Palvelualojen työnantajat PALTA ry

1. Työehtosopimuksessa määrätään huolintaliikkeiden ja kansainvälistä kuljetusta harjoitta- vien kuljetus- ja kuljetusvälitysliikkeiden palveluksessa olevien toimihenkilöiden työehdot.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Toimihenkilöiksi katsotaan myös autonselvittäjät.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Työehtosopimusta noudatetaan myös oppisopimusoppilaisiin.

2. Sopimus ei koske sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alaisten toimihenkilöiden työehtoja määrättäessä.

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä.

2. Jos toimihenkilö on otettu määrätynlaiseen työhön, hän on velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin työtä.

3. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

4. Jos toimihenkilö katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräystä irtisanottu hä- nen toimihenkilöiden järjestöön kuulumisensa vuoksi, hänen on, ennen kuin muihin toi- menpiteisiin ryhdytään, järjestönsä välityksellä pyydettävä tutkimusta tässä asiassa.

3 § Keskusjärjestöjen ja liittojen väliset sopimukset ‌

1. Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen (LTK-STTK) välisiä sopimuksia:

Yleissopimus (16.3.1989)

Työpaikkaruokailusopimus (12.2.1976)

Yhteistoimintasopimukset (1.3.1990)

Tilastoyhteistyösopimus (21.5.1981)

2. Jos edellä mainittuihin sopimuksiin tehdään tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa muutoksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet liitot ovat sopi- neet muutosten liittämisestä tähän työehtosopimukseen.

3. Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liittojen (ETL-ERTO) välisiä sopimuksia:

Sopimus paikallisesta sopimisesta sekä liitepöytäkirja Koulutussopimus

Luottamusmiessopimus

II TYÖSUHDE ‌

4 § Työhön ottaminen ‌

1. Koeajan pituus työnteon aloittamisesta määräytyy työsopimuslain mukaan. Koeaikaeh- don voimassaolo edellyttää siitä työsopimuksessa sopimista.

2. Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat työsopimuksen tekemistä kirjallisena. Työsopimus laaditaan sovittavalla kielellä, kuten kyseisen toimihenkilön pääasiallisella työkielellä. Mi- käli sovitaan työehtosopimusta paremmista ehdoista, liitot suosittelevat ehtojen kirjaa- mista. Jommankumman osapuolen niin vaatiessa on työsopimus tehtävä kirjallisena ja sen tulee sisältää vähintään ne asiat, jotka on merkitty liittojen sopimaan työsopimus- malliin. Sopimuksen liitteenä on järjestöjen yhteisesti hyväksymä työsopimusmalli.

Pöytäkirjamerkintä:

Työnteon keskeiset ehdot on selvitettävä työsopimuslain 2 luvun 4 §:n mukai- sesti, jolleivat työsuhteen ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta.

3. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle toimihenkilölle alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa työpaikan luottamusmiehen.

5 § Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen ‌

1. Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan osalta seuraavia irtisanomisai- koja, ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu:

Irtisanomis- aika	Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto
14 päivää	enintään vuosi
kuukausi	yli vuosi ja enintään 4 vuotta
2 kuukautta	yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta
4 kuukautta	yli 8 vuotta ja enintään 12 vuotta
6 kuukautta	yli 12 vuotta

Toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavia irtisanomisai- koja, ellei muuta ole sovittu:

Irtisanomis- aika	Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto
14 päivää	enintään 5 vuotta
kuukausi	yli 5 vuotta

Toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksen on maksimi irtisanomisaika neljä kuu- kautta. Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.

2. Työsuhde voidaan puolin ja toisin purkaa laissa säädetyin edellytyksin. Tällöin työsuhde päättyy välittömästi. Työsopimuksen purkamisesta koeaikana on määrätty tämän sopi- muksen 4 §:ssä.

3. Toimihenkilön irtisanomisesta äitiys-, isyys- vanhempainvapaan tai hoitovapaan aikana on säädetty työsopimuslaissa.

4. Toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen otettu toimihenkilö voi- daan lomauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen.

5. Ennen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tapahtuvaa irtisanomista työnantajan on selvitettävä työsopimuslain ja yhteistoimintalain mukaisesti onko yrityksellä muissa toimipisteissä tarjolla muuta työtä.

6 § Harjoittelijat ‌

1. Toimihenkilön tullessa huolinta-alalle on harjoitteluaika enintään 6 kuukautta. Harjoitte- luajasta on sovittava työsopimusta tehtäessä.

Harjoitteluaika tulee kyseeseen ainoastaan yhden kerran.

2. Mikäli harjoittelijalla on aikaisempaa kokemusta vastaavista tehtävistä huolinta-alan ulkopuolella, otetaan tämä huomioon harjoitteluaikaa määrättäessä.

3. Koulutuksen huomioimisesta harjoitteluaikaa lyhentävänä tekijänä on erikseen sovittu.

7 § Palkat ‌

1. Työpalkoista on voimassa eri sopimus.

2. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka toimihenkilön osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla toimihenkilön nostettavissa.

Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin rahalaitokset pidetään suljettuina, pide- tään lähinnä edellistä päivää erääntymispäivänä, jolloin palkan siten tulee olla toimihen- kilön nostettavissa.

Mikäli työsopimus purkautuu tai se puretaan puolin tai toisin voidaan loppupalkka mak- saa tarpeellisen laskenta-ajan kuitenkin viimeistään viikon kuluessa työsuhteen päätty- misestä. Mikäli irtisanomistapauksissa ylityökorvauksia ei ole voitu laskea työsuhteen päättyessä, voidaan ne maksaa yrityksen seuraavana palkanmaksupäivänä.

III TYÖAIKA ‌

8 § Säännöllinen työaika ‌

1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 - 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 - 40 tuntia viikossa.

2. Mikäli säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa toteutetaan työajan lyhennys liitteen mukaisesti.

3. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan etukäteen sovittaessa tilapäisesti pidentää enintään tunnilla edellyttäen, että työaika enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona tasoit- tuu edellä 1 kohdan mukaisesti määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan. Työajan pidentämisestä on sovittava viimeistään muutosta edeltävänä työpäivänä.

4. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, mikäli mahdollista, lepotaukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoisesti. Lepotauko voidaan paikallisesti sopia puolen (1/2) - yhden

(1) tunnin pituiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, lepotaukoa ei lueta työaikaan.

5. Säännöllinen työaika voi olla 1, 2 ja 3 kohdista poiketen enintään 10 tuntia vuorokau- dessa ja 48 tuntia viikossa kuitenkin siten, ettei se keskimäärin ylitä 40 tuntia viikossa tasoittumisajanjaksossa, joka on enintään 16 viikkoa.

Lisätään työehtosopimukseen 1.1.2019 lukien seuraava määräys:

Säännöllinen työaika voi olla paikallisesti sopimalla enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 50 tuntia viikossa siten, ettei se keskimäärin ylitä 40 tuntia viikossa tasoittumisjaksossa, joka on enintään 16 viikkoa.

6. Työviikko järjestetään pääsääntöisesti 5-päiväiseksi. Edellä olevasta voidaan poiketa, milloin se paikallisista olosuhteista johtuen tai yrityksen toiminnan kannalta on tarpeel- lista. Työviikko alkaa maanantaina.

7. Mikäli säännöllinen viikkotyöaika määritellään keskimääräisesti, on määrättävä sen ajan- jakson enimmäispituus, jonka kuluessa viikkotyöaika tasoittuu tämän sopimuksen mu- kaisen viikkotyöajan keskimäärään. Liitot suosittelevat, että tasoittumisjakso on enintään 26 viikkoa.

8. Työaikajärjestelmän käyttöönottoon on oltava painava ja perusteltu syy tai se on paikal- lisista olosuhteista johtuen tarpeellista ja siitä on neuvoteltava yhteistoimintalain mukai- sesti suunnitteluvaiheessa. Päätöksestä on ilmoitettava toimihenkilöille mahdollisimman hyvissä ajoin kuitenkin viimeistään kolme viikkoa ennen sen voimaanastumista. Työnan- tajan ja toimihenkilön kesken voidaan yksittäistapauksissa sopia toisinkin.

Soveltamisohje (8.4 – 8.7 §)

Neuvottelujen yhteydessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota työntekijöiden mahdolli- suuteen siirtyä uuteen työaikajärjestelmään. Esimerkiksi työmatkat ja perhepoliittiset ti- lanteet ovat asioita, jotka on mahdollisuuksien mukaan huomioitava.

9. Arkipyhäviikon lauantai on vapaapäivä, mikäli toimihenkilön työ on yleisesti järjestetty kiintein lauantaiksi sijoitetuin vapaapäivin.

Ellei yrityksen toiminnan kannalta muuta johdu, arkipyhäviikkojen työaika sopimuskau- della on seuraava:

2017
1. viikko	loppiaisviikko	4 pv
15. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
16. viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
18. viikko	vappuviikko	4 pv
21. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52. viikko	jouluviikko	3 pv
2018
1. viikko	uudenvuodenpäivä- ja loppiaisviikko	4 pv
13. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
14. viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
18. viikko	vappuviikko	4 pv
19. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52. viikko	jouluviikko	2 pv
2019
1. viikko	uudenvuodenpäivä- ja loppiaisviikko	4 pv
16. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
17. viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
18. viikko	vappuviikko	4 pv
22. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52. viikko	jouluviikko	2 pv
2020
1. viikko	uudenvuodenpäiväviikko	4 pv
2. viikko	loppiaisviikko	4 pv
15. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
16. viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
18. viikko	vappuviikko	4 pv
21. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	5 pv
52. viikko	jouluviikko	3 pv
53. viikko	uudenvuodenpäiväviikko	4 pv
2021
1. viikko	loppiaisviikko	4 pv
13. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
19. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv

51. viikko	jouluviikko	4 pv
52. viikko	uudenvuodenpäiväviikko	5 pv

10. Säännöllisenä työaikana klo 17.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan iltatyölisää, jonka suuruus on 15 % toimihenkilön henkilökohtaisesta tuntipalkasta. Iltatyölisää ei makseta, mikäli kysymyksessä on lisä- tai ylityö ja mikäli säännöllinen työaika on päättynyt ennen klo 17.00.

