Pohjois-Savon siltasopimus
Pohjois-Savon siltasopimus
tammikuu 2019
Sisällysluettelo
Aluetalous ja yritystoiminta kasvavat – pula työvoimasta lisääntyy 3
Sopimusteema 1: Työperäisen maahanmuuton edistäminen uusin keinoin ja kasvua kansainvälisistä osaajista 4 Sopimusteema 2: Yritysverkoston laadun ja toiminnan parantaminen 6
Sopimusteema 3: Maakunta yhtenäisenä työssäkäyntialueena ja tähän liittyvät liikennejärjestelyt 7
Sopimusteema 4: Työnantajien tarpeista lähtevä koulutus 9
Pohjois-Savon ja FITech-verkoston yhteistyön aloittaminen 9
Kysyntää vastaavan osaamisen lisääminen 9
Aluetalous ja yritystoiminta kasvavat – pula työvoimasta lisääntyy
Pohjois-Savon talous perustuu kone- ja energiateknologiaan, puunjalostukseen ja elintarviketuo- tantoon. Terveysteknologia ja -palvelut, biojalostus ja vesiteknologia ovat nousevia uusia aloja. Suurin osa työvoimasta toimii sosiaali- ja terveyspalveluissa, rakentamisessa, opetuksessa, kaupalli- sissa palveluissa sekä yritysten käyttämissä ohjelmisto-, talous-, kehitystoiminta- ja lakipalveluissa.
Pitkän aikavälin yritystoiminnan liikevaihdon ja viennin kasvu on Pohjois-Savossa ollut koko maan tasolla. Kone-, puu- ja elintarviketeollisuuden vahvojen vientiyritysten alueella Ylä-Savossa on yri- tystoiminnan volyymin ja viennin kasvu tällä vuosikymmenellä ollut huomattavan nopeaa, viennissä on kahtena vuotena ylitetty 20 % vuosikasvu. Myös Sisä-Savon alueen puu- ja elintarvikealan kasvu on ollut selvästi parempaa kuin koko Suomen kasvutaso. Varkauden seudulla metsäteollisuuden rakennemuutoksen jälkeen on päästy takaisin energia-, automaatio- ja metsäteollisuuden vetä- mään kasvuun.
Kuopion seudulla yritystoiminnan kasvu on tämän vuosikymmenen aikana hiukan hidastunut edelli- sestä vuosikymmenestä, mutta se on pysynyt koko maan vauhdissa. Kuopion seudun kehityskuva poikkeaa maakunnan nopeimman vientikasvun seuduista, sillä Kuopion seudulla väestömäärä kas- vaa varsinkin opiskeluikäisten muuttovoiton ansiosta.
Koko maakunnan väestökehitys on kohentunut huomattavasti 2000-luvun aikana ja vuosina 2011– 2013 maakunnan väestömäärä kasvoi. Näinä vuosina Kuopion vuosikasvu oli 1,1–1,2 %. Viime vuo- sina Kuopio on kasvanut alle prosentin vähentyneen muuttovoiton vuoksi ja liitoskuntien ikäraken- teen alkaessa hidastaa myös Kuopion kasvua.
Ylä-Savo ja Varkauden seutu menettävät väestöä muuttotappion ja ikärakenteen vuoksi. Vahva vientiyritysten kasvu ja lisääntyneet rekrytoinnit eivät ole riittäneet kääntämään väestökehitystä positiiviseksi. Sisä-Savossa on sama tilanne, mutta lievempänä pienemmän alueen vuoksi.
Pohjois-Savon aluerakenteessa vahvaa vientiteollisuutta on koko maakunnassa, ei pelkästään väes- töllisesti vetovoimaisimmassa maakuntakeskuksessa. Vajaa kolmasosa viennistä tuotetaan Kuopion seudulla, lähes yhtä paljon Varkauden seudulla ja loput Ylä-Savossa ja Sisä-Savossa. Kasvu on ollut nopeita kahdella viime mainitulla seudulla.
Maakunta ei muodosta riittävän yhtenäistä liikenteellisesti ja ajallisesti saavutettavaa työssäkäynti- aluetta, jotta esimerkiksi Ylä-Savon työvoimatarpeeseen voitaisiin vastata työssäkäynnillä Kuopi- osta ja Siilinjärveltä. Työssäkäynti lisääntyy, mutta järkevä matka-aika Kuopiosta yltää Iisalmeen saakka ja 1000 teollisen työpaikan Vieremän alue on liian kaukana.
Yritystoiminnan kasvun, pitkään jatkuneen aktiivi-ikäisen väestön muuttotappion ja koko maan työ- voiman tarjonnan kasvun hidastumisen vuoksi rekrytointivaikeudet ovat kasvussa. Tällä hetkellä 40
% Kauppakamarin pohjoissavolaisista jäsenyrityksistä kokee työvoiman saamisen rajoittavan liike- toiminnan kehittämistä.
