Common use of Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta) Clause in Contracts

Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Onnettomuustutkintakeskus on kansainvälisten vaatimusten mukaisesti itsenäinen ja riippu- maton tutkintaviranomainen, joka hoitaa turvallisuustutkinnan kustannustehokkaasti. Turvalli- suustutkinnalla tuetaan viranomaisia ja turvallisuuskriittisiä yrityksiä niiden toiminnan kehittä- misessä. Ammattitaitoinen sekä aidosti riippumaton ja puolueeton vakavien onnettomuuk- sien tutkinta on perusoikeuksien toteutumisen ja korruption ehkäisyn kannalta tärkeä osa oi- keusvaltion koneistoa. Viraston visio, missio ja arvot tullaan päivittämään vuoden 2023 aikana. Turvallisuustutkintalain (525/2011) muutokset (187/2019) ovat tulleet voimaan 16.6.2019. Kansallinen lainsäädäntö on ajan tasalla ja sopusoinnussa kansainvälisten säädösten kanssa. Suomen kannalta on tärkeää vaikuttaa turvallisuustutkinnan kansainvälisten säädös- ten kehittämiseen niin, että tulevat muutokset tukevat suomalaista turvallisuustutkintaa mah- dollistaen kustannustehokkaan tutkinnan myös jatkossa. Euroopan komissio on käynnistänyt merionnettomuusdirektiivin (2009/18/EY) uudistamisen. Onnettomuustutkintakeskuksen kan- nalta keskeisin muutostarve kohdistuu siihen, että direktiivi on jatkossa sopusoinnussa suo- men viranomaisten työnjaon kanssa ja tukee tutkintaviranomaisen keskittymistä vain turvalli- suustutkintaan. Toisaalta muutoksessa on varmistettava, että jäsenvaltioiden turvallisuustut- kintaviranomaiset voivat jatkossakin hoitaa turvallisuustutkinnan itsenäisesti ja riippumatto- masti ilman EMSAn puuttumista tutkintaan. Merionnettomuusdirektiivi tulee näillä näkymin lausunnolle vuoden 2023 alkupuolella. Oikeusministeriössä valmistellaan sen yhteydessä olevien eräiden virastojen mahdollista uu- delleenorganisointia. Uudistuksessa varmistetaan, että Onnettomuustutkintakeskuksen itse- näisyys ja riippumattomuus säilytetään. Oleellisena osana Onnettomuustutkintakeskuksen säädösperusteisia tehtäviä on turvallisuustutkintaan kuuluva viranomaisten toiminnan ja sää- dösten toimivuuden tarkastelu sisältäen myös ministeriöt ja niiden valmisteluvastuulla olevat säädökset. Tässä suhteessa Onnettomuustutkintakeskuksen toiminta on hyvin samankal- taista kuin Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastustoiminta. Onnettomuus- tutkintakeskuksen tehokkaan toiminnan varmistamiseksi toimitilojen tulee jatkossakin olla hy- vien kulkuyhteyksien päässä liikenteen solmukohdassa Pasilassa. Hybridityö on vähentänyt tilatarvetta. Tilojen kokoa tarkasteltaessa on huomioitava mahdollisesta muutoksesta saavu- tettava kustannushyöty ja sen vaikutus Onnettomuustutkintakeskuksen toimintamäärära- haan. Onnettomuustutkintakeskuksen tavoitteena on olla uskottava ja luotettava asiantuntijavi- rasto, mikä edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Useissa maissa on havaittu, että tur- vallisuustutkinnasta on saatavissa hyötyä myös terveydenhuollon alalla. Englantiin on perus- tettu vuonna 2017 nimenomaan terveydenhuollon onnettomuuksia tutkiva turvallisuustutkin- tavirasto. Terveydenhuollon tapahtumien tutkintaa kehitetään myös ainakin Norjassa, Ruot- sissa, Hollannissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Myös Suomessa on otettu askeleita sa- maan suuntaan. Onnettomuustutkintakeskukseen on vuonna 2021 perustettu uusi johtavan tutkijan virka, jonka erityisalueena on sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuustutkinta. Tut- kinnan edelleen kehittäminen ja organisointi vaatii kuitenkin Onnettomuustutkintakeskukselle lisäresursointia, yhden erikoistutkijan viran. Onnettomuustutkintakeskuksen riskiarvioinnissa on lakisääteistä toimintaa ja tulostavoittei- den saavuttamista uhkaavaksi riskiksi tunnistettu erityisesti heikkenevä määrärahatilanne ja ulkopuolisten asiantuntijoiden saatavuus poikkeuksellisessa tilanteessa. Työntekijöiden ja asiantuntijoiden työtyytyväisyyteen ja -hyvinvointiin kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Asian- tuntijoiden elinkaaren hallintaa kehitetään edelleen. Turvallisuustutkintalain mukaan Onnetto- muustutkintakeskus kouluttaa tutkijoiksi soveltuvia henkilöitä. Viraston koulutusjärjestelmää kehitetään yhä kustannustehokkaammaksi. Tiedonhallintalaki tuli voimaan 1.1.2020 ja sen siirtymäaika on päättynyt 31.12.2021. Uuden tiedonhallintalain tarkoituksena on varmistaa, että viranomaiset käsittelevät tietoaineistoja asiakaslähtöisesti, yhdenmukaisesti ja tietoturvallisesti julkisuusperiaatetta noudattaen. On- nettomuustutkintakeskuksen diaari hoidetaan tällä hetkellä Excel-taulukossa. Onnettomuus- tutkintakeskuksen on tarkoitus ottaa käyttöön sähköinen asianhallintajärjestelmä, HILDA. HILDAn valmistelu on edennyt ripeästi kuluvan syksyn aikana, ja uusi asiakirjojen hallintajär- jestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2023. Onnettomuustutkintakeskuksen toimintajärjestelmä sisältää työjärjestyksen, laatukäsikirjan ja toimintakäsikirjan. Onnettomuustutkintakeskuksen toimintajärjestelmässä on kuvattu parhaat käytännöt, joilla varmistetaan viraston toiminnan vaikuttavuus ja vaatimustenmukaisuus. Toi- mintajärjestelmää kehitetään jatkuvasti ja käytännön työssä toimitaan sen mukaisesti. Havai- tut poikkeamat ja mahdollisesti epätarkoituksenmukaiset ohjeet nostetaan esille ja korjataan viipymättä. Onnettomuustutkintakeskuksen laatupolitiikka ja sen noudattaminen ovat kaik- kien Onnettomuustutkintakeskuksen työntekijöiden asia. Johtajan apuna Onnettomuustutkin- takeskuksessa toimii laatupäällikön johdolla laaturyhmä. Laatukäsikirjassa on kuvattu muun muassa noudatetut menettelyt auditointeihin, johdon kat- selmuksiin sekä aloite- ja palautejärjestelmään. Onnettomuustutkintakeskuksen sisäisiä au- ditointeja jatketaan yhteistyössä oikeushallinnon asiantuntijoiden kanssa. Syksyn 2022 audi- tointi koski toimintakäsikirjan osioita tutkintaprosessi ja poikkeuksellisen tapahtuman tutkinta. Sisäisen tarkastuksen yhteydessä ei havaittu vakavia poikkeamia. T-Median vuosittain (viimeisin vuodelta 2021) toteuttamassa julkishallinnon Luottamus & Maine-tutkimuksessa Onnettomuustutkintakeskus sijoittui sijalle 9/81 ja sai arvosanaksi 3,67/5.

Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Onnettomuustutkintakeskus on kansainvälisten vaatimusten mukaisesti itsenäinen ja riippu- maton tutkintaviranomainen, joka hoitaa turvallisuustutkinnan kustannustehokkaasti. Turvalli- suustutkinnalla tuetaan viranomaisia ja turvallisuuskriittisiä yrityksiä niiden toiminnan kehittä- misessä. Ammattitaitoinen sekä aidosti riippumaton ja puolueeton vakavien onnettomuuk- sien tutkinta on perusoikeuksien toteutumisen ja korruption ehkäisyn kannalta tärkeä osa oi- keusvaltion koneistoa. Viraston visio, missio ja arvot tullaan päivittämään vuoden 2023 aikana. Turvallisuustutkintalain (525/2011) muutokset (187/2019) ovat tulleet voimaan 16.6.2019. Kansallinen lainsäädäntö on ajan tasalla ja sopusoinnussa kansainvälisten säädösten kanssa. Suomen kannalta on tärkeää vaikuttaa turvallisuustutkinnan kansainvälisten säädös- ten kehittämiseen niin, että tulevat muutokset tukevat suomalaista turvallisuustutkintaa mah- dollistaen kustannustehokkaan tutkinnan myös jatkossa. Euroopan komissio on käynnistänyt merionnettomuusdirektiivin (2009/18/EY) uudistamisen. Onnettomuustutkintakeskuksen kan- nalta keskeisin muutostarve kohdistuu siihen, että direktiivi on jatkossa sopusoinnussa suo- men viranomaisten työnjaon kanssa ja tukee tutkintaviranomaisen keskittymistä vain turvalli- suustutkintaan. Toisaalta muutoksessa on varmistettava, että jäsenvaltioiden turvallisuustut- kintaviranomaiset voivat jatkossakin hoitaa turvallisuustutkinnan itsenäisesti ja riippumatto- masti ilman EMSAn puuttumista tutkintaan. Merionnettomuusdirektiivi tulee näillä näkymin lausunnolle vuoden 2023 alkupuolella. Oikeusministeriössä valmistellaan sen yhteydessä olevien eräiden virastojen mahdollista uu- delleenorganisointia. Uudistuksessa varmistetaan, että Onnettomuustutkintakeskuksen itse- näisyys ja riippumattomuus säilytetään. Oleellisena osana Onnettomuustutkintakeskuksen säädösperusteisia tehtäviä on turvallisuustutkintaan kuuluva viranomaisten toiminnan ja sää- dösten toimivuuden tarkastelu sisältäen myös ministeriöt ja niiden valmisteluvastuulla olevat säädökset. Tässä suhteessa Onnettomuustutkintakeskuksen toiminta on hyvin samankal- taista kuin Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastustoiminta. Onnettomuus- tutkintakeskuksen tehokkaan toiminnan varmistamiseksi toimitilojen tulee jatkossakin olla hy- vien kulkuyhteyksien päässä liikenteen solmukohdassa Pasilassa. Hybridityö on vähentänyt tilatarvetta. Tilojen kokoa tarkasteltaessa on huomioitava mahdollisesta muutoksesta saavu- tettava kustannushyöty ja sen vaikutus Onnettomuustutkintakeskuksen toimintamäärära- haan. Onnettomuustutkintakeskuksen tavoitteena on olla uskottava ja luotettava asiantuntijavi- rasto, mikä edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Useissa maissa on havaittu, että tur- vallisuustutkinnasta on saatavissa hyötyä myös terveydenhuollon alalla. Englantiin on perus- tettu vuonna 2017 nimenomaan terveydenhuollon onnettomuuksia tutkiva turvallisuustutkin- tavirasto. Terveydenhuollon tapahtumien tutkintaa kehitetään myös ainakin Norjassa, Ruot- sissa, Hollannissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Myös Suomessa on otettu askeleita sa- maan suuntaan. Onnettomuustutkintakeskukseen on vuonna 2021 perustettu uusi johtavan tutkijan virka, jonka erityisalueena on sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuustutkinta. Tut- kinnan edelleen kehittäminen ja organisointi vaatii kuitenkin Onnettomuustutkintakeskukselle lisäresursointia, yhden erikoistutkijan viran. Onnettomuustutkintakeskuksen riskiarvioinnissa on lakisääteistä toimintaa ja tulostavoittei- den saavuttamista uhkaavaksi riskiksi tunnistettu erityisesti heikkenevä määrärahatilanne ja ulkopuolisten asiantuntijoiden saatavuus poikkeuksellisessa tilanteessa. Työntekijöiden ja asiantuntijoiden työtyytyväisyyteen ja -hyvinvointiin kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Asian- tuntijoiden elinkaaren hallintaa kehitetään edelleen. Turvallisuustutkintalain mukaan Onnetto- muustutkintakeskus kouluttaa tutkijoiksi soveltuvia henkilöitä. Viraston koulutusjärjestelmää kehitetään yhä kustannustehokkaammaksi. Tiedonhallintalaki tuli voimaan 1.1.2020 ja sen siirtymäaika on päättynyt 31.12.2021. Uuden tiedonhallintalain tarkoituksena on varmistaa, että viranomaiset käsittelevät tietoaineistoja asiakaslähtöisesti, yhdenmukaisesti ja tietoturvallisesti julkisuusperiaatetta noudattaen. On- nettomuustutkintakeskuksen diaari hoidetaan tällä hetkellä Excel-taulukossa. Onnettomuus- tutkintakeskuksen on tarkoitus ottaa käyttöön sähköinen asianhallintajärjestelmä, HILDA. HILDAn valmistelu on edennyt ripeästi kuluvan syksyn aikana, ja uusi asiakirjojen hallintajär- jestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2023. Onnettomuustutkintakeskuksen toimintajärjestelmä sisältää työjärjestyksen, laatukäsikirjan ja toimintakäsikirjan. Onnettomuustutkintakeskuksen toimintajärjestelmässä on kuvattu parhaat käytännöt, joilla varmistetaan viraston toiminnan vaikuttavuus ja vaatimustenmukaisuus. Toi- mintajärjestelmää kehitetään jatkuvasti ja käytännön työssä toimitaan sen mukaisesti. Havai- tut poikkeamat ja mahdollisesti epätarkoituksenmukaiset ohjeet nostetaan esille ja korjataan viipymättä. Onnettomuustutkintakeskuksen laatupolitiikka ja sen noudattaminen ovat kaik- kien Onnettomuustutkintakeskuksen työntekijöiden asia. Johtajan apuna Onnettomuustutkin- takeskuksessa toimii laatupäällikön johdolla laaturyhmä. Laatukäsikirjassa on kuvattu muun muassa noudatetut menettelyt auditointeihin, johdon kat- selmuksiin sekä aloite- ja palautejärjestelmään. Onnettomuustutkintakeskuksen sisäisiä au- ditointeja jatketaan yhteistyössä oikeushallinnon asiantuntijoiden kanssa. Syksyn 2022 audi- tointi koski toimintakäsikirjan osioita tutkintaprosessi ja poikkeuksellisen tapahtuman tutkinta. Sisäisen tarkastuksen yhteydessä ei havaittu vakavia poikkeamia. T-Median vuosittain (viimeisin vuodelta 2021) toteuttamassa julkishallinnon Luottamus & Maine-tutkimuksessa Onnettomuustutkintakeskus sijoittui sijalle 9/81 ja sai arvosanaksi 3,67/5.

Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Onnettomuustutkintakeskus Muutostekijöitä: - Koronaviruspandemian vaikutukset maksukyvyttömyysmenettelyjen määrään jäivät ennakoitua vähäisemmäksi erityisesti julkisten tukien ansiosta. Globaalisti vaikutukset ovat kuitenkin pitkäaikaisia, erityisesti tuotantoketjuja ja komponenttien saatavuutta koskevat haasteet ovat edelleen ajankohtaisia. Jälkivaikutuksia voi olla myös maksu- kyvyttömyysmenettelyihin Suomessa. Sen sijaan merkittävän uuden riskin maksukyvyttömyysmenettelyjen tarpeen kasvuun tulossopimuskaudella muodostavat poikkeuksellisen epävarma taloudellinen tilanne, käynnissä oleva energiakriisi (hinta- ja saatavuus) sekä voimakas inflaatio. Yritysten tuotantokustannukset nousevat ja samaan aikaan kuluttajien kysyntä heikkenee hei- dän varautuessa kalliimpiin perustarvehankintoihin (sähkö ja elintarvikkeet). Käsillä voidaan arvioida olevan merkittävä riski talouden ajautumisesta taantumaan ja sen myötä maksukyvyttömyysmenettelyjen määrän kasvuun. KAM seuraa tiiviisti maksukyvyttömyysmenettelyjen määrän kehitystä. Konkurssien määrä on kansainvälisten vaatimusten mukaisesti itsenäinen kasvussa, + 12,30 % (09/2022) edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Yrityssaneerausten määrä on ollut lähes tavanomaisella tasolla. - Tulossopimuskaudella on toimiston henkilöstössä ennakoitavissa useampi eläköity- minen. Tämä on huomioitava myös toimiston tarkoituksenmukaisen organisaatiora- kenteen ja riippu- maton tutkintaviranomainentoimenkuvien tarkastelussa ja suunnittelussa. Huomioiden vallitseva epä- varma taloudellinen tilanne sekä jäljempänä mainittava Kosti-asianhallintajärjestel- män viivästyminen sekä sen toimittamiseen liittyvät haasteet eläköitymisiin on kiinni- tettävä erityistä huomiota. - Vallitsevassa poikkeuksellisessa energia- ja taloustilanteessa yleisen edun kannalta merkittävien ja selvitystarpeiltaan tai muutoin laadultaan poikkeuksellisten konkurs- sien määrä voi lisääntyä (esimerkiksi energia-ala ja siitä erityisen riippuvaiset toi- mialat). Haasteita ovat tuoneet yrityksille myönnetyt koronatuet maksukyvyttömyys- menettelyissä sekä Venäjän hyökkäyssotaan perustuva voimakkaasti tiukentunut pa- kotesääntely esimerkiksi konkurssipesien realisointimahdollisuuksissa. - Pesänhoitaja- ja selvittäjätehtäviin on hakeutunut uusia henkilöitä, ja pesänhoitaja- kuntaan arvioidaan tulevan muutosta tulossopimuskaudella myös johtuen toimijoiden nykyisestä ikärakenteesta. Pesänhoitajien ja selvittäjien ohjaus- ja valvontatarpeiden arvioidaan kasvavan ja edellyttävän erityistä panostusta. - Varattomien konkurssipesien haltuunotossa on noussut esiin käytännön haasteita, jotka ovat myös riski konkursseihin liittyvän talousrikollisuuden torjunnan ja ilmi tule- misen näkökulmasta. Velallisyritysten pilvipalveluihin tallennettujen kirjanpitoaineisto- jen saaminen konkurssipesän haltuun edellyttää käytännössä suuren avausmaksun maksamista pilvipalvelujen tarjoajalle, mikä estää tai vaikeuttaa pesän taloudellisen tilanteen selvittämistä. Lisäksi vähävaraisten tai varattomien konkurssipesien on yhä vaikeampi löytää pankkia, joka hoitaa turvallisuustutkinnan kustannustehokkaastitarjoaa tilinavauspalvelua. Turvalli- suustutkinnalla tuetaan viranomaisia Tiliotteiden saaminen kon- kurssipesän käyttöön on nykyiset tekniset mahdollisuudet huomioiden tehotonta. KAM selvittää näiden haasteiden ratkaisemista lainsäädäntöratkaisut mukaan lukien. - Kosti-asianhallintajärjestelmän uudistamista koskeva projekti on viivästynyt merkittä- västi, eikä pääty suunnitellusti vuonna 2022. Kuluvan vuoden aikana tavoitellaan jär- jestelmäversion 1.0 tuotantoon ottoa ja turvallisuuskriittisiä yrityksiä kehitysversioiden 1.1 ja 1.2 työstöä. Tavoit- teena on projektin päättäminen 06/2023 mennessä. Viivästynyt ja työläs projekti vie erittäin merkittävästi toimiston voimavaroja ja aiheuttaa kohonneen riskin pienen hen- kilöstön vaihtuvuuteen ja jaksamiseen. Järjestelmän toiminnan varmistaminen sekä sen tarjoamien uusien toiminnallisten ominaisuuksien hyödyntäminen täysimääräi- sesti edellyttävät panostamista koko tulossopimuskauden ajan. - VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn tulokset ovat keväällä 2022 olleet edelleen huolestut- tavat. 03/2022 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt työsuojelutarkastuksen toi- mistossa. Ennen tarkastusta henkilöstö on vastannut työsuojeluviranomaisen kyse- lyyn. Työsuojelutarkastuksen ja siihen liittyvän kyselyn perusteella työnantajalle on annettu toimintaohjeita. VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn, työsuojelutarkastuksen ja siihen liittyvän kyselyn tulosten perusteella on 09/2022 ryhdytty niiden toiminnan kehittä- misessäedellyttämiin toimenpiteisiin kuormitustekijöiden ja niitä koskevien ratkaisujen selvittämiseksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Ammattitaitoinen sekä aidosti riippumaton Henkilökunnan työhyvinvoinnista ja puolueeton vakavien onnettomuuk- sien tutkinta on perusoikeuksien toteutumisen ja korruption ehkäisyn kannalta tärkeä osa oi- keusvaltion koneistoa. Viraston visio, missio ja arvot tullaan päivittämään vuoden 2023 aikana. Turvallisuustutkintalain (525/2011) muutokset (187/2019) ovat tulleet voimaan 16.6.2019. Kansallinen lainsäädäntö on ajan tasalla ja sopusoinnussa kansainvälisten säädösten jaksamisesta huo- lehditaan yhteistyössä työterveyshuollon tiimin kanssa. Etelä-Suomen kannalta aluehallintovi- rastolle on tärkeää vaikuttaa turvallisuustutkinnan kansainvälisten säädös- ten kehittämiseen niinraportoitava toimista 03/2023 mennessä. - Uuden toimitilaratkaisun valmistelu on aloitettu vuonna 2022. Vuosien 2022-2023 ai- kana suunnitellaan ja valmistellaan toimiston tarpeita vastaava toimitilaratkaisu. Oi- keushallinnon erityisviranomaiset-hankkeen mahdollista etenemistä seurataan. - Kansainväliseen yhteistyöhön panostetaan toimiston henkilöresurssien sallimissa ra- joissa. 05/2022 valmisteltu maailmanlaajuisen insolvenssialan valvontaviranomaisten yhteistyöjärjestön IAIR:n (International Association of Insolvency Regulators) vuosi- konferenssi Helsingissä peruuntui ilmoittautumisten vähäisyyden vuoksi. Konferenssi järjestettiin 09/2022 Englannissa ja siihen osallistuivat konkurssiasiamies ja yksi kon- kurssiylitarkastaja. Myös tulevina vuosina on tarkoitus osallistua niin IAIR:n kuin myös muuhun insolvenssialan kansainväliseen yhteistyöhön resurssit harkiten. Val- vontaviranomaisten vuosikonferenssia ei suuren järjestelytyömäärän vuoksi suunni- tella Suomeen tällä tulossopimuskaudella. Riskianalyysi 2023-2026 Riskeistä keskeisiä huomioita: - Kosti-asianhallintajärjestelmän uudistamisprojekti on toiminnallisesti merkittävä ja vaatii pidentyneenä toteutusaikana 6/2020 - 2023 toimistolta huomattavan panostuk- sen henkilöresursseihin ja työjärjestelyihin. Projekti toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Oikeusrekisterikeskuksen ja toimittajayhtiön projektiorganisaatioiden kanssa. KAMin resurssien osalta riskiin on varauduttu 09/2022 tehdyn Kosti-resurssisuunnitelman mukaisesti. Toimistopäällikkö ja konkurssiasiamies priorisoivat projektin edistämisen omassa työssään. - Kosti-projektille varatun 1,8 M€:n kokonaisrahoituksen arvioitiin riittävän kattamaan järjestelmän toteutuksesta aiheutuvat kustannukset. Toteutuksen viivästyksestä ja li- sätöistä aiheutuvat välttämättömät kustannusten ylitykset joudutaan kattamaan KAM:n siirtyvistä määrärahoista. Projektin edistymistä ja taloudellista seurantaa arvi- oidaan säännöllisesti Kosti-ohjausryhmässä. Siirtyvät määrärahat ovat prosentuaali- sesti hyvällä tasolla, että tulevat muutokset tukevat suomalaista turvallisuustutkintaa mah- dollistaen kustannustehokkaan tutkinnan myös jatkossamutta euromääräisesti varsin pienet. Euroopan komissio Tästä syystä ennakoimatto- mat siirtyvistä määrärahoista rahoitettavat menot ovat riski Konkurssiasiamiehen toi- miston toimintamäärärahoille. Riskiin varaudutaan tiiviillä projektin talouden seuran- nalla, arvioimalla toimittajan maksulliset lisätyöesitykset kriittisesti ja tarvittaessa ra- jaamalla kehitystyötä. KAM edistää projektin etenemistä kaikin käytettävissä olevin keinoin. - Konkurssiasiamiehen toimistolla on käynnistänyt merionnettomuusdirektiivin (2009/18/EY) uudistamisenpienet henkilöresurssit. Onnettomuustutkintakeskuksen kan- nalta keskeisin muutostarve kohdistuu siihen, että direktiivi on jatkossa sopusoinnussa suo- men viranomaisten työnjaon kanssa Ennakoimattomat muu- tokset työmäärissä ja tukee tutkintaviranomaisen keskittymistä vain turvalli- suustutkintaanhenkilökunnassa vaikuttavat voimakkaasti toimintaan. Toisaalta muutoksessa on varmistettava, että jäsenvaltioiden turvallisuustut- kintaviranomaiset voivat jatkossakin hoitaa turvallisuustutkinnan itsenäisesti Kosti-pro- jektin viivästyminen yhdistettynä poikkeuksellisen epävarmaan ja riippumatto- masti ilman EMSAn puuttumista tutkintaan. Merionnettomuusdirektiivi tulee näillä näkymin lausunnolle vuoden 2023 alkupuolella. Oikeusministeriössä valmistellaan sen yhteydessä olevien eräiden virastojen mahdollista uu- delleenorganisointia. Uudistuksessa varmistetaan, että Onnettomuustutkintakeskuksen itse- näisyys ja riippumattomuus säilytetään. Oleellisena osana Onnettomuustutkintakeskuksen säädösperusteisia tehtäviä on turvallisuustutkintaan kuuluva viranomaisten toiminnan ja sää- dösten toimivuuden tarkastelu sisältäen myös ministeriöt ja niiden valmisteluvastuulla olevat säädökset. Tässä suhteessa Onnettomuustutkintakeskuksen toiminta on hyvin samankal- taista kuin Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastustoiminta. Onnettomuus- tutkintakeskuksen tehokkaan toiminnan varmistamiseksi toimitilojen tulee jatkossakin olla hy- vien kulkuyhteyksien päässä liikenteen solmukohdassa Pasilassa. Hybridityö on vähentänyt tilatarvetta. Tilojen kokoa tarkasteltaessa negatiiviseen talou- delliseen tilanteeseen sekä ennakoituihin eläköitymisiin on huomioitava mahdollisesta muutoksesta saavu- tettava kustannushyöty tulevassa re- surssitarpeessa. Xxxxxxx toimiston perustehtävien hoitamisen taso ja sen vaikutus Onnettomuustutkintakeskuksen toimintamäärära- haanlaatu ja siten insolvenssijärjestelmän tehokas toimivuus voivat vaarantua. Onnettomuustutkintakeskuksen tavoitteena on olla uskottava Henkilövaihdoksiin va- raudutaan mm. xxxxxxxxx tiedon siirtämisellä ajoissa ja luotettava asiantuntijavi- rasto, mikä edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistäkehittämällä ohjeistusta. Useissa maissa on havaittu, että tur- vallisuustutkinnasta on saatavissa hyötyä myös terveydenhuollon alalla. Englantiin on perus- tettu vuonna 2017 nimenomaan terveydenhuollon onnettomuuksia tutkiva turvallisuustutkin- tavirasto. Terveydenhuollon tapahtumien tutkintaa kehitetään myös ainakin Norjassa, Ruot- sissa, Hollannissa, Yhdysvalloissa Orga- nisaatiorakennetta kokonaisuutena ja Australiassa. Myös Suomessa on otettu askeleita sa- maan suuntaan. Onnettomuustutkintakeskukseen on vuonna 2021 perustettu uusi johtavan tutkijan virka, jonka erityisalueena on sosiaali- toimenkuvia tarkastellaan ja terveydenhuollon turvallisuustutkinta. Tut- kinnan edelleen kehittäminen ja organisointi vaatii kuitenkin Onnettomuustutkintakeskukselle lisäresursointia, yhden erikoistutkijan viran. Onnettomuustutkintakeskuksen riskiarvioinnissa on lakisääteistä toimintaa ja tulostavoittei- den saavuttamista uhkaavaksi riskiksi tunnistettu erityisesti heikkenevä määrärahatilanne ja ulkopuolisten asiantuntijoiden saatavuus poikkeuksellisessa tilanteessa. Työntekijöiden ja asiantuntijoiden työtyytyväisyyteen ja -hyvinvointiin kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Asian- tuntijoiden elinkaaren hallintaa kehitetään edelleen. Turvallisuustutkintalain mukaan Onnetto- muustutkintakeskus kouluttaa tutkijoiksi soveltuvia henkilöitä. Viraston koulutusjärjestelmää kehitetään yhä kustannustehokkaammaksi. Tiedonhallintalaki tuli voimaan 1.1.2020 ja sen siirtymäaika on päättynyt 31.12.2021. Uuden tiedonhallintalain tarkoituksena on varmistaa, että viranomaiset käsittelevät tietoaineistoja asiakaslähtöisesti, yhdenmukaisesti ja tietoturvallisesti julkisuusperiaatetta noudattaen. On- nettomuustutkintakeskuksen diaari hoidetaan tällä hetkellä Excel-taulukossa. Onnettomuus- tutkintakeskuksen on tarkoitus ottaa käyttöön sähköinen asianhallintajärjestelmä, HILDA. HILDAn valmistelu on edennyt ripeästi kuluvan syksyn aikana, ja uusi asiakirjojen hallintajär- jestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2023. Onnettomuustutkintakeskuksen toimintajärjestelmä sisältää työjärjestyksen, laatukäsikirjan ja toimintakäsikirjan. Onnettomuustutkintakeskuksen toimintajärjestelmässä on kuvattu parhaat käytännöt, joilla varmistetaan viraston toiminnan vaikuttavuus ja vaatimustenmukaisuus. Toi- mintajärjestelmää kehitetään jatkuvasti ja käytännön työssä toimitaan sen mukaisesti. Havai- tut poikkeamat ja mahdollisesti epätarkoituksenmukaiset ohjeet nostetaan esille ja korjataan viipymättä. Onnettomuustutkintakeskuksen laatupolitiikka ja sen noudattaminen ovat kaik- kien Onnettomuustutkintakeskuksen työntekijöiden asia. Johtajan apuna Onnettomuustutkin- takeskuksessa toimii laatupäällikön johdolla laaturyhmä. Laatukäsikirjassa on kuvattu muun muassa noudatetut menettelyt auditointeihin, johdon kat- selmuksiin sekä aloite- ja palautejärjestelmään. Onnettomuustutkintakeskuksen sisäisiä au- ditointeja jatketaan yhteistyössä oikeushallinnon asiantuntijoiden kanssa. Syksyn 2022 audi- tointi koski toimintakäsikirjan osioita tutkintaprosessi ja poikkeuksellisen tapahtuman tutkinta. Sisäisen tarkastuksen yhteydessä ei havaittu vakavia poikkeamia. T-Median vuosittain (viimeisin vuodelta 2021) toteuttamassa julkishallinnon Luottamus & Maine-tutkimuksessa Onnettomuustutkintakeskus sijoittui sijalle 9/81 ja sai arvosanaksi 3,67/5suunnitellaan tu- lossopimuskaudella pienet henkilöresurssit huomioiden.

Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Onnettomuustutkintakeskus Oikeusavun, talous- ja velkaneuvonnan ja yleisen edunvalvonnan toimintaan ja palveluun vai- kuttavia keskeisiä asioita. - asiakaskunnan monikulttuuristuminen - väestörakenne ja muuttoliikkeet - asiakkaiden osallistumisen tapojen muutos - asiakkaan asioiden kompleksisuus - eläköityminen ja osaamisen varmistaminen Koronavirus COVID-19 on kansainvälisten vaatimusten mukaisesti itsenäinen vaikuttanut oikeusaputoimistojen ja riippu- maton tutkintaviranomainen, joka hoitaa turvallisuustutkinnan kustannustehokkaasti. Turvalli- suustutkinnalla tuetaan viranomaisia ja turvallisuuskriittisiä yrityksiä niiden toiminnan kehittä- misessä. Ammattitaitoinen sekä aidosti riippumaton ja puolueeton vakavien onnettomuuk- sien tutkinta on perusoikeuksien toteutumisen ja korruption ehkäisyn kannalta tärkeä osa oi- keusvaltion koneistoa. Viraston visio, missio ja arvot tullaan päivittämään vuoden 2023 aikana. Turvallisuustutkintalain (525/2011) muutokset (187/2019) ovat tulleet voimaan 16.6.2019. Kansallinen lainsäädäntö on ajan tasalla ja sopusoinnussa kansainvälisten säädösten kanssa. Suomen kannalta on tärkeää vaikuttaa turvallisuustutkinnan kansainvälisten säädös- ten kehittämiseen niinedunvalvontatoimistojen toi- mintaan siten, että tulevat muutokset tukevat suomalaista turvallisuustutkintaa mah- dollistaen kustannustehokkaan tutkinnan palvelukanavia on muutettu käyntiasioinnista etäpalveluna toteuttavaksi. Samalla asiakasprosessia ja työskentelytapoja on muutettu ja uudistettu. Suunnittelukauden aikana merkittäviä palvelun tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä ovat edunval- vonnan puolella väestön ikääntyminen ja talous- ja velkaneuvonnassa kotitalouksien velkaan- tuminen ja maksuongelmien arvioitu lisääntyminen. Julkisen oikeusavun kysyntä voi kasvaa merkittävästi ja erittäin nopeasti, jos Suomesta turvapaikkaa hakevien ihmisten määrä kasvaisi voimakkaasti. Kaikkien toimialojen osalta inflaatiokehitys heikentää asiakaskunnan taloudel- lista asemaa ja vaikuttaa siten palvelujen kysyntään ja piirien mahdollisuuksiin ja tapaan tuot- taa palveluita. Määrärahan väheneminen on suuri toimintaan vaikuttava tekijä. Oikeusaputoimistojen ja edunvalvontatoimistojen keskeisiä riskejä ovat: Tavoitteet, jotka ovat myös jatkossakestävän kehityksen tavoitteita (Agenda 2030), on merkitty + - merkillä. Euroopan komissio on käynnistänyt merionnettomuusdirektiivin (2009/18/EY) uudistamisen. Onnettomuustutkintakeskuksen kan- nalta keskeisin muutostarve kohdistuu siihenOikeusministeriön hallinnonalalle sovitut päätavoitteet ovat 5: sukupuolten tasa-arvo, että direktiivi on jatkossa sopusoinnussa suo- men viranomaisten työnjaon kanssa 10: eriarvoisuuden vähentäminen, 12/13: vastuullista kuluttamista ja tukee tutkintaviranomaisen keskittymistä vain turvalli- suustutkintaan. Toisaalta muutoksessa on varmistettavailmastotekoja, että jäsenvaltioiden turvallisuustut- kintaviranomaiset voivat jatkossakin hoitaa turvallisuustutkinnan itsenäisesti ja riippumatto- masti ilman EMSAn puuttumista tutkintaan. Merionnettomuusdirektiivi tulee näillä näkymin lausunnolle vuoden 2023 alkupuolella. Oikeusministeriössä valmistellaan sen yhteydessä olevien eräiden virastojen mahdollista uu- delleenorganisointia. Uudistuksessa varmistetaan16: rauha, että Onnettomuustutkintakeskuksen itse- näisyys ja riippumattomuus säilytetään. Oleellisena osana Onnettomuustutkintakeskuksen säädösperusteisia tehtäviä on turvallisuustutkintaan kuuluva viranomaisten toiminnan ja sää- dösten toimivuuden tarkastelu sisältäen myös ministeriöt ja niiden valmisteluvastuulla olevat säädökset. Tässä suhteessa Onnettomuustutkintakeskuksen toiminta on hyvin samankal- taista kuin Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastustoiminta. Onnettomuus- tutkintakeskuksen tehokkaan toiminnan varmistamiseksi toimitilojen tulee jatkossakin olla hy- vien kulkuyhteyksien päässä liikenteen solmukohdassa Pasilassa. Hybridityö on vähentänyt tilatarvetta. Tilojen kokoa tarkasteltaessa on huomioitava mahdollisesta muutoksesta saavu- tettava kustannushyöty ja sen vaikutus Onnettomuustutkintakeskuksen toimintamäärära- haan. Onnettomuustutkintakeskuksen tavoitteena on olla uskottava ja luotettava asiantuntijavi- rastooikeudenmukaisuus, mikä edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Useissa maissa on havaittu, että tur- vallisuustutkinnasta on saatavissa hyötyä myös terveydenhuollon alalla. Englantiin on perus- tettu vuonna 2017 nimenomaan terveydenhuollon onnettomuuksia tutkiva turvallisuustutkin- tavirasto. Terveydenhuollon tapahtumien tutkintaa kehitetään myös ainakin Norjassa, Ruot- sissa, Hollannissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Myös Suomessa on otettu askeleita sa- maan suuntaan. Onnettomuustutkintakeskukseen on vuonna 2021 perustettu uusi johtavan tutkijan virka, jonka erityisalueena on sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuustutkinta. Tut- kinnan edelleen kehittäminen ja organisointi vaatii kuitenkin Onnettomuustutkintakeskukselle lisäresursointia, yhden erikoistutkijan viran. Onnettomuustutkintakeskuksen riskiarvioinnissa on lakisääteistä toimintaa ja tulostavoittei- den saavuttamista uhkaavaksi riskiksi tunnistettu erityisesti heikkenevä määrärahatilanne ja ulkopuolisten asiantuntijoiden saatavuus poikkeuksellisessa tilanteessa. Työntekijöiden ja asiantuntijoiden työtyytyväisyyteen ja -hyvinvointiin kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Asian- tuntijoiden elinkaaren hallintaa kehitetään edelleen. Turvallisuustutkintalain mukaan Onnetto- muustutkintakeskus kouluttaa tutkijoiksi soveltuvia henkilöitä. Viraston koulutusjärjestelmää kehitetään yhä kustannustehokkaammaksi. Tiedonhallintalaki tuli voimaan 1.1.2020 ja sen siirtymäaika on päättynyt 31.12.2021. Uuden tiedonhallintalain tarkoituksena on varmistaa, että viranomaiset käsittelevät tietoaineistoja asiakaslähtöisesti, yhdenmukaisesti ja tietoturvallisesti julkisuusperiaatetta noudattaen. On- nettomuustutkintakeskuksen diaari hoidetaan tällä hetkellä Excel-taulukossa. Onnettomuus- tutkintakeskuksen on tarkoitus ottaa käyttöön sähköinen asianhallintajärjestelmä, HILDA. HILDAn valmistelu on edennyt ripeästi kuluvan syksyn aikana, ja uusi asiakirjojen hallintajär- jestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2023. Onnettomuustutkintakeskuksen toimintajärjestelmä sisältää työjärjestyksen, laatukäsikirjan ja toimintakäsikirjan. Onnettomuustutkintakeskuksen toimintajärjestelmässä on kuvattu parhaat käytännöt, joilla varmistetaan viraston toiminnan vaikuttavuus ja vaatimustenmukaisuus. Toi- mintajärjestelmää kehitetään jatkuvasti ja käytännön työssä toimitaan sen mukaisesti. Havai- tut poikkeamat ja mahdollisesti epätarkoituksenmukaiset ohjeet nostetaan esille ja korjataan viipymättä. Onnettomuustutkintakeskuksen laatupolitiikka ja sen noudattaminen ovat kaik- kien Onnettomuustutkintakeskuksen työntekijöiden asia. Johtajan apuna Onnettomuustutkin- takeskuksessa toimii laatupäällikön johdolla laaturyhmä. Laatukäsikirjassa on kuvattu muun muassa noudatetut menettelyt auditointeihin, johdon kat- selmuksiin sekä aloite- ja palautejärjestelmään. Onnettomuustutkintakeskuksen sisäisiä au- ditointeja jatketaan yhteistyössä oikeushallinnon asiantuntijoiden kanssa. Syksyn 2022 audi- tointi koski toimintakäsikirjan osioita tutkintaprosessi ja poikkeuksellisen tapahtuman tutkinta. Sisäisen tarkastuksen yhteydessä ei havaittu vakavia poikkeamia. T-Median vuosittain (viimeisin vuodelta 2021) toteuttamassa julkishallinnon Luottamus & Maine-tutkimuksessa Onnettomuustutkintakeskus sijoittui sijalle 9/81 ja sai arvosanaksi 3,67/5hyvä hallinto.