TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

Sopimuksen sisältöä koskevat muutokset tulevat voimaan 1.11.2016 alka- en ellei asianomaisessa sopimuskohdassa ole voimaantulon osalta muusta sovittu. Muutosten voimaantuloon asti noudatetaan 31.10.2016 päättyvän sopimuksen määräyksiä.

2 § Palkkaratkaisu ‌

Palkkojen tarkistaminen

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailuky- ky markkinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikallisten neuvotteluiden aloittamis- ta työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työ-

paikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoita- vasta kehittymisestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimittaa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perusteista.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työ- paikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkara- kennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamushenkilön kanssa tai ellei luottamushenkilöä ole valittu, ylempien toimihenkilöiden kanssa heidän yhdessä sopimallaan tavalla. Sopimus tehdään kirjallisesti 30.11.2016 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita. Mikäli paikal- lista palkkaratkaisua ei saavuteta, työnantaja toteuttaa mahdolliset palkko- jen tarkistukset oman palkkapolitiikkansa mukaisesti.

Luottamushenkilölle annettavat tiedot

Luottamushenkilöllä on oikeus saada kohtuullisessa ajassa palkankorotus- ten jälkeen selvitys paikallisesti sovitun palkkaratkaisun kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi ylempien toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen paikallisen ratkaisun perusteella, keskimääräi- sen korotuksen suuruus sekä ylempien toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.

3 §‌

Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen

Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä myös menestyvälle liiketoiminnalle. Työikäisen väestön väheneminen korostaa työurien pidentämiseksi suunnattujen toimien tärkeyttä.

Liitot kannustavat osallistumaan käynnissä olevaan Työkaari kantaa - hankkeeseen ja jatkavat osallistuvien työpaikkojen tukemista hyvinvointi- hankkeiden toteuttamisessa.

Liitot antavat yhteistä ohjeistusta työntekijöiden ammatillista osaamista edistävän koulutuksen järjestämisestä ja koulutussuunnitelman laatimises- ta työpaikoilla.

Työntekijöiden työkykyyn ja kuormitukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Sairastavuuden ja siitä johtuvien sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja työkykyisyyden säilyttämiseksi työpaikkojen on syytä hyödyntää laadittuja

työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä, riskien arviointeja ja henkilöstö- suunnitelmia. Näiden pohjalta suunnitellaan tarvittaessa yksilöllisiä toimen- piteitä työkyvyn ylläpitämiseksi. Tässä työssä työpaikat voivat hyödyntää työmarkkinajärjestöjen laatimaa yhteistä aineistoa.

Ikääntyneiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen työpaikalla

Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt ylempi toimihenkilö käyvät työnantajan selvityksen pohjalta keskustelun niistä toimenpiteistä, jotka tukevat ikään- tyneen työntekijän työssä jatkamista.

4 §‌

Henkilöstöedustuksen toimivuus

Liitot jatkavat edellisellä sopimuskaudella asetetun työryhmän toimeksian- toa. Työryhmän tehtävän on järjestää toimialojen rajat ylittävää yhteistä koulutusta luottamusmiesten roolista. Koulutuksessa keskitytään erityisesti keskusteluun neuvottelujärjestelmän tavoitteista ja toimivuudesta sekä luot- tamushenkilölle annettaviin tietoihin. Työryhmä jatkaa lisäksi tarvittavilta osin selvitystä ja arviointia luottamushenkilöjärjestelmän toimivuudesta ja kattavuudesta paikallisen sopimisen edellytysten lisäämiseksi.

5 §‌

Työsuhdeasioiden kehittäminen

Liitot asettavat työryhmän, joka jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaises- ti käsittelee työehtosopimukseen liittyviä asioita yritysten kilpailukyvyn ja ylempien toimihenkilöiden työehtojen kehittämistä ja ryhtyy mahdollisesti tarvittaviin toimenpiteisiin.

Työryhmä selvittää lisäksi ylempien toimihenkilöiden työsuhdeasioiden ja palkkauksen vertailua kansainvälisellä tasolla, edistää riita-asioiden teho- kasta käsittelyä sekä pyrkien jatkuvasti kehittämään ystävällisiä suhteita, vakuuttuneina siitä, että hyvien neuvottelusuhteiden ja yhteistoiminnan lujit- taminen liittojen välillä on molempien osapuolten etujen mukaista, sekä il- maisten järkkymättömän pyrkimyksensä osapuolten keskinäisen arvostuk- sen parantamiseen, jatkaa sopimustekstien selkiyttämistä, keskittyen so- pimuskaudella erityisesti työehtosopimuksen rakenteen ja luettavuuden pa- rantamiseen.

6 §‌

Matka-aika

Niissä yrityksissä, joissa ei vielä ole sopimusta matka-ajan korvaamisesta tai missä asiaa ei ole käsitelty työehtosopimuksen 6 §:n matkustamista koskevan ohjeen mukaisesti, on asia käsiteltävä työehtosopimuksessa tar- koitetulla tavalla.

Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana edis- tää yrityskohtaisten matka-ajan korvaamista koskevien asioiden käsittelyä ja sopimusten syntymistä, erityisesti yrityskäynnein sekä koulutusta ja neu- vontaa antamalla.

Vapaa-aikana matkustamisen korvaamisesta mahdollisesti esille tulevat paikalliset erimielisyydet käsitellään työehtosopimuksen neuvottelujärjes- tyksen mukaisesti.

7 §‌

Tasa-arvo

Liitot pitävät tärkeänä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä työpai- koilla tasa-arvolain mukaisesti ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi koros- tavat laissa mainittujen velvollisuuksien ja toimenpiteiden toteuttamisen merkitystä. Liittojen asettama työryhmä käsittelee sopimuskauden aikana yleisellä tasolla perhevapaalta palaavien ylempien toimihenkilöiden ase- maa ja perhevapaalta paluuseen liittyviä kysymyksiä.

Tukeakseen tasa-arvon edistämistä työpaikolla sopijapuolet järjestävät so- pimuskauden aikana vuosittain yhteistä koulutusta tasa-arvosuunnitelman laatimisesta ja palkkakartoituksen tekemisestä. Valtakunnallisia koulutusti- laisuuksia pyritään järjestämään sopijapuolten sopimalla tavalla 2 kertaa vuodessa. Näiden lisäksi järjestetään tarvittaessa alueellisia ja yrityskohtai- sia koulutustilaisuuksia.

8 § Tukitoimenpiteet ‌

YTN sitoutuu siihen, että teknologiateollisuudessa työskentelevät ylemmät toimihenkilöt eivät sopimuksen voimassa ollessa ryhdy myötätuntotoimen- piteisiin muiden teollisuusalojen painostamiseksi työehtosopimusten piiriin.

9 §‌

Pöytäkirjan tarkastaminen

Sovittiin, että Xxxxx Xxxxxxx, Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxx ja Sa- mu Salo tarkastavat tämän pöytäkirjan.

Vakuudeksi

Xxxxxx Xxxxxxxxxx

Tarkastettu

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx

Xxxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxx

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

TYÖEHTOSOPIMUS ‌

1 §‌

Sopimuksen soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten palvelukses- sa oleviin ylempiin toimihenkilöihin. Ylemmän toimihenkilön tehtävissä edellyte- tään korkeakoulu- tai ammatillisen korkea-asteen koulutuksen tasoista tiedollista ja taidollista valmiutta.

Sopimus ei koske yrityksen tai toimipaikan johtoon kuuluvia ja johtamiseen osal- listuvia henkilöitä, ei myöskään näihin verrattavia johtoa avustavia asiantuntijoita eikä henkilöitä, jotka työsuhteeseen liittyvissä asioissa edustavat yritystä suh- teessa ylempiin toimihenkilöihin ja joilla on oikeus tai valtuutus päättää ylempien toimihenkilöiden työehdoista.

Ylempien toimihenkilöiden tehtävät poikkeavat luonteeltaan teknologia-alan mui- den toimihenkilöiden työehtosopimuksen tarkoittamista tehtävistä. Kuvaavaa ylemmän toimihenkilön tehtävälle on suhteellisen suuri itsenäisyys ja vastuu. Käytännössä yrityksessä ylemmän toimihenkilön tehtävä on yritysjohtoa avusta- va, keskijohtoon kuuluva esimiestehtävä tai erikoistietoja ja -taitoja edellyttävä asiantuntijatehtävä. Koulutuksen mukanaan tuoma muodollinen pätevyys tai sen puuttuminen ei kuitenkaan sinänsä ratkaise, kuuluuko henkilö ylempien toimihen- kilöiden piiriin tai ei. Ylemmän toimihenkilön toimi on teknologiateollisuuden mui- den toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalan sisältämiä toimia vaati- vampi.

2 § Palkat ‌

Ylemmän toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella ottaen huomioon tehtävän vaativuus, koulutus ja ammattipätevyys. Osa kokonaisansios- ta voi muodostua työpaikkakohtaisesti määritettyjen muuttuvien palkkatekijöiden perusteella.

3 § Palkkapolitiikka ‌

Yrityksessä määritellään henkilöstöön sovellettava palkkapolitiikka. Liitot suosit- tavat, että palkkojen porrastukseen työn vaativuuden mukaan ja työsuorituksen palkitsemiseen sekä yrityksen tehokkuuden ja kannattavuuden parantamiseen

tähtäävä palkkapolitiikka perustetaan seuraaville periaatteille kokonaan tai osit- tain:

Palkkapolitiikka:

- Rakentuu yrityksen liikeidean pohjalle ja tukee sen toteutumista;

- Tukee yrityksen tehokkuuden, kannattavuuden ja kilpailukyvyn kehittämis- tä;

- On yksilöllinen. Ottaa huomioon yksilön työtehtävien vaativuuden ja vas- tuun sekä hänen osaamisensa ja työtuloksensa;

- Palkitsee sellaisista yksilöllisistä kyvyistä ja taidoista kuin tiedon hallinta, johtamistaito, arvostelu-, aloite-, innovointi- ja yhteistyökyky;

- Kannustaa yksilöä ammattitaidon syventämiseen ja laajentamiseen;

- Tukee työyhteisölle asetettujen yhteisten tavoitteiden toteutumista sekä yhteistyötä yli toiminto- ja henkilöstöryhmärajojen;

- Edellyttää, että johto ja esimiehet sopivat tavoitteista johdettaviensa kans- sa ja seuraavat niiden toteutumista;

- On selkeä, pitkäjänteinen ja johdonmukainen, mutta joustavasti muutetta- vissa yrityksen toimintaedellytysten tai liikeidean sitä vaatiessa;

- Palkkakriteerit ovat riippumattomia sukupuolesta, iästä ja muista vastaavis- ta työhön liittymättömistä tekijöistä.

Palkkapolitiikan onnistumisen edellytyksenä on, että sen periaatteista vallitsee yhteisymmärrys ja että kerran vuodessa esimies ja toimihenkilö keskustelevat työtehtävien toteutumisesta ja tämän vaikutuksesta palkkaan sekä määrittelevät tulevat työtehtävät ja niille tavoitteet.

Pöytäkirjamerkintä:

Palkkapolitiikkaosuus on luonteeltaan suositus/menettelytapaohje, josta poikkeamista ei pidetä työehtosopimuslain tarkoittamana rikkomuksena.

Liitot pyrkivät yhteistyössä avustamaan yrityksiä niiden kehittäessä palk- kapolitiikkaansa.

4 § Työaika ‌

Säännöllisen työajan pituus sovitaan työsopimuksella ja järjestetään työaikalain mukaan. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa.

Työaikalain piiriin kuuluvien toimihenkilöiden osalta voidaan paikallisesti sopia päivittäisen ja viikoittaisen työajan enimmäisrajoista, kuitenkin niin, että työaika enintään vuoden mittaisena ajanjaksona tasoittuu sovittuun keskimäärään.

Keskimääräistä työaikaa käytettäessä laaditaan etukäteen työajan käyttösuunni- telma ajanjaksoksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu säännölliseen määräänsä. Työajan tasaaminen toteutetaan enintään vuoden mittaisella ajanjaksolla. Työai- kapankkisopimuksessa voidaan sopia yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta.

Paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan järjestämisestä, liukuvan työajan xxx- xxxxxxxxxxxx ja kertymästä työaikalaista poiketen, kuitenkin niin, että kertymä voi olla enintään 120 tuntia.

Pöytäkirjamerkintä:

Xxxxxx toimihenkilö voi työtilanteen niin salliessa pitää 40 tunnin ylittävää liukuvan työajan saldoa kokonaisina vapaapäivinä, ellei paikallisesti ole toisin sovittu. Työnantajan tulee antaa ylemmän toimihenkilön esittämä va- paa kuukauden sisällä toivotusta ajankohdasta, jos vapaata ei voida antaa toimihenkilön esittämänä ajankohtana. Alle 40 tunnin liukuvan työajan sal- don pitämisestä kokonaisina vapaapäivinä ylempi toimihenkilö sopii esi- miehensä kanssa paikallisesti sovittujen liukuvan työajan määräysten puit- teissa.

Ellei paikallisesti toisin sovita, pysyvästä muutoksesta voimassaolevaan työaika- järjestelmään ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille kaksi viikkoa ennen muu- toksen toimeenpanoa ja tilapäisestä muutoksesta, mikäli mahdollista, viikkoa en- nen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toi- meenpanoa edeltävänä päivänä.

Ylityötä on työ, jota tehdään työnantajan määräyksestä toimihenkilön suostumuk- sin työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin, kun säännöllinen työaika on lyhyempi kuin keskimäärin 8 tuntia vuoro- kaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Työaikalain mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta.

Soveltamisohje:

Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuo- den pituinen ajanjakso, joka alkaa siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen.

Ylityökorvausten ja lisätyön osalta noudatetaan työaikalain määräyksiä.

Paikallisesti voidaan sopia lisä-, yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta näiden töi- den arvioituun määrään perustuvalla erillisellä kiinteällä kuukausikorvauksella.

Työajan pidentäminen

Ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö tai ylemmät toimihenkilöt yhdessä sopivat marraskuun loppuun mennessä siitä, millä tavoin ylempien toimihenkilöi- den vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Sopi- mus tehdään kirjallisesti ja se on voimassa kalenterivuoden kerrallaan ja jatkuu toistaiseksi, ellei sopijaosapuoli viimeistään syyskuun loppuun mennessä kirjalli- sesti irtisano sopimusta päättymään kuluvan vuoden loppuessa.

Työaikaa voidaan sopimalla pidentää esimerkiksi huomioimalla työajan lisäämi- nen liukuvan työajan järjestelmässä tai työaikapankissa, pidentämällä vuoro- kautista säännöllistä työaikaa enintään kahdella tunnilla vuorokaudessa, piden- tämällä viikoittaista säännöllistä työaikaa ottamalla yksittäisiä vapaapäiviä työpäi- viksi taikka muilla konkreettisilla tavoilla.

Mikäli paikallisesti sovitaan siitä, että arkipyhä otetaan säännölliseksi työajaksi, kyseisenä arkipyhänä työskennellään ilman eri suostumusta ja kyseisen arkipy- hän aikana tehdystä työstä ei makseta työaikalain 33 §:n 2 momentin mukaista sunnuntaityökorotusta.

Osa-aikaisilla tai vain osan kalenterivuotta työskentelevillä työajan pidennys to- teutetaan suhteessa säännöllisen työajan pituuteen. Työajan pidennys ei koske ylempiä toimihenkilöitä, joille ei ole määritelty vähimmäistyöaikaa.

Mikäli kollektiivista paikallista ratkaisua ei saavuteta, eikä ylemmän toimihenkilön kanssa muuta sovita, työnantajalla on mahdollisuus työtuntijärjestelmän muutta- mista koskevia määräyksiä noudattaen osoittaa ylemmälle toimihenkilölle käytös- sä olevan työtuntijärjestelmän lisäksi säännöllistä työtä enintään 24 tuntia vuo- dessa. Työtä osoitetaan enintään 8 tuntia yhdelle vapaana olevalle lauantaipäi- välle ja sen lisäksi enintään 2 tuntia normaalin työvuoron lisäksi työpäivänä. Edel- lä tarkoitettu lauantaipäivä ei kuitenkaan voi olla arkipyhä eikä arkipyhäviikon lauantai. Työajan vuotuinen pidennys toteutetaan kohdentamalla siitä 12 tuntia kummallekin vuosipuoliskolle.

Tämän määräyksen perusteella pidennetty säännöllinen vuorokautinen työaika pidentää kyseisen viikon säännöllistä työaikaa. Tämän määräyksen perusteella säännölliseksi työajaksi sovittu tai otettu vapaapäivä pidentää kyseisen viikon säännöllistä työaikaa. Kuukausittaisen työajan lisäys tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta.

Soveltamisohje:

Siinäkin tapauksessa, että työnantaja tämän määräyksen perusteella osoit- taa säännöllistä työaikaa lauantaipäivälle, ylempi toimihenkilö voi työnanta- jan edustajan kanssa sopia työajan tekemisestä muuna ajankohtana.

5 §‌

Matkakustannusten korvaukset

Ellei paikallisesti toisin sovita, työnantaja korvaa ylemmän toimihenkilön tarpeelli- set työmatkakustannukset noudattaen kulukorvausten ja päivärahojen sekä kilo- metrikorvausten osalta näistä yleisesti käytettäviä perusteita ja määriä.

6 §‌

Vapaa-aikana matkustaminen

Vapaa-aikana matkustamisen korvauksesta sovitaan paikallisesti.

Matka-ajan korvaaminen voidaan järjestää esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

1. Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamiseen käytetyn ajan korvaa- misesta sovitaan tarvittaessa esimiehen ja ylemmän toimihenkilön välillä. Näin on laita erityisesti tilanteissa, joissa työehtosopimuksen mukaiset matka-ajalta maksettavat korvaukset aiheuttavat palkkauksellisen epäsuh- teen.

2. Mikäli työtehtäviin kuuluu olennaisena osana jatkuva tai säännöllisesti tois- tuva matkustaminen säännöllisen työajan ulkopuolella ja ylempi toimihen- kilö voi tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamises- ta ja työaikansa käytöstä, tämä seikka otetaan huomioon palkkaperusteis- sa.

3. Mikäli on kysymys runsaasta tilapäistä tai projektiluontoista työtä koske- vasta matkustamisesta, seurataan ylemmälle toimihenkilölle kertyvän mat- ka-ajan määrää. Tämä voidaan korvata esimerkiksi määrävälein makset- tavalla kertakorvauksella.

