TYÖEHTOSOPIMUS

1. Tässä työehtosopimuksessa määrätään vuokratoimihenkilöiden työehdoista silloin, kun he työskentelevät toimisto-, taloushallinto- ja ICT-alan tehtävissä. Lisäksi tässä työehtosopimuksessa määrätään henkilöstöpalveluyrityksen omassa toimistossa työskentelevien toimihenkilöiden työehdoista.

Työnantaja ja vuokratoimihenkilö voivat kirjallisella työsopimuksella sopia, että työsuhteessa tämän työehtosopimuksen sijasta sovelletaan käyttäjäyrityksessä lain perusteella noudatettavaa toimihenkilöiden työehtosopimusta edellyttäen, että tämä työehtosopimus on samalla myös kyseisellä alalla yleissitova. Tämä noudatettava työehtosopimus tulee kirjata työsopimukseen.

2. Tätä sopimusta ei sovelleta yrityksen johtotehtävissä tai sellaisessa asemassa oleviin, jotka edustavat työnantajaa tämän sopimuksen piirissä olevien henkilös- töpalveluyrityksen omassa toimistossa työskentelevien toimihenkilöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.

3. Tätä sopimusta ei sovelleta alihankintaan. Alihankinnalla tarkoitetaan tilannetta, jossa yritys ostaa sen palveluihin tai tuotantoon liittyviä palveluja toiselta yrityk- seltä. Työnjohto-oikeus on tällöin alihankintaa suorittavalla yrityksellä.

4. Tätä työehtosopimusta sovelletaan vuokratoimihenkilön työsuhteeseen vain silloin, kun työsuhde on voimassa. Työsuhteen voimassaolo riippuu puolestaan henkilös- töpalveluyrityksen ja vuokratoimihenkilön välisestä työsopimuksesta ja voimassa olevasta lainsäädännöstä.

2 § Määritelmät

1. Henkilöstövuokrauksella tarkoitetaan toimintaa, jossa henkilöstöpalveluyritys siir- tää vuokratoimihenkilöitä käyttäjäyrityksen käyttöön vuokraa vastaan. Henkilös- töpalveluyritys on vuokratoimihenkilön työnantaja. Työnjohto- ja valvontaoikeus osaltaan sekä ne työnantajalle säädetyt velvollisuudet, jotka liittyvät välittömästi työn tekemiseen ja järjestelyihin, siirtyvät käyttäjäyritykselle.

2. Henkilöstöpalveluyrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka tarjoaa erilaisia henki- löstöpalveluita kuten henkilöstövuokrausta, rekrytointia, henkilöarviointeja, suorahakua, soveltuvuuden arviointeja, testausta, henkilöstövalmennusta tai uudelleensijoittamispalveluita.‌‌‌‌‌‌

3. Käyttäjäyrityksellä tarkoitetaan yritystä tai yhteisöä, joka vuokraa henkilöstöpal- veluyritykseltä toimihenkilöitä.

4. Toimihenkilö-sanalla tarkoitetaan sekä vuokratoimihenkilöitä että henkilöstöpal- veluyrityksen omassa toimistossa työskenteleviä toimihenkilöitä, ellei asiayhtey- destä muuta käy ilmi.

3 § Liittojen väliset muut sopimukset

1. Tämän sopimuksen osana noudatetaan seuraavaa keskusjärjestösopimusta: Päihdeongelmaisten hoitoonohjausjärjestelmä (PT-STTK 12.2.1976)

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n suorittamasta keskusjärjestösopimusten irtisa- nomisesta huolimatta tämän sopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskus- järjestösopimuksia, lukuun ottamatta niitä määräyksiä, joissa viitataan keskus- järjestöjen välisiin velvollisuuksiin:

•Yhteistoimintasopimus (PT-STTK 1.6.2001)

•Pöytäkirja hyvityssakkojen määristä (työehtosopimusta rikottaessa)

(PT-STTK 28.1.2000)

2. Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia HPL:n ja ERTO:n välisiä kulloinkin voimassa olevia sopimuksia:

•Luottamusmiessopimus

•Koulutussopimus

4 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä. Vuokratyösuhteessa työnjohto-oi- keutta on delegoitu myös käyttäjäyritykselle työn tekemisen ja työajan suhteen.

2. Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa toimihenkilöitä.

3. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

II TYÖSUHDE

5 § Työsopimus

1. HPL ja ERTO suosittelevat, että työsopimukset tehtäisiin kirjallisina. Tämä voidaan toteuttaa joko perinteisinä kirjallisina työsopimuksina tai sopimalla työhönoton yhteydessä, ennen yksittäisen työsuhteen syntymistä, työsuhteen yleiset ehdot sisältävästä sopimuksesta ja erikseen tätä täydentävistä yksittäisistä lähinnä toi- meksiantokohtaisista sopimuksista.

2. HPL ja ERTO suosittelevat lisäksi, että varsinkin pidempiin, yli kuuden kuukauden pituisiin määräaikaisiin työsopimuksiin sisällytetään sopimuskohta molemminpuo- lisesta irtisanomismahdollisuudesta. Irtisanomisajat määräytyvät tämän sopimuk- sen 9 §:n mukaan, ellei pidemmästä irtisanomisajasta ole sovittu.

3. Määräaikainen työsuhde voidaan tehdä työsopimuslaissa mainituin perustein. Jos määräaikaisia työsopimuksia on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräk- käin, sopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana työsopimuksena.

4. Työnantaja ilmoittaa toimihenkilölle työsuhteessa noudatettavan työehtosopimuk- sen sekä työpaikan luottamusmiehen yhteystiedot.

6 § Koeaika

1. Koeajasta on sovittava. Koeaika määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopi- muslain mukaisesti.

2. Koeaikana kumpikin työsuhteen osapuoli voi purkaa työsopimuksen irtisanomisai- kaa noudattamatta. Purkaminen koeaikana ei saa kuitenkaan tapahtua työsopi- muslaissa tarkoitetuilla epäasiallisilla perusteilla. Jos työsuhde puretaan koeajan perusteella, työsuhde lakkaa sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus pur- kamisesta tehtiin.

3. Koeaika lasketaan määräaikaisissa, erillisissä työsuhteissa siten, että koeaika ei yhteensä voi ylittää edellä mainittua työsopimuslain mukaista koeaikaa toimihen- kilön työskennellessä tämän sopimuksen tarkoittamissa tehtävissä.

7 § Määräaikaisen työsuhteen päättyminen

1. Määräaikaisessa työsuhteessa toimihenkilön työ päättyy ilman irtisanomisaikaa

sovitun työkauden päättyessä. Työsuhteen päättymisestä on ilmoitettava toimi- henkilölle hyvissä ajoin. Mikäli määräaikaisen työsuhteen päättymisajankohta ei työsopimusta tehtäessä ole tiedossa, työnantaja pyrkii ilmoittamaan siitä toimi- henkilölle hyvissä ajoin vähintään kaksi viikkoa ennen työsuhteen päättymistä.‌‌‌‌‌‌

8 § Työsuhteen irtisanominen

1. Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde sekä sellainen määräaikainen työsuhde, jossa on sovittu irtisanomismahdollisuudesta, voidaan irtisanoa molemmin puo- lin irtisanomisaikaa noudattaen. Työnantajan irtisanoessa toimihenkilön työsopi- muksen on siihen oltava työsopimuslain mukainen peruste.

2. Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta raskaudesta, äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaasta johtuvasta syystä.

9 § Irtisanomisajat

1. Työnantajan irtisanoessa toimihenkilön työsopimuksen noudatetaan seuraavaa irtisanomisaikaa, mikäli pidemmästä irtisanomisajasta ei ole sovittu:

Työsuhteen kesto Irtisanomisaika

enintään 1 vuosi 14 vrk

yli 1 – enintään 4 vuotta 1 kk

yli 4 – enintään 8 vuotta 2 kk

yli 8 – enintään 12 vuotta 4 kk

yli 12 vuotta 6 kk

2. Toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavaa irtisanomisai- kaa, mikäli pidemmästä irtisanomisajasta ei ole sovittu:

Työsuhteen kesto Irtisanomisaika

enintään 5 vuotta 14 vrk

yli 5 vuotta 1 kk

3. Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.

4. Jos toimihenkilö ei noudata irtisanomisaikaa, lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa hän lain mukaan on oikeutettu purkamaan työsopimuksen, hän on velvol- linen korvaamaan työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Tämä korvaus voidaan pidättää toimihenkilön palkasta työso- pimuslaissa (TSL 2:17 §) säädetyillä edellytyksillä.

10 § Työsuhteen purkaminen

1. Työsopimuksen kumpikin osapuoli voi purkaa sekä määräaikaisen että toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen työsopimuslaissa säädetyin edellytyksin. Tällöin työsuhde päättyy välittömästi. Työsopimuksen purkamisesta koeaikana on mää- rätty tämän sopimuksen 6 §:ssä.

11 § Vahingonkorvausvelvollisuus

1. Päättäessään määräaikaisen työsopimuksen ennen sovitun työkauden päätty- mistä, lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa toimihenkilöllä on lain perusteella oikeus purkaa tai irtisanoa työsopimus tai irtisanoa työsopimus työsopimukseen sisällytetyn irtisanomisehdon perusteella, toimihenkilö korvaa työnantajalle ai- heuttamansa vahingon. Vahingonkorvaus voidaan pidättää toimihenkilön palkasta työsopimuslaissa (TSL 2:17 §) säädetyin edellytyksin.

2. Työnantajan päätettyä toimihenkilön määräaikaisen työsuhteen ennen sovitun työkauden päättymistä lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa työnantajalla on lain perusteella oikeus purkaa tai irtisanoa työsopimus tai irtisanoa työsopimus työsopimukseen sisällytetyn irtisanomisehdon perusteella, työnantajan vahingon- korvausvelvollisuus määräytyy työsopimuslain mukaan.

III TYÖAIKA

12 § Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 7h 30min (7,5 h) päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.

13 § Keskimääräinen säännöllinen työaika

1. Työnantaja voi järjestää työajan keskimääräisenä.

Tasoittumisjaksona voidaan käyttää enintään 52 viikkoa, jonka aikana viikkotyö- ajan tulee tasoittua keskimäärin enintään 37,5 tuntiin. Työajan tulee lyhentyä tä- hän määrään noudattamalla käyttäjäyrityksen työaikajärjestelmää tai sopimalla erikseen asiasta työnantajan ja toimihenkilön välillä. Toimihenkilön säännöllinen

työaika ei saa ylittää 8 tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia viikossa.‌‌‌‌‌

Jos yrityksen kausivaihteluista tai vastaavista yrityksen toiminnallisista syistä on perusteltua, työnantaja voi järjestää työajan keskimääräiseksi siten että, sään- nöllinen työaika ei minään vuorokautena saa ylittää 10 tuntia vuorokaudessa tai 48 tuntia viikossa. Tällöin tasoittumisjakson enimmäispituus on 26 viikkoa.

Työehtosopimuksen 40 §:n mukaan paikallisesti sopien säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että työaika ei minään vuorokautena saa ylittää 12 tuntia vuorokaudessa tai 55 tuntia viikossa.

2. Käytettäessä keskimääräistä työaikaa tai jaksotyötä työnantajan on laadittava ennakolta työajan tasaamisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöl- linen työaika tasoittuu keskimäärään. Toimihenkilö voidaan sijoittaa myös käyttä- jäyrityksen työaikajärjestelmään. Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo työ- aikalain 30 §:n mukaisesti.

