PALTA – JYTY

Osapuolet uudistavat Partiotyönantajat ry:tä koskevan työehtosopimuksen alla ole- van mukaiseksi. Sopimuskausi ja palkkaratkaisu määräytyvät PALTA-JYTY Yleisso- pimuksen mukaisesti ajalla 1.2.2018-31.1.2021.

1 § Tällä pöytäkirjalla on sovittu Partiotyönantajat - Scoutarbetsgivarna ry:n ja sen jäsenjärjestöjen palveluksessa olevien toimihenkilöiden työehdoista.

2 § Työehdot määräytyvät Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n välisen Yleissopimuksen mukaisesti, ellei tässä pöytäkirjassa ole toisin sovittu.

3 § PALKKAUS

Sopijapuolten välisessä palkkausjärjestelmässä noudatetaan viittä vaati- vuusryhmää. Toimihenkilön palkan perusteena on vaativuusryhmän mukai- nen peruspalkka ja henkilökohtainen palkka. Palkkausjärjestelmä on liittee- nä.

4 § TYÖAIKA

1. Toimistotyössä noudatetaan Yleissopimuksen 6 §:n 1. kohdan mukaista työaikaa. Viikoittainen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 36 1/4 tuntia viikossa.

2. Muussa kuin toimistotyössä, jolla partiojärjestössä tarkoitetaan neuvon- tatyötä, noudatetaan Yleissopimuksen 6 §:n 2. kohdan mukaista työai- kaa. Viikoittainen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on kes- kimäärin 38 1/4 tuntia viikossa.

3. Keskimääräinen työaika

Mikäli kausivaihteluista tai vastaavista toiminnallisista syistä on perustel- tua, voidaan säännöllinen työaika määritellä keskimääräisesti. Tällöin säännöllinen työaika ei saa ylittää 10 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa. Paikallisesti voidaan sopia, että keskimääräistä työaikaa nou- datettaessa säännöllinen työaika saa olla vuorokaudessa enintään 12 tuntia ja 50 tuntia viikossa. Paikallisen sopimuksen voi tehdä luotta- musmies tai sellaisen puuttuessa se tai ne toimihenkilöt, joita asia kos- kee.

Viikkotyöaika tasoittuu tämän sopimuksen mukaisen viikkotyöajan kes- kimäärään enintään 6 kuukauden ajanjaksona (tasoittumisjakso). Toimi- henkilön pyynnöstä tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta. Toimi- henkilöllä on työtilanteen niin salliessa oikeus saada yksittäisiä tasoittu- misvapaapäiviä sopimalla niistä etukäteen työnantajan kanssa.

Mikäli työaika järjestetään tämän pykälän mukaisesti keskimääräiseksi tai päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikaa ei ole määrätty kiinteäksi, on käytössä oltava työajanseurantajärjestelmä, josta työntekijän työ- ja vapaa ajat käyvät ilmi.

4. Leirien tai vastaavien tilaisuuksien työaikajärjestelyistä sovitaan erik- seen.

5. Työajan pidentäminen

Tässä kappaleessa on kyse vuoden 2016 kilpailukykysopimuksen mu- kaisesta 24 tunnin työajan pidennyksestä ja tätä kohtaa noudatetaan vain silloin, kun paikallisesti ei ole sovittu, miten ko. 24 tunnin työajan pi- dennys toteutetaan.

Ensisijaisesti vuosittaisen 24 tunnin työajan pidentämisestä ilman ansio- tason muutosta sovitaan paikallisesti kussakin työpaikassa. Sopijapuoli- na ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja ja luottamusmies tai työntekijät.

Jos paikalliseen sopimukseen ei päästä, toteutetaan 24 tunnin työajan lisäys seuraavasti:

Toimistotyössä säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 8 tuntia päivässä ja keskimäärin enintään 36 ¾ tuntia viikossa.

Muussa kuin toimistotyössä, jolla partiojärjestössä tarkoitetaan neuvon- tatyötä, säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 8 tuntia vuoro-

kaudessa ja keskimäärin 38 ¾ tuntia viikossa. Viikoittainen työaika voi- daan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 38 ¾ tuntia viikossa.

Jos työaika on järjestetty siten kuin yleissopimuksen 6.2 §:n 2 momen- tissa todetaan, toimihenkilölle annetaan vapaa-aikahyvitystä 5 tuntia kul- takin täydeltä kalenterikuukaudelta.

5 § TYÖAIKAKORVAUKSET

1. Yleissopimuksen 7 §:n 1 - 4 kohtia, 8 §:ä ja 10 §:ä sovelletaan vain edel- lä 4 §:n 1. kohdassa tarkoitettuun toimistotyöhön.

Toimistotyössä yleissopimuksen 8 § ja 10 §:n tarkoittamat korvaukset voidaan sopia annettavaksi vastaavana vapaa-aikana.

2. Yleissopimuksen 9 §:ä ei sovelleta partiojärjestössä.

3. Yleissopimuksen 11 §:ssä tarkoitettuja korvauksia voidaan sopia annet- tavaksi vastaavana vapaa-aikana.

4. Leirien tai vastaavien tilaisuuksien työaikakorvauksista sovitaan xxxx- xxxx.

5. Mikäli työaikaa edellä tarkoitetussa 4 §:n 3. kohdan mukaisessa työssä (keskimääräinen työaika) ei ole voitu tasoittaa kyseiseen tuntimäärään, korvataan ylittävä työaika joko vastaavana vapaa-aikana tai yksinkertai- sella tuntipalkalla. Vapaa-aika on annettava ja otettava toimihenkilön kanssa sovitun tasoittumisjakson (6 kk tai 12 kk) kuluessa sen jälkeen, kun tasoittumisjakso on päättynyt.

6 § Yleissopimuksen 12 §:ssä tarkoitettujen korvausten ja päivärahojen suu- ruuden ja maksuperusteiden osalta noudatetaan kulloinkin voimassa ole- vaa verohallinnon päätöstä, ellei paikallisesti ole toisin sovittu.

7 § Tämä pöytäkirja on voimassa 1.2.2018 lukien 31.1.2021 saakka jatkuen senkinjälkeen vuoden kerrallaan, ellei Yleissopimusta irtisanota siinä sovi- tun mukaisesti.

Helsingissä, 2. päivänä helmikuuta 2018

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Varatoimitusjohtaja Työmarkkinapäällikkö

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty

Xxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

Puheenjohtaja Edunvalvontajohtaja

Partion työehtosopimus ‌

Partion työehtosopimus muodostuu allekirjoittaneiden liittojen PALTA-JYTY välisestä erillisestä liitepöytäkirjasta, jolla on sovittu Partiotyönantajat ry:n ja sen jäsenjärjes- töjen palveluksessa olevien toimihenkilöiden työehdoista sekä palkkausjärjestel- mästä ja muilta osin PALTA-JYTY Yleissopimuksen mukaisesti. Tämä painover- sio on tehty ensimmäistä kertaa keväällä 2018, jotta Partiotyönantajien työehdot ovat kootusti samassa asiakirjassa.

1 § Soveltamisala ‌

Tätä sopimusta noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyhteisön Partiotyönantajat ry:n ja sen jäsenjärjestö/-yhteisöjen palveluksessa oleviin toimi- henkilöihin. Sopimus ei kuitenkaan koske sellaisia yhteisön johtoon kuuluvia henkilöi- tä, jotka edustavat työnantajaa toimihenkilöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vaiko eivät.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3 § Työsuhteen alkaminen ‌

1. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa. Koeaika määräytyy työsopimuslain mukaisesti. Koeajan pituus on enintään kuusi kuukautta, mutta se voidaan sopia lyhemmäksikin. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen pur- kaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päät- tyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin. Purkaminen ei saa kuitenkaan tapahtua työsopimuslaissa tarkoitetuilla syrjivillä tai muutoin epäasiallisilla perus- teilla.

Kahtatoista kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

2. Työsopimus tulee tehdä kirjallisena ottaen huomioon työsopimuslain määräykset.

3. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle toimihenkilölle alan järjes- tö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa ketkä toimivat toimihenkilöiden luottamusmie- hinä ja missä luottamusmiehet ovat tavattavissa. Luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa asianomaiseen järjestöön kuuluvien kirjalliset työsopimukset.

4. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työsopimuslaissa mainituin perustein. Jos määräaikainen työsopimus on tehty muutoin kuin edellä mainituin perustein

tai määräaikainen työsopimus on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu perä- käin, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassaolevana työsopimuksena.

4 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Ellei liitepöytäkirjassa ole toisin sovittu, noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen alla mainittuja työsuhteen keskeytymättömästä kestoajasta riip- puvia irtisanomisaikoja:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
14 päivää	enintään vuosi
kuukausi	yli vuosi ja enintään 4 vuotta
2 kuukautta	yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta
4 kuukautta	yli 8 vuotta ja enintään 12 vuotta
6 kuukautta	yli 12 vuotta.

Toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksen on irtisanomisaika, ellei liitepöytäkir- jassa ole toisin sovittu, seuraava:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
14 päivää	enintään 1 vuosi
kuukausi	yli 1 vuosi

Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.

2. Työnantajan on suoritettava irtisanominen todistettavasti, vaadittaessa kirjallisesti ja tällöin siinä on ilmoitettava syy irtisanomiseen.

3. Jos toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu toimihenkilö eroaa irtisa- nomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle noudat- tamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Tämä ei koske niitä tapauksia, joissa toimihenkilönä lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeus purkaa työsopimus tai muutoin lopettaa työsuhde ilman irtisanomisaikaa.

4. Määräaikainen sopimus päättyy sovitun työkauden päätyttyä ilman irtisanomisai- kaa. Jos työkauden pituutta ei ole määrätty kalenteriajan mukaan, työantajan on ilmoitettava toimihenkilölle odotettavissa olevasta työsuhteen päättymisestä, mil- loin se riippuu sellaisesta seikasta, joka ei ole toimihenkilön tiedossa.

5. Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu toimihenkilö voidaan lomaut- taa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen.

6. Irtisanomis- ja lomautusperusteet sekä -menettely määräytyvät työsopimuslain ja yhteistoimintalain mukaan.

5 § Palkat ‌

1. Sopijapuolten välisessä palkkausjärjestelmässä noudatetaan viittä vaativuus- ryhmää. Toimihenkilön palkan perusteena on vaativuusryhmän mukainen pe- ruspalkka ja henkilökohtainen palkka. Palkkausjärjestelmä on liitteenä 6.

Oppisopimussuhteeseen tulevan henkilön palkka määräytyy samoilla perusteilla kuin vastaaviin tehtäviin palkattavalla muulla työntekijällä. Tämä ei koske tieto- puoliseen opetukseen käytettävää aikaa.

2. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka toimihenkilön osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla toimihenkilön nostettavissa.

Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin rahalaitokset pidetään suljettuina, pidetään lähinnä edellistä päivää erääntymispäivänä, jolloin palkan siten tulee ol- la toimihenkilön nostettavissa.

Sellaiset lisät, jotka määräytyvät laskentakautena tehdyn työn mukaan, suorite- taan viimeistään laskentakautta seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennes- sä.

Työsuhteen päättyessä loppupalkka maksetaan työsuhteen viimeisenä päivänä tai viimeistään työsuhteen päättymistä seuraavana tavanomaisena palkanmak- supäivänä.

3. Xxxxxxx toimihenkilönä on palvelukseen tullessaan palveluksessa hyväksi luetta- vaa palvelusta, myönnetään tästä johtuvat lisät ja korvaukset heti työsuhteen alusta. Uudet vuosisidonnaiset lisät ja määrävuosikorotukset maksetaan oikeu- den saavuttamista seuraavan kuukauden alusta.

4. Päiväpalkkaa kuukausipalkasta laskettaessa käytetään jakajana lukua 21.5.

6 § Työaika ‌

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia päiväs- sä ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. Viikoittainen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 36 1/4 tuntia viikossa.

2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä, jolla partiojärjestössä tarkoite- taan neuvontatyötä, on keskimäärin enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 1/4 tuntia viikossa. Viikoittainen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on kes- kimäärin 38 1/4 tuntia viikossa.

Muussa kuin toimistotyössä säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työajan lyhen- täminen toteutetaan antamalla toimihenkilölle vapaa-aikahyvitystä 5 tuntia kulta- kin täydeltä kalenterikuukaudelta.

3. Keskimääräinen työaika

Mikäli kausivaihteluista tai vastaavista toiminnallisista syistä on perusteltua, voidaan säännöllinen työaika määritellä keskimääräisesti.Tällöin säännöllinen työaika ei saa ylittää 10 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa. Paikalli- sesti voidaan sopia, että keskimääräistä työaikaa noudatettaessa säännöllinen työaika saa olla vuorokaudessa enintään 12 tuntia ja 50 tuntia viikossa. Paikalli- sen sopimuksen voi tehdä luottamusmies tai sellaisen puuttuessa se tai ne toimi- henkilöt, joita asia koskee.

Viikkotyöaika tasoittuu tämän sopimuksen mukaisen viikkotyöajan keskimää- rään enintään 6 kuukauden ajanjaksona (tasoittumisjakso). Toimihenkilön pyynnöstä tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta. Toimihenkilöllä on työ- tilanteen niin salliessa oikeus saada yksittäisiä tasoittumisvapaapäiviä sopi- malla niistä etukäteen työnantajan kanssa.

4. Leirien tai vastaavien tilaisuuksien työaikajärjestelyistä sovitaan erikseen.

5. Työviikko järjestetään keskimäärin 5-päiväiseksi.

Pöytäkirjamerkintä:

Epätarkoituksenmukaisia alle neljän tunnin työvuoroja tulee välttää, el- leivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

6. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perusteltua syytä muu- hun menettelyyn, lepotaukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoiseksi. Lepotauko voi- daan paikallisesti sopia puolen (1/2) - yhden (l) tunnin pituiseksi. Xxxxxx toimihen- kilö saa esteettömästi poistua työpaikalla lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan.

7. Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä, ellei yhteisön toiminnasta muuta johdu.

8. Sellaisina viikkoina, joille sattuu arkipyhä, vapunpäivä tai itsenäisyyspäivä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, lyhennetään säännöllisen työn määrää arkipyhäksi sattuvan päivän työaikaa vastaavalla määrällä.

6a § Työajan pidennys 24 tuntia ‌

Ensisijaisesti vuosittaisen 24 tunnin työajan pidentämisestä ilman ansiotason muu- tosta sovitaan paikallisesti kussakin työpaikassa. Sopijapuolina ovat työehtosopi- mukseen sidottu työnantaja ja luottamusmies tai työntekijät.

Jos paikalliseen sopimukseen ei päästä, toteutetaan 24 tunnin työajan lisäys seu- raavasti:

Toimistotyössä säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 8 tuntia päivässä ja keskimäärin enintään 36 ¾ tuntia viikossa.

Muussa kuin toimistotyössä, jolla partiojärjestössä tarkoitetaan neuvontatyötä, sään- nöllinen työaika on keskimäärin enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 38

¾ tuntia viikossa. Viikoittainen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on kes- kimäärin 38 ¾ tuntia viikossa.

Jos työaika on järjestetty siten kuin yleissopimuksen 6.2 §:n 2 momentissa todetaan, toimihenkilölle annetaan vapaa-aikahyvitystä 5 tuntia kultakin täydeltä kalenterikuu- kaudelta.

7 § Lisä- ja ylityö ‌

Alla olevat kohdat 1.-4 koskevat vain toimistotyötä.

1. Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lainmukai- sen säännöllisen työajan välisenä aikana. Lisätyöstä, joka tehdään 6 §:n 1 ja 2 kohdan mukaisen säännöllisen enimmäistyöajan ja lainmukaisten säännöllisen enimmäistyöajan välisenä aikana, maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Osa- aikatyötä tekevän toimihenkilön lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.

2. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lain mukaisen enimmäis- työajan lisäksi vuorokaudessa ja sitä saadaan teettää lain sallimissa rajoissa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, katso- taan työ lisä ja ylityötyökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

3. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ei ole vuorokautista ylityötä ja jota tehdään lain mukaisen enimmäistuntimäärän lisäksi viikossa tai keskimääräistä viikkotyöaikaa sovellettaessa jakson aikana ja siitä maksetaan kahdeksalta en- simmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Pöytäkirjamerkintä:

Xxxxxxx toimihenkilö sairauden, tapaturman, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen

lomautuksen taikka työnantajan järjestämään tai koulutussopimuksen tarkoittamaan koulutukseen osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tule- maan työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänään työhön, korva- taan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikkoylityöstä on sovittu.

4. Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja toimihenkilön suostumuksella vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan. Tällöin se on korotettava niillä prosenttimääril- lä, joilla se olisi korotettu, jos se olisi korvattu rahana.

5. Laskettaessa ylityökorvauksia saadaan yksinkertainen tuntipalkka jakamalla kuu- kausipalkka työaikalain mukaisessa työssä luvulla 163. Mikäli toimihenkilön työ- aika on 36 1/4 saadaan yksinkertainen tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka lu- vulla 153.

8 § Ilta- ja yötyökorvaus ‌

Alla olevat määräykset koskevat vain toimistotyötä.

1. Työstä, jota tehdään kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana, toimihenkilölle makse- taan kultakin tehdyltä tunnilta erillistä 15 %:n suuruista iltatyölisää. Se lasketaan tämän sopimuksen 7 §:n 5. kohdan mukaisesta tuntipalkasta.

2. Työstä, jota tehdään kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana, toimihenkilölle makse- taan kultakin tehdyltä tunnilta 30 %:n suuruista yötyökorvausta. Se lasketaan tä- män sopimuksen 7 §:n 5. kohdan mukaisesta tuntipalkasta.

3. Tämän pykälän mukaiset korotukset voidaan sopia annettavaksi vastaavana va- paa-aikana.

9 § Lauantaityö ‌

Alla oleva määräys koskee vain toimistotyötä.

Lauantaityöstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi lauantaityökoro- tuksena tehdyillä tunneilta 25 %:lla korotettu tuntipalkka 06.00 - 20.00 välisenä aika- na tehdystä työstä. Lauantaityökorotusta ei makseta sunnuntaityökorotukseen oikeu- tetulta ajalta. Tämän pykälän mukaiset korotukset voidaan sopia annettavaksi vas- taavana vapaa-aikana.

10 § Sunnuntaityö ‌

1. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisella juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan muun siltä ajalta tu- levan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka. Sun- nuntaikorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 20.00 -

24.00 välisenä aikana tehdystä työstä sekä pääsiäislauantaina ja juhannus- ja jouluaattona.

2. Muut sunnuntaina tehtävää työtä koskevat määräykset sisältyvät työaikalain 33

§:än.

3. Tämän pykälän mukaiset korotukset voidaan sopia annettavaksi vastaavana va- paa-aikana.

11 § Leirien tai vastaavien työaikakorvauksista sovitaan erikseen. 12 § Matkakustannukset ja päivärahat ‌‌‌

Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen suuruuden ja maksuperusteiden osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa verohallinnon päätöstä, ellei paikalli- sesti ole toisin sovittu.

13 § Vuosiloma ‌

1. Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan, ellei jäl- jempänä olevista määräyksistä muuta johdu tai liitepöytäkirjassa ole toisin sovittu.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän pykälän tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimieli- syyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen 26 §:n mukaisesti.

2. Toimihenkilöllä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta.

3. Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli (2 1/2) arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräyty- miskuukaudelta.

4. Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden ja jolla on hy- väksi luettavaa palvelusaikaa vähintään 15 vuotta, on oikeus saada lomaa kolme

(3) arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

5. Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana.

Vuosiloman pidentäminen

Jollei liittymäpöytäkirjassa ole toisin sovittu määräytyvät loman pidennykset seu- raavasti:

Toimihenkilö, jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, on oikeutettu yhteen lisälomapäivään jokaista täyttä kahden lomanmääräytymiskuukauden mittaista jaksoa kohti.

Milloin loma määräytyy 4. kohdan mukaan lisälomaa kertyy kuitenkin 1 1/2 päivää

/jakso.

Lisälomapäivät eivät oikeuta lomarahaan. Työnantajan ja toimihenkilön sopiessa voidaan lisälomapäiviä myöntää jo, kun ne on jaksolta ansaittu.

Pöytäkirjamerkintä:

Sellaisen kokoaikaisesta työsuhteesta osa-aikaiseen työsuhteeseen siir- tyneen toimihenkilön, joka ei työskentele kaikkina viikkoina, vuosiloma suositellaan annettavaksi siten, että lomaan sisältyvien työpäivien ja va- paan osuus muodostuvat yhtä suuriksi.

6. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan lomakautta edeltävän maa- liskuun lopussa päättyvän lomanmääräytymisvuoden sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana toimihenkilö on ollut työnantajan työssä vähintään neljänätoista päi- vänä. Työssäolopäivien veroisilla pidetään myös niitä työpäiviä, joina toimihenkilö työsuhteen kestäessä on ollut estynyt työtä suorittamasta vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainituissa tapauksissa.

7. Kuukausipalkkaisella toimihenkilöllä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työ- aikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. työ- aikakorvauksia vastaava lisäys vuosilomapalkkaan ja vuosilomakorvaukseen. Työaikakorvaukset otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuukausipalkan pe- rusteella laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan, sillä prosenttiluvulla joka osoit- taa, kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut työaika- korvaukset ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisen työ- ajan palkoista.

8. Vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta laskettaessa käytetään kuukausipalkan jaka- jana lukua 25.

9. Lomapalkka lasketaan prosenttisäännön mukaisesti, mikäli henkilön työaika ja palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana. Lomapäivät, mitkä ylit- tävät vuosilomalain mukaan määräytyvän loman, nostavat lomanmääräytymis- prosenttia kukin 0,38 %:lla.

13a § Säästövapaa ‌

1. Säästövapaajärjestelmä määräytyy Vuosilomalain 4a §:n ja Työaikalain 23 §:n ja seuraavien määräysten mukaan. Säästövapaan käyttäminen edellyttää työnanta- jan ja toimihenkilön välistä kirjallista sopimusta. Sopimuksessa tulee todeta sääs- tettävien päivien enimmäislukumäärä sekä milloin säästövapaa viimeistään on pidettävä. Sopimus voidaan kuitenkin solmia enintään 5 vuodeksi.

2. Säästövapaaksi voidaan siirtää vuosilomasta 18 päivää ylittävä vuosiloman osuus. Lomapäivien siirtämisestä säästövapaaksi on sovittava viimeistään silloin, kun toimihenkilölle varataan tilaisuus esittää mielipiteensä lomansa ajankohdas- ta.

3. Lisä- ja ylityökorvauksena annettava vapaa-aika voidaan osin tai kokonaan sopia yhdistettäväksi vuosilomalain mukaiseen säästövapaaseen. Tästä on sovittava samassa yhteydessä, kun sovitaan lisä- tai ylityön tekemisestä.

4. Säästövapaa pidetään erikseen sovittavana ajankohtana. Jollei säästövapaan ajankohdasta voida sopia, on toimihenkilön ilmoitettava säästövapaan pitämises- tä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Säästövapaa annetaan kokonaisina päivinä, ellei muuta sovita.

5. Työsuhteen päättyessä on korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta makset- tava sen mukaan kuin työehtosopimuksessa määrätään lisä- ja ylityökorvauksen osalta ja vuosilomalaissa vuosilomakorvauksen osalta.

14 § Lomaraha ‌

1. Toimihenkilölle suoritetaan lomarahana 50 % työehtosopimuksen 13 §:n mukaan ansaitun vuosiloman palkasta.

2. Lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauk- sesta. Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähemmän kuin neljä kuukautta, ei ole oikeutta lomarahaan. Lomarahaan ei ole oikeutta toi- mihenkilönä, joka jättää irtisanomisajan noudattamatta tai purkaa määräaikaisen työsuhteen.

3. Lomaraha maksetaan lomapalkan yhteydessä.

4. Lomaraha tai sen osa voidaan työnantajan ja toimihenkilön välisellä sopimuksella vaihtaa vapaaksi siten kuin tämän sopimuksen liitteenä olevassa soveltamisoh- jeessa on sovittu.

15 § Sairausajan palkka ‌

1. Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, eikä hän ole tätä aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, hänellä on oikeus työsuhteen jatkuessa saada työnantajaltaan täysi palkka kunkin työttömyystapauksen yhtey- dessä seuraavasti:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto	Palkanmaksun ajanjakso
alle 1 kk	sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää
1 kk - alle 3 v	4 viikolta

3 v - alle 5 v	5 viikolta
5 v - alle 10 v	6 viikolta
10 v -	8 viikolta

Xxxxxxx poissaolon syy on toimihenkilön työtehtävissä sattunut työtapaturma, toi- mihenkilöä työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammattitauti, on sairausajan palkanmaksujakso 12 viikkoa.

2. Jos toimihenkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työ- hön palaamisestaan, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin saman sairauden näin uusiutuessa vä- hintään sairausvakuutuslain tarkoittamatta karenssiajalta.

3. Oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan siirtyy sairausajalta työnan- tajalle siltä osin, kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä toimihenkilön samalta ajalta saamaa palkkaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Keskusjärjestöjen 6.3.1975 tekemän sopimuksen perusteella toimihenki- lölle, joka terveydenhoitolain 43 §:n mukaan (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.

4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilöstä itsestään joh- tuvasta syystä makseta, tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin niihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vä- hentää sairausajan palkasta se osa, joka toimihenkilön menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorit- tamatta.

5. Mikäli toimihenkilö saa työkyvyttömyyden takia muuta päivärahaa tai siihen ver- rattavaa korvausta lain tai työnantajan kustantaman vakuutuksen perusteella, siir- tyy oikeus korvaukseen tai päivärahaan sairausajalta työnantajalle siltä osin kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä toimihenkilön samalta ajalta saamaa palkkaa.

Jos sairausajan palkka on maksettu, ennen kuin jonkin edellä mainituista kor- vauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada määrä takaisin toimihenkilöitä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

6. Toimihenkilö, joka 1. kohdassa mainittujen syiden vuoksi on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle, sekä siitä mil- loin esteen arvioidaan päättyvän.

7. Vaadittaessa toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Xxxxxx toimihenkilö käyttää työnantajan nimeämää lääkäriä, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta ai- heutuvat kustannukset.

8. Sairausajan palkkaa maksetaan myös, milloin päihdeongelmainen toimihenkilö on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työn- antajansa kanssa.

9. Xxxxxx toimihenkilö on sairastunut ennen työehtosopimuksen voimaantuloa ja työ- kyvyttömyys jatkuu työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen, noudatetaan aikai- semman käytännön mukaista menettelyä työkyvyttömyysajan loppuun.

10. Kuukausipalkkaisella toimihenkilönä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työ- aikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. työai- kakorvauksia vastaava lisäys sairausajan palkkaan. Sairausajanpalkkaa korote- taan samalla prosenttiluvulla kuin ne ovat olleet edellisen palkanmaksukauden palkasta.

16 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä toimihenkilön palkkaa seuraavissa tapauksissa:

1. Toimihenkilö käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkastukses- sa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio-, röntgen- tai muussa vastaavassa tutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.

2. Toimihenkilö käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkastukses- sa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

• sairauden jatkuessa, kun toimihenkilön on tarpeen hakeutua lääkärintarkas- tukseen

• krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. eri- koisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi

• muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella

• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys

3. Äkillisen hammassairauden hoitotoimenpiteiden ajalta, jos hammassairaus ennen hoitoa aiheuttaa toimihenkilön työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Edellytyksenä on, että työkyvyttö- myys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksena.

4. Raskaana olevan toimihenkilön osallistuessa sairasvakuutuslain mukaisen äitiys- rahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömään tarkastukseen, ellei toimihenkilö ole saanut vas- taanottoa työajan ulkopuolella.

5. Kun toimihenkilö osallistuu lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneu- voston päätöksen tarkoittamiin ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hy- väksyttyihin työsuhteen aikana suoritettaviin terveystarkastuksiin. Näihin liittyvien matkojen ajalta ei palkkaa vähennetä.

Sama koskee nuorten työntekijöiden suojelusta annetussa laissa tarkoitettuja tut- kimuksia sekä niitä tartuntatautien edellyttämiä tutkimuksia, jotka ovat työnanta- jan edellyttämiä tai johtuvat toimihenkilön siirtymisestä saman yrityksen sisällä tehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.

Toimihenkilölle, joka lähetetään edellisessä kappaleessa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, työnantaja suorittaa myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivära- han.

Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkastuksia ole voitu hoi- taa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.

17 § Lyhyt tilapäinen poissaolo ‌

1. Jos perheessä sattuu äkillinen sairaustapaus, toimihenkilölle järjestetään mahdol- lisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon. Tällaisen poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.

2. Jos toimihenkilön lapsi, puoliso tai vanhempi sairastuu äkillisesti ja siten vakavas- ti, että toimihenkilön välitön läsnäolo on välttämätön, ei poissaolo em. syystä joh- da ansionmenetykseen yhden päivän ajalta.

