Paltan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailu- kyky markkinoilla. Työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehit- tymisestä hyvissä ajoin ennen neuvotteluiden aloittamista. Paikallisten neuvottelujen tar- koituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palk- karatkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeuden- mukaista palkkarakennetta, sukupuolten palkkatasa-arvoa ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla. Neuvotteluissa annetut tiedot ovat luottamukselli- sia ja niitä ei voida käyttää muussa tarkoituksessa.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 15.3.2022 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot paikallisen palkkaratkaisun kohdentamisesta

Luottamusmiehellä on oikeus saada selvitys palkankorotusten kohdentumista kohtuulli- sessa ajassa palkankorotusten jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa palk- karatkaisun toteuttamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimihen- kilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.

3.2. Palkantarkistuksen toteutustapa, mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta

Korotus 2022

Kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,5 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.

Mikäli toimihenkilön luontoisetujen arvo vaihtelee vuoden aikana (esimerkiksi autoedun johdosta), lasketaan luontoisedun arvo toimihenkilön säännönmukaisen palkan mukaan.

Soveltamisohje: Tämän säännöksen tarkoituksena on saada toimihenkilön muuttuvien luontoisetujen arvo vastaamaan toimihenkilön mahdollisimman ta- vanomaista ja säännönmukaista palkkaa. Tämä säännös koskee tilanteita, joissa arvoltaan vaihteleva luontoisetu maksetaan sovitun rahapalkan päälle, jolloin kuukausittainen bruttopalkka vaihtelee luontoisedun kulloisenkin arvon mukaan.

Tämän lisäksi palkkoja korotetaan alla kuvatulla 0,4 % suuruisella yritys- tai toimipaikka- kohtaisella erällä 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Yritys- tai toimipaikkakohtainen erä 1.4.2022

Kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,4 prosentin suuruisella yritys- tai toimipaikkakohtai- sella erällä. Erä lasketaan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvien toimihenkilöi- den helmikuun 2022 palkoista luontoisetuineen. Erän suuruus todetaan paikallisesti yh- teisesti.

Erä tulee ohjata toimihenkilön pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvan henkilökohtai- sen palkanosan kehittämiseen. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota niiden toimihenkilöi- den palkkauksellisen aseman kehittämiseen, joiden palkka ei ole sopusoinnussa heidän pätevyyteensä ja työsuorituksiinsa nähden. Toimihenkilöiden osaaminen ja työssä suo- riutuminen tulee olla ohjaavana tekijänä.

Yritys- tai toimipaikkakohtaisen erän käyttö tulee selvittää ennen kohdentamista luotta- musmiehelle. Mikäli luottamusmiestä ei ole valittu, työnantajan on tehtävä selvitys koko henkilöstöryhmälle. Selvityksessä työnantaja ilmoittaa jaettavan erän kokonaiseuromää- rän, korotuksen saavien toimihenkilöiden lukumäärän ja keskimääräisen korotuksen suuruuden.

3.3. Vaativuusluokkapalkkojen ja euromääräisten lisien korotus

Vuosi 2022

Vaativuusluokkapalkat

Vaativuusluokkapalkkoja korotetaan 1.4.2022 lukien 1,5 prosentilla.

Euromääräiset lisät

Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.4.2022 lukien 1,9 prosentilla.

3.4. Luottamusmieskorvaukset

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 1.4.2022 lukien 1,9 prosentilla.

Palkantarkistukset vuonna 2023

Sopimusosapuolet tarkastelevat syys-lokakuun aikana palkkamallin toteutumista sekä arvioitavissa olevia talouden ja työllisyyden näkymiä tämän työehtosopimuksen piirissä. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 30.11.2022 mennessä toisen vuoden palkkaratkaisusta.

Mikäli toisen vuoden palkkaratkaisusta ei päästä yksimielisyyteen 30.11.2022 men- nessä, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään

31.1.2023. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 15.12.2022 toiselle sopijaosapuolelle.

4. Tekstimuutokset

9 § Lomautusilmoitusajat

muutetaan työehtosopimuksen 9 § kuulumaan seuraavasti:

Ellei toisin ole lomauttamisen yhteydessä sovittu, työnantajan on lomauttaessaan toimi- henkilön noudatettava:

• Vähintään 14 päivän lomautusilmoitusaikaa, mikäli xxxxxxxx kestää enintään 90 päivää

• 1 kuukauden lomautusilmoitusaikaa, mikäli xxxxxxxx kestää yli 90 päivää ja työntekijän työsuhde on kestänyt yli yhden vuoden. Enintään yhden vuoden työ- suhteissa noudatetaan 14 päivän lomautusilmoitusaikaa lomautuksen kestosta

riippumatta.

Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvitta- essa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen.

17 § Säännöllinen työaika

muutetaan työehtosopimuksen 17 §:n 5. kohta kuulumaan seuraavasti:

5. Liukuva työaika

Työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyk- sistä poiketen voidaan sopia liukuvasta työajasta niin, että toimihenkilö voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen työaikansa sijoittamisesta. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin:

1) yhdenjaksoisesta kiinteästä työajasta;

2) työajan vuorokautisesta liukumarajasta ja xxxxxxx-ajan sijoittamisesta;

3) lepoaikojen sijoittamisesta;

4) säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä.

Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää xxxxxxx- xxxx, joka saa olla enintään viisi tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita. Viikoittainen sään- nöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia kahdentoista kuukauden seu- rantajakson aikana, joka voidaan ylittää tai alittaa liukumarajojen puitteissa. Seuranta- jakson päättyessä ylitysten kertymä saa olla enintään 60 tuntia ja alitusten määrä enin- tään 20 tuntia.

Paikallisesti voidaan luottamusmiehen tai luottamusmiehen puuttuessa toimihenkilöiden kanssa yhdessä sopia, että seurantajakson päätteeksi ylitysten kertymä voi olla enintään 80 tuntia. Paikallisessa sopimuksessa osapuolten tulee kirjallisesti sopia siitä, miten sal- dot saadaan tasattua seurantajakson päätteeksi 80 tuntiin ja miten mahdollinen 80 tuntia ylittävä saldo korvataan.

Pöytäkirjamerkintä:

Palta ja Pro pitävät hyvänä, että liukuvan työajan raamit sovitaan luotta- musmiehen tai muutoin yhdessä henkilöstön kanssa.

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään toi- mihenkilölle annettavalla vapaa-ajalla myös kokonaisina päivinä.

18 § Keskimääräinen säännöllinen työaika

muutetaan työehtosopimuksen 18 §:n 2. kohta kuulumaan seuraavasti:

2. Työnjohto-oikeuteen perustuen sesonkien ajaksi

Toistuvien, kausiluonteisten ruuhkahuippujen tai muiden ennalta tiedossa olevien työ- huippujen ajaksi työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi neljästi vuodessa myös si- ten, että se tasoittuu enintään 6 viikon aikana sovittuun keskimäärään, enintään 40 tuntiin viikossa. Tällöin säännöllinen vuorokautinen työaika voi olla enintään 10 tuntia vuoro- kaudessa ja säännöllinen viikoittainen työaika enintään 50 tuntia. Keskimääräisen sään- nöllisen viikkotyöajan käyttöönottaminen edellyttää työajan tasoittumissuunnitelman laa- timista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu.

36 § Lyhyt tilapäinen poissaolo lisätään kohtaan 36 § seuraava teksti:

Toimihenkilölle annetaan vapaana hänen 50- ja 60-vuotissyntymäpäivänsä, mikäli päivä sattuu hänen työpäiväkseen. Yrityksessä voidaan ottaa käyttöön paikallisesti myös muunlainen muistamisjärjestelmä em. merkkipäiviä koskien.

5. Työryhmät sopimuskauden 2022–2024 aikana Perhevapaauudistus

Liitot asettavat työryhmän, joka selvittää perhevapaauudistuksen vaikutuksia työehto-

sopimukseen. Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä ja arvioi yhdessä uudistuksesta mahdollisesti aiheutuvia muutostarpeita työehtojen kehittämisessä kus- tannusneutraalilla tavalla.

Allekirjoituspöytäkirjojen läpikäyminen ja terminologiset päivitykset

Liitot asettavat työryhmän, jonka tarkoituksena on 31.1.2023 mennessä tarkastella työ- ehtosopimuksen mukana uudistettuja vanhoja allekirjoituspöytäkirjoja. Työryhmän ta- voitteena on saada vanhat allekirjoituspöytäkirjat siistittyä, kuitenkaan muuttamatta sen tarkoitusta.

Samassa yhteydessä osapuolet arvioivat, onko työehtosopimuksessa erinäisiä termi- nologisia päivitystarpeita.

Häirintää ja epäasiallista kohtelua sekä ikääntyvien toimihenkilöiden työssä jak- samista koskevat ohjeistukset

Liitot laativat sopimuskauden aikana yritysten käyttöön ohjeistukset koskien häirintää ja epäasiallista kohtelua sekä ikääntyvien toimihenkilöiden työssäjaksamisen tuke- mista.

6. Palkantarkistusten toteuttaminen

Työehtosopimuksen 12 §:n mukaisesti korotetaan toimihenkilön henkilökohtaista palk- kaa (= tehtäväkohtainen palkanosa + henkilökohtainen palkanosa) luontoisetuineen, mutta ilman palvelusaikalisää. Mikäli toimihenkilön luontoisetujen arvo vaihtelee vuoden aikana (esimerkiksi autoedun johdosta), lasketaan luontoisedun arvo toimihenkilön säännönmukaisen palkan mukaan.

Soveltamisohje: Tämän säännöksen tarkoituksena on saada toimihenki- lön muuttuvien luontoisetujen arvo vastaamaan toimihenkilön mahdolli- simman tavanomaista ja säännönmukaista palkkaa. Tämä säännös kos- kee tilanteita, joissa arvoltaan vaihteleva luontoisetu maksetaan sovitun rahapalkan päälle, jolloin kuukausittainen bruttopalkka vaihtelee luontois- edun kulloisenkin arvon mukaan.

Palkkausjärjestelmä on vähimmäispalkkausjärjestelmä. Vähimmäispalkka saadaan li- säämällä asianomaisen toimen vaativuusluokkapalkkaan henkilökohtaisen palkanosan 2 prosentin suuruinen vähimmäisosuus.

Palkankorotuksen jälkeen on tarkistettava, että toimihenkilön uusi henkilökohtainen palkka luontoisetuineen, mutta ilman palvelusaikalisää, on vähintään kyseisen tehtävän vaativuusluokan mukaisen palkan ja henkilökohtaiselle palkanosalle sovitun 2 prosentin henkilökohtaisen minimin suuruinen. Jos yleiskorotuksella korotettu palkka on alhai- sempi kuin palkkausjärjestelmän edellyttämä minimitaso, on henkilökohtaista palkkaa li- säksi korotettava vähintään edellä määriteltyyn minimitasoon.

7. Tilastoyhteistyö

Todettiin, että osapuolet ovat sopineet erillisellä sopimuksella toimihenkilöitä koskevien tilastotietojen toimittamisesta tähän sopimukseen sidotuille järjestöille. Samalla on täs- mennetty luottamusmiehen tietojensaantioikeutta.

8. Työsuhdeturvamääräykset

Todettiin, että eräät työsuhdeturvaa koskevat määräykset on siirretty irtisanomissuoja- sopimuksista työehtosopimukseen 27.1.2000 - 31.1.2001. Määräykset korvaavat irtisa- nomissuojasopimukset.

Sovittiin, ettei työsuhdeturvamääräysten menettelytapamääräysten (5-8 §) noudatta- matta jättämisestä aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteetto- masta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

Sovittiin, että työvoiman vähentämisen kohdistumista koskevissa riidoissa noudatetaan kahden vuoden kanneaikaa siitä, kun työsopimuksen irtisanominen on työsopimuslain edellyttämällä tavalla toimitettu tai katsottava toimitetuksi.

9. Työehtosopimuksen soveltamisala

Todettiin, että sopimuksen soveltamisalaa koskevaa sopimustekstiä on lyhennetty ja ajanmukaistettu työehtosopimukseen 27.1.2000 - 31.1.2001. Tämä muotoilu ei merkitse muutosta työehtosopimuksen soveltamisalan tulkintaan.

10. Alle 4 tunnin työvuorot

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

11. Helatorstaiviikon vaikutus työaikaan

Todettiin, että helatorstaiviikon työaikaa on lyhennetty vuonna 2002 keskimääräisen työ- vuoron pituutta vastaavalla määrällä niissä työaikamuodoissa siten kuin keskusjärjestö- jen välillä on tulopoliittista sopimusta 2001 - 2002 koskevan neuvottelutuloksen koh- dassa 2.9 sovittu. Järjestely ei koske keskeytymätöntä 3-vuorotyötä eikä niitä jatkuvia (keskeytymättömiä) työaikamuotoja, joissa vuosityöaika on yli 8 tuntia päivätyön vuosi- työaikaa lyhyempi.

12. Vuokratyövoiman käyttö

Vuokratyövoiman käyttöön liittyviä kysymyksiä selvitetään kolmikantaisesti hallituksen sekä työnantaja- että palkansaajakeskusjärjestöjen välillä. Selvitystyön päätyttyä osa- puolet neuvottelevat vuokratyövoiman käyttöön liittyvistä kysymyksistä ja sopivat selvi- tystyön mahdollisesti aiheuttamista muutoksista työehtosopimukseen.

13. Puhelinohjeet

Osapuolet kiinnittävät huomiota siihen, että milloin toimihenkilölle soitetaan työasiassa hänen vapaa-aikanaan, tulee hänelle työtehtävien hoitamisesta maksaa korvaus työeh- tosopimuksen 30 §:n puhelinohjeita koskevan määräyksen mukaisesti.

14. Yhteistoimintasopimus Palta – Pro

Sovittiin, että yhteistoimintasopimusta Palta - Pro sovelletaan osana Paltan toimihenki- löiden työehtosopimusta 1.5.2012 alkaen.

Yhteistoimintasopimuksen Palta-Pro kohtaan 3. muutetaan luottamusmieskorvaukset seuraaviksi:

Luottamusmieskorvaus

Ellei toimiala- tai yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa ole sovittu toisin, maksaa työn- antaja luottamusmiehelle erillisen kuukausipalkkaan kuulumattoman korvauksen, jonka suuruus on ajalla 1.4.2022-31.1.2024

Toimihenkilöiden lukumäärä	€/kk
5 - 9	81
10 - 24	107
25 - 50	136
51 - 100	189
101 - 200	226
201 - 400	270
401 - 600	298
601 -	352

15. Työkyvyn ylläpitäminen

Liitot toteavat, että ikääntyneiden työntekijöiden työkykyyn ja kuormitukseen tulee kiin- nittää erityistä huomiota. Sairastavuuden ja siitä johtuvien sairauspoissaolojen vähentä- miseksi ja työkykyisyyden säilyttämiseksi työpaikkojen on syytä hyödyntää laadittuja työ- terveyshuollon työpaikkaselvityksiä, riskien arviointeja ja henkilöstösuunnitelmia. Niiden pohjalta toteutetaan tarvittaessa yksilöllisiä toimenpiteitä työkyvyn ylläpitämiseksi. Tässä työssä työpaikat voivat hyödyntää liittojen aineistoa.

16. Työhyvinvointikortti

Osana työhyvinvoinnin edistämistä liitot suosittelevat työhyvinvointikortin suorittamista kaikissa työyhteisöissä.

17. Paikallinen sopiminen

Osapuolet pitävät paikallisen sopimisen kehittämistä tärkeänä. Osapuolet toteavat, että työehtosopimus mahdollistaa riittävällä tavalla paikallisen sopimisen. Paikallisen sopimi- sen lisäämiseksi osapuolet järjestävät sopimuskauden aikana tarpeen mukaan yhteistä koulutusta paikallisesta sopimisesta.

Osapuolet toteavat, että työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen ei edellytä liittotason hyväksyntää.

Osapuolet toteavat, että työehtosopimuksessa on kirjaus mahdollisuudesta ottaa käyttöön työaikapankkia vastaava järjestelmä.

18. Työelämän tasa-arvo

Liitot korostavat tasa-arvolain tarkoittaman tasa-arvosuunnitelman laatimisen tärkeyttä pyrittäessä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon työpaikoilla. Vähintään 30 työnteki- jän yrityksissä työnantaja laatii yhdessä henkilöstön edustajien kanssa tasa-arvosuunni- telman ja toteuttaa siihen liittyvän palkkakartoituksen. Suunnitelmaa ja palkkakartoitusta tehtäessä työnantajan tulee antaa henkilöstön edustajille kaikki tarvittavat tiedot. Suun- nitelma päivitetään, ellei paikallisesti toisin sovita, vuosittain.

Palkkakartoitus laaditaan siten, että yksittäisten työntekijöiden palkkatiedot eivät tule julki- siksi. Tasa-arvosuunnitelman selvityksen ja sen sisältämän palkkakartoituksen perusteella suunnitelmaan kirjataan käynnistettäväksi tai toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimen- piteet tasa-arvon edistämiseksi ja palkkauksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi.

Edistääkseen tasa-arvoa liitot sitoutuvat työehtosopimusmääräysten sukupuolivaikutus- ten jatkuvaan arviointiin. Sukupuolivaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota nai- sia ja miehiä välillisesti syrjiviin määräyksiin sekä eriarvoisuuteen johtaviin tilanteisiin ja rakenteisiin. Tarvittaessa järjestetään yhteistä koulutusta ja tiedotusta.

19. Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi

Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työ- olosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys toimihenkilöiden turvallisuudelle ja terveydelle.

Työn vaaraoja selvitettäessä on toimihenkilötehtävissä esiintyvään henkiseen ylikuormi- tukseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Arvioinnin tulokset ja toimenpiteet käsitellään

yhteistoimintamenettelyssä asianomaisen toimihenkilön ja/tai toimihenkilöiden edusta- jien kanssa.

Työnantajan on toimihenkilön terveyttä vaarantavasta kuormituksesta tiedon saatuaan ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin ilman viivytystä. Työnantajan on myös viivytyksettä ryhdyttävä toimenpiteisiin saatuaan tiedon epäasiallisesta kohtelusta tai häirinnästä työ- paikalla.

Haittojen ja vaarojen poistamisessa hyödynnetään tarvittaessa työterveyshuollon asian- tuntemusta.

20. Jatkuva neuvottelumenettely

Osapuolet noudattavat jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatetta. Sen mukaan osapuo- let voivat tehdä aloitteita sopimuskauden aikana selvitettävistä tai neuvottelua edellyttä- vistä asioista ja hankkeista. Osapuolet ovat valmiita yhdessä käsittelemään tehtyjä esi- tyksiä sekä arvioimaan sitä, minkälaisiin toimiin tehdyt esitykset mahdollisesti antavat aihetta.

21. Viittausmääräykset

Yksinomaan työaikalain pykäliin viittaavat määräykset eivät ole työehtosopimuksen osia.

22. Rinnakkaissopimukset

Sopijapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, ettei toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamispiirissä tehdä rinnakkaissopimuksia.

23. Sopimuksen voimassaolo

Työehtosopimus on voimassa 3.2.2022-31.1.2024. Voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päät- tymistä ole allekirjoittaneiden liittojen puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuk- sista 30.11.2022 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 31.1.2023.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

Ammattiliitto Pro ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

TYÖEHTOSOPIMUS ‌

YLEISTÄ ‌

1 § Soveltamisala ‌

Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Palvelualojen Toimialaliiton jäsenten palve- luksessa olevat toimihenkilötehtävissä työskentelevät henkilöt. Epäselvissä ti- lanteissa työehtosopimuksen osapuolet neuvottelevat työehtosopimuksen so- veltamisesta uusissa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:hyn liittyneissä jäsen- yrityksissä.

Sopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen, minkä vuoksi ei työsuhteen luonteella, henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä, palkanmaksu- tavalla tai palkkausmuodolla ole ratkaisevaa merkitystä sopimuksen soveltami- sen kannalta.

Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat mm. tuotantoon, tutkimus- ja tuotekehi- tykseen, suunnitteluun, logistiikkaan, taloushallintoon, henkilöstöhallintoon, myyntiin, markkinointiin, tietotekniikkaan, tietojenkäsittelyyn, varastotoimintoi- hin, kuljetuksiin, vientiin ja tuontiin liittyvät toimihenkilötehtävät.

Sopimuksen soveltamisalalla ei ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä merkitsee sitä, että esim. korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu- tai muun erityiskoulutuksen saanut toimihenkilö kuuluu tämän sopimuksen soveltamispiiriin edellyttäen, että toimi sisältönsä perusteella kuuluu sopimuksen soveltamisalaan. Ammattitaito voidaan hankkia myös käytännön kokemuksen kautta. Esimiesasema ei sellai- senaan sulje tehtävää pois sopimuksen piiristä.

Sopimus ei koske henkilöitä, jotka kuuluvat yrityksen johtoon tai jotka edustavat työnantajaa toimihenkilöiden palkka- ja työehtoja määriteltäessä eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vas- tuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa eikä asemaltaan näihin verratta- vissa olevia henkilöitä. Tällaisia voivat olla henkilöt, joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka erityisasiantuntemuksensa ja itsenäisen asemansa puolesta ovat rinnastettavissa edellä mainittuihin sopimuksen ulkopuolelle jääviin henkilöihin.

Pääasiallisesti provisiotyötä tekeviin ei sovelleta sopimuksen palkka- ja työai- kamääräyksiä eikä matkakorvaussäännöstä, vaan niistä tulee sopia erikseen.

Tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvan toimihenkilötehtävän muuttuessa siten, että siitä seuraa henkilöstöryhmämuutos, on muutoksesta il- moitettava luottamusmiehelle.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot korostavat sopimuksen soveltamisalamääräyksen oikeaa ja johdonmukaista tulkintaa työsuhteessa olevien ja uusien toimihen- kilöiden osalta. Mikäli sopimuksen soveltamisalasta syntyy

työpaikalla erimielisyyttä, asia käsitellään liittojen välillä nopeutet- tua neuvottelumenettelyä noudattaen.

Tarvittaessa osapuolet voivat yhdessä kuulla asiassa ylempien toi- mihenkilöiden edustajia. Neuvottelussa voidaan, toisen osapuolen pyynnöstä, käyttää myös ulkopuolista asiantuntijatahoa ratkaisuun pääsemiseksi.

Pöytäkirjamerkintä:

Sopimuksen ylä- ja alaraja määräytyy muutoin Palvelualojen Toi- mialaliitto ry:n ja Teknisten Liitto TL ry:n välillä 19.12.1997 sekä Palvelualojen Toimialaliitto ry:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöi- den Liitto STL ry:n välillä 19.12.1997 allekirjoitettujen työehtosopi- musten 1 §:n mukaisesti.

2 § Työsuhde ja yleiset velvollisuudet ‌

1. Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö.

2. Järjestäytymisvapaus

Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden olevan puolin ja toi- sin loukkaamaton.

3. Ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen

Työnantaja pidättää toimihenkilön valtuutuksen mukaisesti tähän työehto- sopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne pal- kanmaksukausittain järjestön nimeämälle pankkitilille. Toimihenkilölle an- netaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

4. Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus

Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen. Korvausten enimmäismäärät ovat henki- lövahingosta 121 140,94 euroa kuitenkin siten, että korvauksen enimmäis- määrä on 50 456,38 euroa yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahingosta 25 228,19 euroa. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä kos- kevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

5. Yleiset velvollisuudet

Työnantajan tulee tiedottaa toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtu- vista muutoksista mahdollisimman aikaisin. Toimihenkilön alaisia koske- vista ratkaisuista työnantajan tulee tiedottaa viimeistään silloin, kun näistä tiedotetaan alaisille.

Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin.

Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neu- vottelujärjestelmä sekä toimihenkilöiden edustajat.

Kun toimihenkilö palaa perhevapaalta tai muulta pitkäaikaiselta poissa- ololta takaisin työhön, tulee työnantajan kiinnittää huomiota työssä tapah- tuneisiin muutoksiin ja tarvittaessa perehdyttää toimihenkilö uudelleen työ- hön. Tarvittaessa kartoitetaan koulutustarve ja laaditaan tarvittava koulu- tussuunnitelma.

6. Työnopastuslisä

Työnopastus on suunnitelmallista koulutustoimintaa, jossa toimihenkilö koulutetaan ennalta laaditun ja hyväksytyn suunnitelman mukaisesti tunte- maan työpaikka ja hänelle kuuluvat työtehtävät, sekä työssä että työympä- ristössä esiintyvät vaarat ja niiden torjunta.

Työnantajan erikseen nimeämälle toimihenkilölle, joka oman toimensa ohella perehdyttää ja opastaa toimihenkilöä työympäristöön ja työtehtäviin, maksetaan hänen perehdytykseen ja työnopastukseen käyttämältään ajalta erillisenä lisänä 10 % hänen henkilökohtaisesta palkastaan, ellei pe- rehdyttämistä ja työnopastamista ole otettu huomioon muutoin hänen palk- kauksessaan. Työnantaja päättää etukäteen työnopastuksen keston.

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijöiden perehdyttäminen ja työnopastaminen kuuluvat toi- mihenkilöiden normaaleihin työtehtäviin eikä mainittujen henkilöi- den perehdyttämisestä ja opastamisesta makseta erillistä lisää.

3 § Työsuhteen ehtojen muuttaminen ‌

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa. Menettely on siis sama kuin työsopimusta irtisanottaessa.

Toimihenkilö saatetaan siirtää toiseen tehtävään siten, että hänen toimihenkilö- asemansa säilyy. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee

tässäkin tapauksessa olla edellä mainittu peruste ja noudattaa 4 §:n mukaista irtisanomisaikaa.

TYÖSUHDE ‌

4 § Irtisanomisajat ‌

Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava

• 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden,

• 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta,

• 2 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 mutta enintään 8 vuotta,

• 4 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 8 mutta enintään 12 vuotta,

• 6 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta

Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, toimihenkilön on irtisanoessaan työ- sopimuksen noudatettava

• 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta,

• 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta

Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakauden (2.5. – 30.9.) aikana irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana an- saitun, vielä pitämättömän vuosiloman.

Pöytäkirjamerkintä:

Toimihenkilön saadessa tämän sopimuksen mukaista sairausajan palkkaa, katsotaan irtisanominen toimitetuksi viimeistä palkallista sairauslomapäivää seuraavana päivänä. Tämä sääntö ei kuiten- kaan ole voimassa silloin, jos yrityksen kaikki toimihenkilöt irtisano- taan yrityksen toiminnan lopettamisen takia tai jos toimihenkilö siir- tyy vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle.

5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen ‌

Työsopimuksen irtisanomisilmoitus on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle tai toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, il- moitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katso- taan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jäl- keen, kun ilmoitus on lähetetty.

Toimihenkilön ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva työsopimuksen irti- sanominen toimitetuksi kuitenkin aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä.

6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen ‌

Työnantajan on toimihenkilön pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjalli- sesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat ir- tisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

7 § Irtisanomisen toimittaminen ‌

Työnantajan on toimitettava työsopimuksen irtisanominen kohtuullisen ajan ku- luessa siitä, kun työnantaja sai tiedon toimihenkilön henkilöön liittyvästä irtisa- nomisen perusteesta.

8 § Toimihenkilön kuuleminen ‌

Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen, hänen on varattava toimihen- kilölle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä. Xxxxxxxxxx- löllä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

9 § Lomautusilmoitusajat ‌

Ellei toisin ole lomauttamisen yhteydessä sovittu, työnantajan on lomauttaes- saan toimihenkilön noudatettava:

• Vähintään 14 päivän lomautusilmoitusaikaa, mikäli lomautus kestää enin- tään 90 päivää

• 1 kuukauden lomautusilmoitusaikaa, mikäli xxxxxxxx kestää yli 90 päivää ja työntekijän työsuhde on kestänyt yli yhden vuoden. Enintään yhden vuo- den työsuhteissa noudatetaan 14 päivän lomautusilmoitusaikaa lomautuk-

sen kestosta riippumatta.

Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen.

Poikkeukselliset lomautustilanteet

Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lo- mautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista.

Lomautuksen siirtäminen

Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuu (tilapäistä) työtä, lomautuksen alkamista voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan uutta lomautusilmoitusta antamatta. Siirto voidaan suorittaa vain kerran ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusil- moitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja ja toimihenkilö voivat myös sopia lomautuksen keskeyttämisestä ti- lapäisen työn suorittamisen ajaksi, jolloin lomautus jatkuu uutta ilmoitusta anta- matta välittömästi työn tekemisen jälkeen. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista ja samalla selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

10 § Työvoiman vähentämisen kohdistuminen ‌

Arvioitaessa muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisa- nomisen tai lomauttamisen kohdistumista, tulee ensisijaisesti kiinnittää huo- miota toimihenkilöiden ammattitaitoon ja monitaitoisuuteen sekä jäljelle jääviin tehtäviin. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, että ketään ei syrjitä työsuh- teen keston, sukupuolen tai sosiaalisten tekijöiden perusteella.

11 § Työllistymisvapaa ‌

Jolleivät työnantaja ja toimihenkilö työnantajan irtisanottua työsopimuksen työ- sopimuslain 7 luvun 3 ja 4 tai 7 §:ssä tarkoitetuilla perusteilla ole sopineet muuta, toimihenkilöllä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) tarkoitetun työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työ- voimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatte- luun tai uudelleensijoitusvalmennukseen.

Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraa- vasti:

1) enintään yhteensä 5 päivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään yhteensä 10 päivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pi- dempi mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään yhteensä 20 päivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Toimihenkilön on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitet- tava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta.

Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.

Edellä sovitun lisäksi toimihenkilöllä on oikeus saada työllistämisvapaata enin- tään viisi työpäivää työllistämisohjelman mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuis- koulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen. Edellä mainitun lisätyöllisty- misvapaan saaminen edellyttää sitä, että työnantajalle esitetään työvoimaviran- omaisten kanssa laadittu työllistymisohjelma, johon sisältyy lisätyöllistymisva- paan käyttämiseen tarvittava työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, harjoittelu tai työssä oppiminen.

PALKKA ‌

12 § Palkka ‌

Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka. Se on maksettava ennakolta ilmoitet- tuna, kiinteänä palkanmaksupäivänä.

Tehtävässä, jossa toimihenkilön työaikaa ei ole etukäteen määritelty, voidaan palkka sopia maksettavaksi tuntipalkkana. Tuntipalkka muodostetaan jakamalla asianomaisen tehtäväkokonaisuuden vaativuuden mukainen vaativuuspalkka lisättynä henkilökohtaisella palkanosalla työehtosopimuksen 21 §:n mukaisella, asianomaisessa työssä tavanomaisesti noudatettavan työajan mukaan mää- räytyvällä tuntijakajalla.

Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtävä- kohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voimassa olevan työsuhteen yh- täjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelusaikalisää.

Henkilökohtaisen palkanosan suuruus tulee puolen vuoden työsuhteen jälkeen olla vähintään 2 prosenttia asianomaisen toimen vaativuusluokkapalkasta.

Yleiskorotusta laskettaessa kuukausipalkkaan luetaan tehtäväkohtainen ja hen- kilökohtainen palkanosa sekä luontoisedut mutta ei palvelusaikalisää, vuorotyö- lisiä eikä sunnuntaityökorotuksia.

13 § Vaativuusluokkapalkat palkkausjärjestelmän käyttöönotosta ‌

Vaativuusluokat (TVL) ja niiden mukaiset vaativuusluokkapalkat (VLP) ovat pis- terajojen mukaan uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta seuraavat:

Vaativuusluokkapalkat työehtosopimuksen voimaantullessa

31.3.2022 asti:

TVL	PISTEET	EURO
1	- 284	1767
2	285 - 309	1894
3	310 - 334	2037
4	335 - 364	2188
5	365 - 394	2364
6	395 - 424	2561
7	425 - 454	2786
8	455 - 484	3187
9	485 -	3657

1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

TVL	PISTEET	EURO
1	- 284	1794
2	285 - 309	1922
3	310 - 334	2068
4	335 - 364	2221
5	365 - 394	2399
6	395 - 424	2599
7	425 - 454	2828
8	455 - 484	3235
9	485 -	3712

14 § Palvelusaikalisä palkkausjärjestelmän käyttöönotosta ‌

Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voi- massa olevan työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelus- aikalisää.

Palvelusaikalisää maksetaan palkkausjärjestelmän käyttöönotosta kuukausit- tain työehtosopimuksen voimaantullessa.

31.3.2022 asti:

Työsuhteen kesto	€/kk
5–9 vuotta	34
10–14 vuotta	40
15–19 vuotta	50
20–24 vuotta	62
25 tai enemmän	72

1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

Työsuhteen kesto	€/kk
5–9 vuotta	35
10–14 vuotta	41
15–19 vuotta	51
20–24 vuotta	63
25 tai enemmän	73

Palvelusaikalisä maksetaan vuosiportaan täyttymistä seuraavan kalenterikuu- kauden alusta.

Palvelusajalla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen yhtäjaksoista kestoaikaa. Ny- kyiseen työsuhteeseen välittömästi liittyvä työskentelyaika saman yrityksen määräysvallassa olevissa eri yrityksissä lasketaan palvelusvuosia kartuttavaksi ajaksi. Yrityksen omistajavaihdoksen yhteydessä ns. vanhoina työntekijöinä uu- den omistajan palvelukseen siirtyvien palvelusaikaan lasketaan myös työsuh- teen yhtäjaksoinen kesto entisen omistajan palveluksessa.

Palvelusaikalisää käsitellään palkkahallinnon eri tilanteissa, mm. vuosiloma- palkkaa, osa-ajan palkkaa, vuorotyölisiä, yli- ja sunnuntaityökorotuksia lasket- taessa kuten varsinaista kuukausipalkkaa.

15 § Vuorotyö-, iltatyö- ja yötyölisät ‌

Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla.

Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää iltavuorossa ja yövuorossa työehtosopi- muksen voimaantullessa

31.3.2022 asti:

Vuorotyölisät	snt/h
Iltavuoro	226
Yövuoro	414

1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:

Vuorotyölisät	snt/h
Iltavuoro	230
Yövuoro	422

Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mu- kainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Milloin toimihenkilö

kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.