Vastaavilla perusteilla maksetaan yötyölisää klo 22.00 – 06.00 väliseltä ajalta. Yötyölisän suuruus on 30 % toimihenkilön henkilökohtaisesta tuntipalkasta.

Vuorotyötä käytettäessä iltavuorolisä on 15 % ja yövuorolisä 30 % toimihenkilön henki- lökohtaisesta tuntipalkasta ja niitä maksetaan koko vuoron ajalta.

11. Säännöllisenä työaikana lauantaina tehdystä työstä maksetaan 30 %:lla korotettua palkkaa.

9 § Lisä- ja ylityö ‌

1. Lisätyötä on työ, joka tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lain mukaisen säännöl- lisen työajan välisenä aikana. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka tai sovit- taessa aikahyvitys.

Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan kuitenkin työvuoroluettelon mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä 50 % korotettu palkka.

2. Ylityötä on työ, jota tehdään tämän pykälän 1 kappaleessa määrätyn työajan lisäksi. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettu tuntipalkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 %:lla koro- tettu tuntipalkka.

3. Sunnuntaina ja pyhäpäivänä tehdystä ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tun- nilta 150 % ja seuraavilta tunneilta 200 % korotettu tuntipalkka.

4. Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja toimihenkilön suostumuksella vaih- taa vastaavasti korotettuun vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.

5. Ylityö tulee korvata toimihenkilölle viimeistään 2 kuukauden kuluttua ylityön suorittamisesta.

6. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 159 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa ja luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on enemmän kuin 37,5 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti lasket- tua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa tehtyjen työtuntien lu- kumäärää.

7. Päiväpalkkaa kuukausipalkasta laskettaessa käytetään jakajana kunkin kuukauden to- dellisten työpäivien lukumäärää, ellei yrityskohtaisesti toisin ole sovittu.

8. Työaikalain 18 §:n mukainen työajan enimmäismäärän seurantajakso on kalenterivuosi. Työ- ajan enimmäismäärään lasketaan kaikki tehdyt työtunnit, olivatpa ne säännöllistä työaikaa, lisätyötä tai ylityötä.

10 § Varallaolo ja päivystystyö ‌

1. Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta puoli palkkaa laskettuna sään- nöllisestä peruspalkasta. Varallaoloon käytettyä aikaa ei lueta työaikaan. Varallaolokor- vausta maksetaan vähintään neljältä tunnilta.

2. Mikäli toimihenkilö on tänä aikana kutsuttu työhön, maksetaan varallaolokorvausta ja työpalkkaa yhteensä vähintään neljältä tunnilta.

3. Varallaolokorvaus voidaan ennalta sopien vaihtaa annettavaksi vapaana säännöllisenä työaikana. Yhden tunnin varallaoloa vastaa tällöin puolen tunnin vapaa työaikana. Täl- lainen vapaa on annettava ja otettava kolmen kuukauden kuluessa varallaolosta. Mikäli vapaata ei ole voitu antaa työnantajasta ja toimihenkilöstä riippumattomasta syystä, maksetaan vapaan sijasta varallaolokorvaus.

4. Mikäli toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen päivystämään ohjeiden antamista tai työhön lähtöä varten olematta velvollinen oleskelemaan asunnossaan, maksetaan tästä korvaus, jonka suuruutta sovittaessa on otettava huomioon päivystysajan pituus, päivystyksen aiheuttamat velvoitteet yms. asiaan vaikuttavat tekijät.

5. Mikäli toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana velvollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, erityisiä toimintaohjeita tai - määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön palkkauksessa esimerkiksi työso- pimusta tehtäessä tai muutettaessa.

11 § Hälytysluontoinen työ ‌

1. Xxxxxxx toimihenkilö kutsutaan hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työaikansa ulko- puolella, maksetaan hänelle vähintään yhden tunnin palkka sekä ylityökorvaus, milloin työ samalla on ylityötä.

2. Jos kutsu annetaan klo 21 ja 7 välillä, maksetaan erityisenä hälytysrahana peruspalkka 2 tunnilta. Työhön käytetyltä ajalta maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

3. Lyhyemmältä kuin yhden tunnin pituiselta työajalta maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa.

12 § Matkakustannusten korvaus ‌

1. Toimihenkilön joutuessa matkustamaan työnsä puolesta, korvataan matkakustannukset yrityksen matkustusohjesäännön tai sen puuttuessa valtion virkaehtosopimuksen mat- kustussäännön mukaan.

2. Päivärahojen euromäärät tulevat voimaan samoina ajankohtina ja samansuuruisina kuin valtion virkaehtosopimuksessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Xxxxxx toimihenkilö joutuu käyttämään omaa ajoneuvoaan työtehtävien hoitoon, maksetaan tästä aiheutuneet kustannukset kuitenkin valtion virkaehtosopimuk- sen matkustussäännön mukaan.

3. Jos toimihenkilön suorittama työ alkaa sellaisena ajankohtana tai kestää niin kauan, ettei hän pääse yleisiä kulkuneuvoja käyttäen työpaikalle tai kotiin, eikä hän asu työpaikan välittömässä läheisyydessä, maksetaan hänelle matkustamisesta aiheutuneet kustan- nukset voimassa olevan valtion virkaehtosopimuksen mukaan.

IV VUOSILOMA JA LOMARAHA ‌

13 § Vuosiloma ‌

1. Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan.

2. Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden lop- puun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

14 § Lomaraha ‌

1. Toimihenkilölle suoritetaan xxxxxxxxxx 50 % hänen työehtosopimuksen mukaisen vuo- silomansa palkasta.

2. Xxxxxxxx suoritetaan vuosiloman päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä, ellei paikallisesti toisin sovita.

3. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päättyessä sitä vastaava osa lomarahasta noudattaen vastaavasti mitä edellä on määrätty, ellei paikallisesti ole toisin sovittu.

4. Vanhuus-, rintamamies- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuuseläk- keelle tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina toimihenkilön vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta.

5. Lomarahaa ei makseta, mikäli työntekijä irtisanoutuessa ei noudata irtisanomisaikaa.

6. Mikäli työnantaja on muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työ- sopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että toimihenkilö työsuhteen päät- tymisen vuoksi on estynyt palaamasta työhön, toimihenkilö ei tästä syystä johtuen me- netä oikeuttaan lomarahaan.

7. Toimihenkilö ja työnantaja voivat sopia lomarahan vaihtamisesta vapaaseen. Lomara- havapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n (säästövapaa) mukaisesti, mutta vapaan ajankohdasta on sovittava. Lomarahavapaasta ei makseta lomarahaa.

Liitot suosittelevat, että lomarahan vaihtaminen vapaaseen sovitaan suoritettavaksi seu- raavasti: 24 lomapäivää vastaava lomaraha sovitaan pidettäväksi kahden viikon (12 päi- vää) vapaana.

V POISSAOLO ‌

15 § Tilapäinen poissaolo Sairaus ‌

1. Toimihenkilölle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sairaustapauksesta, lähiomaisen kuole- masta ja hautajaisista. Tällaisen poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä.

Lähiomaisena pidetään toimihenkilön avio- ja avopuolisoa, lapsia, ottolapsia, vanhem- pia, isovanhempia, veljiä ja sisaria sekä avio- ja avopuolisonsa vanhempia.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Soveltamisohje:

Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä on välttämä- töntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Poissaolo ei kuitenkaan saa ylittää neljää työpäivää.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että molemmat huol- tajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koske- vien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan es- teestä hoitaa lasta.

Edellä olevan poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.

Alle 18-vuotiaan vammaisen lapsen huoltajalla on oikeus olla poissa töistä valtioneuvos- ton päätöksen mukaisesti (vnp 130/85).

Yhteiskunnallinen toiminta

3. Toimihenkilölle maksetaan palkan ja ansionmenetyksen korvauksen erotus hänen osal- listuessaan kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan kokouksiin. Erotus mak- setaan, kun toimihenkilö on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyk- sen korvauksesta. Toimihenkilön vuosilomaetuja ei vähennetä sen vuoksi, että kokouk- set pidetään työaikana.

4. Toimihenkilölle annetaan palkallista vapaata STTK:n, ERTO:n, ERTO:n Työttömyyskas- san ja Logistiikan Toimihenkilöiden hallinnon kokouksia varten.

Vihkiäiset ja merkkipäivät

5. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omana vihkipäivänä, mikäli tämä pidetään toi- mihenkilön työpäivänä.

6. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60 -vuotispäivinään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

Kutsunta ja kertausharjoitukset

7. Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen ei ai- heuta hänen ansionsa alenemista.

8. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja re- serviläispalkan erotus osallistumispäivältä.

