OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018
Vapaa-aikatoimiala Palvelualue: Liikuntapalvelut
Sopimuksen tarkoitus:
Operatiivinen sopimus täydentää toimialan strategista sopimusta. Tässä sopimuksessa määritellään kaupungin strategiasta, strategisten ohjelmien linjauksista sekä liikuntalautakunnan painopisteistä johdetut liikuntapalveluja sitovat tavoitteet.
1 Lähtökohdat
1.1 Lyhyt kuvaus toiminnasta
Liikuntapalveluiden toiminta pohjautuu liikuntalakiin, jonka tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalais- toimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä. Tätä kautta Turun kaupungin liikuntapalvelujen
tehtävänä on aktivoida turkulaiset liikkumaan ja parantamaan hyvinvointiaan liikunnan avulla. Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus tuottaa erilai- sia liikuntaolosuhteita ja –palveluita kaikille turkulaisille, niin yksittäisille kaupunkilaisille kuin liikuntaa järjestäville yhdistyksillekin. Toimimme yhteis- työssä kansalaisjärjestöjen sekä muiden hallintokuntien ja kumppaneiden kanssa, sekä osallistamalla kuntalaisia. Liikuntapalvelut toimii Turun kau- pungissa alansa asiantuntijaroolissa. Palvelualue seuraa liikunta-alan kehitystä, pitää yllä tilannekuvaa turkulaisesta liikuntakulttuurista ja kehittää sitä.
Keskeisiin liikuntapalvelukeskuksen tuottamiin palveluihin lukeutuvat
▪ liikuntapaikkojen ylläpito ja varaaminen
▪ liikuntapalveluiden koordinointi ja järjestäminen
▪ liikunta-avustukset
Liikuntapalvelukeskuksessa on kolme yksikköä, jotka toimivat yhteistyössä strategisten tavoitteiden eteen:
Liikuntapaikkayksikkö
Liikuntapaikkayksikkö ylläpitää ja kehittää liikuntapaikkoja Turun kaupungissa. Tavoitteena kattavat ja korkeatasoiset kuntalaisten hyvinvointia ja urheilukulttuuria edistävät liikuntapaikat, joiden käyttöaste on korkea. Ylläpitotyö ja palvelut järjestetään tehokkaasti ja taloudellisesti. Liikuntapaik- kojen korjausinvestointeja suunnitellaan liikuntapaikkasuunnitelmaan tukeutuen.
Järjestöliikuntayksikkö
Järjestöliikuntayksikkö on aktiivisessa vuorovaikutuksessa kaupungin liikuntajärjestöjen kanssa liikuntapalveluiden järjestämiseksi kuntalaisille. Yksikön tehtävänä on tukea kaupungissa toimivien liikunta- ja urheiluseurojen sekä liikuntaa järjestävien yhdistysten toimintaa. Järjestöliikuntayk- sikkö mahdollistaa tämän tuen suorina avustuksina, koulutuksiin panostamalla sekä ottamalla kantaa seurojen liikuntaolosuhteiden käyttöön vuoro- varausperiaatteiden muodossa. Turkulaisten liikunta- ja urheiluseurojen vaikuttaja- ja osallisuusryhmä toimii Seurapalamentti, joka esittelijänä on järjestöliikuntapäällikö.
Liikkumaan aktivointi- yksikkö
Aktivointiyksikön liikuntapalveluvastaavien työn perusta muodostuu kullekin nimetyn ikä-/ kohderyhmän liikkumaan aktivoinnista sekä alueellisen liikuntatoiminnan kehittämisestä.
Toimintaa ohjaa kaupungin strategia. Tavoitteena on terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien kuntalaisten liikkumaan aktivointi ja aktiivisen elämäntavan omaksuminen kaikissa ikä- ja kohderyhmissä.
Työhön kuuluu eri kohderyhmien liikunnanohjaus sekä saavutettavien liikuntapalveluiden suunnittelu, koordinointi ja toteutus yhteistyössä kaupun- gin eri toimijoiden mm. hyto-, sivistys- ja muiden VAPA toimialojen kanssa, ympäristökuntien sekä yhdistysten ja urheiluseurojen, oppilaitosten ja muiden kolmannen sektorin (esim. seura-kunta) toimijoiden sekä erilaisten hankkeiden kanssa.
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät
Suomen Kuntoliikuntaliiton teettämän aikuisväestön liikuntatutkimuksen mukaan 56 prosenttia suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän (Kansallinen Liikuntatutkimus, 2010,11). Liikunnan tuottamien terveyshyötyjen rinnalle on noussut itsenäinen terveyshyötyjä synnyttävästä liikunnasta riippumaton tekijä, liiallinen paikallaanolo (istuminen). Keskiverto suomalainen istuu 7h, nuoret miehet yli 8h ja arvioi istuen käyttämänsä ajan reilusti alakanttiin – eikä vapaa-ajan liikunta välttämättä riitä kumoamaan näiden määrien haittoja. (Xxxxx Xxxxxxxxx, Liikuntafoorumi 2014 ).
Turun kaupunki kasvaa ja laajenee uusille asuinalueille. Kaupungin laajentuessa tulee turvata myös riittävät liikuntapaikkaresurssit. Uusia asuinalueita kaavoittaessa tulee aina tarkastella liikuntapaikkojen alueellista tarvetta. Tavoitteena on taata hyvät liikuntaolosuhteet asuinalueesta riippumatta ja tähän tulee osoittaa riittävät varat.
Vuonna 2014 toteutetusta Xxxxxx ja nuorten liikuntakäyttäytymistutkimuksesta (Liitu) käy ilmi, että vain viidesosa peruskoululaisista täyttää liikunta- suosituksen, joka on vähintään tunti päivässä ”kohtalaisen rasittavaa” liikuntaa. Vain joka kymmenes 15 – vuotias liikkuu sen verran, mitä terveys- suositukset edellyttävät. Ruutuaikaa, tv:n, tietokoneen, tabletin ja kännykän parissa vietettyä aikaa, mitattaessa 95 %:lla lapsista ja nuorista ruutuaikaa kertyy yli suosituksen, joka on kaksi tuntia päivässä.
Sote-uudistuksen seurauksena kunnat vastaavat myös jatkossa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käytännön toteuttamiseksi tarvitaan :
• pysyvät poikkihallinnolliset yhteistyö- ja toimeenpanorakenteet (hyvinvointityöryhmä ja terveyden edistämisen koordinaatio),
• hallinnonalojen rajat ylittäviä johtamisen käytäntöjä ja vastuunottoa,
• sitoutumista hyvinvointitavoitteisiin kuntasuunnittelussa,
• ajantasaista tietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä,
• vaikuttavia terveyden edistämisen käytäntöjä sekä
• ehkäisevän työn ammatillista osaamista ja riittävää henkilöstöä.
Xxxx Xxxxxxx hallituksen yksi nuorisotyöhön liittyvä kärkihanke on Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE 2016 – 2019. Sen yhtenä tavoit- teena on, että palvelut järjestetään lapsi- ja perhelähtöisesti hallinnonrajat ylittäen. Muutosohjelmalla vahvistetaan vanhemmuutta ja matalan kyn- nyksen palveluja. Lähtökohtana on lapsen etu ja perheiden monimuotoisuus.
Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelmassa, Sivistyksen suunta, linjataan kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa vuoteen 2025. Palvelujen tuottaminen edellyttää kunnilta yhteistyötä, ketteryyttä, joustavuutta sekä uuden teknologian hyödyntämistä. Vapaa-aikatoimialan liikuntapalveluille määritellyissä visioissa:
• Kuntalaiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi ja saavat siitä iloa, elämyksiä ja työkykyä. Kuntien liikuntapalvelut ovat kohtuuhintaisia ja helposti saavutettavissa. Ennaltaehkäisevänä työmuotona terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta on koko kunnan yhteinen asia.
1.3
Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet
Turun kaupungin kasvaminen tarkoittaa myös liikuntaolosuhteiden takaamista laajentuneille asuinalueille. Tavoitteena on taata hyvät liikkumisolosuh- teet kaupunkilaisille asuinalueesta riippumatta. Tiukassa kuntatalouden tilanteessa laajenevan kaupungin ja palvelutarpeiden lisääntyessä liikunta- palveluiden tulee tehdä tiedolla johdettuja ratkaisuja edellä mainitun yhtälön turvaamiseksi.
Turun Liikkuvan koulun osa-alueista jatketaan vapaa-aikatoimialan liikuntapalveluiden vahvalla panostuksella iltapäivien matalan kynnyksen harras- tetoiminnan lisäämistä ja kehittämistä yhteistyössä kansalais- ja järjestötoimijoiden kanssa. Yhteistyössä sivistystoimialan kanssa toteutettavassa hankkeessa liikunnan rooli näkyy koulupäivien aikana mm. liikunnallisten opetustapojen (toiminnalliset opetusmenetelmät) muodossa, mutta liikun- tapalveluiden erityisosaaminen on kohdentunut kuitenkin erityisesti liikunnallisen harrastustoiminnan järjestämiseen koulupäivissä ja niiden välittö- mässä yhteydessä. Hankevuosien 2017-2018 ja 2018-2019 kehittämiskohteina Turun Liikkuva koulu –harrastetoiminnassa ovat erityisesti yläkou- luille sopivat toimintatavat. Pyrkimyksenä on kehittää olemassa olevaa nuorten (13-19 v.) MIHI –toimintaa niin, että se tarjoaa kaikille nuorille sopi- via liikuntalajeja ja -muotoja. Tarkoituksena on, että MIHI –harrastetunteja olisi tarjolla nykyistä aikaisemmin iltapäivissä ja koulupäivän aikana.
Myös tässä kehittämistyössä huomioidaan perusliikuntataitojen merkitys liikunnallisen elämäntavan kehittymisessä. Myös erityisryhmille (soveltava liikunta, eritysliikunta) tullaan kohdentamaan Liikkuva koulu –harrastetoimintaa.
2 Taloudelliset tavoitteet
2.1 Määrärahat
1.000 € | TOT 2016 | TAM 2017 | TAE 2018 |
Tulot | 3 524 502 | 4 165 000 | 4 045 |
Menot | 21 760 527 | 22 747 274 | 24 687 |
Netto | 18 236 025 | 18 582 274 | -20 642 |
Muutos-% | % | % | % |
3 Resurssien käyttö
3.1 Työvoiman käyttö
TOT 2016 | TAM 2017 | TAE 2018 | |
Htv | 92,1 | 95,5 | 101 |
Palkat ja palkkiot | 3 197 149 | 3 300 233 | 3 462 773 |
Sijaistus % | 34,9 | 30,9 | 30, 9 |
Sairaspoissaolo | 1,9 | 3,5 | 1,9 |
3.2 Tilojen ja alueiden käyttö
Käytössä olevat tilat ja alueet | TOT 2016 | TAM 2017 | TAE 2018 |
Tilat yhteensä (m²) | 71 086 | 78 305 | 77 272 |
Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) | 71 086 | 78 305 | 77 272 |
Muut tilat (m) | |||
Alueet yhteensä (ha) | 130 | 130 | 130 |
Sisäinen vuokra yhteensä(€) | 9 966 204 | 10 600 115 | 11 894 328 |
Lisätietoja: TAE luvut perustuvat 6.7.2017 tietoihin vuoden 2018 tila- ja vuokramääristä. | |||
4 Toiminnalliset tavoitteet
Strategisen sopimuksen tavoitteita toteuttavat projektit
Projektit
Strateginen hanke | Projektit | Vaihe | Hyötytavoitteet | Projektin tavoite ja tuotokset | Alku (P3) | Loppu (P6) | Strategiakytkös |
Vapa: Aktivointi | Liikuntaneuvon- nan palveluketju (Liikkumaan ak- tivointi, hyto ja V-SSHP) | P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) | Toimiva liikuntaneuvonnan palveluketju hyvinvointitoimi- alalta ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä vapaa-ai- katoimialan liikuntapalvelui- hin. Liikuntapalveluiden ke- hittäminen ja laadun varmis- taminen vastaamaan asia- kastarpeita. Palveluvalikoi- man laajentaminen yhdessä kolmannen sektorin toimijoi- den kanssa. Oikein kohden- nettu ja vaikuttava liikunnan palveluohjaustoiminta. Kohderyhmässä olevien ter- veyden ja elämänlaadun pa- raneminen. Sairaanhoidon kustannusten pieneneminen primaari- ja sekundaaripre- vention avulla. Palveluket- justa saatava synergiaetu ja asiakkaan ohjautuminen hä- nelle sopivien palveluiden pariin. | Liikkuvaks-hankkeen kohderyh- mänä on tyypin 2 diabeetikot ja riskiryhmässä olevat sekä työttö- mät. Varsinais-Suomen sairaan- hoitopiirin VESOTE-hankkeen kohderyhmänä ovat työikäiset dia- betesta sairastavat ylipainoiset ja raskausdiabeetikot. Tavoitteena on liikunnan lisääntyminen kohde- ryhmissä terveyden edistämiseksi. Lisäksi kohderyhmänä liikunnan palveluohjauksessa ovat kaikki työikäiset ja ikääntyneet turkulai- set, jotka liikkuvat terveysliikunta- suositusta vähemmän. Tavoit- teena on kohderyhmän tietoisuu- den lisääminen liikunnan terveys- hyödyistä, Turun kaupungin tar- joamista liikuntapalveluista ja – paikoista ja sopivista liikuntamuo- doista. | 4.3.2015 | 31.12.2018 | 2.1.1 Poikkihallin- nollinen ja laaja- alainen kaupungin ja sen palvelujen suunnittelu toteu- tetaan kumppa- nuudessa eri toi- mijoiden kanssa huomioiden eri ikä- ja asiakasryh- mien tarpeet |
Vapa: Aktivointi | Voimaa vanhuu- teen kärkihanke 2017-2018 (Liik- kumaan akti- vointi ja hyto). | P3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) | Toimintakykyisempi vanhus- väestö tukee kunnan elinvoi- maisuutta: sosiaali- ja tervey- denhuollon kustannukset vä- henevät, ikäihmiset saavat li- sää osallistumismahdolli- suuksia ja terveyserot kape- nevat. | Hankkeen päämääränä on edistää kotona asuvien ikäihmisten hyvin- vointia ja itsenäistä kotona asu- mista fyysisen aktiivisuuden avulla. Kohderyhmä on rajattu vä- hän liikkuviin, toimintakyvyltään jossain määrin heikentyneisiin ja heikommassa sosioekonomisessa asemassa oleviin ikäihmisiin (75+). Tavoitteena on luoda yhtenäinen ja koordinoitu terveysliikunnan palvelupolku aina neuvonnasta ryhmätoimintaan saakka erityisesti kaupungin palveluissa, mutta myös kunnan ja järjestökentän vä- lillä. Työryhmän tehtävänä on sel- vittää ja edistää Voimaa vanhuu- teen –ohjelmassa hyväksi todettu- jen terveysliikuntakäytäntöjen käyttöönottomahdollisuuksia Tu- russa. Näitä ovat esim. iäkkäille suunniteltu liikuntaneuvonta, oh- jattu ulkoilu sekä tasapaino- ja voi- maharjoitteluryhmien kehittämi- nen, liikkumisympäristöjen kehittä- minen ikääntyneille sopiviksi, lii- kunnan tukitoimien (esim. kuljetus, tilat, vertaisohjaajat ja liikuntaka- verit) kehittäminen. | 1.4.2017 | 31.12.2018 | 2.3.1 Tuotetaan toimialojen ja pal- velualueiden yh- teistyönä aktiivi- seen elämänta- paan kannustavia palveluja |
Vapa: Kumppa- nuudet | Liikunta- ja ur- heilutapahtumat osana kaupun- gin vetovoimai- suutta – toimin- tamallin suunnit- telu | Tapahtumaorganisaattorei- den työ helpottuu, kun kau- pungin yhteistyökuviot ovat selkät. Turku nähdään hou- kuttelevana tapahtumanjär- jestämiskaupunkina ja asian- tuntevana yhteistyökumppa- nina. | Luodaan toimintamalli, jossa kau- pungin eri toimijat tunnistavat oman roolinsa liikunta- ja urheilu- tapahtumien järjestämisessä. | 1.9.2017 | 31.12.2018 | 3.1.5 Tapahtuma- toimintaa hyödyn- netään koko kau- pungin markki- noinnissa ja sen kärkinä ovat Sporttiturku ym. - teemat | |
Vapa: Digitaali- suus | Uuden avustus- järjestelmän käyttöönotto | Kaupunkitasoisen toiminta- mallin selkeyttäminen ja avoi- meksi tekeminen yhteisen | Uuden avustustusjärjestelmän käyttöönotto: asiakkaille tiedotta- | 1.9.2017 | 31.12.2018 | 2.3.2 Avustusjär- jestelmää uudiste- |
avustusrekisterin sekä ge- neeristen hakulomakkeiden muodossa. Maksatuksen no- peauttaminen sekä asiak- kaan että henkilöstön ajan säästämiseksi. | minen sekä henkilöstön ja asiak- kaiden kouluttaminen uuteen jär- jestelmään. Avustusperiaatteiden tarkastelu vastaamaan uutta jär- jestelmää. | taan ja yhtenäiste- tään tukemaan kaupungin strate- gisia tavoitteita | |||||
Vapa: Digitaali- suus | Asiakastietojen keruu | Asiakasprofiilien analysointi suhteutettuna käytettävissä oleviin resursseihin mahdol- listaa paremmin tiedolla xxx- xxxxxxx ja toimenpiteiden kohdentamisen. | Varmistaa eri järjestelmistä saa- tava asiakastiedon systemaattinen kerääminen. Lisäksi liikuntapaik- kojen kustannusten arvioimiseen tarvitaan selkeä laskentalogiikka. Lisäksi Turun kaupungilla on käy- tössä tietovarastointi- ja raportoin- tiratkaisu, jota kehitetään jatku- vasti kaupungin tiedolla johtami- sen tarpeiden mukaisesti. Projek- tin yhteydessä selvitetään, onko liikuntapalveluiden mahdollista hyötyä näistä ratkaisumalleista ja olla niissä mukana. | 1.5.2017 | 31.12.2018 | 2.3.3 Lisätään asukas- ja asia- kastiedon hyödyn- tämistä osana suunnittelu-, arvi- ointi- ja kehittä- mistyötä | |
Vapa: Kansa- laistaidot (Huom! Siton salkussa) | Liikkuva koulu – hanke | Pysyvän toimintamallin kehit- täminen harrastetoiminnalle poikkihallinnollisesti sekä yh- teistyössä seura- ja järjestö- toimijoiden kanssa. | Hankkeen kehittämiskohteina toi- mintakaudella 2017-2018 ovat har- rastetoiminnan osalta erityisesti yläkouluille sopivat toimintatavat. Tarkoituksena on, että MIHI –har- rastetunteja olisi tarjolla nykyistä aikaisemmin iltapäivissä ja koulu- päivän aikana. Lukuvuonna 2017- 2018 kouluissa toimivien harraste- ryhmien määrää on tarkoitus nos- taa 213 tuntiin viikossa. (Vuonna 2016 120+57 ulkoryhmää). | 2.3.7 Edistetään liikuntamahdolli- suuksien esteettö- myyttä ja saavu- tettavuutta | |||
Liikunnan palve- lualue | Liikuntatilojen käytön tehosta- minen ja vuoro- jaon kehittämi- nen | Käyttämättä tai vajaalla käy- töllä olevien liikuntatilojen va- rauksiin puuttumalla sääste- tään investoinnistikustannuk- sissa. Vuorojakoprosessin te- | Vuorojaon prosessin tehostami- nen ja avaaminen sekä periaattei- den näkyväksi tekeminen. Digitaa- listen järjestelmien parempi hyö- dyntäminen vuorojakoprosessin | 1.4.2017 | 31.12.2018 | 2.3.3 Digitaalisia mediolita hyödyn- netään aktiivisen elämäntavan ja |
hostaminen mm. digitaali- sesti ja toimintamallin avaa- minen sekä vähentää asia- kaspalautteen määrää että säästää henkilöstön aikaa. Avoimella ja selkeällä pro- sessilla taataan toimintavar- muus organisaation sisällä sekä avoimuus ja tasapuoli- suus ulospäin. | pohjana. Hinnaston määrittely oh- jaamaan tehokasta ja asianmu- kaista liikuntatilojen käyttöä. | vuorovaikutteisuu- den kasvattami- sessa |
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu
5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet (sisältyvät Strategiseen sopimukseen)
5.2 Palvelualueittain seurattavat tavoitteet
Kunta 10- mittarit, tulokset joka toinen vuosi | Toteutuminen 2014 | Toteutuminen 2016 | Palvelualueen tavoite TAE 2019 |
Kehityskeskustelujen käyminen, % | 60,7 | 87,1 | |
Kehityskeskusteluja hyödyllisinä pitävät, % | 23,8 | 41,7 | |
Työilmapiiri | 3,42 | 3,37 | |
6 Tunnusluvut
6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut
Tunnusluku | Tyyppi | TOT 2016 | TAM 2017 | Arvio 2017 toteutu- masta | TAE 2018 | Seuranta- väli (kk/ 6 kk/v) |
Aktivointiosaston käyntikerrat | V | 83.765 | 84 000 | 84 000 | 84 000 | 1 krt/v |
Uimalaitosten kävijämäärät | V | 712 424 | 810 000 | 760 000 | 800 000 | |
Liikkuva koulu ryhmien määrä | 180 | 213 | ||||
Avustukset per asukas* | T/T | 7,52€ | 7,51€ | 7,51€ | 7,40€ | |
Palloiluhallit ja isot liikuntasalit varausaste | K/T | 82,77% | 77% | 80% | ||
Pienet ja keskikokoiset liikuntasalit varausaste | K/T | 59,99% | 60% | 70% | ||
Täysimittaiset keinonurmikentät käyttöaste (1.4.-31.10.) | K/T | 55,65% | 58% | 60% | ||
(Muut) pallokentät käyttöaste (1.5.-31.10.) | K/T | 13,47% | 10% | 15% | ||
Lasten ja nuorten osuus tilavarauksista | 52,27% | 57% | 55% | |||
Liikuntapalveluiden budjetti per kuntalainen | T/T | 99,26€ | 99,00€ | 99,00€ | 105,90€ |
Asiakastyytyväisyys KA - Liikuntahallit j | L/V | 3,96 | 3,9 | |||
Asiakastyytyväisyys KA - Kuntosalit | L/V | 3,84 | 3,8 | |||
Asiakastyytyväisyys KA - Uimahallit | L/V | 3,90 | 3,9 | |||
Asiakastyytyväisyys KA - koulujen salit | L/V | 4,02 | 4,0 | |||
*väkiluku heinäkuussa 2017 |
Tunnusluvun tyyppi:
V= Volyymi
K/T= Kysyntä/tarve L/V=Laatu/vaikuttavuus S/P=Saatavuus/peittävyys T/T=Tuottavuus/taloudellisuus