Suomen Kansallisoopperan päivätekniikan

Suomen Kansallisoopperan päivätekniikan

työehtosopimus 1.4.2014 – 31.1.2017

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry Xxxx Xxxxxxxxxxxxxx 00 X 00

00170 Helsinki

Puh 09 2511 2140

xxx.xxxx.xx

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Xxxxxxxxxx 00, 0. xxx, XX 00, 00000 Xxxxxxxx

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

I YLEINEN OSA 5

1 § Soveltamisala 5

2 § Työrauhavelvoite 5

3 § Työnjohto ja valvonta 5

4 § Työsuhteen alkaminen ja päättyminen 5

5 § Työntekijän ja työnantajan tehtävät ja velvollisuudet 6

II TYÖAIKA 7

6 § Säännöllinen työaika ja sen järjestäminen 7

7 § Työvuoron aikaiset lepoajat 7

8 § Vuorokautinen lepoaika 7

9 § Viikoittainen vapaa-aika 8

10 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan 8

11 § Työvuoroluettelo 8

III TYÖAIKAKORVAUKSET 9

12 § Lisätyö ja siitä maksettava korvaus 9

13 § Ylityö ja siitä maksettava korvaus 9

14 § Sunnuntaityökorvaus 10

15 § Työaikakorvausten suorittaminen 10

16 § Hälytysluonteinen työ ja siitä maksettavat korvaukset 10

17 § Hätätyö 11

IV VUOSILOMAT JA MUUT VUOSITTAISET VAPAAT 11

18 § Vuosiloman, vuosilomapalkan ja lomarahan ansainta 11

19 § Vuosiloman antaminen 12

20 § Vuosilomapalkka 12

21 § Lomaraha 12

22 § Lomakorvaus 13

23 § Muut vapaat 13

V POISSAOLOT 13

24 § Sairastuminen 13

25 § Sairausajan palkka 13

26 § Työtapaturma ja ammattitauti 14

27 § Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja adoptiovapaa 14

28 § Tilapäinen hoitovapaa 14

29 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle 15

30 § Eräät muut poissaolot 16

31 § Opintovapaa 16

VI PALKKAUS 16

32 § Palkkausperusteet 16

33 § Palkanmaksu 17

34 § Palkan laskeminen kuukautta lyhyemmältä ajalta 17

35 § Matkustaminen, matkustamisen lukeminen työajaksi ja matkakustannusten korvaaminen 17

VII ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 18

36 § Työpuku ja suojavaatetus 18

37 § Työehtosopimuksen määräyksistä poikkeaminen 18

38 § Järjestäytymisvapaus 18

39 § Jäsenmaksuperintä 18

40 § Koulutustilaisuudet 18

41 § Luottamusmiehet 18

42 § Yleiset sopimukset 18

43 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 18

44 § Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen 19

45 § Sopimuksen voimassaoloaika 19

LIITE 1: OOPPERAN PÄIVÄTEKNIIKAN PALKAT, TEHTÄVÄRYHMÄT JA TYÖNIMIKKEET 20

TEKNIIKAN VAATIVUUSTASOKARTTA JA TEHTÄVÄKOHTAINEN PERUSPALKKA . 22

HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSA 24

1. Xxxxxxxxxxxxxxx 00

2. Kokemuslisä 24

3. Suoritusarvioinnin arviointitekijät ja -kriteerit 24

4. Työsuorituksen arviointiasteikko 25

5. Henkilökohtaisen palkanosan muodostuminen käytännössä 25

6. Arviointimenettely 26

7. Suoritustason muutokset 27

8. Eräät erityistapaukset 27

TEKNIIKAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ - TERMINOLOGIAA 28

TEHTÄVÄNKUVAUSLOMAKE 31

HENKILÖKOHTAISEN SUORIUTUMISEN VAIKUTUS HENKILÖKOHTAISEN PALKANOSAN MÄÄRÄYTYMISEEN 33

LIITE 2 PÄIVÄTEKNIIKAN TEHTÄVÄNIMIKKEET 34

LIITE 3: PÄIVÄTEKNIIKAN TUNTIPALKKAISIA TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 35

1 § Soveltamisala 35

2 § Tuntipalkan laskeminen 35

3 § Sairauspoissaolo 35

4 § Vuosiloma 36

5 § Arkipyhäkorvaus 36

LIITE 4: SOPIMUS PÄIVÄTEKNIIKAN VUOSIVAPAASTA 37

1 § Soveltamisala 37

2 § Sopimukseen sisältyvä lisätyövelvoite 37

3 § Vuosivapaan kerryttäminen 37

4 § Tarkasteluhetki 37

5 § Täyden vuosivapaan kertyminen 38

6 § Sairauden vaikutus lisätyövelvoitteeseen, vuosivapaan kertymiseen ja ajankohtaan

........................................................................................................................................................ 38

7 § Vuosivapaan pitäminen vapaana 38

8 § Vuosivapaan korvaaminen työsuhteen päättyessä 38

9 § Lomaraha 38

10 § Vuosivapaasopimuksen voimassaolo 39

11 § Työntekijäkohtainen tilanne sopimuksen astuessa voimaan 39

LIITE 5: PAIKALLINEN SOPIMINEN 40

LIITE 6: ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 41

Suomen Kansallisoopperan päivätekniikan työehtosopimus

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry Temen välinen Suomen Kansallisoopperan kuukausipalkkaisia päivätekniikan työntekijöitä koske- va työehtosopimus

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteitä:

Liite 1: Oopperan päivätekniikan palkat, tehtäväryhmät ja työnimikkeet Liite 2: Päivätekniikan tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevat määräykset Liite 3: Sopimus päivätekniikan vuosivapaasta

Liite 4: Paikallinen sopiminen Liite 5: Allekirjoituspöytäkirja

Mikäli samasta tilanteesta on sovittu sekä työehtosopimuksessa että työehtosopimuksen liitteessä, ja säännökset ovat keskenään ristiriidassa, noudatetaan sellaisessa tilanteessa sitä mitä työehtosopimuksen liitteessä on sovittu.

I YLEINEN OSA

1 § Soveltamisala

Tällä sopimuksella sovitaan Suomen Kansallisoopperan vakituisessa ja tilapäisessä työ- suhteessa olevien kuukausipalkkaisten päivätekniikan henkilökunnan työ- ja palkkaehdois- ta jäljempänä ilmenevällä tavalla.

Soveltamisohje

Päivätekniikan osastopäälliköt eivät kuulu työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin.

2 § Työrauhavelvoite

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen on kielletty.

Allekirjoittaneet osapuolet ovat kukin omalta osaltaan velvolliset huolehtimaan siitä, ettei- vät niiden jäseninä olevat ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työeh- tosopimuksen määräyksiä.

3 § Työnjohto ja valvonta

Oopperalla on oikeus johtaa, jakaa ja valvoa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijä.

4 § Työsuhteen alkaminen ja päättyminen Työsuhteen alkaminen

Työsuhde ja siihen perustuvat oikeudet alkavat siitä päivästä, jona työntekijä tosiasiallises- ti ryhtyy työhön.

Työntekijän on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan kulloinkin voi- massa olevan käytännön mukaisesti. Xxxxxx todistusta esitetä, työsopimus raukeaa määrä- ajan päättymisen jälkeisestä päivästä lukien.

Työsopimus tulee tehdä aina kirjallisesti. Jos kirjallista työsopimusta ei ole tehty ennen työnteon alkamista, tulee kirjallinen työsopimus tehdä ilman aiheetonta viivytystä

Työsuhteen alkaessa voidaan sopia enintään 4 kuukauden pituisesta koeajasta

Työsuhteen irtisanomisajat

Irtisanominen on aina toimitettava ensisijaisesti kirjallisesti. Mikäli irtisanomisen toimitta- mista ei voida olosuhteiden johdosta toimittaa kirjallisesti, voidaan se toimittaa myös muul- la tavoin todisteellisesti.

Ellei muusta ole sovittu, noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja:

Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava

14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;

yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;

kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta, mutta enin- tään kahdeksan vuotta;

neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta, mutta enintään 12 vuotta;

kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta;

Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä, työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava

14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta; yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

Työsuhteen purkaminen

Purkaminen on aina toimitettava ensisijaisesti kirjallisesti. Mikäli purkamisen toimittamista ei voida olosuhteiden johdosta toimittaa kirjallisesti, voidaan se toimittaa myös muulla ta- voin todisteellisesti.

5 § Työntekijän ja työnantajan tehtävät ja velvollisuudet

Työntekijä on velvollinen tekemään tehtäväryhmänsä sisällä pääasiassa tehtävänimik- keensä mukaisia oopperan toimintaa palvelevia tekniseen ja esitystoimintaan liittyviä töitä.

Tilanteen niin salliessa voidaan työntekijälle antaa muitakin kuin omaan tehtävänkuvaan kuuluvia avustavia töitä.

Työnantajan on selvitettävä uudelle työntekijälle mitä työehtosopimusta hänen työsuhtees- saan sovelletaan sekä luottamusmies- ja neuvottelujärjestelmä.

Jos työnantaja on antanut työntekijälle parempia etuja, taikka työnantaja ja työntekijä ovat sopineet paremmista eduista kuin tämä työehtosopimus edellyttää, ei näitä etuja tämän sopimuksen perusteella huononneta.

II TYÖAIKA

6 § Säännöllinen työaika ja sen järjestäminen

Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Työaika voidaan sijoittaa pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin kello 07.00- 17.00 väliseksi ajaksi. Työntekijän kanssa voidaan sopia säännöllisen työajan sijoittamisesta myös tätä myöhemmin, jolloin säännöllisenä työaikana tehtävän työvuoron on päätyttävä viimeistään klo 23.00.

Mikäli päivätyöntekijällä teetetään työtä viikonloppuisin, ilmoitetaan siitä neljä viikkoa en- nen työn tekemistä. Samalla ilmoitetaan viikoittainen vapaa-aika siltä viikolta.

Työntekijälle maksetaan klo 17.00 – 23.00 välillä teetetystä työstä 20 % suuruinen iltatyöli- sä perustuntipalkkaan. Klo 23.00 jälkeen tehtävästä työstä maksettavasta korotuksesta palkkaan sovitaan työntekijän kanssa kulloinkin erikseen.

7 § Työvuoron aikaiset lepoajat

Mikäli työvuoro on yli seitsemän tuntia, annetaan työntekijälle yksi säännöllinen puoli tuntia kestävä lepotauko, joka luetaan työaikaan. Lepotauko sijoitetaan mahdollisuuksien mu- kaan työvuoron keskivaiheille. Lisäksi annetaan kaksi 15 minuutin mittaista virkistystaukoa, jotka luetaan työaikaan.

Alle seitsemän tunnin työvuoroon, joka kestää vähintään 4 tuntia, tulee sisältyä vähintään kaksi työaikaan luettavaa 15 minuutin pituista virkistystaukoa, mikäli siihen ei kuulu puolen tunnin ruokataukoa.

8 § Vuorokautinen lepoaika

Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vä- hintään 10 tunnin lepoaika.

Pöytäkirjamerkintä 1

Vähimmäislepoajasta voidaan poiketa työaikalain (605/96) 29 §:n mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä 2

Lepoaikaa lyhentävällä työllä tarkoitetaan sitä työtä, joka lyhentää edellä tar- koitettua lepoaikaa.

Lepoaikaa lyhentävästä työstä maksetaan yksinkertainen perustuntipalkka pe- ruskuukausipalkan ja muiden tämän sopimuksen mukaan maksettavien kor- vausten lisäksi.

Lepoaikaa lyhentävästä työstä maksettava korvaus voidaan sopia vaihdetta- vaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.

