Selviytymislauseke Työnantajan taloudellisen tilanteen niin edellyttäessä käsitel- lään yhdessä luottamusmiehen kanssa asiakastarpeet, tilaus- kanta, yrityksen taloudellinen tilanne ja työnantajan korjaavat toimet taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Kun yhteisesti todetaan luottamusmiehen kanssa, että yritys on ajautumassa poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen, voidaan paikalli- sesti sopia luottamusmiehen kanssa yllä mainittujen toimenpi- teiden lisäksi työehtojen sopeuttamisesta enintään vuoden määräajaksi. Sovittavia asioita voivat olla työehtosopimuksen rahanarvoiset edut, esimerkiksi lomarahat ja suurjuhlapyhäkor- vaukset. Paikallinen sopimus tulee laatia kirjallisesti. Sopeuttamistoi- mien tulee koskea tasapuolisesti yrityksen koko henkilöstöä ja johtoa. Samassa yhteydessä sovitaan mahdollisesta irtisano- missuojasta sopeuttamistoimien ajalle. Sopimusta tehtäessä on arvioitava sen vaikutukset suhteessa voimassa olevaan työttö- myys- ja palkkaturvasäännöstöön. Samalla sovitaan, miten toimihenkilöiden taloudelliset menetyk- set kompensoidaan yrityksen taloudellisen tilanteen kohennut- tua. Sopimuskauden aikana seurataan säännöllisesti yrityksen taloudellisen tilanteen kehittymistä ja mikäli kesken sopimus- kauden yrityksen taloudellinen tilanne paranee niin, ettei selviy- tymislausekkeen käytölle ole enää perusteita, voidaan sopimus purkaa. Kun yhteisesti todetaan, että yritys on ajautumassa poikkeuk- sellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen, voidaan työnantajan päätöksellä ottaa käyttöön pidennetty lomakausi 1.4.–31.10. Lisäksi on huomattava, että yhteistoimintalaki mahdollistaa so- pimisen lyhyemmästä neuvotteluajasta ja työehtosopimus lyhy- emmästä lomautusilmoitusajasta. Sopijaosapuolet neuvovat tarvittaessa yrityksiä selviytymistoi- menpiteiden toteuttamisessa. KEMIANTEOLLISUUS KT RY AMMATTILIITTO PRO RY
Ammattitaidon ylläpitäminen Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.
Sopimuksen Tekeminen 3.1. Sopimus tulee voimaan, kun toimittaja on hyväksynyt asiakkaan tilauksen esimerkiksi toimittamalla tilausvahvistuksen tai avaamalla palvelun. 3.2. Toimittajalla on oikeus hankkia tarvittavat luottotiedot luottotietoja rekisteröiviltä tahoilta. 3.3. Toimittajalla on oikeus vaatia sopimuksen voimaantulon edellytyksenä taikka maksuviivästyksestä tai vastaavasta perustellusta syystä myös sopimuksen tekemisen jälkeen, että asiakas suorittaa toimittajan määrittämän ennakkomaksun tai asettaa toimittajan hyväksymän vakuuden toimittajan määräämässä ajassa. Ennakkomaksulle tai vakuudelle ei makseta korkoa. Toimittajalla on oikeus realisoida vakuus kertyneine tuottoineen ja sijaan tulleine varoineen parhaaksi katsomallaan tavalla erääntyneiden saataviensa sekä perimis- ja oikeudenkäyntikulujen kattamiseksi. Asiakas vastaa vakuuden hoito- ja realisointikustannuksista. 3.4. Toimittajalla on oikeus asettaa sopimuksen voimaantulon edellytykseksi käyttö- tai luottoraja. Käyttö- tai luottorajan asettaminen ei vapauta asiakasta velvollisuudesta suorittaa palvelun käytöstä aiheutuneet maksut, vaikka maksujen määrä ylittäisi käyttö- tai luottorajan.
Sopimuksen päättäminen Tuottajalla on oikeus irtisanoa sopimus päättymään välittömin vaikutuksin kirjallisella irtisanomisilmoituksella Yritykselle, jos Yritys rikkoo sopimusta, eikä korjaa menettelyään Tuottajan kirjallisesti Yritykselle ilmoittamassa määräajassa. Jos Yritys edellä todetun määräajan jälkeen korjaa menettelynsä ja Sopijapuolet sopivat jatkavansa kehitystyötä, Yritys on velvollinen korvaamaan kaikki Tuottajalle sopimuksen irtisanomisesta ja jatkamisesta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset ennen kehittämistoiminnan jatkamista. Tuottajalla on myös oikeus irtisanoa sopimus päättymään välittömin vaikutuksin kirjallisella irtisanomisilmoituksella Yritykselle, jos Yritys on maksukyvytön, asetetaan, hakee tai haetaan konkurssiin tai yrityssaneerausmenettelyyn. Tuottajalla on oikeus irtisanoa sopimus päättymään välittömin vaikutuksin kirjallisella irtisanomisilmoituksella Yritykselle, jos Yrityksen toimittama Tuote, Tausta-aineisto tai niiden osa tai niiden käyttäminen loukkaa tai sen väitetään perustellusti loukkaavan kolmannen osapuolen omistus- tai Immateriaalioikeutta niin, että oikeus estää tai viivästyttää Kehittämissuunnitelman mukaisen kehitystyön suorittamisen. Yritys on tällöin velvollinen korvaamaan Tuottajalle oikeudenloukkauksen johdosta sille aiheutuneet vahingot. Mikäli Tuottaja irtisanoo sopimuksen Yrityksestä johtuvasta syystä, on Yritys lisäksi velvollinen maksamaan suoritetusta työn osasta sovitun veloitusperiaatteen mukaisen korvauksen sopimuksen päättymispäivään saakka sekä korvaamaan Tuottajalle sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä aiheutuneet kustannukset, taloudelliset menetykset ja välittömät vahingot. Jos Tuottaja ei yksinomaan Tuottajasta johtuvasta syystä kykene olennaisesti suoriutumaan kehitystyöstä sovitulla tavalla tai Tuottaja yksinomaan Tuottajasta johtuvasta syystä viivästyy olennaisesti oman suorituksensa osalta, eikä ilmoita olennaisesta suoritusesteestä tai viivästyksestä Yritykselle viipymättä ja viimeistään kahden viikon kuluessa suoritusesteestä tai viivästyksestä tiedon saatuaan, on Yrityksellä oikeus irtisanoa sopimus päättymään välittömin vaikutuksin kirjallisella ilmoituksella Tuottajalle. Yrityksellä ei kuitenkaan ole oikeutta irtisanoa sopimusta, jos suorituseste tai viivästys sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisessä johtuu Tuottajan oman toiminnan ensisijaisuuden asettamista vaatimuksista. Tällöin myöskään mitään suoritusesteeseen tai viivästykseen liittyvää vahingonkorvausvelvollisuutta ei ole. Yrityksellä on myös oikeus irtisanoa sopimus päättymään välittömin vaikutuksin kirjallisella ilmoituksella Tuottajalle, mikäli Tuottaja on muulla tavoin olennaisesti rikkonut Kehittämissopimusta, eikä ole korjannut rikkomustaan 30 päivän kuluessa saatuaan sopimusrikkomuksesta kirjallisesti tiedon. Molemmilla Sopijapuolilla on oikeus irtisanoa sopimus välittömin vaikutuksin kirjallisella irtisanomisilmoituksella, jos sopimuksen täyttäminen tulee mahdottomaksi tai viivästyy yli kuusi (6) kuukautta ylivoimaisen esteen vuoksi, eikä kumpikaan Sopijapuoli voi vaatia vahingonkorvausta tällaisen irtisanomisen johdosta. Mikäli Yrityksen maksu viivästyy maksukehotuksesta huolimatta yli kolmekymmentä (30) päivää sen erääntymispäivästä, Tuottajalla on myös oikeus keskeyttää kehitystyö kunnes Yritys on maksanut kaikki erääntyneet maksut Tuottajalle.
Hälytysluontoinen työ Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä ennalta arvaamatto- masta syystä asianomaisen esimiehen määräyksestä yllättäen kutsutaan vapaa-aika- naan hänen jo poistuttuaan työpaikaltaan. Mikäli työntekijä on määrätty olemaan va- ralla tai päivystyksessä, työntekijälle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä tai ky- symyksessä on työaikalain 21 §:ssä tarkoitettu hätätyö, ei kysymyksessä ole hälytys- luonteinen työ. Hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä mak- setaan 50 euron hälytysraha. Työntekijälle maksetaan korvauksena hälytysluonteiseen työhön valmistautumisesta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus ja hälytysluonteisesta työstä yksinker- tainen tuntipalkka mahdollisine ylityökorvauksineen vähintään yhdeltä tunnilta. Kutsun tapahtuessa kello 18.00 - 06.00 välisenä aikana maksetaan 100 %:lla koro- tettu yksinkertainen tuntipalkka enintään kello 06.00 saakka ja hälytysluonteisen työn päätyttyä yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus, jos työ päättyy ennen klo 06.00 eikä työntekijä välittömästi jatka varsinaista työtään. Hälytysluonteisen työn tunneilta ei makseta ilta- tai yötyökorvausta.
Tietojen Antaminen Ennen Vakuutussopimuksen Tekemistä 12 1.1 Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus 12 1.2 Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus 12 1.2.1 Henkilö- ja vahinkovakuutus 12 1.2.2 Vahinkovakuutus 12 1.2.3 Henkilövakuutus 12
Keskimääräinen säännöllinen työaika 1 Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottami- nen edellyttää työvuoroluettelon laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu kyseisessä työaikamuodossa sovittuun keskimäärään, enin- tään 40 tuntiin viikossa. 2 Säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää keski- määräiseksi seuraavasti: - päivätyössä yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaa- tiessa siten, että se enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan - keskeytyvässä kaksivuorotyössä siten, että se enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikko- työaikaan - keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa vuorotyössä siten, että se enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöai- kaan. 3 Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee sisäl- tyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti. 4 Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se keskimäärin on työehtosopimuksessa määrätyn vuo- rokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Työajan tasoittuminen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikkolevon lisäksi kokonaisia vapaapäiviä. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voi kuiten- kin pidentää enintään 4 tunnilla. Viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärä on 50 tuntia. Jos työtä tehdään use- ampana kuin viitenä päivänä viikossa, säännöllinen viikoittai- nen työaika on enintään 48 tuntia. 5 Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoit- tumisjakson, lasketaan työsuhteen päättyessä, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa pitempi, ja tämän tuntimää- rän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palk- kaa vastaava korvaus. Vastaavasti, jos keskimääräinen työ- aika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa lyhyempi, on työnantajalla oikeus vähentää vastaa- va määrä toimihenkilön palkasta. Samoja periaatteita nouda- tetaan myös silloin, kun palkanmaksu on keskeytynyt tasoit- tumisjakson aikana, eikä työaika tasoitu tasoittumisjakson päättyessä. 6 Keskimääräistä työaikaa käytettäessä työvuoroluettelo on laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Siinä on mainittava työn alkamis- ja päättymisaika.
Välimiesmenettely Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkaistavaksi.
Henkilökohtainen palkanosa Henkilön tullessa uutena viraston palvelukseen tai tehtävien vaativuustason alentuessa maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka työnantaja arvioi vastaavan hänen pätevyyttään, osaamistaan, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan. Henkilön tehtävien vaativuustason noustessa henkilökohtainen palkanosa maksetaan aluksi hänen siihen mennessä vahvistettua suoritustasoaan yhtä alemman suoritustason mukaisesti. Vaativuustason noustessa kokonaiskuukausipalkka on 4 momentissa sanotusti määräytyvän henkilökohtaisen palkanosan maksamiseen saakka kuitenkin vähintään yhtä suuri kuin hänen kokonaiskuukausipalkkansa oli aikaisemmalla vaativuustasolla. Mikäli vuotuisessa kehityskeskustelussa todetaan suoritustason alentuneen, kehityskeskusteluun liittyen määritellään myös työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet. Tällöin henkilökohtainen palkanosa säilytetään aluksi ennallaan. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa suoritus arvioidaan uudelleen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua palvelukseen tulemisesta tai vaativuustason muuttumisesta taikka 3 momentissa tarkoitetussa tilanteessa mahdollisimman pian kuuden kuukauden kuluttua edellisestä suoritusarvioinnista. Sitten henkilökohtainen palkanosa määräytyy siten arvioidun suoritustason mukaisesti. Jos henkilö on ollut osan vuotuisen kehityskeskustelun arviointijakson ajasta sairauslomalla tai valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetyllä vapaalla, hänen työsuorituksensa arvioidaan jakson muun ajan perusteella. Mikäli tällainen poissaolo on kestänyt puolet vuotuisen arviointijakson ajasta tai pitempään, maksetaan henkilökohtainen palkanosa sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan henkilön pätevyyttä, osaamista, työkokemusta ja aikaisempaa suoriutumista.
Rahaston arvon laskeminen Kunkin Rahaston arvo lasketaan vähentämällä kyseisen Ra- haston varoista Rahastoa koskevat velat. Rahaston arvo ilmoi- tetaan euroina. Rahaston sijoituskohteet arvostetaan voimassaolevaan mark- kina-arvoon. Rahastojen sijoituskohteiden arvostusajankoh- dat ilmenevät kunkin Xxxxxxxx rahastokohtaisista sään- nöistä. Lainaus- ja takaisinostosopimukset arvostetaan sopimusten kohteena olevien arvopapereiden ja rahamarkkinavälineiden arvostushetken markkina-arvon perusteella. Jos sijoituskohteelle ei ole saatavissa luotettavaa markkina- arvoa, se arvostetaan Rahastoyhtiön hallituksen päättämien objektiivisten kriteerien mukaisesti. Talletukset arvostetaan lisäämällä pääomaan sille kertynyt korko Rahastoyhtiön hallituksen määräämin tavoin. Rahaston valuuttamääräisten sijoitusten arvot muutetaan eu- romääräisiksi pääsääntöisesti julkisissa hinnanseurantajär- jestelmissä arvostuspäivänä kello 14.00 Suomen aikaa ole- vien ostonoteerauksien (spot-kurssi) perusteella. Rahastoyhtiö laskee rahasto-osuuksien arvot kunakin sellai- sena päivänä, jona talletuspankit ovat yleisesti Suomessa avoinna. Rahasto-osuuksien arvot ovat saatavissa kaikista merkintäpaikoista, Rahastoyhtiöstä sekä osoitteesta xxx.xxxxxxxxxxxx.xx. Rahasto-osuuden arvo lasketaan rahasto-osuussarjoittain ja- kamalla kuhunkin rahasto-osuussarjaan kohdistuva osuus Ra- haston nettoarvosta kyseisen rahasto-osuussarjan rahasto- osuuksien lukumäärällä. Laskennassa otetaan huomioon ra- hasto-osuussarjakohtaiset hallinnointipalkkiot ja eri osuusla- jeille maksettavat tuotto-osuudet.