3. Työajan järjestäminen sopimalla

Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, tila- päisesti pidentää enintään tunnilla. Tällöin työajan tulee tasoittua kolmen viikon aikana enintään 37,5 tuntiin viikossa. Pidennyksestä on sovittava viimeistään pi- dennettyä työpäivää edeltävänä työpäivänä.

14 § Liukuva työaika

1. Jos yrityksessä on käytössä liukuvan työajan järjestelmä, voidaan työehtosopimuk- sen 40 §:n mukaan paikallisesti sopia liukuman enimmäisrajoista ja enimmäisker- tymän suuruudesta. Tällöin voidaan pidentää tai lyhentää vuorokautista työaikaa enintään neljä tuntia. Paikallisesti sopimalla enimmäiskertymä saa olla enintään

+/-80 tuntia.

15 § Jaksotyö

1. Työnantaja voi järjestää työajan työaikalain mukaisena jaksotyönä. Tasoittumisjak- son pituus määräytyy tällöin käyttäjäyrityksessä noudatettavan käytännön mukaan, ellei toisin sovita. Katso työajan tasaamisjärjestelmä ja työvuoroluettelo 13 §:n 2. kohta.

16 § Työviikko ja lepotauot

1. Työviikko järjestetään pääsääntöisesti 5-päiväiseksi, ellei paikallisista olosuhteis- ta tai yrityksen toiminnallisista syistä muuta johdu. Työviikko alkaa maanantaina.

2. Päivittäinen työaika järjestetään yhdenjaksoiseksi, ellei ole perusteltua syytä muu- hun menettelyyn.

3. Ruokailutauko voidaan antaa käyttäjäyrityksen noudattaman käytännön mukaises- ti tai sopimalla ½–1 tunnin pituisesta tauosta työnantajan ja toimihenkilön välil- lä. Ruokailutaukoa ei lueta työaikaan, jos toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpaikalta ruokailutauon aikana.

4. Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, hänelle varataan mahdollisuus ruokailutaukoon tai ruokailuun työn lomassa.

5. Toimihenkilö saa ruokailutauon lisäksi pitää lyhyen kahvitauon kerran päivässä työnjohdon määräämänä ajankohtana.

17 § Viikkolepo

1. Työaika on järjestettävä niin, että toimihenkilö saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän viikkolevon.

2. Viikkolepo on sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikkolepo voidaan antaa muuna- kin viikonpäivänä, jos

•se käyttäjäyrityksen työaikajärjestelmän mukaan on tarpeellista tai

•työtä tehdään sen laadun vuoksi kaikkina viikonpäivinä tai

•toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön työn säännöllisen

kulun turvaamiseksi tai

•siitä sovitaan työaikalain mukaisesti.

Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahden viikon puolelle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

3. Jos toimihenkilö on ollut sairauden tai tapaturman vuoksi pois työstä, tällaista poissaoloa ei katsota viikkolevoksi.

Viikkolevon korvaaminen

4. Toimihenkilön joutuessa työskentelemään tilapäisesti viikkoleponsa aikana va- paa-ajan menetys korvataan ensisijaisesti lyhentämällä hänen säännöllistä työ- aikaansa vastaavasti viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana.

5. Edellä tarkoitettu työ mahdollisine yli- ja sunnuntaityökorvauksineen ja saamatta jäänyt viikkolepo voidaan korvata myös kokonaisuudessaan rahana, jos siitä sovi- taan työnantajan ja toimihenkilön välillä. Viikkolevon menetys korvataan 100 %:lla korotetulla peruspalkalla.‌‌‌

6. Korvaustavasta on sovittava samalla, kun sovitaan viikkolevon aikana tehtävästä työstä.

Katso esimerkki 1. liitteestä 2.

18 § Lisätyö

1. Lisätyötä on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 8 tuntiin saakka päivässä ja 40 tuntiin saakka viikossa.

2. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka 7 h 30 min (7,5 tuntiin) saakka päivässä ja 37,5 tuntiin saakka viikossa. Tämän jälkeen tehdyt lisätyötunnit (30 minuuttia eli 0,5 tuntia päivässä tai 2,5 tuntia viikossa) korvataan 50 %:lla koro- tetulla palkalla.

3. Kuukausipalkkaisten toimihenkilöiden lisätyöstä maksettavan tuntipalkan määrä lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 158, kun työaika on keskimäärin 37,5 tuntia viikossa. Jos työaika on tätä lyhyempi, lasketaan jakaja 37,5 tunnin ja nou- datetun työajan suhteessa.

4. Lisätyöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Tällöin se on korotettava niillä prosenteilla, joilla se olisi korotettu, jos se olisi korvattu rahana.

5. Lisätyön teettäminen työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä edellyttää toimi- henkilön suostumusta.

19 § Ylityö

1. Ylityötä on työ, jota tehdään vuorokaudessa yli 8 tunnin ja viikossa yli 40 tunnin.

2. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

3. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

4. Sunnuntaina tehdystä ylityöstä maksetaan kuitenkin sunnuntaityökorotuksen lisäk- si kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Katso esimerkki 1. liitteestä 2.

5. Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Tällöin se on korotettava niillä prosenteilla, joilla se olisi korotettu, jos se olisi korvattu rahana.

6. Jos toimihenkilö ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tunti- määrää (37,5 tuntia) sairauden, tapaturman, työnantajan määräämän matkan, lomautuksen, työnantajan järjestämän tai liittojen välisen koulutussopimuksen tarkoittaman koulutuksen vuoksi ja hän joutuu tulemaan työtuntijärjestelmän mu- kaisena vapaapäivänään työhön, vapaapäivänä tehty työ korvataan siten kuin viik- koylityöstä on sovittu.

7. Jos toimihenkilö työskentelee vuorokauden vaihteen yli, työ katsotaan lisä- ja yli- työkorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toi- mihenkilön säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

8. Kuukausipalkkaisten toimihenkilöiden ylityöstä maksettava tuntipalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 158, kun työaika on keskimäärin 37,5 tuntia vii- kossa. Jos työaika on tätä lyhyempi, lasketaan jakaja 37,5 tunnin ja noudatetun työajan suhteessa.

9. Työaikalain 18 §:n mukaisena työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksona voi- daan käyttää 12 kuukautta.

20 § Ilta- ja yötyölisät

1. Iltatyöksi katsotaan työ, jota tehdään klo 18–23 välisenä aikana. Iltatyöstä mak- setaan 15 %:n suuruista iltatyölisää.

2. Yötyöksi katsotaan työ, jota tehdään klo 23–06 välisenä aikana. Yötyöstä makse- taan 30 %:n suuruista yötyölisää.

3. Ilta- ja yötyölisät eivät korotu maksettaessa yli- ja sunnuntaityökorvausta.

4. Työnantajan ja toimihenkilön välillä voidaan sopia, että ilta- ja yötyölisät määräy- tyvät käyttäjäyrityksen käytännön mukaisesti. Nämä lisät voidaan sisällyttää kuu- kausi- tai tuntipalkkaan, jos siitä sovitaan työnantajan ja toimihenkilön välillä.‌‌‌‌‌

21 § Sunnuntaityö

1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, va- punpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.

2. Sunnuntaina tehtävän ylityön korvaaminen, ks. 19 §:n 4. kohta.

22 § Vapaapäivät

1. Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä, ellei yrityksen toiminnasta muuta johdu.

2. Toimihenkilölle, joka työskentelee joulu- tai juhannusaattona, maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

3. Vappuaattona ja uudenvuodenaattona kello 16.30 jälkeen tehdystä työstä makse- taan 50 %:lla korotettu palkka. Samanaikaisesti ei kuitenkaan makseta ilta- eikä yötyölisää. Jos kyse on samalla lisä- tai ylityöstä, toimihenkilö on oikeutettu lisä- tai ylityökorvaukseen.

23 § Arkipyhät

1. Työaikaa lyhentävät maanantaista perjantaille ja työpäivälle sijoittuvat:

5. Jos työajan lyhennystä ei ole mahdollista antaa arkipyhäviikolla tai muutoin toimi- henkilön kanssa sovittuna ajankohtana, lyhennyksen saamatta jääminen on kor- vattava toimihenkilölle maksamalla hänelle yksinkertainen tuntipalkka arkipyhäpäi- vän säännöllistä työaikaa vastaavilta tunneilta. Laskennallisia työajan lyhennystä tai arkipyhäkorvausta vastaavia työtunteja ei oteta huomioon laskettaessa viikko- tunteja lisä- ja ylityökorvauksien määrittämistä varten.

6. Jos toimihenkilö on työskennellyt arkipyhänä, arkipyhältä maksetaan sunnuntai- työkorvaus. Joulu- ja juhannusaatolta maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

Katso esimerkki 2. liitteestä 2.

24 § Itsenäisyyspäivä

1. Toimihenkilö on oikeutettu työajan lyhennykseen tai arkipyhäkorvaukseen myös itse- näisyyspäivältä. Kuitenkaan 2 kuukauden työsuhteen kestoedellytystä ei sovelleta.

2. Tuntipalkkaisille toimihenkilöille itsenäisyyspäivältä maksetaan arkipyhäkorvaus, jos toimihenkilö on ollut työssä yhdenjaksoisesti vähintään kuusi työpäivää lähin- nä ennen itsenäisyyspäivää.

25 § Työaikapankki

Työaikapankista sopimisen lähtökohta ja tarkoitus

1. Työnantajan ja toimihenkilön välillä on mahdollista sopia työaikapankkijärjestelmäs- tä alla olevien kohtien mukaisesti toimihenkilöiden työssä jaksamisen edistämi-

•loppiainen

•pitkäperjantai

•pääsiäismaanantai

•vapunpäivä

•helatorstai

•juhannusaatto

•jouluaatto

•joulupäivä

•tapaninpäivä

•uudenvuodenpäivä

seksi. Työaikapankista sopimiseen ja vuosittain tehtäviin muutoksiin vaikuttavat työnantajan sekä käyttäjäyritysten työvoimaresurssit, työvoimatilanne ja kuhunkin työyhteisöön liittyvät erityistarpeet.

Työaikapankin kertymä

2. Toimihenkilö on oikeutettu työajan lyhennykseen tai arkipyhäkorvaukseen edellyttä- en, että hänen työsuhteensa on kestänyt vähintään 2 kuukautta ennen arkipyhää.

3. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön säännöllistä työaikaa lyhennetään arkipyhävii- kolla sanotun päivän työaikaa vastaavalla määrällä.

4. Tuntipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan arkipyhäkorvauksena yksinkertainen tuntipalkka sanotun päivän lyhentynyttä työaikaa vastaavalta ajalta. Toimihenkilön on täytynyt olla töissä joko arkipyhää edeltävänä tai seuraavana työpäivänä.

2. Työaikapankkiin voidaan siirtää työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan ylittävien työtuntien perusosat sekä yli-, lisä- ja sunnuntaityökorvauksia vastaavat tunnit. Toimihenkilön on sovittava tästä menettelystä esimiehensä kanssa etukä- teen samassa yhteydessä, kun sovitaan yli-, lisä- ja sunnuntaityön tekemisestä.

3. Toimihenkilöllä on oikeus kerryttää työaikapankkiin enintään 10 täyttä (7 tuntia 30 min) työpäivää vastaava tuntimäärä. Jos toimihenkilön säännöllinen työaika on

alle 7 tuntia 30 minuuttia päivässä, kertymän enimmäistuntimäärä suhteutetaan hänen työaikaansa.‌‌‌‌

Työaikapankin kertymän pitäminen vapaana

4. Toimihenkilö tekee työnantajalle esityksen kertymän vapaana pitämisen ajankoh- dasta viimeistään kolmea kuukautta ennen kyseisen vapaan pitämisajankohdan alkua. Työnantajan on ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen kyseisen vapaan esitettyä alkamista, hyväksyykö esityksen. Jos työnantaja ei hyväksy esitystä, työnantajan on tehtävä esitys vapaan pitämisajankohdasta, jonka pohjalta vapaan ajankohdasta sovitaan.

5. Työnantajalla ei ole oikeutta muuttaa sovitun vapaan pitämisajankohtaa, ellei yri- tyksen toimintaan ja toimihenkilön työtehtäviin liittyen vapaan pitämättä jättämi- selle kyseisenä ajankohtana ole erittäin painavia syitä. Tällöin työnantajan on il- moitettava, milloin vapaa voidaan pitää.

Työaikapankin kertymien maksaminen rahana

6. Jos kertynyttä vapaata ei voida pitää kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuo- den päättymisestä, jonka aikana vapaata kerrytettiin pankkiin, vapaa maksetaan toimihenkilölle rahana. Toimihenkilöllä on myös oikeus milloin tahansa työsuhteen aikana pyytää työaikapankkiin kertynyttä vapaata, osittain tai kokonaan, makset- tavaksi rahana. Työsuhteen päättyessä kertynyt vapaa maksetaan lopputilin yh- teydessä, ellei toisin sovita.

7. Työaikapankkiin kertyneitä varoja maksetaan työnantajan normaalina palkanmak- supäivänä. Edellä 6. kohdassa tarkoitettu toimihenkilön vaatimus tulee esittää seitsemän (7) pankkipäivää ennen ko. palkanmaksupäivää, ellei muuta ole sovittu.

8. Vapaa maksetaan toimihenkilölle viimeisimmän perustuntipalkan mukaisesti. Kuu- kausipalkkaisten toimihenkilöiden tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 158.

9. Työaikapankissa olevilla tai sieltä maksetuilla vapailla ei ole mitään vaikutusta toimi- henkilön työsuhteen pituuteen ja/tai sen perusteella määräytyviin työsuhde-etuuksiin.

26 § Varallaolo

1. Jos toimihenkilö sopimuksensa mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnos- saan tai muualla työnantajan osoittamassa paikassa valmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, hänelle maksetaan siltä ajal- ta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta, puolet tuntiansion mukaisesta palkasta. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotunnilta. Varallaoloon käytettyä aikaa ei lueta työaikaan.

Jos toimihenkilö on valmiudessa yllä mainitulla tavalla, mutta ei ole sidottu asuntoonsa tai muuhun työnantajan osoittamaan paikkaan, toimihenkilölle mak- setaan korvausta, josta sovitaan työnantajan ja toimihenkilön välillä. Varallaoloon käytettyä aikaa ei lueta työaikaan.

2. Varallaolo pyritään järjestämään siten, ettei varallaoloajaksi sovita toimihenkilön kannalta haitallisen lyhyitä ajanjaksoja, vaan että varallaolo olisi yhdenjaksoinen.

IV PALKKAUS

27 § Palkkamääräykset

1. Toimihenkilön palkasta sovitaan työnantajan ja toimihenkilön välillä ottaen huo- mioon työn vaativuus, toimihenkilön pätevyys ja työssä onnistuminen sekä kysei- sistä tehtävistä yleisesti maksettava palkka. Toimihenkilölle on kuitenkin makset- tava vähintään tämän työehtosopimuksen liitteen 1 mukaista vähimmäispalkkaa.

Työsuhteen päättyessä loppupalkka voidaan maksaa työsuhteen päättymistä seuraavana kyseisen työntekijän tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

2. Työnantajan ja toimihenkilön välillä voidaan sopia harjoitteluajasta toimihenkilön aloittaessa työskentelyn uudessa tehtävässä. Harjoitteluaika on enintään kuusi kuukautta. Harjoitteluajalta maksettava palkka on vähintään 85 % kyseisen tehtä- vän vähimmäispalkasta. Tehtävään vaadittavaa kielitaitoa tai täyttä työkykyä vailla olevalle henkilölle taikka henkilölle, josta maksetaan palkkatukea, voidaan mak- saa harjoitteluajan palkkaa enintään 12 kuukauden ajan, jos kyseisen henkilön suoritustaso työtehtävään jää olennaisesti tehtävän vaatimasta tavanomaisesta suoritustasosta.

3. Palkka maksetaan toimihenkilön pankkitilille, jossa sen tulee olla erääntymis- päivänä toimihenkilön nostettavissa. Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jol- loin pankit ovat suljettuina, palkan erääntymispäivänä pidetään lähinnä edellistä pankkipäivää.‌‌‌

28 § Palkan osittaminen

1. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21 työajan ollessa keski- määrin 37,5 tuntia viikossa.

2. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 158 työajan ollessa keski- määrin 37,5 tuntia viikossa. Työajan ollessa tätä lyhyempi jakaja lasketaan 37,5 tunnin ja sovitun työajan suhteessa.

V POISSAOLOT

29 § Sairausajan palkka

Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus

1. Toimihenkilön on viipymättä ilmoitettava työnantajalle poissaolosta ja jos mahdol- lista sen kestosta.

2. Vaadittaessa toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Työnantajan nimetessä lääkärin työnan- taja maksaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.

3. Epidemian aikana työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja voi tutkimuksensa perus- teella antaa sairauslomatodistuksen enintään kolmeksi päiväksi kerrallaan. Todis- tuksen voi uusia vain sama hoitaja.

Palkanmaksun edellytykset

4. Toimihenkilölle maksetaan sairausajan palkkaa, jos

•toimihenkilön työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ja

•toimihenkilö ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella tai

•toimihenkilö on määrätty tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin.

Palkanmaksu

5. Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti:

Työsuhteen kesto Palkallisen jakson pituus

alle 1 kk ei palkanmaksuvelvollisuutta

yli 1 kk, enintään 3 v. 28 kalenteripäivää

yli 3 v, enintään 5 v. 35 kalenteripäivää

yli 5 v, enintään 10 v. 42 kalenteripäivää

yli 10 v. 56 kalenteripäivää

Työnantaja maksaa täyden päiväpalkan sairausvakuutuslain tarkoittamaan karens- siaikaan sisältyviltä työpäiviltä. Tämän jälkeisiltä työpäiviltä maksetaan ainoastaan päiväpalkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Jälkimmäisen palkanosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty toimihenkilölle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä. Päiväpalkka las- ketaan 28 §:ssä (Palkan osittaminen) määritellyin tavoin.

6. Toimihenkilön sairastuessa samaan sairauteen 7 kalenteripäivän kuluessa työhön paluusta maksetaan sairausajan palkka seuraavasti:

•poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka

kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso

•palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastumispäivältä sen ollessa työpäivä.

Saman sairauden uusiutuessa yli 7 päivän kuluttua töihin palaamisesta sairaus- ajan palkka maksetaan niin kuin kyseessä olisi uusi sairaus.

7. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilöstä itsestään joh- tuvasta syystä makseta lainkaan tai se maksetaan vain osittaisena, työnantajalla on oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka toimihenkilön menettelyn vuoksi on jäänyt suorittamatta.

8. Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajan- jaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, jota maksetaan

•työnantajan kokonaan tai osittain kustantaman vakuutuksen perusteella tai‌‌‌

•työnantajan kannatusmaksua saavasta sairausavustuskassasta.

Palkan tultua jo maksetuksi, työnantaja voi nostaa korvaukset itselleen tai periä ne toimihenkilöltä, kuitenkin enintään maksamansa määrän.

9. Jos toimihenkilö oman sairautensa tai muusta syystä aiheutuneen työkyvyttömyy- den vuoksi keskeyttää vanhempain- tai hoitovapaansa, työnantajalla ei ole velvolli- suutta maksaa sairausajan palkkaa ajalta, jonka vanhempain- tai hoitovapaajakso olisi kestänyt.

30 § Lääkärintarkastukset

1. Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa (a–e), edellyttäen, että

•toimihenkilölle tehdyt tarkastukset, tutkimukset ja hoitotoimenpiteet

on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen,

•niitä ei ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja

•niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.

a) Sairauden toteaminen

Sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkärin määräämä laboratorio- ja röntgentutkimus. Tämä koskee myös lääkärintutkimuk- sesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tark- kailua tai tutkimusta sairaalassa.

b) Aiemmin todettu sairaus

Toimihenkilön käydessä aiemmin todetun sairauden johdosta lääkärin- tarkastuksessa, silloin kun

•lääkärintarkastus on tarpeellinen sairauden olennaisesti pahennuttua

•kroonisen sairauden hoidon määrittämiseksi välttämätön

erikoislääkärintarkastus

•apuvälineen (esim. silmälasien) hankkimiseksi tarpeellinen erikoislääkärintarkastus

•muun aiemmin todetun sairauden hoidon määrittämiseksi tarpeellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

c) Raskaus

Synnytystä edeltävät TSL 4:8.2 §:ssä tarkoitetut lääketieteelliset tutkimukset.

d) Syöpäsairaus

Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys.

e) Äkillinen hammassairaus

Äkillisen hammassairauden aiheuttama työkyvyttömyys, joka edellyttää samana päivänä annettavaa hoitoa. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan ham- maslääkärin antamalla todistuksella.

31 § Palkaton poissaolo

1. Jos toimihenkilö on ollut pois työstä työnantajan olematta palkanmaksuvelvollinen, poissaolo voidaan sovittaessa korvata vastaavalla määrällä työtunteja.

32 § Tilapäinen poissaolo alle 10-vuotiaan lapsen sairauden vuoksi

1. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen huoltajana toimivalle toi- mihenkilölle maksetaan palkka enintään 3 työpäivän poissaolon ajalta, jos

•lyhyt poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen

hoitamiseksi,

•toimihenkilö on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja sen arvioidusta kestosta ja lapsen sairaudesta on toimitettu lääkärintodistus tai muu

työnantajan hyväksymä selvitys,

•toimihenkilön työsuhde on kestänyt ennen poissaoloa vähintään kuukauden.

33 § Muut tilapäiset poissaolot

1. Toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei pidä vähentää hänen perheensä piiris- sä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman ja hauta- jaisten takia annettavaa lyhyttä tilapäistä poissaoloa.

Perheeseen kuuluvat toimihenkilön avo- tai aviopuoliso, omat lapset (myös ot- tolapset), samassa taloudessa asuvat puolison lapset. Lähiomaisella tarkoitetaan perheeseen kuuluvien lisäksi toimihenkilön vanhempia, isovanhempia, sisaria ja veljiä ja lapsenlapsia sekä avo- tai aviopuolison vanhempia.

Lyhyt tilapäinen poissaolo tarkoittaa pääsääntöisesti yhtä päivää, poikkeus- tapauksessa esim. pitkän matkan takia enintään kahta päivää. Pitkällä matkalla tarkoitetaan sellaista matkaa, jota ei ole mahdollista tehdä yhden päivän aikana.

2. Toimihenkilöllä on oikeus lyhyeen tilapäiseen poissaoloon työstä osallistuessaan valittuna edustajana STTK:n, ERTOn ja sen valtakunnallisen jäsenjärjestön liitto-, edustajisto-, vuosi- ja hallituksen kokouksiin ilman, että hänen palkkaansa tai vuo-

3. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän seuraavissa tapauksissa:‌‌‌‌

•Omien vihkiäisten vuoksi

•50- ja 60-vuotispäivinä, jos merkkipäivä sattuu toimihenkilön työpäiväksi

4. Asevelvollisen osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hä- nen ansionsa alenemista.

5. Reservin kertausharjoituksiin osallistuvalle toimihenkilölle maksetaan osallistumis- päivän palkan ja reserviläispalkan erotus. Toimihenkilön osallistuessa kertaushar- joituksiin tai väestönsuojelukurssille hänen vuosilomaansa ei vähennetä.

6. Toimihenkilölle maksetaan palkan ja ansionmenetyskorvauksen erotus hänen osal- listuessa työaikana:

•kunnanvaltuuston tai -hallituksen kokoukseen,

•valtiollisten, kunnallisten tai EU-vaalien vaalilautakunnan tai toimikunnan

kokoukseen.

Erotus maksetaan toimihenkilön esitettyä selvityksen ansionmenetyskorvaukses- ta. Toimihenkilön vuosilomaetuuksia ei vähennetä.

7. Toimihenkilön on ilmoitettava työnantajalle viipymättä tämän pykälän mukaisesta poissaolosta.

34 § Perhevapaat

1. Toimihenkilön äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, adoptio-, vanhempain- sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Jos toimihenkilön työsuhde on kestänyt vähintään 8 kuukautta, työnantaja maksaa

•äitiys- ja adoptiovapaan alusta lukien täyden palkan 3 kuukauden pituiselta ajanjaksolta

•isyysvapaata pitävälle toimihenkilölle täyden palkan enintään 5 työpäivän ajalta.

3. Siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa äitiys-, adoptio- tai isyysvapaan palkkaa, työnantaja on oikeutettu saamaan sairausvakuutuslain perusteella xxxxxxxxxxx äitiys-, isyys- tai vanhempainpäivärahan itselleen. Jos päiväraha menetetään toi- mihenkilön laiminlyönnin vuoksi, palkasta vähennetään menetettyä päivärahaa vastaava osa.

4. Xxxxxxxxxxxxx ollessa pois työstä yli lakisääteisen äitiys- ja vanhempainvapaan, tällaista poissaoloaikaa ei oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäes- sä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

VI VUOSILOMA

35 § Vuosiloma

1. Vuosilomaetuudet määräytyvät vuosilomalain ja tämän sopimuksen mukaan. Vuosilomapalkka maksetaan 2.5.2021 alkavan lomakauden alusta lähtien yri-

tyksen säännönmukaisina palkanmaksupäivinä, ellei paikallisesti sovita toisin.

2. Työsopimuslain 1:5 §:n tarkoittamassa mielessä vuosiloman ansainta ei keskeydy, jos toimihenkilö määräaikaisen työsuhteen päätyttyä pitää työsuhteen päättyes- sä maksettua vuosilomakorvausta vastaavan määrän vapaata ennen seuraavan työsuhteen aloittamista saman työnantajan palveluksessa.

Toimihenkilön työsuhde ei ole voimassa edellä mainittujen vapaiden aikana eikä tältä ajalta kerry siten myöskään vuosilomaa. Tällä määräyksellä ei oteta kan- taa muihin työsopimuslain 1:5 §:ssä tarkoitettuihin työsuhteen kestosta riippuviin työsuhde-etuuksiin.

36 § Lomaltapaluuraha

Suuruus

1. Lomaltapaluurahan suuruus on 50 % toimihenkilön vuosilomapalkasta.

Maksamisaika ja -edellytykset

2. Toimihenkilöllä on oikeus lomaltapaluurahaan, jos hän pitää työsuhteen kestäessä vuosilomaa. Lomaltapaluurahaa ei makseta vuosilomakorvauksesta, ellei kohdan ”Lomaltapaluurahan poikkeuksellinen maksaminen” määräyksistä muuta johdu.

3. Toimihenkilö on oikeutettu puoleen lomaltapaluurahan määrästä aloittaessaan vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana, vaikka hän ei palaisikaan

työhön loman päätyttyä. Tämä osa lomaltapaluurahasta maksetaan lomapalkan maksamisen yhteydessä.‌‌‌‌‌‌‌‌

4. Toimihenkilölle maksetaan koko lomaltapaluuraha, jos hän aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja myös palaa työhön heti loman päätyttyä. Lomaltapaluurahan loppuosa maksetaan sinä palkanmaksupäivänä, jolloin toimi- henkilön palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan tai olisi maksettu, mikäli hän ei olisi ollut estynyt saapumasta työhön 5. kohdassa tarkoitetulla tavalla.

5. Koko lomaltapaluuraha maksetaan myös silloin, jos toimihenkilön paluu töihin heti loman jälkeen estyy

•vuosilomalain 2:7.2 §:ssä mainittujen syiden vuoksi,

•hoitovapaan vuoksi, jos toimihenkilö palaa työhön hoitovapaan

jälkeen työsopimuslain mukaan ilmoittamanaan ajankohtana tai

•työnantajan suostumuksella tapahtuvan poissaolon vuoksi.

6. Jos vuosiloma on jaettu, maksetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta.

Lomaltapaluurahan poikkeuksellinen maksaminen Eläkkeelle siirtyminen

7. Eläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle lomaltapaluuraha maksetaan siitä vuosiloma- palkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.

Ase- tai siviilipalvelusta suorittaneen työhön palaaminen

8. Ase- tai siviilipalvelusta suorittavalle toimihenkilölle lomaltapaluuraha maksetaan hänen palattuaan palvelusajan päätyttyä työhön lain edellyttämällä tavalla. Lomal- tapaluurahan suuruus määräytyy siitä lomapalkasta tai -korvauksesta, joka toimi- henkilölle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.

Työsuhteen päättyminen kesälomakautena

9. Lomaltapaluurahasta maksetaan puolet silloin, kun toimihenkilön työsuhde on päättynyt kesälomakautena (2.5.–30.9.) ennen loman alkamista muusta kuin toi- mihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen vuoksi. Tämä osa lo- maltapaluurahasta maksetaan toimihenkilölle viimeistään lopputilin yhteydessä.

Työsuhteen päättyminen loman aikana

10. Lomaltapaluuraha maksetaan kokonaisuudessaan silloin, kun toimihenkilön työ- suhde on päättynyt loman aikana muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen vuoksi. Lomaltapaluuraha maksetaan toimihenkilölle viimeistään lopputilin yhteydessä.

Lomaltapaluurahan vaihtaminen vapaaksi

11. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia siitä, että lomaltapaluuraha vaihdetaan vapaaksi.

VII MATKUSTAMINEN

37 § Matkustaminen

1. Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen suuruuden osalta noudatetaan ve- rohallituksen päätöstä tai vaihtoehtoisesti joko henkilöstöpalvelu- tai käyttäjäyri- tyksen omaa matkustussääntöä, jonka tulee kuitenkin vastata tasoltaan vähintään verohallituksen päätöstä.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

38 § Ryhmähenkivakuutus

1. Työnantaja ottaa ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen vä- lillä sovittu.

39 § Luottamusmies

1. Yrityksen järjestäytyneillä toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luotta- musmies ja varaluottamusmies toimimaan heidän valtuuttamanaan asioissa, jotka koskevat tämän sopimuksen tulkintaa tai muita työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä.

2. HPL ja ERTO suosittelevat, että luottamusmies voisi käydä työntekopaikalla, jos erimielisyyden ratkaiseminen sitä vaatii. Asiasta on sovittava etukäteen työnan- tajan edustajan ja luottamusmiehen välillä. Liittojen edustajien käynneistä työn- tekopaikalla tulee sopia liittojen ja työnantajan edustajan välillä.‌‌‌‌

3. Muilta osin noudatetaan liittojen välistä luottamusmiessopimusta.

40 § Paikallinen sopiminen

1. Paikallisen sopimisen osapuolina ovat työnantaja ja tämän työehtosopimuksen mukaisesti valittu luottamusmies. Jos yrityksessä ei ole edellä mainittua luotta- musmiestä, ERTOon järjestäytyneet toimihenkilöt voivat valita sen. Ellei luotta- musmiestä ole valittu, toimihenkilöt voivat valita joko TSL:n mukaisen luottamus- valtuutetun tai muun keskuudestaan valitsemansa edustajan.

Yllä mainittu sopimus tehdään kirjallisesti ja sovitaan siitä, onko sopimus voi- massa toistaiseksi vai tietyn määräajan.

2. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on kolme kuukautta. Yli yhdeksän kuukautta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa kol- men kuukauden irtisanomisajalla. Sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtoso- pimuksen määräyksiä. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa.

41 § Koulutussuositus

1. HPL ja ERTO suosittelevat, että työnantaja huolehtii mahdollisuuksiensa mukaan toimihenkilöiden riittävästä kouluttamisesta.

2. Työnantaja voi järjestää vuokratoimihenkilöille joko osittain tai kokonaan työnantajan kustantamaa koulutusta myös työsuhteiden välisinä aikoina ilman, että tällä on vai- kutusta työsuhteen pituuteen tai sen perusteella määräytyviin työsuhde-etuuksiin.

42 § Kokoontumisoikeus

1. ERTOn yhdistykset, alayhdistykset tai niiden osastot voivat työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työnantajan osoittamissa tarkoitukseen soveltuvissa tiloissa työsuhdeasioista edellyttäen, että kokousjärjestelyistä ja menettelytavoista sovi- taan etukäteen työnantajan kanssa.

2. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen STTK:n, ERTOn ja sen alayh- distyksen edustajia.

3. ERTOn ja sen tämän pykälän 1. momentissa mainitun alaosaston ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten asetetulle ilmoitustaululle.

4. HPL ja ERTO suosittelevat, että henkilöstöpalveluyritys suhtautuisi myönteisesti siihen, että toimihenkilöt saisivat tietoonsa ERTOn ilmoituksia ja tiedotteita mah- dollisuuksien mukaan myös sähköisessä muodossa, kuten esimerkiksi yritysten intranetsivuilta.

43 § Jäsenmaksujen perintä

1. Työnantaja perii ERTOn jäsenmaksun toimihenkilön palkasta hänen annettua siihen valtuutuksen ja tilittää sen ilmoitetulle pankkitilille ERTOn ohjeiden mukaisesti.

44 § Neuvottelujärjestys ja työrauha

1. Tätä sopimusta koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja toi- mihenkilöiden tai heidän luottamushenkilönsä kesken. Neuvottelut pyritään aloit- tamaan viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi osapuoli on neuvotteluja pyytänyt.

2. Jos neuvottelut johtavat sovintoon, toisen osapuolen sitä vaatiessa, neuvotteluista laaditaan molempien osapuolten allekirjoittama muistio. Ellei näissä neuvotteluis- sa päästä yksimielisyyteen, osapuolet laativat erimielisyysmuistion ja toimittavat sen ERTOlle ja HPL:lle. Elleivät liitot pääse yksimielisyyteen, asia voidaan viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

3. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen sen voimassa ollessa, ovat kiellettyjä.

45 § Yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluajan laskenta

1. Tätä TES 45 §:ä voidaan soveltaa tämän sopimuksen osapuolena olevan työnan- tajaliiton jäsenyritysten työntekijöitä koskeviin neuvotteluihin.

2. Jos työnantajalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoimintalain (334/07) soveltamisalan piiriin kuuluvan työn- antajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin.

Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Tämän kohdan määräyksillä poiketaan lain vastaavista kohdista.

Yhteistoimintalain soveltamispiirissä olevan työnantajan harkitessa työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä yhteistoiminta- velvoitteet katsotaan yhteistoimintalain 45 §:n neuvotteluesityksen antamista ja 51 §:n neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevista säännöksistä poiketen täyte- tyksi, kun neuvotteluja on käyty yhteistoimintalaissa edellytetyllä tavalla kirjallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen ja etukäteen annettujen tietojen pohjalta yhteistoimintalain 51 §:n mukaan määräytyvän neuvotteluajan, jollei lain nojalla ole sovittu muusta neuvotteluajasta.‌‌‌

46 § Selviytymislauseke

1. Yrityksessä, joka on poikkeuksellisissa taloudellisissa vaikeuksissa ja aloittaa yh- teistoimintaneuvottelut työvoiman vähentämisestä, voidaan työehtosopimuksen 40 §:ssä tarkoitetulla tavalla paikallisesti sopia työehdoista työehtosopimuksesta poikkeavasti alittamatta kuitenkaan työehtosopimuksen vähimmäispalkkatasoa. Jos toimihenkilöt valitsevat keskuudestaan 40 §:ssä tarkoitetun muun edustajan, toimihenkilöt antavat edustajalle kirjallisen valtakirjan, jossa määritellään edus- tajan neuvotteluvaltuudet.” Sopimus voidaan tehdä määräajaksi ja enintään vuo- deksi kerrallaan.

2. Työnantajan pitää toimittaa toimihenkilöiden edustajalle sopimuksen perustelut ja tarvittava taloudellinen tieto hyvissä ajoin ennen neuvottelujen alkua.

47 § Sopimuksen voimassaolo

1. Sopimuskausi alkaa 16.3.2020 ja päättyy 28.2.2022. Sopimus jatkuu 28.2.2022 jälkeen vuoden kerrallaan, mikäli työehtosopimusta ei irtisanota viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä.

Työehtosopimus voidaan irtisanoa päättymään noudattamalla kuukauden irti- sanomisaikaa, jos erityiset syyt sitä vaativat.

2. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai jompikumpi sopijaosapuoli on todennut työehtosopimusneuvottelut päättyneiksi.

Helsingissä 16.3.2020 Henkilöstöpalveluyritysten liitto (HPL) ry Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry

LIITTEET

LIITE 1: Vähimmäispalkat 1.6.2020 ja 1.5.2021

Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa

Toimistotehtävät	1.6.2020	1.5.2021	1.6.2020	1.5.2021
avustava työ	10,97	11,19	1732,67	1767,32
suorittava taso	11,55	11,78	1824,39	1860,88
ammattitehtävät	12,68	12,93	2002,78	2042,84
asiantuntijatehtävät	13,87	14,14	2190,84	2234,65
Taloushallinto ja kirjanpito suorittava taso	11,55	11,78	1824,39	1860,88
ammattitehtävät	13,35	13,62	2109,85	2152,04
asiantuntijatehtävät	15,08	15,38	2382,33	2429,98
ICT-alan tehtävät operatiiviset tehtävät	11,77	12,01	1860,07	1897,27
ohjelmointitehtävät	14,52	14,81	2294,13	2340,01
suunnittelutehtävät	17,55	17,90	2773,35	2828,82

Tuntipalkka Kuukausipalkka

LIITE 2: Esimerkkejä

Esimerkki 1. Lisä-, yli- ja sunnuntaityön sekä viikkolevon korvaaminen

Toimihenkilön säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa. Hänen päivittäinen työ- aikansa on kello 8.00–16.30 sisältäen tunnin ruokatauon, joka ei ole työaikaa. Eräänä viikkona hän on työskennellyt seuraavasti:

ma 7,5 h, ti 7,5 h, ke 7,5 h, to 7,5 h, pe 11 h, la 6 h ja su 7,5 h.

Toimihenkilön palkka kyseiseltä viikolta lasketaan seuraavasti:

tehdyt tunnit	perus- tunnit	lisätyö 50 %	vrk ylityö 50 %	vrk ylityö 100 %	vko ylityö 50 %	vko ylityö 100 % (huom. 19 § 4. kohta)	viikko- lepo 100%	su- korvaus 100 %
ma 7,5	7,5
ti 7,5	7,5
ke 7,5	7,5
to 7,5	7,5
pe 11	7,5	0,5	2,0	1,0
la 6		2,0			4
su 7,5					2,0	5,5	7,5	7,5

Muu Suomi

Toimistotehtävät	1.6.2020	1.5.2021	1.6.2020	1.5.2021
avustava työ	10,46	10,67	1652,77	1685,83
suorittava taso	11,03	11,25	1743,13	1777,99
ammattitehtävät	12,16	12,40	1920,57	1958,98
asiantuntijatehtävät	13,32	13,59	2104,73	2146,82
Taloushallinto ja kirjanpito suorittava taso	11,03	11,25	1743,13	1777,99
ammattitehtävät	12,83	13,09	2026,96	2067,50
asiantuntijatehtävät	14,26	14,55	2253,32	2298,38
ICT-alan tehtävät operatiiviset tehtävät	11,26	11,48	1778,61	1814,18
ohjelmointitehtävät	13,73	14,01	2169,97	2213,37
suunnittelutehtävät	16,71	17,05	2640,96	2693,78

Tuntipalkka Kuukausipalkka

Toimihenkilö on tehnyt maanantaista perjantaihin 37,5 tuntia säännöllistä työaikaa. Perjantaina hän on tehnyt lisäksi 0,5 tuntia lisätyötä, joka työehtosopimuksen mu- kaan korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla. Koska perjantaina tehtyä ylityötä ei lasketa mukaan laskettaessa viikon säännöllisen työajan määrää, toimihenkilö on tehnyt maanantaista perjantaihin 38 tuntia. Näin ollen lauantaina tehdyt 2 en- simmäistä tuntia ovat vielä lisätyötä, joka korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla (38+2=40 tuntia).

Perjantaina tehty vuorokautinen ylityö korvataan siten, että lisätyön jälkeen (0,5 h) 2 ensimmäistä tuntia korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla ja sen jälkeinen tunti korvataan 100 %:lla korotetulla palkalla. Lisäksi on huomattavaa, että kello

18.00 jälkeen tehty työ on iltatyölisään oikeuttavaa aikaa.

Lauantaina tehtyjen 2 ensimmäisen tunnin jälkeiset tunnit (4 h) korvataan viikoit- taisena ylityönä 50 %:lla korotetulla palkalla.

Koska viikoittaisen ylityön osalta 8 ensimmäistä tuntia korvataan 50 %:lla korote- tulla palkalla, korvattaisiin sunnuntaina tehdyt ensimmäiset 4 tuntia 50 %:lla ko- rotetulla palkalla, mutta 19 §:n 4. kohdan poikkeussäännön vuoksi vain 2 ensim-

mäistä sunnuntaina tehtävää tuntia korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla. Loput 5,5 tuntia korvataan viikoittaisena ylityönä 100 %:lla korotetulla palkalla.‌‌‌‌‌

Lisäksi kaikilta sunnuntaina tehtäviltä tunneilta (7,5 h) maksetaan sunnuntaityö- korvauksena 100 %:lla korotettu palkka.

Koska toimihenkilö on työskennellyt viikon jokaisena päivänä, hän ei ole saanut kyseisellä viikolla viikkolepoa. Ellei viikkolepoa anneta vapaana lyhentämällä toimi- henkilön säännöllistä työaikaa viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana, viikkolepokorvaus voidaan sopia maksettavaksi rahana. Tällöin viikkolepokorvaus maksetaan niiltä tunneilta, jotka ovat rikkoneet viikkolepoaikaa. Tällöin esimerkis- sämme sunnuntaina tehdyistä kaikista tunneista maksetaan 100 %:lla korotettu palkka viikkolepokorvauksena.

Esimerkki 2. Arkipyhä

Kuukausipalkkainen toimihenkilö

Arkipyhä lyhentää ko. viikon työaikaa. Toimihenkilö on oikeutettu työajan lyhennyk- seen edellyttäen, että hänen työsuhteensa on kestänyt vähintään 2 kuukautta en- nen arkipyhää.

Kuukausipalkkaisen toimihenkilön säännöllistä työaikaa lyhennetään arkipyhävii- kolla sanotun päivän työaikaa vastaavalla määrällä. Siten kuukausipalkkainen toi- mihenkilö, jonka säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa, on arkipyhäviikolla pääsääntöisesti työssä vain 30 tuntia, mutta saa palkan 37,5 tunnilta eli toisin sanoen hänen kuukausipalkkaansa ei vähennetä.

Jos toimihenkilöä tarvitaan työhön arkipyhäpäivänä, hänelle pyritään antamaan työajan lyhennys (= vapaapäivä) jonakin muuna päivänä ko. viikolla tai muuna toi- mihenkilön kanssa sovittuna ajankohtana. Jos se ei ole mahdollista, hänelle mak- setaan kuukausipalkan lisäksi korvaus saamatta jääneestä työajan lyhennyksestä eli 7,5 tunnin ylimääräinen palkka. Lisäksi on huomioitava, että arkipyhäpäivältä maksetaan tehtyjen tuntien mukaan peruspalkka sekä lisäksi joko sunnuntaityö- korvaus tai joulu- ja juhannusaaton ollessa kyseessä 50 %:lla korotettu palkka.

Laskennallisia työajan lyhennystä vastaavia työtunteja ei oteta huomioon lasket- taessa viikkotunteja lisä- ja ylityökorvausten määrittämistä varten. Tämä tarkoittaa sitä, että toimihenkilön, joka ei ole ollut työssä arkipyhäpäivänä, työaika ko. vii- kolla on 30 tuntia. Työajan lyhennystä vastaavia tunteja ei siten lasketa työaikaan lisä- ja ylityökorvauksia määritettäessä.

Tuntipalkkainen toimihenkilö

Arkipyhä lyhentää myös tuntipalkkaisen toimihenkilön ko. viikon työaikaa. Toimi- henkilö on oikeutettu arkipyhäkorvaukseen edellyttäen, että hänen työsuhteensa on kestänyt vähintään 2 kuukautta ennen arkipyhää. Toimihenkilön on täytynyt olla töissä arkipyhää joko edeltävänä tai seuraavana työpäivänä.

Tuntipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan arkipyhäkorvauksena yksinkertainen tuntipalkka sanotun päivän lyhentynyttä työaikaa vastaavalta ajalta. Siten tunti- palkkainen toimihenkilö, jonka työaika on esimerkiksi 20 tuntia viikossa (4 tuntia päivässä) saa arkipyhäviikolla 20 tunnin palkan, vaikka hän on tehnyt ko. viikolla vain 16 tuntia töitä.

Silloin, kun tuntipalkkaisella toimihenkilöllä ei ole säännöllistä viikkotuntimäärää, arkipyhäkorvaus lasketaan keskimääräisen säännöllisen työajan mukaan.

Silloin, kun tuntipalkkainen toimihenkilö ei työsopimuksensa mukaan milloin- kaan työskentele sinä viikonpäivänä, jolloin ko. arkipyhä on, hän ei ole oikeutettu arkipyhäkovaukseen.

Jos tuntipalkkaista toimihenkilöä tarvitaan työhön arkipyhäpäivänä, hänelle pyri- tään antamaan työajan lyhennys (= vapaapäivä) jonakin muuna päivänä ko. viikolla tai muuna toimihenkilön kanssa sovittuna ajankohtana. Jos se ei ole mahdollista, hänelle maksetaan arkipyhäkorvaus ko. päivän mukaisen normaalin työajan mu- kaan. Jos tuntimäärä on vaihteleva, arkipyhäkorvaus maksetaan keskimääräisen säännöllisen työajan mukaan. Se lasketaan siten, että keskimääräinen viikkotyö- aika jaetaan viidellä. Lisäksi on huomioitava, että arkipyhäpäivältä maksetaan tehtyjen tuntien mukaan peruspalkka sekä lisäksi joko sunnuntaityökorvaus tai joulu- ja juhannusaaton ollessa kyseessä 50 %:lla korotettu palkka.

Laskennallisia arkipyhäkorvausta vastaavia työtunteja ei oteta huomioon lasket- taessa viikkotunteja lisä- ja ylityökorvausten määrittämistä varten. Tämä tarkoittaa sitä, ettei niitä tunteja, joilta toimihenkilö on saanut arkipyhäkorvausta, lasketa työaikaan.

LIITE 3: Koulutussopimus‌‌‌‌‌‌

1 § Koulutustyöryhmä

Tämän sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa var- ten ovat koulutustyöryhmät, joihin kumpikin sopijapuoli nimeää enintään kaksi edustajaa.

Kurssien hyväksyminen

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kalenterivuoden aikana.

Ennen kurssin hyväksymispäätöstä koulutustyöryhmälle annetaan selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Koulutustyöryhmä voi seurata kurssien opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymistä kurs- seista mahdollisuuksien mukaan viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Korvaukset

Kun työnantaja järjestää toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettää toi- mihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, toimihenkilölle kor- vataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionme- netys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, koulutukseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta työnantaja korvaa toimihenkilölle koulutuksesta johtuvat suoranaiset kustannukset.

Mikäli työnantaja on kustantanut koulutukseen osallistuvalle toimihenkilölle ruokailun (täydelle vuorokaudelle kaksi ateriaa, osavuorokaudelle yksi ateria) ja majoituksen, työnantajalla ei ole velvollisuutta päivärahojen maksamiseen.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan pääsääntöisesti työpaikkakohtaisesti. Myös työmarkkinakeskusjärjestöt, niiden jäsenjärjestöt yh- teisesti ja eri yhteistoimintatahot kuten Työturvallisuuskeskus järjestävät yhteis- toimintakoulutusta. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti

yhteistyöelimessä tai jos sellaista ei ole, työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat Osallistumisoikeus

Toimihenkilö voi työsuhteen katkeamatta osallistua koulutustyöryhmässä hyväk- sytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, jos koulutuksen tarve on työnan- tajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä yhteisesti todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.

Toimihenkilö voi osallistua koulutustyöryhmän hyväksymän kurssin lisäksi vuo- sittain yhden päivän paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Työnantaja voi evätä koulutukseen osallistumisen vain siinä tapauksessa, jos siitä voi aiheutua yritykselle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päi- vää ennen edellä mainittujen kurssin tai koulutuksen alkamista syy, jonka vuoksi vapaan antaminen tuottaisi yritykselle tuntuvaa haittaa. Työnantaja ei koulutuksen tarpeettomuuteen vedoten voi evätä työnantajatuen piiriin kuuluvan toimihenkilön oikeutta osallistua yhdelle hänen yhteistyötehtäviinsä liittyvälle oikeantasoiselle kurssille vuodessa.

Koulutustyöryhmä voi todeta tietyn kurssin tarpeelliseksi tietyille jäsenyritys- ten luottamushenkilöille. Allekirjoittajajärjestöt painottavat erityisesti paikallista sopimista edistävien kurssien hyödyllisyyttä.

Ilmoitusvelvollisuus

Aikoessaan osallistua kurssille toimihenkilön on ilmoitettava siitä työnantajalle mahdollisimman aikaisin. Enintään yhden viikon pituisesta kurssista on ilmoitet- tava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua ja yli viikon pituisesta kurssista vähintään kuusi viikkoa ennen sen alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään kohdentamaan erityisesti työsuojeluvaltuutetuille.

2. Korvaukset

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osal- listua edellä mainituille, koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ja luottamus- mies edellä 1 kohdan 2. kappaleessa mainittuun koulutukseen osallistumisen

vaikuttamatta vähentävästi heidän säännölliseen palkkaansa. Luottamusmiehen osalta ansionmenetys korvataan enintään kuukauden ajalta ja muiden koulutuk- seen osallistujien osalta enintään kahden viikon ajalta. Ansionmenetyksen korvaa- minen edellyttää lisäksi, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyö- tehtäviin yrityksessä ja että koulutus on todettu tarpeelliseksi tämän sopimuksen mukaisesti.‌‌

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen lii- ton alayhdistysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työskentelevät yrityksessä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä, ja rekisteröidyssä alayhdistyk- sessä tai työpaikkaosastossa on vähintään 20 jäsentä.

Osapuolet toteavat, että suurempien työpaikkojen varaluottamusmiehillä, va- ratyösuojeluvaltuutetuilla ja YT-elinten jäsenillä voi olla tarvetta osallistua heidän yhteistyötehtäviinsä liittyville kursseille. Osapuolet suosittelevat, että tällainen osallistumisoikeus annetaan, mikäli se on mahdollista tuottamatta yritykselle tun- tuvaa haittaa.

Jos paikallista sopimista koskeva koulutus toteutetaan niin, että luottamus- miehen lisäksi samaan koulutukseen osallistuu työnantajan edustaja, luottamus- miehelle aiheutuneet kustannukset korvataan tämän koulutussopimuksen 2 §:n mukaisesti. Lisäksi työnantaja järjestää matkat koulutukseen tai vaihtoehtoises- ti korvaa matkustamisesta aiheutuneet kustannukset halvimman kulkuneuvon mukaan.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei heikennä vuosiloma-, eläke-, palveluslisäetuuksia eikä muita niihin verrattavia etuuksia.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa järjestöjen välisen työehtosopimuksen osana.

21.3.2018

LIITE 4: Luottamusmiessopimus

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

Johdanto

Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoi- tuksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopimusten asianmukaista to- teuttamista ja soveltamista. Sillä pyritään ratkaisemaan tarkoituksenmukaisesti ja nopeasti työnantajien ja työntekijöiden välille sopimusten soveltamisesta ja tul- kinnasta syntyvät erimielisyydet. Keskeisesti siihen kuuluvat myös työnantajan ja työntekijöiden välillä syntyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämäl- lä tavalla.

Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvottelumenettely vähentää yrityksen ja työntekijöiden välisiä sekä työntekijöiden keskinäisiä kitka- tekijöitä ja voi siten huomattavasti edistää sekä yrityksen tavoitteiden saavutta- mista että työntekijöiden turvallisuuden ja viihtyvyyden lisääntymistä. Paikallinen neuvottelumenettely voi muodostua myös hyödylliseksi molempiin suuntiin toimi- vaksi informaatiokanavaksi henkilöstökysymyksissä ja siten toimia osana yrityk- sen informaatio- ja osallistumisjärjestelmää.

Edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi allekirjoittajajärjestöt ovat teh- neet seuraavan luottamusmiessopimuksen:

1 § Sopimuksen soveltamisala ja sitovuus

Tämä luottamusmiessopimus koskee työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevia työnantajia sekä niiden palveluksessa olevia työntekijöitä, jotka kuuluvat ERTOon.

2 § Luottamusmies

Luottamusmies ja pääluottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen sidot- tujen järjestäytyneiden työntekijöiden tämän pykälän 2., 3. ja 4. kappaleiden mu- kaisesti valitsemaa pääluottamusmiestä, luottamusmiestä ja varaluottamusmies- tä, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene.

Pääluottamusmiehellä tarkoitetaan työehtosopimusalan kattavaa yrityskoh- taista luottamusmiestä, jonka toimintapiirissä on useita toimintayksikkökohtaisia luottamusmiehiä.

2. Luottamusmiehen valitsevat yrityksen palveluksessa olevat saman työehtosopi- muksen piiriin kuuluvat työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöön ERTOon tai sen alayhdistykseen järjestäytyneet työntekijät. ERTOlla on oikeus valita luottamus- mies, mutta ei sen alayhdistyksellä.‌‌

3. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen voidaan valita tämän sopimuksen tarkoittamia eri luottamusmiehiä sen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yk- siköihin. Näin voidaan menetellä, kun työntekijöiden lukumäärä, työpaikan luonne ja varsinaisen luottamusmiehen mahdollisuudet tavata työntekijät sekä yrityksen yhteistoimintajärjestelmä tätä edellyttävät. Yrityskohtaisesti sovitaan luottamus- miesten lukumäärä ja toiminta-alue.

4. Milloin yrityksen eri työpaikkoja varten on valittu useampia luottamusmiehiä, yri- tyskohtaisesti voidaan sopia siitä, että joku luottamusmiehistä toimii työntekijöi- den edustajana käytäessä paikallisia neuvotteluja työnantajan kanssa silloin, kun asia koskee kaikkia yrityksen eri työpaikkoja. Tällaisessa tapauksessa työnanta- jalle ilmoitetaan, kuka luottamusmiehistä hoitaa tällaisia tehtäviä.

Varaluottamusmies

5. Elleivät liitot toisin sovi, voidaan edellä 1. kappaleessa mainitulle pääluottamus- miehelle sekä 2. ja 3. kappaleissa mainituille luottamusmiehille valita varaluot- tamusmies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

Osastokohtainen luottamusmies

6. Yrityksen palveluksessa olevat saman työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työehto- sopimuksen allekirjoittajajärjestöön ERTOon tai sen alayhdistykseen järjestäytyneet työntekijät voivat sopia alakohtaisesti luottamusmiesten valinnasta yritysten osas- toihin (osastokohtainen luottamusmies), kun se paikallisen neuvottelumenettelyn ja onnistumisen ja luottamusmiesjärjestelmän kannalta on tarkoituksenmukais- ta. Tällöin sopimuksessa tulee määritellä luottamusmiehen valintaa, oikeudellis- ta asemaa, tehtäviä, toimintavapautta, ansion ja matkakustannusten korvaamis- ta sekä neuvottelujärjestystä koskevat sopimusehdot, mikäli ne poikkeavat tästä sopimuksesta.

7. Luottamusmiehen tulee olla työsuhteessa yritykseen ja työskennellä tämän työeh- tosopimuksen soveltamisalalla. Luottamusmiehen pitää lisäksi olla ERTOn jäsen ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

8. Mikäli yrityksen tai sen toimintayksikön toiminta supistuu tai laajentuu olennaises- ti tai mikäli yrityksessä tapahtuu liikkeen luovutus, sulautuminen, yhtiöittäminen tai niihin verrattava olennainen organisaatiomuutos, luottamusmiesorganisaatio saatetaan tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan yrityksen tai sen toimintayksikön muuttunutta kokoa ja rakennetta.

9. Luottamusmiehellä on oikeus saada työnantajalta pyydettäessä kirjallisena tieto siitä, kuka toimii työnantajan edustajana hänen edustamansa henkilöstöryhmän osalta.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen valitsevat yrityksen palveluksessa olevat saman työehtosopi- muksen piiriin kuuluvat ERTOon tai sen alayhdistykseen järjestäytyneet työnteki- jät. ERTOlla on oikeus valita luottamusmies, mutta ei sen alayhdistyksellä.

2. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille järjestäyty- neille työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään seitsemän vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen näil- tä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

3. Luottamusmies ilmoittaa ERTOn antamin valtuuksin kirjallisesti työnantajalle va- litusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään.

4. Työnantajalle on lisäksi ilmoitettava, milloin pääluottamusmiehelle valittu varamies toimii pääluottamusmiehen sijaisena.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

Syrjintäkielto

1. Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävänsä vuoksi painostaa, erottaa työs- tä eikä muutoinkaan syrjiä. Luottamusmiestehtävän aikana tai sen vuoksi häntä ei saa siirtää alempipalkkaiseen, vähempiarvoiseen tai luottamusmiestehtäviä selvästi vaikeuttavaan työhön.

2. Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa pääluotta- musmiestehtävien hoitamista, hänelle on, ottaen huomioon yrityksen tai sen osan olosuhteet ja luottamusmiehen ammattitaito, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.‌‌‌‌‌

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

3. Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisilla tai tuotannol- lisilla perusteilla, tällaista toimenpidettä ei saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei yrityksen tai pääluottamusmiehen toimialueena olevan yrityksen osan toimin- taa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, tai työnantaja voi muutoin näissä neuvotteluissa yksilöidysti osoittaa, ettei pääluottamusmiehelle voida tar- jota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kou- luttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla, tästä säännöstä voidaan kuitenkin poiketa.

4. Luottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa vain, kun luottamusmiehen työ ko- konaan päättyy eikä hänelle voida järjestää hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Yksilösuoja

5. Luottamusmiehellä on työsopimuslain 7:10 §:n mukainen erityinen irtisanomis- suoja. Toimihenkilöiden enemmistön suostumus selvitetään ERTOn toimesta.

6. Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun purkamisperusteita.

7. Työsuhdemääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmies- ja luottamusmieseh- dokkaaseen, jonka asettamisesta on ilmoitettu työnantajalle kirjallisesti. Ehdo- kassuoja alkaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen pääluottamusmiehen ja luot- tamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muiden kuin valituksi tulleen osalta vaalin järjestäjän todettua vaalituloksen.

8. Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset työsuhteen perusteettomasta päättämisestä

9. Luottamusmiehelle, jonka työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastai- sesti, on suoritettava korvauksena vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12:2

§:n 2 momentissa on säädetty ja tällöin on otettava huomioon myös toimihenki- lön luottamusmiesasema.

10. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä erottaa työstä. Mikäli sopimusten tarkoittaman luottamusmiehen tai työ- suojeluvaltuutetun työsopimus puretaan ja tämä riitauttaa purkamisen, työnantaja maksaa luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän, jos kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopi- muksen purkamisesta.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia tähän työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen sovel- tamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja työntekijöitä työlainsäädännön sovelta- mista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä.

3. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan ylläpitää ja kehittää yrityksen ja henkilöstön välistä neuvottelu- ja yhteistoimintaa.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työsuh- teeseen liittyvistä asioista, luottamusmiehelle on annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Ao. luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat yrityksen työntekijöitä koskeva tiedot:

1. Työntekijän suku- ja etunimet

2. Työsuhteen alkamisaika uusista työntekijöistä sekä tieto irtisanotuista ja lomau-

tetuista työntekijöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta ilmoitetaan työsuhteen sovittu kestoaika.‌‌‌‌‌

3. Palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu.

4. Yrityksen koko ja osa aikatyöntekijöiden lukumäärä kaksi kertaa vuodessa. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

3. Luottamusmiehellä on oikeus saada kohdissa 1 ja 3 tarkoitetut tiedot kerran vuo- dessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheuttamien muutosten tultua yrityksessä toteutetuksi tänä ajankohtana yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä. Uusien työntekijöiden osalta luottamusmiehellä on oikeus saada kohdissa 1–3 mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain.

Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tieto- ja työhönoton yhteydessä kerätään.

4. Mikäli yrityksessä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmiehiä, sovitaan liittojen kesken niistä periaatteista, joilla tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan.

5. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luottamus- valtuutetulla perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista ko- rotetuista palkoista laadittuun luetteloon.

6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Luottamusmiehelle varataan riittävästi vapautusta työstä luottamusmiestehtä- vien hoitamista varten. Riittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon edustettavien työntekijöiden määrä, yrityksen yhteistoimintajärjestelmä, yhteistoiminnan laajuus sekä yritystoiminnan henkilöstön asemaan aiheuttamat muutokset. HPL ja ERTO korostavat, että erityisesti paikallinen sopiminen ja siihen valmistautuminen edel- lyttävät yleensä selvästi normaaliaikaa laajempaa työstä vapautusta.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä mainittu työs- tä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edel- lytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.

8 § Ansionmenetyksen korvaaminen

Ansionmenetys

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko pai- kallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Luottamusmieskorvaus

2. Luottamusmiehelle maksetaan korvausta luottamusmiestehtävän hoitamisesta hänen edustettaviensa työntekijöiden määrän mukaan siten, että se on 1.6.2020 lukien 46 euroa kuukaudessa, jos työntekijöitä on enintään 100 ja 74 euroa kuu- kaudessa, jos näiden määrä on yli 100.

3. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai so- vitaan liittokohtaisesti tai työnantajan ja luottamusmiehen välillä muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Matkakustannukset

4. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tä- män määräyksestä joutuu matkustamaan, hänelle maksetaan korvaus matkakus- tannuksista tämän työehtosopimuksen 36 §:n mukaisesti.

9 § Työskentelypuitteet

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asia- kirjoille ja toimistovälineille. Yrityskohtaisella ja alueellisen toimintayksikön luotta- musmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmu- kaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmie- hellä on oikeus käyttää tällaisessa toimistotilassa olevia toimistovälineitä työn- antajan kanssa sovittujen luottamusmiestehtävien hoitamiseen (mm. yrityksessä yleisesti käytössä olevat tietojenkäsittelylaitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys ja sähköposti).

10 § Luottamusmiesten koulutus ‌‌‌

1. Liitot suosittelevat, että luottamusmiehelle varataan mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.

2. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu erillisessä koulutussopimuksessa.

3. Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan selvittää yhteisesti, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpi- täminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaes- sa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä työnte- kijän tulee kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä pai- kallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai työntekijän it- sensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.

4. Ellei paikallisissa neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, erimielisyyskohdis- ta ja osapuolten kannasta perusteluineen on laadittava mahdollisuuksien mukaan muistio, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, yksi kummallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistua yrityksessä paikallisissa neuvotte- luissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

6. Järjestöt suosittelevat, että luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toi- mialueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuh- teen päättämistä, paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut on lisäksi käynnistet- tävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun työsuhteen päättämisen peruste on riitautettu.

12 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa järjestöjen välisen työehtosopimuksen osana.

16.3.2020

Henkilöstöpalveluyritysten liitto (HPL) ry Toimihenkilöliitto ERTO ry

LIITE 5: Allekirjoituspöytäkirja henkilöstöpalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta‌

Henkilöstöpalvelualan työehtosopimus 2020–2022 NEUVOTTELUTULOS

Aika 16.3.2020 klo 12

Paikka Henkilöstöpalveluyritysten liitto (HPL) ry

Läsnä Xxxxx Xxxxxxx, HPL Xxxx Xxxxxxxx, ERTO Xxxxxxx Xxxxxx, HPL Xxxx Xxxxxxxx, XXXX Xxxxx Xxxxxxxx, HPL Xxxx Xxxxxxxxx, ERTO Xxxx Xxxxxxxxxx, HPL

1. Työehtosopimuksen uudistaminen

Työehtosopimusosapuolet ovat sopineet Henkilöstöpalvelualan työehtosopimuk- sen uudistamisesta seuraavalla tavalla:

2. Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo

Sopimuskausi alkaa 16.3.2020 ja päättyy 28.2.2022. Sopimus jatkuu 28.2.2022 jälkeen vuoden kerrallaan, mikäli työehtosopimusta ei irtisanota viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä.

3. Palkantarkistukset 2020

3.1. Palkankorotukset henkilöstöpalveluyritysten omassa toimistossa työskentelevälle työ- ehtosopimuksen piirissä olevalle henkilöstölle:

•Yleiskorotus: Henkilökohtaisia kuukausi- ja tuntipalkkoja korotetaan 1.6.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,3 %.

3.2. Palkankorotukset vuokratyöntekijöille:

•Yleiskorotus: Vuokratyöntekijöiden henkilökohtaisia kuukausi- ja tuntipalkkoja korotetaan 1.6.2020 tai sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lu-

kien 1,3 %.

3.3. Taulukkopalkat 1.6.2020 lukien:

Työehtosopimuksen taulukkopalkkoja korotetaan 1.6.2020 lukien seuraavasti

•Kuukausipalkat: Taulukkopalkkoja korotetaan 1,3 %.

•Tuntipalkat: Tuntitaulukkopalkat saadaan jakamalla uudet yleiskorotuksella ko-

rotetut kuukausipalkat luvulla 158.

Vähimmäispalkat 1.6.2020 lukien ovat tämän pöytäkirjan liitteenä (Liite 2).

4. Palkantarkistukset 2021

4.1. Palkankorotukset henkilöstöpalveluyritysten omassa toimistossa työskentelevälle työ- ehtosopimuksen piirissä olevalle henkilöstölle:

•Yleiskorotus: Henkilökohtaisia kuukausi- ja tuntipalkkoja korotetaan 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,2 %.

•Paikallinen erä: Henkilöstöpalveluyrityksen omassa toimistossa työskenteleväl- le työehtosopimuksen piirissä olevalle henkilöstölle jaetaan yleiskorotuksen li-

säksi 0,8 % suuruinen paikallinen erä 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien, joka lasketaan maaliskuun 2021 palkkae- rästä. Tämän allekirjoituspöytäkirjan liitteenä on ohje paikallisen erän jakami- seksi (Liite 1).

4.2. Palkankorotukset vuokratyöntekijöille:

•Yleiskorotus: Vuokratyöntekijöiden henkilökohtaisia kuukausi- ja tuntipalkkoja korotetaan 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alus-

ta lukien 2,0 %.

Vuokratyöntekijät saavat koko korotuksen yleiskorotuksena eli heille ei jaeta pai- kallista erää.

4.3. Taulukkopalkat 1.5.2021 lukien:

Työehtosopimuksen taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2021 lukien seuraavasti

•Kuukausipalkat: Taulukkopalkkoja korotetaan 2,0 %.

•Tuntipalkat: Tuntitaulukkopalkat saadaan jakamalla uudet yleiskorotuksella ko-

rotetut kuukausipalkat luvulla 158.

Vähimmäispalkat 1.5.2021 lukien ovat tämän pöytäkirjan liitteenä (Liite 2).

5. Henkilöstön edustajien palkkiot

Luottamusmiehelle maksettavaa korvausta korotetaan 1.6.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 3,3 %. Uudet euromäärät mer- kitään työehtosopimukseen.

6. Tekstimuutokset ‌

6.1. Työaikamääräykset

Muutetaan TES 17 § Viikoittainen vapaa-aika 2. kohtaa seuraavasti:

”2. Tämä vapaa-aika on sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Vapaa-aika voidaan an- taa muunakin viikonpäivänä, jos

•se käyttäjäyrityksen työaikajärjestelmän mukaan on tarpeellista tai

•työtä tehdään sen laadun vuoksi kaikkina viikon päivinä tai

•toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön työn säännöllisen kulun

turvaamiseksi tai

•siitä sovitaan työaikalain mukaisesti.

Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahden viikon puolelle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittautuu sen viikon puolelle, jon- ka viikkolevosta on kyse.”

Muutetaan TES:sta ”viikottainen vapaa-aika” -termiuuden työaikalain mukaiseksi”viikkolepo”. Lisätään TES 19 § Ylityö uusi 9. kohta:

”9. Työaikalain 18 §:n mukaisena työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksona voi- daan käyttää 12 kuukautta.”

Muutetaan TES 12 § Säännöllinen työaika 1. kohtaa seuraavasti:

”Säännöllinen työaika on enintään 7h 30min (7,5 h) päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.”

Muutetaan TES 12 § Keskimääräinen säännöllinen työaika kuulumaan seuraavasti:

”1. Työnantaja voi järjestää työajan keskimääräisenä.

Tasoittumisjaksona voidaan käyttää enintään 52 viikkoa, jonka aikana viikko- työajan tulee tasoittua keskimäärin enintään 37,5 tuntiin. Työajan tulee lyhentyä tähän määrään noudattamalla käyttäjäyrityksen työaikajärjestelmää tai sopimalla erikseen asiasta työnantajan ja toimihenkilön välillä. Toimihenkilön säännöllinen työaika ei saa ylittää 8 tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia viikossa.

Jos yrityksen kausivaihteluista tai vastaavista yrityksen toiminnallisista syistä on perusteltua, työnantaja voi järjestää työajan keskimääräiseksi siten että, sään- nöllinen työaika ei minään vuorokautena saa ylittää 10 tuntia vuorokaudessa tai 48 tuntia viikossa Tällöin tasoittumisjakson enimmäispituus on 26 viikkoa.

3. Työajan järjestäminen sopimalla

Muutetaan TES 18 § Lisätyö seuraavasti:

”1. Lisätyötä on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 8 tuntiin saakka päivässä ja 40 tuntiin saakka viikossa.

3. Kuukausipalkkaisten toimihenkilöiden lisätyöstä maksettavan tuntipalkan mää- rä lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 158, kun työaika on keskimäärin 37,5 tuntia viikossa. Jos työaika on tätä lyhyempi, lasketaan jakaja 37,5 tunnin ja noudatetun työajan suhteessa.

5. Lisätyön teettäminen työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä edellyttää toi- mihenkilön suostumusta.”

Muutetaan TES 19 § 8. kohta seuraavasti:

”8. Kuukausipalkkaisten toimihenkilöiden ylityöstä maksettava tuntipalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 158, kun työaika on keskimäärin 37,5 tuntia vii- kossa. Jos työaika on tätä lyhyempi, lasketaan jakaja 37,5 tunnin ja noudatetun työajan suhteessa.”

6.2. Yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluajan laskenta

Lisätään uusi TES 45 §: ”Yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluajan laskenta”

Tätä TES 45 §:ä voidaan soveltaa tämän sopimuksen osapuolena olevan työnan- tajaliiton jäsenyritysten työntekijöitä koskeviin neuvotteluihin.

”Jos työnantajalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoimintalain (334/07) soveltamisalan piiriin kuuluvan työn- antajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin.

Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Tämän kohdan määräyksillä poiketaan lain vastaavista kohdista.

Yhteistoimintalain soveltamispiirissä olevan työnantajan harkitessa työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taloudellisista, tuotannollisista

6.4. Henkilöstön edustajan asema

Lisätään luottamusmiessopimuksen 4 §:n 7 kohtaan sana ”luottamusmiesehdokkaaseen” eli laajennetaan ehdokassuoja koskemaan myös luottamusmiestä ja muutettuna kohta kuuluu seuraavasti:

”Työsuhdemääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmies- ja luottamusmieseh- dokkaaseen, jonka asettamisesta on ilmoitettu työnantajalle kirjallisesti. Ehdo- kassuoja alkaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen pääluottamusmiehen ja luot- tamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muiden kuin valituksi tulleen osalta vaalin järjestäjän todettua vaalituloksen.”

7. Muut asiat

Osapuolet tarkastelevat vuosittain mahdollisuuksia tehdä peruskoululaisten ja lu- kiolaisten kanssa kulloinkin voimassa oleva ”Tutustu työelämään ja tienaa” -tai vastaava sopimus.

Osapuolet toteavat selvyyden vuoksi, että kilpailukykysopimuksen mukaisten ns. kiky-tuntien poistuessa muutetaan työehtosopimus siten, että kiky-tuntien myö- tä tulleet muutokset työehtosopimukseen palautetaan kikyä edeltävään aikaan.

Helsingissä 16.3.2020

tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä yhteistoiminta- velvoitteet katsotaan yhteistoimintalain 45 §:n neuvotteluesityksen antamista ja 51 §:n neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevista säännöksistä poiketen täyte- tyksi, kun neuvotteluja on käyty yhteistoimintalaissa edellytetyllä tavalla kirjallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen ja etukäteen annettujen tietojen pohjalta yhteistoimintalain 51 §:n mukaan määräytyvän neuvotteluajan, jollei lain nojalla ole sovittu muusta neuvotteluajasta.”

6.3. Vuosiloma

Lisätään TES 35 § kohtaan 1:

”Vuosilomapalkka maksetaan yrityksen säännönmukaisina palkanmaksupäivinä, ellei paikallisesti ole sovittu toisin.

Muutos astuu voimaan 2.5.2021 alkavasta lomakaudesta lukien.”

Henkilöstöpalveluyritysten liitto (HPL) ry Xxxxx Xxxxxxx

Toimihenkilöliitto ERTO ry Xxxx Xxxxxxxx

Allekirjoituspöytäkirjan LIITE 1: Paikallinen erä vuonna 2021

Henkilöstöpalveluyrityksenoman toimiston henkilökunnallejaettavapaikallinenerävuonna 2021

Yrityskohtaisen erän (paikallinen erä) tavoitteena on tukea palkanmuodostuksen kan- nustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja tuottavuuden kehittymistä yrityk- sissä yksilötasolla erisuuruisina toteutettavilla palkankorotuksilla.

Henkilöstöpalveluyrityksen omassa toimistossa työskentelevälle työehtosopimuk- sen piirissä olevalle henkilöstölle jaetaan yleiskorotuksen 1,2 % lisäksi 0,8 %:n suu- ruinen paikallinen erä 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Vuokratoimihenkilöt saavat koko palkankorotuksen (2,0 %) yleiskorotuksena, joten heille ei jaeta paikallista erää.

Paikallinen erä on osa työehtosopimuksen mukaista palkankorotusta ja jaetaan kai- kissa yrityksissä. Kyse ei ole määräaikaisesta korotuksesta, vaan se on pysyvä palkkaerä.

Neuvotteluiden käyminen ja paikallisen erän jakamisen periaatteet

Neuvottelut käydään työnantajan edustajan ja luottamusmiehen/valtuutetun välillä. Jos työpaikalla ei ole valittu luottamusmiestä/valtuutettua, työntekijät voivat keskuudes- taan valita edustajan paikallista erää koskeviin neuvotteluihin. Jos työntekijät eivät va- litse edustajaa, työnantaja voi neuvotella kaikkien toimihenkilöiden kanssa yhteisesti paikallisen erän jakamisen periaatteista.

Neuvotteluryhmän kesken neuvotellaan niistä periaatteista, joilla paikallinen erä jaetaan. Neuvotteluissa myös todetaan jaettavissa oleva paikallisen erän euromää- rä, jos toimihenkilöiden lukumäärä omassa toimistossa on vähintään viisi. Tavoittee- na neuvotteluissa on päästä yhteisymmärrykseen erän jakamisen periaatteista, jotka voivat olla joko henkilökohtaiseen suoriutumiseen tai tehtävän vaativuuteen liittyviä tekijöitä, kuten esim. osaaminen, monitaitoisuus, palveluhenkisyys, vastuu, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, työtulos, ammatinhallinta, sitoutuneisuus ja huolellisuus.

Neuvotteluryhmän tulee kokoontua vähintään kerran ja kokouksesta tulee tehdä henki- löstölle tiedotettava pöytäkirja. Pöytäkirjaan kirjataan osapuolten näkemykset peruste- luineen. Neuvotteluihin osallistuvat henkilöt varmentavat pöytäkirjan allekirjoituksellaan.

Miten jaettava euromäärä lasketaan

Jaettava euromäärä lasketaan yrityksen työehtosopimuksen piirissä olevan oman toi- mistohenkilöstön maaliskuun 2021 palkkasummasta. Palkkasummassa otetaan huo- mioon myös osa-aikainen henkilöstö. Tarkoitus on, että palkkasummassa on mukana kaikkien työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä olevien toimihenkilöiden palkat.

Palkkasummaan otetaan mukaan kunkin henkilön osalta kuukausittain maksettava ennakonpidätyksen alainen bruttopalkka luontoisetuineen. Huomioon otetaan sään- nölliseltä työajalta maksettu palkka ilman erillisiä lisiä.

Myös mahdolliset sairausajalta ja äitiysvapaan ajalta maksetut palkat otetaan huomioon. Jos sairauslomalla tai äitiysvapaalla olevalla on sijainen, sijaisen palkka otetaan huomioon palkkasummaa laskettaessa, jos samaan aikaan ei makseta palk- kaa vakituiselle toimihenkilölle.

Päätökset paikallisen erän kohdentamisesta ja korotusten maksamisajankohta

Ellei neuvotteluja ole käyty tai niissä ei ole päästy yksimielisyyteen 31.3.2021 men- nessä, paikallisesta erästä 0,40 % jaetaan yleiskorotuksena kaikille työehtosopimuk- sen piirissä oleville toimihenkilöille. Työnantaja päättää jäljelle jäävän 0,40 % erän ja- kamisen periaatteista ja kohdentamisesta. Korotukset maksetaan 1.5.2021 lukien.

Työnantajan tulee tiedottaa henkilöstölle, millä periaatteilla paikallinen erä on jaettu, mikä on ollut jaettava euromäärä ja kuinka monelle toimihenkilölle korotus on jaettu. Jos yrityksen omassa toimistossa on alle viisi työehtosopimuksen piirissä ole- vaa toimihenkilöä, työnantaja tiedottaa vain paikallisen erän jakamisessa toteutetuista periaatteista. Tiedottamisessa on otettava huomioon yksityisyyden suojasta työelä- mässä annetun lain säännökset eikä siitä saa ilmetä, kenelle yksittäiselle henkilölle korotus on annettu.

Suhteessa suomalaiseen työhön.

Henkilöstöpalvelualan työehtosopimus 16.3.2020 – 28.2.2022

Julkaisija: HPL Taitto: Avidly, Kotka 2020

Document Metadata

Table of Contents

TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata