Contract

Tällä työehtosopimuksella määrätään Avecra Osakeyhtiön palveluksessa työs- kentelevien junapalveluhenkilökuntaan kuuluvien työaikalain alaisten työnte- kijöiden ja esimiesten työ- ja palkkaehdot.

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus

1. Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät.

Työnantaja johtaa ja jakaa työtä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:

• Yleissopimus 1.10.2017

• Luottamusmiessopimus 1.10.2017

• Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta 1.10.2017

• Sopimus yhteistoiminnasta 1.10.2017

• Koulutussopimus 1.10.2017

• Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla

• Työpaikkaruokailua koskeva sopimus 1.10.2017

• Työehtosopimuslain mukaisia hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja 1.10.2017

• Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä 1.10.2017

• Sopimus työssäoppimisesta 1.3.2018

• Avecra Oy:n työsuojelu- ja luottamusmiesorganisaatiota koskeva pöytäkirja

• Pöytäkirja yrityskohtaiseen sopimiseen perustuvasta vuosityöaikajärjestelmästä.

Avecra Oy:n junapalveluhenkilökuntaa koskevan työehtosopimuksen osapuolina ovat työntekijöiden puolella Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja työnantajan puolella Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry.

3 § Työhön ottaminen

1. Työsopimus tulee tehdä kirjallisesti.

2. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa voidaan sopia enintään neljän kuu- kauden koeaika. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perheva- paan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden työsopimuslain 1 luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.‌

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puo- let työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin neljä kuukautta.

Koeaikana työsuhde voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudat- tamatta, jolloin työsuhde päättyy työpäivän päättyessä.

ESIMERKKI

Työntekijä on aloittanut työnteon 26.4. Osapuolet ovat sopineet neljän kuukauden koeajasta. Koeajan viimeinen päivä on 25.8.

2. Työnantaja selvittää uudelle työntekijälle alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa, ketkä toimivat työpaikan luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutet- tuna sekä antaa työntekijälle heidän yhteystietonsa.

3. Jos työntekijä otetaan määrätynlaiseen työhön, on hän kuitenkin velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin samanlaista tai siihen verrattavaa työtä.

4 § Työsuhteen päättyminen

1. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavasta päivästä.

Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:

työsuhteen jatkuttua

irtisanomisaika

enintään 5 vuotta

yli 5 – enintään 10 vuotta

yli 10 – enintään 15 vuotta

yli 15 vuotta

1 kuukausi

2 kuukautta

3 kuukautta

4 kuukautta

Työntekijän noudattama irtisanomisaika on:

työsuhteen jatkuttua

irtisanomisaika

enintään 10 vuotta

yli 10 vuotta

14 päivää

1 kuukausi

Esimiehen noudattama irtisanomisaika on 1 kuukausi.

2. Irtisanomisesta on vaadittaessa puolin ja toisin annettava todistus.‌

Irtisanottaessa tai purettaessa työsopimus on työntekijälle pyynnöstä ilmoitet- tava syy siihen kirjallisesti.

Osapuolet suosittelevat, että syy ilmoitettaisiin aina kirjallisesti.

3. Työnantaja, joka ei noudata edellä sovittuja irtisanomisaikoja, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos taas työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, on hän velvollinen maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan summan, jonka työnantaja saa pidättää työntekijälle maksettavasta lopputilistä. Mikäli noudattamatta jättämi- nen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, käsittää suoritusvelvol- lisuus sitä vastaavan osan irtisanomisajan palkasta.

4. Määräaikainen työsuhde päättyy määräajan päättyessä.

5. Mikäli työntekijä päättää työsuhteen ennen määräajan umpeutumista, on hän velvollinen suorittamaan työnantajalle korvauksena työsopimuksen ennenai- kaisesta lakkaamisesta

• kahden viikon palkkaa vastaavan määrän tai

• mikäli laiminlyödyn työkauden osuus on kahden viikon aikaa lyhyempi, tätä aikaa vastaavan palkan määrän.

Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2 luvun 17 §:n mukaan.

Mikäli työnantaja päättää työsuhteen ennen määräaikaa, työnantaja korvaa työn- tekijälle aiheuttamansa vahingon työsopimuslain 12 luvun mukaan.

Päiväpalkka lasketaan tätä kohtaa sovellettaessa 5 §:ssä sovituin tavoin.

6. Lomautusilmoitusaika on vähintään 14 päivää.

5 § Palkkaus

Kuukausipalkkaa maksetaan työntekijälle, jonka säännöllinen työaika on 113,5 tun- tia kolmessa viikossa. Vähimmäispalkat sekä työaikalisät ja matkarahat määräytyvät palkkaliitteenmukaisesti. Kuukausipalkanjakaja on 159. Palvelusvuosilisä määräytyy senmukaan,kuinkapitkääntyöntekijäonollutsenhetkisentyönantajanpalveluksessa.

Palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi lasketaan työssäoloajan lisäksi esimerkiksi:

• lomautusaika, enintään 75 työpäivää kerrallaan

• sairausaika siltä osin, kun työntekijä on oikeutettu sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan

• erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa-aika ‌

• työskentely saman yrityksen eri toimipisteissä

• koulutussopimuksen mukainen koulutuksen kestoaika

• aiemmat työsuhteet samaan työnantajaan, mikäli työsuhde on katkennut työn vä- hyyden, määräaikaisuuden tai muun vastaavanlaisen syyn takia

• liikkeen luovutustapauksissa aiemman työnantajan palveluksessaoloaika.

• työvoimavuokrausta harjoittavan yrityksen kautta Avecra Oy:ssä junatarjoilijana 1.1.2011 jälkeen työskennelty aika.

Palvelusvuosilisä maksetaansenpalkanlaskentakaudenalusta, jokaalkaalähinnävuo- siportaan täyttymisen jälkeen.

Osa-aikatyöntekijän oikeus palvelusvuosilisään määräytyy edellä mainituin tavoin.

Koululaisen palkka.

Peruskoulun ja lukion sekä muun kuin majoitus- ja ravitsemisalan ammatillisen op- pilaitoksen oppilaalle voidaan maksaa koululaisen palkkaa enintään kaksi kuukautta. Koululaisen palkka on 70 % asianomaisen palkkaryhmän palkasta.

Palkanmaksukaudenalkaessa, keskeytyessä taipäättyessä keskenpalkanlaskentakau- den, osakuukauden palkka lasketaan:

• jakamalla työntekijän kuukausipalkka ko. kuukauden kalenteripäivillä ja

• kertomalla näin saatu päiväpalkka ko. kuukauden palkalliseen jaksoon sisältyvillä kalenteripäivillä.

6 § Työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 113,5 tuntia kolmen viikon ajanjaksona.

2. Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työnte- kijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyönte- kijöille.

Lisätyötä tulee tarjota 113,5 tuntiin asti kolmiviikkoisjaksoa kohti. Lisätyön tarjoamisen pelisäännöistä on suositeltavaa sopia paikallisesti

3. Vuosiloman, sairaudentai muunsyynvuoksi vajaaksi jäävänkolmiviikkoisjakson säännöllinen työaika on työpäivää kohden enintään keskimäärin 7,57 tuntia.

4. Työntekijälle on annettava työssäoloviikolla vähintään kaksi vapaapäivää, joista toinen on vähintään 30-tuntinen viikkolepopäivä (V) ja toinen 24-tuntinen lisäva- paapäivä (X).

Työssäoloviikko alkaa maanantaina kello 00.00 ja päättyy sunnuntaina kello 24.00.

5. Vapaapäivät annetaan mahdollisuuksien mukaan peräkkäisinä päivinä.

Mikäli vapaapäivät annetaan peräkkäin ne käsittävät yhteensä 54 tunnin pituisen lepoajan (V = 30 t, X = 24 t).

ESIMERKKI

Työvuoro päättyy maanantaina kello 01.30. Maanantai on merkitty työvuorolistassa V-vapaaksi ja tiistai X-vapaaksi. Seuraava työvuoro voi alkaa aikaisintaan keskiviik- kona kello 07.30.

Vähintään joka viides viikonloppu tulee järjestää vapaaksi siten, että perjantai ja lauantai tai lauantai ja sunnuntai annetaan peräkkäisinä vapaapäivinä. TES 24 §:n mukaisesti voidaan sopia siitä, että vapaa voidaan antaa myös sunnuntai- maanantai-yhdistelmänä.

Määräys koskee työntekijöitä, jotka ovat oikeutettuja V- ja X-päivien ansaintaan. Työntekijän halutessa tai pakottavasta syystä säännöksestä voidaan poiketa.

Vuosilomaa annettaessa lasketaan viiden viikon jakso seuraavasti:

V	X	3 viikkoa	4 viikkoa	2 viikkoa	V	X
La	Su		Vuosiloma		La	Su

Vuosityöaikajärjestelmästä sovittaessa voidaan työntekijän kanssa sopia myös siitä, että viikonloppuvapaat annetaan tästä määräyksestä poiketen.

6. Työntekijää ei tule pitää ilman hänen suostumustaan yhdenjaksoisesti työssä kauemmin kuin 10 tuntia terminaalissa eikä ilman hänen suostumustaan kau- emmin kuin 12 tuntia junassa paitsi erityispitkillä linjoilla (esimerkiksi 263, 265, 272, 274) tai erikoismatkoilla.

7. Työvuoron tulee olla vähintään neljä tuntia pitkä. Työntekijän pyynnöstä tai perustellusta syystä voi työvuoro olla tätä lyhempi. Perusteet poikkeamiselle käy- dään lävitse työpaikalla työnantajan edustajan ja pääluottamusmiehen kanssa

8. Kotipaikkakunnalla kokonaan suoritetun tai siellä päättyneen työvuoron jäl- keen on työntekijälle annettava vähintään kymmenen tunnin pituinen lepoaika,

ellei tapauskohtaisesti työntekijän kanssa toisin sovita sen lyhentämisestä vä- hintään kahdeksaan tuntiin.

Jos matkustavalla työntekijällä yhdenjaksoinen työaika menovuorossa ylittää neljä tuntia ja työntekijä palaa seuraavana vuorokautena, on menon ja paluun välille järjestettävä vähintään 6 - 7 tunnin lepoaika.

Turvatakseen työntekijälle riittävän levon, työnantajan on pyrittävä järjestä- mään lepoaika edellä olevaa ehdotonta aikaa pitemmäksi.

Kärrymyyntiä voidaan teettää työvuorossa enintään 12 tuntia. Asiasta voidaan sopia tapauskohtaisesti pääluottamusmiehen kanssa TES 24 §:n mukaisesti toi- sin.