3. Alle 10 -vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti, maksetaan lap- sen huoltajalle tai etävanhemmalle, joka ei ole huoltaja, palkkaa enintään 3 työ- päivältä sairausajanpalkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Soveltamisohje:

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkkaa maksetaan, jos toisella huoltajista ei ole ansiotyönsä tai työaikansa tai muun pakottavan esteen johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Poissaolosta on annettava tämän työehtosopimuksen sairausajan pal- kan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Tarvittaessa on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Toimihenkilö, joka edellä mainitun syyn takia on estynyt olemasta työs- sä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle, sekä mikä- li mahdollista siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän.

Xxxxxx toimihenkilön on välttämätöntä lapsen hoitamiseksi olla poissa työstä yli 2. kohdassa mainitun ajan, järjestetään hänelle mahdollisuus palkattomaan poissaoloon.

Edellä olevan poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähenne- tä.

4. Lähiomaisen kuoleman tai hautajaisten johdosta järjestetään toimihenkilölle mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen enintään yhden päivän poissaoloon. Tällaisen poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja eikä ansiota vähennetä.

Soveltamisohje:

Lähiomaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä vanhempia, iso- ja appivanhempia, lapsia, puolisoa sekä veljiä ja sisaria sekä vastaavia. Lähisukulaisiin rinnastetaan avopuoliso, rekisteröidyssä parisuhteessa oleva sekä näiden lapset ja vanhemmat sekä lapseksi rinnastetaan otto- lapsi ja kasvattilapsi.

5. Toimihenkilö saa paikallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten, mikäli vihki- mispäivä on hänen työpäivänsä. Parisuhteen rekisteröinti rinnastetaan vihkiäisiin.

6. Toimihenkilö saa paikallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivinään, jos merkki- päivä sattuu hänen työpäiväkseen.

7. Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

8. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle pal- kan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäivältä, mikäli ne olisivat olleet toimi- henkilön työpäiviä. Vapaapäiviltä vähennystä ei suoriteta.

9. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja var- ten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalta toimihenkilöitä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, että mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hä- nen työaikanaan, maksetaan hänelle palkan ja kunnan maksaman ansionmene- tyksen korvauksen erotusta siltä osin, kuin ansionmenetyksen korvaus mahdolli- sesti alittaa palkan määrän. Erotus maksetaan, kun toimihenkilö on esittänyt sel- vityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

10. Toimihenkilölle järjestetään mahdollisuus osallistua työehtosopimuksen allekirjoit- tajajärjestön ja sen jäsenyhdistyksen sekä keskusjärjestön päättävien elinten ko- kouksiin. Tällaisen poissaolo ei aiheuta toimihenkilön ansion alenemista.

11. Toimihenkilöllä, jonka lapsi on vaikeasti sairaana ja joka on oikeutettu sairausva- kuutuslain 10 luvun mukaiseen vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myönnettävään erityishoitorahaan, on oikeus olla poissa työstä osallistu- akseen ko. päätöksen mukaiseen lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opas- tukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

12. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on toimihenkilön sovittava työnanta- jan kanssa.

18 § Perhevapaat ‌

1. Toimihenkilön äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän pykälän tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimieli- syyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen 26 §:n mukaisesti

2. Toimihenkilölle työnantaja suorittaa äitiysvapaan alusta lukien täyden palkan 72 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta.

Toimihenkilölle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen isyysvapaaseen, maksetaan palkka isyysvapaan alusta 6 arkipäivän ajalta.

Mikäli ennen äitiysvapaata alkanut palkaton poissaolo jatkuu äitiysvapaan aikana, ei työnantajalla ole tältä ajalta palkanmaksuvelvollisuutta. Tämä ei koske raskau- teen liittyvää palkatonta poissaoloa.

Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa äitiys- tai isyysvapaan palkkaa, suoritetaan äitiys- tai isyysraha sairausvakuutuslain 28 §:n perusteella työnantajalle lukuun ottamatta vuosiloma-aikaa. Jos äitiys- tai isyysraha menetetään toimihenkilön laiminlyönnin johdosta, vähennetään palkasta menetettyä äitiys- tai isyysrahaa vastaava osa.

Pöytäkirjamerkintä:

Mitä äitiysvapaan tai isyysvapaan palkallisuudesta on edellä sovittu, so- velletaan myös alle 7-vuotiaan lapsen adoptioon.

3. Xxxxxxxxxxxxx ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- tai vanhem- painvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisella määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

19 § Työasu ja suojavaate ‌

Mikäli työnantaja tai työ edellyttää, että toimihenkilö käyttää työssään tietynlaista asua tai suojavaatetta, työnantaja hankkii ja huoltaa sen tai korvaa huollon kustan- nukset.

20 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuu- tuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

21 § Luottamusmies ‌

Luottamusmieheen noudatetaan liittojen välistä luottamusmiehiä koskevaa sopimus- ta.

22 § Koulutus ‌

Henkilöstökoulutuksen, yhteisen koulutuksen ja ammattiyhdistyskoulutuksen osalta noudatetaan liittojen välistä koulutussopimusta.

23 § Kokoontuminen työpaikoilla ‌

1. Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyk- sellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välit- tömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluva- na aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päi- vää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai sen lähei- syydessä työnantajan hallinnassa oleva tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituk- senmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huo- miota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että ko- kous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siis- teydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten kes- kusjärjestöjen edustajia.

e) Toimihenkilöliiton ja sen tämän pykälän 1. momentissa mainitun alaosas- ton ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten ase- tetulle ilmoitustaululle.

24 § Työehtosopimuksen osana noudatettavat sopimukset ‌

Työehtosopimuksen osana noudatetaan työehtosopimuksen liitteenä 7 olevaa suosi- tusta päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla.

Työehtosopimuksen osana noudatetaan 28.1.2000 allekirjoitettua PT-STTK-AKAVA- SAK hyvityssakkopöytäkirjaa.

25 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Työnantaja perii allekirjoittajajärjestöjen jäsenmaksut toimihenkilön palkanmak- sun yhteydessä, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen. Xxxxxxxxxx- lölle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut liiton ilmoittamalle pankkitilille annet- tujen ohjeiden mukaisesti.

26 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimielisyyk- sistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja toimihenkilöiden luottamusmiehen välillä.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toi- nen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.

3. Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa kahden viikon kuluessa, ellei toisin sovita ja allekirjoittajajärjestöjen välillä käytävät neuvottelut kolmen viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut, ellei asiasta toisin sovita.

4. Ellei järjestöjen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

27 § Voimassaolevat etuudet ‌

Tämä työehtosopimus ei koske sellaisia työnantajan ja toimihenkilön väliseen sopi- mukseen tai työnantajan hallintopäätökseen perustuvia etuisuuksia, jotka eivät ole perustuneet voimassa olleeseen työ- tai toimiehtosopimukseen tai sen liitteeseen.

28 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, kohdistuvatpa ne tähän sopimukseen kokonaisuudes- saan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

29 § Liitepöytäkirja ja paikallinen sopiminen ‌

Liitepöytäkirjassa voidaan antaa paikalliselle tasolle valtuus paikallisiin sopimuksiin. Muuten tulee paikalliset sopimukset saattaa allekirjoittajajärjestöjen hyväksyttäväksi.

30 § Sopimuksen voimassaolo ‌

1. Partion työehtosopimus on voimassa 1.2.2018 lukien 31.1.2021 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei PALTA-JYTY Yleissopimusta irtisanota siinä sovitun mukaisesti.

2. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvottelu- osapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 2. helmikuuta 2018

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry

Liite 1 Sopimus paikallisesta sopimisesta ‌

1 § Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti, mikäli perusteltu syy sitä edellyttää.

Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen sää- tämissä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työaikajärjestelmän syrjäyttämisestä. Tämä sopimus ei koske toisinsopimista palkka- tai vastaavia taloudellisia etuuk- sia koskevista vähimmäisehdoista, mistä on sovittu tämän sopimuksen liitepöy- täkirjassa.

2 § Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnan- taja tai tämän edustaja sekä sopijajärjestöjen alainen rekisteröity paikallinen yh- distys, jota asia koskee tai luottamusmies, jonka edustettavia asia koskee. Li- säksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työehto- sopimukseen.

3 § Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehtosopimuksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuksesta poik- keamiselle. Jotta sopimus olisi pätevä, sen on oltava kirjallinen ja siitä on käytä- vä ilmi, ketä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Kestettyään vuoden on määräaikainen sopimus irtisanottavissa ku- ten toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Paikallinen sopimus on lähetettävä sopijapuolille.

4 § Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana kuitenkin vasta kun tämän sopimuksen asianomaiset sopijapuolet ovat saaneet siitä tiedon. Työeh- tosopimusosapuolilla on oikeus riitauttaa paikallinen sopimus 2 kk:n kuluessa tiedoksi saamisesta. Työehtosopimusosapuolilla on tällöin mahdollisuus muut- taa paikallista sopimusta tai kumota se. Muutettu paikallinen sopimus tulee voi- maan työehtosopimusosapuolten sopimana ajankohtana.

5 § Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtosopimusosapuol- ten välisellä työehtosopimuksella.

6 § Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten so- pimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyydet.

7 § Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus. Helsingissä 4.11.2013

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry

Liite 2 Liitepöytäkirja paikallisesta sopimisesta ‌

1 § Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että järjestöjen allekirjoittaman työehto- ja palkkasopimuksen palkka- tai muista taloudellisia etuuksia koskevis- ta vähimmäisehdoista voidaan paikallisesti sopia poikkeavasti siten kuin tässä pöytäkirjassa on sovittu.

2 § Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnan- taja tai tämän edustaja sekä sopijajärjestöjen alainen rekisteröity toimihenkilöi- den paikallinen yhdistys, jota asia koskee tai luottamusmies, jonka edustettavia asia koskee. Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poik- keuksista työehtosopimukseen.

3 § Edellä 1 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työsopimus- lain 5 luvun 2 §:n tai 7 luvun 3 §:n mukaisen perusteen olemassaolo (ns. talou- dellinen tai tuotannollinen peruste).

Neuvoteltaessa tässä pöytäkirjassa tarkoitetusta sopimuksesta noudattaa työn- antaja neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yhteistoimintalakia ja keskusjärjestöjen välistä yhteistoimintasopimusta. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.

4 § Muuten noudatetaan, mitä paikallisesta sopimisesta on työehtosopimusosapuol- ten välillä sovittu.

Helsingissä 4.11.2013

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry

Liite 3 Lomarahan vaihtaminen vapaaksi ‌

Lomarahan vapaaksi vaihtamisesta on sovittu seuraava soveltamisohje:

Toimihenkilö ja työnantaja laativat yhdessä kirjallisen suunnitelman loma rahan vaih- tamisesta vapaaksi oheisen taulukon mukaisesti.

Vapaa on annettava viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä, ellei toisin sovita tai vapaata liitetä osaksi vuosilomalain mukaista säästövapaata.

Toimihenkilön sairastuessa vapaan aikana, keskeytyy vapaa muuttuen seuraavan päivän alusta sairauspoissaoloksi. Siirtyvä vapaa annetaan myöhemmin erikseen.

Vapaa-aika lasketaan vuosilomaa, vuosisidonnaisia lisiä ja vastaavia etuuksia kartut- tavaksi ajaksi kuten vuosilomapäivät.

Toimihenkilölle maksetaan vapaan ajalta samansuuruinen palkka, jonka hän olisi saanut työssä.

Toimihenkilölle annetaan vapaa viitenä työpäivänä viikkoa kohti.

Työsuhteen päättyessä maksetaan siirretty, mutta maksamatta oleva lomaraha tai pitämättä olevaa palkallista vapaata vastaava lomaraha.

Mikäli sopimus lomarahan vapaaksi vaihtamisesta on tehty paikallista sopimista kos- kevan liitepöytäkirjan mukaan ja työnantaja sopimuskauden aikana xxxxxxxxx va- paaksi vaihtamista koskevan sopimuksen tekemisen jälkeen lomauttaa, irtisanoo tai osa-aikaistaa toimihenkilön taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, peruuntuu lomarahan vapaaksi vaihtamista koskeva sopimus.

Lomarahan vapaaksi vaihtamista koskevaa sopimusta ei tule tehdä koskemaan sel- laista määräaikaisessa työsuhteessa olevaa toimihenkilöä, jonka työsopimuksen tie- detään päättyvän sopimuskauden aikana.

Mikäli lomarahan vapaaksi vaihtamisella saattaa olla vaikutusta toimihenkilön alka- massa olevan eläkkeen määrään, tulisi tällainen toimihenkilö jättää vapaaksi vaihta- mista koskevan sopimuksen ulkopuolelle.

Vuosilomapäivät	Lomarahaa vastaavat
(ilman pidennyspäiviä)	vapaapäivät (työpäiviä),
36	18,0
33	16,5
30	15,0
27,5	14,0
27	13,5
25	12,5
24	12,0
22,5	11,5
22	11,0
21	10,5
20	10,0
18	9,0
17,5	9,0
16	8,0
15	7,5
14	7,0
12,5	6,5
12	6,0
10	5,0
9	4,5
8	4,0
7,5	4,0
6	3,0
5	2,5
4	2,0
3	1,5
2,5	1,5
2	1,0

Liite 4 Luottamusmiessopimus ‌

Palvelualojen työnantajat PALTA:n ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn välinen luottamusmiessopimus

Johdanto

Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoituk- sena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopimusten asianmukaista toteutta- mista ja käytäntöön soveltamista. Sillä pyritään ratkaisemaan työnantajan ja toimi- henkilöiden välille sopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tarkoituksenmukaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja toimihenkilöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvottelumenettely vähen- tää paikallisia kitkatekijöitä ja voi siten huomattavasti edistää sekä työnantajan tavoit- teiden saavuttamista, että toimihenkilöiden turvallisuuden ja viihtyvyyden lisäämistä. Paikallinen neuvottelumenettely voi muodostua myös hyödylliseksi molempiin suun- tiin toimivaksi informaatiokanavaksi henkilöstökysymyksissä ja siten toimia osana työpaikan informaatio- ja osallistumisjärjestelmää.

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenenä olevia yhtei- söjä sekä niiden palveluksessa olevia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän sopimuksen allekirjoittaneeseen työntekijäjärjestöön.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa kunkin allekirjoittajajärjestön työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden valitsemaa ja ammattijärjestönsä nimeämää luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

Jokaiseen yhteisöön on oikeus valita 1. kohdassa tarkoitettu luottamusmies.

2. Pääluottamusmies voidaan valita silloin, kun yhteisössä on sovittu luottamus- miesorganisaatiosta, johon kuuluu useita alue-, toimipaikka- tai osastokohtaisia luottamusmiehiä.

3. Luottamusmiehen valitsevat työnantajan palveluksessa olevat työehtosopimuk- sen piiriin kuuluvat allekirjoittaneeseen järjestöön järjestäytyneet toimihenkilöt.

Työehtosopimusosapuolet voivat sopia edellä olevasta poiketen seuraavaa:

Pöytäkirjamerkintä 1:

Jos saman työnantajan palveluksessa on useamman työehto sopimuk- sen piiriin kuuluvia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat samaan järjestöön, voidaan sopia eri työehtosopimusalojen yhteisen luottamusmiehen va- linnasta.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Jos samaa toimintaa harjoittavat samaan yhteisöön kuuluvat työnantajat ovat saman työehtosopimuksen piirissä, voidaan sopia yhteisen luotta- musmiehen valinnasta.

4. Milloin paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kannalta on tarkoituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suureen tai alueellisesti hajautettuun yhteisöön voidaan valita useampia tämän sopimuksen tarkoittamia luottamusmiehiä itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin.

5. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luottamusmiehen es- tyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

6. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yhteisön palveluksessa oleva toimi- henkilö, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on työehtosopimuk- seen sidotun työntekijäjärjestön jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli on sovittu 3. kappaleen mukaisesti yhteisistä luottamusmiehistä, tulee luottamusmiehen työskennellä jollakin yhteisistä työehtosopimus- aloista.

7. Yhteisön tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentues- sa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen muutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio tämän so- pimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille järjestäyty- neille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lä- hinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluottamus- mies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamus- miestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle asi- anomainen ammattiosasto, työhuonekunta tai vastaava taikka työntekijäjärjestö.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, luottamusmies on työsuhteessaan työnan- tajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt. Luottamusmies on vel- vollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heiken- tää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamus- mieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaa- vaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poike- ta. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työsopimus- lain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää toimihenkilöiden enemmistön suos- tumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolena olevan toimi henkilöjär- jestön toimesta.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 8 luvun 1 §:n nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 3 luvun 1 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä. Luottamusmiehen työ suhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta työsopimuslain 8 luvun 1 §:n purkuperusteillakaan noudattamatta työ- suhteen päättämiseen irtisanomisajan pituista aikaa.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.

8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan myös pääluot- tamusmiehenä tai luottamusmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukaut- ta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

9. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmie- helle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen

syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammattiosastolle, työhuonekunnalle tai vastaavalle taikka työnte- kijäjärjestölle.

10. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään kolmen ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin TSL 12 §:n 2 momentissa on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuo- mioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatke- ta, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehtoso- pimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työehtosopi- muksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlainsäädännön sovel- tamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilön välisiin suh- teisiin ja yhteisön kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen teh- tävänä on myös osaltaan toimia yhteisön ja henkilöstön välisen neuvottelu ja yh- teistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muista työ- suhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyy- den kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seu- raavat tiedot edustamistaan toimihenkilöistä työsuhteen alkaessa ja muuttuneista tiedoista neljännesvuosittain:

1) Toimihenkilön nimi.

2) Työsuhteen alkamisaika ja se, onko työsuhde kokoaikainen vai osa- aikainen.

3) Määräaikaisen työsuhteen peruste ja kesto.

4) Palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suorittamansa työ kuuluu.

3. Luottamusmiehellä on oikeus saada kaksi kertaa vuodessa tieto koko- ja osa- aikatoimihenkilöiden lukumäärästä. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

4. Mikäli yhteisössä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmiehiä, sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä peri aatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan.

5. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin työsuojeluvaltuutetulla perehtyä hätä ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laadittuun lu- etteloon.

6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Mikäli luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä, heidän vaihtu- vuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyttävät luottamusmiehen va- pauttamista hänen varsinaisesta työstään luottamusmiestehtävien hoitamista var- ten voidaan sopia luottamusmiehelle myönnettävästä tilapäisestä tai säännölli- sesti toistuvasta vapautuksesta työstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia työstä vapautuksen periaat- teista ja määrästä.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä 1. Kappa- leessa mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmu- kaisesti hoitaa.

8 § Luottamusmiehen säilytys ja toimistotilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asiakir- joille ja toimistovälineille. Luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää kor- vauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovu- tettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnanta- jan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää tavanomaisia toimistoväli- neitä luottamusmiestehtävien hoitamiseen. Tavanomaisiin toimistovälineisiin kuu- luu myös yhteisössä käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä in- ternetyhteys (sähköposti) sekä puhelinta, jonka työnantaja on antanut työtehtä- vien hoitamista varten.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin käytetystä ajasta säännöllisen työajan palkka.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen perusteista ja määrästä.

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tä- män määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannus- ten korvausta yrityksessä sovellettavan järjestelmän mukaisesti.

10 § Luottamusmieskorvaus

1. Luottamusmiehenä toimivalle maksetaan 1.4.2018 lukien luottamusmieskorvaus- ta seuraavasti:

Edustettavien lukumäärä Korvaus €/kk

- 19 52 €

20- 103 €

Edustettavien määrä tarkistetaan vuosittain.

Jos luottamusmiehen varamies työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla luotta- musmiehen estyneenä ollessa hoitaa luottamusmiestehtävää pääosan kalenteri- kuukaudesta, maksetaan korvaus kyseisen kuukauden ajalta varamiehelle.

11 § Luottamusmiesten koulutus

Koulutukseen osallistumisesta on sovittu järjestöjen välillä voimassa olevassa koulu- tussopimuksessa.

12 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee toimihenkilön kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.

4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi paikallisissa neuvotteluissa, nou- datetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

6. Luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luotta- musmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimival- tansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asia- ryhmiin.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työ- suhteen päättämistä, on paikalliset ja järjestöjen väliset neuvottelut lisäksi käyn- nistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitau- tettu.

13 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus tulee voimaan ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanot- tavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla.

2. Järjestön, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuolelle kirjallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi järjestöjen välisissä neuvotteluissa.

Helsingissä 4. päivänä marraskuuta 2013

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry

Liite 5 Koulutussopimus ‌

Palvelualojen työnantajat PALTA:n sekä Julkis- ja yksityisalojen Toimihenkilöliitto Jyty:n välinen koulutussopimus.

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on liitto- jen välinen koulutustyöryhmä, johon nimetään tarpeellinen määrä edustajia sopija- puolten taholta.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymi- sen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hyväksymällään kurssilla kou- lutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeis- tään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimi- henkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus ta- pahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet toteavat, että henkilöstön koulutukseen suositellaan käytettä- väksi valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti keskimäärin 3 päi- vää vuodessa ottaen huomioon mm. henkilöstön työtehtävät ja koulutus sekä työyhteisön toimintojen kehittämisvaihe.

Osapuolet pitävät hyvänä, että mikäli toimihenkilö osallistuu työnantajan aloitteesta pakolliseen ammatilliseen koulutukseen, joka ulottuu merkit- tävissä määrin toimihenkilön säännöllisen työajan ulkopuolelle, että työnantaja ja toimihenkilö sopisivat siitä, saako ylittävän ajan lukea jois- sain tilanteissa työajaksi tai pitää vastaavana vapaana yhdessä sovitta- vana ajankohtana.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaik- kakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteis- työelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutuk- seen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyö- ryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuk- sen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa hait- taa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kol- me viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin.

