Energiatehokkuustoimilla elinvoimaa kuntiin
Energiatehokkuustoimilla elinvoimaa kuntiin
Suomessa vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa kansain- välisten energiatehokkuus- ja päästövähennysvelvoitteiden ja näitä koskevien EU-direktiivien toimeenpanoa. Sopimukset kattavat laajasti kuntien ja elinkeino- elämän energian käytön sekä energia-alan.
Energiatehokkuussopimukseen ja energiaohjel- maan liittyneet kunnat sitoutuvat toteuttamaan yhteisesti sovittua toimenpideohjelmaa, jonka toimilla kunta myötävaikuttaa osaltaan Suomen kasvihuonekaasujen vähentämiseen. Energiankäy- tön tehostamisella ja uusiutuvan energian käytöllä voidaan myös edistää kunnan tai kaupungin toimin- nan elinvoimaisuutta ja kustannustehokkuutta. So- pimustoimintaan liittynyt kunta toimii esimerkkinä kuntalaisille, ja luo alueensa toimijoille edellytykset energiatehokkaalle toiminnalle sekä kasvavalle toi- meliaisuudelle.
Kuntasektorin sopimusjärjestelmässä on kaksi toimintamallia. Suuret ja keskikokoiset kunnat liitty- vät kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS) allekirjoittamalla liittymisasiakirjan ja lähettämällä sen työ- ja elinkeinoministeriöön. Pienet kunnat
liittyvät kuntien energiaohjelmaan (KEO) ja niiden sopimuskumppani on Motiva Oy. Sopimuksen ja oh- jelman keskeisenä tavoitteena on sitouttaa kunta- päättäjät ja eri hallintoalojen toimijat toteuttamaan kuntataloutta tukevat energiatehokkuustoimet ja ottamaan energiatehokkuuden huomioon kaikissa toiminnoissaan. Sopimustoiminnan on tarkoitus jatkua yli nykyisen sopimuskauden. Työ- ja elinkei- noministeriö on jo allekirjoittanut aiesopimuksen suurien kuntien kanssa, jolla ne sitoutuvat neuvot- telemaan sopimustoiminnan jatkamisesta vuoden 2016 jälkeen.
Energiatehokkuusdirektiivi edellyttää, että julki- sella sektorilla on energiansäästämisessä esimer- killinen rooli. Tässä esitteessä esittelemme kahden mallikkaasti sopimustoimintaa toteuttaneen kun- nan kokemuksia toiminnasta ja sen hyödyistä.
1
Kuntien energiatehokkuussopimus ja energiaohjelma
Mikkelissä
vahva panostaminen takaa energiatehokkuustyön tulokset
Energiatehokkuuteen ja –säästöihin herättiin Mikke- lin kaupungin tilakeskuksessa 2009. Hallitsematto- masta energiankulutuksesta aiheutuvat jatkuvasti nousevat energiakulut haluttiin saada hallintaan. Kuntien energiatehokkuussopimukseen liittyminen vuonna 2010 oli luonteva tapa aloittaa tarvittavien toimenpiteiden kartoitus, saada kulutus kuriin sekä tavoitella säästöjä.
Perustettiin energiaryhmä, johon kutsuttiin edus- tajat koko konsernista, ja uusi määräaikainen ener- giainsinöörin toimi. Toimenpiteillä haluttiin varmis- taa, että sopimuksen velvoitteet toteutuvat, ei vain tilakeskuksessa, vaan koko konsernissa. Energia- ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Kokouk- sissa analysoidaan tehtyä työtä ja sovitaan uusista toimenpiteistä.
”Olemme saaneet paljon aikaiseksi erityisesti kaupungin kiinteistöissä sekä katu- ja pihavalaistuk- sessa. On ymmärrettävää, että sellaiset toimialat, joilla saavutetaan näkyviä säästöjä helposti, lähte- vät ketterästi toteuttamaan säästötoimenpiteitä. Toki työtä on vielä jäljelläkin”, energiainsinööri Xxxxx Xxxxxxxxxx kertoo.
Yhteistyössä saavutetaan tuloksia
Se kuinka aktiivinen energiaryhmä on, vaikuttaa suoraan, mitä toimenpiteitä saadaan käynnistettyä. Mikkelin kaupungilla on myös monia yhteistyö-
kumppaneita, joiden kanssa Torniainen on viritel- lyt yhteistyötä. Muun muassa Etelä-Savon Energia Oy:n ja kuluttajien energianeuvontaa toteuttavan toimijan kanssa on tiedotettu energiansäästöstä ja kehitetty siihen liittyen toimintamallia.
