MATKAILU-, RAVINTOLA- JA VAPAA-AJAN PALVELUITA KOSKEVA
MATKAILU-, RAVINTOLA- JA
VAPAA-AJAN PALVELUITA KOSKEVA
TYÖEHTOSOPIMUS
ESIMIEHET
MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY
1.10.2020–31.3.2022
Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita
koskeva työehtosopimus
ESIMIEHET
1.10.2020–31.3.2022
Sisältö
1. Soveltamisala 5
1 § Sopimuksen ulottuvuus 5
2. Työsuhde 7
2 § Työnjohto ja järjestäytymisoikeus 7
3 § Työnantajan ja esimiehen yleiset velvollisuudet 7
4 § Työsopimus ja koeaika 8
5 § Toistaiseksi voimassa oleva (vakituinen) työsopimus S
G § Määräaikainen työsopimus 11
3. Työaika 12
7 § Lisätyön tarjoamisvelvollisuus 12
8 § Säännöllinen työaika ja työpäivän pituus 12
S § Työajan järjestäminen 17
10 § Työvuorolista 1S
11 § Erityiset juhlapäivät 1S
12 § Vuosivapaajärjestelmä (VV) 20
13 § Kokoaikaisten esimiesten erityiset työaikamuodot 24
4. Palkka 41
14 § Palkkausmuoto 41
15 § Palkan määräytyminen 41
1G § Palkkaa korottavat tekijät 43
17 § Sunnuntai-, pyhä- ja aattotyö 44
18 § Lisä- ja ylityö 44
1S § Vapaapäivänä tehty työ 4G
20 § Korotetun palkan vaihtaminen vapaaseen 4G
21 § Palkan lisien maksaminen erillisenä kuukausikorvauksena 47
22 § Palkan maksaminen 48
5. Poissaolot 50
23 § Sairastuminen 50
24 § Lääkärintarkastukset 54
25 § Tilapäinen poissaolo 55
2G § Perhevapaat 58
27 § Äitiys-, adoptio- ja isyysvapaan palkka G0
G. Vuosiloma G1
28 § Vuosiloma G1
2S § Lomaltapaluuraha 74
7. Matkat 77
30 § Matkakustannukset 77
8. Työpaikkakohtainen sopiminen 78
31 § Työpaikkakohtainen sopiminen 78
9. Erinäisiä määräyksiä 80
32 § Jäsenmaksuperintä 80
33 § Työpaikkakokoukset 81
34 a § Väkivallan ehkäisy 81
34 b § Työhyvinvoinnin edistäminen 82
34 c § Kassavajeiden periminen 83
35 § Työpaikkakäynnit 83
3G § Ryhmähenkivakuutus 84
37 § Työpaikkaruokailu 84
38 § Työpuku 84
10. Pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, neuvottelujärjestys ja työrauha 85
3S § Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu 85
40 § Neuvottelujärjestys 8G
41 § Työrauha ja sopimusrikkomukset 8G
11. Sopimuksen tiedottaminen ja voimassaolo 87
Sopimuksen tiedottaminen 87
Sopimuksen voimassaolo 87
Pöytäkirja matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevien
työehtosopimusten uudistamisesta 88
Palkkaratkaisu 1.2.2021 91
Työsopimusmalli 93
Työaikapankin käyttöönottoa koskeva sopimus 94
Työaikapankkia koskeva sopimus 95
Erimielisyysmuistion malli 9G
Työehtosopimus
1. Soveltamisala
1 § Sopimuksen ulottuvuus
Sopimusta noudatetaan majoitus- ja ravitsemisalalla sekä siihen verratta- vassa tai läheisesti liittyvässä tai sitä tukevassa toiminnassa, jäljempänä mainituissa matkailu- ja vapaa-ajan palveluissa sekä edellisiin liittyvissä hyvinvointipalveluissa.
Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat tyypillisesti:
• ravintolat, kahvilat, pubit, yökerhot
• catering-yritykset ja henkilöstöravintolat
• eines- ja valmistuskeittiöt
• hotellit ja muut majoitusliikkeet
• kylpylät ja hyvinvointikeskukset
• leirintä- ja caravanalueet
• loma- ja mökkikylät
• maaseutumatkailupalvelut
• huolto- ja liikenneasemat
• keilahallit
• loma- ja kurssikeskukset
• kongressikeskukset
• kotimaisten matkailupalvelujen edistäminen, myynti, markkinointi ja välitys.
Sopimus koskee työaikalain alaisia esimiehiä ja työnantajan määrää- miä varsinaisia vastaavia hoitajia edellyttäen, että henkilön tehtävänä on johtaa tai valvoa työntekijöiden työtä. Sopimuksen soveltamispiiriin kuuluva voi myös tilapäisesti ottaa osaa johdettaviensa ja valvottaviensa työntekijöiden työhön.
Sopimusta ei sovelleta:
1. henkilöihin, joilla on itsenäinen johtava asema yrityksessä tai sen osassa eikä
2. henkilöihin, joilla työnantajan edustajana on oikeus neuvotella ja päättää työntekijöiden palkka- ja muista työehdoista. Edellytyksenä on, että asianomaisella on jatkuva itsenäinen oikeus ottaa sekä erottaa työntekijöitä sekä neuvotella ja päättää paikallisesti palkka- ja muista työehdoista työntekijöitten tai heidän edustajiensa kanssa työehto- sopimusten mukaan käytävissä neuvotteluissa.
Mikäli jäljempänä ei vastaavien hoitajien osalta muuta ole erikseen mai- nittu, noudatetaan heidän työ- ja palkkaehdoissaan esimiehiä koskevia määräyksiä.
Sopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:
• Yleissopimus 1.10.2017
• Luottamusmiessopimus 1.1.2021
• Koulutussopimus 1.1.2021
• Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasi- oiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla
• Työpaikkaruokailua koskeva sopimus 1.10.2017
• Työehtosopimuslain mukaisia hyvityssak- koja koskeva pöytäkirja 1.10.2017
• Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä 1.10.2017
• Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta 1.1.2021
• Sopimus yhteistoiminnasta 1.10.2017
• Sopimus työssäoppimisesta 1.3.2018
Työehtosopimus
2. Työsuhde
2 § Työnjohto ja järjestäytymisoikeus
Työnantaja johtaa ja jakaa työtä. Työnantaja ottaa ja erottaa esimiehet.
Työsuhteen alkaessa työnopastuksen lisäksi työnantaja perehdyttää esimiehen työn turvallisiin ja terveellisiin suoritustapoihin, työpaikan työterveyshuollon sisältöön, työpaikan sairauspoissaolokäytäntöihin, mahdollisiin työturvallisuusriskeihin sekä työsuojeluorganisaatioon.
Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
Työnantaja selvittää uudelle esimiehelle alan järjestö- ja neuvottelu- suhteet ja ilmoittaa, ketkä toimivat työpaikan luottamusmiehenä, työ- suojeluvaltuutettuna ja työsuojeluasiamiehenä sekä antaa esimiehelle heidän yhteystietonsa.
Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevan työehtosopimuk- sen työehtosopimusosapuolina toimivat esimiesten puolella Palvelu- alojen ammattiliitto PAM ry ja työnantajan puolella Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry.
3 § Työnantajan ja esimiehen yleiset velvollisuudet
1. Esimiehen tulee:
• edistää ja valvoa työnantajan etuja
• noudattaa täydellistä vaiteliaisuutta kaikissa yrityksen liikesalaisuuksiin liittyvissä asioissa sekä
• tarkoin hoitaa hänen huostaansa uskottuja yrityksen varoja ja muuta omaisuutta sekä erityisesti työskennellä yrityksen kannattavuuden parantamiseksi.
2. Työnantajan tulee:
• luottamuksella suhtautua esimieheen, tiedottaa esimiehelle hänen alaisiansa koskevista ratkaisuista ja tukea esimiestä hänen toiminnassaan työnantajan edustajana työntekijöihin nähden
• luottamuksella neuvotella esimiehen kanssa tämän tehtäviä koskevissa yrityksen asioissa sekä
• selvittää esimiehelle tämän asema yrityksen organisaatiossa ja asemassa tapahtuvat muutokset mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sekä muullakin tarkoituksenmukaisella tavalla edistää ja tukea esimiehen pyrkimyksiä, jotka tarkoittavat yrityksen toiminnan kehittämistä.
4 § Työsopimus ja koeaika
Työsopimus tulee tehdä kirjallisesti. Työehtosopimusosapuolet suositte- levat liitteenä olevan työsopimusmallin käyttöä.
Työnantaja ja esimies voivat sopia enintään kuuden kuukauden koe- ajasta. 12 kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika voi olla kuitenkin enintään puolet työsuhteen kestosta.
Koeaika alkaa työnteon aloittamisesta.
Jos esimies on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukau- della kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden työsopimuslain 1 luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla.
Työnantajan on ilmoitettava esimiehelle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.
Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla kor- keintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.
Koeaikana työsuhde voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomis- aikaa noudattamatta, jolloin työsuhde lakkaa työpäivän päättyessä.
Työehtosopimus
5 § Toistaiseksi voimassa oleva (vakituinen) työsopimus
1. Edellytykset
Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi.
Työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana myös, mikäli:
• määräaikainen sopimus on tehty ilman perusteltua syytä
• ilman perusteltua syytä on solmittu useita peräk- käisiä määräaikaisia työsuhteita tai
• työnantaja sallii esimiehen jatkaa työtä sen jäl- keen kun määräaika on päättynyt.
2. Lomautus
Lomautusilmoitusaika on vähintään 14 päivää.
3. Irtisanomisajat
Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:
Työsuhteen jatkuttua | Irtisanomisaika |
enintään 5 vuotta | 1 kuukausi |
yli 5 – enintään 10 vuotta | 2 kuukautta |
yli 10 – enintään 15 vuotta | 3 kuukautta |
yli 15 vuotta | 4 kuukautta |
Esimiehen noudattama irtisanomisaika on yksi (1) kuukausi. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.
ESIMERKKI: IRTISANOMISAIKA KUUKAUSINA
Kun irtisanomisaika lasketaan kuukausina, työsuhteen viimeinen voi- massaolopäivä on järjestysnumeroltaan sama päivä, kun irtisanomi- nen on suoritettu. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jossa irtisa- nomisaika päättyisi, työsuhde päättyy kuukauden viimeisenä päivänä.
Irtisanominen | Irtisanomisaika | Työsuhteen viimeinen päivä |
1.3. | 1 kk | 1.4. |
31.12. | 2 kk | 28.2. |
4. Irtisanomismenettely
Irtisanominen on sitova, ellei toinen osapuoli hyväksy sen peruuttamista. Irtisanomisesta on pyydettäessä annettava puolin ja toisin todistus.
Irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisaika on ilmoitettava esimiehen pyynnöstä kirjallisesti.
5. Korvaukset
Esimiehen, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on korvattava työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaava määrä.
Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2 luvun 17 §:n mukaan.
Työnantajan, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on maksettava esimiehelle noudattamatta jätetyltä irtisanomisajalta täysi palkka.
Päiväpalkka lasketaan työehtosopimuksen 21 § 2. kohdan mukaisesti.
G § Määräaikainen työsopimus
Työehtosopimus
1. Edellytykset
Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä perustellusta syystä, joita ovat:
• työn luonne, sijaisuus tai harjoittelu tai muu vastaava syy tai
• yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä syy
• esimiehen oma pyyntö tai
• työsopimuslain 1 luvun 3 a §:n tarkoittama pitkäaikaistyöttömän työllistäminen.
2. Lomautus
Työsopimuslain 5:2 § mukaisesti työnantaja saa lomauttaa määräaikai- sessa työsuhteessa olevan esimiehen vain, jos tämä tekee työtä vakitui- sen esimiehen sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen esimies, jos hän olisi työssä. Lomautusilmoitusaika on 14 päivää.
3. Työsopimuksen päättyminen
Määräaikainen työsopimus päättyy määräajan päättyessä. Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa kesken määräajan, ellei irtisanomismahdol- lisuutta ole työsopimuksessa nimenomaisesti sovittu.
4. Korvaukset
Mikäli esimies päättää työsuhteen ennen määräajan umpeutumista, on hän velvollinen suorittamaan työnantajalle korvauksena työsopimuksen ennenaikaisesta lakkaamisesta
• kahden viikon palkkaa vastaavan määrän tai
• mikäli laiminlyödyn työkauden osuus on kahden viikon aikaa lyhyempi, tätä aikaa vastaavan palkan määrän.
Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2 luvun 17 §:n mukaan. Mikäli työnantaja päättää työsuhteen ennen määräaikaa, työn- antaja korvaa esimiehelle aiheuttamansa vahingon työsopimuslain 12 luvun mukaan.
3. Työaika
7 § Lisätyön tarjoamisvelvollisuus
Jos työnantaja tarvitsee lisää esimiehiä hänen osa-aikatyötä tekeville esi- miehilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa- aikatyötä tekeville esimiehille.
Lisätyötä tulee tarjota 112,5 tuntiin asti kolmiviikkoisjaksoa kohti. Lisätyön tarjoamisen pelisäännöistä on suositeltavaa sopia paikallisesti.
8 § Säännöllinen työaika ja työpäivän pituus
1. Säännöllinen työaika
Työaika määräytyy kolmiviikkoisjaksoittain.
Säännöllinen työaika on enintään 112,5 tuntia kolmessa viikossa.
2. Osa-aikatyötä tekevän esimiehen työaika
Esimies on osa-aikatyötä tekevä esimies, jos hänen työaikansa on vähem- män kuin keskimäärin 112,5 tuntia kolmessa viikossa.
Työnantaja ja esimies sopivat
A. kiinteästä kolmiviikkoisjakson vähimmäistyöajasta tai
B. keskimääräisestä kolmiviikkoisjakson vähimmäistyöajasta.
A. Kiinteä vähimmäistyöaika
Työehtosopimus
Jos työnantaja ja esimies ovat sopineet kiinteästä kolmiviikkoisjak- son vähimmäistyöajasta, tulee sovitun työajan toteutua jokaisella kolmiviikkoisjaksolla.
Työajan jäädessä alle sovitun vähimmäisajan, työnantaja maksaa saa- matta jääneitä työtunteja vastaavan korvauksen. Korvausvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos sovittu tuntimäärä on jäänyt toteutumatta esimie- hestä johtuvasta syystä tai palkattoman poissaolon vuoksi.
Toteutuneen työajan ollessa vakiintuneesti ilman perusteltua syytä työ- sopimuksessa sovittua työaikaa pidempi, tulee työaika sopia toteutunutta työaikaa vastaavaksi.
B. Keskimääräinen vähimmäistyöaika
Jos työnantaja ja esimies ovat sopineet keskimääräisestä kolmiviikkois- jakson työajasta, tulee sovitun työajan toteutua tarkastelujakson aikana.
Työnantaja ja esimies tarkastelevat keskimääräisen vähimmäistyöajan toteutumista vuoden pituisena ajanjaksona, ellei lyhyemmästä tarkaste- lujaksosta työpaikkakohtaisesti 30 §:n mukaan toisin sovita.
Tarkastelu toteutetaan kokonaisilta kolmiviikkoisjaksoilta tammikuusta tammikuuhun. Tarkastelujakso alkaa tammikuun ensimmäisestä koko- naisesta kolmiviikkoisjaksosta ja päättyy ensimmäiseen seuraavan vuo- den tammikuussa päättyvään kolmiviikkoisjaksoon.
ESIMERKKI
Tammikuussa alkava ensimmäinen kolmiviikkoisjakso alkaa 4.1.2021. Tästä alkaa tarkastelujakso, joka päättyy 1G.1.2022. Tarkastelujakson pituus on tällöin 18 kolmiviikkoisjaksoa. Jos esimiehen keskimääräi- seksi vähimmäistyöajaksi on sovittu S0 tuntia kolmessa viikossa, tulee tarkastelujakson aikana toteutua vähintään 18 x S0 tuntia eli yhteensä 1G20 tuntia. Tunneiksi luetaan myös palkallinen poissaoloaika.
Vuoden 2021–2022 tarkastelujaksot | |||
Kolmiviikkois- jakso alkaa | Kolmiviikkois- jakso päättyy | Kolmiviikkois- jaksojen lukumäärä | Seuraava tarkastelu- jakso alkaa |
4.1.2021 | 1G.1.2022 | 18 | 17.1.2022 |
11.1.2021 | 2.1.2022 | 17 | 3.1.2022 |
18.1.2021 | S.1.2022 | 17 | 10.1.2022 |
25.1.2021 | 1G.1.2022 | 17 | 17.1.2022 |
Vuoden 2022–2023 tarkastelujaksot | |||
Kolmiviikkois- jakso alkaa | Kolmiviikkois- jakso päättyy | Kolmiviikkois- jaksojen lukumäärä | Seuraava tarkastelu- jakso alkaa |
3.1.2022 | 15.1.2023 | 18 | 1G.1.2023 |
10.1.2022 | 1.1.2023 | 17 | 2.1.2023 |
17.1.2022 | 8.1.2023 | 17 | S.1.2023 |
24.1.2022 | 15.1.2023 | 17 | 1G.1.2023 |
31.1.2022 | 1.1.2023 | 1G | 2.1.2023 |
Työehtosopimus
Tarkastelujakson sijoittumisesta muuhun ajankohtaan (esim. huhtikuusta huhtikuuhun) voidaan sopia työpaikkakohtaisesti 31 §:n mukaisesti.
Työtuntien tarkastelu tehdään kahden kuukauden kuluessa tarkastelujak- son päättymisestä.
Tarkastelun tarkoituksena on varmistaa, että sopimus vastaa tosiasial- lista tilannetta.
Toteutuneen keskimääräisen työajan ollessa ilman perusteltua syytä työsopimuksessa sovittua työaikaa pidempi, tulee työaika sopia toteutu- nutta työaikaa vastaavaksi.
Työajan jäädessä alle sovitun vähimmäisajan, työnantaja maksaa saa- matta jääneitä työtunteja vastaavan korvauksen. Korvausvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos sovittu tuntimäärä on jäänyt toteutumatta esimiehestä johtuvasta syystä tai palkattoman poissaolon vuoksi.
Työehtosopimus
Työnantajan irtisanoessa esimiehen työsopimuksen tulee irtisano- misajalle merkitä työvuorolistalle vähintään esimiehen työsopimuk- sessa sovitun keskimääräisen vähimmäistyöajan mukaiset työtunnit. Jo julkaistun kolmiviikkoisjakson työvuorolistan muuttamista ei kuiten- kaan edellytetä.
Määräaikaisessa työsuhteessa olevalla kolmiviikkoisjakson vähimmäis- työajan tulee toteutua työsuhteen kestoaikana.
Jos osa-aikatyötä tekevä esimies käytännössä tekee lisätyötä niin paljon, että häntä ei enää voida pitää työehtosopimuksen tarkoittamana osa-aika- työtä tekevänä esimiehenä, tulee hänen kanssaan sopia kuukausipalkan maksamisesta muutosajankohtaa seuraavan kuukauden alusta lukien.
Edellä olevia määräyksiä ei sovelleta erikseen tarvittaessa työhön kutsut- taviin esimiehiin.
Osa-aikatyötä tekevänä esimiehenä ei pidetä esimiestä, joka työskente- lee työehtosopimuksen 13 § 4. tai 5. kohdan perusteella S0 tai 10G,5 tun- tia (1.1.2022 alkaen 105 tuntia) kolmessa viikossa.
3. Työvuoron pituus
Työvuoron tulee olla vähintään neljä tuntia pitkä. Esimiehen pyynnöstä tai perustellusta syystä työvuoro voi olla tätä lyhyempi. Perusteltu syy voi liittyä esimerkiksi palvelujen kysynnästä johtuvaan työvoiman tarpeen määrään, liikkeen aukiolo- ja palveluaikaan tai työn lyhytkestoisuuteen. Perusteltu syy tulee selvittää esimiehelle ennen työvuorolistan laatimista.
Työvuoron pituus enintään 10 tuntia. Esimiehen suostumuksella aikaa voidaan pidentää. Kymmenen tunnin pituisia työvuoroja ei saa teettää kohtuuttomasti. Esimiehen toivomuksesta tai suostumuksella voidaan tehdä myös peräkkäisiä 10 tunnin työvuoroja. Vuorokautinen työaika saa olla kuitenkin enintään 1G tuntia.
4. Lepoajat
Työehtosopimus
Työvuorojen välinen lepoaika on vähintään 11 tuntia, ellei esimiehen kanssa toisin sovita. Lepoajan tulee kuitenkin olla vähintään 8 tuntia. Peräkkäisinä päivinä teetettyjen vähintään 10 tunnin työvuorojen väliin on jäätävä vähintään 11 tunnin lepoaika.
Jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika ylittää kuusi tuntia, esimiehelle on annettava 5. kohdan mukaisen kahvitauon lisäksi vähintään puo- len tunnin lepoaika tai työrytmi huomioiden tilaisuus riittävän pitkään taukoon työn aikana aterioimista varten ruokailuun soveltuvassa tilassa.
Lepoaikaa ei lasketa työajaksi, jos esimies saa vapaasti poistua työpaikalta.
Jos työ on yhtäjaksoista paikallaoloa vaativaa tai yhtäjaksoisesti kuormit- tavaa, työn lomaan on järjestettävä mahdollisuus tarvittaessa sellaisiin taukoihin, jotka sallivat lyhytaikaisen poistumisen työpisteestä.
5. Kahvitauko
Työvuoron pituuden ollessa yli 4 tuntia annetaan esimiehelle vähintään yksi kahvitauko. Tauko luetaan työajaksi eikä sen aikana saa ilman työn- antajan lupaa poistua työpaikalta.
Mikäli varsinaista taukoa ei töiden järjestelyihin liittyvistä syistä voida antaa, tulee esimiehellä olla mahdollisuus nauttia virvokkeita työn lomassa.
9 § Työajan järjestäminen
Työehtosopimus
1. Työssäoloviikko
Työssäoloviikko alkaa maanantaina klo 00.00 ja päättyy sunnuntaina klo 24.00.
Kolmiviikkoisjaksossa on enintään 15 työpäivää.
2. Vapaapäivät
Viisi työpäivää sisältävää viikkoa kohden ansaitaan kaksi vapaapäivää, joista toinen on vähintään 30 tunnin pituinen viikkolepopäivä V ja toinen vähintään 24 tunnin pituinen lisävapaapäivä X.
Työpäiväksi rinnastetaan viikolta toiselle siirretty X-päivä, työajan tasoit- tamiseksi annettu tasoitusvapaapäivä, lomaltapaluurahapäivä sekä työ- vuorolistalle sijoitettu vuosivapaapäivä.
Viikkolepopäivä V on annettava jokaisella täydellä työssäoloviikolla. Lisävapaapäivä X voidaan antaa joko ansaintaviikon aikana tai muuhun vapaaseen yhdistäen saman kolmiviikkoisjakson aikana.
Xxx X-päivä annetaan sen viikon aikana, jolta se on ansaittu, on se mah- dollisuuksien mukaan annettava V-päivän yhteydessä.
Vapaapäivien välissä saa olla enintään seitsemän työpäivää. Esimiehen aloitteesta määräyksestä voidaan tapauskohtaisesti sopia toisin.
Esimiehellä voi olla peräkkäin enintään viisi sellaista työvuoroa, jossa vähintään kolme tuntia sijoittuu kello 23:n ja G:n väliseen aikaan (yövuoro). Viiden peräkkäisen yövuoron lisäksi saadaan teettää vielä kaksi yövuoroa lisää esimiehen tapauskohtaisesti antamalla suostumuksella.
Osapuolet suosittelevat kiertävää vapaapäiväjärjestelmää.
Työehtosopimus
Vapaapäiviä edeltävä työvuoro järjestetään aamuvuoroksi ja vapaapäi- viä seuraava vuoro iltavuoroksi, jos vapaapäiviä annetaan parillinen määrä peräkkäin. Määräystä sovelletaan kaikkina viikonpäivinä auki ole- vassa työpaikassa, jossa työskennellään kahdessa tai kolmessa vuorossa sekä muissa työpaikoissa mahdollisuuksien mukaan. Jos vapaapäivien välisenä aikana tehdään vain aamu-, ilta- tai yövuoroa, tätä määräystä ei tarvitse noudattaa.
Vähintään joka viides viikonloppu tulee järjestää vapaaksi siten, että per- jantai ja lauantai tai lauantai ja sunnuntai annetaan peräkkäisinä vapaa- päivinä. Työpaikkakohtaisesti TES 31 § mukaisesti voidaan sopia siitä, että vapaa voidaan antaa myös sunnuntai–maanantai-yhdistelmänä.
Määräys koskee esimiehiä, jotka ovat oikeutettuja V- ja X-päivien ansaintaan.
Esimiehen halutessa tai pakottavasta syystä säännöksestä voidaan poiketa.
TES 13 § 3. kohdan mukaisesta vuosityöaikajärjestelmästä sovittaessa voidaan esimiehen kanssa sopia myös siitä, että viikonloppuvapaat anne- taan tästä määräyksestä poiketen.
3. Oman työajan järjestäminen
Xxxxxxx on velvollinen järjestämään työaikansa työehtosopimuksen työ- aikaa koskevien määräysten mukaiseksi, jollei työnantaja muuta edellytä.
Xxxxxxx ei saa tehdä ylityötä ilman työnantajan suostumusta.
Esimies saa kuitenkin tehdä ylityötä, mikäli liikkeen toiminta sitä välttä- mättä edellyttää. Ylityön tekemisestä on ilmoitettava työnantajalle heti kun se on mahdollista.
10 § Työvuorolista
Työehtosopimus
Työvuorolista on laadittava etukäteen niin, että se asetetaan esimiesten nähtäville ilmoitustaululle tai muuhun vastaavaan paikkaan vähintään viikkoa ennen kolmiviikkoisjakson alkamista, ellei työpaikkakohtaisesti 31 §:n mukaisesti toisin sovita.
Työvuorolista on laadittava muulla kuin lyijykynällä.
Kolmiviikkoisjakso alkaa aina maanantaina. Vuodenvaihde ei katkaise jaksoa.
Työvuorolistassa on oltava työn alkamis- ja päättymisajankohdat sekä vapaapäivät.
Työvuorolistaa ei saa muuttaa ilman esimiehen ja työnantajan suostumusta.
Kolmiviikkoisjakson jäädessä vajaaksi työsuhteen alkamisen, päätty- misen tai palkattoman poissaolon vuoksi säännöllinen työaika saa olla enintään keskimäärin 7,5 tuntia työpäivää kohden.
11 § Erityiset juhlapäivät
Jouluaatto ja joulupäivä
Jouluaaton iltavuoro sekä joulupäivä järjestetään vapaaksi, mikäli esimies tätä pyytää viikkoa ennen joulun sisältävän työvuorolistan laatimista.
Poikkeuksen edellä mainituista muodostavat majoitusliikkeet, kausi- ja liikenneravintolat, sairaaloiden ja huoltoasemien kahvilat sekä henkilöstöravintolat.
12 § Vuosivapaajärjestelmä (VV)
Työehtosopimus
1. Järjestelmän piiriin kuuluminen
Vuosivapaajärjestelmän piiriin kuuluvat sekä kokoaikaiset että osa-aikai- set esimiehet.
Järjestelmää ei sovelleta TES 13 § 5. kohdan mukaisessa kolmivuoro- työhön rinnastettavan työn työaikamuodossa eikä toimistotyöntekijöitä koskevan pöytäkirjan mukaisessa toimistotyöaikamuodossa.
2. Vuosivapaan ansainta
Esimies ansaitsee vuosivapaita kalenterivuosittain toteutuneiden työ- tuntien määrän perusteella. Vuosivapaaseen oikeuttavia työtunteja alkaa kertyä esimiehen työsuhteen kestettyä kaksi kuukautta (ns. karenssiaika).
ESIMERKKI
Esimiehen työsuhde alkaa 21.12.2020. Vuosivapaata kerryttäviä työtunteja alkaa kertyä 21.2.2021 lukien.
Esimies ansaitsee yhden vuosivapaan kutakin toteutunutta 220 työ- tuntia kohti. Vapaita voidaan ansaita enintään seitsemän (7) kappaletta kalenterivuodessa.
1.1.2022 alkaen esimies ansaitsee yhden vuosivapaan kutakin toteutu- nutta 200 työtuntia kohti. 1400 toteutuneen työtunnin jälkeen ansain- taraja on 140 tuntia ja 1540 toteutuneen työtunnin jälkeen 100 tuntia (kts. taulukko alla). Vapaita voidaan ansaita enintään yhdeksän (S) kappa- letta kalenterivuodessa.
Työstä poissaoloajalta ei kerry vuosivapaaseen oikeuttavia tunteja. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun osalta huomioidaan kuiten- kin TES 3S § mukainen työstä vapautusaika, joka rinnastetaan tehtyihin työtunteihin.
1.1.2022 alkaen vapaana pidettävän vuosivapaan tunnit rinnastetaan vuo- sivapaan ansainnassa tehtyihin työtunteihin.
Työehtosopimus
Kalenterivuodessa vapaita ansaitaan seuraavasti (vuosi 2021):
Toteutuneiden työtuntien määrä | Vuosivapaiden määrä |
220 | 1 |
440 | 2 |
GG0 | 3 |
880 | 4 |
1100 | 5 |
1320 | G |
1540 | 7 |
Kalenterivuodessa vapaita ansaitaan seuraavasti (vuosi 2022):
Toteutuneiden työtuntien määrä | Vuosivapaiden määrä |
200 | 1 |
400 | 2 |
G00 | 3 |
800 | 4 |
1000 | 5 |
1200 | G |
1400 | 7 |
1540 | 8 |
1G40 | S |
3. Vuosivapaan antaminen
Työehtosopimus
Vuosivapaapäivä voidaan antaa heti kun se on ansaittu. Ansaitut vuosi- vapaat tulee antaa kuitenkin viimeistään ansaintavuotta seuraavan kalen- terivuoden loppuun mennessä.
Vuosivapaita työvuorolistalle sijoitettaessa on esimiehelle varattava mah- dollisuus esittää mielipiteensä vuosivapaan ajankohdasta.
Vuosivapaat annetaan kokonaisina vapaapäivinä eivätkä ne vähennä muita vapaapäiviä. Vuosivapaat rinnastetaan työpäiviin X- ja V- päiviä sekä vuosilomaa ansaittaessa.
Työvuorolistalle merkityn vuosivapaapäivän (VV) työaikaa lyhentävä vai- kutus on 7,5 tuntia. Vapaan pituus on vähintään 24 tuntia.
ESIMERKKI
112,5 tunnin työaikamuodossa olevan kokoaikaisen esimiehen kolmi- viikkoisjaksolle on sijoitettu yksi vuosivapaapäivä. Vuosivapaapäivä lyhentää jakson työaikaa 7,5 tuntia, joten kolmiviikkoisjaksolle jää 105 työtuntia. Kyseiselle kolmiviikkoisjaksolle voidaan sijoittaa vuosivapaapäivän lisäksi 14 työpäivää, 3 V- ja 3 X- päivää.
Kokoaikaisen esimiehen aloitteesta voidaan myös sopia vuosivapaapäi- vän antamisesta lyhennettynä työaikana tai vapaan korvaamisesta 7,5 tunnin peruspalkkaa vastaavalla rahasuorituksella. Tällainen esimiehen aloitteesta tapahtuva sopimus tulee tehdä jokaisen ansaitun vuosivapaan osalta erikseen.
Osa-aikaiselle esimiehelle vuosivapaapäivä voidaan vapaana antami- sen sijasta korvata 7,5 tunnin peruspalkkaa vastaavalla rahakorvauk- sella, joka maksetaan vuosivapaan ansainnan täyttymistä seuraavana palkanmaksupäivänä.
1.1.2022 alkaen osa-aikaselle esimiehelle ansaittu vuosivapaapäivä tulee antaa ensisijaisesti 7,5 tunnin pituisena palkallisena vapaapäivänä, ellei hänen aloitteestaan sovita sen korvaamisesta 7,5 tunnin peruspalkkaa vastaavalla rahakorvauksella.
4. Palkka vuosivapaan ajalta
Työehtosopimus
Työvuorolistalle merkityn vuosivapaapäivän ajalta maksetaan esimiehen peruspalkka. Työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosivapaat makse- taan rahakorvauksena (7,5 tunnin peruspalkka ansaittua vuosivapaapäi- vää kohti).
5. Vuosivapaa TES 13 § 4. kohdan mukaisessa säännöllisen yötyön työaikamuodossa
TES 13 § 4. kohdan mukaisessa säännöllisen yötyön työaikamuodossa vuosivapaan ansaintaraja on 210 tuntia. Kalenterivuodessa yötyötä tekevä esimies voi ansaita enintään kuusi (G) vuosivapaapäivää. Yksittäisen vuo- sivapaapäivän työaikaa lyhentävä vaikutus on viisi (5) tuntia.
1.1.2022 alkaen ansaintaraja on 1G0 tuntia. Kalenterivuodessa yötyötä tekevä esimies voi ansaita enintään kahdeksan (8) vuosivapaapäivää. Yksittäisen vuosivapaan työaikaa lyhentävä vaikutus on kuusi (G) tuntia.
G. Henkilöstöravintolat
Henkilöstöravintoloissa voidaan paikallisesti TES 31 § mukaisesti sopia noudatettavaksi vuosivapaajärjestelmän sijasta asianomaisen asiakas- yhteisön arkipyhäviikkojen arkipyhä- ja työajanlyhennysjärjestelyä. Vuosityöajan tulee kuitenkin tällöin toteutua enintään samansuuruisena, kuin se olisi toteutunut käytettäessä 112,5 tunnin kolmiviikkoisjaksoja ja vuosivapaajärjestelmää.
Työehtosopimus
13 § Kokoaikaisten esimiesten erityiset työaikamuodot
1. Tasoittumisjärjestelmä
1. Säännöllinen työaika ja tasoittumiskausi
Kuukausipalkkaisen kokoaikaisen esimiehen säännöllinen työaika voi- daan järjestää keskimäärin 112,5 tunniksi siten, että työaika tasoitetaan edellä mainittuun määrään enintään kuuden (G) peräkkäisen kolmiviik- koisjakson aikana (tasoittumiskausi). Yksittäisen kolmiviikkoisjakson säännöllinen työaika saa olla enintään 130 tuntia.
Noudatettavan tasoittumiskauden pituus sekä sen alkamis- ja päättymis- ajankohta tulee käydä ilmi työvuorolistasta.
Viikkolepopäivä (V) on annettava jokaisella työssäoloviikolla.
Kustakin kolmiviikkoisjaksosta voidaan siirtää enintään kaksi (2) X-päivää tasoittumiskauden sisällä muuna ajankohtana annettavaksi, jolloin siirretty X-päivä annetaan muuhun vapaaseen yhdistäen. Siirretty X-päivä rinnastetaan työpäivään X- ja V-päiviä sekä vuosilomaa ansaittaessa.
Vapaapäivien välissä saa olla enintään seitsemän työpäivää.
Työaika tasoitetaan tasoittumiskauden aikana joko päivittäistä työaikaa lyhentämällä tai antamalla erillisiä tasoitusvapaita. Tasoittumiskauden aikana tulee antaa kuitenkin vähintään kolme (3) tasoitusvapaata, mikäli se tuntikertymän puitteissa on mahdollista. Tasoitusvapaat (TS) merki- tään työvuorolistaan ja ne rinnastetaan työpäivään X- ja V-päiviä sekä vuosilomaa ansaittaessa sekä maksettaessa osakuukauden palkkaa.
Tasoitusvapaat eivät saa mennä vapaapäivien tai vuosiloman kanssa päällekkäin.
Järjestelmää voidaan edellä mainituin periaattein soveltaa TES 13 § 5. kohdan mukaisessa kolmivuorotyöhön rinnastettavassa työaikamuo- dossa, mutta ei TES 13 § 4. kohdan mukaisessa säännöllisessä yötyössä.
ESIMERKKI 1. TYÖAJAN TASOITTUMINEN
Työehtosopimus
Noudatettavan tasoittumiskauden pituus on G kolmiviikkoisjaksoa. Tasoittumiskauden työtuntimäärä on yhteensä G x 112,5 tuntia eli G75 tuntia. Tasoittumiskauden aikana on annettu yhteensä
4 tasoitusvapaata.
1. jakso: 117 t | 2. jakso: 130 t | 3. jakso: 120 t |
3 X-vapaata | 1 X-vapaa | 3 X-vapaata |
3 V-vapaata | 3 V-vapaata | 3 V-vapaata |
4. jakso: 85 t | 5. jakso: 120 t | X. xxxxx: 103 t |
5 X-vapaata | 2 X-vapaata | 4 X-vapaata |
3 V-vapaata | 3 V-vapaata | 3 V-vapaata |
3 tasoitusvapaata | 1 tasoitusvapaa |
2. Poissaolojen vaikutus
Poissaolon ajalta luetaan työaikajärjestelmään tehdyiksi työtunneiksi työvuorolistan mukaiset työtunnit. Mikäli työvuorolistaa ei ole laadit- tuna, luetaan järjestelmään tehdyksi työajaksi 7,5 tuntia työpäivää kohti ja 37,5 tuntia työviikkoa kohti. Vuosiloman ajalta luetaan tehdyksi työajaksi TES 28 § 5.8 kohdan mukainen vuosiloman työaikaa lyhentävä vaikutus ja vuosivapaapäivän osalta 7,5tuntia.
TES 13 § 5. kohdan mukaisessa työaikamuodossa poissaolojen vaikutus huomioidaan kyseisen työaikamuodon mukaisesti.
3. Lisä- ja ylityö kolmiviikkoisjaksolla
Lisä- ja ylityönä korvataan kolmiviikkoisjaksolla 130 tunnin jälkeen tehty työ seuraavasti:
• 7,5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla
• 18 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja
• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.
Jaksokohtaiseen lisä- tai ylityökorvaukseen oikeuttavia tunteja ei oteta huomioon tasoittumiskauden kokonaistuntimäärää laskettaessa.
Työehtosopimus
Jaksokohtaista lisä- tai ylityökorvausta ei voida vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan.
4. Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumiskauden
Työsuhteen päättyessä kesken tasoittumiskauden esimiehestä johtu- vasta syystä ennen kuin työaika on tasoittunut säännölliseen enimmäis- työaikaan voidaan työtuntien alijäämä vähentää esimiehen palkasta. Mahdollinen ylijäämä korvataan rahana yksinkertaisella tuntipalkalla.
Mikäli työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, alijäämää ei vähennetä. Mahdollinen lisä- ja ylityö korvataan keskimääräisen sään- nöllisen enimmäistyöajan ylittävistä työtunneista seuraavasti:
• keskimääräiseen 120 tuntiin asti lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla
• seuraavilta tunneilta puolet 50 %:lla ja puolet 100 %:lla korotetulla palkalla.
ESIMERKKI 2. LISÄ- JA YLITYÖ
TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ KESKEN TASOITTUMISKAUDEN
112,5 tunnin kokoaikaisen esimiehen työsuhde päättyy kesken
18 viikon tasoittumiskauden työnantajasta johtuvasta syystä kolmen kolmiviikkoisjakson jälkeen.
1. jakso: 130 t | 2. jakso: 128 t | 3. jakso: 108 t |
Jaksojen yhteenlaskettu työtuntimäärä on 3GG tuntia eli keskimää- rin 122 tuntia kolmiviikkoisjaksossa. Lisätyötä on tällöin jaksoa kohti keskimäärin 7,5 tuntia (120 – 112,5) ja jaksoja on toteutunut 3 kpl.
Esimiehelle suoritetaan lisätyökorvauksena 3 × 7,5 tunnin eli 22,5 tun- nin palkka. Ylityötä on jaksoa kohti keskimäärin 2 tuntia (122 – 120) eli yhteensä G tuntia (3 × 2), joista puolet eli 3 tuntia korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla ja puolet eli 3 tuntia 100 %:lla korotetulla palkalla.
5. Tasoittumiskauden päättyminen
Työehtosopimus
Esimiehestä johtuvasta syystä aiheutunut työtuntien alijäämä voidaan vähentää esimiehen palkasta tasoittumiskauden päättyessä. Mikäli tasoit- tumiskauden päättyessä on kertynyt työtuntien ylijäämää, korvataan tasoittumiskauden säännöllisen enimmäistyöajan lisäksi tehdyt tunnit seuraavasti:
• 7,5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla,
• 18 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja
• seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla.
Yli- tai alijäämää ei voida siirtää seuraavalle tasoittumiskaudelle.
ESIMERKKI 3. LISÄ- JA YLITYÖ
TASOITTUMISKAUDEN PÄÄTTYESSÄ
Tasoittumiskauden pituus on G kolmiviikkoisjaksoa, jolloin tasoittu- miskauden säännöllinen enimmäistyöaika on G75 tuntia. Ennen vii- meisen kolmiviikkoisjakson alkamista esimies on työskennellyt G25 tuntia. Viimeisellä kolmiviikkoisjaksolla olisi siten käytettävissä 50 tuntia (G75 t – G25 t). Xxxxxxx on kuitenkin tehnyt viimeisellä jaksolla 81 tuntia, jolloin lisä- ja ylityö (81 t – 50 t eli 31 t) korvataan seuraavasti:
• 7,5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla
• 18 tuntia 50 %:lla korotetulla palkalla ja
• 5,5 tuntia 100 %:lla korotetulla palkalla.
Työehtosopimus
2. Paikalliseen sopimiseen perustuva työajan tasoittumisjärjestelmä
1. Säännöllinen työaika ja tasoittumiskausi
Kuukausipalkkaisen kokoaikaisen esimiehen työaika voidaan työehto- sopimuksen 31 §:n mukaisesti paikallisesti sopia tasoitettavaksi 112,5 tuntiin enintään yhdeksän (S) peräkkäisen kolmiviikkoisjakson aikana (tasoittumiskausi).
Yksittäisen kolmiviikkoisjakson säännöllinen työaika saa olla enintään 13G tuntia.
Noudatettavan tasoittumiskauden pituus sekä sen alkamis- ja päättymis- ajankohta tulee käydä ilmi työvuorolistasta.
Viikkolepopäivä (V) on annettava jokaisella työssäoloviikolla.
X-päiviä voidaan siirtää tasoittumiskauden sisällä, jolloin siirretty X-päivä annetaan jonkun muun vapaan yhteydessä. Siirretty X-päivä rinnastetaan työpäivään X- ja V-päiviä, vuosivapaapäiviä sekä vuosilomaa ansaittaessa.
Vapaapäivien välissä saa olla enintään seitsemän työpäivää.
Työaika tasoitetaan tasoittumiskauden aikana joko päivittäistä työaikaa lyhentämällä tai antamalla erillisiä tasoitusvapaita. Tasoittumiskauden aikana tulee antaa kuitenkin vähintään viisi (5) tasoitusvapaata, mikäli se tuntikertymän puitteissa on mahdollista. Tasoitusvapaat (TS) merki- tään työvuorolistaan ja ne rinnastetaan työpäivään X- ja V-päiviä sekä vuosilomaa ansaittaessa ja maksettaessa osakuukauden palkkaa.
Tasoitusvapaat eivät saa mennä vapaapäivien tai vuosiloman kanssa päällekkäin.
Järjestelmää voidaan edellä mainituin periaattein soveltaa TES 13 § 5. kohdan mukaisessa kolmivuorotyöhön rinnastettavassa työaikamuo- dossa, mutta ei TES 13 § 4. kohdan mukaisessa säännöllisessä yötyössä.
ESIMERKKI 1. TYÖAJAN TASOITTUMINEN
Työehtosopimus
Noudatettavan tasoittumiskauden pituus on S kolmiviikkoisjaksoa. Tasoittumiskauden työtuntimäärä on yhteensä S x 112,5 tuntia eli 1012,5 tuntia. Tasoittumiskaudella on yhteensä 27 X-vapaata, joista osa on siirretty kolmiviikkoisjaksolta toiselle ja annettu muuhun vapaaseen yhdistäen. Tasoittumiskauden aikana on annettu yhteensä 8 tasoitusvapaata.
1. jakso: 13G t | 2. jakso: 13G t | 3. jakso: 125 t |
1 X-vapaa | 1 X-vapaa | 2 X-vapaata |
3 V-vapaata | 3 V-vapaata | 3 V-vapaata |
4. jakso: 125 t | 5. jakso: 122 t | G. jakso: 80 t |
2 X-vapaata | 3 X-vapaata | 5 X-vapaata |
3 V-vapaata | 3 V-vapaata | 3 V-vapaata |
4 tasoitusvapaata | ||
7. jakso: 90 t | 8. jakso: 87,5 t | 9. jakso: 111 t |
4 X-vapaata | G X-vapaata | 3 X-vapaata |
3 V-vapaata | 3 V-vapaata | 3 V-vapaata |
2 tasoitusvapaata | 2 tasoitusvapaata |
2. Poissaolojen vaikutus
Poissaolon ajalta luetaan työaikajärjestelmään tehdyiksi työtunneiksi työ- vuorolistan mukaiset työtunnit. Mikäli työvuorolistaa ei ole laadittuna, luetaan järjestelmään tehdyksi työajaksi 7,5 tuntia työpäivää kohti ja 37,5 tuntia työviikkoa kohti. Vuosiloman ajalta luetaan tehdyksi työajaksi TES 28 § 5.8 kohdan mukainen vuosiloman työaikaa lyhentävä vaikutus ja vuosivapaapäivän osalta 7,5 tuntia.
TES 13 § 5. kohdan mukaisessa työaikamuodossa poissaolojen vaikutus huomioidaan kyseisen työaikamuodon mukaisesti.
3. Lisä- ja ylityö kolmiviikkoisjaksolla
Työehtosopimus
Lisä- ja ylityönä korvataan kolmiviikkoisjaksolla 13G tunnin jälkeen tehty työ seuraavasti:
• 7,5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla
• 18 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja
• seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla.
Jaksokohtaiseen lisä- tai ylityökorvaukseen oikeuttavia tunteja ei oteta huomioon tasoittumiskauden kokonaistuntimäärää laskettaessa.
Jaksokohtaista lisä- tai ylityökorvausta ei voida vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan.
4. Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumiskauden
Työsuhteen päättyessä kesken tasoittumiskauden esimiehestä johtu- vasta syystä ennen kuin työaika on tasoittunut säännölliseen enimmäis- työaikaan voidaan työtuntien alijäämä vähentää esimiehen palkasta. Mahdollinen ylijäämä korvataan rahana yksinkertaisella tuntipalkalla.
Mikäli työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, alijäämää ei vähennetä. Mahdollinen lisä- ja ylityö korvataan keskimääräisen sään- nöllisen enimmäistyöajan ylittävistä työtunneista seuraavasti:
• keskimääräiseen 120 tuntiin asti lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla
• seuraavilta tunneilta ylityökorvauksena puolet 50 %:lla ja puolet 100 %:lla korotetulla palkalla.
ESIMERKKI 2. LISÄ- JA YLITYÖ
TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ KESKEN TASOITTUMISKAUDEN
112,5 tunnin kokoaikaisen esimiehen työsuhde päättyy kesken 27 viikon tasoittumiskauden työnantajasta johtuvasta syystä kolmen kolmiviikkoisjakson jälkeen.
1. jakso: 13G t | 2. jakso: 128 t | 3. jakso: 102 t |
Jaksojen yhteenlaskettu työtuntimäärä on 3GG tuntia eli keskimäärin 122 tuntia kolmiviikkoisjaksossa. Lisätyötä on tällöin jaksoa kohti keskimäärin 7,5 tuntia (120–112,5) ja jaksoja on toteutunut 3 kpl.
Työehtosopimus
Esimiehelle suoritetaan lisätyökorvauksena 3 × 7,5 tunnin eli 22,5 tun- nin palkka. Ylityötä on jaksoa kohti keskimäärin 2 tuntia (122–120)
eli yhteensä G tuntia (3 × 2), josta puolet eli 3 tuntia korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla ja puolet eli 3 tuntia 100 %:lla korotetulla palkalla.
5. Tasoittumiskauden päättyminen
Esimiehestä johtuvasta syystä aiheutunut työtuntien alijäämä voidaan vähentää esimiehen palkasta tasoittumiskauden päättyessä. Mikäli tasoit- tumiskauden päättyessä on kertynyt työtuntien ylijäämää, korvataan tasoittumiskauden säännöllisen enimmäistyöajan lisäksi tehdyt tunnit seuraavasti:
• 7,5 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla
• 18 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja
• seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla.
Yli- tai alijäämää ei voida siirtää seuraavalle tasoittumiskaudelle.
ESIMERKKI 3. LISÄ- TAI YLITYÖ
TASOITTUMISKAUDEN PÄÄTTYESSÄ
Tasoittumiskauden pituus on S kolmiviikkoisjaksoa, jolloin tasoittu- miskauden säännöllinen enimmäistyöaika on 1012,5 tuntia.
Ennen viimeisen kolmiviikkoisjakson alkamista esimies on työsken- nellyt S50 tuntia. Viimeisellä kolmiviikkoisjaksolla olisi siten käytet- tävissä G2,5 tuntia (1012,5 – S50). Esimies on kuitenkin tehnyt viimeisellä jaksolla S5 tuntia, jolloin lisä- ja ylityö (S5 – G2,5 eli yhteensä 32,5 t) korvataan seuraavasti:
• 7,5tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla
• 18 tuntia 50 %:lla korotetulla palkalla ja
• 7 tuntia 100 %:lla korotetulla palkalla.
Työehtosopimus
3. Paikalliseen sopimiseen perustuva vuosityöaikajärjestelmä (ns. työaikapankki)
1. Järjestelmän käyttöönotto, liittyminen ja irtautuminen
1. Työaikajärjestelmän käyttöönotosta tulee sopia työpaikkakohtaisesti TES 31 §:n mukaisesti luottamusmiehen kanssa.
2. Järjestelmää voidaan soveltaa toistaiseksi voimassa olevassa tai vähin- tään vuoden kestävässä määräaikaisessa työsuhteessa oleviin kokoai- kaisiin esimiehiin.
3. Vuosityöaikajärjestelmää käytettäessä työaika tasoitetaan enintään 112,5 tuntiin kolmessa viikossa enintään yhden vuoden pituisen ajan- jakson aikana.
4. Työnantaja ja esimies sopivat kirjallisesti erikseen esimiehen liit- tymisestä järjestelmään. Järjestelmään liityttäessä sovitaan tasoit- tumiskauden pituudesta sekä kolmiviikkoisjakson enimmäistunti- määrästä huomioiden mitä 2.1 kohdassa on sovittu. Samalla sovitaan tasoitusvapaiden pitämisen alustava ajankohta.
Tasoittumiskausi voidaan yksittäisen esimiehen osalta sopia myös lyhyemmäksi kuin luottamusmiehen kanssa järjestelmää käyttööno- tettaessa on sovittu.
5. Työnantaja ja esimies sopivat siitä, mitä rahaeriä esimies haluaa työ- tuntien lisäksi siirtää muutettavaksi työajan tasoitusvapaaksi.
G. Työnantaja toimittaa esimiestä edustavalle luottamusmiehelle tiedoksi tähän järjestelmään liittyvät esimiesten kanssa tekemänsä sopimukset.
7. Järjestelmään kuuluva esimies voidaan lomauttaa ainoastaan pakot- tavan ja ennalta arvaamattoman, esimiehestä ja työnantajasta riippu- mattoman syyn vuoksi.
8. Luottamusmies tai työnantaja voivat irtisanoa järjestelmän päätty- väksi kolmen (3) kuukauden irtisanomisajalla, jolloin meneillään ole- vaa järjestelmää noudatetaan tasoittumiskauden päättymiseen asti.
S. Esimies tai työnantaja voivat irtisanoa järjestelmän yksittäisen esi- miehen osalta päättyväksi kolmen (3) kuukauden irtisanomisajalla, jolloin meneillään olevaa järjestelmää noudatetaan tasoittumiskau- den päättymiseen asti.
Työehtosopimus
10. Työterveyshuollon toteamasta, esimiehen työssä jaksamiseen liitty- västä terveydellisestä syystä työnantaja tai esimies voivat irtisanoa järjestelmän päättyväksi yksittäisen esimiehen osalta enintään yhden
(1) kuukauden irtisanomisajalla, jolloin järjestelmään kuuluminen päättyy irtisanomisajan päättyessä.
11. Mikäli vuosityöaikajärjestelmän soveltaminen ja järjestelmään kuuluminen on ollut peruste toistaiseksi voimassa olevalle työsuh- teelle eikä järjestelmän päättymisen tai järjestelmästä irtautumisen vuoksi kaikille esimiehille voida enää tarjota vakituista työtä työn kausiluontoisuudesta johtuen, tulee mahdollinen työvoiman vähen- täminen kohdistaa ensisijassa niihin esimiehiin, joiden toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen edellytyksenä on ollut vuosityöaikajär- jestelmään liittyminen.
12. Järjestelmää voidaan edellä mainituin periaattein soveltaa TES 13 §
5. kohdan mukaisessa kolmivuorotyöhön rinnastettavassa työaika- muodossa, mutta ei TES 13 § 4. kohdan mukaisessa säännöllisessä yötyössä.
2. Työajan järjestäminen
1. Säännöllinen työaika voi olla enintään 150 tuntia kolmessa viikossa.
2. Kolmiviikkoisjaksolla 112,5 tunnin ylittävä määrä siirtyy tasoittumis- kauden aikana vapaana annettavaksi.
3. Työaika järjestetään työehtosopimuksen 8 ja S § määräysten mukai- sesti seuraavin poikkeuksin:
• lisävapaapäivä (X) voidaan antaa tasoittumiskauden aikana muuhun vapaaseen yhdistäen
• vuorokautinen, yhdenjaksoinen vähimmäistyöaika on 4 tuntia.
4. Noudatettavan tasoittumiskauden alkamis- ja päättymisajankohta tulee käydä ilmi työvuorolistasta.
5. Työvuorolista laaditaan vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan TES 10 § mukaisesti.
G. Vuosiloman ajalta työajaksi luetaan TES 28 § 5.8 kohdan mukainen vuosiloman työaikaa lyhentävä vaikutus. Sairausloman ajalta työ- ajaksi luetaan työvuorolistasta riippumatta 7,5 tuntia työpäivää ja 37,5 tuntia viikkoa kohti.
3. Lisä- ja ylityö kolmiviikkoisjaksolla
Työehtosopimus
1. Kolmiviikkoisjaksolla yli 150 tunnin tehty työ korvataan maksamalla 100 %:lla korotettu palkka.
4. Järjestelmään siirrettävät erät
1. Yli 112,5 tunnin tehdyn työajan sekä 112,5 tuntia alittavien työtuntien (ns. miinustunnit) lisäksi tasoittumisjärjestelmään voidaan sopia siir- rettäväksi erilaisia työtunneiksi muutettavia rahaeriä.
2. Tällaisia eriä voivat olla työaikakorvaukset (esimerkiksi sunnuntaityö- korvaus, ilta- ja yölisä, ylityön perus- ja korotusosat, lomaltapaluura- ha). Lisäksi tasoittumisjärjestelmään voidaan sopia siirrettäväksi vuo- sivapaat sekä vuosiloman säästövapaa.
5. Järjestelmän tasoittuminen
1. Järjestelmään siirretyt 112,5 tuntia ylittävät työtunnit sekä työtunneiksi muutettavat rahaerät annetaan kokonaisina vapaapäivinä (tasoitusva- paa) tasoittumiskauden aikana. Esimiehen aloitteesta voidaan vapai- den pitämisestä sopia toisin tasoittumiskauden aikana.
2. Järjestelmään siirrettävä rahaerä muunnetaan työtunneiksi siirtohet- ken palkan mukaan laskettuna.
3. Mikäli vapaaksi vaihdettava työtuntimäärä ei ole tasan jaollinen 7,5 tunnilla, voidaan jakojäännös antaa jaksotyöajan lyhennyksenä tai osittaisena vapaapäivänä.
4. Tasoitusvapaat ovat työssäolon veroista aikaa.
5. Tasoitusvapaalla tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palk- ka. Tasoitusvapaalla tehtyjä tunteja ei oteta huomioon jakson koko- naistuntimäärää laskettaessa.
ESIMERKKI
Työehtosopimus
Xxxxxxx on tehnyt kolmiviikkoisjaksolla 150 työtuntia, joista kaksi 7,5 tunnin sunnuntaityövuoroa. Esimiehen palkka on 15 euroa tunnilta. Järjestelmään on sovittu siirrettäväksi myös sunnuntaityökorvaus. Yhteensä järjestelmään tasoitettavaksi siirtyy (150–112,5) 37,5 tun- tia + 15 × 15 euroa, joka (225 euroa) tunneiksi muutettuna on 15 tuntia.