Xxxxxxx työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toimihenkilö joutuu teke- mään sitä kello 18 - 22, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä kello 22 - 06 tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä maksetaan samansuuruinen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuorolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä.

Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös yli- työn ajalta, enintään kello 06 saakka.

Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauk- sena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vähintään sopimuk- sessa mainittuja senttimääriä perusteena käyttäen.

Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.

16 § Osa-ajan palkka ‌

Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta mak- settava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisälty- vien työvuoroluettelon mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä. Kuu- kausipalkan käsite on sama kuin ylityöstä maksettavaa palkkaa laskettaessa. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.

Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen si- sältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan:

Kuukausityöaika 2022	Työpäiviä	37,5 t	40,0 t
Tammikuu	20	150,0	160
Helmikuu	20	150,0	160
Maaliskuu	23	172,5	184
Huhtikuu	19	142,5	152
Toukokuu	21	157,5	168
Kesäkuu	21	157,5	168
Heinäkuu	21	157,5	168
Elokuu	23	172,5	184
Syyskuu	22	165,0	176
Lokakuu	21	157,5	168
Marraskuu	22	165,0	176
Joulukuu (sisältää itsenäisyys- päivän)	21	157,5	168

Kuukausityöaika 2023	Työpäiviä	37,5 t	40,0 t
Tammikuu	21	157,5	168
Helmikuu	20	150	160
Maaliskuu	23	172,5	184
Huhtikuu	18	135	144
Toukokuu	21	157,5	168
Kesäkuu	21	157,5	168
Heinäkuu	21	157,5	168
Elokuu	23	172,5	184
Syyskuu	21	157,5	168
Lokakuu	22	165,0	176
Marraskuu	22	165,0	176
Joulukuu (sisältää itsenäisyys- päivän)	19	142,5	152

Kuukausityöaika 2024	Työpäiviä	37,5 t	40,0 t
Tammikuu	22	165,0	176
Helmikuu	21	157,5	168
Maaliskuu	20	150	160
Huhtikuu	21	157,5	168
Toukokuu	21	157,5	168
Kesäkuu	19	142,5	152
Heinäkuu	23	172,5	184
Elokuu	22	165,0	176
Syyskuu	21	157,5	168
Lokakuu	23	172,5	184
Marraskuu	21	157,5	168
Joulukuu (sisältää itsenäisyys- päivän)	19	142,5	152

Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on osa-ajan palkan laskeminen, että asianomainen toimihenkilö ei ole keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ja että toinen vapaapäivä on lauantai.

TYÖAIKA ‌

17 § Säännöllinen työaika ‌

1. Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.

Xxxxxx toimihenkilö työskentelee tuotannollisella osastolla tai työpaikassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoit- taista työaikaa, säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

2. Siirtyminen 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon

Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopia siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon. Sopimus on tehtävä edellisen vuoden loppuun mennessä. Sopimus on vuosittain ir- tisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus lop- puu kalenterivuoden päättyessä.

Siirryttäessä 40-tuntiseen työviikkoon toimihenkilön kuukausipalkkaa koro- tetaan 2,7 prosenttia. Toimihenkilön siirtyessä takaisin 37,5-tuntiseen työ- viikkoon, alennetaan hänen kuukausipalkkaansa 2,6 prosenttia.40-tunti- seen työaikamuotoon siirtymisen jälkeen noudatetaan 40-tuntista työviik- koa koskevaa työajan lyhentämissopimusta.

3. Työajan lyhennys

Yksi- ja kaksivuorotyön, keskeytyvän ja keskeytymättömän kolmivuorotyön työajan lyhentämismääräykset ovat liitteissä 1-4.

4. Työviikko ja työvuorokausi

Työviikko vaihtuu maanantain ensimmäisen työvuoron alkaessa ja työvuo- rokausi työviikon alkamisajankohtaa vastaavana kellonaikana, ellei paikal- lisesti toisin sovita.

5. Liukuva työaika

Työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koske- vista määräyksistä poiketen voidaan sopia liukuvasta työajasta niin, että toimihenkilö voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen työaikansa sijoittamisesta. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin:

1) yhdenjaksoisesta kiinteästä työajasta;

2) työajan vuorokautisesta liukumarajasta ja xxxxxxx-ajan sijoittami- sesta;

3) lepoaikojen sijoittamisesta;

4) säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä.

Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pi- dentää xxxxxxx-aika, joka saa olla enintään viisi tuntia, ellei paikallisesti toi- sin sovita. Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia kahdentoista kuukauden seurantajakson aikana, joka voidaan ylit- tää tai alittaa liukumarajojen puitteissa. Seurantajakson päättyessä ylitys- ten kertymä saa olla enintään 60 tuntia ja alitusten määrä enintään 20 tun- tia.

Paikallisesti voidaan luottamusmiehen tai luottamusmiehen puuttuessa toi- mihenkilöiden kanssa yhdessä sopia, että seurantajakson päätteeksi ylitys- ten kertymä voi olla enintään 80 tuntia. Paikallisessa sopimuksessa osa- puolten tulee kirjallisesti sopia siitä, miten saldot saadaan tasattua seuran- tajakson päätteeksi 80 tuntiin ja miten mahdollinen 80 tuntia ylittävä saldo korvataan.

Pöytäkirjamerkintä:

Palta ja Pro pitävät hyvänä, että liukuvan työajan raamit sovitaan luottamusmiehen tai muutoin yhdessä henkilöstön kanssa.

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vä- hennetään toimihenkilölle annettavalla vapaa-ajalla myös kokonaisina päi- vinä.

6. Porrastettu työaika

Porrastettuun työaikaan voidaan siirtyä, mikäli siitä sovitaan paikallisesti.

7. Koulutukset ja kehittämistilaisuudet

Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan li- säksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, laitteisto- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun paranta- miseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä ke- hittämistilaisuuksia enintään 16 tuntia kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuk- sessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai ke- hittämistilaisuuden ajalta maksetaan peruspalkkaa.

Koulutus tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pi- tenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran. Koulutus tai ke- hittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville eikä sunnuntaille.

Koulutus tai kehittämistilaisuudet pyritään kirjaamaan koulutussuunnitel- maan. Koulutus ja kehittämistilaisuudet pyritään ilmoittamaan

työvuorosuunnittelun aikataulun puitteissa ja joka tapauksessa hyvissä ajoin siten, että toimihenkilö pystyy varautumaan ao. tilaisuuksiin.

8. Joustotyöaika

Työaikalain 13 §:n mukaisen joustotyön tasoittumisjakso on enintään 26 viikkoa. Joustotyön ajalta ei makseta työaikaan liittyviä lisiä tai korvauksia siltä osin, kun toimihenkilö saa päättää työajan sijoittelusta ja työskentely- paikasta.

18 § Keskimääräinen säännöllinen työaika ‌

1. Työnjohto-oikeuteen perustuen

Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottaminen edellyttää työajan tasoittumisjärjestelmän laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu asianomaisella alalla kysei- sessä työaikamuodossa sovittuun keskimäärään, enintään 40 tuntiin vii- kossa:

• päivätyössä 6 viikon pituisena ajanjaksona yrityksen toimintojen vält- tämättömästi sitä vaatiessa

• keskeytyvässä kaksivuorotyössä enintään 9 viikon pituisena ajanjak- sona

• keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatku- vassa vuorotyössä enintään vuoden pituisena ajanjaksona

Säännöllinen vuorokautinen työaika ei saa ylittää 8 tuntia.

Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.

2. Työnjohto-oikeuteen perustuen sesonkien ajaksi

Toistuvien, kausiluonteisten ruuhkahuippujen tai muiden ennalta tiedossa olevien työhuippujen ajaksi työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi nel- jästi vuodessa myös siten, että se tasoittuu enintään 6 viikon aikana sovit- tuun keskimäärään, enintään 40 tuntiin viikossa. Tällöin säännöllinen vuo- rokautinen työaika voi olla enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja säännölli- nen viikoittainen työaika enintään 50 tuntia. Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottaminen edellyttää työajan tasoittumissuunnitel- man laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu.

3. Paikallisesti sopien

Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se on kes- kimäärin työehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työ- ajan pituinen. Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Työajan

tasoittaminen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikkolevon li- säksi kokonaisia vapaapäiviä.

Paikallisesti sopimalla voi vuorokautinen säännöllinen työaika olla enintään 12 tuntia. Viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärä on tällöin 50 tuntia. Jos työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa, sään- nöllinen viikoittainen työaika on enintään 48 tuntia. Mikäli on sovittu yli 10 tuntia pidemmästä vuorokautisesta enimmäistyöajasta, on yksittäisellä toi- mihenkilöllä perustellusta henkilökohtaisesta syystä oikeus noudattaa ai- kaisempaa työaikaansa ja siirtyä takaisin perustyöaikaan. Tällöin hänen tu- lee ilmoittaa siitä työnantajalle vähintään kolme päivää ennen, ellei paikal- lisesti toisin sovita.

Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy tai palkanmaksu keskeytyy kesken tasoittumisjakson, maksetaan tai vähennetään palkasta normaalin säännöllisen työajan ylittävät tai alittavat tunnit peruspalkan mukaan.

Työvuoroluettelo on laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Siinä on mainittava työn alkamis- ja päättymisaika.

19 § Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä ‌

Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, jos se on työn laatuun nähden mah- dollista. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alka- mis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.

Työvuoroluetteloon tai työajan tasoittumisjärjestelmään tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille toimihenkilöille ja luottamusmiehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voi- maantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittä- vää osaa henkilökunnasta, muutoksesta tulee neuvotella luottamusmiehen kanssa etukäteen.

Työvuoroluetteloon tai työajan tasoittumisjärjestelmään tulevista tilapäisistä poikkeuksista ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kolme päivää ennen muutoksen voimaantuloa, ellei kysy- myksessä ole hätätyö. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, asiasta ilmoitetaan myös luottamusmiehelle.

Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa edellä mainituista ilmoitusajoista.

20 § Lisätyö ‌

Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suos- tumuksella tehdään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittämättä lain mukaisia säännöllisen työajan enimmäismääriä.

Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton palkka, ellei lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla ole sovittu. Lisätyöstä maksettava perus- tuntipalkka lasketaan samalla tavalla kuin ylityökorvausta laskettaessa.

Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan kuitenkin työvuoroluettelon mukaisen vuorokautisen tai vii- koittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoit- taisesta ylityöstä on sovittu. Lisätyö ei ole ylityötä.

21 § Ylityö ‌

1. Ylityön käsite ja ylityön enimmäismäärän tarkastelujakso

Ylityöksi luetaan työ, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostu- muksella tehdään laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäismää- rien lisäksi.

Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kui- tenkaan siltä osin kuin työaika on keskimäärin lyhyempi kuin 8 tuntia vuo- rokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Jos toimihenkilö tietyistä syistä ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöai- kaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työhön työvuoroluette- lon mukaisena vapaapäivänään, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Mainitut syyt ovat

• sairaus,

• tapaturma,

• työnantajan määräyksestä suoritettu matka,

• taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä tapahtunut xxxxxxxx,

• 40–tuntisen viikkotyöajan vuotuiseksi lyhentämiseksi annetun vapaan pitäminen, tai

• työnantajan järjestämään tai sopijapuolten väliseen yhteistoimintaso- pimuksen tarkoittamaan ammatilliseen tai yhteistoimintakoulutukseen osallistuminen.

Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työ- vuorosta toiseen, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa.

Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuo- rokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta.

2. Ylityökorvaukset

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Vii- koittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 pro- sentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokauti- sesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittai- sesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuu- kausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.

3. Ylityöjakajat ja peruspalkka

Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka las- kettava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160 sil- loin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 viikossa. Jos säännöllinen työaika on jo- kin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön to- siasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää.

Keskeytyvässä kolmivuorotyössä käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 155 ja keskeytymättömän kolmivuorotyön osalta lukua 149.

Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon palvelusaikalisä mahdollisten luontoisetujen raha-arvo, provisiopalkka, tuo- tantopalkkiot sekä sijaisuuskorvaus, mutta ei sen sijaan vuorotyölisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluontoi- sia poikkeuksellisia korvauksia, kuten yli-, sunnuntai- ja lisätyökorvauksia.

4. Ruokailumahdollisuus

Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka ar- vioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.

5. Aloittamis- ja lopettamistyöt

Xxxxxxx aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokautista ylityötä, on siitä maksettava korvaus. Tämän vuoksi on tarpeellista, että paikallisesti selvitetään ne tehtävät, joissa aloittamis- ja lopettamistyötä esiintyy. Sa- malla tulee selvittää myös se, miten ko. työt kussakin tapauksessa korva- taan.

Esimerkki ylityön laskennasta

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
8	8	8	10	8	1,5	10

lasketaan viikon kaikki

suoritetut työtunnit yhteen 53,5 tuntia edellisestä vähennetään vuorokautisten

ylityötuntien kokonaismäärä (to ja su) 4,0 tuntia

49,5 tuntia

jäännöksestä vähennetään ao.

työvuoroluettelon säännöllinen työaika 40,0 tuntia viikkoylityötä 9,5 tuntia

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka (tors- tai). Kuitenkin jos viikoittaista ylityötä on jo kertynyt 8 tuntia, maksetaan teh- dystä vuorokautisesta ylityöstä 100 prosentilla korotettu palkka. Tässä siis sunnuntain kahdelta viimeiseltä tunnilta maksetaan palkka 100 prosentilla korotettuna.

Viikkoylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosen- tilla korotettu palkka ja sen jälkeen 100 prosentilla korotettu. Tässä siis lau- antain tunnit ja sunnuntain 6,5 ensimmäistä tuntia 50 prosentilla ja sunnun- tain 1,5 seuraavaa tuntia 100 prosentilla korotettuna.

Sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan muun palkan lisäksi sunnuntaityö- korotuksena yksinkertainen peruspalkka kaikilta 10 tunnilta.

Lisäksi on myöhemmin annettava viikoittainen vapaa-aika tai maksettava korvaus viikoittaisesta vapaa-ajasta niiden määräysten mukaan, jotka on selostettu jäljempänä 29 §:ssä.

Lisätyön korvaamisesta ks. sopimuksen 20 §. Arkipyhäviikkojen työajan osalta katso 24 §. Aattopäivinä tehdyn ylityön osalta katso sopimuksen

21 §.

22 § Vapaapäivät ‌

Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla kiinteä viikonpäivä (lauantai tai, ellei se ole mahdollista, maanantai) tai vaihtuva viikonpäivä, jos työtä teh- dään vähintään kuutena päivänä viikossa.

Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, vapaapäivät ajoitetaan siten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan.

Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan antamisesta on ilmoitet- tava vähintään viikkoa etukäteen.

23 § Arkipyhäviikot ‌

Arkipyhäviikolla on lauantain ja arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton sään- nöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä.

Vapaapäiviä ovat kuitenkin päivä- ja kaksivuorotyössä uudenvuodenpäivän vii- kon lauantai, loppiaisviikon lauantai, pääsiäislauantai, pääsiäisen jälkeinen lau- antai, vapunpäivän viikon lauantai, helatorstaiviikon lauantai, juhannusaatto, it- senäisyyspäiväviikon lauantai, jouluaatto ja joulun jälkeinen lauantai.

Näinä päivinä työskentely korvataan säännöllisenä työaikana annettavilla va- paapäivillä tai mikäli se ei ole mahdollista, korvaamalla rahana kuten ylityö. Kor- vaamistapaa koskevat kysymykset tulee selvittää etukäteen.

24 § Arkipyhäviikkojen työaika ‌

Vuonna 2022
1. viikko	loppiaisviikko	4 pv
15. viikko	pääsiäisviikko	4 pv
16. viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
21. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52. viikko	joulun jälkeinen viikko	4 pv

Vuonna 2023
1. viikko	loppiaisviikko	4 pv
14. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
15. viikko	pääsiäistä seuraava viikko	4 pv
18. viikko	vappuviikko	4 pv
20. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52. viikko	joulun jälkeinen viikko	3 pv

Vuonna 2024
1. viikko	uudenvuodenpäiväviikko	4 pv
13. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
14. viikko	pääsiäistä seuraava viikko	4 pv
18. viikko	vappuviikko	4 pv
19. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52. viikko	jouluviikko	2 pv

Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. arkipy- häviikon työaika edellyttää, korvataan ylittävät tunnit, kuten viikkoylityöstä on sovittu, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä. Tämä ei kuitenkaan koske keskeytymätöntä vuorotyötä, jossa on toisenlainen työajan tasaamisjär- jestelmä.

25 § Sunnuntaityö ‌

Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, va- punpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen perus- palkka.

Jos sunnuntaina tehty työ on lisä- tai ylityötä, maksetaan siitä lisäksi korvaus asianomaisten lisä- ja ylityötä koskevien säännösten mukaan.

Sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan maksaa kiin- teänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä sovi- taan asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa työn tekemisestä.

26 § Joustovapaa ‌

Paikallisesti voidaan sopia lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä maksettavan korotuksen tai ko. ajalta maksettavan koko palkan, työajan lyhentämisvapaiden sekä loma- rahan vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustovapaan osalta menetellään muu- toin vuosilomalain säästövapaamääräysten mukaisesti. Joustovapaan ajankoh- dasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

27 § Päivittäinen lepoaika ‌

Kun työaika on päivätyössä kuutta tuntia pitempi, on toimihenkilölle annettava työn aikana ainakin yksi säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika. Se voidaan kuitenkin lyhentää puoleen tuntiin asti, jos siitä on paikallisesti sovittu. Toimihenkilöllä on oikeus poistua lepoaikana esteettömästi työpaikalta.

Jos työaika vuorotyössä tai jaksotyössä on kuutta tuntia pidempi, on toimihen- kilölle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.

Työaikaan luetaan koko se aika, jonka toimihenkilö on sidottu työhönsä tai vel- vollinen olemaan työpaikalla, mutta ei sitä vastoin sellaista taukoa, jonka aikana hänellä on sekä oikeus että myös käytännössä mahdollisuus vapaasti poistua työpaikalta.

Osapuolet suosittelevat, että toimihenkilöille varattaisiin mahdollisuus kerran päivässä työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työnsä lo- massa nauttia kahvia tai virvokkeita siten, että tämä mahdollisimman vähän ai- heuttaa haittaa työn kululle.

28 § Vuorokausilepo ‌

Toimihenkilölle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika. Jos työn tarkoituksenmu- kainen järjestely edellyttää ja toimihenkilö siihen suostuu, työnantaja ja luotta- musmies voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä. Vuorokau- silevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia.

Tässä pykälässä säädetystä voidaan poiketa, jos säännöllinen työaika on vuo- rokaudessa enintään kolme tuntia.

Työn järjestelyjen tai toiminnan luonteen niin edellyttäessä voidaan yllä maini- tusta poiketa tilapäisesti, enintään kuitenkin kolmen peräkkäisen vuorokausi- levon aikana kerrallaan.

Poikkeustapaukset ovat seuraavat:

• kun toimihenkilön työvuoro muuttuu,

• jos työtä tehdään useita jaksoja vuorokaudessa,

• jos työntekijän työpaikka ja asuinpaikka tai hänen eri työpaikkansa ovat kaukana toisistaan,

• kausiluontoisessa työssä ennalta arvaamattoman ruuhkahuipun tasaa- miseksi,

• tapaturman ja tapaturmavaaran yhteydessä,

• turvallisuus- ja vartiointityössä, joka edellyttää jatkuvaa läsnäoloa omaisuu- den tai henkilöiden suojelemiseksi,

• työssä, joka on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi, sekä

• kun toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä, voidaan 1. kohdan säännöksestä poiketa.

Jos vuorokausilepoa on lyhennetty edellä mainitun perusteella, lepoajan on kui- tenkin oltava vähintään viisi tuntia. Toimihenkilölle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa.

29 § Viikoittainen vapaa-aika ‌

Toimihenkilölle on, mikäli mahdollista sunnuntain ajaksi annettava vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikoittainen vapaa-aika. Kuitenkin mainitun pi- tuinen viikoittainen vapaa-aika voidaan antaa muunakin aikana viikosta, jos työtä sen laadun vuoksi tehdään kaikkina viikon päivinä tahi jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön sunnuntaina, yrityksessä suoritettavan työn sään- nöllisen kulun turvaamiseksi.

Viikkolepo voidaan myös järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Lepoajan tulee olla vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia kun- kin 7 päivän jakson aikana. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viik- kolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

Keskeytymättömässä vuorotyössä saadaan kuitenkin viikoittainen vapaa-aika järjestää niin, että sitä 12 viikon aikana tulee keskimäärin vähintään 35 tuntia viikkoa kohden ja vähintään 24 tuntia kerrallaan.

Tämän pykälän viikoittaista vapaa-aikaa koskevista säännöksistä voidaan poi- keta, kun

• toimihenkilön säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään kolme tun- tia,

• toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä,

• työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä työstä va- pauttamista tai

• toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikoittaisena vapaa-ai- kana, yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.

Viikoittaisen vapaa-ajan korvaus

Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikoittaisena vapaa-aikana teke- mästä tästä työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työai- kaansa mahdollisimman pian, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa työn teke- misestä.

Toimihenkilön suostumuksella tällainen työ voidaan korvata myös kokonaisuu- dessaan rahana siten, että toimihenkilölle maksetaan kuukausipalkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta peruspalkka 100 prosentilla korotettuna sekä tämän so- pimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorotukset, jos kyseessä samalla on yli- tai sunnuntaityö.

Viikkolepopäiväksi katsotaan, ellei muuta ole sovittu, sunnuntai päivätyössä sekä keskeytyvässä vuorotyössä ja työajan tasoittumisjärjestelmän mukainen viikon viimeinen vapaapäivä muussa työssä.

Viikoittaisena vapaa-aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä ta- pauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairau- den tai tapaturman vuoksi. Sillä viikolla, jona vastaava vapaa annetaan, on säännöllinen työaika työajan tasoittumisjärjestelmän mukainen viikkotyöaika vähennettynä annetun vapaan tuntimäärällä.

30 § Varallaolo ja puhelinohjeet ‌

Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnos- saan tai muualla päivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovi- tulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu ole- maan sidottuna työtä suorittamatta, puolet säännöllisestä peruspalkasta. Varal- laolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotunnilta. Paikal- lisesti voidaan sopia varallaolokorvauksesta toisinkin.

Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan kuuluvaksi, eikä varallaolo muodostu kos- kaan ylityöksi. Pyhä- tai viikkolepopäivänä tapahtuvasta varallaolosta ei mak- seta korotuksia eikä kello 18 jälkeen tapahtuvasta varallaolosta ilta- ja yötyöli- siä.

Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan työhön käytetyltä ajalta palkkaa sopimuksen muiden määräysten mukaan. Työtunneilta ei mak- seta varallaolokorvausta eikä hälytysluonteisesta työstä maksettavia korvauk- sia.

Soveltamisohje:

Varallaolosta on sovittava ao. toimihenkilön kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuu- den luonteesta ja kestoajasta.

Jos kyse on määrättyyn paikkaan sidotusta varallaolosta, ei varal- laoloaika kalenterikuukautta kohden saa pysyvästi ylittää 150 tun- tia, ellei paikallisesti toisin sovita.

Puhelinohjeet

Xxxxxxx toimihenkilön toimeen kuuluu luonteenomaisena osana velvollisuus an- taa vapaa–aikana, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toi- mintaohjeita, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikallisesti sovitaan.

31 § Hälytysluontoinen työ ‌

Hälytysluontoista työtä on työ, jota tehdään hälytyskutsun perusteella ja toimi- henkilö joutuu jo poistuttuaan työpaikalta tulemaan työhön säännöllisen työai- kansa ulkopuolella ennen seuraavan säännöllisen työvuoron alkamista kuiten- kin viimeistään 24 tunnin kuluessa kutsun saatuaan.

Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seu- raavasti:

• kahden tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan säännöllisenä työaikana klo 16.00 mennessä tai työajan jälkeen ennen kello 21.00 ja

• kolmen tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan kello 21.00 ja 06.00 väli- senä aikana.

Jos toimihenkilö kutsutaan työhön siten, ettei hänellä ole mahdollista käyttää yleistä kulkuneuvoa, hänelle maksetaan matkakulujen korvaus selvitystä vas- taan.

Hälytysrahan lisäksi saa toimihenkilö työstään normaalin palkan ja ylityökor- vauksen, jos työ on ylityötä. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytys- luontoisesta työstä maksetaan yhden tunnin palkka. Kello 21.00 ja 06.00 väli- senä aikana annetun kutsun perusteella suoritetusta hälytysluontoisesta työstä maksetaan kuitenkin 100 prosentilla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.

Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa.

Sopimuksen 30 §:n mukaisissa varallaolotapauksissa ei sovelleta hälytysluon- toista työtä koskevia määräyksiä.

MATKUSTAMINEN ‌

32 § Matkakorvaukset ‌

1. Matkustamisvelvollisuus ja korvaukset

Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoita- minen välttämättömästi vaatii.

Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä, jos matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat. Matkasta aiheutuvien kustannusten kor- vaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yh- teisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

2. Matkan alkaminen ja päättyminen

Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai jos erikseen sovitaan, kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista. Matka katsotaan päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen tai säännöllisen työajan päätyttyä suoraan kotiin. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet lasketaan matkan alkamisesta matkan päättymiseen. Mää- räykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta matkustamisvuorokausien laske- miseen.

3. Kotimaan matkakustannukset ja päivärahat

Kotimaan matkoilta maksetaan päivärahaa, ajokilometrikorvausta ja majoit- tumiskustannuksia kulloinkin voimassa olevan verohallituksen päätöksen mukaisesti.

Nimike	Edellytys	2022
Kokopäiväraha	yli 10 tunnin matka	45 €
Kokopäiväraha	viimeinen täysi matka- vuorokausi ylittyy vä- hintään 6 h	45 €
Osapäiväraha	yli 6 tunnin matka	20 €
Osapäiväraha	viimeinen täysi matka- vuorokausi ylittyy vä- hintään 2 h	20 €
Kokopäivärahan puolikas	kaksi ilmaista ateriaa	22,50 €
Osapäivärahan puolikas	yksi ilmainen ateria	10 €

Ruokaraha

Milloin toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tahi asunnossaan ruokatauon aikana eikä kysymys ole työskentelystä yrityksen samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevassa yrityksen toimipaikassa, jossa ruo- kailumahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava, makse- taan toimihenkilölle 11,25 euron suuruinen ruokaraha. Näissä tapauksissa ei makseta päivärahaa.

Ajokilometrikorvaus

Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan tästä korvausta:

	2022
Kilometrikorvaus oman auton käytöstä	46 snt/km
Korotus lisähenkilöstä tai vastaavasta tava- ramäärästä	3 snt/km
Korotus perävaunusta	8 snt/km

Majoittumiskorvaukset

Päivärahan lisäksi suoritetaan majoittumiskorvaus majoitusliikkeen anta- man tositteen mukaisesti.

	2022
Ei majoituslaskua; yömatkaraha	13 €/yö

Yömatkarahaa ei makseta tapauksissa, joissa vapaa majoitus on järjestetty työnantajan toimesta.

Soveltamisohje:

Eräissä tapauksissa saattaa syntyä vaikeuksia sovelletaanko puo- lipäivärahasääntöä vai ruokarahasääntöä:

Eräitä esimerkkejä:

1. Toimihenkilö käy Jyväskylän toisella laidalla sijaitsevasta työpaikas- taan linja–autolla kaupungin keskustassa työasioissa. Paluumatkalla hän toimittaa vielä erään asian kaupungin virastossa. Lähtö tapahtui klo 09 ja toimihenkilö on takaisin työssä klo 13 – korvaus 11,25 € (yksi ruokailu).

2. Toimihenkilö lähtee Espooseen Helsingistä klo 11 ja palaa takaisin työhön klo 16 – korvaus 11,25 € (yksi ruokailu).

3. Toimihenkilö lähtee Espooseen Helsingistä klo 11 ja palaa työhön/ko- tiin klo 18.30 – korvaus 22,50 € (kaksi ruokailua).

4. Toimihenkilö lähtee lentoteitse Tampereelta Turkuun klo 08 ja palaa klo 15 – korvaus 20 € (matka).

5. Varkaus–Kuopio–Varkaus klo 07–19 – korvaus 45 € (matka).

4. Ulkomaan matkakustannukset ja päivärahat

Työtehtävien edellyttämän ulkomaanmatkan osalta maksetaan ulkomaan päivärahaa kulloinkin voimassa olevan verohallituksen päätöksen mukai- sesti. Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan majoittu- miskustannukset tositteen mukaisesti päivärahojen lisäksi verohallituksen päätöksessä mainittuihin enimmäismääriin saakka.

Milloin ulkomaille suuntautuvaan matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli 10 tunnilla, toimihenkilölle maksetaan tällai- selta vajaavuorokaudelta koko ulkomaan päiväraha ja milloin yli 2 tunnilla mutta enintään 10 tunnilla puolet ulkomaan päivärahasta. Vajaavuorokau- delta maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaanpäivärahan mukaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuorokaudelta.

Mikäli ulkomaille suuntautuvaan työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, mutta kestää kuitenkin vähintään 10 tuntia, maksetaan toimihen- kilölle kysymyksessä olevan maan mukaan määräytyvä kokopäiväraha.

Mikäli valuuttakursseissa tapahtuu olennaisia muutoksia devalvaation, re- valvaation tai muun valuuttajärjestelyn vuoksi, sovitaan liittojen kesken tästä mahdollisesti aiheutuvista muutoksista päivärahoihin ja hotellikor- vauksiin.

5. Työkomennukset

Mikäli työn suorittaminen edellyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oles- kelua samalla paikkakunnalla, kysymyksessä on lyhyt työkomennus. Mikäli työn suorittaminen kestää vähintään 2 kuukautta, kysymyksessä on pitkä työkomennus.

Näissä tapauksissa voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen.

6. Työvuoroluettelon edellyttämä tuntimäärä ja päiväpalkkatakuu

Työvuoroluettelon edellyttämän tuntimäärän rajoissa luetaan matkustamis- vuorokauden aikana tehty työ säännölliseen työaikaan. Mahdollisesta lisä- ja ylityöstä maksetaan tämän sopimuksen edellyttämät lisä- ja ylityökor- vaukset. Mikäli työvuoroluettelon edellyttämää työtuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausipalkkaa kui- tenkaan tämän vuoksi vähennetä.

7. Matka-ajan korvaus

Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työvuoroluettelon mukaisena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16

tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka- aikaa ei lueta työajaksi.

Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erilli- sestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.

Milloin työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupaikan, ei kello 21 - 07 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.

Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön laskemi- sen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työvuoroluettelon mukaisen vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäis- määrään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin säännöllinen vuoro- kautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinai- siksi työtunneiksi.

Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkusta- mista tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää mat- kojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustami- seen käytetyltä ajalta makseta.

Edellä mainittujen päivärahojen ja ruokarahan maksamisen asemesta voi- daan tässä momentissa tarkoitetun toimihenkilön kanssa sopia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.

8. Matkustussääntö

Työpaikkaa varten voidaan paikallisesti sopimalla vahvistaa matkustus- sääntö. Matkustussäännöllä voidaan poiketa tämän pykälän määräyksistä edellyttäen, että matkustamisen korvaaminen kokonaisuutena ottaen vas- taa tämän pykälän mukaista tasoa.

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET ‌

33 § Sairausajan palkka ja perhevapaat ‌

1. Palkanmaksuvelvollisuus

Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällä tai muulla törkeällä tuottamuksella, on hänellä oi- keus työkyvyttömyyden vallitessa saada palkkansa luontoisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana an- sainnut seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti	Palkka
1 kuukauden mutta vähemmän kuin 1 vuoden	4 viikolta
1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta	5 viikolta
5 vuotta tai kauemmin	3 kuukaudelta

Mikäli työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti enintään yhden kuukauden, maksetaan sairausajan palkkana 50 % palkasta työsopimuslain 2 luvun 11

§:n mukaisesti.

Tässä yhteydessä tarkoitetaan kuukaudella 30 päivän pituista ajanjaksoa (juridinen kuukausi), vastaavasti neljällä viikolla 28 päivän, viidellä viikolla 35 päivän ja kolmella kuukaudella 90 päivän pituista ajanjaksoa.

Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä tieten salan- nut työnantajalta sairautensa, ei työnantaja ole velvollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.

2. Saman sairauden uusiutuminen

Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudel- leen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, ei toimihenkilö ole oikeutettu uuteen 1. kohdan mukaiseen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sai- rausajan palkka maksetaan yhteensä enintään 1. kohdassa mainitulta ajan- jaksolta.

Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyt- tömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairasvakuu- tuslain 8 luvun 7§:n 2. momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu sai- rausvakuutustoimiston tekemän ratkaisun perusteella.

3. Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus

Toimihenkilöllä on velvollisuus ilmoittaa työnantajalle viipymättä sairauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestä ja sen arvioidusta päättymisestä.

Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen työterveys- lääkärin antama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sai- raudestaan. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen nimetyn lääkärin tarkas- tettavaksi, on työnantajan korvattava tästä aiheutuva lääkärintodistuspalk- kio.

4. Sairauspoissaoloihin liittyvä omailmoitusmenettely

Lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen vaatimisen ohella työnantaja voi ottaa käyttöön menettelyn, jossa esimies voi toimihenkilön oman ilmoituk- sen perusteella olla vaatimatta lääkärin taikka terveyden- tai sairaanhoita- jan todistusta toimihenkilön omissa lyhytaikaisissa sairauspoissaoloissa.

Tällaisen menettelyn käyttöön ottamisesta voidaan myös sopia paikalli- sesti.

Menettelyyn liittyvät toimintaohjeet tulee vahvistaa kirjallisesti ennen järjes- telmän käyttöönottoa. Menettely koskee vain toimihenkilön omaa sairautta, ellei paikallisesti ole toisin sovittu.

5. Perhevapaat

Toimihenkilölle annetaan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainva- paaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiysva- paan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta.

Palkanmaksun edellytyksenä kuitenkin on, että työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä. Xxxxxxx naispuolinen toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle sa- moin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pitui- nen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa.

