Museoiden työehtosopimus

Sopimusosapuolten välillä on 8.3.2022 saavutettu uusi museoiden työehtosopi- muksen uudistamista koskeva neuvottelutulos, joka on hyväksytty molempien sopijapuolien hallinoissa.

1. Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 17.3.2022. Työehtosopimuksen voimaantu- loon saakka noudatetaan aiemman työehtosopimuksen määräyksiä.

Uusi sopimuskausi päättyy 29.2.2024. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 31.12.2022 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa 15. 1.2023 mennessä päättymään 28.2.2023.

Sopimus jatkuu 1.3.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä ole viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä kummaltakaan puolelta kirjallisesti irti- sanottu.

2. Palkankorotukset

2. 1. Palkankorotukset vuonna 2022

2.1.1. Palkkaratkaisu paikallisesti sopimalla

Palkkaratkaisusta neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti luottamus- miehen kanssa museon tilanne ja olosuhteet huomioiden. Tavoit- teena on tukea palkkapoliittisia tavoitteita, palkkauksen kannusta- vuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä oikaista mahdollisia vinoumia. Näiden lisäksi korotusten jakamisessa huomiota kiinnitetään työn- tekijöiden osaamiseen ja työssä suoriutumiseen.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkis- tusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Paikallisesti ei kuiten- kaan voida sopia, että palkkoja ei lainkaan koroteta. Muiden ratkai- suvaihtoehtojen lisäksi on mahdollista myös sopia korotus jaetta- vaksi tasan työntekijöiden kesken.

Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa. Vuoden 2022 osalta sopimus tehdään kirjallisesti 15.5.2022 mennessä.

Neuvotteluissa annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä voidaan käyttää vain neuvoteltaessa paikallisesta palkkaratkaisusta.

2.1.2. Palkkaratkaisu muutoin kuin paikallisesti sopimalla

Vuosi 2022

Mikäli paikalliseen sopimukseen ei päästä, palkkoja korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alus- ta 1,8 % suuruisella korotuksella. Ellei muusta toteutustavasta sovi- ta, korotuksesta 0,9 % kohdennetaan yleiskorotuksena ja 0,9 % työnantajan päättämällä tavalla.

Työnantajan päättämän erän suuruus lasketaan tämän työehtoso- pimuksen piiriin kuuluvien kuukausipalkkaisten työntekijöiden huhti- kuun 2022 kuukausipalkoista luontoisetuineen.

Periaatteet paikallisen erän kohdentamisessa

Paikallisen erän tarkoituksena on oikaista mahdollisia vinoumia, tu- kea oikeudenmukaista palkkarakennetta, tasapuolisuutta ja pal- kanmuodostuksen kannustavuutta sekä palkita työntekijän suoriu- tumista. Paikallista erää ei voida jakaa vain yhdelle työntekijälle.

Selvitys paikallisen erän jakamisesta

Erän käytöstä ja jakoperusteista informoidaan henkilöstöä ja mah- dolliselle luottamusmiehelle selvitetään erän määräytymisperusteet ja suuruus kahden kuukauden kuluessa erän jakamisesta lukien. Selvityksestä tulee palkkasalaisuus huomioiden käydä ilmi työnteki- jöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräi-

sen korotuksen suuruus sekä toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.

Jos luottamusmiestä ei ole valittu, selvitys annetaan koko henkilös- tölle.

Paikallisen erän jakautumisesta riippumatta, työnantajan tulee huo- lehtia, että jokainen työntekijä saa vähintään palkkataulukoiden mu- kaista kuukausipalkkaa.

Taulukkopalkat

Taulukoita korotetaan yleiskorotuksen määrällä 1.6.2022 (0,9 %) tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta alkaen.

Peruspalkat €/kk ovat 1.6.2022 alkaen

I Varsinainen toiminta	1.6.2022
1. Ammatilliset tehtävät	1740,67
2. Vaativat ammatilliset tehtävät ja asiantuntija- tehtävät	1958,29
3. Vaativat asiantuntijatehtävät	2433,32
4. Erityisen vaativat erityisasiantuntijatehtävät ja vaativat esimiestehtävät	2677,14

II Toimisto-, hallinto- ja tukitoiminnot	1.6.2022
1. Avustavat tehtävät	1609,91
2. Hallinto- ja toimistotehtävät	1827,75

Henkilöstön edustajien korvaukset

Luottamusmieskorvauksia korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta alkaen seuraavasti:

Edustettavien työntekijöiden määrä	Korvaus 1.6.2022 alkaen
2-4	34
5-20	53
yli 20	75

Työsuojeluvaltuutetun korvaus korotetaan 43 euroon edellyttäen, että työpaikan työntekijöiden säännöllinen lukumäärä on yli 20.

2.2. Palkankorotukset vuonna 2023

Vuoden 2023 palkankorotukset toteutetaan samalla tavalla kuin vuoden 2022 palkankorotukset.

Osapuolet neuvottelevat 31.12.2022 mennessä vuonna 2023 toteu- tettavien palkankorotusten ajankohdasta, kustannusvaikutuksesta ja sen mahdollisesta jakautumisesta. Samassa yhteydessä voidaan tarkastella edellytyksiä sopimuskauden jatkamiseen 29.2.2024 jäl- keiselle ajalle.

Mikäli vuoden 2023 palkantarkistuksen suuruudesta ei päästä yk- simielisyyteen 31.12.2022 mennessä, voi kumpikin sopimusosapuo- li irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 28.2.2023. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 15.1.2023 toiselle sopijaosapuolelle

3. Tekstimuutokset

3.1. Sopimuksen ulottuvuus

Lisätään 1 §:n 1. kohdan c kohtaan uusi pöytäkirjamerkintä kuulumaan seu- raavasti:

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet korostavat, että opastyötä tai muuta osa-aikaista työtä tekeviin toimihenkilöihin ei voida perusteetta soveltaa epäedulli- sempia ehtoja kuin muihin museon palveluksessa oleviin toimihen- kilöihin.

3.2. Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen

Muutetaan 4 §:n 1. kohdan lakiviittaukset vastaamaan uutta yhteistoimin- talakia. Muutetaan kohta kuulumaan seuraavasti:

1. Liitot suosittelevat, että ennen mahdollisia työvoimavähennyksiä työpaikalla käsitellään laajasti mahdolliset säästämiskeinot ja pyritään lievimpään ratkaisuun.

Yhteistoimintalain 16 § 1 momentin tarkoittamia neuvotteluja on taloudellisin perustein (työsopimuslain 5 luvun 2 §) mahdollisesti lomautettaessa käytävä seitsemän päivän ajanjaksona, vähin- tään kahdessa neuvottelussa. Lähtökohtana on yhteistoiminta- neuvottelujen käyminen koko työpaikan osalta.

Työnantajan harkitessa irtisanomisia, lomautuksia tai osa- aikaistamisia tuotannollisista, taloudellisista tai toimintojen uu- delleen järjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoimintalain (1333/2021) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä tässä määräyksessä sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuk- sen osa.

Yhteistoimintalaista poiketen lasketaan yhteistoimintalain 23 §:n 2 momentin mukainen neuvotteluaika alkavaksi siitä päivästä, jona yhteistoimintalain 19 §:n mukainen kirjallinen neuvotteluesi- tys annetaan tiedoksi.

Esimerkki:työnantajan suunnittelemaa, kahdeksan ylemmän toimihenkilön määräaikaista lomauttamista koskeva kirjallinen neuvotteluesitys annetaan tiedoksi 2.3.2020. Yhteistoimintalaista poiketen neuvotteluajan katsotaan alkavan 2.3.2020, joten 14 päivän neuvotte- luvelvoite katsotaan tältä osin täytetyksi 16.3.2020.