Muut määräykset

9. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on toimihenkilön ilmoitettava työnantajalle hyvissä ajoin.

16 § Sairausajan palkka Edellytykset ‌

Työnantaja maksaa toimihenkilölle sairausajalta palkkaa, jos toimihenkilö estyy teke- mästä työtä sairauden tai tapaturma vuoksi ja toimihenkilö ei ole aiheuttanut työkyvyttö- myyttä tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella.

Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus

Toimihenkilön on viipymättä ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan.

Toimihenkilön on vaadittaessa esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Työnantajan nimetessä lääkärin suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.

Toimihenkilöllä on oikeus lähinnä eräissä epidemiatapauksissa esittää selvitys sairaudes- taan työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella keskusjärjestöjen välillä 12.2.1976 allekirjoitetussa sosiaalipaketissa mainituilla edellytyksillä.

Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyshuollon lääkärintodistuksella tai työterveyshoitajan antamalla todistuksella. Muun lääkärin tai terveydenhoitajan an- tama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli toimihenkilö esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin tai terveyden- hoitajan käyttöön.

Pöytäkirjamerkintä:

Hyväksyttävä syy muun lääkärin tai terveydenhoitajan käyttöön voi olla esimer- kiksi sairauden laadusta, matka-ajan pituudesta (enintään 45 minuuttia työter- veyshuollon toimipisteeseen), hoitosuhteesta tai vastaavasta johtuva hyväksyt- tävä syy.

Palkanmaksu

Työnantajan on tiedotettava tehokkaasti henkilöstöään menettelytavoista ja niihin liittyvistä mahdollisista muutoksista.

a) Työnantaja maksaa toimihenkilölle palkkaa työkyvyttömyyden ajalta työsuhteen kes- tettyä seuraavasti:

28 päivän ajanjaksolta, jos työsuhde on kestänyt 1 kuukauden

35 päivän ajanjaksolta, jos työsuhde on kestänyt vähintään 3 vuotta 42 päivän ajanjaksolta, jos työsuhde on kestänyt vähintään 5 vuotta 56 päivän ajanjaksolta, jos työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta.

b) Saman sairauden uusiutuessa seitsemän päivän kuluessa lasketaan sairausajanjak- sot yhteen.

c) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä maksetaan täysi päiväpalkka ja tämän jälkeisiltä työpäiviltä ainoastaan päiväpalkan ja sairausva- kuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Jälkimmäisen palkanosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty toimihenkilölle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.

Pöytäkirjamerkintä:

Keskusjärjestöjen 6.3.1975 tekemän sopimuksen perusteella toimihenkilölle, joka terveydenhoitolain 43 §:n mukaan (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty ole- maan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairaus- päivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräys- ten mukaisesti.

d) Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilöstä itsestään johtu- vasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairaus- vakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, vähenee työnantajan palkanmaksuvel- vollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

e) Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjak- solta saatu päiväraha tai siihen verrattava korvaus, joka maksetaan työnantajan kan- natusmaksua saavasta sairausavustuskassasta tai lain perusteella, Jos sairausajan

palkka on maksettu, ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

f) Sairausajan palkasta ei vähennetä työehtosopimuksen edellyttämän vapaa-ajan ta- paturmavakuutuksen perusteella myönnettäviä korvauksia.

17 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä toimihenkilön säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seuraavissa tapauksissa edellyttäen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

a. Muut kuin lakisääteiset tarkastukset

Toimihenkilö käy sairauden toteamiseksi

• välttämättömässä lääkärintarkastuksessa

• tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- tai röntgentutkimuksessa ja

• toimihenkilö ei ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

b. Äkillinen hammassairaus

Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos

• hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihenkilön työkyvyttömyyden

• xxxxxxxxxxxxx vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana ja

• hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja hoidon kiireellisyyden.

c. Raskaus

Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen sekä synny- tystä edeltävien äidin tai lapsen terveyden kannalta välttämättömien lääketieteellisten tut- kimusten (ml. hammaslääkärin tutkimuksen) ajalta.

d. Lakisääteiset lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Toimihenkilön käydessä:

• lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tarkoitta- missa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen ai- kana suoritettavissa terveystarkastuksissa näihin liittyvine matkoineen

• nuorten työntekijäin suojelusta annettuun lakiin liittyvissä tutkimuksissa

• terveydenhoitolain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka ovat työnantajan edellyttä- miä tai johtuvat toimihenkilön siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.

Toimihenkilölle, joka lähetetään tässä kohdassa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen vält- tämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

Määräykset siitä, ettei toimihenkilön palkkaa vähennetä, eivät tule sovellettaviksi siinä ta- pauksessa, että toimihenkilö saa kyseiseltä ajalta sairausajan palkkaa.

18 § Perhevapaat ‌

1. Kehittyneessä raskaudentilassa olevaa toimihenkilöä ei pidetä työssä, joka siinä tilassa olevalle voi olla vahingollista.

2. Toimihenkilön oikeus erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaaseen mää- räytyy työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

3. Työnantaja maksaa naispuoliselle toimihenkilölle, jonka työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta, äitiysvapaan ajalta täyden palkan 72 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta. Edellytyksenä on, ettei toimihenkilö muun järjestelyn kautta saa vastaavaa tai parempaa etua ja että toimihenkilö sitoutuu palaamaan takaisin työhön.

4. Työnantaja maksaa miespuoliselle toimihenkilölle, jonka työsuhde on kestänyt vähintään yhdeksän kuukautta, isyysvapaan ajalta palkan viideltä työpäivältä.

5. Toimihenkilön ollessa hoitovapaalla ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssä- oloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

6. Toimihenkilöllä, joka on ottanut hoitoonsa kahta vuotta nuoremman lapsen tarkoitukse- naan ottaa hänet ottolapseksi, on oikeus adoptiolomaan siten kuin työsopimuslaissa ja sairausvakuutuslaissa on säädetty.

VI ERITYISET MÄÄRÄYKSET ‌

19 § Tulliselvitysrikosten tutkinta ja oikeudenkäynti ‌

Työnantaja huolehtii asian edellyttämästä oikeusavusta ja tuesta toimihenkilölle, joka jou- tuu osallistumaan viranomaisen suorittamaan tutkintaan (ml. kuulustelut) tai oikeudenkäyn- tiin epäiltyä tulliselvitysrikosta koskevassa asiassa.

Jos toimihenkilö tuomitaan rangaistukseen tulliselvitysrikoksesta, vastaa hän oikeusavusta työnantajalle aiheutuneista kustannuksista, kuitenkin enintään 5 000 euroa.

20 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Xxxxxx toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, Toimihenkilöliitto ERTO ry:n jäsen- maksut peritään toimihenkilön palkasta ja toimihenkilölle annetaan vuoden päätyttyä ve- rotusta varten todistus pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ilmoittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

21 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

22 § Kokoontuminen työpaikoilla ‌

Työehtosopimuksen osapuolena olevan Toimihenkilöliitto ERTO ry:n rekisteröidyllä alayh- distyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ul- kopuolella työnantajan osoittamassa paikassa järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

1. Kokouksen pidosta on sovittava työnantajan kanssa, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen kokousta.

2. Kokouksen järjestäjä vastaa kokouksesta. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla ko- kouksessa saapuvilla.

3. Kokouksen järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

4. Toimihenkilöliitto ERTO ry:n asiamies voi käydä työpaikalla sovittuaan siitä työnantajan kanssa.

5. Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja sen tämän pykälän 1. kappaleessa mainitun alaosaston ilmoi- tuksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten asetetulle ilmoitustaululle.

23 § Luottamusmies ‌

Luottamusmieheen noudatetaan tämän sopimuksen liitteenä olevaa luottamusmiehiä kos- kevaa pöytäkirjaa sekä liittojen välillä solmittua luottamusmiessopimusta.

24 § Voimassa olevat edut ‌

Mikäli toimihenkilö on ollut oikeutettu saamaan parempia etuja, kuin mitä tässä sopimuksessa on määrätty annettavaksi tai kyseiset edut ovat jääneet kokonaan tässä sopimuksessa mää- rittelemättä, jäävät ne edelleen voimaan, ellei muuta sovita työehtosopimuksen 24 §:n mu- kaisessa järjestyksessä tai ellei kyseinen paikallinen järjestely johda toimihenkilölle vähintään yhtä edulliseen lopputulokseen mahdollisesti annetut lisäedut huomioon ottaen.

Pöytäkirjamerkintä:

Niissä yrityksissä, joissa voimassa olevan käytännön mukaan on annettu toimi- henkilölle heidän kanssaan tehtävän sopimuksen perusteella mahdollisuus siir- tää osa lakisääteisestä vuosilomasta 1.10.- 30.4. väliseen aikaan ja loma tällöin on annettu puolitoistakertaisena kuitenkin enintään viikolla pidennettynä, tämä käytäntö katsotaan saavutetuksi eduksi eikä sitä poisteta edellä tässä pykälässä määrättyä menettelyä noudattamatta.

25 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan tai tämän edustajan ja toimihenkilön tai asianomaisen luottamusmiehen kes- ken, ja ellei tässä sovintoa synny, asianomaisten järjestöjen kesken. Jollei yksimielisyy- teen näin päästä, voi kumpikin sopijapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaista- vaksi.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molem- mat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.

3. Jommankumman puolen esittäessä neuvotteluja, on ne aloitettava ensi tilassa esityksen tekemisestä sekä käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen.

26 § Työnseisaukset ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

27 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

1. Tämä sopimus on voimassa 1.4.2021 alkaen 31.3.2022 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä ole kum- maltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

2. Sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on to- dettu päättyneiksi.

Helsingissä 18. joulukuuta 2020 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry

Huolintaliikkeiden ja kansainvälistä kuljetusta harjoittavien kuljetus- ja kuljetusvälitysliikkeiden palveluksessa olevia toimihenkilöitä koskeva

PALKKASOPIMUS ‌

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Palkkasopimuksessa määrätään huolintaliikkeiden ja kansainvälistä kuljetusta har- joittavien kuljetus- ja kuljetusvälitysliikkeiden palveluksessa olevien toimihenkilöiden palkkaehdot.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Toimihenkilöiksi katsotaan myös autonselvittäjät.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Työehtosopimusta noudatetaan myös oppisopimusoppilaisiin.

2. Sopimus ei koske sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alaisten toimihenkilöiden työehtoja määrättäessä.

2 § Vähimmäispalkat

Edellä 1 §:ssä mainittujen toimihenkilöiden vähimmäispalkat ilmenevät sopimuksen liit- teestä.

3 § Toimihenkilöiden vaativuusryhmittely

Toimihenkilöiden vaativuusryhmittely on tämän sopimuksen liitteenä.

4 § Toimihenkilöiden vaativuusryhmittelyyn liittyviä soveltamisohjeita

1. Yleistä

Määriteltäessä vaativuusryhmää, on ensin selvitettävä työtehtävä nimikkeestä riippu- matta. Tämän jälkeen arvioidaan vaativuustasojen yleiskuvausten perusteella minkä ryh- män vaativuustasoa tehtävä lähinnä vastaa. Vaativuustasojen yleiskuvaukset perustuvat kolmeen pääkriteeriin:

a) tehtävän edellyttämiin tieto- ja taitovaatimuksiin.

b) Työn vaatimaan itsenäisyyteen ja työssä vaadittavan harkinnan määrään.

c) Työnantajan valvonnan määrään.

Tehtävän muodostuessa kahdesta tai useammasta joko samantasoisista tai eritasoisista tehtävistä, jotka myös erikseen voivat muodostaa käytännössä työtehtävä kokonaisuu- den, on verrattava näin muodostunutta useamman osatehtävän kokonaisuutta vaativuus- ryhmien yleismääritelmiin. Eri osatehtävien merkitystä on tarkasteltava kokonaisuutena, jolloin tehtäväkokonaisuuden vaativuusryhmä voi olla korkeampi kuin osatehtävien pää- osan vaativuusryhmä.

Mikäli työtehtävä on mainittu muussa vaativuusryhmässä kuin mihin vaativuustasojen yleiskuvauksen perusteella on päädytty tai työtehtävää ei ole mainittu lainkaan, suorite- taan vaativuusryhmän määrittely ensisijaisesti vaativuustasojen yleiskuvausten perus- teella. Vaativuusryhmittely tehtäväesimerkein määrittää tehtävästä toimihenkilölle mak- settavan palkan vähimmäistason.

Pöytäkirjamerkintä:

Rajatapauksissa suositellaan huolellisesti laadittujen tehtäväkuvausten teke- mistä työnantajan ja toimihenkilön yhteistyönä. Liitot laativat yhteisen toimenku- vauslomakkeen.

5 § Palkkaryhmien yläpuoliset tehtävät

Mikäli C. vaativuusryhmän tehtävää hoitava toimihenkilö ja hänen tehtävänsä täyttävät jäljempänä tässä pykälässä mainitut tiedoille ja taidoille, itsenäisyydelle sekä harkinnan ja valvonnan asteelle asetetut vaatimukset, toimihenkilölle maksetaan vähintään palkka- taulukon ao. kalleusluokan D kohdasta ilmenevää palkkaa.

1. Tieto - Taito - vaatimus:

Edellyttää oman osatoiminnon erittäin hyvää hallintaa muuttuvien olosuhteiden asettamat vaatimukset huomioiden sekä erikoistietoja ja taitoja myös oman osatoiminnon ulkopuo- lelta.

Liikkeen erilaisten toimintojen tuntemus perustuu kokemukseen. Koordinointikykyä edel- lytetään myös liikkeen ulkopuolelle. Tehtävä edellyttää useimmiten asiakassuhteiden oma-aloitteista hoitoa, ylläpitämistä ja kehittämistä sekä vastuuta liikkeen palvelutason säilyttämisestä ja edistämisestä omalla osa-alueella.

Valmiudet edellyttävät useamman vuoden kokemusta alalta C. ryhmän tasoisesta tehtä- västä ja yleensä ammattia tukevaa jatkokoulutustasoista tutkintoa.

2. Itsenäisyyden ja harkinnan aste:

Toiminta tapahtuu etukäteen tehtyjen suunnitelmien, asetettujen tavoitteiden (ei välttä- mättä euromääräisten), yrityksen toimintapolitiikan ja ennakkotapausten perusteella. Toi- minta edellyttää itsenäistä suunnittelua, arvostelukykyä, tulkinallista ja soveltavaa ajatte- lua sekä taitoa esittää esiin tuleviin ongelmiin ratkaisumalleja. Toimi on usein operatiivi- sen tason esimiestehtävä.

3. Valvonnan aste:

Valvonta perustuu asetettujen tavoitteiden toteutumisen seurantaan.

Tämän vaativuustason tehtäviä esiintyy esimerkiksi huolitsijan ja liikenteenhoitajan työssä. Myös muilla C. vaativuusryhmän osa-alueilla voi esiintyä tämän tason tehtäviä.

6 § Tulliselvitystyötä tekevät toimihenkilöt

Tulliselvitystyötä tekevien toimihenkilöiden henkilökohtaisten kuukausipalkkojen tulee ylittää kunkin toimihenkilön vaativuusluokituksen mukainen taulukkopalkka 3,0 prosentilla.

7 § Harjoittelijan palkka

Harjoittelijan palkka on vähintään 90 % ensimmäisen vuoden toimihenkilön palkasta siinä vaativuusryhmässä, jonka mukaisia tehtäviä harjoittelija harjoitteluaikanaan pääasialli- sesti suorittaa.

8 § Siirtäminen vaativampaan tehtävään

1. Xxxxxx toimihenkilö siirretään vaativampaan tehtävään, hänellä on uudessa tehtävässä perehdyttämiskausi, joka tehtävän vaativuustasoon nähden vaihtelee kahdesta kuuteen kuukauteen. Mikäli hän jää perehdyttämiskauden jälkeen uuteen tehtävään, hänelle suo- ritetaan tämän jälkeen uuden tehtävän edellyttämä palkka. Perehdyttämiskauden pituus on etukäteen ilmoitettava toimihenkilölle. Perehdyttämiskauden aikana suoritetaan toi- mihenkilön aikaisemman tehtävän ja uuden tehtävän välinen palkanerotus puolitettuna toimihenkilölle.

2. Xxxxxxx toimihenkilö määrätään tilapäisesti korkeamman vaativuusryhmän työhön ja siirto jatkuu yli kahden viikon, maksetaan hänelle sen yli menevältä ajalta ensiksi sattuvan palkanmaksukauden alusta lukien palkka sen vaativuusryhmän mukaan, johon hänet on siirretty. Ko. järjestely ei vaikuta ao. toimihenkilön omaan vuosilomapalkkaan.

3. Jos toimihenkilö siirretään tilapäisesti tehtävään, josta maksetaan toimihenkilön omaa palkkaa pienempää palkkaa, maksetaan kuitenkin edelleen palkkaa vakinaisen tehtä- vänsä mukaisena.

9 § Työkohtaisuuslisä

1. Sen mukaan, poikkeavatko toimihenkilön työtaito, työteho tai kokemus tahi hänen tehtä- vänsä hänelle asettamat vaatimukset kysymyksessä olevan toimihenkilöryhmän ylei- sestä keskitasosta, suositellaan hänelle maksettavaksi työkohtaisuuslisää.

2. Tämän pykälän 1. kohdassa tarkoitettua korkeampaa palkkaa suositellaan maksetta- vaksi sellaisille toimihenkilöille, jotka työssään osoittavat keskimääräistä suurempaa työ- tehoa, aloitekykyä ja ammattiinsa perehtyneisyyttä, kysymyksessä olevan erikoisalan hallitsemista, taitavaa asiakaspalvelua samoin kuin sellaisille toimihenkilöille, jotka ovat lisänneet ammattipätevyyttään itseopiskelun tai muun lisäkoulutuksen kautta.

10 § Kielilisä

1. Mikäli vaativuusryhmiin sijoitetun toimihenkilön tehtävissä on katsottava lisäansioksi, että hän kotimaisten kielten lisäksi hallitsee yhden tai useamman muun kielen, makse- taan hänelle kielilisää, jonka suuruus on vähintään 5 % taulukkopalkasta.

Soveltamisohje:

Lisäansioksi vieraan kielen taito on katsottava silloin, kun toimihenkilö työnantajan tosi- asiallisesti edellyttämänä käyttää kielitaitoaan huomattavassa määrin lähes päivittäin ja sen käytöstä on toimipaikan töiden järjestely huomioon ottaen todettavissa olevan olen- naista hyötyä toimihenkilön töiden käytännön hoidossa.

2. Kielitaidon edellyttäminen työhönoton yhteydessä ei sinänsä ratkaise kielitaidon lisäan- sioedellytystä.

3. Lisän suuruutta määrättäessä otetaan huomioon vaadittava käyttötarve sekä kielten lu- kumäärä. Vaadittaessa on kielitaito osoitettava virallisella kielikokeella tai muulla vastaa- valla tavalla.

4. Mahdollinen kielilisä on merkittävä työsopimukseen sitä tehtäessä tai muutettaessa.

11 § Palvelusajan laskeminen

1. Huolinta-alan palvelus otetaan huomioon täysimääräisesti.

2. Palvelus vastaavissa tehtävissä muilla aloilla otetaan kohtuullisessa määrin huomioon palvelusvuosia laskettaessa. Vastaavista tehtävistä hyväksi luettava aika määritellään työhönoton yhteydessä. Kohtuullista määrää harkittaessa kiinnitetään huomiota aikai- semman tehtävän ja nykyisen tehtävän vastaavuuteen.

3. Siirryttäessä vaativuusryhmästä toiseen huomioidaan aikaisemmat palvelusvuodet täy- simääräisinä.

12 § Koulutuksen huomioiminen palvelusaikaa laskettaessa

1. Alallaolovuosia määriteltäessä katsotaan kaupallisen ammatillisen peruskoulutuksen (esim. merkonomi) suorittanut toimihenkilö välittömästi toisen vuoden toimihenkilöksi asianomaisessa vaativuusryhmässä.

2. Neljännen vuoden toimihenkilöksi kuuden kuukauden saman työnantajan palveluksessa työskentelyn täytyttyä katsotaan seuraavat koulutustasot:

• alalle erikoistunut ammatillinen koulutus

• ulkomaankaupan ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto

• alalle soveltuva yliopisto- tai korkeakoulutasoinen tutkinto (esim. ekonomi, trade- nomi, insinööri)

3. Muun ammattitaitoa lisäävän koulutuksen huomiointi alalla olovuosia määrättäessä tulee työnantajan ja toimihenkilön välillä sopia työsopimuksesta sovittaessa. Sopiminen tulee tällöin pyrkiä perustamaan alalle tulevan toimihenkilön koulutuksellisesti hankittuihin eri- tyisvalmiuksiin, huomioon ottaen koulutuksesta työnantajalle oletettava hyöty.

13 § Työnseisaukset

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen ovat kielletyt.

14 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvo- teltava työnantajan tai tämän edustajan ja toimihenkilön tai asianomaisen luottamusmie-

hen kesken ja, ellei tässä sovintoa synny, asianomaisten järjestöjen kesken. Jollei yksi- mielisyyteen näin päästä, voi kumpikin sopijapuoli saattaa asian työtuomioistuimen rat- kaistavaksi.

3. Jommankumman puolen esittäessä neuvotteluja, on ne aloitettava ensi tilassa esityksen tekemisestä sekä käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen.

15 § Sopimuksen voimassaoloaika

1. Tämä sopimus on voimassa 26.1.2017 alkaen 31.3.2021 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä ole kum- maltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

2. Sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on to- dettu päättyneiksi.

Helsingissä 27. helmikuuta 2017 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry

TAULUKKOPALKAT ‌

Taulukkopalkat 1.1.2021 Taulukkopalkat 1.8.2021

Pääkaupunki- seutu

	A	B	C	D
4v	1934	2084	2308	2498
6v	0000	0000	0000	0000
8v	0000	0000	0000	2710
12v	2150	2323	2597	2830
15v	2224	2408	2703	2948
20v	2258	2450	2752	3002
25v-	2325	2522	2833	3091

	A	B	C	D
4v	1981	2134	2364	2558
6v	0000	0000	0000	0000
8v	2125	2292	2550	2775
12v	0000	0000	0000	2898
15v	2278	2466	2768	3019
20v	2312	2509	2818	3074
25v-	2381	2583	2901	3165

Muu Suomi Muu Suomi

	A	B	C	D
4v	1851	1987	2196	2367
6v	1917	2061	2278	2464
8v	1982	2130	2362	2563
12v	2053	2208	2454	2669
15v	2122	2284	2550	2778
20v	2154	2321	2596	2829
25v-	2217	2389	2673	2912

	A	B	C	D
4v	1896	2035	2249	2424
6v	1963	2111	2333	2523
8v	0000	0000	0000	2625
12v	2102	2261	2513	2733
15v	0000	0000	0000	2845
20v	2206	2377	2659	2897
25v-	0000	0000	0000	0000

VAATIVUUSRYHMITTELY ‌

Soveltamisohje eri tehtävien arviointiin.

Esimerkkitehtävät	Ryhmä A Perusosaamista vaati- vat tehtävät	Ryhmä B Ammattiosaamista vaativat tehtävät	Ryhmä C Vahvaa ammattiosaa- mista vaativat tehtävät	Ryhmä D Erityistä ammattiosaamista vaativat tehtävät ja asian- tuntijatehtävät
Huolintatehtävät (Tehtäväryhmän ni- mikkeet vaihtelevat yhtiöittäin)	Tehtävät sisältävät mm. tuonti- ja vienti- asiakirjojen valmista- mista, avisointia, lähe- tysten luovuttamista sekä arkistointia ja tulli- kirjanpitoa annettujen työohjeiden mukai- sesti.	Tehtävät sisältävät mm. vaativaa tilastoin- tia ja vastuullista tulli- kirjanpitoa. Tehtäviin kuuluu yh- teydenpitoa asiakkai- siin ja muihin sidosryh- miin.	Tehtävät sisältävät mm. vaativaa huolintaa, tarif- fiointia. Yhteydenpito kuin ryhmä B:ssä.	Tehtävät sisältävät mm. kokonaisvaltaista huolintaa tai operatiivisia esimiesteh- täviä ilman budjettivastuuta Erikoishuolinta, kuten lai- vanselvitys.
Liikenteenhoito (Tehtäväryhmän ni- mikkeet vaihtelevat yhtiöittäin, pitäen si- sällään kaikki kuljetus- muodot)	Tehtävät sisältävät mm. tuonti- ja vienti- asiakirjojen laadintaa sekä muita vaativam- pia tehtäviä tukevia tehtäviä.	Tehtävät sisältävät mm. liikenteenhoitoa, tuonti- ja vientiliiken- teenhoitoa kuorma- suunnittelijan ohjeiden mukaan sekä kuljetus- dokumenttien laadin- taa, sisältäen passi- tukset. Tehtäviin kuu- luu yhteydenpitoa asi- akkaisiin ja asiakas- palvelua.	Tehtävät sisältävät mm. ulko- ja kotimaan kulje- tusjärjestelyjä, tuonti- ja vientiliikenteenhoitoa, vastaten omasta lii- kennesuunnasta ja kuorman suunnittelusta sekä liikenteiden kustannus- tehokkuuden ylläpitämi- sestä. Tehtäviin kuuluu yhteydenpitoa asiakkai- siin ja yhteistyökumppa- neihin sekä vaativaa asiakaspalvelua.	Tehtävät sisältävät mm. lii- kenteiden kehittämistä sekä erityistoimenpiteitä vaativia kuljetus. Muuten ryhmän C mukaisia tehtä- viä, mutta tehtävän hoita- jalla on itsenäinen päätök- sentekomahdollisuus ja vastuu liikenteenhoidosta.
Hinnoittelu- ja laskutus sekä kulunkohdistus	Tehtävät sisältävät muita tehtäviä avusta- via tallennustehtäviä.	Tehtävät sisältävät mm. hinnoittelua ja laskutusta tarjousten mukaan. Tehtäviin kuuluu yhteydenpitoa asiakkaisiin ja asia- kaspalvelua.	Tehtävät sisältävät mm. tarjousten laadintaa, kustannusseurantaa sekä hinnoittelua ja las- kutusta vapaan hinnoit- telun mukaan. Tehtäviin kuuluu yhteydenpitoa asiakkaisiin ja yhteis- työkumppaneihin sekä vaativaa asiakaspalve- lua.	Tehtävät sisältävät vaati- vien kokonaisuuksien hal- lintaa.
Taloushallinto (Vaativuutta määritel- täessä tulee ottaa huomioon kassan raha-, tosite- ja asia- kasmäärän suuruus.)	Tehtävät sisältävät mm. asiakkaan luotto- tietojen tarkastamista, osakirjanpitoa, ala- ja sivukassan hoitoa sekä muita vaativampia teh- täviä tukevia tehtäviä.	Tehtävät sisältävät mm. pankkimaksa- tusta, pankkitapahtu- mien kirjausta, likvidi- teetin seurantaa, myynti- ja ostores- kontraa, asiakasrekis- tereiden ylläpitoa sekä juoksevaa kirjanpitoa.	Tehtävät sisältävät mm. luotonvalvontaa, itse- näistä kassanhoitoa, ra- portointia, kassavirran suunnittelua sekä kir- janpitotyötä, jolla tarkoi- tetaan juoksevan kirjan- pidon hoitamista ja tilin- päätösten valmistelua.	Tehtävät sisältävät mm. pääkirjanpitoa ja pääkas- sanhoitoa, vaativia kassa- toimintoja esim. likviditeetin hallinta, sijoitukset, laina- järjestelyt ja valuutta-asioi- den hoito.
Tietohallinto (Vaativuutta määritel- täessä tulee ottaa huomioon palvelukon- taktien määrä ja laatu.)	Tehtävät sisältävät yleisiä tietohallintoa avustavia tehtäviä.	Tehtävät sisältävät mm. tietohallinnon eri- laisten tukihenkilöiden tehtävät.	Tehtävät sisältävät mm. ohjelmointia tai tietohal- linnon suunnitteluun liit- tyviä tehtäviä.	Tehtävät sisältävät mm. vaativia tietohallinnon suunnittelu- ja ohjelmointi- tehtäviä.

Myynti- ja markkinoin- titehtävät

(Vaativuutta määritel- täessä tulee ottaa huo- mioon sisäisten ja ul- koisten asiakasyhteyk- sien määrä ja laatu.)

Tehtävät sisältävät yleisiä myyntiä ja mark- kinointia avustavia teh- täviä.

Tehtävät sisältävät mm. yhteydenpitoa asiakkaisiin ja muihin intressiryhmiin. Tehtä- vissä hoidetaan mm. tarjousten laadintaa saatujen ohjeiden mu- kaisesti, tuotetaan myyntiä tukevaa ma- teriaali tai tuetaan

myyntityöstä vas- tuussa olevien työtä.

Tehtävät sisältävät mm. itsenäistä myynti- ja markkinointityötä sekä erityisen vaativia myyn- nin tukitehtäviä. Tehtä- viin kuuluu asiakastilan- teiden hoitamista.

Tehtävät sisältävät mm. ta- voitteisiin perustuvaa myynti- ja markkinointi- työtä, jossa itsenäinen pää- töksentekomahdollisuus ja vastuu tai myynnin ja mark- kinoinnin suunnittelutehtä- viä.

Asiakaspalvelutehtä- vät (silloin kun ne on eriytetty omaksi toi- minnoksi)

(Vaativuutta määritel- täessä tulee ottaa huo- mioon sisäisten ja ul- koisten asiakasyhteyk- sien määrä ja laatu.)

Tehtävät sisältävät mm. asiakaspalvelua annettujen ohjeiden mukaisesti, mm. kulje- tustoimeksiantojen kä- sittelyä, lähetysten seurantakyselyiden ja jäljitysten hoitamista

Reklamaatioiden käsit- telyä, asiakasneuvon- taa, korvauskäsittelyä edeltävää valmistele-

vaa työtä

Tehtävät sisältävät mm. itsenäistä asia- kaspalvelua, erilaisten palvelujen suosittele- mista ja lisämyynnin tukemista.

Vahinkokäsittelyä ja korvauspäätösten val- mistelua

Tehtävät sisältävät mm. itsenäistä asiakaspalve- lua, joka edellyttää laa- jempien asiakaspalve- lullisten kokonaisuuk- sien hallitsemista, kulje- tusketjun ja kustannus- rakenteen tuntemusta.

Vaativaa vahinkokäsit- telyä ja vaativien kor- vauspäätösten valmis- telua.

Tehtävät sisältävät mm. asiakaspalvelutoimintojen kehittämistä ja vaativien asiakastilanteiden hoitoa, joissa itsenäinen päätök- sentekomahdollisuus ja vastuu tai asiantuntija- tai esimiestehtävä.

Vaativien asiakastilantei- den hoitoa, esimies- tai eri- koisasiantuntijatehtävät.

Henkilöstöhallinnon tehtävät

Tehtävät sisältävät do- kumenttien järjestelyä, arkistointia, tietojen tal- lentamista henkilöstö- rekistereihin sekä muita rutiininluonteisia tehtäviä. Työtä teh- dään yksityiskohtaisten työohjeiden mukai- sesti.

Tehtävät sisältävät henkilöstöön liittyvän tiedon keräämistä, kä- sittelyä ja ylläpitoa sekä erilaisten doku- menttien laadintaa. Tehtäviä suoritetaan ennalta sovittujen pro- sessien mukaisesti. Tehtävät voivat sisäl- tää myös sisäisten asiakkaiden neuvon- taa. Esim. henkilöstö-

assistentin tehtävät.

Tehtävät sisältävät itse- näistä harkintaa vaati- vaa tiedon soveltamista ja edellyttävät vankkaa ammattitaitoa. Tehtäviin kuuluu mm. raporttien tuottamista ja analy- sointia sekä neuvontaa sisäisille asiakkaille ja sidosryhmille. Esim. palkanlaskijan tehtävät tai henkilöstöjärjestel- män pääkäyttäjän teh-

tävät.

Tehtävät edellyttävät laajo- jen ja vaativien kokonai- suuksien hallintaa. Tehtävä on asiantuntija- tai esimies- tehtävä, johon sisältyy vas- tuu osa-alueesta tai toimin- nosta. Tehtävä sisältää mm. henkilöstöhallinnon prosessien kehittämistä sekä niihin liittyvien muu- tosten toimeenpanoa.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA HUOLINTA-ALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS ‌

Aika 18.12.2020

Paikka Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Läsnä Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Toimihenkilöliitto ERTO ry:n edustajat

Allekirjoittaneet Huolinta-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen osapuolet ovat tänään 18.12.2020 allekirjoittaneet seuraavat muutokset työehtosopimukseen:

1. Sopimuskausi

Työehtosopimus on voimassa 1. 4.2021 – 31.3.2022.

2. Palkantarkistukset

2.1. Yleiskorotus

Toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja korotetaan 1.8.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,9 prosentin yleiskorotuksella.

2.2. Taulukkopalkat

Työehtosopimuksen taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankohdasta lukien. Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 0,5 prosentilla samasta ajankoh- dasta lukien. Pyöristetään yleisen pyöristyssäännön mukaisesti lähimpään euroon.

2.3. Euromääräiset lisät

Työehtosopimuksen Luottamusmiessopimuksen pöytäkirjan 5 §:n luottamusmieskorvauk- sia korotetaan 1.8.2021 lukien 1,9 prosentilla. Pyöristetään yleisen pyöristyssäännön mu- kaisesti lähimpään euroon.

3. Rakenteelliset muutokset Työehtosopimusmuutokset Lisätään uusi 9 § 8. kohta seuraavasti:

Työaikalain 18 §:n mukainen työajan enimmäismäärän seurantajakso on kalenterivuosi. Työajan enimmäismäärään lasketaan kaikki tehdyt työtunnit, olivatpa ne säännöllistä työai- kaa, lisätyötä tai ylityötä.

Muutetaan 15 §:n 5. kohta kuulumaan seuraavasti:

Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omana vihkipäivänä, mikäli tämä pidetään toimi- henkilön työpäivänä.

Muutetaan 20 § kuulumaan seuraavasti:

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ilmoittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

Muutetaan 22 § kuulumaan seuraavasti:

1. Kokouksen pidosta on sovittava työnantajan kanssa, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen kokousta.

2. Kokouksen järjestäjä vastaa kokouksesta. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla ko- kouksessa saapuvilla.

3. Kokouksen järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

4. Toimihenkilöliitto ERTO ry:n asiamies voi käydä työpaikalla sovittuaan siitä työnantajan kanssa.

5. Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja sen tämän pykälän 1. kappaleessa mainitun alaosaston ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten asetetulle ilmoitustau- lulle

4. Työryhmät

4.1 Koulutustyöryhmä

Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on vahvistaa ammattiyhdistyskoulutuk- sen kurssit sopimuskauden aikana.

4.2 Tekstityöryhmä

Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana selkiyttää työehtosopimuksen määräyksiä.

4.3 Tilastoyhteistyötyöryhmä

Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella sopimuskauden aikana palkkatilastotietoja ja alan palkkakehitystä.

4.4. Huolinta-alan työvoiman vetovoima-työryhmä

Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana miettiä kei- noja ja toimia huolinta-alan vetovoiman parantamiseksi. Tehtäviin eivät kuulu työehtoasiat.

5. Sopimuksen sitovuus

Työehtosopimus on voimassa 1.4.2021 alkaen 31.3.2022 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä ole kum- maltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

6. Allekirjoitukset

Helsingissä, joulukuun 18. päivänä 2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry

Sopimus paikallisesta sopimisesta ‌

1 §

Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poik- keavasti tämän sopimuksen mukaisesti.

Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen säätämissä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työaikajärjestelmän syrjäyttämisestä. Lisäksi tuotannollis-ta- loudellisissa ongelmatilanteissa on mahdollista sopia palkka- tai vastaavia taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista tämän sopimuksen liitepöytäkirjan mukaisesti.

2 §

Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät, rekisteröity yri- tyskohtainen työntekijöiden yhdistys. Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työehtosopimukseen.

3 §

Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehtosopimuksen koh- dasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuksesta poikkeamiselle. Paikallinen sopimus on ollakseen pätevä oltava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi, ketä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Mikäli sovittu järjes- tely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jatkuu kuitenkin sen loppuun.

4 §

Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana. Työehtosopimusosapuolilla on kuitenkin oikeus riitauttaa paikallinen sopimus tämän sopimuksen 1 §:n 2. kappa- leen perusteella. Työehtosopimusosapuolilla on tällöin mahdollisuus muuttaa paikal- lista sopimusta tai kumota se. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtoso- pimusosapuolten sopimana ajankohtana. Tämän sopimuksen mukainen paikallinen sopimus on annettava viipymättä tiedoksi työehtosopimusosapuolille.

5 §

Tämä sopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työehtosopimusta ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopimuksen päättyessä. Voimassa oleva paikal- linen sopimus jatkuu kuitenkin sovitun mukaisesti.

6 §

Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten sopimus- ten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyy- det.

Helsinki 1. päivänä helmikuuta 1995

LTK:N ERITYISALOJEN TYÖNANTAJALIITTO ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry

Liitepöytäkirja paikallisesta sopimisesta ‌

1 §

Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että järjestöjen allekirjoittaman työehto- ja palkkasopimuksen palkka- tai muista taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäiseh- doista voidaan paikallisesti sopia poikkeavasti siten kuin tässä sopimuksessa on sovittu.

2 §

Tämän pöytäkirjan mukainen sopimus voidaan tehdä yritystä tai sen osaa koskien ja sopijapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät sekä rekisteröity yrityskohtainen työn- tekijöiden yhdistys.

3 §

Edellä 1 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työsopimuslain 30 tai 37a §:n mukaisen perusteen olemassaolo (ns. taloudellinen tai tuotannollinen pe- ruste).

Neuvoteltaessa tässä pöytäkirjassa tarkoitetusta sopimuksesta noudattaa työnantaja neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yhteistoimintalakia ja keskusjärjestöjen välistä yhteistoimintasopimusta. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asian- tuntijoita.

4 §

Tässä pöytäkirjassa tarkoitettu sopimus tehdään määräajaksi ja enintään vuodeksi kerrallaan.

5 §

Tämän pöytäkirjan mukainen paikallinen sopimus edellyttää, että siitä annetaan tieto työehtosopimusosapuolille. Sopimus voidaan alistaa työehtosopimusosapuolten tar- kistettavaksi.

6 §

Muuten noudatetaan, mitä paikallisesta sopimisesta on työehtosopimusosapuolten vä- lillä sovittu.

Helsinki 1. päivänä helmikuuta 1995

LTK:N ERITYISALOJEN TYÖNANTAJALIITTO ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry

Luottamusmiessopimus ‌

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee Palvelualojen työnantajat PALTAn jäseniä sekä niiden pal- veluksessa olevia työntekijöitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän sopimuksen allekir- joittaneeseen työntekijäliittoon.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen sidot- tujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden valitsemaa luottamusmiestä ja varaluot- tamusmiestä.

2. Pääluottamusmiehestä sovitaan tarvittaessa työehtosopimusosapuolten välillä.

Pöytäkirjamerkintä:

Pääluottamusmies voidaan valita silloin, kun yrityksessä on sovittu luotta- musmiesorganisaatiosta, johon kuuluu useita alue-, toimipaikka- tai osasto- kohtaisia luottamusmiehiä.

3. Yritykseen luottamusmiehen valitsevat yrityksen palveluksessa olevat työehto- sopimuksen piiriin kuuluvat allekirjoittaneeseen liittoon järjestäytyneet toimihen- kilöt.

Työehtosopimusosapuolet voivat sopia edellä olevasta poiketen seuraavaa:

Pöytäkirjamerkintä 1:

Jos saman työnantajan palveluksessa on useamman työehtosopimuksen piiriin kuuluvia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat samaan liittoon, voidaan sopia eri työehtosopimusalojen yhteisen luottamusmiehen valinnasta.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Jos samaa toimintaa harjoittavat samaan konserniin tai yhteisöön kuuluvat työnantajat ovat saman työehtosopimuksen piirissä, voidaan sopia yhteisen luottamusmiehen valinnasta.

4. Milloin se paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kan- nalta on tarkoituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suureen tai alu- eellisesti hajautettuun yritykseen voidaan valita tämän sopimuksen tarkoittamia useampia luottamusmiehiä yrityksen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yk- siköihin.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli yrityksessä on järjestetty luottamusmiehille vuotuisia luottamusmies- kokouksia, jatketaan entistä käytäntöä.

5. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luottamusmiehen es- tyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

6. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen palveluksessa oleva toimi- henkilö, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on työehtosopimuk- seen sidotun työntekijäliiton jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli on sovittu 3. kappaleen mukaisesti yhteisistä luottamusmiehistä, tu- lee luottamusmiehen työskennellä jollakin yhteisistä työehtosopimusaloista.

7. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentu- essa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen muutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille järjestäy- tyneille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestämi- nen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettä- vien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa vii- meistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näi- den eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoittaa kirjallisesti työnanta- jalle asianomainen ammattiosasto, työhuonekunta tai vastaava taikka työnteki- jäliitto.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu luottamusmies on työsuhteessaan työn- antajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjoh- don määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heiken- tää luottamusmiestehtävän takia.

Pöytäkirjamerkintä:

Samaa periaatetta noudatetaan myös pääluottamusmiehen ansioiden ke- hittymisen suhteen.

3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamus- mieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaa- vaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voi- daan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työsopimus- lain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää toimihenkilöiden enemmistön suostu- musta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolena olevan toimihenkilöjär- jestön toimesta.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 8:1 §:n nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 3:1 §:ään sisältyviä järjestys- määräyksiä. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta noudattamatta työsuhteen päättämiseen irtisanomisajan pituista aikaa.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.

8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan myös pää- luottamusmiehenä tai yrityksen luottamusmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

9. Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työpai- kalla asetettuun luottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjalli- sesti työnantajalle ilmoitettu. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan 3 kk en- nen valittavana olevan luottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta yhdistyksen todettua vaalituloksen.

10. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmie- helle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammattiosastolle, työhuonekunnalle tai vastaavalle taikka työn- tekijäliitolle.

11. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään kuusi ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin TSL 12:2 §:n 2 momentissa on säädetty. Korvausta lisäävänä teki- jänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päätty- neen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huoli- matta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

12. Luottamusmiestä ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä erottaa työstä. Mikäli luottamusmiehen työsopimus puretaan ja tämä riitauttaa purkamisen, työnantaja maksaa luottamusmiehelle yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän, jos kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen pur- kamisesta.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehto- sopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työehto- sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlainsäädännön so- veltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilön välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muista työ- suhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Xx. luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat yrityksen toimihenkilöitä koskeva tiedot:

1. Toimihenkilön suku- ja etunimet.

2. Palvelukseen tuloaika uusista toimihenkilöistä sekä irtisanotuista ja lomaute- tuista toimihenkilöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta ilmoitetaan määräai- kaisuuden peruste ja työsuhteen sovittu kestoaika.

3. Palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suorittamansa työ kuu- luu.

4. Yrityksen koko- ja osa-aikatoimihenkilöiden lukumäärä kaksi kertaa vuodessa. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsut- tavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

5. Kohdissa 1 ja 3 tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada kerran vuo- dessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheuttamien muutosten tultua yrityksessä toteutetuksi tänä ajankohtana yritykseen työsuhteessa ole- vista toimihenkilöistä. Uusien toimihenkilöiden osalta on luottamusmiehellä oi- keus saada kohdissa 1-3 mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain.

Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

6. Mikäli yrityksessä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmiehiä, sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan. Pääluottamusmiehellä on kuitenkin oikeus kaikkiin tietoihin.

7. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luotta- musmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

8. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Luottamusmiehelle varataan riittävästi aikaa luottamusmiestehtävien hoitamista varten.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, annetaanko työstä vapau- tus tilapäisenä vai säännöllisesti toistuvana. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityk- sen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asi- anmukaisesti hoitaa. Tarvittaessa hoidetaan työjärjestelyt tätä silmällä pitäen (esim. määräämällä sijainen).

8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat

Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asiakir- joille ja toimistovälineille. Yrityskohtaisella ja alueellisen toimintayksikön luottamus- miehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoita- miseen luottamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toi- mistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä luottamusmiestehtävien hoitamiseen.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan paikallisesti muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen perusteista ja määrästä.

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tä- män määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannus- ten korvausta yrityksessä sovellettavan järjestelmän mukaisesti. Mikäli matkus- taminen tapahtuu työvuoroluettelon mukaisena vapaa-aikana, maksetaan mat- kustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka, kuitenkin enintään 8 tunnilta. Korvausta maksetaan vain siltä osin kuin työaika ja matka-aika yh- teensä ylittävä työvuovuoroluettelon mukaisen säännöllisen työajan tuntimää- rän. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työaikaan.

10 § Luottamusmiesten koulutus

1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan vara- taan tilaisuus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen päte- vyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.

2. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen välillä voimassa olevassa kou- lutussopimuksessa.

3. Paikallisen sopimisen edellytysten parantamiseksi pääluottamusmiehellä, luot- tamusmiehellä ja heidän varahenkilöillään on oikeus osallistua enintään kaksi työpäivää kestävään koulutukseen, jonka tarkoituksena on luoda valmiuksia paikallisten sopimusten tekemiseen.

Koulutukseen voi em. luottamushenkilö osallistua vain kerran ja yrityksestä koulutukseen osallistuu yksi luottamushenkilö kerrallaan, ellei paikallisesti so- vita toisin.

Työnantaja maksaa ansionmenetyksen koulutuksen ajalta. Säännöllisenä työ- aikana järjestettävän koulutuksen osalta yksi koulutuspäivä lyhentää säännöl- listä työaikaa 7,5 tuntia ansion alenematta.

Koulutuksen järjestää ERTO ry. Palta ry voi osallistua koulutuksen suunnitte- luun.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenki- lön itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.

4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista anne- taan yksi kummallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä paikallisissa neuvot- teluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

6. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työ- suhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnis- tettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitau- tettu.

12 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus tulee voimaan 26. päivänä tammikuuta 2017.

2. Liiton, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuolelle kir- jallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi liittojen väli- sissä neuvotteluissa.

3. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajoin.

