TYÖEHTOSOPIMUS

Toimihenkilöiden henkilökohtaista säännöllisen työajan kuukausipalkkaa korote- taan 20 eurolla / kuukausi ja osa-aikaisen palkkaa työajan suhteessa. Osa- aikaisen toimihenkilön tuntipalkkaa nostetaan 13 senttiä.

Korotukset tulevat voimaan 1.8.2014 lukien.

Vuosi 2015

Toimihenkilöiden palkkoja korotetaan 1.8.2015 lukien 0.4%:lla ja toteutetaan ku- ten korotus 2014.

Toinen sopimusjakso 2016 – 2017

Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastele- maan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Selvitystyössä käytetään tarvittaessa apuna tulo- ja kustannuskehityksen selvi- tystoimikuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarkastelun perusteella työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvai- kutuksesta ja toteutusajankohdasta.

3 Tekstimuutokset

Luottamusmiehen asema

Luottamusmiesten palkkakehityksen tulee vastata vähintään työehtosopimuksen piirissä olevien toimihenkilöiden palkkakehitystä (identtinen). Tarkastelu tehdään vuosittain ja luottamusmiehen palkkaa tarkistetaan mahdollisella palkkakehityk- sen prosenttimääräisellä erotuksella seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.

4 Muut asiat

Sopimuskauden aikana valmistellaan paikallisesti työnantajan ja henkilöstöjärjes- töjen yhteisessä työryhmässä toimenpide-esityksiä keskusjärjestöjen yhdessä sopiman Työkaari- malliin perustuen (Työkaarimallilla kohti pidempiä työuria – opas ikäohjelman laatimiseen 31.5.2013).

Perustetaan työryhmä, joka laatii yhteisen suosituksen kevennetyn ja korvaavan työn käytännöistä sopimuksen piirissä olevilla työpaikoilla. Työryhmän tavoitteena on sairauspoissaolojen hallitseminen ja työhön paluun edistäminen.

Työryhmä valmistelee työehtosopimusten yhdistämisen 31.3.2014 mennessä.

Työryhmässä selvitetään soveltamisalan tarkistamistarpeet 31.3.2014 mennessä, minkä jälkeen työehtosopimusmääräystä voidaan uudistaa.

Työryhmässä selvitetään yleinen käytäntö Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyri- tyksissä koskien prosenttiperusteisen loma-ajan palkan määräytymistä pitkissä vuosilomissa työsuhteen ehtojen muuttuessa.

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioita korotetaan 1.8.2015 luki- en 5 %:lla.

Henkilöstön edustajien palkkiot ovat seuraavat

METO	1.1.2013	1.8.2015
- 10 -24	100,00	105,00
25 – 50	125,00	131,00
51 – 100	150,00	158,00
101 – 200	175,00	184,00
yli 200	210,00	221,00
yli 400	250,00	263,00
PLM	300,00	315,00
Jyty ja Metsänhoitajat
5 -24	100,00	105,00
25 – 50	125,00	131,00
51 – 100	150,00	158,00
101 – 200	175,00	184,00
PLM	200,00	210,00
Tsvaltuutettu	38 euroa.	40,00

Niiden toimihenkilöiden osalta, joiden kanssa on sovittu työajasta tai vuosilomas- ta muulla tavoin, noudatetaan sovittua menettelyä.

Tällä sopimuksella ei ole tarkoitus muuttaa 31.3.2014 voimassa olevaa työaika- tai vuosilomakäytäntöä toimihenkilöllä.

Sopimuksen sitovuus

Mikäli keskusjärjestöt eivät pääse yksimielisyyteen toisen jakson sopimuskorotus- ta koskevissa neuvotteluissa, sopijaosapuolet voivat irtisanoa voimassa olevan sopimuksen neljän kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, jolloin ne aloittavat neuvottelut uudesta sopimuksesta oman aikataulunsa mukaisesti.

Helsingissä, lokakuun 28. päivänä 2013 Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry METO - Metsäalan Asiantuntijat ry Metsänhoitajaliitto ry

SUOMEN METSÄKESKUSTA JA METSÄTALOUDEN KEHITTÄMISKESKUS TA- PIOTA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Sopimuksen soveltamisala ‌

Sopimus sitoo sopijaosapuolina Palvelualojen työnantajat PALTA ry:tä ja sen jäseninä olevia Suomen metsäkeskusta ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiota sekä METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:tä ja sen jäsenyhdistyksiä jä- senineen, Metsänhoitajaliitto ry:tä ja sen jäsenyhdistyksiä jäsenineen sekä Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:tä ja sen jäsenyhdistyksiä jäse- nineen.

Sopimuksen määräyksiä sovelletaan Suomen metsäkeskuksen ja Metsätalou- den kehittämiskeskus Tapion palveluksessa olevien työsuhteisiin pois lukien metsurit ja metsätyöntekijät.

Sopimus ei koske

johtoon kuuluvia toimihenkilöitä.

Johtoon luetaan tässä yhteydessä huomattavaa taloudellista tai toiminnallista vastuuta omaavat esimiehet. Paikallisesti todetaan johtoon kuuluvat toimihenki- löt.

Pöytäkirjamerkintä:

Kohdassa tarkoitetaan palkkaryhmään 12 kuuluvia sekä palkkaryhmien yläpuolisia henkilöitä.

henkilöitä, jotka on otettu suorittamaan määrättyä tehtävää tai määräajaksi, ell- ei työsuhde ole kestänyt kauemmin kuin neljä kuukautta. Jos kuitenkin työsopimus on solmittu määräajaksi ja tämä toistuu, toimihenkilö tulee tämän sopimuksen piiriin heti, kun työsuhde on yhdessä tai useammassa erässä kes- tänyt neljä kuukautta.

2 § Järjestäytymisoikeus ‌

1. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

2. Järjestäytymisoikeuden loukkaamattomuudella tarkoitetaan myös oikeutta toimia tähän työehtosopimukseen sidotun liiton tai sen jäsenyhdistyksen luottamustehtävissä. Liiton tai sen keskusjärjestön luottamustehtävään vali- tulla toimihenkilöllä on oikeus saada mainitun tehtävän hoitamista varten tarpeellinen määrä vapautusta työtehtävistä. Asiasta on kuitenkin sovittava tapauskohtaisesti esimiehen kanssa.

3. Jos toimihenkilö katsoo tulleensa erotetuksi tai toimessaan syrjityksi alan ammatillisissa järjestöissä toimimisen vuoksi, asia on selvitettävä sopija-

puolten välisessä neuvottelussa ennen kuin asia viedään tuomioistuimen käsiteltäväksi.

3 § Työsuhde, sen alkaminen ja päättyminen sekä lomauttaminen ‌

1. Työnantajalla on oikeus suunnitella ja järjestää työt, johtaa ja valvoa työn suorittamista sekä ottaa ja erottaa toimihenkilöt.

2. Toimihenkilön tulee työssään valvoa ja edistää työnantajan etua, noudattaa työnantajan edun edellyttämää vaiteliaisuutta työnantajan toimintaa kuten suunnittelua, kokeiluja, tutkimuksia, hinnoittelua ja liikesuhteita koskevissa asioissa sekä tarkoin ja säästäväisesti hoitaa hänen huostaansa uskottuja varoja ja omaisuutta.

3. Työnantajan tulee avoimesti neuvotella toimihenkilön kanssa tämän hoidet- tavana olevista asioista sekä myötämielisesti tukea toimihenkilöä hänen tehtävissään.

4. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia enintään neljän kuukauden koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisano- misaikaa noudattamatta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.

5. Työsopimus tehdään kirjallisena.

6. Työnantaja noudattaa seuraavia irtisanomisaikoja:

− 1 kuukausi, jos työsuhde on kestänyt enintään vuoden

− 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 5 vuot- ta

− 3 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta mutta enintään 9 vuotta

− kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 9 vuotta, mutta enintään 12 vuotta,

− kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta, mutta enintään 15 vuotta,

− kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 15 vuotta

Toimihenkilön sanoessa työsopimuksen irti on irtisanomisaika

− kaksi viikkoa, jos työsuhde on kestänyt alle vuoden,

− yksi kuukausi, jos työsuhde on kestänyt yli vuoden, mutta enintään 10 vuotta ja

− kaksi kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta.

7. Työsopimus voidaan puolin ja toisin irtisanoa ja purkaa laissa säädetyin edellytyksin.

8. Toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen otettu toimihenkilö voidaan lomauttaa laissa säädetyin perustein 14 kalenteripäi- vän lomautusilmoitusaikaa noudattaen.

4 § Palkkaus ‌

1. Toimihenkilön palkka määritellään kuukausipalkkana, jollei työsopimuksin toisin sovita muusta palkan määräytymisjaksosta. Muusta määräytymisjak- sosta voidaan työsopimuksin sopia, jos työsuhteen lyhyt kesto, työn urakkaluonne, tavanomaisesta poikkeava työaikajärjestely tai muu vastaa- va, perusteltu syy sitä edellyttää.

2. Toimihenkilön palkka maksetaan viimeistään kunkin palkanmaksukuukau- den 15. päivänä, kuitenkin siten, että noudatettua käytäntöä ei muuteta, ellei siitä paikallisesti sovita. Mikäli palkanmaksupäivä sattuu lauantaiksi tai sun- nuntaiksi, palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä.

3. Toimihenkilölle, jonka työnantaja on määrännyt oman toimensa ohella hoi- tamaan toista tehtävää, maksetaan koko palkkaus päätyöstä ja sen lisäksi vähintään 10 % ja enintään 35 % toimihenkilön henkilökohtaisesta palkasta. Mikäli sijaisuutena hoidettava tehtävä on omaa tointa vaativampi, määräytyy edellä mainittu korvaus (10 – 35%) sijaisuuden ajan vaativammasta tehtä- västä.

Korvausta ei suoriteta vuosiloman sijaisuudesta, ellei ole kysymys yhden- jaksoisen lomansijaisuuden yli 4 viikkoa kestävästä hoitamisesta. Korvaus maksetaan tällöin koko sijaisuusajalta. Korvaus sekä muut työehtoihin liitty- vät kysymykset tulee sopia ennen sijaisuuden alkamista.

4. VMI – ryhmänjohtajien palkkausta jatketaan metsäkeskuksessa sovitun käy- tännön mukaisesti.

5 § Palkkausjärjestelmä ‌

1. Peruspalkat

Palkkausjärjestelmä perustuu Palkkavaakamallilla tehtyyn toimien vaativuu- den arviointiin, pisteytykseen ja vaativuusluokitukseen.

liite 1, palkkavaakapisteytys

liite 2, palkkaryhmät ja peruspalkat

2. Henkilökohtainen lisä

Edellä mainittujen peruspalkkojen lisäksi toimihenkilöille suoritetaan henki- lökohtaista lisää, joka on peruspalkan ja maksettavan palkan välinen erotus.

Perusteet

Henkilökohtainen lisä määräytyy toisaalta ammatinhallintaan ja toisaalta työsuorituksiin liittyvien perusteiden mukaan. Osapuolet ovat sopineet arvi- ointitekijöistä ja niiden painotuksista oheisen liitteen mukaisesti.

liite 3

Paikallisesti voidaan sopia lisätekijöistä ja niiden vaikutuksesta henkilökoh- taiseen lisään.

Menettely henkilökohtaisen lisän määrittelyssä

Henkilökohtaisen palkanlisän perusteet täsmennetään työnantajakohtaises- ti. Perusteet käydään läpi vuosittain työnantajan ja luottamusmiehen välillä sekä kunkin toimihenkilön kanssa. Työnantaja käy luottamusmiehen kanssa läpi ne perusteet, joilla henkilökohtaisen lisän tarkistukset kohdennetaan.

Samassa yhteydessä voidaan ottaa tarkisteltaviksi myös henkilökohtaiset palkanosat edellyttäen, että metsäkeskuksen toiminnallinen tulos on voitolli- nen ja että maa- ja metsätalousministeriön kanssa solmitun tulossopimuksen mukaiset määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet ovat olennaisilta osin täyttyneet.

Henkilökohtaisen lisän perusteet ja arviointipistemäärä annetaan kirjallisesti tiedoksi toimihenkilölle.

Vaativuusryhmän muuttuessa työnantaja arvioi henkilökohtaisen lisän pe- rusteet uudelleen työnantajan ja toimihenkilön välisen keskustelun jälkeen.

Vuosittaisen työnantajan ja toimihenkilön välisen keskustelun yhteydessä tai vaativuusryhmän muuttuessa henkilökohtaista lisää voidaan tarkistaa.

Työnantaja antaa luottamusmiehelle selvityksen tarkistuksiin käytettyjen va- rojen käytöstä.

Osapuolet kokoontuvat tarkastelemaan henkilökohtaisten lisien tarkistusten toteutumista ja niin sovittaessa, osapuolilla on mahdollisuus tehdä työnanta- jakohtaisiin ratkaisuihin muutoksia, mikäli osapuolten yllä sovittu yhteinen tarkoitus ei ole toteutunut.

3. Uusi toimihenkilö

Uuden toimihenkilön työtaito kyseiseen tehtävään arvioidaan työsuhdetta solmittaessa ja määritellään sitä vastaava henkilökohtainen lisä. Sellaisen uuden toimihenkilön arviointi, jolla ei ole kyseiseen tehtävään suoranaisesti sopivaa aikaisempaa työkokemusta, suoritetaan ennen koeajan päättymis- tä.

4. Tulospalkkiot

Toimihenkilölle voidaan suorittaa metsäkeskuksen, toimintayksikkönsä tai oman hyvän tuloksen perusteella tulospalkkioita. Maksamisen perusteet tu- lee käsitellä etukäteen noudattaen yhteistoimintalain periaatteita. Maksamisen edellytykset tarkistetaan vuosittain tilinpäätösmenettelyn yh- teydessä.

5. Palkkaryhmiin sijoittelu

Palkkaryhmiin sijoittelun toteuttamisesta neuvotellaan työnantajan ja luotta- musmiehen välillä. Xxxxxxxxxxxxx sijoittelusta päättää työnantaja.

Henkilön palkkaryhmiin sijoittamista koskevat erimielisyydet ratkaistaan osapuolten kesken tarvittaessa palkkausjärjestelmäkonsultin avulla. Sopi- musosapuolet suosittelevat, että mahdolliset erimielisyydet tehtävän vaativuuden arvioinnissa käsitellään ensisijaisesti esimiehen ja toimihenki- lön kesken. Mikäli ratkaisua em. neuvottelussa ei saavuteta, voidaan asia siirtää käsiteltäväksi valtakunnalliseen arviointiryhmään. Sopimusosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, ettei erimielisyyttä siirretä työtuomioistuimen ratkaista- vaksi.

6. Eläkemaksut

Työnantaja on velvollinen maksamaan voimassa olevan Eläke-Tapion lisä- eläkemaksun.

6 § Matkakustannusten korvaus ‌

1. Toimihenkilölle suoritetaan korvausta työtehtävien hoitoon kuuluvien matko- jen aiheuttamista kustannuksista tämän sopimuksen liitteenä olevan matkustussäännön mukaan.

2. Työmatkat on tehtävä tarkoitukseen sopivalla halvimmalla matkustustavalla. Matkustustavan valinnassa on otettava erityisesti huomioon toimihenkilön mahdollisuudet matkustaa yhdessä muiden toimihenkilöiden tai työntekijöi- den kanssa.

7 § Sairausajan palkka ‌

1. Toimihenkilölle, joka sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyy- den takia on poissa työstä, maksetaan palkkaus työnteon keskeytyksen ajalta seuraavasti

Jos työsuhde on kestänyt ennen työkyvyttömyyden alkua alle viisi vuotta, toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa kahden kuukauden (60 pv) ajalta.

Jos työsuhde on kestänyt ennen työkyvyttömyyden alkua vähintään viisi vuotta, toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa kolmelta kuukaudelta (90 pv).

2. Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman takia useammin kuin kerran poissa työstä, hänellä on kalenterivuoden aikana oikeus 1 kohdassa tarkoi- tettuun palkkaan yhteensä enintään siinä mainitulta ajalta. Mikäli sairasloma jatkuu vuodenvaihteen yli, oikeus sairasajan palkkaan tämän sairauden osalta on enintään 60 / 90 kalenteripäivää.

Oikeus uuteen sairasajan palkkaan alkaa sen jälkeen, kun toimihenkilö ter- vehdyttyään ja töihin palattuaan on sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden takia poissa työstä. Jos työntekijä sairastuu samaan sai- rauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisesta, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairasajan palkkaa, ikään kuin kysy- myksessä olisi yksi sairaslomajakso.

Kuitenkin kussakin uudessa sairauspoissaolotapauksessa toimihenkilöllä on oikeus palkkaan 14 kalenteripäivältä.

3. Jos työkyvyttömyyteen on syynä toimihenkilöä hänen tehtäviensä johdosta kohdannut väkivalta, toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa 12 kuukau- delta.

4. Toimihenkilö, joka sairauden tai tapaturman takia on estynyt olemasta työs- sä, on velvollinen ilmoittamaan siitä viipymättä työnantajalle, samoin myös siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän. Työkyvyttömyydestään toimihen- kilö on velvollinen toimittamaan työnantajalle lääkärintodistuksen vaadittaessa sekä aina, kun työkyvyttömyys jatkuu yli kolme päivää.

5. Jos toimihenkilö on työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautensa, työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa tällaisen sai- rauden ajalta.

6. Toimihenkilöllä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on itse tarkoi- tuksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman tai estänyt parantumisen tai hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myötä- vaikuttanut sairauden, vian tai vamman syntymiseen tai parantumisen estymiseen.

7. Toimihenkilöllä on oikeus sairausajan palkkaan myös, milloin päihdeongel- mainen toimihenkilö on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajansa kanssa.

8. Osasairaspäiväraha

Kyse on vapaaehtoisesta järjestelystä työntekijän ja työnantajan välillä. Pa- luuta osa-aikaisesti työhön voi esittää työntekijä, työterveyshuolto tai työnantaja. Työhön paluun on tapahduttava terveyttä tai toipumista vaaran- tamatta.

9. Oikeus työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon annetaan myös lo- mautetuille toimihenkilöille.

8 § Äitiys- ja vanhempainvapaa ‌

1. Toimihenkilölle annetaan äitiys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hä- nen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen äitiys- ja vanhempainrahaan katsotaan kohdistuvan. Äitiysvapaan ajalta maksetaan palkka kolmelta kuukaudelta.

2. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilön työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua synnytyksen aikaa.

3. Isän oikeus isyysvapaaseen samoin kuin toimihenkilön oikeus muutoin eri- tyisäitiys-, äitiys- ja vanhempainvapaaseen määräytyvät työsopimuslain mukaan.

9 § Sairausvakuutuslain etuudet ja ansionmenetyskorvaukset ‌

1. Toimihenkilön oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- ja äitiysrahaan siirtyy sairaus- ja äitiysvapaan ajalta työn-antajalle siltä osin kuin päivä- ja äitiysrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkkauksen määrää.

2. Jos päivä- tai äitiysrahaa ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä mak- seta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vä- hentää osa, mikä toimihenkilölle laiminlyönnin vuoksi on jäänyt maksamatta.

3. Jos toimihenkilö saa saman työkyvyttömyyden perusteella korvausta ansi- onmenetyksestä tapavakuutusturmalain, työntekijäin eläkelain tai työnantajan kustantaman liikennevakuutuksen nojalla, vähennetään korvaus samalta ajalta maksettavasta sairausajan palkasta.

10 § Muut poissaolot ‌

1. Toimihenkilöllä on oikeus palkkaan enintään kolmen päivän poissaolon ajal- ta, kun poissaolo johtuu toimihenkilön alle kymmenvuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen tai muun hänen kodissaan pysyvästi asuvan alle kym- menvuotiaan lapsen äkillisestä sairastumisesta lapsen tilapäisen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Edellytyksenä on, että lapsen mo- lemmat huoltajat ovat ansiotyössä, ja ettei toinen huoltaja samanaikaisesti käytä vastaavaa poissaolo-oikeutta. Sanottua sovelletaan myös yksinhuolta- jaan.

2. Toimihenkilölle myönnetään palkallinen vapaapäivä hänen omana vihkiäis- päivänään sekä hänen täyttäessä 50 ja 60 vuotta, milloin em. päivät sattuvat hänen työpäivikseen.

3. Toimihenkilölle, joka on kutsuttu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolus- tuskurssille tai valmiuslain (1552/11) 6 §:n 2 momentin nojalla

väestönsuojelukoulutukseen, maksetaan henkilökohtainen palkkaus vähen- nettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.

Jos reservin kertausharjoituksiin kutsutulle toimihenkilölle ei makseta ase- velvollisuuslain (1438/07) nojalla reserviläispalkkaa, ei hänelle makseta myöskään edellä tarkoitettua palkkausta.

4. Toimihenkilölle, joka on poissa työstä osallistuessaan keskusjärjestönsä tai tähän sopimukseen osallisen järjestönsä päättävien toimielinten kokouksiin, jollaisiksi luetaan liittokokous, valtuusto ja hallitus, maksetaan toimihenkilön henkilö-kohtainen palkkaus, kun kokouksissa käsitellään työehtosopimus- asioita.

5. Toimihenkilön, joka on poissa työstä jostakin edellä mainitusta syystä, mutta on estynyt ilmoittamasta siitä, tulee välittömästi esteen poistuttua ilmoittaa poissaolon syy työnantajalle.

Erinäisiä määräyksiä

Työnantaja korvaa toimihenkilölle lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan val- tioneuvoston päätöksen (950/94) tarkoittamista ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyistä työsuhteen aikana suoritettavista terve- ystarkastuksista sekä niihin liittyvistä matkoista aiheutuvan ansionmenetyksen hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin mene- tellään tapauksissa, jotka on mainittu nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa (998/93).

Toimihenkilölle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorit- taa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Jos tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnanta- ja myös päivärahan. Matkakustannusten korvaus ja päiväraha maksetaan toimihenkilöiden matkustussäännön mukaisesti.

11 § Työaika ‌

1. Toimihenkilöön, joka toimii pääasiallisesti toimistotehtävissä, sovelletaan hänen ollessa sanotuissa tehtävissä säännöllistä työaikaa koskevia määrä- yksiä.

2. Muihin tämän sopimuksen piiriin kuuluviin toimihenkilöihin noudatetaan va- paamuotoista työaikaa, jonka pituus voi päivittäin ja viikoittain vaihdella. Ohjeellisena viikkotyöaikana pidetään 40 tuntia viikossa. Työaikaa koskevaa kirjanpitoa ei pidetä. Myöskään päivittäistä työn alkamista tai päättymistä ei mahdollisesti erikseen sovittua toimistoaikaa lukuun ottamatta määritellä. Työpäivän aikana toimihenkilö voi hoitaa myös omia asioitaan.

Palkan osittaminen

3. Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta saadaan päivältä maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 21.

A Vapaamuotoinen työaika

4. Työajan tasaamiseksi edellä 2 kohdassa mainittuun ohjeelliseen viikkotyö- aikaan annetaan toimihenkilöille 8 kokonaista vapaapäivää täyttä työvuotta kohden. Poissaoloista johtuva vähennys voidaan suorittaa vastaavasti vain täysien työpäivien osalta. Ennen vapaan antamista on kuultava toimihenki- löä.

Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaapäivä korvataan toimihenkilön päi- väpalkan mukaisesti.

5. Mikäli työnantaja ja toimihenkilö yhteisesti toteavat, että toimihenkilön oh- jeellinen viikkotyöaika ylittyy, sopivat he korvauksesta tapauskohtaisesti.

Lepoajat

6. Toimihenkilölle annetaan vuosiloman ja sen ulkopuolella olevien sunnuntai- päivien lisäksi toinen vapaapäivä viikkoa kohti. Toinen viikoittainen vapaapäivä on annettava viikkolepopäivään liittyvänä. Mikäli vapaapäivä si- joitetaan johonkin muuhun viikonpäivään, on siitä ilmoitettava toimihenkilölle ainakin viikkoa aikaisemmin, ellei asiasta toisin sovita.

Xxxxxxxxx lisäksi, mikäli se työnantajan tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista, ovat vapaapäiviä uuden-vuodenviikon lauantai, loppiaisviikon lauantai, pääsiäislauantai, pääsiäisen jälkeinen lauantai, vapunpäiväviikon lauantai, helatorstaiviikon lauantai, juhannusaatto, itsenäisyyspäiväviikon lauantai, jouluaatto ja joulun jälkeinen lauantai.

Korvaus vapaapäivänä tehdystä työstä

7. Xxxxxxx toimihenkilö työnantajan aloitteesta omalla suostumuksellaan tekee työtä ilmoitettuna vapaapäivänään, maksetaan siitä korvauksena 50 %:a ko- rotettu palkka. Mikäli tällaista työtä joudutaan tekemään sunnuntaina tai muuna pyhäpäivänä, on vastaava korotus 150 %. Tässä kohdassa mainittu- ja päiviä ei oteta huomioon 11 §:n 2. kohdan mukaiseen viikkotyöaikaan.

8. Xxxxxxxxxxxxx ja hänen esimiehensä tulee etukäteen sopia niistä tehtävistä, jotka toimihenkilö poikkeuksellisesti hoitaa myös vapaa-aikanaan. Tämä ennalta sopimisen vaatimus ei saa kuitenkaan estää tehtävien tarkoituk- senmukaista hoitamista.

B Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa.

2. Työviikossa on viisi työpäivää.

3. Kohdasta 2 poiketen työpäiviä on vähemmän kuin viisi, kun työviikko sisäl- tää pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän, helatorstain tai juhannusaaton tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäi- vän, loppiaisen, vapunpäivän, itsenäisyyspäivän, jouluaaton, joulupäivän tai tapaninpäivän. Työviikko on tällöin päivää kohti 7 tuntia 15 minuuttia koh- dassa 1 mainittua lyhyempi riippuen siitä, sisältyykö työviikkoon yksi, kaksi vai kolme edellä mainittua arkipyhää tai aattopäivää.

4. Työajaksi luetaan työhön käytetty aika. Työajaksi luetaan myös aika, joka kuluu kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen.

5. Työviikko alkaa maanantaina klo 00. Vuorokausi alkaa kello 00, jollei ole sovittu sen alkamisesta samaan aikaan kuin toimihenkilön on säännönmu- kaisesti saavuttava työhönsä.

Lepoaika

6. Toimihenkilölle annetaan sunnuntain ajaksi vähintään 35 tuntia kestävä yh- denjaksoinen viikkolepo. Viikkolepo voidaan kuitenkin antaa viikon muunakin aikana, jos työtä sen luonteen vuoksi tehdään kaikkina viikonpäi- vinä.

Viikkolepomääräyksestä voidaan poiketa hätätyötä tehtäessä tai jos toimi- henkilöä tilapäisesti tarvitaan työhön hänen viikkoleponsa aikana työpaikan säännöllisen työnkulun turvaamiseksi.

Pääsääntöisesti toimihenkilöllä on kaksi viikkolepopäivää peräkkäin siten, että toinen viikkolepopäivä on lauantai, jos tämä työn järjestelyn kannalta on mahdollista.

Päivittäinen tunnin lepoaika voidaan tarvittaessa lyhentää 30 minuutiksi.

Jos toimihenkilöllä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus poistua työpai- kalta, lepoaikaa ei lasketa työajaksi.

Lisätyö

7. Säännöllisen vuorokautisen työajan, 7 tunnin 15 minuutin ja 8 tunnin välinen erotus sekä säännöllisen viikoittaisen työajan 36 tunnin 15 minuutin ja 40 tunnin välinen erotus (lisätyö) korvataan antamalla toimihenkilölle vastaava määrä vapaa-aikaa.

Vapaa aika annetaan lisätyön tekemistä seuraavan kalenterikuukauden ai- kana, jollei toisin sovita. Jos vapaa aikaa ei voida järjestää, toimihenkilölle maksetaan korvauksena yksinkertainen tuntipalkka.

Jos lisätyötä tehdään viikolla, johon sisältyy 3 kohdassa lueteltuja päiviä, viikoittaisen lisätyön kynnys lisätyön määrää laskettaessa alenee vastaa- vasti työpäivien lukumäärän mukaisesti.

Ylityö

8. Ylityötä tehdään vain, jos siitä on sovittu.

Vuorokautisen työajan ylittäessä 8 tuntia maksetaan kahdelta ensimmäisel- tä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

Viikoittaisen työajan ylittäessä 40 tuntia maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

Työnantajan ja toimihenkilön sopiessa voidaan ylityö korvata antamalla toi- mihenkilölle vapaa-aikaa. Vapaa aikaa annetaan tehdyn ylityöajan määrä lisättynä 11 ja 12 kohdissa tarkoitetuilla korotuksilla.

Säännöllisestä työajasta poikkeaminen

9. Paikallisesti voidaan sopia, että säännöllinen työaika voi olla keskimäärin 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Säännöllinen vuorokautinen työaika saa tällöin- kin olla enintään 10 tuntia ja säännöllinen viikoittainen työaika 48 tuntia.

Työajan tulee tasoittua keskimäärin 36 tuntiin 15 minuuttiin kuuden kuukau- den jaksossa jakson alkamisesta lukien.

Jos tasoittumisjakson aikana vuorokautinen työaika ylittää 10 tuntia tai vii- koittainen työaika 48 tuntia, ylityökorvausten laskennassa noudatetaan nämä rajat ylittäviltä tunneilta soveltuvin osin 11 ja 12 kohtien määräyksiä.

Sunnuntaityökorvaus

10. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapyhänä sekä itsenäisyys ja vapun- päivänä kello 00.00 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvauksena tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava kor- vaus.

Jos sunnuntaityö on ylityötä, siitä on lisäksi suoritettava em. ylityökorvaus, joka lasketaan toimihenkilön korottamattomasta palkasta.

Tuntipalkan laskeminen

11. Yksinkertainen tuntipalkka lasketaan siten, että toimihenkilön henkilökohtai- nen, säännöllinen kuukausipalkka jaetaan luvulla 150.

Työajan tasoittaminen

12. Korvausten ja lisien perusteena olevat tunnit ja minuutit tasoitetaan täysiksi tunneiksi palkanmaksukausittain tasaavalla luokituksella.

Liukuva työaika

13. Jos työpaikalla noudatetaan liukuvaa työaikaa, toimi-henkilön omasta aloit- teesta liukumarajojen puitteissa tai virkistystaukoa lyhentäen työskentelemää aikaa ei oteta mukaan laskettaessa korvauksiin ja lisiin oi- keuttavaa aikaa.

Lisätyökorvaus

14. Tehdystä lisätyöstä suoritetaan korvaus vapaa aikana tai rahana. Työnanta- ja ilmoittaa korvauslajista viimeistään lisätyön tekemistä seuraavan

kalenterikuukauden aikana. Rahakorvauksena maksettava korvaus on mak- settava tätä seuraavan kalenterikuukauden kuluessa.

Lisätyökorvausta ei suoriteta, jos samalta ajalta maksetaan palkkiota tai korvausta toisen toimen hoitamisesta oman toimen ohella tai muuta erityistä palkkiota tai korvausta.

12 § Vuosiloma ‌

1. Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain (162/2005) mukaan ellei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu.

2. Toimihenkilö saa varsinaista vuosilomaa:

a) kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta,

b) kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudel- ta, jos hänen työsuhteensa on lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä jatkunut vähintään yhden vuoden.

c) kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänen työsuhteensa on lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä jat- kunut vähintään viisitoista vuotta.

3. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuu- kausi, jonka aikana toimihenkilö on ollut toimessa vähintään kahdeksantoista kalenteripäivää.

4. Toimessa olopäiviksi katsotaan kaikki muut kalenteripäivät työsuhteen kes- täessä, paitsi ne päivät joina toimihenkilö on ollut toimesta vapaana tai poissa muusta kuin vuosilomalain 7 §:ssä mainitun syyn takia.

5. Toimessa olopäivien veroisina päivinä pidetään lisäksi seuraavia poissaolo- aikoja;

a) sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen sairasloman ai- kaa,

b) maanpuolustuskurssille, väestönsuojelukoulutukseen tai palvelukseen määrättyä oloaikaa,

c) työehtosopimukseen liittyvän koulutussopimuksen mukaiseen koulutuk- seen osallistumisaikaa.

d) Opintovapaalaissa (273/79) tarkoitetun opintovapaan vuoksi, enintään kuitenkin 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, ja vain jos työnteki- jä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työhön.

Loman antaminen ja siirto

6. Sen lisäksi, mitä vuosilomalain 5 luvussa on loman antamisesta säädetty, noudatetaan seuraavaa:

a) kalenteriviikkoina myönnetyissä lomissa lasketaan lomapäivien lukumää- rä arkipäivien mukaisesti. Vajaitten kalenteriviikkojen ja yksittäisten lomapäivien osalta sisältyy lomaan kutakin viittä lomapäivää kohti yksi arkilauantai.

b) sairausvakuutuslain mukaan määräytyvään erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaakauteen määrätty vuosiloma tai sen osa siirretään myöhäisempään ajankohtaan.

Vuosiloman säästäminen

7. Sen estämättä, mitä loman antamisesta on määrätty, toimihenkilö voi ellei siihen ole erittäin painavaa estettä, säästää osan vuosittaisista varsinaisista lomapäivistään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen sääs- tövapaana.

8. Sopimalla voidaan säästää joko osittain tai kokonaan varsinaisesta vuosi- lomasta kahdeksantoista päivää ylittävä osa.

9. Työnantaja ja toimihenkilö laativat yhdessä ennen säästämiseen ryhtymistä suunnitelman säästämisestä ja säästöloman pitämisestä.

10. Säästövapaa annetaan työnantajan ja toimihenkilön tarkemmin sopimina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluttua sen lomavuoden päättymi- sestä, jonka varsinaisesta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.

11. Oikeudesta säästövapaan siirtämiseen ja vuosilomapalkasta säästövapaan aikana sekä lomakorvauksesta ja sen laskemisesta työsuhteen päättyessä on voimassa, mitä niistä muuten on säädetty tai sovittu. Työsuhteen muut- tuessa osa aikaiseksi tai toimihenkilön joutuessa toistaiseksi lomautetuksi hänellä on oikeus saada korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta sen mukaan kuin vuosilomakorvauksesta työsuhteen päättyessä on säädetty tai sovittu.

Talvilomapidennys

12. Jos 12 §:n a- ja b-kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta muu kuin säästövapaaseen kuuluva osa pidetään muuna kuin lomakautena, myönne- tään loma tältä osin pidennettynä puolella, kuitenkin enintään asianomaisen koko loman puolesta määrästä ja siten, että b-kohdan mukaisessa lomassa pidennys on enintään kaksi arkipäivää. Säännöllisen työajan piirissä olevalla henkilöllä pidennys on enintään 6 arkipäivää.

13.1 Vapaamuotoisessa työajassa

Jos 12 §:n c- kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta pidetään enin- tään kolmekymmentä arkipäivää lomakautena, myönnetään loma neljällä arkipäivällä pidennettynä sellaiselle toimihenkilölle, jolla on oikeus lomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos toimihenkilö säästää osan varsinaisista vuosilomapäivistä pidettäväksi säästövapaana, vähenne- tään edellä mainittua kolmenkymmenen päivän enimmäismäärää vastaavasti.

13.2. Säännöllisessä työajassa

Jos 12 §:n c - kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta pidetään enin- tään kolmekymmentäneljä arkipäivää lomakautena, myönnetään loma yhdeksällä arkipäivällä pidennettynä sellaiselle toimihenkilölle, jolla on oi- keus lomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos toimihenkilö säästää osan varsinaisista vuosilomapäivistä pidettäväksi säästövapaana, vähennetään edellä mainittua kolmenkymmenenneljän päivän enimmäismäärää vastaavasti. Mikäli toimihenkilöllä ei ole mainitun kohdan mukaan oikeutta lomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuu- kaudelta, mutta kuitenkin vähintään seitsemältä kuukaudelta, myönnetään loma viidellä arkipäivällä pidennettynä, jos varsinaisesta vuosilomasta, jos- ta on vähennetty säästettävien lomapäivien lukumäärä, pidetään enintään kolme neljäsosaa lomakautena.

14. Jos vuosilomaa ei ole voitu työnteon keskeytyksen vuoksi pitää lomakau- tena, tai jos työsuhde katkeaa ennen lomakauden alkua tai alkaa edellisen lomakauden jälkeen, asianomaisella ei ole oikeutta loman pidennykseen. Työnteon keskeytyminen lomakautena ei kuitenkaan aiheuta pidennysoi- keuden menetystä, jos

a) keskeytys on aiheutunut toimihenkilön sairaudesta, toimihenkilölle myönnetystä erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaasta tai toimihenkilölle ottolapsen ottamisen yhteydessä myönnetystä vanhem- painvapaasta kaikki siltä osin, johon sairausvakuutuslain mukaan tuleva erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan katsotaan koh- distuvan; tai

b) keskeytys on aiheutunut muista kuin edellä mainituista syistä, mutta toimihenkilö on ollut lomakautena toimessa tai lomalla vähintään 70 päivää.

c) Jos vuosilomaan oikeuttava työsopimussuhde ei katkea, ei myöskään palkaton työstä poissaolo katkaise vuosiloman edellytyksenä olevaa työsuhteen yhdenjaksoisuutta.

Vuosilomakorvauksen määräytyminen

15. Vuosilomakorvaus määräytyy pitämättä jäänyttä lomapäivää kohti 1/300 osana vuosipalkan määrästä. Vuosipalkka lasketaan maksamishetkellä voimassa olevan palkan mukaan.

16. Saamatta jääneestä vuosiloman pidennyksestä ei ole oikeutta saada vuosi- lomakorvausta.

Edellä tässä pykälässä tarkoitettu oikeus lomakorvaukseen tai vuosilomaan on myös asevelvollisena vakinaista palvelusta suorittamaan ryhtyvällä toi- mihenkilöllä, jos hän sitä haluaa, vaikka hänen työsuhteensa ei ole päättynyt.

Työehtosopimuksesta poikkeaminen

17. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että yli 2,5 loma-päivää lomanmää- räytymiskuukautta kohti kertynyt tai vastaava lomanmääräytymisvuoden aikana kertyvä loma muutetaan toimihenkilön henkilökohtaisen palkan mu- kaiseksi rahakorvaukseksi tiettyjen lomanmääräytymiskuukausien osalta.

18. Jos kertynyttä tai kertyvää lomaa muutetaan rahakorvaukseksi, talvilomapi- dennys määräytyy sitä koskevan sopimusmääräyksen 12 kohdan perusteella, minkä osapuolet ottavat rahakorvauksessa huomioon.

19. Edellä 17 kohdassa tarkoitettu sopimus edellyttää, että työnantaja ja kyseis- tä henkilöstöryhmää edustava luottamusmies katsovat sopimuksen mahdolliseksi.

Lomaraha

20. Lomarahaa maksetaan toimihenkilön lomanmääräytymisvuodelta kertynei- den varsinaisten lomapäivien palkasta 50 %.

21. Lomarahaa maksetaan myös työsuhteen päättyessä siihen mennessä ker- tyneen lomakauden osalta.

22. Toimihenkilön lomapäivän palkka lasketaan jakamalla vuosipalkka luvulla

300. Vuosipalkka lasketaan toimihenkilön kesäkuun palkan mukaan ja työ- suhteen päättyessä päättymishetken palkan mukaan.

23. Lomaraha maksetaan heinäkuussa ja työsuhteen päättyessä päättymiseen liittyvän palkanmaksun yhteydessä.

24. Työnantajan taloudellisen tilanteen vaatiessa voidaan työnantajan ja toimi- henkilöiden luottamusmiehen kesken sopia työehtosopimuksen 12 §:n 20- kohdan mukaisen lomarahan vaihtamisesta sen arvoa vastaavaksi vapaak- si. Työpäiviksi osuva vapaa on työaikaan rinnastettavaa aikaa. Taloudellinen tilanne ja sopimusratkaisut selvitetään aina koko työpaikan henkilöstön osalta.

25. Työnantaja ja toimihenkilö voivat myös sopia, että tietyltä lomanmääräyty- misvuodelta maksettava lomaraha vaihdetaan vapaa-ajaksi. Näin saatava vapaa-aika katsotaan loman veroiseksi muiden säännösten osalta, mutta talvilomapidennykseen se ei oikeuta.

13 § Erinäiset korvaukset ‌

Toimihenkilölle, milloin hän tekee päivittäin keskimäärin vähintään puoli tuntia työnantajan määräämiä tehtäviä kotonaan, suoritetaan toimistokorvausta seu- raavasti:

− kun käytössä on osa huonetta 118 € / kk

− kun käytössä on kokonainen huone 156 € / kk

Edellä mainituille toimihenkilöille maksetaan kalustokorvauksena 43 € kuukau- dessa, milloin toimihenkilö joutuu säilyttämään omissa tiloissa työnantajan omistamia, tilaa vieviä tai likaavia työkaluja tahi tarvikkeita.

Työsuojeluvaltuutetun korvauksesta on sovittu allekirjoituspöytäkirjalla.

14 § Luottamusmiehet ‌

Luottamusmiestoiminnassa noudatetaan osapuolten välillä sovittuja luotta- musmiessopimuksia.

Metsätoimihenkilöitä edustavan pääluottamusmiehen toimenkuvaus laaditaan niin, että pääluottamusmiehen tehtävien hoitamiseen varataan n. 35-40 % toi- mihenkilön vuosityöajasta. Varauksesta huolimatta annetaan pääluottamusmiehelle tarvittava työstä vapautus ja sovittaessa oikeus tarvitta- viin matkakorvauksiin.

Metsänhoitajia edustavan pääluottamusmiehen tehtävien hoitamiseen varataan keskimäärin 15 työpäivää vuodessa ja lisäksi 7 työpäivää käytettäväksi työeh- tosopimusneuvotteluihin.

Toimistohenkilöstöä edustavien luottamusmiesten työstä vapautusajasta on so- vittu luottamusmiessopimuksella.

Lisäksi sovelletaan mitä osapuolten välisessä yhteistoimintasopimuksessa on sovittu.

15 § Koulutustoiminta ‌

Sopijapuolet sopivat vuosittain tai tapauskohtaisesti toimihenkilöiden osallistu- misesta työmarkkinakoulutukseen ja muutoin koulutuskysymyksissä

noudatetaan, mitä tähän sopimukseen liittyvässä koulutussopimuksessa on so- vittu.

16 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja järjestää kustannuksellaan toimihenkilöilleen työmarkkinoiden kes- kusjärjestöjen sopiman ryhmähenkivakuutusturvan mukaisen ryhmähenkivakuutuksen.

17 § Suojavarustus ‌

Suojavarustuksen suhteen noudatetaan metsäkeskuksissa aikaisemmin voi- massa ollutta ja toteutettua käytäntöä.

18 § Jäsenmaksujen periminen ‌

Xxxxxx toimihenkilö on antanut siihen valtuuden, perii työnantaja liiton jäsen- maksut toimihenkilön palkasta ja toimihenkilölle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut liiton ilmoittamalle pankkitilille saamiensa ohjeiden mukaisesti.

19 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimie- lisyyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja toimihenkilön tai luottamusmiehen välillä. Neuvottelut on aloitettava 2 viikon kuluessa neu- vottelupyynnön esittämisestä.

2. Niissä tapauksissa, missä paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, ja toi- nen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on aloitettava 2 viikon kuluessa sii- tä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.

4. Jos osapuolet ovat yksimielisiä, voidaan riita asia alistaa keskusjärjestöjen välillä neuvoteltavaksi. Ellei liittojen ja mahdollisissa keskusliittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa työtuo- mioistuimen ratkaistavaksi.

20 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonai- suudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

21 § Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen ‌

Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2014 ja on voimassa 31.1.2017 saakka.

Sopimuskauden päättymisen jälkeen sopimus jatkuu vuoden kerrallaan, jollei sitä irtisanota kirjallisesti vähintään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.

Helsingissä 28. päivänä lokakuuta 2013

Palvelualojen työnantajat PALTA ry METO – Metsäalan Asiantuntijat ry Metsänhoitajaliitto ry

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Liite 1

Metsäkeskukset ‌

Palkkavaaka-pisteytys

Palkkavaakapisteytys

Mallitehtävät 07.05.2013 ,

			Osaaminen			Ohjaus			Rooli ratkaisuissa				Palkka- ryhmä
Profiili	Koodi	Toimi	Koodi Taso Pisteet			Koodi Taso Pisteet			Koodi Taso Pisteet			Yhteisp.	Palkka- ryhmä
Rahoitus ja tarkastus	RATA5	Johtava esittelijä	4C1	51	322	4C	15	109	L8	8	194	625	12
Edistäminen	EDI1	Edistämisprosessin johtaminen	4C1	51	322	4C	15	109	L7	7	180	611	12
	PATU1	Johtava asiantuntijatehtävä	4C1	51	322	4C	15	109	A7	7	180	611	12
Metsätieto	MT3	Toiminnan johtaminen	4C1	51	322	4C	15	109	L7	7	180	611	12
	PATU2	Erityisasiantuntija	3B2	49	278	4C	15	94	L7	7	156	528	11
Asiakkuus	AS5	Asiakkuusprosessin johtaminen	4C1	48	259	4C	15	88	L7	7	145	492	10
Rahoitus ja tarkastus	RATA2	Päätösten valmistelu ja esittely	3B2	48	259	3C	16	81	A6	6	126	466	10
	Mpy-yksil.	Metsäpalveluiden business controller	3C1	48	259	3C	16	81	A6	6	126	466	10
Edistäminen	PRO3A	Projektivastaava/suuret projektit	3B2	46	224	4C	16	70	L7	7	117	411	9
	PATU3	Kehittämisasiantuntija	3B1	46	224	3C	16	70	A6	6	109	403	9
Metsäpalvelut/Otso	Mpy6	Metsäpalveluasiantuntija	3B1	46	224	3C	16	70	A6	6	109	403	9
Metsätieto	MT4	Metsätiedon asiantuntijatehtävä	3B1	46	224	3C	17	66	A6	6	101	391	9
Edistäminen	PRO2	Aluekehitysasiantuntija	3B1/B2	45	209	3C	16	66	A6	6	101	376	8
Hallinto	VISU2	Viestinnän asiantuntija	3B1	45	209	3C	16	66	A6	6	101	376	8
Edistäminen	PRO3	Projektivastaava	3B1	44	194	4C	16	61	L7	7	101	356	8
	TIHA1	ICT-asiantuntija, valtakunn.	3A2	44	194	3C	16	61	A6	6	94	349	8
Asiakkuus	AS3	Asiakkuusasiantuntija	3B1	44	194	3C	16	61	A6	6	94	349	8
	Mpy-yksilöllinen	ICT-asiantuntija	3B1	44	194	3C	16	61	A6	6	94	349	8
Edistäminen	EDI2	Mh/Lh-asiantuntijatehtävä	3B1	44	194	3C	17	57	A6	6	88	339	8
Metsäpalvelut/Otso	Mpy1	Metsäpalveluesimies	3B1	43	180	3C	16	57	A6	6	88	325	7
Hallinto	yksilöll.	Kääntäjä	3A2	43	180	3C	16	57	A6	6	88	325	7
Hallinto	TIHA3	ICT-käytön tuki	3A2	43	180	3C	16	57	A6	6	88	325	7

			Osaaminen			Ohjaus			Rooli ratkaisuissa				Palkka- ryhmä
Profiili	Koodi	Toimi	Koodi Taso Pisteet			Koodi Taso Pisteet			Koodi Taso Pisteet			Yhteisp.	Palkka- ryhmä
Edistäminen	EDI4	Koulutusasiantuntija	3A2/B1	43	180	3C	16	57	A6	6	88	325	7
Rahoitus ja tarkastus	RATA1	Rahoitus ja tarkastus, neuvonta	3B1	44	194	2C	18	53	A5	5	76	323	7
Edistäminen	PRO4	Bioenergia-asiantuntija	3B1	43	180	3C	17	53	A6	6	81	314	7
Hallinto	VISU1	Viestinnän suunnittelija	3A2	42	168	3C	16	53	A6	6	81	302	6
Asiakkuus	AS4	Metsäneuvoja, asiakkuus	3A2	42	168	3C	17	49	A6	6	76	293	6
Metsätieto	MT1	Metsätiedon neuvontatehtävä	3A2	42	168	3C	17	49	A5	5	70	287	6
Edistäminen	EDI3	Metsäluonnonhoidon neuvontatehtävä	3A2	42	168	3C	17	49	A5	5	70	287	6
Edistäminen	PRO1	Projektineuvonta	3A2	42	168	3C	17	49	A5	5	70	287	6
Asiakkuus	AS1	Asiakastuen asiakasneuvoja	3A2	42	168	3C	17	49	A5	5	70	287	6
Asiakkuus	AS2	Alueen asiakkuuskehittäjä	3A2	42	168	3C	17	49	A5	5	70	287	6
	Mpy-yksil.	Metsäpalveluiden johdon assistenttitehtävä	3A2	42	168	3C	17	49	T5	5	70	287	6
Hallinto	TAHA4	Henkilöstöhallinnon asiantuntijatehtävä	3A2	42	168	3C	18	46	T5	5	66	280	6
Hallinto	yksilöll.	Julk.palv.keskusjohdon sihteeri	3A2	42	168	2C	18	46	T5	5	66	280	6
Hallinto	TAHA3	Kirjanpitotehtävä	3A2	41	156	2C	18	42	T6	6	66	264	5
Metsäpalvelut	Mpy5	Metsäpalveluiden toimistotehtävä	2A2	40	145	2C	19	37	T5	5	53	235	5
Edistäminen	EDI5	Koulutus, viestintä, tukitehtävä	2A2	39	135	3C	17	40	T5	5	57	232	5
Hallinto	TAHA1	Palkkahallinnon toimistotehtävä	2A2	38	126	2C	19	32	T5	5	46	204	4
Hallinto	TAHA2	HR-tiimin toimistotehtävä	2A2	38	126	3B/C	19	32	T5	5	46	204	4
Edistäminen	PRO7	Projektien toimistotehtävä	2A1	38	126	2B/C	21	28	T4	4	37	191	3
Rahoitus ja tarkastus	RATA3	Hankekäsittelyn tukitehtävä	2A1	38	126	2B	22	26	T4	4	34	186	3
Hallinto	YHA2	Xxxxxxxxx sihteeritehtävä	2A2	37	117	3B	22	24	T4	4	32	173	3
Metsätieto	MT2	Metsätietopalveluiden toimistotehtävä	2A1	37	117	2B	22	24	T4	4	32	173	3
Metsätieto	MT5	Maastotarkastustehtävä	2A1	37	117	2B	23	22	T4	4	30	169	3
Metsätieto	MT6	Koealamittaaja	1A1	33	88	1B	25	14	T4	4	19	121	1

Liite 2 Palkkaryhmät ja peruspalkat ‌

Metsäkeskuksen palkkataulukot 1.8.2014 ja 1.8.2015 lukien

palkkaryhmä	peruspalkka 1.8.2014	peruspalkka 1.8.2015
1	1 691,00	1 697,80
2	1 748,90	1 755,90
3	1 805,70	1 812,90
4	1 921,50	1 929,20
5	2 036,10	2 044,20
6	2 209,80	2 218,60
7	2 440,20	2 450,00
8	2 785,40	2 796,50
9	3 131,50	3 144,00
10	3 304,10	3 317,30
11	3 476,70	3 490,60
12	3 822,90	3 838,20

Taulukkopalkkoja on korotettu 20 eurolla 1.8.2014 ja 0.4%:lla 1.8.2015 lukien.

Liite 3 Pätevyyden arviointi ‌

Toimihenkilö Tarkastelujakso

1. TULOSTEN MÄÄRÄ JA LAATU Esimerkkiperusteita

Huono	1 – 2
Tyydyttävä	3 – 5	Työtulosten määrä ja laatu
Hyvä	6 – 9	Tulos / tavoite
Erittäin hyvä	10 – 14	Vertailu alueen keskim. tulokseen
Kiitettävä	15 - 17

2. TALOUDELLISUUS JA TEHOKKUUS

Huono	1 – 2	Yksikkökustannukset + toimintaolo-
Tyydyttävä	3 – 5	suhteiden huomioiminen
Hyvä	6 – 9	Toteutuneet kustannukset /
		kustannusarvio
Erittäin hyvä	10 – 14	Toteutuneet tuotot / budjetti
Kiitettävä	15 – 17

3. OMA-ALOITTEISUUS / LUOVUUS

Vähäinen	1 – 2	Kyky selviytyä itsenäisesti
Tyydyttävä	3 – 5	Tehokkaampien työtapojen
Hyvä	6 – 8	kehittäm. Itsensä ammatillinen kehittäm.
Kiitettävä	9 – 10
4. YHTEISTYÖKYKY Vähäinen	1 – 2	Työyhteisön sisällä
Tyydyttävä	3 – 5	Sidosryhmien kanssa
Hyvä	6 – 8	Saatu palaute
Kiitettävä	9 – 10	Asiallinen ja avoin kritiikki

5. KOULUTETTAVUUS

Välttävä 1 – 2 Uudet tehtävät

Tyydyttävä 3 – 4 Aktiivisuus osallistua

Hyvä 5 - 6

Kiitettävä 7

Yhteensä p.

Aika

Laatija

Palvelualojen työnantajat PALTA ry 17.9.2012

METO - Metsäalan Asiantuntijat ry

Luottamusmiessopimus - METO ‌

1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Palvelualojen Työnantajat PALTA ry:n jäseninä olevien työnantajien, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja Suomen met- säkeskuksen, palveluksessa oleviin METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:n jäseniin.

2 § Luottamusmies ja hänen tehtävänsä

Luottamusmiehen tulee olla kyseisen työnantajan palveluksessa ja työehtoso- pimusalalla työskentelevä toimihenkilö. Hänen tulee myös olla asianomaisen työehtosopimuksen solmineen toimihenkilöjärjestön jäsen.

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on valvoa työehtosopimuksen ja työlainsäädännön noudattamista. Hän edustaa oman sopimusalansa piiriin kuu- luvia toimihenkilöitä paikallisissa neuvotteluissa kysymyksissä, jotka koskevat määräysten soveltamista, työnantajan ja toimihenkilöiden välisiä suhteita tai neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämistä.

3 § Valitseminen

Työnantajan palveluksessa olevat järjestäytyneet, asianomaisen toimihenkilö- järjestön jäsenenä olevat toimihenkilöt valitsevat luottamusmiehen ja hänen varamiehensä vaalilla.

Tämän sopimuksen tarkoittamien työnantajien palveluksessa olevia sopijayh- distyksen jäseniä edustamaan valitaan yksi pääluottamusmies ja hänelle varamies toimialueenaan sopimuksen piirissä olevat työnantajat.

Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikössä valitaan yhteistoiminta- alueille seitsemän (7) luottamusmiestä ja heille varamiehet.

Yhteistoiminta-alueet:

1. Lappi

2. Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu

3. Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala

4. Etelä-Savo, Kaakkois-Suomi

5. Häme-Uusimaa, Rannikko , keskusyksikkö

6. Lounais-Suomi, Pirkanmaa

7. Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi

Suomen metsäkeskuksen metsäpalveluihin valitaan kolme luottamusmiestä ja heille varamiehet. Julkiseen palveluun ja metsäpalveluihin valitaan kumpaankin yksikkökohtainen vastaava luottamusmies, joista toinen toimii Suomen metsä- keskuksen pääluottamusmiehenä.

Yhteistoiminta-alueet:

1. Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu

1. Länsi-Suomi, Lounais-Suomi

2. Itä-Suomi, Kaakkois-Suomi

Vaali voidaan järjestää työpaikalla työaikana siten, että kaikilla äänioikeutetuilla toimihenkilöillä on mahdollisuus osallistua vaaliin. Työaikana työpaikalla järjes- tettävästä vaalista on ilmoitettava työnantajalle viimeistään 7 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

Pöytäkirjamerkintä: Luottamusmiehiä valittaessa osapuolet pitävät tärkeänä ruotsinkielisen palvelun ja edunvalvonnan turvaamista.

Valituista luottamusmiehistä ja heidän varamiehistään sekä luottamusmiesteh- tävän päättymisestä on työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen tai vaalin järjestäjän ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Luottamusmiehen estyneenä ollessa hänen oikeutensa ja velvollisuutensa siirtyvät sijaisena toimivalle, työn- antajalle ilmoitetulle varamiehelle. Saatuaan tiedon valituista luottamusmiehistä työnantajan tulee ensi tilassa antaa luottamusmiehelle kirjallinen ilmoitus siitä, kuka toimii vastaavana työnantajan edustajana.

Työnantajan toiminnan olennaisesti supistuessa tai laajentuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuu- toksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio mahdollisimman pian vastaamaan muuttunutta rakennetta.

4 § Työsuhdeturva

Syrjintäkielto

Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävänsä vuoksi painostaa, erottaa työstä eikä muutoinkaan syrjiä. Luottamusmiestehtävän aikana tai sen johdosta häntä ei saa siirtää alempipalkkaiseen, vähempiarvoiseen tai luottamusmies- tehtäviä selvästi vaikeuttavaan työhön.

Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa pääluot- tamusmiestehtävien hoitamista on hänelle, ottaen huomioon vallitsevat olosuhteet ja luottamusmiehen ammattitaito,¬ järjestettävä muuta työtä. Tällai- nen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

Irtisanomisperusteet

Jos työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisilla tai tuotannollisilla pe- rusteilla, tällaista toimenpidettä ei saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei työnantajan toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, tai työn- antaja voi muutoin näissä neuvotteluissa yksilöidysti osoittaa, ettei

pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Luottamusmiehen osalta on edellä mainituissa tilanteissa noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos yhteisesti todetaan, että luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammatti- aan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa.

Luottamusmiehellä on työsopimuslain mukainen erityinen irtisanomissuoja. Toimihenkilöiden enemmistön suostumus selvitetään METO – Metsäalan Asi- antuntijoiden toimesta.

Työsuhteen päättymisestä, syystä ja irtisanomisajan alkamispäivästä on luot- tamusmiehelle ilmoitettava kirjallisesti vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain ( 2001/55) perus- teella sairauden vuoksi noudattamatta irtisanomisaikaa eikä vetoamalla työsopimuslain ( 2001/55) 3. luvun 1. pykälän järjestysmääräyksiin.

Jälkisuoja

Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiehenä toiminee- seen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

Luottamusmiehelle, jonka työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastai- sesti, on suoritettava korvauksena vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvauksen suuruuteen vaikuttavina seikkoina on otettava huomioon työsopimuslain (2001/55) 12 luvun 2§ 2 momentin määräykset sekä toimihenki- lön luottamusmiesasema. Mikäli tuomioistuimen harkinnan mukaan edellytykset työsuhteen jatkamiselle olisivat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jat- keta, otetaan se huomioon korvausta lisäävänä tekijänä.

5 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Työnantajan tulee hyvissä ajoin ilmoittaa luottamusmiehelle asianomaisen työ- paikan toimihenkilöiden työsuhteisiin liittyvistä asioista.

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai työsuh- teeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, luottamusmiehelle on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovitulla tavalla seu- raavat edustamiaan toimihenkilöitä koskevat tiedot:

− Suku- ja etunimet kerran vuodessa, uusista toimihenkilöistä ainakin neljän- nesvuosittain,

− työpaikka ja organisatorinen osasto,

− uusien toimihenkilöiden palvelukseen tuloaika ainakin neljännesvuosittain sekä tieto irtisanotuista ja lomautetuista,

− tiedot määräaikaisista toimihenkilöistä ja työsuhteen sovittu kestoaika,

− vuosittain palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suoritta- mansa työ kuuluu; uusista toimihenkilöistä ainakin neljännesvuosittain,

− koko- ja osa-aikaisten toimihenkilöiden lukumäärä sekä puolen vuoden ai- kana työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen henkilöstön lukumäärä kaksi kertaa vuodessa,

− selvitys työhönoton yhteydessä kerättävistä tiedoista ja niissä tapahtuvat muutokset.

Ellei muuta ole erikseen mainittu, tiedot annetaan aina aiemmin ilmoitetun tilan- teen muuttuessa.

Pääluottamusmiehelle annettavasta työvoimankäyttöä, ansioita ja työtuntien ja- kautumista koskevista tiedoista sovitaan liittojen välillä erikseen.

Edellä mainitut tiedot annetaan toimihenkilön antamin valtuuksin, joiksi on kat- sottava työnantajalle toimitettu jäsenmaksun perintäsopimus tai vastaava.

Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

6 § Työstä vapautus ja säilytystilat

Luottamusmiehellä on oikeus saada luottamusmiestehtävien hoitamista varten riittävä vapautus työstä. Vapautuksen määrään vaikuttavina tekijöinä tulee ot- taa huomioon mm. toimihenkilöiden ja työpisteiden lukumäärä, toimipaikan sijainti ja toiminnan luonne sekä luottamusmiestehtävien vaikutus muihin tehtä- viin. Luottamusmiestehtävän hoitaminen ei aiheuta ansionmenetystä. Luottamusmiehen tehtävien hoitaminen ja siihen tarvittava ajankäyttö otetaan huomioon henkilökohtaisten tulostavoitteiden asettamisessa ja saavutettujen tulosten arvioinnissa.

Luottamusmiehelle annetaan riittävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asia- kirjoille ja tarvittaessa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevia tavanomaisia toimistovälineitä sekä toimistotilaa, jotta asiakirjat voidaan säilyt- tää ja tehtävän vaatimat keskustelut käydä niin, että luottamuksellisuus säilyy.

Pääluottamusmiehen työstä vapautuksesta on yllä olevan lisäksi sovittu xxxx- seen liittojen välillä.

7 § Luottamusmieskorvaus 1.1.2013 lukien

Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen korvauksen, jonka suuruus on:

− 100 € kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 10-24,

− 125 € kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 25-50,

− 150 € kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 51-100,

− 175 € kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 101-200.

− 210 € kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 201-400

− 250 € kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on yli 400

Pääluottamusmiehen korvaus 300 € kuukaudessa.

Jos luottamusmies joutuu matkustamaan työnantajan kanssa sovittujen luotta- musmiestehtävien johdosta, suoritetaan matkakorvaukset kuten normaalien työtehtävien yhteydessä.

8 § Luottamusmiehen Koulutus

Luottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutukseen siten kuin siitä on liittojen välillä erikseen koulutussopimuksessa sovittu. Mikäli luottamusmieskoulutus järjestetään työnantajan kanssa yhteisenä koulutuksena korvataan matkakus- tannukset matkustussäännön mukaisesti.

Pääluottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen pääluottamusmies ja työnanta- ja selvittävät yhdessä, edellyttääkö toimihenkilön ammattitaidon ylläpitäminen entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämän koulutuksen.

9 § Neuvottelujärjestys

Xxxxxxx toimihenkilö haluaa selvitystä palkkaustaan tai työehtojaan koskevissa kysymyksissä, tulee hänen kääntyä esimiehensä puoleen.

Ellei asiaa saada selvitetyksi suoraan esimiehen kanssa, voidaan asia saattaa luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa ratkaista- vaksi. Ellei asiaa saada ratkaistuksi, voi luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa ja käydä viivytyksettä.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, nouda- tetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

Jos erimielisyys koskee luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalli- set ja liittojen neuvottelut käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu. Jos pääluottamusmies riitauttaa taloudel- lisilla tai tuotannollisilla perusteilla tapahtuneen irtisanomisen, on liittojen väliset neuvottelut käytävä irtisanomisajan kuluessa.

10 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 1.1.2013 alkaen toistaiseksi. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Sopimus on irtisanomisen jälkeen voimassa siihen asti, kun- nes uusi sopimus on tullut voimaan tai neuvottelut jommankumman osapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Nykyiset luottamusmiehet hoitavat alueellaan sekä julkisen että metsäpalvelui- den yksikköön kuuluvien toimihenkilöiden edunvalvonnan 31.12.2012 tämän sopimuksen voimaantuloon asti.

Helsingissä syyskuun 17 päivänä 2012 Palvelualojen työnantajat PALTA ry METO – Metsäalan Asiantuntijat ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry 17.9.2012

Metsänhoitajaliitto ry

Luottamusmiessopimus - Metsänhoitajaliitto ry ‌

1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Palvelualojen Työnantajat PALTA ry:n jäsenten palveluksessa olevien Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja Suomen metsäkeskuksen (työnantajan) palveluksessa oleviin työehtosopimuksen piiris- sä oleviin Metsänhoitajaliitto ry:n jäseniin.

2 § Luottamusmies ja hänen tehtävänsä

Luottamusmiehen tulee olla kyseisen työnantajan palveluksessa oleva metsän- hoitaja.Hänen tulee myös olla asianomaisen työehtosopimuksen solmineen toimihenkilöjärjestön jäsen.

Tähän sopimukseen sidotulla toimihenkilöjärjestöllä on oikeus valita myös pää- luottamusmies ja tälle varamies.

3 § Valitseminen

Työnantajan palveluksessa olevat järjestäytyneet, asianomaisen toimihenkilö- järjestön jäsenenä olevat toimihenkilöt valitsevat luottamusmiehen ja hänen varamiehensä vaalilla.

Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikössä valitaan yhteistoiminta- alueille neljä (4) luottamusmiestä ja heille varamiehet. Suomen metsäkeskuk- sen metsäpalveluihin valitaan 1 luottamusmies ja hänelle varamies. Mikäli pääluottamusmies ei ole valittu julkisen palvelun yksiköstä, Suomen metsäkes- kuksen julkiseen palveluun valituksi tulleiden luottamusmiesten keskuudesta yksi voi toimia yksikkökohtaisena vastaavana luottamusmiehenä.

Yhteistoiminta-alueet:

1. Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu

2. Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo

3. Häme-Uusimaa, Kaakkois-Suomi, keskusyksikkö

4. Rannikko, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Lounais-Suomi

Vaali voidaan järjestää työpaikalla työaikana siten, että kaikilla äänioikeutetuilla toimihenkilöillä on mahdollisuus osallistua vaaliin. Työaikana työpaikalla järjes-

tettävästä vaalista on ilmoitettava työnantajalle viimeistään 7 vuorokautta en- nen vaalin toimittamista.

Pöytäkirjamerkintä:

Luottamusmiehiä valittaessa osapuolet pitävät tärkeänä ruotsinkielisen palvelun ja edunvalvonnan turvaamista.

4 § Työsuhdeturva

Syrjintäkielto

Irtisanomisperusteet

Jos työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisilla tai tuotannollisilla pe- rusteilla, tällaista toimenpidettä ei saa kohdistaa luottamusmieheen, ellei yhteisesti todeta, että luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai pätevyyttään vastaavaa työtä.

Luottamusmiehellä on työsopimuslain mukainen erityinen irtisanomissuoja. Toimihenkilöiden enemmistön suostumus selvitetään Metsänhoitajaliiton toi- mesta.

5 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Työnantajan tulee hyvissä ajoin ilmoittaa luottamusmiehelle asianomaisen työ- paikan toimihenkilöiden työsuhteisiin liittyvistä asioista.

Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovitulla tavalla seu- raavat edustamiaan toimihenkilöitä koskevat tiedot:

− Suku- ja etunimet kerran vuodessa, uusista toimihenkilöistä ainakin neljän- nesvuosittain,

− työpaikka ja organisatorinen osasto,

− uusien toimihenkilöiden palvelukseen tuloaika ainakin neljännesvuosittain sekä tieto irtisanotuista ja lomautetuista,

− tiedot määräaikaisista toimihenkilöistä ja työsuhteen sovittu kestoaika,

− vuosittain palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suoritta- mansa työ kuuluu; uusista toimihenkilöistä ainakin neljännesvuosittain,

− koko- ja osa-aikaisten toimihenkilöiden lukumäärä sekä puolen vuoden aika- na työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen henkilöstön lukumäärä kaksi kertaa vuodessa,

− selvitys työhönoton yhteydessä kerättävistä tiedoista ja niissä tapahtuvat muutokset.

Ellei muuta ole erikseen mainittu, tiedot annetaan aina aiemmin ilmoitetun tilan- teen muuttuessa.

Edellä mainitut tiedot annetaan toimihenkilön antamin valtuuksin, joiksi on kat- sottava työnantajalle toimitettu jäsenmaksun perintäsopimus tai vastaava.

Pääluottamusmiehelle annettavasta työvoimankäyttöä, ansioita ja työtuntien ja- kautumista koskevista tiedoista sovitaan liittojen välillä erikseen.

Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

6 § Työstä vapautus ja säilytystilat

Luottamusmiehellä on oikeus saada luottamusmiestehtävien hoitamista varten riittävä vapautus työstä. Luottamusmiestehtävän hoitaminen ei aiheuta ansion- menetystä. Luottamusmiehen tehtävien hoitaminen ja siihen tarvittava ajankäyttö otetaan huomioon henkilökohtaisten tulostavoitteiden asettamisessa ja saavutettujen tulosten arvioinnissa.

7 § Luottamusmieskorvaus 1.1.2013 lukien.

Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen korvauksen, jonka suuruus on:

− 100 € kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 5-24,

− 125 € kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 25-50,

− 150 € kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 51-100,

− 175 € kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 101-200

− 200 € kuukaudessa pääluottamusmiehelle

Jos luottamusmies joutuu matkustamaan työnantajan kanssa sovittujen luotta- musmiestehtävien johdosta, suoritetaan matkakorvaukset kuten normaalien työtehtävien yhteydessä.

8 § Luottamusmiehen Koulutus

Luottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutukseen siten kuin siitä on liittojen välillä erikseen koulutussopimuksessa sovittu.

Mikäli luottamusmieskoulutus järjestetään työnantajan kanssa yhteisenä koulu- tuksena, korvataan matkakustannukset matkustussäännön mukaisesti.

9 § Neuvottelujärjestys

Xxxxxxx toimihenkilö haluaa selvitystä palkkaustaan tai työehtojaan koskevissa kysymyksissä, tulee hänen kääntyä esimiehensä puoleen.

Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa ja käydä viivytyksettä.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, nouda- tetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

10 § Sopimuksen voimassaolo

Helsingissä syyskuun 17. päivänä 2012

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Metsänhoitajaliitto ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry 17.9.2012

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Luottamusmiessopimus - Jyty ‌

1 § Soveltamisala

1. Tätä luottamusmiessopimusta noudatetaan Suomen metsäkeskuksessa ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa allekirjoittaneiden välillä solmitun työehtosopimuksen tarkoittamissa työsuhteissa.

2 § Luottamusmies

Tähän sopimukseen sidottuun toimihenkilöjärjestöön kuuluvilla toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmiehiä ja heille varaluottamusmiehiä.

Varaluottamusmies hoitaa luottamusmiehen tehtäviä luottamusmiehen ollessa estyneenä.

Tähän sopimukseen sidotulla toimihenkilöjärjestöllä on oikeus valita myös pää- luottamusmies ja tälle varamies

3 § Luottamusmiesvaalin järjestäminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla. Kun näin tapahtuu, asianomaiseen toimihenkilöjärjestöön kuuluville työpaikan toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin työaikana.

2. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei saa tarpeettomasti häiritä työntekoa.

3. Vaalin ajankohdasta ja tarvittaessa vaalipaikasta on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 7 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

4 § Valitseminen

1. Luottamusmiehen tulee olla kyseisen työnantajan

palveluksessa ja työehtosopimusalalla työskentelevä toimihenkilö. Hänen tulee olla asianomaisen työehtosopimuksen solmineen toimihenkilöjärjestön jäsen.

2. Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikössä valitaan yhteistoimin- ta-alueille neljä (4) luottamusmiestä ja heille varamiehet. Mikäli pääluottamusmies ei ole valittu julkisen palvelun yksiköstä, Suomen metsä- keskuksen julkiseen palveluun valituksi tulleiden luottamusmiesten keskuudesta yksi voi toimia yksikkökohtaisena vastaavana luottamusmie- henä.

Yhteistoiminta-alueet:

1. Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu

2. Pohjois-Savo, Pohjois-karjala; Etelä-Savo

3. Häme-Uusimaa, Kaakkois-Suomi, Keskusyksikkö

4. Rannikko, Etelä-pohjanmaa, Keski-suomi, Pirkanmaa, Lounais-suomi

Suomen metsäkeskuksen metsäpalveluihin valitaan yksi (1) luottamusmies ja hänelle varamies.

Pöytäkirjamerkintä:

Luottamusmiehiä valittaessa osapuolet pitävät tärkeänä ruotsinkielisen palvelun ja edunvalvonnan turvaamista.

5 § Ilmoitukset vaaleista

1. Vaalin tulos on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle vaalin järjestäjien toi- mesta. Varaluottamusmiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii luottamusmiehen sijaisena.

6 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen tehtävänä on

a) edistää luottamuksellisia suhteita edustamiensa toimihenkilöiden ja työnantajan välillä;

b) edustaa työpaikallaan järjestönsä jäseniä työehtosopimuksen ja sen liit- teiden soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä;

c) valvoa jäsenistön osalta tämän sopimuksen noudattamista;

d) käydä työehtosopimuksen tarkoittamat paikalliset neuvottelut työnanta- jan kanssa;

e) edustaa järjestönsä jäseniä työpaikalla muissa työsuhteisiin liittyvissä neuvotteluissa, ellei tehtävä sopimusten tai säännösten mukaan kuulu muulle henkilölle tai toimielimelle.

7 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävän takia irtisanoa.

2. Jos työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, toimenpide voidaan kohdistaa luottamusmieheen vain, jos työpaikan työ keskeytyy kokonaan tai jos hänelle ei voida tarjota hänen ammattitaito- aan vastaavaa työtä.

3. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

8 § Vapautus työtehtävistä

1. Luottamusmiestehtävien hoitamista varten luottamusmiehellä ja pääluotta- musmiehellä on oikeus saada tarvittava vapautus työtehtävistä. Vapautuksen määrään vaikuttavina tekijöinä tulee ottaa huomioon mm. toi- mihenkilöiden ja työpisteiden lukumäärä, toimipaikan sijainti ja toiminnan luonne sekä luottamustehtävien vaikutus muihin tehtäviin. Luottamusmies- tehtävien hoitaminen ei aiheuta ansionmenetystä. Luottamusmiehen tehtävien hoitaminen ja siihen tarvittava ajankäyttö otetaan huomioon henki- lökohtaisten tulostavoitteiden asettamisessa ja saavutettujen tulosten arvioinnissa.

9 § Luottamusmieskorvaus

1. Tämän sopimuksen mukaisesti valitulle luottamusmiehelle maksetaan kor- vausta luottamusmiestehtävien hoidosta tavanomaisen palkkauksen lisäksi 1.1.2013 lukien seuraavasti:

Edustettavien toimihenkilöiden lukumäärä €

5 - 24 100

25 - 50 125

51 - 100 150

101 - 200 175

PLM 200

2. Pääluottamusmiehelle annetaan tarvittava työstä vapautus ja oikeus tarvit- taviin matkakorvauksiin.

3. Korvausta ei makseta ajalta, jolloin luottamusmies vuosiloman, sairauden tai muun niihin verrattavan esteen vuoksi ei hoida luottamusmiestehtäviä. Jos varaluottamusmies työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen nojalla hoitaa luottamusmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä, maksetaan kor- vaus ko. kuukauden ajalta jakamattomana varaluottamusmiehelle.

4. Jos luottamusmies joutuu matkustamaan työnantajan kanssa sovittujen luot- tamusmiestehtävien johdosta, suoritetaan matkakorvaukset kuten normaalien työtehtävien yhteydessä.

10 § Toimitilat

1. Ellei luottamusmiehellä muutoin ole tarkoituksenmukaista säilytystilaa käy- tössään, työnantaja järjestää luottamusmiehelle paikan, jossa voidaan säilyttää luottamusmiestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toimistoväli- neet.

2. Kun työpaikan olosuhteet sitä edellyttävät, työnantaja järjestää mahdolli- suuksien mukaan tarkoituksenmukaisen toimitilan, jossa voidaan käydä luottamusmiestehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Luot- tamusmiehelle varataan mahdollisuuksien mukaan tilaisuus käyttää luottamusmiestehtäviensä suorittamisessa työnantajan tavanomaisessa käytössä olevia toimisto yms. välineitä.

11 § Koulutus

1. Luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle varataan tilaisuus osallistua sellaiseen sopijapuolten välillä sovittuun koulutukseen, joka on omiaan li- säämään luottamusmiehen pätevyyttä luottamusmiestehtävien hoidossa. Mikäli luottamusmieskoulutus järjestetään työnantajan kanssa yhteisenä koulutuksena korvataan matkakustannukset matkustussäännön mukaisesti.

12 § Henkilöstö ja tilastotiedot

1. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että luottamusmies saa riittävän aikaises- sa vaiheessa tiedon edustamaansa henkilöstöä koskevista asioista työpaikalla.

2. Jos syntyy erimielisyyttä tai epäselvyyttä toimihenkilön työsuhteeseen liitty- vistä asioista, luottamusmies on oikeutettu saamaan valituksenalaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.

3. Luottamusmies on oikeutettu saamaan edustamistaan toimihenkilöistä, jotka kuuluvat tämän sopimuksen piiriin, suku ja etunimen, palvelukseen tuloajan, toiminimikkeen ja palkkauksen perusteen kirjallisena yhteenvetona kerran vuodessa.

4. Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot myös niistä edustamistaan toimi- henkilöistä, joihin työehtosopimusta sen 1 §:n 3 momentin mukaan ei sovelleta.

13 § Sopimuksen voimassaolo

Helsingissä 17. päivänä syyskuuta 2012 Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

YHTEISTOIMINTASOPIMUS 11.9.2012

I. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA YHTEISTOIMINNAN TAVOITTEET

1 § Tämän sopimuksen tarkoituksena on edistää Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja Suomen metsäkeskuksen (työnantajan) ja henkilöstön välistä yhteis- toimintaa sekä työsuojelua ja työterveyshuoltoa koskevan lainsäädännön toteutumista.

Työnantajan ja henkilöstön välisellä yhteistoiminnalla aktivoidaan yrityksen henkisiä voimavaroja ja lisätään henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa työtään ja työpaikkaansa koskevien asioiden käsittelyyn. Tässä sopimuksessa mainit- tuihin asioihin kohdistuvan yhteistoiminnan avulla parannetaan päätöksentekoa yrityksessä, lisätään tuottavuutta ja työn mielekkyyttä ja kehittävyyttä sekä pa- rannetaan henkilöstön työsuhteiden pysyvyyttä ja heidän toimeentuloaan. Työsuojelun ja sitä koskevan yhteistoiminnan tavoite on työn ja työolosuhteiden turvallisuuden, terveellisyyden ja henkisen hyvinvoinnin kehittäminen.

Tämän sopimuksen soveltamispiirissä olevat työnantajat soveltavat yhteistoi- minnasta yrityksissä annettua lakia ( 334/07 ), joka ei ole tämän sopimuksen osa. Tämä sopimus on lakia täydentävä.

II. YHTEISTOIMINTAMENETTELY

2 § Neuvottelukunta

Neuvottelukunta perustetaan tämän sopimuksen piirissä olevan työnantajan ja henkilöstöryhmien väliseksi toimielimeksi.

Suomen metsäkeskukseen perustetaan erikseen oma neuvottelukunta julki- sen palvelun yksikköön ja metsäpalveluiden yksikköön. Milloin kyseessä on koko Suomen metsäkeskusta koskettava asia tai asian laajuus sitä vaatii, neuvottelukunnat kokoontuvat yhdessä.

Neuvottelukunnan jäseninä toimivat kunkin henkilöstöryhmän pääluottamus- mies tai luottamusmies tai jos sellaista ei ole, muu henkilöstöryhmän valitsema edustaja. Työnantajan edustajien määrä on enintään puolet muista jäsenistä. Työsuojeluvaltuutetulla ja työsuojelupäälliköllä on oikeus osallistua yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksiin. Neuvottelukunnan kokouksiin osallistuvan työsuojeluvaltuutetun nimeää yksikön työsuojelutoimikunnan työ- suojeluvaltuutetut keskuudestaan.

Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön yhteistyöneuvottelukun- nassa on enintään kaksi työnantajan edustajaa ja neljä edustajaa kolmesta edustavimmasta henkilöstöjärjestöstä. Edustavin henkilöstöryhmä voi valita neuvottelukuntaan kaksi edustajaa.

Suomen metsäkeskuksen metsäpalveluiden yksikön neuvottelukunnassa on enintään kaksi työnantajan edustajaa ja neljä edustajaa allekirjoittaneista hen-

kilöstöjärjestöistä. Edustavin henkilöstöryhmä voi valita neuvottelukuntaan kaksi edustajaa.

3 § Jäsenten toimikausi

Neuvottelukunnan työnantajaedustajat valitaan neljäksi vuodeksi. Henkilöstö- ryhmiä edustavien jäsenten toimikausi on sama kuin luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikausi, ellei työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken ole toisin sovittu. Jos neuvottelukunnan jäsenen asema henkilöstön edustajana lakkaa kesken neuvottelukunnan toimikauden lakkaa myös hänen jäsenyytensä neuvottelukunnassa. Asianomaisen henkilöstöryhmän edustajat valitsevat neuvottelukuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi hänen tilalleen uu- den jäsenen.

4 § Järjestäytyminen ja kokoukset

Ellei työnantajan ja asianomaisten henkilöstön edustajien kesken muuta sovi- ta, noudatetaan neuvottelukunnan järjestäytymisen ja kokoontumisen osalta jäljempänä olevia menettelytapoja.

− Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan kalenterivuodeksi kerrallaan pu- heenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista toinen edustaa työnantajaa ja toinen henkilöstöä. Neuvottelukunta valitsee itselleen tarvittaessa sihtee- rin, jonka ei tarvitse olla neuvottelukunnan jäsen.

− Työnantajan on kutsuttava neuvottelukunta koolle tarvittaessa ja vähintään kahdesti vuodessa. Työnantajan tulee kutsua kokous koolle myös erikseen ilmoitettua yhteistoimintalaissa tarkoitettua neuvottelukunnan toimivaltaan kuuluvaa asiaa varten, mikäli yksikin henkilöstöryhmistä sitä vaatii.

− Neuvottelukunta voi asioiden valmistelemiseksi perustaa erikseen sovittuja asioita tai asiaryhmiä varten työjaostoja. Neuvottelukunta voi myös siirtää määrätyn asian tai asiaryhmän käsittelyn yksinomaan työjaostoon, jos neuvottelukunta on asiasta yksimielinen.

− Neuvottelukunnan kokouskutsuaika on vähintään seitsemän kalenteripäi- vää, jollei toisin sovita. YT –neuvottelukunnan materiaali ja esityslista tulee olla neuvottelijoilla 3 vrk etukäteen.

Jos neuvottelukunta on perustettu siten, etteivät kaikki henkilöstöryhmät osal- listu sen toimintaan, tulee samalla sopia myös siitä, miten ulkopuolella olevalle henkilöstöryhmälle ainakin kerran vuodessa varataan mahdollisuus liittyä neuvottelukunnan toimintaan.

Neuvottelukunnan kokouksista laaditaan pöytäkirja, joka tarkistetaan kokouk- sen päättämällä tavalla.

5 § Alueellinen yhteistoiminta henkilöstöä koskevissa asioissa

Sopijapuolet korostavat hyvää yhteistoimintalain mukaista toimintaa henkilös- töä koskevissa asioissa Julkisen palvelun alueyksiköissä ja metsäpalvelualueilla.

6 § Vapautus työstä ja kustannusten korvaukset

Neuvottelukunnan jäsenille annetaan kokoukseen liittyen tarpeellinen vapau- tus työstä ja korvataan mahdollinen ansionmenetys. Matkakustannukset korvataan matkustussäännön mukaisesti.

7 § Sopimuksen voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.12013. Sopimus on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajoin.

Helsingissä 11.9.2012

Palvelualojen työnantajat PALTA ry METO – Metsäalan Asiantuntijat ry Metsänhoitajaliitto ry

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

SOPIMUSTYÖSUOJELUSTA ‌

11.9.2012

1 §

Tämän sopimuksen piirissä olevan työnantajan työsuojelun yhteistoimintaelimenä toimii työsuojelutoimikunta.

2 §

Suomen metsäkeskukseen perustetaan erikseen oma työsuojelutoimikunta julkisen palvelun yksikköön ja metsäpalveluiden yksikköön. Milloin kyseessä on koko Suo- men metsäkeskusta koskettavat asiat tai asioiden laajuus sitä vaatii, voivat työsuojelutoimikunnat kokoontua yhdessä.

Julkisenpalvelun yksikön alueyksiköihin valitaan kuhunkin työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu. Työnantaja nimeää alueyksiköihin työsuojelusta vastaavan henkilön.

Julkisten palveluiden valtakunnallisessa työsuojelutoimikunnassa on 5-8 jäsentä. Työnantajaa edustaa työsuojelupäällikkö ja toinen työnantajan edustaja. Toimihenki- löitä edustaa vähintään kolme työsuojeluvaltuutettua. Toimihenkilöedustajat valitaan alueyksiköiden työsuojeluvaltuutetuista. Mikäli kaikista tämän sopimuksen allekirjoit- taneista henkilöstöryhmistä ei ole valtakunnalliseen toimikuntaan työsuojeluvaaleilla tullut valituksi edustajaa, voivat he kukin valita yhden edustajan työsuojelutoimikun- taan.

Metsapalvelut -yksikön alueille valitaan kuhunkin työsuojeluvaltuutettu ja varaval- tuutettu. Työnantaja nimeää alueille työsuojelusta vastaavan henkilön.

Metsäpalveluiden valtakunnallisessa työsuojelutoimikunnassa on 5-8 jäsentä. Työn- antaja nimeää kaksi edustajaa. Xxxxxxxxxxxxxxx edustaa kolme työsuojeluvaltuutettua. Toimihenkilöedustajat valitaan alueiden työsuojeluvaltuute- tuista. Mikäli kaikista tämän sopimuksen allekirjoittaneista henkilöstöryhmistä ei ole valtakunnalliseen toimikuntaan työsuojeluvaaleilla tullut valituksi edustajaa, voivat he kukin valita yhden edustajan työsuojelutoimikuntaan.

Jos em. valtakunnalliset työsuojelutoimikunnat on perustettu siten, etteivät kaikki henkilöstöryhmät osallistu sen toimintaan, tulee samalla sopia myös siitä, miten ul- kopuolella olevalle henkilöstöryhmälle varataan mahdollisuus liittyä työsuojelutoimikuntaan.

3 § Jäsenten toimikausi

Työsuojelutoimikunnan työnantajaedustajat ja työsuojeluvaltuutetut valitaan neljäksi vuodeksi. Henkilöstöryhmiä edustavien jäsenten toimikausi on sama kuin luotta- musmiehen toimikausi, ellei työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken ole toisin sovittu.

Jos toimikunnan jäsenen asema henkilöstön edustajana lakkaa kesken toimikunnan toimikauden, lakkaa myös hänen jäsenyytensä toimikunnassa. Asianomaisen henki- löstöryhmiin edustajat valitsevat neuvottelukuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi hänen tilalleen uuden jäsenen.

4§ Työsuojelutoimikunnan Tehtävät ja käsiteltävät asiat.

Laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta 2006/44 ja työsuojelun valvonta-asetuksessa 29 §:ssä säädetyn lisäksi työsuojelutoimikunnal- le kuuluvat seuraavat tehtävät:

I. mom.

Laatia itselleen toiminnassaan noudatettavaksi vuosittainen toimintasuunnitelma kustannusarvioineen.

2. mom.

Käsitellä työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavia työpaikan muutos ja uu- distussuunnitelmia sekä tehdä työsuojelutoiminnan suunnitelmallista hoitoa koskevia esityksiä ja aloitteita.

3. mom

Käsitellä työnopastukseen liittyviä menettelytapoja työn turvallisuuden ja terveelli- syyden kannalta uusille työntekijöille sekä arvioida työnopastuksen tarve työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta uutta tekniikkaa käyttöön otettaessa tai töiden muutoin muuttuessa.

4. mom

Käsitellä mahdollisen työkykyä edistäviin toiminnan järjestämistä koskevat asiat.

0.xxx

Käsitellä yhteistyössä työterveyshenkilöstön kanssa päihteiden liikakäyttöön liittyvää tiedotusta ja valistusta sekä päihteiden Iiikakäyttäjien hoitoon ohjaamisen yleistä toteutusta.

0.xxx

Käsitellä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa ja työterveyshuollon korvaushake- musta sekä muita ao. pykälissä mainittuja asioita samoin kuin seurata työpaikan työterveyshuollon toimintaa ja tehdä sitä koskevia ehdotuksia.

0.xxx

Käsitellä työsuojelua koskevan tiedon jakamista työpaikalla.

0.xxx

Käsitellä vuosittain työsuojelua koskevan yhteistyökoulutuksen tarve ja laatia tiiman perusteella ehdotus koulutussuunnitelman ja talousarvion valmistamista varten.

5 § Vapautus työstä ja kustannusten korvaukset

Toimikunnan jäsenille annetaan kokoukseen Iiittyen tarpeellinen vapautus työstä ja korvataan mahdollinen ansionmenetys. Työsuojeluvaltuutetuille ja toimikunnan jäse- nille järjestetään mahdollisuus työajalla ja työnantajan kustannuksella liikkua toimialueensa työskentelypaikoilla tehtäviensä hoitamista varten työsuojeluasioissa. Matkakustannukset korvataan matkustussaannon mukaisesti.

6 § Sopimuksen voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.2013. Sopimus on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajoin.

Toimikunnan jäsenten ensimmäinen täysi nelivuotiskausi alkaa vuoden 2013 alusta. Ennen kuin työsuojeluvaalit on toimitettu ja uusi työsuojelutoimikunta on valittu, työ- suojelun yhteistoimintaelimenä toimii YT -neuvottelukunta. Nykyiset alueelliset työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut toimivat samaan ajankohtaan saakka.

Helsingissä 11.9.2012

Palvelualojen työnantajat PALTA ry METO – Metsäalan Asiantuntijat ry Metsänhoitajaliitto ry

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Koulutussopimus ‌

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voi- daan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulu- tuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan niistä johtuvat suoranaiset kustannukset.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työ- paikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöelimissä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1 Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulu- tustyöryhmässä hyväksytyille enintään kuu-kauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yleisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuotta- matta yritykselle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa luottamushenkilölle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pi- temmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettui- hin.

2 Korvaukset

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryhmän hyväksy- mille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luottamusmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pidemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pidemmältä ajalta. Edel- lytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen lii- ton alayhdistyksen tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työskentelevät yrityksessä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä ja rekiste- röidyssä alayhdistyksessä tai työpaikkaosastossa vähintään 20 jäsentä.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma- eläke tai muiden niihin verrattavien etuisuuksien vähenemistä.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2014 ja on voimassa toistaiseksi ja on irtisa- nottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä 28. päivänä lokakuuta 2013

Palvelualojen työnantajat PALTA ry METO – Metsäalan Asiantuntijat ry Metsänhoitajaliitto ry

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Matkustussääntö 17.12.2013 ‌

1 § Soveltamisala

Palvelualojen työnantajat Palta ry:n, METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:n ja Metsänhoitajaliitto ry:n välisen työehtosopimuksen liiteosana noudatetaan tätä matkustussääntöä työsuhteissa, joihin edellä mainittua työehtosopimusta sovel- letaan.

2 § Työmatka

1. Toimihenkilölle suoritetaan korvausta työmatkasta aiheutuneista kustannuk- sista matkustussäännön mukaan.

2. Työmatka on matka, jonka toimihenkilö tekee määräyksestä tehtävien hoi- tamista varten työpaikan ulkopuolelle. Työmatkana ei pidetä matkaa toimihenkilön asunnosta työpaikalle ja takaisin.

3. Työpaikalla tarkoitetaan toimihenkilön kiinteää toimipaikkaa, jossa hän työs- kentelee.

4. Työmatka alkaa joko toimihenkilön asunnosta tai työpaikalta ja päättyy sin- ne, kumpaan näistä hän ensimmäiseksi palaa.

5. Työmatkan ei katsota vielä päättyneen, kun toimihenkilö poikkeaa työpaikal- leen ainoastaan työvälineiden luovuttamista tai vaihtamista, uusien työmääräysten saamista tai niihin verrattavaa, lyhytaikaista työtehtävien hoi- tamista varten edellyttäen, että hän tämän jälkeen välittömästi jatkaa matkaansa.

6. Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, jo- ka alkaa toimihenkilön lähtiessä työpaikaltaan tai asunnostaan sen mukaan, kummasta hän lähtee ja kumpaan hän ensiksi palaa.

7. Työmatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin, ottaen huomioon toimihenkilön hoidettavien tehtävien tarkoituksenmu- kainen suorittaminen, on mahdollista.

3 § Matkaliput ja muut välittömät maksut

1. Toimihenkilölle suoritetaan korvaus matkalipuista ja hänen suorittamistaan rahtimaksuista, paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verratta- vista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista. Tällaisina maksuina ei kuitenkaan pidetä esimerkiksi vakuutusmaksuja eikä muita kuin jäljempänä mainittuja seisontapaikkamaksuja.

2. Lentokentällä tai hotellimajoituksen yhteydessä autosta perittävä seisonta- paikkamaksu korvataan tositteen mukaan, kuitenkin enintään kolmelta päivältä kutakin työmatkaa kohden.

3. Jos toimihenkilö on joutunut suorittamaan eri maksuja työvälineiden tai mui- den sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita hänen on ollut pidettävä mukanaan, korvataan suoritettu määrä.

4. Rautateillä matkustettaessa korvataan maksu peruslipun paikasta, jos muusta ei ole sovittu.

4 § Oman ajoneuvon käyttö

1. Toimihenkilön oman tai hänen hallitsemansa ajoneuvon käyttö työmatkoihin korvataan, kun työn suorittaminen edellyttää ajoneuvon käyttöä.

2. Auton käyttökorvaus on 43 senttiä kilometriltä.

Korvausta korotetaan seuraavasti:

a) 7 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä;

b) 11 senttiä kilometriltä asuntovaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä;

c) 21 senttiä kilometriltä taukotuvan kuljettamisesta autoon kiinnitettynä;

d) 3 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri;

e) 3 senttiä kilometriltä koiran kuljettamisesta autossa;

f) 9 senttiä kilometriltä, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tierakennustyömaalla, näiden kilometrien osalta.

3. Korvaukset muiden kulkuvälineiden käytöstä ovat seuraavat;

a) moottorivene max. 50 hv 78 senttiä kilometriltä ja yli 50 hv 113 senttiä ki- lometriltä

b) moottorikelkka 106 senttiä kilometriltä ja mönkijä 100 senttiä kilometriltä

c) moottoripyörä 33 senttiä kilometriltä

d) moottoripolkupyörä 17 senttiä kilometriltä

e) muu kulkuneuvo 10 senttiä kilometriltä

4. Jos toimihenkilö omistamassaan tai hallitsemassaan kulkuneuvossa kuljet- taa muita työmatkalla olevia toimihenkilöitä tai henkilöitä matkan tarkoitukseen liittyen, hänelle suoritetaan kunkin mukana seuraavan osalta 2 ja 3 kohtien mukaisen korvauksen lisäksi 3 senttiä kilometriltä.

5 § Päiväraha

1. Päivärahaa voidaan suorittaa, kun työmatka ulottuu yli 15 kilometrin etäi- syydelle toimihenkilön asunnosta tahi työpaikasta, mitattuna yleisesti käytettyä kulkutietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö asunnosta vai työpaikas- ta ja paluu vastaavasti asuntoon vai työpaikkaan.

2. Osapäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia. Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.

Kun työmatka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuoro- kauden ajan ja työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, se oikeuttaa uuteen osapäivärahaan, ja yli kuudella tunnilla, se oi- keuttaa uuteen kokopäivärahaan.

3. Osapäivärahan suuruus on 18 euroa. Kokopäivärahan suuruus on 39 euroa.

6 § Ulkomaan päivärahat

1. Ulkomaille tehdyn työmatkan matkavuorokausilta suoritettavat päivä- rahat määräytyvät verohallituksen kulloinkin vahvistamien ja voimassa olevien, verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteiden ja määrien mukaan.

2. Toimihenkilöllä on oikeus sitä maata tai aluetta koskevaan päivärahaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, päiväraha määräytyy sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

3. Jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matka- vuorokauden yli kahdella tunnilla, toimihenkilöllä on oikeus matkavuorokauden ajalta päi- värahaan, jonka suuruus on 35 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta, ja jos yli kymmenellä tunnilla hänellä on oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 65 % viimeisen ulkomailla päättyneen matkavuoro- kauden mu- kaisesta päivärahasta.

4. Jos työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, suoritetaan päivä- raha kotimaan matkojen säännösten mukaisesti.

7 § Päivärahan alentaminen

1. Jos toimihenkilö jonakin matkavuorokautena saa työnantajan kustantaman tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, maksetaan osapäiväraha tältä osin 50 % alennettuna. Vastaavasti alennetaan kokopäivärahaa, jos työnan- taja on järjestänyt 2 päivittäistä ruokailua.

8 § Ateriakorvaus

1. Jos työmatkasta ei makseta päivärahaa, mutta toimihenkilö on aterioinut ta- vanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella vähintään 10 kilometrin etäisyydellä työpaikastaan tai asunnostaan ja matka on kestänyt yli 4 tuntia, hänelle maksetaan ateriakorvausta 9,75 euroa.

9 § Majoittumiskorvaus

1. Majoittumiskorvaus suoritetaan toimihenkilön esittämän maksutositteen pe- rusteella toimihenkilölle majoittumisesta aiheutuneen kustannuksen suuruisena. Majoittumiskorvaukseen ei saa sisältyä aterioiden hintoja. Ate- riaksi ei katsota tässä kohdassa aamiaista, jos se tavanomaisesti sisältyy majoittumisen hintaan.

2. Majoittumiskorvauksen sijasta toimihenkilölle suoritetaan yömatkaraha, jos työmatka on kestänyt yli 10 tuntia ja siitä vähintään neljä tuntia on ollut kello

21.00 ja 7.00 välisenä aikana, eikä muu toimihenkilölle suoritettava korvaus sisällä maksua yöpymiskustannuksista. Yömatkarahan suuruus on 12 eu- roa.

10 § Ennakko

1. Toimihenkilöllä on oikeus saada arvioitujen matkakustannusten määrä en- nakkona.

11 § Laskutus

1. Lasku haettavasta korvauksesta on esitettävä työnantajalle kahden kuukau- den kuluessa työmatkan päättymisestä, tai työnantajan vaatimuksesta lyhyemmänkin ajan kuluessa, jos työnantajalla on tähän erityisiä syitä.

2. Matkalaskuun on liitettävä matkaliput, kuitit tai muut tositteet tai luotettavat selvitykset toimihenkilön suorittamista maksuista, joista korvausta haetaan.

12 § Voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa kuten osapuolten välinen työehtosopimus ja on irtisanottava työehtosopimuksen määräyksiä noudattaen.

2. Jos sopimuksen voimassaoloaikana verovapaiksi katsottavien kustannusten korvausten määrät muuttuvat, osapuolet kokoontuvat neuvottelemaan sovit- tujen korvausten tarkistamisesta.

Helsingissä 17. päivänä joulukuuta 2013 Palvelualojen työnantajat PALTA ry METO – Metsäalan Asiantuntijat ry Metsänhoitajaliitto ry

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Jälkipainos kielletään

Document Metadata

Table of Contents

TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata