YHTEISTYÖSOPIMUS [Päiväys] [PERUSTETTAVA TUOTTAJAYHTEISÖ] ja[SUOMEN KUNTALIITTO RY] [SUOMEN KIERTOVOIMA RY]
[Päiväys] |
[PERUSTETTAVA TUOTTAJAYHTEISÖ] ja [SUOMEN KUNTALIITTO RY] [SUOMEN KIERTOVOIMA RY] |
SISÄLLYSLUETTELO
3 Yhteistoiminnan tavoitteet 5
4 Kuntien oikeudet ja velvollisuudet 5
5 Tuottajayhteisön oikeudet ja velvollisuudet 6
6 Pakkausjätteen laatuvaatimukset ja toimitusehdot 7
7 Kunnille maksettavat korvaukset ja pakkausten tuottajan kustannusvastuu 7
8 Neuvonta, tiedotus ja asiakaspalvelu 8
12 Luottamuksellisuus, julkisuus ja tiedottaminen 10
15 Sopimuksen irtisanominen ja purkaminen 12
20 Sovellettava laki ja erimielisyydet 13
LIITTEET
Liite 1 | Kuntaliiton edustamat kunnat / valtakirjat |
Liite 2 | KIVOn edustamat kuntien jätelaitokset /valtakirjat |
Liite 3 | Tuottajayhteisöt / valtakirjat |
Liite 4 | Kartonkipakkaukset |
Liite 5 | Lasipakkaukset |
Liite 6 | Metallipakkaukset ja pienmetalli |
Liite 7 | Muovipakkaukset |
Liite 8 | Korvausmekanismi |
Liite 9 | Raportointi |
Liite 10 | Korvauksen jyvitys |
Liite 11 | Muut Sopimukseen liittyneet kunnat ja kuntien jätelaitokset |
YHTEISTYÖSOPIMUS
Tämä yhteistyösopimus (”Sopimus”) on tehty tänään . .2021 seuraavien sopijapuolten kesken:
1 Sopijapuolet
(a) [perustettava tuottajayhteisö] (y-tunnus [●]), [osoite] (”Tuottajayhteisö”);
(b) Suomen Kuntaliitto ry (y-tunnus 0926151-4), Toinen Linja 14, 00530 Helsinki (”Kuntaliitto”), edustaen liitteessä 1 mainittuja kuntia; ja
(c) Suomen Kiertovoima ry (y-tunnus 1085861-7), Xxxxx Xxxxxx tie 1, 00250 Helsinki (”KIVO”), edustaen liitteessä 2 mainittuja kunnallisia jätelaitoksia.
edellä kohdissa (a) - (c) mainitut sopijapuolet kaikki yhdessä ”Sopijapuolet” ja kukin erikseen ”Sopijapuoli”.
2 Tausta
2.1 Tämä Sopimus on jätelain (646/2011) (”Jätelaki”) 49a §:ssä tarkoitettu sopimus kuntien ja pakkausten tuottajayhteisön yhteistoiminnasta pakkausjätteen erilliskeräyksessä sekä siihen liittyvässä neuvonnassa, tiedotuksessa ja seurannassa. Lisäksi Sopimuksessa sovitaan Tuottajayhteisön kunnille erilliskeräyksestä ja kuljetuksesta maksettavasta korvauksesta ja muusta Sopijapuolten yhteistoiminnasta.
2.2 Tuottajayhteisö on Jätelaissa tarkoitettu tuottajayhteisö, jonka tarkoituksena on huolehtia Jätelaissa sekä valtioneuvoston asetuksessa [●] säädetyistä velvollisuuksista järjestää tuottajavastuulle kuuluvan pakkausjätteen keräys, uudelleenkäyttö ja kierrätys ja jätehuolto.
2.3 Tämän Sopimuksen liitteissä 1 mainitut kunnat ja liitteessä 2 mainitut kunnalliset jätelaitokset (kunnat ja jätelaitokset jäljempänä yhdessä ”Kunta” tai ”Kunnat”, ellei erikseen toisin mainittu) huolehtivat Jätelaissa sekä valtioneuvoston asetuksessa [●] säädetyistä kunnan järjestämisvastuulle kuuluvan jätehuollon järjestämisestä.
2.4 Kuntaliitto on kuntasektorin edunvalvoja, kehittäjäkumppani sekä asiantuntija- ja tietopalvelujen tarjoaja, jonka jäseniä ovat Suomen kunnat ja kaupungit. Kuntaliitto edustaa liitteessä 1 mainittuja kuntia ja sillä on niiltä saatu valtuutus tämän Sopimuksen tekemiseen niiden nimissä ja lukuun.
2.5 KIVO on kunnallisten jätelaitosten yhteistyöorganisaatio, joka edustaa liitteessä 2 mainittuja kuntien jätelaitoksia ja jolla on niiltä saatu valtuutus tämän Sopimuksen tekemiseen niiden nimissä ja lukuun.
2.6 Kunnat ja kunnalliset jätelaitokset, jotka liittyvät tähän Sopimukseen jälkikäteen, antavat valtakirjan Sopijapuolelle allekirjoittaa sopimus valtakirjan antajan puolesta.
Allekirjoittava Sopijapuoli ilmoittaa uusista Sopimukseen liittyvistä kunnista tai kunnallisista jätelaitoksista Tuottajayhteisölle. Tuottajayhteisö päivittää liitteen 11 lisäämällä siihen Sopimukseen jälkikäteen liittyneiden uusien kuntien ja kunnallisten jätelaitosten tiedot.
2.7 Muu tuottajayhteisö kuin Sopijapuolena oleva Tuottajayhteisö voi liittyä tähän Sopimukseen Sopijapuolten ja Sopimukseen liittyvän tuottajayhteisön tekemän erillisen sopimuksen perusteella. Sopimukseen liittymisen edellytyksenä on, että tällainen muu tuottajayhteisö on Jätelain mukaan rekisteröity ja että se sitoutuu Sopimuksen velvoitteisiin. Sopimukseen liittyvää muuta tuottajayhteisöä ei saa asettaa Sopimukseen aiemmin liittyneisiin tuottajayhteisöihin nähden eriarvoiseen asemaan.
2.8 Tämän Sopimuksen tarkoituksena on sopia Tuottajayhteisön ja Kuntien oikeuksista ja velvollisuuksista Jätelakiin perustuvassa Tuottajayhteisön ja Kuntien yhteistoiminnassa järjestettävässä pakkausjätteen erilliskeräyksessä. Sopimuksella ei ole vaikutusta Tuottajayhteisön ja Kuntien Jätelakiin, muihin lakeihin, asetuksiin tai muuhun lainsäädäntöön tai viranomaismääräyksiin perustuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.
3 Yhteistoiminnan tavoitteet
3.1 Sopimuksen tavoitteena on, että Sopijapuolten yhteistoiminnan seurauksena:
1) Kuntien järjestämä pakkausjätteen kiinteistöittäinen keräys ja tuottajayhteisön järjestämä alueellinen vastaanotto muodostavat maantieteellisesti kattavan ja väestötiheys huomioon ottaen kiinteistön haltijoita hyvin palvelevan keräysverkoston;
2) pakkausjäte saadaan talteen tehokkaasti ja jäte on laadultaan kierrätykseen soveltuvaa;
3) pakkausjäte kerätään mahdollisuuksien mukaan yhdessä muiden samaa materiaalia olevien jätteiden kanssa;
4) jätteen keräys ja kuljetus järjestetään kustannustehokkaasti ja niin, että päästöt ympäristöön sekä haitat asuinympäristön viihtyisyydelle ja turvallisuudelle ovat mahdollisimman vähäiset.
3.2 Sopijapuolet ja Kunnat pyrkivät yhteistyössä edistämään ja järjestämään pakkausjätteiden jätehuoltoa kokonaisuutena kustannustehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla hyvän palvelutason saavuttamiseksi. Tuottajayhteisö ja Kunta voivat tehdä alueellista yhteistyötä Kuntien täydentävän keräyksen ja tuottajayhteisön vastaanottoverkoston sujuvan toiminnan varmistamiseksi. Tuottajayhteisö ja Kunta voivat tarvittaessa sopia suoraan keskenään vastaanottoverkostoa koskevasta laajemmasta yhteistyöstä erikseen.
4 Kuntien oikeudet ja velvollisuudet
Kuntien oikeuksiin ja velvollisuuksiin kuuluvat tässä kohdassa 4 luetellut asiat (luettelo ei ole tyhjentävä):
4.1 Kunta huolehtii ja vastaa tämän Sopimuksen nojalla pakkausjätteen kiinteistöittäisestä erilliskeräyksestä vähintään viiden (5) huoneiston tai Jätelain [poikkeuspykälän nro] §:n mukaisesti hyväksytyissä kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä erilliskerättäväksi määrätyn tätä suuremman huoneistomäärän asuinkiinteistöiltä ja näin kerätyn pakkausjätteen kuljetuksesta Tuottajayhteisön vastaanottoterminaaliin.
4.2 Kunta noudattaa toiminnassaan Tuottajayhteisön lajittelu- ja muita pakkausjätteen lajitteluun, keräykseen ja toimittamiseen liittyviä ohjeita.
4.3 Kunta voi kerätä pakkausjätteitä jäteasetuksen velvoiterajoja pienemmiltä kiinteistöiltä jätelain säätelemällä tavalla. Tällöin Xxxxx huolehtii omalla kustannuksellaan pakkausjätteen keräyksestä ja kuljetuksesta Tuottajayhteisön osoittamaan vastaanottoterminaaliin. Kunnan tulee tällöin noudattaa tämän Sopimuksen ja sen liitteiden mukaisia ehtoja.
4.4 Kunta voi omalla kustannuksellaan täydentää Tuottajayhteisön aluekeräysverkostoa ja toimittaa täydentävässä aluekeräyksessä kerätty pakkausjäte Tuottajayhteisön osoittamaan vastaanottoterminaaliin. Kunnan tulee tällöin noudattaa tämän Sopimuksen ja sen liitteiden mukaisia ehtoja.
4.5 Kunnan jätehuoltoviranomainen voi antaa jätehuoltomääräyksiä pakkausjätteiden keräyksestä, lajittelusta ja kuljettamisesta. Kunta tiedottaa tässä Sopimuksessa tarkoitettuun toimintaan liittyviin jätehuoltomääräyksiin valmistelemistaan muutoksista Tuottajayhteisöä kohtuullisessa ajassa ennen muutoksen suunniteltua voimaantuloa.
4.6 Kunnalla tulee olla tarvittavat luvat tässä Sopimuksessa määritellyn toiminnan harjoittamiseen.
4.7 Kunta vastaa tämän Sopimuksen alaan kuuluvan toiminnan raportoinnista Tuottajayhteisöille siten kuin jäljempänä kohdassa 10 on sovittu.
4.9 Kunta voi käyttää tämän Sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseen alihankkijoita. Xxx Xxxxx käyttää alihankkijoita, se vastaa alihankkijan tämän Sopimuksen velvoitteisin liittyvästä toiminnasta kuin omastaan.
5 Tuottajayhteisön oikeudet ja velvollisuudet
Tuottajayhteisön oikeuksiin ja velvollisuuksiin kuuluvat tässä kohdassa 5 luetellut asiat (luettelo ei ole tyhjentävä):
5.1 Tuottajayhteisö korvaa pakkausjätteiden kiinteistöittäisen keräyksen kustannuksia Kunnille jäljempänä kohdassa 7 sovittujen ehtojen mukaisesti.
5.3 Tuottajayhteisö vastaa pakkausjätteiden alueittaisten vastaanottoterminaalien järjestämisestä siten kuin materiaalikohtaisissa liitteissä 4-7 on sovittu.
5.4 Tuottajayhteisö vastaa tämän Sopimuksen alaan kuuluvaan toimintaan liittyvästä neuvonnasta, tiedotuksesta ja asiakaspalvelusta asiakkaille siten kuin jäljempänä kohdassa 8 on sovittu. Tuottajayhteisö laatii lajitteluohjeistukset Kuntien käyttöön sekä tarjoaa tietoa ja ohjausta keräysjärjestelmän aloituksessa/muutoksissa tai laatuongelmissa. Mikäli pakkausjätteitä kerätään yhteiskeräyksessä muiden samaa materiaalia olevien jätteiden kanssa esim. pienmetalli, laativat Sopijapuolet lajitteluohjeet yhteistyössä.
5.5 Tuottajayhteisö huolehtii pakkausjätteen alueellisen vastaanoton järjestämisestä ja vastaanottopaikkojen verkoston ylläpidosta. Tuottajayhteisön tulee tiedottaa Kuntaa suunnitelluista tai sen tietoon tulleista alueelliseen vastaanottoverkostoon kyseisen Kunnan alueella tehtävistä olennaisista muutoksista kohtuullisessa ajassa ennakkoon tai tiedon muutoksesta saatuaan.
5.6 Tuottajayhteisöllä tulee olla tarvittavat luvat tässä Sopimuksessa määritellyn toiminnan harjoittamiseen.
5.7 Tuottajayhteisö voi käyttää tämän Sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseen alihankkijoita. Xxx Xxxxxxxxxxxxxxx käyttää alihankkijoita, se vastaa alihankkijan tämän Sopimuksen velvoitteisin liittyvästä toiminnasta kuin omastaan.
6 Pakkausjätteen laatuvaatimukset ja toimitusehdot
6.2 Pakkausjätteen toimitusehdot on sovittu materiaaleittain liitteissä 4-7. Omistusoikeus ja vaaranvastuu pakkausjätteeseen siirtyvät Tuottajayhteisölle, kun pakkausjäte on toimitettu hyväksytysti Tuottajayhteisön vastaanottoterminaaliin.
7 Kunnille maksettavat korvaukset ja pakkausten tuottajan kustannusvastuu
7.1 Tuottajayhteisö xxxxxx Xxxxxxxx pakkausmateriaalikohtaisen korvauksen kohdassa
4.1 tarkoitetusta pakkausjätteen erilliskeräyksestä ja kuljetuksesta Tuottajayhteisön vastaanottoterminaaliin.
7.2 Kohdassa 7.1 tarkoitetusta pakkausjätteen erilliskeräyksestä ja kuljetuksesta maksettava korvaus määräytyy liitteiden 4-7, liitteen 8 sekä liitteen 10 mukaan. Korvaus maksetaan liitteiden 4-7 mukaiset laatuvaatimukset täyttävältä määrältä.
7.3 Kohdan 7.2 mukaisen korvauksen maksaminen alkaa 1.7.2023. Korvauksen määrää ja liitteen 8 mukaisia laskentaparametrejä tarkistetaan kolmen vuoden välein. Korvauksen maksamisen edellytyksenä kuitenkin on se, että Xxxxx on viimeistään korvauksen maksamisen aloitushetkellä aloittanut kiinteistöittäisen pakkausjätteen kuljetuksen Kunnan järjestämänä kuljetuksena. Mikäli Xxxxx siirtyy Kunnan järjestämään pakkausjätteen kuljetukseen edellä mainittua ajankohtaa myöhemmin, tuottajan korvauksen maksaminen alkaa Kunnan järjestämän kuljetuksen aloittamispäivämäärästä. Korvauksen määrää koskevat neuvottelut käydään kutakin kolmivuotiskautta edeltävän vuoden kesäkuun loppuun mennessä ja neuvotteluissa sovittua uutta korvausta noudatetaan seuraavan kolmivuotiskauden alusta lukien. Ensimmäinen sopimuskausi päättyy 31.12.2026 ja ensimmäistä sopimuskautta seuraavaa kolmivuotiskautta koskevat neuvottelut käydään kesäkuun 2026 loppuun mennessä. Liitteen 8 kohdassa 3.4 ja 3.5 tarkoitetun korvauksen määrä tarkistetaan ensimmäisen kerran 31.12.2022 mennessä. Jos sopimukseen korvauksesta ei päästä sovittuun aikaan mennessä, Tuottajayhteisö ilmoittaa tästä ympäristöministeriölle jätelain 49 c §:n mukaisesti sovittelun aloittamiseksi. Jos sopimusta ei synny kuuden kuukauden kuluessa ilmoituksen tekemisestä, noudatetaan, mitä jätelain 49 c §:ssä säädetään.
7.4 Mikäli Sopimuksen voimassaoloaikana tapahtuu lain, asetusten tai viranomaismääräysten tai muiden vastaavien syiden johdosta muutoksia, joilla on olennainen vaikutus tämän Sopimuksen mukaisiin Sopijapuolten oikeuksiin tai velvollisuuksiin, Sopijapuolet sitoutuvat neuvottelemaan hyvässä hengessä mahdollisesta korvausten tai muiden olennaisten sopimusehtojen muutoksista. Jos Sopijapuolet eivät pääse neuvotteluissa sopimukseen korvauksen muutoksista kuuden kuukauden kuluessa muutoksen voimaantulosta, Tuottajayhteisö ilmoittaa tästä ympäristöministeriölle jätelain 49 c §:n mukaisesti sovittelun aloittamiseksi. Jos sopimusta ei synny kuuden kuukauden kuluessa ilmoituksen tekemisestä, noudatetaan, mitä jätelain 49 c §:ssä säädetään.
7.5 Korvaus maksetaan 1.7.2023-31.12.2023 väliseltä ajalta vuoden 2024 elokuun loppuun mennessä. Vuoden 2024 kahta ensimmäistä kvartaalia koskeva vuoden 2023 tietojen perusteella arvioitu korvaus maksetaan vuoden 2024 elokuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen korvaus maksetaan arviolaskuilla kvartaaleittain siten, että laskut perustuvat edellisen vuoden toteutumaan. Arviolasku perustuu Tuottajayhteisön Kunnille edellisen kalenterivuoden vastaavana kvartaalina maksamaan kokonaiskorvausmäärään. Tasauslasku kultakin vuodelta on seuraavan vuoden elokuun lopun lasku. Tasauslaskulla oikaistaan kunkin Kunnan saama korvaus vastaamaan kullekin Xxxxxxxx tämän sopimuksen mukaisesti laskettua korvausta. Korvaus maksetaan Tuottajayhteisön laatiman hyvityslaskun perusteella. Korvaus erääntyy maksettavaksi kuukauden kuluttua kunkin kvartaalin päättymisestä. Maksun viivästyessä Tuottajayhteisö on velvollinen maksamaan viivästyskorkoa korkolain (633/1982) mukaisesti.
8 Neuvonta, tiedotus ja asiakaspalvelu
liitteiden 4-7 mukaiset laatuvaatimukset täyttyvät. Lajitteluohjeiden muuttamisesta on ilmoitettava Kunnalle riittävän ajoissa kuluttajien ohjeistuksen järjestämiseksi.
8.2 Tuottajayhteisön tehtävänä on Jätelain edellyttämä valtakunnallinen ja alueellinen tiedottaminen ja neuvonta Tuottajien vastuulle kuuluvasta pakkausjätehuollosta.
8.3 Kunnan tehtävänä on järjestää kohdassa 8.1 tarkoitettuun keräykseen liittyvä neuvonta, tiedottaminen ja asiakaspalvelu.
8.4 Sopijapuolet voivat järjestää yhteistyössä pakkausjätteen erilliskeräystä koskevia kampanjoita ja muuta neuvontaa ja tiedottamista. Erillisistä yhteiskampanjoista ym. yhteistyöstä sovitaan erikseen.
9 Seuranta
9.1 Seurantaryhmä
Sopijapuolet perustavat tämän Sopimuksen mukaista valtakunnallista yhteistoimintaa varten seurantaryhmän, johon kuuluvat jäseninä Tuottajayhteisön, Kuntaliiton ja KIVO:n edustajat. Seurantaryhmään kuuluu [4-8] jäsentä, joista Tuottajayhteisöllä on oikeus nimittää puolet ja Kuntaliitolla ja KIVO:lla yhdessä puolet. Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii vuorovuosina Tuottajayhteisön ja Kuntaliiton tai KIVO:n edustaja. Jos puheenjohtaja on Tuottajayhteisön nimittämä, on varapuheenjohtaja Xxxxxxxxxxx ja XXXX:n nimittämä ja päinvastoin.
Seurantaryhmän tehtävänä on:
− seurata tämän Sopimuksen tavoitteiden ja tarkoituksen toteutumista valtakunnallisesti;
− koordinoida Sopijapuolten yhteistoimintaa;
− seurata pakkausjätteen erilliskeräyksen ja kuljetuksen toimivuutta ja tehokkuutta kokonaisuutena;
− suositella lisätoimenpiteitä esimerkiksi kerätyn pakkausjätemäärän
lisäämiseksi tai pakkausjätteen laadun parantamiseksi;
− liitteessä 8 sovitun korvauksen toteuman seuranta ja valmistelu korvauksen vahvistamiseksi valtakunnallisesti;
− sopimusmuutosten valmistelu Sopijapuolten hyväksyttäväksi;
− auditointien ja niiden perusteella tehtävien toiminnan kehitysehdotusten valmistelu;
− liitteen 8 mukaisten laskentaparametrien tarkistamiseen liittyvien selvitysten tekeminen kutakin Sopimuksen kolmivuotiskautta varten;
− seurata sopimuksen piirissä olevaa asukasmäärää väestörekisterikeskuksen
julkaisemien tietojen perusteella ja tarkistaa väestömäärä seurantaryhmässä kunkin kalenterivuoden viimeisenä päivänä;
− tähän Sopimukseen perustuvan tiedottamisen suunnitteleminen; ja
− muut Sopijapuolten erikseen seurantaryhmän tehtäväksi sopimat asiat.
Seurantaryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tarpeen mukaan useammin.
Seurantaryhmällä ei ole oikeutta sopia tämän Sopimuksen muuttamisesta.
9.2 Auditointi
Sopijapuolilla on perustellusta syystä oikeus tarkastaa sopimuskauden aikana, että Sopijapuolet sekä Kunnat noudattavat tämän Sopimuksen ja sen liitteiden mukaisia sopimusvelvoitteita (Auditointi). Auditoinnin toteuttamisesta sovitaan etukäteen erikseen. Auditointi voi koskea esimerkiksi pakkausjätteen keräystä ja laatua, menettelytapoja kuormien hylkäämisessä tai pakkausjätteen käsittelyä tai kustannustietoja. Auditoinnin suorittaa aina riippumaton tarkastaja. Sopijapuolet käsittelevät auditoinnin tulokset luottamuksellisina. Selvyyden vuoksi todetaan, että yksityiskohtaisia kustannustietoja ei luovuteta sellaisenaan toiselle Sopijapuolelle.
10 Raportointi
10.1 Kukin Sopijapuoli vastaa omalta osaltaan Jätelakiin, sen nojalla annettuihin valtioneuvoston asetuksiin ja muuhun soveltuvaan lainsäädäntöön perustuvista tietojenanto- ja raportointivelvollisuuksistaan tämän Sopimuksen rajoittamatta tällaisten tietojen antamista valvontaviranomaiselle.
10.2 Sopijapuolet käyttävät raportoinnissa liitteen 9 mukaista lomaketta.
11 Ilmoitukset
11.1 Kaikki tästä Sopimuksesta johtuvat tiedonannot, vaatimukset ja ilmoitukset tulee tehdä kirjallisesti ja todistettavasti alla oleviin osoitteisiin tai sellaiseen osoitteeseen, jonka Sopijapuoli on mahdollisesti myöhemmin kirjallisesti ilmoittanut toiselle Sopija- puolelle. Sähköpostitse tehty ilmoitus katsotaan vastaanotetuksi vastaanottajalta saatua kuittausta vastaan:
Tuottajayhteisö:
[●]
Suomen Kuntaliitto ry:
[●]
Suomen Kiertovoima ry [●]
12 Luottamuksellisuus, julkisuus ja tiedottaminen
12.1 Tämä Sopimus liitteineen on julkinen lukuun ottamatta kohdassa 12.2 tarkoitettua Luottamuksellista Tietoa.
suostumusta toista Sopijapuolta koskevia luottamuksellisia tietoja, jotka tietoja vastaanottanut Sopijapuoli on saanut toiselta Sopijapuolelta tähän Sopimukseen ja/tai muihin Sopijapuoliin liittyen. Tämän Sopimuksen tarkoittamia luottamuksellisia tietoja ovat [liitteen 8 liitteessä [8B] olevat urakoitsijoiden yksikköhinnat] (”Luottamuksellinen Tieto”).
12.3 Salassapitovelvollisuus ei koske julkisesti saatavilla olevia tietoja tai tietoja, joiden luovuttamiseen tai julkiseksi saattamiseen Sopijapuolella on lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) tai muuhun lakiin perustuva velvollisuus.
13 Ylivoimainen este
13.1 Sopijapuolen ei katsota rikkoneen tämän Sopimuksen mukaisia velvoitteitaan, jos suorituksen esteenä tai viivästyksen syynä on ylivoimainen este. Ylivoimaiseksi esteeksi (force majeure) katsotaan sellainen Sopimuksen mukaisten velvollisuuksien täyttämisen estävä ja Sopimuksen syntymisen jälkeen sattunut epätavallinen ja asiaan vaikuttava tapahtuma, jota Sopijapuolten ei ole ollut syytä ottaa huomioon Sopimusta tehtäessä ja joka on Sopijapuolista riippumaton, eikä sen estävää vaikutusta voida poistaa ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia tai kohtuutonta ajanhukkaa. Tällainen tapahtuma voi olla sota, kapina, sisäinen levottomuus, viranomaisen suorittama pakko-otto tai takavarikko julkiseen tarpeeseen, tuonti- tai vientikielto, luonnonmullistus, yleisen liikenteen tai energiajakelun keskeytys, lakko tai muu työselkkaus, tulipalo, räjähdys, pandemia tai epidemia tai muu vaikutuksiltaan yhtä merkittävä ja epätavallinen Sopijapuolista riippumaton syy.
13.2 Alihankkijan viivästys katsotaan ylivoimaiseksi esteeksi vain siinä tapauksessa, että alihankkijan viivästys johtuu kohdassa 13.1 tarkoitetusta esteestä eikä alihankintaa voida ilman kohtuutonta ajanhukkaa tai kustannuksia suorittaa muualta.
13.3 Jos sopimusvelvoitteen täyttäminen viivästyy ylivoimaisesta esteestä johtuen, sopimusvelvoitteen täyttämisen aikaa jatketaan niin paljon kuin kaikki tapaukseen vaikuttavat olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä kohtuullisena.
13.4 Sopijapuolten on viipymättä ilmoitettava ylivoimaisesta esteestä toiselle sopijapuolelle samoin kuin esteen lakkaamisesta, jonka jälkeen sopijapuolten on viimeistään sovittava sen vaikutuksesta toimitukseen.
13.5 Ylivoimaisen esteen vuoksi suoritusvelvoitettaan täyttämästä estynyt Sopijapuoli on velvollinen ryhtymään kaikkiin taloudellisesti kohtuullisiin toimenpiteisiin toiselle Sopijapuolelle aiheutuvan vahingon ja haitan vähentämiseksi.
13.6 Jos ylivoimaisen esteen kesto pitkittyy ja kestää yli [kuusi (6) kuukautta], Sopijapuolet neuvottelevat ratkaisusta Sopimuksen mukaisen yhteistyön jatkamiseksi. Jos neuvotteluissa ei päästä Sopijapuolia tyydyttävään ratkaisuun viimeistään kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa jonkun Sopijapuolen esittämästä kirjallisesta pyynnöstä neuvottelujen aloittamiseksi, noudatetaan, mitä Jätelain 49 c §:ssä säädetään.
14 Voimassaolo
14.1 Tämä Sopimus tulee voimaan, kun kaikki Tuottajayhteisö, Kuntaliitto ja KIVO ovat sen allekirjoittaneet ja kun Sopimuksen piirissä oleva asukasmäärä on 2/3 tai enemmän Suomen kaikista asukkaista (pois lukien Ahvenanmaan maakunta). Sopimus on voimassa toistaiseksi.
14.2 Jos Sopimuksen piirissä oleva asukasmäärä on alhaisempi kuin 2/3 Suomen kaikista asukkaista (pois lukien Ahvenanmaan maakunta), Tuottajayhteisö ilmoittaa ympäristöministeriölle tarpeesta käynnistää Jätelain 49 c:n mukainen sovittelu. Jos uutta sopimusta ei synny kuuden kuukauden kuluessa ilmoituksen tekemisestä, noudatetaan, mitä Jätelain 49 c §:ssä säädetään.
15 Sopimuksen irtisanominen ja purkaminen
15.1 Sopijapuolella on oikeus irtisanoa Sopimus osaltaan päättymään kunkin kolmen (3) vuoden sopimuskauden päättyessä. Irtisanomisilmoitus on annettava vähintään 12 kk ennen sopimuskauden päättymistä. Irtisanomisilmoitus on toimitettava kirjallisesti kaikille Sopijapuolille. Tuottajayhteisö ilmoittaa tällöin ympäristöministeriölle tarpeesta käynnistää Jätelain 49 c:n mukainen sovittelu. Jos uutta sopimusta ei synny kuuden kuukauden kuluessa ilmoituksen tekemisestä, noudatetaan, mitä Jätelain 49 c §:ssä säädetään.
15.2 Jos yksittäinen kunta tai kunnallinen jätelaitos haluaa irtisanoa sopimuksen esimerkiksi siitä syystä, että se aloittaa yhteistyön Sopimukseen kuulumattoman tuottajayhteisön kanssa, tulee irtisanomisesta ilmoittaa kaikille Sopijapuolille kirjallisesti vähintään kaksitoista (12) kuukautta ennen kunkin kolmivuotisen sopimuskauden päättymistä. Tällöin tämän Sopimuksen voimassaolo päättyy ilmoituksen tehneen kunnan tai kunnallisen jätelaitoksen osalta voimassaolevan kolmivuotisen sopimuskauden päättyessä.
15.3 Yksittäisellä kunnalla tai kunnallisella jätelaitoksella on oikeus purkaa tämä Sopimus päättymään ennen voimassaolevan kolmivuotisen sopimuskauden päättymistä, mikäli Tuottajayhteisö rikkoo tämän Sopimuksen mukaisia olennaisia velvoitteita (mukaan lukien velvoitetta noudattaa lakeja, asetuksia tai viranomaismääräyksiä) ja rikkomus ei ole korjattavissa, tai sitä ei ole korjattu [kuuden (6) kuukauden] kuluessa siitä, kun rikkomuksen korjaamista on vaadittu.
15.4 Sopimuksen voimassaolon päättyessä irtisanomisen johdosta tai muusta syystä, Tuottajayhteisö maksaa tämän Sopimuksen mukaisen korvauksen Sopimuksen voimassaolon päättymishetkeen saakka.
15.5 Asiakastietojen ja pakkausjätteen keräysvälineiden luovuttamisesta sekä muista yksityiskohdista sovitaan yhteistyön päättyessä erikseen noudattamalla siitä Jätelaissa säädettyä.
16 Vahingonkorvaus
16.1 Tätä Sopimusta rikkonut Sopijapuoli tai sen edustama taho on velvollinen korvaamaan toiselle Sopijapuolelle tai sen edustamalle taholle aiheutuneen
välittömän vahingon. Sopijapuolet tai niiden edustamat tahot eivät missään olosuhteissa vastaa toisiaan kohtaan välillisistä tai epäsuorista vahingoista kuten tulon, liikevaihdon tai markkinoiden menetyksestä, tuotannon tai palvelun keskeytymisestä, voiton saamatta jäämisestä tai muusta niihin verrattavissa olevasta vahingosta.
17 Sopimusmuutokset
17.2 Kohdan 17.1 estämättä: (i) Kuntaliitto ja KIVO voivat sopia liitteeseen 10 tehtävistä muutoksista; ja (ii) Tuottajayhteisö ja yksittäinen kunta tai kunnallinen jätelaitos voivat perustellusta syystä, mm. pilotointi tai uusi tekninen ratkaisu, erilainen keräysjärjestelmä tms. sopia erikseen kokeilun toteuttamisesta tai tästä Sopimuksesta muutoin poikkeavasta järjestelystä.
18 Sopimuksen siirtäminen
18.1 Sopijapuolella ei ole oikeutta siirtää tätä Sopimusta tai Sopimukseen perustuvia oikeuksia tai velvollisuuksiaan kolmannelle ilman muiden Sopijapuolten etukäteen antamaa kirjallista suostumusta. Tuottajayhteisöllä on kuitenkin oikeus siirtää tämä Sopimus ja/tai Sopimukseen perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa toiselle tuottajayhteisölle ja Xxxxxxxx on oikeus siirtää tämä Sopimus ja/tai Sopimukseen perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa toiselle kunnalle kuntaliitoksen tai muun vastaavan kuntapuolen uudelleenjärjestelyn yhteydessä.
19 Soveltamisjärjestys
19.1 Mikäli tämän Sopimuksen ja sen liitteiden mukaiset ehdot poikkeavat toisistaan, sovelletaan ensisijaisesti tämän Sopimuksen ehtoja ja sen jälkeen liitteitä numerojärjestyksessä.
20 Sovellettava laki ja erimielisyydet
20.1 Tähän Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.
20.2 Tästä Sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan Sopijapuolten välillä neuvotteluteitse.
20.3 Muut kuin Jätelain 49c §:ssä tarkoitetun sovittelumenettelyn alaan kuuluvat erimielisyydet, joita ei ole saatu sovittua Sopijapuolten välisin neuvotteluin, ratkaistaan ensiasteena Helsingin käräjäoikeudessa.
21 Allekirjoitukset
21.1 Tämä Sopimus on laadittu kolmena (3) kappaleena, yksi kullekin Sopijapuolelle.
[PERUSTETTAVA TUOTTAJAYHTEI OY] | SÖ | |
[Nimi] [Titteli] | [Nimi] [Titteli] | |
[SUOMEN KUNTALIITTO RY] | ||
[Nimi] [Titteli] | [Nimi] [Titteli] | |
[SUOMEN KIERTOVOIMA RY] | ||
[Nimi] [Titteli] | [Nimi] [Titteli] |
Liite 4: Kartonkipakkaukset
1. Tuottajayhteisön maksama korvaus
Tuottajayhteisön maksamaa korvausta (€/t) ei toistaiseksi porrasteta jätteen laadun eikä asukasta kohden kerätyn määrän perusteella. Tästä voidaan sopia myöhemmin, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi laadun parantamiseksi tai kerättävän jätemäärän lisäämiseksi. Korvauksen saamiseksi laadun on kuitenkin täytettävä kappaleen 3 mukaiset vaatimukset.
2. Laatutavoitteet kunnan toimittamalle jätteelle
Xxxxxx toimittaman jätteen laadunarviointi jakautuu kuormakohtaiseen ja tarvittaessa tehtävään neljännesvuosittaiseen tarkasteluun.
Laatutavoitteet: Lajitteluohjeen mukaisesti tyhjät, puhtaat, kuivat, litistetyt ja sisäkkäin pakatut kartonkipakkaukset. Tavoitteena on, että Kartonkipakkausten joukossa ei saa olla sanoma- ja aikakausilehtiä eikä mitään muutakaan lajitteluohjeen vastaista jätettä (CEN 643, laji 5.02).
Kuormakohtainen laatuarviointi
Kuormakohtainen laadunarviointi koskee yksittäistä Tuottajayhteisön terminaalissa Xxxxxxxx vastaanotettua kartonkierää. Tähän vastaanottotarkastukseen liittyvä prosessi on seuraava:
- Kunnan kartonkikuormat tarkastetaan Tuottajayhteisön terminaalissa vastaanotettaessa.
- Jos kuorman havaitaan olevan täysin lajitteluohjeiden vastainen, se hylätään ja ensisijaisesti käännytetään kuorma kunnalle takaisin.
- Jos kuorma on osittain lajitteluohjeiden vastainen ja epäpuhtaudet havaitaan kuorman purkamisen jälkeen, pidetään kuorma erillään muusta materiaalista. Epäpuhtaudet lajitellaan erikseen tai kuorma hylätään kokonaan.
- Epäpuhtauksista ja hylätystä kuormasta ilmoitetaan välittömästi Kunnalle. Ilmoitukseen liitetään kuormasta otetut kuvat, joilla epäpuhtaudet ja hylkäysperusteet osoitetaan.
- Kunta voi noutaa epäpuhtaudet / hylätyn kuorman viikon kuluessa ilmoituksesta, jonka jälkeen Tuottajayhteisö järjestää niille käsittelyn ja laskuttaa syntyvät aiheelliset ja kohtuulliset kustannukset kunnalta.
- Kunta voi ilmoittaa tyytymättömyytensä epäpuhtauksien / kuorman hylkäämiseen kahden arkipäivän kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut Tuottajayhteisön ilmoituksen. Tällöin kuorma tutkitaan ja epäpuhtauksien määrä selvitetään.
- Kunta vastaa analysoinnin ja jätteenkäsittelyn kustannuksista, jos hylkäysperusteet täyttyvät.
Muussa tapauksessa Tuottajayhteisö vastaa kustannuksista.
Mikäli laatupoikkeamat ovat toistuvia eikä laatutavoitetta saavuteta, Kunta ja Tuottajayhteisö laativat ja toteuttavat yhteistyössä suunnitelman laadun parantamiseksi.
Kunta ei saa kohdan 2 mukaista korvausta kokonaan hylätystä kuormasta.
Mikäli kuormantarkastukset osoittavat toistuvasti laatupoikkeamia, Osapuolet sopivat keskenään korjaavista toimenpiteistä sekä toistuvien laatupoikkeamien vaikutuksesta Kunnan saamaan korvaukseen.
3. Kartonkipakkausten keräys
Kunnan on noudatettava seuraavia ohjeita järjestäessään kartonkipakkausten keräystä kunnan vastuulla olevilta asuin- ja muilta kiinteistöiltä:
- Kartonkipakkausten laatu ei saa huonontua välivarastoinnissa. Jos kartonkipakkaukset puretaan keräysautoista ennen Tuottajayhteisön vastaanottoterminaalia, se on tehtävä
pinnoitetulle ja katetulle alustalle. Näin estetään kartonkipakkausten joukkoon päätymästä epäpuhtauksia kuten kiviä, hiekkaa tai muuta jätettä tai kosteutta. Tuottajayhteisö voi auditoida välivarastointipaikkoja.
4. Kartonkipakkausten lajitteluohjeet
Kartonkipakkausten lajitteluohjeilla tarkoitetaan kulloinkin voimassa olevaa Tuottajayhteisön julkaisemaa ja ylläpitämää kartonkipakkausten valtakunnallista lajitteluohjetta.
5. Kartonkipakkausten terminaalit
Tuottajayhteisön tulee osoittaa Xxxxxx keräämälle pakkausjätteelle vähintään yksi vastaanottoterminaali kunnallisen jätelaitoksen toimialueella tai muutoin kiinteistökeräyksen järjestämisen kannalta kohtuullisen etäisyyden päästä.
Terminaalien aukioloajat ja kiinteistökeräyksessä käytetyt kuormausajat sovitetaan yhteen mahdollisuuksien mukaan. Vastaanotto tulisi järjestää mahdollisuuksien mukaan myös sähköisiä järjestelmiä hyödyntäen Tuottajayhteisön on ilmoitettava vastaanottoterminaalia koskevista muutoksista kohtuullisessa ajassa ennakkoon.
Liite 5: Lasipakkaukset
1. Tuottajayhteisön maksama korvaus
Tuottajayhteisön maksamaa korvausta (€/t) ei toistaiseksi porrasteta jätteen laadun eikä asukasta kohden kerätyn määrän perusteella. Tästä voidaan sopia myöhemmin, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi laadun parantamiseksi tai kerättävän jätemäärän lisäämiseksi. Korvauksen saamiseksi laadun on kuitenkin täytettävä kappaleen 2 mukaiset vaatimukset.
2. Laatuvaatimukset kunnan toimittamalle jätteelle
Tuottajayhteisö ylläpitää lasipakkausjätteen lajitteluohjetta, jota kunta sitoutuu noudattamaan. Lajitteluohjeessa määritetään, mitä lasipakkausjäteastiaan voi ohjeistaa laitettavaksi. Xxxxxx toimittaman jätteen laadunarviointi jakautuu kuormakohtaiseen ja tarvittaessa tehtävään neljännesvuosittaiseen tarkasteluun.
2.1 Kuormakohtainen laatuarviointi
Kuormakohtainen laadunarviointi koskee yksittäistä Tuottajayhteisön terminaalissa Xxxxxxxx vastaanotettua jäte-erää. Tähän vastaanottotarkastukseen liittyvä prosessi on seuraava:
- Kunnalta vastaanotetut jätekuormat tarkastetaan Tuottajayhteisön terminaalissa.
- Jos kuormaa vastaanotettaessa havaitaan sen olevan lajitteluohjeiden vastainen, se hylätään ja ensisijaisesti käännytetään kuorma kunnalle takaisin.
- Jos kuormassa havaitaan sen purkamisen jälkeen vaarallista jätettä tai merkittävästi muuta lajitteluohjeen vastaista jätettä, kuorma voidaan hylätä ja pitää erillään muusta materiaalista.
- Hylätystä kuormasta ilmoitetaan välittömästi Kunnalle. Ilmoitukseen liitetään kuormasta otetut kuvat, joilla hylkäysperusteet osoitetaan.
- Kunta voi noutaa hylätyn kuorman viikon kuluessa ilmoituksesta, jonka jälkeen Tuottajayhteisö järjestää sille käsittelyn ja laskuttaa syntyvät kustannukset kunnalta. Tuottajayhteisön on järjestettävä käsittely mahdollisimman kustannustehokkaasti.
- Kunta voi ilmoittaa tyytymättömyytensä kuorman hylkäämiseen kahden arkipäivän kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut Tuottajayhteisön ilmoituksen. Tällöin kuorma tutkitaan ja epäpuhtauksien määrä selvitetään.
- Kunta vastaa analysoinnin ja hylätyn kuorman jätteenkäsittelyn kustannuksista, jos joku tai jotkut laadun kriittiset arvot ylittyvät. Mikäli kriittisten arvojen ylityksiä ei ilmene, Tuottajayhteisö vastaa sekä kuorman käsittely- että analyysikustannuksista.
2.2 Neljännesvuosittainen laatuarviointi
Tuottajayhteisö voi tarpeelliseksi katsoessaan tehdä kvartaaliarvioinnin kyseisen kvartaalin aikana Xxxxxxxx vastaanotetun jätteen keskimääräisen laadun selvittämiseksi. Tuottajayhteisö suorittaa näytteenoton ja analysoinnin. Tuottajayhteisö ilmoittaa arvioinnin tekemisestä etukäteen ja Kunnalla on mahdollisuus olla mukana tarkkailemassa laatumäärityksen toteutusta. Kvartaaliarviointi tehdään aina, jos laadun kriittiset arvot ovat ylittyneet edellisessä kvartaalissa.
Laadun tavoitearvot
Tavoitteena on, että epäpuhtauksien ja muun jätteen yhteenlaskettu osuus Kunnan toimittamassa lasipakkausjätteessä on alle 2 %. Yksittäisten epäpuhtauksien osalta tavoitearvot ovat seuraavat:
- vaarallinen jäte 0 %
- terveydenhuollon lasi 0 %
- CSP (keramiikka, kivet ja posliini) alle 0,5 %
- muu lasi (esim. borosilikaattilasi) alle 0,1 %
- metalli alle 0,5 %
- muut epäpuhtaudet alle 0,5 %
Mikäli tavoitearvoja ei saavuteta ja Tuottajayhteisö sen tarpeelliseksi arvioi, Kunta laatii ja toteuttaa erillisen suunnitelman laadun parantamiseksi. Suunnitelma ja sen toteuttamiseksi suoritetut toimet annetaan tiedoksi Tuottajayhteisölle. Tuottajayhteisö tukee Kuntaa suunnitelman laatimisessa tarjoamalla tietoa toimiviksi todetuista laadun parantamisen keinoista.
Laadun kriittiset arvot
Xxxxxx toimittaman lasipakkausjätteen joukossa ei saa olla vaarallista jätettä. Mikäli Xxxxxx toimittama lasipakkausjäte sisältää vaarallista jätettä ja se vaikeuttaa lasipakkausjätteen kierrätystä, toimitaan alla esitetyn mukaisesti.
Epäpuhtauksien ja muun jätteen yhteenlaskettu osuus kunnan toimittaman lasipakkausjätteen joukossa ei saa ylittää 5 %. Yksittäisten epäpuhtauksien enimmäismäärälle asetetaan seuraavat kriittiset arvot:
- terveydenhuollon lasi 0,4 % | |
- CSP (keramiikka, kivet ja posliini) | 2,5 % |
- muu lasi (esim. borosilikaattilasi) | 0,6 % |
- metalli 1,5 % | |
- muut epäpuhtaudet 1,5 % |
Mikäli vaarallinen jäte vaikeuttaa kierrätystä tai kriittisissä arvoissa on ylityksiä (yksi tai useampia) yhdellä vuosikvartaalilla, Xxxxxx on esitettävä kuukauden kuluessa Tuottajayhteisön antamasta laatuilmoituksesta suunnitelma laadun parantamiseksi ja pikaisesti pantava toimeen suunnitelman mukaiset toimet.
Mikäli vaarallinen jäte vaikeuttaa kierrätystä tai epäpuhtauksien kriittiset arvot (yksi tai useampia) ylittyvät kahdella peräkkäisellä kvartaalilla, Kunnan Tuottajayhteisöltä saama korvaus puolitetaan jälkimmäisen raja-arvot ylittävän kvartaalin alusta alkaen sen kvartaalin alkuun asti, jolloin ylitystä ei tapahdu.
Mikäli vaarallinen jäte vaikeuttaa kierrätystä tai epäpuhtauksien kriittiset arvot (yksi tai useampia) ylittyvät kolmella peräkkäisellä kvartaalilla:
- Kunta ei saa Tuottajayhteisöltä korvausta kolmannen kriittiset arvot ylittävän kvartaalin alusta sen kvartaalin alkuun asti, jolloin ylitystä ei tapahdu ja
- Kunta ei voi toimittaa lasipakkausjätettä Tuottajayhteisön vastaanottoon ennen kuin on näytteenotolla varmistettu, että lasipakkausjätteen laatu täyttää sille asetetut vaatimukset.
Mikäli yhdellä vuosikvartaalilla tutkitun lasipakkausjätteen laatu on niin huonoa, että vaarallinen jäte estää kierrätyksen tai joku/jotkut yllä mainitut epäpuhtauksien kriittiset arvot ylittyvät vähintään 50 %:lla. Kunta ei voi toimittaa lasipakkausjätettä tuottajan terminaaliin
ennen kuin on näytteenotolla varmistettu, että lasipakkausjätteen laatu täyttää sille asetetut vaatimukset.
Sellaisen lasipakkausjätteen osalta, jota kunta ei voi huonon laadun vuoksi toimittaa tuottajan terminaaliin, lasipakkausjätteen omistus on kunnalla ja kunta vastaa lasipakkausjätteen lainmukaisesta käsittelystä.
3. Lasipakkausjätteen keräys
Lasipakkausjätteen laadun varmistamiseksi Xxxxxx on noudatettava seuraavia ohjeita järjestäessään lasipakkausjätteen keräystä asuinkiinteistöiltä:
- Asuinkiinteistöiltä kerättävän jätteen joukkoon ei saa kerätä lasipakkauksia kiinteistöiltä, joilla on terveydenhuollon toimijoita. Keräys on kuitenkin sallittua, jos on luotettavasti varmistettu, ettei terveydenhuollon lasia pääse sekoittumaan muun pakkauslasin keräysvälineeseen eikä keräysajoneuvoon. Mikäli Xxxxxx toimittaman lasipakkausjätteen joukossa havaitaan terveydenhuollon lasia kuormakohtaisessa tarkastelussa poikkeavia määriä tai kvartaalianalyysissä laadun kriittiset arvot ylittäviä määriä, Tuottajayhteisö voi edellyttää, että ajoreiteillä olevien terveydenhuollon kiinteistöjen lasipakkausjätteen laatu selvitetään ja tarvittaessa virheellisesti toimivat kiinteistöt poistetaan asuinkiinteistöjen ajoreiteiltä. Terveydenhuollon toimijoita ovat mm. sairaalat, terveyskeskukset, vanhusten hoivakodit, hammaslääkäriasemat ja eläinlääkäriasemat.
- Kerätyn lasipakkausjätteen purkamista ja lastaamista tulee välttää, jotta lasin palakoko säilyy mahdollisimman suurena. Tämä lisää kierrätykseen kelpaavan lasin määrää. Jos lasia välivarastoidaan ennen vastaanottoon tuomista, siihen on saatava Tuottajayhteisön hyväksyntä.
- Jos kerätty lasi puretaan keräysautoista ennen Tuottajayhteisön terminaalia, se on tehtävä pinnoitetulle alustalle, joka on erotettu ympäristöstään esimerkiksi seinäkerakentein. Näin estetään se, että kerätyn lasin joukkoon päättyisi epäpuhtauksia kuten kiviä, hiekkaa tai muuta jätettä. Tuottajayhteisö voi suorittaa auditointeja välivarastointipaikoissa.
- Kunnan vastuulla on kertoa alihankkijoilleen lasipakkausjätteen oikeanlaisesta keräyksestä voimassa olevien laatuvaatimusten mukaisesti (lisätiedot osoitteesta xxxxxxx.xx).
4. Lasipakkausjätteen terminaalit
Tuottajayhteisön tulee osoittaa Xxxxxx keräämälle lasipakkausjätteelle vähintään yksi vastaanottoterminaali kunnallisen jätelaitoksen toimialueella tai muutoin kiinteistökeräyksen järjestämisen kannalta kohtuullisen etäisyyden päästä.
Terminaalien aukioloaikojat ja kiinteistökeräyksessä käytetyt kuormausajat sovitetaan yhteen mahdollisuuksien mukaan. Tuottajayhteisön on ilmoitettava vastaanottoterminaalia koskevista muutoksista kohtuullisessa ajassa ennakkoon.
Liite 6: Metallipakkaukset ja pienmetalli
1. Määritelmät
Tässä sopimusliitteessä seuraavilla termeillä on seuraava merkitys;
” pienmetalli” tarkoittaa kotitalouksissa käytettäviä pienmetalliesineitä kuten kattiloita, pannuja, aterimia, saksia, käsityökaluja, ja muita pieniä metalliesineitä (esim. nauloja, ruuveja, heloja ym.)
”metallipakkaus” tarkoittaa tyhjiä tinapelti-, alumiini-, ja teräspakkauksia, joiden hyötykäyttö ja kierrätys on lailla ja muilla säännöksillä säädetty.
”metallijäte” tarkoittaa kotitalouksien pienmetallia ja metallipakkauksia kerättynä yhdessä (yhteiskeräys).
”vastaanottoterminaali” tarkoittaa tuottajayhteisön osoittamaa vastaanottopaikkaa,
xxxxx Xxxxx toimittaa metallijätteen.
”kierrätysoperaattori” tarkoittaa Tuottajayhteisön tai Kunnan kanssa
sopimussuhteessa olevaa toimijaa, joka kierrättää metallijätteen. Kierrätysoperaattori voi toimia myös vastaanottoterminaalina.
2. Metallijätteen yhteiskeräys kiinteistöiltä
Kunta ja Tuottajayhteisö järjestävät kiinteistöittäisen metallijätteen yhteiskeräyksen siten, että kotitalouksien metallipakkaukset ja pienmetalli kerätään yhdessä, eli samoissa keräysvälineissä osapuolten yhteistyössä valmistelemien lajitteluohjeiden mukaisesti.
3. Metallijätteen vastaanottoterminaalit
Xxxxx toimittaa kaiken yhteiskeräyksessä keräämänsä metallijätteen Tuottajayhteisön osoittamaan vastaanottoterminaaliin. Tuottajayhteisön tulee osoittaa Kunnan keräämälle metallijätteelle vähintään yksi vastaanottoterminaali kunnallisen jätelaitoksen toimialueella tai muutoin kiinteistökeräyksen järjestämisen kannalta kohtuullisen etäisyyden päästä. Terminaalien aukioloaikojat ja kiinteistökeräyksessä käytetyt kuormausajat sovitetaan yhteen mahdollisuuksien mukaan. Tuottajayhteisön on ilmoitettava vastaanottoterminaalia koskevista muutoksista kohtuullisessa ajassa ennakkoon.
Vastaanottoterminaali voi olla
a) Tuottajayhteisön sopima kierrätysoperaattori ja Xxxxxxxx osoittama vastaanottoterminaali,
b) Xxxxxx sopima ja Tuottajayhteisön hyväksymä kierrätysoperaattori ja vastaanottoterminaali
Kunnan tulee ennen kierrätysoperaattorin kanssa tehtävää sopimusta varmistaa Tuottajayhteisön hyväksyntä kierrätysoperaattorin ja vastaanottoterminaalien valinnalle. Kunta ja Tuottajayhteisö laativat kierrätysoperaattorista ja vastaanottoterminaalista erillisen sopimuksen, jossa sovitaan kirjallisesti materiaalihyvitysten jakamisessa ja raportoinnissa käytettävästä jako-osuudesta, mahdollisesti käytettävästä koostumustutkimuksen tiedosta, kierrätysoperaattorin
laatuvaatimuksista, vastaanottoterminaalin liittämisestä osaksi Tuottajayhteisön metallijätteen vastaanottoterminaaliverkostoa sekä muista tarvittavista asioista.
c) muu Tuottajayhteisön ja Kunnan sopima vastaanottoterminaali
4. Metallijätteen laatu
Tuottajayhteisön ja Kunnan yhteinen tavoite on metallijätteen kierrätyskelpoinen laatu ja rejektin vähentäminen. Tuottajayhteisö ja Xxxxx määrittelevät yhteistyössä toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi.
Metallijätteen laadun määrittely
Tavoitteena on se, ettei metallijäte sisällä
- vaarallista jätettä,
- paineellisia astioita esim. palosammuttimet,
- aseiden hylsyjä, ammuksia,
- säteileviä laitteita,
- elektroniikkaa,
- runkopatjoja,
- asbestia sisältäviä tuotteita esim. vanhat uunit,
- renkaita, kumitelaketjuja,
- merkittävästi muuta lajitteluohjeen vastaista jätettä
Metallijätteen laatua seurataan Tuottajayhteisön osoittamassa vastaanottoterminaalissa kuormakohtaisesti, xxxxx Xxxxxx ja kierrätysoperaattorin välisessä sopimuksessa ole sovittu toisin. Vastaanottotarkastukseen liittyvä prosessi on seuraava:
- Kuormat tarkastetaan vastaanotettaessa vastaanottoterminaalissa.
- Jos kuormassa havaitaan vaarallista jätettä tai merkittävästi muuta lajitteluohjeen vastaista jätettä, kuorma voidaan hylätä ja pitää erillään.
- Hylätystä kuormasta ilmoitetaan välittömästi Kunnalle. Ilmoitukseen liitetään kuormasta otetut kuvat, joilla hylkäysperusteet osoitetaan.
- Kunta voi noutaa hylätyn kuorman viikon kuluessa ilmoituksesta, jonka jälkeen Tuottajayhteisö järjestää sille käsittelyn ja laskuttaa syntyvät kustannukset Xxxxxxxx.
- Kunta voi ilmoittaa tyytymättömyytensä kuorman hylkäämiseen kahden arkipäivän kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut Tuottajayhteisön ilmoituksen. Tällöin kuorma tutkitaan ja epäpuhtauksien määrä selvitetään.
- Kunta vastaa analysoinnin ja jätteenkäsittelyn kustannuksista, jos hylkäysperusteet täyttyvät.
Muussa tapauksessa Tuottajayhteisö vastaa kustannuksista.
- Tuottajayhteisö voi pyytää Kunnalta toimenpidesuunnitelman laadun parantamiseksi. Suunnitelma on esitettävä kuukauden kuluessa ja pantava toimeen suunnitelman mukaiset toimet. Suunnitelma ja sen toteuttamiseksi suoritetut toimet annetaan tiedoksi Tuottajayhteisölle. Suunnitelman toteutumista seurataan yhteistyössä.
Mikäli lajitteluohjeiden vastainen jäte vaikeuttaa toistuvasti kierrätystä esimerkiksi poikkeamia yli 2 krt/puolivuosittain, Kunta ja Tuottajayhteisö neuvottelemat korjaavista toimenpiteistä yhteisesti ja Kunnan oikeudesta saada Tuottajayhteisön maksamaa korvausta.
5. Tuottajayhteisön maksama korvaus
Tuottajayhteisön maksamaa korvausta (€/t) ei toistaiseksi porrasteta jätteen laadun eikä asukasta kohden kerätyn määrän perusteella. Tästä voidaan sopia myöhemmin, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.
6. Metallijätteen keräys
Xxxxxx on noudatettava seuraavia ohjeita järjestäessään metallijätteen keräystä asuinkiinteistöiltä:
- Kerätty metallijäte toimitetaan Tuottajayhteisön osoittamaan vastaanottoterminaaliin.
- Metallijätettä välivarastoidessa ennen vastaanottoon tuomista metallijätteen laatu ei saa huonontua ja kustannuksista vastaa Kunta.
- Jos kerätty metallijäte puretaan ennen Tuottajayhteisön vastaanottoterminaalia, se on tehtävä pinnoitetulle alustalle, joka on erotettu ympäristöstään esimerkiksi seinäkerakentein. Näin estetään se, että kerätyn metallijätteen joukkoon päättyisi epäpuhtauksia kuten kiviä, hiekkaa tai muuta jätettä. Tuottajayhteisö voi auditoida välivarastointipaikkoja.
7. Metallijätteen lajitteluohje
Metallijätteen lajitteluohjeilla tarkoitetaan kulloinkin voimassa olevaa metallijätteen valtakunnallista lajitteluohjetta. Lajitteluohje laaditaan ja päivitetään yhteistyössä Tuottajayhteisön, KIVOn ja Kuntaliiton kesken.
8. Metallijätteen jaottelu pakkaus- ja pienmetalliin
Valtakunnallinen metallijätteen koostumustutkimus toteutetaan yhteistyössä Tuottajayhteisön tutkimusohjeen mukaisesti. Koostumustutkimus toteutetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään viiden (5) vuoden välein tai olemassa olevan lainsäädännön/asetuksien mukaisesti. Tuottajayhteisö, KIVO ja Kuntaliitto osallistuvat tutkimuksen kustannuksiin erikseen sovittavilla osuuksilla.
Metallijätteen koostumustutkimuksessa selvitetään:
- metallipakkausten ja muun pienmetallin sekä epäpuhtauksien osuudet (massaprosentit)
- osuudet sekä valtakunnallisesti että alueellisesti
- osuudet erikseen Tuottajayhteisön järjestämän aluekeräyksen ja Kunnan järjestämän kiinteistökeräyksen osalta
Kyseisten tutkimusten tulokset Tuottajayhteisö, KIVO ja Kuntaliitto käyvät lävitse ja yhteistyössä laativat tarvittaessa suunnitelman laatua parantavien toimenpiteiden toteuttamisesta. Osapuolet tarvittaessa yhteistyössä kehittävät koostumustutkimusmenetelmää.
Mikäli Xxxxx haluaa poiketa edellä esitetyn metallijätteen koostumustutkimuksen tuloksista myyntitulojen jakamisessa ja raportoinnissa, on tästä sovittava Tuottajayhteisön kanssa. Tällöin Xxxxx noudattaa virallista tutkimusohjetta ja vastaa koostumustutkimuksen kustannuksista. Kunta ja Tuottajayhteisö sopivat, käytetäänkö myyntitulojen ja jätemäärien raportoinnissa Tuottajayhteisön alueellista osuustietoa vai Kunnan toteuttaman lajittelututkimuksen tuloksia.
Kierrätysoperaattorin kanssa sopimussuhteessa olevan osapuolen tulee varmistaa, että kierrätysoperaattori toimittaa tiedot tilastointia ja raportointia varten suoraan Kunnalle ja Tuottajayhteisölle vastaanotetusta metallijätteen määristä.
9. Metallijätteen materiaalihyvitysten jako kiinteistöittäisessä keräyksessä
Pienmetallin ja metallipakkausten materiaalihyvitykset jaetaan Xxxxxxx ja Tuottajayhteisön kesken metallijätteen koostumustutkimuksen osoittamien osuuksien mukaisesti. Selvyyden vuoksi todetaan, että jako koskee
- kunnan järjestämää, yhteistyösopimuksen piirissä olevaa kiinteistökeräystä (vähintään 5 huoneistoa tai jätehuoltomääräyksissä määrätty tätä suurempi huoneistomäärä) sekä
- kunnan järjestämää täydentävää kiinteistökeräystä (alle jäteasetuksen mukaisten velvoiterajojen olevat kiinteistöt sekä ns. vapaaehtoinen kiinteistökeräys).
Koostumustutkimuksilla tuotettu tieto metallipakkausten ja pienmetallin osuuksista toimitetaan Kierrätysoperaattoreille metallijätteen materiaalihyvitysten jakamiseksi Kunnan ja Tuottajayhteisön välillä ja metallimäärien raportoimiseksi. Koostumustutkimuksen alueellista osuustietoa käytetään ensisijaisesti ja toissijaisesti valtakunnallista keskiarvoa, jos todetaan ettei alueellinen tieto kohdistu oikein. Osuustietona käytetään Kunnan toteuttaman erillisen koostumustutkimuksen tietoa, mikäli tästä on erikseen sovittu Tuottajayhteisön kanssa.
Se osapuoli, joka on tehnyt kierrätysoperaattorin kanssa sopimuksen vastaanotosta, ilmoittaa kierrätysoperaattorille kirjallisesti ennen kunkin kalenterivuoden alkua kunakin kalenterivuonna käytettävän jakosuhteen, jonka mukaisin osuuksin kierrätysoperaattori jakaa metallin materiaalihyvitykset osapuolten kesken.
Kierrätysoperaattori jakaa metallijätteen materiaalihyvityksen Kunnan ja Tuottajayhteisön kesken noudattaen edellä mainittua jakosuhdetta.
10. Metallijätteen kiinteistöittäisen keräyksen ja kuljetuksen kustannusten jaottelu
Koostumustutkimuksilla tuotettu tieto metallipakkausten ja pienmetallin osuuksista huomioidaan Tuottajayhteisön korvausvastuulla olevan kiinteistökeräyksen kustannusten laskennassa. Tuottajayhteisön korvausvastuu rajoittuu metallipakkausten valtakunnalliseen osuuteen metallijätteessä käytettäessä Liitteessä 8 määriteltyä laskentakaavaa.
Liitteessä 8 määritelty laskentakaava on metallijätteen yhteiskeräyksen osalta seuraava:
Tuottajien korvaus kunnille €/a = 0,8 * (A + c * B) - A, joka jaetaan vastaanotettujen jätemäärien (€/t) perusteella ottaen huomioon "kerätty jätemäärä ja alueelliset olosuhteet"
missä A = tuottajien järjestämän jätehuollon kustannus (= tuottajayhteisöjen ja RINKIn kustannukset)
B = kuntien järjestämän jäteasetuksen mukaisen (vähintään 5 asuinhuoneistoa) kiinteistökeräyksen ja kuljetuksen kustannus
c = metallipakkausten valtakunnallinen osuus metallijätteessä
Tuottajayhteisö ei osallistu Kunnan mahdollisesti järjestämästä täydentävästä kiinteistökeräyksestä (alle jäteasetuksen mukaisten velvoiterajojen olevat kiinteistöt sekä ns. vapaaehtoinen kiinteistökeräys) aiheutuviin kustannuksiin.
11. Metallijätteen aluekeräyksen materiaalihyvitykset ja kustannukset
Osapuolet toteavat, että useat materiaalihyvitysten ja kustannusten jakoon vaikuttavat seikat, kuten Rinki-ekopisteverkoston tiheys sekä Kuntien täydentävän aluekeräyksen laajuus tuottajan korvausvastuun alkaessa 1.7.2023, eivät ole tätä sopimusta allekirjoitettaessa tiedossa.
Tästä syystä osapuolet sopivat, että metallijätteen aluekeräyksen materiaalihyvitysten ja kustannusten jakoa koskevat sopimusneuvottelut käynnistetään viimeistään 1.1.2023. Tavoitteena on, että metallijätteen aluekeräystä koskeva sopimus saadaan neuvoteltua 1.7.2023 mennessä ja se tulisi voimaan viimeistään 1.1.2024. Neuvotteluiden tarkoituksena on sopia Kunnan ja Tuottajayhteisön lakisääteisten velvoitteiden mukaisesta materiaalihyvitysten ja kustannusten jaosta. Kustannuksia määriteltäessä otetaan lähtökohdaksi kustannustehokas keräys.
Siihen asti, kunnes neuvoteltu aluekeräystä koskeva sopimus tulee voimaan, noudattavat Tuottajayhteisö ja Kunnat voimassa olevia aluekohtaisia sopimuksia ja toimintamalleja. Mikäli aluekohtaisesti ei ole muuta sovittu, noudatetaan seuraavaa toimintatapaa:
- Kunnan mahdollisesti järjestämästä täydentävästä aluekeräyksestä peräisin oleva metallijätteen myyntitulo on täysimääräisesti kunnan.
- Tuottajayhteisön järjestämästä aluekeräyksestä (Rinki-Ekopisteverkosto) peräisin oleva metallijätteen myyntitulo on täysimääräisesti tuottajayhteisön.
Kunta ei osallistu Tuottajayhteisön järjestämän aluekeräyksen (Rinki-Ekopisteverkosto) kustannuksiin eikä Tuottajayhteisö osallistu Kunnan täydentävän aluekeräyksen kustannuksiin.
Liite 7: Muovipakkaukset
1. Muovipakkausjätteen erilliskeräys
Kunta kerää asuinkiinteistöiltä muovipakkausjätteitä, jota keräystä varten Tuottajayhteisö ylläpitää lajitteluohjetta. Lajitteluohjeessa määritetään muovipakkausjätteen keräykseen hyväksyttävät jätteet.
Kunta kerää muovipakkausjätettä myös muilta kunnan jätehuoltovastuulle kuuluvilta kiinteistöiltä (ns. kivijalkayritykset sekä kunnan hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöt). Kunta kerää edellä mainituilta kiinteistöiltä sellaiset muovipakkaukset, jotka koostumukseltaan ja laadultaan vastaavat kotitalouksissa syntyviä kuluttajakäyttöön tarkoitettuja pakkauksia ja joiden keräyksessä on noudatettu kotitalouksille tarkoitettua ohjeistusta. Selvyyden vuoksi todetaan, että jätelain 49 b §:n mukaisesti tuottajan korvausvelvollisuus koskee muovipakkausten erilliskeräystä ja kuljetusta ainoastaan asuinkiinteistöiltä.
Tällä Sopimuksella sovitaan asuinkiinteistökeräyksen (ns. kuluttajapakkauskeräyksen) ohella Kunnan hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöillä syntyvän, yrityspakkauksiin rinnastettavan muovipakkausjätteen erilliskeräyksestä niissä tapauksissa, kun erilliskeräyksellä saavutetaan kierrätyksen edistämisen ja muutoin etusijajärjestyksen kannalta paras lopputulos.
Tuottajayhteisö, KIVO ja Kuntaliitto teettävät 30.6.2022 mennessä valtakunnallisen tutkimuksen, jossa selvitetään kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän muovipakkausjätteen eri laadut ja määrät sekä tyypilliset suurkertymäkohteet, joissa tasalaatuista yrityspakkausjätteeseen rinnastettavaa muovipakkausjätettä syntyy huomattavan suuria määriä. Tutkimuksen kustannukset jaetaan puoliksi Tuottajayhteisön ja Kuntia edustavien KIVOn ja Kuntaliiton kesken.
Tutkimuksen tulosten perusteella Sopijapuolet sopivat ne ehdot, joilla Kunta tarjoaa Kunnan hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöille erilliskeräyksen myös muille kuin kotitalouspakkausten kaltaisille muovipakkauksille. Kunta tarjoaa yrityspakkausjätteeseen rinnastuvan muovipakkausjätteen erilliskeräyksen jäteasetuksen 19 §:ssä määritellyillä alueilla sijaitseville suurkertymäkohteille ja noudattaa tällöin toiminnassaan Tuottajayhteisön yritysmuovipakkausjätteen lajitteluohjeistusta. Muissa kuin suurkertymäkohteissa muovipakkausjäte lajitellaan kuluttajamuovipakkauskeräykseen tai vaihtoehtoisesti Kunta voi tarjota edellä kuvattua erilliskeräyspalvelua myös näille kiinteistöille.
Mikäli jollakin alueella suurkertymäkohteiden yrityspakkausjätteen erilliskeräys ei olisi teknisesti toteutettavissa tai erilliskeräyksen kustannukset olisivat jätelaitokselle tai jätemaksun maksajille kohtuuttomia, voivat ko. kunta tai kunnallinen jätelaitos ja Tuottajayhteisö sopia poikkeavasta järjestelystä.
KIVOn, Kuntaliiton ja Tuottajayhteisön tavoitteena on kehittää yhdessä muovipakkausjätteen yhteiskeräys, jossa kiinteistöiltä kerätään samoissa keräysvälineissä muovipakkausjäte ja muu kierrätyskelpoinen muovi. Osapuolet perustavat yhteisen työryhmän, jonka tarkoituksena on selvittää yhteiskeräyksen toteuttamistapa. Tavoitteena on, että työryhmän selvityksen perusteella yhteiskeräys voitaisiin aloittaa mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään yhteistyösopimuksen toisella kolmevuotiskaudella. Tämä liite 7 päivitetään mahdollisen yhteiskeräyksen vaatimalla tavalla, kun yhteiskeräyksen mallista ja ehdoista on saatu sovittua.
Yksittäinen kunta tai kunnallinen jätelaitos ja Tuottajayhteisö voivat milloin tahansa alueellisesti sopia yhteiskeräyksestä ja sen vaikutuksista tämän Sopimuksen mukaisiin vastuisiin ja velvollisuuksiin.
2. Laatutavoitteet kunnan toimittamalle jätteelle
Tuottajayhteisön ja Xxxxxx yhteisenä tavoitteena on saavuttaa laatutaso, jossa muovipakkausjätteen sisältämien tuotejäämien, epäpuhtauksien ja vierasesineiden määrä on vähemmän kuin 5 %. Tällä tarkoitetaan, että vähintään 95 % kerätystä muovipakkausjätteestä tulee olla muovipakkauksia. Epäpuhtaudella tarkoitetaan tässä sopimuksessa muovipakkausjätteen joukossa oleva muuta jätettä kuin muovipakkausjätettä, mukaan lukien kierrätyskelpoinen ja kierrätyskelvoton muu muovijäte.
Muovipakkausjäte ei saa sisältää vaarallisia jätteitä.
3. Laadun seuranta
Xxxxxx toimittaman jätteen laadunarviointi jakautuu kuormakohtaiseen ja tarvittaessa tehtävään puolivuosittaiseen tarkasteluun.
3.1 Kuormakohtainen laatuarviointi
Kuormakohtainen laadunarviointi koskee yksittäistä Tuottajayhteisön terminaalissa Xxxxxxxx vastaanotettua jäte-erää. Tähän vastaanottotarkastukseen liittyvä prosessi on seuraava:
- Kunnan toimittamat muovipakkausjätteen kuormat tarkastetaan Tuottajayhteisön terminaalissa vastaanotettaessa silmämääräisesti, mikäli mahdollista. Terminaalin aukioloaikojen ulkopuolisesta kuormien purkamisesta terminaaliin sovitaan tapauskohtaisesti erikseen.
- Jos kuorman havaitaan silmämääräisen arvion perusteella sisältävän yli 20 %:a epäpuhtauksia/ vierasesineitä kuorman painosta, se hylätään ja ensisijaisesti käännytetään kuorma Kunnalle takaisin. Jos kuorma on ehditty purkaa, pidetään kuorma erillään muusta materiaalista. Selvyyden vuoksi todetaan, että Tuottajayhteisöllä ei ole velvollisuutta maksaa korvausta hylättyjen kuormien osalta.
- Hylätystä kuormasta ilmoitetaan välittömästi Kunnalle. Ilmoitukseen liitetään kuormasta otetut kuvat, joilla epäpuhtaudet ja hylkäysperusteet osoitetaan.
- Kunta voi ilmoittaa tyytymättömyytensä epäpuhtauksien / kuorman hylkäämiseen kahden arkipäivän kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut Tuottajayhteisön ilmoituksen. Tällöin kuorma tutkitaan ja epäpuhtauksien määrä selvitetään.
- Kunta voi noutaa hylätyn kuorman kahden vuorokauden kuluessa ilmoituksesta. Mikäli Xxxxx ei nouda hylättyä kuormaa, Tuottajayhteisö järjestää sille käsittelyn ja laskuttaa syntyvät kustannukset kunnalta. Tuottajayhteisön on järjestettävä käsittely mahdollisimman kustannustehokkaasti ja laskuttaa syntyvät kustannukset kunnalta.
- Kunta vastaa analysoinnin ja hylätyn kuorman jätteenkäsittelyn kustannuksista, jos selvitys osoittaa muovipakkausjätteiden osuuden olevan alle 80 % tai kuorma sisältää kierrätystä vaarantavalla tavalla vaarallista jätettä. Mikäli selvitys ei osoita kuorman hylkäykselle perusteita, Tuottajayhteisö vastaa sekä kuorman käsittely- että analyysikustannuksista.
3.2 Kaksi kertaa vuodessa tehtävä laatuarviointi
Osapuolten tavoite on, että epäpuhtauksien, tuotejäämien ja vierasesineiden yhteenlaskettu osuus kunnan toimittaman muovipakkausjätteen joukossa ei saa ylittää 10 % puolivuosittain tehtävässä laatuarvioinnissa.
Tuottajayhteisön maksamaan korvaukseen vaikuttava laadun määritys tehdään Tuottajayhteisön määrittämänä ja Kunnalle etukäteen ilmoittamana ajankohtana pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa siten, että kummallekin vuosipuoliskolle osuu yksi määritys.
Osapuolet valmistelevat yhteistyössä laatututkimuksessa käytettävän riippumattoman, avoimen ja läpinäkyvän menetelmän, jossa sovitaan yhteisesti mm. analysoitavan kokoomanäytteen
kokoaminen ym. tutkimuksen yksityiskohdat. Laadun määrityksen tekee Kunnan hyväksymä riippumaton asiantuntija, jolla on Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) akkreditointi kiinteiden jätteiden näytteenottoon tai jolla on vastaavat tiedot ja kokemus jätenäytteenotosta.
Peruslaadun seurannan kustannuksista vastaa Tuottajayhteisö. Kunnan edustajalle varataan halutessaan mahdollisuus olla paikalla näytteistystä suoritettaessa.
Jos yksittäinen kunta tai jätelaitos epäilee laadun määrityksen tulosten oikeellisuutta, on yksittäisellä kunnalla tai jätelaitoksella oikeus teettää täydentävä määritys Sopijapuolten yhteisesti hyväksymällä asiantuntijaorganisaatiolla. Tällöin hinnoittelupohjana käytetään uusintamäärityksen tulosta.
4. Tuottajayhteisön maksama korvaus
Tuottajayhteisön ja Kunnan yhteisenä tavoitteena on kerätä muovipakkauksia 11 kg/jäteasetuksen erilliskeräysvelvoitteiden piirissä oleva asukas. Mikäli yhteisesti asetettu tavoite jää toistuvasti saavuttamatta, sopivat Tuottajayhteisö ja Xxxxx yhdessä tarvittavista keräyksen tehostamistoimenpiteistä, kuten viestinnän ja lajitteluneuvonnan tehostamisesta.
4.1 Kerätyn jätteen laadun vaikutus korvaukseen
Tuottajayhteisö, KIVO ja Kuntaliitto teettävät 30.6.2022 mennessä valtakunnallisen muovipakkausjätteen koostumustutkimuksen. Muovipakkausjätteen koostumustutkimuksessa selvitetään muovipakkausten, muovin ja muiden epäpuhtauksien osuudet (massaprosentit). Mikäli koostumustutkimus osoittaa epäpuhtauksien osuuden ylittävän 20 %, osapuolet neuvottelevat tarvittavista muutoksista tähän sopimukseen sekä laativat suunnitelman laatua parantavien toimenpiteiden toteuttamisesta. Osapuolet, tuottajayhteisö ja kuntia edustavat KIVO sekä Kuntaliitto, jakavat koostumustutkimuksen kustannukset puoliksi.
Sopimuksen voimaantuloa seuraavan ensimmäisen toimintavuoden aikana kerätyn muovipakkausjätteen laatu ei vaikuta liitteiden 8 ja 10 mukaisesti maksettavaan korvaukseen, pois lukien kuormakohtaisen laatuarvioinnin perusteella hylätyt kuormat.
Seuraavina vuosina kunnan keräämän muovipakkausjätteen laatu vaikuttaa Kunnalle maksettavaan korvaukseen seuraavasti.
Peruskorvaus maksetaan, kun puolivuosittain tehtävän laatuselvityksen tulos osoittaa, että jäte sisältää vähintään 90 % muovipakkauksia. Peruskorvausta pienennetään epäpuhtauksien osuuden lisääntyessä seuraavasti:
1. Perustaso: Muovipakkausjätteen osuus 90 %
2. Perustaso – 5 %: muovipakkausjätteen osuus 85-90 %
3. Perustaso – 20 %: muovipakkausjätteen osuus 80-85 %
Mikäli epäpuhtauksien, tuotejäämien ja vierasesineiden yhteenlaskettu osuus ylittää 20 % yhdessä puolivuosittain tehtävässä laatuarvioinnissa, Xxxxxx on esitettävä kuukauden kuluessa Tuottajayhteisön antamasta laatuilmoituksesta suunnitelma laadun parantamiseksi ja pikaisesti pantava toimeen suunnitelman mukaiset toimet.
Mikäli epäpuhtauksien, tuotejäämien ja vierasesineiden yhteenlaskettu osuus ylittää 20 % kahdella peräkkäisellä laatuarviointikerralla, Kunta ei saa Tuottajayhteisöltä korvausta. Ennen korvauksen epäämistä tehdään ylimääräinen laadunmääritys laatuarvioinnin tuloksen varmentamiseksi.
Kunta ei saa Tuottajayhteisön korvausta ensimmäisen raja-arvot ylittävän puolivuotiskauden alusta alkaen sen puolivuotiskauden alkuun asti, jolloin ylitystä ei tapahdu. Kunnan toimitukset tuottajayhteisön terminaaliin keskeytetään siihen saakka, kunnes on laadunmäärityksellä varmistettu, että muovipakkausjätteen laatu täyttää sille asetetut vaatimukset.
5. Muovipakkausjätteen terminaalit
Tuottajayhteisön tulee osoittaa Xxxxxx keräämälle muovipakkausjätteelle vähintään yksi vastaanottoterminaali kunnallisen jätelaitoksen toimialueella tai muutoin kiinteistökeräyksen järjestämisen kannalta kohtuullisen etäisyyden päästä.
Terminaalin aukioloajat ja kiinteistökeräyksessä käytettävät kuormausajat sovitetaan yhteen mahdollisuuksien mukaan. Jos tämä ei ole mahdollista, aukioloaikojen ulkopuolisesta purkamisesta terminaaliin sovitaan tapauskohtaisesti erikseen. Tuottajayhteisön on ilmoitettava vastaanottoterminaalia koskevista muutoksista kohtuullisessa ajassa ennakkoon.
Liite 8: Korvausmekanismi
Tässä liitteessä 8 määritetään korvaukset, jotka Tuottajayhteisö maksaa Xxxxxxxx pakkausjätteen erilliskeräyksestä ja kuljetuksesta asuinkiinteistöiltä tuottajan järjestämään jätehuoltoon.
1. Tuottajayhteisön maksama korvaus (K)
Tuottajayhteisön tiettynä kalenterivuonna maksama korvaus (€/a) määritetään pakkausjätelajeittain seuraavalla laskentakaavalla:
K = 0,8 * (A + B) - A,
missä A = tuottajayhteisöjen järjestämän jätehuollon kustannus €/a
B = kuntien yhteistyösopimuksen 7.1 mukaisesti järjestämän (vähintään 5 asuinhuoneistoa) kiinteistökeräyksen ja kuljetuksen kustannus €/a
Laskenta tehdään pakkausjätelajeittain.
Tuottajien maksama korvaus on aina vähintään nolla euroa vuodessa tai enemmän.
2. Tuottajayhteisön järjestämän jätehuollon kustannus (A)
Tuottajayhteisön järjestämän jätehuollon kustannuksissa huomioidaan kalenterivuoden aikana muodostuneet, tuottajavastuuvelvoitteiden toteuttamiseen liittyvät kokonaiskustannukset. Kustannuksissa huomioidaan kokonaiskustannuksia vähentävänä tekijänä Tuottajayhteisön saamat materiaalihyvitykset. Tuottajayhteisön kokonaiskustannukset koostuvat mm. seuraavista:
Pakkausjätteen alueellinen vastaanotto, jonka tuottajat järjestävät 49 §:n 1 momentin tai sen nojalla annetun asetuksen mukaisesti, joka sisältää ainakin seuraavat kustannustekijät:
- Rinki-ekopisteet (logistiikka, siivous, keräysvälineet, muu kunnossapito)
- terminaliverkosto kuluttajapakkauksille,
- terminaaliverkosto yrityspakkauksille,
- edellisiin liittyvät hallinto ja tukitoiminnot.
Tuottajayhteisön järjestämään terminaaliin toimitetun jätteen jatkokuljetus ja käsittely. Kustannuksina otetaan huomioon muun muassa:
- jatkokuljetukset terminaaleista kierrättäjille,
- vastanotetun pakkausjätteen kierrätys (myyntitulot tai vastaanottomaksut),
- edellisiin liittyvät hallinto ja tukitoiminnot.
Käytöstä poistettaviin pakkauksiin ja niiden jätehuoltoon liittyvä 51 §:n mukainen tiedotus ja neuvonta sekä 54 §:n mukainen kirjanpito- ja seurantatietojen ilmoittaminen, joihin kuuluu mm.
- yritysasiakasviestintä ja neuvontapalvelut,
- kuluttajaviestintä ja -asiakaspalvelu,
- pakkaus- ja pakkausjätetietojen keräys, pakkaustilastojen muodostaminen, asiakasauditoinnit,
- viranomaisraportointi tuottajavastuun toteutumisesta,
- omavalvonta,
- edellisiin liittyvät hallinto ja tukitoiminnot.
Tuottajayhteisö ilmoittaa laskennassa käytettävät kustannustiedot mahdollisimman avoimesti ja läpinäkyvästi. Kustannustiedot perustuvat viimeisimpään hyväksyttyyn Tuottajayhteisön tilinpäätökseen tai muun tuottajavastuuvelvoitteita hoitaneen yhteisön tilinpäätökseen siltä osin, kuin kustannus ei ilmene tuottajayhteisön tilinpäätöksestä.
Kunnalla on oikeus pyydettäessä saada lisäselvitykset kustannuksista ja niiden perusteista. Osapuolten auditointioikeudesta on sovittu pääsopimuksessa kohdassa 9.2.
3. Kuntien järjestämän kiinteistökeräyksen ja kuljetuksen kustannus (B)
Kuntien järjestämän kiinteistökeräyksen ja kuljetuksen kustannukset lasketaan kalenterivuoden aikana muodostuneiden (laskennallisten) valtakunnallisten kokonaiskustannusten perusteella.
Kokonaiskustannukset lasketaan pakkausjätelajikohtaisesti. Kustannusten laskemisessa huomioidaan jäljempänä kohdissa 3.1-3.5 tarkemmin määriteltynä
- yleisimmät pakkausjätteiden keräyksessä asuinkiinteistöillä käytetyt keräysvälinetyypit,
- keräysvälinetyyppikohtaiset pakkausjätelajien tilavuuspainot (kg/m3),
- keräysvälinetyyppikohtaiset täyttöasteet (%),
- pakkausjätteiden kuljetusurakoitsijakorvausten keskimääräiset yksikkötyhjennyshinnat (€/tyhjennys) ja
- keräyksen ja kuljetuksen järjestämiskulu (hallinto, asiakaspalvelu, kuljetusten ohjaus;
€/tyhjennys).
Edellä olevien lähtötietojen perusteella lasketaan pakkausjätelajikohtaisesti kuntien järjestämän kustannustehokkaan keräyspalvelun valtakunnallinen kokonaiskustannus tiettynä kalenterivuonna. Kunnan kustannuksia määriteltäessä lähtökohdaksi on otettu kustannustehokkaat keräyspalvelut, eivät tosiasialliset kustannukset (jätelaki 49 b §).
Kuntien järjestämän keräyksen valtakunnallinen kustannus (B) lasketaan pakkausjätelajikohtaisesti seuraavasti:
- lasketaan valtakunnallinen yksikkökustannus (€/t) tietyntyyppisellä keräysvälineellä tehtävälle keräykselle kaavalla:
Q = (W + E) / (R * T * Y) * 1 000,
missä W = keskimääräinen yksikkötyhjennyskustannus €/tyhjennys (kohta 3.4) E = yksikköhallintokustannus €/tyhjennys (kohta 3.5)
R = keräysvälineen tilavuus m3 (kohta 3.1) T = tilavuuspaino kg/m3 (kohta 3.2)
Y = täyttöaste % (kohta 3.3)
- lasketaan keskimääräinen valtakunnallinen yksikkökustannus (€/t) kaavalla U = ∑ Q * I,
missä Q = valtakunnallinen yksikkökustannus (€/t) tietyntyyppisellä keräysvälineellä tehtävälle keräykselle
I = keräysvälinetyypillä kerätyn jätemäärän osuus kaikilla keräysvälinetyypeillä kerätystä jätteestä (kohta 3.1)
- lasketaan kuntien järjestämän kustannustehokkaan keräyspalvelun kustannus €/a (B) B = U * O,
missä U = keskimääräinen valtakunnallinen yksikkökustannus (€/t)
O = kuntien tiettynä kalenterivuonna tuottajan kustannusvastuun piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä toimittamien tonnien määrä yhteensä (t/a)
KIVO, Kuntaliitto ja Tuottajayhteisö tarkistavat laskennassa käytettävät laskentaparametrit kullekin sopimuskaudelle perustuen toteutuneisiin urakkakorvaushintoihin ja keräysvälinetyyppeihin ja muilta osin osapuolten yhdessä tekemään parhaaseen arvioon.
Seuraavissa kohdissa ensimmäisellä sopimuskaudella tarkoitetaan Sopimuksen voimaantulon jälkeen käynnistyvää ensimmäistä 3,5-vuotiskautta. Seuraavalla tai seuraavilla sopimuskausilla tarkoitetaan kulloinkin käynnistyvää uutta 3-vuotiskautta.
3.2 Yleisimmät keräysvälinetyypit ja niiden osuudet valtakunnallisesti (R ja I)
Ensimmäisellä sopimuskaudella käytetään laskennassa seuraavia keräysvälineitä ja valtakunnallisia osuuksia (keräysvälinetyypillä kerätyn jätemäärän osuus kaikilla keräysvälinetyypeillä kerätystä jätteestä):
Jätelaji | Keräysväline* | Valtakunnallinen osuus |
KARTONKIPAKKAUKSET | jäteastia 660l | 93,1 % |
syväsäiliö 3m3 | 2,5 % | |
syväsäiliö 5m3 | 4,4 % | |
LASIPAKKAUKSET | jäteastia 240l | 96,4 % |
syväsäiliö 1,3m3 | 2,5 % | |
syväsäiliö 3m3 | 1,0 % | |
PIENMETALLI (METALLIPAKKAUKSET) | jäteastia 240l | 86,4 % |
jäteastia 660l | 9,3 % | |
syväsäiliö 1,3m3 | 2,5 % | |
syväsäiliö 3m3 | 1,5 % | |
syväsäiliö 5m3 | 0,3 % | |
MUOVIPAKKAUKSET | jäteastia 660l | 97,7 % |
syväsäiliö 3m3 | 1,3 % | |
syväsäiliö 5m3 | 1,1 % |
* Korvauksen laskennassa käytettävät tyypillisimmät keräysvälineet perustuvat jätelaitosten KIVOlle toimittamien tietoihin. Listassa on lisäyksenä tuottajien toiveesta pienmetallin 660l jäteastia ja 5m3 syväsäiliö.
Kunnat raportoivat liitteen 9 mukaisesti keräysvälinekohtaisesti tyhjennysmäärät. Näiden tietojen perusteella määritetään keräysvälineiden valtakunnalliset osuudet laskemalla jätemääräosuudet, jotka kunkin tyyppisellä ja kokoisella keräysvälineellä valtakunnallisesti kerätään (tyhjennysten määrä * tilavuuspaino * täyttöaste / kaikilla keräysvälineillä kerätty kokonaisjätemäärä).
3.2 Laskennassa käytettävät keräysvälinetyyppikohtaiset tilavuuspainot (T)
Ensimmäisen sopimuskauden aikana käytetään laskennassa seuraavia tilavuuspainoja (kg/m3):
- kartonkipakkaukset 25 kg/m3
- lasipakkaukset 295 kg/m3
- pienmetalli (metallipakkaukset) 125 kg/m3
- muovipakkaukset 27 kg/m3
3.3 Laskennassa käytettävät keräysvälinetyyppikohtaiset täyttöasteet (Y)
Ensimmäisen sopimuskauden aikana käytetään laskennassa kaikkien pakkausjätelajien ja keräysvälineiden osalta täyttöasteena 80 %.
3.4 Kuljetusurakoitsijakorvauksiin perustuvat keskimääräiset yksikkötyhjennyshinnat (W)
Yksikkötyhjennyshintojen laskennassa käytetään erillisessä liitteessä ilmoitettuja keskimääräisiä tyhjennyshintoja. Sopijapuolet toteavat, että erillisessä liitteessä mainitut kuljetusurakkakorvaukset ovat luottamuksellista tietoa, jonka Sopijapuolet sitoutuvat pitämään salassa ja olemaan ilmaisematta Sopimuksen ulkopuolisille tahoille.
Sopijapuolet sopivat, että kuljetusurakoitsijakorvauksiin perustuvat keskimääräiset yksikkötyhjennyshinnat tarkistetaan puoli vuotta ennen yhteistyön alkua. Tyhjennyshinnat tarkistetaan jätelaitoksille uudestaan tehtävällä kyselyllä. Korvauksen määrä tarkistetaan käyttäen kyselyn perusteella saatuja kuljetusurakoitsijakorvauksia.
Muovipakkausten korvauksen osalta käytetään ensimmäisellä 3,5-vuotiskaudella kartonkipakkausten kuljetusurakoitsijakorvausta, koska muovipakkausjätteen keräyksen vakiintuneita tyhjennyshintoja ei ole toistaiseksi riittävän laajalti saatavilla. Muovipakkausjätettä koskeva poikkeus on voimassa vain ensimmäisen 3,5-vuotiskauden ajan.
Seuraaville sopimuskausille KIVO selvittää yhteistyössä Xxxxxxxxxxx kanssa kunnilta kuljetusurakoitsijakorvauksiin perustuvat keskimääräiset yksikkötyhjennyshinnat. Valtakunnalliset keräysvälinekohtaiset keskiarvot lasketaan painottamalla kuntakohtaisia yksikköhintoja tyhjennysten lukumäärien suhteessa. Urakoitsijakorvauksessa huomioidaan ainoastaan kuljetusurakoitsijoille varsinaisesta keräys- ja kuljetustyöstä maksettavat korvaukset.
3.5 Keräyksen ja kuljetuksen järjestämiskulu (E)
Keräyksen ja kuljetuksen järjestämiskulu tarkoittaa jätelaitokselle tai kunnalle pakkausjätteiden kiinteistökeräyksen järjestämisestä aiheutuvia hallinnon (asiakasrekisteri, laskutus, perintä, talous, toimisto), asiakaspalvelun (asiakaspalvelu, neuvonta, tiedotus, viestintä) ja kuljetusten ohjauksen (logistiikkajärjestelmä, suunnittelu, kilpailutus, sopimusasiakirjat, urakoitsijayhteistyö) kustannuksia.
Sopijapuolet sopivat, että keräyksen ja kuljetuksen järjestämiskulu määritetään uudestaan puoli vuotta ennen sopimuskauden alkua. Tätä varten KIVO selvittää Xxxxxxxx yhteistyössä Xxxxxxxxxxx kanssa keräyksen ja kuljetuksen järjestämiseen liittyvät hallinnolliset kulut. Kyselyn määrittely tehdään sopimuksen seurantaryhmässä. Kyselyn perusteella sovitaan järjestämiskulu kullekin seuraavalle sopimuksen kolmivuotiskaudelle.
Valtakunnallinen yksikköhallintokustannus lasketaan painottamalla kuntakohtaisia yksikköhintoja kerättyjen pakkausjätemäärien suhteessa.
4. Xxxxxxxx terminaaliin toimitetusta pakkausjätteestä maksettava korvaus
Tuottajayhteisö maksaa kunnalla korvauksen terminaaleihin toimitetusta pakkausjätteestä (€/t). Tämä korvaus lasketaan seuraavasti:
TK = K / O
missä K = Tuottajayhteisön tiettynä kalenterivuonna maksama korvaus (€), aina vähintään nolla tai enemmän
O = kuntien tiettynä kalenterivuonna yhteistyösopimuksen mukaisesti toimittamien tonnien määrä yhteensä (t)
Yksittäisen kunnan ja jätelaitoksen saama korvaussumma (€/t) määräytyy korvauksen jyvitystä koskevassa liitteessä 10 esitetyllä tavalla
5. Laskennan suorittaminen
Tämän korvausliitteen mukaisen laskennan suorittaa Sopijapuolten yhdessä valitsema ulkopuolinen konsultti. Sopijapuolet jakavat laskennassa käytettävän konsultin kustannukset puoliksi. Lisäksi Tuottajayhteisö voi tarvittaessa tilata omalla kustannuksellaan samalta konsultilta lakisääteiseen raportointiin tarvitsemansa laskentatyön.
Sopijapuolet toimittavat tehtävään valitulle konsultille laskennassa tarvittavat luvut ja parametrit. Sama aineisto toimitetaan myös Sopijapuolelle tiedoksi. Tehtävään valitun konsultin tulee dokumentoida laskennan perusteet.
Mikäli Sopijapuoli jättää toimittamatta laskennassa tarvittavat tiedot tehtävään valitulle konsultille, noudatetaan Yhteistyösopimuksen kohtaa 15. Mikäli yksittäinen kunta tai jätelaitos jättää toimittamatta korvauksen laskennassa tarvittavat tiedot, ei Tuottajayhteisöllä ole velvollisuutta suorittaa korvausta kyseiselle kunnalle tai jätelaitokselle.
6. Liitteen päivittäminen
XXXX, Kuntaliitto ja Tuottajayhteisö sopivat liitteen päivityksestä yhdessä.
Liitteet
Liite 8A: Kuvaus laskentaparametreista
Liite 8B: Keskimääräiset tyhjennyshinnat (salassa pidettävä)
Liite 8A: Kuvaus laskentaparametreista
Tämä dokumentti ei ole Yhteistyösopimuksen virallinen liite, vaan on tarkoitettu KIVOn, Kuntaliiton ja tuottajayhteisön edustajien käyttöön liitteen 8 (korvausliitteen) laskentamallin yksityiskohtien selvittämiseksi ja taustoittamiseksi. Tässä dokumentissa kuvataan korvausliitteessä käytetyt laskentaparametrit perustuen siihen, mitä osapuolten välisissä neuvotteluissa on yhdessä sovittu. Dokumentissa esitetyt tiedot eivät ole lähtökohtaisesti luottamuksellisia, mutta niitä ei ole ensisijaisesti tarkoitettu julkiseen keskusteluun. Tämä dokumentti on laadittu sopimusneuvottelijoiden yhteisymmärryksessä. Mikäli korvausliitteen laskentamallia sovitaan muutettavaksi, päivitetään tarvittaessa myös tätä dokumenttia.
Kohta 3.1 Yleisimmät keräysvälinetyypit ja niiden osuudet valtakunnallisesti
Liitteessä 8 esitetty listaus ensimmäisellä sopimuskaudella laskennassa käytettävistä keräysvälineistä perustuu KIVOn vuonna 2020 osana yhteistoimintaneuvotteluja toteuttamaan kyselyyn jätelaitoksille. Kyselyyn kohteena olivat ne jätelaitokset, joissa oli käytössä kunnan järjestämä pakkausjätteiden jätteenkuljetus. Kyselyn tarkasteluvuotena oli edellinen kalenterivuosi 2019. Kyselyssä selvitettiin tuolloin jätelaitoksen toimialueen asuinkiinteistöillä pakkausjätelajikohtaisesti käytössä olleet keräysvälineet (keräysvälinetyypit ja astiatyhjennysten lukumäärät).
Keräysvälinetyypit ja valtakunnalliset osuudet perustuvat 8 jätelaitoksen tietoihin. Näiden jätelaitosten alueella asuu noin 3 miljoonaa suomalaisista, joiden puolesta jätelaitos kilpailutti jätteiden kuljetuksen.
KIVOn, Kuntaliiton ja tuottajayhteisöjen neuvotteluissa sovittiin KIVOn koostamien tietojen perusteella pakkausjätelajikohtaisesti 3-5 keräysvälinetyyppiä, joihin perustuen kunnan järjestämä kiinteistökeräys lasketaan liitteen 8 mukaisesti. Liitteen 8 taulukossa ilmoitetut näiden keräysvälinetyyppien valtakunnalliset osuudet perustuen jätelaitosten toimittamien tyhjennysmäärätietoihin. Jätelaitosten vastauksen oli raportoitu vähemmässä määrin käytettävän myös muun tyyppisiä keräysvälineitä.
Kohta 3.2 Laskennassa käytettävät keräysvälinetyyppikohtaiset tilavuuspainot
Liitteessä 8 esitetty listaus ensimmäisellä sopimuskaudella laskennassa käytettävistä pakkausjätelajien tilavuuspainoista perustuu KIVOn ja RINKIn neuvotteluissa muodostamaan parhaaseen ymmärrykseen asiasta. Yhteisesti todettiin, että pakkausjätelajikohtaisesti tilavuuspainoista voidaan käyttää yhtä ja samaa arvoa kaikkien keräysvälinetyyppien osalta. Olemassa ollut aineisto ei antanut perustetta tämän tarkempaan tilavuuspainojen määrittelyyn.
Kohta 3.3 Laskennassa käytettävät keräysvälinetyyppikohtaiset täyttöasteet
Liitteessä 8 esitetty ensimmäisellä sopimuskaudella laskennassa käytettävä keräysvälineiden täyttöaste perustuu KIVOn, Kuntaliiton ja RINKIn neuvotteluissa muodostamaan parhaaseen ymmärrykseen asiasta. Yhteisesti todettiin, että täyttöasteesta tilavuuspainoista voidaan käyttää yhtä ja samaa arvoa kaikkien pakkausjätelajien ja keräysvälinetyyppien osalta. Olemassa ollut aineisto ei antanut perustetta tämän tarkempaan tehokkaan keräyksen tarkoittaman täyttöasteiden määrittelyyn.
Kohta 3.4 Kuljetusurakoitsijakorvauksiin perustuvat keskimääräiset yksikkötyhjennyshinnat
Sopimusneuvottelujen aikana kesällä 2020 KIVO selvitti jätelaitoksille lähetetyllä kyselyllä kohdan
3.4 tarkoittamat keskimääräiset yksikkötyhjennyshinnat. Kyselyn kohteena olivat ne jätelaitokset,
joissa oli käytössä kunnan järjestämä pakkausjätteiden jätteenkuljetus. Kyselyn tarkasteluvuotena oli edellinen kalenterivuosi 2019. Kyselyssä selvitettiin pakkausjätelajikohtaisesti jätelaitoksen kuljetusurakoitsijoilleen maksamat urakoisijakorvaukset keräysvälinetyhjennystä kohti (€/tyhjennys). Urakoitsijakorvauksessa huomioitiin ainoastaan kuljetusurakoitsijoille varsinaisesta pakkausjätteiden keräys- ja kuljetustyöstä maksettavat korvaukset. Yksikkötyhjennyshinta määritettiin kullekin laskennassa käytettävälle keräysvälinetyypille erikseen.
Keskimääräinen valtakunnallinen yksikkötyhjennyshinta perustui 7 jätelaitoksen tietoihin. Näiden jätelaitosten alueella asuu noin 2,8 miljoonaa suomalaisista, joiden puolesta jätelaitos kilpailutti jätteiden kuljetuksen. Arvot ovat luottamuksellisia ja ovat ainoastaan KIVOn, Kuntaliiton ja tuottajayhteisön edustajien tiedossa.
Kohta 3.5 Keräyksen ja kuljetuksen järjestämiskulu
Sopimusneuvottelujen aikana kesällä 2020 KIVO selvitti jätelaitoksille lähetetyllä kyselyllä kohdan
3.5 tarkoittamat keskimääräiset keräyksen ja kuljetuksen järjestämisen yksikköhinnat. Kyselyn kohteena olivat ne jätelaitokset, joissa oli käytössä kunnan järjestämä pakkausjätteiden jätteenkuljetus. Kyselyn tarkasteluvuotena oli edellinen kalenterivuosi 2019. Kyselyssä selvitettiin jätelaitoksen keräyksen ja kuljetuksen järjestämiseen liittyvät hallinnon (laskutus, talous, toimisto), asiakaspalvelun (asiakaspalvelu, neuvonta, tiedotus, viestintä) ja kuljetusten ohjauksen (suunnittelu, kilpailutus, urakoitsijayhteistyö) kustannukset.
Keskimääräinen valtakunnallinen keräyksen ja kuljetuksen järjestämiskulu oli 0,82 €/tyhjennys. Tämä perustui 7 jätelaitoksen tietoihin. Näiden jätelaitosten alueella asuu noin 2,8 miljoonaa suomalaisista, joiden puolesta jätelaitos kilpailutti jätteiden kuljetuksen.
Liite 9: Raportointi - Pakkausjätteiden yhteistoiminnan kuukausi- ja vuosiraportit
A. Jätelaitoksen / kunnan kuukausiraportti
Jätelaitos / kunta:
Raportoitava kuukausi:
Raportin laatija: (nimi, puhelin ja s-posti)
Astiatyhjennysten määrä, kpl. Keräysvälinelistaus on tässä kohtaa vielä esimerkinomainen. Jätelaitos kirjaa taulukkoon ne keräysvälineet, jotka sillä on käytössä.
140l | 240l | 370l | 660l | 1,3m3 | 3m3 | 5m3 | 7m3 | muu, mikä | muu, mikä | |
Vähintään 5 huoneiston asuinkiinteistöt | ||||||||||
Kuitupakkausjäte | ||||||||||
Lasipakkausjäte | ||||||||||
Pienmetalli | ||||||||||
Muovipakkausjäte | ||||||||||
1-4 huoneiston asuinkiinteistöt | ||||||||||
Kuitupakkausjäte | ||||||||||
Lasipakkausjäte | ||||||||||
Pienmetalli | ||||||||||
Muovipakkausjäte | ||||||||||
Muut kiinteistöt | ||||||||||
Kuitupakkausjäte | ||||||||||
Lasipakkausjäte | ||||||||||
Pienmetalli | ||||||||||
Muovipakkausjäte | ||||||||||
Täydentävä aluekeräys | ||||||||||
Kuitupakkausjäte | ||||||||||
Lasipakkausjäte | ||||||||||
Pienmetalli | ||||||||||
Muovipakkausjäte | ||||||||||
B. Jätelaitoksen / kunnan vuosiraportti
Jätelaitos / kunta:
Mitkä kunnat kuuluvat toimialueeseen:
Raportoitava vuosi:
Raportin laatija: (nimi, puhelin ja s-posti)
Kiinteistöjen määrä alueella:
1-4 taloutta | ≥ 5 taloutta | muu kuin asuinkiinteistö | |
Kuitupakkausjäte | |||
Lasipakkausjäte | |||
Pienmetalli | |||
Muovipakkausjäte |
Keräyksen piirissä oleva asiakaskiinteistöjen määrä alueella:
1-4 taloutta | > 5 taloutta | muu kuin asuinkiinteistö | |
Kuitupakkausjäte | |||
Lasipakkausjäte | |||
Pienmetalli | |||
Muovipakkausjäte |
Asiakaspalautteet, kpl:
Kuitu | Lasi | Metalli | Muovi: | |
Palaute, että astia täynnä | ||||
Palaute, että tyhjennys myöhässä | ||||
Moniko asiakas tilannut lisätyhjennyksiä | ||||
Moniko asiakas vähentänyt tyhjennyksiä | ||||
Palaute, että astia rikki |
Keräyksen ja kuljetuksen turvallisuus, kpl:
Läheltä-piti-tilanne raportti | |
Työtapaturma | |
Huomioita: |
Keräys- ja kuljetusurakat:
Urakka ja alue: | Yritys: | Alihankkijat: | urakka alkoi: | urakka päättyy: |
C. Tuottajayhteisön kuukausiraportti
Tuottajayhteisö:
Raportoitava kuukausi:
Raportoinnin kohteena oleva jätelaitos / kunta:
Raportin laatija: (nimi, puhelin ja s-posti)
Jätelaitoksen / kunnan keräämät tonnit yhteensä (terminaaliin toimitetut):
Jae: | tonnit: |
Kuitupakkausjäte | |
Lasipakkausjäte | |
Pienmetalli | |
Muovipakkausjäte |
Terminaalissa hylätyt kuormat laadun perusteella:
kpl: | tonnia: | |
Kuitupakkausjäte | ||
Lasipakkausjäte | ||
Pienmetalli | ||
Muovipakkausjäte |
D. Tuottajayhteisön vuosiraportti
Tuottajayhteisö:
Raportoitava vuosi:
Raportoinnin kohteena oleva jätelaitos / kunta:
Raportin laatija: (nimi, puhelin ja s-posti)
Tuottajan ekopisteillään jätelaitoksen toimialueella / kunnassa keräämät tonnit yhteensä:
Jae: | tonnit: |
Kuitupakkausjäte | |
Lasipakkausjäte | |
Pienmetalli | |
Muovipakkausjäte |
Tiedot kierrätysprosessista kuluttajapakkausten osalta:
Xxx: | käsittely- /kierrätyslaitos: | kierrätysmateriaalit/lopputuotteet ja osuudet kerätystä jätteestä | rejektiosuus kerätystä jätteestä: |
Kuitupakkausjäte | |||
Lasipakkausjäte | |||
Pienmetalli | |||
Muovipakkausjäte |
Liite 10: Korvauksen jyvitys
Korvauksen jyvitys kunnille ja jätelaitoksille
Tässä liitteessä 10 määritetään Tuottajayhteisön liitteen 8 perusteella määräytyvien korvausten jakaminen Sopimukseen liittyneiden kuntien ja jätelaitosten kesken jätelain 49 b § vaatimusten mukaisesti. Jätelain 49 b § edellyttää, että korvaukset on maksettava kunnille mahdollisimman tasapuolisin perustein ottaen huomioon keräyksen tehokkuuteen vaikuttavat alueelliset olosuhteet, muun muassa maantieteelliset olosuhteet, keräyksen piirissä oleva väestömäärä ja
-tiheys.
Jyvitys perustuu tehokkuuden määrittelyyn kuntakohtaisten olosuhdetekijöiden perusteella. Tarkastelussa huomioidaan kaikki Manner-Suomen kunnat. Määrittelyssä tasapainotetaan kuntien välisiä eroja kiinteistökeräyksen järjestämisessä. Mikäli kunta toimii jätehuollossa alueellisessa yhteistyössä, esimerkiksi osakkaana kunnallisessa jäteyhtiössä, määritetään kuntakohtaisista kertoimista yksi jätelaitoskohtainen olosuhdekerroin helpottamaan liitteen 8 mukaisen korvauksen käytännön toimeenpanoa.
1. Kuntakohtaisen tehokkuuden määrittely
Pakkausjätteiden kiinteistökeräyksen järjestämisen tehokkuus määritellään seuraavien kuntakohtaisten olosuhdetekijöiden perusteella:
1. vähintään 5 huoneiston rakennusten osuus rakennusten kokonaismäärästä kunnassa (%)
2. vähintään 5 huoneiston rakennusten keskimääräinen asukasmäärä (asukasta/rakennus)
3. taajama-aste (%)
4. taajama-asukastiheys (taajama-asukasta/taajama-km2)
Lähtötietoina käytetään Tilastokeskuksen aineistoja (kohdat 1-3). Kohdan 4 osalta lähtötietoina käytetään Suomen ympäristökeskuksen aineistoja.
Kuntakohtainen olosuhdearvo lasketaan yllä määriteltyjen tekijöiden perusteella seuraavasti:
- Kunnat järjestetään laskevaan suuruusjärjestykseen kunkin olosuhdetekijän perusteella
- Kunnille annetaan järjestysnumero kunkin edellä mainitun tekijän perusteella siten, että mitä suurempi on olosuhdetekijän arvo, sitä pienempi on järjestysnumero.
- Kuntakohtaisesti lasketaan eri olosuhdetekijöiden perusteella muodostuneiden järjestysnumeroiden summa (= kunnan olosuhdearvo) ja kunnat järjestetään tämän perusteella suuruusjärjestykseen.
KIVO ja Kuntaliitto vastaavat määrittelyssä tarvittavien aineistojen tilaamisesta ja analyysien suorittamisesta.
2. Kunta- ja jätelaitoskohtaisen olosuhdekertoimen määrittely
Kunnat jaetaan olosuhdearvon perusteella kolmeen (3) luokkaan:
- luokka 1: arvo yli 900
- luokka 2: arvo 900-300
- luokka 3: arvo alle 300
Niiden kuntien, joiden olosuhdearvo on suuri, katsotaan olevan olosuhteiltaan haastavimmat keräyksen tehokkuuden näkökulmasta. Kiinteistökeräyksen tehokkuuteen vaikuttavat alueelliset olosuhteet huomioidaan luokkakohtaisella olosuhdekertoimella:
- luokka 1: 1,3 (+30 %)
- luokka 2: 1,1 (+10 %)
- luokka 3: 1,0
Yksittäinen kunta saa luokan 1, 2 tai 3 mukaisen kertoimen. Mikäli kunta kuuluu alueelliseen jätelaitokseen, muunnetaan kuntakohtaiset kertoimet jätelaitoskohtaiseksi olosuhdekertoimeksi painottamalla kuntakohtaisia kertoimia kunkin jätelaitoksen osakaskunnan asukasluvulla.
Luokat on muodostettu siten, että tunnistetaan keräyksen järjestämisen kannalta selkeästi molemmat olosuhteiltaan poikkeavat kunnat. Luokassa 1 ovat ne kunnat, joissa keräyksen järjestäminen katsotaan olevan tarkasteltujen olosuhdetekijöiden suhteen haasteellisinta. Luokkaan 3 kuuluvat pääasiassa tiheimmät asutuskeskittymät. Suurin osa kunnista jää näiden väliseen luokkaan 2.
KIVO ja Kuntaliitto määrittävät luokkajaon ja olosuhdekertoimet sopimuskausittain.
3. Kunnalle terminaaliin toimitetusta pakkausjätteestä maksettava korvaus
Tuottajayhteisö maksaa kunnille liitteen 8 mukaisesti määräytyvän korvauksen terminaaleihin toimitetusta pakkausjätteestä (€/t). Tuottajayhteisön maksama pakkausjätelajikohtainen korvaus jaetaan yksittäisten jätelaitosten ja kuntien välillä alla olevan kaavan mukaisesti, kuitenkin siten, että Tuottajayhteisön liitteen 8 perusteella kaikille kunnille yhteensä maksama kokonaiskorvaus ei pienene tai kasva.
Yksittäisen kunnan tai jätelaitoksen saama pakkausjätelajikohtainen korvaus määräytyy: kunnan tai jätelaitoksen teoreettinen korvaus KOT (€/t) = TK * olosuhdekerroin missä TK = liitteen 8 mukainen peruskorvaus (€/t)
olosuhdekerroin = kunnan tai jätelaitoksen kohdan 2 mukainen olosuhdekerroin
Laskennallinen jätelaitosten ja kuntien teoreettinen kokonaiskorvaussumma:
VKS = ∑ (KOT (€/t) * kunkin kunnan/jätelaitoksen tuomat tonnit tiettynä kalenterivuonna)
Jätelaitosten ja kuntien saama korvaus on oltava yhtä suuri kuin Tuottajayhteisön kokonaisuudessaan liitteen 8 perusteella maksama kokonaiskorvaus, eli
K = d * VKS
missä d = täsmäytyskerroin
VKS = laskennallinen jätelaitosten ja kuntien teoreettinen kokonaiskorvaussumma
josta d = K / VKS
Yhden kunnan tai jätelaitoksen saama korvaus laskettaisiin kaavalla: d * KOT * tuodut tonnit (t)
missä d = täsmäytyskerroin
KOT = kunnan tai jätelaitoksen teoreettinen korvaus KOT (€/t)
4. Liitteen päivittäminen
KIVO ja Kuntaliitto sopivat liitteen päivittämisestä yhdessä.
5. Esimerkki liitteen 10 mukaisesta jyvityksestä
Tässä liitteessä on tarkoitus selventää liitteen 10 mukaista korvausten jyvitystä kuvitteellisen esimerkin avulla.
Tarkasteltava esimerkki on seuraava:
- Oletetaan esimerkkijoukoksi 20 kuntaa (k1-20).
- Kunnat k1-5, k6-12 ja k13-17 kuuluvat jätelaitoksiin A, B ja C. 3 kuntaa ei puolestaan kuulu alueelliseen jätelaitokseen (k18-20) vaan vastaavat pakkausjätteiden kiinteistökeräyksen järjestämisestä itsenäisesti.
Kuntakohtaisen tehokkuuden määrittely
Annetaan kunnille 1-20 satunnainen arvo kullekin olosuhdetekijälle. Määritetään kuntakohtainen olosuhdearvo (sarake ”järjestyslukujen summa”) liitteen 10 luvun 1 mukaisesti ja järjestetään kunnat kasvavaan suuruusjärjestykseen oheisen taulukon mukaisesti (1-20). Kunnan teoreettinen maksimiarvo tässä esimerkissä on 80 ja minimiarvo 4. Suuri olosuhdearvo tarkoittaa tilannetta, jossa keräyksen järjestäminen katsotaan olevan tarkasteltujen olosuhdetekijöiden suhteen haasteellisinta.
Kunta | Jätelaitos | 5+ rakennusten osuus | 5+ huoneiston rakennusten keskimääräinen asukasmäärä | Taajama-aste | Taajama-asukastiheys | Olosuhdearvo (järjestys- lukujen summa) | ||||
% | Järjestysluku | asukasta/ rakennus | Järjestysluku | % | Järjestysluku | taajama-asukasta /taajama-km2 | Järjestysluku | |||
Kunta 10 | Jätelaitos B | 28 | 2 | 31 | 2 | 100 | 1 | 510 | 3 | 8 |
Kunta 1 | Jätelaitos A | 30 | 1 | 25 | 4 | 80 | 7 | 520 | 2 | 14 |
Kunta 12 | Jätelaitos B | 25 | 4 | 42 | 1 | 91 | 5 | 500 | 4 | 14 |
Kunta 13 | Jätelaitos C | 21 | 5 | 28 | 3 | 98 | 3 | 490 | 5 | 16 |
Kunta 11 | Jätelaitos B | 26 | 3 | 16 | 7 | 82 | 6 | 600 | 1 | 17 |
Kunta 14 | Jätelaitos C | 20 | 6 | 20 | 5 | 73 | 9 | 480 | 6 | 26 |
Kunta 16 | Jätelaitos C | 18 | 8 | 17 | 6 | 68 | 11 | 450 | 8 | 33 |
Kunta 15 | Jätelaitos C | 19 | 7 | 15 | 8 | 70 | 10 | 380 | 9 | 34 |
Kunta 17 | Jätelaitos C | 16 | 9 | 15 | 9 | 33 | 19 | 460 | 7 | 44 |
Kunta 2 | Jätelaitos A | 15 | 12 | 13 | 10 | 79 | 8 | 260 | 14 | 44 |
Kunta 9 | Jätelaitos B | 16 | 11 | 12 | 11 | 40 | 18 | 350 | 11 | 51 |
Kunta 18 | 16 | 10 | 11 | 12 | 30 | 20 | 360 | 10 | 52 | |
Kunta 3 | Jätelaitos A | 13 | 14 | 9 | 14 | 65 | 12 | 320 | 12 | 52 |
Kunta 5 | Jätelaitos A | 8 | 16 | 6 | 18 | 100 | 2 | 210 | 16 | 52 |
Kunta 20 | 13 | 13 | 10 | 13 | 45 | 17 | 300 | 13 | 56 | |
Kunta 7 | Jätelaitos B | 3 | 18 | 6 | 17 | 95 | 4 | 150 | 18 | 57 |
Kunta 4 | Jätelaitos A | 12 | 15 | 9 | 15 | 56 | 14 | 230 | 15 | 59 |
Kunta 6 | Jätelaitos B | 5 | 17 | 8 | 16 | 59 | 13 | 200 | 17 | 63 |
Kunta 8 | Jätelaitos B | 1 | 19 | 6 | 19 | 48 | 15 | 120 | 19 | 72 |
Kunta 19 | 16 | 20 | 5 | 20 | 45 | 16 | 90 | 20 | 76 | |
Oletetaan, että luokkiin 1 ja 3 molempiin kuuluu 20 % koko kuntajoukosta. Tällöin luokkaan 2 jää suurin osa, eli 12 kuntaa. Kunnat, joiden olosuhdearvo yllä olevassa taulukossa on vähintään 59, kuuluvat luokkaan 1. Kunnat, joiden olosuhdearvo on korkeintaan 16, kuuluvat luokkaan 3. Loput esimerkkikunnista jäävät luokkaan 2. Tällöin luokat 1-3 muodostuvat seuraavasti:
Kunta | Jätelaitos | Olosuhdearvo | luokka 1 | luokka 2 | luokka 3 |
Kunta 1 | Jätelaitos A | 14 | x | ||
Kunta 2 | Jätelaitos A | 44 | x | ||
Kunta 3 | Jätelaitos A | 52 | x | ||
Kunta 4 | Jätelaitos A | 59 | x | ||
Kunta 5 | Jätelaitos A | 52 | x | ||
Kunta 6 | Jätelaitos B | 63 | x | ||
Kunta 7 | Jätelaitos B | 57 | x | ||
Kunta 8 | Jätelaitos B | 72 | x | ||
Kunta 9 | Jätelaitos B | 76 | x | ||
Kunta 10 | Jätelaitos B | 8 | x | ||
Kunta 11 | Jätelaitos B | 17 | x | ||
Kunta 12 | Jätelaitos B | 14 | x | ||
Kunta 13 | Jätelaitos C | 16 | x | ||
Kunta 14 | Jätelaitos C | 26 | x | ||
Kunta 15 | Jätelaitos C | 34 | x | ||
Kunta 16 | Jätelaitos C | 33 | x | ||
Kunta 17 | Jätelaitos C | 44 | x | ||
Kunta 18 | 52 | x | |||
Kunta 19 | 51 | x | |||
Kunta 20 | 56 | x |
Kunta- ja jätelaitoskohtaisen olosuhdekertoimen määrittely
Luokan 1 olosuhdekerroin on 1,0, luokan 2 kerroin on 1,1 ja luokan 3 1,3.
Oletetaan kuntien asukasluvuiksi alla olevan taulukon mukaiset asukasluvut. Taulukossa on myös listattu kunkin kunnan olosuhdekerroin.
Kunta | Jätelaitos | Olosuhdekerroin | Asukasluku | |
Kunta 1 | Jätelaitos A | 1,0 | 20 0 | |
Kunta 2 | Jätelaitos A | 1,1 | ||
Kunta 3 | Jätelaitos A | 1,1 | ||
Kunta 4 | Jätelaitos A | 1,3 | ||
Kunta 5 | Jätelaitos A | 1,1 | ||
Kunta 6 | Jätelaitos B | 1,3 | ||
Kunta 7 | Jätelaitos B | 1,1 | ||
Kunta 8 | Jätelaitos B | 1, | ||
Kunta 9 | Jätelaitos B | |||
Kunta 10 | Jätelaitos B | |||
Kunta 11 | Jätelaitos B | |||
Kunta 12 | Jätelaitos B | |||
Kunta 13 | Jätelaitos | |||
Kunta 14 | Jätelait | |||
Kunta 15 | Jätel | |||
Kunta 16 | Jä | |||
Kunta 17 Kunta 18 Kunta | ||||
Kun |
Yksittäinen kunta saa luokan 1, 2 tai 3 mukaisen kertoimen. Mikäli kunta kuuluu alueelliseen jätelaitokseen, muunnetaan kuntakohtaiset kertoimet jätelaitoskohtaiseksi olosuhdekertoimeksi painottamalla kuntakohtaisia kertoimia kunkin jätelaitoksen osakaskunnan asukasluvulla. Jätelaitoskohtaiset ja yksittäisten kuntien olosuhdekertoimet ovat tarkastellussa esimerkissä seuraavat:
Jätelaitos | Olosuhdekerroin | Asukasluku | |
Jätelaitos A | 1,08 | 65 200 | |
Kunta 1 | 1,0 | 20 000 | |
Kunta 2 | 1,1 | 3 500 | |
Kunta 3 | 1,1 | 8 700 | |
Kunta 4 | 1,3 | 3 000 | |
Kunta 5 | 1,1 | 30 000 | |
Jätelaitos B | 1,05 | 57 500 | |
Kunta 6 | 1,3 | 1 500 | |
Kunta 7 | 1,1 | 8 500 | |
Kunta 8 | 1,3 | 2 500 | |
Kunta 9 | 1,1 | 3 000 | |
Kunta 10 | 1,0 | 25 000 | |
Kunta 11 | 1,1 | 5 000 | |
Kunta 12 | 1,0 | 12 000 | |
Jätelaitos C | 1,01 | 172 000 | |
Kunta 13 | 1,0 | 150 000 | |
Kunta 14 | 1,1 | 7 000 | |
Kunta 15 | 1,1 | 6 000 | |
Kunta 16 | 1,1 | 3 500 | |
Kunta 17 | 1,1 | 5 500 | |
Kunta 18 | 1,1 | 5 000 | |
Kunta 19 | 1,3 | 3 400 | |
Kunta 20 | 1,1 | 6 000 |
Jätelaitos- ja kuntakohtaiset olosuhdekertoimet:
Olosuhdekerroin | |
Jätelaitos A | 1,08 |
Jätelaitos B | 1,05 |
Jätelaitos C | 1,03 |
Kunta 18 | 1,1 |
Kunta 19 | 1,3 |
Kunta 20 | 1,1 |
Kunnalle terminaaliin toimitetusta pakkausjätteestä maksettava korvaus
Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi yksi kerättävä pakkauslaji XXX. Oletetaan, että liitteen 8 mukainen korvaus terminaaleihin toimitetusta pakkausjätteestä on tarkasteluvuonna 202x pakkauslajin XXX:n osalta x €/t. Tällöin kunnan tai jätelaitoksen saama teoreettinen korvaus KOT (€/t) on seuraava:
Olosuhde- kerroin | Keräyskorvaus, teoreettinen (€/t) | |
Jätelaitos A | 1,08 | 1,08 * x |
Jätelaitos B | 1,05 | 1,05 * x |
Jätelaitos C | 1,03 | 1,03 * x |
Kunta 18 | 1,1 | 1,1 * x |
Kunta 19 | 1,3 | 1,3 * x |
Kunta 20 | 1,1 | 1,1 * x |
Oletetaan, että jätelaitosten ja kuntien tarkasteluvuonna keräämät pakkauslajimäärät ovat:
Keräystonnit (t) | |
Jätelaitos A | 150 |
Jätelaitos B | 200 |
Jätelaitos C | 300 |
Kunta 18 | 15 |
Kunta 19 | 10 |
Kunta 20 | 20 |
yhteensä | 695 |
Tuottajayhteisön liitteen 8 perusteella tarkasteluvuonna kokonaisuudessaan kunnille maksama keräyskorvaus on pakkauslajin XXX:n osalta 695x. Tämä on oltava yhtä suuri kuin jätelaitosten ja kuntien yhteensä saama keräyskorvaus, eli täsmäytyskerroin on
d = 695 * x / (150 * 1,08 * x + 200 * 1,05 * x + 300 * 1,03 * x + 15 * 1,1 * x + 10 * 1,3 * x + 20 * 1,1 * x)
ja jätelaitosten ja kuntien saama keräyskorvaus on:
Keräyskorvaus € tiettynä tarkasteluvuonna | |
Jätelaitos A | d * (150 * 1,08 * x) |
Jätelaitos B | d * (200 * 1,05 * x) |
Jätelaitos C | d * (300 * 1,03 * x) |
Kunta 18 | d * (15 * 1,1 * x) |
Kunta 19 | d * (10 * 1,3 * x) |
Kunta 20 | d * (20 * 1,1 * x) |
Yllä olevaa taulukkoa voi konkretisoida antamalla muuttujalle x, eli liitteen 8 mukaisesti määräytyvällä peruskorvaukselle (€/t) haluamansa kuvitteellisen arvon. Esimerkiksi kuvitteellisella arvolla 10 €/t
d = 0,949
Keräyskorvaus € tiettynä tarkasteluvuonna | |
Jätelaitos A | 1 523 |
Jätelaitos B | 2 011 |
Jätelaitos C | 2 932 |
Kunta 18 | 157 |
Kunta 19 | 104 |
Kunta 20 | 209 |