Yhteensä järjestelmään on siten siirretty vapaana annettavaksi 52,5 tuntia. Työaika tasoitetaan antamalla esimiehelle 7 kokonaista vapaa- päivää tasoittumiskauden aikana osapuolten sopimana ajankohtana.
G. Palkka
1. Esimiehelle maksetaan vapaan pitämisen ajalta tuolloin voimassa ole- vaa palkkaa.
2. Mikäli esimiehen työtehtävät muuttuvat työtuntien ja/tai rahaerien järjestelmään siirtämisen jälkeen siten, että hänen palkkansa on vapai- ta pidettäessä aikaisempaa pienempi, maksetaan hänelle vapaan pitä- misen ajalta sen suuruista palkkaa, joka oli voimassa kyseisiä vapaita ansaittaessa, mahdollinen työehtosopimuksen mukainen palkankoro- tus huomioiden.
7. Sairastuminen kesken tasoitusvapaajakson
1. Esimiehen sairastuessa tasoitusvapaita pitäessään esimiehellä on oikeus keskeyttää vapaajakso sairausloman ajaksi, jolloin poissaoloa käsitellään sairauslomana sairastumista seuraavasta päivästä lukien. Esimiehen tulee esittää sairastumisesta työehtosopimuksen mukainen selvitys ja ilmoittaa halustaan keskeyttää tasoitusvapaajakso.
2. Työnantaja määrää näin siirrettyjen tasoitusvapaiden pitoajankohdan. Mikäli tasoittumiskauden päättymisajankohdan vuoksi näin siirrettyjä tasoitusvapaita ei voida pitää ennen tasoittumiskauden päättymistä, voidaan ne antaa seuraavan tasoittumiskauden aikana.
8. Tasoittumisjärjestelmän katkeaminen kesken tasoittumiskauden
Työehtosopimus
1. Tasoittumisjärjestelmän katketessa kesken tasoittumiskauden esi- miehestä johtuvasta syystä ennen kuin työaika on tasoittunut sään- nölliseen enimmäistyöaikaan voidaan työtuntien alijäämä vähentää esimiehen palkasta. Mahdollinen ylijäämä korvataan rahana yksinker- taisella tuntipalkalla.
2. Mikäli tasoittumisjärjestelmän katkeaminen johtuu työnantajasta joh- tuvasta syystä, alijäämää ei vähennetä. Mahdollinen ylijäämä korvataan siten kuin tasoittumiskauden päättymistilanteen osalta on sovittu.
9. Lisä- ja ylityö tasoittumiskauden päättyessä
1. Mikäli jaksokohtainen ylityö on korvattu rahana 3. kohdan mukaisesti, ei ylityönä korvattuja tunteja oteta huomioon tasoittumiskauden koko- naistuntimäärää laskettaessa.
2. Mikäli tasoittumiskauden päättyessä on kertynyt esimiehestä johtuvaa alijäämää, voidaan alijäämä vähentää esimiehen palkasta.
3. Mikäli tasoittumiskauden päättyessä on kertynyt ylijäämää, korva- taan ylijäämä seuraavasti:
• jaetaan tehdyt työtunnit työpäivien ja pidettyjen tasoitusvapaa- päivien yhteenlasketulla lukumäärällä
• vuorokaudessa keskimäärin yli 7,5 tunnin tehty työ korvataan 8 tuntiin asti maksamalla lisätyökorvauksena 0,5 tunnilta yksinkertainen tuntipalkka
• vuorokaudessa keskimäärin yli 8 tunnin tehty työ korvataan maksamalla 10 tuntiin asti ylityökorvauksena 50 %:lla korotettu palkka
• keskimäärin yli 10 tunnin tehty työ korvataan 100 %:lla korotetulla palkalla.
10. Työaikakirjanpito
Työnantajan on pidettävä työaikalain tarkoittaman työaikakirjanpidon lisäksi esimieskohtaista kirjanpitoa tasoittumisjärjestelmään siirretyistä kertymistä ja niiden perusteista.
4. Säännöllinen yötyö
Työehtosopimus
1. Työajan lyhennykseen oikeutetut
Kuukausipalkkaisen esimiehen työaika on S0 tuntia kolmessa viikossa täyttä kuukausipalkkaa vähentämättä, mikäli:
• yli puolet työajasta on klo 01.00–0G.00 välisenä aikana tai
• kolmiviikkoisjakson työvuoroista yli puo- let alkaa klo 24.00–05.00 välisenä aikana.
2. Lisä- ja ylityö
Lisä-, yli- ja sunnuntaityön korvaamisen perusteena oleva kuukausipal- kan jakaja on 127.
Lisätyötä on työ, joka tehdään kolmiviikkoisjaksossa yli S0 tunnin 120 tuntiin saakka.
3. Palkka
Tämän työaikajärjestelmän piirissä olevan osa-aikatyötä tekevän esimie- hen tuntipalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 127.
Tämän järjestelmän mukaiseen aikahyvitykseen oikeutetulle esimiehelle ei makseta ilta- tai yötyölisää.
4. Yötyötä tekevän esimiehen kanssa paikallisesti sovittava työajan tasoittumisjärjestelmä
Kuukausipalkkaisen kokoaikaisen yötyötä tekevän esimiehen kanssa voidaan työehtosopimuksen 31 §:n mukaisesti paikallisesti sopia työ- ajan tasoittamisesta S0 tuntiin kahden peräkkäisen kolmiviikkoisjakson aikana (tasoittumiskausi).
Viikkolepopäivä (V) on annettava jokaisella täydellä työssäoloviikolla.
Lisävapaapäivä (X) voidaan antaa joko ansaintaviikon aikana tai muuhun vapaaseen yhdistäen saman kolmiviikkoisjakson aikana.
Työehtosopimus
Työaika tasoitetaan tasoittumiskauden aikana antamalla erillisiä tasoi- tusvapaita. Tasoitusvapaat merkitään työvuorolistaan ja ne rinnastetaan työpäivään X- ja V-päiviä sekä vuosilomaa ansaittaessa sekä maksettaessa osakuukauden palkkaa. Tasoitusvapaat eivät saa mennä vapaapäivien ja vuosiloman kanssa päällekkäin.
Poissaolon ajalta luetaan työaikajärjestelmään tehdyiksi työtunneiksi työvuorolistan mukaiset työtunnit. Mikäli työvuorolistaa ei ole laadit- tuna, luetaan järjestelmään tehdyksi työajaksi G tuntia työpäivää kohti (30 t/v). Vuosiloman ajalta luetaan tehdyksi työajaksi TES 28 § 5.8 -koh- dan mukainen vuosiloman työaikaa lyhentävä vaikutus (G tuntia) ja vuosivapaapäivän osalta 5 tuntia (1.1.2022 alkaen G tuntia).
Työsuhteen päättyessä kesken tasoittumiskauden esimiehestä johtuvasta syystä ennen kuin työaika on tasoittunut säännölliseen enimmäistyöai- kaan (180 t), voidaan työtuntien alijäämä vähentää esimiehen palkasta. Mahdollinen ylijäämä korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla.
Mikäli työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, mahdollista ali- jäämää ei vähennetä. Mahdollinen lisä- ja ylityö korvataan noudattaen työehtosopimuksen 13 §:n 1. kohdan mukaisen tasoittumisjärjestelmän määräyksiä.
Ylityönä korvataan kolmiviikkoisjaksolla 120 tunnin jälkeen tehty työ seuraavasti: 18 tuntia 50 %:lla ja loput 100 %:lla korotetulla palkalla.
Esimiehestä johtuvasta syystä aiheutunut työtuntien alijäämä voi- daan vähentää esimiehen palkasta tasoittumiskauden päättyessä. Tasoittumiskauden päättyessä korvataan tasoittumiskauden säännöl- lisen enimmäistyöajan (180 tuntia) lisäksi tehdyt tunnit seuraavasti: 18 ensimmäistä tuntia 50 %:lla ja loput 100 %:lla korotetulla palkalla.
Yli- tai alijäämää ei voida siirtää seuraavalle tasoittumiskaudelle.
5. Kolmivuorotyöhön rinnastettava työ
Työehtosopimus
1. Työajan lyhennykseen oikeutetut
Kuukausipalkkaisen esimiehen työaika on 10G,5 tuntia kolmiviikkoisjak- sossa (1.1.2022 alkaen 105 tuntia kolmiviikkoisjaksossa) täyttä kuukausi- palkkaa vähentämättä, mikäli esimies työskentelee työpisteessä joka on auki:
• kaikkina vuorokauden aikoina ja
• kaikkina viikonpäivinä.
Työvuorojen tulee myös sijoittua kaikkiin vuorokauden aikoihin ja kaik- kiin viikonpäiviin.
Lyhennys ei koske tilapäisjärjestelyjä, elleivät sijaisjärjestelyt ole säännöllisiä.
Mikäli muutoin normaalissa työaikajärjestelmässä (112,5 tuntia) oleva esi- mies vuorottaa yötyön aikahyvitykseen (S0 tunnin järjestelmä) oikeute- tun esimiehen yövuoroja vähintään kuusi kolmessa viikossa, tulee hän oikeutetuksi tämän järjestelmän mukaiseen työajan lyhennykseen eli työ- aikansa on 10G,5 (105) tuntia kolmessa viikossa.
Edellä mainittua työajan lyhennystä ei sovelleta esimieheen, joka työs- kentelee sellaisella huolto- tai liikenneasemalla, jossa on vähintään 2000 artikkelin valikoiman sisältävä päivittäistavaramyymälä, jos
• työsuhde alkaa 1.5.2010 jälkeen tai
• työaikamuoto muuttuu 1.5.2010 jälkeen.
2. Lyhennyksen toteuttaminen
Työehtosopimus
Xxxxxxxx toteutetaan niin, että työaika on 10G,5 (105) tuntia kolmessa vii- kossa. Osa työajan lyhennyksestä annetaan 8 tasoitusvapaana vuodessa.
Vuosivapaita ei ansaita tässä työaikamuodossa.
Tasoitusvapaat rinnastetaan kokonaisuudessaan työssäolopäiviin eivätkä ne saa mennä ansaittujen vapaapäivien tai vuosiloman kanssa päällekkäin.
3. Lisä- ja ylityö
Lisä-, yli- ja sunnuntaityön korvaamisen perusteena oleva kuukausipal- kan jakaja on 14S.
Lisätyötä on työ, joka tehdään kolmiviikkoisjaksossa yli 10G,5 (105) tun- nin 120 tuntiin saakka.
4. Palkka
Tämän työaikajärjestelmän piirissä olevan osa-aikatyötä tekevän esimie- hen tuntipalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 14S.
Sairausajan palkkaa maksettaessa tasoitusvapaat rinnastetaan työssä- olopäiviin.
Työehtosopimus
4. Palkka
14 § Palkkausmuoto
Kokoaikaiselle esimiehelle maksetaan kuukausipalkkaa.
Osa-aikatyötä tekevälle esimiehelle maksetaan tuntipalkkaa. Tunti- palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 15S.
15 § Palkan määräytyminen
1. Kokemusvuodet
Palkkataulukon vuosiporrasta määriteltäessä otetaan huomioon vastaa- vassa työtehtävässä työskennelty aika.
Muussa työtehtävässä työskennelty aika otetaan huomioon kohtuulli- sessa määrin, jos työ osittain vastaa vaadittavaa ammattikokemusta.
Työssäoloajan lisäksi huomioidaan vuosilomalain 7 §:n mukainen työssä- oloon rinnastettava aika.
Yhden kokemusvuoden saavuttaminen edellyttää:
• 1 vuoden työskentelyä, jos keskimääräinen vähimmäistyöaika on G0 tuntia kolmessa viikossa tai enemmän
• 2 vuoden työskentelyä, jos keskimääräinen vähimmäistyöaika on alle G0 tuntia kolmessa viikossa.
Siirtyminen seuraavaan vuosiportaaseen toteutetaan vuosiportaan täyt- tymistä seuraavan palkanlaskentakauden alusta lukien.
Työnantaja ja esimies selvittävät huomioon otettavan työkokemuksen työ- sopimusta solmittaessa ja viimeistään ennen ensimmäistä palkanmaksua.
Myöhemmin esitettävä selvitys ei oikeuta aikaisemman työkokemuksen huomioon ottamiseen.
Työehtosopimus
Esimiehen siirtyessä työsuhteensa aikana vaativamman palkkaryhmän mukaiseen uuteen työtehtävään määräytyy uusi taulukkopalkka sen vuosiportaan mukaan, joka on entistä taulukkopalkkaa lähinnä korkeampi.
2. Palkkaryhmät
Palkkaryhmät | |
1 | Vuoropäällikkö (kahvilat, pikaruokaravintolat sekä ravintolat, joissa ei anniskella lainkaan tai anniskellaan enintään enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia) |
2 | Kerroshoito- ja siivouspäällikkö, baarimestari |
3 | Vuoropäällikkö ja -mestari, hovimestari (anniskelupaikoissa, joissa anniskellaan yli 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia) Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx |
4 | Kahvilan päällikkö, henkilöstöravintolan päällikkö, hallipäällikkö (kahvilat, pikaruokaravintolat sekä ravintolat, joissa ei anniskella lainkaan tai anniskellaan enintään enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia) |
5 | Keittiömestari |
G | Ravintolapäällikkö, anniskeluravintolan vastaava hoitaja (anniskelupaikoissa, joissa anniskellaan yli 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia) |
Esimiehen palkkaryhmittelyä sovellettaessa edellytetään henkilön toimi- van esimiehenä. Palkkaryhmää harkittaessa on ratkaisevaa työ, jota esi- mies pääasiallisesti suorittaa.
Esimiehen tehdessä alle puolet työajastaan vaativamman palkkaryhmän töitä, työnantajan ja esimiehen on sovittava palkkaa korottavasta suhteel- lisesta osuudesta.
Vastaavan hoitajan ollessa pitempiaikaisesti estynyt suorittamasta työ- tään vuosiloman tai muun syyn vuoksi, sovelletaan tämän sopimuk- sen palkkamääräyksiä hänen sijaiseensa silloin, kun tämä työnanta- jan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella toimii vastaavana hoitajana. Tällaisena syynä pidetään muun kuin vuosiloman osalta vähintään 2 viik- koa kestävää yhdenjaksoista työsuorituksen estymistä.
Työehtosopimus
Palkkaliitteessä mainittuja vähimmäispalkkoja ei sovelleta esimies- harjoittelijoihin. Esimiesharjoittelijalle maksetaan kuitenkin vähintään tehtävää vastaavan työntekijäpalkkaryhmän mukaista palkkaa.
1G § Palkkaa korottavat tekijät
1. Luvanhaltijan edustajan lisä (aikaisempi varavastaavan lisä)
Kun esimiesasemassa 1. – 2. palkkaryhmässä oleva henkilö toimii alko- holilain mukaisena luvanhaltijan edustajana yli 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia anniskelevassa anniskelupai- kassa, maksetaan hänelle luvanhaltijan edustajan lisää samalla periaat- teella kuin työntekijällekin.
2. Ilta- ja yötyölisä
Iltatyölisää maksetaan klo 18.00–24.00 tehdystä työstä palkkaliitteen mukaisesti.
Yötyölisää maksetaan klo 24.00–0G.00 tehdystä työstä palkkaliitteen mukaisesti.
3. Liikenneaseman päivittäistavaramyymälälisä
Jos liikenneasemalla on vähintään 2000 artikkelin suuruinen päivit- täistavaramyymälä, maksetaan klo 18–0G tehdystä työstä päivittäista- varamyymälälisää palkkaliitteen mukaisesti. Jos päivittäistavaramyy- mälän pinta-ala on yli 400 m2, maksetaan edellä mainituin edellytyksin kulloinkin voimassa olevat kaupan työehtosopimuksen mukaiset lisät ja noudatetaan ko. työehtosopimuksen mukaisia sunnuntaityömääräyksiä. Edellä mainittuihin lisiin oikeuttavilta tunneilta ei makseta 2.-kohdan mukaista iltatyö- eikä yötyölisää.
Työehtosopimuksen kolmivuorotyöhön rinnastettavan työn aikahyvitys- järjestelmää (ns. 10G,5-tunnin järjestelmä) ei sovelleta tämän lisän piiriin kuuluvalla liikenneasemalla, jos
• työsuhde alkaa 1.5.2010 jälkeen tai
• työaika muuttuu 1.5.2010 jälkeen.
17 § Sunnuntai-, pyhä- ja aattotyö
Työehtosopimus
1. Sunnuntai- ja pyhätyöstä maksetaan peruspalkka, ilta-, yötyö- sekä luvanhaltijan edustajan lisät 100 %:lla korotettuna
• sunnuntaina
• muuna kirkollisena juhlapäivänä
• vappuna
• itsenäisyyspäivänä.
2. Aattona klo 15.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan peruspalkka sekä iltatyö- ja luvanhaltijan edustajan lisät 50 %:lla korotettuna
• uudenvuodenaattona
• pääsiäislauantaina
• vapunaattona
• juhannusaattona
• jouluaattona.
Aattolisää ei makseta pyhäpäivälle sijoittuvalta aatolta.
18 § Lisä- ja ylityö
1. Lisätyö
Lisätyötä on työ, jota kolmiviikkoisjaksossa tehdään työsopimuksen mukaisen työvuorolistaan merkityn työajan yli 120 tuntiin saakka.
Lisätyön teettäminen edellyttää esimiehen suostumusta. Lisätyötunneilta maksetaan korvauksena perustuntipalkka.
2. Ylityö
Ylityötä on kolmiviikkoisjakson aikana 120 tuntia ylittävä työ. Ylityön teettäminen edellyttää esimiehen suostumusta.
Työehtosopimus
Ylityökorvauksena maksetaan 120 tuntia ylittäviltä 18 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa ei jakson työtuntimäärään oteta mukaan V- tai X-päivänä tai vuosivapaapäivänä tehtyjä työtunteja, jotka korvataan erikseen työehtosopimuksen 1S §:n mukaisesti.
Työaikalain (1.1.2020) 18 § mukaisen tarkastelujakson pituus on 12 kuukautta.
3. Vajaan kolmiviikkoisjakson lisä- ja ylityö
Ennen työvuorolistan laatimista tiedossa olleen työsuhteen lyhyen kesto- ajan, sairauden tai muun syyn vuoksi vajaaksi jäävän kolmiviikkoisjakson lisä- ja ylityökorvaukseen oikeuttava aika lasketaan:
A. lisätyön osalta:
• montako tuntia keskimääräinen työaika on työpäivien osalta 7,5 tuntia pitempi
• 7,5 tuntia ylittäviltä tunneilta 8 tuntiin saakka maksetaan perustuntipalkka
B. ylityön osalta:
• montako tuntia keskimääräinen työaika on työpäivien osalta 8 tuntia pitempi
• 8 tuntia ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu palkka
• näitä seuraavilta tunneilta maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
Mikäli kolmiviikkoisjakso on jäänyt vajaaksi sellaisen syyn vuoksi, joka ei ole ollut tiedossa työvuorolistaa laadittaessa, ei ylityökorvausta suori- teta, edellyttäen, että toteutuessaan kolmiviikkoisjakson työtuntimäärä olisi ollut enintään työehtosopimuksen mukaista säännöllistä enimmäis- työaikaa vastaava.
Vajaan jakson laskentasääntöä ei kuitenkaan sovelleta vuosiloman vuoksi vajaaseen jäävään työaikajaksoon, vaan tällöin menetellään työehto- sopimuksen 28 § 8. kohdan mukaisesti.
19 § Vapaapäivänä tehty työ
Työehtosopimus
V- tai X-päivänä sekä vuosivapaapäivänä tehtävästä on sovittava esimie- hen ja työnantajan kesken.
V-päivänä tehtävästä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu peruspalkka.
X-päivänä ja vuosivapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla koro- tettu peruspalkka.
Mahdollinen luvanhaltijan edustajan lisä maksetaan vastaavasti korotettuna.
Lisäksi maksetaan sunnuntaityökorvaus, mikäli työ on tehty:
• sunnuntaina
• muuna kirkollisena juhlapyhänä
• vapunpäivänä
• itsenäisyyspäivänä.
V- tai X-päivänä tai vuosivapaapäivänä tehtyjä tunteja ei oteta huomioon jakson kokonaistuntimäärää laskettaessa.
Vajaan kolmiviikkoisjakson takia saamatta jäänyt lisävapaapäivä (X) korvataan korottamalla yhden työpäivän palkkaa 50 %:lla. Mikäli työ- päivän pituus vaihtelee, korvauksen määrä lasketaan keskimääräisen työajan mukaan.
20 § Korotetun palkan vaihtaminen vapaaseen
Lisä- ja ylityöstä tai V-, X- tai vuosivapaapäivänä tehdystä työstä mak- settava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaa- vaan vapaa-aikaan esimiehen säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaa- van vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen mitä edellä on säädetty koro- tetusta palkasta.
Vapaa on annettava kuuden kuukauden kuluessa lisä- tai ylityön tekemi- sestä, ellei toisin sovita.
Vapaan ajankohdasta on pyrittävä sopimaan. Jos sopimukseen ei päästä, määrää työnantaja vapaan ajankohdan, jollei esimies vaadi korvausta rahana.
Työehtosopimus
21 § Palkan lisien maksaminen erillisenä kuukausikorvauksena
Esimiehenjavastaavanhoitajankanssavoidaansopiaallamainittujenlisien ja korotusten korvaamisesta erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena.
Nämä lisät ja korotukset ovat seuraavat:
• lisätyökorvaus
• ylityökorvaus
• sunnuntaityökorvaus
• ilta- ja yölisä
• aattolisä
• luvanhaltijan edustajan lisä.
Kiinteän kuukausikorvauksen tulee kattaa yllämainittujen lisien ja koro- tusten työehtosopimuksen mukaisesti laskettu määrä toteutuneihin työ- tunteihin verrattuna.
Erilliseen kiinteään kuukausikorvaukseen ei voida sisällyttää viikko- lepopäivältä, lisävapaapäivältä eikä vuosivapaapäivältä maksettavaa korvausta.
Erillinen kiinteä kuukausikorvaus tulee huomioida palkankorotusten yhteydessä osana korotettavaa henkilökohtaista palkkaa. Erillinen kiin- teä kuukausikorvaus tulee ottaa huomioon vuosilomapalkkaa tai -korva- usta määrättäessä.
ESIMERKKI
Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx kanssa on sovittu, että hänelle maksetaan kuukausipalkan lisäksi erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena
240 euroa. Kiinteänä kuukausikorvauksena on siten maksettu kalente- rivuoden aikana 2 880 euroa. Kalenterivuoden aikana toteutuneiden, lisiin ja korvauksiin oikeuttavien työtuntien mukaan laskettuna lisien ja korvausten yhteismäärä olisi 2 S30 euroa. Esimiehelle maksetaan puuttuvana palkan osana 50 euroa.
22 § Palkan maksaminen
Työehtosopimus
1. Palkanmaksu
Palkka on maksettava esimiehelle hänen osoittamaansa rahalaitokseen. Palkanmaksusta johtuvista kustannuksista vastaa työnantaja.
Palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa jälkikäteen niin, että 1.–15. päiviltä ansaittu peruspalkka, lisät sekä mainittuna ajanjaksona päät- tyvältä kolmiviikkoisjaksolta ansaitut lisä- ja ylityökorvaukset mak- setaan viimeistään saman kuukauden 25. päivänä ja 1G.–31. päiviltä ansaittu peruspalkka, lisät sekä mainittuna ajanjaksona päättyvältä kol- miviikkoisjaksolta ansaitut lisä- ja ylityökorvaukset viimeistään seuraa- van kuukauden 10. päivänä.
Kuukausipalkkaisella esimiehellä edellä mainitulla peruspalkalla tarkoi- tetaan puolta kuukausipalkasta.
Palkka voidaan maksaa kerran kuukaudessa
• yrityksessä vakiintuneen käytännön
• monialayrityksen yleisen palkanmaksutavan tai
• työehtosopimuksen 31 §:n nojalla tehdyn sopimuksen mukaisesti.
Palkka maksetaan jälkikäteen niin, että kalenterikuukaudelta ansaittu peruspalkka, lisät sekä kyseisen kalenterikuukauden aikana päätty- neiltä kolmiviikkoisjaksoilta ansaitut lisä- ja ylityökorvaukset korvaukset maksetaan viimeistään seuraavan kuukauden 10. päivänä.
Xxxxxx tulee olla erääntymispäivänä esimiehen käytettävissä. Jos palkka erääntyy maksettavaksi pyhä-, itsenäisyys tai vapunpäivänä, joulu- tai juhannusaattona taikka arkilauantaina, erääntymispäivä on näitä edel- tävä päivä.
2. Osakuukauden palkka
Työehtosopimus
Palkanmaksun alkaessa, keskeytyessä tai päättyessä kesken palkanlas- kentakauden, osakuukauden palkka lasketaan:
• jakamalla kuukausipalkka luvulla 21 päiväpalkaksi ja
• kertomalla päiväpalkka palkalliseen jaksoon sisältyvillä työvuorolis- tan mukaisilla työpäivillä sekä tasoitus- ja vuosivapaapäivillä
sekä lomaltapaluurahavapaapäivillä.
Kuukausipalkkaisen esimiehen työskennellessä säännöllisesti harvem- min kuin viitenä päivänä viikossa, määräytyy kuukausipalkan jakaja viikoittaisten työpäivien lukumäärän suhteessa.
ESIMERKKI
Kuukausipalkkainen esimies työskentelee säännöllisesti kolmena päivänä viikossa. Kuukausipalkan jakaja määräytyy seuraavasti: 3 / 5 x 21
Palkattoman poissaolon ollessa enintään kolme päivää vähennetään pois- saoloajan tunnit.
3. Palkanmaksu työsuhteen päättyessä
Palkka on maksettava viimeistään työsuhteen päättymistä seuraavana päivänä. Ellei tämä palkkahallinnollisista syistä ole mahdollista, palkka on maksettava viimeistään 10. kalenteripäivänä työsuhteen päättymisestä.
4. Palkanpidätykset
Palkasta voidaan vähentää liikaa maksettu palkka tai korvaus ja tehdä lain tai tämän sopimuksen sallimat pidätykset.
5. Palkan erittely
Työnantajan on eriteltävä palkkalaskelmassa palkan määräytymisen perusteet. Erittelystä tulee ilmetä peruspalkka, lisät ja korvaukset ja miltä ajalta ne on maksettu sekä perityn ay-jäsenmaksun määrä.
Työehtosopimus
5. Poissaolot
23 § Sairastuminen
1. Palkanmaksun edellytykset
Työnantaja maksaa sairausajan palkkaa, jos:
• esimiehen työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ja
• esimies on sairauden tai tapaturman johdosta estynyt tekemästä työtä ja
• esimies ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella tai
• esimies on määrätty tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin.
2. Ilmoitusvelvollisuus ja selvitys työkyvyttömyydestä
Xxxxxxx on velvollinen viipymättä henkilökohtaisesti ilmoittamaan sai- rastumisestaan työnantajalle tai tämän edustajalle. Henkilökohtainen ilmoitus tulee tehdä työnantajan ohjeistamalla tavalla. Esimiehen lai- minlyödessä välittömän ilmoituksen tahallaan tai huolimattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.
Työkyvyttömyydestä on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Jos työnantaja nimeää käytettävän lääkärin, vastaatyönantajalääkärintodistuksenhankkimiskustannuksista.
Enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairaustapauksen osalta selvitys voidaan esittää myös työterveyshoitajan, terveydenhoitajan tai sairaan- hoitajan antamalla todistuksella edellyttäen, että
• kysymyksessä on epidemialuontoinen sai- raus (esim. flunssa tai vatsatauti) ja
• työnantaja ei ole järjestänyt lääkäripalve- lut sisältävää työterveyshuoltoa ja
Työehtosopimus
• esimies ei ole pyynnöstään huolimatta saanut vastaanottoai- kaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä hoi- don kiireellisyysluokituksen tai muun pakottavan syyn vuoksi.
Sairauden jatkuessa tai uusiutuessa 30 päivän kuluessa edellisen työ- kyvyttömyysjakson päättymisestä tulee kuitenkin vaadittaessa esittää lääkärintodistus.
Esimiehen on työnantajan vaatimuksesta suostuttava muulloinkin lää- kärintarkastukseen työnantajan oman tai osoittaman lääkärin luona, jolloin työnantaja korvaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.
Sairauslomalla olevan esimiehen tulee noudattaa annettuja hoito-ohjeita sekä huolehtia siitä, ettei hän menettelyllään viivästytä työkykynsä palautumista.
2 a § Sairauspoissaoloista ilmoittaminen paikallisesti sopien
Paikallisesti TES 31 § mukaisesti voidaan sopia menettelystä, jossa esimie- hellä on mahdollisuus ilmoittaa lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestään ja sen syystä työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkä- rin tai terveydenhoitajan todistusta. Tällainen työpaikkakohtainen sopi- mus voi koskea enintään kolme kalenteripäivää kestäviä esimiehen omia sairauspoissaoloja ja vain lyhytkestoisia sairauksia, jotka eivät vaadi lää- kärinhoitoa (esim. flunssa, vatsatauti).
Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa viipymättä TES 23 § 2. kohdan mukaisesti.
Työnantaja voi velvoittaa esimiestä toimittamaan lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä päivästä lukien, mikäli katsoo sen perustellusta syystä tarpeelliseksi. Tällainen syy voi liittyä esimerkiksi toistuviin lyhyihin sairauspoissaoloihin, tapahtumainkulkuun työpaikalla ennen poissaoloa tai epäilyyn päihteiden väärinkäytöstä.
Menettelystä sovittaessa voidaan ottaa huomioon mm. seuraavaa:
• sopimuksen tavoitteet
• keitä menettely koskee: esim. menettely ei koske hoitoonohjaus- toimenpiteiden piirissä olevia tai työntekijöitä, joilla on aikaisem- min todettu työkykyongelmia
• miten ja kenelle ilmoitus tehdään
• kuinka pitkäksi aikaa poissaolo-oikeus myönnetään kerrallaan
Työehtosopimus
• menettelyn voimassaolo koeaikana
• menettelyn noudattaminen sairauspoissaolon ajoittuessa vapaapäivien tai lomien yhteyteen
• väärinkäytösten ennakointi ja mahdollisuus poistaa esimies menet- telyn piiristä tai poiketa sairausajan palkanmaksuperusteista väärinkäytöstapauksessa
• kuinka toimitaan sairauden jatkuessa
• kuinka monta kertaa vuodessa voi olla poissa tällä menettelyllä
• lääkärin määräämää poissaoloa ei jatketa tällä menettelyllä
• miten sopimuksen toteutumista seurataan
3. Sairausajan palkkajaksot
Sairausajan palkkaa maksetaan työsuhteen kestoajan perusteella seuraavasti:
Työsuhteen kesto sairastumishetkellä | Palkallisen jakson pituus |
alle 1 kk | – |
1 kk – 4 kk | SVL:n karenssiaika eli sairastumispäivä ja S seuraavaa arkipäivää |
yli 4 kk | 28 kalenteripäivää |
yli 3 v | 35 kalenteripäivää |
yli 5 v | 42 kalenteripäivää |
yli 10 v | 5G kalenteripäivää |
Jos esimies on työtehtävissä tapahtuneen työtapaturman vuoksi kyke- nemätön suorittamaan työtään, maksetaan hänelle edellä olevasta tau- lukosta poiketen työkyvyttömyyden aiheuttaman poissaolon ajalta sairausajan palkkaa jäljempänä mainittujen määräysten mukaisesti vähintään neljän viikon pituiselta ajanjaksolta (28 kalenteripäivää) työsuhteen kestoajasta riippumatta. Tältä ajalta esimiehelle lain mukaan kuuluva päiväraha maksetaan työnantajalle enintään työnantajan mak- samaa palkan määrää vastaavasti.
4. Sairausajan palkan määrä
Työehtosopimus
1. Kuukausipalkkaiset esimiehet
Kuukausipalkkaiselle esimiehelle maksetaan peruskuukausipalkkaa pal- kalliselta sairausajanjaksolta.
Sairausajan palkanmaksun keskeytyessä tai katketessa lasketaan osakuu- kauden palkka työehtosopimuksen 22 § 2. kohdan mukaisesti.
2. Tuntipalkkaiset esimiehet
Tuntipalkkaiselle esimiehelle maksetaan perustuntipalkkaa työvuoro- listaan merkityiltä työtunneilta.
Ellei sairausajalle ole laadittu työvuorolistaa, maksetaan palkka sairastu- mista edeltäneiden kolmen täyden kolmiviikkoisjakson toteutuneen kes- kimääräisen työajan perusteella, kuitenkin enintään 7,5 tunnilta työpäi- vää kohti.
5. Sairausajan palkan maksaminen
Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan esimiehelle ja hakee itsel- leen tältä ajalta esimiehelle tulevan sairauspäivärahan saatuaan esimie- heltä siihen tarvittavat selvitykset ja valtuutuksen.
Jos sairausvakuutuslain päivärahaa ei esimiehestä johtuvasta syystä mak- seta tai se maksetaan normaalia pienempänä, työnantajan palkanmaksu- velvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.
Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta esimiehen saama sairauskorvaus (päiväraha tai sii- hen rinnastettava), joka maksetaan:
• työnantajan kannatusmaksua saavasta sairauskassasta
• tapaturmavakuutuslain, esimiehen eläkelain tai liikennevakuutuslain tai
• työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella.
Työehtosopimus
Sairauspäivärahaa ei lain mukaan suoriteta G8 vuotta täyttäneille eikä alle 1G-vuotiaille. Tämän ikäisille maksetaan täyttä sairausajan palkkaa, jos palkanmaksun edellytykset muutoin täyttyvät.
G. Sairauden uusiutuminen
Esimiehen sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa edelli- sen työkyvyttömyysjakson päättymisestä maksetaan sairausajan palkka seuraavasti:
• poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso
• palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalle (tapauksesta riippuen joko sairastumispäivä tai 1 + S arkipäivää) osuvilta työvuorolistan mukaisilta työ-, tasoitusvapaa- ja vuosivapaapäiviltä.
24 § Lääkärintarkastukset
1. Lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Työnantaja korvaa ansionmenetyksen seuraavissa tapauksissa edellyt- täen, että tarkastuksiin ja tutkimuksiin aikaa ei ole saatu työajan ulkopuo- lella ja nämä on järjestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen:
• sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkärin määräämä laboratorio- ja röntgentutkimus
• äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevat tarkastukset ja synnytystä edeltävät lääketieteelliset tutkimukset
• valtioneuvoston asetuksen 133S/200G tarkoittamat rintasyöpäseu- lontatutkimukset ja kohdun kaulaosan syövän seulontatutkimukset
• äkillisen hammassairauden aiheuttaman toimenpiteen ajalta, jos hammassairaus on aiheuttanut työkyvyttömyyden, jota on hoidet- tava saman päivän tai työvuoron aikana. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
2. Lakisääteiset tarkastukset
Työehtosopimus
Ansionmenetys korvataan myös esimiehen käydessä seuraavissa lakisää- teisissä tarkastuksissa ja tutkimuksissa:
• lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa
• nuorista työntekijöistä annettuun lakiin tai säteilylakiin liittyvissä tutkimuksissa
• lainsäädännön edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat esimiehen siirtymisestä yrityksessä toisiin tehtäviin.
Työnantaja maksaa esimiehelle välittömät matkakustannukset kyseisiin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakunnalla.
25 § Tilapäinen poissaolo
1. Perheessä sattunut äkillinen sairaus
1.1.
Esimiehen lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lap- sen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti esimiehelle maksetaan palkkaa 1–3 kalenteripäivän pituiselta ajalta sairausajan palk- kaa koskevien määräysten mukaisesti, jos
• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi ja
• esimies on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta sekä
• poissaolosta on annettu TES 23 §:n mukainen selvitys.
Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa.
Työehtosopimus
Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin lapsen kanssa yksin asuvalle on, että
• toisella lapsen kanssa vakituisesti asuvalla henkilöllä ei ole ansio- työnsä ja työaikansa, varusmiespalveluksen, naisten vapaaehtoisen asepalveluksen tai siviilipalveluksen, pakollisen reservin kertaus- harjoituksen tai pakollisten täydennyspalvelusten tai työttömyys- turvalain mukaisen ja työttömyysturvaetuuksien edellytyksenä olevaan työllistymistä edistävään palveluun tai vastaavaan toimenpiteeseen osallistumisen vuoksi mahdollisuutta järjestää hoitoa tai hoitaa lasta itse ja
• toisen esteestä hoitaa lasta on annettu selvitys pyydettäessä.
1.2.
Esimiehellä on oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdan- neen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta-arvaamatto- man ja pakottavan syyn vuoksi.
2. Esimiehen vihkiäiset ja merkkipäivät
Esimiehen vihkimispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.
Esimiehen 50- ja G0-vuotispäivä on palkallinen vapaapäivä, mikäli työ- suhde on jatkunut vähintään vuoden ja merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.
3. Lähiomaisen kuolema ja hautajaiset
Esimiehelle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen palkalliseen 1–3 päivän poissaoloon lähiomaisen kuoleman ja hautajaisten johdosta.
Lyhyellä poissaololla tarkoitetaan kuolemasta ja hautajaisista johtuviin järjestelyihin sekä hautajaisiin tarvittavaa aikaa. Lähiomaisia ovat avio- tai avopuoliso, vanhemmat, iso- ja appivanhemmat, lapsi, sisar tai veli.
Yli päivän poissaolosta on pyydettäessä esitettävä etukäteen selvitys ajan tarpeesta.