Sopimusteema 1: Työperäisen maahanmuuton edistäminen uusin keinoin ja kasvua kansainvälisistä osaajista
Siltasopimus on valtion (TEM, VM, YM, OKM, LVM) ja alueen yhteinen prosessi, jossa molemmat osapuolet sitoutuvat mahdollisuuksien mukaan edistämään kasvun mahdollisuuden hyödyntä- mistä. Se perustuu toimijoiden yhteistyöhön ja alueen tilanteen ja toimenpiteiden tarkasteluun ho- risontaalisesti - samaan aikaan useiden hallinnon alojen ja maakunnan kautta. Erityisessä tarkaste- lussa ovat lyhyen tähtäimen toimet, jotka käynnistyvät ja toteutuvat vuosina 2019–2020. Toimenpi- teitä toteutetaan valtion ja kuntien sekä maakunnan rahoituksen kehysten ja talousarvioiden puit- teissa, eivätkä asiakirjan kirjaukset sido osapuolia.
Pohjois-Savon siltasopimuksen hankkeet eivät anna koko kuvaa maakunnan kehittämisestä. Hanke- lista on karsittu uusiin ja aika pienimuotoisiin avauksiin, joilla saadaan liikkeelle alueen vetovoimaa ja osaavan työvoiman saatavuutta parantavia toimia. Tämän lisäksi listalla on maakunnassa jo käyn- nissä olevia hankkeita, joilla on sama intressi Xxxxxx kanssa ja jotka myöhemmin johtavat myös jat- kotoimiin.
Pohjois-Savon väestöllistä vetovoimaa on tarve lisätä, varsinkin teollisilla seuduilla. Kaikki uudet työntekijät eivät voi jatkossa olla syntyperäisiä suomalaisia, työperäistä maahanmuuttoa on lisät- tävä ja saatava enemmän myös ulkomaalaisia opiskelijoita. Sekä työhön tulevat ulkomaalaiset, että ulkomaalaiset opiskelijat on saatava juurtumaan alueiden työpaikkoihin ja kulttuuriin.
Ulkomaalaisen työvoiman ja opiskelijoiden rekrytointia tehdään kolmessa käynnistyneessä hank- keessa. Tärkeää on saada työnantajat tarjoamaan ulkomaalaisille työpaikkoja ja harjoittelupaikkoja ja näin kiinnittämään heitä maakuntaan. Tärkeää on myös kuntien ja oppilaitosten tarjoamien pal- velujen kokonaisuus.
Vieraskielistä koulutusta on tarve lisätä kaikilla koulutusasteilla. Tätä tarvitaan niin opiskelijoiden määrän lisäämisessä työvoiman tarjonnan kasvattamiseksi, että jo maahan tulleiden vieraskielisten osaamispotentiaalin hyödyntämiseksi tarvittavassa osaamista tukevassa koulutuksessa. Ammatilli- nen koulutus tarvitsee OKM:n strategista lisärahoitusta ulkomaalaisten ja vieraskieliseen koulutuk- seen sekä ulkomaalaisten työelämään integroinnin vaatimiin lisäkustannuksiin.
EURES on alueellinen työmarkkinoiden julkinen kansainvälisyyden asiantuntija. Alueellinen EURES- neuvoja tarjoaa neuvontapalveluja työnantajille ja työnhakijoille. EURES auttaa kansainväliseen rekrytointiprosessiin liittyvissä kysymyksissä. Yritykset eivät kuitenkaan juuri tunne julkisia kansain- välisen työnvälityksen palveluita, jonka vuoksi palvelun tunnettuutta tulee lisätä.
Kansainvälisten osaajien houkuttelua alueelle tulee tehdä yritysvetoisesti. Pohjois-Savossa on jär- jestetty Talent Boost goes Savo -tilaisuus ja käynnissä on tämän liittyvä toimenpiteiden jatkosuun- nittelu. Kansainvälisten opiskelijoiden ja työskentelevien alueelle jäämistä ja kiinnittymistä tulee tukea pitkäjänteisesti erilaisin toimenpitein. Työperäisen maahanmuuton ja oppilaitoksista valmis- tuneiden lupaprosesseja tulee nopeuttaa - tämä tukisi kansainvälisten osaajien asettumista alu- eelle.
Seutukaupunkien valtion palveluja on vähennetty viime vuosina nopeaan tahtiin, mikä on yksipuo- listanut niiden työvoimarakennetta ja vienyt kuntalaisten palveluja etäämmälle. Myös ammatillisen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusleikkaukset ovat vähentäneet koulutustarjontaa eri kampuskau-
pungeissa. Yhdessä nämä toimet ovat heikentäneet seutukaupunkien toimintaympäristöä vientite- ollisuuden sijaintipaikkana. Lisäksi sote-uudistus uhkaa vielä karsia terveyspalveja näistä kaupun- geista.
Valmisteilla on useille seuduille yhteisten ulkomaisen työvoiman rekrytointipalvelujen käynnistämi- nen ja TE-palvelujen työnvälitystä valjastetaan vahvemmin kansainväliseen rekrytointiin, päävastuu tästä on TE-toimistolla ja ELY-keskuksella. Nämä toimenpiteet sisältävät Eures-palvelujen tunnet- tuuden parantamista, sekä Pohjois-Savon TE-toimiston MessiLive.fi-palvelu laajentamisen kv.rekry- tointeihin. TEMiltä toivotaan tähän erillisrahoitusta.
Ulkomaisten työntekijöiden ja valmistuneiden opiskelijoiden työ- ja oleskelulupaprosessit ovat liian monimutkaisia ja hitaita. Prosesseja on hakijoille ja työnantajille yksinkertaistettava ja nopeutet- tava ja tarveharkintaan laadittava sujuva menettely sitä samalla keventämällä ja rajaamalla koske- maan harvoja ammattialoja. Mahdollisesti lupakäytännön toimijoita on myös vähennettävä. Myös yliopistossa on törmätty nykyisen lupaprosessien ongelmiin, vaikka se toiminee erikoisosaajien osalta parhaiten.
Käynnissä / liikkeelle lähdössä olevat toimenpiteet | |||
Xxxxx: TYÖPERÄISEN MAAHANMUUTON EDISTÄMINEN UUSIN KEINOIN JA KASVUA KANSAINVÄLISISTÄ OSAA- JISTA | |||
Toimenpide | Vastuutahot | Rahoitus (pää- tetty + haettu) | Arvio mahdollisesta lisärahoitustar- peesta |
1. Future Savo – maakunnallinen vetovoima- hanke ja Rajaton Ylä-Savo sekä Yritys oppii ja menestyy II; toimenpiteitä sekä kansalli- sesti että kansainvälisesti tunnettuuden ja mielikuvan parantamiseksi, toimia yritys- ten rekrytointien tukemisessa, alueiden vastaanottopalveluiden parantaminen | Iisalmi ja Kuopio, Kuopion alueen kauppakamari, yrityk- set, Kehitysyhtiö Sa- voGrow Oy, Navitas Kehitys Oy | EAKR+omarah. yht. 2.1M€ ESR 0,65 M€ ja ESR 1,33 M€ | Hankkeiden myötä voi myöhemmin nousta uusia rahoi- tusta tarvitsemia toimenpiteitä |
Mahdolliset uudet toimenpiteet | |||
Xxxxx: TYÖPERÄISEN MAAHANMUUTON EDISTÄMINEN UUSIN KEINOIN JA KASVUA KANSAINVÄLISISTÄ OSAA- JISTA | |||
Toimenpide | Vastuutahot | Rahoitus (haettu) | Arvio rahoitustar- peesta |
2. Seutukaupunkien huomioiminen ja esille tuonti teollisen toiminnan keskuksina. Yh- teinen henkilö kontaktoimaan ulkomaista työvoimaa. | Iisalmi, Varkaus, Suo- nenjoki ja Kuopio | Hyödynnetään TEM:n 3 M€ seu- tukaupunkirahoi- tusta | |
3. Työnvälitys valjastetaan vahvemmin kan- sainväliseen rekrytointiin – Eures-palvelun tunnettuuden lisääminen sekä TE-palvelu- jen MessiLive.fi-palvelun hyödyntäminen kv. rekrytoinneissa lisäksi hankkeistetaan yksityinen työnvälitys julkisen työnvälityk- sen kumppaniksi. Siltasopimuksen toimet kytketään kansalliseen Talent Boost -toi- menpideohjelman ja Business Finlandin Ta- lent Boost -toimenpiteisiin. | ELY-keskus ja TE-toi- misto, henkilöstöpal- veluyritykset | - | Eures-palvelujen tunnettuus 1 htv. Hyödynnetään kah- den ESR:n valtakun- nallisen hankkeen resursseja. muut esitetään myöhemmin |
4. Käynnistetään selvityshanke (yrityskartoi- tus ja analyysi). Kartoituksen avulla selvite- tään tarve ulkomaiselle työvoimalle nyt ja lähitulevaisuudessa sekä kyky ottaa vas- taan ulkomaalainen osaaja tulevaisuudessa sekä kyky ottaa vastaan ulkomaalainen osaaja työyhteisöön. | ELY-keskus, henkilös- töpalveluyritys | ESR, kuntaraha | |
5. Työ- ja oleskelulupakäytäntöjen sujuvoitta- minen ja ulkomaalaisten tarveharkinnan prosessin keventäminen. Pohjois-Savo on valmis pilotiksi. | Maahanmuuttovi- rasto, TE-toimisto, ELY-keskus ja minis- teriöt | - | |
6. Maakunnan vetovoiman lisääminen tarjoa- malla vieraskielistä korkeakoulutusta ja ammatillista koulutusta. Ulkomaalaisten ja kv. opiskelijoiden integroitumisen tukemi- nen koulutuksella ja työkokemuksella. OKM:n harkinnanvarainen yksikköhinnan korotus tulkkausta ja uutta koulutusmateri- aalia vaativaan koulutukseen. | Sakky, Ysao, Savonia amk ja UEF | Kuuluu korkea- koulujen koulu- tustehtävään | OKM harkinnanva- rainen yksikköhin- nan korotus koh- dennetusti II as- teelle 300 000 €. |
Sopimusteema 2: Yritysverkoston laadun ja toiminnan parantaminen
Viennin kärkiyritykset ovat havainneet tarpeen kehittää niiden kumppanuus- ja alihankintaverkos- ton yritysten osaamista, laatua sekä tuote- ja tuotantoteknologiaa. Tästä kehittämistarpeesta on käynnissä selvitys alan kehittämishankkeissa ja niihin liittyvässä erillisselvityksessä. Sen perusteella on tarkoitus käynnistää kohdennettuja yritysryhmien kehityshankkeita. Osaamisen ja toimintatapo- jen parantamisessa tarvitaan Business Finlandin rahoittamia toimenpiteitä.
Käynnissä / liikkeelle lähdössä olevat toimenpiteet | |||
Teema: YRITYSVERKOSTON LAADUN JA TOIMINNAN PARANTAMINEN | |||
Toimenpide | Vastuutahot | Rahoitus (pää- tetty + haettu) | Arvio mahdollisesta lisärahoitustar- peesta |
7. Alihankintaverkostojen laadun, osaamisen ja toimintamallin kehittäminen Ylä-Sa- vossa. Tarvekartoitus ja toimenpiteiden valmistelu menossa, esim. laatujärjestel- mät, digitalisaatio ja robotiikka. Selvitetään yläsavolaisen verkostomallin soveltamista myös muissa yritysryhmissä maakunnassa. | Yritykset, teknologia- xxxx xxxxxxxxxx- hanke, elinkeinojen kehittäjät, ELY ja Bu- siness Finland, Sakky ja Savonia | - | Rahoitusta toimen- piteiden toteutuk- seen haetaan Busi- ness Finlandin Sampo-rahoituk- sesta |
8. Techno Growth -hanke ja Valtek-hanke. Teknologiayritysten kilpailukyvyn, kasvun ja toiminnan käytännön kehittäminen. | Kehitysyhtiöt, kun- nat, Savonia ja yrityk- set | EAKR ja kunnat 1.8 M€ ESR 0,8 M€ | |
Sopimusteema 3: Maakunta yhtenäisenä työssäkäyntialueena ja tähän liitty- vät liikennejärjestelyt
Finnpulp valmistelee 1,4 Mrd. € sellutehtaan investointia Kuopion Sorsasaloon. Ympäristölupa siir- tynee korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyyn, mikä tarkoittaisi ympäristöluvan saamista vuoden 2019 loppuun mennessä ja rakentamisen aloittamista 2020. Tällöin tehdas käynnistyisi 2021/2022. Pohjois-Savon ELY-keskus on arvioinut tehtaan toimintaan liittyvien kuljetusten toimintaedellytys- ten sekä muun liikenteen toimivuuden ja liikenneturvallisuuden varmistamiseksi tarvittavan (Ääne- kosken tehdasinvestoinnin tavoin) noin 235 M€ tieinvestoinnit, jotka kohdistuisivat pääosin Poh- jois-Savon alueelle, mutta myös Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen. Ratojen osalta tarvitaan 50 M€ Kuopion ratapihan kunnostamiseen ja 10 M€ Sorsasalon kolmioraiteen rakentamiseen. Lisäksi ra- tayhteydessä Kuopiosta Hamina-Kotkan satamaan on investointitarpeita, joiden kustannusarvio on vielä Väylävirastossa tekeillä. Investointien suunnittelu ja rakentaminen ajoittuisivat useamman vuoden ajalle, ja toteutusjärjestys on suunniteltu siten, että ensiksi korjataan kiireellisimmän puut- teet. Siltasopimuksessa esitetään rahoitusta suunnitelmavalmiuden nostamiseen.
Pohjois-Savossa Kuopion seutu on väestöllisesti vetovoimaisin, mutta viennin kasvu on voimak- kainta Ylä-Savossa ja Sisä-Savossa ja myös Varkauden seudulla se on nousussa. Työvoiman liikku- vuutta on tuettava työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Tämän lisäksi kasvava vienti vaatii tur- valliset ja sujuvat yhteydet. Nämä edellyttävät pääverkon VT5, VT9 ja Savon radan kunnostamista. Alemmalla tieverkolla yhdistetään kuntien kirkonkylät työmatkaliikenteessä sekä kuljetetaan lisään- tyvä puutavara ja Suomen toiseksi suurin maitomäärä.
Viime vuosien aikana junayhteydet ovat heikentyneet. Syksyllä VR aloitti uudelleen aamuvuoron Iisalmesta Helsinkiin (osin kuntarahoituksella). Vuoro tulee vakinaistaa ja lisätä yhteyteen myös maanantai-vuoro.
MaaS-liikennekokeilua on suunniteltu Vieremän-Iisalmen teollisuuskeskittymän ympärille sekä Suo- nenjoen-Iisveden ympärille. Työntekijäkyselyn perusteella Iisalmen-Vieremän välille olisi löyty- mässä riittävä matkustajamäärä 2-vuorotyöhön ajoitettujen bussivuorojen aloittamiseen. Tämä edellyttää lisärahoitusta joukkoliikenteeseen, jotta palvelu saadaan käynnistettyä. Pidemmän aika- välin tavoitteena on saada palvelun piiriin riittävästi matkustajia, jotta se saadaan pyörimään mark- kinaehtoisesti ilman valtion subventiota. Muilta osin on vielä valmisteltava kimppakyytiratkaisuja ja kustannuksiltaan kevyitä MaaS-palveluja.
Toimenpiteitä edistetään mahdollisuuksien mukaan ja valtio-osapuoli arvioi valtakunnan kannalta merkityksellisiä liikennejärjestelmän kehittämistoimia ja niiden edellyttämää rahoitusta maantie- lain mukaisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun yhteydessä. Liikenne- ja viestintäminis- teriö arvioi tulevia ostoliikennesopimuksia ja velvoitepäätöksiä tehtäessä mm. alueiden tarpeita, ja päätökset osto- ja velvoiteliikenteen kohdentamisesta tehdään osana LVM:n osto- ja velvoiteliiken- teen valmisteluprosessia.
LVM ei sitoudu alueellisten selvitysten ja toimenpiteiden tekemiseen, mutta selvittää liikennetar- peita, matkaketjujen toimivuutta ja liikennepalveluiden mahdollisuuksia valtakunnallisella tasolla liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun yhteydessä.
Käynnissä / liikkeelle lähdössä olevat toimenpiteet | |||
Teema: MAAKUNTA YHTENÄISENÄ TYÖSSÄKÄYNTIALUEENA JA TÄHÄN LIITTYVÄT LIIKENNEJÄRJESTELYT (rahoi- tuksesta neuvotellaan erikseen, valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman puitteissa) | |||
Toimenpide | Vastuutahot | Rahoitus (pää- tetty + haettu) | Arvio mahdollisesta lisärahoitustar- peesta |
9. Elinkeinoelämälle välttämättömien maan- tieyhteyksien ylläpito ja parantaminen pe- rusväylänpidon toimin | LVM, Väylävirasto ja ELY | Yhteensä noin 50 M€ vuosille 2019 ja 2020 | 10 M€ / vuosi |
10. Iisalmi – Helsinki aamujunavuorojen vaki- naistaminen vuoden 2019 jälkeen, maa- nantai-vuoro puuttuu. Laaditaan selvitys Helsinki-Kajaani-junayh- teyksien vaikutuksista Kainuun ja Pohjois- Savon sekä niiden lähialueiden elinvoiman ja matkailun kehittämiseen. | LVM, VR, Iisalmi TEM | Rahoitus ole- massa 2019, sopi- mus täytyy vah- vistaa 15.000 € + alv. Rahoitus päätetty | |
Mahdolliset uudet toimenpiteet | |||
Teema: MAAKUNTA YHTENÄISENÄ TYÖSSÄKÄYNTIALUEENA JA TÄHÄN LIITTYVÄT LIIKENNEJÄRJESTELYT (rahoi- tuksesta neuvotellaan erikseen, valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman puitteissa) | |||
Toimenpide | Vastuutahot | Rahoitus (haettu) | Arvio rahoitustar- peesta |
11. Finnpulpin tulevan tehtaan puukuljetusten toimintavarmuuden turvaamiseksi tarvitta- vien liikenneinvestointien suunnitelmaval- miuden nostaminen ennakoivasti jo ennen tehtaan rakentamispäätöstä. | LVM, Väylävirasto ja ELY | - | 1 M€ |
12. Tärkeimpien yhteysvälien sujuvuuden ja turvallisuuden kehittäminen suunnitelma- valmiutta nostamalla, mm. VT 5 ja VT 9 | LVM, Väylävirasto ja ELY | - | 1 M€ |
13. Savon radan palvelutason nostaminen eri- tyisesti henkilöliikenteessä (tasoristeykset, turvalaitteet, melusuojaukset) | Väylävirasto | - | 15 M€ |
14. MaaS-liikennekokeilu. Kokeillaan Iisalmi- Vieremä-välille kaksivuorotyöhön sovitet- tua liikennepalvelua. Rahoitus aloittami- seen ja alun tukeen, jatkossa tavoite mark- kinaehtoisuus. Muualla kimppakyytikokeilu. | Maakunnan liitto ja ELY, liikennöitsijät, kunnat, yritykset | - | 25000 € / vuosi (en- sisij. LVM / EAKR) |
Sopimusteema 4: Työnantajien tarpeista lähtevä koulutus
Pohjois-Savon ja FITech-verkoston yhteistyön aloittaminen
Suuri osa pohjoissavolaisista vientiin suuntautuneista yrityksistä on innovatiivisia tuotteissaan, tuo- tannossaan ja palveluissa. Myös näiden yritysten kumppaneilta, toimittajilta, vaaditaan laadukasta ja tehokasta toimintaa ja modernin tekniikan hallintaa. Pohjois-Savossa ei ole teknistä korkeakou- lua tai tiedekuntaa, joten ammattikorkeakoulun osaamiselle ja yliopiston luonnontieteille on pai- kallisesti suuri tarve.
Kuitenkin tärkeä osa tekniikan alan uudesta osaamisesta tuotetaan tai koulutetaan teknisissä yli- opistoissa. Tämän osaamisen joustava ja tehokas hyödyntäminen yritysten työntekijöitä palvele- vassa koulutuksessa helpottuu, kun Pohjois-Savossa vastaavaa työtä tekevät kumppanit Savonia ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto solmivat yhteistyösopimuksen teknisten yliopistojen ja tiedekuntien kanssa. Todennäköisesti Xxxxxxx ammattikorkeakoulu tulisi mukaan tähän yhteistyö- hön. Teknisen alan korkeakoulut ovat koonneet FITech-verkoston kumppaniksi tällaiselle yhteis- työlle.
Vuoden 2019 tammi-maaliskuussa tehdään tarkempi yritysten ja työntekijöiden teknisen korkea- koulutuksen tarpeen kartoitus. Neuvotteluja FITech-verkoston kanssa jatketaan tunnistetun tar- peen pohjalta. Tavoitteena on aloittaa ensimmäiset koulutukset syksyllä 2019 tai vuoden 2020 alussa.
Alustavasti tämän Pohjois-Savon ja FITech-verkoston yhteistyön hinnaksi on arvioitu 1 M€ vuo- dessa. Tavoitteena on, että OKM:ltä saataisiin tästä kustannuksesta mm. erillisrahoituksista puolet ja toinen puoli katetaan aluekehitysrahoituksella sekä yritysten ja kuntien rahoituksella. Tarvitta- essa koulutuksen käynnistämistä voidaan tukea myös ESR-hankkeella. Kuntien kanssa tarvittavasta rahoituksesta on käyty alustavat keskustelut.
Kysyntää vastaavan osaamisen lisääminen
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä tuottaa vuosittain n. 100 opiskelijavuotta enemmän koulutusta, kuin OKM:n myöntämä järjestämislupa (1320) ja tämän päälle tulevat vuosittaiset tavoitteelliset opiskelijavuodet rahoituksellisesti mahdollistavat. Avoimessa haussa on 300 henkilöä jonottamassa opiskelupaikkaa. Koulutusta järjestetään myönnettyä rahoitusta enemmän, jotta voitaisiin vastata alueen yritysten työvoimatarpeisiin ja estetään nuorten putoaminen ammatillisen osaamisen ulko- puolelle. Tästä syystä Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän järjestämislupa tulee nostaa 1420 vuoteen sekä tavoitteellisten vuosien yhteismäärä pitää nostaa 1600 opiskelijavuoteen.
Varkauden ja myös Iisalmen koulutustarjonta on supistunut. Erityisen ongelma tämä on Varkau- dessa, missä ammattikorkeakoululla on paikallisessa tarjonnassa jäljellä vain energia-alan koulu- tusta. Seutujen vetovoiman ja työvoiman saatavuuden vuoksi osaamista on eri keinoilla täydennet- tävä ainakin liiketaloudessa, hajautetussa energiassa, digitaalisuuden ja ict:n aloilla, koneenraken- nuksessa ja vientiosaamisessa. Osa koulutuksesta tulee järjestää englannin kielellä. Yrityksissä on entistä enemmän tarvetta kansainvälisyyden osaajille.
Savonia ammattikorkeakoulun tavoitteena on pilotoida jatkuvan osaamisen kehittämisen uusia koulutusmalleja. Pilotointia halutaan rahoittaa myös OKM:n ja TEMin lisärahoituksella.
Ammattikorkeakoulun joustavat välineet seutujen esille nostamiin osaamis- ja koulutustarpeisiin ovat työn ohella tehtävät tutkintokoulutukset ja muuntokoulutukset, ylemmät ammattikorkeakou- lututkinnot, tutkintojen osakokonaisuudet ja moduulit sekä virtuaalisten oppimisympäristöjen hyö- dyntäminen. Koulutusta voidaan tarjota suomen tai englannin kielisenä. Jatkuva oppiminen vaatii lisää resursseja.
Ammatillisella ja ammattikorkeakoulutuksella on valmiuksia vastata seutujen osaamistarpeisiin käyttäen erilaisia jatkuvan oppimisen ja monimuotoisten koulutusten muotoja. Edellytyksenä on riittävä koulutusta tarvitsijoiden määrä. Ammatillista koulutusta voidaan tuottaa oppilaitoksissa, oppisopimuksina, ammattitutkintoina ja maksullisena palvelutoimintana oppilaitosten yhtiöiden kautta. Oppilaitoksilla on myös vuodelle 2019 rahoitusta tutkinnonosaa pienempien opintokokonai- suuksien toteuttamiseen.
Pohjois-Savossa ollaan maakuntaliiton aktivoimana kokoamassa TKI-alustoja muutamaan keskitty- mään ja kehittämällä niiden palveluja ja markkinointia. TKI-alustoista tehdään yhteisiä eri organi- saatioille ja niiden kehittämiseen panostetaan koordinoidusti ja yhdessä laaja-alaisesti valmistellen.
Eri organisaatioiden välinen innovaatioalustan sisällä oleva tekeminen tiivistyy, minkä lisäksi inno- vaatioalustojen välillä tehdään yhteistyötä ja hyödynnetään osaamista poikkialaisesti. Yksityiset toimijat tekevät julkisten kanssa kehittämistyötä vuorovaikutteisesti. Tutkimus-, tiede- ja oppilai- tokset panostavat strategisesti innovaatioalustoihin ja toimintaresursseihin.
Kysyntälähtöisistä koulutuksista tärkeitä ovat TE-palveluina tuotetut rekrykoulutukset, jotka autta- vat akuutteihin työvoimatarpeisiin. Rekrykoulutuksia on lisätty vuoden 2016 syksystä lähtien työ- voimatarpeiden ja rekrytointiongelmien lisääntyessä ja kasvaessa. Vuonna 2017 oli haussa ennätyk- selliset 300 rekrykoulutuspaikkaa ja kysyntä on jatkunut vilkkaana edelleen.
Savonia ammattikorkeakoulu, Karelia ammattikorkeakoulut ja UEF ovat saaneet joulukuussa 2018 OKM:n rahoitusta koodarikouluttamiseen yhteensä 1,5 M€. ATK-osaajista on maakuntien yrityk- sissä suuri pula. FiTech-konsortio ja Helsingin yliopisto ovat saaneet koodarikoulutukseen rahoi- tusta yhteensä 11 miljoonaa. Molemmat hankkeet tarjoavat verkkokoulutuksia valtakunnallisesta ja myös englannin kielellä.
Työvoiman osaamista kehitetään tehostetusti TE-palvelujen avulla. Tavoitteena on tuplata yritys- lähtöinen koulutus, erityisesti rekrytointikoulutuksia lisätään ja otetaan käyttöön yksilöllinen mo- nialakoulutus, joka vastaa myös yksittäisiin rekrytointitarpeisiin. Rekrytointikoulutukset saavat erit- täin positiivista palautetta yrityksiltä. Jotta tavoitteiseen päästäisiin, tulee näiden koulutusten jär- jestämiseksi lisätä henkilöresurssia sekä hankintatoimeen, yritysrajapintaan, että henkilöasiakkai- den palveluun. Lisäksi markkinointia tulee tehdä entistä enemmän.
TE-toimisto tekee vuosittain noin 1500 työnantajakäyntiä, näitä kohdistetaan työvoimatarvealoille. TE-toimistoa uudelleen organisoidaan palvelutoiminnan tehostamiseksi ja osaavan työvoiman saa- tavuuden parantamiseksi.
Kainuun ja Pohjois-Savon yhteisenä toimenpiteenä esitetään osaamistili- ja setelikokeilun toteut- tamismahdollisuuksien selvittämistä. Jos se on toteutettavissa, suunnitellaan ja käynnistetään pi- lotti yhdessä Työllisyysrahaston kanssa. Työttömyysvakuutusrahasto ja Koulutusrahasto yhdistyvät vuoden 2019 alusta Työllisyysrahastoksi. Pilotissa luotaisiin työikäisille osaamistili tai -seteli, jonka avulla voi päivittää osaamistaan hankkimalla tarvittavaa koulutusta koulutuspalvelujen tarjoajilta. Työntekijät, työnantajat ja yhteiskunta kantavat yhdessä vastuun työvoiman osaamisen päivittämi-
sestä. Osaamistilien tai -setelien hallinnointi ja elinikäisen oppimisen markkinoiden kehittämisteh- tävät voidaan osoittaa Työllisyysrahastolle, kuitenkin siten, että myös työttömät ja työelämän ulko- puolella olevat työikäiset olisivat kouluttautumisoikeuden piirissä. Oikeus koulutukseen on yhtäläi- sesti myös yrittäjillä.
Käynnissä / liikkeelle lähdössä olevat toimenpiteet | |||
Teema: TYÖNANTAJIEN TARPEISTA LÄHTEVÄ KOULUTUS | |||
Toimenpide | Vastuutahot | Rahoitus (pää- tetty + haettu) | Arvio mahdollisesta li- särahoitustarpeesta |
15. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän opiskeli- javuodet nostetaan 1600:een (=järjestä- misluvan nosto 100:lla vuodella 1420:een, vuosittain päätetään 180 vuotta). 300 jo- nottaa paikkaa. | OKM ja YSAO | Edellinen pää- tös syksy 2018 | OKM tekee päätökset vuosittain |
16. TKI-alustojen ja toimintamallin kehittämi- nen, poikkialaiset yhteiskäyttöiset alustat, TKI-palvelujen markkinointi | Kaikki TKI-organisaa- tiot, maakunnan liitto ja ELY | EAKR 12-15 M€ | |
17. Koodarikoulutus Itä-Suomessa | Karelia amk, Savonia amk ja UEF | SmartICT älyk- kään auto- maation ohjel- mointiosaaja, myönnetty 1.494.900 € | |
18. Työvoiman osaamisen tehostettu kehittä- minen – Yrityslähtöinen työvoimakoulutus tuplataan ja erityisesti rekrytointikoulutuk- sia lisätään työvoimapulaaloilla | ELY ja TE-toimisto | TEM 51 mom. ELY-keskuksen ja TE-toimis- ton toiminta- menot | Muut esitetään erik- seen tarvittaessa |
19. Työnvälityksen tehostaminen, ml. TE-toi- miston toiminnan uudistaminen osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi | ELY ja TE-toimisto | - | Virkatyönä |
Mahdolliset uudet toimenpiteet | |||
Teema: TYÖNANTAJIEN TARPEISTA LÄHTEVÄ KOULUTUS | |||
Toimenpide | Vastuutahot | Rahoitus (ha- ettu) | Arvio rahoitustar- peesta |
20. Yhteistyösopimus täydennys- ja DI-koulu- tuksessa, tavoite aloittaa 2019/2020 (kou- lutustarve selvitetään, mm. ohjelmointi, data-analysointi, IoT, automaatio, energia- tekniikka). Nopeuttaa reagointikykyä ja li- sää osaamista. Kohdennetaan tarpeen mu- kaan. | Savonia, Karelia ja UEF & FITech kk-yh- teisö. Keskustelu avattu | - | Pohjois-Savossa selvi- tetään koulutustarpeet ja FITech-konsortion tarjoamat mahdolli- suudet. Niiden selkey- dyttyä on mahdollista hakea koulutukseen OKM:n positiivisen ra- kennemuutoksen ra- hoitusta. Ajankohdasta ei ole vielä päätöksiä. Alkuvaiheessa myös ESR on mahdollinen. |
21. Jatkuvan osaamisen kehittäminen Varkauden, Iisalmen ja Pohjois-Savon yri- tysten jatkuvan oppimisen uusien mallien | Savonia, kaupungit ja yritykset | - | Itä-Suomen yliopisto on saanut korkeakou- lujen strategiarahoi- tusta jatkuvan oppimi- |
pilotointi (yrittäjyys ja liiketoiminta, hajau- tettu energia, digi/ict, koneenrakennus, yritysten kansainvälisyyden tukeminen). | sen mallien kehittämi- seen. Rahoitusta on mahdollista hakea OKM:n positiivisen ra- kennemuutoksen ra- hoituskokonaisuu- desta. Hakuajasta ja haun muodosta ei ole tietoa. ESR mahdollinen. | ||
Talent Boost – Kasvua kansainvälisistä osaajista 22. Vahvistetaan kansainvälisten osaajien houkuttelua ja rekrytointia alueille, kansainvälisten osaajien ja yritysten kohtaamista sekä työmarkkinoiden, start up- ja innovaatiotoiminnan avoi- muutta ja houkuttelevuutta kansainvä- lisille osaajille. Siltasopimusalueet ke- hittävät kansainvälisiin osaajiin liittyvää yhteistyötä alueen eri toimijoiden vä- lillä asiakaslähtöisten palveluproses- sien luomiseksi. Siltasopimusalueiden kansainvälisiin osaajiin liittyvä työ kyt- ketään kansalliseen Talent Boost -toi- menpideohjelmaan, kuten Business Finlandin koordinoimaan kv. osaajatyö- hön. | Alueet, TEM, Busi- ness Finland, OKM? | - | Tarkentuu toimenpi- teiden suunnittelun myötä |
23. Kainuun ja Pohjois-Savon yhteisenä pilottina osaamistili- ja setelikokeilu. Selvitetään kokeilun toteuttamismah- dollisuudet. Jos se on toteutettavissa, suunnitellaan ja käynnistetään pilotti yhdessä Työllisyysrahaston kanssa. Työikäisille luodaan osaamistili tai -se- teli, jonka avulla voi päivittää osaamis- taan hankkimalla tarvittavaa koulu- tusta koulutuspalvelujen tarjoajilta. Työntekijät, työnantajat ja yhteiskunta kantavat yhdessä vastuun työvoiman osaamisen päivittämisestä. Myös työt- tömät ja työelämän ulkopuolella olevat työikäiset olisivat kouluttautumisoikeu- den piirissä. Oikeus koulutukseen on yhtäläisesti myös yrittäjillä. | Kainuun ja Pohjois- Savon ELYt, TE-toi- mistot ja Työllisyysra- hasto | - | Haetaan myöhemmin |