9. Kuukausipalkkaisen työntekijän työaika on 90 tuntia kolmessa viikossa täyttä kuukausipalkkaa vähentämättä, mikäli:

• yli puolet työajasta on klo 01.00–06.00 välisenä aikana tai

• kolmiviikkoisjakson työvuoroista yli puolet alkaa klo 24.00–05.00 välisenä aikana.

Lisä-, yli- ja sunnuntaityön korvaamisen perusteena oleva kuukausipalkan jakaja on 127.

10. Mikäli yhdenjaksoinen työaika kestää alle 7 tuntia, on työntekijälle annettava tilaisuus aterioida työn aikana. Mikäli yhdenjaksoinen työaika kestää vähintään 7 tuntia ja enintään 10 tuntia, on työntekijälle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika. Lepoaika luetaan työaikaan. Mikäli yhdenjaksoinen työaika kestää yli 10 tuntia on työntekijälle annettava vähintään tunnin kestävä lepoaika, joka luetaan työaikaan.

11. Mikäli miehitysmääräykset huomioon ottaen on mahdollista, työntekijälle on järjestettävä vapaata vapunpäivän aamuvuorosta klo 13.00 saakka, tai mikäli mahdollista, klo 16.00 saakka.

Työntekijän on kuitenkin ilmoitettava työnantajalle tästä vapaan käyttämisestä viimeistään viikkoa ennen kyseisen työvuorolistan laatimista.

12. Mikäli kääntymisasemalla työvuoroon kuuluvien matkojen välinen aika on korkeintaan kolmen tunnin pituinen, se lasketaan työajaksi. Työvuoroon kuulu- viin matkoihin luetaan kääntymisasemalla määrätyt työn aloittamis- ja lopet- tamistyöt.

13. Ennen matkaa alkuvalmisteluihin ja sen jälkeen lopettamistöihin määrätty aika sisällytetään työaikaan.

14. Työvuorolista on laadittava etukäteen niin, että se asetetaan työntekijöiden näh- täville ilmoitustaululle tai muuhun vastaavaan paikkaan vähintään viikkoa ennen kolmiviikkoiskauden alkamista.‌

Työvuorolistaan on merkittävä muulla kuin lyijykynällä junavuorot ja vapaapäi- vät.

Työvuorolista on laadittava siten, että vapaapäivien välinen aika on enintään seit- semän työpäivää.

Jos työvuorolistan tiedottaminen ei VR-aikataulumuutosten johdosta ole mah- dollista edellä sanotuin tavoin, asetetaan työntekijäin nähtäville työvuorolistan luonnos.

Työvuorolistaa ei saa muuttaa ilman työntekijän ja työnantajan suostumusta. Muutos ja se kenen aloitteesta muutos suoritetaan, on merkittävä työvuorolis- taan.

Kolmiviikkoisjakso alkaa aina maanantaina. Vuodenvaihde ei katkaise jaksoa.

6 a § Työajan tasoittumisjärjestelmä

1. Säännöllinen työaika ja tasoittumiskausi

Kokoaikaisten työntekijöiden säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimää- rin 113,5 tunniksi/ kolmiviikkoisjakso siten, että työaika tasoitetaan edellä mai- nittuun määrään enintään kuuden (6) peräkkäisen kolmiviikkoisjakson aikana (tasoittumiskausi).

Yksittäisen kolmiviikkoisjakson säännöllinen työaika saa olla enintään 124 tun- tia.

Noudatettavan tasoittumiskauden pituus sekä sen alkamis- ja päättymisajan- kohta tulee käydä ilmi työvuorolistasta.

Viikkolepopäivä (V) on annettava jokaisella työssäoloviikolla.

Kustakin kolmiviikkoisjaksosta voidaan siirtää enintään yksi X-päivä tasoit- tumiskauden sisällä muuna ajankohtana annettavaksi, jolloin siirretty X-päivä annetaan muuhun vapaaseen yhdistäen. Työnantaja ja työntekijä voivat lisäksi TES 24 §:n mukaisesti sopia kahden X-päivän siirtämisestä edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti. Siirretty X-päivä rinnastetaan työpäivään X- ja V-päiviä sekä Z-tunteja ja vuosilomaa ansaittaessa.

Vapaapäivien välissä saa olla enintään viisi työpäivää, ellei työntekijän kanssa tapauskohtaisesti sovita välin pidentämisestä enintään seitsemään työpäivään.

Työaika tasoitetaan tasoittumiskauden aikana joko päivittäistä työaikaa lyhen- tämällä tai antamalla erillisiä tasoitusvapaita. Tasoittumiskauden aikana tulee antaa kuitenkin vähintään kaksi tasoitusvapaata. Tasoitusvapaat (T) merkitään työvuorolistaan ja ne rinnastetaan työpäivään X- ja V-päiviä sekä Z-tunteja ja vuo- xxxxxxx ansaittaessa sekä maksettaessa osakuukauden palkkaa. Tasoitusvapaat eivät saa mennä vapaapäivien tai vuosiloman kanssa päällekkäin.

Työajan tasoittumisjärjestelmää käytettäessä työvuorolistat laaditaan kolmeksi viikoksi kerrallaan.

Tasoitusvapaapäivänä (T) tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Tasoitusvapaapäivänä tehtyjä tunteja ei oteta huomioon jakson kokonaistunti- määrää laskettaessa.

2. Poissaolojen vaikutus

a) Poissaolo, jonka ajalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta

Poissaolon ajalta luetaan järjestelmään tehdyiksi työtunneiksi ensisijaisesti pois- saoloajalle työvuorolistaan merkityt työtunnit. Mikäli työvuorolistaa ei ole laa- dittuna, luetaan työaikajärjestelmään tehdyksi työajaksi 7,57 tuntia työpäivää kohti ja 37,85 tuntia työviikkoa kohti.

b) Poissaolo, jonka ajalta työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus

Poissaolon ajalta luetaan työaikajärjestelmään tehdyiksi työtunneiksi työvuoro- listan mukaiset työtunnit. Mikäli työvuorolistaa ei ole laadittuna, luetaan jär- jestelmään tehdyksi työajaksi 7,57 tuntia työpäivää kohti ja 37,85 tuntia työviik- koa kohti. Vuosiloman ajalta tehdyksi työajaksi luetaan kutakin maanantain ja perjantain välille sijoittuvaa, vuosilomaksi luettavaa päivää kohden 7,57 tuntia. Z-tuntien osalta tehdyksi työajaksi luetaan 8 §:n mukainen työaikaa lyhentävä vaikutus.

3. Lisä- ja ylityö kolmiviikkoisjaksolla

Lisä- ja ylityönä korvataan kolmiviikkoisjaksolla 124 tunnin jälkeen tehty työ seuraavasti:

• 4 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 18 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja

• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.

Jaksokohtaiseen lisä- tai ylityökorvaukseen oikeuttavia tunteja ei oteta huomioon tasoittumiskauden kokonaistuntimäärää laskettaessa. Jaksokohtaista lisä- tai ylityökorvausta ei voida vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan.‌

4. Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumiskauden

Työsuhteen päättyessä kesken tasoittumiskauden työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin työaika on tasoittunut säännölliseen enimmäistyöaikaan, voidaan työtuntien alijäämä vähentää työntekijän palkasta. Mahdollinen ylijäämä kor- vataan rahana yksinkertaisella tuntipalkalla.

Mikäli työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, alijäämää ei vähennetä. Mahdollinen lisä- ja ylityö korvataan keskimääräisen säännöllisen enimmäistyö- ajan ylittävistä työtunneista seuraavasti:

• keskimääräiseen 120 tuntiin asti lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• seuraavilta tunneilta puolet 50 %:lla ja puolet 100 %:lla korotetulla palkalla.

5. Tasoittumiskauden päättyminen

Työntekijästä johtuvasta syystä aiheutunut työtuntien alijäämä voidaan vähentää työntekijän palkasta tasoittumiskauden päättyessä. Mikäli tasoittumiskauden päättyessä on kertynyt työtuntien ylijäämää, korvataan tasoittumiskauden sään- nöllisen enimmäistyöajan lisäksi tehdyt tunnit seuraavasti:

• 6,5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 18 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja

• seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla.

Yli- tai alijäämää ei voida siirtää seuraavalle tasoittumiskaudelle, eikä ylijäämää voida vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan.

7 § Korotettu palkka

1. Ylityöllä tarkoitetaan kolmiviikkoiskauden aikana 120 tunnin lisäksi tehtyä työtä.

Ylityöksi ei lueta sitä työtä, minkä työntekijä suorittaa korvauksena siitä ajasta, jonka hän on ollut poissa työstä esimiehen luvalla eikä vapunpäivänä aamuvuo- ron korvaukseksi tehtävää työtä, milloin hänet on vapautettu ko. työvuorosta.

2. Lisätyötä on työ, joka kolmiviikkoisjaksossa tehdään työsopimuksen mukaisen työvuorolistaan merkityn työajan yli 120 tuntiin saakka.

3. Ylityökorvauksena maksetaan 120 tuntia ylittäviltä 18 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

X- ja Z-päivänä tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

Vajaaksi jäävän kolmiviikkoisjakson vuoksi mahdollisesti saamatta jäänyt ansait- tu lisävapaapäivä korvataan maksamalla yhdeltä työpäivältä 50 %:lla korotettu palkka. Jos työpäivien pituudet vaihtelevat maksetaan korvaus keskimääräisen työpäivän tuntien mukaisesti.

4. Viikkolepopäivänä (V–vapaa), sunnuntaina ja muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä vapun- ja itsenäisyyspäivinä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu kokonaispalkka.

Kello 15.00 jälkeen uudenvuodenaattona, vapunaattona, pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu kokonaispalkka. Korotusta ei makseta, mikäli aatto sijoittuu sunnuntaille tai pyhäpäivälle.

5. Iltalisää maksetaan kello 18.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä palkka- liitteen mukaisesti.

Yölisää maksetaan kello 24.00–06.00 välisenä aikana tehdystä työstä palkkaliit- teen mukaisesti.

6. Työntekijälle maksetaan palkkaliitteen mukaista luvanhaltijan edustajan li- sää (aikaisempi varavastaavan lisä) niiltä tunneilta, kun hän toimii työnantajan määräämänä alkoholilain mukaisena luvanhaltijan edustajana anniskeltaessa yli 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia.

Tuntipalkka anniskeluvastuutunneilta voi olla enintään esimiesten taulukkopal- kan suuruinen vastaavassa palvelusvuosiportaassa.

7. Sovittaessa viikkolepopäivänä tehtävästä työstä tulee työnantajan ja työnteki- jän sopia samalla korvataanko tehty työ kokonaan rahalla vai osittain rahalla ja osittain vastaavana vapaa-aikahyvityksenä.

8. Lisä- ja ylitöistä, tai X- ja Z-päivänä tehdystä työstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudat- taen mitä edellä on säädetty korotetusta palkasta.

ESIMERKKI:

Työntekijä on tehnyt X-päivänä töitä 6 tuntia. Koska X-päivänä tehdystä työstä on suoritettava 50 %:lla korotettu palkka, on vapaa-aikahyvitys, jos sellaisesta sovitaan, 9 tuntia.

Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa lisä- tai ylityön tekemises- tä, jollei toisin sovita. Työnantajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan vapaa- ajan ajankohdasta. Jos siitä ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen suorittamista rahassa.

9. Esimiehen kanssa voidaan sopia seuraavien lisien ja korotusten korvaamisesta erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena:

• lisätyökorvaus

• ylityökorvaus

• sunnuntaityökorvaus

• ilta- ja yölisä

• aattolisä

• perehdyttäjälisä

Kiinteän kuukausikorvauksen tulee kattaa yllämainittujen lisien ja korotusten työehtosopimuksen mukaisesti laskettu määrä toteutuneihin työtunteihin ver- rattuna.

Erilliseen kiinteään kuukausikorvaukseen ei voida sisällyttää viikkolepopäiväl- tä, lisävapaapäivältä eikä Z- tai T-vapaan aikana tehdystä työstä maksettavaa korvausta.

Erillinen kiinteä kuukausikorvaus tulee huomioida palkankorotusten yhteydessä osana korotettavaa henkilökohtaista palkkaa. Erillinen kiinteä kuukausikorvaus tulee ottaa huomioon vuosilomapalkkaa tai -korvausta määrättäessä.

10. Varaston olosuhdelisä maksetaan palkkaliitteen mukaisesti varastotyönte- kijöille

11. Päivärahan sijasta suoritetaan junapalveluhenkilökunnalle matka-ajalta mat- karahaa palkkaliitteen mukaisesti jokaiselta matkaan käytetyltä tunnilta.

8 § Ylimääräiset lisävapaatunnit eli Z-tunnit ‌

1. Ylimääräisten lisävapaatuntien ansainta

Työntekijä ansaitsee Z-tunteja jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudel- ta kesä-ja heinäkuuta lukuun ottamatta. Uuden työsuhteen alkaessa Z-tunteja ei ansaita työsuhteen neljältä ensimmäiseltä täydeltä lomanmääräytymiskuukau- delta. Työssäoloajan veroiseen aikaan lasketaan samat poissaolot kuin vuosiloman ansainnassa, lukuun ottamatta äitiys-, isyys-, tai vanhempainvapaata.

Työntekijä ansaitsee Z-tunteja seuraavasti:

• kokoaikainen työntekijä ansaitsee 7,5 Z-tuntia kuukaudessa

• muiden työntekijöiden osalta Z-tuntien arvo lasketaan ansaintakuukauden keskimääräisen työajan mukaan. Keskimääräinen työaika lasketaan jakamalla ansaintakuukauden aikana tehdyt työtunnit saman kuukauden työsuhteen kestoon sisältyvien maanantai–perjantai -päivien lukumäärällä. Z-päivän arvo voi olla enintään 7,5 tuntia kuukautta kohti.

Kalenterivuoden aikana ansaitaan näin enintään 75 työajanlyhennystuntia (Z-tuntia).

2. Ylimääräisten lisävapaatuntien (Z) antaminen

Tammi-kesäkuun Z-tunnit annetaan viimeistään joulukuun loppuun mennes- sä ja elo-joulukuun Z-tunnit seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia Z-tuntien siirtämisestä toiseen ajankohtaan.

Mikäli Z-tunnit on siirretty, kuten yllä on todettu ja työntekijä sairastuu ennen Z-tuntien alkamista ja ilmoittaa sairastumisestaan työnantajalleen pyytäen Z-tuntien siirtoa, on siirto suoritettava. Lääkärintodistuksen tai muun työn- antajan hyväksymän luotettavan selvityksen toimittaminen tulkitaan pyyn- nöksi siirtää Z-tunnit. Muussa tapauksessa sairausloma ei aiheuta muutoksia Z-tuntijärjestelyihin.

Ylimääräiset lisävapaatunnit (Z) annetaan täysinä matkoina, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

Mikäli näin annettu työajan lyhennys on suurempi tai pienempi kuin siihen men- nessä ansaittu Z-tunneista tuleva lyhennys siirretään erotus otettavaksi huomi- oon seuraavien Z-tuntien antamisen yhteydessä.

Z-tunnit tulee antaa palkallisena vapaana yllä mainittujen määräysten mukai- sesti, ellei työntekijän toivomuksesta sovita Z-tuntien korvaamisesta erillisenä rahakorvauksena.

Ylimääräisten lisävapaatuntien antamisessa on lisäksi huomattava, että ‌‌

• työnantajan on ennen Z-tuntien merkitsemistä työvuorolistaan kuultava työn- tekijän mielipidettä sen sijoittamisesta

• ansaittuja Z-vapaatunteja ei saa sijoittaa vuosiloman eikä työvuorolistaa laa- dittaessa tiedossa olleen muun poissaolon ajaksi.

3. Ylimääräisten lisävapaatuntien korvaaminen

Z-tunnit eivät vähennä kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaa siltä palkanlas- kentajaksolta, johon ne sijoitetaan.

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkka Z-vapaan ajalta vapaan anta- mishetken tuntipalkan mukaan.

Työsuhteen päättyessä pitämättä jääneet Z-tunnit korvataan rahana, ellei sovita niiden pitämisestä vapaana ennen työsuhteen päättymistä.

4. Ylimääräisten lisävapaapäivien vaikutus työaikaan

Sen kolmiviikkoisjakson työaika, jona Z-tunnit annetaan, lyhenee annettuja Z-tunteja vastaavasti. Annetut Z-tunnit eivät vähennä antamisjakson muita va- paapäiviä.

5. Työskentely ylimääräisenä lisävapaapäivänä

Z-vapaana tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

9 § Palkanmaksu

Palkanmaksun osalta noudatetaan työsopimuslain 2 luvun 13 §:n määräyksiä.

Palkka voidaan maksaa kerran kuukaudessa, mikäli siitä sovitaan pääluottamus- miehen kanssa työehtosopimuksen 24 §:n mukaisesti

10 § Vuosiloma

1. Vuosiloma

Vuosilomaetuudet määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.

2. Loman ansainta

Työntekijä ansaitsee lomaa täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä:

• alle vuoden 2 arkipäivää

• vähintään vuoden 2,5 arkipäivää.

Loman pituutta laskettaessa annetaan päivän osa täytenä lomapäivänä. 2.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi jonka aikana:

a. työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä

b. työntekijä on ollut työssä vähintään 35 tuntia.

Työntekijä ansaitsee lomaa joko a- tai b- vaihtoehdon mukaan.

Työntekijä ansaitsee lomaa a-vaihtoehdon mukaan työskennellessään työsopi- muksensa mukaisesti kaikkina kalenterikuukausina vähintään 14 päivää kuu- kaudessa.

3. Työssäolopäivien veroiset päivät

Vuosiloman ansainnassa on otettava huomioon myös työssäolopäivien veroiset päivät.

Työssäolopäivien veroisina pidetään vuosilomaa määrättäessä niitä päiviä, joina työntekijä on ollut vuosilomalla, sekä niitä päiviä, joina työntekijä on työaikajär- jestelmän mukaan ollut työstä vapaa keskimääräisen jaksotyöajan tasaamiseksi työehtosopimuksen mukaiseen enimmäismäärään (tasoitusvapaa).

Työntekijällä, joka työsopimuksensa mukaan työskentelee alle 14 päivänä kuu- kaudessa, mutta vähintään 35 tuntia kuukaudessa, otetaan vuosiloman ajalta huomioon vain ne tunnit, jotka työntekijä sopimuksen mukaisesti ilman vuosi- lomaa olisi ollut työssä.

Lomanmääräytymisvuoden perusteella annettavan vuosiloman pituutta mää- rättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä työpäiviä, joina työnte- kijä työsuhteen kestäessä on ollut estynyt työtä suorittamasta seuraavista syistä:

a. työpaikan muiden työntekijäin vuosilomien takia.

b. reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen taikka siviilipalveluslain 37 §:ssä tarkoitetun täydennyspalveluksen vuoksi.

c. sairauden tai tapaturman vuoksi, ei kuitenkaan enempää kuin yhteensä 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana. Jos tällainen este keskeytyksettä jatkuu lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään tämän sai- rauden tai tapaturman osalta työssäolopäivien veroisina yhteensä enintään 75 työpäivää.

d. lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi, kun sellaista annetaan lääkärin määrä- yksestä ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi, ei kuitenkaan enempää kuin yhteensä 75 työpäivää lo- manmääräytymisvuoden aikana. Jos tällainen este keskeytyksittä jatkuu lo- manmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään kuntoutusajan osalta työssäolopäivien veroisina yhteensä enintään 75 työpäivää.

e. työturvallisuuslaissa tarkoitetun tai työnantajan määräämän taikka sairau- desta tai tapaturmasta johtuvan lääkärintarkastuksen vuoksi.

f. työsopimuslain 4 luvun 1 §:ssä säädetyn äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai van- hempainvapaan vuoksi vuosilomalaissa määritellyltä ajanjaksolta, 6 §:ssä säädetyn tilapäisen hoitovapaan ja 7 §:ssä säädetyn pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi.

x. xxxxxxxxx kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän taikka todista- jana kuulemisen takia, josta lain mukaan ei ole ollut oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi ollut sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella.

h. sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen takia.

i. työnsä edellyttämän matkustamisen takia, ellei tällaisia matkustuspäiviä muuten luettaisi hänen työpäivikseen.

j. muusta syystä, jos työnantaja lain tai työehtosopimuksen mukaan on ollut velvollinen maksamaan työntekijälle poissaolosta huolimatta tällaiselta päi- vältä palkan (esim. Z-vapaa)

x. xxxxxxxxxxxxx takia, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan.

l. lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrat- tavan työaikajärjestelyn takia, kuitenkin enintään kuusi kuukautta kerral- laan. Tällaisen työaikajärjestelyn jatkuessa keskeytyksettä lomanmääräyty- misvuoden päättymisen jälkeen aloitetaan uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen lomanmääräytymisvuoden vaihtumisesta.

x. xxxxxxxxxxxxxxxxx (237/79) tarkoitetun opintovapaan johdosta, jos työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työnantajan hänelle osoitta- maan työhön, kuitenkin enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuoden ajalta.

n. voimassa olevan oppisopimuksen edellyttämään tietopuoliseen koulutuk- seen osallistumisen takia.

o. työnantajan suostumuksella työn edellyttämän koulutukseen osallistumisen vuoksi, kuitenkin siten, että työssäolopäivien veroisiksi voidaan sopia luetta- vaksi vain 30 työpäivää kerrallaan.

p. PAMin valtuuston, hallituksen tai valio- ja toimikuntien kokouksiin osallistu- misen vuoksi.

Alle 14 päivää, mutta vähintään 35 tuntia kuukaudessa työskentelevän työnteki- jän työssäolon veroisena aikana pidetään c) ja d) kohdassa tarkoitetuissa tapauk- sissa enintään 105 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuodessa sekä k) kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa 42 kalenteripäivää kerrallaan ja m) kohdassa tarkoite- tuissa tapauksissa 42 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuodessa.

Poissaoloaikaa laskettaessa poissaolon katsotaan alkaneen ensimmäisenä päivä- nä, jona työntekijä on ollut poissa työstä ja päättyneen poissaoloperusteen lakkaa- mispäivänä, jos päivästä on ennalta sovittu tai määrätty, ja muussa tapauksessa työhön paluuta edeltäneenä poissaolopäivänä. Työssäolon veroisiksi tunneiksi lasketaan tällöin ne tunnit, jotka työntekijä sopimuksen mukaan ilman poissa- oloa olisi ollut työssä.

4. Vuosiloman säästäminen

Työntekijän oikeus säästövapaaseen määräytyy vuosilomalain (162/2005) 27 §:n mukaisesti.

5. Vuosiloman antaminen ja merkitseminen työvuorolistaan

1. Kesälomakausi on 2.5.–30.9. Talvilomakausi on 1.10.–30.4.

2. Työnantaja määrää loman ajankohdan lomakaudella. Ennen ajankohdan mää- räämistä työntekijälle on annettava mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.

Työntekijän suostumuksella loma voidaan antaa viimeistään ennen seuraavan lomakauden alkua. Vuosilomat on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan järjestä- mään vuosittain tasapuolisesti kiertäviksi.

3. Vuosiloman tulee pääsääntöisesti olla yhdenjaksoinen. Kesälomasta voidaan työntekijän suostumuksella antaa 12 arkipäivää ylittävä osuus yhdessä tai useam- massa erässä. Talviloma voidaan jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella.

4. Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta mikäli mahdollista kuukautta, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman tai sen osan al- kamista. Sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta siirretyn loman yh- teydessä ennakkoilmoitusaika on kaksi viikkoa, tai jos tämä ei ole mahdollista, vähintään viikko. Työnantaja ei voi ilman työntekijän suostumusta siirtää lomaa ilmoitettuaan sen ajankohdasta.

5. Lomapäiviksi ei lasketa sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, juhannusaattoa, vapunpäivää, jouluaattoa eikä pääsiäislauantaita.

6. Xxxxx ei saa merkitä alkamaan tai päättymään siten, että ansaitut tai ansait- tavaksi tulevat vapaapäivät menevät vuosiloman kanssa päällekkäin.

7. Kiertävästä tai kiinteästä vapaapäivien antamisjärjestelmästä voidaan poiketa.

8. Kukin maanantain ja perjantain välinen, vuosilomapäiväksi luettava päivä lyhentää jakson työaikaa 7,57 tunnilla. Jakson työaikaa lyhentävät vastaavalla tavalla myös vuosiloman sisälle maanantai-perjantai-päiville sijoittuvat kirkol- liset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto ja juhannusaatto. Osa- aikatyöntekijälle sekä työehtosopimuksen 6 § 9. kohdan mukaisessa työaikajär- jestelmässä olevalla vuosiloman ja arkipyhä- ja juhlapäivien lyhentävä vaikutus lasketaan edellä mainituin periaattein hänen työaikansa suhteessa.

9. Jos loma sijoittuu useamman kolmiviikkoisjakson ajalle, lasketaan työaikaa lyhentävä vaikutus kunkin kolmiviikkoisjakson osalta erikseen.

10. Jos viimeinen vuosilomaan kuuluva päivä on lauantai, tulee tätä seuraava sunnuntai järjestää vapaapäiväksi. Tämä vapaapäivä ei vähennä ansaittuja tai ansaittavaksi tulevia vapaapäiviä.

ESIMERKKI

Viimeinen vuosilomapäivä on lauantai, jolloin loman päättymistä seuraava sunnun- tai järjestetään vapaapäiväksi.

La Su

6. Vuosiloma ja vapaapäivät

Jos työntekijä on työskennellyt viikossa viisi työpäivää (maanantai-perjantai), ei vuosilomaa saa merkitä alkamaan lauantaina, vaan lauantai ja sunnuntai tulee merkitä V- ja X-päiviksi. Ensimmäinen lomapäivä on maanantai.

Jos loma alkaa viimeistään perjantaina, vapaapäiviä ei ole ansaittu.

Jos työntekijän viimeinen vuosilomapäivä on maanantai, työntekijä ansaitsee sille viikolle kaksi vapaapäivää.

Jos työntekijän viimeinen vuosilomapäivä on tiistai, työntekijä ansaitsee sille viikolle yhden vapaapäivän.

Jos viimeinen vuosilomapäivä on keskiviikko tai myöhemmin, kyseiselle viikolle ei ansaita yhtään vapaapäivää.

7. Vuosiloman vaikutus työaikaan

ESIMERKKI 1

6 päivän kesäloma ja säännöllinen työaika 113,5 t / 3 vkoa.

Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 5 kpl, jolloin jakson työaika lyhenee 5 * 7,57 tuntia eli yhteensä 37,85 tuntia. Jakson jäljelle jäävä työaika (113,5–37,85) = 75,65 tuntia.

ESIMERKKI 2

12 päivän kesäloma ja säännöllinen työaika 113,5 t / 3 vkoa.

La Su

Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 10 kpl, jolloin jakson työaika lyhenee 10 * 7,57 tuntia eli yhteensä 75,7 tuntia. Jakson jäljelle jäävä työaika (113,5–75,7) = 37,8 tuntia.

ESIMERKKI 3

18 päivän kesäloma, joka osuu kahdelle jaksolle. Säännöllinen työaika 113,5 t / 3 vkoa.

V X

Ensimmäisessä kolmiviikkoisjaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 5 kpl, jolloin tämän jakson työaika lyhenee 5

× 7,57 tuntia eli yhteensä 37,85 tuntia. Jakson jäljelle jäävä työaika yhteensä (113,5– 37,85) = 75,65 tuntia.

Toisessa kolmiviikkoisjaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoit- tuvia vuosilomapäiviä yhteensä 10 kpl, jolloin tämän jakson työaika lyhenee 10 × 7,57 tuntia eli yhteensä 75,7 tuntia. Jakson jäljelle jäävä työaika yhteensä (113,5–75,7)

= 37,8 tuntia.

ESIMERKKI 4 (PÄÄSIÄINEN)

Ma Ti

VL VL

- VL

Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 6 kpl, joiden jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on 6 x 7,57 t eli yhteensä 45,42 tuntia. Lisäksi vuosilomajaksoon sisältyvät pitkäperjantai ja pääsiäismaanan- tai, joiden jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on 2 x 7,57 t eli yhteensä 15,14 tuntia. Jakson jäljelle jäävä työaika (113,5-60,56) on yhteensä 52,94 tuntia.

ESIMERKKI 5 (HELATORSTAI)

Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 5 kpl, joiden jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on 5 x 7,57 t eli yhteensä 37,85 tuntia. Lisäksi vuosilomajaksoon sisältyy helatorstai, jonka jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on 7,57 t. Jakson jäljelle jäävä työaika (113,5-45,42) on yhteensä 68,08 tuntia.

ESIMERKKI 6 (JUHANNUS)

Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 6 kpl, joiden jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on 6 x 7,57 t eli yhteensä 45,42 tuntia. Lisäksi vuosilomajaksoon sisältyy juhannusaatto, jonka jakson työai- kaa lyhentävä vaikutus on 7,57 t. Jakson jäljelle jäävä työaika (113,5-52,99) on yhteensä 60,51 tuntia.

8. Lisä- ja ylityö vuosiloman sisältävällä työaikajaksolla

Mikäli vuosilomajakson työaikaa lyhentävän vaikutuksen ja jaksolla toteutuneen työajan yhteismäärä ylittää 113,5 tuntia, korvataan jakson lisä- ja ylityö seuraa- vasti:

• 120 tuntiin asti lisätyönä

• seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla.

Sovellettaessa 6 a §:n mukaista työajan tasoittumisjärjestelmää ja mikäli vuo- silomajakson työaikaa lyhentävän vaikutuksen ja jaksolla toteutuneen työajan yhteismäärä ylittää 124 tuntia korvataan lisä- ja ylityö seuraavasti:

• 128 tuntiin asti lisätyönä

• seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla.

9. Vuosiloman siirtäminen

Vuosiloma siirretään työntekijän pyynnöstä jos työntekijä on työkyvytön

• sairauden

• tapaturman tai

• synnytyksen johdosta.

1. Työkyvyttömyys ennen vuosiloman tai sen osan alkamista

Työnantaja on velvollinen siirtämään vuosiloman seuraavin edellytyksin:

• työntekijä ilmoittaa työkyvyttömyydestään ennen vuosiloman alkamista, sekä

• työntekijä pyytää loman siirtämistä ennen loman alkua ja

• työkyvyttömyys on todettu ennen loman alkamista. Työntekijä on vel- vollinen työnantajan sitä vaatiessa todistamaan työkyvyttömyytensä lääkärintodistuksella.

Jos työntekijällä on ollut laillinen este, jonka johdosta hän ei ole voinut tehdä ilmoitusta työkyvyttömyydestään ennen loman alkamista ja pyyntöä sen siirtä- misestä, on työnantaja velvollinen ottamaan huomioon myöhemminkin tehdyn ilmoituksen ja pyynnön. Edellytyksenä on, ettei työntekijä ole esteen päätyttyä aiheettomasti viivytellyt ilmoituksen tekemistä.

Jos työntekijä ennen lomansa alkamista toimittaa työnantajalle lääkärintodis- tuksen tai muun luotettavan selvityksen työkyvyttömyydestään, katsotaan tä- mä pyynnöksi siirtää loma myöhäisempään ajankohtaan, ellei työntekijä toisin ilmoita. Ilman mainitunlaista selvitystä tai nimenomaista pyyntöä työnantajalla ei ole velvollisuutta siirtää lomaa, vaikka työnantaja olisikin tietoinen työnteki- jän työkyvyttömyydestä.

Edellä mainituilla edellytyksillä työntekijällä on oikeus saada lomansa siirretyk- si, jos loman alkaessa tiedetään, että hän lomansa aikana joutuu työkyvyttömyy- den aiheuttavaan sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon.

Siirto koskee koko sitä lomaa tai loman osaa, joka oli määrätty pidettäväksi.

2. Työkyvyttömyys vuosiloman aikana

Vuosilomansa aikana sairastuneella työntekijällä on vuosilomalain mukaisesti oikeus saada siirretyksi työkyvyttömyysjaksolle sijoittuneet vuosilomapäivät.

Työntekijän tulee ilman aiheetonta viivytystä pyytää lomapäivien siirtoa ja toi- mittaa pyydettäessä lääkärintodistus työkyvyttömyydestä.

Työkyvyttömyysajan päätyttyä vuosiloma jatkuu normaalisti ja siirrettäväksi pyydetyt lomapäivät siirtyvät myöhemmin pidettäväksi.

Sairausajalta työntekijällä on oikeus saada sairausajan palkkaa TES 12 § mukai- sesti.

3. Siirretyn vuosiloman antaminen

Siirretty kesäloma on annettava, mikäli mahdollista, lomakauden loppuun men- nessä, kuitenkin viimeistään kalenterivuoden loppuun mennessä.

Jos siirretyn loman ajankohdasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken, loma on mahdollista siirtää seuraavan kalenterivuoden puolelle. Tällöin se on pidettävä ennen seuraavan lomakauden alkua.

Siirretty talviloma on annettava viimeistään sen kalenterivuoden loppuun men- nessä, joka lähinnä seuraa lomaan oikeuttavan lomanmääräytymisvuoden päät- tymistä.

Mikäli loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä mai- nituissa aikarajoissa mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauk- sella.

10. Vuosilomapalkka

Vuosilomapalkka maksetaan ennen loman alkamista.

Vaihtoehtoisesti vuosilomapalkka voidaan maksaa myös yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä, ellei työntekijä pyydä lomapalkan maksamista ennen lo- man alkamista.

1. Kuukausipalkkaiset työntekijät

Kuukausipalkkaisen työntekijän loma-ajan päiväpalkka saadaan jakamalla lo- malle lähtiessä voimassa oleva kuukausipalkka luvulla 25. Päiväpalkka kerrotaan ansaittujen lomapäivien määrällä.

Peruskuukausipalkan pohjalta laskettu vuosilomapalkka tasataan seuraavana palkanmaksupäivänä.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkkaan lisätään lomanmääräytymis- vuoden aikana maksettujen ilta-, yötyö-, ja luvanhaltijan edustajan lisien sekä sunnuntaityökorvausten summasta:

Lomanmääräytymisvuoden (1.4.- 31.3.) aika-

na maksetut

Työsuhde jatkunut alle vuoden 31.3. mennessä

Työsuhde jatkunut väh.

vuoden 31.3. mennessä

• iltatyölisä

• yötyölisä

• sunnuntaityökorvaus

• luvanhaltijan edustajan lisä

9 %

11,5 %

ESIMERKKI

Kuukausipalkka loman alkaessa 2 000 € + lomanmääräytymisvuoden tuntikohtaiset lisät 500 € (11,5 %).

24 päivän kesäloman alkaessa maksetaan:

Peruspalkka 2 000 € x 24 = 1 920 €

Lisien osuus 11,5 % x 500 € = 57,5 €

Kesälomapalkka 1 920 € + 24 x 57,5 € = 1 966 €

6 päivän talviloman alkaessa maksetaan:

Peruspalkka 2 000 € x 6 = 480 €

Lisien osuus 57,5 €

Talvilomapalkka 480 € + 6 x 57,5 € = 491,5 €

2. Tuntipalkkaiset työntekijät

Lomapalkka on lomanmääräytymisvuoden (1.4. – 31.3.) ansiosta:

• 9 % työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden

• 11,5 % työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden.

Lomapalkka lasketaan prosentuaalisesti lomanmääräytymisvuoden ansiosta, joka muodostuu:

a. työssäolon ajalta maksetusta palkasta (lukuun ottamatta yli- ja hätätyöstä maksettua korotusosaa) sekä

b. seuraavista vuosilomaa kerryttävien poissaolojen ajalta laskettavista lasken- nallisista palkkaeristä:

• sairausajalta maksetun palkan lisäksi yhteensä enintään 75 työpäivältä

• lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta, kun sellaista annetaan lääkärin mää- räyksestä ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttami- seksi tai säilyttämiseksi, yhteensä enintään 75 työpäivältä

• ajalta, jonka työ on estynyt sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen takia

• erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta sekä tilapäisen hoitovapaan ja pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon ajalta.

• lomautusajalta enintään 30 työpäivältä lomautusta kohden ja

• työehtosopimuksen mukaisen tilapäisen poissaolon ja lääkärintarkas- tuksen ajalta.

Alle 14 päivää, mutta vähintään 35 tuntia kuukaudessa työskentelevän työnteki- jän osalta laskennallista palkkaa lisätään sairaus- tai kuntoutusajalta jo makse- tun palkan lisäksi yhteensä enintään 105 kalenteripäivän ajalta lomanmääräy- tymisvuodessa ja lomautusajalta enintään 42 kalenteripäivän ajalta lomautusta kohden.

Laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken tuntipalkan ja so- vitun keskimääräisen kolmiviikkoistuntimäärän perusteella tai sen puuttuessa poissaolon alkamishetkeä edeltävän kolmen täyden kolmiviikkoisjakson toteutu- neen työajan perusteella. Huomioon otetaan myös poissaoloaikana tapahtuneet palkankorotukset.

ESIMERKKI

Osa-aikatyöntekijä, jonka tuntipalkka on 12 € ja työaika 90 t / 3 vko Lomaoikeus 2,5 pv x 12 kk

Lomanmääräytymisvuonna työstä maksettu palkka työaikalisineen 19 000 €

Sairausajan palkkaa maksettu 4 viikon ajalta 1 440 €, tämän lisäksi palkattomia sairauspäiviä 7 työpäivää

Lomanmääräytymisvuoden ansio:

19 000€

1 440€

504 € (laskennallinen palkka 7:lle palkattomalle sairauspäivälle ) 20 944€

Lomapalkka 20 944 € x 11,5 % = 2408,56 €

11. Vuosilomakorvaus

a. Vuosilomakorvaus työsuhteen kestäessä

Työntekijällä, joka sopimuksensa mukaisesti on lomanmääräytymisvuoden ai- kana työssä niin harvoina päivinä tai niin lyhyen ajan, ettei hänelle tästä syystä xxxxx täysiä lomanmääräytymiskuukausia, on oikeus lomapalkkaa vastaavaan lomakorvaukseen.

Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta vuosilomaan, hänellä on oikeus saada vuosi- lomakorvaus viimeistään 30.9. mennessä.

Työntekijän lähtiessä suorittamaan asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta, hänelle maksetaan ansaittuja lomapäiviä vastaava lomakorvaus.

b. Vuosilomakorvaus työsuhteen päättyessä

Työntekijällä on oikeus työsuhteen päättyessä saada vuosilomapalkan sijasta vuo- silomakorvaus.

Jos työntekijä niinä kuukausina, joina työsuhde alkoi ja päättyi, on ollut työssä yhteensä vähintään 14 päivää tai 35 tuntia, eikä hän siltä ajalta ole saanut lomaa tai lomakorvausta, lasketaan nämä yhteen yhdeksi täydeksi lomanmääräytymis- kuukaudeksi.

Työntekijälle, jolle ei ole kertynyt työsuhteen päättymishetkeen mennessä oi- keutta vuosilomaan kummankaan vuosiloman ansaintasäännön perusteella, maksetaan lomakorvauksena 9 % työssäoloajan ansiosta (lukuun ottamatta yli- tai hätätyöstä maksettua korotusosaa). Työsuhteen kestettyä vähintään yhden vuoden korvaus on 11,5 %.

12. Vuosilomakirjanpito

Työnantajan on pidettävä vuosilomista kirjanpitoa, jossa on oltava mm:

• vuosilomien ajankohdat ja pituudet

• lomien pituuden laskemisen perusteet kunkin työntekijän osalta, kuten lo- maan oikeuttavien kuukausien lukumäärä, työsuhteen kesto jne.

• vuosilomapalkkojen erittely, josta selviää peruskuukausipalkan lisäksi mak- settavat lisät ja tuntipalkkaisten osalta myös mahdolliset ylityöt sekä mahdol- lisen ruokaedun korvaus ja lopullisen vuosilomapalkan tai lomakorvauksen suuruus.

11 § Lomaltapaluuraha ‌

1. Maksamisedellytykset

Työntekijä on oikeutettu lomaltapaluurahaan:

• aloittaessaan xxxxx ilmoitettuna tai sovittuna aikana ja

• palattuaan työhön heti loman päätyttyä sekä

• lomapalkasta ja lomakorvauksesta siirtyessään vanhuus-, työkyvyttömyys-, yksilölliselle varhais- tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle.

Työhön palaamiseen rinnastetaan poissaolo, joka johtuu

• vuosilomalain 7 §:ssä mainitusta syystä

• työnantajan suostumuksesta

• erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta

• ylivoimaisesta esteestä (julkinen kulkuneuvo rikkoontunut)

• työpaikan muiden työntekijöiden vuosilomista

• reservin harjoituksista tai ylimääräisestä palveluksesta

• sairaudesta tai tapaturmasta

• kunnallisesta luottamustehtävästä, josta ei ole lain mukaan oikeutta kieltäytyä

• viranomaisen sairauden leviämisen estämiseksi antamasta määräyksestä

• muusta syystä, jos työnantaja lain tai työehtosopimuksen mukaan poissaolosta huolimatta on ollut velvollinen maksamaan työntekijälle tällaiselta päivältä palkkaa

• lomauttamisesta

• voimassa olevaan oppisopimuksen edellyttämään tietopuoliseen koulutuk- seen osallistumisesta

• koulutussopimuksen mukaisesta poissaolosta

Riittävää on, jos edellä lueteltu syy on ollut olemassa sinä päivänä, joka olisi ollut lomaltapaluupäivä.

Loman päättymishetkellä opintovapaalla, vuorotteluvapaalla tai hoitovapaal- la olevalle työntekijälle lomaltapaluuraha maksetaan hänen palattuaan työhön lain tarkoittaman ennakkoilmoituksen tai siihen myöhemmin lain mukaisin perustein tehdyn muutoksen taikka työnantajan kanssa tehdyn sopimuksen mu- kaisesti.

Asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta suorittamasta palanneelle lomaltapaluuraha suoritetaan siitä vuosilomapalkasta ja/tai vuosi- lomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin palvelukseen lähtiessään.

Mikäli muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanotun työntekijän työ- sopimus päättyy vuosiloman aikana ja työntekijä on tästä syystä estynyt palaa- masta vuosilomaltaan työhön, on työntekijällä oikeus lomaltapaluurahaan pide- tyn tai pidettäväksi sovitun vuosiloman osalta.

2. Suuruus

Lomaltapaluuraha on 50 % työehtosopimuksen mukaan lasketusta lomapalkasta.

Lomaltapaluuraha lasketaan loma-ajan rahapalkasta ottaen mukaan mahdolli- nen rahana maksettava luontoisetu kuten ravintoetu. Muita loman aikana an- nettavia luontoisetuja ei oteta huomioon.

Työntekijän saadessa lomapalkkansa prosentuaalisena hänellä on oikeus lomalta- paluurahaan vain lomapäiviä vastaavalta osuudelta vuosilomapalkasta.

ESIMERKKI

35 tunnin ansainnassa olevan työntekijän työsuhde on alkanut 5.4. edellisenä vuon- na. Kahtena kuukautena hän on työskennellyt alle 35 työtuntia. Työntekijän lomaoi- keus on siten 10 * 2 eli 20 päivää. Lomanmääräytymisvuodelta maksettu palkka on 6 000 euroa . Lomapalkaksi muodostuu 9 % 6 000 eurosta eli 540 euroa.

Lomaltapaluuraha

50 % x 540 € x 20 (lomapäivien lukumäärä) = 225 €

24 (lomapäivien enimmäismäärä)

3. Maksamisaika

Lomaltapaluuraha maksetaan loman päättymistä seuraavana palkanmaksupäi- vänä.

Jos lomaltapaluurahan osittaminen lomia ositettaessa muodostuu vaikeaksi to- teuttaa, voidaan lomaltapaluuraha maksaa yhdellä kertaa loman pääosan päät- tymisen jälkeen. Jos maksamisen edellytykset eivät kaikilta osin täyty, liikaa suoritettu lomaltapaluuraha vähennetään työntekijän palkkasaamisesta.

Työpaikkakohtaisesti 24 §:n mukaisesti koko lomaltapaluuraha voidaan sopia maksettavaksi muuna ajankohtana tai lomaltapaluuraha voidaan sopia annetta- vaksi vastaavana palkallisena vapaa-aikana.

ESIMERKKI ‌

Työntekijän lomaltapaluuraha on 500 euroa ja tuntipalkka 10 euroa. Työntekijä ja työnantaja ovat TES 21 § mukaisesti sopineet koko lomaltapaluurahan vaihtamisesta vapaaksi. Työntekijä saa palkallista vapaa-aikaa 50 tuntia.

12 § Sairausajan palkka ja lääkärintarkastukset

1. Palkanmaksun edellytykset

Työnantaja maksaa sairausajan palkkaa, jos:

• työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ja

• työntekijä on sairauden tai tapaturman johdosta estynyt tekemästä työtä ja

• työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella tai

• työntekijä on määrätty tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin.

2. Ilmoitusvelvollisuus ja selvitys työkyvyttömyydestä

Työntekijä on velvollinen viipymättä henkilökohtaisesti ilmoittamaan sairastu- misestaan työnantajalle tai tämän edustajalle. Henkilökohtainen ilmoitus tulee tehdä työnantajan ohjeistamalla tavalla. Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoituksen tahallaan tai huolimattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.

Työkyvyttömyydestä on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus tai muu työn- antajan hyväksymä selvitys. Jos työnantaja nimeää käytettävän lääkärin, vastaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimiskustannuksista.

Enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairaustapauksen osalta selvitys voi- daan esittää myös työterveyshoitajan, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan an- tamalla todistuksella edellyttäen, että

• kysymyksessä on epidemialuontoinen sairaus (esim. flunssa tai vatsatauti) ja

• sairaanhoitoa ei ole järjestetty osana työnantajan kustantamaa työterveyshuol- toa ja

• työntekijä ei ole pyynnöstään huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä hoidon kiireellisyysluokituksen tai muun pakottavan syyn vuoksi.

Sairauden jatkuessa tai uusiutuessa 30 päivän kuluessa edellisen työkyvyttö- myysjakson päättymisestä tulee kuitenkin vaadittaessa esittää lääkärintodistus.

Työntekijän on työnantajan vaatimuksesta suostuttava muulloinkin lääkärintar- kastukseen työnantajan oman tai nimeämän lääkärin luona, jolloin työnantaja korvaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.

Sairauslomalla olevan työntekijän tulee noudattaa annettuja hoito-ohjeita sekä huolehtia siitä, ettei hän menettelyllään viivästytä työkykynsä palautumista.

3. Sairausajan palkkajaksot

1. Sairausajan palkkaa maksetaan työsuhteen kestoajan perusteella seuraavasti:

Työsuhteen kesto sairastumishetkellä	Palkallisen jakson pituus
alle 1 kk	-
1 kk – 2 kk	SVL:n karenssiaika eli sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää
yli 2 kk	28 kalenteripäivää
yli 3 v	35 kalenteripäivää
yli 5 v	42 kalenteripäivää
yli 10 v	56 kalenteripäivää

2. Sairausajan palkallisen jakson pituus on kuitenkin enintään kolme kuu- kautta työsuhteen kestosta riippumatta, jos työntekijä on työkyvytön häntä työssään kohdanneen väkivallan tai vakavan väkivallan uhkatilanteen vuoksi. Edellytyksenä tämän kohdan mukaiselle sairausajan palkalle on, että työntekijä on tehnyt tapahtuneesta ilmoituksen poliisille.

4. Sairausajan palkan määrä

1. Kuukausipalkkaiset työntekijät

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan peruskuukausipalkkaa palkalli- selta sairausajanjaksolta.

Sairausajan palkanmaksun keskeytyessä tai katketessa lasketaan osakuukauden palkka työehtosopimuksen 5 §:n mukaisesti.

2. Tuntipalkkaiset työntekijät

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan perustuntipalkkaa työvuorolistaan merkityiltä työtunneilta.

Ellei sairausajalle ole laadittu työvuorolistaa, maksetaan palkka sairastumista edeltäneiden kolmen täyden kolmiviikkoisjakson toteutuneen keskimääräisen työajan perusteella, kuitenkin enintään 7,57 tunnilta työpäivää kohti.

5. Sairausajan palkan maksaminen

Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itselleen tältä ajalta työntekijälle tulevan sairauspäivärahan saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset ja valtuutuksen.

Jos sairausvakuutuslain päivärahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.

Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajan- jaksolta työntekijän saama sairauskorvaus (päiväraha tai siihen rinnastettava), joka maksetaan:

• työnantajan kannatusmaksua saavasta sairauskassasta

• tapaturmavakuutuslain, työntekijän eläkelain tai liikennevakuutuslain tai

• työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella.

Sairauspäivärahaa ei lainmukaansuoriteta 68 vuotta täyttäneille eikä alle 16-vuo- tiaille. Tämän ikäisille maksetaan täyttä sairausajan palkkaa, jos palkanmaksun edellytykset muutoin täyttyvät.

6. Sairauden uusiutuminen

Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa edellisen työky- vyttömyysjakson päättymisestä maksetaan sairausajan palkka seuraavasti:

• poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso

• palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalle (tapauksesta riippuen joko sairastumispäivä tai 1 + 9 arkipäivää) osuvilta työvuorolistan mukaisilta työ- ja tasoitusvapaapäiviltä ja Z-vapaalta

ESIMERKKI ‌

Kuukausipalkkainen työntekijä on ollut sairaana 3.-18.10. eli 16 päivää. Sama sairaus uusiutuu 31.10. ja jatkuu 17.11. asti. Työntekijän sairausajan palkkajakso on 28 päivää. Työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 24.11. ja on sairaana 27.11. asti.

31.10.

11.11.

17.11.

24.11.

sama sairaus uusiutui

Sairausajan palkkajakso 28 päivää

Edellinen sairausjakso -16 päivää Uusiutumisjaksolta maksetaan

sairausajan palkkaa 12 päivältä = 31.10.-11.11. KELA maksaa päivärahan ajanjaksolta 12.11.-17.11. suoraan työntekijälle.

Uusiutumisjaksolta 24.11.-27.11. työnantajan palkanmaksujakso on jo kokonaan päättynyt, mutta työntekijälle maksetaan kuitenkin palkka uusiutumispäivältä

24.11. sairausvakuutuslain mukaisen karenssiajan ollessa tässä tapauksessa yksi päivä.

Mikäli aikaisempi työkyvyttömyysjakso on kestänyt vähemmän kuin sairausva- kuutuslain mukainen karenssiaika tai työntekijä ei muutoin ole saanut sairauspäi- värahaa, on SVL:n mukainen karenssiaika uusiutumistapauksessakin 1 + 9 arkipäi- vää, jolta ajanjaksolta työnantaja suorittaa palkan.

13 § Lääkärintarkastukset

Työnantaja korvaa ansionmenetyksen seuraavissa tapauksissa edellyttäen, että tarkastuksiin ja tutkimuksiin aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella ja nämä on järjestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen:

• sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkä- rin määräämä laboratorio- ja röntgentutkimus

• äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevat tarkastukset ja synnytystä edeltävät lääketieteelliset tutkimukset

• valtioneuvoston asetuksen 1339/2006 tarkoittamat rintasyöpäseulonta-tutki-

mukset ja kohdun kaulaosan syövän seulontatutkimukset ‌‌

• äkillisen hammassairauden aiheuttaman toimenpiteen ajalta, jos hammassai- raus on aiheuttanut työkyvyttömyyden, jota on hoidettava saman päivän tai työvuoron aikana. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammas- lääkärin antamalla todistuksella.

Ansionmenetys korvataan myös työntekijän käydessä seuraavissa lakisääteisissä tarkastuksissa ja tutkimuksissa:

• lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tar- koittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa

• nuorista työntekijöistä annettuun lakiin tai säteilylakiin liittyvissä tutkimuksissa

• lainsäädännön edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirty- misestä yrityksessä toisiin tehtäviin.

Työnantaja maksaa työntekijälle välittömät matkakustannukset kyseisiin tut- kimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paik- kakunnalla.

14 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

Työntekijän oikeus äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

14 a § Äitiys-, adoptio- ja isyysvapaan palkka

1. Äitiysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan äitiys- ja adoptiovapaan palk- kana työntekijän peruspalkan ja hänelle maksettavan sairausvakuutuslain xx- xxxxxx äitiysrahan erotus kolmen kuukauden pituiselta ajanjaksolta, jos

• työsuhde on keskeytyksettä kestänyt vähintään kaksitoista kuukautta ennen äitiysvapaan alkamista ja

• työntekijä palaa työhön työhön tai on estynyt palaamasta työhön 6. kohdassa mainitusta syystä.

2. Palkan maksaminen edellyttää, että työntekijä esittää luotettavan selvityksen hänelle maksettavasta äitiysrahan määrästä.

3. Jos äitiysrahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan pienempänä kuin mihin työntekijällä olisi ollut sairausvakuutuslain mukaan oikeus, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee sillä äitiysrahalla tai sen osalla, joka on jäänyt suorittamatta työntekijästä johtuvasta syystä.

4. Palkka maksetaan työntekijälle yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä äitiysvapaan alkamisen jälkeen. Äitiysvapaan palkka lasketaan kuten sairausajan palkka (12 §).‌

5. Jos äitiysvapaa alkaa ennen kuin yksi vuosi on kulunut siitä, kun työntekijä on palannut takaisin työhön vähintään 6 kuukautta kestäneeltä muulta palkat- tomalta vapaalta kuin perhevapaalta, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvolli- suutta äitiysvapaan ajalta.

6. Xxxxxx äitiysvapaa-ajalta palkkaa saanut työntekijä ei palaa työhön, saadaan äitiysvapaa-ajalta maksettu palkka periä takaisin. Takaisinperintäoikeutta ei kui- tenkaan ole silloin, kun työsuhde on perhevapaan aikana päättynyt työntekijästä itsestään riippumattomista syistä ja työntekijä on tästä syystä estynyt palaamasta työhön.

7. Edellä mainitun mukaisesti maksetaan työntekijälle palkka myös enintään 6 arkipäivän pituiselta isyysvapaa-ajalta.

15 § Tilapäiset poissaolot

1. Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti työntekijälle maksetaan palkkaa 1-3 kalenteripäivän pituiselta ajalta sairausajan palkkaa koskevien mää- räysten mukaisesti, jos

• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoi- tamiseksi ja

• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kes- tosta sekä

• poissaolosta on annettu työehtosopimuksen 10 §:n mukainen selvitys.

Muulta kuin lapsen kanssa yksin asuvalta edellytetään lisäksi, että:

• kaikki vapaaseen oikeutetut ovat ansiotyössä ja

• muulla vapaaseen oikeutetulla ei ole ansiotyön, työajan, varusmiespalveluksen, naisten vapaaehtoisen asepalveluksen tai siviilipalveluksen, pakollisen reser- vin kertausharjoituksen, pakollisten täydennyspalvelusten tai työttömyystur- valain mukaisen ja työttömyysturvaetuuksien edellytyksenä olevaan työllisty- mistä edistävään palveluun tai vastaavaan toimenpiteeseen osallistumisen tai välimatkan takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai hoitaa lasta itse ja

• muun vapaaseen oikeutetun edellä mainituista esteistä on annettu selvitys.

Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa.

2. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkat- tomaan poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sairaustapa- uksesta.

3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen palkalliseen 1–3 päivän poissaoloon lähiomaisen kuoleman ja hautajaisten johdosta. Lyhyellä poissaololla tarkoitetaan kuolemasta, hautajaisista ja uurnan laskusta johtuviin järjestelyihin tarvittavaa aikaa. Lähiomaisia ovat lähinnä avio- tai avopuoliso, vanhemmat, iso- ja appivanhemmat, lapsi, sisar tai veli.

Yli päivän poissaolosta on pyydettäessä esitettävä etukäteen selvitys ajan tar- peesta.

4. Työntekijä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, saa palkallisen va- paapäivän 50-, 60- ja 65-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäi- väkseen.

5. Työntekijän vihkimispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.

6. Työntekijä voi osallistua ansion alentumatta asevelvollisten kutsuntaan ja siihen liittyvään lääkärintarkastukseen. Lääkärintarkastukseen noudatetaan 13 §:n määräyksiä.

Työntekijälle maksetaan pakollisilta kertausharjoituspäiviltä tai siviilipalvelus- lain tarkoittamilta täydennyspäiviltä palkan ja reserviläispalkan erotus.

7. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansionmenetyskorvauksen erotus hänen osallistuessaan työaikana:

• kunnanvaltuuston

• kunnanhallituksen tai

• valtiollisten tai kunnallisten vaalien vaalilautakunnan tai -toimikunnan työskentelyyn.

Erotus maksetaan työntekijän annettua selvityksen ansionmenetyskorvauk- sesta.

8. Palvelualojen ammattiliiton sopimusalatoimikunnan, valiokunnan, hallituk- sen ja valtuuston jäsenellä on oikeus osallistua em. hallintoelinten kokouksiin sekä liittokokoukseen, ellei osallistumiselle ole erityistä työn järjestelyistä joh- tuvaa erittäin painavaa estettä. Työntekijän tulee ilmoittaa kokoukseen osal- listumisestaan mikäli mahdollista ennen ko. kokouksen ajankohdan sisältävän työvuorolistan laatimista tai niin pian kuin mahdollista sekä esitettävä asianmu- kainen selvitys osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

9. Kohtien 2 –8 mukaisista poissaoloista on työntekijän sovittava työnantajan kanssa. Tämän pykälän poissaolot eivät vähennä vuosilomaetuja.‌‌

16 § Erinäisiä määräyksiä

1. Työntekijän joutuessa matkustamaan työnantajan määräyksestä, työnanta- ja maksaa siitä aiheutuneet kustannukset makuuvaunu- tai paikkalippuineen. Taksimatkat korvataan, mikäli julkista liikennettä ei voitu käyttää.

2. Vasta-alkajan perehdyttäjänä toimivalle työntekijälle maksetaan perehdyttä- jälisää palkkaliitteen mukaisesti.

Perehdyttäjälisää maksetaan junissa opetusmatkaa kohti ja varastossa työvuo- rokohtaisesti.

Mikäli opetusmatka sijoittuu kahdelle eri vuorokaudelle, maksetaan perehdyt- täjälisä molemmilta vuorokausilta erikseen.

3. Työnantaja varaa kohtuulliset vaatimukset täyttävät tilat yöpymistä ja lepoa varten. Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle niistä yöpymis- ja lepohuoneista, jotka tullaan ottamaan käyttöön.

Työntekijä on velvollinen noudattamaan työnantajan antamia ohjeita ja määräyk- siä siisteyden ja järjestyksen ylläpitämiseksi yöpymis- ja lepohuoneissa.

4. Työpuvun tulee olla siisti ja asianmukainen.

5. Työnantaja luovuttaa työntekijän käyttöön työaikana edellyttämänsä erityisen tai terveydenhoitoasetuksen tarkoittaman työasun.

6. Työnantaja ja työntekijä voivat TES 24§:n mukaisesti sopia siitä, että junapal- veluhenkilökunnan työehtosopimuksen piiriin kuuluva työntekijä työskentelee tarvittaessa myös Avecra Oy:n asemaravintoloissa.

17 § Jälkilaskut

1. Jälkilaskut on esitettävä työntekijälle viimeistään kahden viikon kuluessa ai- heen ilmaantumisesta.

Ennen jälkilaskun kirjoittamista on työntekijälle varattava mahdollisuus tutus- tua sen perusteena oleviin asiakirjoihin sekä näkemyksensä esittämiseen asiasta.

2. Jälkilaskuihin sovelletaan TSL 12 luvun 1 §:n määräyksiä.

18 § Työjärjestys ‌‌‌‌‌

Työntekijä onvelvollinennoudattamaan Avecra Oy:n ja VR:nlaatimia ohjesääntöjä.

19 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenki- vakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

20 § Ammattiyhdistyksen jäsenmaksut

Mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, Palvelualojen ammattiliiton jäsenmaksut peritään työntekijän palkasta ja työntekijälle annetaan vuoden pää- tyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

Perintämenettelyssä noudatetaan liittojen (MaRa-PAM) välistä sopimusta.

21 § Työtaistelutoimenpiteet

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen ovat kielletyt.

22 § Neuvottelujärjestys

Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan

ensin työnantajan ja työntekijöiden kesken luottamusmiessopimuksen mukai- sesti.

Asian jäädessä erimieliseksi suositellaan laadittavaksi kahtena kappaleena eri- mielisyysmuistio.

Paikallisten osapuolten on siirrettävä erimieliseksi jäänyt asia liittojen ratkais- tavaksi.

Paikalliset neuvottelut on aloitettava viimeistään viikon kuluessa esityspäivästä ja liittoneuvottelut viimeistään kahden viikon kuluessa.

Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuomiois- tuimen ratkaistavaksi.

23 § Sopimuksen tiedottaminen ‌‌

Tämä sopimus on pidettävä työntekijöiden nähtävillä.

24 § Yrityskohtainen sopiminen

Yrityskohtaisessa sopimisessa noudatetaan seuraavia määräyksiä, elleivät liitot toisin sovi:

1. Sopijapuolina voivat olla toisaalta työnantaja tai hänen edustajansa, toisaalta työntekijä, työntekijät tai luottamusmies, ellei ao. työehtosopimusmääräyk- sessä ole toisin sovittu.

2. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

3. Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassaolevaksi tai määräajaksi.

4. Sopimuksen tekeminen ei saa olla edellytyksenä työsopimuksen solmimiselle eikä sopimus voi olla osa työntekijän työsopimusta.

5. Työnantajan aloitteesta tapahtuva ja muuta kuin kokonaista henkilöstöryh- mää tai noudatettavaa työaikajärjestelmää koskeva sopimus voidaan tehdä työntekijän kanssa vasta hänen koeaikansa päättymisen jälkeen.

Toistaiseksi voimassaoleva sopimus voidaan irtisanoa noudattaen kolmen kuu- kauden irtisanomisaikaa. Määräaikainen sopimus, joka on ollut voimassa yli 9 kuukautta, voidaan irtisanoa kuten toistaiseksi voimassaoleva sopimus.

Sopimuksen, jolla on sinänsä työehtosopimusvaikutukset, päätyttyä noudate- taan alan työehtosopimuksen määräyksiä. Mikäli sovittu järjestely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jatkuu joka tapauksessa sen loppuun.

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropu- helua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikal- liset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopimi- nen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.

Mahdollisuuden työpaikkakohtaiseen sopimiseen sisältävät seuraavat työehto- sopimuksen kohdat:

6 § viikonloppuvapaat, kärrymyynnin työaika 6a § x-vapaiden siirtäminen

9 § palkanmaksu ‌

11 § lomaltapaluuraha 16 § ristiintyöskentely

25 § Voimassaoloaika

1. Sopimus on voimassa allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti.

2. Sopimus jatkuu edelleen vuoden kerrallaan ellei sitä irtisanota kirjallisesti vii- meistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä.

3. Irtisanomisen yhteydessä on jätettävä kirjallisesti yksilöidyt muutosesitykset. Muutoin irtisanominen on mitätön.

PÖYTÄKIRJA AVECRA OY:N JUNAPALVELUHENKILÖKUNTAA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA ‌

Aika 19.3.2018

Paikka Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n toimisto.

Läsnä Matkailu-ja RavintolapalvelutMaRary:nsekä Palvelualojenammattiliitto PAM ry:n edustajat.

1 § TyöehtosopimusosapuoletovatsopineetAvecra Oy:njunapalveluhenkilökun- taa koskevan työehtosopimuksen sekä siihen liittyvien pöytäkirjojen uudis- tamisesta ajanjaksolle 1.2.2018 – 31.3.2020.

Sopimuspäättyykuitenkinilmaneriirtisanomista30.4.2019,mikäliosapuolet eivät ole 28.2.2019 mennessä päässeet sopimukseen 1.5.2019 voimaan tulevan palkantarkistuksen rakenteesta ja suuruudesta.

2 § Taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2018. Korotukset ovat palvelusvuosiportait- tain seuraavat:

0-2	yli 2	yli 5	yli 10	yli 15
16 €	28 €	46 €	55 €	64 €

1.5.2018 voimaan tulevat palkkataulukot liitteenä (liite 1).

Sopimuspalkkaistentyöntekijöidenpalkkojakorotetaan1.5.2018 edelläolevan taulukon mukaan työntekijän palvelusvuosia vastaavalla euromäärällä.

3 § Työehtosopimuksen mukaisia lisiä korotetaan 1.5.2018 seuraavasti:

Iltatyölisää, yötyölisää, perehdyttäjälisää ja luvanhaltijan edustajan lisää ko- rotetaan 1,8 %:lla. Varaston olosuhdelisää korotetaan yhdellä sentillä (0,01 €). Matkarahaa korotetaan 2,4 %:lla.

1.5.2018 voimaan tulevat lisät liitteenä (liite1).

Varaston vuorovastaavanlisä poistetaan työehtosopimuksesta kokonaan.

4 § Pääluottamusmiehelle työajan ulkopuolella suoritettavista tehtävistä mak- settava korvausta korotetaan 1.5.2018 siten että se vastaa kokonaan työstä va-

pautetun pääluottamusmiehen korvausta Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevan työehtosopimuksen mukaan (liite1).

5 § Työehtosopimuksen 6 a §:n määräykset koskien työajan tasoittumisjärjestel- mää muutetaan tämän allekirjoituspöytäkirjan liitteenä (liite 2) olevan mu- kaisesti.

Muihintyöehtosopimuksenmääräyksiintehdääntarvittavat, uusientyöaika- määräysten edellyttämät muutokset.

Uusien määräysten mukainen työajan tasoittumisjärjestelmä otetaan käyt- töön 1.5.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan tasoittumiskauden alusta.

6§ Työehtosopimuksentekstimääräyksiintehdääntämänallekirjoituspöytäkir- jan liitteen (liite 3) mukaiset muutokset.

Liitteen mukaiset muutokset tulevat voimaan heti, lukuun ottamatta TES 6 § 8 kohdan mukaista kotipaikkakunnan lepoaikaa, jota koskeva määräys tulee voimaan VR:n uuden aikataulukauden vaihtuessa kesäkuussa 2018.

7 § Sovittiin, että aikaisemmin perustetut työryhmät jatkavat toimintaansa, ja että työryhmä tulee sopimuskauden aikana selvittämään TES 6 § 8 kohdan mukaisenvieraanpaikkakunnanlepoajanpidentämisenvaikutukset. Lisäksi sovittiin, että liitot voivat sopimuskauden aikana sopia erilaisista työaika- ja palkkausjärjestelmiin sekä luottamusmiesorganisaatioon liittyvistä kokei- luista.

Helsingissä 19.3.2018

MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

PALKAT 1.5.2018 ‌

	0-2	yli 2	yli 5	yli 10	yli 15
1	1798 (11,31)	1847 (11,62)	1902 (11,96)	1966 (12,36)	2000 (12,58)
2	2076 (13,06)	2134 (13,42)	2203 (13,86)	2275 (14,31)	2309 (14,52)
3	2178 (13,70)	2240 (14,09)	2314 (14,55)	2392 (15,04)	2425 (15,25)

1. Junapalveluhenkilökunta / varastotyöntekijä

2. Varaston esimies

3. Junapalvelun esimies

Lisät 1.5.2018
Iltatyölisä	1,08 €/t
Yötyölisä	2,08 €/t
Perehdyttäjälisä	9,17 €
Luvanhaltijan edustajan lisä	0,39 €/t
Varaston olosuhdelisä	0,04 €/t
Matkaraha	0,84 €/t

Pääluottamusmiehelle työajan ulkopuolella suoritettavista tehtävistä maksetta- va korvaus 1.5.2018 alkaen on 207 €/kk

ESIMERKKEJÄ LUVANHALTIJAN EDUSTAJAN LISÄN JA XXXXXXXXXX XXXXXXXXXXXX x

ESIMERKKIVUORO 979 – 954 – 109 - 114

Junavuorojen työaika kohdistetaan sille junalinjalle, jolla työ tehdään. Työaika yhteensä 06.15 - 19.15 = 13 t.

Työvuoron aikana työntekijä toimii kaikissa junissa luvanhaltijan edustajana. Työaika on junalinjoittain jaoteltuna:

linja	979	954	109	114
työ alkaa	06.15	10.00	13.30	16.30
työ päättyy	10.00	13.30	16.30	19.15

Anniskelu tapahtuu sinä aikana, kun junassa on matkustajia. Luvanhaltijan edustajan lisä maksetaan junan kulkuajalta:

linja	979	954	109	114
kulkuaika alkaa	06.34	11.00	14.12	17.20
kulkuaika päättyy	08.33	12.57	15.40	18.48
luvanhaltijan edustajan lisä	0 t 0 min*	1 t 57 min	1 t 28 min	1 t 28 min

*anniskelu aloitetaan klo 09.00

Luvanhaltijan edustajan lisä maksetaan yhteensä 4 tunnilta 53 minuutilta. Lisäksi vuorolta maksetaan:

iltalisä 1 tunnilta 15 minuutilta (18.00 -19.15)

matkaraha 13 tunnilta (06.15-19.15), koska vuoro tehdään saman vuorokauden aika- na, jolloin työaika on sama kuin matkaraha-aika.

V-päivänä, sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapyhänä, vapunpäivänä ja itse- näisyyspäivänä iltalisä, yölisä ja luvanhaltijan edustajan lisä maksetaan 100 %:lla korotettuna.

ESIMERKKIVUORO 24 – 963 - 972

(vuoro sijoittuu kahdelle vuorokaudelle)

PÄIVÄ 1.

Junavuorojen työaika kohdistetaan sille junalinjalle, jolla työ tehdään. Työaika yhteensä 09.45 - 23.45 = 14 t.

Työvuoron aikana työntekijä ei toimi kaikissa junissa luvanhaltijan edustajana. Työaika on junalinjoittain jaoteltuna:

linja	24	963	972
työ alkaa	09.45	17.15	20.15
työ päättyy	17.15	20.15	23.45

Anniskelu tapahtuu sinä aikana, kun junassa on matkustajia. Luvanhaltijan edustajan isä maksetaan junan kulkuajalta:

linja	24 ma-la*	24 su**	963	972
kulkuaika alkaa	07.15	09.50	18.03	20.45
kulkuaika päättyy	16.52	16.52	20.12	22.57
varavastaa- van lisä	0 t 0 min	7 t 2 min	2 t 9 min	2 t 12 min

* ma-la-vuoro ajetaan välillä Oulu-Helsinki, työntekijä ei toimi luvanhaltijan edus- tajana.

** su-vuoro ajetaan välillä Rovaniemi-Helsinki, työntekijä toimii luvanhaltijan edustajana.

Luvanhaltijan edustajan lisä maksetaan yhteensä maanantai-lauantaivuoroilta 4 tunnilta 21 minuutilta ja sunnuntaivuoroilta 11 tunnilta 23 minuutilta.

Lisäksi vuorolta maksetaan:

• iltalisä 5 tunnilta 45 minuutilta (18.00 -23.45)

matkaraha 17 tunnilta 15 minuutilta (09.45-03.00), koska vuoroon sisältyy yöpymi- nen toisella paikkakunnalla.

ESIMERKKIVUORO 23

(vuoro sijoittuu kahdelle vuorokaudelle)

PÄIVÄ 2.

Junavuorojen työaika kohdistetaan sille junalinjalle, jolla työ tehdään. Työaika yhteensä 08.30 - 15.30 = 7 t.

Työtä tehdään vain yhdellä junalinjalla:

linja	23
työ alkaa	08.30
työ päättyy	15.30

Anniskelu tapahtuu sinä aikana, kun junassa on matkustajia. Luvanhaltijan edustajan lisä maksetaan junan kulkuajalta:

linja	23 ma-la
kulkuaika alkaa	09.30
kulkuaika päättyy	15.15
luvanhaltijan edustajan lisä	5 t 45 min

Luvanhaltijan edustajan lisä maksetaan yhteensä 5 tunnilta 45 minuutilta. Lisäksi vuorolta maksetaan:

matkaraha 12 tunnilta 30 minuutilta (03.00-15.30), koska vuoroon sisältyy yöpymi- nen toisella paikkakunnalla.

V-päivänä, sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapyhänä, vapunpäivänä ja itse- näisyyspäivänä iltalisä, yölisä ja luvanhaltijan edustajan lisä maksetaan 100 %:lla korotettuna.

Document Metadata

Table of Contents

Contract

Document Metadata