Ylioppilaskuntien työehtosopimus‌

Tunti- ja kuukausipalkkoja korotetaan 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta 1,1 % suuruisella yleiskorotuksella. Tämän lisäksi palkkoja korotetaan 1.5.2021 tai lä- hinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta työnantajan jakamalla työpaikkakohtaisella 0,8 % erällä, jonka suuruus lasketaan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työpaikan työnte- kijöiden maaliskuun 2021 säännöllisen työajan palkoista luontoisetuineen.

Työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeuden- mukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia.

Työntekijöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtais- ten korotusten jakamisessa.

Henkilöstölle annettavat tiedot

Luottamushenkilöllä tai sellaisen puuttuessa koko henkilöstöllä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen selvitys työnantajan toteuttaman palkkaratkaisun kohdentamises- ta. Selvityksestä tulee käydä ilmi, kuinka moni työntekijä on saanut korotuksen ja keskimääräisen korotuksen suuruus.

2.3. Palkkataulukot

Palkkataulukoita korotetaan 1.6.2020 ja 1.5.2021 yleiskorotuksen määrällä.

2.4. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkiot

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkioita korotetaan 1.6.2020 lukien 3,2 %.

3. Tekstimuutokset

Työehtosopimukseen tehdään seuraavat tekstimuutokset:

3.1. Työaika

6 § Poistetaan 11. kohta.

6 § lisätään uusi 11 kohta kuulumaan seuraavasti:

Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun li- säksi osoittaa kullekin työntekijälle kalenterivuoden aikana säännöllistä työaikaa enin- tään 16 tuntia. Työtä osoitetaan perustellun tuotannollisen tarpeen edellyttämissä ti- lanteissa. Työaikaa ei voi osoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikon lauantaille. Li- sätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi yksinkertainen tun- tipalkka. Tämän kohdan tarkoittamasta säännöllisen työajan lisäksi teetettävästä työ- ajasta ilmoitetaan hyvissä ajoin siten, että työntekijä pystyy varautumaan tähän. Työntekijällä on asiallisista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus ta- pauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuutoksista.

6 § lisätään uusi 12 kohta kuulumaan seuraavasti:

Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista koulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laa- dun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 8 tuntia kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovi- tun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan yksinkertaisen tuntipalkan mukainen korvaus. Koulutus tai kehit- tämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehit- tämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikon lauantaille. Kou- lutus tai kehittämistilaisuudet pyritään kirjaamaan koulutussuunnitelmaan. Koulutus ja kehittämistilaisuuksista ilmoitetaan hyvissä ajoin siten, että työntekijä pystyy varau- tumaan ao. tilaisuuksiin.

7 § muutetaan 3. kohta kuulumaan seuraavasti:

Säännöllisen työajan alitusten ja ylitysten kertymä saa olla enintään -40 / +60 tuntia. Työnantaja seuraa saldon kertymistä ja saldon ylittäessä +40 tuntia neuvottelee työn- tekijän kanssa töiden järjestämisestä ja mahdollisen kuormituksen tasaamisesta.

Työajan tulee tasoittua edellä sovittuun enimmäismäärään enintään 12 kuukauden seurantajakson päättyessä.

8 § muutetaan otsikko kuulumaan: Lisätyö, ylityö ja työajan enimmäismäärä sekä lisätään uusi 5 kohta kuulumaan seuraavasti:

Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta.

3.2. Palkanmaksu

15 § muutetaan 4. kohta kuulumaan seuraavasti:

Työsuhteen päättyessä loppupalkka mahdollisine lomakorvauksineen ja muine lisi- neen maksetaan viimeistään työnantajan seuraavana normaalina palkanmaksupäi- vänä.

3.3. Tilapäinen lyhyt poissaolo

Muutetaan 18 §:n 4. kohta kuulumaan seuraavasti

Työntekijän vihkiäisten tai 50-, 60- ja 65-vuotispäivän sattuessa työpäivälle, on pois- saolo palkallista.

3.4. Selviytymislauseke

Lisätään uusi 34 § kuulumaan seuraavasti ja muutetaan pykälöintiä vastaavasti:

Selviytymislauseke:

Mikäli sopimuksen piirissä olevat organisaatiot joutuvat sopimuskauden aikana poik- keuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen teh- dyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen organisaatioiden toimintaedel- lytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

4. SYL RY:N TOIMIHENKILÖIHIN SOVELLETTAVAT ERILLISET TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄ- RÄYKSET

4.1. Työaika

6 § poistetaan 8. kohta.

8 § muutetaan otsikko kuulumaan: Lisätyö, ylityö ja työajan enimmäismäärä sekä lisätään uusi

6. kohta kuulumaan seuraavasti:

Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta.

5. Muut asiat Kehittymislisätyöryhmä

Arvioidaan sopimuskauden aikana koulutus- ja kehittymislisien määräytymisen tarkoi- tuksenmukaisuutta. Mikäli työryhmätyön seurauksena osapuolet päättävät muuttaa li- sien määräytymisen perusteita, toteutetaan uudistus kustannusneutraalilla tavalla ja se saatetaan voimaan seuraavan sopimuskauden alusta lukien.

Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonais- valtaista työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä menestyvälle järjestötoiminnalle. Osapuolet toteavat lisäksi, että työyh- teisössä on jokaisen vastuulla huolehtia omalta osaltaan työyhteisön työhyvinvoinnis- ta.

Työntekijöiden työkykyyn ja kuormitukseen kiinnitetään työpaikoilla erityistä huomio- ta. Lisäksi jokaisen tulee huolehtia omasta työkyvystään. Työkykyisyyden ylläpitä- miseksi ja parantamiseksi voidaan hyödyntää esimerkiksi työterveyshuollon työpaik- kaselvityksiä, riskien arviointeja ja henkilöstösuunnitelmia. Näiden pohjalta ja mm. työhyvinvointikyselyjä hyödyntäen suunnitellaan tarvittaessa yksilöllisiä toimenpiteitä työkyvyn ylläpitämiseksi.

Helsingissä 6.3.2020

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxx

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx

Ylioppilaskuntien työehtosopimus

1 § Soveltamisala ‌

1. Tässä työehtosopimuksessa määrätään kulloinkin voimassa olevan yliopistolain mu- kaisten ylioppilaskuntien toimisto-, järjestö-, talous- ja muiden varsinaista toimintaa to- teuttavien työntekijöiden vähimmäistyöehdot. Tätä työehtosopimusta ei sovelleta yliop- pilaskuntien toimitukselliseen henkilöstöön, eikä tällä työehtosopimuksella oteta kantaa heidän työehtojensa määräytymiseen.

Työehtosopimusta sovelletaan myös Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry:n toimihen- kilöihin.

Pöytäkirjamerkintä: Siltä osin kuin SYL ry:n talokohtaisessa työehtosopimuk- sessa on sovittu ylioppilaskuntien työehtosopimusta työntekijän kannalta pa- remmista työsuhteen ehdoista, tällaiset ehdot lisätään ylioppilaskuntien työeh- tosopimuksen loppuun erilliseksi liitteeksi.

2. Sopimus ei koske työnantajan edustajia. Työnantajien edustajat määritellään kyseisen ylioppilaskunnan hallintoasiakirjoissa (säännöt tai vastaava).

2 § Paikallinen sopiminen ‌

1. Jos yksittäisen työntekijän kanssa on tämän työsopimuksessa tai muuten yksilöidysti sovittu parempia tai muita ehtoja kuin tässä työehtosopimuksessa on määrätty, jäävät ne tämän sopimuksen ulkopuolelle, eikä tämä sopimus aiheuta niihin muutosta.

2. Tässä työehtosopimuksessa ja sen liitteissä tarkoitetut paikalliset sopimukset tehdään työnantajan ja työntekijöitä edustavan luottamushenkilön välillä.

3 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus ‌

1. Työnantaja johtaa ja järjestää työt.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

4 § Työsuhteen alkaminen ‌

1. Työsopimus tehdään kirjallisena. Työsopimusmalli on työehtosopimuksen liitteenä.

2. Työsuhteessa noudatettavan koeajan enimmäispituus määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaisesti. Koeaikaehdon voimassaolo edellyttää sen kirjaamis- ta työsopimukseen.

3. Työnantaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle työehtosopimuksen, työehto- sopimuksen 32 §:n mukaisen neuvottelumenettelyn erimielisyystilanteiden varalta sekä työpaikan luottamushenkilön.

5 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan osalta seuraavia irtisanomisai- koja, ellei toisin sovita:

Irtisanomisaika	Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto
1 kuukausi	enintään 4 vuotta
2 kuukautta	yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta
4 kuukautta	yli 8 vuotta ja enintään 10 vuotta
6 kuukautta	yli 10 vuotta

2. Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työntekijän osalta seuraavia irtisanomisaiko- ja, ellei toisin sovita:

Irtisanomisaika	Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto
14 päivää	enintään 5 vuotta
1 kuukausi	yli 5 vuotta

3. Määräaikainen työsopimus päättyy sovitun kauden lopussa, elleivät osapuolet tarvitta- essa yhteisesti sovi työsopimuksen päättämisestä ennen työsopimuksen päättymis- ajankohtaa.