Tässä määräyksessä tarkoitettujen edellytysten täyttyessä lo- mautusilmoitusaika on 14 päivää, jollei luottamusmiehen kanssa yhteistoimintaneuvotteluissa toisin sovita.

3.3. Palkat

Lisätään 5 §:ään uusi 2. kohta kuulumaan seuraavasti ja muutetaan nume- rointia vastaavasti:

Palkka voidaan maksaa kerran kuukaudessa.

3.4. Työaika

Muutetaan 6 §:n 9. kohdan toinen ja kolmas kappale kuulumaan seuraavasti:

Liitot suosittelevat, että vapaa-aikana matkustamisen korvauksista säännöllisen ulkopuolella sovitaan paikallisesti.

Paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi, että vapaa-aikana matkus- taminen työajan ulkopuolella korvataan seuraavasti:

Kun toimihenkilö matkustaa työasioissa säännöllisen työaikansa ul- kopuolella, matkaan käytetty aika korvataan hänelle 50 prosentti- sesti kahdeksalta ensimmäiseltä matkustamiseen käytetyltä tunnil- ta. Suositeltavaa on, että korvaus suoritetaan vastaavana vapaa- aikana, ellei rahakorvauksesta ole erikseen sovittu.

3.5. Vuosiloma

Poistetaan 13 §:n 2. ja 3. momentti.

3.6. Paikallinen sopiminen

Lisätään 21 §:n ensimmäiseen kappaleeseen uusi viimeinen lause kuulu- maan seuraavasti:

Luottamusmiehen puuttuessa paikallinen sopimus voidaan tehdä toimihenkilön kanssa tai kaikkien toimihenkilöiden kanssa yhdessä.

3.7.Selviytymislauseke

Muutetaan 26 § kuulumaan seuraavasti:

Mikäli työnantaja on ajautumassa poikkeuksellisiin taloudellisiin vai- keuksiin, jotka saattaisivat johtaa työvoiman vähentämiseen, muut- tuneiden olosuhteiden pohjalta voidaan sopia pääluottamusmiehen kanssa paikallisesti työehtosopimuksen määräyksistä poikkeami- sesta. Ennen neuvotteluiden aloittamista työnantajan tulee toimittaa pääluottamusmiehelle selvitys työnantajan sen hetkisestä taloudel- lisesta tilanteesta sekä työnantajan toteuttamista talouden terveh- dyttämistoimista.

Sopimus tehdään enintään vuoden määräajaksi ja se voidaan tarvit- taessa uudistaa, jos sopimuksen tekemiseen johtaneet olosuhteet ovat edelleen voimassa.

3.8. Liite, etätyösopimusmalli

Muutetaan liitteen Työaika-kohdan ensimmäinen kappale kuulumaan seu- raavasti:

Lähtökohtaisesti etätyössä sovelletaan säännöllistä työaikaa koske- via työehtosopimuksen säännöksiä sekä työnantajan työaikaa kos- kevia ohjeistuksia ja käytäntöjä. Liukuvan työajan käytöstä etätyös- sä tulee sopia työnantajan ja toimihenkilön välillä. Osapuolet voivat myös sopia, että työpäivän pituus etätyössä voi olla enintään 7 tun- tia 15 minuuttia.

4. Muut asiat

4.1. Perhevapaatyöryhmä

Liitot asettavat työryhmän, joka selvittää perhevapaauudistuksen vaikutuksia työehtosopimukseen. Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä ja arvioi uudistuksesta mahdollisesti aiheutuvia muutostarpeita työehtojen kehittä- misessä kustannusneutraalilla tavalla.

Jos allekirjoittajajärjestöt eivät sovi perhevapaauudistuksen aiheuttamista muu- toksista työehtosopimukseen 15.6.2022 mennessä, jatketaan palkallisuusaiko- jen maksamista laissa olevien termien muutoksista huolimatta sopimuskauden loppuun saakka.

4.2. Työhyvinvointi ja osaaminen

Osapuolet pitävät tärkeänä työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen edistä- mistä työpaikoilla. Osapuolet suosittelevat, että työnantaja, luottamusmies ja henkilöstö suunnittelevat yhdessä työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen toimenpiteitä ja arvioivat niiden toteutumista työpaikalla. Työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota myös yksilötasolla esim. ke- hityskeskusteluissa.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää työntekijöiden työkykyyn, kuormitukseen ja riittävään palautumiseen. Tässä voidaan hyödyntää henkilöstö- ja koulutus- suunnitelmia, työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä sekä riskien arviointeja. Suunnittelu voidaan toteuttaa myös osana yhteistoimintalaissa tarkoitettua yh- teistoimintaa.

4.3. 13 §:n 2. ja 3. momentin poistaminen

Xxxxxx toimihenkilö on päässyt 13 §:n 2. ja 3. momentin mukaisten lomien piiriin ennen tämän neuvottelutuloksen syntyä, ei toimihenkilö momenttien poistami- sen myötä menetä momenttien perusteella syntyneitä lomaoikeuksiaan, vaan hänellä on oikeus 13 §:n 2. ja 3. momenttien mukaisiin lomiin työsuhteensa päättymiseen saakka.

Helsingissä, maaliskuun 17 päivänä 2022

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

Akavan Erityisalat AE ry

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxx

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Akavan Erityisalat AE ry:n välinen

MUSEOIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Sopimuksen ulottuvuus ‌

1. Tätä sopimusta noudatetaan museoiden palveluksessa olevaan henki- löstöön.

Tämä sopimus ei kuitenkaan koske:

a) museon johtoon kuuluvia, kuten johtajia ja heidän välittömiä esimiesasemassa olevia alaisiaan, joilla on taloudellista ja henkilös- tövastuuta;

b) opintoihin kuuluvaa työharjoittelua eikä työllistämisvaroin palkattuja;

c) niitä henkilöitä, joiden työaika on säännöllisesti vähemmän kuin keskimäärin 18 tuntia viikossa neljän viikon aikana tai 18 tuntia yh- den viikon aikana.

Museoissa tehtävässä tuntityössä tulee kuitenkin noudattaa vähin- tään palkkasopimuksen tehtävää vastaavan vaativuusryhmän mu- kaan laskettua tuntipalkkaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämä koskee vain 1.3.2018 jälkeen allekirjoitettuja työsopimuk- sia.

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet korostavat, että opastyötä tai muuta osa-aikaista työ- tä tekeviin toimihenkilöihin ei voida perusteetta soveltaa epä- edullisempia ehtoja kuin muihin museon palveluksessa oleviin toimihenkilöihin.

d) sitä henkilöä, jonka työsopimuksessa on sovittu noudatettavaksi jo- takin muuta toimialaan tai tehtävään soveltuvaa työehtosopimusta,

jonka ehdot ovat kokonaisuutena arvioiden museoiden työehtoso- pimusta parempitasoiset.

e) muita kuin museolain ja museoasetuksen mukaisia valtionosuuteen oikeutettuja museoita.

Toimihenkilöllä tarkoitetaan tässä työehtosopimuksessa museoiden palveluksessa olevaa henkilöä, jota tässä työehtosopimuksessa kutsutaan toimihenkilöiksi.

2 § Työn johto ja jakaminen ‌

Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä.

3 § Työsuhteen alkaminen ‌

1. Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tai yli vuoden määräaikai- sen työsopimuksen koeaika voi olla enintään kulloinkin voimassa ole- van työsopimuslain mukainen, kuitenkin enintään kuusi kuukautta.

Enintään vuoden kestävässä määräaikaisessa työsopimuksessa koe- ajan pituus voi olla korkeintaan puolet määräajan pituudesta, kuitenkin enintään neljä kuukautta.

2. Työsopimukset tehdään kirjallisena.

4 § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen ‌

1. Liitot suosittelevat, että ennen mahdollisia työvoimavähennyksiä työ- paikalla käsitellään laajasti mahdolliset säästämiskeinot ja pyritään lie- vimpään ratkaisuun.

Yhteistoimintalain 16 § 1 momentin tarkoittamia neuvotteluja on talou- dellisin perustein (työsopimuslain 5 luvun 2 §) mahdollisesti lomautet- taessa käytävä seitsemän päivän ajanjaksona, vähintään kahdessa neuvottelussa. Lähtökohtana on yhteistoimintaneuvottelujen käyminen koko työpaikan osalta.

Työnantajan harkitessa irtisanomisia, lomautuksia tai osa-aikaistamisia tuotannollisista, taloudellisista tai toimintojen uudelleen järjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoimintalain (1333/2021) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä tässä määräyksessä sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työ- ehtosopimuksen osa.

Yhteistoimintalaista poiketen lasketaan yhteistoimintalain 23 §:n 2 mo- mentin mukainen neuvotteluaika alkavaksi siitä päivästä, jona yhteis- toimintalain 19 §:n mukainen kirjallinen neuvotteluesitys annetaan tie- doksi.

Esimerkki:

työnantajan suunnittelemaa, kahdeksan ylemmän toimihenkilön määräaikaista lomauttamista koskeva kirjallinen neuvotteluesi- tys annetaan tiedoksi 2.3.2020. Yhteistoimintalaista poiketen neuvotteluajan katsotaan alkavan 2.3.2020, joten 14 päivän neuvotteluvelvoite katsotaan tältä osin täytetyksi 16.3.2020.

Tässä määräyksessä tarkoitettujen edellytysten täyttyessä lomautusil- moitusaika on 14 päivää, jollei luottamusmiehen kanssa yhteistoiminta- neuvotteluissa toisin sovita.

2. Ellei pidemmästä irtisanomisajasta ole sovittu, työnantajan irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen noudatetaan alla mainittu- ja työsuhteen kestoajasta määräytyviä irtisanomisaikoja:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
14 päivää	alle vuosi
kuukausi	vuosi ja enintään 4 vuotta
2 kuukautta	yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta
4 kuukautta	yli 8 vuotta ja enintään 12 vuotta
6 kuukautta	yli 12 vuotta

Toimihenkilön irtisanoessa toistaiseksi voimassaolevan työsopimuk- sen on irtisanomisaika 1 kk.

Mikäli toimihenkilön palkka vastaa vähintään palkkasopimuksen 1 §:n 1 kohdan mukaisen 3. vaativat asiantuntijatehtävät -vaativuusryhmän palkkausta, voidaan tämän kohdan mukaisista irtisanomisajoista sopia toisin työnantajan ja toimihenkilön välillä. Jos työntekijän työsuhde on kestänyt yli 8 vuotta, tulee työnantajan irtisanoessa työsuhteen kuiten- kin noudattaa työehtosopimuksen mukaisia irtisanomisaikoja.

3. Määräaikaiseen työsuhteeseen palkatun toimihenkilön työ päättyy il- man irtisanomisaikaa sovitun työkauden päättyessä.

4. Jos toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu toimihenkilö eroaa irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän.

5. Jos määräaikaiseen työsuhteeseen otettu toimihenkilö jättää työnsä ennen sovitun työkauden päättymistä, tulee hänen korvata työnantajal- le täten aiheuttamansa vahinko.

5 § Palkat ‌

1. Liitot sopivat erikseen palkkaperusteista palkkasopimuksella, joka on tämän sopimuksen liitteenä.

2. Palkka voidaan maksaa kerran kuukaudessa.

3. Palkka maksetaan toimihenkilön osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla toimihenkilön nostettavissa. Palkan voi maksaa käteisenä vain pakottavasta syystä.

Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin rahalaitokset pidetään suljettuina, pidetään lähinnä edellistä päivää erääntymispäivänä, jolloin palkan siten tulee olla toimihenkilön nostettavissa.

4. Harjoittelijan palkka on vähintään 80 % tehtävän mukaisen vaativuus- ryhmän mukaisesta taulukkopalkasta. Harjoittelijan palkkaa voidaan maksaa enintään viisi kuukautta.

Soveltamisohje:

Tällaisella harjoittelulla tarkoitetaan esim. kesätyöharjoittelijaa tai muutoin opiskelujen ohessa tehtyä omaehtoista harjoittelua.

5. Työsuhteen päättyessä loppupalkka maksetaan työsuhteen päättymistä seuraavana museon normaalina palkanmaksupäivänä.

6 § Työaika ‌

1. Säännöllinen työaika on enintään 7 tuntia 15 minuuttia päivässä ja enintään 36 tuntia 15 minuuttia keskimäärin viikossa. Jos työpaikalla on sovittu tätä pidemmästä säännöllisestä työajasta ennen tämän työ- ehtosopimuksen voimaantuloa, osapuolet voivat jatkaa oman sopimuk- sensa noudattamista noudattaen kuitenkin työaikalain määräyksiä.

2. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään lepotaukoa lukuun ot- tamatta yhdenjaksoiseksi. Lepotauko voidaan paikallisesti sopia puolen (1/2) - yhden (1) tunnin pituiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan.

3. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen sovi- taan, tilapäisesti pidentää, ei kuitenkaan enempää kuin tunnilla edellyt- täen, että viikkotuntien lukumäärä enintään 3 viikon pituisena ajanjak- sona tasoittuu edellä 1 kohdan mukaisesti määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan. Tällöin siitä on sovittava viimeistään sitä päivää edel- tävänä työpäivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kerran sovelletaan.

4. Mikäli kausivaihteluista tai vastaavista toiminnallisista syistä on perus- teltua, voidaan säännöllinen työaika määritellä keskimääräisesti. Viik- kotyöaika tasoittuu tämän sopimuksen mukaisen viikkotyöajan keski- määrään enintään kuuden kuukauden ajanjaksossa. Tällöin ei säännöl- linen työaika saa ylittää 10 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa, ellei paikallisesti toisin sovita. Paikallisesti sopimalla työaika voi tällöin olla enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 50 tuntia viikossa.

5. Sellaisina viikkoina, joille sattuu arkipyhä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä tai helatorstai muulle arkipäivälle kuin lauantaille, lyhennetään säännöl- lisen työn määrää arkipyhäksi sattuvan päivän työaikaa vastaavalla määrällä. Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä.

6. Mikäli työaika järjestetään tämän pykälän 3. tai 4. kappaleen mukaises- ti taikka päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikaa ei ole määrätty kiinteäksi, on ennakolta laadittava työtuntijärjestelmä, jos- ta työntekijän työ- ja vapaa-ajat käyvät ilmi.

7. Osa-aikaisen työntekijän työaika sovitaan tehtävän tarkoituksen mu- kaisesti työsopimuksessa.

Liitot suosittelevat, että ns. erikseen työhön kutsuttavan työsopimuk- sessa määritetään yhdenjaksoiseksi vähimmäistyöajaksi kaksi tuntia.

8. Mahdollisen hälytystyön, johon toimihenkilö voidaan kutsua vapaa- ajaltaan, korvaaminen on sovittava etukäteen. Tämä voi koskea esi- merkiksi palo-, varkaus- tai muita talotekniikkahälytyksiä.

9. Mikäli työntekijä matkustaa työaikanaan, matka-aika korvataan, kuten työaika, siltä osin kuin se yhdessä varsinaisen työajan kanssa on enin- tään työntekijän sopimuksen mukainen säännöllinen työaika vuorokau- dessa.

Liitot suosittelevat, että vapaa-aikana matkustamisen korvauksista säännöllisen ulkopuolella sovitaan paikallisesti.

Paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi, että vapaa-aikana matkustami- nen työajan ulkopuolella korvataan seuraavasti:

Kun toimihenkilö matkustaa työasioissa säännöllisen työaikansa ulkopuolella, matkaan käytetty aika korvataan hänelle 50 prosent- tisesti kahdeksalta ensimmäiseltä matkustamiseen käytetyltä tun- nilta. Suositeltavaa on, että korvaus suoritetaan vastaavana va- paa-aikana, ellei rahakorvauksesta ole erikseen sovittu.

10. Työnantaja ja toimihenkilö tai luottamusmies voivat sopia liukuvasta työajasta työaikalain 12 §:n mukaisesti.

Xxxxxxxx työaikaa on mahdollista myös tasoittaa esimiehen kanssa ennakkoon sopimalla kokonaisina vapaapäivinä tai toimihenkilön pyynnöstä osapäiväisesti. Samalla on sovittava vapaan pitämisen ajankohta. Mikäli toisin ei työaikalain rajoissa sovita, liukumasaldo voi olla enintään 40 tuntia.

Liukuvan työajan saldon tulee tasoittua sovittuun enimmäismäärään enintään 12 kuukauden seurantajakson päättyessä.

Liitot muistuttavat, että työpaikalla on mahdollista ottaa käyttöön työehtosopimuksen liitteen mukainen työaikapankki, jonne on mahdollista sopia siirrettävän esim. liukuvan työajan saldoja.

11. Työntekijällä voi olla mahdollisuus etätyöhön hoidettavan tehtäväkuvan ja tietoturvan asettamissa rajoissa. Etätyöstä tulee sopia esimiehen kanssa ennakkoon.

Etätyöstä sopimisesta voidaan käyttää työehtosopimuksen liitteenä olevaa mallia.

12. Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niis- sä sovitun lisäksi osoittaa kullekin toimihenkilölle kalenterivuoden aika- na säännöllistä työaikaa enintään 16 tuntia. Työtä osoitetaan perustel- lun tuotannollisen tarpeen edellyttämissä tilanteissa. Työaikaa ei voi osoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikkojen viikonlopuille. Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi yksinkertai- nen tuntipalkka. Toimihenkilöllä on asiallisista ja painavista henkilökoh- taisista syistä mahdollisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappa- leen mukaisista työaikamuutoksista.

13. Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työ- ajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista koulutusta tai tuot- tavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi järjestettäviä kehit- tämistilaisuuksia työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa enintään 8 tuntia kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopi- muksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuk- sen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan yksinkertaisen tuntipal- kan mukainen korvaus. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteut- taa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikkojen viikonlopuille. Toimihenkilöllä on asiallisista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuutoksista.

7 § Lisätyö ‌

1. Lisätyötä on työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella teh- tävä työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän työaikalain mu- kaisen säännöllisen työajan (8 tuntia/päivä ja 40 säännöllistä tun- tia/viikkoa) välisenä aikana.

2. Lisätyö korvataan vastaavana vapaana, ellei toimihenkilön kanssa toi- sin sovita. Mikäli rahakorvauksesta on sovittu, lisätyöstä maksetaan yk- sinkertainen tuntipalkka, joka lasketaan peruspalkan ja henkilökohtai- sen lisän yhteismäärästä.

3. Lisätyöstä tulevaa tuntipalkkaa laskettaessa käytetään perusteena sa- maa tuntipalkkajakajaa kuin ylityöstä tulevaa korotettua palkkaa lasket- taessa.

8 § Ylityö ja työajan enimmäismäärä ‌

1. Ylityöstä maksettava palkka vaihdetaan vapaaseen, ellei toimihenkilön kanssa sovita rahana maksamisesta. Vapaa-aika tulee antaa korotettu- na 2 ja 3 kohtien mukaisesti.

2. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lain mukaisen enimmäistyöajan lisäksi vuorokaudessa ja sitä saadaan teettää lain sal- limissa rajoissa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensim- mäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka, joka lasketaan 7 §:n mukaisesti.

3. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään lain mukaisen enimmäistuntimäärän lisäksi viikossa tai keskimääräistä viikkotyöaikaa sovellettaessa jakson aikana ja siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäi- seltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka, joka lasketaan 7 §:n mukaisesti.

4. Laskettaessa ylityökorvauksia, saadaan yksinkertainen tuntipalkka ja- kamalla kuukausipalkka luvulla 163, ellei toisin ole paikallisesti sovittu.

5. Työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksona voidaan käyttää 12 kuu- kautta.

9 § Sunnuntaityö ‌

Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhla- päivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinker- tainen peruspalkka, joka lasketaan 8 §:n mukaisesti. Työnantajan ja työn- tekijän niin sopiessa voidaan sunnuntaityön palkka ja sunnuntaityökorotus vaihtaa vastaavasti korotettuun vapaa-aikaan.

10 § Lepoajat ‌

1. Viikkolepo järjestetään työaikalain mukaisesti. Viikkolepo voidaan jär- jestää vaihtoehtoisesti myös niin, että toimihenkilö saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän lepoajan, joka on työn laatu huomioon ottaen sijoitettava, mikäli mahdollista, sunnuntain yh- teyteen. Viikkolepo voidaan kuitenkin järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi kahden viikon aikana. Lepoajan tulee olla vähintään 24 yhden- jaksoista tuntia viikossa. Viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

2. Tämän pykälän säännöksistä voidaan kuitenkin tehdä poikkeuksia työ- aikalain mukaisesti:

a) milloin toimihenkilön säännöllinen työaika vuorokaudessa on enin- tään 3 tuntia;

b) milloin toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä;

c) milloin työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täy- dellistä työstä vapauttamista;

d) milloin toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkolepon- sa aikana.

11 § Palkan osittaminen ‌

1. Kuukausipalkka ositetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai puoli- välissä tai kun toimihenkilö on ollut pois työstä työnantajan olematta palkanmaksuvelvollinen.

Poissaolo voidaan korvata myös vastaavalla määrällä työtunteja.

2. Laskettaessa päiväpalkkaa käytetään jakajana kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työpäivien lukumäärää tai paikallisesti sovittua kiinteää jakajaa.

3. Laskettaessa päivää lyhyempien jaksojen palkkaa noudatetaan 8.4 §:n kohdan tuntipalkkajakajaa.

12 § Matkakustannukset ja päivärahat sekä työmatkakorvaus ‌

1. Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen suuruuden osalta nou- datetaan valtion virkaehtosopimuksen asianomaisia määräyksiä.

2. Työnantajan järjestämän koulutuksen osalta noudatetaan tämän pykä- län määräyksiä.

13 § Vuosiloma ‌

1. Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan.

14 § Lomaltapaluuraha ‌

1. Toimihenkilölle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, suoritetaan lo- maltapaluurahaa 50 % hänen vuosilomalain mukaisesta vuosilomapal- kastaan.

2. Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli toimihenkilö välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kes- täessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai vuosiloma-

lain 7 §:ssä mainitun syyn takia.

3. Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä lomal- tapaluurahan maksamiselle on, että työntekijä palaa työhön hoitova- paalta työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustelluista syistä tehdyn muutoksen mukaisesti.

4. Lomaltapaluuraha maksetaan myös vanhuus- tai työkyvyttömyyseläk- keelle sekä varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai yksilölliselle varhais- eläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle sekä toimihenkilölle, joka asevelvol- lisuuden suorittamisen jälkeen palaa työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain edellyttä- mällä tavalla.

5. Mikäli työnantaja on muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä irti- sanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että toimihenkilö työsuhteen päättymisen vuoksi on estynyt palaamasta työhön, toimihenkilö ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomalta- paluurahaan.

6. Lomaltapaluuraha suoritetaan kesä- ja talviloman osalta seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia lomal- tapaluurahan suorittamisesta kesäloman osalta viimeistään lomakau- den jälkeen kalenterivuoden loppuun mennessä ja talviloman osalta ennen seuraavan lomakauden alkua.

7. Lomaltapaluuraha voidaan sopia toimihenkilön kanssa vaihdettavaksi joko kokonaan tai osittain vastaavaksi vapaa-ajaksi.

15 § Sairausajan palkka ‌

1. Xxxxxxx toimihenkilö kuukauden työsuhteen jälkeen estyy tekemästä työ- tä sairauden tai tapaturman vuoksi, eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, suorittaa työnan- taja hänelle työsuhteen jatkuessa palkkaa:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto	Palkkajakso
alle 3 vuotta	enintään 28 päivää
vähintään 3 vuotta ja alle 5 vuotta	enintään 35 päivää
vähintään 5 vuotta ja enintään 10 vuotta	enintään 42 päivää
yli 10 vuotta	enintään 56 päivää

Työntekijän estyessä työnteosta sairauden tai tapaturman vuoksi työn- teon alettua mutta kestettyä alle kuukauden maksetaan hänelle 50 % palkasta enintään sairastumispäivältä ja 9 seuraavalta arkipäivältä.

Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyviltä työpäivil- tä maksetaan täysi päiväpalkka ja tämän jälkeisiltä työpäiviltä ainoas- taan päiväpalkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päi- värahan erotus. Jälkimmäisen palkanosan suorittaminen edellyttää, et- tä työnantajalle on selvitetty toimihenkilölle maksettavan tai jo makse- tun päivärahan määrä.

Sairasajan palkanmaksujaksot lasketaan poissaolokohtaisesti. Työnte- kijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön pa- luusta lasketaan sairausajan palkanmaksujakso kuin kyseessä olisi yksi poissaolojakso.

2. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilöstä it- sestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka toimihenkilön menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sai- rausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

3. Mikäli työntekijä oman sairautensa tai muusta syystä aiheutuneen työ- kyvyttömyyden vuoksi keskeyttää vanhempainvapaansa tai hoitova- paansa, ei työnantajalla ole velvollisuutta maksaa sairasajan palkkaa ajalta, jonka vanhempainvapaa- tai hoitovapaajakso olisi kestänyt.

4. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä toimihenkilö saa saman työky- vyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verratta- vaa korvausta lain tai sopimuksen perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu, ennen kuin jonkin edellä mainituista korvauksista on suo- ritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada määrä takaisin

toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

5. Toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sellai- sesta sairastumisestaan, jonka takia hän on estynyt saapumasta työ- hön.

6. Vaadittaessa toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkä- rintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodis- tuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

7. Jos toimihenkilön terveydentila ja työtehtävät mahdollistavat, niin kor- vaavan työn tekeminen voi tulla kyseeseen. Korvaavan työn teettämi- nen edellyttää työterveyshuollon tapauskohtaista puoltavaa kannanot- toa.

Ennen korvaavan työn aloittamista toimihenkilö ja hänen lähiesimies tai muu työnantajan edustaja käyvät läpi korvaavan työn edellä maini- tut edellytykset. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan toimihenkilön normaaleja työtehtäviä vas- taavaa. Tilanteen niin mahdollistaessa työnantaja voi korvaavan työn tekemisen sijaan järjestää toimihenkilölle koulutusta.

16 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä toimihenkilön säännölliseltä työajalta tulevaa palk- kaa alla mainituissa tapauksissa. Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta me- netystä välttäen, ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.

1. Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

Toimihenkilö käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärin- tarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä la- boratorio- ja röntgentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutki- muksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi ta- pahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.

Toimihenkilö käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintar-

kastuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

• Sairauden olennaisesti pahentuessa toimihenkilön on tarpeen ha- keutua lääkärintarkastukseen

• Krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittele- miseksi

• Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tar- peellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella

• Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työky- vyttömyys

2. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Toimihenkilö käy lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankki- miseksi välttämättömässä tarkastuksessa saadakseen äitiyspäivärahan tai synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa, mikäli tutki- mukset on suoritettava työaikana.

3. Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Toimihenkilö käy sellaisessa terveystarkastuksessa, jota tarkoitetaan lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevassa valtioneuvoston päätökses- sä ja joka on hyväksytty työterveyshuollon suunnitelmassa. Tämä kos- kee myös nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä terveydenhoitolain edellyttämiä tutkimuksia, joihin työnantaja lähettää toimihenkilön taikka jotka johtuvat toimihenkilön siir- tymisestä yrityksen sisällä toisiin työtehtäviin.

4. Äkillinen hammassairaus

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työnte- kijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuo- ron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireelli- syys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

17 § Lyhyt tilapäinen poissaolo ‌

1. Toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei pidä vähentää hänen per- heensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omai- sen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa.

2. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten, mi- käli vihkimispäivä on hänen työpäivänsä.

3. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivinään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

4. Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilai- suuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

5. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolus- tuskursseille tai väestönsuojelulain mukaiseen koulutukseen, makse- taan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäivältä.

6. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huol- tajalle palkkaa 15 §:n ja siinä mainittujen menettelytapaa koskevien määräysten mukaisesti kolmelta kalenteripäivältä sellaisen lyhyen pois- saolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lap- sen hoitamiseksi. Palkallisuuden edellytyksenä on, että molemmat lap- sen vanhemmat ovat ansiotyössä tai, että toimihenkilö on yksinhuoltaja.

7. Toimihenkilön osallistuminen allekirjoittajaliiton liittokokoukseen tai halli- tuksen kokouksiin ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

18 § Perhevapaat ‌

1. Toimihenkilön äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain 4 luvun ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Mikäli naispuolisen toimihenkilön työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta, suorittaa työnantaja äitiysvapaan alusta lukien toimihenkilön saaman päivärahan ja palkan erotuksen 3 kuukauden pituiselta ajanjak- solta.

Työntekijän on ilmoitettava perhevapaista kulloinkin voimassa olevan

työsopimuslain mukaisesti. Pöytäkirjamerkintä:

Perhevapaan pitämisestä on pääsääntöisesti ilmoitettava kaksi kuukautta aikaisemmin.

Edellytyksenä palkan maksamiselle on myönteinen päivärahapäätös. Osapuolet suosittelevat, että työntekijä antaa työnantajalle hyvissä ajoin alustavan kokonaissuunnitelman perhevapaiden käytöstä.

3. Isyysvapaan palkkaa maksetaan kuuden arkipäivän ajalta. Työssä- oloehto määräytyy kuten 18.2 §:ssä.

4. Xxxxxxx toimihenkilö, jonka työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta, adoptoi lapsen, joka on hoitoonottamishetkellä alle 7-vuotias, suorittaa työnantaja toimihenkilölle vapaan alusta lukien palkan ja vanhempain- rahan välisen erotuksen 3 kuukauden pituiselta ajanjaksolta. Palkan- maksun edellytyksenä on, että toimihenkilö saa Kelan maksamaa van- hempainrahaa.

Soveltamisohje:

Palkallinen vapaa annetaan vain yhdelle vanhemmalle lasta kohden.

19 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

20 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ‌

1. Kunkin työpaikan järjestäytyneillä toimihenkilöillä on oikeus keskuudes- taan valita luottamusmies ja varaluottamusmies toimimaan heidän val- tuuttamanaan asioissa, jotka koskevat tämän työehtosopimuksen tulkin- taa tai muita työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä.

2. Luottamusmiehenä olevaa toimihenkilöä ei tämän tehtävän vuoksi saa

painostaa eikä työstä erottaa.

3. Luottamusmiehen valinnasta ilmoitetaan kirjallisesti työnantajalle tai tä- män edustajalle.

4. Luottamusmiehen perustellusti tarvitsemasta työstävapautusajasta luot- tamusmiestehtävien hoitamista varten sovitaan luottamusmiehen ja työnantajan välillä.

5. Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmieskorvausta, jonka suuruu- desta sovitaan paikallisesti.

Luottamusmieskorvauksen suuruuden tulee olla alla olevista ajankoh- dista lukien vähintään:

Edustettavien työntekijöiden määrä	Korvaus 1.6.2022 alkaen tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta
2-4	34
5-20	53
yli 20	75

6. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelutehtävien hoitamisesta korvausta 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 43 €/kk edellyttäen, että työpaikan työntekijöiden säännöl- linen lukumäärä on yli 20.

7. Luottamusmiehelle annetaan oikeus käyttää työnantajan tavanomaisia toimistovälineitä. Allekirjoittajajärjestöt toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu myös työ- paikassa ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liit- tyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. työpaikan ja yhteisön koko, luottamusmiehen teh- tävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

8. Liitot suosittelevat, että luottamusmiehelle mahdollistetaan osallistumi- nen oman ammattiliittonsa järjestämään luottamusmieskoulutukseen. Koulutuksen tulee edistää luottamusmiehen tehtävän hoitamista. Koulu- tuksesta ei tule aiheutua luottamusmiehelle ansionmenetystä. Luotta-

musmieskoulutuksesta ei kuitenkaan kerry lisä- tai ylityötä. Työnantajal- la on perustellusta syystä oikeus siirtää tai kieltää luottamusmiehen osallistuminen tämän kohdan mukaiseen koulutukseen.

9. Luottamusmiehen oikeus saada tietoja:

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annetta- va kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vai- kuttavat tiedot.

Ao. luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittaval- la tavalla seuraavat museon toimihenkilöitä koskevat tiedot:

a) Toimihenkilön suku- ja etunimet sekä tehtävä.

b) Palvelukseen tuloaika uusista toimihenkilöistä sekä irtisanotuista ja lomautetuista toimihenkilöistä, määräaikaisten työsuhteiden osalta ilmoitetaan työsuhteen sovittu kestoaika.

c) Palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suoritta- mansa työ kuuluu. Työpaikan palkankorotusten määrittämiseksi luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot säännöllisen työajan an- sioista toimihenkilöryhmittäin.

d) Museon koko- ja osa-aikatoimihenkilöiden lukumäärä. Tämä kos- kee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kut- suttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

e) Määräaikaisten työsopimusten osalta todetaan niiden perusteltu syy.

Vakinaistamismahdollisuuksista tehdään tapauskohtainen tarkaste- lu. Työnantaja käsittelee nämä tiedot luottamusmiehen kanssa vuo- sittain.

f) Edellä mainittujen kohtien tiedot luottamusmiehellä on oikeus saada vuosittain.

Uusien toimihenkilöiden osalta luottamusmiehellä on oikeus saada edellä mainitut tiedot kaksi kertaa vuodessa.

g) Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, mil- laisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

21 § Paikallinen sopiminen ‌

Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä sopimuksen osapuolena olevan työn- tekijäliiton asettama luottamusmies, jonka edustettavia asia koskee. Luot- tamusmiehen puuttuessa paikallinen sopimus voidaan tehdä toimihenkilön kanssa tai kaikkien toimihenkilöiden kanssa yhdessä.

Jos luottamusmiestä ei ole, sopimus voidaan tehdä työsuojeluvaltuutetun tai luottamusvaltuutetun kanssa tai näidenkin puuttuessa yhteistoimintalain mukaisen edustajan tai muun henkilöstön yhdessä valitseman edustajan kanssa.

22 § Kokoontuminen työpaikoilla ‌

Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayh- distyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vas- taavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana järjestää kokouksia työpaikan työ- suhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muus- sa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai sen lä- heisyydessä työnantajan hallinnassa oleva tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaes- sa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työ- hygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan nou- dattaa ja että kokous ei häiritse palvelutoimintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjes-

täjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuk- sen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

e) Työntekijäliiton ja sen tämän pykälän 1. momentissa mainitun alaosas- ton ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä var- ten asetetulle ilmoitustaululle.

23 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Xxxxxx toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, työnantaja perii liiton jäsenmaksut toimihenkilön palkasta ja toimihenkilölle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut liiton ilmoittamalle pankkiti- lille annettujen ohjeiden mukaisesti.

24 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja työntekijöiden tai luottamusmiehen välillä.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, ja toinen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka mo- lemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloittamaan viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.

4. Jommankumman liiton vaatimuksesta asia alistetaan keskusjärjestöjen välillä neuvoteltavaksi. Ellei liittojen ja mahdollisissa keskusliittojen väli- sissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa

työtuomioistuimen tai liittojen niin sopiessa välimiesoikeuden ratkaista- vaksi.

5. Välimiehiä valitsevat työehtosopimuksen osapuolet kumpikin kaksi ja näille tarpeellisen määrän varamiehiä. Välimiehet valitsevan niin ikään vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan, jonka tulee olla lainoppinut, puolu- eeton henkilö. Jolleivät välimiehet sovi puheenjohtajasta, määrää hänet jommankumman sopijapuolen pyynnöstä työriitojen valtakunnansovitte- lija. Välimiesten kustannukset jaetaan tasan työehtosopimusosapuolten kesken, elleivät välimiehet toisin määrää. Xxxxxxx noudatetaan väli- miesmenettelystä annetun lain säännöksiä.

25 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen ko- konaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

26 § Selviytymislauseke ‌

Mikäli työnantaja on ajautumassa poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuk- siin, jotka saattaisivat johtaa työvoiman vähentämiseen, muuttuneiden olo- suhteiden pohjalta voidaan sopia pääluottamusmiehen kanssa paikallisesti työehtosopimuksen määräyksistä poikkeamisesta. Ennen neuvotteluiden aloittamista työnantajan tulee toimittaa pääluottamusmiehelle selvitys työnantajan sen hetkisestä taloudellisesta tilanteesta sekä työnantajan to- teuttamista talouden tervehdyttämistoimista.

Sopimus tehdään enintään vuoden määräajaksi ja se voidaan tarvittaessa uudistaa, jos sopimuksen tekemiseen johtaneet olosuhteet ovat edelleen voimassa.

27 § Sopimuksen voimassaolo ‌

1. Tämä sopimus on voimassa 17.3.2022 ja on voimassa 29.2.2024 saak- ka. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 31.12.2022 mennessä, voidaan työehtosopimus irti- sanoa 15.1.2023 mennessä päättymään 28.2.2023. Sopimus jatkuu 29.2.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuu-

kautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irti- sanottu.

2. Sopimuksen irtisanojan on irtisanomisen yhteydessä jätettävä pääkoh- dittaiset muutosesityksensä toiselle sopijapuolelle.

3. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopi- mus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jomman- kumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä maaliskuun 17. päivänä 2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AKAVAN ERITYISALAT AE ry

MUSEOIDEN PALKKASOPIMUS ‌

1 §

TEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKITTELU JA PERUSPALKAT

Toimihenkilön päätehtävä määrittää vaativuusryhmän.

I VARSINAINEN TOIMINTA

Peruspalkat €/kk ovat:

I Varsinainen toiminta	1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksu- kauden alusta alka- en	1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksu- kauden alusta alka- en
1. Ammatilliset tehtävät	1725,14	1740,67
2. Vaativat ammatilliset tehtävät ja asiantuntijatehtävät	1940,82	1958,29
3. Vaativat asiantuntijatehtävät	2411,62	2433,32
4. Erityisen vaativat erityisasiantuntija- tehtävät ja vaativat esimiestehtävät	2653,26	2677,14

1. Ammatilliset tehtävät

Tehtävät edellyttävät perehtyneisyyttä ja ammatillista pätevyyttä tavan- omaisiin palvelu- tai tutkimustehtäviin. Työskentely tapahtuu vakiintuneilla tavoilla esimiesten antamien tehtävien puitteissa.

2. Vaativat ammatilliset tehtävät ja asiantuntijatehtävät

Tehtävät edellyttävät laajaa ammatillista pätevyyttä ja itsenäisyyttä tehtä- vien hoidossa. Työskentely tapahtuu yleisohjeiden perusteella vakiintuneil- la tavoilla esimiehen antamien yleisohjeiden puitteissa. Tehtävät edellyttä- vät työkokemusta ja asiantuntijatehtävissä yliopistotasoista osaamista.

3. Vaativat asiantuntijatehtävät

Tehtävät edellyttävät toiminnon tai oman erityisalan laajaa yliopistotasois- ta ammatillista osaamista. Työskentely tapahtuu hyväksytyn suunnitel- man mukaan. Tehtävään voi sisältyä esimiesvastuuta.

4. Erityisen vaativat erityisasiantuntijatehtävät ja vaativat esimiestehtävät

Tehtävät edellyttävät vähintään ylempää korkeakoulututkintoa. Lisäksi tehtävässä vaaditaan tyypillisesti vähintään 8 vuoden alan työkokemusta tai vastaavaa tehtävää edistävää syvällistä alan erityisasiantuntemusta. Esimiesasemassa tehtävässä korostuvat merkittävässä määrin henkilös- tövastuu, talousvastuu tai itsenäinen toiminnallinen vastuu tietyistä koko- naisuuksista. Tehtävällä on suuri strateginen merkitys museon toiminnal- le ja siinä toimitaan pitkälti itsenäisesti strategisten suunnitelmien mukai- sesti. Usein tehtävässä toimitaan museon johtajan sijaisena tai johtoryh- män jäsenenä. Tehtävässä käytettäviä nimikkeitä voivat olla intendentti, osastonjohtaja, kokoelmapäällikkö, näyttelypäällikkö, projektipäällikkö tai vastaava.

Pöytäkirjamerkintä:

Vaativuusryhmällä 4 ei muuteta museoiden työehtosopimuksen 1

§:n a-kohdan mukaista soveltamisalarajausta. Näin ollen eräissä museoissa voi olla vaativuusryhmän 4 kaltaisilla määrittelyillä ole- via esimiestehtäviä, joihin ei sovelleta museoiden työehtosopimus- ta.

Allekirjoittajajärjestöt toteavat, että vaativuusryhmän 4 käyttö on poikkeuksellista verrattuna vaativuusryhmän 3 soveltamisalaan. Ei esimerkiksi ole tarkoitettu, että joka museosta tulisi löytyä vaati- vuusryhmän 4 edellytykset täyttäviä tehtäviä. Työntekijälle ei syn- ny subjektiivista oikeutta sijoittua vaativuusryhmään 4 esimerkiksi käytetyn tehtävänimikkeen perusteella, vaan lähtökohtaisesti työn-

antaja määrittelee tehtävän kokonaisvaativuuden ja sijoittumisen vaativuusryhmittelyyn.

Mikäli työntekijän työn vaativuusryhmä nostetaan alemmasta vaa- tivuusryhmästä vaativuusryhmään 4, voidaan alemman vaativuus- ryhmän päälle maksettua henkilökohtaista lisää pienentää enin- tään vaativuusryhmien peruspalkkojen erotuksen verran, ellei toi- sin sovita. Kokonaispalkka ei voi pienentyä.

II TOIMISTO-, HALLINTO- JA TUKITOIMINNOT

Peruspalkat €/kk ovat:

II Toimisto-, hallinto- ja tukitoiminnot

1.5.2021

tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksu- kauden alusta alka- en

1.6.2022

tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksu- kauden alusta alka- en

1. Avustavat tehtävät

1595,55

1609,91

2. Hallinto- ja toimistotehtävät

1811,45

1827,75

1. Avustavat tehtävät

Tehtävät ovat pääosin toistuvia ja edellyttävät omatoimisuutta työtehtä- vien hoidossa ja tapahtuvat esimiehen antamien ohjeiden mukaan.

2. Hallinto- ja toimistotehtävät

Tehtävät edellyttävät laajaa perehtyneisyyttä ja ammatillista pätevyyttä tehtäviin ja työskentely tapahtuu yleisohjeiden perusteella itsenäisesti.

2 §

Peruspalkan ja maksettavan palkan erotus on henkilökohtaista lisää. Lisän kehittymisen perusteet vahvistetaan vuosittain käytävissä yhteistoiminta- keskusteluissa. Osapuolina ovat työnantaja ja luottamusmies. Xxxxxx luot- tamusmiestä ole, asia käsitellään henkilökunnan kokouksessa.

Perusteet määritellään käytyjen yhteistoimintakeskustelujen jälkeen työn- antajan toimesta talokohtaisesti henkilöittäin tai henkilöryhmittäin, jolloin kriteereinä voi olla esimerkiksi työn tulokset, ammatinhallinta, kokemus, koulutus ja muu pätevyys tai muu perusteltu paikallisesti sovittu tai työn- antajan määrittelemä kriteeri. Ennen asian ratkaisua perusteet annetaan kirjallisesti myös toimihenkilölle.

Vuosittain käytävän keskustelun jälkeen henkilökohtaista lisää voidaan muuttaa joko ylös- tai erityisin perustein myös alaspäin.

Tehtävien muuttuessa vaativuusryhmää voidaan muuttaa, mikäli uudet tehtävät sitä edellyttävät. Palkka nousee tai laskee vaativuusryhmien pe- ruspalkkojen erotuksen verran.

Palkan nousu tapahtuu muutosta seuraavan kalenterikuukauden alusta ja palkan lasku muutosta seuraavan neljännen kalenterikuukauden alusta.

Yleiskorotukset suoritetaan peruspalkkoihin, jolloin maksettava palkka tar- kistuu vastaavasti. Palkkausjärjestelmää käyttöönotettaessa palkka ei las- ke.

Osapuolet toteavat, että uudella palkkausjärjestelmällä on tarkoitus kohot- taa tuottavuutta. Osapuolet suosittelevat, että uuden palkkausjärjestelmän johdosta mahdollisesti aiheutuneet kustannussäästöt kohdennetaan osit- tain tai kokonaan henkilökohtaisten lisien kehittämiseen palkkausjärjestel- män perusperiaatteiden mukaisesti museon taloudellisen tilanteen niin mahdollistaessa. Osapuolet seuraavat toteutunutta kehitystä.

3 §

Xxxxxx toimihenkilön säännöllistä työaikaa pidennetään työehtosopimuk- sen 6.1 §:n momentin mukaisesti, siitä hänen kanssaan sopimalla, ko- rotetaan hänen palkkaansa muutosta vastaavalla määrällä.

Helsingissä 17. päivänä maaliskuuta 2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AKAVAN ERITYISALAT AE ry

TYÖAIKAPANKKI PITKÄAIKAISISSA JA YKSILÖLLISISSÄ TYÖAIKAJÄR- JESTELYISSÄ ‌

Tulopoliittisen sopimuksen tavoitteiden mukaisesti Palvelualojen työnanta- jat PALTA ry ja Akavan Erityisalat AE ry ovat sopineet museoalan työeh- tosopimusta täydentämään seuraavan työaikapankkijärjestelmän:

Työaikapankki käsitteenä

Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoista järjestelyä, jossa työaikaa, an- saittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voi- daan sopimalla säästää tai lainata.

Työaikapankkijärjestelmä ei muuta voimassa olevia työaika- ja tasoittumis- järjestelmiä. Työaikapankkijärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi näiden lisäksi pyrittäessä sovittamaan yhteen työ- ja vapaa-aikaa.