Matkustamista koskeva ohje:

Paikallisten osapuolten on selvitettävä yhdessä ylempien toimihenki- löiden matka-aikaan liittyviä korvauskäytäntöjä (mm. matkustusmää- rät, päätösmenettely, korvauskäytännöt, matkustussääntö) sekä tar- vittaessa kehitettävä selkeä korvauskäytäntö.

Niissä tapauksissa, joissa ei paikallisesti löydetä sopivaa korvaus- käytäntöä, voidaan käyttää edellä lueteltuja esimerkkejä siitä, millä tavoin matka-ajan korvaaminen voidaan järjestää. Yksi tapa on ottaa käyttöön edellä mainitut esimerkit.

Asiasta tulee antaa riittävää informaatiota ylemmille toimihenkilöille ja näiden esimiehille.

Erimielisyystilanteissa asia voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen saattaa liittojen käsiteltäväksi ja liittojen välisen ratkaisulautakunnan (työehtosopimuksen liitteenä) ratkaistavaksi.

7 §‌

Lomapalkka ja lomaraha

Vuosilomapalkka voidaan sovittaessa maksaa yrityksen säännönmukaisena pal- kanmaksupäivänä.

Lomarahana maksetaan 50 % ylemmän toimihenkilön vuosilomapalkasta, ellei paikallisesti toisin sovita. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä, ellei paikallisesti toisin sovita.

8 §‌

Xxxxxxxxxxx, äitiysvapaan ja isyysvapaan palkka

Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole ai- kaansaanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden vallitessa saada palkkansa luontaisetuineen sen suu- ruisena kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut seu- raavasti:

Mikäli työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään

- 1 kuukauden, mutta vähemmän kuin 1 vuoden 4 viikolta

- 1 vuoden, mutta vähemmän kuin 5 vuotta 5 viikolta

- 5 vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta.

Toimihenkilö, joka sairauden takia on tullut työkyvyttömäksi, on velvollinen viipy- mättä ilmoittamaan työantajalle siitä sekä milloin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän ja pyynnöstä esittämään hyväksyttävän selvityksen työkyvyttömyydes- tään.

Xxxxxxx toimihenkilön sairastuessa samaan sairauteen 30 kalenteripäivän ku- luessa työhön paluustaan, aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sai- rausajan palkkaa, lasketaan siten kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajan- jakso. Sairausajan palkkaa maksetaan kuitenkin saman sairauden edellä tarkoi- tetuin tavoin uusiutuessa vähintään sairausvakuutuslain 8 luvun 7 § 2 mom. tar- koittamalta karenssiajalta.

Soveltamisohje:

Onko kysymyksessä sama vaiko eri sairaus, ratkaistaan epäselvässä ta- pauksessa sairausvakuutuslain tulkintoja noudattaen.

Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä salannut työnanta- jalta sairautensa, ei työnantaja ole velvollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.

Toimihenkilölle annetaan äitiysvapaaksi se aika, johon hänellä sairausvakuutus- lain mukaan tulevan äitiysrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiysvapaan ajalta mak-

setaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta edellyttäen, että hänen työsuhteensa on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua synny- tysaikaa.

Toimihenkilölle annetaan isyysvapaaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutus- lain mukaan tulevan isyysrahan katsotaan kohdistuvan. Toimihenkilölle makse- taan isyysvapaan ajalta palkka luontoisetuineen enintään kuuden arkipäivän jak- soon sisältyviltä työpäiviltä edellyttäen, että hänen työsuhteensa on yhdenjaksoi- sesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa.

Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut toimihenkilölle edellä määrätyn äitiysva- paan tai isyysvapaan palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palau- tuksena toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin toimihenkilöl- tä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.

Ylemmän toimihenkilön alle 10-vuotiaan oman lapsen tai muun samassa talou- dessa pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa, annetaan lapsen kanssa samassa taloudessa asuvalle vanhemmalle lapsen hoidon järjes- tämiseksi tai hoitamiseksi välttämätöntä tilapäistä palkallista vapaata enintään neljä työpäivää. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Vapaan antaminen palkallisena edellyttää, että mo- lemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kyseessä on yksinhuoltaja, ja että lap- sen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin ylemmän toimihenkilön omasta sairaudesta vaaditaan.

9 §‌

Palkka kertausharjoitusten ajalta

Suositellaan, että yritykset maksaisivat ylemmälle toimihenkilölle kertausharjoi- tusten ajalta palkkaa siten, että ylempi toimihenkilö saa valtion maksaman reser- viläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

10 §‌

Paikallinen sopiminen

Yhteistoiminnan tavoite

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuot- tavuuden, kilpailukyvyn, työllisyyden sekä henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitoon ja kehittämiseen. Paikallinen sopiminen on ennen kaikkea toiminnan kehittämisen väline.

Kullakin työpaikalla määritellään yhteistuumin tavoitteet, joihin paikallisesti sopien pyritään. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tavoitteita on arvioitava myös alati uudelleen. Tarpeellisista keinoista sovitaan, kun tavoitteet on selvitet- ty.

Toimintatapana paikallinen sopiminen koskee koko työyhteisöä. Se edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välil- lä.

Paikallista sopimista koskevat määräykset

Paikallinen sopiminen on mahdollista joko työnantajan ja ylemmän toimihenkilön välillä tai työnantajan ja ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilön välillä. Luot- tamushenkilön kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luottamus- henkilön on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai ole- maan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisa- noa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta muu- ta ole sovittu. Sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Mikäli sopimus koskee koko työpaikkaa, tehdään sopimus aina kirjallises- ti. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on osa tätä sopimusta. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksi solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisai- kaa noudattaen.

11 § Luottamushenkilö ‌

Luottamushenkilötoiminnan tarkoitus

Luottamushenkilötoiminnan tarkoitus on luoda edellytykset yrityksen ja ylempien toimihenkilöiden välisen yhteistoiminnan sekä paikallisen sopimisen edistämiselle sekä työehtosopimuksen oikealle soveltamiselle.

Luottamushenkilötoiminta on myös keino ylempien toimihenkilöiden vaikutus- mahdollisuuksien ja yrityksen tuottavuuden parantamiselle. Luottamushenkilönä toimiminen antaa ylemmälle toimihenkilölle mahdollisuuden ymmärtää laaja- alaisesti henkilöstön ja yrityksen välistä yhteistoimintaa, yrityksen talouteen ja kilpailukykyyn liittyviä tekijöitä sekä henkilöstöhallinnon toimintaa. Osaava luot- tamushenkilö on yritykselle keskeinen neuvottelukumppani ja yhteyshenkilö suh- teessa ylempiin toimihenkilöihin.

Luottamushenkilön valinta

Ylemmillä toimihenkilöillä on oikeus valita luottamushenkilö ja varaluottamushen- kilö, joka luottamushenkilön estyneenä ollessa hoitaa tämän tehtäviä. Luotta- mushenkilöä valittaessa tulisi kiinnittää huomiota muun muassa tehtävän vastuul- liseen ja pitkäjänteiseen hoitamiseen sekä henkilön vuorovaikutustaitoihin ja ky- kyyn tehdä päätöksiä myös vaikeista asioista, lisäksi on syytä huomioida henkilön valmiudet luottamushenkilötehtävän edellyttämään koulutukseen ja kehittymi- seen.

Ennen luottamushenkilön valintaa keskustellaan luottamushenkilön toimialueesta yhdessä yrityksen johdon kanssa ottaen huomioon erityisesti yrityksen koko, or-

ganisaatio ja toiminnan luonne. Luottamushenkilölle valitusta varaluottamushen- kilöstä on ilmoitettava työnantajalle milloin hän toimii luottamushenkilön sijaisena.

Luottamushenkilö ja varaluottamushenkilö valitaan tämän sopimuksen sovelta- mispiiriin ja tähän sopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvien, työpaikan ylem- pien toimihenkilöiden keskuudesta ja hänen tulee olla perehtynyt työpaikan olo- suhteisiin. Kaikilla työpaikan ylemmillä toimihenkilöillä tulee olla mahdollisuus osallistua valintaan. Vaalien järjestäminen ja toimittaminen ei saa häiritä työnte- koa. Vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa vii- meistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Vaalin toimittamisesta huo- lehtivat lähinnä luottamushenkilö, Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n yritysyhdistys tai työpaikan ylemmät toimihenkilöt muutoin. Vaalien toimittamiseen luottamus hen- kilöltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamushenkilötehtäviin käytetyksi ajak- si.

Toimikauden pituus on vähintään yksi vuosi. Luottamushenkilön valinnasta työ- paikalla tulee tehdä kirjallinen ilmoitus työnantajalle.

Soveltamisohje

Jos yritykseen ei ole valittu luottamushenkilöä ja yrityksessä ilmenee tarve nopeaan edustuksellisen yhteistoiminnan järjestämiseen, esi- merkiksi alkavan yhteistoimintamenettelyn vuoksi, yrityksessä voi- daan järjestää vaali siten, että vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista neuvotellaan työnantajan kanssa nopeammassa aikataulussa kuin viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

Luottamushenkilön tehtävät ja oikeudet

Luottamushenkilö edustaa ylempiä toimihenkilöitä työsuhdeasioissa ja tämän sopimuksen soveltamista koskevissa kysymyksissä. Hänelle annetaan asioiden hoidon kannalta tarpeelliset tiedot ja toimintamahdollisuudet. Työpaikan koon sitä edellyttäessä luottamushenkilöllä on tehtävien hoitamista varten oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Tavanomaisten toimistovälinei- den käsitteen piiriin kuuluvat myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk- laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti. Luottamushenkilön kanssa sovitaan luotta- mushenkilötehtävien hoitamista varten tarpeellisesta työstä vapautuksesta. Tämä vapautus otetaan huomioon luottamushenkilön työn järjestämisessä.