4. Työsuhteen päättäminen suoritetaan kirjallisesti tai muuten todistettavasti.

6 § Työaika ‌

1. Säännöllinen työaika on enintään 37 tuntia 30 minuuttia viikossa ja 7 tuntia 30 minuut- tia vuorokaudessa. Työpäivään sisältyy 30 minuutin ruokatauko, jota ei lasketa työai- kaan, ellei paikallisesti ole toisin sovittu tai ellei lounas liity työnantajan määräämien työtehtävien hoitamiseen.

2. Säännöllistä vähintään kuuden tunnin päivittäistä työaikaa noudattavilla työntekijöillä työaikaan sisältyy kaksi 15 minuutin kahvitaukoa. Alle kuuden tunnin työpäivänä tauko- ja pidetään työajan suhteessa.

3. Tuntityötä tekevän henkilöstön työaika sovitaan tehtävän tarkoituksen mukaisesti työ- sopimuksessa.

4. Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jolloin työntekijä on velvollinen ole- maan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

5. Työviikko on maanantaista perjantaihin. Säännöllinen työaika sijoitetaan pääsääntöi- sesti aikavälille klo 8-18.

6. Säännöllistä työaikaa voidaan sijoittaa arkilauantaille vain poikkeustapauksissa silloin, kun työntekijä on nimenomaisessa vastuussa tällaisena aikana järjestettävän ylioppi- laskunnan toiminnan järjestämisestä ja toiminta välttämättä edellyttää ko. työntekijän läsnäoloa. Työntekijä ja työnantaja käyvät lukukausittain läpi tiedossa olevat tarpeet lauantaityöstä.

7. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaita, muuna kirkollisena juhlapäivänä, va- punpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan muun siltä tulevan palkan li- säksi sunnuntaityökorvauksena 100 prosentilla korotettu palkka. Työntekijä ja työnanta- ja voivat sopia sunnuntaityökorvauksen antamisesta vapaana.

8. Koulutuksiin, monipäiväisiin kokouksiin, seminaareihin, leireihin, työtehtäviin liittyviin matkoihin ja muihin vastaaviin pääsääntöisen työntekopaikan ulkopuolisiin tapahtumiin käytettävästä työajasta sovitaan aina ennakkoon esimiehen kanssa.

9. Erityiset työnkuvaan liittyvät työtehtävät (mm. ylioppilaskunnan juhlapäivät, yliopisto- johdon illalliset) ovat työaikaa niille henkilöille, joiden on työhön liittyvien asioiden hoi- tamisen takia oltava paikalla. Käytettävästä ajasta on sovittava etukäteen esimiehen kanssa.

10. Jos työntekijä on kirjallisen sopimuksen mukaan velvollinen olemaan tavoitettavissa päivystysvalmiudessa (sovittava myös kesto kellonaikarajoineen), josta hän voi yhtey- denottotilanteessa työskennellä tai tulla kutsutuksi työhön, maksetaan kyseiseltä ajalta varallaolokorvauksena, jollei muuta sovita, 10 % työntekijän korottamattomasta tunti- palkasta. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

Jos varalla oleva työntekijä sovitusti suorittaa työtehtävän, maksetaan hänelle siltä ajal- ta vain työajan palkka.

11. Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa kullekin työntekijälle kalenterivuoden aikana säännöllistä työaikaa enintään 16 tuntia. Työtä osoitetaan perustellun tuotannollisen tarpeen edellyttämissä tilanteissa. Työaikaa ei voi osoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikon lauantaille. Lisätyltä sään- nölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi yksinkertainen tuntipalkka. Tämän kohdan tarkoittamasta säännöllisen työajan lisäksi teetettävästä työajasta ilmoitetaan hyvissä ajoin siten, että työntekijä pystyy varautumaan tähän. Työntekijällä on asialli- sista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuutoksista.

12. Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suo- rittamisen kannalta tarpeellista koulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun pa- rantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehit- tämistilaisuuksia enintään 8 tuntia kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan yksinkertaisen tuntipalkan mukainen korvaus. Koulutus tai kehittämistilai- suus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikon lauantaille. Koulutus tai kehittämis- tilaisuudet pyritään kirjaamaan koulutussuunnitelmaan. Koulutus ja kehittämistilaisuuk- sista ilmoitetaan hyvissä ajoin siten, että työntekijä pystyy varautumaan ao. tilaisuuk- siin.

7 § Liukuva työaika ‌

1. Ylioppilaskunnissa on käytössä liukuva työaika, jossa työntekijä päättää itse työnteon aloittamis- ja päättämisajankohdat. Kiinteä työaika on maanantaista perjantaihin sijoit- tuen lähtökohtaisesti klo 10 – 14 tai muulle paikallisesti sovitulle aikavälille työtehtävien vaatimia poikkeustilanteita lukuun ottamatta tai ennalta esimiehen kanssa muutoin so- vittaessa.

2. Säännöllinen vuorokautinen enimmäistyöaika liukuman puitteissa voi olla enintään 13 tuntia.

Soveltamisohje: Päivältä ei voi liukuman puitteissa kirjata enempää työ- aikaa kuin 13 tuntia, jonka täyttyessä työntekijä on velvoitettu lopetta- maan työnteon. Tämä rajaus ei koske tilannetta, jossa sovitaan lisä- tai ylityöstä.

3. Säännöllisen työajan alitusten ja ylitysten kertymä saa olla enintään -40 / +60 tuntia. Työnantaja seuraa saldon kertymistä ja saldon ylittäessä +40 tuntia neuvottelee työn- tekijän kanssa töiden järjestämisestä ja mahdollisen kuormituksen tasaamisesta.

Työajan tulee tasoittua edellä sovittuun enimmäismäärään enintään 12 kuukauden seurantajakson päättyessä.

4. Työajan ylitysten kertymää työntekijä lyhentää tekemällä alle 7 tunnin 30 minuutin päi- viä. Xxxxxxxx työaikaa on mahdollista myös tasoittaa esimiehen kanssa ennakkoon so- pimalla kokonaisina vapaapäivinä tai työntekijän pyynnöstä osapäiväisesti. Samalla on sovittava vapaan pitämisen ajankohdan määräytyminen.

5. Mikäli työntekijä ei ota käyttöön liukumajärjestelmää tai työnantaja erikseen perustel- lusti katsoo liukuvan työajan olevan soveltumaton johonkin työtehtävään, sovelletaan kiinteää työaikaa, joka on enintään 37 tuntia 30 minuuttia viikossa ja 7 tuntia 30 minuut- tia vuorokaudessa.

6. Lähtökohtaisesti normaalit työtehtävät pyritään tekemään liukumajärjestelmän puitteis- sa. Lisä- ja ylitöiden tekemisestä tulee aina sopia esimiehen kanssa etukäteen. Nor- maalin työajan ulkopuolella tapahtuvien, säännöllisesti toistuvien työtehtävien, esimer- kiksi työryhmien kohdalla, asiasta sovitaan 6 §:n kohtien mukaisesti.

Työpäivinä, jolloin työnantaja erikseen ilmoittamalla teettää työntekijällä tämän suostu- muksella lisä- ja ylitöitä, ei liukuvan työajan saldoa lisätä tai vähennetä, vaan työntekijä tekee säännöllisen työaikansa ja sen päälle työnantajan määräämän lisä- ja ylityön.

8 § Lisätyö, ylityö ja työajan enimmäismäärä ‌

1. Lisätyötä on työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella tehtävä työ, jota teh- dään säännöllisen työajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan (8 tun- tia/päivä ja 40 tuntia/viikko) välisenä aikana.

2. Vuorokautista ylityötä on työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella tehtävä työ, jota tehdään lainmukaisen 8 tunnin enimmäistyöajan lisäksi vuorokaudessa. Vuo- rokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seu- raavilta 100 prosentilla korotettu palkka.

3. Viikoittaista ylityötä on työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella tehtävä työ, jota tehdään yli lainmukaisen 40 tunnin viikkotyöajan ja siitä maksetaan 50 prosen- tilla korotettu palkka.

4. Mikäli lisä- ja ylityöt korvataan vapaana, tulee niiden pitämisestä sopia etukäteen esi- miehen kanssa. Lähtökohtaisesti lisä- ja ylitöistä kertyneet vapaat pyritään pitämään muiden lomien yhteydessä, kuten vuosiloman ja joulun yhteydessä, kokonaisina päivi- nä.

5. Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta.

9 § Vapaapäivät ‌

1. Juhannusaatto ja jouluaatto ovat vapaapäiviä ja lyhentävät muuksi päiväksi kuin lauan- taiksi tai sunnuntaiksi sattuessaan viikkotyöaikaa sillä tuntimäärällä, joka olisi ollut aa- toksi sattuvan työpäivän työaika.

2. Viikkotyöaika lyhenee jokaisen sille muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan arkipyhän sekä vapunpäivän ja itsenäisyyspäivän osalta sillä tuntimäärällä, joka olisi ollut arkipyhäksi sattuvan työpäivän työaika.

3. Osa-aikatyötä tekevällä viikoittainen työaika lyhenee 9.1-2 §:n mukaisissa tapauksissa samassa suhteessa kuin kokoaikatyötä tekevällä.

4. Kalenterivuoden aikana on lisäksi 8 ylimääräistä vapaapäivää, joiden ajankohdan mää- rää työnantaja.

10 § Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen ‌

1. Säännöllisen vuorokautisen työajan rajoissa tapahtuva työhön liittyvä matkustaminen luetaan työajaksi.

2. Xxxxxxx henkilö matkustaa työnantajan määräyksestä tai tieten säännöllisen työajan ul- kopuolella, korvataan matkustamiseen käytetty aika yksinkertaisella tuntipalkalla tai vastaavalla vapaa-ajalla. Työnantaja voi määrätä korvausmuodon. Matkustamiseen käytettyä aikaa korvataan enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit.

3. Mikäli liikennevälineessä yövytään ja työnantaja kustantaa majoituksen, ei korvattavaa matka-aikaa kerry.

4. Vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen lukeminen työajaksi edellyttää, että työnteki- jä ja työnantaja sopivat etukäteen matka-aikana suoritettavista työtehtävistä ja niiden kestosta.

5. Matka-aika lasketaan työnantajan määräämän liikennevälineen mukaan.

11 § Työmatkoja edeltävä keskustelu ‌

Ennen työmatkoja työnantaja ja työntekijä käyvät keskustelun, jossa käydään läpi seuraa- vat työmatkaan liittyvät seikat:

− Matkustamiseen käytettävä aika (= kulkeminen liikennevälineessä ja mahdollinen odo- tusaika esimerkiksi lentokentällä tai juna-asemalla)

− Matkustamiseen käytettävä liikenneväline

− Matkustamisen aikana mahdollisesti hoidettavat työtehtävät (joiden keston ajalta mat- kustamiseen kulunut aika katsotaan työajaksi)

− Työkohteessa suoritettavat työtehtävät ja työn tekemiseen työkohteessa kuluva työaika

− Mahdollinen vapaa-aika työkohteessa työmatkan aikana

12 § Osa-aikaiset työntekijät ‌

1. Osa-aikaisen työntekijän työaika määräytyy tehtävän tarkoituksen mukaisesti työsopi- muksessa.

2. Mikäli työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä työtehtäviin, jotka sopisivat osa-aikaiselle työntekijälle, tulee työnantajan tarjota näitä töitä osa-aikaiselle työntekijälle.

13 § Palkkaus ‌

1. Työpalkoista on sovittu palkkasopimuksessa.

14 § Osakuukauden palkka ja tuntipalkka ‌

1. Mahdollinen osakuukauden palkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21 ja kertomalla kyseisen kuukauden palkallisten päivien lukumäärällä.

2. Työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 157. Työajan ollessa

6.1 §:ssä tarkoitettua työaikaa lyhyempi jakaja on samassa suhteessa pienempi kuin työaika on enimmäistyöaikaa lyhyempi.

15 § Palkanmaksu ‌

1. Kuluvan kuukauden kuukausipalkka maksetaan kerran kuukaudessa. Mikäli palkan- maksupäivä sattuu pyhäpäivälle tai viikonlopulle, maksupäivä on edellinen arkipäivä.

2. Mikäli työntekijän työsuhde alkaa muulloin kuin kuukauden alussa eikä hän näin ollen ole ensimmäisenä kuukautena töissä täyttä kuukautta, voidaan palkka tarvittaessa pe- rustellusta syystä maksaa ensimmäisen kerran seuraavan kuukauden palkanmaksun yhteydessä.

3. Työntekijä saa viimeistään palkanmaksua edeltävänä päivänä palkkalaskelman, jossa on eriteltynä peruspalkka ja työehtosopimuksen mukaiset lisät.

Soveltamisohje: Palkkalaskelmaan olisi hyvä dokumentoida palkkasopimuk- sessa määriteltyjen lisien prosentit.

4. Työsuhteen päättyessä loppupalkka mahdollisine lomakorvauksineen ja muine lisineen maksetaan viimeistään työnantajan seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä.

16 § Työkyvyttömyysajan palkka ‌

1. Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi, maksetaan hänelle palkkaa seuraavasti:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto	Palkkajakso
1 kuukausi – alle 1 vuosi	4 viikolta
1 vuosi – alle 5 vuotta	6 viikolta
5 vuotta tai kauemmin	8 viikolta

Mikäli työsuhde on jatkunut alle kuukauden, työntekijä on oikeus saada esteen ajalta 50 % palkastaan sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun.

Soveltamisohje: 16-17 §:ssä arkipäivillä tarkoitetaan myös arkilauantaita.

2. Saman sairauden uusiutuessa 7 kalenteripäivän kuluessa lasketaan sairausaikajaksot yhteen.

3. Työnantajalla, joka suorittaa edellä mainitun palkan, on oikeus saada työntekijän sijas- ta tälle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen päiväraha.

4. Työntekijä on viipymättä velvollinen ilmoittamaan työnantajalle sellaisesta sairastumi- sestaan, jonka takia hän on estynyt saapumasta työhön. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvi- tys. Työntekijä voi kuitenkin olla poissa oman ilmoituksensa perusteella korkeintaan kolme työpäivää, ellei työnantaja perustellusta syystä toisin määrää.

17 § Perhevapaat ‌

1. Työntekijöille annetaan kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaiset perheva- paat.

2. Työntekijälle maksetaan palkkaa äitiysvapaan ajalta 72 arkipäivää. Ottolapsen äidille maksetaan palkkaa vanhempainrahakauden alusta lukien 72 arkipäivää.

3. Työntekijälle maksetaan isyysvapaan palkka 18 ensimmäiseltä arkipäivältä. Liitot suo- sittelevat, että ylioppilaskunnissa huomioidaan työnantajan harkinnan mukaan isyysva- paiden palkallisuus muutoinkin lainsäädännön asettamissa rajoissa.

4. Työntekijälle maksetaan palkka 18 ensimmäiseltä arkipäivältä, kun hänen samaa su- kupuolta oleva elämänkumppaninsa synnyttää tai adoptoi lapsen.

5. Työnantajalla, joka suorittaa edellä mainitut palkkaetuudet, on oikeus saada työntekijän sijasta tälle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen päiväraha.

18 § Tilapäinen lyhyt poissaolo ‌

1. Työntekijän jäädessä enintään neljäksi työpäiväksi tilapäisellä lyhyellä poissaololla ko- tiin hoitamaan äkillisesti sairastunutta alle 10-vuotiasta lasta taikka alle 18-vuotiasta vammaista lasta, on poissaolo palkallinen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esi- tettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta.

2. Työntekijällä on oikeus palkattomaan tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnetto- muudesta johtuvan tai muun ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Työn- tekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdol- lista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta.

3. Työntekijällä on oikeus palkattomaan poissaoloon hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten. Tällöin työt on pyrittävä järjestämään niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitet- tävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta.

4. Työntekijän vihkiäisten tai 50-, 60- ja 65-vuotispäivän sattuessa työpäivälle, on poissa- olo palkallista.

5. Lähiomaisen hautauspäivä on työpäivälle sattuessaan palkallinen vapaapäivä.

6. Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut yli kuukauden, on oikeus saada oman asun- non muuttoa varten yksi palkallinen vapaapäivä enintään kerran vuodessa.

7. Työpäivälle sattuva työntekijän valmistujaispäivä (erityisammattitutkinto, alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatin tutkinto ja tohtorin tutkinto) on palkallinen va- paapäivä.

8. Kertausharjoitusajaltaan työntekijä saa normaalin palkan, josta kuitenkin vähennetään kertausharjoituksesta saatava reserviläispalkka. Vastaavasti menetellään mahdollisen siviilipalveluksen täydennyspalveluksen osalta.

9. YTN ry:n, YTN ry:n osallisliiton sekä Ylioppilaskuntien työntekijät ry:n päättäviin elimiin kuuluvalla työntekijällä on oikeus osallistua ilman, että hänen palkka- ja vuosilomaetu- jaan vähennetään, järjestöjen liitto-, edustajisto-, vuosi- ja hallituksen kokouksiin sekä sellaisiin järjestöjen päättävien elinten kokouksiin, joissa käsitellään työehtosopimus- neuvotteluja koskevia asioita. Sama koskee osallistumista YTN:n tai sen jäsenliittojen hallitusten nimeämien työryhmien kokouksiin. Tähän käytetty aika ei kerrytä lisä- tai yli- työtä eikä matka-aikaa työajan ulkopuolella matkustettaessa.