9 § Viikoittainen vapaa-aika

Viikon aikana annetaan vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika.

Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajan- jakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia.

Viikoittaisena vapaa-aikana tehdystä työstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka perus- kuukausipalkan ja muiden tämän työehtosopimuksen mukaan maksettavien korvausten lisäksi. Korvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.

Soveltamisohje

Viikoittaisena vapaa-aikana tehty työ korvataan siltä osin kuin se lyhentää va- paa-ajan vähimmäismäärää.

10 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan

Helatorstai, juhannusaatto, kiirastorstai, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä, uudenvuodenaatto, uudenvuodenpäivä sekä loppiainen ovat yli- määräisiä vapaapäiviä.

Niillä viikoilla, joihin sisältyy edellä mainittu työaikaa lyhentävä arkipyhä tai aattopäivä, edellä tämän liitteen 1 §:ssä tarkoitettu viikoittainen säännöllinen työaika on 8 tuntia lyhy- empi kutakin mainittua ylimääräistä vapaapäivää kohden. Vapunpäivälle sattuva helators- tai ei kuitenkaan lyhennä työaikaa.

Pöytäkirjamerkintä

Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt eivät muuta 14 §:n mukaisia ylityörajoja.

11 § Työvuoroluettelo

Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi säännöllisen työajan alkami- sen ja päättymisen ajankohdat. Työvuoroluettelo on annettava työntekijöille tiedoksi vii- meistään edellisen viikon torstaina siten, että siitä ilmenevät työntekijän työvuorot yhdeltä

viikolta sitovasti ja seuraavalta alustavasti sekä viikoittainen vapaa-aika ja muut vapaapäi- vät kahdelta viikolta sitovasti.

Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä tai työntekijän suostumuksella. Muutokseen on pyrittävä, mikäli mahdollista, mah- dollisimman pian ja olosuhteisiin soveltuvalla tavalla ilmoitettava sille, jota muutos koskee.

III TYÖAIKAKORVAUKSET

12 § Lisätyö ja siitä maksettava korvaus

Lisätyötä on työaikalain 17 §:n mukainen työnantajan aloitteesta sovitun työajan lisäksi tehty työ. Lisätyö korvataan maksamalla korottamaton tuntipalkka tai antamalla vapaa- aikaa yksi tunti kultakin lisätyötunnilta.

13 § Ylityö ja siitä maksettava korvaus

Ylityöllä tarkoitetaan työnantajan aloitteesta tehtyä työtä, johon käytetty aika on luotetta- vasti selvitetty ja jota tehdään säännöllisen työajan lisäksi.

Vuorokautinen ylityö

Vuorokautista ylityötä on työ jota tehdään 6 §:ssä tarkoitetun säännöllisen työvuoron lisäk- si.

Viikoittainen ylityö

Viikoittaista ylityötä on työ jota tehdään 6 §:ssä tarkoitetun säännöllisen viikoittaisen työ- ajan lisäksi.

Pöytäkirjamerkintä

Työaikalaissa (605/96) tarkoitettua ylityötä saadaan teettää siten, että kuuden kuukauden aikana ylityön enimmäismäärä tasoittuu keskimäärin 138 tuntiin neljässä kuukaudessa, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa.

Paikallisesti voidaan sopia lisäylityön tekemisestä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa.

Ylityön korvaaminen

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta puolitoistakertainen ja seuraavilta kaksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan lisäksi.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta puolitoistakertainen ja seuraavilta kaksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan lisäksi.

Ylityöstä maksettava rahakorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen mää- räyksiä ylityöstä maksettavasta korvauksesta.

14 § Sunnuntaityökorvaus

Työntekijällä voidaan teettää sunnuntaityötä. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itse- näisyyspäivänä, vapunpäivänä, pääsiäislauantaina, juhannuspäivänä ja juhannus- ja jou- luaattona sekä uudenvuoden ja vapun aaton klo 18.00 jälkeen tehtyä työtä pidetään sun- nuntaityönä.

Sunnuntaityönä pidetään myös niiden viikonloppujen lauantaina klo 18.00 jälkeen tehtyä työtä, jolloin työntekijä tekee työtä myös sunnuntaina työvuoron.

Pöytäkirjamerkintä

Sunnuntaityönä pidetään lauantaina klo 18 jälkeen tehtyä työtä, mikäli työntekijä tekee lauantaina alkaneen työvuoron lisäksi sunnuntaina erillisen työvuoron. Mikäli työntekijä ei tee sunnuntaina erillistä työvuoroa lauantaina alkaneen työvuoron lisäksi, pidetään sun- nuntaityönä lauantaina alkaneen vuoron osalta vain sunnuntain puolella tehtyä työtä.

Kyseisinä päivinä tehdystä työstä maksetaan varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tun- tipalkka kultakin työtunnilta tai annetaan vastaava vapaa-aika säännöllisenä työaikana. Sunnuntaikorvaus voidaan maksaa joko rahana tai antaa vastaavana vapaana.

Soveltamisohje

Sunnuntaityöstä on säädetty työaikalain 33 §:ssä. Oopperassa taiteellista työ- tä tehdään laatunsa vuoksi säännöllisesti kaikkina viikonpäivinä. Päivätyönte- kijöiltä sunnuntaityön teettäminen edellyttää erillistä suostumusta.

15 § Työaikakorvausten suorittaminen

Lisä-, yli- ja sunnuntaityökorvauksen tai niiden sijaan annetavan vapaan suorittamisen edellytyksenä on, että työhön käytetty aika on luotettavasti selvitetty ja työ on suoritettu työnantajan antaman määräyksen perusteella.

Lisä-, yli- ja sunnuntaityön rahakorvauksen laskemiseksi tarvittava tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka päivätekniikassa luvulla 154.

16 § Hälytysluonteinen työ ja siitä maksettavat korvaukset

Hälytysluonteisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun perusteella ja työntekijä joutuu tu- lemaan säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.

Hälytysluonteista työtä ei kuitenkaan ole työ, joka jatkuu keskeytyksettä työtuntijärjestel- mään merkityn työvuoron jälkeen.

Hälytysluonteisen työn aiheuttaman ylimääräisen haitan korvauksena suoritetaan erillistä ns. hälytysrahaa seuraavasti:

a) perustuntipalkka kahdelta tunnilta, jos hälytyskutsu on annettu klo 06.00 - 21.00 välise- nä aikana.

b) perustuntipalkka kolmelta tunnilta, jos hälytyskutsu on annettu klo 21.00 - 06.00 välise- nä aikana.

c) lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluonteisesta työstä maksetaan kuiten- kin yhden tunnin palkka.

d) hälytysluonteista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti työntekijän säännöllistä työaikaa.

Mikäli hälytystyö on ylityötä, maksetaan tästä työstä myös ylityökorvaus tämän työehtoso- pimuksen ylityömääräyksien mukaisesti.

Hälytysrahan maksaminen ei vähennä oikeutta työehtosopimuksen mukaisiin muihin kor- vauksiin.

Milloin kutsu hälytysluonteiseen työhön on annettu klo 21.00 - 06.00 välisenä aikana, ja työ on lisäksi tehty mainittuna aikavälinä, maksetaan näin tehdystä työstä kaksinkertainen pe- rustuntipalkka.

17 § Hätätyö

Mikäli työntekijä joutuu olemaan työssä, jonka on aiheuttanut luonnontapaturma, tapatur- ma tai muu seikka, jota ei ennakolta ole voitu tietää ja tämä on saanut aikaan keskeytyk- sen oopperan säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen taikka hengen, terveyden tai omaisuuden joutumisen vaaranalaiseksi, pidetään työtä hätätyönä. Tällaisen työn tekemisestä ei ole oikeutta kieltäytyä.

IV VUOSILOMAT JA MUUT VUOSITTAISET VAPAAT

18 § Vuosiloman, vuosilomapalkan ja lomarahan ansainta

Vuosiloman pituus määräytyy sen mukaan kuinka kauan työntekijä on ollut oopperan pal- veluksessa

Pöytäkirjamerkintä 1

(Aikaisemmin voimassa olleet edut) Työehtosopimuksen vuosilomamääräyk- set eivät muuta työsuhteen ehtoja niiden päivätyöntekijöiden osalta, jotka ovat olleet oopperan työsuhteessa 28.2.1994 ja joiden voimassa olevissa työsopi- muksissa on sovittu työehtosopimusta paremmasta vuosivapaaoikeudesta, ei- kä niiden päivätyöntekijöiden osalta, joiden voimassa oleva työsopimus oop- peraan on solmittu 1.3.1994 – 31.12.1996 välisenä aikana, sen tasoisena kuin he ovat saaneet vuoden 1996 lomakaudella työaikakokeilun aikana voimassa olleiden sopimusmääräysten mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä 2

Suomen Kansallisoopperan päivätekniikan työntekijöiden osalta sovelletaan tämän työehtosopimuksen liitettä 3, jossa on sovittu mahdollisuudesta kerryt- tää vuosivapaata ns. aikaisemmin voimassa olleiden etujen suuntaisesti.

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa seuraavasti:

Jos työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kes- tänyt alle 1 vuoden, kaksi arkipäivää jokaista vuosilomalain mukaista lomanmääräytymis- kuukautta kohden.

Jos työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kes- tänyt vähintään 1 vuoden, kaksi ja puoli arkipäivää jokaista vuosilomalain mukaista lo- manmääräytymiskuukautta kohden.

Jos työsuhde on yhteensä vähintään 10 vuotta, kolme arkipäivää jokaista vuosilomalain mukaista lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Lomanmääräytymisvuosi on vuosilomalain mukainen.

19 § Vuosiloman antaminen

Vuosiloma annetaan ensisijaisesti lomakauden aikana. Työntekijällä on kuitenkin oikeus, mikäli tehtävät sen sallivat, saada lomakauden aikana annettava lomansa joko kokonaan tai osaksi muunakin aikana kuin lomakautena.

Vuosilomasta on ilmoitettava viimeistään kaksi kuukautta ennen sen alkamista.

Vuosiloman yhtäjaksoisuudesta voidaan poiketa vierailunäytäntöjen tai muun erityisen syyn vuoksi.

Vuosilomalle lähdettäessä on työntekijälle ilmoitettava ensimmäinen loman jälkeinen työ- päivä, ja viimeistään 2 viikkoa ennen loman päättymistä täsmällinen työvuoro.

20 § Vuosilomapalkka

Työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta hänen normaalia kuukausipalkkaansa vastaava määrä kertyneen vuosiloman mukaisesti. Vuosilomapalkkaa määrättäessä otetaan huomi- oon säännöllisenä työaikana ilta-, yö- ja sunnuntaityöstä maksettavat korvaukset.

21 § Lomaraha

Lomarahana maksetaan 50 % vuosilomapalkasta. Lomaraha maksetaan lomaltapaluun jälkeen viimeistään seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Xxxxxxxxx ei makseta lomalta tai sen osalta, jos työntekijä on välittömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä ollut työstä pois luvat- tomasti tai ilman pätevää syytä.

Lomaraha maksetaan lomakorvauksiin niiden maksamisen yhteydessä.

Lomarahaa ei makseta lomakorvaukseen, jos työntekijä jättää irtisanomisajan noudatta- matta tai purkaa määräaikaisen työsopimuksen tärkeän syyn sitä vaatimatta taikka työnte- kijälle, jonka työsopimuksen työnantaja on purkanut.

22 § Lomakorvaus

Työsuhteen päättyessä työntekijälle suoritetaan täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta.

23 § Muut vapaat

Jouluaatto ja joulupäivä ovat vapaapäiviä.