Näille luottamushenkilöille ja varaluottamushenkilölle annetaan samanlaiset mahdollisuudet niihin liittyvine etuineen osallistua liittojen yhdessä toteamaan, luottamushenkilön tehtävien hoidon kannalta tarpeelliseen, koulutukseen kuin muille luottamusmiehille ja varaluottamusmiehille annetaan.

Työnantajan ja luottamushenkilön on selvitettävä luottamushenkilötehtävän aika- na, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muil- le ylemmille toimihenkilöille.

Luottamushenkilön korvaus

Työnantaja maksaa luottamushenkilönä toimivalle ylemmälle toimihenkilölle, ellei paikallisesti ole muusta sovittu, erillisen kuukausikorvauksen, jonka suuruus on 1.11.2015 alkaen sopimuskauden loppuun saakka:

Ylempien toimihenkilöiden lukumäärä	Korvaus euroa / kk
10 – 100	112
101 - 200	158
201 – 400	202
yli 400	296

Keskustelu neuvottelujärjestelmän tavoitteista ja toimivuudesta

Työpaikoilla tulee keskustella säännöllisesti neuvottelujärjestelmän tavoitteista ja toimivuudesta. Keskustelu käydään ensimmäisen kerran kahden kuukauden ku- luessa luottamushenkilökauden alkamisesta ja sen jälkeen vuosittain. Keskuste- lun osapuolina ovat kukin luottamushenkilö vastaavan työnantajan edustajan kanssa sekä tarpeen vaatiessa he kaikki yhdessä. Keskustelussa annetaan mo- lemminpuolista palautetta, jonka pohjalta yhteistyötä pyritään edelleen paranta- maan. Lisäksi mietitään yhdessä mitä tavoitteita neuvottelujärjestelmälle ja luot- tamushenkilötoiminnalle asetetaan sekä huomioidaan miten paikalliset olosuhteet sekä paikallisen sopimisen laajuus vaikuttavat luottamushenkilölle annettaviin tilastopohjaisiin tietoihin. Samalla suunnitellaan luottamushenkilön tehtävään liit- tyvän koulutuksen tarve, aikataulut ja tavoitteet.

Luottamushenkilölle annettavat tiedot

Työnantajan tulee huolehtia siitä, että luottamushenkilölle ilmoitetaan mahdolli- simman aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpaikan ylempiä toimihenkilöitä välittömästi tai välillisesti koskevista asioista.

Milloin syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä ylemmän toimihenkilön työsuhtee- seen liittyvistä asioista, on luottamushenkilölle annettava kaikki valituksenalaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot. Luottamushenkilöllä tulee olla tieto- jen hankkimista varten ylemmältä toimihenkilöltä saatu kirjallinen suostumus, joka voi olla esimerkiksi sähköpostiviesti.

Luottamushenkilöllä on oikeus saada seuraavat tiedot tämän sopimuksen piiriin kuuluvista ylemmistä toimihenkilöistä:

1. Ylemmän toimihenkilön suku- ja etunimet

2. Palvelukseentuloaika

3. Työpaikka (organisatorinen osasto)

4. Palkkaryhmä tai vaativuusluokka, jos tällainen järjestelmä on yrityksessä käy- tössä (ylempi toimihenkilö voi kirjallisella tai sähköisellä ilmoituksella kieltää työn- antajaa antamasta häntä koskevaa tietoa luottamushenkilölle)

5. Tilastonimike (työnantajaliiton tilastoinnissa käytetty).

Tiedot annetaan kerran vuodessa. Uusista ylemmistä toimihenkilöistä annetaan kohdissa 1–5 mainitut tiedot niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään nel- jän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.

Palkkatilastotietoina annetaan luottamushenkilölle kerran vuodessa kirjallisesti tämän sopimuksen piiriin kuuluvista ylemmistä toimihenkilöistä työpaikkakohtai- nen keskiarvo ja mediaani kuukausipalkoista luontoisetuineen. Lisäksi annetaan tilastonimikkeittäin (esim. EK:n tilastonimikkeittäin; toimintojen johtaminen, eri- tyisasiantuntijat ja asiantuntijat) keskiarvo kuukausipalkoista luontoisetuineen.

Soveltamisohje:

Luottamushenkilölle voidaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen antaa edellä mainittua laajemminkin ylempiä toimihenkilöitä koskevia tilastopohjaisia tietoja jaoteltuna esimerkiksi tehtävän vaativuuden mukaan tai aseman perusteella (toi- mintojen johtaminen, erityisasiantuntijat ja asiantuntijat), mikäli mahdollista.

Tiedot annetaan kirjallisena sen jälkeen kun työpaikkaa koskeva palkkatilasto on valmistunut. Luottamushenkilö ei ole oikeutettu saamaan palkkatilastotietoja viittä henkilöä pienemmistä ryhmistä.

Luottamushenkilölle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin ylempiä toimihenkilöitä koskeviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin. Lisäksi luottamushenkilöllä on oikeus perehtyä toimialueensa ylempien toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä mak- setusta korotetusta palkasta työlainsäädännön mukaisesti laadittuun luetteloon.

Työvoiman kehitystä koskevina tietoina annetaan luottamushenkilölle puolivuosit- tain organisatoristen osastojen puitteissa toimialueensa täysin työkykyisten työn- tekijöiden ja tämän sopimuksen piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden luku- määrät.

Luottamushenkilölle on lisäksi annettava ilmoitus koeajaksi ja määräaikaiseen työsuhteeseen otetusta ylemmästä toimihenkilöstä. Erikseen pyydettäessä on luottamushenkilölle ilmoitettava myös määräaikaisen työsopimuksen solmimisen peruste.

Luottamushenkilö saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoi- tamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamushenkilöille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.

Luottamushenkilön työsuhde

Tämän työehtosopimuksen mukaisesti valitulla luottamushenkilöllä on työsopi- muslain 7 luvun 10 §:n mukainen irtisanomissuoja. Korvaus määräytyy työsopi- muslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti. Edellä tarkoitettu luottamushenkilön irtisano- missuoja on voimassa kuusi kuukautta hänen luottamushenkilötehtävänsä päät- tymisen jälkeen. Edellä sanottu koskee samoin edellytyksin varaluottamushenki- löä silloin, kun hän toimii luottamushenkilön sijaisena.

Luottamushenkilö säilyttää asemansa, jos liike tai sen osa sitä luovutettaessa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luottamushenkilön toimikausi päättyy liikkeenluovu- tuksen johdosta, hänellä on yllä todetun mukainen lomautus- ja irtisanomissuoja kuusi kuukautta toimikautensa päättymisestä.

Edellä olevia irtisanomissuojaa koskevia määräyksiä sovelletaan myös työpaikal- la asetettuun luottamushenkilöehdokkaaseen, jonka asettamisesta ylempien toi- mihenkilöiden kokous on sen jälkeen, kun luottamushenkilön valinnasta yrityksen johdon kanssa on käyty keskustelu, kirjallisesti ilmoittanut työnantajalle. Ehdo- kassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan luottamushenkilön toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi xxx- xxxx osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Luottamushenkilöä ei saa luottamushenkilötehtävän johdosta siirtää alempipalk- kaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamushenkilötehtävään valituksi tulles- saan.

12 § Työsuojeluvaltuutettu ‌

Työsuojeluvaltuutetulla on työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukainen irtisanomis- ja lomautussuoja.

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua työajalla sopimusosapuolten yhdessä hyväksymään työsuojelukoulutukseen. Työnantaja korvaa koulutuksen aiheutta- mat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetyksen.

Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutettuna toimivalle ylemmälle toimihenkilölle, ellei muuta ole sovittu, erillisen kuukausikorvauksen, jonka suuruus on:

työsuojeluvaltuutetun edustamien korvaus korvaus toimihenkilöiden lukumäärä euroa/kk euroa/kk

31.12.2016 asti 1.1.2017 alkaen

5 - 24 63 65

25 - 50 68 70

51 - 100 76 78

101 - 200 86 89

201 - 400 97 100

401 - 000 000 000

yli 600 128 132

13 §‌

Neuvottelujärjestys

Työsuhteeseen liittyvät asiat käsitellään ensisijaisesti ylemmän toimihenkilön ja hänen esimiehensä välillä. Jos ylempi toimihenkilö ei ole voinut sopia työehtojaan koskevaa asiaa esimiehensä kanssa, on hänellä oikeus saattaa asia ylemmän esimiehen käsiteltäväksi. Mikäli yksimielisyyttä ei saavuteta, voidaan asia siirtää luottamushenkilön ja työnantajan edustajan käsiteltäväksi. Jommankumman osa- puolen esittäessä paikallisia neuvotteluja ne on aloitettava viimeistään viikon ku- luessa esityksen tekemisestä. Ellei asiassa saavuteta yksimielisyyttä paikalli- sesti tai mikäli syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen tulkinnasta, on neuvotte- luista jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava neuvottelujen päätty-

misestä viimeistään viikon kuluessa erimielisyysmuistio, jonka jälkeen asia voi- daan siirtää Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestön YTN ry:n ja Teknolo- giateollisuus ry:n välillä neuvoteltavaksi.

