukuun ottamat- ta pääsiäislauantaita sekä juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi.

Uudenvuodenpäivä-, loppiaispäivä-, vapunpäivä-, helatorstai-, it- senäisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeiset lauantait

ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin.

19.4.1 Työtuntijärjestelmän muuttaminen ja muutoksesta ilmoittaminen

Voimassa olevan työtuntijärjestelmän muuttamisen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista neuvotellaan työpaikalla työehto- sopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Pysyvästä muutoksesta voimassa olevaan työtuntijärjestelmään ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle kaksi viikkoa ennen muu- toksen toimeenpanoa. Tilapäisestä muutoksesta ilmoitetaan, mi- käli mahdollista, viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kui- tenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edel- tävänä päivänä. Ilmoitusajoista voidaan sopia toisin paikallisesti.

Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutostarpeen lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtun- tijärjestelmään.

Työtuntijärjestelmän muuttamista koskevat määräykset eivät koske hätätyötä tai siihen rinnastettavaa työtä.

19.5 Työaikamuodon muutokset

Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika ja siitä maksettava erillinen lisä siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.

19.6 Yleisiä määräyksiä työajan järjestämisestä

Ellei työajan järjestämisestä ole sovittu paikallisesti kohdan 19.7 mukaisesti, on työaika järjestettävä seuraavasti:

1. Työvuorokausi

Työvuorokausi alkaa päivätyössä klo 7.00. Työviikko alkaa maanantaina. Sunnuntaityövuorokausi samoin kuin viikkova- paakorvauksen laskemisessa käytettävä vuorokausi määräy- tyvät työvuorokauden mukaan.

2. Päivittäisen työajan sijoitus

Työaika alkaa päivätyössä klo 7.00, ellei työnantaja ole tuo- tannon teknisten syiden sitä perustellusti vaatiessa vahvista- nut muuta työaikaa.

3. Päivittäinen lepoaika

Päivätyössä on tunnin lepoaika, jona aikana työntekijä voi poistua työpaikaltaan.

Kaksivuorotyössä lepoaika on puoli tuntia.

Kolmivuorotyössä varataan tilaisuus ateriointiin työn lomassa tähän tarkoitukseen varatussa paikassa.

Työntekijä voi työpaikalla nauttia työn tekemisen kannalta so- pivimpana aikana kahvia tai virvokkeita.

4. Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen

Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enin- tään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin muuttua.

Sovittaessa työntekijä voi työskennellä jatkuvasti myös sa- massa vuorossa.

5. Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi

Säännöllistä työaikaa keskimääräiseksi järjestettäessä nou- datetaan enintään vuoden, kolmivuorotyössä pääsääntöisesti kalenterivuoden, pituista tasoittumisajanjaksoa.

6. Yötyö

Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 §:n säännöksiä nou- dattaen.

19.7 Työajan järjestäminen paikallisesti sopien

Paikallisesti voidaan sopia:

1. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enim- mäispituus

2. yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta työaikapankkiso- pimuksessa

3. työvuorokauden ja työviikon alkaminen

4. päivittäinen lepoaika

5. työtuntijärjestelmän muuttaminen

6. yötyön teettäminen työaikalain 26 §:stä poiketen

7. työpaikkakohtaisista työaikajärjestelyistä allekirjoituspöytä- kirjan (8 kohta) mukaisesti.

19.8 Työaikapankki

19.8.1 Käsite ja tarkoitus

Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla käyt- töönotettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joissa sovitaan eri osatekijöiden säästämisestä tai lainaamisesta sekä yhdistämisestä toisiinsa pitkäjänteisesti.

Työaikapankin osatekijöiksi sovittujen erien antamista koskevat aika- ja muut rajoitteet syrjäytyvät työaikapankkisopimuksella, el- lei toisin sovita.

Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista.

19.8.2 Työaikapankin käyttöönotto

Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan työnantajan ja luottamusmiehen välillä kirjallisesti (ks. myös allekirjoituspöytäkirja kohta 6, Neuvottelujärjestys suhtees- sa muihin työehtosopimuksiin). Työaikapankin käyttöönottosopi- muksessa on sovittava ainakin

1. keitä sopimus koskee

2. mistä osatekijöistä työaikapankki muodostuu

3. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäis- määrät

4. työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat, joiden puitteissa säännöllinen työaika voi pidemmällä ajanjaksolla vaihdella

5. palkkaperuste, jonka perusteella aikaa ja/tai rahaa sääste- tään tai lainataan

6. työajan tasoittumisjakson pituus

7. työkyvyttömyyden vaikutuksesta työaikapankkivapaan käyt- töön.

Sopimukseen tulee myös kirjata säännöllisen vuorokautisen ja/ tai viikoittaisen työajan järjestämistä koskevat periaatteet sekä työajan järjestämiseen liittyvät ilmoitus- ja menettelytavat.

Työpäivän tai sitä pidemmän vapaan antamisajankohdasta sovi- taan työnantajan ja työntekijän kesken.

19.8.3 Työaikapankin käyttö

Työaikapankin säästämis- ja lainaamisrajat voidaan sopia va- paasti. Sovittaessa yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta, saa keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika kuitenkin olla enin- tään työaikalain mukainen.

19.8.4 Työsuhteen päättyminen

Työaikapankissa olevat saldot tasataan ennen työsuhteen päät- tymistä. Mikäli kuitenkin työsuhteen päättyessä työaikapankissa on säästettyä aika- tai rahasaldoa, ne maksetaan lopputilin yhte- ydessä paikallisesti sovitulla tavalla. Lainatut aika- ja rahasaldot peritään lopputilissä.

Jos työntekijän työsopimus on irtisanottu työnantajasta johtuvas- ta syystä ja työntekijä on vapautettu työvelvoitteestaan koko irti- sanomisajaksi, irtisanomishetkellä olevaa työaikapankkivelkaa ei peritä takaisin lopputilistä.

Työaikapankkisopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ellei paikallisesti muuta sovita. Työaikasaldojen tasaaminen ta- pahtuu irtisanomisajan puitteissa. Mikäli aika- tai rahasaldoja ei ole tasattu irtisanomisajan kuluessa, niiden maksaminen ja ta- kaisin periminen suoritetaan kuten työsuhteen päättyessä, ellei paikallisesti toisin sovita.

20 SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTYMINEN JA SUNNUNTAITYÖ

20.1 Vuorokautinen ylityö

Määritelmä

Työaikalain mukaisella vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan säännöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai paikallisesti sovitun tätä pidemmän säännöllisen vuorokautisen työajan lisäk- si työvuorokauden aikana tehtyä työtä.

Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, vuorokautista ylityötä on se työ, joka ylittää työtuntijär- jestelmässä asianomaisen työvuorokauden säännölliseksi vuo- rokautiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

Korvaaminen

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan aika- tai suorituspalkan li- säksi ylityölisää, jonka suuruus 2 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Arkilauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuoro- kautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta ylityölisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.

Kuukausipalkkaisen työntekijän ylityölisän maksamisessa tarvit- tava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalk- kana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.

20.2 Viikoittainen ylityö

Määritelmä

Työaikalain mukaisella viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuksen mukaan määräytyvän säännölli- sen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan.

Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, viikoittaista ylityötä on se työ, joka ylittää työtuntijär- jestelmässä asianomaisen työviikon säännölliseksi viikoittaiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

Viikoittaista ylityötä laskettaessa ei oteta huomioon saman työvii- kon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä.

Korvaaminen

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan aika- tai suorituspalkan lisäksi ylityölisä, jonka suuruus 8 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seu- raavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Kun viikoittaisen ylityön lisää on maksettu 8 tunnilta, korvataan sen jälkeen työviikon muut ylityölisään oikeuttavat tunnit ylityö- lisällä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta riippumatta siitä, onko kysymyksessä viikoittainen vai vuorokautinen ylityö.

Kuukausipalkkaisen työntekijän ylityölisän maksamisessa tarvit- tava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalk- kana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.

20.3 Ylityön enimmäismäärät

Ylityötä tehdään työaikalaissa säädetyin rajoituksin.

Ylityön enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenteri- vuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso. Tarkastelujakso alkaa sii- tä palkanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä kalen- terivuoden vaihtumisen jälkeen.

20.4 Lisätyö

Lisätyötä on työ, joka ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden tai työviikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun tuntimäärän, ylittämättä kuitenkaan työaikalain mukaista sään- nöllistä työaikaa.

20.4.1 Vuorokautisen lisätyön korvaaminen työaikaa tasattaessa (TES-ylityö)

Lisätyönä tehtävä työ, joka täysiaikaisella työntekijällä työajan tasaamisen vuoksi ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden alle 8 tunniksi vahvistetun vuorokautisen työ- tuntimäärän, korvataan kuten vuorokautinen ylityö.

20.4.2 Viikoittaisen lisätyön korvaaminen työaikaa tasattaessa ja arkipyhäviikkoina (TES-ylityö)

Lisätyönä tehtävä työ

a) joka täysiaikaisella työntekijällä työajan tasaamisen vuoksi ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työviikon alle 40 tunniksi vahvistetun viikoittaisen työtuntimäärän tai

b) joka arkipyhäviikkoina ylittää kyseisen työviikon työntuntijär- jestelmän tuntimäärän mukaisen työajan,

korvataan kuten viikoittainen ylityö.

20.5 Vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen (TES-ylityö)

Vapaapäivänä tehtävä työ korvataan siten kuin viikoittaisesta yli- työstä on sovittu, silloin kun työntekijällä ei ole seuraavien hyväk- syttävien syiden takia ollut työviikon työtuntijärjestelmän mukai- sina työpäivinä mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työtuntijärjestelmän mukaisina vapaapäivinä.

Hyväksyttävinä syinä pidetään:

• työntekijän vuosilomaa,

• työntekijän sairaudesta johtuvaa työkyvyttömyyttä,

• työehtosopimuksen kohdassa 31.3 tarkoitetun lapsen sairau- desta johtuvaa palkallista poissaoloa,

• taloudellisiin tai tuotannollisiin syihin perustuvaa lomautusta (ei koske lyhennettyä työviikkoa),

• työehtosopimuksen kohtien 47.1 - 47.3 mukaista ammatillista tai yhteistä koulutusta tai koulutustyöryhmän hyväksymää ay- koulutusta,

• työnantajan määräyksestä tehtyä matkaa tai

• reservin harjoitusta.

20.6 Paikallisesti sovittava ylityölisä (yksi ylityökäsite)

Paikallisesti voidaan sopia kohdista 20.1 ja 20.2 poiketen ylityö- lisän määräytymisestä ja suuruudesta jäljempänä olevista vaih- toehdoista valiten:

a) Ylityölisä maksetaan 55 %:n suuruisena kaikilta ylityölisään oikeuttavilta tunneilta.

b) Ylityölisä maksetaan sadalta ensimmäiseltä ylityölisään oi- keuttavalta tunnilta 50 %:n suuruisena ja seuraavilta 100 %:n suuruisena.

c) Ylityölisä maksetaan viideltäkymmeneltä ensimmäiseltä yli- työlisään oikeuttavalta tunnilta 35 %:n suuruisena, seuraa- valta sadalta tunnilta 65 %:n suuruisena ja sitä seuraavilta tunneilta 100 %:n suuruisena.

d) Ylityölisän suuruus ja mahdollinen tunteihin perustuva por- rastus sovitaan paikallisesti edellä mainittuja esimerkkejä mukaillen.

Ylityölisästä sopiminen

Paikallista sopimusta laadittaessa selvitetään riittävän pitkältä ajanjaksolta työpaikan nykyisen ylityökorvausjärjestelmän taso ja ratkaisun tavoitteet, jotka voivat liittyä mm. monipuolisten työ- aikajärjestelyiden edistämiseen, kustannusten hallintaan ja yli- työn korvaamista koskevien periaatteiden yksinkertaistamiseen.

Jos ylityölisän suuruus perustuu porrastettuun järjestelmään, voi tuntirajojen seuranta-ajanjakso olla enintään vuoden pituinen.

Paikallinen sopimus koskee sekä työaikalain mukaista että tes- ylityötä.

Paikallisella sopimuksella ei ole vaikutusta sunnuntaityökorotuk- seen tai viikkovapaakorvaukseen.

Paikallisen sopimuksen laatiminen, voimassaolo ja irtisanominen

Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja työpaikan pääluot- tamusmiehen välillä kirjallisesti ja se voidaan solmia olemaan voimassa toistaiseksi tai määräajan.

Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanominen on toi- mitettava kirjallisesti. Irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei siitä ole muuta sovittu. Jos käytössä on tehtyjen ylityölisään oi- keuttavien tuntien mukaan porrastettu korvaamistapa, sopimus päättyy kuitenkin aikaisintaan sen seurantajakson päättyessä, joka lähinnä seuraa sopimuksen irtisanomisajan päättymistä, el- lei muusta sovita.

Työpaikan keskimääräinen ylityölisä

Mikäli ylityön korvaamisesta ei muuta sovita, lisä maksetaan 55

%:n suuruisena, ellei riittävän pitkältä ajalta laskettu työpaikan keskimääräinen ylityölisäprosentti ole tätä suurempi.

20.7 Vuorotyölisä ylityöajalta

Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana hän tekee ylityötä. Vuorotyölisä mak- setaan ylityöajalta yksinkertaisena.

Määräystä sovelletaan, jos vuorotyöntekijä tekee vuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä työtä, joka muutoin työtuntijärjestelmän mukaan on järjestetty säännölliseksi vuorotyöksi.

20.8 Sunnuntaityö

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan aika- tai suorituspalkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi lain mukaisena sunnuntaityökorotuksena kultakin työtun- nilta lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.

Kuukausipalkkaisen työntekijän sunnuntaityölisän maksamises- sa tarvittava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalkkana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.

20.9 Pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona tehty työ

Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansios- ta. Tämä ei koske jatkuvaa yksi- ja kaksivuorotyötä eikä keskey- tymätöntä kolmivuorotyötä.

Jos työ jo muuten tulee korvatuksi 100 %:n viikkoylityölisällä, ei edellä mainittua lisää kuitenkaan makseta.

Sanottuina päivinä voidaan työtä tehdä työaikalain 33 §:n 1 mo- mentin mukaisin edellytyksin.

20.10 Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen ja sen korvaaminen

Työntekijälle, jota tilapäisesti tarvitaan hänen viikoittaisena va- paa-aikanaan (viikkovapaan aikana) työhön, korvataan viikko- vapaan aikana työhön käytetty aika ennen työntekoa tehtävän sopimuksen mukaan joko lyhentämällä hänen säännöllistä työ- aikaansa viikkovapaan aikana tehtyyn työhön käytetyllä ajalla tai maksamalla siitä rahakorvaus.

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä taikka jatkuvassa kak- si- tai yksivuorotyössä viikkovapaa katsotaan menetetyksi, jos työntekijä on tehnyt työtä työviikon kaikkina päivinä saamatta 35 tai vähintään 24 tunnin yhdenjaksoista vapaa-aikaa. Tällöin viikkovapaan aikana työhön käytetty aika korvataan edellisessä kappaleessa kerrotuin tavoin.

Viikkovapaan ei katsota toteutuvan aikana, jolloin työntekijä on poissa työstä oman sairautensa tai sairaan lapsen hoidon, työn- antajan määräämän koulutuksen tai työnantajan määräyksestä tehdyn matkan vuoksi.

20.10.1 Viikkovapaakorvauksen laskentaperuste

Viikkovapaakorvausta laskettaessa otetaan huomioon ne työ- tunnit, joina työntekijä on ollut työssä sen työvuorokauden tai työvuorokausien aikana, jolloin viikkovapaa viimeistään olisi ollut annettava. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä taikka jatku- vassa kaksi- tai yksivuorotyössä otetaan edellä olevasta poiketen huomioon ne työtunnit, joina työntekijä on ollut työssä viimeisenä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänä.

20.10.2. Korvaavan vapaan antaminen

Menetetyn viikkovapaan korvaava säännöllisen työajan lyhennys on toteutettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn te-

kemisestä, jollei toisin sovita.

20.10.3 Rahakorvaus

Menetetty viikkovapaa voidaan korvata myös siten, että työn- tekijälle maksetaan aika- tai suorituspalkan sekä mahdollisten ylityö- ja sunnuntaityölisien lisäksi korvaus, joka on 100 % kes- kituntiansiosta.

20.11 Hälytysluontoinen työ

20.11.1 Kutsu hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työajan ulkopuolella

Jos työntekijä kutsutaan hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, kun hän on jo poistunut työpaikaltaan, maksetaan hänelle vähintään yhden tunnin työpalkka sekä yli- työlisä, jos työ on ylityötä.

Tämän lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:

a) Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaapäivänä mutta ennen klo 21:tä, maksetaan kahden tunnin keskituntiansiota vastaava korva- us.

b) Jos mainittu kutsu on annettu klo 21.00:n ja klo 06.00:n vä- lisenä aikana, maksetaan kolmen tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus. Jos työ on samalla ylityötä, maksetaan ylityölisä tämän kohdan mukaisissa tapauksissa heti 100

%:n suuruisena.

Kun työnantaja teettää sähköalan työntekijällä työaikalain 21 §:n tarkoittamaa hätätyötä, työnantajan tulee pyytää sähköalan pää- luottamusmieheltä lausunto liitettäväksi lainmukaiseen työsuoje- luviranomaiselle toimitettavaan kirjalliseen ilmoitukseen hätätyön syystä, laajuudesta ja todennäköisestä kestosta. Työsuojeluvi- ranomainen hyödyntää lausuntoa ratkaistessaan, onko sen syytä ryhtyä toimenpiteisiin ilmoituksen perusteella.

20.11.2 Ilmoitus säännöllisellä työajalla

Jos työntekijälle hänen klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöl- lisellä työajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan palata samana työvuorokautena ylityöhön, joka al- kaa klo 21.00:n jälkeen, hänelle maksetaan alakohdassa 20.11.1

a) mainittu ylimääräinen kahden tunnin keskituntiansiota vastaa- va korvaus.

20.12 Varallaolo

Varallaololla tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sopimuksen mu- kaan velvollinen olemaan työajan ulkopuolella valmiudessa läh- temään kutsuttaessa suorittamaan työtehtäviä. Sopimuksessa on mainittava varallaoloajan pituus. Työn tekeminen voi tapahtua työpaikalla, komennuspaikalla tai etäyhteyksien välityksellä. Va- rallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta va- rallaolon vapaa-ajan käytölle aiheuttamista rajoituksista.

Varallaoloajalta maksettava korvaus on:

a) 50 % keskituntiansiosta, mikäli työntekijä on velvollinen aloittamaan työn viipymättä, kuitenkin viimeistään 1,5 tunnin kuluessa kutsusta

b) 35 % keskituntiansiosta, mikäli työntekijä on velvollinen aloittamaan työn viimeistään 3 tunnin kuluessa kutsusta

c) 20 % keskituntiansiosta, mikäli vasteaika on yli 3 tuntia.

Työntekijä ja työnantaja voivat sopia varallaolokorvauksesta toi- sinkin.

Työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.

21 VUOSILOMA

21.1 Vuosiloman pituus ja antaminen

Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.

21.1.1 Työssäolopäivien veroiset päivät

Vuosilomalain 2 luvun 7 §:ssä säännellään työssäolon veroisena pidettävästä työstä poissaoloajasta vuosiloman pituutta määrät- täessä. Tämän lisäksi työssäolon veroiseksi ajaksi luetaan se työstä vapautusaika, mikä työntekijälle on annettu Sähköalo- jen ammattiliitto ry:n valiokunnan, johtokunnan, hallituksen tai edustajiston kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK r.y.:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tu- lee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys ko- koukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

Myös työajan tasaamispäivät ja työaikapankkivapaat ovat työs- säolopäivien veroisia päiviä.

21.1.2 Vuosiloman järjestäminen kolmivuorotyössä

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käytettäessä annetaan työntekijälle, mikäli tuotantotekniset syyt eivät perustellusti muuta vaadi tai paikallisesti toisin sovita, 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5.–20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.

Edellä mainitusta kalenteriajanjaksosta jäljelle jääneet lomapäi- vät 24 päivän loman osasta annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymis- vuosi päättyy.

Kolmivuorotyössä annetaan se loman osa, joka ylittää 24 loma- päivää, sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymis- vuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun men- nessä.

21.2 Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus (koskee 14 työpäivän ansaintasäännön piirissä olevia)

Työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperus- teena on lomanmääräytymisvuoden keskituntiansio, joka saa-

daan siten, että lomanmääräytymisvuonna (1.4.- 31.3.) työssä- olon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä palkan perusosan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamat- ta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

Lomanmääräytymisvuoden keskituntiansion laskentaperusteena olevaan palkkasummaan sisältyvät:

• tehdyn työajan ansiot aika-, urakka- sekä osaurakka- ja palk- kiopalkkatyössä

• vuorotyölisät

• ilta- ja yötyölisät

• työajan tasaamislisät tehdyn työajan osalta

• sunnuntaityölisät

• viikkovapaakorvaukset

• erilaiset olosuhdelisät sekä

• tulospalkkiolisät, jos tulospalkkiolisän laskentaperuste ei jo sisällä vuosilomapalkkaa ja -korvausta.

A. Kertoimet

Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomal- la hänen lomanmääräytymisvuoden keskituntiansionsa lomapäi- vien lukumäärään perustuvalla kertoimella. Kertoimet ovat seu- raavat:

Lomapäivien lukumäärä	Kerroin
2	16,0
3	23,5
4	31,0
5	37,8
6	44,5
7	51,1
8	57,6
9	64,8
10	72,0
11	79,2

12	86,4
14	94,0
14	101,6
15	108,8
16	116,0
17	123,6
18	131,2
19	138,8
20	146,4
21	154,4
22	162,4
23	170,0
24	177,6
25	185,2
26	192,8
27	200,0
28	207,2
29	214,8
30	222,4

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan ker- rointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.

B. Osa-aikatyö

Jos lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokauti- nen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilo- mapalkka ja lomakorvaus kertomalla keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllis- ten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

21.3 Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka ja lomakorvaus

Kuukausipalkkainen työntekijä saa ansaitsemaltaan vuosiloma- ajalta palkkansa tai mahdollisen lomakorvauksen vuosilomalain mukaisesti.

Säännönmukaisesti vuorotyössä olevalle työntekijälle maksetaan loma-ajalta työtuntijärjestelmän mukaiset vuorotyölisät työpaikan käytännön mukaisesti. Lisät maksetaan joko ennen loman alka- mista tai säännönmukaisina palkanmaksupäivinä.

21.4 Vuosilomapalkan maksaminen

Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Tun- tipalkkaiselle työntekijälle saadaan enintään kuuden päivän pi- tuiselta lomajaksolta lomapalkka maksaa säännönmukaisena palkanmaksupäivänä.

Vuosilomapalkan maksamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka maksetaan säännönmukaisina palkanmaksu- päivinä vuosiloman aikana. Paikallisen sopimuksen tulee koskea kaikkia työntekijöitä. Lomapalkka tulee tällöin kuitenkin olla koko- naisuudessaan maksettuna viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka.

21.5 Lomaraha

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hä- nen vuosilomapalkastaan.

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksettavan lomarahan mää- rä saadaan, kun henkilökohtaisena aikapalkkana olevan kuukau- sipalkan ja loma-ajan vuorotyölisien summa jaetaan luvulla 50 ja osamäärä kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.

21.5.1 Lomarahan maksaminen vuosilomapalkan yhteydessä

Xxxxxxxx maksetaan seuraavasti, ellei paikallisesti kirjallisesti sovita maksamisen ajankohdasta muuta:

Puolet lomarahasta maksetaan ennen vuosiloman alkamista. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työn- tekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaa- masta työhön.

Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan tulee työntekijän työsuhteen kuitenkin olla voimassa vielä vuosiloman viimeisenä päivänä. Jos työnantaja xxxxxxxxxxx päättää työntekijän työsuh- teen muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä kes- ken tämän vuosiloman, maksetaan työntekijälle myös lomarahan jälkimmäinen osa.

Jos lomarahan maksuajankohdasta on paikallisesti sovittu muu- ta, xxxxxxxx tulee kuitenkin sopia kokonaisuudessaan makset- tavaksi viimeistään ennen seuraavan lomanmääräytymisvuoden alkamista. Paikallisen sopimuksen tulee koskea kaikkia työnte- kijöitä.

Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen lomarahan paikalli- sesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päät- tyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen työehtosopimuksen mukaan oikeutettu.

21.5.2 Lomarahan maksaminen lomakorvauksen yhteydessä

Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yh- teydessä, mikäli työsuhde lomakautena päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Xxxxxxxx maksetaan tällöin edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuoden lomakor- vauksesta, mutta ei kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.

Määräaikaisen työsopimuksen päättymisen ei katsota olevan työntekijästä itsestään johtuva syy.

21.5.3 Eläkkeelle siirtyminen

Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu. Eläkkeel- le siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha myös mahdolli- sesta kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauk- sesta.

21.5.4 Ase- tai siviilipalvelusvelvollisuus

Työntekijän astuessa vakinaiseen palvelukseen asevelvollisuu- den suorittamiseksi maksetaan lomaraha siitä lomapalkasta ja lomakorvauksesta, johon hän on oikeutettu palvelukseen astu- essaan. Määräystä sovelletaan vastaavasti myös siviilipalvelus- velvolliseen.

IV TYÖKOMENNUKSET JA KORVAUKSET

Työkomennuksia koskevat määräykset säätelevät työkomennuk- sista aiheutuvien kustannusten korvaamista.

Työntekijällä on tietyin jäljempänä määritellyin edellytyksin oi- keus erinäisiin muihin korvauksiin ja etuihin, jotka liittyvät muun muassa arkipyhiin ja luvallisiin poissaoloihin.

22 TYÖSKENTELY VARSINAISEN TYÖPAIKAN ULKOPUOLELLA

22.1 Varsinaisen työpaikan määritelmä

Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa työntekijä vakituisesti työskentelee.

Työnantajan tulee selvittää työntekijälle työhönoton yhteydessä, mikä on työntekijän varsinainen työpaikka. Varsinaisen työpaikan määritykseen vaikuttavien seikkojen olennaisesti muuttuessa selvitys annetaan uudestaan.

22.2 Matkustamisvelvollisuus ja työkomennuksesta ilmoittaminen

Työtehtävien edellyttämät matkat tehdään tarkoituksenmukai- sella tavalla siten, ettei matkaan kulu enempää aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen vält- tämättä vaatii.

Työkomennuksesta ilmoitetaan työntekijälle viimeistään kolman- tena matkaa edeltävänä päivänä. Tästä ilmoitusajasta voidaan kuitenkin poiketa, jos kysymyksessä on kiireellinen työkomen- nus. Vastaava poikkeaminen on mahdollista, jos työntekijän työsopimus tai hänen normaalit työtehtävänsä muuten vaativat jatkuvaa matkustamista tai toistuvia lyhyitä työkomennuksia.

22.3 Työmatkan ja matkavuorokauden alkaminen ja päättyminen

Työmatka ja enintään 24 tunnin pituisen ajanjakson muodostama matkavuorokausi alkavat silloin, kun työntekijä lähtee komennus-

paikalle työpaikaltaan tai asunnostaan ja ne päättyvät silloin, kun hän palaa työpaikalleen. Ellei työntekijä voi palata työpaikalleen säännöllisen työajan kuluessa matka ja matkavuorokausi päätty- vät silloin, kun hän palaa asuntoonsa.

Matkaan kuuluu myös se välttämätön odotus, joka julkisten lii- kennevälineiden kulkuvuoroista johtuen liikennevälineestä toi- seen vaihdettaessa aiheutuu.

Työnantajan tulee matkustamiseen ja työntekoon yhdessä käy- tetty aika huomioon ottaen huolehtia siitä, että työntekijä saa työ- vuorokausittain riittävän levon.

22.4 Työkomennuksesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen

22.4.1 Matkakustannukset

Työnantaja korvaa tarpeelliset matkakustannukset, jotka synty- vät työntekijän matkustaessa komennuspaikalle tai sieltä takai- sin taikka toiselle komennuspaikalle silloin, kun työ tehdään yli 10 kilometrin etäisyydellä työntekijän varsinaisesta työpaikasta ja asunnosta. Tarpeellisia matkakustannuksia ovat matkalippu- jen (yöllä matkustettaessa makuupaikkalippujen) hinnat toisessa luokassa sekä matkatavarakustannukset.

A. Oman auton käyttö työmatkoilla

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työntekijän oman auton käy- töstä ja siitä maksettavasta korvauksesta ennen matkaa. Lisä- korvausta suoritetaan työnantajan kanssa sovitusta muiden hen- kilöiden tai tavaran kuljetuksesta. Korvausten määrä on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

B. Matkustaminen kesken työpäivän

Jos työntekijä joutuu kulkemaan kesken työpäivän varsinaisen työpaikan ja työn tekemispaikan välillä, työntekijälle maksetaan kaikki tarpeelliset matkakustannukset sekä matka-ajan korvaus.

22.4.2 Päiväraha

Kun työ tehdään paikassa, joka yleisesti käytetyn kulkutien mu- kaisesti mitaten on yli 40 kilometrin etäisyydellä työntekijän var- sinaisesta työpaikasta ja asunnosta, päivärahaa maksetaan kul- takin matkavuorokaudelta seuraavasti:

• Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia.

• Kokopäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.

Vähintään kahdella ja enintään kuudella tunnilla täyden matka- vuorokauden ylittävästä vajaavuorokaudesta maksetaan osapäi- väraha.

Päiväraha on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain vero- vapaaksi vahvistaa.

Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai mat- kalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähen- netään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

22.4.3 Matka-ajan korvaus työmatkoilla

Jos työntekijälle maksetaan työmatkalta päivärahaa, maksetaan matkatunneilta myös matka-ajan korvausta.

Matka-ajan korvausta maksetaan työntekijälle sekä työtuntijär- jestelmän mukaisena työpäivänä että työntekijän vapaapäivänä enintään 16 matkatunnilta työvuorokaudessa. Korvattavaa mat- ka-aikaa vähentävät kyseisenä työvuorokautena säännöllisenä työaikana tehdyt työtunnit.

Matka-ajan korvauksena maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijäl- le henkilökohtaisen aikapalkan suuruinen korvaus. Menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta määrältä matkatunteja mak- setaan kuitenkin keskituntiansion mukainen korvaus.

Jos työntekijälle on järjestetty makuu- tai hyttipaikka, ei matka- ajan korvausta makseta klo 21.00 - 7.00 väliseltä ajalta.

22.4.4 Ateriakorvaus

Työntekijälle maksetaan ateriakorvauksena ¼ kotimaan päivära- hasta seuraavin edellytyksin:

• työ tehdään yli 10 kilometrin etäisyydellä työntekijän varsinai- sesta työpaikasta ja asunnosta,

• työntekijällä ei ole mahdollisuutta aterioida varsinaisella työ- paikallaan tai kotonaan eikä

• työpaikalla anneta ilmaista ruokaa.

Ateriakorvausta ei makseta silloin, kun työntekijä työskentelee saman yrityksen eri työpaikoilla ja ruokailumahdollisuudet ja -olo- suhteet ovat vastaavat kuin hänen varsinaisella työpaikallaan.

Jos työntekijän työ matkoineen on kestänyt vähintään 12 tuntia ja hän sen takia voi palata kotiinsa vasta myöhään illalla, korva- taan syntyvät kustannukset toisella ateriakorvauksella. Mainittui- hin tunteihin lasketaan mukaan myös välittömästi ennen matkaa saman työvuorokauden aikana tehdyt työtunnit.

22.4.5 Yöpymiskustannukset

A. Majoittumiskustannukset

Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työn- antaja korvaa työkomennuksen aikaiset majoittumiskustannuk- set hyväksymänsä selvityksen mukaisesti.

Majoittumiskustannusten enimmäismäärät matkavuorokautta kohti ovat sopimuksen tekohetkellä seuraavat:

a) Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeissa 141 euroa,

b) muissa kunnissa 100 euroa.

B. Yömatkaraha

Verohallituksen verovapaaksi vahvistaman suuruinen yömatka- raha maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuo- rokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi ma- kuupaikkaa.

22.5 Asunnon hankkiminen

Työnantaja selvittää ennen työntekijän työkomennukselle lähtöä asunnon saannin mahdollisuudet komennuspaikkakunnalla tai sen lähistöllä tai varaa tarvittaessa työntekijälle sieltä asunnon.

Asunnossa tulee olla normaali kalustus, liinavaatteet sekä olo- suhteisiin nähden riittävät sosiaaliset ja virkistystilat.

Mikäli työnantaja komennuspaikkakunnalla kiinteässä työkoh- teessa järjestää työntekijälle asunnon, tulee työnantajan tähän tarkoitukseen hankkiman majoituskaluston olla sellaista, että asumistilaa kutakin majoitettavaa työntekijää kohti on vähintään 10 m2 ja huoneeseen majoitetaan komennuspaikkakunnan olo- suhteet huomioon ottaen enintään yksi henkilö.

Jos työntekijän työkomennus samassa työkohteessa kestää enintään viikon ajan, voidaan samaan huoneeseen majoittaa kaksi henkilöä. Tällöin asumistilaa on oltava vähintään 13 m2.

Jos työkomennus katkeaa työntekijän viikonloppukotimatkojen vuoksi, mutta hän työskentelee samassa työkohteessa keskey- tyksen jälkeenkin, tulee työnantajan järjestää hänelle asunto pääsäännön mukaisesti.

Työnantajan hankkimassa majoitukseen käytetyssä asuntovau- nussa tulee olla asumistilaa 7 m3 majoitettua työntekijää kohti.

22.6 Erikoismääräyksiä

22.6.1 Matkakustannukset ja matka-ajan korvaus komennuspaikkakunnalla

Jos komennuspaikkakunnalla ei ole työkohteen läheisyydessä saatavissa asuntoa ja työntekijä joutuu tämän vuoksi asumaan yli viiden kilometrin etäisyydellä työmaalta, työntekijälle makse- taan korvaus matkakustannuksista. Korvauksen suuruus mää- räytyy ensisijaisesti yleisten kulkuvälineiden kyseiseltä matkalta perimän maksun mukaisesti. Jos sopivien yleisten kulkuyhteyk- sien puuttuessa joudutaan käyttämään omaa autoa, sovelletaan oman auton käyttöä koskevaa sopimuskohtaa.

Mikäli työkohde komennuspaikkakunnalla sijaitsee yleisesti käy- tetyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 40 kilometrin etäisyydellä työntekijän käyttämästä tilapäisestä asunnosta, maksetaan täl- tä matkalta hänelle matka-ajan korvausta edellä alakohdassa

22.4.3 sovitun mukaisesti.

22.6.2 Poissaolo komennuspaikalla ilman hyväksyttävää syytä

Mikäli työntekijä on komennuspaikalla poissa työstä ilman hyväk- syttävää syytä, vähennetään päivärahan määrää poissaolopäi- vältä suhteessa siihen aikaan, jonka työntekijä on ollut tekemättä työtä.

Jos poissaolo liittyy välittömästi työpäivää seuraavaan taikka sitä edeltävään vapaapäivään, ei päivärahaa seuraavalta tai edeltä- vältä vapaapäivältä makseta.

22.6.3 Kotimatkat juhlapyhien yhteydessä

Työnantaja korvaa työntekijän matkakustannukset kotipaikalle ja sieltä takaisin työpaikalle, maksaa päivärahan sekä matkan ajalta matka-ajan korvauksen ja yömatkarahan tämän luvun mukaisin edellytyksin, jos työntekijä on ennen pääsiäis-, juhannus- tai jou- lupäivää työskennellyt komennuspaikkakunnalla yhtäjaksoisesti vähintään kolme viikkoa.

Työntekijällä ei ole edellä tarkoitetussa tilanteessa oikeutta kes- keyttää työkomennustaan, jos työn tekninen laatu tai muut pakot- tavat syyt sen estävät.

22.6.4 Kotimatka työkyvyttömyyden yhteydessä

Jos työnantaja lähettää työntekijän tämän sairauden tai tapatur- man vuoksi komennuspaikkakunnalta kotiin, maksetaan kotimat- kasta aiheutuvat kustannukset tämän luvun mukaisesti. Matka- ajan korvausta maksetaan siltä kotimatkan ajalta, jolta ei makse- ta sairausajan palkkaa.

22.7 Työ ulkomailla

Työntekijää ei tule määrätä ulkomaan komennukselle ilman hä- nen suostumustaan. Erillistä suostumusta ei tarvita, jos kysymyk- sessä on kiireellinen työkomennus tai työntekijän työsopimus edellyttää matkustamista myös ulkomaille.

Ulkomailla tehtävän matkatyön palkkaehdoista, palkanmaksuta- vasta ja muista työsuhteeseen liittyvistä taloudellisista eduista on sovittava kirjallisesti tai sähköisesti ennen matkan alkamista.

Sovittavia asioita ovat muun muassa:

• sopijaosapuolet

• asemamaa

• sopimuksen voimassaolo

• asunnon hankkiminen

• työtehtävät

• palkka ja päiväraha

• työaika ja ylityö

• vuosiloma

• kotimatkat.

Päivärahan määrä kussakin maassa on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

Ulkomailla tehtävässä matkatyössä noudatetaan tämän työehto- sopimuksen määräyksiä, elleivät ne ole ristiriidassa työskentely- maan lainsäädännön kanssa.

22.8 Eräät poikkeusmääräykset

Matkatyön aiheuttamien kustannusten korvaamisesta ns. rajan- pintatöissä ja Ruotsissa olevien työmaiden suhteen silloin, kun yritys liittyy näiden osalta ruotsalaisen työnantajaliiton jäseneksi taikka solmii erillisen työehtosopimuksen ruotsalaisen ammattilii- ton kanssa, noudatetaan määräyksiä, jotka olivat voimassa Tek- nologiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välisessä työehtosopimuksessa 2011-2013.

22.9 Paikallinen sopiminen

Työkomennuksesta aiheutuvien kohdissa 22.4 -22.8 mainittujen kustannusten korvaamisesta ja määristä voidaan paikallisesti sopia toisin. Jos työpaikalla tehdään matkatyötä yleisesti, paikal- lisen kirjallisen sopimuksen tulee koskea työntekijöitä yleisesti.

23 ARKIPYHÄKORVAUS SEKÄ MUITA KORVAUKSIA JA ETUJA

23.1 Korvattavat arkipyhät

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan

• pitkäperjantailta

• xxxxxxxx pääsiäispäivältä

• helatorstailta

sekä muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sat- tuvalta

• uudenvuodenpäivältä

• loppiaiselta

• vapunpäivältä

• juhannusaatolta

• jouluaatolta sekä

• ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä.

Osa-aikatyötä tekevän työntekijän arkipyhäkorvaus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä edellä oleva arkipyhäkorvaus.

23.2 Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytykset

Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään 1 kuukauden ennen kyseistä arkipyhää. Lisäksi edellytetään, että työntekijä on ollut työtunti- järjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipyhää edel-

täneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Jos työ- tuntijärjestelmän mukaisen työajan noudattamista koskeva edel- lytyssääntö aiheuttaisi arkipyhäkorvauksen menetyksen useilta peräkkäisiltä arkipyhiltä, menetys koskee vain yhtä mainituista arkipyhistä.

Jos työntekijä on ollut luvattomasti poissa työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä, arkipyhäkorvaus- ta ei makseta.

Arkipyhäkorvaus maksetaan myös sellaisilta arkipyhiltä, jotka sattuvat

• vuosiloman ajaksi,

• ajaksi, jolta työntekijälle maksetaan sairausajan tai äitiysva- paan palkkaa,

• lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ajaksi (kohta 31.3),

• taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan lomautuk- sen ensimmäisten 15 kalenteripäivän ajaksi,

• lakisääteisen isyysvapaan ajaksi.

Itsenäisyyspäivältä maksetaan arkipyhäkorvausta vastaava kor- vaus työntekijälle, jolla ei sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi ole oikeutta lain mukaiseen itsenäi- syyspäivän palkkaan edellyttäen, että itsenäisyyspäivä sattuu työntekijän sairausajan palkkaan oikeuttavalle työkyvyttömyys- ajalle muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi.

23.3 Muita korvauksia ja etuja

23.3.1 Työntekijän oikeus vapaaseen

Työntekijällä on oikeus saada vapaata työstä:

• päivänä, jona hänet vihitään avioliittoon,

• 50- ja 60-vuotispäivänään,

• läheisen omaisen hautauspäivänä.

Vapaan antamiseen käytetään ensisijaisesti työajan tasaamis- vapaata.

23.3.2 Kutsunta ja reservin harjoitukset

Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kut- suntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsun- tapäivän korvauksena enintään yhden työpäivän ansiota vastaa- van määrän.

Mikäli työntekijä kutsuntapäivänä on myös työssä, maksetaan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta.

Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistu- valle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, jonka hän hyväksyt- tävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

Työnantaja maksaa reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. Työnantaja saa vähentää maksettavan reser- viläispalkan työtuntijärjestelmän mukaisten työpäivien osalta.

Määräystä sovelletaan myös työntekijöihin, jotka siviilipalvelus- lain nojalla määrätään kertausharjoituksia korvaavaan palveluun tai jotka pelastuslain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikois- tehtäviin.

Korvausperusteena on keskituntiansio.

23.3.3 Sähköalojen ammattiliitto ry:n hallintoelimien kokoukset

Sähköalojen ammattiliitto ry:n valiokuntaan, johtokuntaan, halli- tukseen tai edustajistoon valitulla työntekijällä on oikeus saada vapautusta työstä osallistuakseen näiden hallintoelimien viralli- siin kokouksiin.

Työntekijän on ilmoitettava vapautuksen tarpeestaan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys kokouk- seen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

23.3.4 Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen keskusjärjestöjen sopimuksen mukaan.

V TYÖTURVALLISUUS JA TYÖSUOJELU

Työturvallisuustoiminnan tarkoitus on huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

Työsuojelua koskevat määräykset käsittelevät työpaikan työsuo- jeluyhteistoiminnan järjestämistä.

24 YLEISET TYÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET

Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehti- maan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Riit- tävän kattava vaarojen selvittäminen ja arviointi ovat perusta toi- menpiteille, joilla luodaan terveelliset ja turvalliset työolosuhteet.

Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukai- sesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava havaitsemistaan turvallisuuspuutteista työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Työntekijän on käytettävissään olevin keinoin ja mahdollisuuksiensa mukaan korjattava vika tai puute, mikäli pystyy sen omaa ja muiden turvallisuutta ja terveyttä vaa- rantamatta tekemään.

Työntekijällä on oikeus pidättäytyä tekemästä työtä, joka aiheut- taa vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitetta- va työnantajalle. Oikeus pidättäytyä työnteosta jatkuu, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut sii- tä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti. Tämä ei saa rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta on välttämätöntä.

25 HENKILÖNSUOJAIMET JA SUOJAVAATETUS

Mikäli asiantuntijalausuntojen, työtapaturma- ja ammattitauti- tilastojen tai muun vastaavan perusteen nojalla yhteisesti voi-

daan työstä todeta, että henkilönsuojainten käyttö olennaisesti parantaa työturvallisuus- tai terveysolosuhteita, työnantaja hank- kii tällaisen suojaimen työpaikalle työntekijän käyttöön, vaikka sen antaminen työturvallisuuslain 15 tai 20 §:n mukaan ei olisi välttämätöntä. Työntekijän on huolehdittava hänelle annetuista henkilönsuojaimista ja muista varusteista.

Samoin menetellään, jos työntekijä voidaan tehokkaasti suojata haitoilta, jotka aiheutuisivat työn erityisestä kosteudesta, mär- kyydestä, vedosta, kuumuudesta tai kylmyydestä, voimakkaasta valosta tai muusta vaarallisesta säteilystä.

Asiaa käsittelevä yhteistyöelin on yrityksen työsuojelutoimikunta tai vastaava. Myös yrityksen terveydenhuoltohenkilöstölle tulee antaa mahdollisuus lausua mielipiteensä hankittavaksi ehdote- tuista suojaimista.

Työnantaja hankkii ja huoltaa kustannuksellaan kohtuulliseksi katsottavan määrän suojapukuja ja -käsineitä töissä, joissa omi- en tavanomaisten työvaatteiden kuluminen ja likaantuminen on tavanomaista suurempi. Huollolla tarkoitetaan suojapukujen pe- sua sekä rikkoutuneiden korjaamista tai uusimista.

26 TYÖTERVEYSHUOLTO

Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuol- to. Työterveyshuollon tarkoituksena on työstä ja työolosuhteista johtuvien terveyshaittojen ja -vaarojen ehkäiseminen sekä työn- tekijöiden työturvallisuuden, työkyvyn ja terveyden edistäminen. Työterveyshuollon järjestämisestä säädetään työterveyshuolto- laissa.

26.1 Tyky-toiminta

Työpaikalla toteutettava työkykyä ylläpitävä toiminta on työnan- tajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet sisällytetään työsuojelun toi- mintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaa-

vaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtä- vänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

27 TYÖSUOJELUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Työsuoje- luvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöitä on vähintään kymmenen. Muussakin työpaikassa työntekijät voivat valita kes- kuudestaan työsuojeluvaltuutetun.

27.1 Työsuojeluyhteistoiminnan järjestäminen

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuoje- lupäällikön, jollei hän itse hoida tätä tehtävää. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnas- ta annetun lain mukaisesti.

Paikallisesti voidaan sopia lisäksi siitä, että työntekijät voivat va- lita keskuudestaan työsuojeluasiamiehen tai -miehiä. Valittavien työsuojeluasiamiesten lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueista sovittaessa on kiinnitettävä huomiota toimialueiden tarkoituksen- mukaisuuteen. Tarkoituksenmukaisuusarvioinnissa on otettava huomioon työpaikan vaaratekijät ja työntekijöiden mahdollisuus myös vuorotyö huomioiden tavata työsuojeluasiamiehiä.

27.2 Toimikunta ja muut yhteistoimintaelimet

Työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimi- kunta, ellei muusta yhteistoimintamuodosta sovita.

Työsuojelutoimikunnassa käsiteltävistä yhteisen työpaikan työ- suojeluasioista on säädetty työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 43 g §:ssä.

27.3 Työsuojeluhenkilöstön tehtävät

A. Työsuojelupäällikkö

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoi- minnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa.

B. Työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät ovat työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaiset. Li- säksi työsuojeluvaltuutettu hoitaa hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat tehtävät.

Varavaltuutetun toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti.

C. Varavaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetun ollessa tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäviään varavaltuutettu huolehtii sellaisista välttämättömistä työsuojeluvaltuutetun tehtävistä, joita ei voida siirtää työsuojelu- valtuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.

D. Työsuojeluasiamies

Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja to- teutukseen, jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu.

27.4 Koulutustarve ja säädösten hankkiminen

Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun työsuojeluyhteistoimin- tatehtävien edellyttämä koulutustarve on käsiteltävä kahden kuu- kauden kuluessa valinnasta. Samalla on neuvoteltava käytännön järjestelyistä tarvittavan osaamisen hankkimiseksi.

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuojelutoimintaelinten käyttöön työsuojelutehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelu- määräykset.

28 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN JA TYÖSUOJELUASIAMIEHEN TOIMINTAEDELLYTYKSET

28.1 Vapautus työstä

Työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tehtäviensä hoitamista var- ten tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteis- toimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvit- taessa tilapäisesti vapautus työstä.

Työsuojeluvaltuutetun työstä vapauttamisen järjestämisessä noudatetaan seuraavia periaatteita:

A Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö on tarkoituksenmukaista sopia paikallisesti.

B Jos työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä ei ole edellä mai- nitusti sovittu, lasketaan vapautus työstä kohdan C mu- kaisella kaavalla, jossa käytetään työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärää ja jäljempänä mai- nittujen toimialojen yhteydessä esitettyjä vaihteluväleistä käytettäväksi sovittuja kertoimia. Laskennassa käytetyn kertoimen valintaan vaikuttavat työturvallisuus- ja työterve- ysriskit, työtapaturmien ja ammattitautien vakavuus ja kehi- tys, työssä tapahtuvat muutokset, työn luonne, alueellinen laajuus, ja sekä psyykkiset että fyysiset työolosuhteet.

Yhteisellä työpaikalla (työturvallisuuslaki 49 §) työympäris- tön olosuhteet tulee huomioida pääasiallista määräysval- taa käyttävän työnantajan työsuojeluvaltuutetun ajankäyt- töä määriteltäessä.

C Laskentakaava: Työsuojeluvaltuutetun edustamien työnte- kijöiden lukumäärä x kerroin = aika tunteina / 4 viikkoa.

D Mikäli työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä ei kertoimen suh- teen päästä sopimukseen, laskentakaavassa käytetään toimialojen yhteydessä esitettyjä rajalukujen keskiarvoja.

E Vapautuksen määrä on aina vähintään 4 tuntia 4 viikon aikana.

F Työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumää- rä todetaan välittömästi ennen työsuojeluvaltuutetun vaa- leja sekä vastaavana ajankohtana vuoden kuluttua vaalien jälkeen.

Työsuojeluvaltuutetun työstä vapautuksen laskemiseksi sovitut toimialakohtaisten kertoimien vaihteluvälit ja vaihteluvälien kes- kiarvot ovat seuraavat:

Toimialat (TOL 2002): Kertoimien vaihteluvälit ja keskiarvot:

I Kaivostoiminta (15) vaihteluväli 0,28 - 0,37

Metallien jalostus (27) keskiarvo 0,33 Metallituotteiden

valmistus (28)

Laivojen, veneiden ja raideliikenteen kulkuneuvojen valmistus (35)

II Koneiden ja laitteiden vaihteluväli 0,23 - 0,31 valmistus (29) keskiarvo 0,27 Sähkökoneiden ja -laitteiden

valmistus (31)

Kulkuneuvojen valmistus (34)

III Elektroniikkatuotteiden vaihteluväli 0,20 - 0,27

valmistus (30) k eskiarvo 0,23 Tietoliikennetuotteiden

valmistus (32) Hienomekaanisten tuotteiden valmistus (33)

Jos työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsään- töisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana.

28.2 Ansionmenetyksen korvaaminen ja kuukausi- korvaus

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka työsuojeluyhteistoimintaan osallistuva henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikal- lisessa neuvottelussa työnantajan edustajien kanssa tai toimies- saan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Työsuojeluvaltuutetulle korvataan hänen työaikanaan suorittami- ensa edellä tarkoitettujen työsuojelua koskevien tehtävien hoita- misesta aiheutuva ansionmenetys sekä lisäksi, ellei muuta ole sovittu, kuukausittain korvausta seuraavasti:

Työstä vapautuksen määrä tunteina / 4 viikkoa	Korvaus/kk 1.3.2014 alkaen
4 - 15 tuntia	74 €
16 - 33 ”	81 €
34 - 55 ”	88 €
56 - 79 ”	106 €
80 - 95 ”	125 €
96 -139 ”	147 €
140 -159 ”	172 €
160 tuntia/kokonaan vapautettu	206 €

Jos työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimi- kunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimin- taelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menete- tystä ajasta ylityölisä tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytetään keskitun- tiansiota.

Työstä kokonaan vapautetun työsuojeluvaltuutetun palkka mää- räytyy työpaikan työntekijöille maksettavien 20 korkeimman aika- tai suorituspalkan keskiarvon perusteella. Kahtakymmentä

korkeinta palkkaa määrättäessä ei kuitenkaan oteta huomioon työpaikan yleisen ansiotason olennaisesti ylittäviä palkkoja.

Osittain työstä vapautetun työsuojeluvaltuutetun ansiokehityk- sen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansionkehitystä.

28.3. Toimitilat

Työnantaja järjestää työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukai- sen paikan tehtäviensä edellyttämien tarvikkeiden säilyttämi- seen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnan- taja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

Työsuojeluvaltuutettu voi tarvittaessa käyttää yrityksen puhelinta ja muita tavanomaisia toimistovälineitä. Toimistovälineiden, tieto- teknisten laitteiden ja ohjelmistojen käyttö ja käytännön järjeste- lyt toteutetaan yhteisesti sovittavalla tavalla.

29 HENKILÖSTÖN EDUSTUSTEHTÄVÄN HOITAMISEN VAIKUTUKSET TYÖSUHTEESEEN, TYÖTEHTÄVIIN JA PALKKAAN

A. Työsuhde

Työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmäärä- yksiä.

B. Liikkeen luovutus

Työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huo- limatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itse- näisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäi- syytensä, työsuojeluvaltuutetulla on oikeus kohdassa 30.4 sovit- tuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

C. Ammatillinen kehittyminen

Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä amma- tissaan ei saa heikentää kyseisen tehtävän takia.

D. Ansio- ja siirtosuoja

Jos työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vai- keuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Muun työn järjestämisessä otetaan huomioon työ- paikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa.

Työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei saa siirtää alem- pipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli tehtävään valituksi tulles- saan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työ- hön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

E. Ammattitaidon ylläpitäminen

Työsuojeluvaltuutetun tehtävän päättymisen jälkeen tulee hä- nen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiin- nitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin. Työnan- taja järjestää koulutuksen.

30 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN TYÖSUHDETURVA

30.1. Työsopimuksen irtisanominen ja työsuojelu- valtuutetun lomauttaminen taloudellisista ja tuotannollisista syistä

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudelli- sista tai tuotannollisista syistä, ei työsuojeluvaltuutetun työsopi- musta saa irtisanoa tai häntä lomauttaa ellei tuotantolaitoksen

toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen am- mattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Työsuojeluvaravaltuutetun työsopimuksen irtisanominen tai hä- nen lomauttamisensa silloin, kun hän ei toimi työsuojeluvaltuute- tun sijaisena taikka hänellä ei ole luottamusmiehen asemaa, ei saa perustua työntekijän tehtävään työsuojeluyhteistoiminnassa. Työnantajan tulee ilman erityistä vaatimusta osoittaa toimenpi- teen johtuneen muusta seikasta.

30.2 Työsopimuksen irtisanominen työsuojeluvaltuutetun henkilöstä johtuvasta syystä

Työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei hänen työsopimus- taan saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momen- tin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

30.3 Työsopimuksen purkaminen ja purkautuneena käsitteleminen

Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työso- pimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkami- nen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttä- mättä.

Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioita- essa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työnte- kijöihin nähden.

30.4 Työsuojeluvaltuutetun ehdokas- ja jälkisuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovelletta- va myös työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamises- ta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle.

Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta en- nen valittavana olevan työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalitulok- sen tultua todetuksi.

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työ- suojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

30.5 Korvaukset

Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän so- pimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin perus- teiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomi- oon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuo- tantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on vähintään 4 kuukau- den palkka ja enintään työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

Korvaus perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopi- muslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti.

30.6 Varamiehet

Tämän kohdan määräyksiä sovelletaan työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun hän asianmukaisesti tehdyn ilmoi- tuksen mukaisesti toimii sijaisena.

VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

Työkyvyttömyyttä koskevat määräykset käsittelevät työnantajan ja työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia työntekijän sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuvan poissaolon yhteydessä.

Työnantajalla on tietyin edellytyksin velvollisuus maksaa äitiys- ja isyysvapaan sekä tilapäisen hoitovapaan ajalta palkkaa ja korva- ta ansionmenetys lääkärintarkastusten ajalta.

31 TYÖKYVYTTÖMYYS, ÄITIYS- JA ISYYSVAPAA SEKÄ TILAPÄINEN HOITOVAPAA

31.1 Työkyvyttömyys

31.1.1 Työkyvyttömyydestä ilmoittaminen

Työntekijä on velvollinen viipymättä, ja mikäli mahdollista, ennen työvuoron alkua ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.

Sairastumisesta ilmoitetaan lähimmälle esimiehelle tai työnan- tajan nimeämälle muulle henkilölle. Työnantajan tulee saattaa ilmoittamista koskevat menettelytavat työntekijöiden tietoon.

31.1.2 Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti

Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö velvollisuutensa ilmoittaa vii- pymättä sairastumisestaan työnantajalle, maksetaan sairausajan palkkaa aikaisintaan siitä päivästä lukien, jona ilmoitus on tehty.

31.1.3 Sairausajan palkan maksamisen edellytykset

Sairausajan palkka maksetaan seuraavin edellytyksin:

• työntekijä on sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyt- tömyyden vuoksi estynyt tekemästä työtä ja

• työkyvyttömyydestäesitetääntyönantajanhyväksymäselvitys.

A. Työkyvyttömyyden toteaminen

Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin antamalla tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella.

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kir- joittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.

Epidemioiden aikana voi lääkäri antaa työterveyshoitajalle oi- keuden kirjoittaa tutkimuksensa perusteella todistuksia enintään kolmeksi vuorokaudeksi kerrallaan. Kertautuvan todistuksen an- tajan tulee olla aina sama terveydenhoitaja. Uusiutumistapauk- sessa on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdolliseen lääkärin- hoidon tarpeeseen. Ennen kuin hoitajan antamaa todistusta voi-

xxxx pitää selvityksenä työkyvyttömyydestä, hänen tulee todeta yhdessä lääkärin kanssa tilanteen olevan em. tavalla sellainen, että hoitaja voi antaa todistuksia työkyvyttömyydestä.

B. Yrityksen terveyspalvelujen käytön ensisijaisuus

Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkä- rin vastaanotolla. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan pal- kan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväk- syttävän syyn muun lääkärin käyttöön.

C. Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Jos työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää lääkärintodistus- ta, hän voi osoittaa työntekijän nimeämänsä lääkärin tarkastetta- vaksi. Työnantaja maksaa uuden lääkärintodistuksen hankkimi- sesta johtuvat kustannukset.

D. Sairauspoissaolojen hallinta ja työntekijän oma ilmoitus Sairauspoissaolojen hallinta

Työpaikan sairauspoissaolojen hallinta toteutuu parhaiten yritys- johdon, esimiesten, henkilöstön ja sen edustajien sekä työter- veyshuollon yhteistyönä. Tehokas vaikuttaminen edellyttää toi- mintamallia, joka koostuu ongelmien kartoituksesta, tavoitteiden asettamisesta ja käytännön toimenpiteistä. Yhtenä toimenpitee- nä voi olla jäljempänä tarkemmin määritelty oma ilmoitus –me- nettely.

Työntekijän oma ilmoitus lyhytaikaisista sairauspoissaoloista

Sairauspoissaolojen vähentämiseksi voidaan paikallisesti sopia oma ilmoitus –menettelyn käyttöönotosta työpaikalla. Sopimus on tehtävä kirjallisesti sähköalan pääluottamusmiehen kanssa. Sopimus voi koskea enintään kolme vuorokautta kestäviä pois- saoloja. Oma ilmoitus –menettelyä sovelletaan vain työntekijän omiin sairauspoissaoloihin.

Paikallisesti sovittavia asioita voivat olla muun muassa:

• sopimuksen tavoitteet

• keitä sopimus koskee

• kenelle ilmoitus tehdään

• millä tavalla ilmoitetaan

• miten ilmoitus kirjataan

• kuinka toimitaan sairauden jatkuessa

• mahdolliset rajoitukset hyväksyttävien poissaolojen määrään

• työnantajan oikeus määrätä työntekijä (työterveys)lääkärin tarkastettavaksi

• väärinkäytösten ennakointi ja mahdollisuus poiketa sairaus- ajan palkan maksuperusteista ilmenneissä väärinkäytöstilan- teissa

• sopimuksen toteutumisen seuranta

• sopimuksen kesto, irtisanomismahdollisuus.

31.1.4 Sairausajan palkan maksuperuste ja korvattavan ajanjakson pituus

Sairausajan palkka maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle keskituntiansion mukaisesti. Kuukausipalkkainen työntekijä saa työnantajan korvattavalta sairausajalta henkilökohtaisena aika- palkkana maksettavan kuukausipalkkansa.

Sairausajan palkka maksetaan jäljempänä mainitun kalenteri- ajanjakson sisään sattuvilta työtuntijärjestelmän mukaisilta työ- päiviltä seuraavasti:

Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhtäjaksoisesti	Kalenteri- ajanjakso
vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta	28 päivää
3 vuotta mutta alle 5 vuotta	35 päivää
5 vuotta mutta alle 10 vuotta	42 päivää
10 vuotta tai kauemmin	56 päivää

Sairausajan palkka maksetaan kunkin korvattavan työpäivän työ- tuntijärjestelmän mukaisilta säännöllisiltä työtunneilta.

A. Vähintään kuusi kuukautta jatkuneet työsuhteet

Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 6 kuukautta, sairausajan palkka mak- setaan ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta lukien, joka työntekijän työssä ollessa olisi ollut hänen työpäivänsä.

B. Karenssipäivä alle kuusi kuukautta jatkuneissa työsuhteissa

Sairausajan palkka maksetaan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työntekijän työssä ollessa olisi ollut hänen työpäi- vänsä. Ensimmäinen poissaolopäivä on karenssipäivä.

Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa sairastu- mispäivän jälkeen vähintään kuusi arkipäivää maksaa työnantaja palkan myös karenssipäivältä.

Jos työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta, maksetaan sairaus- ajan palkka myös karenssipäivältä.

C. Alle kuukauden työsuhde

Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % työntekijän henkilökoh- taisesta aikapalkasta. Sairausajan palkkaa maksetaan enintään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työky- vyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen yhdeksän arkipäi- vän pituisen ajanjakson sisällä. Sairausajan palkan maksamisen edellytykset samoin kuin karenssipäivä määräytyvät tämän luvun mukaisesti.

Jos työntekijälle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, lyhenee vastaavasti aika, jolta palkkaa on maksettava.

D. Sairastuminen kesken työpäivän

Jos työntekijä tulee sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttö- mäksi kesken työpäivänsä, maksetaan hänelle hänen sinä päi- vänä menettämältään säännölliseltä työajalta keskituntiansion mukainen korvaus.

Alle kuusi kuukautta kestäneissä työsuhteissa työkyvyttömyyden jatkuessa seuraava työpäivä on karenssipäivä. Työhöntulopäivä on alle kuusi kuukautta kestäneissä työsuhteissa karenssipäivä, jos työntekijä on jo työhön tullessaan työkyvytön.

E. Saman sairauden uusiutuminen

Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin sai- rausajan palkkaa tai sairauspäivärahaa, aloitetaan sairausajan palkan maksaminen ilman karenssipäivää, jos korvausajanjakso ei tämän sairauden osalta ole tullut täyteen. Sairausajan palkan maksamista jatketaan, kunnes sairaus- tai korvausajanjakso on päättynyt.

Korvausajanjakson ei saman sairauden uusiutuessa tarvitse olla yhdenjaksoinen, vaan se voi koostua useasta työkyvyttömyys- ajanjaksosta.

Saman sairauden käsite ratkaistaan epäselvissä tapauksissa sairausvakuutuslain tulkintoja noudattaen.

Jos sairaudesta tai tapaturmasta aiheutunut työkyvyttömyys on alkanut jostakin toisesta sairaudesta tai tapaturmasta aiheutu- neen työkyvyttömyyden aikana tai välittömästi sen jälkeen eikä työntekijä ole ollut välillä työkykyisenä työssä, katsotaan saira- usajanjaksot sairausajan palkan maksamisen kannalta samaksi työkyvyttömyydeksi.

31.1.5 Sairausajan palkan epääminen

Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

31.1.6 Sairausajan palkan maksuajankohta

Jos työntekijä on viipymättä ilmoittanut työkyvyttömyydestään eikä sairausajan palkan perusteissa tai määrässä ole epäselvyyt- tä, työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkan säännölli- sen palkanmaksun yhteydessä odottamatta päivä- tai äitiysrahan tai niihin verrattavan muun korvauksen saamista.