2. Korvaukset

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osal- listua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryhmän hyväksymille kurs- seille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Ansionmenetystä ei kuiten- kaan korvata kuukautta pitemmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen kor- vaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyöteh- täviin yrityksessä ja että kurssi on todettu sellaiseksi työnantajan ja osallistujan välillä.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös liiton rekisteröityjen alayhdistysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille sekä yhteistoimintaelinten jäsenille, jos kurssi on sellaiseksi hyväksytty.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, elä- ke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.2007 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä marraskuun 14. päivänä 2011

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry

Liite 6 Partion palkkausjärjestelmä ‌

Partiotyönantajat - Scoutarbetsgivarna ry:n työehtosopimus Palkkausjärjestelmä

1 § Palkanosat ja palkkaperusteet

Tällä sopimuksella on sovittu Partiotyönantajat - Scoutarbetsgivarna ry:n ja sen jä- senjärjestöjen palveluksessa olevien toimihenkilöiden palkkausehdoista

Toimihenkilön palkka muodostuu vaativuusryhmän mukaisesta peruspalkasta ja henkilökohtaisesta palkasta. Tehtävän vaativuutta arvioidaan vaativuuskriteerien avulla vuotuisissa kehityskeskusteluissa tai tarvittaessa. Uuden toimihenkilön vaati- vuusryhmä todetaan työsuhteen alussa ja aina tarvittaessa, kun toimihenkilön tehtä- vät muuttuvat olennaisesti.

Palkkaperusteiden muutokset

1. Jos tehtävän vaativuus muuttuu olennaisesti, vaativuusryhmää ja palkkaa muute- taan vaativuuden muutosta vastaavasti. Jos tällaiset muutokset ovat tilapäisiä, mutta kestävät kuitenkin vähintään kuukauden ajan (paitsi vuosilomasijaisuudet), vaativuusryhmän muutosta koskeva päätös on voimassa määräajan. Työntekijäl- lä on oikeus aikaisempaa korkeampaan vaativuusryhmän mukaiseen palkkaan työtehtävien muutosajankohdasta lukien.

2. Vaativuusryhmän muuttuessa arvioidaan henkilökohtaisen palkan perusteet uu- delleen työnantajan ja toimihenkilön välisessä keskustelussa.

3. Henkilökohtaista palkkaa voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyksessä on työ- tehtävien olennaisesta muuttumisesta aiheutuva palkkaperusteiden uudelleen ar- viointi.

2 § Vaativuuden mukainen peruspalkka

Tehtävä kuuluu siihen vaativuusryhmään, joka kokonaisuutena parhaiten vastaa työ- tehtävän edellyttämää osaamista ja muuta tehtävän vaativuutta. Kunkin vaatimus- ryhmän peruspalkka on ko. ryhmän taulukkopalkka.

Vaativuusryhmä I

Tehtäville on ominaista samankaltaisten tehtävien toistuminen ja annettujen toiminta- tapojen noudattaminen. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työkokemuksella tai am- matillisella koulutuksella. Tehtäväratkaisut tehdään kokemuksen pohjalta eri tekijöitä yhdistellen. Työtä tehdään työ- ja yleisohjeiden mukaisesti.

Vaativuusryhmä II

Tehtävät sisältävät tarkistusluonteista toimintatapojen parantamista ja vakiintuneen käytännön noudattamista. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan ammatillisella koulu- tuksella ja työkokemuksella. Tehtäväratkaisut vaativat ammatillista osaamista ja it- senäisiä valintoja eri menettelytavoissa. Työtä tehdään pääasiassa yleisohjeiden mukaisesti ja siihen voi liittyä selvittelytehtäviä ja ryhmävastuuta.

Vaativuusryhmä III

Tehtävät sisältävät uusien toimintatapojen määrittämistä ja operatiivisen suunnitel- man luomista.

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan ammatillisella tai korkeakoulutasoisella koulutuk- sella ja työkokemuksella. Tehtäväratkaisut vaativat asiantuntemusta ja itsenäistä ratkaisumallien löytämistä. Työtä tehdään tavoitteisiin, suunnitelmiin ja yleisohjeisiin perustuen pääasiassa itsenäisesti ja siihen voi liittyä taloudellista ja/tai henkilöstö- vastuuta. Tehtävät vaativat oman ajankäytön suunnittelua.

Vaativuusryhmä IV

Tehtävissä luodaan uusia visioon pohjautuvia strategisia suunnitelmia ja kehitetään sekä käsitteellistetään menetelmiä ja toimintamalleja. Tarvittavat tiedot ja taidot saa- daan korkeakoulutasoisella tai muulla soveltuvalla koulutuksella sekä työkokemuk- sella. Tehtäväratkaisut edellyttävät asiantuntemusta, erityisosaamista, itsenäistä olemassa olevien tietojen etsimistä, valintoja ja uudenlaista yhdistelyä. Työtä teh- dään toiminnan suunnitteluun ja asiantuntija-asemaan perustuen ja siihen voi sisäl- tyä toiminnallista tai taloudellista tai henkilöstö- tai esimiesvastuuta.

Vaativuusryhmä V

Tehtävät sisältävät yksikön johtamista kehittäen missiota, visiota ja arvoja ja varmis- taen niiden toteuttamisen. Tehtävät muodostuvat monipuolisista ja vaativista tehtä- vistä ja/tai esimies- /johtotehtävistä. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan korkeakoulu- tasoisella koulutuksella ja työkokemuksella. Tehtävät edellyttävät erityisosaamista, itsenäistä ja vastuullista ratkaisujen valmistelua ja tekemistä. Työtä tehdään toimin- nan suunnitteluun ja johtamiseen ja siihen sisältyy toiminnallista, taloudellista ja esi- miesvastuuta.

Vaativuusryhmien peruspalkat 1.1.2015 alkaen €/kk
I	1400
II	1600
III	1800
IV	2200
V	2700

3 § Henkilökohtainen palkka

Toimihenkilölle maksetaan henkilökohtaista palkkaa, jonka perusteina ovat toimihen- kilön henkilökohtainen osaaminen ja henkilökohtaiset työtulokset. Henkilökohtaisen palkan maksuperusteet ja arviointikriteerit selvitetään henkilöstölle ja luottamusmie- helle. Arviointikeskustelu henkilökohtaisesta palkasta käydään vuosittain kehityskes- kustelujen yhteydessä työnantajan ja toimihenkilön välillä.

Henkilökohtainen palkka myönnetään toistaiseksi, mutta se voi olla myös määräai- kainen.

Uuden toimihenkilön henkilökohtaisen palkan arviointi tehdään perustuen ensisijai- sesti henkilökohtaiseen osaamiseen ja ammattitaitoon.

Arviointikriteerit henkilökohtaiseen palkkaan:

1. ammattitaito/ ammatillinen laaja-alaisuus

2. työsuoritus, työn laatu ja tuloksellisuus

3. yhteistyö ja vuorovaikutustaidot

4. aktiivisuus, aloitteellisuus, kehittämisote

Kohdat 1-4 arvioidaan asteikolla heikko, tyydyttävä , hyvä, kiitettävä.

4 § Siirtymäsäännös

Tämä palkkausjärjestelmä tulee voimaan 1.1.2015 lukien. Toimihenkilön vähimmäis- palkka muodostuu uuden vaativuusryhmittelyn ja siihen liittyvän henkilökohtaisen palkan arvioinnin perusteella. PALTA ry:n ja JYTY ry:n solmimassa Yleissopimuk- sessa sovittua kokemusaikaa ei noudateta Partiotyönantajat ry:n työsuhteissa.

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto ei alenna kenenkään toimihenkilön palk- kaa.

Liite 7 Hoitoonohjaussuositus ‌

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs, PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Xxxxxxxxxxxxxxx 0

00520 Helsinki xxx.xxxxxxxxxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

PALTA – JYTY

Document Metadata