10. Jos työntekijä toimii kunnallisessa luottamuselimessä ja osallistuu sen kokouksiin työ- ajalla, on työnantajalla oikeus vähentää kuukausipalkasta tästä aiheutuva säännöllisen työajan menetys. Luottamustehtävissä toimiva hakee korvauksen ansionmenetyksestä kunnalta. Mikäli kunta ei hakemuksesta huolimatta korvaa täyttä ansionmenetystä, kor- vaa työnantaja loput niin, että työntekijä saa kuukausipalkkansa vähentämättömänä. Ansionmenetyksen kanssa menetellään vastaavasti myös muiden merkittävien ja vas- taavien yhteiskunnallisten toimielinten osalta.

19 § Opintovapaa ‌

Opintovapaaseen sovelletaan kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Pöytäkirjamerkintä: Tämä kohta on vain informatiivinen.

20 § Vuorotteluvapaa ‌

Vuorotteluvapaaseen sovelletaan kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Pöytäkirjamerkintä: Tämä kohta on vain informatiivinen.

21 § Vuosiloma ‌

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy voimassa olevan vuosilomalain mukaan. Työntekijäl- lä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräyty- miskuukaudelta. Kuitenkin lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden yhdenjaksoisesti jatkuneesta työsuhteesta lomakertymä on kaksi arkipäivää lomamää-

räytymiskuukaudelta. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lo- mapäivään.

2. Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1. huhtikuuta ja päättyy 31. maaliskuuta.

3. Lomakausi alkaa 2. toukokuuta ja päättyy 30. syyskuuta. Kesäloma (24 vuosilomapäi- vää) pidetään pääsääntöisesti lomakauden aikana. Talviloma (6 vuosilomapäivää) pi- detään pääsääntöisesti lomakauden jälkeen aikavälillä 1.10. – 30.4.

4. Sunnuntai, kirkollinen juhlapäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäis- lauantai ja vapunpäivä eivät ole arkipäiviä eivätkä ne kuluta lomapäiviä vuosilomalas- kennassa.

5. Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai vuosilomalaissa tarkoitettua työssäolon veroista päivää. Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä xxxxx ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenteri- kuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lo- manmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai vuosilomalaissa tarkoitettua työssä- olon veroista tuntia.

22 § Lomaraha ‌

1. Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 prosenttia vuosiloma-ajan palkasta. Kuukausi- palkkaisen työntekijän lomaraha lasketaan kaavalla: (kuukausipalkka/25)* vuosiloma- päivien lukumäärä * 50 %. Lomaraha maksetaan myös lomakorvauksesta työsuhteen päättyessä.

2. Lomaraha maksetaan viimeistään heinäkuun palkanmaksun yhteydessä.

3. Lomaraha tai sen osa voidaan työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella vaihtaa vapaaksi. Samalla on sovittava vapaan pitämisen ajankohdan määräytyminen.

Pöytäkirjamerkintä: Ennen lomarahavapaajärjestelmän käyttöönottoa työpai- kalla on luottamushenkilön kanssa käsiteltävä lomarahavapaan käytännöt ja periaatteet.

23 § Luottamushenkilö ‌

1. Kunkin ylioppilaskunnan työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan vähintään yksi luottamushenkilö ja tälle varahenkilö. Luottamushenkilön pääasiallisena tehtävänä on toimia työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Vaalikelpoinen on ylioppilaskunnassa työsuhteessa oleva työehtosopimukseen sidotun työntekijäjärjestön jäsen.

3. Luottamushenkilöllä on oikeus käyttää riittävästi, mutta kohtuullisesti aikaa luottamus- tehtävän hoitamiseen niin, että omien työtehtävien hoitaminen ei vaarannu.

4. Luottamus- ja varaluottamushenkilöllä on oikeus mahdollisuuksien mukaan osallistua oman ammattiliittonsa koulutuskalenterin mukaiseen koulutukseen, mikä on omiaan li- säämään heidän pätevyyttään luottamushenkilötehtävien hoitamisessa. Perustellusta syystä työnantaja voi siirtää koulutusajankohtaa. Koulutukseen käytettävästä työajasta sovitaan erikseen, eikä se kerrytä lisä- ja ylityötä tai työajan ulkopuolella matkustetta- essa matka-aikaa.

5. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamushenkilö menettää työaikana joko paikal- lisissa neuvotteluissa työnantajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

6. Jos luottamushenkilö suorittaa työnantajan kanssa sovittuja luottamustehtäviä säännöl- lisen työaikansa ulkopuolella, sovelletaan tähän lisä- ja ylityöaikaa koskevia säännök- siä.

7. Luottamushenkilöksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painostaa tai erottaa työstä.

8. Luottamushenkilön mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamustehtävän takia. Samaa periaatetta noudatetaan luottamushenkilön ansioiden kehittymiseen.

9. Luottamushenkilökorvaus ja työsuojeluvaltuutetun korvaus ovat maksimissaan 10 työn- tekijän ylioppilaskunnissa 34,70 €/kk ja yli 10 työntekijän ylioppilaskunnissa 69,40 €/kk.

24 § Yhteistoiminta ‌

1. Mikäli ylioppilaskunnan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 20 työntekijää, nou- datetaan ylioppilaskunnan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan osalta kulloinkin voimassa olevaa lakia yhteistoiminnasta yrityksissä.

2. Mikäli ylioppilaskunnan palveluksessa on vähemmän kuin 20 henkilöä, kuullaan työn- tekijöitä heitä koskevissa muutoksissa ennen päätösten tekemistä.

25 § Kouluttautuminen ‌

1. Työnantajan tulee omalta osaltaan huolehtia siitä, että työntekijällä on riittävä koulutus hoitamiinsa työtehtäviin ja tarvittaessa huolehtia tällaisen koulutuksen järjestämisestä.

2. Ylioppilaskunta arvostaa koulutusta ja tarjoaa koko henkilöstölleen mahdollisuuksia säännöllisesti kouluttaa ja kehittää itseään.

3. Henkilöstölle tarjotaan säännöllisesti mahdollisuuksia kouluttautua työaikana ja ylioppi- laskunnan kustannuksella tavalla, joka edistää heidän nimenomaisten työtehtäviensä suorittamista ja hyödyttää siten myös työnantajaa. Työntekijän tulee sopia koulutukses- ta etukäteen esimiehensä kanssa.

26 § Etätyö ‌

Työntekijällä voi olla mahdollisuus etätyöhön hoidettavan tehtäväkuvan ja tietoturvan aset- tamissa rajoissa. Etätyöstä tulee sopia esimiehen kanssa ennakkoon.

27 § Matkakustannukset ja päiväraha ‌

Työmatkojen järjestelyjä, kustannuksia ja päivärahoja koskevat käytännöt määritellään tämän sopimuksen liitteenä olevassa matkustusohjesäännössä.

28 § Vakuutukset ‌

Työnantaja kustantaa työntekijöille ryhmähenkivakuutuksen sekä työtehtävien vuoksi suo- ritettavia ulkomaan matkoja varten matkavakuutuksen.

29 § Työterveyshuolto ‌

Työnantaja järjestää vähintään lakisääteisen työterveyshuollon.

30 § Työntekijöiden kokoontuminen ‌

1. Työntekijöillä on mahdollisuus järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä työpaikalla työajan ulkopuolella.

2. Työntekijöillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton tai sen jäsenliiton sekä asianomaisen keskusjärjestön edustajia.

31 § Ammattiyhdistysjäsenmaksun periminen ‌

1. Mikäli työntekijä antaa siihen valtuuden, perii työnantaja YTN ry:n jäsenliittojen jäsen- maksut työntekijän palkanmaksun yhteydessä ja antaa työntekijälle vuoden päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut ammattiliiton ilmoittamalle pankkitilille an- nettujen ohjeiden mukaisesti.

32 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Työsuhteeseen liittyvät kysymykset käsitellään ensisijaisesti työntekijän ja hänen esi- miehensä välillä. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, asia voidaan siirtää luottamushenki- lön ja työnantajan edustajan käsiteltäväksi. Ellei asiaa saada ratkaistua työpaikkatasol-

la tai mikäli syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisesta, tulkinnasta tai rik- komisesta, asia voidaan siirtää sopijaosapuolten ratkaistavaksi.

2. Mikäli asia alistetaan sopijaosapuolten ratkaistavaksi, neuvotteluista laaditaan muistio, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyden kohteena oleva asia sekä osapuolten kannat perusteluineen. Neuvottelu on käytävät turhaa viivyttelyä välttäen.

3. Mikäli liittojen neuvottelut eivät johda tulokseen, työehtosopimuksen tulkintaa koskeva asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

33 § Työryhmät ‌

1. Palkkausjärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä varten muodostetaan työryhmä, joka koostuu työntekijöiden ja työnantajan edustajista, kolme edustajaa kummastakin ryh- mästä.

2. Työryhmän tehtävänä on selvittää sopimuskauden päättymiseen mennessä palkkaus- järjestelmän toimivuus ja käytettävyys sekä tehdä tarpeen mukaan esityksiä järjestel- män mahdollisista uudistustarpeista. Arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota sii- hen, sovelletaanko eri ylioppilaskunnissa yhtenäisiä kriteerejä tehtävien vaativuusryh- mien ja siitä seuraavan peruspalkan määrittelyssä, eri ylioppilaskuntien taloudellinen ti- lanne huomioiden.

3. Työryhmä tarkastelee myös työehtosopimuksen soveltamisalaa.

34 § Selviytymislauseke ‌

Mikäli sopimuksen piirissä olevat organisaatiot joutuvat sopimuskauden aikana poikkeuk- sellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työeh- tosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen organisaatioiden toimintaedellytysten ja työpaik- kojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

35 § Voimassaolo ‌

1. Sopimus voimassa 6.3.2020-31.1.2022.

2. Sopimuskauden aikaiset palkantarkistukset suoritetaan palkkasopimuksen mukaisesti.

Palkkasopimus ‌

1 § Soveltamisala ja palkanosat ‌

1. Tässä palkkasopimuksessa sovitaan ylioppilaskuntien palveluksessa olevien työnteki- jöiden vähimmäispalkat. Sopimus ei koske määräaikaisia harjoittelijoita tai urakkapalk- kaisia / provisiopalkkaisia työntekijöitä.

2. Työntekijälle maksettava vähimmäispalkka muodostuu tehtäväkohtaisesta peruspal- kasta, kokemuslisästä, koulutuslisästä ja kehittymislisästä.

2 § Tehtäväkohtainen peruspalkka ‌

Tehtäväkohtaiset peruspalkat määräytyvät tehtävän vaativuuden perusteella seuraavasti:

Palkkataulukko 1.6.2020 alkaen

Palkkataulukko 1.5.2021 alkaen

Korotus 1,3 % Korotus 1,1 %

PR	min. €/kk	max €/kk
I	1 458,93	1 681,00
II	1 681,39	1 882,22
III	1 882,65	2 358,81
IV	2 359,34

PR	min. €/kk	max €/kk
I	1 474,98	1 699,49
II	1 699,89	1 902,92
III	1 903,36	2 384,76
IV	2 385,29

3 § Palkkaryhmien määritelmät ‌

Palkkaryhmä I: Toimiston yleisavustavat, pitkälti käytännölliset tehtävät, joissa ei vaadita asiantuntijuutta.

Palkkaryhmä II: Ylioppilaskunnan yleis- ja taloushallinnolliset, myös asiantuntijuutta vaati- vat tehtävät, joihin saattaa sisältyä myös asiakaspalvelutyötä.

Palkkaryhmä III: Ylioppilaskunnan aatteellinen sihteeristö ja vastaavat asiantuntijatehtävät. Voi sisältää rajoitettua esimiesvastuuta, esim. samalla sektorilla toimivien projektityönteki- jöiden ohjausta.

Palkkaryhmä IV: Erityisen vaativat hallintotehtävät ja/tai erityisen vaativat itsenäiset asian- tuntijatehtävät, joihin saattaa sisältyä esimiestehtäviä.

Palkkaryhmän sisällä peruspalkkaan vaikuttavia osatekijöitä ovat ylioppilaskunnittain esi- merkiksi:

1) työtehtävän edellyttämä koulutus- ja kokemustaso

2) työtehtävän itsenäisyys

3) työrutiinien luominen ja kehittäminen

4) vastuu:

∗ taloudellinen vastuu

∗ vastuullisten osakokonaisuuksien määrä

∗ ohjattavien alaisten määrä

∗ näkyvyys yhteisön sisällä ja ulospäin

4 § Kokemuslisä ‌

1. Kokemuslisä lasketaan työntekijän työsuhteen alussa. Soveltuvaksi kokemukseksi kat- sotaan esimerkiksi ylioppilaskuntien sihteeristössä toimiminen sekä omiin työtehtäviin liittyvä aikaisempi työkokemus. Luottamustoimien osalta huomioon voidaan ottaa erityi- sesti ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien hallituksen jäsenyydet sekä jäsenyydet oppi- laitosten hallituksissa ja muissa virallisissa toimielimissä. Samanaikaiset luottamusteh- tävät lasketaan yhdeksi luottamustehtäväksi. Soveltuvan työkokemuksen määrittelee työnantaja.

2. Kukin työntekijä saa tehtäväänsä soveltuvasta aiemmasta työkokemuksesta sekä so- veltuvista luottamustoimista kokemuslisää palkkasopimuksen 7§:n mukaisella laskuta- valla seuraavasti:

Kokemusaika	Kokemuslisä %
2 v	5
5 v	10
10 v	15
15 v	20

5 § Koulutuslisä ‌

1. Koulutuslisiä tutkintojen suorittamisesta annettaessa kunkin työntekijän osalta huomi- oidaan vain yksi, tasoltaan korkein tutkinto.

Tutkinto	Koulutuslisä %
Erityisammattitutkinto	2,5
Alempi korkeakoulututkinto	2,5
Ylempi korkeakoulututkinto	5
Lisensiaatin tutkinto	7,5
Tohtorin tutkinto	10

2. Mahdollinen koulutuslisä on merkittävä työsopimukseen sitä tehtäessä tai muutettaes- sa.

3. Tutkintoportaittainen koulutuslisä lasketaan palkkasopimuksen 7 §:n mukaisella lasku- tavalla ja maksetaan tutkinnon suorittamista seuraavan palkanmaksukuukauden alusta alkaen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän tulee näyttää työnantajalle kopio tutkintoto- distuksesta.

4. Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnosta lisä maksetaan, mikäli tutkinnosta on työnantajan arvion mukaan hyötyä työtehtävien suorittamisessa.

6 § Kehittymislisä ‌

1. Kehittymislisää maksetaan ammattitaidon kehittymisen perusteella työsuhteen alusta lukien työsuhteen keston perusteella palkkasopimuksen 7 §:n mukaisella laskutavalla seuraavasti:

Palvelusaika	Kehittymislisä %
1 v	2
2 v	3
5 v	3
10 v	2
15 v	2
20 v	2
25 v	2
30 v	2

2. Palvelusaikaportaittainen kehittymislisä maksetaan kunkin vuosimäärän täyttymistä seuraavan palkanmaksukuukauden alusta alkaen.

7 § Työehtosopimuksen lisien laskeminen ‌

Työehtosopimuksen mukainen kokonaispalkka lasketaan peruspalkasta, kokemuslisästä, koulutuslisästä ja aikaisemmista kehittymislisistä muodostuvasta palkkasummasta seuraa- vasti: P = a*b*c*d (jossa P = palkka, a = peruspalkka, b = kokemuslisä, c = koulutuslisä, d

= yhteenlasketut kehittymislisät).

8 § Luontoisedut ‌

1. Luontoiseduista sovitaan paikallisesti.

9 § Osa-aikaisten työntekijöiden palkkaus ‌

1. Osa-aikaisiin työntekijöihin sovelletaan heidän työaikaansa vastaavaa osuutta palk- kausjärjestelmän mukaisesta, saman vaativuustason palkkauksesta.

2. Osa-aikaisilla työntekijöillä on oikeus luontoisetuihin työaikaansa vastaavan osuuden mukaisesti, ellei paikallisesti ole toisin sovittu.

10 § Palkkausjärjestelmän käyttö ‌

1. Työnantaja tekee työntekijöiden kanssa tehtävien kuvaukset, joiden valmistuttua työn- antaja esittää arviot kunkin työtehtävän peruspalkkaryhmästä ja palkan määräytymi- sestä palkkaryhmän sisällä. Nämä käsitellään myös luottamushenkilön kanssa. Sitten työnantaja määrittää työehtosopimuksen mukaiset palkanosat.

11 § Reaalipalkan määräytyminen ‌

1. Esimerkiksi historiasyistä joidenkin ylioppilaskuntien työntekijöiden palkka on korkeam- pi kuin työehtosopimuksen perusteella määräytyvä palkka. Tällaisten työntekijöiden korkeampiin palkkoihin tehdään yleiskorotukset. Työnantaja kulloinkin seuraa edellä mainittua palkkaa saavien työntekijöiden osalta sitä, missä vaiheessa työehtosopimuk- sen määrittämä palkkausjärjestelmä tuottaa saman tai paremman palkan. Siinä tilan- teessa työntekijän palkka alkaa määräytyä työehtosopimuksen mukaan.

Matkustusohjesääntö ‌

1. Työmatkan sekä työpaikan käsite

Matkakustannusten korvaukseen oikeuttavaksi matkaksi katsotaan sellainen työnantajan edustajan määräyksestä tehtävä matka, jonka työntekijä tekee työtehtävien hoitamista var- ten työsopimuksessa määritetyn työpaikan ulkopuolelle.

Työmatkoista sovitaan aina etukäteen esimiehen kanssa. Matkustusohjesäännön 4 §:n enimmäismääristä voidaan sopia paikallisesti.

2. Matkakustannukset

Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita asianomaisella on ollut työ- matkan johdosta. Työmatkasta maksetaan tämän säännön mukaisesti matkustamis- ja majoittamiskustannusten korvausta. Lisäksi maksetaan päivärahaa tai ateriakorvausta ve- rohallinnon kulloinkin vahvistamien verovapaiden enimmäismäärien mukaisesti.

3. Matkan tekotapa

Työmatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin huomioon ottaen edustus- tai työmatkan ja asianomaisen hoidettavaksi määrättyjen tehtävien tarkoi- tuksenmukaisen suorittamisen kannalta on mahdollista. Lähtökohtaisesti työmatkaan käy- tetään edullisinta julkisen liikenteen kulkuneuvoa. Matkan kokonaiskustannuksia arvioita- essa on otettava huomioon paitsi matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha, majoittu- mis- tai hotellikorvaus, työntekijän mahdollinen matka-ajan palkka ja muut matkakustan- nusten korvaukset, myös kulkuneuvon käyttämisellä mahdollisesti saavutettu ajan säästö.

4. Korvaus oman kulkuneuvon käyttämisestä

Muun kuin julkisen kulkuneuvon käyttämisestä on aina sovittava ennalta esimiehen kans- sa.

Ulkomaanedustuksen osalta työntekijälle oman tai hallitsemansa kulkuneuvon käytöstä ja siitä suoritettavasta korvauksesta määrää aina erikseen esimies.

Työntekijän omalla tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritetaan matkustamiskustannusten korvausta sen mukaan, mitä verohallinto vuosittain päättää ve- rovapaiden matkakustannusten korvausten enimmäismääristä.

5. Muut matkustamiskustannusten korvaukset

Työntekijälle maksetaan korvaus matkalipusta sekä hänen suorittamistaan paikka- ja ma- kuupaikkalipuista, välttämättömistä työvälineiden kuljettamisesta aiheutuneista rahtimak-

suista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuu- luvista maksuista.

Taksimatkoista suoritetaan korvaus, mikäli matkan suorittaminen on työnantajan harkinnan mukaan halvempaa kulkuneuvoa käyttäen vaikeaa tai epätarkoituksenmukaista, esimer- kiksi raskaiden kantamusten tai muun perustellun syyn takia.

6. Päivärahat

Työntekijälle maksetaan päivärahaa varsinaisen työntekemispaikan ulkopuolelle tapahtu- vista työmatkoista sen mukaan mitä verohallinto vuosittain päättää verovapaiden matka- kustannusten korvausten enimmäismääristä.

7. Majoittumis- ja hotellikorvaus

Majoittumis- ja hotellikustannuksista korvataan enintään majoitusliikkeen antaman tosit- teen mukainen kohtuuhintainen määrä.

Yöpymistä vaativien työmatkojen aikana työntekijälle tarjotaan mahdollisuus yhden hen- gen huoneen käyttämiseen, mikäli se on katsottava työtehtävien tehokkaan hoidon tai muun perustellun syyn kannalta kohtuulliseksi. Työnantaja ja työntekijä käyvät keskustelun yhden hengen huoneen tarpeesta aina ennen työmatkalle lähtöä.

8. Ulkomaanmatkojen erilliskorvaukset

Ulkomaan edustus- tai työmatkasta aiheutuvina kuluina korvataan edellä mainittujen lisäk- si tositteiden mukaisesti seuraavat kulut:

1. lentokenttävero,

2. viisumimaksut sekä välttämättömät lääke- ja rokotusmaksut,

3. välttämättömät edustus- tai työmatkan järjestelyihin ja työasioihin liittyvät puhelin- ja telekopiokulut asiallisin perusteluin,

4. hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra sekä

5. muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.

9. Matkalasku ja tositteet

Matkan kustannuksista on haettava korvausta kirjallisella matkalaskulla, joka on jätettävä esimiehelle.

Matkalaskuun on liitettävä alkuperäiset tositteet syntyneistä kustannuksista silloin kun yli- oppilaskunta korvaa ne täysimääräisenä. Vajavaisesti täytetty tai tositteiltaan puutteellinen matkalasku ei oikeuta matkasta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen.

Matkalaskusta tulee ilmetä ainakin

− ketkä ovat matkan suorittaneet,

− mistä ja mihin matka on tapahtunut,

− matkan päivämäärä ja aika,

− matkan hinta sekä

− matkan peruste

10. Korvausten toissijaisuus

Työntekijälle, jolla on oikeus saada tehtävän suorittamisesta matkakustannusten korvauk- sia tehtävän suorittamista pyytäneeltä toimeksiantajalta, korvaukset suoritetaan ensisijai- sesti ylioppilaskunnan varoista ja ylioppilaskunta laskuttaa aiheutuneet kulut toimeksianta- jalta.

11. Työmatkan ja vapaa-ajan yhdistäminen

Perustellusta syystä työntekijän ja työnantajan on mahdollista sopia järjestelystä, jossa työntekijä matkustaa työmatkakohteeseen aiemmin, tai palaa sieltä myöhemmin viettääk- seen työmatkakohteessa vapaa-aikaa.

Mikäli työntekijä haluaa vapaa-ajan viettämiseksi matkustaa työmatkakohteeseen aiem- min, alkaa päivärahaan ja majoituskorvauksiin oikeuttavaa aikaa kertyä vasta nimenomai- seen työmatkaan liittyvän työnteon aloittamishetkestä.

Mikäli työntekijä haluaa jäädä viettämään vapaa-aikaa työmatkakohteeseen, katkeaa päi- värahan ja majoituskorvausten saamisen oikeus nimenomaiseen työmatkaan liittyvän työnteon päättymishetkeen.

Mikäli työntekijän toivoman meno- tai paluupäivän matkalippu on kalliimpi kuin työnantajan alun perin määräämän meno- tai paluupäivän matkalippu, voidaan työntekijä velvoittaa korvaamaan erotus työnantajalle.

Työsopimusmalli ‌

ylioppilaskunta työnantajana ja jäljempänä mainittu työntekijä ovat sopi- neet voimassa olevan työsopimuslain (55/2001) mukaisesti siitä, että työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena seu- raavien ehtojen mukaisesti.

1. Osapuolet

Työnantaja, Y-tunnus ja osoite

Työntekijän nimi, henkilötunnus ja osoite

Työntekijän tilinumero

Työntekijän puhelinnumero ja sähköposti

2. Työsuhteen kestoaika

	Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus	Määräaikainen työsopimus
Työnteon alkamisajankohta
Määräaikaisen työsopimuksen peruste
Määräaikaisen työsopimuksen kesto

3. Koeaika

Koeajasta on sovittu ja se päättyy päivämäärällä

4. Työtehtävät ja työntekopaikka

Tehtävänimike

Työntekopaikka tai selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee työ- kohteissa

Työntekijän pääsääntöiset työtehtävät yksilöidään tämän työsopimuksen liitteenä olevas- sa tehtävänkuvauslomakkeessa.

5. Irtisanomisaika

Irtisanomisaika määräytyy työehtosopimuksen mukaan. Määräaikainen työsopimus on irtisanottavissa työehtosopimuksen mukaisesti.

6. Palkkaus

Tehtäväkohtainen peruspalkka työsuhteen alussa	Palkanmaksukausi ja palkkapäivä(t)
Muut palkanosat

Luontoisedut

Palkan kokonaismäärä työsuhteen alussa

Palkan perusteet määräytyvät työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti.

7. Työaika

Säännöllinen työaika

Työajan perusteet määräytyvät työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti.

8. Vuosiloma

Vuosiloma määräytyy työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisesti.

9. Sovellettava työehtosopimus

Työsuhteen ehtojen osalta sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n laatimaa ylioppilaskuntien työehtosopimusta.

10. Muut ehdot

Työsuhteen ehdoista on lisäksi sovittu seuraavaa:

Tässä työsopimuksessa sovittujen ehtojen muuttaminen tapahtuu aina kirjallisesti mo- lempien sopimusosapuolten allekirjoituksella.

11. Lisätiedot

Esitetyt työ- ja tutkintotodistukset tms.

12. Allekirjoitukset

Tätä työsopimusta on laadittu kaksi kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle.
Paikka	Aika
Työnantajan allekirjoitus ja nimenselvennys	Työntekijän allekirjoitus ja nimenselvennys

Tehtävänkuvauslomake ‌

Tehtävänimike työsuhteen alussa (työnantaja voi muuttaa tehtävänimikkeen yksipuolises- ti, mutta tästä tulee ilmoittaa työntekijälle kirjallisesti ennen muutosta ja uuden nimikkeen tulee edelleen kuvata objektiivisesti tehtäväkentän sisältöä)

Työntekijän esimies työsuhteen alussa (työnantaja voi muuttaa työntekijän esimiehen yk- sipuolisesti, mutta tästä tulee ilmoittaa työntekijälle kirjallisesti ennen muutosta)

Työntekijän pääasiallinen tehtäväkuva työsuhteen alussa (tässä sovitun tehtäväkuvan muuttaminen edellyttää kirjallista sopimista työnantajan ja työntekijän välillä)

Työntekijän tulee kulloinkin määritellyn toimenkuvansa ohella suorittaa myös muut työn- antajan määräämät tilapäiset työt ja tehtävät.

Allekirjoitukset

Tätä liitettä on laadittu kaksi kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle.
Paikka	Aika
Työnantajan allekirjoitus ja nimenselvennys	Työntekijän allekirjoitus ja nimenselvennys

SYL ry:n toimihenkilöihin sovellettavat erilliset työehtosopimusmääräykset ‌

Näitä liitteenä olevia työehtosopimusmääräyksiä sovelletaan SYL ry:n toimihenkilöihin vas- taavasta asiasta Ylioppilaskuntien työehtosopimuksessa olevien työehtosopimusmääräys- ten sijaan.

6 § Työaika

1. Säännöllinen työaika on 6 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 32 tuntia 30 minuuttia viikossa.

2. Työtehtävien hoitamisen vuoksi olennaisista ilta- ym. tilaisuuksista lasketaan lähtökoh- taisesti työajaksi yksi tunti 30 minuuttia. Mikäli työnantaja velvoittaa toimihenkilön ole- van tilaisuudessa läsnä tätä pidempään, sovitaan siitä ennen tilaisuutta.

3. Arkilauantait, pääsiäislauantai, uudenvuodenaatto, juhannusaatto ja jouluaatto ovat vapaapäiviä.

4. Toimihenkilöllä on oikeus 45 minuutin lounastaukoon, jonka aikana hän saa poistua työpaikalta. Lounastaukoa ei lueta työaikaan.

5. Toimihenkilöllä on oikeus yhteen kahvitaukoon työaikana.

6. Sellaisina viikkoina, joille sattuu arkipyhä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, lyhenne- tään säännöllisen työn määrää arkipyhäksi sattuvan päivän aikaa vastaavalla määrällä.

7. Työviikko alkaa maanantaina.

8 § Lisätyö, ylityö ja työajan enimmäismäärä

1. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen palkka 7 tuntiin 15 minuuttiin vuorokaudessa ja 36 tuntiin 15 minuuttiin viikossa. Tästä yli menevästä lisätyöstä maksetaan 50 %:lla ko- rotettu palkka.

2. Sunnuntaisin, kirkollisina juhlapäivinä, itsenäisyyspäivänä tai vapunpäivänä tehdystä ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 150 %:lla ja seuraavilta tunneilta 200 %:lla korotettu palkka.

3. Tuntipalkkajakaja, jonka perusteella ylityökorvaus lasketaan, on kuukausipalkkaisilla toimihenkilöillä 150.

4. Ylityötä voidaan tehdä ainoastaan työnantajan aloitteesta toimihenkilön kutakin tapaus- ta varten antamalla suostumuksella.

5. Työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella tehty lisä- ja ylityö korvataan tämän työehtosopimuksen mukaisesti. Työpäivinä, jolloin työnantaja teettää toimihenki- löllä tämän suostumuksella lisä- tai ylityötä, ei liukumaa käytetä, vaan toimihenkilö te- kee säännöllisen työaikansa ja sen lisäksi työnantajan määräämän lisä- ja ylityön.

6. Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta.

10 § Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen

1. Säännöllisen vuorokautisen työajan 6 tuntia 30 minuuttia rajoissa tapahtuva työhön liittyvä matkustaminen luetaan työajaksi.

2. Henkilön matkustaessa työnantajan määräyksestä säännöllisen työajan ulkopuolella, korvataan matkustamiseen käytetty aika yksinkertaisella tuntipalkalla tai vastaavalla vapaa-ajalla. Matka-aikaa ei pääsääntöisesti lueta työajaksi. Vapaa-aikana tapahtuvat matkustamisen lukeminen työajaksi edellyttää, että toimihenkilö ja työnantaja sopivat etukäteen matka-aikana suoritettavasti työtehtävästä.

3. Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön laskemisen perus- teeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit vuorokautisen säännöl- lisen työajan enimmäismäärään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin säännöl- linen vuorokautinen työaika ei muuten täyty.

4. Yöpymistä vaativilla matkoilla toimihenkilölle tarjotaan mahdollisuus yhden hengen huoneeseen, mikäli se on katsottava työtehtävien tehokkaan hoidon kannalta kohtuul- liseksi. Työnantaja ja toimihenkilö sopivat yhden hengen huoneen käytöstä ennen työ- matkalle lähtöä.

13 § Palkkaus

1. Palkkausperusteista ja palkoista on sovittu palkkasopimuksessa.

16 § Työkyvyttömyysajan palkka

1. Toimihenkilölle sairaus- ja perhevapaiden ajalta maksettavaan palkkaukseen luetaan kuukausipalkan lisäksi säännöllisesti toistuvat tietyn suuruisina kuukausittaisina erinä maksettavat palkkaustekijät, palkanlisät ja lisäpalkkiot.

2. Toimihenkilölle maksetaan työkyvyttömyyden johdosta myönnetyn yhdenjaksoisen sai- rausloman ajalta palkkaa työsuhteen kestoajasta riippuen seuraavasti:

• kun työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään yhden kuukauden, 21 päivän ajanjaksolta

• kun työsuhde on kestänyt vähintään yhden vuoden, 21 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, kuitenkin yhteensä enintään vuoden ajalta

• kun työsuhde on kestänyt vähintään kolme vuotta, 28 päivän ajanjaksolta ja sen jäl- keen kaksi kolmasosaa palkasta, kuitenkin yhteensä enintään vuoden ajalta

• kun työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta, ajanjaksolta, johon 28 päivän lisäk- si lasketaan kalenterivuoden aikana yhteensä seitsemän päivää ja sen jälkeen kak- si kolmasosaa palkasta, kuitenkin yhteensä enintään vuoden ajalta.

Mikäli työsuhde on kestänyt alle yhden kuukauden, määräytyy työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuus työsopimuslain mukaan.

3. Xxxxxxx työkyvyttömyyden syy on toimihenkilön työtehtävissä sattunut työtapaturma tai ammattitauti, maksetaan poissaolon ajalta sairausajan palkkaa 90 kalenteripäivän ajal- ta.

4. Toimihenkilön oikeudesta osa-aikaiseen sairauspoissaoloon sekä osasairauspäivära- haan ja sen perusteena olevasta määräaikaisesta osa-aikatyötä koskevasta sopimuk- sesta säädetään työsopimuslaissa ja sairausvakuutuslaissa.

17 § Perhevapaat

1. Työnantaja maksaa toimihenkilölle palkan isyysvapaan ajalta.

18 § Tilapäinen lyhyt poissaolo

1. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään tai omia tai lähiomaisen 50- ja 60-vuotispäiviä varten.

2. Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansi- onsa alenemista.

3. Asunnon muuttopäivä on toimihenkilölle palkallinen vapaapäivä.

21 § Vuosiloma

1. Toimihenkilön vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan, kuitenkin siten, että kun toimihenkilö on maaliskuun loppuun mennessä ollut palveluksessa vähintään 15 vuotta hän saa lomaa kyseisestä lomanmääräytymisvuodesta lähtien 36 arkipäivää. Xxxxxx toimihenkilön työsuhde on alkanut ennen huhtikuun alkua, on hänellä kuitenkin aina oi- keus vähintään 12 päivän vuosilomaan.

2. Talvilomaa vuoden palveluksessa olleessa toimihenkilöllä on yksi viikko ja alle vuoden olleella yksi päivä jokaista kahta palveluskuukautta kohden. Talviloman kertyminen las- ketaan edellisen kalenterivuoden palveluskuukausien mukaan (1 pv / 2 kk) ja talviloma on käytettävä aikavälillä 1.1.–30.4., ellei toisin sovita.

3. Lisäksi vuoden aikana on 11 vapaapäivää.

4. Toimihenkilö saa palkallista vapaata 10 työpäivää pitkäaikaisesta palvelusta (20, 30 ja 40 vuotta).

23 § Luottamushenkilö

1. Toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamushenkilö ja tälle varahenkilö. Luottamushenkilön pääasiallisena tehtävänä on toimia toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Vaalikelpoinen on SYL ry:ssä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva työ- ehtosopimukseen sidotun työntekijäjärjestön jäsen.

3. Luottamushenkilöllä on oikeus käyttää riittävästi aikaa luottamushenkilötehtävän hoi- tamiseen.

4. Luottamushenkilöllä ja varaluottamushenkilöllä on oikeus mahdollisuuksien mukaan osallistua oman ammattiliittonsa koulutuskalenterin mukaiseen koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään heidän pätevyyttään luottamushenkilötehtävien hoitamisessa.

6. Jos luottamushenkilö suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työ- aikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

7. Luottamushenkilöksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painostaa tai erottaa työstä.

8. Luottamushenkilön mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamushenkilötehtävän takia. Samaa periaatetta noudatetaan luottamushenkilön an- sioiden kehittymiseen.

9. Luottamushenkilökorvaus ja työsuojeluvaltuutetun korvaus ovat 67,34 euroa kuukau- dessa 31.5.2020 asti ja 1.6.2020 alkaen 69,49 euroa kuukaudessa.

25 § Kouluttautuminen

1. Työnantaja kannustaa toimihenkilöitä työnkuvaa tukevaan kouluttautumiseen. Työajan käyttämisestä ja työnantajan osallistumisesta koulutuksesta aiheutuvien kulujen kor- vaamiseen sovitaan aina etukäteen erikseen työnantajan edustajan kanssa.

2. Toimihenkilön tulee toimittaa hyvissä ajoin ennen koulutuksen alkua työnantajalle mm. seuraavat tiedot koulutuksesta:

• koulutuksen aihe ja sisältö

• koulutuksen kesto ja aikataulu

• koulutuksesta mahdollisesti aiheutuvat kulut

• selvitys siitä millä tavoin koulutus tukee henkilön työtehtävien hoitamista

• muut mahdolliset työnantajan vaatimat selvitykset

28 § Vakuutukset

1. Työnantaja kustantaa toimihenkilöille ryhmähenkivakuutuksen sekä vapaa-ajan tapa- turmavakuutuksen.

29 § Työterveyshuolto

1. Työterveyshuolto järjestetään sopimuskauden aikana SYL:n ja Mehiläisen 5.3.2009 tekemän työterveyshuoltosopimuksen tasoisena kulloinkin valittavan sopimuskumppa- nin kanssa.

Helsinki 6.3.2020

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Liite 1: Yhteistoimintasopimus

Liite 2: Palkkasopimus ja palkkataulukko

Liite 1: Yhteistoimintasopimus ‌

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO RY:N YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 § YHTEISTOIMINTAMENETTELY

Jos työnantajan aikomuksena on irtisanoa taloudellisista tai tuotannollisista syistä työvoi- maa, on sen käytävä ennen irtisanomisen toteuttamista yhteistoimintaneuvottelut. Työnan- tajan on esitettävä vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelma. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Jos yhteistoimintaneuvottelut koske- vat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaat- teet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työvoimahallinnon palvelujen käytön osal- ta.

Kutsu yhteistoimintaneuvotteluun on annettava viisi päivää ennen neuvottelujen alkamista.

Jos neuvoteltava toimenpide ilmeisesti johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomi- seen, työnantajan ei katsota täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan ennen kuin asiasta on sovittu tai neuvottelujen alkamisesta on kulunut vähintään seitsemän päivää. Jos neuvotel- tava toimenpide ilmeisesti johtaa vähintään 10 työntekijän irtisanomiseen, on edellä mainit- tu aika kuitenkin kuusi viikkoa neuvottelujen alkamisesta.

2 § TYÖNTEKIJÄN VAPAUTUS IRTISANOMISAIKANA

Työntekijällä, jonka työsopimus on irtisanottu taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllis- tymisohjelman laatimiseen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan ha- kuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitte- luun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus määräytyy työsuhteen kestosta riippuen seuraavasti:

1) enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään yhteensä 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja va- paan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esi- tettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta.

3 § VOIMASSAOLO

Tämä sopimus tulee voimaan 4.9.2010 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus on puolin ja toisin irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajoin.

Helsingissä 4.9.2010

Erityispalvelujen työnantajaliitto ry Ylemmät toimihenkilöt YTN ry

Liite 2: Palkkasopimus ja palkkataulukko ‌

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) RY:N PALKKASOPIMUS

Kokemuslisät

Kokemusvuodet määräytyvät peruspalkan ja edellisten kokemusvuosilisien yhteismäärän perusteella.

Työsuhteen alkaessa toimihenkilölle myönnetään kokemusvuosilisä tai –lisät hakemukses- ta. Tämän jälkeen, kun toimihenkilö on liiton palveluksessa, seuraavat kokemusvuosilisät myönnetään ilman hakemusta.

Kokemusvuosilisä maksetaan samanaikaisesti vain yhdestä tehtävästä.

Toisen työnantajan palveluksessa oloaika otetaan huomioon sen mukaan, missä määrin kokemuksesta arvioidaan olevan hyötyä työtehtävän hoitamisessa. Huomioon otettavan kokemuksen määrä on sovittava työsuhteen alkaessa.

Kokemusvuosilisään oikeuttavaa on päätoiminen palvelusaika. Päätoimiseksi katsotaan sellainen virka tai työ, jossa työaika on keskimäärin vähintään 20 tuntia viikossa.

Kokemusvuosilisään oikeuttavaa aikaa on lisäksi äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, va- rusmiespalvelus ja aseellisesta palveluksesta vapautettuna suoritettu palvelus sekä siviili- palvelusaika siltä osin kuin se ei ylitä 240 päivän palvelusaikaa.

SYL:n hallituksen jäsenenä toimiminen otetaan huomioon kokemusvuosilisää laskettaes- sa. Muut luottamustehtävät eivät oikeuta kokemusvuosilisään.

Koulutuksen arvostaminen

Alempi korkeakoulututkinto: 2 %

Ylempi korkeakoulututkinto: 5 % (2 + 3%). Jos työntekijälle on maksettu aiemmin koulutus- lisää alemmasta korkeakoulututkinnosta, ylemmän tutkinnon suorittamisesta koulutuslisä lasketaan 5%:iin saakka peruspalkasta.

Työn suorittamisen valmiuksia parantavien erityisammattitutkintojen tai kurssien tms. suo- rittamisesta myönnetään 1 - 3 % lisä peruspalkasta. Koulutuksen soveltuvuuden arvioi esimies. Palkkaa korotetaan valmistumista seuraavan kalenterikuukauden alusta. Koulu- tuslisien määrä voi olla kuitenkin enintään 5% peruspalkasta.

Lounasetu

Työnantaja kustantaa toimihenkilöille luontoisetuna lounaan, joka on arvoltaan korkein, jonka verohallituksen luontoisetupäätös mahdollistaa.

Hyvinvointiraha

Työnantaja korvaa työntekijälle työhyvinvointia edistävää omaehtoista opiskelu-, virkistys ja liikuntatoimintaa 500 euroon saakka vuodessa valittavan sopimuskumppanin kanssa. Korvaus voidaan suorittaa verottajan määrittelemään vuosittaiseen enimmäismäärään saakka liikunta- tai kulttuuriseteleillä. Kuitteja vastaan maksettavat korvaukset ovat verot- tajan päätöksen mukaan verollista etuutta.

Osa-aikaisten työntekijöiden työsuhde-edut

Osa-aikaisille työntekijöille myönnetään samat työsuhde-edut suhteutettuna työaikaan kuin kokoaikaisille työntekijöillekin.

Mikäli työntekijä on töissä vain osan vuodesta, hän saa kalenterivuosikohtaisesti määräy- tyvät edut, kuten hyvinvointirahan, suhteutettuna työssäoloaikaan.

Muuta

Liiton pääsihteeriin ei sovelleta tätä palkkataulukkoa.

Pääsihteerin palkkaan tehdään kulloisenkin työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset ja hän on oikeutettu TES:n 18§:n mukaiseen työhyvinvointirahaan.

Palkkataulukko 1.6.2020 alkaen

Korotus 1,30 %

Kokemuslisä

	Peruspalkka	1 V	4V	8V	11V	15 V	18V
PL	Euroa/kk	5 %	5 %	5 %	4,50 %	3,50 %	2 %
SYL 1	2222,36	111,12	116,68	122,51	115,77	94,10	55,65
SYL 2	2331,31	116,57	122,39	128,51	121,45	98,71	58,38
SYL 3	2446,01	122,30	128,42	134,84	127,43	103,57	61,26
SYL 4	2568,18	128,41	134,83	141,57	133,79	108,74	64,31
SYL 5	2694,89	134,75	141,49	148,56	140,38	114,10	67,49
SYL 6	2865,79	143,29	150,45	157,98	149,29	121,34	71,76
SYL 7	3143,35	157,17	165,03	173,27	163,75	133,09	78,71

Palkkataulukko 1.5.2021 alkaen

Korotus 1,10 %

Kokemuslisä

	Peruspalkka	1 V	4V	8V	11V	15 V	18V
PL	Euroa/kk	5 %	5 %	5 %	4,50 %	3,50 %	2 %
SYL 1	2246,81	112,34	117,96	123,86	117,04	95,14	56,26
SYL 2	2356,95	117,85	123,74	129,92	122,79	99,80	59,02
SYL 3	2472,92	123,65	129,83	136,32	128,83	104,71	61,93
SYL 4	2596,43	129,82	136,31	143,13	135,26	109,94	65,02
SYL 5	2724,53	136,23	143,05	150,19	141,92	115,36	68,23
SYL 6	2897,31	144,87	152,10	159,72	150,93	122,67	72,55
SYL 7	3177,93	158,90	166,85	175,18	165,55	134,55	79,58

Kokonaispalkka pyöristetään lähimpään täyteen euroon (0,50 € ylöspäin)

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Ylemmät Toimihenkilöt YTN

Xxxxxxxxxxxxxxxx 0 X, 00000 Xxxxxxxx

Puh. 0201 299 223

xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Ylioppilaskuntien työehtosopimus‌

Document Metadata