4. Kutsunta ja kertausharjoitukset
Työehtosopimus
Esimies voi osallistua ansion alentumatta asevelvollisten kutsuntaan ja siihen liittyvään lääkärintarkastukseen. Lääkärintarkastukseen nouda- tetaan TES 24 §:n määräyksiä.
Esimiehelle maksetaan pakollisilta kertausharjoituspäiviltä tai siviilipal- veluslaissa tarkoitetulta täydennyspalvelusajalta palkan ja reserviläispal- kan erotus.
5. Yhteiskunnallinen toiminta
Esimiehelle maksetaan palkan ja ansionmenetyskorvauksen erotus hänen osallistuessaan työaikana:
• kunnanvaltuuston
• kunnanhallituksen tai
• valtiollisten tai kunnallisten vaalien vaalilautakunnan tai -toimikunnan työskentelyyn.
Xxxxxx maksetaan esimiehen annettua selvityksen ansionmenetys- korvauksesta.
G. PAMin hallintoelinten kokoukset
Palvelualojen ammattiliiton sopimusalatoimikunnan, valiokunnan, hal- lituksen ja valtuuston jäsenelle järjestetään mahdollisuus osallistua em. hallintoelinten kokouksiin sekä liittokokoukseen, ellei osallistumiselle ole erityistä työn järjestelyistä johtuvaa painavaa estettä. Esimiehen tulee ilmoittaa kokoukseen osallistumisestaan mikäli mahdollista ennen ko. kokouksen ajankohdan sisältävän työvuorolistan laatimista tai niin pian kuin mahdollista sekä esitettävä asianmukainen selvitys osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.
7. Vaikeasti sairas lapsi
Lapsen ollessa vaikeasti sairas on esimies sovittaessa oikeutettu palkatto- maan poissaoloon (Vnp S3/1S87).
8. Poissaoloista sopiminen ja vuosilomaedut
Työehtosopimus
Tämän pykälän 2–7 kohtien mukaisista poissaoloista esimiehen on sovit- tava työnantajan kanssa.
Tämän pykälän 1–G kohtien mukaiset poissaolot eivät vähennä vuosilomaetuja.
2G § Perhevapaat
1. Lakisääteiset oikeudet
Esimiehen oikeus erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen määräytyy työsopimus- ja sairausvakuutuslain mukaan.
2. Erityisäitiysvapaa
Lähtökohtaisesti oikeus erityisäitiysvapaaseen syntyy silloin, kun ras- kaana olevan esimiehen työtehtävät tai työolot vaarantavat hänen tai sikiön terveyden eikä esimiehelle voida järjestää muuta työtä ja esimies joutuu tämän vuoksi olemaan poissa työstä.
3. Äitiysvapaa
Äitiysvapaan pituus on 105 arkipäivää, joista 50-30 arkipäivää sijoittuu ennen laskettua synnytysaikaa. Äitiysvapaasta on ilmoitettava työnanta- jalle viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista.
4. Isyysvapaa
Isyysvapaan pituus on 54 arkipäivää, kuitenkin siten, että äitiys- tai vanhempainvapaan aikana sitä voidaan pitää 1–4 jaksossa enintään 18 arkipäivää. Äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella pidettävä isyysvapaa voidaan jakaa enintään kahteen jaksoon.
Työehtosopimus
Isyysvapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin 1 kuukausi.
5. Vanhempainvapaa
Vanhempainvapaan pituus on 158 arkipäivää, jonka esimies voi pitää enintään kahdessa vähintään 12 arkipäivän pituisessa jaksossa. Vanhempainvapaan pitämisestä ja sen pituudesta on ilmoitettava työn- antajalle viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin 1 kuukausi.
Jos 2 kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole puolison työhön menon tai siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen takia mahdollista, esimiehellä on oikeus jäädä vanhempainvapaalle kuukauden kuluttua ilmoituksesta, ellei siitä aiheudu työpaikan tuotanto- tai palvelutoimin- nalle vakavaa haittaa.
G. Hoitovapaa
Hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin 1 kuukausi.
7. Osittainen hoitovapaa
Esimiehen on tehtävä esitys osittaisesta hoitovapaasta viimeistään 2 kuu- kautta ennen vapaan alkamista.
27 § Äitiys-, adoptio- ja isyysvapaan palkka
Työehtosopimus
1. Äitiysvapaalla olevalle esimiehelle maksetaan äitiys- ja adoptiovapaan palkkana esimiehen peruspalkan ja hänelle maksettavan sairausva- kuutuslain mukaisen päivärahan erotus vapaan kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta, jos
• työsuhde on keskeytyksettä kestänyt vähintään kaksitoista kuukautta ennen äitiysvapaan alkamista ja
• esimies palaa työhön tai on estynyt palaamasta työhön
G. kohdassa mainitusta syystä.
2. Tässä pykälässä mainituin edellytyksin maksetaan esimiehelle palkka 3 kuukauden ajalta adoptiovapaalta esimiehen adoptoidessa
alle 7-vuotiaan lapsen sekä enintään G arkipäivän pituiselta isyysvapaa-ajalta.
3. Palkan maksaminen edellyttää, että esimies esittää luotettavan selvi- tyksen hänelle maksettavasta päivärahan määrästä.
4. Palkka maksetaan esimiehelle yrityksen normaaleina palkanmaksu- päivinä äitiysvapaan alkamisen jälkeen. Äitiysvapaan palkka laske- taan kuten sairausajan palkka.
5. Jos äitiysvapaa alkaa ennen kuin yksi vuosi on kulunut siitä, kun esi- mies on palannut takaisin työhön vähintään G kuukautta kestäneeltä muulta palkattomalta vapaalta kuin perhevapaalta, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta äitiysvapaan ajalta.
G. Xxxxxx äitiysvapaa-ajalta palkkaa saanut esimies ei palaa työhön, saadaan äitiysvapaa-ajalta maksettu palkka periä takaisin. Takaisinperintäoikeutta ei kuitenkaan ole silloin, kun työsuhde on perhevapaan aikana päättynyt esimiehestä itsestään riippumatto- mista syistä ja esimies on tästä syystä estynyt palaamasta työhön.
7. Jos päivärahaa ei esimiehestä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan pienempänä kuin mihin esimiehellä olisi ollut sairaus- vakuutuslain mukaan oikeus, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee sillä päivärahalla tai sen osalla, joka on jäänyt suorittamatta esimiehestä johtuvasta syystä.
Työehtosopimus
6. Vuosiloma
28 § Vuosiloma
1. Vuosiloma
Vuosilomaetuudet määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.
2. Loman ansainta
Esimies ansaitsee lomaa täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työ- suhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä:
• alle vuoden: 2 arkipäivää
• vähintään vuoden: 2,5 arkipäivää.
Loman pituutta laskettaessa annetaan päivän osa täytenä lomapäivänä. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi jonka aikana:
a. esimies on ollut työssä vähintään 14 päivänä
b. esimies on ollut työssä vähintään 35 tuntia.
Esimies ansaitsee lomaa joko a- tai b- vaihtoehdon mukaan.
Esimies ansaitsee lomaa a-vaihtoehdon mukaan työskennellessään työsopimuksensa mukaisesti kaikkina kalenterikuukausina vähintään 14 päivää kuukaudessa.
3. Työssäolopäivien veroiset päivät
Työehtosopimus
Vuosiloman ansainnassa on otettava huomioon myös työssäolopäivien veroiset päivät.
Työssäolopäivien veroisina pidetään vuosilomaa määrättäessä niitä päi- viä, joina esimies on ollut vuosilomalla, sekä niitä päiviä, joina esimies on työaikajärjestelmän mukaan ollut työstä vapaa keskimääräisen jakso- työajan tasaamiseksi työehtosopimuksen mukaiseen enimmäismäärään (tasoitusvapaa).
Esimiehellä, joka työsopimuksensa mukaan työskentelee alle 14 päivänä kuukaudessa, mutta vähintään 35 tuntia kuukaudessa, otetaan vuosi- loman ajalta huomioon vain ne tunnit, jotka esimies sopimuksen mukai- sesti ilman vuosilomaa olisi ollut työssä.
Lomanmääräytymisvuoden perusteella annettavan vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä työpäiviä, joina esimies työsuhteen kestäessä on ollut estynyt työtä suorittamasta seuraavista syistä:
a. reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen taikka siviilipal- veluslain 37 §:ssä tarkoitetun täydennyspalveluksen vuoksi
b. sairauden tai tapaturman vuoksi, ei kuitenkaan enempää kuin yhteensä 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana. Jos tällainen este kes- keytyksettä jatkuu lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pide- tään tämän sairauden tai tapaturman osalta työssäolopäivien veroisina yhteensä enintään 75 työpäivää
c. lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi, kun sellaista annetaan lääkärin määräyksestä ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palaut- tamiseksi tai säilyttämiseksi, ei kuitenkaan enempää kuin yhteensä 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana. Jos tällainen este kes- keytyksittä jatkuu lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään kuntoutusajan osalta työssäolopäivien veroisina yhteensä enin- tään 75 työpäivää
d. työturvallisuuslaissa tarkoitetun tai työnantajan määräämän taikka sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan lääkärintarkastuksen vuoksi
Työehtosopimus
e. työsopimuslain 4 luvun 1 §:ssä säädetyn äitiys-, erityis¬ äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi vuosilomalaissa määritellyltä ajanjaksolta, G §:ssä säädetyn tilapäisen hoitovapaan ja 7 §:ssä säädetyn pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi
x. xxxxxxxxx kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän taikka todistajana kuulemisen takia, josta lain mukaan ei ole ollut oikeutta kiel- täytyä tai josta kieltäytyminen olisi ollut sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella
g. sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen takia
x. työnsä xxxxxxxxxxxx matkustamisen takia, ellei tällaisia matkustus- päiviä muuten luettaisi hänen työpäivikseen
i. muusta syystä, jos työnantaja lain tai työehtosopimuksen mukaan on ollut velvollinen maksamaan esimiehelle poissaolosta huolimatta tällai- selta päivältä palkan (esim. vuosivapaapäivät)
x. xxxxxxxxxxxxx takia, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan
x. xxxxxxxxxxxxx vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun sii- hen verrattavan työaikajärjestelyn takia, kuitenkin enintään kuusi kuu- kautta kerrallaan. Tällaisen työaikajärjestelyn jatkuessa keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen aloitetaan uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen lomanmääräytymisvuoden vaihtumisesta
x. opintovapaalaissa (237/7S) tarkoitetun opintovapaan johdosta, jos esi- mies on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työnantajan hänelle osoittamaan työhön, kuitenkin enintään 30 työpäivää lomanmääräyty- misvuoden ajalta
m. voimassa olevan oppisopimuksen edellyttämään tietopuoliseen kou- lutukseen osallistumisen takia
n. työnantajan suostumuksella työn edellyttämän koulutukseen osallis- tumisen vuoksi, kuitenkin siten, että työssäolopäivien veroisiksi voidaan sopia luettavaksi vain 30 työpäivää kerrallaan
o. PAMin valtuuston, hallituksen tai valio- ja toimikuntien kokouksiin osallistumisen vuoksi.
Työehtosopimus
Alle 14 päivää, mutta vähintään 35 tuntia kuukaudessa työskentelevän esimiehen työssäolon veroisena aikana pidetään b)- ja c)-kohdassa tar- koitetuissa tapauksissa enintään 105 kalenteripäivää lomanmääräyty- misvuodessa sekä j)-kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa 42 kalenteri- päivää kerrallaan ja l)-kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa 42 kalenteri- päivää lomanmääräytymisvuodessa.
Poissaoloaikaa laskettaessa poissaolon katsotaan alkaneen ensimmäisenä päivänä, jona esimies on ollut poissa työstä ja päättyneen poissaolope- rusteen lakkaamispäivänä, jos päivästä on ennalta sovittu tai määrätty, ja muussa tapauksessa työhön paluuta edeltäneenä poissaolopäivänä. Työssäolon veroisiksi tunneiksi lasketaan tällöin ne tunnit, jotka esimies sopimuksen mukaan ilman poissaoloa olisi ollut työssä.
4. Vuosiloman säästäminen
Esimiehen oikeus säästövapaaseen määräytyy vuosilomalain (1G2/2005) 27 §:n mukaisesti.
5. Vuosiloman antaminen ja merkitseminen työvuorolistaan
1. Kesälomakausi on 2.5.–30.S. Talvilomakausi on 1.10.–30.4.
2. Työnantaja määrää loman ajankohdan lomakaudella. Ennen ajankoh- dan määräämistä esimiehelle on annettava mahdollisuus esittää mielipi- teensä loman ajankohdasta.
Esimiehen suostumuksella loma voidaan antaa viimeistään ennen seu- raavan lomakauden alkua. Vuosilomat on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan järjestämään vuosittain tasapuolisesti kiertäviksi.
3. Vuosiloman tulee pääsääntöisesti olla yhdenjaksoinen. Kesälomasta voidaan esimiehen suostumuksella antaa 12 arkipäivää ylittävä osuus yhdessä tai useammassa erässä. Talviloma voidaan jakaa ainoastaan esi- miehen suostumuksella.
4. Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta mikäli mahdol- lista kuukautta, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista. Sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta siirre- tyn loman yhteydessä ennakkoilmoitusaika on kaksi viikkoa, tai jos tämä ei ole mahdollista, vähintään viikko. Työnantaja ei voi ilman esimiehen suostumusta siirtää lomaa ilmoitettuaan sen ajankohdasta.
Työehtosopimus
5. Lomapäiviksi ei lasketa sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäi- syyspäivää, juhannusaattoa, vapunpäivää, jouluaattoa eikä pääsiäis- lauantaita.
G. Xxxxx ei saa merkitä alkamaan tai päättymään siten, että ansai- tut tai ansaittavaksi tulevat vapaapäivät menevät vuosiloman kanssa päällekkäin.
7. Kiertävästä tai kiinteästä vapaapäivien antamisjärjestelmästä voidaan poiketa.
8. Kukin maanantain ja perjantain välinen, vuosilomapäiväksi luet- tava päivä lyhentää 112,5 tunnin työaikajärjestelmässä jakson työaikaa 7,5 tunnilla.
Jakson työaikaa lyhentävät vastaavalla tavalla myös vuosiloman sisälle maanantai-perjantai-päiville sijoittuvat kirkolliset juhlapäivät, itsenäi- syyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto ja juhannusaatto.
Muussa työaikajärjestelmässä olevalla sekä osa-aikatyötä tekevällä esi- miehellä vuosiloman ja edellä mainittujen arkipyhä- ja juhlapäivien lyhen- tävä vaikutus lasketaan edellä mainituin periaattein hänen työaikansa suhteessa.
S. Jos loma sijoittuu useamman kolmiviikkoisjakson ajalle, lasketaan työaikaa lyhentävä vaikutus kunkin kolmiviikkoisjakson osalta erikseen.
10. Jos viimeinen vuosilomaan kuuluva päivä on lauantai, tulee tätä seu- raava sunnuntai järjestää vapaapäiväksi. Tämä vapaapäivä ei vähennä ansaittuja tai ansaittavaksi tulevia vapaapäiviä.
ESIMERKKI
Viimeinen vuosilomapäivä on lauantai, jolloin loman päättymistä seuraava sunnuntai järjestetään vapaapäiväksi.
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | – | V | X | T | T | T | T | T |
G. Vuosiloma ja vapaapäivät
Työehtosopimus
Jos esimies on työskennellyt viikossa viisi työpäivää (maanantai-per- jantai), ei vuosilomaa saa merkitä alkamaan lauantaina, vaan lauantai ja sunnuntai tulee merkitä V- ja X-päiviksi. Ensimmäinen lomapäivä on maanantai.
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
T | T | T | T | T | V | X | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL |
Jos loma alkaa viimeistään perjantaina, vapaapäiviä ei ole ansaittu.
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
T | T | T | T | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL |
Jos esimiehen viimeinen vuosilomapäivä on maanantai, esimies ansait- see sille viikolle kaksi vapaapäivää.
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | T | T | T | T | V | X |
Jos esimiehen viimeinen vuosilomapäivä on tiistai, esimies ansaitsee sille viikolle yhden vapaapäivän.
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | T | T | V | T | T |
Jos viimeinen vuosilomapäivä on keskiviikko tai myöhemmin, kyseiselle viikolle ei ansaita yhtään vapaapäivää.
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | T | T | T | T |
7. Vuosiloman vaikutus työaikaan
Työehtosopimus
ESIMERKKI 1
G päivän kesäloma ja säännöllinen työaika 112,5 t / 3 vkoa.
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
T | T | T | T | T | V | X | L | L | L | L | L | L | – | T | T | T | T | T | X | V |
Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosi- lomapäiviä yhteensä 5 kpl, jolloin jakson työaika lyhenee 5 × 7,5 tuntia eli yhteensä 37,5 tuntia. Jakson jäljelle jäävä työaika (112,5–37,5)
= 75 tuntia.
ESIMERKKI 2
12 päivän kesäloma ja säännöllinen työaika 112,5 t / 3 vkoa.
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
L | L | L | L | L | L | L | L | L | L | L | L | – | T | T | V | X | T | T | T |
Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosi- lomapäiviä yhteensä 10 kpl, jolloin jakson työaika lyhenee 10 × 7,5 tuntia eli yhteensä 75 tuntia. Jakson jäljelle jäävä työaika (112,5–75)
= 37,5 tuntia.
ESIMERKKI 3. (YHDENJAKSOINEN LOMA USEAMMALLA JAKSOLLA)
18 päivän kesäloma, joka osuu kahdelle jaksolle. Säännöllinen työaika 112,5 t / 3 vkoa.
T | T | T | T | T | V | X | T | T | T | T | T | V | X | L | L | L | L | L | L | |
L | L | L | L | L | L | L | L | L | L | L | L | – | V | T | T | X | T | T | T |
Ensimmäisessä kolmiviikkoisjaksossa on maanantain ja perjan- tain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 5 kpl, jol- loin tämän jakson työaika lyhenee 5 × 7,5 tuntia eli yhteensä 37,5 tun- tia. Jakson jäljelle jäävä työaika yhteensä (112,5 –37,5) = 75 tuntia.
Työehtosopimus
Toisessa kolmiviikkoisjaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 10 kpl, jolloin tämän jakson työaika lyhenee 10 × 7,5 tuntia eli yhteensä 75 tuntia. Jakson jäljelle jäävä työaika yhteensä (112,5–75) = 37,5 tuntia.
ESIMERKKI 4. (PÄÄSIÄINEN)
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
L | L | L | L | – | – | – | – | L | L | T | T | T | T | X | T | T | T | T | T | V |
Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosi- lomapäiviä yhteensä G kpl, joiden jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on G x 7,5 t eli yhteensä 45 tuntia. Lisäksi vuosilomajaksoon sisältyvät pitkäperjantai ja pääsiäismaanantai, joiden jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on 2 x 7,5 t eli yhteensä 15 tuntia. Jakson jäljelle jäävä työaika (112,5–G0) on yhteensä 52,5 tuntia.
ESIMERKKI 5. (HELATORSTAI)
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
L | L | L | – | L | L | – | L | T | T | T | T | X | V | T | T | T | T | T | X | V |
Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosi- lomapäiviä yhteensä 5 kpl, joiden jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on 5 x 7,5 t eli yhteensä 37,5 tuntia. Lisäksi vuosilomajaksoon sisältyy helatorstai, jonka jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on 7,5 t.
Jakson jäljelle jäävä työaika (112,5–45) on yhteensä G7,5 tuntia.
ESIMERKKI 6. (JUHANNUS)
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
L | L | L | L | – | – | – | L | L | T | T | T | T | V | T | T | T | T | T | X | V |
Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosi- lomapäiviä yhteensä G kpl, joiden jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on G x 7,5 t eli yhteensä 45 tuntia. Lisäksi vuosilomajaksoon sisältyy juhannusaatto, jonka jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on 7,5 t.
Jakson jäljelle jäävä työaika (112,5–52,5) on yhteensä G0 tuntia.
8. Lisä- ja ylityö vuosiloman sisältävällä työaikajaksolla
Työehtosopimus
Mikäli vuosilomajakson työaikaa lyhentävän vaikutuksen ja jaksolla toteutuneen työajan yhteismäärä ylittää 112,5 tuntia, korvataan jakson lisä- ja ylityö seuraavasti:
• 120 tuntiin asti lisätyönä
• seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla.
Työajan tasoittumisjärjestelmiä käytettäessä korvataan järjestelmän mukaisen kolmiviikkoisjakson säännöllisen enimmäistyöajan ylittävä tuntimäärä 100 %:lla korotetulla palkalla.
9. Vuosiloman siirtäminen
Vuosiloma siirretään esimiehen pyynnöstä jos esimies on työkyvytön
• sairauden
• tapaturman tai
• synnytyksen johdosta.
Työnantaja on velvollinen siirtämään vuosiloman seuraavin edellytyksin:
1. Työkyvyttömyys ennen vuosiloman tai sen osan alkamista
• esimies ilmoittaa työkyvyttömyydestään ennen vuosiloman alkamista, sekä
• esimies pyytää loman siirtämistä ennen loman alkua ja
• työkyvyttömyys on todettu ennen loman alkamista.
Xxxxxxx on velvollinen työnantajan sitä vaatiessa todistamaan työkyvyt- tömyytensä lääkärintodistuksella.
Jos esimiehellä on ollut laillinen este, jonka johdosta hän ei ole voinut tehdä ilmoitusta työkyvyttömyydestään ennen loman alkamista ja pyyn- töä sen siirtämisestä, on työnantaja velvollinen ottamaan huomioon myöhemminkin tehdyn ilmoituksen ja pyynnön. Edellytyksenä on, ettei esimies ole esteen päätyttyä aiheettomasti viivytellyt ilmoituksen tekemistä.
Työehtosopimus
Edellä mainituilla edellytyksillä esimiehellä on oikeus saada lomansa siirretyksi, jos loman alkaessa tiedetään, että hän lomansa aikana joutuu työkyvyttömyyden aiheuttavaan sairaanhoitoon tai muuhun siihen rin- nastettavaan hoitoon.
Siirto koskee koko sitä lomaa tai loman osaa, joka oli määrätty pidettä- väksi.
2. Työkyvyttömyys vuosiloman aikana
Vuosilomansa aikana sairastuneella esimiehellä on vuosilomalain mukaisesti oikeus saada siirretyksi työkyvyttömyysjaksolle sijoittuneet vuosilomapäivät.
Esimiehen tulee ilman aiheetonta viivytystä pyytää lomapäivien siirtoa ja toimittaa pyydettäessä lääkärintodistus työkyvyttömyydestä.
Työkyvyttömyysajan päätyttyä vuosiloma jatkuu normaalisti ja siirret- täväksi pyydetyt lomapäivät siirtyvät myöhemmin pidettäväksi.
Sairausajalta esimiehellä on oikeus saada sairausajan palkkaa TES 23 § mukaisesti.
3. Siirretyn vuosiloman antaminen
Siirretty kesäloma on annettava lomakaudella ja talviloma ennen seuraa- van lomakauden alkua.
Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä.
Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauksella.
10. Vuosilomapalkka
Työehtosopimus
1. Laskentatavan määräytyminen
Lomapalkan laskentatapa määräytyy vuosilomalain mukaisesti sen palk- kaustavan mukaan, jota esimieheen sovellettiin lomanmääräytymis- vuoden päättyessä (31.3.).
Jos esimiehen työaika ja palkkausmuoto (tuntipalkasta kuukausipal- kaksi tai toisin päin) ovat kuitenkin muuttuneet lomanmääräytymis- vuoden aikana, lasketaan lomapalkka prosentuaalisesti 3.B-kohdan mukaisesti. Lomapalkan tasausta ei tällöin suoriteta. Tätä laskentatapaa ei kuitenkaan sovelleta esimiehen ollessa osittain lomautettuna.
2. Vuosilomapalkan maksaminen
Vuosilomapalkka maksetaan ennen loman alkamista.
Vaihtoehtoisesti vuosilomapalkka voidaan maksaa myös yrityksen nor- maalina palkanmaksupäivänä, ellei esimies pyydä lomapalkan maksa- mista ennen loman alkamista.
3. Vuosilomapalkan suuruus
A. KUUKAUSIPALKKAISET ESIMIEHET
Kuukausipalkkaisen esimiehen loma-ajan päiväpalkka saadaan jakamalla lomalle lähtiessä voimassa oleva kuukausipalkka luvulla 25. Päiväpalkka kerrotaan ansaittujen lomapäivien määrällä.
Peruskuukausipalkan pohjalta laskettu vuosilomapalkka tasataan seuraa- vana palkanmaksupäivänä.
Työehtosopimus
Kuukausipalkkaisen esimiehen lomapalkkaan lisätään lomanmääräyty- misvuoden aikana maksettujen ilta-, yötyö- ja luvanhaltijan edustajan lisien sekä sunnuntaityökorvausten summasta:
Lomanmääräytymis- vuoden (1.4.–31.3.) aikana maksetut | Työsuhde jatkunut alle vuoden 31.3. mennessä | Työsuhde jatkunut väh. vuoden 31.3. mennessä |
• iltatyölisä • yötyölisä • sunnuntaityökorvaus • luvanhaltijan edustajan lisä | S % | 11,5 % |
Jos esimiehen kanssa on sovittu TES 21§:n mukaisesti lisien ja korotusten maksamisesta erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena, ei lisiä ja kor- vauksia huomioida prosentuaalisesti edellä mainitulla tavalla. Erillinen kiinteä kuukausikorvaus huomioidaan vuosilomapalkkaa laskettaessa osana kuukausipalkkaa.
B. TUNTIPALKKAISET ESIMIEHET
Lomapalkka on lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) ansiosta:
• S % työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden
• 11,5 % työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden.
Lomapalkka lasketaan prosentuaalisesti lomanmääräytymisvuoden ansiosta, joka muodostuu:
a. työssäolon ajalta maksetusta palkasta (lukuun ottamatta yli- ja hätä- työstä maksettua korotusosaa) sekä
b. seuraavista vuosilomaa kerryttävien poissaolojen ajalta laskettavista laskennallisista palkkaeristä:
• sairausajalta maksetun palkan lisäksi yhteensä enintään 75 työpäivältä
• lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta, kun sellaista annetaan lääkä- rin määräyksestä ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn
palauttamiseksi tai säilyttämiseksi, yhteensä enintään 75 työpäivältä
Työehtosopimus
• ajalta, jonka työ on estynyt sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen takia
• erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta vuosilomalaissa tarkemmin määritellyltä ajanjaksolta sekä tilapäisen hoitovapaan ja pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon ajalta
• lomautusajalta enintään 30 työpäivältä lomautusta kohden ja
• työehtosopimuksen mukaisen tilapäisen poissaolon ja lääkärintarkastuksen ajalta
• 1.1.2022 alkaen vapaana pidetyn vuosivapaan ajalta maksettu palkka.
Alle 14 päivää, mutta vähintään 35 tuntia kuukaudessa työskentelevän esimiehen osalta laskennallista palkkaa lisätään sairaus- tai kuntoutus- ajalta jo maksetun palkan lisäksi yhteensä enintään 105 kalenteripäivän ajalta lomanmääräytymisvuodessa ja lomautusajalta enintään 42 kalen- teripäivän ajalta kerrallaan.
Laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken tuntipalkan ja sovitun keskimääräisen kolmiviikkoistuntimäärän perusteella tai sen puuttuessa poissaolon alkamishetkeä edeltävän kolmen täyden kolmi- viikkoisjakson toteutuneen työajan perusteella. Huomioon otetaan myös poissaoloaikana tapahtuneet palkankorotukset.
11. Vuosilomakorvaus
a. vuosilomakorvaus työsuhteen kestäessä
Esimiehellä, joka sopimuksensa mukaisesti on lomanmääräytymis- vuoden aikana työssä niin harvoina päivinä tai niin lyhyen ajan, ettei hänelle tästä syystä xxxxx täysiä lomanmääräytymiskuukausia, on oikeus lomapalkkaa vastaavaan lomakorvaukseen.
Mikäli esimiehellä ei ole oikeutta vuosilomaan, hänellä on oikeus saada vuosilomakorvaus viimeistään 30.S. mennessä.
Esimiehen lähtiessä suorittamaan asepalvelusta, vapaaehtoista asepalve- lusta tai siviilipalvelusta, hänelle maksetaan ansaittuja lomapäiviä vas- taava lomakorvaus.
b. vuosilomakorvaus työsuhteen päättyessä
Työehtosopimus
Esimiehellä on oikeus työsuhteen päättyessä saada vuosilomapalkan sijasta vuosilomakorvaus.
Jos esimies niinä kuukausina, joina työsuhde alkoi ja päättyi, on ollut työssä yhteensä vähintään 14 päivää tai 35 tuntia, eikä hän siltä ajalta ole saanut lomaa tai lomakorvausta, lasketaan nämä yhteen yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.
Esimiehelle, jolle ei ole kertynyt työsuhteen päättymishetkeen men- nessä oikeutta vuosilomaan kummankaan vuosiloman ansaintasään- nön perusteella, maksetaan lomakorvauksena S % työssäoloajan ansiosta (lukuun ottamatta yli- tai hätätyöstä maksettua korotusosaa). Työsuhteen kestettyä vähintään yhden vuoden korvaus on 11,5 % kuluvan lomanmää- räytymisvuoden alusta lukien.
12. Vuosilomakirjanpito
Työnantajan on pidettävä vuosilomista kirjanpitoa, jossa on oltava mm:
• vuosilomien ajankohdat ja pituudet
• lomien pituuden laskemisen perusteet kunkin esimiehen osalta, kuten lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä, työsuhteen kesto jne.
• vuosilomapalkkojen erittely, josta selviää peruskuukausipalkan lisäksi maksettavat lisät ja tuntipalkkaisten osalta myös mahdolliset ylityöt sekä mahdollisen ruokaedun korvaus ja lopullisen vuosiloma- palkan tai lomakorvauksen suuruus.
29 § Lomaltapaluuraha
1. Maksamisedellytykset
Esimies on oikeutettu lomaltapaluurahaan:
• aloittaessaan xxxxx ilmoitettuna tai sovittuna aikana ja
• palattuaan työhön heti loman päätyttyä sekä
• lomapalkasta ja lomakorvauksesta siirtyessään vanhuus-, työkyvyt- tömyys-, yksilölliselle varhais- tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle.
Työhön palaamiseen rinnastetaan poissaolo, joka johtuu
Työehtosopimus
• vuosilomalain 7 §:ssä mainitusta syystä
• työnantajan suostumuksesta
• erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta
• ylivoimaisesta esteestä (julkinen kulkuneuvo rikkoontunut)
• työpaikan muiden työntekijöiden vuosilomista
• reservin harjoituksista tai ylimääräisestä palveluksesta
• sairaudesta tai tapaturmasta
• kunnallisesta luottamustehtävästä, josta ei ole lain mukaan oikeutta kieltäytyä
• viranomaisen sairauden leviämisen estämiseksi antamasta määräyksestä
• muusta syystä, jos työnantaja lain tai työehtosopimuksen mukaan poissaolosta huolimatta on ollut velvollinen maksamaan esimiehelle tällaiselta päivältä palkkaa
• lomauttamisesta
• voimassa olevaan oppisopimuksen edellyttämään tietopuoliseen koulutukseen osallistumisesta
• koulutussopimuksen mukaisesta poissaolosta.
Riittävää on, jos edellä lueteltu syy on ollut olemassa sinä päivänä, joka olisi ollut lomaltapaluupäivä.
Loman päättymishetkellä opintovapaalla, vuorotteluvapaalla tai hoito- vapaalla olevalle esimiehelle lomaltapaluuraha maksetaan hänen pa- lattuaan työhön lain tarkoittaman ennakkoilmoituksen tai siihen myö- hemmin lain mukaisin perustein tehdyn muutoksen taikka työnantajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.
Asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta suorit- tamasta palanneelle lomaltapaluuraha suoritetaan siitä vuosilomapal- kasta ja/tai vuosilomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin palveluk- seen lähtiessään.
Mikäli muusta kuin esimiehestä johtuvasta syystä irtisanotun esimiehen työsopimus päättyy vuosiloman aikana ja esimies on tästä syystä estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, on esimiehellä oikeus lomaltapaluu- rahaan pidetyn tai pidettäväksi sovitun vuosiloman osalta.
2. Suuruus
Työehtosopimus
Lomaltapaluuraha on 50 % työehtosopimuksen mukaan lasketusta lomapalkasta.
Lomaltapaluuraha lasketaan loma-ajan rahapalkasta ottaen mukaan mah- dollinen rahana maksettava luontoisetu kuten ravintoetu. Muita loman aikana annettavia luontoisetuja ei oteta huomioon.
Esimiehen saadessa lomapalkkansa prosentuaalisena hänellä on oikeus lomaltapaluurahaan vain lomapäiviä vastaavalta osuudelta vuosilomapalkasta.
3. Maksamisaika
Lomaltapaluuraha maksetaan loman päättymistä seuraavana palkan- maksupäivänä.
Jos lomaltapaluurahan osittaminen lomia ositettaessa muodostuu vai- keaksi toteuttaa, voidaan lomaltapaluuraha maksaa yhdellä kertaa loman pääosan päättymisen jälkeen. Jos maksamisen edellytykset eivät kaikilta osin täyty, liikaa suoritettu lomaltapaluuraha vähennetään esimiehen palkkasaamisesta.
Työpaikkakohtaisesti TES 31 §:n mukaisesti lomaltapaluuraha voidaan sopia maksettavaksi muuna ajankohtana tai annettavaksi vastaavana pal- kallisena vapaa-aikana.
Ellei toisin ole sovittu, annetaan lomaltapaluurahavapaa kokonaisina vapaapäivinä (työaikaa lyhentävä vaikutus on 112,5 tuntia/3 viikkoa työ- aikamuodossa 7,5 tuntia /pv) Yhdellä kalenteriviikolla voi olla enintään 5 lomaltapaluurahavapaapäivää. Lomaltapaluurahavapaapäivä rinnaste- taan työpäiväksi X- ja V-päivien ansainnassa.
ESIMERKKI
Esimiehen lomaltapaluuraha on S00 euroa ja tuntipalkka 15 euroa. Esimies ja työnantaja ovat TES 31 §:n mukaisesti sopineet koko lomaltapaluurahan vaihtamisesta vapaaksi. Esimies saa palkallista vapaa-aikaa G0 tuntia.
Työehtosopimus
7. Matkat
30 § Matkakustannukset
1. Matkakustannukset
Esimiehen joutuessa matkustamaan työnantajan määräyksestä, matka- kustannukset korvataan vaihtoehtoisesti:
• yrityksen matkustussäännön mukaan tai sen puuttuessa
• verohallituksen päätöksen mukaan.
2. Yrityksen matkustussääntö
Yrityksen matkustussäännössä päivärahojen ja muiden matkakustannus- ten korvausten perusteet ja taso määräytyvät kulloinkin voimassa olevan verohallituksen päätöksen mukaisesti.
Yrityksen matkustusohjesäännössä voidaan poiketa verohallituksen ohjeista seuraavissa tapauksissa:
1. Esimiehen tehdessä työmatkan alueellisesti rajatussa ja usean kunnan alueella toimivassa yrityksessä.
Muissa yrityksissä päivärahaa suoritetaan työmatkan suuntautuessa yrityksen toimipaikkakunnan, sen läheisen vaikutuspiirin tai esimie- hen säännöllisen työntekemispaikan ulkopuolelle.
2. Esimiehen osallistuessa yrityksen tai yritysryhmittymän sisäiseen koulutukseen työnantajan maksaessa ateriointi- ym. kustannukset.
Toiselta paikkakunnalta tai yrityksen toimialueen ulkopuolelta koulu- tukseen matkustavalle maksetaan kuitenkin päiväraha matkustami- seen käytetyltä ajalta.
Työehtosopimus
8. Työpaikkakohtainen sopiminen
31 § Työpaikkakohtainen sopiminen
Työpaikkakohtaisessa sopimisessa noudatetaan seuraavia määräyksiä, elleivät liitot toisin sovi:
1. Työpaikkakohtaisen sopimuksen tekeminen ei saa olla edellytyksenä työsopimuksen solmimiselle eikä työpaikkakohtainen sopimus voi olla osa esimiehen työsopimusta.
2. Työnantajan aloitteesta tapahtuva ja muuta kuin kokonaista henki- löstöryhmää tai noudatettavaa työaikajärjestelmää koskeva työpaik- kakohtainen sopimus voidaan tehdä esimiehen kanssa vasta hänen koeaikansa päättymisen jälkeen
3. Sopijapuolina voivat olla toisaalta työnantaja tai hänen edustajansa, toisaalta esimies, esimiehet tai luottamusmies, ellei ao. työehtosopi- musmääräyksessä ole toisin sovittu.
4. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.
5. Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassaolevaksi tai määräajaksi.
Toistaiseksi voimassaoleva sopimus voidaan irtisanoa noudattaen kol- men kuukauden irtisanomisaikaa. Määräaikainen sopimus, joka on ollut voimassa yli S kuukautta, voidaan irtisanoa kuten toistaiseksi voimassa- oleva sopimus. Sopimuksen, jolla on sinänsä työehtosopimusvaikutukset, päätyttyä noudatetaan alan työehtosopimuksen määräyksiä.
Mikäli sovittu järjestely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jatkuu joka tapauksessa sen loppuun.
Työehtosopimus
Mahdollisuuden työpaikkakohtaiseen sopimiseen sisältävät seuraavat työehtosopimuksen kohdat:
• 8 § keskimääräisen vähimmäistyöajan tarkastelujakson pituus
• S § viikonloppuvapaat
• 10 § työvuorolista
• 12 § henkilöstöravintolan työaika
• 13 § 2. työajan tasoittumisjärjestelmä
• 13 § 3. vuosityöaikajärjestelmä (ns. työaikapankki)
• 22 § palkan maksaminen
• 23 § 2 a sairauspoissaoloista ilmoittaminen
• 2S § lomaltapaluuraha.
Työehtosopimus
9. Erinäisiä määräyksiä
32 § Jäsenmaksuperintä
Mikäli esimies antaa valtuutuksen, perii työnantaja Palvelualojen ammat- tiliiton jäsenmaksut palkanmaksun yhteydessä ja antaa vuoden päät- tyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.
1. Perintäkausi on sama kuin palkanmaksukausi.
2. Jäsenmaksu peritään esimiehen kokonaisansiosta.
3. Työnantaja suorittaa perimänsä jäsenmaksun ammattiliiton ilmoit- tamalle tilille perintäkausittain. Työnantaja antaa perityistä jäsen- maksuista tiedon esimiehelle palkkalaskelmassa.
4. Perittyjen jäsenmaksujen tilityksen tulee tapahtua välittömästi perinnän tapahduttua ilman aiheetonta viivytystä.
5. Työsuhteen päättyessä tulee esimiehen ja työnantajan edustajan täyttää jäsenmaksun päättymisilmoitus ja toimittaa siitä sopimus- kappale työnantajalle ja ammattiliitolle.
Työnantaja laatii vähintään neljännesvuosittain esimieskohtaisen perintä- ja selvitysluettelon, josta tulee käydä ilmi esimiehen nimi ja hen- kilötunnus, ammattiosaston numerokoodi, jäsenmaksujen perintäaika ja perityn, ammattiliitolle tilitetyn jäsenmaksun määrä.
33 § Työpaikkakokoukset
Työehtosopimus
Palvelualojen ammattiliiton alayhdistykset ja työpaikalla olevat osastot tai vastaavat voivat pitää työajan ulkopuolella kokouksia työsuhdekysymyk- sistä seuraavin edellytyksin:
• kokouksen pitämisestä työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa sovitaan työnantajan kanssa 3 päivää etukäteen, jos mahdollista
• työnantaja osoittaa tarkoituksenmukaisen hallinnassaan olevan kokouspaikan
• järjestäjä vastaa järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä.
Järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuo- lena olevan liiton ja alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.
34 a § Väkivallan ehkäisy
1. Arviointi
Työnantajan työturvallisuuslain mukaiseen vaaran arviointiin tulee sisäl- lyttää myös työpaikkaan kohdistuvan väkivallan uhan arviointi.
Arvioinnissa huomioidaan erityisesti
• työskentely yksin, varsinkin ilta- ja yöaikaan
• työpaikkaan kohdistuneet ja työpaikan lähiympäristössä sattuneet väkivaltatapaukset
• xxxxx tai arvokkaan omaisuuden käsittely.
Mikäli arvioinnin perusteella todetaan väkivallan uhan olevan ilmeinen, tulee työnantajan järjestää työ ja työolosuhteet siten, että uhkaa voidaan torjua tai vähentää.
2. Torjunta ja jälkihoito
Työehtosopimus
Väkivallanuhkaa tulee torjua huolehtimalla ainakin seuraavista toimenpiteistä:
• laatimalla menettelytapaohjeet väkivaltatilanteen varalle
• antamalla esimiehelle riittävä opastus tai koulutus käytössä oleviin turva- ja hälytysjärjestelmiin
• suunnittelemalla työpisteet rakenteellisesti turvallisiksi
• huomioimalla väkivallan uhka työvoiman mitoituksessa sekä työvuoro- ja työaikasuunnittelussa
• varmistamalla yhteydensaanti poliisiin tai vartiointiliikkeeseen, esimerkiksi puhelimella.
Työnantajan tulee järjestää väkivalta- tai väkivallan uhkatilanteeseen joutuneelle jälkihoitoa esim. työterveyshuollon kautta.
34 b § Työhyvinvoinnin edistäminen
Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, että työ on mielekästä ja sujuvaa tur- vallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Tutkimukset osoittavat, että työhyvinvoinnin kehittämi- nen voi lisätä myös työn tuottavuutta. Työhyvinvoinnin rakentamiseen osallistuu koko työyhteisö.
Säännöllisesti käytävät kehityskeskustelut ovat oleellinen osa työhyvin- voinnin edistämistä. Kehityskeskusteluissa käsitellään esimiehen työ- uraa ja työssä jaksamista fyysisen ja psyykkisen kuormittavuuden kan- nalta esimiehen yksilölliset piirteet huomioiden. Samalla voidaan tar- kastella esimiehen ikääntymisen mahdollisia vaikutuksia työkykyyn ja työtehtäviin.
Työpaikalle suositellaan laadittavaksi yhteistoiminnassa yrityksen esi- miesten kanssa työhyvinvointiohjelma tai toimenpiteet työhyvin- voinnin edistämiseksi. Toimenpiteitä voidaan käsitellä myös osana kehityskeskustelua.
Toimenpiteissä voidaan huomioida esimerkiksi:
Työehtosopimus
• työn hallinnan ja osaamisen varmistaminen,
• johtamisen ja esimiestyön merkitys hyvän työilmapiirin luomisessa ja työkyvyn ylläpitämisessä,
• työaikajärjestelyjen ja työvuorosuunnittelun merkitys jaksamiselle,
• yö- ja vuorotyön aiheuttaman kuormituksen vähentäminen,
• vapaaehtoisen osa-aikatyön, vuorotteluvapaan ja osa-aikaeläkkeen tarjoamat mahdollisuudet,
• mahdollisuudet työn muokkaamiseen, keventämiseen ja työnkiertoon,
• työterveyshuollon tarjoamat palvelut,
• fyysisen työympäristön ja ergonomian parantaminen,
• terveellisten elämäntapojen merkitys hyvinvoinnille,
• kiusaamisen, häirinnän ja seksuaalisen häirinnän tunnistaminen työpaikoilla sekä toimenpiteet häirinnän ehkäisemiseksi.
Tarkempia ohjeita työhyvinvointiohjelman laatimiseksi löytyy liittojen nettisivuilta. (xxx.xxxx.xx ja xxx.xxx.xx)
34 c § Kassavajeiden periminen
Työnantaja ja esimies selvittävät kassavajeen syntymiseen liittyvät teki- jät ennen mahdollisen vahingonkorvauksen perimistä vahingonkorvaus- lain mukaisesti.
35 § Työpaikkakäynnit
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n toimihenkilö voi, sovittuaan siitä liikkeen johdon kanssa, käydä yhdessä työnantajan edustajan ja esimiehiä edustavan luottamusmiehen kanssa tutustumassa olosuhteisiin työpai- kalla tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvissa työpaikoissa.
Työpaikalla mahdollisesti esiintyvistä erimielisyyksistä voidaan työ- paikkakäynnin aikana neuvotella vain, jos asianomaisen työnantajalii- ton edustaja osallistuu neuvotteluun.
3G § Ryhmähenkivakuutus
Työehtosopimus
Työnantaja kustantaa esimiehilleen ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on sovittu keskusjärjestöjen välillä.
37 § Työpaikkaruokailu
Työpaikka-aterian raha-arvo määräytyy verohallinnon vahvistaman luon- toisetujen ennakonpidätysarvon mukaan.
Raha-arvo peritään esimiehen nettopalkasta, ellei paikallisesti toisin sovita.
Aterioiden raha-arvo peritään seuraavasti:
• raha-arvo pidätetään palkanmaksukausittain esimiehen kokonais- palkasta, josta on vähennetty vero tai
• esimies suorittaa raha-arvon mukaisen summan käteisenä tai
• työnantaja myy esimiehelle raha-arvon mukaisella hinnalla ateriakuponkeja.
Ateriointiaika on järjestettävä tämän työehtosopimuksen 8 §:n mukaisesti. Aterian on oltava hyvin valmistettu, vaihteleva ja ravitseva.
38 § Työpuku
Työpuvun pitää olla siisti ja asianmukainen. Työnantaja luovuttaa esimie- hen työkäyttöön:
• lainsäädännön tai viranomaisohjeistuksen edellyttämät työasut
• työpuvut, mikäli työnantaja esittää erityisiä vaatimuksia esi- merkiksi työpuvun väriin, malliin tai yhtenäisyyteen.
Työehtosopimus
10. Pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, neuvottelujärjestys ja työrauha
39 § Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu
1. Korvaukset ja työstä vapautusajat
Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään säännöllistä vapautusta työstä sekä maksetaan korvausta työajan ulkopuolella suori- tettavista tehtävistä seuraavasti:
Työntekijä- määrä | Työstä vapautus- tunteja / 3 vkoa | Korvaus €/kk 1.5.2018 lukien |
25–4S | 4 | 70 |
50–74 | G | 70 |
75–14S | 11 | 70 |
150–24S | 22 | 70 |
250–34S | 38 | 104 |
350–44S | 50 | 130 |
450–54S | G5 | 158 |
550–G4S | 80 | 175 |
G50–74S | S5 | 1S1 |
750–850 | 105 | 207 |
yli 850 | kokonaan työstä vapautettu | 207 |
Taulukon mukaisesta työntekijämäärän alarajasta poiketen työsuojelu- valtuutetulla on oikeus käyttää 3 tuntia vapautusaikaa kutakin kolmiviik- koisjaksoa kohden.
Jos esimiehet ovat valinneet itselleen luottamusmiehen tai työsuojeluval- tuutetun, saa hän vapautusaikaa ja korvausta edustamiensa esimiesten lukumäärän mukaisesti.
Työehtosopimus
2. Palvelurahapalkkainen pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu
Ansionmenetyksen korvauksena palvelurahapalkkaiselle pääluottamus- miehelle ja työsuojeluvaltuutetulle pidetään palkkaliitteen mukaista tuntipalkkaa.
3. Työntekijämäärän laskeminen
Työntekijämäärään lasketaan työntekijät heidän järjestäytymisestään riippumatta siten kuin luottamusmiessopimuksessa ja sopimuksessa työsuojeluyhteistoiminnasta on sovittu.
40 § Neuvottelujärjestys
Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja esimiesten kesken luottamusmiessopimuksen mukaisesti.
Asian jäädessä erimieliseksi suositellaan laadittavaksi kahtena kappa- leena erimielisyysmuistio.
Paikallisten osapuolten on siirrettävä erimieliseksi jäänyt asia liittojen ratkaistavaksi.
Paikalliset neuvottelut on aloitettava viimeistään viikon kuluessa esitys- päivästä ja liittoneuvottelut viimeistään kahden viikon kuluessa.
Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuo- mioistuimen ratkaistavaksi.
41 § Työrauha ja sopimusrikkomukset
Kaikki työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.
Työehtosopimus
11. Sopimuksen tiedottaminen ja voimassaolo
Sopimuksen tiedottaminen
Työehtosopimus on pidettävä esimiesten nähtävillä työpaikan ilmoitus- taululla tai muussa vastaavassa paikassa.
Sopimuksen voimassaolo
1. Sopimus on voimassa allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti.
2. Sopimus jatkuu edelleen vuoden kerrallaan ellei sitä irtisanota kirjallisesti viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä
3. Irtisanomisen yhteydessä on jätettävä kirjallisesti yksilöidyt muutos- esitykset. Muutoin irtisanominen on mitätön.
Pöytäkirja matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevien työehtosopimusten uudistamisesta
Liitteet
Aika 1.10.2020
Paikka Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimisto
Läsnä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n
sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n edustajat
1 §
Työehtosopimusosapuolet ovat sopineet matkailu-, ravintola- ja vapaa- ajan palveluita koskevien työehtosopimusten (työntekijöitä koskeva työ- ehtosopimus ja esimiehiä koskeva työehtosopimus) ja niihin liittyvien pöytäkirjojen uudistamisesta ajanjaksolle 1 10.2020–31.3.2022.
2 §
Sopimuskausi sisältää kaksi palkkaratkaisujen toteuttamisajankohtaa.
Ensimmäinen palkkaratkaisu tulee voimaan 1.2.2021 ja sen sisällöstä neu- votellaan tammikuun 2021 loppuun mennessä. Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen palkkaratkaisun sisällöstä, päättyy työehtosopimuksen voimassaolo ilman irtisanomista 28.2.2021.
Toinen palkkaratkaisu tulee voimaan 1.10.2021 ja sen sisällöstä neuvotel- laan syyskuun 2021 loppuun mennessä. Mikäli liitot eivät pääse yksimie- lisyyteen palkkaratkaisun sisällöstä, päättyy työehtosopimuksen voimas- saolo ilman irtisanomista 31.10.2021.
Luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle työajan ulkopuolisista teh- tävistä maksettavia korvauksia tarkistetaan vastaavasti.
3 §
Osapuolet ovat sopineet liitteen 1 mukaisista tekstimuutoksista, jotka tule- vat voimaan 1.1.2021 ja vuotuiseen työaikaan vaikuttavien määräysten osalta 1.1.2022.
4 §
Liitteet
Osapuolet ovat sopineet liitteen 2 mukaisesta mahdollisuudesta sopia pai- kallisesti työvuorolistan poikkeuksellisesta julkaisusta sopimuksessa tar- kemmin määritellyin ehdoin ja menettelytavoin. Sopimus tulee voimaan 1.10.2020 ja on voimassa 31.3.2021 asti.
5 §
Osapuolet ovat sopineet liitesopimuksiin tehtävistä muutoksista liitteen 3 mukaisesti. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.
G §
Osapuolet perustavat työaikatyöryhmän selvittämään työaikaa ja työ- aikajärjestelmiä koskevien määräysten kehittämistä. Työryhmä val- mistelee myös vuorokautisten lepoaikojen sekä vapaapäivämääräysten kehittämistä. Työryhmä arvioi myös luottamusmiesten ja työsuojeluval- tuutettujen työstä vapautusaikojen riittävyyttä. Sopimuskauden aikana liitot voivat yhdessä paikallisten osapuolten kanssa sopia yrityskohtai- sista työaikajärjestelmiin sekä luottamusmiesorganisaatioon liittyvistä kokeiluista.
7 §
Osapuolet asettavat palkkausjärjestelmätyöryhmän jatkamaan palkkaus- järjestelmän kokonaisuudistuksen valmistelua. Työryhmä selvittää kaik- kien eri palkanosien käyttöä ja vaikutuksia. Työryhmän tulee huomioida eri tehtävien edellyttämien ammatillisten tietojen ja taitojen eroavaisuu- det osana palkan muodostusta ja selvittää mahdollisuuksia kehittää eri- tyisesti ammattityön ansiotasoa. Palkkausjärjestelmää uudistettaessa huomioidaan alkoholilainsäädännön uudistuksen vaikutus sekä vähen- netään anniskeluoikeuksien vaikutusta palkkaukseen. Samalla selvite- tään huolto-, liikenne- ja jakeluasemia koskevan pöytäkirjan poistamisen
Liitteet
edellytykset. Työryhmä selvittää myös palvelurahapalkkaisia tarjoilijoita koskevien määräysten poistamisen edellytykset mahdollisine korvaavine palkitsemisjärjestelmineen. Työryhmä seuraa myös alan palkkauksen ja ansiokehityksen vaikutusta toimialan vetovoimaan sekä työvoiman saa- tavuuteen. Sopimuskauden aikana liitot voivat sopia yhdessä paikallisten osapuolten kanssa palkkausjärjestelmiin liittyvistä kokeiluista.
Helsingissä 1.10.2020
Matkailu- ja Ravintolapalvelut Mara ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Kuukausi- ja tuntipalkat 1.2.2021
Liitteet
Esimiesten taulukkopalkat 1.2.2021 lukien
PR | 0–2 v | yli 2 v. | yli 5 v. | yli 10 v. |
1. | 1S51 (12,27) | 200G (12,G2) | 20G5 (12,SS) | 212G (13,37) |
2. | 204S (12,8S) | 2105 (13,24) | 2170 (13,G5) | 2231 (14,03) |
3. | 2123 (13,35) | 2181 (13,72) | 2245 (14,12) | 2310 (14,53) |
4. | 2140 (13,4G) | 21S8 (13,82) | 22GG (14,25) | 2330 (14,G5) |
5. | 2245 (14,12) | 2308 (14,52) | 2380 (14,S7) | 2451 (15,42) |
G. | 23SS (15,0S) | 2454 (15,43) | 2513 (15,81) | 2573 (1G,18) |
Ilta- ja yötyölisät
Iltatyölisä (klo 18.00–24.00) 1,10 euroa/tunti
Yötyölisä (klo 24.00–0G.00) 2,17 euroa /tunti
Päivittäistavaramyymälälisä
• arkisin klo 18–24 1,82 euroa/tunti
• sunnuntaina, kirkollisina juhla-, vapun- ja itsenäisyyspäivänä
klo 18–24 3,G4 euroa/tunti
• arkisin ja pyhäpäivisin klo 00–0G 3,G4 euroa/tunti
Palkkaryhmät | |
1 | Vuoropäällikkö (kahvilat, pikaruokaravintolat sekä ravintolat, joissa ei anniskella lainkaan tai anniskellaan enintään enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia) |
2 | Kerroshoito- ja siivouspäällikkö, baarimestari |
3 | Vuoropäällikkö ja -mestari, hovimestari (anniskelupaikoissa, joissa anniskellaan yli 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia) Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx |
4 | Kahvilan päällikkö, henkilöstöravintolan päällikkö, hallipäällikkö (kahvilat, pikaruokaravintolat sekä ravintolat, joissa ei anniskella lainkaan tai anniskellaan enintään enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia) |
5 | Keittiömestari |
G | Ravintolapäällikkö, anniskeluravintolan vastaava hoitaja (anniskelupaikoissa, joissa anniskellaan yli 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia) |
Liitteet
Työsopimusmalli
Liitteet
PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 93
Työaikapankin käyttöönottoa koskeva sopimus
Liitteet
Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelut - esimiehet
1. SOPIMUKSEN TEKIJÄT | Työnantaja | Liike tai kotipaikka |
Luottamusmies | ||
Osapuolet sopivat matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalveluiden työehtosopimuksen (esimiehet) 13 § 3. kohdan mukaisen vuosityöaikajärjestelmän käyttöönotosta. | ||
2. TASOITTUMIS- KAUSI | Tasoittumiskauden pituus on viikkoa / kuukautta (enintään yksi vuosi) Ensimmäinen tasoittumiskausi alkaa . 202 | |
3. VOIMASSAOLO | Sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus voidaan molemmin puolin irtisanoa päättyväksi 3 kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanomisajan päättyessä meneillään olevaa järjestelmää noudatetaan tasoittumiskauden päättymiseen asti. | |
4. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS | Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista toinen työnantajalle ja toinen luottamusmiehelle. | |
Paikka | Aika | |
Työnantajan edustajan allekirjoitus | Luottamusmiehen allekirjoitus | |
Työaikapankkia koskeva sopimus
Liitteet
Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelut - esimiehet
PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY • MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY 95
Erimielisyysmuistion malli
Liitteet