Common use of Johtopäätökset Clause in Contracts

Johtopäätökset. Rakennemallin mukaisen kaupunkiseudun kunnissa väestön koko- naismäärän kehitys ylitti vuosittaisen kasvutavoitteen vuonna 2013. Vuonna 2014 vuosittaista tavoitteesta jäätiin 292 asukkaalla. Vuosien 2010–2013 väestönkasvusta 77 % on kohdistunut ydinkau- punkialueelle ja 23 % ydinkaupunkialueen ulkopuolelle. Ydinkaupunki- alueen ulkopuolella 69 % väestönkasvusta on kohdistunut rakenne- mallissa määriteltyihin taajamakeskuksiin ja 31 % niiden ulkopuolelle. Väestönkasvu on vuosina 2009–2013 ylittänyt ajanjaksolle rakenne- mallissa asetetut tavoitteet Turun ydinkaupunkialueella ja ydinkau- punkialueen ulkopuolella (kuvat 2 ja 3). Turun ja Liedon ydinkaupunki- alueella on tapahtunut yhdyskuntarakenteen tiivistymistä rakenne- mallin tavoitteen mukaisesti. Muualla ydinkaupunkialueella toteutu- nut väestönkasvu ei ole ollut riittävää. Ydinkaupunkialueen ulkopuo- lella väestö kasvaa tavoiteltua nopeammin, joskin väestönkasvun tahti on hidastunut vuonna 2013 ydinkaupunkialueen ulkopuolella ja kiih- tynyt ydinkaupunkialueella. Noudattaako Turun ydinkaupunkialueen kasvu trendiä, jonka mukaan keskuskaupungit kasvavat taloudellisen taantuman aikana, vai onko kyse pysyvämmästä, asukkaiden asumis- preferenssien muutoksesta? Työpaikkamäärien kasvun jakautumisesta ydinkaupunkialueen ja muun rakennemallialueen välillä ei ole tässä vaiheessa saatavilla tie- toa. Turun kaupunkiseudun rakennemallin ja MAL-aiesopimuksen vai- kuttavuutta työpaikkojen määrän kehitykseen ei voida arvioida, sillä ajantasainen tilastotieto puuttuu. Viimeisin Tilastokeskuksen työpaik- ka-aineisto on vuodelta 2012. Työpaikkojen määrää on vaikea arvioida tonttien pinta-alatiedon pe- rusteella. Keskustahakuiset palvelu- sekä tiede- ja teknologian alan työpaikka-alueet ovat yleensä tehokkaammin rakennettuja ja työpaik- kavaltaisempia kuin väljemmin rakennetut teollisuus- ja logistiikka- alan työpaikka-alueet.

Johtopäätökset. Rakennemallin mukaisen kaupunkiseudun kunnissa väestön koko- naismäärän kehitys ylitti vuosittaisen kasvutavoitteen vuonna 2013. Vuonna 2014 vuosittaista tavoitteesta jäätiin 292 kuntien väkiluku on vuosina 2010–2015 kasvanut yhteensä noin 14 160 asukkaalla. Vuosien 2010–2013 väestönkasvusta 77 Vuosina 2013– 2015 väestönkasvu on ollut 7114 asukasta (+2,12 %). Em. kunnissa vä- estön kokonaismäärän kehitys oli seurantajaksolla 2013–2015 keski- määrin noin 200 asukasta rakennemallin tavoitteen alapuolella. Ydinkaupunkialueen ja sen ulkopuolisen alueen 80/20-kasvujaon toteu- tuminen tarkoittaisi sitä, että vuonna 2035 noin 73 % on kohdistunut rakennemallialu- een väestöstä asuu ydinkaupunkialueella ja noin 26 % ydinkaupunkialu- een ulkopuolella. Vuoden 2015 lopussa 72 % väestöstä asui ydinkau- punkialueelle punkialueella ja 23 27 % ydinkaupunkialueen ulkopuolelleulkopuolella. Ydinkaupunki- alueen Väkiluvun osuus ydinkaupunkialueella on kasvanut vuosina 2009–2015 noin 0,5 prosenttiyksiköllä ja ydinkaupunkialueen ulkopuolella 69 % väestönkasvusta vähentynyt noin 0,5 prosenttiyksiköllä. Rakennemallin ydinkaupunkialueen kasvutahti on kohdistunut rakenne- mallissa määriteltyihin taajamakeskuksiin ja 31 % niiden ulkopuolelle. Väestönkasvu ollut viime vuosina tavoitteen mukaista; väkiluku on vuosina 2009–2013 ylittänyt ajanjaksolle rakenne- mallissa asetetut tavoitteet Turun ydinkaupunkialueella ja ydinkau- punkialueen ulkopuolella (kuvat 2 ja 3)2010–2015 kasvanut yh- teensä noin 11 800 asukkaalla. Turun ja Liedon ydinkaupunki- alueella ydinkaupunkialueella on tapahtunut yhdyskuntarakenteen tiivistymistä rakenne- mallin tavoitteen rakennemallin tavoit- teen mukaisesti. Turun ydinkaupunkialueella väkiluku on kasvanut vuo- desta 2009 alkaen noin 9 800 asukkaalla. Muualla ydinkaupunkialueella toteutu- nut toteutunut väestönkasvu ei ole ollut riittävää. Ydinkaupunkialueen ulkopuo- lella ul- kopuolella väestö kasvaa kasvoi vuosina 2010–2013 tavoiteltua nopeammin, joskin väestönkasvun tahti on hidastunut vuonna 2013 ydinkaupunkialueen ulkopuolella mutta vuosina 2014–2015 asukasluvun kasvu taittui ja kiih- tynyt ydinkaupunkialueellajäi rakennemal- lin tavoitteen alle. Noudattaako Turun ydinkaupunkialueen kasvu trendiätren- diä, jonka mukaan keskuskaupungit kasvavat taloudellisen taantuman aikana, vai onko kyse pysyvämmästä, asukkaiden asumis- preferenssien asumispreferenssien muutoksesta? Työpaikkamäärien kasvun jakautumisesta ydinkaupunkialueen ja muun rakennemallialueen välillä ei ole tässä vaiheessa saatavilla tie- toa. Turun kaupunkiseudun rakennemallin ja MAL-aiesopimuksen vai- kuttavuutta vaikutta- vuutta työpaikkojen määrän kehitykseen ei voida arvioida, sillä ajantasainen ajanta- sainen tilastotieto puuttuu. Viimeisin Tilastokeskuksen työpaik- katyöpaikka-aineisto ai- neisto on vuodelta 20122014. Työpaikkojen määrä on vähentynyt vuodesta 2009 noin 640 työpaikalla. Seurannan mahdollistamiseksi Turun kau- punkiseutu toivoo saavansa jatkossa Tilastokeskukselta käyttöönsä ajantasaista tietoa työpaikkamääristä. Työpaikkojen tulevaa määrää on vaikea arvioida tonttien pinta-alatiedon pe- rusteellaalatie- don perusteella. Keskustahakuiset palvelu- sekä tiede- ja teknologian alan työpaikka-alueet ovat yleensä tehokkaammin rakennettuja ja työpaik- kavaltaisempia työ- paikkavaltaisempia kuin väljemmin rakennetut teollisuus- ja logistiikka- alan työpaikka-alueet.

Johtopäätökset. Rakennemallin mukaisen kaupunkiseudun kunnissa väestön koko- naismäärän kehitys ylitti vuosittaisen kasvutavoitteen vuonna 2013Teoria sekä empiirisen -osuuden pohjalta saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että standardimuutos vaikuttaa suuresti vuokralle ottajayritysten kirjanpi- toon sekä tilinpäätökseen. Vuonna 2014 vuosittaista tavoitteesta jäätiin 292 asukkaallaTeoriaosuudessa on esitetty uusi IFRS 16-standardi , jonka vaikutuksia nähdään tutkimuksen tuloksissa esimerkkilaskelmassa. Vuosien 2010–2013 väestönkasvusta 77 % on kohdistunut ydinkau- punkialueelle Vaik- ka tutkimuksen tutkimusaineisto ei ole juuri kohdistettu viimeisimpään standar- diin, standardiluonnos 5/2013 vastaa tutkimusosioiltaan uutta standardia. Vuok- ralle ottajayritysten näkökulmasta tarkasteltuna standardimuutos kasvattaisi yritysten kustannuksia standardin käyttöönotosta sekä standardin hallinnoimi- sesta, koska yritysten tulisi uudistaa kirjanpito- ja 23 % ydinkaupunkialueen ulkopuolelletilinpäätösprosessiaan. Ydinkaupunki- alueen ulkopuolella 69 % väestönkasvusta on kohdistunut rakenne- mallissa määriteltyihin taajamakeskuksiin Standardimuutos vaikuttaa vuokralle ottajayritysten tunnuslukuihin ja 31 % niiden ulkopuolelletilinpäätös- raportointiin. Väestönkasvu on vuosina 2009–2013 ylittänyt ajanjaksolle rakenne- mallissa asetetut tavoitteet Turun ydinkaupunkialueella Tunnuslukuihin muutos vaikuttaa, koska uudessa standardissa kaikki vuokrasopimukset, jotka ovat yli 12 kuukautta kestäviä kirjataan vuokralle ottajien taseeseen, jolloin taseessa olevat velat kasvavat. Standardimuutos vai- kuttaa erityisesti tunnusluvuissa velkaantuneisuusasteeseen, omaan pääomaan ja ydinkau- punkialueen ulkopuolella maksuvalmiuteen. Tähän samaan päätelmään ovat päässeet aiemmat tutki- mukset leasingsopimusten taseaktivoinneista, kuten Fülbier et al. (kuvat 2 ja 32008) sekä Branswicjk et al. (2011). Turun Xxxxxxx et al. (2008) sekä Branswicjk et al. (2011) tut- kimuksessaan osoittivat, että taseaktivointien vaikutukset kohdistuvat kannatta- vuutta mittaaviin tunnuslukuihin, kuten velkaantuneisuusasteeseen sekä mak- suvalmiuteen. Molemmissa edellä mainituissa tutkimuksissa, taseaktivointien vaikutukset olivat toimialamittarilla mitattuna suurimpia vähittäismyynnin- ja Liedon ydinkaupunki- alueella valmistusteollisuuden toimialoilla (Branswicjk et al. 2011,285;Xxxxxxx et al. 2008,138) Kommenttikirjevastausten analyysin perusteella vuokralle ottajayritykset suhtau- tuvat suurimmaksi osaksi kielteisesti muutokseen. Kielteiseen suhtautumiseen vaikuttavat suuresti kustannusten kasvu sekä muutoksesta saatavan hyödyn määrä. Kommenttikirjevastauksia antaneet yritykset ovat ilmaisseet vastauksis- saan kustannusten kasvun olevan suurempi kuin muutoksesta koettavan hyö- dyn, esimerkiksi liitetietovaatimusten laajentamisesta. Kommenttikirjevastaajat kokevat, että nykyinen standardi antaa riittävät tiedot liitetiedoissa, eikä tarvetta laajempaan liitetietovaatimukseen ole. Tästä huolimatta uusi IFRS 16-standardi vaatii vuokralle ottajayrityksiä antamaan tarkemmat ja laajemmat liitetiedot sekä tekemään erittelyjä esimerkiksi vuokrasopimusveloista ja koroista liitetiedoissa, jotta informaatio olisi laajempaa sijoittajia ja sidosryhmiä ajatellen. Kommenttikirjevastausanalyysin sekä esimerkkilaskelman perusteella voidaan todeta, että vuokralle ottajayritysten kustannukset tulevat kasvamaan standar- dimuutoksen myötä. Kustannusten kasvuun vaikuttavat uudet kirjauskäytännöt, mahdolliset ohjelmistojen uusimiset vastaamaan standardimuutosta, olettavasti henkilöstön työmäärät lisääntyvät ainakin muutoksen alkuvaiheessa sekä yritys- ten tulee uudistaa kirjanpito- ja tilinpäätösprosessiaan kuten myös laatia laa- jempia liitetietoja. Kustannusten kasvua tulee tapahtumaan eniten sellaisilla yri- tyksillä, esimerkiksi vähittäismyynnin toimialalla, joilla tämänhetkisen standardin mukaan on tapahtunut yhdyskuntarakenteen tiivistymistä rakenne- mallin tavoitteen mukaisestipaljon muita vuokrasopimuksia, esimerkiksi liiketilojen vuokria jne. Muualla ydinkaupunkialueella toteutu- nut väestönkasvu Vuokrasopimusten kirjaaminen standardimuutoksen myötä taseeseen tarkoittaa myös velkojen kasvua, jolloin vaikutus näkyy tunnusluvuissa. Kustannusten kasvua voivat aiheuttaa vuokrasopimusten uudelleen läpikäyminen, koska IFRS 16-standardi määrittelee vuokrasopimuksen tarkemmin kuin nykyinen käytäntö, jolloin yritys voi joutua käymään kaikki vuokrasopimuksensa läpi, jotta oikean- lainen kirjaaminen on mahdollista. Esimerkkilaskelman perusteella voidaan todeta, että diskonttauskorolla on suuri vaikutus vuokravastuisiin sekä sen kautta yrityksen kirjanpitoon. Diskonttausko- rolla vuokravastuut ovat suuremmat ensimmäisenä kirjausvuotena, mutta tasoit- tuvat vuosi vuodelta. Tämä asia tulee sijoittajien ja sidosryhmien ymmärtää ti- linpäätöstietoja luettaessa, koska muuten sijoittajat ja sidosryhmät voivat tulkita tilinpäätösinformaatiota väärin, jolloin yritysten vertailukelpoisuus toisiaan koh- taan heikkenee ja juuri standardiuudistuksella pyritään tuomaan sijoittajille ja sidosryhmille laajempaa ja yhdenvertaisempaa tietoa yrityksistä. Esimerkkilas- kelmasta voidaan päätellä, että vuokralle ottajayritysten tulee tilinpäätösinfor- maatiossaan selvittää sijoittajille ja sidosryhmille uutta standardia vuokravastui- den osalta, jotta sijoittajat osaisivat tulkita yrityksen tunnuslukuja sekä tilinpää- töstietoja oikein. IFRS 16-standardi sekä esimerkkilaskelma osoittavat kuinka suuri muutos koe- taan vuokrasopimuksissa sekä samalla vuokralle ottajayritysten taseessa. Tä- mä muutos tapahtuu vain IFRS-standardien mukaisesti tilinpäätöksensä laativi- en yritysten kirjanpidossa, vaikkakin IAS 17-standardin muutosprojekti alkoi IASB:n ja FASB:n yhteisprojektina. FASB ei kuitenkaan noudata samaa IFRS 16-standardia vaan jättäytyi standardiuudistuksen ulkopuolelle, jolloin standardi ei ole ollut riittävääyhtenäinen maailmanlaajuisesti. Ydinkaupunkialueen ulkopuo- lella väestö kasvaa tavoiteltua nopeammin(EY 2016) Tämä asettaa haasteita sijoit- tajille, joskin väestönkasvun tahti sidosryhmille ja yrityksille, koska tilinpäätöstiedot eivät ole täysin vertailu- kelpoisia keskenään, mihin IASB tällä uudistuksella pyrki. Vaikka standardimuu- tos tuo paljon hyvää tilinpäätöksiin ja luo tilinpäätösinformaatiosta paljon nykyis- tä laajempaa ja läpinäkyvämpää aiheuttaa se silti edelleen informaationpuutetta yritysten välille, eivätkä kansainvälisesti toimivien yritysten tilinpäätösinformaa- tiot ole toisiinsa vertailukelpoisia. Esimerkkilaskelman sekä kommenttikirjevastausanalyysin perusteella voidaan päätellä, että standardimuutos aiheuttaa muutoksia vuokralle ottajayritysten ti- linpäätösraportoinnissa. Yritysten tulee muutoksen myötä muuttaa kirjanpitoaan ja kirjanpitokäytäntöjään vastaamaan standardiuudistusta, jolloin myös yritysten tilinpäätösraportointi kokee muutoksen. Tilinpäätösraportointia ohjaavat uudes- sa standardissa IFRS 16 määritellyt liitetietovaatimukset sekä erinäiset tase- erittelyt. Tilinpäätösraportoinnissa tulee ottaa huomioon olennaisuuden käsite, joka on hidastunut vuonna 2013 ydinkaupunkialueen ulkopuolella nostettu standardiuudistuksessa keskeiseksi käsitteeksi. Tilinpäätösra- portoinnissa tullaan standardiuudistuksen myötä kiinnittämään entistä enem- män huomiota rahoitusvelkoihin ja kiih- tynyt ydinkaupunkialueellataseen eriin. Noudattaako Turun ydinkaupunkialueen kasvu trendiäKommenttikirjevastausanalyysistä voidaan todeta, että standardiuudistuksessa tuleva vuokrasopimusten jaottelun poistuminen aiheuttaa monelle yritykselle uudistustarpeita, esimerkiksi kommenttikirjevastausanalyysissä vähittäismyyn- nin toimialalla toimivat yritykset suhtautuivat hyvin negatiivisesti jaottelun pois- tumiseen. Tähän syynä oli se, että kyseisen toimialan yrityksillä on nykyisen IAS 17- standardin mukaisesti paljon muita vuokrasopimuksia, jolloin yrityksen kus- tannukset muutoksesta kasvavat. Vähittäismyynnin toimialalla on yleisempää vuokrata liiketiloja kuin ostaa niitä. Yleinen johtopäätös tutkimuksen kommenttikirjeanalyysistä sekä esimerkkilas- kelmasta oli negatiivinen suhtautuminen standardimuutokseen sekä esimerkki- laskelman perusteella johdettu päätelmä, että vuokralle ottajayritysten kustan- nukset tulevat muutoksen myötä kasvamaan, koska yritykset joutuvat muutta- maan kirjanpitoaan ja tilinpäätösprosessiaan vastamaan muutosta. Kustannus- ten kasvua aiheuttavat myös liitetietovaatimusten laajentuminen, jonka mukaan keskuskaupungit kasvavat taloudellisen taantuman aikana, vai onko kyse pysyvämmästä, asukkaiden asumis- preferenssien muutoksesta? Työpaikkamäärien kasvun jakautumisesta ydinkaupunkialueen vuokral- le ottajayritykset kokivat tarpeettomana. Kaiken kaikkiaan standardiuudistus IFRS 16 tuo yhdenmukaisuutta yrityksien kirjanpitoon ja muun rakennemallialueen välillä ei ole tässä vaiheessa saatavilla tie- toa. Turun kaupunkiseudun rakennemallin tilinpäätösraportointiin ja MAL-aiesopimuksen vai- kuttavuutta työpaikkojen määrän kehitykseen ei voida arvioida, sillä ajantasainen tilastotieto puuttuu. Viimeisin Tilastokeskuksen työpaik- ka-aineisto on vuodelta 2012. Työpaikkojen määrää on vaikea arvioida tonttien pinta-alatiedon pe- rusteella. Keskustahakuiset palvelu- sekä tiede- antaa sijoittajille ja teknologian alan työpaikka-alueet ovat yleensä tehokkaammin rakennettuja ja työpaik- kavaltaisempia kuin väljemmin rakennetut teollisuus- ja logistiikka- alan työpaikka-alueetsidosryhmille vertailukelpoisemmat tiedot yrityksistä.

Johtopäätökset. Rakennemallin mukaisen Toimenpide- ja kaavoitusohjelmien arvioiden mukaan asemakaava- alueiden vuosien 2015–2017 asuntotuotannosta 69 % kohdistuu ydin- kaupunkiseudulle, 29 % ydinkaupunkiseudun ulkopuolisiin keskuksiin ja 2 % sekä ydinkaupunkialueen että keskuksien ulkopuolelle. Seudulli- sen asunto- ja maapoliittisen ohjelman asuntotuotannon määrälliset tavoitteet vastaavat rakennemallissa esitettyjä tuotantotavoitteita. Laadulliset tavoitteet tähtäävät suunnanmuutokseen kaupunkiseudun kunnissa väestön koko- naismäärän kehitys ylitti vuosittaisen kasvutavoitteen vuonna 2013asuntokannan monipuolisuuden kehittämiseksi. Turun ydinkaupunkiseudun 35:lle vuokratalo- ja asumisoikeushank- keelle on vuosina 2012 ja 2013 myönnetty valtion korkotukea ja taka- uksia yhteensä noin 102 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 vuosittaista tavoitteesta jäätiin 292 asukkaallakorkotukia ja takauksia myönnettiin noin 64 miljoonaa euroa. Vuosien 2010–2013 väestönkasvusta 77 % Valtion investointiavusta erityisryhmien asumiseen on kohdistunut ydinkau- punkialueelle ja 23 % ydinkaupunkialueen ulkopuolelle. Ydinkaupunki- alueen ulkopuolella 69 % väestönkasvusta on kohdistunut rakenne- mallissa määriteltyihin taajamakeskuksiin ja 31 % niiden ulkopuolelle. Väestönkasvu on Turun kaupun- kiseudulle myönnetty vuosina 2009–2013 ylittänyt ajanjaksolle rakenne- mallissa asetetut tavoitteet Turun ydinkaupunkialueella ja ydinkau- punkialueen ulkopuolella 2012–2013 noin 40 miljoonaa euroa (kuvat 2 ja 326 hanketta, jotka sijaitsevat pääosin Turussa). Vuonna 2014 investoin- tiavustusta myönnettiin Turun kaupunkiseudulle yhteensä noin 17 mil- joonaa euroa. Vuoden 2015 hankevallinnassa kaikki seudun hankeha- kemukset saivat ARA:lta ehdollisen erityisryhmien investointiavustus- rarauksen eli yhteensä 15,5 miljoonaa euroa. Valtion kunnallistekniikan rakentamisavustuksia on Turun kaupunki- seudun hankkeisiin myönnetty yhteensä 2,8 miljoonaa euroa vuosille 2013–2015. Kolme kohdetta neljästä sijaitsee Turussa. ARA on kiristänyt valtion tukeman asuntotuotannon ehtoja. Myös kaupunkiseudulle myönnettyjen tukien määrät ovat vähentyneet. Xxxxxxxxx suunta ei edistä kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisää- mistä kaupunkiseudulla. Kaupunkiseudun kilpailukyvyn kannalta olen- naista on, että kaupunkiseudulle voidaan toteuttaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Ykköskriteeri tulee olla tuetun asumisen sijoittumi- nen maanomistusolojen sijaan. Asuntotuotannon osalta on vielä aikaista todeta, onko asuntotuotan- non kehitys muuttumassa aiesopimuksen myötä tasapainoisempaan ja Liedon ydinkaupunki- alueella yhteisvastuullisempaan suuntaan keskuskaupungin ja kehyskuntien välillä. Seudullisessa asunto- ja maapolittiisessa ohjelmassa on tapahtunut yhdyskuntarakenteen tiivistymistä rakenne- mallin tavoitteen mukaisestimääritelty eri- laiset asuntotuotantotavoitteet kaupunkimaisille ja maaseutumaisille kunnille. Muualla ydinkaupunkialueella toteutu- nut väestönkasvu ei ole ollut riittävää. Ydinkaupunkialueen ulkopuo- lella väestö kasvaa tavoiteltua nopeammin, joskin väestönkasvun tahti on hidastunut vuonna 2013 ydinkaupunkialueen ulkopuolella ja kiih- tynyt ydinkaupunkialueella. Noudattaako Turun ydinkaupunkialueen kasvu trendiä, jonka mukaan keskuskaupungit kasvavat taloudellisen taantuman aikana, vai onko kyse pysyvämmästä, asukkaiden asumis- preferenssien muutoksesta? Työpaikkamäärien kasvun jakautumisesta ydinkaupunkialueen ja muun rakennemallialueen välillä ei ole tässä vaiheessa saatavilla tie- toa. Turun kaupunkiseudun rakennemallin ja MAL-aiesopimuksen vai- kuttavuutta työpaikkojen määrän kehitykseen ei voida arvioida, sillä ajantasainen tilastotieto puuttuu. Viimeisin Tilastokeskuksen työpaik- ka-aineisto on vuodelta 2012. Työpaikkojen määrää on vaikea arvioida tonttien pinta-alatiedon pe- rusteella. Keskustahakuiset palvelu- sekä tiede- ja teknologian alan työpaikka-alueet ovat yleensä tehokkaammin rakennettuja ja työpaik- kavaltaisempia kuin väljemmin rakennetut teollisuus- ja logistiikka- alan työpaikka-alueetJatkossa tuotantotavoitteet tulisikin asettaa seudulle yksit- täisten kuntien sijaan.