Common use of Työehtosopimuksen tekstimuutokset Clause in Contracts

Työehtosopimuksen tekstimuutokset. Tekstimuutokset on kirjattu työehtosopimukseen. Muutetut kohdat on merkitty marginaaliin pystyviivalla. Helsingissä 24.4.2020 Palvelualojen työnantajat PALTA ry Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry METO – Metsäalan Asiantuntijat ry METSÄBIOTALOUDEN ASIANTUNTIJOITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS‌ 1 § Soveltamisala‌ Sopimuksen määräyksiä sovelletaan OTSO Metsäpalvelut Oy:n sekä Tapio Oy:n ja Tapio Palvelut Oy:n palveluksessa olevien toimihenkilöiden työsuhteisiin, lukuun ottamatta me- dia-alan toimituksellisia, kustannustoimittamiseen liittyviä ja kaupallishallinnollisia työtehtä- viä Tapiossa. Sopimus ei koske johtoon kuuluvia. 2 § Työsuhteen alkaminen ja päättyminen sekä lomauttaminen‌ Työnantajalla on oikeus johtaa ja valvoa työtä sekä ottaa ja erottaa toimihenkilöt. Toimihenkilön tulee työssään valvoa ja edistää työnantajan etua, noudattaa työnantajan edun edellyttämää vaiteliaisuutta työnantajan toimintaa kuten suunnittelua, kokeiluja, tutkimuksia, hinnoittelua ja liikesuhteita koskevissa asioissa sekä tarkoin ja säästäväi- sesti hoitaa hänen huostaansa uskottuja varoja ja omaisuutta. Työsopimus tehdään kirjallisena. Työsopimuksessa noudatetaan työsopimuslain mukaisia irtisanomisaikoja, ellei työsopimuksella ole toisin sovittu. Toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen otettu toimihenkilö voi- daan lomauttaa laissa säädetyin perustein 14 kalenteripäivän lomautusilmoitusaikaa nou- dattaen, ellei paikallisesti luottamusmiehen kanssa toisin sovita. 3 § Palkkaus‌ Toimihenkilön palkka määritellään kuukausipalkkana, jollei työsopimuksin toisin sovita muusta palkanmääräytymisjaksosta. Muun määräytymisjakson perusteena voi olla työsuh- teen lyhyt kesto, tavanomaisesta poikkeava työaikajärjestely tai muu vastaava perusteltu syy. Palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella ottaen huomioon tehtävän vaativuus, koulutus ja ammattipätevyys. Kuukausipalkan lisäksi toimihenkilölle voidaan maksaa myös tulokseen ja/tai suoritukseen perustuvia palkanosia tai palkkioita. Toimihenkilön hoitaessa oman toimensa ohella työnantajan määräämänä toista tehtävää yhdenjaksoiseksi vähintään 2 viikon ajan, hänelle maksetaan oman toimensa palkkauksen lisäksi 10 % - 35 % henkilökohtaisesta palkastaan korvauksena toisen tehtävän hoidosta. Korvaus ja muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee sopia ennen sijaisuutta. Toimihenkilön palkka maksetaan viimeistään kunkin palkanmaksukuukauden 5. päivänä tai, mikäli kyseinen päivä ei ole arkipäivä, sitä edeltävänä arkipäivänä. Palkanmaksu- kuukauden kalenteripäivästä voidaan sopia paikallisesti luottamusmiehen kanssa toisin. Osa-ajan palkkaa laskettaessa saadaan päiväpalkka jakamalla kuukausipalkka kyseisen kuukauden todellisten työpäivien lukumäärällä. 4 § Matkakustannusten korvaus‌ Toimihenkilölle suoritetaan korvausta työtehtävien hoitoon kuuluvien matkojen aiheutta- mista kustannuksista verohallinnon vuosittain vahvistamien matkakustannusten korvaus- perusteiden ja verovapaiden kulukorvausmäärien mukaisesti. Työmatkat on tehtävä tarkoi- tukseen sopivalla halvimmalla matkustustavalla. 5 § Sairausajan palkka‌ Toimihenkilölle, joka sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden takia on poissa työstä, maksetaan palkkaa työnteon keskeytyksen ajalta seuraavasti: Jos työsuhde on kestänyt ennen työkyvyttömyyden alkua alle viisi vuotta, toimihenki- löllä on oikeus saada palkkansa kahden kuukauden (60 kalenteripäivän) ajalta. Jos työsuhde on kestänyt ennen työkyvyttömyyden alkua vähintään viisi vuotta, toimi- henkilöllä on oikeus saada palkkansa kolmelta kuukaudelta (90 kalenteripäivää). Jos toimihenkilö on saman sairauden tai tapaturman takia useammin kuin kerran poissa työstä, on hänellä kalenterivuoden aikana oikeus enintään edellä mainittuihin pal- kallisiin ajanjaksoihin. Mikäli sairasloma jatkuu vuodenvaihteen yli saman sairauden osalta, oikeus sairasajan palkkaan tämän sairauden osalta on kuitenkin enintään 60/90 ka- lenteripäivää. Jos työntekijä sairastuu samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisesta las- ketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairasajan palkkaan, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairaslomajakso. Toimihenkilön tulee ilmoittaa poissaolosta ja sen kestosta viipymättä työnantajalle. Poissaolotodistuksen toimittamisessa noudatetaan työnantajan kulloinkin voimassa olevaa ohjeistusta. Jos toimihenkilö on työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautensa, työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa tällaisen sairauden ajalta. Oikeutta sairausajanpalkkaan ei ole, jos työkyvyttömyys on aiheutettu tahallisesti tai törke- ällä huolimattomuudella. Toimihenkilöllä on oikeus sairausajan palkkaan myös, milloin päihdeongelmainen toimi- henkilö on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnan- tajan kanssa. Osasairaspäiväraha. Kyse on vapaaehtoisesta järjestelystä työntekijän ja työnantajan vä- lillä. Paluuta osa-aikaisesti työhön voi esittää työntekijä, työterveyshuolto tai työnantaja. Työhön paluun on tapahduttava terveyttä tai toipumista vaarantamatta. Oikeus työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon on voimassa myös lomautetuilla toi- mihenkilöillä. 6 § Perhevapaat‌ Toimihenkilölle annetaan äitiys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänen oikeu- tensa sairausvakuutuslain mukaiseen äitiys- ja vanhempainrahaan katsotaan kohdistu- van. Äitiysvapaan ajalta maksetaan palkka kolmelta kuukaudelta. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilön työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua synnytyksen aikaa. Isän oikeus isyysvapaaseen samoin kuin toimihenkilön oikeus muutoin erityisäitiys-, äi- tiys- ja vanhempainvapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mu- kaan. 7 § Sairausvakuutuslain etuudet ja ansionmenetyskorvaukset‌ Toimihenkilön oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiysrahaan siirtyy sai- raus- ja äitiysvapaan ajalta työnantajalle siltä osin kuin päivä- ja äitiysrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkkauksen määrää. Jos päivä- tai äitiysrahaa ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oi- keus, työnantajalla on oikeus vähentää osa, mikä toimihenkilölle laiminlyönnin vuoksi on jäänyt maksamatta. Jos toimihenkilö saa saman työkyvyttömyyden perusteella korvausta ansionmenetyk- sestä tapaturmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain tai työnantajan kustantaman liikenne- vakuutuksen nojalla, vähennetään korvaus samalta ajalta maksettavasta sairausajan pal- kasta. 8 § Muut poissaolot‌ Toimihenkilöllä on oikeus palkkaan enintään kolmen päivän poissaolon ajalta, kun poissa- olo johtuu toimihenkilön alle kymmenvuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen tai muun hänen kodissaan pysyvästi asuvan alle kymmenvuotiaan lapsen äkillisestä sairastumi- sesta lapsen tilapäisen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Edellytyksenä on, että lapsen molemmat huoltajat ovat ansiotyössä, ja ettei toinen huoltaja samanai- kaisesti käytä vastaavaa poissaolo-oikeutta. Sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajaan. Toimihenkilölle, joka on kutsuttu reservin kertausharjoituksiin tai maanpuolustuskurssille, maksetaan henkilökohtainen palkkaus vähennettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella. Jos reservin kertausharjoituksiin kutsutulle toimihenkilölle ei makseta asevelvollisuuslain nojalla reserviläispalkkaa, ei hänelle makseta myöskään edellä tarkoitettua palkkausta. Toimihenkilölle myönnetään palkallinen vapaapäivä hänen omana vihkiäispäivänään tai parisuhteen rekisteröimispäivänään, lähiomaisen hautajaispäivänä sekä perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta. Lähiomaisella tarkoitetaan toimihenkilön puolisoa ja lapsia sekä hänen puolisonsa lapsia, toimihenkilön xxxxxxxxx ja hänen puolisonsa xxxxxxxxx. Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa asuvia toimihenkilön puolisoa ja lapsia sekä hänen puolisonsa lapsia. Toimihenkilöllä on oikeus palkalliseen vapaapäivään myös hänen täyttäessään 50 ja 60 vuotta, milloin em. päivät sattuvat hänen työpäivikseen. Työntekijällä on oikeus käydä työajalla seuraavissa tarkastuksissa ja tutkimuksissa, edel- lyttäen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä vält- täen: • sairauden tai tapaturman vuoksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvät tut- kimukset hoidon määrittelemiseksi • äkillisen hammassairauden hoito • syöpäsairauden tai muun vakavan sairauden edellyttämä hoito • äitiysrahan maksamiseen liittyvät lääkärintarkastukset • työhön liittyvät lakisääteiset tai muut työnantajan edellyttämät terveystarkastukset 9 § Työaika‌ Säännöllinen työaika on 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa. Työaika voidaan järjestää myös keskimääräiseksi siten, että aika on 7,5 tuntia vuorokau- dessa ja 37,5 tuntia viikossa. Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta. Työviikko on viisipäiväinen, ellei työviikko sisällä pitkäperjantaita, toista pääsiäispäivää, helatorstaita, juhannusaattoa tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattu- vaa uudenvuodenpäivää, vapunpäivää, loppiaista, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, joulupäi- vää tai tapaninpäivää. Maanantain ja perjantain välisen jakson arkipyhä tai aattopäivä ly- hentää 37,5 tunnin viikkotyöaikaa 7,5 tuntia päivää kohti. Toimihenkilölle annetaan sunnuntain ajaksi vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Viikkolepo voidaan kuitenkin antaa viikon muunakin aikana, jos työtä sen luon- teen vuoksi tehdään kaikkina viikonpäivinä. Viikkolepomääräyksestä voidaan poiketa hätätyötä tehtäessä tai jos toimihenkilöä tilapäi- sesti tarvitaan työhön hänen viikkoleponsa aikana työpaikan säännöllisen työnkulun tur- vaamiseksi. Toimihenkilöllä on kaksi viikkolepopäivää peräkkäin siten, että toinen viikkolepopäivä on lauantai, jos tämä työn järjestelyn kannalta on mahdollista. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse. Päivittäinen tunnin lepoaika voidaan tarvittaessa lyhentää 30 minuutiksi. Jos toimihenki- löllä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus poistua työpaikalta, lepoaikaa ei lasketa työ- ajaksi.

Työehtosopimuksen tekstimuutokset. Tekstimuutokset Sovitut tekstimuutokset on kirjattu sisällytetty työehtosopimukseen. Muutetut kohdat on merkitty marginaaliin pystyviivalla. Helsingissä 24.4.2020 Palvelualojen työnantajat Tarkastettu ENERGIATEOLLISUUS RY Xxxx Xxxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry METO – Metsäalan Asiantuntijat ry METSÄBIOTALOUDEN ASIANTUNTIJOITA KOSKEVA RY Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxxxx SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxx JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxx-Xxxxx TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS‌ I YLEISET MÄÄRÄYKSET‌ 1 § Soveltamisala‌ Sopimuksen soveltamisala‌ 1.1 Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan OTSO Metsäpalvelut OyEnergiateollisuus ry:n sekä Tapio Oyjäsenyritysten työntekijöiden työsuhteisiin. 1.2 Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Palvelualojen työnanta- jat Palta ry:n ja Tapio Palvelut Oy:n jäsenyritysten palveluksessa olevien toimihenkilöiden työsuhteisiinoleviin työntekijöihin, lukuun ottamatta me- dia-alan toimituksellisiajotka työs- kentelevät tietoliikenne-, kustannustoimittamiseen liittyviä ja kaupallishallinnollisia työtehtä- viä Tapiossa. Sopimus ei koske johtoon kuuluviainformaatio-, verkostoteknologia- tai näihin olennai- sesti liittyvillä sekä rinnastettavilla toimialoilla. 1.3 Sopijaosapuolet sitoutuvat siihen, ettei tämän työehtosopimuksen sovelta- mispiiriin tehdä rinnakkaissopimuksia. 2 § Työsuhteen alkaminen Järjestäytymisvapaus‌ 2.1 Työnantajalla ja päättyminen sekä lomauttaminen‌ Työnantajalla työntekijällä on oikeus johtaa vapaasti päättää liittymisestään yh- distykseen ja valvoa työtä toimia siinä. Yhdistymisvapaus määräytyy perustuslain ja työ- sopimuslain mukaan. 2.2 Sopijapuolet toteavat, että järjestäytymisen tarkoituksena on edistää työsuh- deasioiden hoitamista sekä ottaa työrauhan säilyttämistä, ja erottaa toimihenkilöt. Toimihenkilön tulee työssään valvoa ja edistää työnantajan etua, noudattaa työnantajan edun edellyttämää vaiteliaisuutta työnantajan toimintaa kuten suunnittelua, kokeiluja, tutkimuksia, hinnoittelua ja liikesuhteita koskevissa asioissa sekä tarkoin ja säästäväi- sesti hoitaa hänen huostaansa uskottuja varoja ja omaisuutta. Työsopimus tehdään kirjallisena. Työsopimuksessa noudatetaan työsopimuslain mukaisia irtisanomisaikoja, ellei työsopimuksella ole toisin sovittu. Toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen otettu toimihenkilö voi- daan lomauttaa laissa säädetyin perustein 14 kalenteripäivän lomautusilmoitusaikaa nou- dattaen, ellei paikallisesti luottamusmiehen kanssa toisin sovitasuhtautuvat sen vuoksi myönteisesti toisen sopijapuolen järjestäytymiseen. 3 § Palkkaus‌ Toimihenkilön palkka määritellään kuukausipalkkanaTyörauhavelvoite‌ 3.1 Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jollei työsopimuksin toisin sovita muusta palkanmääräytymisjaksostajotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaika- na ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä. 3.2 Tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa ei saa ryhtyä työehtosopimus- lain tarkoittamiin työtaistelutoimenpiteisiin. 3.3 Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia huolehtimaan siitä, etteivät nii- den jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy edellisen kappaleen vastaisesti toimenpiteisiin eivätkä muu- toinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä. 3.4 Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä työnantaja- ja työntekijäliitolle mahdollisuuksi- en mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Muun määräytymisjakson perusteena voi olla työsuh- teen lyhyt kestoIlmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, tavanomaisesta poikkeava työaikajärjestely tai muu vastaava perusteltu syy. Palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella ottaen huomioon tehtävän vaativuus, koulutus alkamishetki ja ammattipätevyys. Kuukausipalkan lisäksi toimihenkilölle voidaan maksaa myös tulokseen ja/tai suoritukseen perustuvia palkanosia tai palkkioita. Toimihenkilön hoitaessa oman toimensa ohella työnantajan määräämänä toista tehtävää yhdenjaksoiseksi vähintään 2 viikon ajan, hänelle maksetaan oman toimensa palkkauksen lisäksi 10 % - 35 % henkilökohtaisesta palkastaan korvauksena toisen tehtävän hoidosta. Korvaus ja muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee sopia ennen sijaisuutta. Toimihenkilön palkka maksetaan viimeistään kunkin palkanmaksukuukauden 5. päivänä tai, mikäli kyseinen päivä ei ole arkipäivä, sitä edeltävänä arkipäivänä. Palkanmaksu- kuukauden kalenteripäivästä voidaan sopia paikallisesti luottamusmiehen kanssa toisin. Osa-ajan palkkaa laskettaessa saadaan päiväpalkka jakamalla kuukausipalkka kyseisen kuukauden todellisten työpäivien lukumäärällälaajuus. 4 § Matkakustannusten korvaus‌ Toimihenkilölle suoritetaan korvausta työtehtävien hoitoon kuuluvien matkojen aiheutta- mista kustannuksista verohallinnon vuosittain vahvistamien matkakustannusten korvaus- perusteiden ja verovapaiden kulukorvausmäärien mukaisesti. Työmatkat on tehtävä tarkoi- tukseen sopivalla halvimmalla matkustustavalla. 5 § Sairausajan palkka‌ Toimihenkilölle, joka sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden takia on poissa työstä, maksetaan palkkaa työnteon keskeytyksen ajalta seuraavasti: Jos työsuhde on kestänyt ennen työkyvyttömyyden alkua alle viisi vuotta, toimihenki- löllä on oikeus saada palkkansa kahden kuukauden (60 kalenteripäivän) ajalta. Jos työsuhde on kestänyt ennen työkyvyttömyyden alkua vähintään viisi vuotta, toimi- henkilöllä on oikeus saada palkkansa kolmelta kuukaudelta (90 kalenteripäivää). Jos toimihenkilö on saman sairauden tai tapaturman takia useammin kuin kerran poissa työstä, on hänellä kalenterivuoden aikana oikeus enintään edellä mainittuihin pal- kallisiin ajanjaksoihin. Mikäli sairasloma jatkuu vuodenvaihteen yli saman sairauden osalta, oikeus sairasajan palkkaan tämän sairauden osalta on kuitenkin enintään 60/90 ka- lenteripäivää. Jos työntekijä sairastuu samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisesta las- ketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairasajan palkkaan, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairaslomajakso. Toimihenkilön tulee ilmoittaa poissaolosta ja sen kestosta viipymättä työnantajalle. Poissaolotodistuksen toimittamisessa noudatetaan työnantajan kulloinkin voimassa olevaa ohjeistusta. Jos toimihenkilö on työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautensa, työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa tällaisen sairauden ajalta. Oikeutta sairausajanpalkkaan ei ole, jos työkyvyttömyys on aiheutettu tahallisesti tai törke- ällä huolimattomuudella. Toimihenkilöllä on oikeus sairausajan palkkaan myös, milloin päihdeongelmainen toimi- henkilö on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnan- tajan kanssa. Osasairaspäiväraha. Kyse on vapaaehtoisesta järjestelystä työntekijän ja työnantajan vä- lillä. Paluuta osa-aikaisesti työhön voi esittää työntekijä, työterveyshuolto tai työnantaja. Työhön paluun on tapahduttava terveyttä tai toipumista vaarantamatta. Oikeus työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon on voimassa myös lomautetuilla toi- mihenkilöillä. 6 § Perhevapaat‌ Toimihenkilölle annetaan äitiys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänen oikeu- tensa sairausvakuutuslain mukaiseen äitiys- ja vanhempainrahaan katsotaan kohdistu- van. Äitiysvapaan ajalta maksetaan palkka kolmelta kuukaudelta. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilön työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua synnytyksen aikaa. Isän oikeus isyysvapaaseen samoin kuin toimihenkilön oikeus muutoin erityisäitiys-, äi- tiys- ja vanhempainvapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mu- kaan. 7 § Sairausvakuutuslain etuudet ja ansionmenetyskorvaukset‌ Toimihenkilön oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiysrahaan siirtyy sai- raus- ja äitiysvapaan ajalta työnantajalle siltä osin kuin päivä- ja äitiysrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkkauksen määrää. Jos päivä- tai äitiysrahaa ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oi- keus, työnantajalla on oikeus vähentää osa, mikä toimihenkilölle laiminlyönnin vuoksi on jäänyt maksamatta. Jos toimihenkilö saa saman työkyvyttömyyden perusteella korvausta ansionmenetyk- sestä tapaturmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain tai työnantajan kustantaman liikenne- vakuutuksen nojalla, vähennetään korvaus samalta ajalta maksettavasta sairausajan pal- kasta. 8 § Muut poissaolot‌ Toimihenkilöllä on oikeus palkkaan enintään kolmen päivän poissaolon ajalta, kun poissa- olo johtuu toimihenkilön alle kymmenvuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen tai muun hänen kodissaan pysyvästi asuvan alle kymmenvuotiaan lapsen äkillisestä sairastumi- sesta lapsen tilapäisen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Edellytyksenä on, että lapsen molemmat huoltajat ovat ansiotyössä, ja ettei toinen huoltaja samanai- kaisesti käytä vastaavaa poissaolo-oikeutta. Sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajaan. Toimihenkilölle, joka on kutsuttu reservin kertausharjoituksiin tai maanpuolustuskurssille, maksetaan henkilökohtainen palkkaus vähennettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella. Jos reservin kertausharjoituksiin kutsutulle toimihenkilölle ei makseta asevelvollisuuslain nojalla reserviläispalkkaa, ei hänelle makseta myöskään edellä tarkoitettua palkkausta. Toimihenkilölle myönnetään palkallinen vapaapäivä hänen omana vihkiäispäivänään tai parisuhteen rekisteröimispäivänään, lähiomaisen hautajaispäivänä sekä perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta. Lähiomaisella tarkoitetaan toimihenkilön puolisoa ja lapsia sekä hänen puolisonsa lapsia, toimihenkilön xxxxxxxxx ja hänen puolisonsa xxxxxxxxx. Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa asuvia toimihenkilön puolisoa ja lapsia sekä hänen puolisonsa lapsia. Toimihenkilöllä on oikeus palkalliseen vapaapäivään myös hänen täyttäessään 50 ja 60 vuotta, milloin em. päivät sattuvat hänen työpäivikseen. Työntekijällä on oikeus käydä työajalla seuraavissa tarkastuksissa ja tutkimuksissa, edel- lyttäen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä vält- täen: • sairauden tai tapaturman vuoksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvät tut- kimukset hoidon määrittelemiseksi • äkillisen hammassairauden hoito • syöpäsairauden tai muun vakavan sairauden edellyttämä hoito • äitiysrahan maksamiseen liittyvät lääkärintarkastukset • työhön liittyvät lakisääteiset tai muut työnantajan edellyttämät terveystarkastukset 9 § Työaika‌ Säännöllinen työaika on 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa. Työaika voidaan järjestää myös keskimääräiseksi siten, että aika on 7,5 tuntia vuorokau- dessa ja 37,5 tuntia viikossa. Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta. Työviikko on viisipäiväinen, ellei työviikko sisällä pitkäperjantaita, toista pääsiäispäivää, helatorstaita, juhannusaattoa tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattu- vaa uudenvuodenpäivää, vapunpäivää, loppiaista, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, joulupäi- vää tai tapaninpäivää. Maanantain ja perjantain välisen jakson arkipyhä tai aattopäivä ly- hentää 37,5 tunnin viikkotyöaikaa 7,5 tuntia päivää kohti. Toimihenkilölle annetaan sunnuntain ajaksi vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Viikkolepo voidaan kuitenkin antaa viikon muunakin aikana, jos työtä sen luon- teen vuoksi tehdään kaikkina viikonpäivinä. Viikkolepomääräyksestä voidaan poiketa hätätyötä tehtäessä tai jos toimihenkilöä tilapäi- sesti tarvitaan työhön hänen viikkoleponsa aikana työpaikan säännöllisen työnkulun tur- vaamiseksi. Toimihenkilöllä on kaksi viikkolepopäivää peräkkäin siten, että toinen viikkolepopäivä on lauantai, jos tämä työn järjestelyn kannalta on mahdollista. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse. Päivittäinen tunnin lepoaika voidaan tarvittaessa lyhentää 30 minuutiksi. Jos toimihenki- löllä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus poistua työpaikalta, lepoaikaa ei lasketa työ- ajaksi.Paikallinen sopiminen‌

Työehtosopimuksen tekstimuutokset. Tekstimuutokset on kirjattu työehtosopimukseen. Muutetut kohdat on merkitty marginaaliin pystyviivalla. Helsingissä 24.4.2020 Palvelualojen työnantajat PALTA ry Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry METO – Metsäalan Asiantuntijat ry METSÄBIOTALOUDEN ASIANTUNTIJOITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS‌ TES 1 § Soveltamisala‌ Sopimuksen määräyksiä sovelletaan OTSO Metsäpalvelut Oy:n sekä Tapio Oy:n 1-kohdan toisen alakohdan b)-kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti: palkkamääräysten osalta määräaikaisessa työsuhteessa työsuhteen kolmen neljän ensimmäisen kuukauden aikana. TES 5 § 2-kohtaan lisätään toinen alakohta: Tuntipalkka voidaan maksaa kerran kuukaudessa. TES 6.1 § (1.4.2020 lukien): Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja Tapio Palvelut Oy:n palveluksessa olevien toimihenkilöiden työsuhteisiin, lukuun ottamatta me- dia-alan toimituksellisia, kustannustoimittamiseen liittyviä enintään 38 tuntia 15 45 minuuttia keskimäärin viikossa. Hallinto- ja kaupallishallinnollisia työtehtä- viä Tapiossatoimistotyössä säännöllinen työaika on keskimäärin 37,5 38 tuntia viikossa. Sopimus ei koske johtoon kuuluvia. 2 § Työsuhteen alkaminen Vuorokautisen työajan enimmäispituus voi vaihdella 7,5 tunnin ja päättyminen sekä lomauttaminen‌ Työnantajalla on oikeus johtaa ja valvoa työtä sekä ottaa ja erottaa toimihenkilöt. Toimihenkilön tulee työssään valvoa ja edistää työnantajan etua, noudattaa työnantajan edun edellyttämää vaiteliaisuutta työnantajan toimintaa kuten suunnittelua, kokeiluja, tutkimuksia, hinnoittelua ja liikesuhteita koskevissa asioissa sekä tarkoin ja säästäväi- sesti hoitaa hänen huostaansa uskottuja varoja ja omaisuutta. Työsopimus tehdään kirjallisena. Työsopimuksessa noudatetaan työsopimuslain mukaisia irtisanomisaikoja8 tunnin välillä, ellei työsopimuksella kyseessä ole toisin sovittukohdan 4 mukainen tilanne. Toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen otettu toimihenkilö voi- daan lomauttaa laissa säädetyin perustein 14 kalenteripäivän lomautusilmoitusaikaa nou- dattaenUusi § Koulutus, ellei paikallisesti luottamusmiehen kanssa toisin sovita. 3 § Palkkaus‌ Toimihenkilön palkka määritellään kuukausipalkkanatilaisuudet ja erikseen määrättävät työtehtävät, jollei työsopimuksin toisin sovita muusta palkanmääräytymisjaksostajoka kuuluu seuraavasti: Työnantaja voi määrätä enintään 20 lisätyötunnin sijoittamisesta kalenterivuodessa. Muun määräytymisjakson perusteena Kyse voi olla työsuh- teen lyhyt kestoesimerkiksi koulutuksista, tavanomaisesta poikkeava työaikajärjestely erilaisista kehittämistilaisuuksista tai muu vastaava perusteltu syyvarsinaisista työtehtävistä ei kuitenkaan 11 §:ssä sovittavista näyttelyistä ja niitä vastaavista tilaisuuksista. Palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella ottaen huomioon tehtävän vaativuus, koulutus Lisätyötuntien sijoittamisesta enintään 8 tuntia voidaan käyttää työtehtäviin ja ammattipätevyysenintään 12 tuntia koulutukseen ja erilaisiin kehittämistilaisuuksiin. Kuukausipalkan lisäksi toimihenkilölle voidaan maksaa myös tulokseen ja/tai suoritukseen perustuvia palkanosia tai palkkioita. Toimihenkilön hoitaessa oman toimensa ohella työnantajan määräämänä toista tehtävää yhdenjaksoiseksi vähintään 2 viikon ajan, hänelle maksetaan oman toimensa palkkauksen lisäksi 10 % - 35 % henkilökohtaisesta palkastaan korvauksena toisen tehtävän hoidosta. Korvaus ja muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee sopia ennen sijaisuutta. Toimihenkilön palkka maksetaan viimeistään kunkin palkanmaksukuukauden 5. päivänä tai, mikäli kyseinen päivä ei ole arkipäivä, sitä edeltävänä arkipäivänä. Palkanmaksu- kuukauden kalenteripäivästä voidaan sopia paikallisesti luottamusmiehen kanssa toisin. Osa-ajan palkkaa laskettaessa saadaan päiväpalkka jakamalla kuukausipalkka kyseisen kuukauden todellisten työpäivien lukumäärällä. 4 § Matkakustannusten korvaus‌ Toimihenkilölle suoritetaan korvausta työtehtävien hoitoon kuuluvien matkojen aiheutta- mista kustannuksista verohallinnon vuosittain vahvistamien matkakustannusten korvaus- perusteiden ja verovapaiden kulukorvausmäärien mukaisesti. Työmatkat Tämä aika on tehtävä tarkoi- tukseen sopivalla halvimmalla matkustustavalla. 5 § Sairausajan palkka‌ Toimihenkilöllesäännöllistä työaikaa, joka sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden takia on poissa työstä, maksetaan palkkaa työnteon keskeytyksen ajalta seuraavasti: Jos työsuhde on kestänyt ennen työkyvyttömyyden alkua alle viisi vuotta, toimihenki- löllä on oikeus saada palkkansa kahden kuukauden (60 kalenteripäivän) ajaltavoidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen työajan lisäksi. Jos työsuhde on kestänyt ennen työkyvyttömyyden alkua vähintään viisi vuotta, toimi- henkilöllä on oikeus saada palkkansa kolmelta kuukaudelta (90 kalenteripäivää). Jos toimihenkilö on saman sairauden tai tapaturman takia useammin kuin kerran poissa työstä, on hänellä kalenterivuoden aikana oikeus enintään edellä mainittuihin pal- kallisiin ajanjaksoihin. Mikäli sairasloma jatkuu vuodenvaihteen yli saman sairauden osalta, oikeus sairasajan palkkaan tämän sairauden osalta on kuitenkin enintään 60/90 ka- lenteripäivää. Jos työntekijä sairastuu samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisesta las- ketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairasajan palkkaan, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairaslomajakso. Toimihenkilön tulee ilmoittaa poissaolosta ja sen kestosta viipymättä työnantajalle. Poissaolotodistuksen toimittamisessa noudatetaan työnantajan kulloinkin voimassa olevaa ohjeistusta. Jos toimihenkilö on työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautensa, työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa tällaisen sairauden ajalta. Oikeutta sairausajanpalkkaan ei ole, jos työkyvyttömyys on aiheutettu tahallisesti tai törke- ällä huolimattomuudella. Toimihenkilöllä on oikeus sairausajan palkkaan myös, milloin päihdeongelmainen toimi- henkilö on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnan- tajan kanssa. Osasairaspäiväraha. Kyse on vapaaehtoisesta järjestelystä työntekijän ja työnantajan vä- lillä. Paluuta osa-aikaisesti työhön voi esittää työntekijä, työterveyshuolto tai työnantaja. Työhön paluun on tapahduttava terveyttä tai toipumista vaarantamatta. Oikeus työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon on voimassa myös lomautetuilla toi- mihenkilöillä. 6 § Perhevapaat‌ Toimihenkilölle annetaan äitiys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänen oikeu- tensa sairausvakuutuslain mukaiseen äitiys- ja vanhempainrahaan katsotaan kohdistu- van. Äitiysvapaan Tältä ajalta maksetaan palkka kolmelta kuukaudeltasäännöllisen työajan palkkaa vastaava yksinkertainen (ns. Palkanmaksun edellytyksenä onyksi yhteen) tuntipalkka. Em. työaika voidaan sijoittaa siten, että toimihenkilön työsuhde on jatkunut työvuoro pitenee esim. koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran. Työaika voidaan sijoittaa myös lauantaille. Lauantaille työaikaa sijoitettaessa, tulee työpäivän pituuden olla vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua synnytyksen aikaa4 ja enintään 8 tuntia ja työtä voidaan teettää enintään kolmena lauantaina vuodessa. Isän oikeus isyysvapaaseen samoin kuin toimihenkilön oikeus muutoin erityisäitiys-Lisätyötunteja ei voida sijoittaa sunnuntaille, äi- tiys- arkipyhälle eikä arkipyhäviikon lauantaille. Säännöllisen työajan lisäksi teetettävästä työajasta sekä koulutus- ja vanhempainvapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mu- kaan. 7 § Sairausvakuutuslain etuudet ja ansionmenetyskorvaukset‌ Toimihenkilön oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiysrahaan siirtyy sai- raus- ja äitiysvapaan ajalta työnantajalle siltä osin kuin päivä- ja äitiysrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkkauksen määrää. Jos päivä- tai äitiysrahaa ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oi- keus, työnantajalla on oikeus vähentää osa, mikä toimihenkilölle laiminlyönnin vuoksi on jäänyt maksamatta. Jos toimihenkilö saa saman työkyvyttömyyden perusteella korvausta ansionmenetyk- sestä tapaturmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain tai työnantajan kustantaman liikenne- vakuutuksen nojalla, vähennetään korvaus samalta ajalta maksettavasta sairausajan pal- kasta. 8 § Muut poissaolot‌ Toimihenkilöllä on oikeus palkkaan enintään kolmen päivän poissaolon ajalta, kun poissa- olo johtuu toimihenkilön alle kymmenvuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen tai muun hänen kodissaan pysyvästi asuvan alle kymmenvuotiaan lapsen äkillisestä sairastumi- sesta lapsen tilapäisen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Edellytyksenä onkehittämis- tilaisuuksista ilmoitetaan hyvissä ajoin siten, että lapsen molemmat huoltajat ovat ansiotyössä, toimihenkilö pystyy varautu- maan ao. tilaisuuksiin ja ettei toinen huoltaja samanai- kaisesti käytä vastaavaa poissaolo-oikeutta. Sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajaan. Toimihenkilölle, joka on kutsuttu reservin kertausharjoituksiin tai maanpuolustuskurssille, maksetaan henkilökohtainen palkkaus vähennettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella. Jos reservin kertausharjoituksiin kutsutulle toimihenkilölle ei makseta asevelvollisuuslain nojalla reserviläispalkkaa, ei hänelle makseta myöskään edellä tarkoitettua palkkausta. Toimihenkilölle myönnetään palkallinen vapaapäivä hänen omana vihkiäispäivänään tai parisuhteen rekisteröimispäivänään, lähiomaisen hautajaispäivänä sekä perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta. Lähiomaisella tarkoitetaan toimihenkilön puolisoa ja lapsia sekä hänen puolisonsa lapsia, toimihenkilön xxxxxxxxx ja hänen puolisonsa xxxxxxxxx. Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa asuvia toimihenkilön puolisoa ja lapsia sekä hänen puolisonsa lapsia. Toimihenkilöllä on oikeus palkalliseen vapaapäivään myös hänen täyttäessään 50 ja 60 vuotta, milloin em. päivät sattuvat hänen työpäivikseentehtäviin. Työntekijällä on oikeus käydä työajalla seuraavissa tarkastuksissa ja tutkimuksissa, edel- lyttäen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä vält- täen: • sairauden tai tapaturman vuoksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvät tut- kimukset hoidon määrittelemiseksi • äkillisen hammassairauden hoito • syöpäsairauden tai muun vakavan sairauden edellyttämä hoito • äitiysrahan maksamiseen liittyvät lääkärintarkastukset • työhön liittyvät lakisääteiset tai muut työnantajan edellyttämät terveystarkastukset 9 § Työaika‌ Säännöllinen työaika on 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa. Työaika voidaan järjestää myös keskimääräiseksi siten, että aika on 7,5 tuntia vuorokau- dessa ja 37,5 tuntia viikossa. Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta. Työviikko on viisipäiväinen, ellei työviikko sisällä pitkäperjantaita, toista pääsiäispäivää, helatorstaita, juhannusaattoa tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattu- vaa uudenvuodenpäivää, vapunpäivää, loppiaista, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, joulupäi- vää tai tapaninpäivää. Maanantain ja perjantain välisen jakson arkipyhä tai aattopäivä ly- hentää 37,5 tunnin viikkotyöaikaa 7,5 tuntia päivää kohti. Toimihenkilölle annetaan sunnuntain ajaksi vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Viikkolepo voidaan kuitenkin antaa viikon muunakin aikana, jos työtä sen luon- teen vuoksi tehdään kaikkina viikonpäivinä. Viikkolepomääräyksestä voidaan poiketa hätätyötä tehtäessä tai jos toimihenkilöä tilapäi- sesti tarvitaan työhön hänen viikkoleponsa aikana työpaikan säännöllisen työnkulun tur- vaamiseksi. Toimihenkilöllä on kaksi viikkolepopäivää peräkkäin siten, että toinen viikkolepopäivä on lauantai, jos tämä työn järjestelyn kannalta on mahdollista. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse. Päivittäinen tunnin lepoaika voidaan tarvittaessa lyhentää 30 minuutiksi. Jos toimihenki- löllä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus poistua työpaikalta, lepoaikaa ei lasketa työ- ajaksitapauskohtaisesti kieltäytyä lisätyöstä vapaapäivänä.