Common use of Johtopäätökset Clause in Contracts

Johtopäätökset. Työssä oppiminen vaatii ohjausta, opettamista ja arviointia. Puolustusvoimien henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu työssä oppimiseen. Työnantajan (puolustusvoimat) on esi- miesten avulla mahdollistettava työssä oppiminen. Perusyksikön päällikkö vastaa oppimisen huomioimisesta ja sen edistämisestä. Organisaatio luo mahdollisuudet työssä oppimiselle, mutta vastuu oppimisesta on yksilöllä itsellään. Työssä oppimisen tavoite on varmistaa, että yksilö ammattitaito säilyy ja kehittyy työuransa aikana.61 Luvun 4.4.3 perusteella päättelin, millä tavalla sopimussotilaiden koulutustaito kehittyy pe- rusyksikössä. Kohdehenkilöiden vastauksien perusteella parhaiten kouluttamaan oppii koulut- tamalla. Tekemällä oppiminen on monen sopimussotilaan tapa kehittää omaa koulutustaito- aan. Kokemukset ja havainnot omasta toiminnasta antavat hyvän perustan oman koulutustai- tonsa kehittämiselle. Kouluttaminen on käytännön läheistä työskentelyä, jota ei voi oppia kir- joja lukemalla. Perusteet pystyt hahmottamaan kirjoista, mutta oppimista tapahtuu, kun pääset itse kouluttamaan. Perusyksikkö ei järjestä koulutustaidon jatkokursseja tai suoranaisesti kou- luta työntekijöidensä koulutustaitoa. Perusyksiköt kehittävät työntekijöidensä koulutustaitoa antamalla heille työtehtäviensä mukaisia koulutustehtäviä. Se luo mahdollisuudet koulutustai- don kehittymiselle. Vastuu työssä oppimisesta ja koulutustaitonsa kehittämisestä jää yksilölle. Heidän koulutustaitonsa kehittyy oman työnsä ohella ja osallistumalla koulutuksiin. Sopimussotilaat ovat yksilöitä, joita kouluttajan tulee opettaa ja ohjata oppimaan.62 Kuinka kokeneet kouluttajat ohjaavat nuorempia sopimussotilaita koulutustaidon kehittämisessä? Heidän työpanosta ei saa unohtaa, kun puhutaan kokemattomien kouluttajien koulutustaidon kehittämisestä. Perusyksikön peruskoulutetun sotilashenkilöstön työkokemuksien ja arvok- kaiden neuvojen avulla sopimussotilaat pystyvät kehittämään omaa koulutustaitoaan. Luvuis- sa 4.4.2 - 4.4.3 totesin, että sopimussotilaat oppivat seuraamalla ja ottamalla mallia esimiehi- ensä koulutuksista. Kohdehenkilöiden vastauksien perusteella sopimussotilaat opettelevat kouluttamaan matkimalla. He seuraavat kokeneempien kouluttajien koulutusmetodeja ja pyr- kivät löytämään sieltä heille sopivat koulutustyylit. Haastattelulomakkeet antavat ymmärtää,

Johtopäätökset. Työssä oppiminen vaatii ohjaustaMitkä asiat edistävät ja estävät tiimisopimuksen käyttöä tai ovat kulmakiviä tiimisopimuksen käytössä? Miten tiimisopimus toimii varhaiskasvatustiimin työvälineenä perustehtävän to- teuttamisessa päiväkodissa? On todella tärkeää, opettamista että tiimi tekee uuden toimintakauden alussa tiimisopimuksen ja arviointiasopii siinä kaikki oleelliset asiat tiiminä toimimisen ja perustehtävän hoitamisen kannalta. Puolustusvoimien henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu työssä oppimiseenTiimi- sopimuksessa eletään todeksi varhaiskasvatuksen valtakunnallisia ja paikallisia linjauksia. Työnantajan (puolustusvoimat) Tiimillä on esi- miesten avulla mahdollistettava työssä oppiminen. Perusyksikön päällikkö vastaa oppimisen huomioimisesta vahva merkitys ja sen edistämisestäon todettu monissa tutkimuksissa olevan vahvasti yhtey- dessä lapsen hyvinvointiin. Organisaatio (Palvelupäällikkö 30.10.2015) Tiimi tarvitsee sopimuksen, johon kaikki voivat sitoutua. Tiimisopimus on työsuunnitelma, jota ilman on hankala tehdä työtä ja olla tiimi. Todellinen tiimi tarvitsee yhteisen päämäärän, arvomaailman ja pelisäännöt, jotta se voi tiimiytyä ja toteuttaa yhdessä perustehtäväänsä. Tällainen tiimin kehittymissuunni- telma on Koivukosken ja Palomäenkin (2009, 15) näkemysten mukaan tarpeellinen. Esimies on avainasemassa tiimisopimusprosessissa siinä merkityksessä, että hän mahdol- listaa tiimin toiminnan toimintayksikössään. Tiimivastaava on myös keskeinen toimija, koska hän on pedagoginen vastuuhenkilö tiimissä ja vastaa tiimisopimuksen tekemisestä. Tiimillä tulee olla mahdollisuus kokoontua, jotta se voi tehdä tiimisopimusta ja kehittyä. (Palvelupäällikkö 30.10.2015) Xxxxxxxx (2002, 19) ja Xxxxxxxxxxx (2012, 34) ovat kiinnittä- neet huomiota siihen, että tiimin työskentelyprosessia täytyy tarkastella. Tiimityössä tulee löytää ne yhteiset, jaetut merkitykset yhteistoiminnalle (Isoherranen 2012, 147). Xxxxxxxxxxxx tarvitaan lapsen hyvinvoinnin ja vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön ta- kia. Tiimisopimus on toiminnan ohjauksen asiakirja ja laadun varmistamisen työkalu. Tiimit saavat olla erilaisia ja tiimisopimuksissa näkyy palvelun rikkaus. Kun tiimisopimus tehdään hyvin, niin se helpottaa arkityötä kiireenkin keskellä. Xxxxxxxxx tehtävä on luoda rakenteita, yhtenäisiä työkaluja ja luoda näin kentälle turvallisuuden tunnetta. (Palvelupäällikkö 30.10.2015) Päiväkodissa tehdään niin sanottua aamuvuoroa, välivuoroa tai iltavuoroa. Lapsiryhmän työntekijät aloittavat työpäivän porrastetusti ja resurssia kohdennetaan aikaan, jolloin on eniten lapsia paikalla. Työvuoroihin liittyvien tehtävien sopiminen selkeytti yhdessä ryh- mässä tiimin toimintaa. Kun tiimisopimus oli tehty hyvin, se helpotti tiimin toimintaa myös poikkeustilanteissa. Esimerkiksi jos sijainen tuli ryhmään töihin. Poikkeustilanteita on hyvä ennakoida ja niihin varautuminen luo mahdollisuudet työssä oppimisellelapsiryhmän toiminnalle laatua ja jatkuvuutta. Xxxxxxxxxxxx oli nostanut esille tärkeitä keskustelun aiheita. Keskustelun ja sopimuksen kautta tiimin toiminta vahvistui ja se on arvokas asia pedagogisesta näkökulmasta. Xxxxxxxx tulee työstettäviä asioita lapsilta, perheiltä, työyhteisöltä ja jokainen työntekijä tuo tiimiin oman sisäisen maailmansa, kuten Xxxxxxx ja Xxxxxxxxxx (2009, 77) kirjoittavat. Yhteiset keskustelut ovat tärkeitä, koska niiden myötä motivaatio, sitoutuminen ja tiimin synergia sy- venevät (Xxxxxxxx 2009, 232). Prosesseihin perustuva sopiminen ja kirjaaminen joustavoitti- vat kasvatustiimin toimintaa. Lapset saavat parempaa kasvatusta ja hoitoa, kun kaikki ai- kuiset toimivat johdonmukaisesti (Xxxxxxx ja Xxxxxxxxxx 2009, 76). Tiimisopimus todella vai- kutti kasvattajien toimintaan, koska he huomasivat ajattelevansa sitä viikoittain. Tiimisopi- mus piti yllä tai tuki reflektiivistä työotetta. Tiimisopimuksella sovittavat asiat voi sopia muullakin tavalla. Hyvin kokenut tiimi työsken- telee tiiminä ja toteuttaa perustehtävää vahvan työkokemuksen tukemana ja silloin tiimiso- pimuksella ei ole niin suurta vaikutusta työvälineenä. Mikäli tiimi on vähemmän kokenut, tiimin jäsenillä on eriäviä näkemyksiä tai ei ole vielä tehnyt työtä yhdessä, tiimisopimus saa isomman osan. Joka tapauksessa tiimisopimus on hyvä tuki uuden tiimin aloittaessa toi- mintaa toimintakauden alussa. Se herättää keskustelua niistä tärkeimmistä asioista, joita varhaiskasvatustiimin täytyy keskustella ja sopia työskennelläkseen yhdessa tiiminä. Tiimit saavat Kuopiossa etuoikeutetun luvan pohtia, kuinka työssään päivittäin ja viikoittain toimivat. Tiimisopimus on hieno mahdollisuus ja työkalu, jonka taustalla ovat yksilöllisyys, perheiden ja työntekijöiden kunnioittaminen. Koska lapsiaines ja vanhemmat ovat erilaisia, niin silloin sama malli ei käy kaikille. (Palvelupäällikkö 30.10.2015) Omahoitajuuden määrittely oli lähtenyt elämään arjessa omahoitajan ja perheen välisen vuorovaikutuksen vahvistumisena. Tiimisopimus oli vaikuttanut välillisesti omahoitajuuden kehittymiseen. Pedagogiikan kehittämisen näkökulmasta tämä on arvokas asia. Kun joku koordinoi lapsen asioita, ne tulevat paremmin hoidetuiksi kuin jos vastuu jakautuisi useam- malle työntekijälle. Tiimisopimus on hyvä perehdyttämisen apuväline. Kun tiimisopimus tehdään hyvin, se hel- pottaa myöhemmin tiimin toimintaa tavallisesta poikkeavissa tilanteissa. Silloin kun uusi työntekijä tulee ryhmään lyhyeen tai pidempään työsuhteeseen, tiimi on haasteellisen tilan- teen edessä. Yleensä toiminnan ollessa käynnissä perehdyttämiseen ei voi käyttää paljoa aikaa. Hyvin tehty tiimisopimus helpottaa tiimin toimintaa tällaisessa tilanteessa. Aika on kulmakivi tiimisopimuksen käytössä. Mikäli aikaa järjestyisi enemmän, voisi arvi- ointi ja päivittäminen toteutua vielä paremmin. Miten ajan järjestymiseen voisi vielä kiinnit- tää huomiota? Nämä kysymykset puhuttivat tiimiläisiä. Työn hektisyys tuntui vievän aikaa tiimisopimukselta. Miten tiimejä voisi vielä tukea ja ohjata ajan käytössä? Miten aikaa voisi järjestää arjen keskelle? Tämä nousi tuloksista kehittämisen haasteena. Tiimisopimus voi olla laadun tasaamisen ja yhtenäisyyden työväline kaikille tiimeille. Kuo- pion kaupunki on iso toimija, jonka varhaiskasvatuspalvelut ovat myös isot. Maaseutukuntia on hiljattain liittynyt yhteen Kuopion kanssa ja tällaisessa siirtymävaiheessa tiimisopimuk- sella on varmasti tilausta. Koko Kuopioon tavoitellaan tasalaatuista varhaiskasvatusta ja se on haaste, että kaikki kuopiolaiset lapset saisivat yhtä hyvää palvelua. (Palvelupäällikkö 30.10.2015) Tiimeissä eletään muutoksen vaihetta tiimisopimuskäytännöissä. Vielä on mahdollista käyt- tää kolmea erilaista asiakirjaa, mutta vastuu oppimisesta on yksilöllä itsellään. Työssä oppimisen tavoite on varmistaasiirtyä yhtenäiseen käytäntöön viimeistään vuoden 2016 tai 2017 alussa. Tiimit pohtivat vielä jaottelua siitä, mitkä asiat kuuluvat tiimi- sopimukseen ja mitkä ryhmävasuun? Tähän kaivataan vielä hieman selkeytystä tai vakiin- nuttamista, niin tilanne vakiintuu tiimien näkökulmasta. Kehittämisen näkökulmasta tulisi olla yksi yhtenäinen käytäntö, että yksilö ammattitaito säilyy olisi vain yksi tiimisopimusasiakirja. Kehittämishaas- teena aineistosta nousi myös huomion kiinnittäminen tiimin ja kehittyy työuransa aikana.61 Luvun 4.4.3 perusteella päättelin, millä tavalla sopimussotilaiden koulutustaito kehittyy pe- rusyksikössätiimityön kehittämiseen. Kohdehenkilöiden vastauksien perusteella parhaiten kouluttamaan oppii koulut- tamallaMi- ten tiimityöhön voisi kiinnittää vielä enemmän huomiota ja tukea tiimejä tiimiytymisessä? Seurantatutkimuksen tiimisopimuksesta voisi tehdä esimerkiksi vuonna 2017. Tekemällä oppiminen on monen sopimussotilaan tapa kehittää omaa koulutustaito- aanMiten nämä asiat ovat muuttuneet? Miten asiakirjat ovat vakiintuneet? Ryhmävasun tutkiminen voisi olla myös mielenkiintoista. Kokemukset ja havainnot omasta toiminnasta antavat hyvän perustan oman koulutustai- tonsa kehittämiselle. Kouluttaminen on käytännön läheistä työskentelyä, jota ei voi oppia kir- joja lukemalla. Perusteet pystyt hahmottamaan kirjoista, mutta oppimista tapahtuu, kun pääset itse kouluttamaan. Perusyksikkö ei järjestä koulutustaidon jatkokursseja tai suoranaisesti kou- luta työntekijöidensä koulutustaitoa. Perusyksiköt kehittävät työntekijöidensä koulutustaitoa antamalla heille työtehtäviensä mukaisia koulutustehtäviä. Se luo mahdollisuudet koulutustai- don kehittymiselle. Vastuu työssä oppimisesta ja koulutustaitonsa kehittämisestä jää yksilölle. Heidän koulutustaitonsa kehittyy oman työnsä ohella ja osallistumalla koulutuksiin. Sopimussotilaat ovat yksilöitä, joita kouluttajan tulee opettaa ja ohjata oppimaan.62 Kuinka kokeneet kouluttajat ohjaavat nuorempia sopimussotilaita koulutustaidon kehittämisessä? Heidän työpanosta ei saa unohtaa, kun puhutaan kokemattomien kouluttajien koulutustaidon kehittämisestä. Perusyksikön peruskoulutetun sotilashenkilöstön työkokemuksien ja arvok- kaiden neuvojen avulla sopimussotilaat pystyvät kehittämään omaa koulutustaitoaan. Luvuis- sa 4.4.2 - 4.4.3 totesin, että sopimussotilaat oppivat seuraamalla ja ottamalla mallia esimiehi- ensä koulutuksista. Kohdehenkilöiden vastauksien perusteella sopimussotilaat opettelevat kouluttamaan matkimalla. He seuraavat kokeneempien kouluttajien koulutusmetodeja ja pyr- kivät löytämään sieltä heille sopivat koulutustyylit. Haastattelulomakkeet antavat ymmärtää,Miten se toimii työvälineenä?

Johtopäätökset. Työssä oppiminen vaatii ohjaustaTässä opinnäytetyössä haastatellut palvelujärjestelmän edustajat toivat esille, opettamista että yhteistyö ei toiminut heidän välillään. Toiminta ei ollut koordinoitua, suunnitelmal- lista ja arviointiatavoitteellista. Puolustusvoimien henkilöstön Asiakkaiden osallisuuden huomioiminen jäi vähäiseksi. Kaik- ki haastatellut olivat kokeneet oppisopimuskoulutuksen kehitysvammaisille henki- löille sopivana, kun valikoitumiseen kiinnitetään jatkossa enemmän huomioita ja toimintaan saadaan keskeisesti mukaan kehitysvammahuollon asiantuntemus. Kehittämisideoina haastatellut esittivät, että jatkossa teoriakoulutuksen ja työpai- kan ohjaamisesta tulisi vastata erityisammattiopistot. Erityisammattiopistojen ja työhönvalmentajien osaamisen kehittäminen perustuu työssä oppimiseenhyödyntäminen nähtiin välttämättömänä jatkossa. Työnantajan Kehitysvammahuollossa toimivat työhönvalmentajat tulisi tulevaisuudessa ottaa mukaan kehitysvammaisten oppilaiden tueksi jo koulutuksen aikana. Työhönval- mentajien osaamisen hyödyntäminen, erityisesti koulutuksen loppuvaiheessa, nähtiin kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen tukemiseksi tärkeänä. Hankkeen kautta ei alueelle syntynyt uutta toiminta- tai yhteistyömallia, mutta ko- kemuksia voidaan hyödyntää muissa oppisopimusryhmissä, joita on alkanut Poh- jois-Suomen alueella. Kokemuksia on hyödynnetty ja mukana olleet ovat kertoneet hankkeesta työministeriötä myöten ja erityisesti kehitysvammaisten etujärjestöt ovat seuranneet hanketta mielenkiinnolla. SWOT- analyysitaulukkoon (puolustusvoimatTAULUKKO 1.) olen kerännyt haastateltavien arvioita oppisopimuskoulutuksesta. Paikallaan olisi, että toimijat kokoontuisivat vielä yh- dessä keskustelemaan yhteisesti oppisopimuskoulutushankkeen kulusta. TAULUKKO 1. Swot-analyysi vastaajien arvioista Vahvuudet • Palkka • Päivärytmi • Työterveyshuollon palvelut • Arvostus Heikkoudet • Todellinen työllistyminen • Tiedon puute • Vaikea soveltaa etuihin • Vähän tietoa Mahdollisuudet • Väylä työllistyä • Vammaiset osaksi työyhteisöjä • Näkyvyys • Poistaa ennakkoluuloja Uhkat • Asenteet • Työllisyystilanne kokonaisuu- dessaan • Asiakkaiden valinta ei onnistu Oppisopimuskoulutuksella on esi- miesten avulla mahdollistettava työssä oppiminenmahdollisuuksia tarjota osalle kehitysvammaisista henkilöistä mielekäs väylä työelämään. Perusyksikön päällikkö vastaa oppimisen huomioimisesta Sen sopivuus pitäisi lähteä työpaikan tar- peista käsin, eikä niinkään kehitysvammaisesta henkilöstä käsin. Ensin pitäisi et- siä ne työpaikat, joissa on oikeaa työtä tarjolla ja työtä, jonka tekeminen ei vaadi laajaa tiedollista koulutusta ja sen edistämisestäsoveltamista. Organisaatio luo mahdollisuudet työssä oppimiselleKehitysvammaisista löytyy tällai- siin avustaviin, mutta vastuu oppimisesta on yksilöllä itsellään. Työssä oppimisen tavoite on varmistaatärkeisiin töihin soveltuvia henkilöitä, että yksilö ammattitaito säilyy joista voidaan kouluttaa sitoutuneita ja kehittyy työuransa aikana.61 Luvun 4.4.3 perusteella päättelin, millä tavalla sopimussotilaiden koulutustaito kehittyy pe- rusyksikössä. Kohdehenkilöiden vastauksien perusteella parhaiten kouluttamaan oppii koulut- tamalla. Tekemällä oppiminen on monen sopimussotilaan tapa kehittää omaa koulutustaito- aan. Kokemukset ja havainnot omasta toiminnasta antavat hyvän perustan oman koulutustai- tonsa kehittämiselle. Kouluttaminen on käytännön läheistä työskentelyä, jota ei voi oppia kir- joja lukemalla. Perusteet pystyt hahmottamaan kirjoista, mutta oppimista tapahtuu, kun pääset itse kouluttamaan. Perusyksikkö ei järjestä koulutustaidon jatkokursseja tai suoranaisesti kou- luta työntekijöidensä koulutustaitoa. Perusyksiköt kehittävät työntekijöidensä koulutustaitoa antamalla heille työtehtäviensä mukaisia koulutustehtäviä. Se luo mahdollisuudet koulutustai- don kehittymiselle. Vastuu työssä oppimisesta ja koulutustaitonsa kehittämisestä jää yksilölle. Heidän koulutustaitonsa kehittyy oman työnsä ohella ja osallistumalla koulutuksiin. Sopimussotilaat ovat yksilöitä, joita kouluttajan tulee opettaa ja ohjata oppimaan.62 Kuinka kokeneet kouluttajat ohjaavat nuorempia sopimussotilaita koulutustaidon kehittämisessä? Heidän työpanosta ei saa unohtaa, kun puhutaan kokemattomien kouluttajien koulutustaidon kehittämisestä. Perusyksikön peruskoulutetun sotilashenkilöstön työkokemuksien ja arvok- kaiden neuvojen avulla sopimussotilaat pystyvät kehittämään omaa koulutustaitoaan. Luvuis- sa 4.4.2 - 4.4.3 totesin, että sopimussotilaat oppivat seuraamalla ja ottamalla mallia esimiehi- ensä koulutuksista. Kohdehenkilöiden vastauksien perusteella sopimussotilaat opettelevat kouluttamaan matkimalla. He seuraavat kokeneempien kouluttajien koulutusmetodeja ja pyr- kivät löytämään sieltä heille sopivat koulutustyylit. Haastattelulomakkeet antavat ymmärtää,motivoituneita työntekijöitä.

Johtopäätökset. Työssä oppiminen vaatii ohjausta1. Sopimussotilailla ei ole Kouluttajan oppaan mukaisia valmiuksia toimia joukku- een kouluttajana P-kaudella. Tutkielman tutkimuskysymys on, opettamista mikä on tuoreiden sopimussotilaiden valmius toimia koulut- tajan tehtävässä? Tutkimuksen mukaan johtaja- ja arviointiakouluttajakoulutus eivät anna sopimussoti- laalle Kouluttajan oppaan mukaisia valmiuksia toimia kouluttajana perusyksikössä. Puolustusvoimien henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu työssä oppimiseenSen mu- kaan kouluttajan tulisi hallita opetettavan aiheen sisältö, jotta tämä kykenee kouluttamaan koulutettavan asian. Työnantajan (puolustusvoimatHalonen ym. 2007, 34.) Suurin ongelma kouluttajan valmiuksien kannal- ta on johtaja- ja kouluttajakoulutuksen tavoitteet, jotka ovat suurimmaksi osaksi osaa – tasol- la. Kouluttajan oppaan mukaan kouluttajan tulisi hallita oman puolustushaaran ja aselajin asi- at. Sen mukaan kouluttajan tulee myös hallita P-kauden sisältö. (Halonen ym. 2007, 34.) Ta- voitetaksonomian vaikutuksia kouluttajan valmiuksiin käsitellään johtopäätöksissä numero 2. Lomakehaastattelun perusteella sopimussotilaiden valmiudet toimia kouluttajana ase- ja am- pumakoulutuksessa on hyvällä tasolla. Tutkimuksen mukaan ensimmäinen koulutustaidon jatkokurssi kehitti monen kohdehenkilön valmiuksia kouluttaa ase- ja ampumakoulutusta. Ku- ten luvussa 3.4.2 mainitaan, koulutustaidon teoriaopetus viedään käytäntöön kouluttajan esi- miesten avulla mahdollistettava työssä oppiminenmerkin kautta. Perusyksikön päällikkö vastaa oppimisen huomioimisesta Kouluttaja pitää esimerkkiharjoituksen, jossa käytetään monipuolisia opetus- menetelmiä. Johtaja- ja sen edistämisestäkouluttajakoulutuksen opetussuunnitelman (HF1539, 10–11, Liite 1.3.) mukaan harjoitusten aiheiden pääpaino on perusharjoituksissa, joita ovat asekäsittely, sulkeisjärjestys, kalustokoulutus ja taistelukoulutus. Organisaatio luo mahdollisuudet työssä oppimiselle, mutta vastuu oppimisesta on yksilöllä itselläänLomakehaastattelun perusteella koulutta- ja koulutuksessa nähtiin useita mallisuorituksia kouluttamisesta ja moni kertoikin käyttäneen- sä annettuja koulutusmalleja sopimussotilaana. Työssä oppimisen tavoite on varmistaaVoidaan todeta, että yksilö ammattitaito säilyy ja kehittyy työuransa aikana.61 Luvun 4.4.3 perusteella päättelinkouluttajan antamalla esimerkillä on suuri merkitys sopimussotilaan valmiuksiin toteuttaa vastaava koulutustapah- tuma. P-kauden tarkoituksena on kouluttaa taistelijan toimenpiteitä taistelijaparin kanssa, millä tavalla sopimussotilaiden koulutustaito kehittyy pe- rusyksikössäsekä antaa valmiudet toimia tyydyttävästi osana jalkaväkiryhmää. Kohdehenkilöiden vastauksien perusteella parhaiten kouluttamaan oppii koulut- tamalla. Tekemällä oppiminen on monen sopimussotilaan tapa kehittää omaa koulutustaito- aan. Kokemukset ja havainnot omasta toiminnasta antavat hyvän perustan oman koulutustai- tonsa kehittämiselle. Kouluttaminen on käytännön läheistä työskentelyä(HI656, jota ei voi oppia kir- joja lukemalla. Perusteet pystyt hahmottamaan kirjoistaPVHSMK koulutus 016 – PEHENKOS varusmiehille yhteisesti koulutettavat asiat, mutta oppimista tapahtuuLiite 1,1, kun pääset itse kouluttamaan. Perusyksikkö ei järjestä koulutustaidon jatkokursseja tai suoranaisesti kou- luta työntekijöidensä koulutustaitoa. Perusyksiköt kehittävät työntekijöidensä koulutustaitoa antamalla heille työtehtäviensä mukaisia koulutustehtäviä. Se luo mahdollisuudet koulutustai- don kehittymiselle. Vastuu työssä oppimisesta ja koulutustaitonsa kehittämisestä jää yksilölle. Heidän koulutustaitonsa kehittyy oman työnsä ohella ja osallistumalla koulutuksiin. Sopimussotilaat ovat yksilöitä, joita 2012.) Taistelukoulutuk- sissa kouluttajan tulee opettaa ja ohjata oppimaan.62 Kuinka kokeneet kouluttajat ohjaavat nuorempia sopimussotilaita koulutustaidon kehittämisessä? Heidän työpanosta ei saa unohtaa, kun puhutaan kokemattomien kouluttajien koulutustaidon kehittämisestä. Perusyksikön peruskoulutetun sotilashenkilöstön työkokemuksien ja arvok- kaiden neuvojen avulla sopimussotilaat pystyvät kehittämään omaa koulutustaitoaan. Luvuis- sa 4.4.2 - 4.4.3 totesinvalmiuksia heikensi se, että sopimussotilaat oppivat seuraamalla mallisuorituksia taistelukoulutuksen toteuttami- sesta ei ollut näytetty kouluttajien toimesta. Sopimussotilaalla oli valmiudet lomakehaastatte- lun vastausten mukaan kouluttaa yksittäisen taistelijan toimintaa. Ryhmän kouluttaminen osa- na taistelua oli vastanneiden mielestä haastavaa, koska opetettava aihe oli osaa -tasolla. Tästä käy ilmi, että kouluttajan tulisi hallita koulutettavan asian sisältö. Liikuntakoulutuksen osalta kouluttajan valmiuksiin vaikuttaa eniten kouluttajan oma asenne ja ottamalla mallia esimiehi- ensä koulutuksistamotivaatio liikuntaa kohtaan. Kohdehenkilöiden vastauksien perusteella sopimussotilaat opettelevat kouluttamaan matkimallaHalosen ym. He seuraavat kokeneempien kouluttajien koulutusmetodeja (2007, 146–147) mukaan liikuntakoulutuksissa korostuu kouluttajan esimerkillisyys erittäin paljon ja pyr- kivät löytämään sieltä heille sopivat koulutustyylitliikkumalla koulutettavan joukon muka- na samassa varustuksessa kouluttaja saavuttaa hyvän lopputuloksen varusmiesten liikuntamo- tivaation suhteen. Haastattelulomakkeet antavat ymmärtää,Lomakehaastattelun vastauksista ilmenee selkeästi edellä mainittu asia.