V POISSAOLOT

24 § Sairastuminen

Työntekijällä on oikeus saada olla poissa työstä, jos hän on todistetusta sairaudesta, vias- ta tai vammasta johtuen työkyvytön ja tämän työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään.

Työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyt- tömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään kolmen päivän pituisen työkyvyttömyyden osalta. Työnantajalla on perustellusta syystä oikeus vaatia lääkärinto- distus myös enintään 3 päivää kestävän työkyvyttömyyden ajalta.

25 § Sairausajan palkka

Työntekijällä on oikeus saada 25 §:ssä tarkoitetun sairauspoissaolon ajalta

• varsinainen palkkansa, mikäli sairausajan päivien lukumäärä kalenterivuodessa on enintään 60;

• 75 % varsinaisesta palkasta siltä osin, kuin sairausajan päivien lukumäärä kalente- rivuodessa ylittää 60; sekä

• 60 % varsinaisesta palkasta siltä osin kuin yhdenjaksoisten sairausajan päivien lu- kumäärä ylittää 180 sairausajan alkamispäivästä lukien.

Sairausajan palkka maksetaan kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen 1 ja 3 kohtien mukai- sesti myös silloin, kun yhdenjaksoisten sairausajan päivien määrä on ylittänyt 180.

Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan työsuhteen alusta lukien. Alle kuukauden kestäneissä työsuhteissa maksetaan sairastumispäivältä ja 9 seuraavalta arkipäivältä 50 % varsinaisesta palkasta.

Sairausajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen kun sairausaika on myönnetty jatkuvana yh- dessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi. Sairausaika katsotaan jatkuvaksi, ellei sitä ole keskeyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän pituinen työssäolo.

Sairausajan palkkaa laskettaessa otetaan huomioon säännöllisenä työaikana edellisenä kalenterivuonna työntekijälle ilta- ja yötyöstä sekä sunnuntaityöstä maksettujen korvausten keskiarvon mukaan laskettu summa.

Palkkaa ei makseta silloin, kun työkyvyttömyys on työntekijän itselleen tahallisesti tai tör- keällä tuottamuksella aiheuttama.

26 § Työtapaturma ja ammattitauti

Jos työntekijä tapaturman tai ammattitaudin johdosta on tullut työkyvyttömäksi, maksetaan hänelle työkyvyttömyyden vuoksi myönnetyltä sairausajalta kutakin työtapaturmaa ja am- mattitautia kohden varsinainen palkkansa 90 päivän ajanjaksolta tai sen jälkeen kaksi kol- masosaa palkasta, yhteensä kuitenkin enintään yhden vuoden ajalta.

Palkkaa ei makseta silloin, kun työtapaturma on työntekijän itselleen tahallisesti tai törkeäl- lä tuottamuksella aiheuttama.

Mikäli tapaturmavakuutuslain mukaista tapaturmakorvausta ei myönnetä täysimääräisenä, maksetaan työntekijälle sairausajan palkka 25 §:n mukaisesti.

27 § Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja adoptiovapaa

Työntekijällä on oikeus saada äitiysvapaan 72 ensimmäiseltä arkipäivältä varsinainen palkkansa edellyttäen, että

1. työntekijä on ollut oopperan palveluksessa välittömästi ja keskeytyksettä ennen äi- tiysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta;

2. äitiysvapaata on haettu viimeistään kaksi kuukautta ennen äitiysvapaan alkamista; ja

3. työnantajalle esitetään lääkärin tai terveyskeskuksen antama sairausvakuutuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta.

Työntekijällä on oikeus saada isyysvapaan kuudelta ensimmäiseltä arkipäivältä varsinai- nen palkkansa. Isyysvapaan palkanmaksun edellytykset ovat samat kuin 1. xxxxxxxx on todettu äitiysvapaan palkanmaksun edellytyksistä.

Erityisäitiys- tai vanhempainvapaan ajalta ei työntekijälle makseta palkkaa.

Mikäli työntekijä adoptoi alle 6-vuotiaan lapsen, hänelle annetaan lapsen haltuunottopäi- västä alkaen 72 arkipäivän pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen loma. Työn- tekijän on ilmoitettava adoptiosta viivyttelemättä saatuaan siitä tiedon. Adoptiovapaan pal- kanmaksun edellytykset ovat samat kuin 1. xxxxxxxx on todettu äitiysvapaan palkanmak- sun edellytyksistä.

Soveltamisohje

Palkallisen adoptiovapaan voi pitää jompikumpi adoptiovanhemmista 27 §:n 4. kohdan mukaisesti.

28 § Tilapäinen hoitovapaa

Työntekijällä on oikeus saada alle kymmenvuotiaan tai vammaisen lapsensa tai muun hä- nen taloudessaan vakituisesti asuvan alle kymmenvuotiaan tai vammaisen lapsen sairas- tuessa äkillisesti lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitova-

paata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Xxxxxx molemmat vanhemmat tai huoltajat ei- vät saa pitää tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti.

Soveltamisohje

Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa sa- massa taloudessa.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kes- toajasta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotet- tava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.

Työntekijälle maksetaan palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta, kuitenkin enintään neljältä työpäivältä. Palkka maksetaan 25 §:n mukaisesti.

Palkan maksamisen edellytyksenä on, että poissaolo on sairastuneen lapsen hoidon jär- jestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön. Palkallisuuden edellytyksenä on lisäksi, että mo- lemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kysymyksessä on yksinhuoltaja ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin mitä työntekijän omasta sairaudesta vaadi- taan. Työntekijän on pyynnöstä esitettävä selvitys myös toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Soveltamisohje

Työntekijän osittaisesta hoitovapaasta ja poissaolosta pakottavista perhesyis- tä on säädetty työsopimuslain 4 luvussa.

29 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle

Työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä-, isyys- ja äitiysrahaan siirtyy palkallisen sairauspoissaolon tai isyys- ja äitiysvapaan ajalta työnantajalle siltä osin kuin päivä-, isyys- ja äitiysrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkan määrää.

Työntekijä, jolle maksetaan tämän sopimuksen mukaisesti palkkaa sairauspoissaolon tai isyys- ja äitiysvapaan ajalta, on velvollinen noudattamaan niitä määräyksiä ja ohjeita, joita annetaan sairausvakuutuslain nojalla työnantajalle suoritettavan päivä-, isyys- ja äitiysra- han hakemista varten.

Sairausajan, isyys- ja äitiysvapaa-ajan palkka maksetaan vähennettynä päivä-, isyys- tai äitiysrahan määrällä, jos oikeus päivä-, isyys- tai äitiysrahaan ei siirry työnantajalle siksi, että työntekijä on laiminlyönyt noudattaa edellisessä momentissa tarkoitettuja määräyksiä ja ohjeita taikka päivä-, isyys- tai äitiysrahoja ei muusta syystä makseta tai ne maksetaan vähennettynä.

Mikäli kertausharjoitusten ajalla on maksettu työntekijälle palkkaa, oikeus kertausharjoituk- sista maksettuihin päivärahoihin siirtyy työnantajalle.

30 § Eräät muut poissaolot

Työntekijän palkasta ja vuosilomasta ei vähennetä hänen perheensä piirissä sattuvan äkil- lisen sairauden, läheisen omaisen kuoleman tai yhteiskunnallisen luottamustehtävän, muuttovapaan, työntekijän 50- ja 60-vuotispäivien ja omien vihkiäisten ja parisuhteen re- kisteröintipäivän sekä varusmiespalveluksen edellyttämän kutsunnan ja reservin harjoitus- ten vuoksi annettavaa lyhyttä tilapäistä vapaata. Tällaisesta vapaasta on sovittava asian- omaisen esimiehen kanssa.

Pöytäkirjamerkintä

Lähiomaisella tarkoitetaan työntekijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen avio- puolisonsa lapsia, jotka asuvat tai ovat asuneet työntekijän kanssa samassa taloudessa, työntekijän vanhempia, veljiä ja sisaria.

Mitä edellä on sanottu aviopuolisosta, sovelletaan myös avopuolisoon ja rekis- teröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitetun parisuhteen osapuoleen.

31 § Opintovapaa

Opintovapaalakia sovellettaessa synnytyksestä aiheutuvan työkyvyttömyyden katsotaan alkavan synnytyksestä ja päättyvän kuuden viikon kuluttua, ellei lääkärintodistuksesta muuta ilmene.

Opintovapaalakia ei sovelleta ammattiyhdistyskoulutukseen.

Soveltamisohje

Opintovapaasta on säädetty opintovapaalaissa ja -asetuksessa.

Mikäli opintovapaalla oleva anoo äitiysvapaata, keskeytetään opintovapaan vuoksi myönnetty työloma kahdeksannesta työkyvyttömyyspäivästä lukien. Tällöin ensimmäisenä työkyvyttömyyspäivänä pidetään synnytyspäivää ja työ- kyvyttömyyden katsotaan jatkuvan kuusi viikkoa synnytyksestä, ellei työkyvyt- tömyys lääkärintodistuksen mukaan ole alkanut aikaisemmin tai kestänyt kau- emmin. Kyseinen aika (viisi viikkoa tai lääkärintodistuksen mukainen tätä pi- dempi työkyvyttömyysaika) on yleensä palkallista äitiysvapaata. Välittömästi tämän äitiysvapaan jälkeen jatkuu opintovapaan vuoksi myönnetty työloma.

VI PALKKAUS

32 § Palkkausperusteet

Palkkauksesta ja palkkausperusteista on säädetty työehtosopimuksen liitteessä 1.

Mikäli työntekijän kanssa sovitaan, tai hänet työsopimuksensa perusteella määrätään hoi- tamaan tilapäisesti omaa tehtävätasoaan alemmin palkattua tehtävää, maksetaan hänelle tältä ajalta hänen oman tehtävätasonsa mukainen palkka.

Mikäli työntekijän kanssa sovitaan, tai hänet työsopimuksensa perusteella määrätään hoi- tamaan tilapäisesti omaa tehtävätasoaan korkeammin palkattua tehtävää yli kuukauden ajaksi, maksetaan hänelle työskentelyn alusta lukien tämän tehtävätason mukainen palkka.

33 § Palkanmaksu

Palkka maksetaan säännöllisesti ennakolta ilmoitettuina, kulloinkin voimassa olevina kiin- teinä palkanmaksupäivinä.

34 § Palkan laskeminen kuukautta lyhyemmältä ajalta

Milloin työntekijän palkka lasketaan vajaalta kalenterikuukaudelta, lasketaan palkka tunti- perusteisesti.

Jos työntekijä työskentelee kyseisenä kuukautena vähintään 12 päivää, vähennetään työntekijän täydestä kuukausipalkasta ne tunnit, joita hän ei ole kyseisenä kuukautena tehnyt.

Jos työntekijä työskentelee kyseisenä kuukautena alle 12 päivää, lasketaan hänen kysei- sen kuukauden palkka niiltä tunneilta, jotka hän on työskennellyt.

35 § Matkustaminen, matkustamisen lukeminen työajaksi ja matkakustannusten korvaaminen

Työntekijöiden matkustamiseen ja matkakustannusten korvaamiseen sovelletaan kulloin- kin voimassa olevaa valtion virka- ja työehtosopimuksen matkakustannusten korvaamises- ta (valtion matkustussääntö) työntekijöitä koskevia määräyksiä soveltuvin osin.

Työmatkaan käytetystä ajasta luetaan työajaksi vain työtehtävien suorittamiseen käytetty aika. Työmatkoja asunnosta työpaikalle ja takaisin tai työmatkan matka-aikoja ei lueta työ- ajaksi. Mikäli työntekijä on käyttänyt työaikaansa työmatkan matkustusaikaan, hänen työ- aikaansa ei tämän vuoksi pidennetä.

Matkustamiseen käytetty aika, joka tapahtuu säännöllisen työvuoron ulkopuolella yhden matkavuorokauden aikana ja jonka aikana ei yövytä muualla, korvataan työntekijälle yk- sinkertaisella tuntipalkalla. Matka-aikana korvataan yhden matkavuorokauden aikana enin- tään 8 tunnin pituinen aika. Koulutuksiin liittyvistä matkoista ei makseta matka-ajan korva- usta.

Työnantajan järjestämä kuljetus työantajan määräämästä lähtöpaikasta työtehtävän suori- tuspaikkaan ja sieltä palaaminen lähtöpaikkaan luetaan työaikaan.

Matkustaminen voidaan sijoittaa sunnuntai- tai pyhäpäivälle tai muulle työntekijän työtunti- järjestelmän mukaiselle vapaapäivälle. Tällöin työmatkasta maksetaan matka-ajan palkka säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään kahdeksalta tunnilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.

VII ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

36 § Työpuku ja suojavaatetus

Ooppera hankkii työssä tarvittavien varusteiden ja suojavaatetuksen lisäksi työntekijälle käytettäväksi henkilökohtaisen, tehtävien kannalta tarkoituksenmukaisen työpuvun sellai- sessa työssä, jossa työpuvun käyttöä on pidettävä työn luonteen tai olosuhteiden vuoksi tarpeellisena.

37 § Työehtosopimuksen määräyksistä poikkeaminen

Tämän työehtosopimuksen määräyksistä voidaan poiketa sopimalla siitä paikallisesti liit- teen 4 mukaisesti.

38 § Järjestäytymisvapaus

Järjestäytymisvapaus on molemmin puolin loukkaamaton.

39 § Jäsenmaksuperintä

Ooppera pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, hänen palkastaan pal- kanmaksukuukausittain ammattiliiton jäsenmaksut, jotka tilitetään ammattiliiton ilmoittamal- le pankkitilille.

40 § Koulutustilaisuudet Ammatillinen koulutus

Xxxxxxx työnantaja määrää työntekijän ammattitaidon edistämistä tarkoittavaan koulutusti- laisuuteen, työnantaja maksaa kurssimaksun ja täysylläpitokorvauksen kurssin ajalta. Mat- kustamisen ja matkakustannusten korvaamisen osalta noudatetaan 35 §:n matkustusmää- räyksiä.

41 § Luottamusmiehet

Luottamusmiehet valitaan kaksivuotiskausittain vuorovuosin työsuojeluhenkilöstön kanssa. Luottamusmieskorvauksesta sovitaan erikseen luottamusmiessopimuksessa.

42 § Yleiset sopimukset

Tämän sopimuksen osana noudatetaan soveltuvin osin TT:n ja SAK:n välillä vuonna 1997 solmitun Yleissopimuksen luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua koskevaa lukua.

43 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvotel- tava asianomaisen esimiehen ja työntekijän tai luottamusmiehen kesken ja ellei sovintoa synny, luottamusmiehen ja oopperan välillä. Jollei näin päästä yksimielisyyteen ja jos jom- pikumpi osapuolista haluaa viedä asian ns. liittotasokäsittelyyn, laaditaan asiasta muistio,

jonka perusteella käsittely liittotasolla tapahtuu. Osapuolet voivat kukin saattaa asian tar- vittaessa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

44 § Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen

Liittoneuvotteluja on vaadittava vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vaatimuksen perusteena oleva tapahtuma on sattunut tai olosuhde syntynyt.

Kanne työtuomioistuimessa on pantava vireille neljän kuukauden kuluessa liittoneuvottelu- jen päättymisestä.

45 § Sopimuksen voimassaoloaika

Työehtosopimus liitteineen tulee voimaan 1. päivänä huhtikuuta 2014 ja on voimassa 31. päivään tammikuuta 2017, ellei sitä Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti ole irtisa- nottu päättymään aikaisemmin. Sen jälkeen sopimus on voimassa vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolen sanota irti viimeistään kaksi kuukautta ennen sopimuskau- den päättymistä. Irtisanomisesta huolimatta noudatetaan sopimusmääräyksiä kuitenkin siihen ajankohtaan saakka, jona uutta sopimusta koskevien neuvottelujen on todettu päät- tyneen.

Sopimuksen irtisanoja on velvollinen irtisanomisen yhteydessä ilmoittamaan kirjallisesti pääkohdittain ne muutokset, jotka työehtosopimukseen halutaan tehdä. Muussa tapauk- sessa irtisanominen on mitätön.

Helsingissä, marraskuun 1. päivänä 2013 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

TEATTERI- JA MEDIATYÖNTEKIJÖIDEN LIITTO ry TEME

LIITE 1: OOPPERAN PÄIVÄTEKNIIKAN PALKAT, TEHTÄVÄRYHMÄT JA TYÖNIMIKKEET

Päivätekniikan palkat 1.4.2014 lukien

Perusosa 1966
Vaativuustaso 3	9	10	11	12	13	14	15	16	17	18	19	20	21	22
Alle 5 vuotta	€2 064	€2 098	€2 131	€2 165	€2 198	€2 231	€2 265	€2 296	€2 320	€2 340	€2 359	€2 379	€2 399	€2 418
5-9 vuotta	€2 163	€2 196	€2 229	€2 263	€2 296	€2 330	€2 363	€2 395	€2 418	€2 438	€2 458	€2 477	€2 497	€2 516
yli 10 vuotta	€2 261	€2 294	€2 328	€2 361	€2 395	€2 428	€2 461	€2 493	€2 516	€2 536	€2 556	€2 575	€2 595	€2 615

Vaativuustaso 3	23	24	25	26	27	28	29	30	31	32	33	34	35	36
Alle 5 vuotta	€2 438	€2 458	€2 477	€2 497	€2 516	€2 536	€2 563	€2 589	€2 616	€2 642	€2 669	€2 695	€2 722	€2 747
5-9 vuotta	€2 536	€2 556	€2 575	€2 595	€2 615	€2 634	€2 661	€2 688	€2 714	€2 741	€2 767	€2 794	€2 820	€2 846
yli 10 vuotta	€2 634	€2 654	€2 674	€2 693	€2 713	€2 733	€2 759	€2 786	€2 812	€2 839	€2 865	€2 892	€2 919	€2 944

Perusosa 2071
Vaativuustaso 4	9	10	11	12	13	14	15	16	17	18	19	20	21	22
Alle 5 vuotta	€2 175	€2 210	€2 245	€2 280	€2 315	€2 351	€2 386	€2 419	€2 444	€2 464	€2 485	€2 506	€2 527	€2 547
5-9 vuotta	€2 278	€2 313	€2 349	€2 384	€2 419	€2 454	€2 489	€2 522	€2 547	€2 568	€2 589	€2 609	€2 630	€2 651
yli 10 vuotta	€2 382	€2 417	€2 452	€2 487	€2 522	€2 558	€2 593	€2 626	€2 651	€2 672	€2 692	€2 713	€2 734	€2 754

Vaativuustaso 4	23	24	25	26	27	28	29	30	31	32	33	34	35	36
Alle 5 vuotta	€2 568	€2 589	€2 609	€2 630	€2 651	€2 672	€2 700	€2 728	€2 755	€2 783	€2 811	€2 839	€2 867	€2 894
5-9 vuotta	€2 672	€2 692	€2 713	€2 734	€2 754	€2 775	€2 803	€2 831	€2 859	€2 887	€2 915	€2 943	€2 971	€2 998
yli 10 vuotta	€2 775	€2 796	€2 817	€2 837	€2 858	€2 879	€2 907	€2 935	€2 963	€2 991	€3 018	€3 046	€3 074	€3 101

Päivätekniikan palkat 1.1.2016 lukien

Perusosa 1981
Vaativuustaso 3	9	10	11	12	13	14	15	16	17	18	19	20	21	22
Alle 5 vuotta	€2 080	€2 114	€2 147	€2 181	€2 215	€2 248	€2 282	€2 314	€2 338	€2 357	€2 377	€2 397	€2 417	€2 437
5-9 vuotta	€2 179	€2 213	€2 246	€2 280	€2 314	€2 347	€2 381	€2 413	€2 437	€2 456	€2 476	€2 496	€2 516	€2 536
yli 10 vuotta	€2 278	€2 312	€2 346	€2 379	€2 413	€2 447	€2 480	€2 512	€2 536	€2 555	€2 575	€2 595	€2 615	€2 635

Vaativuustaso 3	23	24	25	26	27	28	29	30	31	32	33	34	35	36
Alle 5 vuotta	€2 456	€2 476	€2 496	€2 516	€2 536	€2 555	€2 582	€2 609	€2 636	€2 662	€2 689	€2 716	€2 743	€2 768
5-9 vuotta	€2 555	€2 575	€2 595	€2 615	€2 635	€2 655	€2 681	€2 708	€2 735	€2 762	€2 788	€2 815	€2 842	€2 867
yli 10 vuotta	€2 655	€2 674	€2 694	€2 714	€2 734	€2 754	€2 780	€2 807	€2 834	€2 861	€2 887	€2 914	€2 941	€2 967

Perusosa 2086
Vaativuustaso 4	9	10	11	12	13	14	15	16	17	18	19	20	21	22
Alle 5 vuotta	€2 190	€2 226	€2 261	€2 297	€2 332	€2 368	€2 403	€2 436	€2 461	€2 482	€2 503	€2 524	€2 545	€2 566
5-9 vuotta	€2 295	€2 330	€2 366	€2 401	€2 436	€2 472	€2 507	€2 541	€2 566	€2 587	€2 608	€2 628	€2 649	€2 670
yli 10 vuotta	€2 399	€2 434	€2 470	€2 505	€2 541	€2 576	€2 612	€2 645	€2 670	€2 691	€2 712	€2 733	€2 754	€2 774

Vaativuustaso 4	23	24	25	26	27	28	29	30	31	32	33	34	35	36
Alle 5 vuotta	€2 587	€2 608	€2 628	€2 649	€2 670	€2 691	€2 719	€2 747	€2 775	€2 804	€2 832	€2 860	€2 888	€2 915
5-9 vuotta	€2 691	€2 712	€2 733	€2 754	€2 774	€2 795	€2 823	€2 852	€2 880	€2 908	€2 936	€2 964	€2 992	€3 019
yli 10 vuotta	€2 795	€2 816	€2 837	€2 858	€2 879	€2 900	€2 928	€2 956	€2 984	€3 012	€3 040	€3 069	€3 097	€3 124

