KUUSANKOSKEN TEHTAIDEN SAIRAUSKASSAN SÄÄNNÖT

KUUSANKOSKEN TEHTAIDEN SAIRAUSKASSAN SÄÄNNÖT

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Nimi Vakuutuskassan nimi on Kuusankosken Tehtaiden Sairauskassa.

Kassan kotipaikka on Kouvolan kaupunki.

2 §

Toiminta ja Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia valvonta etuuksia sekä näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa

toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaik- kakassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutus- kassalakia (1164/92).

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansan- eläkelaitos.

3 §

Vähimmäis- Kassassa tulee olla vähintään 300 jäsentä. jäsenmäärä

TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS

4 § Toimintapiiri Kassan toimintapiirin muodostavat:

1. UPM-Kymmene Oyj Kymin sellutehtaan ja UPM Communication

Papers Oy Kymin paperitehtaan työntekijät ja toimihenkilö- sopimuksen piiriin kuuluvat toimihenkilöt, UPM-Kymmene Oyj konsernin ja UPM Energy Oy:n Kouvolassa Kuusankosken yksi- köiden alaisilla työpaikoilla työsuhteessa olevat työntekijät ja toimihenkilösopimuksen piiriin kuuluvat toimihenkilöt, UPM Plywood Oy -nimisen yhtiön Kalson viilutehtaalla ja Pelloksen vaneritehtailla työsuhteessa olevat työntekijät sekä UPM Energy Oy:n Kaltimon vesivoimalaitoksen työntekijät.

2. Solvay Chemicals Finland Oy:n työntekijät ja toimihenkilö- sopimuksen piiriin kuuluvat toimihenkilöt.

3. SCHAEFER KALK Finland Oy:n Kouvolan kaupungin Kuusankosken yksikössä työsuhteessa olevat työntekijät ja toimihenkilöt.

4. ISS Palvelut Oy:n palveluksessa Kouvolan kaupungin Kuusan- kosken Griffin Housen toimipisteessä työskentelevät toimi- henkilöt ja työntekijät, jotka liikkeenluovutukseen liitetyn sopimuksen 9.10.2006 perusteella siirtyvät 1.6.2008 UPM Kymiltä.

5. Emline Oy -nimisen yhtiön työntekijät ja toimihenkilöt.

6. Ne henkilöt, jotka olivat tämän kassan jäseniä 31.8.2010 ja joiden työnantaja on 1.9.2010 alkaen Kymen Konepalvelu Oy.

7. Ne UPM-Kymmene Oyj Kymin ja UPM-Kymmene Oyj konsernin toimi- henkilöt, jotka olivat tämän kassan jäseniä 1.11.2013 ja joiden työpaikka toimintojen keskittämisen vuoksi siirtyy Kouvolasta muualle Suomeen työantajan säilyessä samana.

8. Ne UPM-Kymmene Oyj Kymin työterveyskeskuksen toimihenkilöt, jotka olivat tämän kassan jäseniä 29.4.2014 ja joiden työn- antaja on 30.4.2014 alkaen Dextra Oy ja 4.10.2017 alkaen Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy.

9. Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön toimihenkilöt.

10. Tämän sairauskassan palveluksessa olevat toimihenkilöt. Edellä mainittujen työntekijöiden ja toimihenkilöiden tulee olla työnantajilta pääasiallisen toimeentulonsa saavia henkilöitä ja näissä säännöissä heitä nimitetään yhteisesti työntekijäjäse- niksi. Työnantajia kutsutaan näissä säännöissä yhteisesti osakkaaksi. Lisäksi toimintapiiriin kuuluvat osakkaan tai kassan palveluksesta eläkkeelle siirtyneet henkilöt, jotka

ovat ennen eläkkeelle siirtymistään olleet kassan maksavina jäseninä yhdenjaksoisesti vähintään 20 vuotta.

Pakollinen Kassan jäseniä ovat kaikki edellä 1 momentissa määriteltyyn jäsenyys toimintapiiriin kuuluvat henkilöt. Kassan toimintapiirin osak-

xxxxxxx tai kassaan työsuhteessa olevan henkilön jäsenyys on pakollinen. Työsuhteessa olevan henkilön jäsenyys alkaa työ- suhteen alkaessa. Henkilöllä on oikeus vain sairausvakuutuslain mukaisiin korvauksiin, jos hän ei ole tullut osakkaan tai kassan palvelukseen terveenä tai työkykyisenä. Hallitus voi myöntää

-palkaton loma/ jäsenelle, joka on työsuhteen päättymättä sääntöjen 23 §:ssä itsemaksava tarkoitetun syyn johdosta palkattomalla lomalla, oikeuden jäsenyys suorittaa jäsenmaksut jäljempänä 8 ja 9 §:ssä olevien sään-

nösten mukaisesti.

Vapaaehtoinen Eläkkeelle siirtyvä jäsen voi jatkaa jäsenyyttään, jos hän jäsenyys ennen työsuhteensa päättymistä ja eläkkeelle siirtymistään on

ollut kassan maksavana jäsenenä yhtäjaksoisesti 20 vuotta. Eläkkeelle siirtyvällä tarkoitetaan näissä säännöissä jäseniä, jotka siirtyvät vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle, ei kuitenkaan osatyökyvyttömyys- tai osa- aikaeläkkeelle siirtyviä tai osittaista varhennettua vanhuus- eläkettä nostavia.

-eläkeläisjäsen Osakkaan tai kassan palveluksesta suoraan eläkkeelle siirtynyt jäsen, joka on ollut kassan maksavana jäsenenä

3 momentissa mainitun ajan, mutta jonka työntekijäjäsenyys päättyy kassassa eläkkeelle siirtymisen johdosta, voi jatkaa jäsenyyttään eläkeläisjäsenenä eläkkeelle siirtymisestä alkaen.

-ulkojäsen Osakkaan tai kassan palveluksesta taloudellisista ja tuotan- nollisista syistä irtisanottu entinen jäsen, jolla on oikeus Työttömyysturvalain (TTL 6 luku 9 §) mukaisiin lisäpäiviin ja joka on ollut kassan maksavana jäsenenä 3 momentissa mainitun ajan, mutta jonka jäsenyys kassassa on päättynyt ennen eläk- keelle siirtymistä, voi uudelleen anomuksesta liittyä kassan jäseneksi eläkkeelle siirtymisestä alkaen. Tällöin hän saa lukea hyväkseen aikaisemman jäsenyytensä näitä sääntöjä sovel- lettaessa. Näitä jäseniä kutsutaan ulkojäseniksi. Ulkojäsenellä on oikeus ainoastaan näiden sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin.

3 - 5 momenttien edellytykset täyttävän henkilön on ilmoi- tettava jäsenyyden jatkumisesta kassalle kahden kuukauden kulu- essa siitä, kun asianomainen henkilö on saanut tiedon eläkepää- töksestä.

Kassan hallituksen asiana on todeta jäsenyyden edellytysten olemassaolo.

Toimintapiirin Tämän §:n 2 momentin estämättä jäsenyys on vapaaehtoinen laajennuksen niiden osakkaaseen työsuhteessa olevien työntekijöiden ja toteutus toimihenkilöiden osalta, jotka eivät ole aikaisemmin kuuluneet

kassan toimintapiiriin, ja jotka ovat työsuhteessa tämän sääntö- muutoksen tullessa voimaan. Jäseneksi on liityttävä kahden kuukauden kuluessa sääntömuutoksen voimaantulosta.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §

Jäsenyyden Työsuhteessa oleva jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulu- päättyminen masta sen toimintapiiriin.

Eläkeläis- tai ulkojäsen eroaa kassasta eroilmoituksen saapumista seuraavan kolmannen kalenterikuukauden alusta. Eläkeläis- tai ulkojäsen katsotaan eronneeksi, jos hän on laiminlyönyt jäsenmaksun suorittamisen 2 kuukauden ajalta. Jäsenmaksun laiminlyöneen eroaminen katsotaan tapahtuneen sen kalenterikuukauden lopussa, jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu.

Eläkeläis- tai ulkojäsen, joka eläkkeellä ollessaan on eronnut kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan jäseneksi.

Jäsentä ei voida erottaa kassasta.

6 §

Osakkaan Osakas eroaa kassasta tekemällä kassalle kirjallisen eroa- eroaminen misilmoituksen vähintään kuusi kuukautta ennen eroamispäivää.

Osakasta ei voida erottaa kassasta.

7 §

Eroamisen vai- Jäsenellä tai osakkaalla, joka eroaa kassasta, ei ole kutus kassan osuutta kassan varoihin.

varoihin

VAKUUTUSMAKSUT

8 §

Työntekijäjäse- Kassan jäsenmaksu on 1,45 % jäsenen osakkaalta saamasta nen jäsenmaksu ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta. 4 §:n

2 momentissa tarkoitetun itsemaksavan jäsenen jäsenmaksu on 1,45 % palkattoman jakson alkua edeltäneiden kuuden kuukauden ansioiden perusteella lasketusta päiväpalkasta.

Työssäolevan osatyökyvyttömyyseläkeläisen ja osa-aikaeläkeläisen sekä osittaista varhennettua vanhuuseläkettä nostavan jäsenen, joka on vastaavasti vähentänyt työntekoaan osakkaan palveluk- sessa, jäsenmaksu on 1,45 % palkasta ja 2,85 % eläkkeestä ja häneen sovelletaan näiden sääntöjen mukaisia työntekijäjäsentä koskevia määräyksiä.

Eläkeläisjäsenen 4 §:n 4 momentissa mainittu eläkeläisjäsen suorittaa 2,85 %:n jäsenmaksu jäsenmaksun saamistaan lakisääteisistä työeläkkeistä.

Ulkojäsenen 4 §:n 5 momentissa mainittu ulkojäsen suorittaa 2,85 %:n jäsenmaksu jäsenmaksun saamistaan lakisääteisistä työeläkkeistä.

Kannatusmaksu Osakkaat suorittavat kassalle jatkuvana kannatusmaksuna yhteisesti vähintään 8.409,40 euroa kalenterivuoden aikana.

Lisäkannatus- Osakas suorittaa lisäkannatusmaksuna vuosittain erikseen maksu sovittavan osuuden määrästä, jonka kassa on maksanut näiden

sääntöjen 14 a §:n mukaisia korvauksia kyseisen osakkaan palveluksessa oleville kassan jäsenille. Tässä järjestelyssä ovat mukana seuraavat vakuutuskassan osakkaat: UPM-Kymmene Oyj Kymi, UPM-Kymmene Oyj Kalson viilutehdas, UPM-Kymmene Oyj Pelloksen vaneritehdas, Solvay Chemicals Finland Oy ja Schaefer Kalk Finland Oy.

9 §

Jäsenmaksun Osakas pidättää jäsenmaksun jäsenen palkasta ja tilittää perintä ja sen kassalle palkanmaksun yhteydessä.

tilitys

Näiden sääntöjen 4 §:n 4 momentissa mainitut eläkeläis- jäsenet ja 4 §:n 5 momentissa mainitut ulkojäsenet suorittavat jäsenmaksunsa kassan hallituksen määräämällä tavalla ja määräämin ajanjaksoin.

Näiden sääntöjen 4 §:n 2 momentissa mainitut itsemaksavat jäsenet suorittavat jäsenmaksunsa hallituksen määräämällä ta- valla ja määräämin ajanjaksoin etukäteen. Jos maksu laiminlyö- dään, seuraa siitä etuuksien menetys.

Kannatusmaksun Kannatusmaksu tilitetään kassalle kunkin kalenterivuoden tilitys ensimmäisen kuukauden aikana.

Lisäkannatus- Lisäkannatusmaksu maksetaan kerran vuodessa kassan esittämän maksun tilitys laskun mukaan.

10 §

Maksujen tila- Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus päinen muutta- voi alentaa tai korottaa 8 §:ssä mainittuja maksuja enintään minen 50 %. Maksujen muutokselle on saatava ennen niiden toteuttamis-

ta osakkaan suostumus. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA

11 §

Sairausvakuu- Jäsenellä on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuu- tuksen etuus- tuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään: lajit 1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoi-

don kustannuksista;

2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;

3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;

4) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;

5) erityishoitorahaa;

6) ihmisen elimen ja kudoksien irroittamisesta lääketieteel- liseen käyttöön annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoi- tettua päivärahaa.

12 §

Sairausvakuu- Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja tuksen hoita- rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien

minen hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutus- lain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sai- rausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja mää- räysten mukaisesti.

13 §

Etuuksien Xxxxx on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausva- rahoitus kuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suo-

rittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintoku- xxxxxx xxx mukaan kuin sairausvakuutuslaissa (1224/2004) ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.

LISÄETUUDET

14 §

Korvaamisen Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia edellytykset jäsenelle, jonka sairauden tai raskauden ja synnytyksen johdos-

ta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikou- lutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta olisi tullut maksamaan. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammas- lääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksa- mista 21 §:ssä tarkoitettu vähennys.

Korvauslajit Kustannuksina korvataan:

-lääkärinpalkkio 1 a) lääkärinpalkkio työntekijäjäsenelle kokonaan ja 80 % lääkärinpalkkiosta eläkeläis- ja ulkojäsenelle, mikäli kyseessä on muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttä- mätön hoito, ei kuitenkaan leikkauksesta tai siihen verratta- vasta toimenpiteestä perittyä palkkiota, ellei hallitus yksit- täistapauksessa ennakkopäätöshakemuksen perusteella katso kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi. Korvattaviin lääkärinpalkkioihin eivät kuulu lääkärin kotikäyntipalkkiot ja niihin liittyvät muut maksut. Lääkäreiden ja lääkäriasemien lääkärille menevien palkkioiden lisäksi perimät toimisto- ja poliklinikkamaksut, toimenpidemaksut ja vastaavat eivät kuulu korvausten piiriin;

b) avosairaanhoidon lääkäripalvelusta terveyskeskuksessa peritty käynti-, vuosi- ja päivystyskäyntimaksu, sairaalan poliklinikkamaksu ja päiväkirurgiasta peritty maksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka, kotikäynnistä perittyä maksua ei kuitenkaan korvata;

-sairaanhoitajan c) avosairaanhoidon sairaanhoitajan vastaanotosta terveys- palkkio keskuksessa tai sairaalassa peritty käynti-, vuosi- ja päivys-

tyskäyntimaksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- maksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka, kotikäynnistä perittyä maksua ei kuitenkaan korvata;

-sairaalahoito 2 a) sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu kuitenkin enintään keskussairaalan muun kuin psykiatrisen toimintayksikön alimman maksuluokan mukaiseen määrään saakka. Hoitopäivämaksuja korvataan työntekijäjäsenelle enintään 120 vuorokaudelta ottaen lisäksi huomioon, mitä näiden sääntöjen 16 §:ssä on säädetty lisäpäivärahan ja sairaalahoidon yhteenlasketusta enimmäissuori- tusajasta. Eläkeläis- ja ulkojäsenelle sairaalahoidon kustan- nuksia korvataan enintään 90 vuorokaudelta. 90 vuorokauden kertymään lasketaan mukaan yhden vuoden aikana ennen työsuhteen päättymispäivää ja eläkkeelle siirtymistä korvatut lisäpäivä- raha- ja sairaalahoitopäivät.

-yksityissai- b) yksityisen sairaanhoitolaitoksen hoitopäivämaksu edellä raalahoito 2 a-kohdassa mainittuihin enimmäismääriin saakka, mikäli halli-

tus huomioon ottaen yksityistapaukseen liittyvät olosuhteet ja hoitotakuun takaama hoitoonpääsyn viivästyminen puoltaisivat harkinnanvaraista korvaamista;

-kuntoutushoito c) päihdehuollon kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksu edellä

2 a-kohdassa mainittuihin enimmäismääriin saakka, edellyttäen, että työntekijän hoitoon hakeutuminen on tapahtunut työterveys- huollon hoitoonohjausmallin kautta työkykyä ylläpitävään toimin- taan liittyen ja että työsuhde ja palkanmaksu jatkuvat;

-lääkkeet 3) lääkärin ja rajoitetun lääkkeen määräämisoikeuden saaneen laillistetun sairaanhoitajan määräämät lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet, niitä vastaavat tuotteet ja perusvoiteet silloin, kun niistä on saatu korvausta myös sairausvakuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu. Korvaus maksetaan sairausvakuutuslain mukaisen alkuomavastuun ylittävistä kustannuksista. Sairausvakuutuslain mukaan toteutettavan annosjakelun kustannuksista korvataan vain sairausvakuutuslain mukainen osuus;

-tutkimus ja 4 a) lääkärin määräämät laboratoriotutkimukset, patologian hoito alaan kuuluvat tutkimukset sekä niihin liittyvä näytteenotto,

silloin, kun korvausta saadaan myös sairausvakuutuslain mukaan tai ne ovat terveyskeskuksessa tai sairaalassa suoritettuja tutkimuksia. Näytteenottoa lukuun ottamatta muita lisämaksuja ei korvata.

b) lääkärin määräämät radiologiset tutkimukset silloin, kun korvausta saadaan myös sairausvakuutuslain mukaan tai ne ovat terveyskeskuksessa tai sairaalassa suoritettuja tutki- muksia. Tutkimuksen yhteydessä tehtäviä muita toimenpiteitä

ei korvata, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuul- liseksi suostua kustannusten korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi.

-fysikaalinen c) 50 % lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja fysio- hoito terapeuttisista tutkimuksista, kun hoito on sairausvakuutuslain

mukaan korvattavaa, mutta kuitenkin yhteensä enintään 400,00 euroa kalenterivuodessa. Kotikäyntinä annettua fysioterapiaa ei kuitenkaan korvata;

-sarjahoidot d) lääkärin määräämä sytostaatti-, säde- ja keinomunuais- hoito kuitenkin enintään keskussairaalan muun kuin psykiatrisen toimintayksikön alimman maksuluokan mukaiseen määrään saakka sekä valohoito;

-hieronta e) 50 % lääkärin määräämästä ja kassan hierojaluetteloon hyväksytyn hierojan antamasta hieronnasta, kuitenkin enintään yhteensä 200,00 euroa kalenterivuodessa. Kotikäyntinä annettua hierontaa ei kuitenkaan korvata;

-ureahoito f) lääkärin määräämä ja asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen hoitohenkilön antama kynsien ureahoito;

-naprapaatti ja g) 50 % lääkärin määräämästä ja kassan hyväksymän napra- kiropraktikko paatin ja kiropraktikon antamasta hoidosta, kuitenkin enintään

yhteensä 200,00 euroa kalenterivuodessa. Kotikäyntinä annettua hoitoa ei kuitenkaan korvata;

-matkat 5 a) kassan jäsenelle aiheutuneet, lääkärin määräämän sai- raanhoidon ja apuvälineiden sekä muiden laitteiden hankkimisen tai ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakustannukset lähimpään mahdolliseen hoitopaikkaan halvinta matkustustapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä.

Korvausta ei kuitenkaan suoriteta niistä taksilla tehdyistä matkoista, joita ei ole tilattu Kelan osoittaman keskitetyn tilausvälityskeskuksen kautta ja jotka eivät kerrytä jäsenen vuotuista matkojen omavastuuosuutta. Korvausta ei suoriteta, elleivät hyväksyttävät matkakustannukset ylitä 6,00 euroa yhdensuuntaista matkaa kohden;

-majoitus b) kassan jäsenelle aiheutuneen tarpeellisen majoittumis- kustannuksen, mikäli kassan jäsen on korvattavan matkan aikana joutunut yöpymään majoitusliikkeessä taikka tutkimus- tai hoi- tolaitoksen potilaita varten järjestetyssä majoituspaikassa,

kuitenkin enintään siihen määrään saakka, mitä yöpymisen sijasta matkat olisivat tulleet maksamaan;

-apuvälineet 6) hallituksen harkinnan mukaan lääkärin määräämän sellaisen sidoksen, laitteen, apuvälineen ja tekojäsenen, jota sairaan tila saattaa vaatia, kuitenkin vain, jos niitä ei ole mahdol- lista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi (mak- sutta) ja rajoittaen kassan vastuun enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualta saatavissa oleva korvaus tai maksualennus;

-silmälasit 7) vähintään kaksi vuotta yhtäjaksoisesti maksavana jäsenenä kassaan kuuluneelle, lääkärin tai optikon määräämistä yksistä silmälaseista 280 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti. Korvauksen edellytyksenä on, että linssit on hiottu optisesti näkökykyä korjaavaksi. Korvausta voidaan suorittaa uudelleen, jos uudet silmälasit on hankittu sen jälkeen, kun on maksavaa jäsenyyttä kertynyt vähintään 2 vuotta edellisen silmä- lasihankinnan maksupäivästä lukien. Jäsen voi vaihtoehtoisesti valita perinteisten silmälasien sijaan piilolinssit, joita korvataan enintään edellä mainittuun enimmäismäärään saakka enintään yksi ostokerta, joka saa sisältää yhdet jatkuvakäyt- töiset piilolinssit tai vaihtoehtoisesti enintään 180 paria kertakäyttöisiä piilolinssejä. Hoitoaineet ja -välineet eivät kuulu korvattaviin. Myös ulkomailta ostetuista silmälaseista

tai piilolinsseistä korvataan edellä säädetyn mukaisesti, kun ostosta on esitetty yksilöity ja eritelty kuitti;

-hammashoito 8 a) vähintään kaksi vuotta yhtäjaksoisesti maksavana jäse- nenä kassaan kuuluneelle hammaslääkärin antama tai määräämä hammashoito sekä hammaslääkärin määräämä ja suuhygienistin antama hoito, mutta kuitenkin enintään 680,00 euroa kalenteri- vuodessa, ja lisäksi sillä rajoituksella, että tavanomaista hoitotapaa kalliimmilla erityispaikka-aineilla suoritetut paikkaukset korvataan vain, jos jäsenellä on todettu sellainen allergiasairaus, joka on esteenä normaalien paikka-aineiden käytölle. Kotikäyntinä annettua hammashoito ei kuitenkaan korvata;

-proteettinen b) vähintään kaksi vuotta yhtäjaksoisesti maksavana jäse- hoito nenä kassaan kuuluneelle hammaslääkärin tai hammasteknikon anta-

masta tai määräämästä proteettisesta toimenpiteestä ja hammas- teknisestä työstä 60 %, kuitenkin siten rajoitettuna, että jäsenellä on oikeus saada tässä kohdassa tarkoitettua korvausta lisäetuutena enintään 260,00 euroa kalenterivuodessa. Hammas- implanttien katsotaan näissä säännöissä kuuluvan proteettiseen hoitoon. Rintamaveteraanijäsenen edellä tarkoitettu korvaus lasketaan sairausvakuutuskorvauksella vähennetystä määrästä.

Kotikäyntinä annettu proteettista hoitoa ei kuitenkaan korvata.

-erikoistutki- Yksityisellä lääkäriasemalla tai lääkärikeskuksessa tehdyn mukset ja toi- kalliin tutkimuksen, leikkauksen tai muun niihin verrattavan menpiteet toimenpiteen kustannuksista korvaus suoritetaan sen mukaan, kun

kassan hallitus kussakin yksittäistapauksessa erikseen päättää ja ennakkokäsittelyn perusteella on päättänyt korvata toimen- piteen joko osaksi tai kokonaan tai antaa hoidolle maksusitou- muksen.

-määräaikojen Edellä 2 momentin 7 ja 8 kohdissa tarkoitettuun kahteen karttuminen yhtäjaksoiseen kassan jäsenyysvuoteen ja uudelleen korvauksen

kahden vuoden määräaikaan henkilö saa lukea sen ajan, minkä hän on ollut kassan maksavana jäsenenä. Yhtäjaksoisuutta eivät katkaise, eivätkä jäsenyysaikaa kartuta seuraavat ajat:

- asevelvollisuus tai vastaava aika

- isyysloma- ja vanhempainloma-aika

- erityishoitoraha-aika

- kuntoutusaika

- työkyvyttömyysaika, kun oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan on päättynyt

- lomautusaika, hallituksen harkinnan mukaan

- työmarkkinahäiriöaika, hallituksen harkinnan mukaan

- enintään 30 päivän työsuhdekatkot edellyttäen, että ensimmäi- sestä 4 §:n toimintapiirin työsuhteesta on kertynyt yhtäjak- soista maksavaa jäsenyyttä vähintään kuusi kuukautta

- äitiysloma - vanhempainloma-aika, kun työnantaja ei suorita äitiysloma-ajalta palkkaa.

Yhtäjaksoisuutta eivät katkaise ja jäsenyysaikaa kartuttavat seuraavat ajat:

- äitiys-, vanhempainloma- ja hoitovapaa-aika, siihen saakka kun äitiyslisäpäivärahan enimmäismääräajan päättymisestä on kulunut vuosi

- työkyvyttömyysaika, sairausvakuutuslain mukaiseen enimmäis- määräaikaan saakka.

14 a §

Jäsenen työkyvyttömyyden estämiseksi sekä työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi suoritettavista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset voidaan korvata joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus katsoo yksittäistapauksessa siihen kohtuulliseksi suostua ja elleivät ne ole 14 §:n mukaan muutoin korvattavia. Korvaamisen edellytyksenä on lisäksi se, että toimenpiteiden tarpeellisuudesta esitetään osakkaan työterveyshuollosta saatu lähete, B-lääkärinlausunto tai muu vastaava selvitys.

15 §

-tutkimuksen Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edelly- suorittaja ja tyksenä on, että

hoidonantaja 1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ammatti- henkilöiden keskusrekisteriin; tai

2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut sairausvakuutuslain 3 luvun

3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa terveydenhuollon toiminta- yksikössä;

3) lisäksi lisäetuuksissa edellytetään, että hoito on annettu lääkärin vastaanotolla tai hoitolaitoksessa hyvää hoitotapaa noudattaen.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteel- lisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen kor- vaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 hoitokertaa, jotka on otettava vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Lääkkeitä, puhdistus- ja sidostarpeita sekä perusvoiteita korvataan ker- ralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.

-ulkomailla an- Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään voimassa ole- nettu hoito vaan sairausvakuutuksen taksaan saakka. Matkakuluja ei korvata.

16 §

Lisäpäiväraha Lisäpäivärahaa suoritetaan jokaiselta arkipäivältä, jolta jäsenellä on oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista päivä- rahaa. Lisäpäivärahaa ei kuitenkaan suoriteta ajalta, jolta jäsen saa osakkaalta tai kassalta palkkaa eikä vuosiloman ajalta, eikä jäsenelle, jonka maksava jäsenyys on kestänyt

vähemmän kuin kuusi kuukautta.

-enimmäissuo- Lisäpäivärahaa maksetaan työntekijäjäsenelle sairauden ritusaika johdosta enintään 120 päivältä. Tähän enimmäissuoritusaikaan

lasketaan kahdentoista peräkkäisen kuukauden aikana ennen sai- rauden alkamista suoritetut lisäpäivärahat. Lisäpäivärahan ja sääntöjen 14 §:n 2 a-kohdassa mainittu sairaalahoidon yhteen- laskettu kertymä ei saa ylittää 180 suorituspäivää kahden- toista peräkkäisen kuukauden aikana laskettuna sairauden alka- mispäivästä lukien. Mainittuun kertymään lasketaan mukaan li- säpäivärahan ja sairaalahoidon suorituspäivät kahdeltatoista sairautta edeltäneeltä kuukaudelta. Eläkeläis- tai ulkojäsenellä ei ole oikeutta lisäpäivärahaan.

-uudelleen Lisäpäivärahaan ja sairaalahoidon korvaukseen työntekijä- oikeus jäsenelle syntyy uudelleen oikeus, kun hän 14 §:n 2 a-kohdan

ja 16 §:n 2 momentin mukaisten enimmäismäärien täytyttyä tai määräaikaisen kuntoutustuen tai vastaavan jälkeen on ollut työssä yhtäjaksoisesti yhden vuoden ajan. Eläkeläis- tai ulko- jäsen, joka ei ole saanut lainkaan sairaalahoidon korvausta tai on saanut vain osan enimmäiskorvausajasta, on oikeutettu mainittuun enimmäiskorvaukseen, kuitenkin vain kerran.

-määrä Lisäpäivärahan määrä päivää kohden on sairausvakuutuspäivä- rahan lisäksi 0,8 promillea jäsenen välittömästi työkyvyt- tömyyttä edeltäneeltä kuudelta kuukaudelta osakkaalta tai kassalta saamasta täydestä ansiosta. Saatu päivärahan määrä päivää kohden pyöristetään lähimpään kymmenellä tasajaolliseen senttilukuun.

17 §

Päällekkäiset Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on alkanut toisesta työkyvyttö- sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden aikana, katsotaan sen myydet muodostavan päivärahaa suoritettaessa aikaisemman sairauden

kanssa yhden kokonaisuuden.

Vuoden työssä- Jos sairaus uudelleen aiheuttaa työkyvyttömyyden sen jäl- oloaika keen kun jäsen on ollut yhtäjaksoisesti yhden vuoden ajan

työssä, katsotaan se työkyvyttömyyden uudelleen alkaessa eri sairaudeksi, vaikka sitä lääketieteellisesti olisi pidettävä saman sairauden jatkona.

18 §

Äitiyslisä- Äitiyslisäpäivärahaa suoritetaan raskauden ja synnytyksen päiväraha aiheuttaman työkyvyttömyyden johdosta 19 §:n mukaisesti.

Äitiyslisäpäivärahaan ei kuitenkaan ole oikeutettu jäsen, joka on kuulunut kassaan maksavana jäsenenä lakisääteisen äitiys- lomakauden alkuun mennessä vähemmän kuin kuusi kuukautta eikä jäsen, jolle työnantaja ei maksa äitiys-vanhempainloma-ajalta palkkaa.

Jos synnytys tapahtuu ennen kuin raskaudentila todennäköi- sesti on kestänyt 154 päivää, ei äitiyslisäpäivärahaa mak- seta, vaan katsotaan synnytys sairaustapaukseksi.

19 §

-enimmäissuo- Äitiyslisäpäivärahaa suoritetaan jäsenelle, jolla on oikeus ritusaika sairausvakuutuslain mukaiseen äitiys- ja vanhempainrarahaan,

osakkaan tai kassan maksaman äitiysloma-ajan palkanmaksun päättymisestä lukien 58 arkipäivää.

-uudelleen Mikäli jäsenelle syntyy oikeus uuteen lakisääteiseen äitiys- oikeus rahaan edellisen äitiysrahakauden tai hoitovapaan ajalla

tai alle kuusi kuukautta kestäneen työhönpaluun aikana, ei hänellä ole uudelleen oikeutta äitiyslisäpäivärahaan.

-määrä Äitiyslisäpäivärahan määrä päivää kohden on yhtä suuri kuin

16 §:ssä tarkoitettu lisäpäiväraha.

-rajoitukset Jos jäsen saa osakkaalta tai kassalta synnytysloman ajalta palkkaa tai jos jäsen on ansiotyössä äitiyslisäpäivärahan suo- rituskauden aikana, ei hänellä ole oikeutta saada tältä ajalta äitiyslisäpäivärahaa.

Äitiyslisäpäivärahaa ei suoriteta ottolapsen hoidon johdosta.

Äitiyslisäpäivärahan suorittamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä on säädetty vanhempainpäivärahasta sairaus- vakuutuslain 9 luvussa.

20 §

Hautausavustuksia ei enää myönnetä, jos kuolinpäivä on 1.1.2015 tai sen jälkeen.

21 §

Yhteensovitus Edellä 14 - 19 §:issä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain sikäli ja siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuu- tuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kas- san jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin lain kuin sai- rausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain mukaisen korvauksen.

22 §

Vastuun alka- Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa jäsenyyden alka- minen ja päät- misesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Kassa korvaa tyminen ainoastaan jäsenyysaikana syntyneitä kustannuksia.

Kustannusten katsotaan syntyvän silloin kun hoito annetaan ja tutkimus suoritetaan. Korvausten vuotuisia enimmäismääriä tarkasteltaessa korvausperuste määräytyy hoitoajankohdan mukaan, riippumatta siitä milloin kustannukset on maksettu.

LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

23 §

Korvaukset- Edellä 14 §:ssä tarkoitettua lisäetuutta, 16 §:n mukaista tomat ajat lisäpäivärahaa ja 19 §:n mukaista äitiyslisäpäivärahaa ei suo-

riteta siltä ajalta, minkä jäsen on:

1) sairaudesta johtuvalla palkattomalla lomalla, kun sairaus- vakuutuslain mukaisen päivärahan enimmäismäärä on täytty- nyt, eikä eläkeläisjäsenyyteen ole oikeutta;

2) palkattomalla isyys- tai vanhempainlomalla;

3) palkattomalla erityishoitolomalla;

4) palkattomalla kuntoutusajalla;

5) raskaudesta johtuvalla palkattomalla lomalla, kun sääntö- jen 19 §:n mukainen enimmäisaika on täyttynyt;

6) poissa työstä työnseisauksen tai lomautuksen vuoksi;

7) muulla palkattomalla lomalla;

8) asevelvollisena vakinaisessa palveluksessa taikka reservi- läisenä tai nostoväkeen kuuluvana puolustusvoimien palve- luksessa;

9) kärsimässä välittömästi tuomittua vankeusrangaistusta;

tai

10) sairausvakuutuslain 2 luvun 3 - 4 pykälissä tarkoite- tulla tavalla järjestetyssä julkisessa laitoshoidossa.

Ylimääräiset Edellä 1 momentin 1 - 6 kohdissa tarkoitetuissa tilanteissa avustukset 14 §:n mukaista korvausta voidaan kuitenkin suorittaa hal-

lituksen harkinnan mukaan käyttörahastosta.

Itsemaksava Edellä 14 - 16 §:ien mukaisiin lisäetuuksiin on kuitenkin jäsen oikeus, jos hallitus on myöntänyt jäsenelle sääntöjen 4 §:n

2 momentin mukaan oikeuden suorittaa jäsenmaksun palkattomalta kaudelta.

24 §

Epääminen tai Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpil- alentaminen lisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja,

-virheelli- joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, set tiedot voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen

mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

25 §

-tahallisuus Xxxxx on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

-huolimat- Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapah- tomuus tuman törkeällä huolimattomuudella, voidaan hänelle kuuluva

lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

-paranemisen Mitä 2 momentissa on määrätty sovelletaan myös, jos jäsen estäminen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää

syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaa- raa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

-lääkärin Jos jäsen saman sairaustapauksen vuoksi ilman hyväksyttävää vaihtaminen syytä kääntyy toisen lääkärin puoleen, ei tämän palkkiosta

suoriteta korvausta.

26 §

Yleisohjeet Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 15 §:n 1 momentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta

hoidosta. Hallituksella on myös oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä apuvälineitä tai yksityisellä lääkäriasemalla tai lääkärikeskuksessa tehtävää kallista tutkimusta, leikkausta

tai muuta niihin verrattavaa toimenpidettä koskevasta ennakko- päätösmenettelystä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittä- mistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitok- sessa.

Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

27 §

Hakeminen Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjal- lisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Lisäpäivärahaa on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, mistä alkaen sitä halutaan saada. Äitiyspäivärahaa on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen laskettua synny- tysaikaa. Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen

aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kulu- essa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko

kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuutto- mana.

Käsittely Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Korvausten

ja suorit- suoritus tapahtuu ensisijaisesti pankin välityksellä palkka- taminen kausittain. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassa-

lain 91 §:n säännöksiä.

Jos jäsenelle maksettava näiden sääntöjen 14 §:n mukainen lisäetuuskorvaus olisi enintään 6,00 euroa, ei korvausta mak- seta.

28 §

Muun lain mu- Näiden sääntöjen 14 - 19 §:n mukainen korvaus voidaan 21 §:n kaisen korva- estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi maini- uksen viiväs- tussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viiväs- tyminen tyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen

sitoutuu suorittamaan muun lain kuin sairausvakuutuslain no- jalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorit- tamaa korvausta vastaavan osan.

29 §

Takaisinpe- Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen rintä mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut

oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.

-luopuminen Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulli- seksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäse- nen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menet- elystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.

-kuittaus Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista lisäetuuksista.

MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

30 §

Valitus Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

31 §

Rahastot Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

-vararahaston Vararahastoa tulee vuosittain kartuttaa vähintään 20 prosen- kartutta- tilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen minen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä

tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä puolitoistakertaisena, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mu- kaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

-vararahaston Xxx estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta käyttäminen voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä

alentaa vararahaston määrää, ei yleensä kuitenkaan lain tarkoittaman täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

32 §

-käyttörahaston Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei kartuttaminen ole siirretty vararahastoon.

-käyttörahaston Käyttörahastoa saadaan käyttää:

käyttäminen 1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peit- tämiseen;

2) 23 §:n 2 momentissa mainittuun tarkoitukseen;

3) hallituksen harkinnan mukaan lisäavustusten myöntämiseen yli niiden enimmäisaikojen, jotka on määrätty 14 ja 16

§:issä;

4) hallituksen harkinnan mukaan ylimääräisen avustuksen myöntämiseen sosiaalisesti perusteltavissa olevissa tapauk- sissa; sekä

5) hallituksen harkinnan mukaan lisäetuuksien lisäämiseksi

tai etuusmäärien korottamiseksi. Suunnitelma käyttörahaston käytöstä tähän tarkoitukseen tehdään enintään vuodeksi kerrallaan.

Liikarahas- Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on toinnin estä- yli 50 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryh- täminen dyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisä-

etuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

VASTUUVELKA

33 §

Korvausvastuu Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuustapahtumien johdosta suoritettavia, tili- kauden päättyessä maksamatta olevien lisäetuuksien korvaus-

määriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssival- vonan määräyksen mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS

34 § Tilikausi Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Tilinpäätös Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveys- ministeriön asetuksen (1336/2002) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen sekä toimintakertomuksen. Tilinpäätös ja siihen liittyvät asiakirjat on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassan- kokousta.

35 §

Alijäämän Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, peittäminen käytetään siihen vararahastoa.

Lisämaksu- Kassassa ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua velvollisuus lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

36 §

Tilintarkas- Kassalla on oltava vähintään yksi ja enintään kaksi kalen- tajat terivuodeksi kerrallaan valittua tilintarkastajaa. Tilintar-

kastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajaksi valitulle luonnol- liselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilin- tarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

Tilintarkastajan tai tilintarkastajien valinnasta päättää kassankokous. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.

37 § Pykälä kumottu 1.1.2017 alkaen.

KASSANKOKOUS

38 §

Kassankokous Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella,

-osallistumis- johon jokaisella kassan jäsenellä ja osakkaalla on oikeus osal- oikeus listua.

-kokouspaikka Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

39 §

-jäsenen ääni- Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen oikeus ja asia- käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai miehen käyttö asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan

xxxxxx toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään yhtä jäsentä.

-osakkaan Osakas edustaa kassankokouksessa yhtä ääntä. äänioikeus

-valtakirja Jäsenen asiamiehen ja osakkaan äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

-avustaja Kassankokouksessa ei saa käyttää avustajaa.

40 §

-varsinaiset Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään huhtikuussa ja toinen marraskuussa.

Huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;

2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;

3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäse- nille ja kassanjohtajalle;

4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittä- misestä;

5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä

6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;

2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;

3) valitaan tilintarkastaja tai -tarkastajat ja varatilin- tarkastaja tai -tarkastajat; sekä

4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

41 §

-ylimääräinen Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

42 §

Kokouskutsu Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä

-määräaika viikkoa ja viimeistään viikko ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

-ilmoittaminen Kokouskutsu samoin kuin muutkin kassan jäsenille tarkoitetut tiedonannot saatetaan tiedoksi osakkaan tiedotuslehdissä tai sanomalehti-ilmoituksella vähintään yhdessä paikkakunnalla

ilmestyvässä sanomalehdessä. Kokouskutsu lähetetään erikseen osakkaalle.

43 §

-sisältö Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

-nähtävänäolo Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimis- tossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaa- vasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muutta- mista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokous- kutsussa.

44 §

Kokoustyösken- Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään tely valitsema henkilö.

-puheenjohtaja

-päätös Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä

tasan, johon puheenjohtaja xxxxx. Vaaleissa katsotaan valituk- si se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkais- taan vaali arvalla.

-määräenemmistö Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmas- osaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannatta- neet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

45 §

-muotomääräysten Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen laiminlyönti kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia

säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen kool- le kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

-jäsenen tai Jäsenellä ja osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia osakkaan esit- kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä tämät asiat vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan

sisällyttää kokouskutsuun.

46 §

-pöytäkirja Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään

kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistos- sa jäsenten ja osakkaiden nähtävänä.

HALLITUS

47 §

Hallitus Kassan hallitukseen kuuluu 9 varsinaista jäsentä, joilla

-jäsenten ja kullakin tulee olla henkilökohtainen varajäsen. varajäsenten

lukumäärä

-valinta Hallituksen valitsee kassankokous. Kassan jäsenet valitsevat

8 varsinaista hallituksen jäsentä varajäsenineen. Osakkaat valitsevat yhden (1) varsinaisen jäsenen ja varajäsenen. Hallituksessa tulee olla molempien sukupuolten edustettuina. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 68 vuotta.

-toimikausi Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme kalenterivuotta ja hallituksesta on erovuorossa joka kolmas vuosi kaksi ja muina vuosina kolme jäsenten valitsemaa varsinaista jäsentä henkilö- kohtaisine varajäsenineen osakkaiden valitseman jäsenen ja vara- jäsenen ollessa erovuorossa joka kolmas vuosi.

-valinta- Kassan jäsenten valitseman hallituksen jäsenen tai vara- kelpoisuus jäsenen tulee olla valintahetkellä tämän kassan jäseniä. Osak-

xxxxxx valitseman hallituksen jäsenen sekä varajäsenen tulee valintahetkellä olla osakkaan palveluksessa. Kassan jäsenten

-eroaminen valitsema hallituksen jäsen tai varajäsen katsotaan eronneek- si, jos hänen jäsenyytensä kassassa päättyy. Osakkaiden valit- sema hallituksen jäsen tai varajäsen katsotaan eronneeksi, kun hän eroaa osakkaan palveluksesta.

48 §

-tehtävät Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1) ottaa ja erottaa kassanjohtaja, xxxxxx toimihenkilöt ja asiantuntijalääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;

2) antaa kassanjohtajalle xxxxxx juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja mää- räykset;

3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;

4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 54 §:ssä mainit- tujen lainojen ottamisesta;

5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenki- löille;

6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokouk- selle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä

7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 53 §:n mukai- sesti.

49 §

-järjestäy- Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan tyminen ja varapuheenjohtajan.

-kokoontu- Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä xxxxx- xxxxx saan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsut-

tava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä kirjalli- sesti esittämässään asiassa vaatii.

-päätösvaltai- Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapu- suus heenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.

-päätös Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnäolevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.

-esteellisyys Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sel- laisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

50 §

-pöytäkirja Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laa- tija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipi- teensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti kalenterivuosittain ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;

2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä

4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

KASSANJOHTAJA

51 §

Kassanjohtaja Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtä-

-tehtävät vänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen anta- mien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huo- lehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varain- hoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassa- lain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI JA VARA-ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI

52 §

Asiantuntija- Kassalla tulee olla asiantuntijalääkäri, jonka tehtävänä on lääkäri osallistua kassan hallituksen kokouksiin lääketieteellisenä

-tehtävät asiantuntijana, tai antaa käsiteltävistä asioista ennalta lausunto.

-esteellisyys Kassan asiantuntijalääkärin esteellisyyden varalta kassalla tulee olla vähintään yksi vara-asiantuntijalääkäri.

KASSAN NIMENKIRJOITUS

53 §

Nimenkirjoitus- Kassan nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, vara- oikeudet puheenjohtaja, hallituksen jäsen, kassanjohtaja, toimistonhoi-

taja tai hallituksen siihen valtuuttama kassan toimihenkilö, aina kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

54 §

Sijoitustoiminta Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuotta- vasti sekä kassan maksuvalmiudesta huolehtien. Xxxxxx varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisen vieraaseen tarkoi- tukseen.

Lainanotto Xxxxx saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n

2 momentissa mainituin edellytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostu- musta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta.

OSAKKAAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

55 §

Osakkaan ja Jos osakas haluaa muuttaa 8 §:n 3 momentissa mainittua kassan välisten kannatusmaksua tai peruuttaa muita näissä säännöissä olevia

sopimusten muu- osakasta koskevia velvoituksia, on siitä kirjallisesti ilmoi- tokset tettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen

voimaantuloa.

Jos osakkaan antama vakuutuskassalain 15 §:ssä pakollista jäsenyyttä koskeva suostumus peruutetaan, on se voimassa vielä yhden (1) vuoden sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on saapunut kassalle.

Kassan toimen- Saatuaan 1 ja 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan piteet on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntö-

muutosten toteuttamiseksi. Samoin on meneteltävä, jos osakas on tehnyt 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun eroamisilmoituksen.

Jos osakas laiminlyö erääntyneen kannatusmaksun suoritta- misen tai perimänsä jäsenmaksun tilittämisen, on hallituksen viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin niiden perimiseksi.

Jäsenmaksun tilittämisen osalta sama koskee myös työnantajia.

JAKAUTUMINEN

56 §

Kassan jakau- Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa sääde- tuminen tyllä tavalla.

XXXXXX XXXXXXXXXX

57 §

Kassan purkaminen Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutus- kassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla:

-vähimmäisjäsen- 1) jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalen- määrä terivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vä-

himmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsen- määrä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nouse- maan tähän määrään;

-alijäämä 2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä sitä ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä

-kassankokous 3) jos kaksi peräkkäistä kassankokousta on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.

58 §

-varojen jako Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä, kuitenkin siten, että 01.01.1997 jälkeen kassaan liittyneillä näiden sääntöjen 4 §:ssä tarkoitetuilla toimihenkilöjäsenillä on oikeus vain heidän jäsenmääräosuuttaan vastaavaan osuuteen kassan vuoden 1996 tilinpäätöksen jälkeen syntyneeseen kassan varojen lisäykseen. Vastaavasti menetellään edellä mainitun ajankohdan jälkeen kassan toimintapiiriin liittyneiden osak- kaiden palveluksessa olevien jäsenten jako-osuutta lasketta- essa. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittö- mästi edeltäviltä kuudeltakymmeneltä kuukaudelta suorittamien jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmis- töllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoituk- seen.