Helsingissä 27. päivänä helmikuuta 2017. PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry

Pöytäkirja luottamusmiessopimukseen ‌

Allekirjoittaneiden liittojen kesken on sovittu huolintaliikkeiden konttoritoimihenkilöitä koske- van työehtosopimuksen osalta seuraavista tarkennuksista ja lisäyksistä liittojen väliseen luottamusmiessopimukseen:

1 § Luottamusmies

1. Yrityksen järjestäytyneillä toimihenkilöillä on oikeus keskuudestaan valita luotta- musmies ja varaluottamusmies edustamaan heitä asioissa, jotka koskevat työeh- tosopimuksen tulkintaa tai muita työsuhteisiin liittyviä kysymyksiä.

2. Milloin paikallisen neuvottelumenettelyn onnistumisen ja luottamusmiesjärjestel- män kannalta on tarkoituksenmukaista, voidaan alueellisesti hajautetun yrityksen toimipaikkaan valita luottamusmies edustamaan tämän toimipaikan toimihenkilöitä työehtosopimus- ja työsuhdekysymyksissä.

3. Milloin yritykseen on valittu 2-kohdassa tarkoitettuja toimipaikkakohtaisia luotta- musmiehiä, voidaan näistä yksi nimetä pääluottamusmieheksi edustamaan yrityk- sen kaikkia järjestäytyneitä toimihenkilöitä.

2 § Luottamusmiehestä ilmoittaminen

Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään tulee työhuonekunnan tai Erityisalojen Toi- mihenkilöliiton ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle.

3 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Liittojen välisen luottamusmiessopimuksen 6 §:n 2. kohdassa tarkoitetut tiedot an- netaan koko yrityksen osalta pääluottamusmiehelle ja toimipaikan osalta toimipaik- kakohtaiselle luottamusmiehelle.

2. Työnantajan on ilmoitettava luottamusmiehelle uusien toimihenkilöiden nimet ja toimipisteet vähintään kahden kuukauden välein

4 § Luottamusmiehen ajankäyttö

1. Luottamusmiehelle varataan riittävästi aikaa luottamustehtävien hoitamista varten.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, annetaanko työstä vapautus tilapäisenä vai säännöllisesti toistuvana. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toi- minnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukai- sesti hoitaa. Tarvittaessa hoidetaan työjärjestelyt tätä silmälläpitäen (esim. mää- räämällä sijainen).

5 § Korvaukset

1. Luottamusmiestehtävät hoidetaan säännöllisen työajan ansiota vähentämättä.

2. Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle maksetaan luottamusmiestehtävien hoidosta korvausta 1.4.2020 lukien seuraavasti:

Edustettavien toimihenkilöiden määrä	Pääluottamusmiehen kuukausikorvaus / €
- 199	97
200 -	109

Edustettavien toimihenkilöiden määrä	Luottamusmiehen kuukausikorvaus / €
5 - 50	48
51 - 100	61
101 - 200	72
201 -	85

1.8.2021 lukien korvausten määrät ovat seuraavat:

3. Korvausta ei makseta siltä ajalta, jolloin pääluottamusmies tai luottamusmies vuosi- loman, sairauden tai muun niihin verrattavan esteen vuoksi ei hoida luottamusmies- tehtäviään.

4. Ellei paikallisesti ole sovittu edellä tarkoitetusta korvauksesta ja pääluottamusmies tai luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työai- kansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hä- nen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

6 § Xxxxxxxxx säännöksiä

1. Niissä yrityksissä, joissa on pääluottamusmies, työnantaja järjestää 1-2 kertaa vuo- dessa yrityksen luottamusmiehille tilaisuuden, jossa työnantajan edustaja ja luotta- musmiehet käsittelevät yhteistoimintalaissa mainittuja asioita.

2. Keskusjärjestösopimuksen mukaisesti on pääluottamusmiehelle annettu oikeus käyt- tää yrityksen ja yhteisön tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Keskusjärjestöt totea- vat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuu- luu myös yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liitty- vät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, pääluottamusmiehen tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

7 § Tällä kaksin kappalein laaditulla pöytäkirjalla on sama voima ja velvoittavuus kuin liittojen välillä voimassa olevalla työehtosopimuksella.

Helsingissä 4. joulukuuta 2013 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry

Koulutussopimus ‌

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on kou- lutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hyväksymällään kurssilla koulutus- työryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeis- tään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Toimihenkilölle varataan mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua sellaiseen kou- lutukseen, joka on omiaan edistämään hänen ammattitaitoaan.

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihen- kilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheut- tamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikka- kohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöeli- messä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyöryh- mässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurs- sille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa. Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojelu- ja varavaltuutettuihin.

2. Korvaukset

Luottamusmies, varaluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, varatyösuojeluvaltuu- tettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mai- nituille, koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luottamusmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuu- kautta pitemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edelly- tyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen liiton alayh- distysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työskentelevät yrityksessä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä ja rekisteröidyssä alayhdistyksessä tai työpaik- kaosastossa vähintään 20 jäsentä.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.1995 ja on voimassa toistaiseksi ja on irtisanotta- vissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä 1. päivänä helmikuuta 1995.

LTK:N ERITYISALOJEN TYÖNANTAJALIITTO ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry

Liite työajan lyhentämisestä ‌

1. Työaikaa lyhennetään niiden toimihenkilöiden osalta, joiden säännöllinen työ- aika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa ja joiden lomat ja työaika on jär- jestetty tämän työehtosopimuksen mukaisesti.

2. Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mukaan seuraa- vasti:

Työaikakertymä		Lyhennys
17 työpäivää eli	136 tuntia	8 tuntia
34 työpäivää eli	272 tuntia	16 tuntia
51 työpäivää eli	408 tuntia	24 tuntia
68 työpäivää eli	544 tuntia	32 tuntia
86 työpäivää eli	688 tuntia	40 tuntia
103 työpäivää eli	824 tuntia	48 tuntia
120 työpäivää eli	960 tuntia	56 tuntia
137 työpäivää eli	1096 tuntia	64 tuntia
154 työpäivää eli	1232 tuntia	72 tuntia
172 työpäivää eli	1376 tuntia	80 tuntia
189 työpäivää eli	1512 tuntia	88 tuntia
206 työpäivää eli	1648 tuntia	96 tuntia
215 työpäivää eli	1720 tuntia	100 tuntia

3. Tehdyksi säännölliseksi työajaksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät tai työtunnit, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutus- aika siltä osin kuin työnantaja kustantaa ansionmenetyksen.

4. Työajan lyhennys annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana yhdessä tai useammassa osassa seuraavan vuoden loppuun mennessä. Lyhennys toteute- taan kokonaisina vapaapäivinä, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta lyhennyksen antamistavasta. Lyhennys toteutetaan siten, että lyhennyksen yhteismäärä on edellisen kertymän mukainen.

5. Lyhennysvapaista on ilmoitettava vähintään kahta viikkoa ennen vapaan alka- mista.

6. Toimihenkilöiden kuukausipalkkaa ei vähennetä annetun vapaan johdosta.

Työsopimusmalli ‌

HUOLINTA-XXXX TOIMIHENKILÖN TYÖSOPIMUS
1. Osapuolet	Työnantaja, Y-tunnus ja osoite: Toimihenkilö, henkilötunnus ja osoite: Toimihenkilö tekee työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.
2. Voimassaolo	□ Työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva. Irtisanomisaika määräytyy työehtosopimuk- sen 5 §:n mukaan. □ Työsuhde on määräaikainen ja sen kalenterijakso tai arvioitu kesto on: Määräaikaisuuden peruste on (esim. perhevapaan sijaistaminen):
3. Työnteon alkamisajankohta
4. Koeaika (TES 4.1 §)	□ Koeajasta on sovittu ja se päättyy:
5. Työntekopaikka / -paikat
6. Pääasialliset työ- tehtävät
7. Työaika (TES 8 §)
8. Palkkaus	Koulutus (palkkasopimuksen 11 §): Palvelusaika huolinta-alalla (palkkasopimuksen 10 §): Palvelusaika vastaavissa tehtävissä muilla aloilla: Palvelusaika yhteensä: Palkkasopimuksen palkkataulukon mukainen vaativuusryhmä (A, B, C tai D) on: Kalleusluokka on □ pääkaupunkiseutu tai □ muu Suomi. Työsuhteen alussa palkka on:
9. Vuosiloma	Vuosiloma määräytyy työehtosopimuksen 13 §:n ja vuosilomalain 2 luvun mukaan.
10. Muut ehdot (Mahdolliset luon- toisedut, kielilisä, vuosilomajärjestelyt, päivystystyön kor- vaaminen ym.)
11. Liitteet
12. TES	Lainsäädännön lisäksi työsuhteessa noudatetaan yleissitovaa Huolinta-alan toimihenki- löiden työehtosopimusta sekä yrityksen sisäisiä ohjeita ja sääntöjä siltä osin, kuin tässä sopimuksessa ei ole sovittu toimihenkilölle paremmista ehdoista.
13. Allekirjoitukset	Tämä työsopimus on laadittu kahtena samasanaisena kappaleena, yksi kummallekin so- pijalle. Aika ja paikka: Xxxx ja paikka: Työnantajan edustaja Toimihenkilö

Jälkipainos kielletään.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Toimihenkilöliitto ERTO ry

Xxxxxxxxxxxxxxx 0,

00520 Helsinki

Puh. 09 613 231

xxx.xxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Document Metadata