TEKNIIKAN VAATIVUUSTASOKARTTA JA TEHTÄVÄKOHTAINEN PERUSPALKKA

TASO JA YLEISKUVAUS
VAATIVUUSTASO 1	Tiedot ja taidot	Vastuu
Vaativuustasolle 1 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan ammatti- tehtäviä	Tehtävä edellyttää: Koulutus/ammattitaito • alan ammatillinen perustutkinto tai • työn kautta saatujen ammatil- listen käytännön tietojen ja tai- tojen sekä alan työmenetelmi- en hallinta	Tehtävään sisältyy: vastuu oman työn suorittami- sesta
	Vuorovaikutustaidot • suullisen ja kirjallisen viestin- nän perustaidot • yhden vieraan kielen perustie- tojen ja -taitojen osaaminen
VAATIVUUSTASO 2	Tiedot ja taidot	Vastuu
Vaativuustasolle 2 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan vaativia ammattitehtäviä	Tehtävä edellyttää: Koulutus/ammattitaito • alan ammatillinen perustutkinto ja • ammatillisesti erikoistuneiden tietojen ja taitojen sekä työme- netelmien hallinta	Tehtävään sisältyy: • vastuu oman työn prio- risoinnista • osateosvastuu
	Vuorovaikutustaidot • suullisen ja kirjallisen viestin- nän perustaidot • yhden vieraan kielen perustie- tojen ja -taitojen osaaminen
VAATIVUUSTASO 3	Tiedot ja taidot	Vastuu
Vaativuustasolle 3 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan erikois- ammattitehtäviä	Tehtävä edellyttää: Koulutus/ammattitaito • alan ammatillinen perustutkinto ja • ammatillisesti erikoistuneiden tietojen ja taitojen sekä työme- netelmien syvällinen hallinta ja kehittäminen	Tehtävään sisältyy: • vastuu oman työn itse- näisestä suunnittelusta ja kehittämisestä • osateosvastuu
	Vuorovaikutustaidot • suullisen ja kirjallisen viestin- nän perustaidot • yhden vieraan kielen perustie- tojen ja -taitojen osaaminen

VAATIVUUSTASO 4	Tiedot ja taidot	Vastuu
Vaativuustasolle 4 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan työnjoh- totehtäviä tai laajojen teos- tai järjestelmäkokonaisuuksien vastuutehtäviä	Tehtävä edellyttää: Koulutus/ammattitaito • alan ammatillinen perustutkinto ja • laaja-alainen kokonaisuuksien hahmottaminen ja hallinta	Tehtävään sisältyy: • kokonaisvastuu (esim. teosvastuu, järjestel- mävastuu) • työnjohtovastuu
	Vuorovaikutustaidot • asiakokonaisuuksien suullinen ja kirjallinen esittäminen • ainakin yhden vieraan kielen ammattisanaston hallinta
	Muut taidot • työnjohtotehtävässä edellyte- tään työnjohtotaitoja
VAATIVUUSTASO 5	Tiedot ja taidot	Vastuu
Vaativuustasolle 5 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan esimies- ja asiantuntijatehtäviä	Tehtävä edellyttää: Koulutus/ammattitaito • ammattikorkeakoulututkinto tai • yliopisto-/korkeakoulututkinto ja • syvällinen erityisosaaminen	Tehtävään sisältyy: • osaston työn suunnitte- lu- ja koulutusvastuu • osavastuu osaston ta- loudellisesta vastuusta • esimiesvastuu
	Vuorovaikutustaidot • itsenäisesti luotujen analyysien ja selvitysten esittäminen suul- lisesti ja kirjallisesti • ainakin yhden vieraan kielen laaja sekä suullinen että kirjal- linen osaaminen • toisten asenteisiin vaikuttamis- ta ja eri ryhmien ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista
	Muut taidot • esimiestehtävässä edellytetään esimiestaitoja

HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSA

1. Palkkaustekijät

Tehtävän vaativuuden arviointiin perustuvassa palkkausjärjestelmässä on kolme palkkaus- tekijää:

tehtäväkohtainen peruspalkka (perustuu vaativuustasokartan perusteella muodostettavaan peruspalkkaan)

kokemuslisä

henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkanosa

2. Kokemuslisä

Palkkataulukon ensimmäinen porras on tarkoitettu työntekijöille, joilla on työkokemusta alle 5 vuotta, seuraava niille, joilla on kokemusta vähintään 5 mutta alle 10 vuotta ja korkein niille, joilla on työkokemusta vähintään 10 vuotta. Työkokemukseksi lasketaan kaikki työ oopperan ja teatterin alalla, radio-, tv- ja elokuvatyö sekä muukin työ, joka pätevöittää oopperan työtehtävään.

3. Suoritusarvioinnin arviointitekijät ja -kriteerit

Suoritusarviointi koskee työntekijän suoriutumista tehtävässään ja hänelle asetetuista ta- voitteista.

Suoriutumisen arvioinnissa lähtökohtana on, että kunkin työntekijän henkilökohtainen suo- riutuminen arvioidaan suhteessa hänen oman perustehtävänsä vaativuustasoon.

Alla on kuvattu suoritusarvioinnin arviointitekijät alakohdittain 1.1. – 3.3. (esim. 1.1. osaa- minen). Kunkin alakohdan osalta on kirjattu auki arvioinnissa apuna käytettäviä kysymyk- siä, joiden perusteella esimiehet arvioivat kutakin arviointitekijää.

1 Ammatin ja työtehtävien hallinta

• osaaminen

o miten henkilö hallitsee oman tehtäväalueensa kokonaisuuden: tiedot taidot, menetelmät ja välineet

• tavoitteellisuus ja kehittyminen

o miten henkilö vastaa uusiin haasteisiin ja ideoihin ja suhtautuu uusiin tehtäviin ja toimintatapoihin

o miten henkilö kehittää omaa osaamistaan

o kuinka halukas henkilö on työskentelemään uusilla välineillä ja uusien menet- telytapojen avulla

• erityisosaaminen

o onko henkilöllä työyhteisöä hyödyttävää erityisosaamista tai –asiantuntemusta

o onko henkilöllä työyhteisöä hyödyttävää, omaa perustehtäväänsä laajempaa osaamista

Laatu ja tuloksellisuus

• työn laatu ja tulokset

o työn laatu suhteessa työtehtävien vaatimuksiin ja tavoitteisiin

• aikaansaavuus ja tehokkuus

o työntekijälle asetettujen esim. määrällisten tai aikataulutavoitteiden toteutumi- nen

• kokonaistehokkuus työtehtävien hoidossa

• huolellisuus resurssien käytössä

• työn organisoiminen ja kehittäminen

o miten henkilö osaa keskittyä olennaiseen

o miten henkilö organisoi ja kehittää työtä

Yhteistyö ja vastuullisuus työssä

• yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

o miten henkilö toimii yhteistyössä työyhteisössä ja ulkopuolisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa

o miten henkilö edistää yhteisöllisyyttä ja hyvää ilmapiiriä

o miten henkilö toimii ristiriitatilanteissa

• oma-aloitteisuus

o miten henkilö on rakentavalla tavalla oma-aloitteinen työssään

o miten oma-aloitteinen henkilö on toimintatapojen ja työyhteisön kehittämises- sä

• sitoutuminen työhön ja työyhteisöön

o miten henkilö osallistuu työyhteisön kehittämiseen

o kuinka henkilö noudattaa yhdessä sovittuja toimintatapoja

o kuinka henkilö sitoutuu työtehtäviinsä, työyhteisönsä tavoitteisiin ja arvoihin

4. Työsuorituksen arviointiasteikko

Kukin työsuorituksen arviointitekijä (edellä esitetyt alakohdat) arvioidaan seuraavalla as- teikolla pistein 1- 4.

4. erinomainen suoriutuminen: henkilö ylittää selvästi arviointitekijälle asetetut vaati- mukset ja tavoitteet.

3. hyvä suoriutuminen: henkilö ylittää arviointitekijälle asetetut vaatimukset ja tavoit- teet.

2. normaali suoriutuminen (perustaso): henkilö suoriutuu normaalisti arviointitekijälle asetetuista vaatimuksista ja tavoitteista.

1. välttävä suoriutuminen: henkilö alittaa arviointitekijälle asetetut vaatimukset ja ta- voitteet.

Oletuksena on se, että kukin työntekijä suoriutuu hänelle annetuista tehtävistä normaalisti. Tällöin arviointi on asteikon tasolla 2. Poikkeamat normaalista työsuorituksesta ylös tai alaspäin tulee aina kirjallisesti perustella.

5. Henkilökohtaisen palkanosan muodostuminen käytännössä

Henkilökohtaista palkanosaa muodostettaessa annetaan jokaisesta arviointitekijästä (esim.

1.1. osaaminen) pisteitä 1 – 4. Kaikkien arviointitekijöiden pisteet lasketaan yhteen ja ver- rataan yhteispisteistä laadittuun prosenttitaulukkoon. Yhteispisteiden perusteella muodos- tuu henkilökohtaisen palkanosan prosenttiosuus.

Henkilökohtainen palkanosuus määritellään siis prosentteina työntekijän tehtäväkohtaises- ta peruspalkasta.

6. Arviointimenettely

Työntekijän henkilökohtaista työsuoritusta arvioidaan ja suoritustasoa tarkastellaan vuosit- tain. Esimies, jonka tulee tuntea työntekijän työ ja jonka tehtäviin kuuluu alaisen työtehtä- vien antaminen ja valvonta, tekee suoritusarvioinnin ja tekee ehdotuksen arviointitulokses- ta ja suoritustasosta linjajohtajalle. Jos esimies ei tunne alaistaan tai hänen työtehtäviään, on varauduttava ottamaan keskusteluun mukaan sellainen esimies, joka tuntee alaisen ja hänen työnsä.

Kun kyse on työntekijäryhmistä, joilla on vaihtuvia esimiehiä keskustelevat he työsuorituk- sen arvioinnista sekä arvioivat yhdessä jokaisen ryhmän työntekijän. Näistä arvioista laadi- taan kunkin työntekijän osalta suorituksen keskiarvo, joka tulee työntekijän työsuorituksen arvioksi. Työntekijän esimies kommunikoi kyseisen arvion työntekijälle alla esitetyllä taval- la.

Työntekijä ja hänen esimiehensä käyvät suullisen keskustelun työsuorituksesta ennakolta sovittuna päivänä. Siinä käydään läpi molempien osapuolten näkemykset työsuorituksesta. Jos arvioinnin lopputuloksesta on näkemysero, esimiehen ja työntekijän tulee keskustella erikseen näkemyserojen perusteista. Poikkeamat normaalista työsuorituksesta ylös tai alaspäin tulee perustella järjestelmän sisältämillä kriteereillä. Mikäli työsuoritus alittaa esi- miehen arvioinnin perusteella normaalin työsuorituksen, on esimiehen keskusteltava alai- sen kanssa tarpeellisista kehittämistoimista.

Sekä työntekijä että esimies allekirjoittavat arvioinnin. Työntekijä voi halutessaan ilmaista lomakkeessa, jos hän on tyytymätön esimiehen suorittamaan arviointiin. Mikäli työntekijä esittää perustellun pyynnön uudelle arviointikeskustelulle, käydään se uudelleen. Pyyn- nössä tulee yksilöidä, miltä osin työntekijä on arvioinnista erimielinen. Esimiehellä ja alai- sella on mahdollisuus pyytää tällöin avustaja arviointikeskusteluun. Uutta keskustelua on pyydettävä ilman aiheetonta viivytystä.

Mikäli työntekijä on edelleen perustellusti eri mieltä esimiehen arvioinnista, hänellä on oi- keus saattaa arviointi ylemmän esimiehen tarkistettavaksi. Tällöin henkilöstöpäällikön tulee mahdollisuuksien mukaan olla paikalla.

Työnantaja vahvistaa henkilökohtaiset suoritusarvioinnit.

Arvioinnin käyttöön ottamisen tapahtuu vasta sen jälkeen, kun arvioinnin suorittavat esi- miehet ovat saaneet riittävän koulutuksen tehtävään ja arvioinnista on työntekijöille tiedo- tettu.

Seuranta perustetaan järjestelmää käyttöön otettaessa ja siinä on tasalukuinen määrä (enintään 3+3) työnantajien ja työntekijäpuolen nimeämiä edustajia. Arviointiryhmän tehtä- vänä on arvioida säännöllisin ajoin järjestelmän yleistä toimivuutta ja läpinäkyvyyttä.

7. Suoritustason muutokset Xxxxxxxxx suoritustason laskiessa:

Jos arviointikeskusteluiden seurauksena henkilökohtainen palkanosa on pienempi kuin aiemmin, ei tämä kuitenkaan välittömästi vaikuta palkan määräytymiseen. Esimiehen ja työntekijän välillä todetaan yhteiset toimenpiteet, joilla työsuorituksen tasoa voidaan paran- taa sekä sovitaan uuden arvioinnin ajankohta. Ajan tulee olla mahdollisimman lyhyt mutta kuitenkin sopivassa suhteessa sovittuihin toimenpiteisiin.

Mikäli suoritustaso ei ole palautunut ennalleen, muutetaan palkkausjärjestelmän mukainen laskennallinen palkka vastaamaan uutta arviointia vastaavaksi tämän keskustelun jälkeen ilmoitetusta ajankohdasta lukien. Työntekijän reaalipalkka ei kuitenkaan laske, vaan ero- tuksesta muodostetaan euromääräinen siirtolisä, jota yleiskorotukset eivät koske ja jota ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen perusteella sovittuja tulevia palkankoro- tuksia.

Seuraavan kerran palkkakeskustelu käydään taas normaalin aikataulun mukaisesti sa- maan aikaan kuin muiden työntekijöiden palkkakeskustelu.

Työterveyshuollossa todettu työkyvyn tilapäinen tai pysyvä aleneminen ja siitä johtuva muutos työsuorituksessa ei ole sellainen seikka, jonka vuoksi henkilökohtaiseen suorituk- seen perustuvaa palkanosaa voidaan pienentää.

Linjajohtaja vahvistaa arviointitulokset.

8. Eräät erityistapaukset

Uudet työntekijät saavat lähtöpisteiksi 16, näistä voidaan esimiehen eritysperusteluista poiketa ylöspäin. Työntekijä arvioidaan 4 kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Näin menetellään, vaikka työntekijä olisi määräaikainen tai tuntipalkkainen.

TEKNIIKAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ - TERMINOLOGIAA

Ammattitaito:

Työn kautta saatujen ammatillisten käytännön tietojen ja taitojen sekä alan työme- netelmien hallinta (ammattitehtävät)

Tehtävän edellytyksenä on alan ammatillinen tutkinto tai perustutkinto, joka tukee kyseisen tehtävän omaksumista. Tehtävään kuuluu paljon eriluonteisten tehtävien suorittamista, mutta ne opitaan työtä tehtäessä. Perehdytykseen käytetään huomattavasti enemmän ai- kaa kuin käytännön tehtävissä, koska erilaiset työmenetelmät opitaan sitä mukaa kuin täl- laisia tehtäviä tulee vastaan. Tehtävät ohjeistetaan tarkasti työnjohdon toimesta toiminta- listoin tai vastaavin.

Ammatillisesti erikoistuneiden tietojen ja taitojen hallinta sekä työmenetelmien hal- linta (vaativat ammattitehtävät)

Tehtävään vaaditaan erikoisalan tutkinto tai hyvin lähelle erikoisalaa oleva ammatillinen perustutkinto. Koulutuksen lisäksi tehtävässä edellytetään osaamista siten, että alussa työntekijän tulee saavuttaa ammattitehtävän taso, josta käytännön työkokemuksen ja pe- rehdytyksen kautta hän saavuttaa vaativassa ammattitehtävässä vaaditun tason. Vaati- vassa ammattitehtävässä edellytetään käytännön kokemuksen perusteella hankittujen kä- dentaitoihin perustuvien menetelmien hyvää hallintaa. Vaativassa ammattitehtävässä työskentelevä vastaa omien tehtäviensä priorisoinnista sekä voi suunnitella osakokonai- suuksien toteuttamista yhdessä työnjohdon kanssa.

Ammatillisesti erikoistuneiden tietojen ja taitojen sekä työmenetelmien syvällinen hallinta ja kehittäminen (erikoisammattitehtävät)

Tehtävään vaaditaan erikoisalan tutkinto tai hyvin lähelle erikoisalaa oleva ammatillinen perustutkinto. Erikoisammattitehtävässä edellytetään käytännön kokemuksen perusteella hankittujen kädentaitoihin perustuvien useiden menetelmien syvällistä hallintaa ja uusien menetelmien kehittämistä. Erikoisammattitehtävä edellyttää työhön liittyvää itsenäistä suunnittelua ja toteuttamista työnjohdon valvonnassa. Erikoisammattitehtävässä työsken- televä suunnittelee osakokonaisuuksien toteuttamista sekä myös toteuttaa niitä itsenäises- ti edellyttäen, että työnjohdolta tai taiteelliselta työryhmältä on saatu siihen hyväksyntä.

Laaja-alainen kokonaisuuksien hahmottaminen ja hallinta (työnjohtotehtävät tai laajat teos- tai järjestelmäkokonaisuuksien vastuutehtävät)

Tehtävässä ammatilliset tiedot ja taidot ovat samalla tasolla kuin erikoisammattitehtävässä. Tehtävässä itsenäisyys työskentelyssä lisääntyy. Tehtävässä tulee hallita oma laaja osaamisalue erittäin hyvin, mutta sen lisäksi edellytetään kokonaisvaltaista käsitystä orga- nisaation ja sidosryhmien toiminnoista ja tuotantoprosesseista. Tehtävään liittyy tyypillises- ti vastuu teoksesta omalla osaamisalueella sekä sitä kautta mahdollinen työnjohtovastuu.

Syvällinen erityisosaaminen (esimiestehtävät tai asiantuntijatehtävät)

Työntekijä kykenee jollakin tekniikan erityisalalla tunnistamaan ongelmia ja ratkaisemaan niitä tehokkaasti, esimerkiksi havaitsemaan ja hahmottamaan suuresta määrästä infor- maatiota (kirja, mittausdata, verkkosivu) olennaiset asiat. Työntekijällä on kyseiseltä eri- tyisosaamisen alalta paljon aikaisempaa hyvin järjestyksessä olevaa tietoa. Syvällinen eri- tyisosaaminen on taitoa, joka kehittyy pitkällisen kokemuksen tai koulutuksen sekä sisäis- tyneen tiedon myötä. Syvällinen erityisosaaminen edellyttää pitkällisen koulutuksen sekä käytännön kokemuksen perusteella hankittujen kädentaitoihin perustuvien menetelmien

syvällistä hallintaa ja uusien menetelmien itsenäistä kehittämistä. Tehtävä edellyttää laajo- jen kirjallisten tuotosten laatimiskykyä, esim. analyysit ja selvitykset.

Vuorovaikutustaidot:

Kirjallinen ja suullinen viestintä

• Perustaidot (tasot 1 – 3)

o Työntekijä laatii itsenäisesti erilaisia listoja, kuten tarvike-, toiminto-, tilaus-, puute- ja sovituslistoja jne.

• Asiakokonaisuuksien suullinen ja kirjallinen esittäminen (taso 4)

o Työntekijä laatii erilaisia raportteja (faktojen dokumentointi), esim. kokous- muistiot, yksinkertaiset ohjeet ja suunnitelmat, reklamaatiot, tilaukset, riski- kartoitukset jne.

• Analyysien ja selvitysten laatiminen ja esittäminen kirjallisesti (taso 5)

o Työntekijä laatii itsenäisesti esim. projektisuunnitelman, jossa analysoitu ja kuvattu nykytilanne, tavoitteet ja toimenpiteet. Laatii suunnitelmasta tiivistel- män ja pp-esityksen sekä esittelee sen eri ryhmille suomeksi ja englanniksi.

• Toisten asenteisiin vaikuttamista ja eri ryhmien ristiriitaisten tavoitteiden yhteenso- vittamista (taso 5)

o Työntekijä pyrkii omalla asenteellaan ja rakentavalla keskustelulla alaisensa kanssa tarvittaessa muokkaamaan tai korjaamaan alaisen asennetta työhön.

o Työntekijä pyrkii löytämään yhteisen ratkaisun omien ja toisen kollegan alais- ten välisessä ristiriitatilanteessa.

Kielitaito

• yhden vieraan kielen perustietojen ja –taitojen hallinta (tasot 1 – 3)

o peruskoulupohja

o suullisen yleiskielen hallinta

o keskeisen ammattisanaston hallinta

• yhden vieraan kielen ammattisanaston hallinta (taso 4)

o keskeisen teatterialan sanaston hallinta

o sujuva suullinen kielitaito

o kyky tuottaa kirjallista materiaalia esim. listoja, teosdokumentteja

• yhden vieraan kielen laaja sekä suullinen että kirjallinen hallinta (taso 5)

o hallitaan laaja-alaisesti taiteen tai tekniikan eri sanastot

o suoriudutaan neuvottelu- ja ongelmanratkaisutilanteissa sujuvasti vieraalla kielellä

Vastuu:

• vastuu oman työn suorittamisesta (taso 1)

o työntekijä vastaa siitä, että hänelle tehtäväksi annetut työt tulevat suoritetuiksi

• vastuu oman työn priorisoinnista (taso 2)

o työntekijä vastaa itse siitä, että hän suorittaa hänelle annetut työtehtävät asianmukaisessa järjestyksessä, esim. kiireellisimmät/tärkeimmät tehtävät ensin

• vastuu oman työn itsenäisestä suunnittelusta ja kehittämisestä (taso 3)

o työntekijä suunnittelee itse esim. sen, xxxxx tavoin suorittaa annetut työtehtä- vät sekä kehittää niiden suorittamista

• osateosvastuu (tasot 2-3)

o työntekijällä on vastuu teoksen osakokonaisuuden suunnittelusta ja toteutta- misesta itsenäisesti työryhmältä tai esimieheltä saadun toimeksiannon mu- kaisesti

o teoksen osakokonaisuudella tarkoitetaan esimerkiksi henkilönostojen suunnit- telua ja toteuttamista, lisää esimerkkejä xxxx jne.

• osaston työn suunnittelu- ja koulutusvastuu (taso 5)

o työntekijä vastaa yhteistyössä päällikön kanssa osaston työn ja/tai koulutuk- sen suunnittelusta

• osavastuu osaston taloudellisesta vastuusta (taso 5)

o työntekijällä on taloudellinen vastuu omalta vastuualueeltaan, jolloin tehtävään kuuluu budjetointi ja kustannusten seuranta

• kokonaisvastuu (tasot 4-5)

o seuraavat elementit sisältyvät kokonaisteosvastuuseen:

▪ työnjohto

▪ ryhmän työn suunnittelu (työvoiman käyttö, aikataulutus, työohjeiden laadinta)

▪ teoksen dokumentointi

▪ materiaalien/tarvikkeiden/laitteiden hankintaesityksen laatiminen ja ti- laaminen

▪ neuvottelut työryhmän kanssa

▪ neuvottelut ja kokoukset muiden sidosryhmien kanssa

o seuraavat elementit sisältyvät järjestelmävastuuseen:

▪ hallitsee järjestelmän hyvin, siten että kykenee perehdyttämään järjes- telmän käytössä muita

▪ kykenee poistamaan tai ohittamaan järjestelmän vikatilanteen itsenäi- sesti

▪ käyttää järjestelmää ainoana henkilönä harjoituksissa ja esityksissä

▪ vastuu kokonaisuudesta, sen ylläpidosta ja kehittämisestä

Muut taidot ja vastuut

• Työnjohtotaidot ja –vastuu (taso 4): Tehtävään voi sisältyä työnjohtovastuuta joko pysyvästi tai väliaikaisesti. Työnjohtotehtäviin kuuluvat mm.

o päätösten tekeminen, vastuun kantaminen ja jakaminen

o alaisten työn suunnittelu, johtaminen ja seuranta

o työyhteisön hyvinvoinnin ja työskentelyilmapiirin ylläpitäminen ja kehittäminen avoimella, oikeudenmukaisella, luotettavalla ja johdonmukaisella toiminnalla

• Esimiestaidot ja –vastuu (taso 5): Esimiesvastuuseen sisältyy työnjohtovastuun li- säksi mm.

o alaisten osaamisen kehittäminen

o työn laadun ja tulosten seuranta

o alaisten tukeminen, kannustaminen ja motivoiminen tavoitteiden saavuttami- sessa

o myönteisen, toimivan ja aikaansaavan työyhteisön luominen

o kehityskeskustelujen käyminen

o hallinnolliset tehtävät

TEHTÄVÄNKUVAUSLOMAKE

tehtävän vaativuuden arviointia varten

A. Tehtävän perustiedot
Työnantaja:	Suomen Kansallisoopperan säätiö
Tehtävä:
Yksikkö:
Esimies:
Tehtävän hoita- ja/työntekijä:

B. Tehtävän yleiskuvaus

1. Tehtävän pääasiallinen sisältö

Tehtävän sisältöä kuvataan lyhyesti, luetteloiden max 5-6 keskeisintä tehtäväaluetta. Yksit- täisiä työvaiheita ei luetella. [Päälliköt yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa laativat xxxxxxxx tehtävälle toimenkuvan/tehtävämäärittelyn, joka käydään sen jälkeen yhdessä työntekijän kanssa läpi]

C. Vaativuuskriteerit

1. Tiedot ja taidot

Koulutus (rastitetaan vain yksi kohta eli soveltuvin vaihtoehdoista) alan ammatillinen perustutkinto 1, 2, 3, 4,

ammattikorkeakoulututkinto 5

yliopisto/korkeakoulututkinto 5

Ammattitaito (rastitetaan vain yksi kohta eli soveltuvin vaihtoehdoista)

Työ edellyttää

työn kautta saatujen ammatillisten käytännön tietojen ja taitojen sekä alan työmenetel- mien hallintaa 1

ammatillisesti erikoistuneiden tietojen ja taitojen sekä työmenetelmien hallintaa 2 ammatillisesti erikoistuneiden tietojen ja taitojen sekä työmenetelmien syvällistä hallintaa

ja kehittämistä 3

laaja-alaista kokonaisuuksien hahmottamista ja hallintaa 4 syvällistä erityisosaamista 5

Vuorovaikutustaidot (rastitetaan vain yksi kohta eli soveltuvin vaihtoehdoista)

Tehtävä edellyttää

suullisen ja kirjallisen viestinnän perustaitoja 1, 2, 3 asiakokonaisuuksien suullista ja kirjallista esittämistä 4

itsenäisesti luotujen analyysien ja selvitysten esittämistä suullisesti ja kirjallisesti 5 toisten asenteisiin vaikuttamista ja eri ryhmien ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovitta-

mista 5

Kielitaito (rastitetaan vain yksi kohta eli soveltuvin vaihtoehdoista) perustietoja ja -taitoja yhdestä vieraasta kielestä 1, 2, 3 ainakin yhden vieraan kielen ammattisanaston hallitsemista 4

ainakin yhden vieraan kielen laajaa sekä suullista että kirjallista hallitsemista 5

Muut taidot Tehtävä edellyttää

työnjohtotaitoja 4

esimiestaitoja 5

2. Vastuu

Tehtävä sisältää (rastitetaan kaikki soveltuvat kohdat) oman työn suorittamisvastuuta 1

oman työn priorisointivastuuta 2

oman työn itsenäistä suunnittelu- ja kehittämisvastuuta 3 osateosvastuuta 2, 3

kokonaisvastuuta (esim. kokonaisteosvastuu, järjestelmävastuu) 4 työnjohtovastuuta 4

osaston työn suunnittelu- ja koulutusvastuuta 5 osavastuuta osaston taloudellisesta vastuusta 5 esimiesvastuuta 5

D. Allekirjoitukset

Päiväys:

Esimies: Työntekijä:

TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI
Vaativuusluokka:	Perustelut:

HENKILÖKOHTAISEN SUORIUTUMISEN VAIKUTUS HENKILÖKOHTAISEN PALKANOSAN MÄÄRÄYTYMISEEN

Hensupisteet	Vaikutus
9	5 %
10	7 %
11	8 %
12	10 %
13	12 %
14	14 %
15	15 %
16	17 %
17	18 %
18	19 %
19	20 %
20	21 %
21	22 %
22	23 %
23	24 %
24	25 %
25	26 %
26	27 %
27	28 %
28	29 %
29	30 %
30	32 %
31	33 %
32	34 %
33	36 %
34	37 %
35	38 %
36	40 %

LIITE 2 PÄIVÄTEKNIIKAN TEHTÄVÄNIMIKKEET

Suomen kansallisoopperan päivätekniikan 1.4.2014 voimassa olevat tehtävänimikkeet

• Suutari

• Hatuntekijä

• Koruntekijä

• Lavastemaalari

• Lavastemaalari (teosvastaava)

• Lavastemetallimies

• Lavastepuuseppä

• Lavasteverhoilija

• Ompelija

• Pukuvaraston hoitaja

• Tarpeistonvalmistaja

• Vaatturi

• Värjäri

Tämä liite ei ole osa työehtosopimusta. Työnantaja vahvistaa kulloinkin voimassa olevat tehtävänimikkeet.

LIITE 3: PÄIVÄTEKNIIKAN TUNTIPALKKAISIA TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamisala

Suomen Kansallisoopperan päivätekniikan tehtäväryhmittelyn mukaisiin työtehtäviin työ- suhteeseen palkattuihin tuntipalkkaisiin työntekijöihin, joiden säännöllinen työaika on kes- kimäärin vähintään 20 tuntia viikossa, sovelletaan tämän työehtosopimuksen seuraavia määräyksiä soveltuvin osin:

2 § Työrauhavelvoite

3 § Työnjohto ja valvonta

4 § Työsuhteen alkaminen ja päättyminen

5 § Työntekijän ja työnantajan tehtävät ja velvollisuudet 9 § Lisätyö, ylityö ja siitä maksettava korvaus

13 § Hätätyö

17 § Lomaraha

Xxxxxxxxx ei suoriteta lomakorvauksiin. 30 § Palkanmaksu

36 § Järjestäytymisvapaus

37 § Jäsenmaksuperintä

43 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Työajan ja lepoaikojen osalta sovelletaan tämän työehtosopimuksen II luvun ja liitteiden määräyksiä soveltuvin osin.

Työntekijälle ei saa ilman hänen suostumustaan määrätä alle 4 tunnin vuoroa.

2 § Tuntipalkan laskeminen

Tuntityöntekijän vähimmäistuntipalkka saadaan jakamalla liitteen 1. mukaan määräytyvä kuukausipalkkapalkka tämän työehtosopimuksen 15 §:n mukaisesti. Tuntipalkan tulee vas- tata vähintään kyseisen tehtäväryhmän vähimmäispalkkaa.

3 § Sairauspoissaolo

Jos työntekijä on osoittanut asianmukaisesti hyväksytyllä lääkärintodistuksella olevansa kykenemätön suorittamaan työtään, ja ellei tauti tai tapaturma ole sattunut oloissa, jotka ovat työsopimuslain 2 luvun 11 §:n mukaisen sairausajan palkan maksamisen esteinä, hänelle maksetaan työsuhteen kestäessä sairausajan palkkaa saman kalenterivuoden ku- luessa seuraavasti:

Jos hänen työsuhteensa on jatkunut vähintään 30 kalenteripäivää välittömästi ennen sai- rauspoissaoloa, täysi palkka 14 kalenteripäivän pituiselta ajanjaksolta. Sairausajan palk- kaa maksetaan kalenterijakson puitteissa kuitenkin vain niiltä päiviltä, jotka sairauden ai- kana olisivat olleet työtuntijärjestelmän mukaisia työpäiviä.

Mikäli työaika eri työpäivinä ja työviikkoina vaihtelee, arvioidaan keskimääräinen työaika sairautta edeltävän 60 kalenteripäivän työpäivien työajan keskiarvon mukaan.

Työntekijälle voidaan myöntää palkallista sairauspoissaoloa lääkärintodistusta vaatimatta enintään kolme päivää, jos sairaudesta esitetään työnantajan hyväksymä työterveyshoita- xxx xxxxxxxx.

4 § Vuosiloma

Vuosiloman pituus määräytyy tämän työehtosopimuksen 14 §:n mukaan. Vuosiloman pi- tuus määräytyy sen mukaan kuinka kauan työntekijä on ollut oopperan palveluksessa.

Vuosilomapalkka ja vuosilomakorvaus lasketaan vuosilomalain 11 §:ssä tarkoitetulla taval- la.

5 § Arkipyhäkorvaus

Itsenäisyyspäivältä ja muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta vapunpäivältä maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvauksena seitsemän tunnin palkka edel- lisen palkanmaksukauden säännöllisen työajan keskituntiansion mukaan riippumatta siitä, onko työntekijä ollut edellä mainittuina päivinä työssä vai vapaana.

Xxxxxxx itsenäisyyspäivältä maksetaan työntekijälle edellyttäen, että hän on ollut työnan- tajan työssä vähintään kuusi tosiasiallista työpäivää ennen itsenäisyyspäivää, eikä hän ole ollut poissa työstä itsenäisyyspäivää edeltävänä tai sen jälkeisenä työpäivänä.

Arkipyhäkorvausta ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on ollut arkipyhäkorvausta edel- tävänä tai sen jälkeisenä työpäivänä työstä poissa luvatta tai työnantajan luvalla palkatta kummankin edellä mainituista päivistä.

Osa-aikaiselle työntekijälle maksetaan edellä mainitusta poiketen arkipyhäkorvaus sen tuntimäärän mukaan, mikä ilman 1. kohdassa mainittua päivää olisi ollut hänen säännöllis- tä työaikaansa.

LIITE 4: SOPIMUS PÄIVÄTEKNIIKAN VUOSIVAPAASTA

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee jokaista Suomen Kansallisoopperan päivätekniikan työntekijää. Sopimus ei koske tuntityöntekijöitä eikä niitä määräaikaisia työntekijöitä, jotka ovat olleet Kansallisoopperassa yhtäjaksoisesti alle vuoden. Mikäli määräaikaisen työntekijän työsuh- de kestää yhtäjaksoisesti yli vuoden, hän kuuluu sopimuksen piiriin.

2 § Sopimukseen sisältyvä lisätyövelvoite

Sopimuksen piiriin kuuluva työntekijä sitoutuu tekemään tämän työehtosopimuksen luvus- sa 2 ja liitteessä 4 säädetyn työajan lisäksi lisätyötä vuosittain 20 tuntia 10 kuukauden ai- kana, 10 tuntia syyskaudella ja 10 tuntia kevätkaudella.

Kyseinen lisätyömäärä on viikoittaisen 40 työtunnin lisäksi tehtyä lisätyötä, jonka tasoitus- jakso on 1-6 kuukautta, eli syyskausi tai kevätkausi. Työntekijä sopii henkilökohtaisesti esimiehensä kanssa tuntien tekemisestä. Esimiehen on ilmoitettava vähintään 2 viikkoa aikaisemmin kyseisestä työstä työntekijälle. Lisätyö sijoitetaan työpäivän alkuun tai lop- puun ja lisätyön tekemisen järjestelyistä voidaan myös sopia edellä olevasta ja työehtoso- pimuksen liitteen 4 määräyksistä poikkeavasti työntekijäkohtaisesti.

Lisätyön tekemistä seurataan tuntiseurantalistassa omalla sarakkeellaan.

3 § Vuosivapaan kerryttäminen

Tällä sopimuksella ei muuteta niiden työntekijöiden oikeutta vuosivapaaseen, jotka ovat sen jo työehtosopimuksen ja sen siirtymäsäännösten puitteissa ansainneet.

Edellä esitetty lisätyö korvataan vuosilomaan liittyen vuosivapaana niille työntekijöille, joi- den työsuhde on alkanut tai alkaa 1.1.1997 jälkeen.

Täysi vuosiloma ja vuosivapaa ovat yhteensä 61 kalenteripäivää vuodessa.

Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan. Vuosilomalain 7 §:n mukaiset työssäolopäi- vien veroiset päivät ja tämän työehtosopimuksen V luvun mukaiset työlomapäivät kerryttä- vät vuosivapaaseen oikeuttavaa palvelusaikaa, lukuun ottamatta että vuosivapaata ei ker- ry äitiys-, erityisäitiys-, isyys- eikä vanhempainvapaan ajalta.

Mikäli lomanmääräytymisvuoteen ei sisälly täyteen lomaan oikeuttavaa palvelusaikaa, tehdään loman vähennystä vastaava vuosivapaan vähennys.

4 § Tarkasteluhetki

Vuosivapaan kertymistä vuosittain seurataan lakisääteisen vuosiloman kertymisen yhtey- dessä samalla ajanjaksolla lomanmääräytymisvuoden mukaan eli kesää edeltävän maa- liskuun 31 päivän tilanteesta.

5 § Täyden vuosivapaan kertyminen

Täysi vuosivapaa kertyy työntekijälle asteittain työssäolokuukausien mukaan viidessä vuodessa seuraavasti:

Vuosilomaoikeus 24 – 30 päivää/vuosi (eli 2 pv – 2,5 pv/kk)

oopperan työsuhteiden yhteiskeston mukaan kertyvät vuosivapaapäivät

1 vuosi	12 kk * 0,500 pv/kk	= 6 kalenteripäivää
2 vuosi	12 kk * 0,917 pv/kk	= 11 kalenteripäivää
3 vuosi	12 kk * 1,333 pv/kk	= 16 kalenteripäivää
4 vuosi	12 kk * 1,750 pv/kk	= 21 kalenteripäivää
5 vuosi	12 kk * 2,167 pv/kk	= 26 kalenteripäivää

Vuosilomaoikeus 36 päivää/vuosi (eli 3 pv(kk)

oopperan työsuhteiden yhteiskeston mukaan kertyvät vuosivapaapäivät

1 vuosi	12 kk * 0,417 pv/kk	= 5 kalenteripäivää
2 vuosi	12 kk * 0,750 pv/kk	= 9 kalenteripäivää
3 vuosi	12 kk * 1,083 pv/kk	= 13 kalenteripäivää
4 vuosi	12 kk * 1,333 pv/kk	= 16 kalenteripäivää
5 vuosi	12 kk * 1,583 pv/kk	= 19 kalenteripäivää

6 § Sairauden vaikutus lisätyövelvoitteeseen, vuosivapaan kertymiseen ja ajankohtaan

Sairauspäivät lasketaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi ja sairaus ei vähennä vuosi- vapaaoikeutta. Jos työntekijä on sairaana kuukauden työpäivistä puolet tai sitä enemmän, ei työntekijällä ole velvoitetta tehdä kyseisen kuukauden osalta kahden tunnin lisätyötä. Työntekijän sairastuminen ei oikeuta vuosivapaan ajankohdan siirtämiseen.

7 § Vuosivapaan pitäminen vapaana

Vuosiloma ja vuosivapaa pidetään, mikäli mahdollista, yhtäjaksoisesti. Työntekijäkohtai- sesti voidaan sopia vapaan pitämisestä erillisissä jaksoissa. Tämä mahdollistaa sen, että eri osastot voivat tarvittaessa toimia 11 kk vuodessa. Työnantajalla on ensisijainen oikeus määrätä vuosiloman ja vuosivapaan pitämisen ajankohta.

8 § Vuosivapaan korvaaminen työsuhteen päättyessä

Mikäli kertyneitä vuosivapaapäiviä ei voida antaa työntekijälle vapaana, ne korvataan ra- hana työsuhteen päätyttyä. Vuosivapaa on mahdollista antaa vapaana myös irtisanomis- ajan kuluessa.

9 § Lomaraha

Vuosivapaa ei oikeuta lomarahaan.

10 § Vuosivapaasopimuksen voimassaolo

Tämä työehtosopimuksen osana toteutettava sopimus päivätekniikan vuosivapaasta astuu voimaan 1.4.2008 ja on määräaikaisena voimassa tämän työehtosopimuksen sopimus- kauden loppuun.

11 § Työntekijäkohtainen tilanne sopimuksen astuessa voimaan

Tämän sopimuksen astuessa voimaan todetaan yhteisesti ne tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvat päivätekniikan työntekijät, joilla tämän sopimuksen mukaan kuuluu oikeus kerryttää vuosivapaata. Kunkin työntekijän kohdalla huomioidaan Suomen Kansallisooppe- ran ja Oopperan tekniikan ammattiosasto ry:n välillä 2. helmikuuta 2005 solmitun sopi- muksen soveltamisen aikana kerrytetyt vuosivapaat.

LIITE 5: PAIKALLINEN SOPIMINEN

Työehtosopimusmääräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista seuraavasti:

• Sopijapuolia ovat työnantaja ja työntekijä ja luottamusmies

• Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmies edustaa

• Sopimus on tehtävä kirjallisesti

• Sopimus voidaan tehdä olemaan voimassa toistaiseksi tai määräajan

• Toistaiseksi voimassa olevan paikallisen sopimuksen irtisanomisaika on 6 viikkoa, ellei paikallisessa sopimuksessa ole muuta sovittu

• Määräaikaisessa sopimuksessa voidaan sopia irtisanomisajasta

• Sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä

• Paikallinen sopimus on osa työehtosopimusta.

LIITE 6: ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

SUOMEN KANSALLISOOPPERAN PÄIVÄTEKNIIKKA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

1 Lähtökohdat

Keskusjärjestöt ovat 30.8.2013 saavuttaneet Työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neu- vottelutuloksen ja 25.10.2013 vahvistaneet sen voimaantulon.

Suomen Kansallisoopperan päivätekniikkaa koskevan työehtosopimuksen osapuolet ovat 25.10.2013 saavutetun neuvottelutuloksen perusteella sopineet työehtosopimuksen uudis- tamisesta Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti seuraavasti:

2 Sopimuskausi

Sopimuskausi koostuu kahdesta sopimusjaksosta. Ensimmäinen sopimusjakso alkaa 1.4.2014 ja päättyy 31.1.2016. Toinen sopimusjakso alkaa 1.2.2016 ja päättyy 31.1.2017.

3 Palkankorotukset

3.1 Ensimmäinen sopimusjakso

3.1.1 Vuosi 2014

Uuden palkkausjärjestelmän mukaiset palkkataulukot tulevat voimaan 1.4.2014 siten, että nykyisten palkkojen ja uuden järjestelmän palkkataulukon (perusosa 1930) erotuksesta maksetaan 50 %.

Palkkoja korotetaan 1.8.2014 lukien 15 euron suuruisella yleiskorotuksella. Luottamusmiespalkkioita korotetaan 1.8.2014 lukien 7,85 euroa.

3.1.2 Vuosi 2015

Vuoden 2015 palkankorotukset (0,4 %) on sisällytetty uuden palkkausjärjestelmän käyt- töönotosta aiheutuviin kustannuksiin.

3.2 Toinen sopimusjakso

Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastelemaan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Selvitystyössä käytetään tarvitta- essa apuna tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarkastelun perusteella työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta.

Palkkaratkaisu mitoitetaan 12 kuukauden jakson mukaan. Palkkaratkaisusta vähennetään 0,3 %, joka on huomioitu uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta aiheutuvissa kustan- nuksissa. Palkkaratkaisun muun osan kohdentamisesta neuvotellaan luottamusmiehen kanssa.

Uuden palkkausjärjestelmän mukaiset palkkataulukot (perusosa 1945) tulevat voimaan kokonaisuudessaan 1.1.2016 lukien.

4 Tekstimuutokset

Sopimusosapuolet ovat sopineet työehtosopimuksen kokonaisuudistuksesta. Samalla on uudistettu työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä, joka tulee voimaan 1.4.2014 siten, että uuden palkkausjärjestelmän mukaiset muutokset toteutetaan täysimääräisesti 1.1.2016 lukien.

Uuden työehtosopimuksen tekstit ja sisältö on laadittu uudestaan ja tehdyt muutokset on tehty suoraan vanhan työehtosopimuksen teksteihin. Uusi työehtosopimus kokonaisuu- dessaan on tämän allekirjoituspöytäkirjan liitteenä.

Päivätekniikan matkustamiseen liittyviä määräyksiä on muutettu mm. ottamalla sieltä kier- tuetyötä koskevat määräykset pois. Mikäli päivätekniikan työntekijä osallistuu kiertuetoi- mintaan, noudatetaan häneen oopperan yleisiä käytäntöjä matkustamiseen liittyvissä kor- vauksissa ja työaikakäytännöissä.

5 Muut asiat Työryhmät:

Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tarkoituksena on kuluvan sopimuskauden aikana 28.2.2014 mennessä laatia suositus korvaavan ja kevennetyn työn teettämisestä Suomen kansallisoopperassa ja tällaisen työn teettämisen yhteydessä noudatettavista menettelyta- voista. Mikäli työryhmä pääsee yhteisymmärrykseen korvaavan ja kevennetyn työn teet- tämisen yhteydessä noudatettavista säännöistä, voidaan sitä koskeva kirjaus ottaa 1.4.2014 voimaan tulevaan työehtosopimukseen. Mikäli työryhmä ei annetussa määrä- ajassa ole laatinut suositusta, tulee työryhmän jatkaa toimintaansa tulevan sopimuskauden ajan. Työryhmän työ on liittojen välistä ja paikallisia osapuolia voidaan käyttää työssä tar- peen mukaan. Työryhmä voi työskennellä myös yhdessä muiden sopimusalojen asiaa koskevien työryhmien kanssa. Sopijapuolet voivat työryhmän suosituksen perusteella ot- taa työehtosopimukseen korvaavaa ja kevennettyä työtä koskevat kirjaukset.

Osapuolet perustavat työryhmän tekemään sopimukseen oman luottamusmiessopimuksen. Mikäli työryhmä pääsee yksimielisyyteen sopimuksen sisällöstä, voidaan sen määräykset liittää osaksi 1.4.2014 voimaan tulevaa työehtosopimusta.

6 Sopimuksen sitovuus

Jos työmarkkinoiden keskusjärjestöt eivät 15.6.2015 mennessä ole päässeet yhteisym- märrykseen toisen jakson sopimuskorotuksista, allekirjoittaneet sopijapuolet voivat neljän kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen irtisanoa tämän sopimuksen päättymään ensim- mäisen sopimuskauden loppuun.

Sopimuksen irtisanomiseen noudatetaan muilta osin työehtosopimuksen 45 §:ää. 7 Poikkeukselliset taloudelliset vaikeudet

Mikäli Suomen Kansallisoopperan säätiö joutuu sopimuskauden aikana poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopi- musratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtä- vistä muutoksista, jotka ovat tarpeen Suomen Kansallisoopperan toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

Helsingissä, marraskuun 1. päivänä 2013 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

TEATTERI- JA MEDIATYÖNTEKIJÖIDEN LIITTO ry TEME