Sairausvakuutuslain mukaiseen 18 arkipäivän pituiseen isyysvapaaseen liittyen maksetaan toimihenkilölle säännöllisen työajan palkka luontoisetui- neen yhdeltä kuuden (6) arkipäivän isyysvapaajaksolta. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan samoja edellytyksiä ja muita säännöksiä kuin äi- tiysvapaan palkan maksamisessa.

Osapuolet suosittelevat kokonaissuunnitelman tekemistä vanhempainva- paan ja hoitovapaan käyttämisestä.

Perhevapaalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus palata ensisijaisesti ai- kaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on toimihenkilölle tar- jottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä. Va- paalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen perheva- paan ajaksi työsuhteeseen otettua sijaista.

6. Korvaava työ

Korvaavalla työllä tarkoitetaan työtä, jota voidaan tehdä, kun henkilö on ko- konaan tai osittain työkyvytön tapaturman tai sairauden johdosta tekemään vakiintunutta tai työsopimuksensa mukaista työtä. Xxxxxxx työskentelee vä- liaikaisesti kevennetyssä tai muokatussa taikka erikseen sovitussa muussa tehtävässä tai saa koulutusta. Myös työsopimuksen mukainen kevennetty tai muokattu työ voi olla korvaavaa työtä. Korvaavaa työtä voidaan tehdä lääkärin määrittelemän sairauspoissaolon vaihtoehtona. Periaate korvaa- vassa työssä on se, että työ on mielekästä eikä siitä ole haittaa toipumi- selle. Korvaavan työn tekeminen edellyttää toimihenkilön omaa halua työs- kennellä työkyvyttömyyden aikana.

Toimihenkilö ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia korvaavan työn tekemisestä, mikäli toimihenkilön terveydentila sen mahdollistaa. Tämän jälkeen toimihenkilö ja hänen esimiehensä selvittävät onko toimihenkilölle mahdollista osoittaa korvaavaa työtä.

Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mu- kaan toimihenkilön normaaleja työtehtäviä vastaava. Tilanteesta riippuen korvaavan työn tekemisen sijaan toimihenkilölle voidaan järjestää koulu- tusta.

Työnantaja vastaa kaikista korvaavan työn tai koulutuksen järjestämiseen liittyvistä ylimääräisistä kustannuksista (esimerkiksi erikoisjärjestelyt työ- matkan suhteen) eikä toimihenkilön ansiotason tulisi alentua.

Korvaavan työn toteuttamistavat ja niihin liittyvät periaatteet tulee käsitellä yhteistoimintamenettelyssä työnantajan ja henkilöstön välillä.

7. Vähennysoikeus

Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut toimihenkilölle edellä tässä pykä- lässä määrätyn palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen pa- lautuksena toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivära- han tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. Vähen- nysoikeus ei kuitenkaan koske toimihenkilön itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella saamaa päivärahaa tai korvausta.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin

hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää pal- kasta se päivärahan tai korvauksen osa, joka toimihenkilön laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

34 § Lääkärintarkastukset ‌

1. Lakisääteiset terveystarkastukset

Toimihenkilön kuukausipalkkaa ei vähennetä siltä ajalta, jonka hän menet- tää työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveys- tarkastuksissa tai niihin liittyvissä matkoissa.

2. Muut lääkärintarkastukset

Kuukausipalkkaa ei vähennetä

• sairastumis- tai tapaturmatapauksessa, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen

• muissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa tai synnytystä edeltä- vien lääketieteellisten tutkimusten ajalta, jos aikaa lääkärintarkastuk-

seen ei ole saatavissa kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksessa viikon) kuluessa työajan ulkopuolella.

Muihin lääkärintarkastuksiin rinnastetaan lääkärin määräämät laboratorio- ja röntgentutkimukset. Niihin rinnastetaan myös aikaisemmin todetun kroo- nisen sairauden hoidon määrittämiseksi suoritettu lääkärintarkastus.

Toimihenkilön on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos tämä ei ole mahdollista, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista. Toimihenkilön on esitettävä selvitys lääkärintarkastuksesta, odotus- ja matka-ajoista sekä tarvittaessa myös siitä, ettei hän voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolelta.

Jos toimihenkilö saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimus- määräysten nojalla suoriteta.

3. Laskenta

Tarvittaessa noudatetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjä kuukausipalkan laskennassa. Lakisääteisten ter- veystarkastusten osalta maksetaan matkakorvaukset työehtosopimuksen matkakorvauksia koskevien periaatteiden mukaisesti.

35 § Vuosiloma ‌

1. Vuosiloman antaminen

Vuosiloma annetaan vuosilomalain mukaisesti.

2. Vuosilomapalkka ja -korvaus

Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista, ellei paikallisesti ole sovittu sen maksamisesta säännönmukaisina palkanmaksupäivinä. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan mak- saa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä.

Vuosilomapalkkana tai lomakorvauksena maksettava päiväpalkka laske- taan siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.

Toimihenkilölle, joka on suorittanut jatkuvasti tai säännöllisesti toistuvaa vuorotyötä, suoritetaan vuosiloman ajalta kuukausipalkan lisäksi vuorotyö- lisän perusteella laskettu keskimääräinen päiväpalkka joko vuosilomalain 11 §:ssä säädetyllä taikka muulla paikallisesti sovitulla tavalla. Edellä tar- koitettua keskimääräistä päiväpalkkaa laskettaessa otetaan samalla huo- mioon myös muut jatkuvat tai säännöllisesti toistuvat sopimusperusteiset lisät sekä säännöllisesti toistuvat sunnuntaityökorotukset.

Xxxxxxx toimihenkilölle maksetaan ylityöstä, vuorotyöstä, aloittamis- tai lo- pettamistyöstä kiinteitä kuukausikorvauksia, on nämä palkan luonteiset erät maksettava myös vuosiloman aikana. Luontoisetujen käsittelyssä nou- datetaan vuosilomalain 9 §:n 2 momentin säännöksiä.

Muun kuin viikko- tai kuukausipalkalla työskentelevän toimihenkilön vuosi- lomapalkka ja lomakorvaus lasketaan vuosilomalain 11–12 pykälien perus- teella.

3. Lomaraha

Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen tässä sopi- muksessa tarkoitetusta vuosilomapalkastaan (= rahapalkka). Laskettaessa lomarahaa jaetaan kuukausipalkka luvulla 25 ja kerrotaan vuosilomalain mukaisten lomapäivien lukumäärällä.

Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei toimihenkilö olisi estynyt palaamasta työhön.

Lomaraha maksetaan myös jo päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta maksettavan lomakorvauksen osalta, mikäli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin toimihenkilöstä itsestään

johtuvasta syystä tai mikäli määräaikainen työsuhde päättyy lomakautena. Eläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha vuosilomakor- vauksesta. Toimihenkilölle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden palaa pal- velusajan päätyttyä työhön, maksetaan lomaraha siitä vuosilomakorvauk- sesta, joka hänelle maksettiin hänen astuessaan asepalvelukseen.

Lomaraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useam- pana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään lomaa seuraavan lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä.

Vaihtoehtoisesti voidaan sopia lomarahan korvaamisesta vastaavalla va- paalla, joka on pidettävä edellä tarkoitetun lomanmääräytymisvuoden lop- puun mennessä. Mikäli toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan lomaraha työsuhteen päättyessä, jos toimihenkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu.

Työnantajalla on tuotannollisista syistä oikeus antaa vuosiloman kesäloma- osuudesta 18 lomapäivää ylittävä loman osa yhdenjaksoisena lomakauden ulkopuolella. Tämän loman osalta maksetaan kaksinkertainen lomaraha.

36 § Lyhyt tilapäinen poissaolo ‌

Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairastapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä poissaoloa ei vähennetä toimihenkilön palkasta eikä vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia sekä veljiä, sisaria ja iso- vanhempia.

Toimihenkilölle annetaan vapaana hänen 50- ja 60-vuotissyntymäpäivänsä, mi- käli päivä sattuu hänen työpäiväkseen. Yrityksessä voidaan ottaa käyttöön pai- kallisesti myös muunlainen muistamisjärjestelmä em. merkkipäiviä koskien.

Lyhyttä tilapäistä poissaloa annetaan myös yhteiskunnallisten luottamustehtä- vien hoitamista varten.

Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuukausipalkkaa vä- hennetään kunnallisten luottamuselinten kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti. Kuukausipalkan vähentäminen toimeenpan- naan siten, että toimihenkilö yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa. Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimihenkilö on toimittanut työnantajalle selvityk- sen kunnan maksamasta ansionmenetyksestä.

Vastaava ansioiden yhteensovitus suoritetaan myös muiden yhteiskunnallisten luottamustehtävien osalta.

Lyhyen tilapäisen poissaolon pituus on määrättävä suhteessa edellä mainittui- hin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.

Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat toimihenkilöille kertaushar- joitusten ajalta osan palkasta siten, että reserviläinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

STTK:n ja niiden jäsenliittojen valtuustoihin ja hallituksiin kuuluville toimihenki- löille varataan mahdollisuus osallistua työaikana sellaisiin sanottujen elinten ko- kouksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja koskevia asioita.

ERITYSMÄÄRÄYKSET ‌

37 § Puhdistus- ja siivousala ‌

Tiimin vetäjän tai ryhmän vanhimman tehtävästä muodostuu toimihenkilöteh- tävä, mikäli hän tekee yli puolet työajastaan toimihenkilötehtäviä.

Työpäivä voi olla kaksiosainen, jos töiden järjestely tai työtehtävät edellyttävät sitä ja jos siitä sovitaan tapauskohtaisesti. Päivittäinen työaika ei tällöinkään saa ylittää 10 tuntia.

NEUVOTTELUJÄRJESTYS ‌

38 § Paikallinen sopiminen ‌

Useissa tämän sopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnan- tajan ja toimihenkilön kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken.

Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luotta- musmiehen on katsottava edustavan.

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Tois- taiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisano- misaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Jos sopimus on voimassa yli kaksi viikkoa, se on kuitenkin aina tehtävä kirjallisesti.

Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelle- taan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksi solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irti- sanomisaikaa noudattaen.

39 § Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi ‌

Sopijapuolet pyrkivät luottamuksellisesti neuvottelemaan kaikista niiden toi- mialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryk- sessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat hyvien ja luottamuksellisten neuvottelu- suhteiden kehittämiseen työpaikalla.

Työsuhteisiin liittyvät kysymykset pyritään ratkaisemaan sovinnollisesti jo työ- paikalla.

Xxxx toimihenkilöä koskeva asia ratkaistaan ensi sijassa hänen ja hänen esi- miehensä välillä. Ellei asiaa saada näin selvitetyksi, voi hän saattaa asian hoi- dettavaksi luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa.

Luottamusmies ja työnantajan edustaja neuvottelevat asiasta aina esimiehen tai toimihenkilön pyynnöstä ja kun asia koskee useampaa toimihenkilöä tai on periaatteellinen ja laajakantoinen.

Jos jompikumpi osapuoli esittää neuvotteluja edellä tarkoitetuissa kysymyk- sissä, ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esi- tyksen tekemisestä.

Luottamusmiehelle annetaan kaikki ne tiedot, joita tapauksen selvittäminen edellyttää. Yksityistä henkilöä koskevat terveyteen tai muutoin henkilöön liitty- vät tiedot ovat luottamuksellisia. Salassapitovelvollisuus koskee myös yrityksen liiketoimintaan ja asiakassuhteisiin liittyviä sellaisia tietoja, jotka yleisen elämän- kokemuksen mukaan ovat luottamuksellisia.

Neuvotteluista on jommankumman pyynnöstä laadittava pöytäkirja tai erimieli- syysmuistio, joka kummankin osapuolen on allekirjoitettava. Asiakirjassa on mainittava erimielisyyden kohteena oleva asia mahdollisimman selkeästi sekä osapuolten kannat yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava kappale molemmille paikallisille osapuolille. Erimielisyysasia siirretään jomman- kumman osapuolen pyynnöstä heitä edustavien osallisliittojen ratkaistavaksi.

Jos osallisliittojen neuvottelut eivät johda tulokseen ja asiassa on kysymys tä- män sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, voi jompikumpi liitto muussa kuin vaativuusryhmittelyä koskevassa erimielisyydessä jättää asian työtuomio- istuimen ratkaistavaksi.

SOPIMUKSEN SITOVUUS JA VOIMASSAOLO ‌

40 § Sopimuksen sitovuus ‌

Tämä sopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja, niitä työnantajia, toimihenkilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat kuulu- neet edellä tarkoitettuihin liittoihin.

Työrauhavelvoite

Sen jälkeen, kun sopimus on tullut liittoja sitovaksi, ovat kaikki työtaistelutoi- menpiteet, jotka kohdistuvat mainittuihin sopimuksiin kokonaisuudessaan tai jo- honkin yksityiseen määräykseen, kielletyt. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä ole- vat yhdistykset, työnantajat ja toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy sellai- siin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muuten riko sopimusten määräyksiä.

41 § Sopimuksen voimassaolo ‌

Tämä sopimus on voimassa 3.2.2022–31.1.2024. Voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sopi- muskauden päättymistä ole allekirjoittaneiden liittojen puolelta kirjallisesti irtisa- nottu.

Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkanko- rotuksista 30.11.2022 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päätty- mään 31.1.2023.

Helsingissä 3.2.2022

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri Ammattiliitto Pro ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ ‌

1 PALKKARAKENNE ‌

Toimihenkilön palkka muodostuu tässä palkkausjärjestelmässä toimen vaati- vuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voi- massa olevan työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelus- aikalisää.

Henkilökohtainen palkka

Palkkarakenteen keskeisin osa on toimen vaativuuteen perus- tuva palkanosa, joka arvioidaan palkkausjärjestelmässä olevalla vaativuuden arviointijärjestel- mällä. Arvioinnista saatujen tu- losten perusteella toimi sijoittuu johonkin palkkausjärjestelmän yhdeksästä vaativuusluokasta, joista jokaisella on kulloinkin voi- massa olevassa työehtosopi- muksessa sovittu vaativuusluok- kapalkka.

Palkkarakenteen toinen osa, henkilökohtainen palkanosa, määräytyy tointa hoitavan toimi- henkilön pätevyyden ja työsuori- tuksen perusteella. Pätevyys- ja suoritustekijöiden arvioinnin tu- lee perustua esimiehen järjestel- mälliseen ja oikeudenmukaiseen arvioon toimihenkilön em. omi- naisuuksista. Kun työsuhde on kestänyt puoli vuotta, tulee hen- kilökohtaisen palkanosan suu- ruuden olla vähintään 2 prosent- tia asianomaisen toimen vaati- vuusluokkapalkasta.

Palvelusaikalisä on palkkaraken- teeseen kuulumaton erillinen lisä. Sen suuruus määräytyy asi- anomaisen toimihenkilön työsuh- teen yhtäjaksoisen pituuden pe- rusteella.

Palvelus- aikalisä euroa/kk

Henkilökohtainen palkanosa

min. 2 %

Tehtäväkohtainen palkanosa

1-9

2 TOIMEN VAATIVUUS ‌

Toimen vaativuus määritetään toimenkuvauksen perusteella. Vaativuuden arvioin- nissa käytetään tähän järjestelmään liittyvää matriisia.

Toimen vaativuutta määritettäessä arvioidaan ainoastaan ao. tointa ja siihen kuu- luvien tehtävien sisältöä, joten tointa hoitavan toimihenkilön ominaisuudet eivät vaikuta toimen vaativuuden arviointiin.

Vaativuusluokituksen tarkoitus on saada aikaan oikeudenmukaiseksi koettu toimi- henkilötehtävien vaativuusskaala (so. asettaa tehtävät vaativuutensa mukaiseen järjestykseen) ja liittää siten toisiinsa toimen vaativuus ja siitä maksettava palkka.

Toimen vaativuutta kuvaavia tekijöitä on neljä:

1 toimen luonne = tehtävän hoitamisen edellyttämä harkinta ja sen vaativuus

2 päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutukset

3 vuorovaikutuksen vaativuus

4 johtaminen ja asema

Vaativuuden arvioinnin lähtökohta on toimi ja sen sisältämät tehtävät. Tehtävien sisällön perusteella arvioidaan kunkin vaativuustekijän toimelle antama vaativuus- taso.

Toimen vaativuus ja samalla sen vaativuusluokka (TVL) muodostuvat jokaisen vaativuustekijän antamien pisteiden yhteissummasta. Vaativuusluokat ja niiden mukaiset vaativuusluokkapalkat (VLP) pisterajoineen ilmenevät työehtosopimuk- sesta.

2.1 Vaativuustekijöiden arviointi

2.1.1 Toimen luonne

Toimen luonteella arvioidaan tehtävän hoitamisessa edellytettävän itsenäisen har- kinnan vaativuutta. Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen laajuutta ja syvyyttä li- säävät paitsi koulutus, myös harkintatilanteissa tarvittava kokemus.

Vaativuus on sitä suurempi mitä

• useammin harkintatilanteita esiintyy

• erilaisempia ne ovat

• lyhyempi on harkinta-aika

• laajemmat ja syvällisemmät tiedot ratkaisujen tekemiseen tarvitaan

• itsenäisempiä ratkaisuja tehdään ja mitä väljemmät ovat ohjeet

• ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute

• laajempi on työssä hallittava normisto

2.1.2 Päätöksenteon/ratkaisujen vaikutukset

Päätöksenteon vaikutuksilla arvioidaan päätösten merkittävyyttä ja laajuutta. Pää- töksentekoon rinnastetaan asiantuntijatehtäville ominainen neuvonta, suositus tai vastaava asiantuntijuuteen perustuva vaikuttaminen.

Vaativuus on sitä suurempi mitä

• suuremmat ovat taloudelliset vaikutukset,

• laajemmat ovat vaikutukset tuotantoon ja laatuun,

• suurempaa on henkilöstöhallintoon tai asiakaspalveluun liittyvä itsenäinen vai- kuttaminen ja

• merkittävämmät ovat ympäristöön, työsuojeluun ja yleiseen turvallisuuteen liit- tyvät vaikutukset.

2.1.3 Vuorovaikutuksen vaativuus

Vaikuttamisella arvioidaan oman yrityksen tai toimipaikan henkilöstöön ja ulkopuo- lisiin henkilöihin vaikuttamisen vaativuutta. Vaikuttaminen on tyypillistä kommuni- kointia johtamisen, suunnittelun, markkinoinnin, henkilöstöhallinnon ja kaupan alu- eella sekä muihin yrityskuvaan liittyvissä yhteydenpidoissa.

Vaikuttamisen vaativuus on sitä suurempi mitä

• suurempi on neuvonnan, opastamisen tai kouluttamisen velvoite,

• monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko (asiakkaat, muut organisaatiot, viranomaiset, alihankkijat, julkinen sana ja vastaavat si- dosryhmät)

• suurempaa asiantuntemusta ja kokemusta yhteydenpito vaatii ja/tai mitä lu- kuisempia vaikuttamisyhteydet ovat

• merkittävämpiä ja laajempia ihmissuhde- ja/tai motivointitaitoja vaikuttaminen edellyttää

Johtamistehtävissä vaikuttamisen vaativuus riippuu esimiestehtävien luonteesta.

2.1.4 Johtaminen ja asema

Esimiestehtävään on rinnastettavissa erilaisten projektiluontoisten töiden vetämi- nen, jossa toimen vaatiman asiantuntijuuden perusteella ohjataan erilaisia työryh- miä.

Itsenäinen tehtäväaluevastuu saattaa esimiestehtävään rinnastettavasti korostaa vuorovaikutuksen vaativuutta.

Johtamistehtävässä vuorovaikutuksen vaativuus riippuu esimiestehtävien luon- teesta.

3 SIJAISUUDET JA TEHTÄVÄN VAATIVUUS ‌

Jos toimeen sisältyy vuorotustyyppisiä sijaisuuksia esim. töiden järjestelyjen tai sairaus-, vuosiloma ym. tilanteissa, ne otetaan huomioon sekä toimen vaativuutta, että pätevyyttä arvioitaessa. Tällaiset sijaisuudet on syytä huomioida toimenku- vauksessa.

Muut sijaisuudet korvataan siten kuin paikallisesti sovitaan.

4 HENKILÖKOHTAINEN PÄTEVYYS ‌

Toimihenkilön henkilökohtainen palkanosa määräytyy toimihenkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella. Henkilökohtaisen palkan säätely on osa yrityksen palk- kapolitiikkaa. Pätevyyden arvioinnin tulee toimia henkilökohtaisten palkkojen ja palkkakehityksen oikeudenmukaisena ohjaajana.

Arvioinnin tasapuolisuuden ja johdonmukaisuuden turvaamiseksi yrityksen tulee käyttää järjestelmällistä pätevyydenluokitusta. Työnantaja laatii pätevyydenarvi- ointijärjestelmän, jossa yrityksen toiminta ja tavoitteet määrittävät käytettävien oi- keudenmukaisiksi ja kannustaviksi koettujen pätevyystekijöiden valinnan ja niiden painotuksen. Ennen järjestelmän käyttöönottoa käsitellään järjestelmän sisältö toi- mihenkilöiden ja heidän edustajiensa kanssa, jolloin toimihenkilöille ja heidän edustajilleen selvitetään pätevyyden ja suorituksen arvioinnissa käytettävät perus- teet ja heille varataan tilaisuus esittää mielipiteensä ja ehdotuksensa järjestelmän kehittämisestä.

Pätevyyden arvioinnin suorittaa esimies, joka pyrkii pätevyyden arvioinnissa eh- dottomaan objektiivisuuteen. Henkilökohtaisten tekijöiden arviointi suoritetaan vä- hintään kerran vuodessa, ellei paikallisesti toisin sovita. Tehtävien vaativuuden arvioinnin perustana olevat toimenkuvat suositellaan tarkistettavaksi samassa yh- teydessä, kun kunkin henkilökohtaista pätevyyttä arvioidaan.

Toimihenkilön henkilökohtaisten tekijöiden arviointi suoritetaan puolen vuoden ku- luessa työsuhteen alkamisesta. Siihen saakka palkka on vähintään tehtäväkohtai- sen palkan suuruinen. Kun työsuhde on kestänyt puoli vuotta, tulee henkilökohtai- sen palkanosan olla vähintään 2 %:a tehtävän vaativuuden mukaisesta palkasta. Toimihenkilön pätevyyttä ja työsuoritusta arvioidaan aina suhteessa hänen sen hetkisiin tehtäviinsä. Mikäli tehtävät muuttuvat, on henkilön pätevyys suhteessa uusiin tehtäviin arvioitava uudelleen. Pätevyyttä vastaava osuus henkilökohtai- sesta kokonaispalkasta voi siis tällaisessa tilanteessa muuttua.

Toimihenkilöllä on oikeus saada tietoonsa itseään koskevan arvioinnin perusteet, tulokset ja vaikutukset.

Toimihenkilöiden luottamushenkilölle tiedotetaan vuosittain ryhmätietoina eli vä- hintään 6 toimihenkilöä käsittävän ryhmän arviointitulosten keskiarvo ja niiden palkkauksellinen keskiarvovaikutus.

Pätevyydellä käsitetään kaikkia niitä toimihenkilön henkilökohtaisia ominaisuuk- sia, joilla on välittömästi tai välillisesti merkitystä tehtävän hoitamiselle. Pätevyyttä verrataan suhteessa toimen vaativuuteen. Hyvää pätevyyttä ja hyviä suorituksia

esiintyy kaikilla vaativuustasoilla. Pätevyystekijöiden tulee täyttää oikeudenmukai- suuden ja kannustavuuden vaatimukset. Tästä seuraa, että pätevyystekijöille on asetettava ainakin seuraavat kriteerit:

• liittyy työhön, esiintyy kaikissa tarkasteltavissa työsuorituksissa

• on nähtävissä, mitattavissa ja on itsenäinen muuttuja (ei vakio)

• henkilön pitää voida vaikuttaa tekijään

Arviointijärjestelmän on syytä olla selkeä ja yksinkertainen niin, että sitä on riittä- vän helppo käyttää ja että pätevyystekijöitä tai painotuksia voidaan muuttaa tilan- teen mukaan.

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että palkkausjärjestelmän ylläpito edellyttää, että päte- vyyden ja työsuoritusten arvioinnista muodostuu luonnollinen osa esimiesten ja alaisten välistä vuorovaikutusta. Kehitys- ja arviointikeskusteluissa voidaan edis- tää toimihenkilön ammatillisen osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä esimerkiksi yksilöllisten koulutusohjelmien avulla.

5 PALVELUSAIKALISÄ ‌

Toimihenkilölle maksetaan voimassa olevan yhdenjaksoisen työsuhteen keston mukaan porrastettua palvelusaikalisää. Palvelusaikalisän määrä ilmenee työehto- sopimuksesta.

6 SIIRTYMINEN UUTEEN PALKKARAKENTEESEEN ‌

Siirryttäessä uuteen palkkausjärjestelmään ja sen myötä uuteen palkkarakentee- seen, muodostetaan jokaiselle toimihenkilölle aikaisemmin kuvatulla tavalla tehtä- vän vaativuuden ja toimihenkilön pätevyyden perusteella sekä työehtosopimuk- sessa sovitun erillisen palvelusikalisän perusteella määräytyvä palkka.

Mikäli uuden palkkarakenteen mukainen palkka on korkeampi kuin henkilön vanha palkka, tulee sitä korottaa uutta palkkaa vastaavaksi (esimerkki 1). Tilanteessa, jossa uuden palkkarakenteen mukainen henkilökohtainen palkka jää pienemmäksi kuin aikaisempi henkilökohtainen palkka (esimerkki 2), ei toimihenkilön palkka kui- tenkaan uuteen järjestelmään siirryttäessä saa laskea. Henkilökohtaiseen pal- kanosaan saattaa tällaisessa tilanteessa jäädä erä, joka myöhemmin leikkautuu.

Leikkautuminen voi tapahtua myös pätevyystekijöiden muuttuessa tai tilanteissa, joissa tehtävän vaativuusluokkapalkkoja on työehtosopimusratkaisun yhteydessä korotettu yleiskorotusta enemmän.

Myös palvelusaikalisää käsitellään siirtymävaiheessa yhtenä osana toimihenkilön henkilökohtaista palkkaa.

Esimerkki 1

Esimerkki 2

7 LUONTOISEDUT ‌

Luontoisedun raha-arvona pidetään palkkausjärjestelmää sovellettaessa luontois- edun käypää arvoa. Silloin, kun käypää arvoa ei pystytä selvittämään, käytetään sen sijasta verotusarvoa. Verohallitus vahvistaa vuosittain ne perusteet, joiden mukaan luontoisetujen raha-arvo määräytyy verotuksessa.

Esimerkki luontoisedun laskemisesta (asuntoetu)

Palkka		1 600 euroa
Käyvän hintatason mukainen tai
verohallituksen päätöksen mukainen
vuokra-arvo	280 euroa
Peritty vuokra	80 euroa
Palkkatilastoon ilmoitetun
asuntoedun raha-arvo	200 euroa	200 euroa
Palkkamääräysten soveltamisessa
käytetty palkka
		1 800 euroa

8 NUORTEN JA HARJOITTELIJOIDEN PALKKAUS ‌

1. Harjoittelijat ja kesätyöntekijät

Harjoittelijoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat ammatillisissa oppilai- toksissa, ammattikorkeakoulussa, korkeakoulussa ja ovat työssä näiden luku- kausien väliaikoina tai hankkivat koulutuksen aikana tutkinnon edellyttämää työkokemusta.

Kesätyöntekijöillä (ovat työsuhteessa 2.5. – 30.9. välisenä aikana) tarkoite- taan puolestaan koululaisia tai muissa kuin alan oppilaitoksissa opiskelevia alle 25-vuotiaita henkilöitä.

Harjoittelijoiden ja kesätyöntekijöiden palkka saa alittaa kyseessä olevan vaa- tivuusluokkapalkan 25 prosentilla.

2. Vähentämisjärjestys ja takaisinottovelvollisuus

Työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä ja työsopimuslain takai- sinottovelvollisuutta koskevat määräykset eivät koske tapauksia, joissa kyse on tutkintoon liittyvästä pakollisesta työharjoittelusta. Edellytyksenä on, että työnantaja ja luottamusmies yhdessä toteavat, että työharjoittelu ei vaikuta muiden työntekijöiden työsuhteisiin eikä työehtoihin.

3. ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelma

Tämän kohdan määräykset sovelletaan peruskoululaisiin, kymppiluokkalai- siin, lukiolaisiin ja VALMA -koulutukseen osallistuviin nuoriin, joiden työsuhde perustuu ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelmaan.

Liitot haluavat omalta osaltaan tukea peruskoululaisten, kymppiluokkalaisten, lukiolaisten ja VALMA -koulutukseen osallistuvien nuorien mahdollisuuksia tu- tustua työelämään osana ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluoh- jelmaa. Tutustumisen tarkoituksena on, että koululaiset saavat omakohtaista kokemusta toimialan työpaikan toiminnasta, niissä esiintyvistä eri työtehtä- vistä, henkilöstörakenteesta, yhteistyömuodoista ja alan tarjoamista mahdolli- suuksista sekä antaa koululaisille mahdollisuuden tehdä heille sopivaa käy- tännön työtä.

Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mu- kainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6. – 31.8. väliseen aikaan. Nuorella voi olla vain yksi tämän suosituksen mukainen tutustumisjakso samalla työnanta- jalla kunakin vuonna.

”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta mak- setaan kertakaikkisena palkkana 360 euroa vuonna 2020 ja 360 euroa vuonna 2021, joka sisältää tutustumisjaksolta xxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaaliturvamaksut henkilön iästä riippuen.

Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin peruskou- lulaisiin, kymppiluokkalaisiin, lukiolaisiin ja VALMA -koulutukseen osallistuviin

nuoriin, joiden työsuhde perustuu tässä kohdassa tarkoitettuun kesäharjoitte- luohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta heihin ei myös- kään sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, mikäli ne vaikeuttaisivat kesäharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.

9 YRITYSKOHTAISET JÄRJESTELMÄT ‌

Paikallisesti voidaan sopia myös muun palkkausjärjestelmän käytöstä varsinkin silloin, kun tarkoituksena on soveltaa yrityksen eri henkilöstöryhmiin jotain muuta yhteistä palkkausjärjestelmää.

Paikallinen sopimus on saatettava liitoille tiedoksi.

10 ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN ‌

Tämän palkkausjärjestelmän soveltamisesta johtuvat paikalliset erimielisyydet rat- kaistaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen. Liitot sopivat erilli- sen ratkaisulautakunnan perustamisesta, joka viimeisenä asteena ratkaisee toi- men vaativuuden arviointiin liittyvät erimielisyydet.

Ratkaisulautakunnassa on yhtä monta toimihenkilö- ja työnantajajärjestöjen ni- meämää edustajaa, jotka tarvittaessa valitsevat lautakunnalle puolueettoman pu- heenjohtajan.

XXXXXX XXXXXX x

TOIMEN LUONNE PÄÄTÖKSENTEON/RATKAISUJEN VAIKUTUKSET

Toimen luonteella mitataan itsenäisen harkinnan vaati- vuutta.

Vaativuus on sitä suurempi

∗ mitä useammin harkintatilanteita esiintyy

∗ mitä erilaisempia ne ovat

∗ mitä lyhyempi on harkinta-aika

∗ mitä laajemmat ja syvällisemmät tiedot ratkaisujen te- kemiseen tarvitaan

∗ mitä itsenäisempiä ratkaisuja tehdään ja mitä väljem- piä ovat ohjeet

∗ mitä ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute

∗ mitä laajempi on työssä hallittava normisto

Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen laajuutta ja sy- vyyttä lisäävät paitsi koulutus myös harkintatilanteissa tarvittava kokemus

Päätöksenteon vaikutuksilla mitataan päätösten merkittävyyttä ja laajuutta Päätöksenteon vaativuus on sitä suurempi

∗ mitä suuremmat ovat taloudelliset vaikutukset

∗ mitä laajemmin ne vaikuttavat tuotantoon ja laatuun

∗ mitä suurempaa on henkilöstöhallintoon tai asiakaspalveluun liittyvä itsenäinen vaikuttaminen

∗ mitä merkittävämmät ovat ympäristöön, työsuojeluun ja yleiseen turvallisuuteen liittyvät vaikutukset

Päätöksentekoon rinnastetaan asiantuntijatehtäville ominainen neuvonta, suositus tai vastaava asiantuntijuuteen perustuva vaikuttaminen

PÄÄTÖKSET JA RATKAISUT

vaikutetaan

TOIMEN LUONNE

OMA TYÖ TAI SUPPEA TYÖRYHMÄ

TYÖRYHMÄ

TAI TYÖRYHMÄN LÄHIYMPÄRISTÖ

OSASTO/ YKSIKKÖ

OSAS- TOJA/ SUURI YK-

SIKKÖ

P.1

P.2

P.3

P.4

T. 1

TYÖOHJE- JA/TAI TIETO-TAITOTEHTÄVÄT

∗ ratkaisuja samankaltaisissa tilanteissa

∗ työkenttä rajattu ohjeilla tai tutuilla menettelytavoilla

∗ ohjeiden ja normien noudattamista ja/tai soveltamista

165

180

195

T. 2

VAATIVAT TIETO-TAITOTEHTÄVÄT

∗ harkintaa ja ratkaisuja uusissa tilanteissa, joissa perusteet omista tu- tuista lähteistä

∗ laajojen, monialaisten, syvällisten tai muuttuvien ohjeiden ja normien tarkkuutta, huolellisuutta tai luottamusta edellyttävää soveltamista

185

200

215

235

T. 3 HARKINTATEHTÄVÄT

∗ suunnittelua, harkintaa ja ratkaisuja, joissa perusteina useiden tehtä- väalueiden asiantuntemus ja kokemus

∗ ohjeiden ja normien kehittävää tai luovaa soveltamista

225

245

265

T. 4

VAATIVAT HARKINTATEHTÄVÄT

∗ suunnittelua, analysointia ja vaativia ratkaisuja, jotka perustuvat use- alta taholta saatuun palautteeseen, josta tehdään itsenäisiä johtopää- töksiä ja yhteenvetoja

∗ laajat tiedot ja ennakkotapaukset perusteena ratkaisuille

∗ ohjeiden ja normien kehittämistä, itsenäisiä ja uusia ratkaisuja

255

275

295

T. 5

KEHITYSTAVOITTEITA, LAAJOJEN TIEDOSTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

∗ oman yksikön toimintaperiaatteet ohjaavat väljästi yhdessä usean asi- antuntijatahon palautteen kanssa

310

335

VAIKUTTAMINEN ‌

VUOROVAIKUTUS / JOHTAMINEN JA ASEMA ‌

Vaikuttamisella arvioidaan oman yrityksen tai toimipaikan henkilöstöön ja/tai ulkopuolisiin henkilöihin vaikuttamisen vaativuutta.

Vaikuttaminen on tyypillistä kommunikointia johtamisen, suunnittelun, markkinoinnin, henkilöstöhallinnon ja kaupan alueella sekä muihin yrityskuvaan liittyvissä yhteydenpidoissa.

Vaikuttamisen vaativuus on sitä suurempi

∗ mitä suurempi on neuvonnan, opastamisen tai kouluttamisen velvoite

∗ mitä monitahoisempi ja laajempi on kommunikointi- ja yhteysverkko (asiakkaat, muut organisaatiot, viranomaiset, ali- hankkijat, julkinen sana ja muut sidosryhmät)

∗ mitä suurempaa asiantuntemusta ja kokemusta yhteydenpito vaatii ja/tai mitä lukuisampia vaikuttamisyhteydet ovat

∗ mitä merkittävämpiä ja laajempia ihmissuhde- ja/tai motivointitaitoja vaikuttaminen edellyttää

Johtamistehtävissä vaikuttamisen vaativuus riippuu esimiestehtävän luonteesta.

Esimiestehtävään on rinnastettavissa erilaisten projektiluonteisten töiden vetäminen tai erikoisasiantuntemus, joissa asiantuntijuuden perusteella ohjataan erilaisia työryhmiä.

Itsenäinen tehtäväaluevastuu saattaa esimiestehtävään rinnastettavasti korostaa vuorovaikutuksen vaativuutta.

JOHTAMINEN JA ASEMA

VUOROVAIKUTUS

Oma teh- tävä

Opastava tai ohjaava tehtävä

tai

itsenäinen tehtäväalue

Esimiestehtävä tai

tehtävä, jossa orga- nisointi - ja resurs- sivastuu

(esim. projekteissa)

tai

laaja itsenäinen tehtävä

Esimiestehtävä, jossa alaisia useammalla orga- nisaatiotasolla

tai

laaja esimiestehtävä, jossa organisointi - ja re- surssivastuu (esim. laa- joissa projekteissa)

tai vaativa itsenäinen asi- antuntijatehtävä.

V. 1

TYÖYHTEYDET TAVANOMAISIA

∗ kommunikointia työn lähipii- rissä

∗ muut yhteydet yleensä tietojen vastaanottamista ja välittä- mistä tai jakelua

100

110

V. 2

OMAAN TYÖHÖN LIITTYVIÄ ASIAN- TUNTIJATASON YHTEYKSIÄ

∗ omalla tehtäväalueella

∗ yhteydet työpaikan sisäisiä tai

yrityksen muihin työpaikkoihin, asiakkaisiin, viranomaisiin taikka muihin sidosryhmiin

120

130

140

V. 3

TAVOITTEELLISIA YHTEYKSIÄ ASIAN- TUNTIJATASOLLA

∗ vaikuttamis - ja neuvottelutai-

toa tai erityisiä ihmissuhdetai- toja

∗ myös oman tehtäväalueen ul- kopuolella

∗ yhteyksiä myös ulkopuolisiin sidosryhmiin

135

145

155

165

VI.

V. 4

MERKITTÄVÄSTI OMA-ALOITTEISTA YHTEYDENPITOA

∗ ammatillista erityisosaamista

∗ vaativia ihmissuhde - ja yhteis- työtaitoja

∗ yhteyksiä ja vaikuttamista asi- akkaisiin, asiantuntijoihin tai vastaaviin sidosryhmiin

165

175

185

TOIMENKUVAUS PÄIVÄYS

TOIMEN NIMI	TOIMIALA, YKSIKKÖ TAI OSASTO
TOIMEN HOITAJAN NIMI	VÄLITTÖMÄN ESIMIEHEN TOIMI (ja nimi)
TOIMEN HOITAJAN SIJAISENA TOIMII	SIJAISUUSTEHTÄVÄT / SIJAISUUDEN LUONNE
TOIMEN TARKOITUS
KESKEISET TEHTÄVÄT
TOIMEN HOITAMISEN PERUSVAATIMUKSET
KOULUTUS JA KOKEMUS	ERITYISVAATIMUKSET
VAATIVUUSTEKIJÖIDEN ILMENTYMINEN
TIETO-TAITO SEKÄ LÄHTEET JA HALLINTA HARKINNAN LUONNE JA TILANTEET	PÄÄTÖKSENTEON VAIKUTUKSET JA LAAJUUS VAIKUTUSTEN MERKITYS
TYÖYHTEYDET JA NIIDEN LUONNE VUOROVAIKUTUKSET	TOIMEN ASEMA TOIMEN VASTUUT
TOIMIHENKILÖ	ESIMIES

YHTEISTOIMINTASOPIMUS Palta - Pro ‌

1. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ‌

Sopijapuolet pyrkivät kumpikin itse sekä työpaikoilla edistämään neuvottelusuh- teita ja sopimustoimintaa. Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yh- teistoiminnan eri muotoja hyväksi käyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopi- muksia.

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin toimihenkilöitä. Toimihenkilöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yksittäisen toimihenkilön turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakun- nansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai toimihenkilöliitolle, mikäli mah- dollista vähintään neljä päivää aikaisemmin. Jos työtaistelusta päätetään myö- hemmin, on siitä ilmoitettava heti kun se on käytännössä mahdollista. Ilmoituk- sessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Tätä sopimusta sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyrityk- sissä, jos toimiala- tai yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa on sovittu yhteistoi- mintasopimuksen soveltamisesta osana työehtosopimusta. Työpaikalla tarkoite- taan tässä sopimuksessa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovu- tuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaa- tiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio vastaamaan työpai- kan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta luottamusmiehen sijai- sena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmies- tehtävissä sekä luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on työpai- kalla toimivan toimihenkilöyhdistyksen ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Vara- miehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena työsuojeluvaltuutettu ilmoit- taa työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.

Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työnantajalla on työlainsäädännön ja sopi- musten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö ja määrätä työn johtamisesta.

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoimin- nasta yrityksissä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoi- minnasta annettua lakia, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2. YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT ‌

2.1. Luottamusmiehiä koskevat määräykset

Luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja toimihenkilöiden välisten neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Luottamus- mies toimii yhdistyksensä ja toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen so- veltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa.

Asianomaisen työpaikan tähän sopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvilla toi- mihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja varaluottamusmies. Vaali voidaan järjestää työpaikalla. Tällöin on kaikilla edellä mainituilla toimihenki- löillä oltava mahdollisuus osallistua siihen. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luottamusmiehen tehtäviä hoitaa työsuojeluvaltuutettu tai päinvastoin.

Luottamusmiehen tai -miesten valitsemisen lisäksi toimihenkilöt voivat valita osas- ton luottamusmiehen sen jälkeen, kun työnantajan kanssa on sovittu siitä, mihin toiminnalliseen kokonaisuuteen valitaan osaston luottamusmies. Tällöin tulee kiin- nittää huomiota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaista asioi- den käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston toimihenkilöiden lukumäärä. Mikäli asiassa ei päästä yksimielisyyteen, alistetaan se liittojen ratkaistavaksi. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että osaston luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

2.2. Työsuojeluyhteistoimintaa koskevat määräykset

Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelee yhteensä vähintään 20 työntekijää ja toimihenkilöä. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vähintään kymmenen.

Työsuojeluyhteistoiminnasta vastaavan työsuojelupäällikön ja tähän tarkoitukseen valittujen valtuutettujen ja varavaltuutettujen lisäksi tässä sopimuksessa tarkoite- tuilla henkilöstöryhmillä paikallisesti niin sovittaessa on oikeus valita yksi tai use- ampia työsuojeluasiamiehiä mikäli yrityksen koko ja muut olosuhteet sitä edellyt- tävät.

Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on muun muassa pitää yhteyttä toimialueensa työsuojeluasioista työsuojeluvaltuutettuun ja työsuojelupäällikköön sekä osallistua tarvittaessa työsuojelua koskevaan tarkastukseen. Työsuojeluasiamiesten toimi- kausi on sama kuin työsuojeluvaltuutettujen. Jos työsuojeluasiamies joudutaan ti- lapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasta haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista. Sen mukaan kuin työsuojeluasiamiehen tehtävät edellyttävät on hä- nellä oikeus sopia työnantajan kanssa vapautuksesta työstä näiden tehtävien hoi- tamista varten.

Osapuolet osallistuvat yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstö- hallinnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Tässä yhteydessä seurataan yrityksen palveluksessa olevien työssä

selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvit- sevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.

Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. He osallistu- vat myös suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.

3. LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJE- LUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ‌

3.1. Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjes- tetään tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien toimi- henkilöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen ja tämän sopimuk- sen mukaisten tehtävien määrään.

Ellei työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavan työsuojeluvaltuutetun vapaut- tamiseksi työstä ole paikallisesti sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajan- käyttö 1.4.1986 lukien voimassa olleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Yksinomaan toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan riittävästi vapautusta työstään tehtäviensä asianmukaista hoitamista varten työn kannalta sopivana aikana. Vapautuksen määrä ja järjestelyt selvitetään ja sovitaan paikallisesti.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuukausipalkkaa ei vähen- netä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muu- ten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Luottamusmieskorvaus

Ellei toimiala- tai yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa ole sovittu toisin, maksaa työnantaja luottamusmiehelle erillisen kuukausipalkkaan kuulumattoman korvauk- sen, jonka suuruus on ajalla 1.4.2022-31.1.2024

Toimihenkilöiden lukumäärä	€/kk
5 - 9	81
10 - 24	107
25 - 50	136
51 - 100	189
101 - 200	226
201 - 400	270
401 - 600	298
601 -	352

Xxxxxxx varaluottamusmies työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen no- jalla hoitaa luottamusmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä vähintään kahden

viikon jakson, maksetaan korvaus luottamusmiehen sijasta ko. kuukauden ajalta jakamattomana varaluottamusmiehelle.

Xxxxxxx työpaikan toimihenkilöiden lukumäärä on alle 5 ja luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, mak- setaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muun- laisesta lisäkorvauksesta.

Työsuojeluvaltuutetun korvaus

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan erillinen kuukausipalkkaan kuulumaton kor- vaus, jonka suuruus on kaksi kolmasosaa (2/3) luottamusmiehelle maksettavan korvauksen suuruudesta työsuojeluvaltuutetun edustamien henkilöiden lukumää- rän mukaisesti.

Milloin varatyösuojeluvaltuutettu työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen nojalla hoitaa työsuojeluvaltuutetun estyneenä ollessa tämän tehtäviä vähintään kahden viikon jakson, maksetaan korvaus työsuojeluvaltuutetun sijasta ko. kuu- kauden ajalta jakamattomana varatyösuojeluvaltuutetulle.

Korvauksen suuruus määräytyy sen tilanteen mukaan, joka vallitsee tammikuun

1. päivänä. Jos toimihenkilömäärässä tapahtuu muutoksia, tulevat vastaavat muu- tokset korvauksesta voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta lukien. Xxxxxxx henkilö hoitaa sekä luottamusmiehen että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä, noste- taan korvausta yhdellä portaalla ylöspäin.

3.2. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun asema

Tarvittaessa työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tar- koituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Työpaikan koon sitä edellyttäessä paikallisesti sovitaan, että luottamusmies voi tarvittaessa käyttää yrityksen tavanomaisia käytössä olevia toimisto-, yms. välineitä.

Liitot toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsit- teen piiriin kuuluu myös yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk- laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, luottamusmiehen tai työ- suojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Luottamusmiestä, osaston luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalk- kaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Jos työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavaksi työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön var- sinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista on hänelle, ottaen huomi- oon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Täl- lainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityk- sessä tapahtuvaa ansiokehitystä. Tätä koskeva tarkastelu ja siitä mahdollisesti ai- heutuvat palkankorotukset toteutetaan vuosittain.

Työnantajan järjestäessä ammatillista koulutusta, varataan luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle mahdollisuus osallistua ammatilliseen koulutukseen toimi- kauden aikana samalla tavoin kuin muu henkilöstö.

Kun kokonaan tai pääosin työstä vapautetun luottamusmiehen tai kokonaan tai pääosin työstä vapautetun työsuojeluvaltuutetun tehtävä päättyy, on työnantajan ja hänen yhteisesti selvitettävä, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 3.3 sovittuun jälki- suojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

3.3. Työsuhdeturva

Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotannolli- sista syistä, ei luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomaut- taa ellei tuotantoyksikön toimintaa ao. henkilöstöryhmän osalta keskeytetä koko- naan. Mikäli luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti tode- taan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Osaston luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 7:10 §:n 2 momen- tin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjes- tää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muuten sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Luottamusmiehestä, osaston luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtu- vasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen, osaston luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopi- musta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä.

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työpai- kalla asetettuun luottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoitettu sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettami- sesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuu- kautta ennen valittavana olevan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimi- kauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Jos luottamusmiehen, osaston luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopi- mus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin mukaan. Korvausta lisäävänä te- kijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen mukaisia oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimintayksikössä säännölli- sesti työskentelee yhteensä alle 20 työntekijää ja toimihenkilöä, on edellä mainittu korvaus kuitenkin työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään työsopimuslain 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1 §:n 1 momentin mukaisesti.

Luottamushenkilön asemaan liittyvä liittokäsittely

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvistä rii- doista työnantajan on ilman tarpeetonta viivytystä ilmoitettava työnantajaliitolle, jonka on saatettava asia työntekijäliiton tietoon.

Liittojen on ilman aiheetonta viivytystä selvitettävä paikallisten osapuolten myötä- vaikutuksella työsuhteen päättämiseen liittyvät taustat.

Liittojen on selvitystyön valmistuttua ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeis- tään kahden viikon kuluttua käsiteltävä luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvät erimielisyydet liittojen välisessä neuvottelussa ja esitettävä omat kantansa asiassa. Liittojen kannat saatetaan tiedoksi työnanta- jalle.

Varaluottamusmies

Jos työnantaja irtisanoo toimihenkilöiden varaluottamusmiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi luottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan varamiehen toimikauden aikana irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen toimihenkilön luottamusmies- tehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta syystä.

3.4. Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varaluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuu- tetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituk- sen mukaisesti toimivat sijaisina.

4 YHTEISTOIMINTA ‌

Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka kä- sittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi kor- vata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat

toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuo- jeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunni- telmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

5 KOULUTUS ‌

5.1. Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimi- henkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset eikä toimihenkilön palkkaa vähennetä, ellei toisin ole sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että toimihenkilö joutuu tule- maan ao. tilaisuuteen työvuoronsa päättymisen jälkeen saman vuorokauden ajalle sijoittuvalla vapaa-ajallaan, on hänelle tältä ajalta maksettava peruspalkan mukai- nen korvaus taikka annettava muulloin vastaava vapaa-aika. Jos koulutukseen osallistuminen tapahtuu toimihenkilön vapaapäivänä sopijapuolet toteavat, että koulutukseen osallistumisen korvausperusteista sovitaan tarvittaessa paikallisesti.

Työajan ulkopuolella koulutuksen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei kor- vausta suoriteta. Muutoin korvataan matkakustannukset työehtosopimuksen mat- kakorvaussäännöstön mukaisesti. Työajan ulkopuolella koulutukseen osallistumi- sesta saattaa aiheutua lisäkustannuksia toimihenkilölle. Myös näin aiheutuvien kustannusten korvaamisesta voidaan tarvittaessa sopia paikallisesti.

Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että ao. toimihenkilöille tulee riittävän pitkä päivittäinen lepoaika.

5.2. Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät työmarkkinaosapuo- let tai työnantaja- ja toimihenkilöpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tar- peelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestel- miä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumi- sesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus, kuten kohdassa 5.1 on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riip- puen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmie- hen kesken.

5.3. Ay-koulutus

5.3.1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan toimihenkilöille tilaisuus osal- listua, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua hait- taa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Kielteisessä tapauksessa il- moitetaan yhdyshenkilölle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhtei- sesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumi- selle ei olisi estettä.

Etukäteen on todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnan- taja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti.

Kohdassa 5.3.2 mainituille henkilöstön edustajille varataan em. sopimuskohdan mukaisesti tilaisuus osallistua sellaiseen tämän sopimuksen tarkoittamaan koulu- tukseen, mikä on omiaan lisäämään näiden henkilöiden pätevyyttä tämän sopi- muksen tarkoittamien tehtävien hoitamisessa.

5.3.2. Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään STTK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai erityi- sestä syystä muualla ja jonka Palta-Pro välinen koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja maksaa luottamusmiehelle, osaston luottamusmiehelle, varaluotta- musmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jä- senelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kuukausipalkan, luottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta, sekä edellä mainituille työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.

Luottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle korvataan vastaavasti heidän osallistuessaan STTK:n opistoissa järjestettävälle enintään kolmen kuukauden kurssille ansion menetys yhden kuukauden osalta. Samoin menetellään jäsenyh- distyksen puheenjohtajan osalta edellyttäen, että hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa toimihenkilöä ja hänen johtamassaan jäsenyhdistyksessä on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan 5.3.2 kohdassa tarkoitetuille toimihenkilöille kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta kuukausipalkkaa ei vähennetä, kurssista sen järjestäjälle ai- heutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi Palta-Pro koulutustyöryhmän välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksa- maan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulu- tustilaisuudesta.

Osallistuminen 5.3 kohdan mukaiseen koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähene- mistä.

6 TIEDOTUSTOIMINTA ‌

Työnantajan tulee antaa luottamusmiehelle tiedot yrityksen taloudellisesta tilasta yhteistoimintalain 3 luvun 10 §:n mukaisesti.

Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, anne- taan yhteistoimintalain 3 luvun 10 §:n tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot hen- kilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Työnantaja tiedottaa yrityksen toimihenkilötehtäviin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen luottamusmiehelle sekä mikäli mahdollista myös työsuoje- luvaltuutetulle. Jos tiedottaminen ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä.

Vuokratyövoiman käyttö on pyrittävä rajoittamaan vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, am- mattitaitovaatimusten, erikoisosaamisen tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista teettää omilla toimihenkilöillä.

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työpai- kalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista tai yhteistoimintalain mukaisista kysymyksistä. Henkilöstö- ryhmillä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia sekä työpaikan työ- suhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedonantoja.

Henkilöstöryhmillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös ylei- siin kysymyksiin liittyvistä asioista työpaikan ilmoitustaululla.

Luottamusmiehelle annettavat henkilö- ja tilastotiedot

1. Yleinen tiedonvälitys

Työnantajan tulee huolehtia siitä, että luottamusmiehelle ilmoitetaan mahdol- lisimman aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpaikan toimihenkilöitä välit- tömästi tai välillisesti koskevista asioista.

2. Erimielisyystapaukset

Milloin syntyy erimielisyyttä tai epäselvyyttä toimihenkilön työsuhteeseen liit- tyvistä asioista, on luottamusmiehelle tai osastoluottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyystapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot siten, että asian oikea tila ja siihen liittyvä arviointi on mahdollista. Tiedot annetaan riittävän ajoissa ennen asian käsittelemistä työnantajan kanssa.

3. Henkilötiedot

Luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimialueensa toi- mihenkilöiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä osastosta

tai sitä vastaavasta. Pyydettäessä työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tie- don työnantajan palvelukseen palkatuista uusista toimihenkilöistä.

4. Työvoimatiedot

Yhteistoimintalain edellytysten täyttyessä luottamusmiehelle on pyydettäessä annettava neljännesvuosittain selvitys yrityksen määräaikaisissa ja osa-aikai- sissa työsuhteissa olevien työntekijöiden määristä.

Luottamusmiehelle on lisäksi pyydettäessä annettava ilmoitus koeajaksi ja määräaikaiseen työsuhteeseen otetusta toimihenkilöstä. Erikseen pyydettä- essä on luottamusmiehelle ilmoitettava myös määräaikaisen työsopimuksen solmimisen peruste.

5. Palkkatilastotiedot

Palkkatilastotietoina annetaan luottamusmiehelle kerran vuodessa kirjallisesti välittömästi sen jälkeen, kun tilastoyhteistyösopimuksen mukainen toimihen- kilötilasto on valmistunut, toimihenkilöiden henkilömäärät ja palkkojen tasot EK:n palkkatilaston käsittein sekä luokitustiedot palkkausjärjestelmän vaati- vuusluokkien mukaisesti sukupuolen mukaisesti jaoteltuna. Lisäksi annetaan palkkatilastoon sisältyvät koko alaa koskevat tiedot edellä mainituin luokituk- sin.

6. Palkkausjärjestelmä ym.

Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityk- sessä kulloinkin voimassa oleviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajär- jestelmiin. Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimi- henkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta pal- kasta työaikalain mukaisesti laadittuun luetteloon.

7. Tietojen luottamuksellisuus

Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoi- tamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamushenkilöille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.

7. SOPIMUKSEN SITOVUUS ‌

Tämä sopimus on voimassa 6.3.2020 alkaen työehtosopimuksen osana.

LIITE 1 TYÖAJAN LYHENTÄMINEN YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ ‌

1. Soveltamisala

Työaikaa lyhennetään yksi- ja kaksivuorotyössä niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa 100 tuntia tai 12,5 päivää vuodessa.

Edellä tarkoitetussa työssä vuotuista työaikaa muuten lyhentävät enintään 30 ar- kipäivän vuosiloma, kirkolliset juhlapyhät sekä juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

2. Vapaan kertyminen

Vapaata ansaitaan kalenterivuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

vähintään	17 työvuoroa	1	vapaa
"	34 "	2	vapaata
"	51 "	3	"
"	68 "	4	"
"	85 "	5	"
"	102 "	6	"
"	119 "	7	"
"	136 "	8	"
"	153 "	9	"
"	170 "	10	"
"	187 "	11	"
"	210 "	12,5	"

Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan lisäksi se aika, jolloin työnantaja maksaa sairausajan tai äitiys- tai isyysvapaa-ajan palkkaa sekä työnantajan osit- tainkin kustantama koulutusaika, jos työnantaja maksaa tältä osin palkan. Työpäi- viksi rinnastetaan myös 36 §:n (lyhyt tilapäinen poissaolo) tarkoittama vapaa-aika, jolta työnantaja maksaa palkan. Mainittuina aikoina siis vapaat sekä kuluvat että karttuvat. Työpäiviksi rinnastetaan myös tämän sopimuksen tarkoittamat vapaa- päivät.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 1 kohdassa mainitut vuo- tuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjes- telyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät.

3. Vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa annetaan toimihenkilölle viimeistään seu- raavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä tai toimihenkilön kanssa sovittaessa maksamalla rahakorvaus tai antamalla vapaa muuna sovittavana ajankohtana. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Työnantajan on ilmoitet- tava vapaasta toimihenkilölle viimeistään kahta viikkoa ennen vapaata, ellei toisin sovita.

Vapaata annetaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei toisin sovita.

Jos toimihenkilön työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, korvataan toimihenkilölle pitämättä jääneet vapaat 16 §:ssä sovitun osa- ajan palkan laskentaa koskevan ohjeen perusteella. Korvaus maksetaan ainoas- taan täysiltä työpäiviltä.

Jos toimihenkilölle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, on työnantaja oikeutettu pidättämään tätä vastaavan palkan lopputilin yhteydessä siten kuin 16

§:ssä on tarkoitettu. Pidätys suoritetaan ainoastaan täysiltä työpäiviltä.

4. Ansiotaso

Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.

5. Vuosiloma

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina toimihenkilö on estynyt tekemästä työtä tämän sopimuksen mukaisen vapaan pitämisen vuoksi.

LIITE 2 TYÖAJAN LYHENNYS YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ KESKIMÄÄRÄISTÄ VIIKKOTYÖAIKAA NOUDATTAEN ‌

Vaihtoehtoinen työajan lyhentämisjärjestelmä

Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on vuonna 2022 keskimäärin 36,6 tuntia viikossa ja vuonna 2023 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa (pitkän aika- välin keskiarvo keskimäärin 36,4 tuntia/ viikossa).

Mainittu keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että työajan lyhennys on otettu huomioon sitä laskettaessa. Tällöin myös arkipyhät sekä juhannus- ja joulu- aatto tasaavat viikkotyöajan näihin määriin kalenterivuoden aikana.

Työajan lyhentäminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään ka- lenterivuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 1 kappaleen mukaiseen määrään viikossa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.

Vapaata pidetään työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaamisesta. Työajan tasoittumisjärjestelmään merkitsemätön, pitämätön vapaa annetaan vii- meistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Mikäli vapaata tällöin on antamatta, korvataan se kuten viikkoylityö.

Mikäli jokaisen yksittäisen vapaan antamisajankohdasta ei päätetä erikseen, vaan usean tai kaikkien vapaiden antamisajankohdat vahvistetaan yhdellä kertaa, kut- sutaan tätä suunnitelmaa työajan tasoittumisjärjestelmäksi. Työajan tasoittumis- järjestelmää laatiessaan tulee työnantajan pyrkiä ottamaan huomioon toimihenki- löiden yksilölliset toivomukset vapaiden ajankohdista tuotannon tarpeiden sekä käynti- ja palveluaikojen sallimissa rajoissa.

Työajan tasoittumisjärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työkohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on yksi- tai kaksivuorotyö. Siirryttäessä muuhun työaikamuo- toon, esimerkiksi kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työ- aikamuotoa koskevien määräysten mukaan.

Ellei edellä mainittua työajan tasoittumisjärjestelmästä ole etukäteen vahvistettu, vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikalli- sesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita. Samoin menetellään, jos työtuntijär- jestelmää muutetaan.

Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.

Tämän sopimuksen perusteella annetut vapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.

Mikäli työajan tasoittumisjärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissaolevan toimi- henkilön katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen il- moitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon toimihenkilö kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt.

Työnantajan on ennen tämän sopimuksen tarkoittaman työaikajärjestelyn toi- meenpanoa neuvoteltava toimihenkilöiden edustajien kanssa. Neuvotteluissa on otettava huomioon työpaikan toimihenkilötyön luonne, käynti- ja palveluaikojen tur- vaaminen, muiden henkilöstöryhmien työaikajärjestelyt sekä muut vastaavat sei- kat.

ERÄÄT ERIKOISTILANTEET

1 Työsuhteen alkaminen kesken vuotta

vapaata vapaata

työsuhteen alku

Toimihenkilö pitää työsuhteensa alkamisen jälkeiselle ajalle sattuvat vapaat, mitkä esim. muille saman työryhmän toimihenkilöille ja työntekijöille on ilmoitettu. On mahdollista kuitenkin laatia hänelle myös henkilökohtainen keskimääräinen viik- kotyöaika jäljellä olevaa vuotta varten.

2 Työsuhteen päättyminen kesken vuotta

Vapaata vapaata

työsuhde päättyy

Mikäli työsuhde päättyy kesken vuoden, maksetaan toimihenkilön työsuhdesaata- vat normaaliin tapaan. Niitä pitämättömiä vapaita, jotka on merkitty työajan tasoit- tumisjärjestelmään, ei tällöin huomioida. Työajan tasoittumisjärjestelmään merkit- semättömät pitämättömät vapaat korvataan säännöllisen työajan palkkaa vastaa- valla korvauksella.

2 Työaikamuodon tai osaston vaihtuminen

Toimihenkilö voi esimerkiksi joutua siirtymään ennen päivätyötä koskevien työajan lyhennysvapaiden pitämistä keskeytyvään kolmivuorotyöhön niin, että aiotut va- paapäivät muuttuvatkin työpäiviksi.

kolmivuorotyö

päivätyö työaikamuodon vaihtumisajankohta

Vapaat eivät seuraa mukana työaikamuodon vaihtuessa. Vapaita saatetaan kui- tenkin antaa esimerkiksi suunniteltua aikaisemmin tai mikäli 3-vuorotyö kestää vain lyhyehkön ajan, vapaita voidaan antaa sen jälkeen, kun toimihenkilö on siir- tynyt takaisin päivätyöhön. Jos toimihenkilön työaikamuoto vaihtuu usein, huoleh- ditaan siitä, että toimihenkilön suhteellinen työaika ei pitene.

LIITE 3 KESKEYTYVÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN ‌

Säännöllistä työaikaa keskeytyvässä kolmivuorotyössä lyhennetään siten, että se on vuonna 2022 keskimäärin 36,6 tuntia viikossa ja vuonna 2023 keskimää- rin 36,2 tuntia viikossa (pitkän aikavälin keskiarvo keskimäärin 36,4 tuntia/ vii- kossa).

Työajan lyhentäminen tapahtuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu 1 kappaleen mukaiseen määrään vii- kossa.

Työtä varten tulee ennakolta laatia työajan tasoittumisjärjestelmä enintään vuo- den pituiseksi ajanjaksoksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

Pöytäkirjamerkintä:

Toimihenkilö tulee tämän sopimuksen piiriin, kun hän on ollut kes- keytyvässä kolmivuorotyössä ilta- tai yövuorossa. Kuitenkin ilta- tai yövuoroon liittyvät samassa vuorotyöjaksossa tehdyt aamuvuorot katsotaan kuuluvan tämän sopimuksen tarkoittaman työajan lyhen- nyksen piiriin.

Työajan lyhentäminen toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Paikallisesti selvite- tään mahdollinen ansiotason aleneminen sekä päätetään sen korvaustavasta.

Toimihenkilö saa vuosiloman vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.

Työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäi- vien veroisina vuosilomaa määrättäessä kuitenkin vähennettynä asianomai- seen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten va- paapäivien lukumäärällä.

Keskeytyvässä kolmivuorotyössä korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työ- ajan tasoittumisjärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopi- muksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Ylityökorvausta laskettaessa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 155.

Siirryttäessä keskeytyvästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuotoon sekä toi- mihenkilön työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen, mutta pitämättä jäänei- den vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai toimihen- kilön suostumuksella maksamalla rahakorvaus.

Tämän sopimuksen mukaisessa työaikamuodossa tilapäisesti kolmivuorotyötä tekevä toimihenkilö ansaitsee kahtakymmentä (20) ko. työaikamuodossa tehtyä työvuorokautta kohti yhden vapaapäivän.

LIITE 4 KESKEYTYMÄTTÖMÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN ‌

Säännöllistä työaikaa keskeytymättömässä 3-vuorotyössä lyhennetään siten, että se on keskimäärin 35 tuntia viikossa.

Edellä 1 kappaleessa tarkoitetussa työssä työajan tulee vuosilomaa lukuun ot- tamatta enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittua keskimäärin 35 tuntiin viikossa. Siten niiden toimihenkilöiden vuotuinen työaika, joilla on oikeus 30 päi- vän vuosilomaan ja jotka tämän lomansa pitävät kalenterivuoden aikana, on 1651 tuntia vuodessa. Vastaavasti 24 arkipäivän pituiseen vuosilomaan oikeu- tettujen toimihenkilöiden vuotuinen työaika on 1686 tuntia.

Työtä varten tulee ennakolta laatia työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäi- vien veroisina vuosilomaa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asianomai- seen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten va- paapäivien lukumäärällä.

Tämän sopimuksen tarkoittamissa työaikamuodoissa korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisen viikko- työajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Siirryttäessä tässä sopimuksessa tarkoitetusta työaikamuodosta muuhun työai- kamuotoon sekä toimihenkilön työsuhteen päättyessä korvataan ansaitut ja pi- tämättä jääneet vapaapäivät antamalla vastaavasti vapaata tai toimihenkilön suostumuksella maksamalla rahakorvaus siten kuin tässä sopimuksessa on määritelty.

Mikäli toimihenkilölle tasausvapaiden määräytymiskauden aikana ei ole voitu antaa tasausvapaita, korvataan pitämättä olevat tasausvapaat antamalla ne va- paana seuraavan vuoden puolella huhtikuun loppuun mennessä tai toimihenki- lön kanssa sovittaessa maksamalla niiltä rahakorvaus tämän sopimuksen mu- kaisesti niiden määräytymiskauden päättymistä seuraavana palkanmaksupäi- vänä, kuitenkin niin, että laskenta-aikaa jää yksi kuukausi.

Mikäli jossain muussa työaikamuodossa säännöllisesti työskentelevä toimihen- kilö työskentelee tilapäisesti keskeytymättömässä 3-vuorotyössä, määräytyy hänen työaikansa ja siitä maksettava erillinen lisä kyseisenä aikana tämän so- pimuksen mukaisesti.

Tasausvapaat annetaan ensisijaisesti toimihenkilön työvuorojärjestelmän mu- kaisesti. Tasausvapaat kuluvat ja karttuvat sinä aikana, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Toimihenkilösopimuksen 21 §:n mukaisena jakajana käy- tetään lukua 149.

3-vuorotyössä tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan myös työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kuin työnantaja koulutussopimuk- sen mukaan korvaa ansion menetyksen. Säännöllisiin työvuoroihin rinnaste- taan edelleen työehtosopimuksen 36 §:n mukainen lyhyt tilapäinen poissaolo,

xxxxx työnantaja maksaa palkkaa. Osa-ajan palkan suuruus lasketaan, kuten toi- mihenkilösopimuksen 16 §:ssä on sovittu osa-ajan palkan laskemisesta käyt- täen laskentaperusteena työehtosopimuksen soveltamisohjeen taulukossa ole- vien työpäivien lukumäärää.

Ansionmenetyksen kompensaationa maksetaan keskeytymättömässä kolmi- vuorotyössä toimihenkilölle kuukausittain 5,5 %:n suuruinen erillinen lisä. Mikäli yrityksessä on käytössä järjestelmä, joka jo ottaa huomioon kompensaation, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Ammattiliitto Pro

Xxxxxxxxxxxx 00 X, 00000 Xxxxxxxx

PL 183, 00581 Helsinki

Puh. 09 172 731

xxx.xxxxxxxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Paltan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus

Document Metadata