14 § Kokoontumisoikeus ‌

Ylemmät toimihenkilöt henkilöstöryhmänä tai Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n yh- distykset voivat työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työpaikalla työsuhdeasi- oista. Mikäli kokousjärjestelyistä ja menettelytavoista sovitaan etukäteen työnan- tajan kanssa, kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopi- muksen osapuolena olevan liiton sekä asianomaisen keskusjärjestön edustajia.

15 §‌

Ammatillinen koulutus

Liitot korostavat henkilöstön suunnitelmallisen kehittämisen tärkeyttä. Työnantaja varaa tarvittaessa toimihenkilölle mahdollisuuden vuosittain osallistua ammatilli- seen koulutukseen, joka mahdollistaa hänen ammattitaitonsa ylläpitämisen ja kehittämisen. Koulutustarve voidaan todeta esimerkiksi työnantajan ja toimihenki- lön välisessä kehityskeskustelussa.

Pöytäkirjamerkintä:

Lain yhteistoiminnasta yrityksissä 16 §:n mukaisesti yrityksissä on laadittava yhteistoimintaneuvotteluissa vuosittain henkilöstösuunni- telma ja koulutustavoitteet toimihenkilöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.

Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita laadittaessa on otetta- va huomioon ennakoitavat, yrityksen toiminnassa tapahtuvat muu- tokset, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai amma- tillista osaamista koskevaa merkitystä.

16 §‌

Sopimuksen sitovuus

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja toimihenkilöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta huo- lehtimalla siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja toi- mihenkilöt eivät riko sen määräyksiä.

17 §‌

Suhde perussopimukseen

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa on sovittu asioista, jotka sisältyvät 20.12.2001 allekirjoitettuun Perussopimukseen, se ei ole voimassa Teknologiateollisuus/YTN

-suhteessa.

18 § Työrauhavelvoite ‌

Tämän sopimuksen voimassa ollessa kiellettyjä ovat työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen tai johonkin sen määräykseen. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäsenenä olevat alayhdistykset, työnantajat tai toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy työtaiste- lutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

19 § Sovintolautakunta ‌

Päätöstä työtaistelu- tai muusta painostustoimenpiteestä ei saa tehdä ennen kuin Teknologiateollisuus/YTN -sovintolautakunta on käsitellyt työriitaa ja sovintolau- takunnan tekemä ehdotus tämän sopimuksen uudistamiseksi on puolin tai toisin hylätty.

Sovintolautakunnan on tehtävä ehdotuksensa kahden viikon kuluessa siitä, kun työriidasta on ilmoitettu sovintolautakunnan puheenjohtajalle. Sovintolautakun- nassa ei noudateta välimiesmenettelystä annettua lakia.

Osapuolet nimeävät kumpikin sovintolautakuntaan yhden jäsenen ja jäsenet va- litsevat yhdessä puheenjohtajan. Jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta kerral- laan. Jäsenenä voi toimia myös henkilö, joka välimiesmenettelystä annetun lain mukaan voitaisiin katsoa esteelliseksi. Teknologiateollisuus ja YTN vastaavat puoliksi kumpikin sovintolautakunnan jäsenten palkkioista ja muista sovintolauta- kunnan kustannuksista.

20 §‌

Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 1.11.2016 alkaen ja on voimassa 31.10.2017 saak- ka ja sen jälkeen toistaiseksi kahden kuukauden irtisanomisajoin. Sopimuskau- den päätyttyä ovat sopimuksen määräykset kuitenkin voimassa siihen asti, kun- nes edellä mainitun sovintolautakunnan tekemä ehdotus on hyväksytty tai hylätty.

Helsingissä 22. päivänä kesäkuuta 2016 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Xxxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxx

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN YLEMPIÄ TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA IRTISANOMISSUOJASOPIMUS ‌

1 § Soveltamisala ‌

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen irtisanomista, ylemmän toimihenkilön lomauttamista sekä työsopimuksen purkamista ja purkau- tumista.

Sopimus koskee myös ylemmän toimihenkilön irtisanoutumista sekä menettelyä, jota työsopimusta päätettäessä ja ylempää toimihenkilöä lomautettaessa on nou- datettava.

Soveltamisohje:

Sopimus ei koske työsopimuksen päättämistä tai ylemmän toimihenkilön lo- mauttamista, jos perusteena on

− työsopimuksen purkaminen koeaikana (TSL 1 luku 4 §).

− yrityssaneeraus (TSL 7 luku 7 §) taikka

− työnantajan konkurssi tai kuolema (TSL 7 luku 8 §).

Työsopimusta edellä mainituilla perusteilla päätettäessä noudatetaan kuitenkin tämän sopimuksen 5 ja 6 §:n menettelytapamääräyksiä sekä koeaikapurun osal- ta myös 11 §:ssä sovittua menettelyä.

Sopimus ei myöskään koske ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tar- koitettuja oppisopimussuhteita.

I TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMISTÄ KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ‌

2 § Irtisanomisajat ‌

Työsopimuksen irtisanomisajat määräytyvät kulloinkin voimassa olevan työsopi- muslain mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Lomautusilmoitusajat ovat tämän sopimuksen 16 §:ssä.

3 §‌

Toimihenkilön oikeus työllistymisvapaaseen

Jolleivät työnantaja ja ylempi toimihenkilö, työnantajan irtisanottua työsopimuk- sen työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla perusteella, ole sopineet muuta, ylemmällä toimihenkilöllä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) tarkoitetun työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssäoppimiseen tai oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoi- tusvalmennukseen.

Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraa- vasti:

1) enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuu- kausi;

2) enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pi- dempi mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään yhteensä 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Edellä sovitun lisäksi ylemmällä toimihenkilöllä on oikeus saada työllistymisva- paata enintään viisi työpäivää työllistymisohjelman mukaiseen työvoimapoliitti- seen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssäoppimiseen.

Ylemmän toimihenkilön on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mah- dollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perus- teesta.

Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää hait- taa.

Soveltamisohje:

Työpäivillä tarkoitetaan työtuntijärjestelmän mukaisia työpäiviä. Työllisty- misvapaan määrää voidaan käyttää myös työpäivän osina.

4 §‌

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava ylemmälle toimihenkilölle korvauksena täysi palkka irtisanomisai- kaa vastaavalta ajalta.

Jos ylempi toimihenkilö eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on vel- vollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan mää- rän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän ylemmälle toimihenkilölle maksetta-

vasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta.

Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

5 §‌

Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä

Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka ylemmälle toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituk- sen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Toimitettaessa työsopimuksen päättämisilmoitus kirjeitse tai sähköisesti katso- taan työsopimuslain 1 luvun 4 ja 8 luvun 1 §:issä tarkoitettuihin päättämisperus- teisiin vedotun sovitussa tai säädetyssä ajassa, jos ilmoitus tuon ajan kuluessa on jätetty postin kuljetettavaksi tai lähetetty sähköisesti.

Ylemmän toimihenkilön ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasoittumiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla kat- sotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva päättäminen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päi- vänä.

6 §‌

Työsopimuksen päättämisen perusteiden ilmoittaminen

Työnantajan on ylemmän toimihenkilön pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan ole- vat irtisanomisen tai purkamisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

7 §‌

Työnantajan ilmoitusvelvollisuus työvoimatoimistolle

Työsopimuslain 9 luvun 3a §:ssä on säädetty työnantajan velvollisuudesta ilmoit- taa taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla tehdystä ylemmän toimihenkilön irtisanomisesta työvoimatoimistolle.

8 §‌

Työnantajan tiedottamisvelvollisuus työllistymisohjelmasta ja työllistymisohjelmalisästä

Työsopimuslain 9 luvun 3b §:ssä on säädetty työnantajan velvollisuudesta tiedot- taa taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla irtisanotulle ylemmälle toimihenki- lölle työllistymisohjelmasta ja työllistymisohjelmalisästä.

II TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA YLEMMÄN TOIMI- HENKILÖN LOMAUTTAMINEN YLEMMÄSTÄ TOIMIHENKI- LÖSTÄ JOHTUVASTA TAI HÄNEN HENKILÖÖNSÄ LIITTY- VÄSTÄ SYYSTÄ ‌

9 §‌

Työsopimuksen päättämisen ja lomauttamisen perusteet Irtisanomisen perusteet ‌

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta ylemmästä toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta.

Soveltamisohje:

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia ylemmästä toimihenkilöstä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjoh- to-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissa- oloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Purkamisen perusteet ‌

Työnantaja voi purkaa työsopimuksen työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetul- la perusteella.

Purkautuneena käsittelemisen perusteet ‌

Työnantajalla on oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena työsopimuslain 8 luvun 3 §:n mukaisesti.

Lomauttaminen ylemmästä toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ‌

Työnantaja voi lomauttaa ylemmän toimihenkilön määräajaksi lomautusilmoitus- aikaa noudattamatta samoilla perusteilla, joilla työsopimus voitaisiin irtisanoa tai purkaa.

10 §‌

Irtisanomisen toimittaminen

Työnantajan on toimitettava työsopimuksen irtisanominen työsopimuslain 7 luvun 1 - 2 §:ssä tarkoitetulla perusteella kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisano- misen peruste on tullut työnantajan tietoon.

11 §‌

Ylemmän toimihenkilön kuuleminen

Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 1 - 2

§:ssä tarkoitetulla perusteella tai purkaa sen mainitun lain 1 luvun 4 §:ssä tai 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta syystä, on hänen varattava ylemmälle toimihenkilölle mahdollisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen perusteista. Xxxxxxxxx toimihenkilöllä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajanaan esimerkiksi yh- teyshenkilöä tai työtoveriaan.

III TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA YLEMMÄN TOIMI- HENKILÖN LOMAUTTAMINEN TALOUDELLISISTA, TUO- TANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDEL- LEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVISTA SYISTÄ ‌

12 § Neuvottelumenettely ‌

Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa ylempiä toimi- henkilöitä, on lain edellyttämässä yhteistoimintamenettelyssä otettava huomioon seuraavat määräykset:

Soveltamisohje:

Neuvotteluvelvollisuus koskee yrityksiä, jotka kuuluvat yhteistoiminnasta yri- tyksissä annetun lain (334/07) soveltamispiiriin sellaisena kuin laki on voimas- sa 1.7.2007. Lain siirtymäsäännösten mukaisesti säännöllisesti vähintään 20 mutta alle 30 henkilöä työllistävien yritysten osalta laki ja myös työehtosopi- musmääräykset tulevat voimaan 1.1.2008. Laki ja työehtosopimusmääräykset tulevat kuitenkin voimaan 1.7.2007 koskien tilanteita, joissa vähintään 20 hen- kilöä työllistävä yritys harkitse vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista.

Yhteistoimintalaki ei ole tämän sopimuksen osa. Tämän pykälän määräykset ovat lakia täydentäviä ja niillä korvataan lain vastaavat kohdat.

Yhteistoimintalain 45 ja 51 §:istä poiketen yhteistoimintavelvoitteet katsotaan täy- tetyksi, kun asiaa on käsitelty yhteistoimintamenettelyssä kirjallisen neuvottelu- esityksen tekemisen jälkeen etukäteen annettujen käytettävissä olevien tietojen pohjalta alla sovitun mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Neuvotteluesitykseen liitettävistä tiedoista on säädetty yhteistoimintalain 47

§:ssä.

1 Taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudel- leenjärjestelyistä johtuvat syyt ‌

a) Jos neuvottelujen kohteena on toimenpide, joka ilmeisesti johtaa alle kymmenen henkilön osa-aikaistamiseen, lomauttamiseen tai irtisanomi- seen taikka enintään 90 päivää kestävään vähintään kymmeneen henki- löön kohdistuvaan lomauttamiseen, katsotaan työnantajan neuvotteluvel- voite täytetyksi, ellei muuta sovita, kun asiasta on neuvoteltu 14 päivän ajan neuvotteluesityksen tekemisestä.

b) Jos neuvottelujen kohteena on toimenpide, joka ilmeisesti johtaa vähin- tään kymmenen henkilön osa-aikaistamiseen tai irtisanomiseen taikka lomauttamiseen yli 90 päivän ajaksi, katsotaan työnantajan neuvottelu- velvoite täytetyksi, ellei muuta sovita, kun asiasta on neuvoteltu kuuden viikon ajan neuvotteluesityksen tekemisestä.

Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien henkilöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20 mutta alle 30, katsotaan työnantajan tämän määräyksen mukai- nen neuvotteluvelvoite täytetyksi, ellei muuta ole sovittu, kun asiasta on neu- voteltu 14 päivän ajan neuvotteluesityksen tekemisestä (tulee voimaan 1.1.2008 ).

2 Toimintasuunnitelma ja toimintaperiaatteet ‌

Työnantajan tehtyä neuvotteluesityksen tarkoituksestaan irtisanoa vähintään kymmenen henkilöä taloudellisin tai tuotannollisin perustein hänen on yhteistoi- mintaneuvottelujen alussa annettava ylempien toimihenkilöiden edustajalle esitys työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Toimintasuunnitelmaa valmis- tellessaan työnantajan on viipymättä selvitettävä yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa työllistymistä tukevat julkiset työvoimapalvelut.

Toimintasuunnitelmasta tulee yhteistoimintalain 49 §:n 2 momentin mukaan käy- dä ilmi yhteistoimintaneuvottelujen suunniteltu aikataulu, neuvotteluissa nouda- tettavat menettelytavat ja suunnitellut irtisanomisaikana noudatettavat toimintape- riaatteet julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) tarkoitettuja palveluja käytettäessä sekä työnhaun ja koulutuksen edistämiseksi.

Jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset koskevat alle kymmentä henkilöä, työnantajan on yhteistoimintamenettelyssä esitettävä toimintaperiaatteet, joiden mukaisesti irtisanomisajan kuluessa tuetaan ylempien toimihenkilöiden oma- aloitteista hakeutumista muuhun työhön tai koulutukseen sekä heidän työllisty- mistään julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetuilla palveluilla.

3 Yrityssaneeraus ‌

Yrityssaneerauksen vuoksi käytävissä neuvotteluissa noudatetaan niistä annettu- ja säännöksiä.

13 §‌

Irtisanomisen perusteet

Irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mu- kaiset.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot katsovat, että työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä, johon ylempi toimihenkilö voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.

14 §‌

Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin ylemmästä toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisano- misen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia ylempiä toimihenkilöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnite- tään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja ylemmän toimihenkilön huolto- velvollisuuden määrään.

15 §‌

Ylemmän toimihenkilön takaisin ottaminen

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta työntekijän takaisin ottamisesta voi- daan poiketa työnantajan ja ylemmän toimihenkilön välisellä sopimuksella. Sopi- mus tehdään työsopimuksen irtisanomis- tai päättämistilanteessa erillisenä kirjal- lisesti ja siinä otetaan huomioon työnantajan toimenpiteet ylemmän toimihenkilön uudelleen työllistymisen edistämiseksi.

16 § Lomauttaminen ‌

1 Lomauttamisen perusteet ‌

Lomauttamisen perusteet ovat työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1 - 3 momenttien mukaiset.

Pöytäkirjamerkintä:

a) Työn vähentyminen tilapäisesti ‌

Jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti, voidaan ylempi toimihenkilö lomauttaa tilapäistä työn vähyyttä vastaavaksi ajaksi tai toistaiseksi.

Soveltamisohje:

Työn vähentymistä voidaan pitää tilapäisenä silloin, kun sen arvioidaan kestä- vän enintään 90 kalenteripäivää.

b) Työn vähentyminen muutoin kuin tilapäisesti ‌

Jos työn arvioidaan vähentyvän yli 90 kalenteripäivän ajaksi, voidaan ylempi toi- mihenkilö lomauttaa määräajaksi tai toistaiseksi.

2 Lyhennetty työaika ‌

Lomauttamista koskevia menettelymääräyksiä noudatetaan myös siirryttäessä lomautusta vastaavaan lyhennettyyn vuorokautiseen tai viikoittaiseen työaikaan.

3 Lomautusilmoitusaika ‌

Ellei toisin ole lomauttamisen yhteydessä sovittu, on lomautusilmoitusaika 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään 1 vuoden ja 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden.

Lomautuksen ennakkoselvityksen antamisvelvollisuutta ei ole.

4 Paikallinen sopiminen ‌

Lomauttamisesta ja lomautusilmoitusajasta voidaan sopia toisin työehtosopimuk- sen mukaisella paikallisella sopimuksella.

5 Lomautuksen siirtäminen ja keskeyttäminen ‌

a) Xxxxxxxxxxx siirtäminen

Jos työnantaja saa lomautusilmoitusaikana tilapäisen työn, voidaan lo- mautuksen alkamista siirtää. Uutta lomautusilmoitusaikaa antamatta voi- xxxx xxxxxxxxxxx alkamista siirtää vain kerran ja enintään siksi ajaksi, mi- tä tilapäinen työ kestää.

b) Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Työnantajan ja ylemmän toimihenkilön on sovittava lomauttamisen keskeyttämisestä, jos lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen. Sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä tulee selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

6 Lomautetun ylemmän toimihenkilön työsuhteen päättyminen ja työnantajan korvausvelvollisuus eräissä tilanteissa ‌

Xxxxxx toimihenkilö purkaa työsopimuksen

Lomautetulla ylemmällä toimihenkilöllä on oikeus purkaa työsopimuksensa irtisa- nomisajasta riippumatta, ei kuitenkaan, jos lomautuksen päättymisaika on jo hä- nen tiedossaan, xxxxxxxxxxx päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Työnantaja irtisanoo työsopimuksen ‌

Korvauksen edellytykset

Lomautetulla ylemmällä toimihenkilöllä on työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 2 mo- mentin nojalla oikeus saada korvaus irtisanomisajan palkan menettämisestä ai- heutuvasta vahingosta, jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen päättymään lo- mautuksen aikana.

Korvausvelvollisuuden rajoittaminen

Työnantajan korvausvelvollisuutta vähentää ylemmän toimihenkilön irtisanomis- aikana muualla mahdollisesti ansaitsema palkka.

