Common use of Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta) Clause in Contracts

Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on valmentaa rangaistusta suorittavia rikoksettomaan elämään tukeutuen yhteiskunnan yleisiin palvelujärjestelmiin. Tavoitteina ovat myös suunni- telmallisen ja asteittaisen vapauttamisen ja verkostoyhteistyön lisääminen sekä oikeusturvan ja yhdenmukaisten käytäntöjen varmistaminen. Henkilöstöresursseja suunnataan strategisiin ydintehtäviin. Kaikessa rangaistusta suorittavien kanssa tehtävässä työssä korostuu vuorovai- kutukseen perustuva muutostyöskentely. Uusintarikollisuus on viime vuosina vähentynyt, mikä on osaltaan xxxxxxxxx rangaistusten täytän- töönpanokustannusten kasvua. Uusintarikollisuuteen vaikuttavat monet tekijät: yleinen rikolli- suuskehitys, rikoskontrollijärjestelmän toiminta, seuraamusjärjestelmässä tapahtuvat muutok- set sekä Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten toiminta. Tutkimusten mukaan ri- kosten uusiminen on nopeinta heti vapautumisen jälkeisinä kuukausina, joten nivelvaiheen palvelujatkumojen onnistumisella on suuri merkitys uusintarikollisuuteen. Rikosseuraamuslai- toksen ja muiden viranomaisten kuntouttavien toimien ohella viimeaikaista uusintarikollisuuden laskua selittävät rangaistusta suorittavien keski-iän nousu (uusimisalttius vähenee ikääntyes- sä) ja ensi kertaa vankilaan saapuvien suhteellisen määrän nousu (ensikertaiset uusivat muita harvemmin). Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden kokonaismäärä on jatkanut laskuaan. Suuntaus on ollut aleneva myös Rikosseuraamuslaitoksen asiakasmäärään merkittävästi vaikuttavien rikosten osalta, poikkeuksena törkeät pahoinpitelyt, jotka olivat käytännössä entisellä tasolla sekä sek- suaalirikokset. Viimemainituista Tilastokeskuksen katsauksessa todetaan, että viranomaisten tietoon tulleiden tapausten määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin.1 Rikollisuustilanteessa ei ennakoida tapahtuvan voimakkaita nopeita muutoksia. Vuoden 2017 keskimääräinen vankiluku jäänee noin 3050:een, mikä on alempi kuin vuoden 2015 vankiluku. Pitkäaikais-, tutkinta- ja ulkomaalaisten vankien suhteellisen osuuden päivit- täisestä vankiluvusta arvioidaan edelleen kasvavan. Rangaistusta suorittavista vangeista noin 40 % on vankilassa enintään kolme kuukautta ja vain noin 10 % vangeilla vankilassaoloaika on yli kaksi vuotta. Tämä loisi edellytyksiä yhdyskuntaseuraamuksien laajemmalle käytölle. 1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-9151. 2. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.8.2016]. Saantitapa: xxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxx/0000/00/xxx_0000_00_0000-00-00_xxx_000_xx.xxxx Eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä (252/2016 vp) ehdotetaan, että tut- kintavankien säilyttämisaikaa poliisin tiloissa lyhennetään enintään seitsemään vuorokauteen ja säilyttämisen edellytyksiä tiukennetaan. Rikosseuraamuslaitoksen tiloissa säilytettävien tut- kintavankien määrä tulee arvion mukaan nousemaan 30:llä. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta lukien. Samanaikaisesti tullee voimaan myös lainsäädäntö, joka mahdollistaa tehostetun matkustuskiellon ja tutkinta-arestin tutkintavankeuden vaihtoehtoina. Pitkän aikavälin tavoitteeksi on asetettu, että tutkintavangit siirrettäisiin välittömästi vangitse- misoikeudenkäynnin jälkeen vankilaan. Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien keskimäärä 1.10.2017 mennessä oli runsas 100 pie- nempi kuin vuoden 2016 alkupuoliskolla. Suurin lasku kohdistui ehdollisesti rangaistujen nuor- ten valvontojen määrään. Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien kokonaismäärän arvioidaan laskevan edelleen vuonna 2018. Viidessä vuodessa poliisin tietoon tulleiden törkeiden ratti- juopumusten määrä on alentunut lähes kolmanneksella, mikä on suurin yksittäinen selittävä tekijä yhdyskuntapalvelutuomioiden määrän laskun taustalla. Vuoden 2018 aikana tehdään tutkimus, jossa selvitetään yhdyskuntapalvelun ja valvontarangaistuksen käyttöä ja siihen liitty- viä viranomaismenettelyjä sekä käytön tehostamismahdollisuuksia. Yleinen pakolaistilanne saattaa vaikuttaa siihen, että rasistinen rikollisuus ja viharikollisuus voivat lisääntyä. Vankiloissa tapahtuva radikalisoituminen on yksi suurimmista huolenaiheista Euroopan maissa. Suomi on sitoutunut vankiloissa tapahtuvan terrorismin ja väkivaltaisiin ääri- liikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn. Yhteiskuntarakenteita vakavimmin uhkaava rikollisuus on yhä enemmän muuttumassa rajat ylittäväksi järjestäytyneeksi rikollisuudeksi ja verkossa tapahtuvaksi kyberrikollisuudeksi. On myös varauduttava ympäristörikosten ja muiden uudentyyppisten rikoslajien yleistymiseen. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankimäärän kehitys riippuu lainsäädännön ja rangais- tuskäytäntöjen muutoksista. Tämä vaikeuttaa vanki- ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrän arviointia pidemmällä aikajänteellä. Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti julkisti kesäkuussa 2017 kansan oikeustajua selvittäneen tutkimuksen2, jonka mukaan ehdotonta vankeutta eli ankarinta ran- gaistuslajia kannatetaan kokonaisuutena yhtä paljon sekä väestön että tuomarien keskuudes- sa. Tutkimuksen mukaan väestö kannatti erilaisia yhdyskuntaseuraamuksia. Tuomareiden vas- tauksissa korostuivat ehdollinen ja ehdoton vankeus, väestö painotti enemmän yhdyskuntapal- velua ja valvontaa. Tutkimus antaa tukea jo käynnissä oleville seuraamusjärjestelmän kehittä- mistoimille. Eduskunnassa on käsiteltävänä yhdistelmärangaistusta koskeva lakiesitys, joka on tarkoitettu kaikista vaarallisimmille vakavien rikosten uusijoille. Tarkoitus on, että uudistus tulee voimaan vuonna 2018. Yhdistelmärangaistus koostuisi vankilassa suoritettavasta osasta ja sitä seuraa- vasta vuoden pituisesta valvonnasta, joka sisältäisi muun muassa päihteettömyyteen ja säh- köiseen valvontaan liittyviä valvontamääräyksiä. Uudistuksella pyritään vähentämään korkean riskitason omaavien pitkäaikaisvankien vapautumiseen liittyviä riskejä.

Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena Onnettomuustutkintakeskus on valmentaa rangaistusta suorittavia rikoksettomaan elämään tukeutuen yhteiskunnan yleisiin palvelujärjestelmiinkansainvälisten vaatimusten mukaisesti itsenäinen ja riippu- maton tutkintaviranomainen, joka hoitaa turvallisuustutkinnan kustannustehokkaasti. Tavoitteina Turvalli- suustutkinnalla tuetaan viranomaisia ja turvallisuuskriittisiä yrityksiä niiden toiminnan kehittä- misessä. Ammattitaitoinen sekä aidosti riippumaton ja puolueeton vakavien onnettomuuk- sien tutkinta on perusoikeuksien toteutumisen ja korruption ehkäisyn kannalta tärkeä osa oi- keusvaltion koneistoa. Turvallisuustutkintalain (525/2011) muutokset (187/2019) ovat tulleet voimaan 16.6.2019. Kansallinen lainsäädäntö on ajan tasalla ja sopusoinnussa kansainvälisten säädösten kanssa. Suomen kannalta on tärkeää vaikuttaa turvallisuustutkinnan kansainvälisten säädös- ten kehittämiseen niin, että tulevat muutokset tukevat suomalaista turvallisuustutkintaa mah- dollistaen kustannustehokkaan tutkinnan myös suunni- telmallisen jatkossa. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee laajaa, monipuolista, luotettavaa ja asteittaisen vapauttamisen riippumatonta tietoa tapahtuneista onnettomuuksista sekä turvallisuuden nykytilasta ja verkostoyhteistyön lisääminen trendeistä. Nykyisin onnet- tomuuksia tutkivia sekä oikeusturvan tietoja kerääviä ja yhdenmukaisten käytäntöjen varmistaminenjulkaisevia tahoja on useilla eri hallinnonaloilla, jol- loin toiminta ja tuotettu aineisto ei ole yhteismitallista eikä kokonaiskuvaa synny. Henkilöstöresursseja suunnataan strategisiin ydintehtäviinToiminnot yhdistämällä saataisiin toimintaa tehostettua ja tuotoksia parannettua. Kaikessa rangaistusta suorittavien kanssa tehtävässä työssä korostuu vuorovai- kutukseen perustuva muutostyöskentelyOlisikin tarkoituksen- mukaista selvittää viraston tehtäväkokonaisuutta ja sen koordinointia. Uusintarikollisuus Oikeusministeriössä valmistellaan sen yhteydessä olevien eräiden virastojen mahdollista uu- delleenorganisointia. Uudistuksessa tulee varmistaa, että Onnettomuustutkintakeskuksen it- senäisyys ja riippumattomuus säilytetään. Oleellisena osana Onnettomuustutkintakeskuksen säädösperustaisiin tehtäviin osana turvallisuustutkintaa kuuluvat viranomaisten toiminnan ja säädösten toimivuuden tarkastelu sisältäen myös ministeriöt ja niiden valmisteluvastuulla olevat säädökset. Tässä suhteessa Onnettomuustutkintakeskuksen toiminta on viime vuosina vähentynythyvin sa- mankaltaista kuin Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastustoiminta. Turvallisuustutkinta kehittyy kansainvälisesti koko ajan. Onnettomuustutkintakeskuksen on jatkuvasti panostettava oman toimintansa kehittämiseen pysyäkseen kansainvälisen kärjen tuntumassa, mikä edellyttää nykyiseen nähden kehittämistoiminnan lisäpanostusta. Useissa valtioissa on osaltaan xxxxxxxxx rangaistusten täytän- töönpanokustannusten kasvua. Uusintarikollisuuteen vaikuttavat monet tekijät: yleinen rikolli- suuskehitys, rikoskontrollijärjestelmän toiminta, seuraamusjärjestelmässä tapahtuvat muutok- set sekä Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten toiminta. Tutkimusten mukaan ri- kosten uusiminen on nopeinta heti vapautumisen jälkeisinä kuukausina, joten nivelvaiheen palvelujatkumojen onnistumisella on suuri merkitys uusintarikollisuuteen. Rikosseuraamuslai- toksen ja muiden viranomaisten kuntouttavien toimien ohella viimeaikaista uusintarikollisuuden laskua selittävät rangaistusta suorittavien keski-iän nousu (uusimisalttius vähenee ikääntyes- sä) ja ensi kertaa vankilaan saapuvien suhteellisen määrän nousu (ensikertaiset uusivat muita harvemmin). Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden kokonaismäärä on jatkanut laskuaan. Suuntaus on ollut aleneva myös Rikosseuraamuslaitoksen asiakasmäärään merkittävästi vaikuttavien rikosten osalta, poikkeuksena törkeät pahoinpitelyt, jotka olivat käytännössä entisellä tasolla sekä sek- suaalirikokset. Viimemainituista Tilastokeskuksen katsauksessa todetaanhavaittu, että viranomaisten tietoon tulleiden tapausten määrät vaihtelevat turvallisuustutkinnan osaamista on tarkoituksenmukaista hyödyn- tää myös terveydenhuollon kehittämisessä. Englantiin on perustettu vuonna 2017 nimen- omaan terveydenhuollon onnettomuuksia tutkiva turvallisuustutkintavirasto. Vastaavasti Nor- jassa, Ruotsissa, Hollannissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa aloitetaan terveydenhuollon onnettomuuksien tutkintaa. Suomessa kuolee vuosittain paljonkin.1 Rikollisuustilanteessa ei ennakoida tapahtuvan voimakkaita nopeita muutoksianoin 1 000–2 000 henkilöä potilas- vahingoissa. Vuoden 2017 keskimääräinen vankiluku jäänee noin 3050:een, mikä Potilasvahingoista aiheutuu myös muita vakavia seurauksia. Myös Suomessa on alempi kuin vuoden 2015 vankilukuotettu askeleita samaan suuntaan. Pitkäaikais-, tutkinta- Turvallisuustutkintalaki antaa jo nyt Onnettomuustut- kintakeskukselle toimivallan tutkia myös terveydenhuollon onnettomuuksia. Onnettomuustut- kintakeskus on tutkinut Helsingin ja ulkomaalaisten vankien suhteellisen osuuden päivit- täisestä vankiluvusta arvioidaan Uudenmaan sairaanhoitopiirin tietojärjestelmien häiriöt 7.–8.11.2017. Terveydenhuollon onnettomuuksien tutkinta vaatii Onnettomuustutkintakes- kukselta uudenlaista osaamista. Onnettomuustutkintakeskuksen riskiarvioinnissa on lakisääteistä toimintaa ja tulostavoittei- den saavuttamista uhkaavaksi tärkeimmäksi riskiksi tunnistettu ulkopuolisten asiantuntijoiden saatavuus. Riskin hallitsemiseksi kehitetään edelleen kasvavanasiantuntijoiden elinkaaren hallintaa. Rangaistusta suorittavista vangeista noin 40 % Turvallisuustutkintalain mukaan Onnettomuustutkintakeskus kouluttaa tutkijoiksi soveltuvia henkilöitä. Viraston koulutusjärjestelmää ollaan modernisoimassa. Turvallisuustutkintalain mukaan oikeusministeriö vahvistaa asiantuntijoiden palkkiot. Sitä on vankilassa enintään kolme kuukautta ja vain noin 10 % vangeilla vankilassaoloaika korotettu viimeksi elo- kuussa 2011. Tiedonhallintalaki tulee voimaan 1.1.2020. Uuden tiedonhallintalain tarkoituksena on yli kaksi vuotta. Tämä loisi edellytyksiä yhdyskuntaseuraamuksien laajemmalle käytölle. 1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-9151. 2. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.8.2016]. Saantitapa: xxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxx/0000/00/xxx_0000_00_0000-00-00_xxx_000_xx.xxxx Eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä (252/2016 vp) ehdotetaanvarmis- taa, että tut- kintavankien säilyttämisaikaa poliisin tiloissa lyhennetään enintään seitsemään vuorokauteen viranomaiset käsittelevät tietoaineistoja asiakaslähtöisesti, yhdenmukaisesti ja säilyttämisen edellytyksiä tiukennetaantieto- turvallisesti julkisuusperiaatetta noudattaen. Rikosseuraamuslaitoksen tiloissa säilytettävien tut- kintavankien määrä Onnettomuustutkintakeskuksen diaari hoidetaan tällä hetkellä Excel-taulukossa. Onnettomuustutkintakeskuksen käyttöön tulee arvion mukaan nousemaan 30:lläsaada sähköi- nen asianhallintajärjestelmä. Lakimuutoksen Onnettomuustutkintakeskuksen toimintajärjestelmä sisältää työjärjestyksen, laatukäsikirjan ja toimintakäsikirjan. Onnettomuustutkintakeskuksen toimintajärjestelmässä on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta lukienkuvattu parhaat käytännöt, joilla varmistetaan viraston toiminnan vaikuttavuus ja vaatimustenmukaisuus. Samanaikaisesti tullee voimaan myös lainsäädäntö, joka mahdollistaa tehostetun matkustuskiellon Toi- mintajärjestelmää kehitetään jatkuvasti ja tutkinta-arestin tutkintavankeuden vaihtoehtoinakäytännön työssä toimitaan niiden mukaisesti. Pitkän aikavälin tavoitteeksi Ha- vaitut poikkeamat ja mahdollisesti epätarkoituksenmukaiset ohjeet nostetaan esille ja korja- taan viipymättä. Onnettomuustutkintakeskuksen laatupolitiikka ja sen noudattaminen ovat kaikkien Onnettomuustutkintakeskuksen työntekijöiden asia. Johtajan apuna Onnettomuus- tutkintakeskuksessa toimii laatupäällikön johdolla laaturyhmä. Laatukäsikirjassa on asetettu, että tutkintavangit siirrettäisiin välittömästi vangitse- misoikeudenkäynnin jälkeen vankilaan. Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien keskimäärä 1.10.2017 mennessä oli runsas 100 pie- nempi kuin vuoden 2016 alkupuoliskolla. Suurin lasku kohdistui ehdollisesti rangaistujen nuor- ten valvontojen määrään. Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien kokonaismäärän arvioidaan laskevan edelleen vuonna 2018. Viidessä vuodessa poliisin tietoon tulleiden törkeiden ratti- juopumusten määrä on alentunut lähes kolmanneksella, mikä on suurin yksittäinen selittävä tekijä yhdyskuntapalvelutuomioiden määrän laskun taustalla. Vuoden 2018 aikana tehdään tutkimus, jossa selvitetään yhdyskuntapalvelun ja valvontarangaistuksen käyttöä ja siihen liitty- viä viranomaismenettelyjä sekä käytön tehostamismahdollisuuksia. Yleinen pakolaistilanne saattaa vaikuttaa siihen, että rasistinen rikollisuus ja viharikollisuus voivat lisääntyä. Vankiloissa tapahtuva radikalisoituminen on yksi suurimmista huolenaiheista Euroopan maissa. Suomi on sitoutunut vankiloissa tapahtuvan terrorismin ja väkivaltaisiin ääri- liikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn. Yhteiskuntarakenteita vakavimmin uhkaava rikollisuus on yhä enemmän muuttumassa rajat ylittäväksi järjestäytyneeksi rikollisuudeksi ja verkossa tapahtuvaksi kyberrikollisuudeksi. On myös varauduttava ympäristörikosten ja muiden uudentyyppisten rikoslajien yleistymiseen. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankimäärän kehitys riippuu lainsäädännön ja rangais- tuskäytäntöjen muutoksista. Tämä vaikeuttaa vanki- ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrän arviointia pidemmällä aikajänteellä. Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti julkisti kesäkuussa 2017 kansan oikeustajua selvittäneen tutkimuksen2, jonka mukaan ehdotonta vankeutta eli ankarinta ran- gaistuslajia kannatetaan kokonaisuutena yhtä paljon sekä väestön että tuomarien keskuudes- sa. Tutkimuksen mukaan väestö kannatti erilaisia yhdyskuntaseuraamuksia. Tuomareiden vas- tauksissa korostuivat ehdollinen ja ehdoton vankeus, väestö painotti enemmän yhdyskuntapal- velua ja valvontaa. Tutkimus antaa tukea jo käynnissä oleville seuraamusjärjestelmän kehittä- mistoimille. Eduskunnassa on käsiteltävänä yhdistelmärangaistusta koskeva lakiesitys, joka on tarkoitettu kaikista vaarallisimmille vakavien rikosten uusijoille. Tarkoitus on, että uudistus tulee voimaan vuonna 2018. Yhdistelmärangaistus koostuisi vankilassa suoritettavasta osasta ja sitä seuraa- vasta vuoden pituisesta valvonnasta, joka sisältäisi kuvattu muun muassa päihteettömyyteen noudatetut menettelyt auditointeihin, johdon kat- selmuksiin sekä aloite- ja säh- köiseen valvontaan liittyviä valvontamääräyksiäpalautejärjestelmään. Uudistuksella pyritään vähentämään korkean riskitason omaavien pitkäaikaisvankien vapautumiseen liittyviä riskejäOnnettomuustutkintakeskuksen sisäisiä au- ditointeja jatketaan auditointikaudella 2020–2022 yhteistyössä oikeusministeriön sisäisen xxx- xxxxxxxxx kanssa.

Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on valmentaa rangaistusta suorittavia rikoksettomaan elämään tukeutuen yhteiskunnan yleisiin palvelujärjestelmiin. Tavoitteina ovat myös suunni- telmallisen ja asteittaisen vapauttamisen ja verkostoyhteistyön lisääminen sekä oikeusturvan ja yhdenmukaisten käytäntöjen varmistaminenvarmistaminen sekä suunnitelmallisen ja asteittaisen vapauttami- sen lisääminen. Henkilöstöresursseja suunnataan strategisiin ydintehtäviin. Kaikessa rangaistusta rangais- tusta suorittavien kanssa tehtävässä työssä korostuu vuorovai- kutukseen vuorovaikutukseen perustuva muutostyöskentelymuutos- työskentely. Uusintarikollisuus on viime vuosina vähentynyt, mikä on osaltaan xxxxxxxxx rangaistusten täytän- töönpanokustannusten kasvua. Uusintarikollisuuteen vaikuttavat monet tekijät: yleinen rikolli- suuskehitys, rikoskontrollijärjestelmän toiminta, seuraamusjärjestelmässä tapahtuvat muutok- set sekä Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten toiminta. Tutkimusten mukaan ri- kosten uusiminen on nopeinta heti vapautumisen jälkeisinä kuukausina, joten nivelvaiheen palvelujatkumojen onnistumisella on suuri merkitys uusintarikollisuuteen. Rikosseuraamuslai- toksen ja muiden viranomaisten kuntouttavien toimien ohella viimeaikaista uusintarikollisuuden laskua selittävät rangaistusta suorittavien keski-iän nousu (uusimisalttius vähenee ikääntyes- sä) ja ensi kertaa vankilaan saapuvien suhteellisen määrän nousu (ensikertaiset uusivat muita harvemmin). Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden kokonaismäärä on jatkanut laskuaan. Suuntaus on ollut aleneva myös Rikosseuraamuslaitoksen asiakasmäärään merkittävästi vaikuttavien rikosten osalta, poikkeuksena törkeät pahoinpitelyt, jotka olivat käytännössä entisellä tasolla sekä sek- suaalirikokset. Viimemainituista Tilastokeskuksen katsauksessa todetaan, että viranomaisten tietoon tulleiden tapausten määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin.1 Rikollisuustilanteessa ei ennakoida tapahtuvan voimakkaita nopeita muutoksia. Vuoden 2017 2018 keskimääräinen vankiluku jäänee noin 30502915:een, mikä laskua edelliseen vuoteen tul- lee noin 100. Samanaikaisesti vankilaan tulleita on alempi kuin vuoden 2015 vankilukuollut jonkin verran viime vuotta enemmän. Pitkäaikais-, tutkinta- ja ulkomaalaisten Tämä kertoo osaltaan lyhytaikaisten vankien suhteellisen osuuden päivit- täisestä vankiluvusta arvioidaan edelleen kasvavanmäärän kasvusta. Rangaistusta suorittavista vangeista noin 40 % on vankilassa enintään kolme kuukautta ja vain noin 10 % vangeilla vankilassaoloaika van- kilassaoloaika on yli kaksi vuotta. Tämä loisi edellytyksiä yhdyskuntaseuraamuksien laajemmalle käytölle. laajem- 1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-9151. 2. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.8.2016]. Saantitapa: xxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxx/0000/00/xxx_0000_00_0000-00-00_xxx_000_xx.xxxx Eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä (252/2016 vp) ehdotetaanmalle käytölle. Tutkinta- ja ulkomaalaisvankien määrä on laskenut, että tut- kintavankien sakkovankien hivenen noussut. Vuoden 2019 alusta lukien tulee voimaan tutkintavankeutta koskeva lainsäädäntöuudistus. Tutkintavankien säilyttämisaikaa poliisin tiloissa lyhennetään enintään seitsemään vuorokauteen vuorokau- teen ja säilyttämisen edellytyksiä tiukennetaan. Rikosseuraamuslaitoksen tiloissa säilytettävien tut- kintavankien tutkintavankien määrä tulee arvion mukaan nousemaan 30:llä. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla Samanaikaisesti tulee voimaan vuoden 2019 alusta lukien. Samanaikaisesti tullee voimaan myös lainsäädäntö, joka mahdollistaa tehostetun matkustuskiellon ja tutkinta-arestin tutkintavankeuden tutkintavankeu- den vaihtoehtoina. Pitkän aikavälin tavoitteeksi on asetettu, että tutkintavangit siirrettäisiin välittömästi vangitse- misoikeudenkäynnin välit- tömästi vangitsemisoikeudenkäynnin jälkeen vankilaan. Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien keskimäärä 1.10.2017 mennessä oli runsas 100 pie- nempi kuin vuoden 2016 alkupuoliskollaEduskunnassa on syksyllä 2018 käsiteltävänä hallituksen esitys, jonka mukaan ehdonalaisen vapauden valvontaan asettamisen edellytyksiin lisättäisiin korkeaksi arvioitu väkivalta- tai sek- suaalirikokseen syyllistymisen riski. Suurin lasku kohdistui ehdollisesti rangaistujen nuor- ten valvontojen määräänEhdonalaista vapauttamista koskevien säännösten muut- tamisen tavoitteena on vähentää tilanteita, joissa toistuvasti väkivalta- ja seksuaalirikoksiin syyllistyneet tai henkirikoksesta tuomitut vapautuvat suoraan vankilasta ilman vapautumiseen liittyviä ehdonalaisen vapauden valvonnan mahdollistavia tukitoimia. Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien kokonaismäärän arvioidaan laskevan edelleen vuonna 2018Rikosseuraamuslaitoksel- le on varattu kehyspäätöksessä lisäresurssit väkivaltariskin arvioinnin tehostamiseksi, tiuken- netun ehdonalaisen vapauden valvonnan valmisteluun ja toimeenpanoon sekä väkivaltarikok- siin vaikuttavien ohjelmien, päihdekuntoutuksen ja muiden toimintaohjelmien käytön lisäämi- seen. Viidessä vuodessa poliisin tietoon tulleiden törkeiden ratti- juopumusten määrä Lakimuutoksen on alentunut lähes kolmanneksellatarkoitus tulla voimaan 1.5.2019. Eduskunnassa on myös käsiteltävänä hallituksen esitys ehdollisen vankeuden oheisseu- raamuksia koskevan järjestelmän täydentämisestä siten, mikä että myös 21 vuotta täyttäneenä ri- koksen tehneelle voitaisiin tuomita ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi valvonta. Val- vontaseuraamukseen voisi lisäksi sisältyä enintään 30 tuntia osallistumista Rikosseuraamus- laitoksen hyväksymään julkisen tai yksityisen palveluntuottajan järjestämään kuntoutukseen tai avohoitoon. Valvonnan kesto olisi yksi vuosi kolme kuukautta. Lisäksi ehdotetaan ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena tuomittavan yhdyskuntapalvelun enimmäistuntimäärän nos- tamista nykyisestä 90 tunnista 120 tuntiin. Ehdotukseen sisältyy myös mahdollisuus muuntaa valvonta ehdottomaksi vankeudeksi (4-14 vrk), mikäli tuomittu rikkoo törkeästi valvonnan ehto- ja. Lakimuutoksen on suurin yksittäinen selittävä tekijä yhdyskuntapalvelutuomioiden määrän laskun taustallatarkoitus tulla voimaan alkusyksystä 2019. Vuoden Syksyn 2018 aikana tehdään tutkimuson annettu edellä mainittujen lisäksi myös kolme muuta rangaistusten ki- ristämistä koskevaa hallituksen esitystä, jossa selvitetään yhdyskuntapalvelun joiden määrärahavaikutukset eivät kohdistu vielä vuo- delle 2019, mutta lisämäärärahat on otettu huomioon vuosien 2019–2022 kehyspäätöksessä. Nämä hallituksen esitykset koskevat lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten kiris- tämistä ja valvontarangaistuksen käyttöä rikosten uusijoiden rangaistusten tiukentamista ensikertaisuussäännöstä muuttamal- la sekä sakon muuntorangaistuksen käytön laajentamista. Syksyllä 2018 eduskunnan käsittelyssä olevien hallituksen esitysten yhteisvaikutuksen on ar- vioitu suunnittelukaudella olevan vankimäärän nousu noin sadalla vangilla päivittäin. Nämä vangit olisivat pääosin lyhytaikaisia, kuten sakon muuntorangaistusta suorittavia tai ehdollisen vankeusrangaistuksen valvonnan ehtojen rikkomisen seurauksena 4-14 päivän vankeuteen määrättyjä. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja siihen liitty- viä viranomaismenettelyjä sekä käytön tehostamismahdollisuuksiavankimäärän kehitys riippuu lainsäädännön ja rangais- tuskäytäntöjen muutoksista. Yleinen pakolaistilanne saattaa vaikuttaa Tämä vaikeuttaa vanki- ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrän arviointia pidemmällä aikajänteellä. Rikosseuraamuslaitos kehittää palveluitaan uuden palvelukonseptin avulla. Rikosseuraamus- laitoksen vankilakonsepti on valmistunut vuonna 2016. Tilojen konseptointi on johtanut siihen, että rasistinen rikollisuus myös toiminnan konseptointia ja viharikollisuus voivat lisääntyäpalveluiden sisältöjä on kehitettävä ja uudelleen muotoil- tava. Vuonna 2017 on Hämeenlinnan uuden naisvankilan suunnitteluun liittyen valmistunut vaikuttavuuden viitekehys, jonka pohjalta tulevaisuuden palveluja tarkastellaan ja kehitetään koko Rikosseuraamuslaitoksessa. Rikosseuraamuslaitoksessa on määritelty seitsemän työs- kentelyaluetta, joihin toiminta ja palvelut tulevaisuudessa keskittyvät. Työskentelyalueiden va- linta on perustunut tutkimustietoon, henkilökunnan ja rikosseuraamusasiakkaiden haastattelui- hin sekä koti- ja ulkomailla toteutettuihin hyviin käytäntöihin. Vankiloissa tapahtuva radikalisoituminen on edelleen yksi suurimmista huolenaiheista Euroopan Euroo- pan maissa. Suomi on sitoutunut vankiloissa tapahtuvan terrorismin ja väkivaltaisiin ääri- liikkeisiin ääriliikkei- siin johtavan radikalisoitumisen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Yhteiskuntarakenteita vakavimmin uhkaava rikollisuus on yhä enemmän muuttumassa rajat ylittäväksi järjestäytyneeksi rikollisuudeksi ja verkossa tapahtuvaksi kyberrikollisuudeksi. On myös varauduttava ympäristörikosten ja muiden uudentyyppisten rikoslajien yleistymiseen. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden Rikosseuraamuslaitos laatii alkuvuoteen 2019 mennessä vuoteen 2035 ulottuvan toimitila- suunnitelman. Nykyinen vankilaverkosto on osittain huonokuntoinen ja vankimäärän vankipaikkakapasiteetti on rajallinen ottaen huomioon mm. rangaistusasteikon kiristämisen ja tutkintavankien nykyistä nopeamman vankilaan siirtämisen vaikutukset vankimäärään. Tutkintavankeusuudistukseen liittyvä tutkintavankien erilläänpitovaatimuksen toteuttaminen on nykyisissä vankiloissa hanka- laa ja sen toteuttaminen vaatii lisäinvestointeja useampaan eri vankilaan. Vanki- ja asiakas- määrien kehitys riippuu lainsäädännön jatkaa alueellisesti eriytymistään väestön ja rangais- tuskäytäntöjen muutoksistarikollisuuden keskittyessä kasvu- keskuksiin. Tämä vaikeuttaa vanki- Vankimäärän nousu keskittyy erityisesti Etelä-Suomeen, mikä luo tarpeen rakentaa eteläiseen Suomeen lisävankipaikkoja. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2019 luo Rikosseuraamuslaitokselle edellytykset nykyisen palvelutason ylläpitämiselle. Vuoden 2019 jälkeen on ennakoitavissa menopaineita. Näitä ovat mahdollinen vankiluvun nousu, toimitilojen huono kunto, vankiloiden teknisten turvajärjestelmi- en uusimistarpeet sekä Roti-järjestelmän ja vankien sähköisten palvelujen jatkokehittäminen. Rikosseuraamuslaitoksessa kehitetään vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrän arviointia pidemmällä aikajänteelläsähköis- tä asiointia. Helsingin yliopiston Kriminologian Asiakastietojärjestelmä Rotin suunnittelun yhteydessä käydään läpi asiakkaisiin ja oikeuspolitiikan instituutti julkisti kesäkuussa 2017 kansan oikeustajua selvittäneen tutkimuksen2vankeihin liittyvät prosessit ja niitä yksinkertaistetaan ja yhdenmukaistetaan. Tietojärjestelmä ohjaa toimintaa jatkossa aiempaa yhtenäisempiin käytäntöihin, jonka mukaan ehdotonta vankeutta eli ankarinta ran- gaistuslajia kannatetaan kokonaisuutena yhtä paljon mikä on omiaan lisäämään oi- keusturvaa. Rikosseuraamuslaitoksen toimintaympäristöön ja verkostoyhteistyöhön vaikuttavat useilla hal- linnonaloilla samanaikaisesti käynnissä olevat rakenteelliset muutokset ja niiden taloudellinen tilanne. Työvoimapalvelujen sekä väestön että tuomarien keskuudes- sasosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädäntö- ja rakenneuudis- tukset vaikuttavat palvelujen organisointiin ja saatavuuteen. Tutkimuksen mukaan väestö kannatti erilaisia yhdyskuntaseuraamuksiaSote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät sekä Ely-keskusten yrityspalvelut ja TE- palvelut (kasvupalvelut) siirtynevät vuoden 2020 alusta lukien maakunnille. Tuomareiden vas- tauksissa korostuivat ehdollinen Rikosseuraamus- laitos osallistuu ympäristöministeriön koordinoimaan poikkihallinnolliseen pitkäaikaisasunnot- tomuuden vähentämisohjelmaan (Aune) ja ehdoton vankeus, väestö painotti enemmän yhdyskuntapal- velua sosiaali- ja valvontaa. Tutkimus antaa tukea jo käynnissä oleville seuraamusjärjestelmän kehittä- mistoimille. Eduskunnassa on käsiteltävänä yhdistelmärangaistusta koskeva lakiesitys, joka on tarkoitettu kaikista vaarallisimmille vakavien rikosten uusijoille. Tarkoitus on, että uudistus tulee voimaan vuonna 2018. Yhdistelmärangaistus koostuisi vankilassa suoritettavasta osasta terveysministeriön lapsi- ja sitä seuraa- vasta vuoden pituisesta valvonnasta, joka sisältäisi muun muassa päihteettömyyteen ja säh- köiseen valvontaan liittyviä valvontamääräyksiä. Uudistuksella pyritään vähentämään korkean riskitason omaavien pitkäaikaisvankien vapautumiseen liittyviä riskejäperhepalve- lujen muutosohjelmaan (kärkihanke).

Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on valmentaa rangaistusta suorittavia rikoksettomaan elämään tukeutuen yhteiskunnan yleisiin palvelujärjestelmiin. Tavoitteina ovat myös suunni- telmallisen ja asteittaisen vapauttamisen ja verkostoyhteistyön lisääminen sekä oikeusturvan ja yhdenmukaisten käytäntöjen varmistaminen. Henkilöstöresursseja suunnataan strategisiin ydintehtäviin. Kaikessa rangaistusta suorittavien kanssa tehtävässä työssä korostuu vuorovai- kutukseen perustuva muutostyöskentely. Uusintarikollisuus on viime vuosina vähentynyt, mikä on osaltaan xxxxxxxxx hillinnyt rangaistusten täytän- töönpanokustannusten täytäntöönpanokustannusten kasvua. Uusintarikollisuuteen vaikuttavat monet tekijät: yleinen rikolli- suuskehitysylei- nen rikollisuuskehitys, rikoskontrollijärjestelmän toiminta, seuraamusjärjestelmässä tapahtuvat muutok- set ta- pahtuvat muutokset sekä Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten toiminta. Tutkimusten mukaan ri- kosten rikosten uusiminen on nopeinta heti vapautumisen jälkeisinä kuukausinakuu- kausina, joten nivelvaiheen palvelujatkumojen palvelujatkumoiden onnistumisella on suuri merkitys uusintarikollisuuteenuusinta- rikollisuuteen. Rikosseuraamuslai- toksen Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten kuntouttavien toimien ohella viimeaikaista uusintarikollisuuden laskua selittävät rangaistusta suorittavien keski-keski- iän nousu (uusimisalttius vähenee ikääntyes- säikääntyessä) ja ensi kertaa vankilaan saapuvien suhteellisen suh- teellisen määrän nousu (ensikertaiset uusivat muita harvemmin). Poliisin Rikollisuustilanteen ja vankiluvun kehityksen osalta koronatilanne vaikeuttaa arviointia. Rikoslakirikosten määrä on alkuvuoden 2020 aikana noussut samalla kun tietoon tulleen rikollisuuden kokonaismäärä on jatkanut laskuaanlaskuaan1. Suuntaus on ollut aleneva myös Rikosseuraamuslaitoksen asiakasmäärään asiakas- määrään merkittävästi vaikuttavien rikosten osalta, poikkeuksena törkeät pahoinpitelyt, jotka olivat käytännössä entisellä tasolla sekä sek- suaalirikoksetosalta on ristikkäisiä muutoksia. Viimemainituista Seksuaaliri- kokset ovat vähentyneet. Tilastokeskuksen katsauksessa todetaan, että viranomaisten tietoon tulleiden tapausten seksuaalirikostapausten määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin.1 paljonkin. Vaka- vimpia väkivaltarikoksia, tappo, murha ja surma sekä näiden yrityksiä oli selkeästi enem- män kuin edellisinä vuosina samassa vaiheessa. Törkeitä pahoinpitelyjä oli myös aiem- paa enemmän. Rattijuopumusten kokonaismäärä kasvoi edelleen ja myös törkeät ratti- juopumukset lisääntyivät. Merkittävää on huumausaineiden käyttöön liittyvien rattijuopu- musten määrän ja osuuden kasvu, se ylitti jo alkoholipohjaisten rattijuopumusten määrän 1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-9151. 2. vuosineljännes 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.9.2020]. Saantitapa: xxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxx/0000/00/xxx_0000_00_0000-00-00_xxx_000_xx.xxxx perusmuotoisissa rattijuopumuksissa. Huumausaineiden käytöstä seuranneita rattijuopu- muksia tuomitaan harvoin törkeänä. Rikollisuustilanteessa ei ennakoida tapahtuvan voimakkaita voi- makkaita nopeita muutoksia. Koronapoikkeustilan ajan rajoitettiin lyhyiden vankeusrangaistusten ja sakon muutonran- gaistusten täytäntöönpanon aloittamista. Laki sakon muuntorangaistuksen ja ehdottoman vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon väliaikaisesta rajoittamisesta (194/2020) astui voimaan 10.4.2020 ja oli voimassa 16.6.2020 saakka. Vuoden 2017 2020 keskimääräinen vankiluku jäänee van- kiluku tulee jäämään runsaaseen 2800:aan, noin 3050:een150-200 alle ennakoidun keskivankilu- vun. Vankilaan tulleiden määrä tullee jäämään noin 700 vankia, mikä on alempi kuin vuoden 2015 vankilukunoin 15 %, ennakoitua pienemmäksi. Pitkäaikais-, tutkinta- ja ulkomaalaisten vankien suhteellisen osuuden päivit- täisestä vankiluvusta arvioidaan edelleen Pidemmällä aikavälillä rikosseuraamusasiakkaiden määrän ennakoidaan kasvavan. Rangaistusta suorittavista vangeista noin 40 % on vankilassa enintään kolme kuukautta ja vain noin 10 % vangeilla vankilassaoloaika on yli kaksi vuotta. Tämä loisi edellytyksiä yhdyskuntaseuraamuksien laajemmalle käytölle. 1 Suomen virallinen tilasto Yhdyskuntaseuraamusten käytön laajentamista tullaan arvioimaan oikeusministeriössä osana täytäntöönpanolain- säädännön kokonaistarkastelua. Tutkintavankien määrän lasku on v. 2020 pienempi kuin muissa vankiryhmissä. Vuonna 2019 vankiloissa oli päivittäin keskimäärin 92 tutkintavankia (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]17 %) enemmän kuin edelli- senä vuonna. ISSN=2342-9151. 2. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.8.2016]. Saantitapa: xxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxx/0000/00/xxx_0000_00_0000-00-00_xxx_000_xx.xxxx Eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä (252/2016 vp) ehdotetaanTähän vaikutti vuoden 2019 alusta lukien voimaan tullut tutkintavankeutta koskeva lainsäädäntöuudistus, että tut- kintavankien jonka mukaisesti tutkintavankien säilyttämisaikaa poliisin tiloissa lyhennetään lyhennettiin enintään seitsemään vuorokauteen vangitsemisen jälkeen. Tutkinta- vankien varhaisempi siirto vankiloihin on aiheuttanut Rikosseuraamuslaitokselle lisäkus- tannuksia mm. tutkintavankien erillään pitämisen ja säilyttämisen edellytyksiä tiukennetaanlisääntyneiden kuljetusten (käräjille, kuulusteluihin ja terveydenhuoltoon) vuoksi. Rikosseuraamuslaitoksen tiloissa säilytettävien tut- kintavankien Lähivuosina tutkintavankien määrä kasvanee edelleen maltillisesti. Tutkintavankeuksien vaihtoehtojen käyttö ei ole noussut merkittä- väksi, tutkinta-arestia ei ole käytetty vielä kertaakaan. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden päivittäinen määrä on nousemassa hiukan, mutta täy- täntöönpantavaksi tulleiden yhdyskuntaseuraamusten määrä on edelleen laskussa. Koro- nan takia täytäntöönpanoja on lykätty ja keskeytetty merkittävissä määrin, tältä osin ti- lanne on kuitenkin normalisoitumassa. Aikuisten (21 v. täyttäneet) ehdolliseen vankeus- rangaistukseen tuomittujen valvontaa ei ole käytetty vielä juurikaan. Oikeusministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys eduskunnalle Rikosseuraamuslai- toksen ja poliisin yhteistyön järjestämistä sekä vankeusaikaisen rikollisuuden estämistä ja laitosturvallisuuden ylläpitämistä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 6/2020 vp). Tavoit- teena on parantaa mahdollisuuksia vaikuttaa viranomaisyhteistyöllä rikosten estämiseen, vankilaturvallisuuteen sekä yhteiskunnan turvallisuuteen. Lakimuutokset koskisivat van- keuslain ja tutkintavankeuslain toimivaltasäännöksiä sekä henkilötietojen käsittelystä Ri- kosseuraamuslaissa annetun lain turvallisuustietorekisterin tietosisältöä koskevaa pykä- lää. Muutosten tarkoituksena on täsmentää toimivaltuuksia ja turvallisuustietorekisterin tietosisältöä koskevat säännökset vastaamaan Rikosseuraamuslaitokselle laissa asetet- tuja tehtäviä ja siten edesauttaa viranomaisten välistä yhteistyötä. Rikosseuraamuslaitok- sen tiedon luovuttamista koskevia säännöksiä esitetään muutettavaksi siten, että poliisin ja muiden esitutkintaviranomaisten toimivaltuuksien mukaisten tehtävien asianmukainen suorittaminen turvataan. Rikosseuraamuslaitokselle annettaisiin salassapitovelvollisuu- den estämättä oma-aloitteinen oikeus ilmoittaa Poliisille, Tullille ja Rajavartiolaitokselle ne tiedot, jotka sillä on voimassa olevan lain perusteella oikeus luovuttaa näille viranomai- sille pyynnöstä. Viranomaisyhteistyön tulee arvion mukaan nousemaan 30:lläperustua kattavaan ja täsmälliseen säänte- lyyn. Lakimuutoksen Tämän vuoksi Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen (PTR) yhteistoiminnasta annet- tua lakia esitetään muutettavaksi siten, että Rikosseuraamuslaitos voi osallistua PTR-yk- sikön toimintaan. Ehdotetut lait on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta lukienmahdollisimman pian. Samanaikaisesti tullee voimaan myös lainsäädäntöOikeusministeriössä on valmisteilla lakimuutokset, jotka liittyvät Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kehittämis- ja tietojärjestelmähankkeeseen (ns. Roti-hanke, lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi VN/14603/2019-OM-2). Hankkeessa kehitetään Ri- kosseuraamuslaitoksen toimintaa ja samalla luodaan uusi tietojärjestelmä, joka mahdollistaa tehostetun matkustuskiellon yhdistää nykyisen vankitietojärjestelmän ja tutkintayhdyskuntaseuraamusten Tyyne-arestin tutkintavankeuden vaihtoehtoinajärjestelmän ja tukee paremmin toimintaa. Pitkän aikavälin tavoitteeksi Uusi tietojärjestelmä on asetettutarkoitus ottaa käyttöön toukokuussa 2021. Henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annettaisiin kokonaan uusi laki, jotta Rikosseuraamuslaitoksen henkilörekistereitä koskevia säännökset vastaisivat uutta tietojärjestelmää ja Euroopan unionin tietosuojasäännöksiä. Lisäksi vankeuslakiin ja eräi- siin muihin seuraamusten täytäntöönpanosta annettuihin lakeihin tulisi useita muutoksia seuraamusjärjestelmää koskevien menettelysäännösten uudistamiseksi ja yhtenäistä- miseksi. Tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkeyttää menettelytapoja seuraamusten täy- täntöönpanossa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.5.2021. Oikeusministeriössä on valmisteilla vankeuslain ja tutkintavankeuslain tupakointia koske- vien säännösten muuttaminen (lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi VN/12368/2020). Tupakointi suljetuissa vankiloissa ehdotetaan kiellettäväksi kokonaan. Avolaitoksissa tupakointi sallittaisiin edelleen tarkoitukseen varatuissa ulkotiloissa. Sa- malla kiellettäisiin suljetussa vankilassa tupakkatuotteiden, sähkösavukkeiden, tupakointi- välineiden ja sytytysvälineiden hallussapito. Tavoitteena on estää vankien tupakoinnista tupakoimattomille vangeille ja Rikosseuraamuslaitoksen henkilökunnalle aiheutuvat ter- veyshaitat. Tupakointirajoitusten avulla pyritään edistämään myös tupakoivien vankien terveyttä ja tukemaan tupakoinnin lopettamista vankeusaikana. Tavoitteena on myös var- mistaa, ettei tupakoinnista aiheudu haittaa vankilan toiminnoille taikka vaaraa järjestyk- selle ja turvallisuudelle, koska tupakoinnin osittainen rajoittaminen voi lisätä vankien tupa- kointia salaa selleissään, mistä aiheutuu runsaasti järjestyshäiriöitä, omaisuusvahinkoja ja paloturvallisuusriskejä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2021. Tutkintavankien sijoittamista ja vanginkuljetusta koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Ri- kosseuraamuslaitos ja Poliisihallitus ovat asettaneet yhteisen työryhmän, joka valmiste- lee tutkintavankien vankiloihin sijoittamista ja vanginkuljetuksen uudistamista. Työryhmän toimikausi on 16.3.2020 - 31.12.2023. Lisäksi oikeusministeriö on 14.1.2020 asettanut ohjausryhmän tukemaan tätä uudistustyötä. Tavoitteena on, että tutkintavangit siirrettäisiin välittömästi vangitse- misoikeudenkäynnin vuodesta 2025 alkaen tutkintavankeja säilytetään pääsääntöisesti vankiloissa eikä enää poliisien säilytystiloissa. Tavoitteena on myös kehittää viranomaisten välistä työnjakoa vanginkuljetuksessa. Oikeusministeriössä on valmisteilla seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus (Lau- suntopyyntö seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistusta koskevasta työryhmä- mietinnöstä VN/1984/2019). Keskeinen tavoite olisi muuttaa seksuaalirikokset suostu- muksen puutteeseen perustuviksi. Lisäksi lapsiin ja aikuisiin kohdistuneet teot arvioitaisiin rikoslaissa osittain eri lähtökohdista, joissa otetaan huomioon tekojen erityispiirteet. Mie- tinnössä ehdotetut uudet rikostunnusmerkistöt merkitsisivät seksuaalirikoksina rangaista- vien tekojen alan laajenemista. Myös seksuaalirikoksista säädetyt rangaistukset ankaroi- tuisivat. Rangaistusasteikkojen ankaroittamisen ja arvioidun rikostapausten määrän kas- vun myötä myös vankiluvun arvioidaan kasvavan. Uudistuksen vaikutuksia vankimäärän ja kustannusten nousuun arvioidaan jatkovalmistelun yhteydessä. Oikeusministeriössä valmistellaan tarpeellisia lainsäädäntömuutoksia koskien tartunta- tautien torjumista seuraamusten täytäntöönpanossa. Asian valmistelua varten on ase- tettu/asetetaan työryhmä, jonka toimikausi päättyy 30.11.2020. Tämän jälkeen vankilaantarkoituk- sena on antaa asiaa koskeva hallituksen esitys eduskunnalle varhain kevätkaudella 2021, jolloin lait voisivat tulla voimaan saman kevään aikana. Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien keskimäärä 1.10.2017 mennessä Oikeusministeriössä on käynnistetty hallitusohjelmaan perustuen työryhmä arvioimaan vaarallisimpien väkivaltarikollisten vapauttamisen edellytyksiä. Työryhmän toimikausi päättyy helmikuussa 2022, minkä jälkeen eduskuntaan on tarkoitus viedä asiaa koskeva hallituksen esitys kuluvan hallituskauden aikana. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankimäärän kehitys riippuu paljolti lainsäädännön ja rangaistuskäytäntöjen muutoksista. Tämä vaikeuttaa vanki- ja yhdyskuntaseuraamus- asiakkaiden määrän arviointia pidemmällä aikajänteellä. Seuraavien noin kahden vuoden ajan vanki- ja asiakasmääriin vaikuttaa lisäksi koronaepidemian takia tehtyjen täytäntöön- panon aloittamiseen liittyvien poikkeustoimien vaikutusten sekä tuomioistuinlaitoksen jo- nojen purku. Toimitilaverkostoselvityksen yhteydessä laaditun rangaistuskäytännön lie- vään kiristymiseen pohjautuvan skenaarion mukaan vankiluku nousisi noin 3 500:aan vuonna 2035. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrä noussee vastaavasti, tätä ei kui- tenkaan arvioitu verkostoselvityksen yhteydessä vastaavalla laskennallisella tarkkuudella. Skenaariossa huomioitiin viime aikoina tehdyt ja vireillä olevat lakimuutokset, maltillinen linjan kiristyminen sekä väestömuutokset. Hallitusohjelman mukainen poliisien määrän lisääminen tullee osaltaan lisäämään rikosseuraamusasiakkaiden määrää. Turvallisuus on edelleen hyvällä tasolla. Järjestäytyneen rikollisuuden vaikuttaminen muuhun vankiyhteisöön on jatkunut. Vuonna 2019 toteutetun laatumittauksen perusteella henkilöstön kokemus turvallisuudesta oli runsas 100 pie- nempi kuin vuoden heikentynyt verrattuna edelliseen v. 2016 alkupuoliskollateh- tyyn mittaukseen. Suurin lasku kohdistui ehdollisesti rangaistujen nuor- ten valvontojen määräänVankien kokemus turvallisuudesta oli muuttunut saman suuntaisesti. Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien kokonaismäärän arvioidaan laskevan edelleen vuonna 2018. Viidessä vuodessa poliisin tietoon tulleiden törkeiden ratti- juopumusten määrä on alentunut lähes kolmanneksellaHenkilökuntaan kohdistuva painostus, mikä on suurin yksittäinen selittävä tekijä yhdyskuntapalvelutuomioiden määrän laskun taustalla. Vuoden 2018 aikana tehdään tutkimusväkivallan uhka ja pahoinpitelyt heikentävät henki- löstön työturvallisuutta, jossa selvitetään yhdyskuntapalvelun ja valvontarangaistuksen käyttöä ja siihen liitty- viä viranomaismenettelyjä sekä käytön tehostamismahdollisuuksia. Yleinen pakolaistilanne saattaa vaikuttaa siihen, että rasistinen rikollisuus ja viharikollisuus voivat lisääntyäniiden estämiseen panostetaan riittävällä tavalla. Vankiloissa tapahtuva radikalisoituminen on edelleen yksi suurimmista huolenaiheista Euroopan maissa. Suomi on sitoutunut vankiloissa tapahtuvan terrorismin ja väkivaltaisiin ääri- liikkeisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Yhteiskuntarakenteita vakavimmin uhkaava rikollisuus Hallitusohjelman mukaisesti Rikosseuraamuslaitoksen toimitilaverkostoa kehitetään ny- kyiset toimipaikat säilyttäen. Nykyinen toimitilaverkosto on yhä enemmän muuttumassa rajat ylittäväksi järjestäytyneeksi rikollisuudeksi laaja, ja verkossa tapahtuvaksi kyberrikollisuudeksitilat ovat osittain huo- nossa kunnossa. On myös varauduttava ympäristörikosten Kaikki tilat eivät rakenteeltaan ja sijainniltaan mahdollista parhaalla mahdollisella tavalla strategisesti tärkeitä toiminnallisia tavoitteita ja synergiaetuja alueen muiden uudentyyppisten rikoslajien yleistymiseentoimijoiden kanssa. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankimäärän kehitys riippuu lainsäädännön ja rangais- tuskäytäntöjen muutoksista. Tämä vaikeuttaa vanki- ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrän arviointia pidemmällä aikajänteellä. Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti julkisti kesäkuussa 2017 kansan oikeustajua selvittäneen tutkimuksen2, jonka mukaan ehdotonta vankeutta eli ankarinta ran- gaistuslajia kannatetaan kokonaisuutena yhtä paljon sekä väestön että tuomarien keskuudes- sa. Tutkimuksen mukaan väestö kannatti erilaisia yhdyskuntaseuraamuksia. Tuomareiden vas- tauksissa korostuivat ehdollinen ja ehdoton vankeus, väestö painotti enemmän yhdyskuntapal- velua ja valvontaa. Tutkimus antaa tukea jo käynnissä oleville seuraamusjärjestelmän kehittä- mistoimille. Eduskunnassa on käsiteltävänä yhdistelmärangaistusta koskeva lakiesitysRikosseuraamuslaitos laatia toimitilaverkoston pitkäntähtäi- men kehityssuunnitelman, joka ulottuu yli hallituskausien. Vankimäärän nousu keskittyy erityisesti Etelä-Suomeen. Kehyspäätöksen mukaisesti Vantaan vankilan yhteyteen on tarkoitettu kaikista vaarallisimmille vakavien rikosten uusijoilletutkinnan turvaamiseksi päätetty rakentaa lisää tutkinta- vankipaikkoja. Tarkoitus Hämeenlinnan naisvankila, Keravan avovankila ja Jyväskylän yhdyskunta- seuraamustoimisto/avovankila valmistuivat v. 2020. Käynnissä on Vaalan ja Oulun suljet- tujen vankiloiden hankkeet. Rikosseuraamuslaitos laati kevään 2020 aikana ehdotuksen uudeksi organisaatioraken- teeksi oikeusministeriön asettaman tulostavoitteen mukaisesti (Rise 2.0 -hanke). Organi- saatiorakenteiden ja johtamisjärjestelmän uudistamisen keskeisimpiä tavoitteita on, että uudistus Rise olisi jatkossa nykyistä yhtenäisempi valtakunnallisesti toimiva virasto, jonka strategi- nen toimeenpanokyky on parantunut. Uudistuksen tavoitteena on myös lisätä yhdenmu- kaisuutta, erityisesti asiakkaita koskevien ratkaisujen ja seuraamusten sisältöjen osalta. Lisäksi tavoitteena on, että Risen kyky järjestää toiminnot verkostoituneesti osana yhteis- kunnan palvelujärjestelmää paranee. Risen uusi organisaatiomalli tulee koostumaan neljästä valtakunnallisesta monipaikkai- sesti toimivasta vastuualueesta ja 11 rikosseuraamuskeskuksesta. Risen uudistettu orga- nisaatiorakenne, johtaminen ja ohjausjärjestelmä tukevat nykyistä paremmin ydintoimin- nan järjestämistä, strategisten tavoitteisen saavuttamista ja toiminnan kehittämistä. Eri henkilöstöryhmien yhtenäistä arvopohjaa ja toimintakulttuuria kehittämällä edistetään toi- meenpanokykyä ja tavoitteiden mukaista toimintaa. Organisaation ja johtamisjärjestelmän uudistaminen edistää yhdenmukaisten toimintatapojen ja asiakasprosessien käyttöönot- toa kaikissa yksiköissä, mikä parantaa rangaistusta suorittavien oikeusturvaa ja yhden- vertaista kohtelua. Risen organisaatiorakenteen muuttamiseen liittyvä oikeusministeriön säädöshanke on käynnistynyt. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 20181.1.2022 alkaen. Yhdistelmärangaistus koostuisi vankilassa suoritettavasta osasta Vuosina 2022- 2023 arvioidaan ja sitä seuraa- vasta vuoden pituisesta valvonnastauudistetaan rikosseuraamuskeskusten toimintaa ja johtamista. Rotin käyttöönotto toukokuussa 2021 tuo mukanaan muutoksia toimintaa kuvaaviin mitta- reihin ja aiheuttaa katkoksen osaan käytössä olevista mittareista. Roti mahdollistaa en- tistä ajantasaisemman, joka sisältäisi muun muassa päihteettömyyteen kattavamman ja säh- köiseen valvontaan liittyviä valvontamääräyksiälaadukkaamman toiminnan mittaamisen ja tilas- toinnin. Uudistuksella pyritään vähentämään korkean riskitason omaavien pitkäaikaisvankien vapautumiseen liittyviä riskejäRikosseuraamuslaitoksen toimintaympäristöön ja verkostoyhteistyöhön vaikuttavat useilla hallinnonaloilla käynnissä olevat rakenteelliset muutokset ja taloudellinen tilanne. Sosi- aali- ja terveyspalvelujen uudistamista jatketaan maakuntiin pohjautuvalla rakenneuudis- tuksella ja peruspalvelujen kehittämisellä, jota tehdään tulevaisuuden sote-keskusohjel- man avulla. Hallitusohjelmassa on useita hankkeita, joissa Rikosseuraamuslaitoksen tu- lee olla mukana edistämässä rangaistusta suorittavien pääsyä yhteiskunnan palveluihin ja vaikuttamassa uusintarikollisuutta vähentävien toimien kehittämistä.

Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on valmentaa rangaistusta suorittavia rikoksettomaan elämään tukeutuen yhteiskunnan yleisiin palvelujärjestelmiin. Tavoitteina ovat myös suunni- telmallisen ja asteittaisen vapauttamisen ja verkostoyhteistyön lisääminen sekä oikeusturvan ja yhdenmukaisten käytäntöjen varmistaminen. Henkilöstöresursseja suunnataan strategisiin ydintehtäviin. Kaikessa rangaistusta suorittavien kanssa tehtävässä työssä korostuu vuorovai- kutukseen perustuva muutostyöskentely. Uusintarikollisuus on viime vuosina vähentynyt, mikä on osaltaan xxxxxxxxx rangaistusten täytän- töönpanokustannusten kasvua. Uusintarikollisuuteen vaikuttavat monet tekijät: yleinen rikolli- suuskehitys, rikoskontrollijärjestelmän toiminta, seuraamusjärjestelmässä tapahtuvat muutok- set sekä Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten toiminta. Tutkimusten mukaan ri- kosten uusiminen on nopeinta heti vapautumisen jälkeisinä kuukausina, joten nivelvaiheen palvelujatkumojen onnistumisella on suuri merkitys uusintarikollisuuteen. Rikosseuraamuslai- toksen ja muiden viranomaisten kuntouttavien toimien ohella viimeaikaista uusintarikollisuuden laskua selittävät rangaistusta suorittavien keski-iän nousu (uusimisalttius vähenee ikääntyes- sä) ja ensi kertaa vankilaan saapuvien suhteellisen määrän nousu (ensikertaiset uusivat muita harvemmin). Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden kokonaismäärä on jatkanut laskuaan. Suuntaus on ollut aleneva myös Rikosseuraamuslaitoksen asiakasmäärään merkittävästi vaikuttavien rikosten osalta, poikkeuksena törkeät pahoinpitelyt, jotka olivat käytännössä entisellä tasolla sekä sek- suaalirikokset. Viimemainituista Tilastokeskuksen katsauksessa todetaan, että viranomaisten tietoon tulleiden tapausten määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin.1 Rikollisuustilanteessa ei ennakoida tapahtuvan voimakkaita nopeita muutoksia. Vuoden 2017 keskimääräinen vankiluku jäänee noin 3050:een, mikä Vankiluvun pitkään jatkunut lasku on alempi kuin vuoden 2015 vankilukutaittunut ja vankiluvun ennakoidaan nousevan lähivuosi- na. Pitkäaikais-, tutkinta- ja ulkomaalaisten vankien suhteellisen osuuden päivit- täisestä vankiluvusta päivittäisestä vanki- luvusta arvioidaan edelleen kasvavan. Rangaistusta suorittavista vangeista noin 40 % on vankilassa van- kilassa enintään kolme kuukautta ja vain noin 10 % vangeilla vankilassaoloaika on yli kaksi vuotta. Tämä loisi edellytyksiä yhdyskuntaseuraamuksien laajemmalle käytölle. Rikosseu- raamuslaitoksen tiloissa säilytettävien tutkintavankien määrä tulee arvion mukaan nousemaan 1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-9151. 2. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.8.2016]. Saantitapa: xxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxx/0000/00/xxx_0000_00_0000-00-00_xxx_000_xx.xxxx Eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä (252/2016 vp) ehdotetaan30:llä jo pelkästään sen vuoksi, että tut- kintavankien säilyttämisaikaa poliisin tutkintavankien pääsääntöistä enimmäissäilytysaikaa po- liisin tiloissa lyhennetään enintään seitsemään vuorokauteen ja säilyttämisen edellytyksiä tiukennetaan. Rikosseuraamuslaitoksen tiloissa säilytettävien tut- kintavankien määrä tulee arvion mukaan nousemaan 30:llävuorokauteen. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 2018 alusta lukien. Samanaikaisesti tullee voimaan myös lainsäädäntö, joka mahdollistaa mahdol- listaa tehostetun matkustuskiellon ja tutkinta-arestin tutkintavankeuden vaihtoehtoina. Pitkän aikavälin tavoitteeksi on asetettu, että tutkintavangit siirrettäisiin välittömästi vangitse- misoikeudenkäynnin jälkeen vankilaanXxxxx xxxxxxx hallituksen esitys annetaan syksyllä 2016. Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien keskimäärä 1.10.2017 mennessä oli runsas 100 pie- nempi määrä on ollut alkuvuoden ajan keskimäärin hieman suurempi kuin edellisen vuoden 2016 alkupuoliskollavastaavana ajanjaksona (1.1.‒30.6.2016: 3120). Suurin lasku kohdistui ehdollisesti Yhdyskunta- seuraamuksia suorittavien määrän arvioidaan pysyvän lähes nykyisellä tasolla vuonna 2017. Ehdollisesti rangaistujen nuor- nuorten valvontojen, ehdonalaisten valvontojen ja valvontarangaistus- ten valvontojen määrään. Yhdyskuntaseuraamuksia määrä on kasvanut yhdyskuntapalvelua suorittavien kokonaismäärän arvioidaan laskevan edelleen vuonna 2018määrän laskiessa edelleen. Viidessä vuodessa poliisin tietoon tulleiden törkeiden ratti- juopumusten rattijuopumusten määrä on alentunut lähes kolmanneksellakol- manneksella, mikä on suurin yksittäinen selittävä tekijä yhdyskuntapalvelutuomioiden määrän laskun taustalla. Vuoden 2018 Vuonna 2017 oikeusministeriössä selvitetään ehdollisen vankeusrangaistuksen tehostamis- mahdollisuuksia laajentamalla yhdyskuntaseuraamuksiin liitettävien oheisrangaistusten käyttö- alaa. Tavoitteena on lisätä ehdollisen vankeuden vaikuttavuutta sekä vähentää ehdollisen ja ehdottoman vankeuden kynnysvaikutusta. Syksyn 2016 aikana tehdään tutkimusannetaan eduskunnalle esitys vaarallisille rikoksenuusijoille tarkoitetusta uudesta seuraamuksesta, jossa selvitetään yhdyskuntapalvelun yhdistelmärangaistuksesta, jolla parannetaan tuomitun mahdolli- suuksia sijoittua takaisin yhteiskuntaan valvonnan ja valvontarangaistuksen käyttöä tuen avulla. Seuraamus sisältää vankilas- sa suoritettavan osan ja siihen liitty- viä viranomaismenettelyjä sekä käytön tehostamismahdollisuuksiavuoden mittaisen valvonnan. Yleinen pakolaistilanne saattaa vaikuttaa siihen, että rasistinen rikollisuus ja viharikollisuus voivat lisääntyä. Vankiloissa tapahtuva radikalisoituminen Mahdollisuudet väkivaltaisen radikalisoitumisen ilmenemiseen on yksi suurimmista huolenaiheista Euroopan maissa. Suomi on sitoutunut otettava myös vankiloissa tapahtuvan terrorismin ja väkivaltaisiin ääri- liikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ennaltaehkäisyynhuomioon. Yhteiskuntarakenteita vakavimmin uhkaava rikollisuus on yhä enemmän muuttumassa rajat ylittäväksi järjestäytyneeksi rikollisuudeksi ja verkossa tapahtuvaksi tapahtu- vaksi kyberrikollisuudeksi. On myös varauduttava ympäristörikosten ja muiden uudentyyppisten uudentyyppis- ten rikoslajien yleistymiseen. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankimäärän kehitys riippuu lainsäädännön ja rangais- tuskäytäntöjen muutoksista. Tämä vaikeuttaa vanki- ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrän arviointia pidemmällä aikajänteellä. Helsingin yliopiston Kriminologian Oikeusministeriössä selvitetään vuoden 2017 ai- kana tutkimuksella, vastaavatko rangaistukset kansalaisten oikeustajua. Myös ensikertaisuutta koskevien säännösten uudistamistarpeet selvitetään kansainvälisen vertailun ja oikeuspolitiikan instituutti julkisti kesäkuussa 2017 kansan oikeustajua selvittäneen tutkimuksen2saatavilla ole- van tutkimustiedon pohjalta. Vanki- ja asiakasmäärien kehitys jatkaa alueellisesti eriytymistään väestön ja rikollisuuden keskittyessä kasvukeskuksiin. Vankipaikkoja tarvittaisiin tulevaisuudessa väkilukuennusteiden perusteella nykyistä enemmän etelässä ja vähemmän Itä- ja Pohjois-Suomen alueella. (Kts. tarkemmin vanki- ja asiakasmäärien kehitys liite.) Rikosseuraamuslaitos on vähentänyt henkilökuntaansa vuosien 2005‒2015 aikana lähes 500 henkilötyövuodella valtion tuottavuusohjelman ja talouden sopeuttamistoimien vuoksi. Rikos- seuraamuslaitokseen kohdistuneet määrärahaleikkaukset ovat vähentäneet vangeille järjestet- tävää toimintaa. Vankien toimintamahdollisuuksien väheneminen on heikentänyt heidän edelly- tyksiään rikoksettomaan elämään. Eurooppalainen komitea kidutuksen, jonka mukaan ehdotonta vankeutta eli ankarinta ran- gaistuslajia kannatetaan kokonaisuutena yhtä paljon epäinhimillisen tai hal- ventavan kohtelun estämiseksi (CPT) sekä väestön että tuomarien keskuudes- saeduskunnan apulaisoikeusasiamies ovat ilmaisseet huolensa vankien niukkoihin toimintamahdollisuuksiin. Tutkimuksen mukaan väestö kannatti erilaisia yhdyskuntaseuraamuksiaVankeuslain arviointitutkimuksessa2 ja VTV:n tarkastuskertomuksessa3 on käynyt ilmi myös vankilakäytäntöjen vaihtelevuutta ja oike- uksien toteutumisessa puutteita, mikä on ongelmallista vankien yhdenvertaisuuden kannalta. Tuomareiden vas- tauksissa korostuivat ehdollinen Ministeri Xxxxxxxxxxx oikeudenhoidon kehittämisohjelman mukaisesti toimintaympäristön muu- toksiin vastataan oikeusministeriön hallinnonalalla rakenneuudistuksilla, palveluiden ja ehdoton vankeus, väestö painotti enemmän yhdyskuntapal- velua proses- sien sähköistämisellä sekä lainsäädännön ja valvontaamenettelyjen sujuvoittamisella. Tutkimus antaa tukea jo käynnissä oleville seuraamusjärjestelmän kehittä- mistoimille. Eduskunnassa on käsiteltävänä yhdistelmärangaistusta koskeva lakiesitys, joka on tarkoitettu kaikista vaarallisimmille vakavien rikosten uusijoille. Tarkoitus onKireä taloustilan- ne ei poista julkisen vallan vastuuta siitä, että uudistus tulee perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat. On saatava vähemmällä enemmän ja hyödynnettävä digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2017 luo Rikosseuraamuslaitokselle edellytykset nykyisen palvelutason ylläpitämiseen. Oikeusministeriö päätti lokakuussa 2015 vankilaverkoston kehit- tämislinjauksista. Hallituskauden aikana ei lakkauteta vankiloita. Lisämäärärahan turvin nykyi- nen vankilakapasiteetti säilytetään ja ennakoitavissa oleva vankiluvun kasvu hoidetaan vanki- lakapasiteetin puitteissa. Samassa yhteydessä tehtiin päätös toteuttaa Hämeenlinnan, Kera- van ja Jyväskylän toimitilahankkeet. Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2017–2020 kohdennettiin Rikosseuraamuslaitoksen toimintakyvyn turvaamiseksi ja vankilaverkoston ylläpitoon lisärahoitusta yhteensä 34,9 miljoo- naa euroa. Lisämäärärahasta huolimatta Rikosseuraamuslaitoksen rakenteellisia ja toiminnal- lisia tehostamistoimia jatketaan jotta määrärahatilanne säilyisi tyydyttävällä tasolla myös tule- valla hallituskaudella. Kun otetaan huomioon sekä em. lisämääräraha että aiemmista päätök- sistä kehyskaudelle kohdistuvat säästövelvoitteet, paranevat Rikosseuraamuslaitoksen toimin- taedellytykset kehyskaudella lievästi (keskimäärin 1 milj. euroa) vuoden 2016 tasoon verrattu- na. Vuoden 2017 jälkeen on ennakoitavissa menopaineita, joihin Rikosseuraamuslaitos on varau- tunut. Näitä ovat vankiluvun nousu, toimitilojen huono kunto sekä Rikosseuraamuslaitoksen kehittämis- ja asiakastietojärjestelmähanke Rotin kokonaiskustannusten nousu noin 8 miljoo- nalla eurolla ennakoidusta. Rikosseuraamuslaitoksen siirtyvien määrärahojen tason jääminen alle oikeusministeriössä tavoiteltavan 8 %:in hyväksytään Roti-hankkeen kehittämisen aikana. Hallitusohjelman useissa kärkihankkeissa mainitaan julkisen hallinnon digitalisointia koskevia tavoitteita. Myös Rikosseuraamuslaitoksessa kehitetään vankien ja yhdyskuntaseu- raamusasiakkaiden sähköistä asiointia. Asiakastietojärjestelmä Rotin suunnittelun yhteydessä käydään läpi asiakkaisiin ja vankeihin liittyvät prosessit ja niitä yksinkertaistetaan ja yhdenmu- kaistetaan. Vankien taloudellisia etuuksia ja niiden maksamista koskevat säädösmuutokset tu- levat voimaan vuonna 2018keväällä 2017. Yhdistelmärangaistus koostuisi vankilassa suoritettavasta osasta Muutoksella yksinkertaistetaan etuuksien laskemista ja sitä seuraa- vasta vuoden pituisesta valvonnastamaksa- mista sekä yhdenmukaistetaan eri toiminnoista maksettavia etuuksia vangeille. Tietojärjestel- mä ohjaa toimintaa jatkossa aiempaa yhtenäisempiin käytäntöihin, joka sisältäisi muun muassa päihteettömyyteen mikä on omiaan lisäämään oikeusturvaa. Näiden tavoitteiden toteutumiseksi resursseja kohdennetaan tietojärjestelmien kehittämiseen ja säh- köiseen valvontaan liittyviä valvontamääräyksiäICT-hankintoihin. Uudistuksella pyritään vähentämään korkean riskitason omaavien pitkäaikaisvankien vapautumiseen liittyviä riskejä.Rikosseuraamuslaitoksen toimintaympäristöön ja verkostoyhteistyöhön vaikuttavat useilla hal- linnonaloilla samanaikaisesti käynnissä olevat rakenteelliset muutokset ja niiden taloudellinen tilanne. Ammatillisen koulutuksen, työvoimapalvelujen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ra-