”Yhteistyö kaupungin muiden toimijoiden kanssa on välttämätöntä. Toimenpiteiden tarkastelu eri näkökulmista edesauttaa oikeiden toimenpiteiden löytymistä. Samalla myös tiedonvälitys ja -levitys tehostuu”, jatkaa Torniainen.
Kaupungin johto
on tyytyväinen saavutuksiin
Energiatehokkuussopimukseen liittymällä Mikke- lissä toteutetaan myös tiukkoja kansantaloudellisia energiansäästötavoitteita. Johdon sitoutuminen säästöihin, sopimustoiminnan määrätietoinen joh- taminen ja organisointi ovat olleet kantavia toimia tavoiteltavien säästöjen saavuttamisessa.
”Olemme alusta asti panostaneet siihen, että meillä on riittävästi resursseja pitämään langat käsissämme. Xxxxxxx erittäin iloinen, että saimme palkata kokopäiväisen henkilön suunnittelemaan, hoitamaan, raportoimaan ja seuraamaan energian- säästöasioita. Sitä mukaa, kun tietoa kertyy, pi- dämme henkilöstölle infotilaisuuksia ja jalkautamme energiatietoutta”, energiatehokkuussopimuksen yhteyshenkilö Xxxxxx Xxxxxxxx iloitsee.
Energiaryhmä
pitää lankoja käsissään.
2
Pitkäjänteistä energiansäästötyötä luontoa kunnioittaen
Kuusamossa
Kuusamon kunnanvaltuuston 125-vuotisjuhlako- kous julkisti ympäristöjulistuksen 1993, jossa van- nottiin juhlallisesti, että kunnanvaltuusto sitoutuu noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita kaikissa päätöksissään. Tämä ei ollut turha julistus, sillä päätös siivitti nykyisen Kuusamon kaupungin tekemään oman energiansäästöohjelman vuonna 1997. Sitä seurasi liittyminen kauppa- ja teollisuus- ministeriön energiansäästösopimukseen vuositu- hannen vaihteen jälkeen. Vuonna 2008 liittyminen Kuntien energiaohjelmaan oli luonteva tapa jatkaa energiansäästötoimenpiteiden eteenpäin viemistä.
Energiaohjelmasta lisäpotkua suunnitelmille
Energiaohjelmaan liittynyt kunta sitoutuu laatimaan tehostamissuunnitelman, jossa esitetään toimet liit- tyjän energiankäytön tehostamiseksi. Kuusamossa suunnitelman keskiössä ovat kiinteistöt.
”Energiankäyttö liittyy voimakkaasti kiinteistö- jen toimintaan. Lämpö, sähkö ja vesi muodostavat ison lohkon kuluista, joten kiinteistöjen oikeanlai- nen käyttö näkyy helposti kulutuksen alentumisena. Xxxxx suunnitellun seurannan ja raportoinnin ansi- osta olemme saaneet aikaan hyviä tuloksia”, LVI- insinööri Xxxxx Xxxxxxx kertoo.
Kaupungin yhdyskuntatekniikan (entisellä tekni- sellä) toimialalla myös tartutaan aktiivisesti asioi- hin. Kohta kaksikymmentä vuotta jatkunut energia-
tehokkuustyö on mukana niin suunnittelupöydällä kuin operatiivisessakin toiminnassa. Kiinteä yh- teistyö osaavan yhteistyökumppanin kanssa auttaa selviytymään raportoinnin haasteista ja löytämään konkreettisia energiansäästötoimenpiteitä.
Tehostamissuunnitelmalla pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen kunnan toi- minnassa, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian edistämiseen liittyviä tavoitteita. Vuoden 2013 lopussa Kuusamossa valmistuikin uusiutuvan energian kuntakatselmus, jossa kartoitettiin koko kaupungin alueen uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet.
Sopimustoiminta tukee kaupungin ympäristötavoitteita
Kuusamossa on sitouduttu tekemään energiansääs- tötyötä. Sopimustoiminnan tuomia raportointivel- voitteita ei koeta lisärasitteena. Raportointi konkre- tisoi tehdyn työn aikaansaannokset ja siitä saadut tulokset ovat miellyttäneet myös kaupungin johtoa. ”Ohjelman tavoitteet ovat haasteelliset, mutta työ on mielenkiintoista. Aika ja resurssit ovat rajoi- tetut, mutta hyvän työnjaon avulla olemme onnis- tuneet saamaan selkeät toimintatavat ja tavoitteet energiansäästötyöllemme”, kiteyttää kiinteistöpääl- likkö Xxxx-Xxxxx Xxxx, joka toimii myös sopimus-
toiminnan yhteyshenkilönä.
