TFT CF yhteistoimintasopimus
TFT CF yhteistoimintasopimus
1. Sopijapuolet
• Turun ammattikorkeakoulu Oy (y-tunnus 2528160-3), Xxxxxxxxxxxxxxx 0 X, 00000 Xxxxx (jäljem- pänä ”TUAS”)
• Turun yliopisto (y-tunnus 0245896-3), Yliopistonmäki, 20014 Turun yliopisto (jäljempänä ”TY”)
• Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi / Yrkeshögskolan Novia (y-tunnus 2059910-2), Wolffskavä- gen 31, 65200 Vasa (jäljempänä ”Novia”)
• Åbo Akademi (y-tunnus 0246312-1), Xxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxx (jäljempänä ”ÅA”)
• Turku Science Park Oy Ab (y-tunnus 2322323-1), Xxxxxxxxxxxxxxx 0 X, 00000 Xxxxx (jäljempänä
”TScP”)
• Turun kaupunki (y-tunnus 0204819-8), PL 355, 20101 Turku (jäljempänä ”Turku”) Viitattaessa kaikkiin sopijapuoliin samanaikaisesti käytetään termiä ”Sopijapuolet”.
Viitattaessa kaikkiin sopijapuolina oleviin korkeakouluihin samanaikaisesti käytetään termiä ”Korkeakou- lut”.
2. Yhteistoimintasopimuksen tausta ja tarkoitus
Turun seudun ja lounaisen Suomen vahvimpia toimialoja ovat meri-, metalli- ja konepajateollisuus, elintar- viketeollisuus, Life Sciences -sektori, bioteknologia, ICT-teollisuus, rakennusteollisuus, matkailu ja luovat alat. Korkeakoulujen tutkimus ja opetus muodostavat elintärkeän kasvualustan alueen monipuoliselle elin- keinorakenteelle sekä osaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistumiselle.
Teknisten alojen korkeakouluyhteistyön kehittämisen keskeinen haaste Turussa ja Lounais-Suomessa on teknillisen alan ylemmän korkeakoulutason koulutuksen vähäisyys verrattuna alueen vahvaan asemaan teknologiateollisuuden keskittymänä sekä verrattuna muihin suuriin kaupunkiseutuihin ja verrokkimaakun- tiin. Tekniikan alan korkeakoulutuksen vähäisyys ja jakautuminen usean korkeakoulun vastuulle on myös hidastanut riittävän vahvan tekniikan alan tutkimus-, kehittämis- ja koulutusinfrastruktuurin syntymistä.
Tämän sopimuksen tarkoituksena on tehostaa osaamisen ja koulutuksen laaja-alaista kehittämistä alueen elinkeinoelämän ja korkeakoulujen rajapinnassa sekä tekniikan alan koulutukseen soveltuvien modernien ja kilpailukykyisten, työelämää palvelevien TKI- ja koulutusinfrastruktuurien synnyttämistä ja yhteiskäyttöä. Laajana yhteisenä tavoitteena on alueen kilpailukyvyn ja osaamispohjan vahvistaminen pitkäjänteisesti.
Yritysten ja korkeakoulujen välisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tehostamiseksi alueella on voimassa 1.1.2016 alkaen 31.12.2019 asti sopimus Turku Future Technologies –yhteistyöstä. Lisäksi vuonna 2017 teknillisten yliopistojen kesken on käynnistetty FITECH –koulutusyhteistyö. Nämä molemmat edellyttävät alueen tutkimus-, kehittämis- ja koulutusinfrastruktuurin kehittämistä Turussa TFT Compe- tence Factoryn puitteissa.
Sopijapuolet eivät osta eivätkä ole ostamassa konsultointia muilta sopijapuolilta tällä sopimuksella.
Tämä sopimus ei rajoita sopijapuolen oikeutta toimia toisten sopijapuolien tai kolmansien osapuolien kanssa.
3. Hallinto ja johtaminen
Tämän sopimuksen alaista yhteistoimintaa varten perustetaan sopijapuolten yhteinen työryhmä, johon ku- kin sopijapuoli nimittää yhden edustajansa ja varaedustajansa. Työryhmän puheenjohtajana toimii TUAS:n edustaja. Jotta varmistetaan sopimuksen toteutuksen yrityslähtöisyys, työryhmän on pidettävä aktiivisesti yhteyttä alueen teknologiateollisuuteen erikseen sovittavalla tavalla.
Työryhmä raportoi vuosittain sopimusosapuolille sopimuksen toteutumisesta ja edistymisestä.
4. Sopijapuolien tehtävät
TFT CF -toimintaa koordinoi TUAS. Sopijapuolet sitoutuvat nimeämään edustajansa ja varaedustajansa yhteistoimintaa ja rahoitusta ohjaavaan työryhmään sekä toimimaan aktiivisesti tämän sopimuksen mu- kaisen tuloksen saavuttamiseksi.
Korkeakoulut sitoutuvat koulutuksellista ja TKI-yhteistyötä täydentävään ja sen edellytyksiä vahvistavaan yhteistoimintaan, jolla palvellaan erityisesti Turun ja Lounais-Suomen alueen valmistavan teknologiateol- lisuuden, rakennusteollisuuden ja kemian teollisuuden monialaisia, kehittyviä osaamistarpeita.
Yhteistoiminnan puitteissa kehitetään erityisesti nykyisiä olemassa olevia sekä toteutetaan ja ohjataan uusia koulutuksen ja tutkimuksen edellyttämiä infrastruktuureita ja laboratorioita, huomioiden teollisuuden ja elinkeinoelämän tulevaisuuden tarpeet ja laatujärjestelmävaatimukset. Esimerkkeinä ajankohtaisista yh- teisesti kehitettävistä infrastruktuureista voidaan mainita Koneteknologiakeskus Turku Oy:n toiminta auto- maattisen valmistustekniikan, 3D-tulostuksen, aineenkoestuksen ja mittakalibroinnin osa-alueilla, sekä alustavat suunnitelmat liitteen 1 infrastruktuureista. Näiden infrastruktuuri-investointien osalta työ- ja elin- keinoelämän näkemys selvitetään alueen teknologiateollisuudelta ennen toteutusta.
Tämän sopimuksen perusteella Korkeakoulut tarjoavat toisilleen tekniikan alan infrastruktuureita ja labo- ratorioita käytettäväksi sisäisin omakustannushinnoin ilman liiketaloudellista katetta.
TScP:n tehtävänä on koordinoida yritysten mahdollisuuksia hyödyntää kehitysalustaa mm. tarjoamalla rin- nalle kiihdyttämöohjelmia, tukea yritysten rahoitusmahdollisuuksien kartoittamiseen sekä ylläpitämällä klusteriverkostoja.
Kukin Sopijapuoli vastaa tämän sopimuksen mukaisen yhteistoiminnan aiheuttamista omista kustannuk- sistaan, ellei toisin ole erikseen sovittu.
Turku pyrkii edistämään sopimuksen toteutumista varaamalla täydentävää rahoitusta tämän sopimuksen sisällön mukaiseen korkeakoulujen yhteisen toiminnan kehittämiseen sen mukaan kuin kaupunginvaltuus- ton vuosittaiset talousarviopäätökset tämän mahdollistavat. Korkeakoulujen yhteistoiminnalliset toimenpi- teet ja hankkeet ovat kaupungin näkökulmasta ensisijaisia.
5. Salassapito
Sopijapuolen toiselta sopijapuolelta saama tieto tai aineisto, niin suullisessa, kirjallisessa, elektronisessa tai muussakin muodossa, on luottamuksellista, jos se on selkeästi merkitty luottamukselliseksi (jäljempänä ”Luottamuksellinen tieto”). Luottamukselliseksi tarkoitettu suullinen tieto on luovutushetkellä ilmoitettava luottamukselliseksi, ja myöhemmin kirjallisesti seitsemän (7) päivän kuluessa sellaiseksi vahvistettava. Sopijapuolet sitoutuvat käsittelemään Luottamuksellista tietoa luottamuksellisena, sitoutuvat olemaan luo- vuttamatta Luottamuksellista tietoa kolmansille osapuolille ja sitoutuvat olemaan käyttämättä Luottamuk- sellista tietoa muuhun tarkoitukseen kuin tämän sopimuksen mukaisten oikeuksiensa ja velvoitteidensa täyttämiseen.
Salassapitovelvollisuus ei kuitenkaan koske sellaista tietoa, joka:
(a) oli julkinen tai yleisesti saatavilla ennen tiedon vastaanottamista toiselta sopija- puolelta,
(b) on tullut julkiseksi tai yleisesti saatavilla olevaksi tiedon luovuttamisen jälkeen muutoin kuin tiedon vastaanottaneen sopijapuolen vastuulla olevasta syystä,
(c) on sopijapuolen tiedossa ennen tiedon vastaanottamista toiselta sopijapuolelta,
(d) on saatu kolmannelta ilman salassapitovelvollisuutta,
(e) on kehitetty itsenäisesti tai yhdessä kolmannen kanssa rikkomatta tämän sopi- muksen mukaista salassapitovelvollisuutta, tai
(f) velvoitetaan luovuttamaan tai julkaisemaan lain tai muun säännöksen, tuomioistuimen tai muun viranomaisen päätöksen perusteella.
Tämän kohdan salassapitovelvollisuus on voimassa viisi (5) vuotta tiedon luovuttamisesta, kuitenkin enin- tään kolme (3) vuotta sopimuksen päättymisestä.
6. Voimassaolo
Tämä sopimus astuu voimaan allekirjoituksen päivämäärällä ja se on voimassa 31.12.2022 asti.
(30) päivän kuluessa vähintään yhden (1) muun sopijapuolen kirjallisesta huomautuksesta, muilla sopija- puolilla on oikeus yhdessä purkaa tämä sopimus päättymään sopimusta rikkoneen sopijapuolen osalta välittömästi tai asettamansa enintään kuuden (6) kuukauden määräajan kuluttua.
Ilmoitus sopimuksen irtisanomisesta ja purkamisesta on toimitettava kirjallisesti toisille sopijapuolille. Tähän sopimukseen voidaan ottaa mukaan lisää osapuolia Sopijapuolien yhteisellä päätöksellä.
Allekirjoitukset
Tätä sopimusta on laadittu kuusi (6) samansisältöistä kappaletta, yksi kullekin sopijapuolelle. Turussa 30.9.2017
Turun Ammattikorkeakoulu Oy Xxxx Xxxxxxxx
rehtori
Turun yliopisto Xxxxxxx Xxxxxxxx rehtori
Åbo Akademi Xxxxx Xxxx rehtori
Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi / Yrkeshögskolan Novia Xxxxx Xxxxxxxxxx
Rehtori
Turku Science Park Oy Xxxx Xxxxxxxxxxx toimitusjohtaja
Turun kaupunki
Xxxxxx Xxxxxxx kaupunginjohtaja
Liite 1: Turun AMK ja Koneteknologiakeskus Turku Oy
Turun AMK-konsernissa kehitettävät laboratoriot, suunnitelma 9/2017:
• EMC- ja radiolaboratorio
• Moottori- ja energialaboratorio
• AR/VR-laboratorio
• Akku- ja polttokennolaboratorio
• Koneteknologiakeskus Turku Oy
▪ Aineenkoestus- ja mittauslaboratorio
▪ 3D-tulostuslaboratorio
▪ Digitaalinen tehdas – Tehdas 4.0
Laboratoriot palvelevat tuotannollisen oppimis- ja tutkimusympäristön digitalisointitavoitetta
Tuotannollisen oppimis- ja tutkimusympäristön digitalisointi – roadmap
1. Valmistuksen digitalisointi - Tehdas 4.0
• 3D-CAD-mallien hyödyntäminen tuotannossa
• työstökoneiden ja robottien simulointi sekä etäohjelmointi, myös VR- ja AR-ympäristöissä
• IoT-tutkimus- ja kehitysympäristö, miehittämätön käyttö (robottipanostus) ja tavaravirtojen logis- tiikka (vihivaunut)
• Terästen lisäävän valmistuksen (AM) eri tekniikoiden käyttö 3D-tulostus (esim. ajoneuvokompo- nenttien sekä uusien tuotesovellusten valmistus)
• prosessien simulointi osana toiminnanohjausta ja päätöksentekoa (digital twin)
• Tuotteiden valmistuksenaikainen laadunvarmistus ja valmistustietojen keräys sekä takaisinkyt- kentä korjaavin toimenpitein. Tuotedatan keräys ja linkitys, PLM-järjestelmä
• “Mobiili/tabletti ERP” tuotetieto digitaalisena läpi valmistusketjun
• Tavoite “KESTÄVÄN DIGITAALISEN VALMISTUKSEN TUTKIMUSKESKUS”
2. Älykkäät koneet valmistuksessa
• yhteistyörobotit valmistuksessa ja mobiili-robotiikka tehdaslogistiikassa
• 24/7 tehdas
• sensoritekniikan laboratorio
• Itseoppivat koneet käyttävät reaaliajassa hyväksi konetietoja (tehot, värinät, lämpötilat)
3. Materiaali- ja järjestelmätestaus
• materiaalitestaus (teräkset, komposiitit) sekä hitsauksen NDT, pWPS yrityksille
• kokoonpanojen ja järjestelmien kuormitustestaus (väsytys, tärinä, ympäristöolosuhteet)
• uusien digitaalisten tuotantoteknologioiden kehittäminen ja testaus (laserteknologia, ohutlevytek- nologiat ja kennoteknologiat sekä paksujen kappaleiden valmistus)
4. Asiakaslähtöisen suunnittelun digitalisointi
• käyttäjien ja tuotantohenkilöstön osallistaminen suunnitteluun AR/VR-ympäristöissä ja simuloi- malla
• havaintomallien valmistus (henkilöautomittakaava)
• suurten kappaleiden 3D-tulostus sekä lisäävän valmistuksen eri tekniikoilla
5. Ajoneuvojen komponentit ja energiajärjestelmät
• sähköautolaboratorio, hybridikäytöt, dynamometrit
• terästen ja muovien 3D-tulostus
• laskennalliset suunnittelusimulaatiot (FEM, CFD,..)
• Akkuteknologioiden valmistuksen kehitykset (komponenttien laserhitsaus)