Ylemmän toimihenkilön tahallaan ansaitsematta jättämän palkan vähentäminen tulee kyseeseen vain poikkeuksellisesti, esimerkiksi silloin, kun työnantaja olisi itse järjestänyt ylemmälle toimihenkilölle irtisanomisajaksi tai sen osaksi työtä.

Korvauksesta ei vähennetä lomautusilmoitusajan palkkaa.

Korvauksen laskeminen

Korvaus lasketaan samoin perustein kuin jäljempänä tämän sopimuksen kappa- leessa – Ylemmän toimihenkilön irtisanoutuminen on määrätty.

Korvauksen maksaminen

Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain, ellei ylempi toimihenkilö ole irtisa- nomisaikana muualla töissä.

Jos ylempi toimihenkilö on irtisanomisaikana muualla työssä, maksaa työnantaja irtisanomisajanpalkan korvauksen ja muualla ansaitun palkan mahdollisen ero- tuksen työsuhteen päättyessä edellyttäen, että ylempi toimihenkilö antaa työnan- tajalle tuolloin selvityksen irtisanomisaikana muualla ansaitsemastaan palkasta.

Ylemmän toimihenkilön irtisanoutuminen ‌

Lomautetulla ylemmällä toimihenkilöllä, joka irtisanoutuu työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentin nojalla lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, on oikeus saada korvauksena palkkansa työnantajan noudatettavaksi määrätyltä irtisanomisajalta. Korvaus maksetaan viimeistään viikon kuluessa työ- suhteen päättymisestä, ellei toisin sovita.

Vuosilomakorvaus irtisanomisajalta

Ylemmällä toimihenkilöllä on oikeus saada irtisanomisajalta vuosilomalain mu- kainen lomakorvaus riippumatta siitä, kumpi työsopimuksen osapuolista on irtisa- nonut sopimuksen.

Pöytäkirjamerkintä:

Työsuhteen päättymisestä huolimatta työsuhteen osapuolet voivat sopia mää- räaikaisesta työsopimuksesta irtisanomisajaksi tai sen osaksi.

Tällöin irtisanomisajan palkkaa vastaavasta korvauksesta vähennetään ylem- män toimihenkilön työstä saama palkka.

IV KORVAUKSET ‌

17 § Korvaukset ‌

Perusteen rikkominen ‌

Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vas- taisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:

Työsopimuksen irtisanominen (9 ja 13 §:t)

Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

Työsopimuksen purkaminen ja purkautuminen (9 §)

Irtisanomisajan menetyksestä syntynyt vahinko on korvattava tämän sopimuksen 4 §:n 1 kappaleen mukaisesti.

Mikäli työsopimuksen päättämiseen edes irtisanomalla ei olisi ollut oikeutta, mää- räytyy edellisen lisäksi maksettava korvaus työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukai- sesti.

Ylemmän toimihenkilön lomauttaminen (9 § ja 15 §:n 1 k) Vahingonkorvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaisesti. Yhden korvauksen periaate

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työso- pimuslain nojalla määrättyjen korvausten lisäksi eikä sijasta.

Menettelytapamääräysten rikkominen

Tämän sopimuksen menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei työnantajaa voida tuomita työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvi- tyssakkoa.

Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon korottavana tekijänä työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja lomaut- tamisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

Korvauksen suhde hyvityssakkoon ‌

Ylemmälle toimihenkilölle tuomittujen tämän pykälän tarkoittamien korvausten lisäksi työnantajaa ei voida tuomita työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksa- maan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perus- tuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.

18 §‌

Menettely erimielisyystapauksissa

Jos ylempi toimihenkilö katsoo, että hänen työsopimuksensa on päätetty tai hä- net lomautettu ilman sopimuksen mukaista perustetta, voidaan erimielisyys saat- taa ratkaistavaksi työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen.

Xxxxxx tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa työsopimuksen päättämis- tä tai lomauttamista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, voidaan asia saat- taa työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaisessa järjestyk- sessä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

19 § Kanneaika ‌

Työsuhteen päättyessä oikeus tämän sopimuksen 17 §:n mukaiseen korvauk- seen raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuh- de on päättynyt.

20 § Voimaantulo ‌

Tämä sopimus tulee voimaan 1.7.2007 ja sillä korvataan työehtosopimuksen osana noudatettu 21.6.2005 allekirjoitettu irtisanomissuojasopimus.

Helsingissä 2. päivänä heinäkuuta 2007.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Selviytymislauseke ‌

Työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi voidaan paikallisesti työn- antajan ja luottamushenkilön välillä sopia taloudellisia etuuksia koskevien työeh- tojen sopeuttamisesta myös työehtosopimuksen vähimmäisehdoista poiketen siten kuin jäljempänä on sovittu. Sopimus tehdään koskemaan yritystä tai sen itsenäistä osaa. Sopimuksella ei voida sopia ylemmän toimihenkilön työsopimuk- sen palkan alentamisesta.

Osapuolet voivat sopia, että ¼ osa palkasta maksetaan myöhempänä ajankohta- na. Tässä tapauksessa eräpäivänä maksettava osan on oltava vähintään ¾ hen- kilön kuukausipalkasta. Siirretty palkan osa on maksettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa palkan erääntymisestä.

Tällä kirjauksella ei rajoiteta työsopimusosapuolten keskinäistä sopimusvapautta eikä työnantajan yksipuolista oikeutta sopeuttaa työehtoja lain ja oikeuskäytän- nön mukaisesti.

Taloudelliset vaikeudet ja niiden toteaminen, tiedottaminen liitoille sekä suunni- telma

Sopimisen työehtojen sopeuttamisesta pitää liittyä työpaikalla yhteistoimintaneu- vottelujen aikana taikka muussa yhteydessä yhteisesti todettuun työnantajaa kohdanneeseen vakavaan taloudelliseen tai äkillisesti toteutuneeseen tuotannol- liseen kriisiin, jonka vaikutuksia - kuten työvoiman vähentämistä - toimenpiteellä voidaan ehkäistä tai rajoittaa.

Osapuolilla on oikeus käyttää neuvotteluissa apunaan liittojen asiantuntijoita työnantajan taloudellisia vaikeuksia tai tuotannollista kriisiä koskevaan toteami- seen liittyen. Luottamushenkilön ja mahdollisesti käytettyjen asiantuntijoiden on pidettävä salassa neuvottelujen yhteydessä saadut työnantajan taloudellista asemaa koskevat tiedot sen mukaisesti kuin työnantaja on ilmoittanut tietojen olevan salassa pidettäviä (vrt. laki yhteistoiminnasta yrityksissä 57 §).

Ennen työpaikalla käynnistettäviä neuvotteluja tulee niistä antaa tieto työehtoso- pimusosapuolille.

Neuvottelujen alkaessa työnantajan on lisäksi esitettävä suunnitelma, jossa se- lostetaan kokonaisvaltaisesti yrityksen talouden tervehdyttämiseksi ja toiminta- edellytysten turvaamiseksi toteutetut ja suunnitellut toimenpiteet. Tavoiteltu pää- määrä toteutuu parhaiten silloin, kun se otetaan työnantajan kaikessa toiminnas- sa johdonmukaisesti huomioon. Suunnitelmaan voidaan sisällyttää paikallisten neuvottelujen aikana myös osapuolten yhteisiä tavoitteita ja kannanottoja (esim. mahdollinen pidättäytyminen irtisanomisista sopimuksen ajalle tai mahdollinen leikkausten kompensoiminen myöhemmin).

Neuvoteltaessa työpaikalla työehtojen sopeuttamista koskevasta sopimuksesta tulee työnantajan selvittää neuvotteluosapuolelleen avoimesti yrityksen taloudel- linen tilanne ja sen kehitysnäkymät.

Sopimuksen kohteena olevien työehtojen heikennysten välttämättömyys ja koh- tuullisuus

Työnantajan taloutta tai tuotannollista kriisiä vakauttavien sopeutusten palkka- tai muita taloudellisia etuuksia koskeviin työehtoihin tulee arvioida olevan välttämät- tömiä sopimuksen tavoitteet huomioon ottaen. Toimien tulee lisäksi olla suhtees- sa niillä saavutettaviin etuihin nähden. Osapuolten on yhdessä säännöllisesti ar- vioitava työvoimakulujen säästön vaikutus työantajan taloudelliseen tilanteeseen.

Toimenpiteiden tilapäisyys

Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti siksi määräajaksi, jonka kuluessa työn- antajan taloudellisen tilanteen arvioidaan vakautuvan, kuitenkin enintään vuo- deksi kerrallaan. Määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa 2 kuukauden irtisa- nomisaikaa noudattaen, jos toinen osapuoli katsoo että sopimuksen jatkamiselle ei enää muutoin ole asiallisia perusteita.

Mikäli yritys asetetaan sopimuksen voimassaoloaikana konkurssiin, selvitystilaan tai yrityssaneerausmenettelyyn, päättyy tämä sopimus automaattisesti kyseisenä päivänä, elleivät osapuolet erikseen sovi sen jatkamisesta alkuperäisen sopi- muksen mukaisesti. Näissä tilanteissa on mahdollista sopia myös uusista toimis- ta työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY

YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ YTN RY

1(2)

PÖYTÄKIRJA

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 6 §:SSÄ TARKOITETTU RATKAISULAUTAKUNTA ‌

1 §

Allekirjoittaneet liitot sopivat, että työehtosopimuksen 6 §:ssä tarkoitettuun ratkai- sulautakuntaan sovelletaan tämän pöytäkirjan määräyksiä.

2 §

Allekirjoittaneet liitot nimeävät kumpikin yhden jäsenen ja hänelle tarpeellisen määrän varajäseniä ratkaisulautakuntaan. Ratkaisulautakunnan jäsenet nime- tään kahdeksi vuodeksi.

Ratkaisulautakunnan jäsenet valitsevat toimikaudekseen puheenjohtajan, jonka tulee olla työmarkkinasuhteisiin perehtynyt, puolueeton henkilö. Jos jäsenet eivät voi sopia puheenjohtajasta, valtakunnansovittelija valitsee puheenjohtajan.

3 §

Sopijapuolen, joka haluaa saattaa asian ratkaisulautakunnan ratkaistavaksi, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti vastapuolelle sekä toimittaa ilmoituksesta kappale rat- kaisulautakunnan puheenjohtajalle 30 päivän kuluessa siitä, kun on ilmennyt, että järjestöt eivät pääse asiassa sovintoon.

Ratkaisulautakunnan tulee kokoontua puheenjohtajan kutsusta käsittelemään asiaa sekä ratkaisemaan se ilman aiheetonta viivytystä, mutta kuitenkin viimeis- tään kahden viikon kuluessa siitä, kun riita on saatettu sen ratkaistavaksi, ellei liittojen välillä muuta sovita.

Ratkaisulautakunta on päätösvaltainen, kun siinä on läsnä puheenjohtaja ja kummankin järjestön nimeämät jäsenet.

4 §

Allekirjoittaneet liitot vastaavat nimeämiensä jäsenten kustannuksista ja puoliksi kumpikin ratkaisulautakunnan puheenjohtajan kustannuksista.

5 §

Mikäli tässä sopimuksessa ei ole toisin määrätty, noudatetaan ratkaisulautakun- nalle jätetyn riidan käsittelyssä soveltuvin osin välimiesmenettelystä annetun lain (967/1992) säännöksiä.

Ratkaisulautakunnan jäsenenä voi toimia myös henkilö, joka välimiesmenettelys- tä annetun lain 9 §:n mukaan voitaisiin julistaa esteelliseksi.

6 §

Ratkaisulautakunnan päätös on lopullinen eikä siihen saa hakea muutosta.

Helsingissä 15. päivänä maaliskuuta 2005

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY

Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ YTN

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Pöytäkirja työaikapankeista ‌

1. Käsite ja tarkoitus ‌

Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotettuja työ- ja vapaa- ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joissa sovitaan eri osatekijöiden säästämisestä tai lai- naamisesta sekä yhdistämisestä toisiinsa pitkäjänteisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Työaikapankin osatekijöiksi sovittujen erien antamista koskevat aika- ja muut rajoitteet syrjäytyvät työaikapankkisopimuksella, ellei toisin sovita.

Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä ylem- pien toimihenkilöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista.

2. Työaikapankin käyttöönotto ‌

Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan työnantajan ja luottamushenkilön välillä kirjallisesti. Työaikapankin käyttöönottosopimuksessa on sovit- tava ainakin

1. keitä sopimus koskee,

2. mistä osatekijöistä työaikapankki muodostuu,

3. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismäärät,

4. työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat, joiden puitteissa säännöllinen työaika voi pidemmällä ajanjaksolla vaihdella,

5. työajan tasoittumisjakson pituus,

6. työkyvyttömyyden vaikutuksesta työaikapankkivapaan käyttöön

Soveltamisohje:

Osatekijöiksi suositellaan sovittavaksi sellaisia työehtosopimuksen ja työai- kalain mukaisia tekijöitä tai työehtosopimuksen ja vuosilomalain mukaisia vapaisiin liittyviä tekijöitä, joista sopimalla voidaan tehokkaasti toteuttaa työaikapankin tarkoitusta. Tällaisia tekijöitä ovat mm. työaikalain osatekijät, työajan lyhennysvapaat, säästövapaat, vuosilomapäivät, vapaana annetta- vaksi sovittu lomaraha tai sen osa sekä tulos-, bonus- tai voittopalkkio.

Sopimukseen tulee myös kirjata säännöllisen vuorokautisen ja/tai viikoittaisen työajan järjestämistä koskevat periaatteet sekä työajan järjestämiseen liittyvät ilmoitus- ja menet- telytavat.

Työpäivän tai sitä pidemmän vapaan antamisajankohdasta sovitaan työnantajan ja työn- tekijän kesken.

3. Työaikapankin käyttö ‌

Työaikapankin säästämis- ja lainaamisrajat voidaan sopia vapaasti. Sovittaessa yli vuo- den pituisesta tasoittumisjaksosta, saa keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika kui- tenkin olla enintään työaikalain mukainen.

Kokonaisina työpäivinä annettavat vapaat luetaan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosilo- man pituutta laskettaessa.

4. Työsuhteen päättyminen ‌

Työaikapankissa olevat saldot tasataan ennen työsuhteen päättymistä. Mikäli kuitenkin työsuhteen päättyessä työaikapankissa on säästettyä aika- tai rahasaldoa, ne makse- taan lopputilin yhteydessä paikallisesti sovitulla tavalla. Lainatut aika- ja rahasaldot peri- tään lopputilissä.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos työntekijän työsopimus on irtisanottu työnantajasta johtuvasta syystä ja työntekijä on vapautettu työvelvoitteestaan koko irtisanomisajaksi, irtisa- nomishetkellä olevaa työaika-pankkivelkaa ei peritä takaisin lopputilistä.

5. Työaikapankkisopimuksen irtisanominen ‌

Työaikapankkisopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ellei paikallisesti muuta sovita. Työ-aikasaldojen tasaaminen tapahtuu irtisanomisajan puitteissa. Mikäli aika- tai rahasaldoja ei ole tasattu irtisanomisajan kuluessa, niiden maksaminen ja takaisin peri- minen suoritetaan kuten työsuhteen päättyessä, ellei paikallisesti toisin sovita.

Teknologiateollisuus ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

Liite, ei työehtosopimuksen osa.

Etätyöohje ‌

Tarkoitus ‌

Teknologiateollisuus ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ovat yhteistyössä laatineet tä- män ohjeen, jolla liitot pyrkivät luomaan turvalliset puitteet etätyöstä sopimiselle ja oh- jaamaan etätyön käyttöä osapuolia tyydyttävällä tavalla.

Liitot kannustavat yrityksiä ottamaan käyttöön nykyaikaisia, tuottavuutta edistäviä työai- kajärjestelmiä. Näitä järjestelmiä ovat mm. etätyöskentelyn mahdollistavat työaikajärjes- telyt.

Etätyö tarjoaa mahdollisuuden työn tuottavuuden ja työelämän laadun parantamiseen, työn ja perheen yhteensovittamiseen, työssä jaksamiseen, työ- ja asuinpaikan jousta- vampaan sijoittumiseen ja työmatkakustannusten sekä työmatkoihin käytettävän ajan vähenemiseen.

Määritelmä ‌

Etätyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä työsopimuksessa sovitun varsinaisen työnteko- paikan ulkopuolella tapahtuvaa työntekoa. Etätyötä voidaan tehdä esimerkiksi ylemmän toimihenkilön kotona, työ- tai koulutusmatkalla sekä muussa yhdessä sovittavassa pai- kassa.

Etätyötä tehdään sovellettavan lainsäädännön, työehtosopimuksen ja yrityssääntöjen asettamissa puitteissa. Etätyöntekijän työmäärä ja tavoitteet ovat samat kuin vastaavien työnantajan tiloissa työskentelevien ylempien toimihenkilöiden.

Etätyösopimus ja työehtojen määräytyminen ‌

Xxxxxx toimihenkilö ja työnantaja sopivat kirjallisesti etätyön tekemisestä. Sopimuksesta tulee käydä ilmi etätyönä tehtävä työ, etätyön tekemisen ehdot ja kesto. Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Etätyösopimuksessa sovitaan, millä pe- rusteella ja mitä ilmoitusaikaa noudattaen työnantaja tai ylempi toimihenkilö voi keskeyt- tää etätyön tekemisen. Etätyön keskeytyessä ylempi toimihenkilö palaa varsinaiseen työpaikkaansa, ellei ole toisin sovittu.

Liitot suosittelevat, että etätyötilanteissa ryhdytään toimenpiteisiin, jotka estävät etätyön- tekijän eristäytymisen yrityksen muusta työyhteisöstä, kuten antamalla hänelle mahdolli- suuden tavata säännöllisesti työtovereitaan ja pääsyn yrityksen tiedottamisen piiriin.

Työnantajan on olosuhteet huomioon ottaen pyrittävä asettamaan etätyötä tekevät hen- kilöt muutoinkin yhdenvertaiseen asemaan muiden ylempien toimihenkilöiden kanssa.

Liitot suosittelevat työajanseurannan järjestämistä lähtökohtaisesti siten, että tässä tar- koitettuun etätyöhön käytetään samaa seurantajärjestelmää, kuin muihinkin yrityksen ylempiin toimihenkilöihin.

Document Metadata

Table of Contents

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata