Johtopäätökset. Kilpailukieltosopimuksen suhteen tärkeimmäksi seikaksi työsopimuslain nojalla muodostuu erityisen painavan syyn olemassa olo sopimuksen perustana. Ilman erityisen painavaa syytä kilpailukieltosopimusta ei voida solmia ja solmittu sopi- mus on tällöin mitätön. Sopimusta ei siis voi solmia tai se on pätemätön, jollei laissa vaadittavat perusteet sopimukselle täyty. Tässä työssä mainituista oikeusta- pauksista saa vaikutelman, että työsuhteen osapuolet eivät ole olleet täysin perillä sopimuksen merkityksestä. Xxxx ehto on otettu mukaan työsopimukseen ilman lain mukaisia päteviä perusteita, tai sitten sinänsä validi sopimusehto on epäselvä, jolloin myös sen tulkinnasta voi tulla erimielisyyttä. Jos nämä kaksi edellä mai- nittua seikkaa olisivat alkujaankin kunnossa, olisi se molempien osapuolten etu ja voitaisiin tällöin myös välttyä mahdollisilta oikeudenkäynneiltä. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella kilpailukieltosopimuksen oikeudel- lista merkitystä erityisesti työntekijän kannalta työsopimussuhteessa. Kilpailukiel- tosopimuksen vaikutukset työntekijälle työsuhteen päätyttyä voivat olla monenlai- sia. Tärkeimpänä sopimuksen vaikutukset näkyvät ammatinharjoittamisen mah- dollisuudessa kilpailukieltosopimuksen rajoitusaikana. Työntekijällä ei tällöin ole täyttä mahdollisuutta ammattitaitojensa hyödyntämiseen kilpailevassa yrityksessä. Yleensä kuitenkin työpaikkaa vaihdettaessa ala pysyy samana, jolloin käytännössä väistämättä siirryttäisiin kilpailevaan yritykseen. Kilpailukieltosopimuksessa ei yleensä pystytä täysin tyhjentävästi etukäteen sopimaan esimerkiksi siitä, että mi- kä työpaikka/yritys tosiasiallisesti on kilpaileva yritys. Siten kyseinen seikka tulee käytännössä punnittavaksi vasta siinä vaiheessa kun työpaikkaa vaihdetaan. So- pimukseen sitoutunut työntekijä ei periaatteessa voi olla täysin varma työpaikkaa vaihtaessaan, että rikkooko hän kilpailukieltosopimusta entisen työnantajansa mielestä. Tähän vaikuttavat nimenomaan osapuolten sopimusehdon tulkinnan eroavaisuudet ja se, onko ehto ollut riittävän tarkka. Mahdollisessa oikeuden- käynnissä työntekijä voi toki myös hyötyä siitä, jos kilpailukieltosopimuksen ehto on ollut epätarkka. Ehdon selvyys onki siis eritoten työnantaja etu. Saattaa olla, että osapuolet eivät ole täysin ymmärtäneen ehdon käytännön merki- tystä. Työntekijä saattaa ymmärtää kilpailevan toiminnan väärin eli sen, että mitä pidetään kilpailevana toimintana ja mitä ei. Työntekijän voi lisäksi olla hankalaa hahmottaa ...
Johtopäätökset. Tulosperusteisen rahoitussopimuksen kokonaisuuteen sisältyvä SIB-rahaston yhtiömiesten välinen rahastosopimus muodostaa sen osapuolten välille pitkäkestoisen ja erityisen luottamukseen perustuvan sopimussuhteen. Osapuolten välille muodostuu myös päämies- agenttirelaatio sijoittajien varallisuuden hallinnan ja omistuksen ollessa eriytetty. Sijoittajat sijoittavat pääomaa rahastosopimuksessa sovittavalla tavalla käytettäväksi SIB-hankkeessa. Hankehallinnoija vastaa rahaston varallisuuden hallinnoinnista ja pitää sijoittajia ajan tasalla välittämällä näille tietoa. Sijoittajat ovat SIB-rahaston toiminnassa passiivisessa roolissa ja siten hankehallinnoijan välittämän tiedon varassa. Tiedon epäsymmetrinen jakautuminen osapuolten välillä saa aikaan riskin hankehallinnoijan opportunistisesta käytöksestä, jota sijoittajat voivat pyrkiä rajoittamaan muun muassa erilaisilla sopimuslausekkeilla. Pääomasijoitustoiminnasta tutuilla sopimuslausekkeilla rahastosopimuksessa voidaan riskien minimoimiseksi ja luottamuksen kasvattamiseksi sopia säännöllisestä raportoinnista informaation asymmetrian tasaamiseksi. Lisäksi sijoittajat voivat sitouttaa hankehallinnoijaa erilaisilla voitonjakolausekkeilla käyttämään sijoittajien varallisuutta huolellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla, joka hyödyttää samalla myös itse hankehallinnoijaa taloudellisesti. Tärkeitä lausekkeita ovat myös hankehallinnoijan henkilöstön sitouttamista koskevat lausekkeet, joilla sijoittavat voivat pyrkiä varmistamaan juuri tiettyjen henkilöiden työpanoksen saatavuuden rahaston koko elinkaaren ajan. Sijoittajien sijoituspäätös perustuukin pitkälti siihen, että sijoittajat luottavat rahaston toiminnasta käytännössä vastaavien henkilöiden osaamiseen. Sopimuslausekkeilla voidaan siis pyrkiä minimoimaan hankehallinnoijan opportunistisen käytöksen riskejä, joka pääasiassa johtuu siitä, että tällä on sijoittajien varallisuutta hallinnoitavanaan ja tämä on tiedollisesti sijoittajia paremmassa asemassa. Täydellistä harmoniaa sopimuslausekkeilla ei epätäydellisten sopimusten maailmassa kuitenkaan saavuteta, sillä sopimuksen laatiminen aiheuttaa kustannuksia ja sopimuksen täyttäminen laajoilla, kaiken kattavilla lausekkeilla aiheuttaa kuluja ja lausekkeiden lisäämisen rajahyöty on aleneva. Lisäksi sopimuksella sovitusta raportoinnista huolimatta hankehallinnoijan mahdolliset epäasialliset toimet saattavat tulla ilmi vasta kun rahasto on tullut elinkaarensa päähän ja hankkeessa ryhdytään tarkastelemaan tuloksia ...
Johtopäätökset. Työssä oppiminen vaatii ohjausta, opettamista ja arviointia. Puolustusvoimien henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu työssä oppimiseen. Työnantajan (puolustusvoimat) on esi- miesten avulla mahdollistettava työssä oppiminen. Perusyksikön päällikkö vastaa oppimisen huomioimisesta ja sen edistämisestä. Organisaatio luo mahdollisuudet työssä oppimiselle, mutta vastuu oppimisesta on yksilöllä itsellään. Työssä oppimisen tavoite on varmistaa, että yksilö ammattitaito säilyy ja kehittyy työuransa aikana.61 Luvun 4.4.3 perusteella päättelin, millä tavalla sopimussotilaiden koulutustaito kehittyy pe- rusyksikössä. Kohdehenkilöiden vastauksien perusteella parhaiten kouluttamaan oppii koulut- tamalla. Tekemällä oppiminen on monen sopimussotilaan tapa kehittää omaa koulutustaito- aan. Kokemukset ja havainnot omasta toiminnasta antavat hyvän perustan oman koulutustai- tonsa kehittämiselle. Kouluttaminen on käytännön läheistä työskentelyä, jota ei voi oppia kir- joja lukemalla. Perusteet pystyt hahmottamaan kirjoista, mutta oppimista tapahtuu, kun pääset itse kouluttamaan. Perusyksikkö ei järjestä koulutustaidon jatkokursseja tai suoranaisesti kou- luta työntekijöidensä koulutustaitoa. Perusyksiköt kehittävät työntekijöidensä koulutustaitoa antamalla heille työtehtäviensä mukaisia koulutustehtäviä. Se luo mahdollisuudet koulutustai- don kehittymiselle. Vastuu työssä oppimisesta ja koulutustaitonsa kehittämisestä jää yksilölle. Heidän koulutustaitonsa kehittyy oman työnsä ohella ja osallistumalla koulutuksiin. Sopimussotilaat ovat yksilöitä, joita kouluttajan tulee opettaa ja ohjata oppimaan.62 Kuinka kokeneet kouluttajat ohjaavat nuorempia sopimussotilaita koulutustaidon kehittämisessä? Heidän työpanosta ei saa unohtaa, kun puhutaan kokemattomien kouluttajien koulutustaidon kehittämisestä. Perusyksikön peruskoulutetun sotilashenkilöstön työkokemuksien ja arvok- kaiden neuvojen avulla sopimussotilaat pystyvät kehittämään omaa koulutustaitoaan. Luvuis- sa 4.4.2 - 4.4.3 totesin, että sopimussotilaat oppivat seuraamalla ja ottamalla mallia esimiehi- ensä koulutuksista. Kohdehenkilöiden vastauksien perusteella sopimussotilaat opettelevat kouluttamaan matkimalla. He seuraavat kokeneempien kouluttajien koulutusmetodeja ja pyr- kivät löytämään sieltä heille sopivat koulutustyylit. Haastattelulomakkeet antavat ymmärtää,
Johtopäätökset. Rakennemallin mukaisen kaupunkiseudun kunnissa väestön koko- naismäärän kehitys ylitti vuosittaisen kasvutavoitteen vuonna 2013. Vuonna 2014 vuosittaista tavoitteesta jäätiin 292 asukkaalla. Vuosien 2010–2013 väestönkasvusta 77 % on kohdistunut ydinkau- punkialueelle ja 23 % ydinkaupunkialueen ulkopuolelle. Ydinkaupunki- alueen ulkopuolella 69 % väestönkasvusta on kohdistunut rakenne- mallissa määriteltyihin taajamakeskuksiin ja 31 % niiden ulkopuolelle. Väestönkasvu on vuosina 2009–2013 ylittänyt ajanjaksolle rakenne- mallissa asetetut tavoitteet Turun ydinkaupunkialueella ja ydinkau- punkialueen ulkopuolella (kuvat 2 ja 3). Turun ja Liedon ydinkaupunki- alueella on tapahtunut yhdyskuntarakenteen tiivistymistä rakenne- mallin tavoitteen mukaisesti. Muualla ydinkaupunkialueella toteutu- nut väestönkasvu ei ole ollut riittävää. Ydinkaupunkialueen ulkopuo- lella väestö kasvaa tavoiteltua nopeammin, joskin väestönkasvun tahti on hidastunut vuonna 2013 ydinkaupunkialueen ulkopuolella ja kiih- tynyt ydinkaupunkialueella. Noudattaako Turun ydinkaupunkialueen kasvu trendiä, jonka mukaan keskuskaupungit kasvavat taloudellisen taantuman aikana, vai onko kyse pysyvämmästä, asukkaiden asumis- preferenssien muutoksesta? Työpaikkamäärien kasvun jakautumisesta ydinkaupunkialueen ja muun rakennemallialueen välillä ei ole tässä vaiheessa saatavilla tie- toa. Turun kaupunkiseudun rakennemallin ja MAL-aiesopimuksen vai- kuttavuutta työpaikkojen määrän kehitykseen ei voida arvioida, sillä ajantasainen tilastotieto puuttuu. Viimeisin Tilastokeskuksen työpaik- ka-aineisto on vuodelta 2012. Työpaikkojen määrää on vaikea arvioida tonttien pinta-alatiedon pe- rusteella. Keskustahakuiset palvelu- sekä tiede- ja teknologian alan työpaikka-alueet ovat yleensä tehokkaammin rakennettuja ja työpaik- kavaltaisempia kuin väljemmin rakennetut teollisuus- ja logistiikka- alan työpaikka-alueet.
Johtopäätökset. Opinnäytetyön teoriaosuudessa on kuvattu vuokrasuhde asuttamisvaiheesta vuokrasuhteen päät- tymiseen saakka sekä käsitelty valtion tukemiin vuokra-asuntoihin liittyviä erityissäännöksiä esi- merkiksi asukasvalinnan suhteen. Tärkeimpänä on käsitelty vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä prosesseina. Tarkoituksena oli antaa selkeä kuva asuttamisen ja asumisen vaiheista en- nen vuokrasuhteen ongelmallista päättymistä purkuun tai häätöön. Työn empiirisessä osuudessa tutkittiin toimeksiantajayrityksessä tehtyjä vuokrasopimusten purkuja sekä häätöjä vuosina 2010– 2011. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään erityisesti jo asuttamisvaiheessa esiin tulevia tekijöitä ongelmallisten vuokrasuhteiden päättymisten taustalla. Tutkimuskysymyksiä on neljä:
Johtopäätökset. 33. Edellä esitetyillä perusteilla virasto jättää asian tutkimatta.
Johtopäätökset. Tämän opinnäytetyön tavoitteeksi asetettiin selvittää mahdollisuudet toimeksiantajan yrityssopimushinnoittelun yksinkertaistamiseksi, hinnan määräytymisen yhdenmukaistamiseksi ja tiedon hankkiminen asiakkuuksien johtamisen ja tuottojohtamisen keinojen yhdistämisestä. Tätä selvitettiin ja toteutettiin kokoamalla erilliset hinnastot ja raportointijärjestelmä yhdeksi kokonaisuudeksi. Operatiivisessa työssä käytettävien järjestelmien tulee tukea ja helpottaa toimintoja jotta niiden käytöstä olisi hyötyä. Liian vaikeat tai epäselvät järjestelmät ja työkalut saattavat johtaa poikkeamiseen annetuista ohjeista. Tällä ei saavuteta minkään osapuolen taholta toivottua tulosta. Myyntiprosessissa käytettävien järjestelmien tulee tukea varsinaista myyntityötä (Nieminen & Tomperi 2008, 76). Valitussa hintastrategiassa pysymistä ja hinnan määräytymisen yhdenmukaistamista parannettiin useilla keinoilla. Kiinteän sopimushinnan hinnastoa muokattiin nopeammaksi tehdä ja käyttää. Hinnoittelualueen tekeminen revenue management organisaatiolle tehtiin helpommaksi ja nopeammaksi. Myyntiorganisaatiota varten sen käyttäminen muutettiin automaattiseksi. Alennusten antamisen tulee perutua tiettihin rajoihin jotta niiden perustelut ovat kestäviä (Sipilä 2003, 360). Muuttamalla hinnan määräytyminen laskennalliseksi annettavia alennuksia kontrolloidaan ja niiden määräytymiselle on selkeät rajat. Dynaamisen hinnoittelun ohjeistus muutettiin kirjallisesta ohjeistuksesta laskennalliseksi. Ohjeistuksen tulkinnassa oli hajontaa, joka johti asiakkuuksien eriarvoiseen asemaan vaikka heillä oli ollut samanlaiset lähtökohdat alennuksen määräytymiselle. Kirjallisessa ohjeessa annettiin mahdollisuus valita sopivin alennus, jonka sopivuus määriteltiin tapauskohtaisesti. Yritysten välisessä liiketoiminnassa ja sen oikeudenmukaisuuden logiikassa suurten määrien ostaja saa enemmän alennusta kuin pienten määrien ostaja (Sipilä 2003, 360). Muuttamalla alennusprosentin määräytyminen asetettujen parametrien avulla perustuvaksi saatiin aikaiseksi yhdenmukaistettu malli, joka määrittelee hinnan aina samalla tavalla ja asiakkuuksien välinen hintaintegriteetti säilyy. Liian suurten alennusten antaminen vaikuttaa myös suoraan yrityksen liikevaintoon ja tulokseen. Annettaville alennuksille on luotava rajat, jotta alennuksia ei anneta liian helpoin perustein (Sipilä 2003, 360). Työn tuotos saatiin suhteellisen nopeasti valmiiksi toimeksiantajan toivimaan vähimmäistasoon. Tämä vähimmäistaso ei kuitenkaan toteutta...
Johtopäätökset. Tutkielman tarkoituksena oli arvioida sopimusrikkomuksia taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta, ja kotimaisen laintilan suhdetta oikeustaloustieteelliseen teoriaan. Käytetty lähdeaineisto oli teorian osalta enimmäkseen ulkomaista, vaikkakin joitain aihetta sivuavia kotimaisia kirjoituksia löytyi myös. Ulkomaista kirjallisuutta aiheesta löytyi melko paljon, ja osa julkaisuista oli hyvinkin tuoreita. Lähdeaineiston keruuta kuitenkin haittasi hieman Itä-Suomen yliopiston rajalliset käyttöoikeudet ulkomaisiin, oikeustaloustieteellisiin julkaisuihin. Yksittäisiä kotimaisia lakeja käsitteleviä teoksia sen sijaan löytyi melko kattavasti ja nämä olivatkin suureksi avuksi lakeja tulkitessa, vaikkei niissä taloustiede ollutkaan esillä. Oikeustapauksia, joilla olisi ollut suora yhteys taloustieteelliseen teoriaan Suomesta ei juurikaan ollut löydettävissä. Teoria käsitteli aihetta lähinnä siitä lähtökohdasta, että sopimusrikkomus aiheutuisi myöhemmin saadusta paremmasta tarjouksesta, kun taas oikeudessa käsitellyt sopimusrikkomustapaukset olivat suurelta osin seurausta konkreettisesta esteestä sopimuksen noudattamisessa. Tästä syystä oikeuskäytännön suhdetta taloustieteelliseen teoriaan oli hankalampi hahmottaa. Oikeustapauksien puuttuminen voi olla seurausta osapuolten pääsemisestä keskenään sopimukseen sopimusrikkomuksen seurauksista, osapuolten halusta noudattaa tekemäänsä sopimusta tai yksinkertaisesti tällaisten tilanteiden harvinaisuudesta. Suomen kaltaiset pienet markkinat ovat oletettavasti yritysten näkökulmasta hankalammat parempien tarjouksien ‖perässä juoksemiselle‖. Sopimusrikkomus voi olla mainekustannusten myötä haitaksi sopimussuhteiden solmimiselle tulevaisuudessa. Olisikin yksi mahdollinen jatkotutkimuksen aihe sopimusrikkomusten osalta selvittää, missä määrin tällaisia tilanteita Suomessa ilmenee ja miten sopimuskumppanit tilanteet ratkaisevat. 126 Xxxxxxxxxx (2008) s. 109. Tutkielmassa esitelty oikeustaloustieteellinen teoria antoi kuitenkin selkeän kuvan tehokkaasta sopimusrikkomuksesta. Sopimusrikkomuksilla on selkeät vaikutukset yhteiskunnan tehokkuuteen: yhtäältä sopimusrikkomuksista seuraavat vahingonkorvaukset estävät sopimuksien liiallista rikkomista ja näin mahdollistavat luottamuksen sopimussuhteiden laatimiseen markkinoilla, ja toisaalta oikein laaditut vahingonkorvaukset mahdollistavat resurssien allokoitumisen tuottavammalla tavalla. Aiheesta julkaistu teoria on pääsääntöisesti sillä kannalla, että niin sanotun positiivisen sopimusedun...
Johtopäätökset. Edellä esitetyin perustein Kilpailu- ja kuluttajavirasto jättää asian tutkimatta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ota tässä päätöksessä kantaa siihen, onko toimenpidepyynnön kohteen menettely ollut kilpailulain vastaista. Mikäli Kil- pailu- ja kuluttajavirasto saa uutta tietoa, jonka perusteella tutkimatta jättä- misen edellytysten täyttymistä on syytä arvioida uudelleen, virasto voi ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi.
Johtopäätökset. Ei julkinen – sisältö salattu