Common use of Tehtävät Clause in Contracts

Tehtävät. Kuntayhtymän tehtävänä on tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä järjestää palvelusopimuksessa sovittu erikoissairaanhoito- ja kehitysvammahuolto. Kuntayhtymän tehtävänä on lisäksi huolehtia muista sairaanhoitopiirille säädetyistä tehtävistä. Kuntayhtymä voi järjestää tai myydä muitakin toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita, silloin kun se voidaan toteuttaa kuntayhtymän varsinaisessa, edellä 1 momentissa määrättyä tehtävää varten perustetuissa toimintayksiköissä. Jäsenkuntaa ei voida ilman suostumustaan velvoittaa osallistumaan uusien vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin. Kuntayhtymä voi harjoittaa palvelutuotantokäytöstä poistettujen sairaalakiinteistöjen vuokraustoimintaa. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä omistaa ja hallitsee Kanta-Hämeen keskussairaalaa, joka käsittää sairaalakiinteistöt Hämeenlinnassa ja Riihimäellä sekä muita toiminnan vuoksi tarpeellisia kiinteistöjä sekä huoneistoja. Kuntayhtymä voi vuokrata ulkopuoliselle taholle osan omistamastaan kiinteistöstä tai toimitilasta, jos tästä ei aiheudu haittaa kuntayhtymän toiminnalle ja jos tämä on kuntayhtymän toiminnan tai talouden kannalta perusteltua. Kuntayhtymä voi ottaa huolehtiakseen jäsenkuntansa puolesta laissa säädetyistä kansanterveystyön tehtävistä ja siihen soveltuvista muistakin jäsenkuntansa kanssa sopimista tehtävistä. Kuntayhtymällä voi olla valtuuston perustamia liikelaitoksia, joiden toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä liikelaitoksen johtosäännössä. Kuntayhtymä voi lisäksi olla mukana liikelaitoskuntayhtymässä ja osakkaana tai jäsenenä muissakin yhteisöissä, joiden toiminnalla edistetään kuntayhtymän tehtäväalaa.

Tehtävät. Perussopimuksessa tulee kuntalain 56 §:n mukaan sopia kuntayh- tymän tehtävistä sekä tarvittaessa 8 §:ssä tarkoitetun järjestämisvas- tuun siirtymisestä. Kunta voi sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Tältä osin järjestämisvastuun siirtymisestä tulee ottaa maininta perussopimukseen. Lakisääteises- sä yhteistoiminnassa järjestämisvastuu on suoraan lain nojalla kun- nan puolesta toisella kunnalla tai kuntayhtymällä. 2 §:n 1 momentti (lisäys nykyiseen muotoiluun lihavoi- dulla tekstillä): Kuntayhtymän tehtävänä on tuottaa sen järjestää alueellaan jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikois- sairaanhoito. Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi kun- tayhtymän tehtävänä on järjestää laissa säädetyt sosiaali- ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä terveydenhuollon palvelut jäsenkuntien- sa puolesta siltä osin, kuin kunnat ovat siirtäneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi. Kuntayhtymän tehtävänä on myös järjestää palvelusopimuksessa sovittu erikoissairaanhoito- ja kehitysvammahuoltoalueellaan jäsenkuntien osoittamassa laajuudessa laissa säädetty kehitysvam- maisten erityishuolto. Kuntayhtymän tehtävänä on lisäksi huolehtia muista sairaanhoitopiirille säädetyistä tehtävistäomalta osaltaan edistää terveyttä, toimintakykyä ja sosi- aalista turvallisuutta alueellaan. Kuntayhtymä voi järjestää val- tuuston päätöksellä ottaa hoitaakseen muita sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä. Kuntalain 56 §:n mukaan perussopimuksessa tulee sopia talouden ja toiminnan seurantajärjestelmästä ja raportoinnista jäsenkunnille. Toimiva seurantajärjestelmä on oleellinen, koska kunta vastaa tehtä- vien rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu (kuntalain 8 §) on siirret- ty kuntayhtymälle. Uuden kuntalain myötä myös kuntayhtymillä on alijäämien kattamisvelvollisuus ja ne ovat arviointimenettelyn piirissä (kuntalain 119 §). Seurannan kehittäminen on tarpeen, jotta kuntayh- tymien arviointimenettelylle muodostuu riittävä tietopohja, joka kat- taisi vertailukelpoisesti kuntayhtymien talouden lisäksi myös toimin- nan. Seurantamenettely tukee jäsenkuntien valtuustojen strategista johtamista ja tarkastuslautakuntien työtä sekä antaa asukkaiden osallistumismahdollisuuksille entistä paremmat edellytykset. Seurantamenettelyn osalta ei ole tarkoituksenmukaista kuvata yksi- tyiskohtaisesti seurattavia mittareita perussopimuksen tasolla, koska tarpeet seurattavan tiedon osalta voivat oletettavasti vaihdella jopa vuosittain. Käytännössä seurantajärjestelmästä ja sen mahdollisista tarkistuksista tullaan sopimaan kuntaneuvottelujen yhteydessä. Luku 5, 25a § (uusi pykälä): Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoit- teiden saavuttaminen tai myydä muitakin toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita, silloin kun se voidaan toteuttaa kuntayhtymän varsinaisessa, edellä 1 momentissa määrättyä tehtävää varten perustetuissa toimintayksiköissäniistä poikkeaminen. Jäsenkuntaa ei voida ilman suostumustaan velvoittaa osallistumaan uusien vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen Seuratta- vista mittareista ja näistä aiheutuviin kustannuksiinkriteereistä sovitaan erikseen kun- tayhtymän ja sen jäsenkuntien välillä. Mittarit ja kriteerit ovat samat kaikille jäsenkunnille. Kuntayhtymä voi harjoittaa palvelutuotantokäytöstä poistettujen sairaalakiinteistöjen vuokraustoimintaa. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä omistaa raportoi kuukausittain jäsenkuntakohtai- sesti toiminnan ja hallitsee Kanta-Hämeen keskussairaalaa, joka käsittää sairaalakiinteistöt Hämeenlinnassa ja Riihimäellä sekä muita toiminnan vuoksi tarpeellisia kiinteistöjä sekä huoneistoja. Kuntayhtymä voi vuokrata ulkopuoliselle taholle osan omistamastaan kiinteistöstä tai toimitilasta, jos tästä ei aiheudu haittaa kuntayhtymän toiminnalle ja jos tämä on kuntayhtymän toiminnan tai talouden kannalta perusteltua. Kuntayhtymä voi ottaa huolehtiakseen jäsenkuntansa puolesta laissa säädetyistä kansanterveystyön tehtävistä ja siihen soveltuvista muistakin jäsenkuntansa kanssa sopimista tehtävistä. Kuntayhtymällä voi olla valtuuston perustamia liikelaitoksia, joiden toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä liikelaitoksen johtosäännössä. Kuntayhtymä voi lisäksi olla mukana liikelaitoskuntayhtymässä ja osakkaana tai jäsenenä muissakin yhteisöissä, joiden toiminnalla edistetään kuntayhtymän tehtäväalaatoteutumisesta jäsenkunnille.

Tehtävät. Kuntayhtymän tehtävänä on tuottaa sen järjestää jäsenkuntiensa puolesta alueensa väestölle yhdenvertaisilla periaatteilla lainsäädännön mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, jotka eri lakien mukaan ovat jäsenkuntien järjestämisvastuulla. Tällä sopimuksella jäsenkuntien järjestämisvastuu siirtyy kuntayhtymälle. Kuntayhtymä järjestää myös jäsenkuntiensa puolesta pelastuslain (379/ 2011) 24 §:ssä tarkoitetun alueellisen pelastustoimen palvelut valtioneuvoston vahvistamalla alueella. Lisäksi kuntayhtymä järjestää ympäristöterveydenhuollon tehtävät sekä leirintäalueviranomaistehtävät jäsenkuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi. Mikäli jäsenkunta on antanut tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi, jäsenkunnan järjestämisvastuu on siirtynyt kuntayhtymälle. Palvelut toteutetaan väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä tukien asukkaiden itsenäistä arjessa selviytymistä. Järjestämisvastuuseen kuuluvat ehkäisevät, korjaavat ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon hoitavat, kuntouttavat sekä muut sosiaali- ja kehitysvammahuollon palveluja sekä järjestää palvelusopimuksessa sovittu erikoissairaanhoito- ja kehitysvammahuolto. Kuntayhtymän tehtävänä on lisäksi huolehtia muista sairaanhoitopiirille säädetyistä tehtävistäterveydenhuollon palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena. Kuntayhtymä voi järjestää tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut seuraavin tavoin: 1) tuottamalla ne itse, 2) kuntalain (410/2015) 49 §:ssä tarkoitetulla tavalla sopimuksin yhdessä toisen kunnan tai myydä muitakin toimialaansa liittyviä kuntayhtymän kanssa, 3) hankkimalla palveluja muulta palvelujen tuottajalta, 4) antamalla palvelun käyttäjälle sosiaali‐ ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaisen palvelusetelin, tai sitä tukevia palveluita, silloin kun se voidaan toteuttaa kuntayhtymän varsinaisessa, edellä 1 momentissa määrättyä tehtävää varten perustetuissa toimintayksiköissä. Jäsenkuntaa ei voida ilman suostumustaan velvoittaa osallistumaan uusien vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin. Kuntayhtymä voi harjoittaa palvelutuotantokäytöstä poistettujen sairaalakiinteistöjen vuokraustoimintaa. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä omistaa ja hallitsee Kanta-Hämeen keskussairaalaa, joka käsittää sairaalakiinteistöt Hämeenlinnassa ja Riihimäellä sekä muita toiminnan vuoksi tarpeellisia kiinteistöjä sekä huoneistoja. Kuntayhtymä voi vuokrata ulkopuoliselle taholle osan omistamastaan kiinteistöstä tai toimitilasta, jos tästä ei aiheudu haittaa kuntayhtymän toiminnalle ja jos tämä on kuntayhtymän toiminnan tai talouden kannalta perusteltua. Kuntayhtymä voi ottaa huolehtiakseen jäsenkuntansa puolesta 5) muulla laissa säädetyistä kansanterveystyön tehtävistä ja siihen soveltuvista muistakin jäsenkuntansa kanssa sopimista tehtävistäsäädetyllä tavalla. Kuntayhtymällä voi olla valtuuston yhtymävaltuuston perustamia liikelaitoksia, joiden toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä liikelaitoksen johtosäännössä. Kuntayhtymä liikelaitoksia ja se voi lisäksi omistaa tai olla mukana liikelaitoskuntayhtymässä osakkaana niissä osakeyhtiöissä ja osakkaana tai jäsenenä muissakin muissa yhteisöissä, joiden toiminnalla edistetään kuntayhtymän tehtäväalaa. Kuntayhtymä voi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta. Kuntayhtymä on myös erikoissairaanhoitolain mukainen sairaanhoitopiiri sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukainen erityishuoltopiiri. Kuntayhtymä voi järjestää tai tuottaa myös muita toimialaansa kuuluvia tai sitä tukevia palveluja. Kuntayhtymä voi myydä palveluja ulkopuoliselle taholle.

Tehtävät. Kuntayhtymän Alueiden kehittämisestä annetun lain (29.12.2009/1651) perusteella vastuu alueiden kehittämisestä on kunnilla ja valtiolla. Alueiden ke- hittämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta maakunnassa vastaa maakunnan liitto aluekehittämisviranomaisena. Maakunnan liittojen tehtävänä on tuottaa sen jäsenkuntien huolehtia mm. maakunnan yleisestä kehittämisestä, kuntien seudullisen ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon muun yhteistyön edistämisestä, maakunnan suunnittelusta sekä EU:n rakennerahasto-ohjelmien alueellisesta valmistelusta. Kainuun maakunta -kuntayhtymä on kuntien kanssa solmitun yhteis- työsopimuksen perusteella tuottanut henkilöstöhallinnon, taloushal- linnon ja kehitysvammahuollon palveluja tietohallinnon tukipalveluita oman organisaationsa ohella myös kaikille Kainuun kunnille. Valmistelussa on ollut yhtenevä nä- kemys siitä, että palvelukokonaisuutta ei tule hajottaa ja siirtää teh- täviä takaisin kunnille tai eri organisaatioille, vaan palvelukokonai- suus tuotetaan jatkossakin yhdessä organisaatiossa. Yhteisten tuki- palveluiden yksikön sijoituspaikaksi harkittiin aluksi Kainuun Liitto -kuntayhtymää. Ns. In house -aseman parempi turvaaminen, sosiaa- li- ja terveyshuollon palveluiden ja henkilöstön laajuus ja niiden käy- tössä oleva huomattava tietohuoltomassa puoltavat toimintojen si- joittamista sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään. Myöhem- min uusittavissa yhteistyösopimuksissa tullaan yhteisiin palveluihin asettamaan ohjausryhmät, joihin kunnat asettavat edustajansa. Ta- voitteena on varmistaa kuntien näkemysten huomioiminen palvelui- den tuottamisessa ja kehittämishankkeissa sekä järjestää palvelusopimuksessa sovittu erikoissairaanhoito- ja kehitysvammahuoltoedesauttaa seuran- taa. Kuntayhtymän tehtävänä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto, johon kunnat valitsevat jäsenet asukaslukujensa mukaisesti. Päätöksentekohet- kellä kuntien edustajien lukumäärä on lisäksi huolehtia seuraava: Kajaani 15, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi kukin 4, Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi ja Vaala kukin 2, yhteensä 37 jäsentä. Maakuntavaltuutetut ovat kuntien valtuutettuja. Heidät valitaan kun- tien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtuuston kokoonpanon tulee vastata edellisissä kunnallisvaaleissa alueella valtuustopaikkoja saaneiden ryhmien saamaa kannatusta suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kuntayhtymän toimeenpano- ja valmisteluelimenä toimii hallitus, jos- sa on 13 jäsentä. Jäsenistä vähintään neljä on Kajaanista ja muista sairaanhoitopiirille säädetyistä tehtävistäkunnista jokaisesta vähintään yksi. Kuntayhtymä voi järjestää tai myydä muitakin toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita, silloin kun se voidaan toteuttaa kuntayhtymän varsinaisessa, edellä 1 momentissa määrättyä tehtävää varten perustetuissa toimintayksiköissä. Jäsenkuntaa ei voida ilman suostumustaan velvoittaa osallistumaan uusien vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin. Kuntayhtymä voi harjoittaa palvelutuotantokäytöstä poistettujen sairaalakiinteistöjen vuokraustoimintaa. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä omistaa ja hallitsee Kanta-Hämeen keskussairaalaa, joka käsittää sairaalakiinteistöt Hämeenlinnassa ja Riihimäellä sekä muita toiminnan vuoksi tarpeellisia kiinteistöjä sekä huoneistoja. Kuntayhtymä voi vuokrata ulkopuoliselle taholle osan omistamastaan kiinteistöstä tai toimitilasta, jos tästä ei aiheudu haittaa kuntayhtymän toiminnalle ja jos tämä Hallituksen kokoonpano on kuntayhtymän toiminnan tai talouden kannalta perusteltua. Kuntayhtymä voi ottaa huolehtiakseen jäsenkuntansa puolesta laissa säädetyistä kansanterveystyön tehtävistä ja siihen soveltuvista muistakin jäsenkuntansa kanssa sopimista tehtävistä. Kuntayhtymällä voi olla valtuuston perustamia liikelaitoksia, joiden toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä liikelaitoksen johtosäännössä. Kuntayhtymä voi lisäksi olla mukana liikelaitoskuntayhtymässä ja osakkaana tai jäsenenä muissakin yhteisöissä, joiden toiminnalla edistetään kuntayhtymän tehtäväalaasovi- tettava kunnallisvaalien tulokseen suhteellisuusperiaatetta noudat- taen.

Tehtävät. Kuntayhtymän tehtävänä on tuottaa sen jäsenkuntien järjestää jäsenkuntiensa puolesta alueensa väestölle yhdenvertaisilla periaatteilla lainsäädännön mukaiset laaja-alaiset sosiaali- ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä järjestää palvelusopimuksessa sovittu erikoissairaanhoito- ja kehitysvammahuolto. Kuntayhtymän tehtävänä on lisäksi huolehtia muista sairaanhoitopiirille säädetyistä tehtävistäterveyspalvelut. Kuntayhtymä voi järjestää tai myydä muitakin toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluitahoitaa myös muita peruspalveluiden piiriin sekä tukipalveluiden järjestämiseen kuuluvia tehtäviä, silloin kun se voidaan toteuttaa kuntayhtymän varsinaisessa, edellä 1 momentissa määrättyä tehtävää varten perustetuissa toimintayksiköissä. Jäsenkuntaa ei voida ilman suostumustaan velvoittaa osallistumaan uusien vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiinsiitä erikseen sovitaan. Kuntayhtymä voi harjoittaa palvelutuotantokäytöstä poistettujen sairaalakiinteistöjen vuokraustoimintaa. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä omistaa ja hallitsee Kanta-Hämeen keskussairaalaa, joka käsittää sairaalakiinteistöt Hämeenlinnassa ja Riihimäellä sekä muita toiminnan vuoksi tarpeellisia kiinteistöjä sekä huoneistojamyydä palveluja ulkopuoliselle taholle. Kuntayhtymä voi vuokrata ulkopuoliselle taholle osan omistamastaan kiinteistöstä tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut seuraavin tavoin: 1) tuottamalla ne itse, 2) kuntalain (365/1995) 76 §:ssä tarkoitetulla tavalla sopimuksin yhdessä toisen kunnan tai toimitilastakuntayhtymän kanssa, 3) hankkimalla palveluja muulta palvelujen tuottajalta, 4) antamalla palvelun käyttäjälle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaisen palvelusetelin, jos tästä ei aiheudu haittaa kuntayhtymän toiminnalle ja jos tämä on kuntayhtymän toiminnan tai talouden kannalta perusteltua. Kuntayhtymä voi ottaa huolehtiakseen jäsenkuntansa puolesta tai 5) muulla laissa säädetyistä kansanterveystyön tehtävistä ja siihen soveltuvista muistakin jäsenkuntansa kanssa sopimista tehtävistäsäädetyllä tavalla. Kuntayhtymällä voi olla valtuuston yhtymävaltuuston perustamia liikelaitoksia, joiden toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä liikelaitoksen johtosäännössä. Kuntayhtymä liikelaitoksia ja se voi lisäksi omistaa tai olla mukana liikelaitoskuntayhtymässä osakkaana niissä osakeyhtiöissä ja osakkaana tai jäsenenä muissakin muissa yhteisöissä, joiden toiminnalla edistetään kuntayhtymän tehtäväalaa. Kuntayhtymä voi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta. Kuntayhtymä tuottaa palvelut ensisijassa itse omistamissaan tai hallitsemansa kiinteistöyhtiön kautta omistetuissa toimitiloissa tai vuokraamalla tilat sekä niihin liittyvät kiinteät koneet ja laitteet pääsääntöisesti jäsenkunnilta. Vuokran suuruudesta ja tilojen kunnossapidosta sovitaan vuokrasopimuksissa kuntayhtymässä sovituin yhtenäisin periaattein. Ilman vuokrattavaan kiinteistöön tehtävää perusparannusta tms. kiinteistön arvoon ja siten vuokratasoon vaikuttavaa olennaista vuokraajan edellyttämää muutosta kunnat sitoutuvat olemaan nostamatta vuokratasoa kuntayhtymän vuosittaista budjettivalmistelussa käytettävää kustannusnousuraamia enemmän. Kuntayhtymä on myös erikoissairaanhoitolain mukainen sairaanhoitopiiri sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukainen erityishuoltopiiri. Kuntayhtymä voi järjestää tai tuottaa myös muita toimialaansa kuuluvia tai sitä tukevia palveluja.

Tehtävät. Kuntayhtymän tehtävänä on tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin sairaanhoitopii- rin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä järjestää palvelusopimuksessa sovittu erikoissairaanhoito- ja kehitysvammahuoltoerikoissairaanhoito. Kuntayhtymän Kuntayhty- män tehtävänä on lisäksi huolehtia muista sairaanhoitopiirille säädetyistä sääde- tyistä tehtävistä. Kuntayhtymä voi järjestää tai myydä muitakin toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita, silloin kun se voidaan toteuttaa kuntayhtymän varsinaisessa, edellä 1 momentissa määrättyä tehtävää varten perustetuissa peruste- tuissa toimintayksiköissä. Jäsenkuntaa ei voida ilman suostumustaan velvoittaa osallistumaan uusien vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin. Kuntayhtymä voi harjoittaa palvelutuotantokäytöstä poistettujen sairaalakiinteistöjen sairaa- lakiinteistöjen vuokraustoimintaa. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä omistaa ja hallitsee Kanta-Hämeen Hä- meen keskussairaalaa, joka käsittää sairaalakiinteistöt Hämeenlinnassa ja Riihimäellä sekä muita toiminnan vuoksi tarpeellisia kiinteistöjä sekä huoneistoja. Kuntayhtymä voi vuokrata ulkopuoliselle taholle osan omistamastaan omis- tamastaan kiinteistöstä tai toimitilasta, jos tästä ei aiheudu haittaa kuntayhtymän kun- tayhtymän toiminnalle ja jos tämä on kuntayhtymän toiminnan tai talouden talou- den kannalta perusteltua. Kuntayhtymä voi ottaa huolehtiakseen jäsenkuntansa puolesta laissa säädetyistä kansanterveystyön tehtävistä ja siihen soveltuvista muistakin muista- kin jäsenkuntansa kanssa sopimista tehtävistä. Kuntayhtymällä voi olla valtuuston perustamia liikelaitoksia, joiden toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä liikelaitoksen johtosäännössätar- kemmin hallintosäännössä. Kuntayhtymä voi lisäksi olla mukana liikelaitoskuntayhtymässä ja osakkaana osak- kaana tai jäsenenä muissakin yhteisöissä, joiden toiminnalla edistetään kuntayhtymän tehtäväalaa.

Tehtävät. Perussopimuksessa tulee kuntalain 56 §:n mukaan sopia kuntayhtymän tehtävistä sekä tarvittaessa 8 §:ssä tarkoitetun järjestämisvastuun siirtymi- sestä. Kunta voi sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Tältä osin järjestämisvastuun siirtymisestä tulee ottaa mai- ninta perussopimukseen. Lakisääteisessä yhteistoiminnassa järjestä- mis- vastuu on suoraan lain nojalla kunnan puolesta toisella kunnalla tai kunta- yhtymällä. 2 §:n 1 momentti (lisäys nykyiseen muotoiluun lihavoidulla tekstillä): Kuntayhtymän tehtävänä on tuottaa sen jäsenkuntien järjestää alueellaan jä- senkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaan- hoito.Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi kuntayhtymän tehtävänä on järjestää laissa säädetyt sosiaali- ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä järjestää palvelusopimuksessa sovittu erikoissairaanhoito- ja kehitysvammahuoltotervey- denhuollon palvelut jäsenkuntiensa puolesta siltä osin, kuin kunnat ovat siirtäneet tehtävät kuntayhtymän hoi- dettavaksi. Kuntayhtymän tehtävänä on myös järjestää alu- eellaan jäsenkuntien osoittamassa laajuudessa laissa sää- detty kehitysvammaisten erityishuolto. Kuntayhtymän tehtä- vänä on lisäksi huolehtia muista sairaanhoitopiirille säädetyistä tehtävistäomalta osaltaan edistää terveyttä, toimintaky- kyä ja sosiaalista turvallisuutta alueellaan. Kuntayhtymä voi järjestää valtuuston päätöksellä ottaa hoitaakseen muita sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä. Kuntalain 56 §:n mukaan perussopimuksessa tulee sopia talouden ja toiminnan seurantajärjestelmästä ja raportoinnista jäsenkunnille.Toimiva seurantajärjestelmä on oleellinen, koska kunta vastaa tehtävien rahoituk- sesta, vaikka järjestämisvastuu (kuntalain 8 §) on siirretty kuntayhtymälle. Uuden kuntalain myötä myös kuntayhtymillä on alijäämien kattamisvelvol lisuus ja ne ovat arviointimenettelyn piirissä (kuntalain 119 §). Seurannan kehittäminen on tarpeen, jotta kuntayhtymien arviointime- net- telylle muodostuu riittävä tietopohja, joka kattaisi vertailukelpoisesti kunta- yhtymien talouden lisäksi myös toiminnan.Seurantamenettely tukee jäsen- kuntien valtuustojen strategista johtamista ja tarkastuslautakuntien työtä sekä antaa asukkaiden osallistumismahdollisuuksille entistä paremmat edellytykset. Seurantamenettelyn osalta ei ole tarkoituksenmukaista kuvata yksityiskoh- taisesti seurattavia mittareita perussopimuksen tasolla, koska tarpeet seu- rattavan tiedon osalta voivat oletettavasti vaihdella jopa vuosittain. Käytän- nössä seurantajärjestelmästä ja sen mahdollisista tarkistuksista tullaan so- pimaan kuntaneuvottelujen yhteydessä. Luku 5, 25a § (uusi pykälä): Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seu- rantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai myydä muitakin toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita, silloin kun se voidaan toteuttaa niistä poikkeaminen. Seurattavista mitta- reista ja kriteereistä sovitaan erikseen kuntayhtymän varsinaisessa, edellä 1 momentissa määrättyä tehtävää varten perustetuissa toimintayksiköissäja sen jäsenkuntien välillä. Jäsenkuntaa ei voida ilman suostumustaan velvoittaa osallistumaan uusien vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen Mittarit ja näistä aiheutuviin kustannuksiinkriteerit ovat samat kaikille jä- senkunnille. Kuntayhtymä voi harjoittaa palvelutuotantokäytöstä poistettujen sairaalakiinteistöjen vuokraustoimintaa. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä omistaa raportoi kuukausittain jäsenkuntakohtaisesti toi- minnan ja hallitsee Kanta-Hämeen keskussairaalaa, joka käsittää sairaalakiinteistöt Hämeenlinnassa ja Riihimäellä sekä muita toiminnan vuoksi tarpeellisia kiinteistöjä sekä huoneistoja. Kuntayhtymä voi vuokrata ulkopuoliselle taholle osan omistamastaan kiinteistöstä tai toimitilasta, jos tästä ei aiheudu haittaa kuntayhtymän toiminnalle ja jos tämä on kuntayhtymän toiminnan tai talouden kannalta perusteltua. Kuntayhtymä voi ottaa huolehtiakseen jäsenkuntansa puolesta laissa säädetyistä kansanterveystyön tehtävistä ja siihen soveltuvista muistakin jäsenkuntansa kanssa sopimista tehtävistä. Kuntayhtymällä voi olla valtuuston perustamia liikelaitoksia, joiden toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä liikelaitoksen johtosäännössä. Kuntayhtymä voi lisäksi olla mukana liikelaitoskuntayhtymässä ja osakkaana tai jäsenenä muissakin yhteisöissä, joiden toiminnalla edistetään kuntayhtymän tehtäväalaatoteutumisesta jäsenkunnille.