Työaikapankkijärjestelmästä sopiminen

Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja tarkemmasta sisällöstä sovi- taan yrityskohtaisesti noudattaen museoalalla käytössä olevia paikallisen sopimisen menettelytapoja. Tällöin sovitaan esimerkiksi ajanjakso, jonka aikana työaikapankkia yksilötasolla kerrytetään tai puretaan, sekä säästö- ja lainausmahdollisuuksien enimmäismäärät.

Järjestelmän piiriin kuuluva henkilöstö

Työaikapankkijärjestelmä voi koskea koko tai osaa henkilöstöstä. Yksilöta- solla käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen.

Järjestelmästä irtautuminen

Yrityskohtaisesti on sovittava irtisanomisajoista, joita noudattaen järjestel- mästä voidaan luopua joko yksilötasolla tai yleisesti. Tällöin on myös sovit- tava siitä, miten säästetyt tai lainatut tunnit nollataan työaikajärjestelyin (esimerkiksi 4 kk:n kuluessa), tai mikäli tämä ei ole mahdollista, säästetyt tai lainatut tunnit korvataan vastaavana rahasuorituksena.

Yrityskohtaisiin sopimuksiin on sisällytettävä vaihtoehto nollata työaika- pankin saldo (+/-) myös rahana työsuhteen päättymisen yhteydessä, ellei saldoa ole voitu nollata vapaana tai työnä työsuhteen päättymiseen men- nessä.

Työaikapankin osatekijät

Työaikapankin osatekijöinä voivat olla työehtosopimuksen tai sitä täyden- täen työaikalain viittaamat työaikamuodot, palkanosat, korotusosat sekä 24 arkipäivää ylittävä lomanosuus.

Vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen

Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä määräytyy vapaan ajalta suoritettava palkka vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti.

Vapaiden pitäminen

Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmissä on työn ja vapaa-ajan mahdol- lisimman hyvä yhteensovittaminen työyhteisön toiminnallisten ja työnteki- jän yksilöllisten tarpeiden kanssa.

Järjestelmästä sovittaessa on samalla sovittava myös säästämisen ja va- paiden pitämisen periaatteet.

Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden poissaoloperustei- den kanssa

Työaikapankkivapaat eivät muuta työsuhteessa noudatettavia ehtoja. Työaikapankkivapaat ovat työssäolon veroista aikaa vuosilomaoikeutta laskettaessa samoin kuin määriteltäessä oikeutta lisä- ja ylityökorvauksiin.

Tilanteissa, joissa henkilö on työaikapankkijärjestelmään perustuvan va- paan aikana työkyvytön tai olisi muusta syystä estynyt työnteosta, nouda- tetaan ns. aikaprioriteettiperiaatetta, ellei yrityskohtaisesti muusta sovita.

Mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemisessa noudatetaan työehtosopi- muksen mukaista erimielisyyksien neuvottelumenettelyä.

Helsingissä 5. päivänä marraskuuta 2013

PALEVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AKAVAN ERITYISALAT AE ry

LIITE, ETÄTYÖSOPIMUSMALLI ‌

Tämä malli koskee työsuhteessa jo olevan, Museoiden työehtosopimuksen piiriin kuu- luvan, toimihenkilön tekemää etätyötä. Malli ei sellaisenaan sovellu, jos toimihenkilö palkataan suoraan tekemään pelkästään etätyötä. Tätä mallia ei myös sellaisenaan sovelleta, jos toimihenkilön työsopimuksessa on sovittu etätyöstä toisin.

Samat ehdot ja käytännöt pätevät lähtökohtaisesti niin etätyössä kuin paikan päällä tehdyssä työssä, mikäli muuta ei ole sovittu.

Museo työnantajana ja toimihenkilö sopivat etätyöstä seuraavin ehdoin:

Toimihenkilön nimi

Etätyön määrä

Etätyötä voidaan tehdä joko kokonaisina työpäivinä tai osapäiväisesti. Etätyön tekemisestä on sovittu tarkemmin seuraavasti:

Etätyön pääasialliset työntekopaikat

Työnantaja ja toimihenkilö ovat sopineet etätyön tekopaikasta seuraavaa

. Jollei muuta ole sovittu, pääsääntöisenä etätyön tekopaikkana on toimihenkilön koti. Osapuolet voivat myös sopia siitä, että toimihenkilö voi valita työntekopaikkansa.

Vaikka etätyöstä on sovittu edellä olevan mukaisesti, työnantajalla on aina oikeus edellyttää, että toimihenkilön läsnäoloa vaativat työtehtävät hoide- taan varsinaiselta työpaikalta käsin.

Etätyönä tehtävä työ

Lähtökohtaisesti etätyössä tehdään työsopimuksen mukaisia tehtäviä. Voidaan myös sopia, että etätyönä tehtävät työt rajoittuvat seuraaviin:

Raportointi tapahtuu museon raportointikäytännön mukaan, ellei muusta ole sovittu.

Etätyön ajallinen kesto:

Toistaiseksi, alkaen . Määräaikainen,alkaen saakka.

Työaika

Lähtökohtaisesti etätyössä sovelletaan säännöllistä työaikaa koskevia työehtosopimuksen säännöksiä sekä työnantajan työaikaa koskevia oh- jeistuksia ja käytäntöjä. Liukuvan työajan käytöstä etätyössä tulee sopia työnantajan ja toimihenkilön välillä. Osapuolet voivat myös sopia, että työ- päivän pituus etätyössä voi olla enintään 7 tuntia 15 minuuttia.

Lisä- ja ylityöstä on aina kirjallisesti sovittava etukäteen työnantajan ja toimihenkilön välillä.

Työvälineet ja laitteet

Etätyötä tehdään toimihenkilön tavanomaisilla työvälineillä. Mikäli etätyön tekeminen edellyttää ylimääräisten työvälineiden hankintaa, on tästä sovit- tava erikseen työnantajan ja toimihenkilön välillä. Toimihenkilön suositel- laan kiinnittävän erityistä huomiota työnteon ergonomisuuteen etätyössä.

Toimihenkilöllä on käytössään seuraavat työnantajan hankkimat työväli- neet ja laitteet:

Kustannusten korvaukset

Etätyön aiheuttamien mahdollisten erityisten kustannusten, esim. puhelin-, tietoliikenneyhteydet ja tietoturvan, korvaamisesta sovitaan erikseen.

Työmatkat

Työnantaja ei korvaa etätyöpaikan ja varsinaisen työpaikan välisiä matko- ja. Varsinaisten työmatkojen osalta etätyössä olevaan toimihenkilöön so- velletaan työehtosopimusta ja työpaikan käytäntöä.

Tietoturva

Työhön liittyvän normaalin salassapitovelvollisuuden lisäksi toimihenkilön on myös etätyössä noudatettava työnantajan ohjeita sekä soveltuvaa lain- säädäntöä tietosuojasta ja tietoturvasta.

Lisäksi etätyön tekemisestä on sovittu seuraavaa:

Etätyösopimuksen irtisanominen

Työnantaja ja/tai toimihenkilö voi halutessaan irtisanoa tämän etätyöso- pimuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti vähintään kaksi viikkoa etukäteen.

Mikäli etätyösopimus irtisanotaan, työsuhde jatkuu ja toimihenkilö palaa työskentelemään työsopimuksensa mukaiseen työntekopaikkaan.

Tätä sopimusta on tehty kaksi (2) samasanaista kappaletta, yksi kummal- lekin osapuolelle.

Aika ja paikka

Allekirjoitukset

Toimihenkilö Työnantajan edustaja

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Akavan Erityisalat

Maistraatinportti 4 A, 6 krs.

00240 Helsinki xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Museoiden työehtosopimus

Document Metadata