Kaikki kuntalaiset nauttivat työn tuloksista.
3
Esimerkillistä energiankäyttöä
Mikkelin kaupungintalo
Toimenpide-esimerkki Mikkelistä
Mikkelin eri toimialoilla on vaihteleva energiansääs- töpotentiaali. Koko kaupungin laajuinen energia- tehokkuustyö vaatii monipuolisen kokonaisuuden hallintaa. Jotta energiatehokkuustyö olisi tehokasta, kaupunki on mukana pilottihankkeessa, jossa tes- tataan yhteistyökumppaninsa energiatehokkuuden johtamisjärjestelmää energiatehokkuustyön apuna. Järjestelmästä kaupunki saa työkaluja mittaustie- don, dokumenttien ja toimenpiteiden hallintaan sekä johtamiseen.
Poimintoja tavoitteista ja teoista
• Energiansäästötavoite 11 300 MWh vuoden 2016
loppuun mennessä.
• Toimintasuunnitelma koskee koko kaupunkia
ja energiatehokkuustoiminnan vastuut on määri- telty hallintokuntiin.
• Viimeisen kahden vuoden aikana noin
3–4 %/vuosi säästö kaikkien energialajien osalta
• n. 75 % kiinteistöistä on energiakatselmoitu
(yht. 87 kpl)
• Uusiutuvan energian kuntakatselmus on saatu
valmiiksi vuoden 2013 lopussa.
• Kaupungin budjetissa on suoraan energiansääs-
tötoimenpiteisiin suunnattua rahaa.
• Ennen KETSiin liittymistä ESCO-hankinta:
Kaupungin Virastotalossa glykolilämmöntalteen- ottojen rakentaminen ilmanvaihtokoneille (2 kpl). Toteutusvuosi 2007.
Kuusamotalo
Toimenpide-esimerkki Kuusamosta Kiinteistöautomaation ohjelmoinnilla on saavutettu erinomaisia tuloksia. Kaupungin kaikkien kiinteis-
töjen energiankulutusseurannan lisäksi seurataan
mm. ilmanvaihdon hyötysuhteita, sähkösulatuksia ja mahdollisia vesivuotoja reaaliaikaisesti. Kulutus on pienentynyt ja seurannan avulla huolto toimii nopeammin, myös viat päästään korjaamaan heti. Nyt ilmanvaihtokoneet toimivat tehokkaasti ja hyvällä hyötysuhteella jopa -30 °C pakkasella ja tilojen sisälämpötilat ovat tasaisia koko päivän.
Poimintoja tavoitteista ja teoista
• Energiansäästötavoite 3 260 MWh vuoden 2015
loppuun mennessä.
• Vuonna 2013 lämpöä kului 15 %, sähköä 10 %
ja vettä 8 % vähemmän vuoden 2009 kulutuk- seen verrattuna.
• 80 % kiinteistöistä on energiakatselmoitu
(yht. 44 kpl)
• Uusiutuvan energian kuntakatselmus valmistuu
2013 lopussa.
• ESCO-palvelun käyttöä on harkittu, mutta yhtään
ei vielä ole toteutettu. Keskusteluja on käyty mahdollisuuksista.
• Yhteistyökumppanin kanssa energiansäästöso-
pimus voimassa vuoden 2014 loppuun, mikä tuo lisää konkreettisia energiansäästötoimenpiteitä.
• Suuret energiansäästöinvestoinnit pyritään teke-
mään peruskorjausten yhteydessä.
• Muihin pienempiin energiansäästötoimenpiteisiin
ja -katselmuksiin varataan määrärahat erikseen vuosittain.
Työ- ja elinkeinoministeriö on rahoittanut esitteen julkaisemisen. Teksti: Motiva Oy – Kuvat: Xxxxx Xxxxxxxxx; Xxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxx ja Xxx Xxxxxx/ Xxxxxxxxx; Xxxx Xxxxxxxx – Ulkoasu: Xxxxx Xxxxxx/Designio – 12/2013
Xxxx Xxxxxxxx katu 4–6 A PL 489
00101 Helsinki
Puhelin 0424 2811
Faksi 0424 281 299
4