Työaika Mallilausekkeet

Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleens...

Työaika. 1. Työntekijän työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa kotiharjoitteluineen ja enintään kahdeksan tuntia päivässä. Viikoittain yli edellä 1. kohdassa mainitun tuntimäärän ja päivittäin yli 8 tuntia menevä työaika korvataan ensisijaisesti työntekijälle antamalla vastaava vapaa-aika siten, että työaika kolmen viikon tasoittumisjaksolla on kotiharjoitteluineen enintään 114 tuntia 45 minuuttia. Tämän ylittävältä ajalta suoritetaan ylityökorvaus työaikalain (605/96) 22 §:n mukaisesti. Kapellimestarin kohdalla tasoittumisjakso on kuitenkin seitsemän viikkoa ja 267 tuntia 45 minuuttia. Päivittäisestä työajasta on pyrittävä järjestämään keskimäärin yksi tunti henkilökohtaista harjoittelua varten. 2. Helatorstaiviikolla säännöllinen viikkotyöaika on 7 tuntia 39 minuuttia lyhyempi kuin 1 momentissa on määrätty. Vapunpäivälle sattuva helatorstai ei kuitenkaan lyhennä työaikaa. 3. Päivittäinen työaika voidaan jakaa kahteen jaksoon, jolloin kahden harjoituksen välillä on oltava vähintään kahden tunnin tauko. Harjoituksen ja esityksen välillä on myös oltava kahden tunnin tauko. 4. Esityksestä merkitään työajaksi kolme ja puoli tuntia. Kuitenkin kahden samana päivänä peräkkäin järjestettävän lyhyen esityksen, joiden alkamis- ja päättymisajan väli on enintään neljä tuntia, katsotaan sisältävän kuuden tunnin työajan. Tällainen kaksi lyhyttä esitystä sisältävä työpäivä pyritään järjestämään muutoin vapaaksi. 5. Orkesteriharjoituksissa työntekijä on oikeutettu 10 minuutin taukoon kutakin työtuntia kohti. Ensimmäinen tauko on pidettävä viimeistään 1 ½ tunnin kuluttua harjoituksen alkamisesta. Näyttämöharjoituksissa ja esityksissä tauot määräytyvät esityksen kulun mukaan. 6. Työaikanaan työntekijä on velvollinen osallistumaan teatterin toimeenpanemiin esityksiin ja juhlatilaisuuksiin siten kuin tässä sopimuksessa on määrätty.

Työaika. 1. Säännöllinen työaika on enintään 7 t 40 min/vrk siten, että se on enintään 37 t/vko. 2. Säännöllisestä työajasta sovitaan työsopimuksella. 3. Työpäivien lukumäärä, sijoittuminen ja päivittäinen työaika vahvistetaan mahdollisuuksien mukaan kuukausittain etukäteen.

Työaika. 5.1 Työsopimusta solmittaessa sovitaan, mikä on toimihenkilön säännöllinen työaika työehtosopimuksen 4 § mukaisesti ja sel- vitetään työaikalain soveltaminen (työaikakysymysten osalta katso perussopimus ja ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus). 5.2 Työaikalain mukaan ylityö korvataan lain määrittelemällä ylityö- korvauksella. Ylityö voidaan erikseen sovittaessa korvata myös vastaavalla vapaalla. Ellei muusta ole sovittu, maksetaan ylityö- korvaus rahassa. Korvattava ylityö edellyttää työnantajan mää- räystä ja työntekijän suostumusta. 5.3 Työaikalain mukaan yli- ja sunnuntaityöstä maksettava korotettu palkka voidaan esimiesasemassa olevien kanssa sopia maksetta- vaksi erillisenä kuukausikorvauksena. Sovittaessa erillisestä kuukausikorvauksesta, kirjataan sopimukseen sen peruste ja suuruus. 5.4 Työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät toimitusjohtajan työ ja työ, joka siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on pidettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön taikka sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamis- tehtävään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä. Työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävien osalta voidaan ylityön korvaaminen ottaa huomioon myös palkan muodostuk- sessa. Tällöin tulisi työnantajan ja toimihenkilön välillä selvittää se,

Työaika. Työsuhde on kokoaikainen osa-aikainen, jolloin keskimääräinen viikkotyöaika on tuntia Työntekijä suostuu tekemään sunnuntai- ja lisätyötä tarvittaessa, jolloin tästä suoritetaan lain ja työehtosopimuksen mukainen korvaus.

Työaika. Työsuhteissa noudatetaan työaikalain säännösten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja.

Työaika. Tuntimäärän ja työajan tulee perustua kunnan vammaispalveluiden sosiaalityöntekijän tekemään työnantajana toimivan vammaisen henkilön palvelusuunnitelmaan ja voimassa olevaan henkilökohtaisen avun päätökseen. Henkilökohtaisen avun päätöksen ylittäneistä tuntimääristä kunta ei maksa korvauksia, vaan nämä jäävät avustettavan itsensä maksettaviksi. Vaihtelevasta työajasta ei saa työnantajan aloitteesta sopia, jos sopimuksella katettava työnantajan työvoimatarve on kiinteä tai jos työntekijällä on tarkoitus teettää kiinteää työaikaa. Jos on tiedossa, että avustajaa tarvitaan aina tietty tuntimäärä eikä vaihtelua työajassa ole, ei työnantaja voi ehdottaa ja sopia työsopimukseen työajaksi esim. 0–40 tuntia viikossa. Työnantajan tulee pyrkiä mahdollisimman hyvin arvioimaan työtuntien määrän ja sopimaan työajan tämän arvion perusteella. Kyse on kuitenkin työnantajan omasta arviosta, eli esimerkiksi työntekijä ei voi edellyttää, että työaika olisi kiinteä, jos henkilökohtaisen avun tarve vaihtelee esimerkiksi viikoittain. Työnantajalla tulee olla peruste vaihtelevan työajan ehdon käyttämiselle ja antaa tästä selvitys työntekijälle. Jos vaihtelevan työajan sopimus tehdään työntekijän aloitteesta, sopimukseen kirjataan syy/selvitys, miksi työntekijä kirjausta pyytää. - Xxx xxxxxxx on kiinteä (esim. 30 h/kk) ja jota myös noudatetaan, ei tarvitse tehdä selvitystä. - Xxx xxxxxxx on vaihteleva (esim. 0-30h/kk tai enintään 30h/kk), tulee tehdä selvitys.

Työaika. Työehtosopimuksen 14 §:n mukainen työntekijän säännöllinen työaika on:

Työaika. Akatemiaprofessoreihin ja akatemiatutkijoihin sovelletaan opetus- ja tutkimushen- kilöstön kokonaistyöaikaa koskevaa 5 luvun 3 §:n 1 momenttia vuosittaisesta 1612 tunnin työajasta.

Työaika. Työaikaan noudatetaan mitä työaikalaissa on säädetty, ellei seuraavasta muuta johdu: