Tutkimusmenetelmä ja aineisto. Tämä tutkimus on tehty hyödyntäen laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetel- mää. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkija voidaan nähdä osana tutkimusta, mistä johtuen sillä katsotaan olevan vaikutusta tutkimuksessa syntyviin tuloksiin. Laadul- lisessa tutkimuksessa pyritään analysoimaan mahdollisimman tarkasti tutkittavia ta- pauksia, mistä johtuen tyypillisesti siinä keskitytään vain pieneen määrään tapauk- sia (Hirsijärvi, Remes & Sarjavaara 2008). Tutkimuksen aineistona on hyödynnetty tarkastelun kohteeksi valikoitujen lentoyh- tiöiden tilinpäätöksiä ja niiden liitetietoja tilikaudelta 2017. Tutkielmassa käytettyä aineistoa voidaan luonnehtia sekundääriaineistoksi, joka on yksi kvalitatiivista tutki- musotetta käyttävissä tutkimuksissa hyödynnetyistä aineistonkeruumenetelmistä. Sekundääriaineisto auttaa esimerkiksi vertailemaan paremmin tiettyjä teemoja kes- kenään (Eskola & Suoranta 1998). Tutkimukseen valittiin kolme eurooppalaista len- toyhtiötä Finnair, Norwegian ja Air France-KLM Group. Tutkimukseen valittiin kolme eurooppalaista lentoyhtiötä Finnair, Norwegian ja Air France-KLM Group. Tarkas- teltavien yhteisöjen valinnassa on käytetty kriteerinä IFRS-standardien noudatta- mista ja vuokrasopimusten käyttöä liiketoiminnan rahoittamisessa. Lisäksi nämä yh- teisöt ovat erisuuruisia liiketoiminnan laajuudella mitattuna, mikä auttaa paremmin vertailemaan suhteellisesti IFRS 16-standardin vaikutuksia kohdeyhteisöjen tilin- päätöksiin. Tutkimuksessa muokataan kohdeyhteisöjen tilinpäätöksiä hyödyntäen Imhoffin et al. (1991;1997) käyttämiä metodeja operatiivisten vuokrasopimusten taseen varoi- hin ja velkoihin aktivoitavien määrien arvioimiseen. Lisäksi tilinpäätöksien muokkaa- misessa on otettu huomioon yhtiökohtaiset erityispiirteet, kuten leasingrahoitusten korkokanta, efektiivinen verokanta ja operatiivisten vuokrasopimusten keskimääräi- nen jäljellä oleva aika.
Tutkimusmenetelmä ja aineisto. Tutkimusmenetelmänäni toimii lainoppi eli oikeusdogmatiikka, joka tutkii tulkinnan ja systematisoinnin pohjalta tuottaen tulkintasuosituksia, jotka palvelevat tuomaria tai muuta käytännön lainsoveltajaa hänen työssään.2 Metodin valintaan vaikutti juuri sen käytännön läheinen ote tutkittavaan juridiikkaan. Aineistona toimivat korkeimpien oikeusasteiden ratkaisukäytäntö sekä hovioikeuden ratkaisukäytäntö, joka on rajattu koskemaan tapauksia, joissa määräaikaista työsuhdetta on arvioitu niin, että työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvään perusteeseen liittyvä syy. Näiden osalta pyrin analysoimaan ja luokittelemaan aineistoa, sekä tätä kautta pyrin löytämään kriteerit määräaikaisille työsopimuksille. xxxxx://xxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/x/xxxxx.xxx?xxxxx=Xxxxxxxxxxx:xxxxxxxxxxxxxxxxxx_xxxxxxxx/xxxxxxxx_xxxxxxXxxxx d=456519 Lisäksi tutkielmassa sivutaan lainsäädännön historiallisia lähteitä, sekä kansainvälistä EU- oikeuden aineistoa —lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä—, jota määräaikaisten työsopimusten osalta on olemassa ja voimassa olevana käytännön oikeutena.
Tutkimusmenetelmä ja aineisto. Tutkimukseni on kaksiosainen. Se sisältää sekä sisällönanalyysiä että käsitetutkimusta. Käsitetutkimus voi olla joko oma tutkimuksensa tai empiirisen tutkimuksen osa. (Puusa 2008) Monesti myös käsitetutkimusta on mielekästä tehdä, jotta päästään tutkimaan empiiristä aineistoa luontevammin. Itse käsitetutkimuksen määritelmästäkin on monia eri versioita. Kirjoitin tästä syystä aikaisemmin käyttäväni käsitehistoriallisia ja käsiteanalyysin menetelmiä, en varsinaisesti vain yhtä mallia. Käsiteanalyysin perusyksikkö on argumentaatiorakennetta pienempi. Sen tavoite on pureutua käsitteeseen ja käsitteiden välisiin suhteisiin. Käsiteanalyysissa jäsennetään tutkimuksen kohteena olevaa käsitettä ja yritetään ymmärtää siihen liittyviä merkityksiä ja verrataan käsitettä sen lähikäsitteisiin ja suhteutetaan niihin. (Puusa 2008, 1.) Käsiteanalyysilla voi olla monia eri tarkoitusperiä. Käsiteanalyysin tarkoitus voi olla yhtenäistää käsitettä ja saada siitä yhteismitallisempi tai käsiteanalyysilla voidaan pyrkiä tavoittamaan käsitteeseen liittyviä erilaisia merkityksiä tai jäsentämään, täsmentämään ja täydentämään olemassa olevaa tietoa (Puusa 2008, 4). Oman tutkimukseni tarkoitus on näistä jälkimmäinen. Vapaakaupan käsite aiheuttaa paljon sekä negatiivisia että positiivisia mielleyhtymiä ja ajatuksia. Käsitteeseen liittyviä vastakkainasettelupareja on myös monia ja niitä avaan analyysissa ja ristiriitaisia käsitteeseen liittyviä asioita nousee esille. Xxxxxxxxxx (1996, 2) mukaan tekstin selkeys on aina suhteessa sen tulkitsijoihin. Sama käsite tai asia saattaa olla erilainen eri näkökulmasta katsottuna, vaikka käsitteen pitäisi olla varsin yksiselitteinen. Vapaakaupan käyttötarkoitus tekee eron siihen mitä käsitteellä tarkoitetaan. Toiselle positiivinen on toiselle negatiivinen. Käsite saa merkityksen vain suhteessa ympäristöönsä, joten on tärkeää ymmärtää, miten asiasta puhutaan missäkin kontekstissa ja ketkä ovat sen puolestapuhujia ja ketkä sitä vastaan. Vapaakaupasta puhuttaessa negatiivinen merkitys voi olla kehittyville köyhemmille valtioille ja positiivinen suurille monikansallisille yrityksille, jotka hyötyvät nykyisen kaltaisesta vapaakaupasta suuresti. Vapaakaupan käsite on vielä suhteellisen tuore käsite sen nykyään laajasti ymmärretyssä merkityksessä ja käsitteestä tehtyä tutkimusta löytyy melko vähän. Aihepiiristä tutkimusta tosin löytyy jonkin verran. Vapaakaupalle löytyy myös paljon lähitermejä ja merkitys hieman vaihtuu eri kielissä. Näiden lähikäsitteide...