KOULUTUS
KOULUTUS
Kunnallista henkilöstökoulutusta koskeva suositussopimus sekä virka- ja työehtosopimus ammattiyhdistyskoulutuksesta
1 § Sopimuksen tarkoitus
Kunnallinen työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Väestön ikääntymisen myötä kunnallisen henkilöstön ikärakenne muuttuu. Tekninen kehitys muuttaa tai poistaa kokonaan työtehtäviä ja työprosesseja sekä luo uusia. Ihmisten arvot ja palveluodotukset ovat muutoksessa. Työyhteisöt jou- tuvat jatkuvasti muuttamaan toimintastrategioitaan vastaamaan ympä- ristön vaatimuksia.
Kunnallisten palvelujen tuottamisessa ihmistyön osuus on keskeinen. Tästä syystä myöskin henkilöstön osaaminen, pätevyys ja ammattitaito ja sen kehittäminen ovat kunnallishallinnon tärkeä voimavara.
Kunnallisissa työyhteisöissä on siirrytty jatkuvan, elinikäisen oppimisen aikaan. Tiedot ja taidot vanhentuvat nopeasti ja tarve nopeaan ja jous- tavaan oppimiseen korostuu. Oppimisesta on tullut osa jokapäiväistä työtä. Koulutuksen on liityttävä muutokseen ja henkilöstöstrategiaan, ja henkilöstökoulutuksen suunnittelun on tapahduttava organisaation tar- peista käsin.
Henkilöstön kehittämisen, koulutuksen ja oppimisen tuloksellisuutta arvi- oidaan ensisijaisesti sen mukaan, miten oppiminen näkyy muutoksina työssä. Onnistunut ammatillinen henkilöstökoulutus johtaa toiminnan ja palvelujen tuloksellisuuden parantumiseen, kuntalaisten tyytyväisyyden lisääntymiseen ja henkilöstön työelämän laadun kohoamiseen.
Tämä sopimus on oikeudelliselta luonteeltaan suositussopimus. Jäljem- pänä 9 ja 10 §:iä sekä 14 §:ää siltä osin kuin se koskee virka- ja työeh- tosopimusten määräysten voimassaoloa noudatetaan kuitenkin virka- ja työehtosopimuksina.
2 § Sopimuksessa tarkoitettu koulutus
Tämä suositussopimus sekä virka- ja työehtosopimus koskee työnantajan henkilöstölleen osoittamaa ammatillista henkilöstökoulutusta, ammatti- järjestöjen jäsenilleen järjestämää ammattiyhdistyskoulutusta sekä työnantaja- ja työntekijäpuolten yhteisesti järjestämää koulutusta. Kun- nallinen työmarkkinalaitos antaa suosituksen Kuntien eläkevakuutuksen järjestämistä kuntien luottamusmiesten koulutuspäivistä.
Jäljempänä tässä sopimuksessa kunnalla tarkoitetaan myös kuntayhty- mää.
Henkilöstön osallistumisesta koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen määrätään yhteistoimintamenettelyä koskevassa yleissopimuksessa.
3 § Ammatillinen henkilöstökoulutus
Ammatillisen henkilöstökoulutuksen muotoja ovat täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutus sekä perehdyttäminen. Ammatillinen henkilöstökoulutus on henkilöstön kehittämisen keino, jolla henkilöstön ammatillisia val- miuksia työssä ja työyhteisössä ylläpidetään ja lisätään kunnan päämää- rien ja palvelutoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi.
Ammatillinen henkilöstökoulutus suunnitellaan ja sen tuloksellisuutta ar- vioidaan pitäen lähtökohtana lainsäädäntöä, kunnan toiminnan kehittä- misen tarpeita ja mahdollisuuksia sekä ottaen huomioon henkilöstön näkemykset osaamisensa kehittämisen tarpeista.
4 § Täydennyskoulutus
Täydennyskoulutuksen tarkoituksena on ylläpitää ja lisätä viranhaltijan ja työntekijän ammattitaitoa. Täydennyskoulutus liittyy kiinteästi työtehtäviin ja niiden kehittämiseen. Täydennyskoulutustarvetta arvioitaessa ovat määräävänä kunnan tavoitteet. Lisäksi on otettava huomioon erityislain- säädännön määräykset ammattihenkilön omasta velvollisuudesta ylläpi- tää ja kehittää ammattitaitoaan sekä työnantajan velvollisuudesta luoda edellytykset ammattihenkilön osallistumiselle täydennyskoulutukseen.
Mikäli työnantaja pitää koulutukseen osallistumista virka- tai työtehtävien hoidon kannalta välttämättömänä, voi työnantaja määrätä viranhaltijan tai työntekijän osallistumaan koulutukseen virkamatkana.
Mikäli työnantaja ei pidä koulutukseen osallistumista välttämättömänä, voi työnantaja siitä huolimatta oikeuttaa viranhaltijan tai työntekijän osallis- tumaan koulutukseen ja osallistua harkintansa mukaan palkan ja mat- kakustannusten korvauksiin sekä muihin koulutuskustannuksiin.
Soveltamisohje
Jos koko päivän kestänyt opiskelu ylittää päivittäisen säännöllisen työajan, ei tämä muodosta perustetta ylityö-, lisätyö- tai muihin vastaaviin korvausvaa- timuksiin.
5 § Uudelleenkoulutus
Uudelleenkoulutus mahdollistaa viranhaltijan tai työntekijän siirtymisen toisiin tehtäviin kunnassa, kun siirtyminen on tullut ajankohtaiseksi esim. muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Mainittu muutos on esimerkiksi vi- ranhaltijan tai työntekijän muuttunut työkyky, jolloin uudelleenkoulutuk- sella voidaan ehkäistä viranhaltijan tai työntekijän työkyvyn alenemista tai edistää työkyvyn palautumista.
Mikäli viranhaltijan tai työntekijän uudelleenkoulutus on kunnan toiminnan kannalta välttämätöntä, maksetaan hänelle koulutukseen osallistumisen ajalta virka- ja työehtosopimusten mukainen palkka ja matkakustannusten korvaukset. Muussa tapauksessa kunta osallistuu palkan ja korvausten maksamiseen harkintansa mukaan.
6 § Jatkokoulutus
Jatkokoulutuksella hankitaan muodollinen kelpoisuus uusiin vaativampiin tehtäviin. Pääsääntönä jatkokoulutuksen osalta on, että se tapahtuu palkattoman virkavapaan tai työloman aikana eikä työnantaja osallistu muihinkaan koulutuskustannuksiin. Virkavapaan tai työloman myöntä- misen vähimmäisedellytyksistä on säädetty opintovapaalailla (663/86) ja
-asetuksella (812/86).
7 § Perehdyttäminen
Viranhaltija ja työntekijä tutustutetaan työyhteisönsä tavoitteisiin sekä työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla työpaikan olosuhteisiin ja työvä- lineisiin ja valmennetaan hänet työtehtäviinsä. Perehdyttäminen tapahtuu työtehtävien ohessa ja paikallisesti sovittavalla tavalla työajalla.
8 § Ammattiyhdistyskoulutuksen määritelmä ja osallistumisoikeus
Ammattiyhdistyskoulutusta on pääsopijajärjestöjen jäsenilleen järjestämä yleissopimuksen mukaisen yhteistoimintamenettelyn toteuttamiseen liit- tyvä yhteistoimintakoulutus, luottamusmiestoimintaan liittyvä luottamus- mies-koulutus sekä työsuojeluyhteistoimintaan liittyvä työsuojelukoulutus, joka sisältää myös osapuolten muutoin hyväksymän työelämän kehittä- mistä edistävän koulutuksen.
Ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumista varten myönnetään viran- haltijalle tai työntekijälle virkavapautta tai työlomaa, mikäli
1 osapuolten asettama yhteinen koulutustyöryhmä on hyväksynyt kurssin,
2 viranhaltijan tai työntekijän osallistumista kurssille voidaan pitää tarpeellisena ja
3 koulutukseen osallistuminen ei aiheuta tuntuvaa haittaa kunnan tai asianomaisen hallintoyksikön toiminnalle ja virkatehtävien tai töiden hoidolle.
Mikäli viranhaltijalle tai työntekijälle ei voida myöntää virkavapautta tai työlomaa ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumista varten, on asian- omainen oikeutettu saamaan selvityksen kielteisen päätöksen perus- teesta.
Työnantajan edustajalle varataan tilaisuus käyttää ammattiyhdistyskurs- silla puheenvuoro.
9 § Ammattiyhdistyskoulutuksen palkallisuus ja korvaukset
Mikäli viranhaltijalle tai työntekijälle on myönnetty virkavapautta tai työ- lomaa koulutustyöryhmän hyväksymään ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumista varten, maksetaan viranhaltijalle tai työntekijälle koulutuk- sen ajalta virka- tai työehtosopimuksen mukainen palkka ja jäljempänä 2 ja 3 momenteissa mainitut korvaukset, joista tämän sopimuksen allekir- joittajaosapuolet sopivat erikseen virka- ja työehtosopimuksin.
Yhteistoiminta- ja luottamusmieskoulutukseen osallistuville viranhaltijoille ja työntekijöille maksetaan tämän sopimuksen allekirjoittajatahojen välillä sovittu ruokailukustannusten korvaus kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta viranhaltijalle suoritetaan varsinainen palkka tai työntekijälle suori- tetaan ansionmenetyksen korvaus.
Työsuojelukoulutukseen osallistuville viranhaltijoille ja työntekijöille maksetaan tämän sopimuksen allekirjoittajatahojen välillä sovittu kurssi- kustannusten korvaus kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta viranhalti- jalle suoritetaan varsinainen palkka tai työntekijälle suoritetaan ansion- menetys.
Palkallisena yhteistoimintakoulutusta voidaan myöntää enintään kahdelta viikolta kalenterivuodessa, luottamusmieskoulutusta enintään 30 päivältä kalenterivuodessa sekä työsuojelukoulutusta enintään kahdelta viikolta kalenterivuodessa.
Vapautusta kurssille osallistumista varten on haettava mahdollisimman hyvissä ajoin, mikäli mahdollista vähintään neljä viikkoa ennen kurssin alkua.
10 § Ammattiyhdistyskoulutukseen oikeutetut henkilöt
Yhteistoimintakoulutukseen ovat oikeutettuja osallistumaan yhteistoi- mintaelimen jäsenet, pääluottamusmies, luottamusmies, työsuojeluval- tuutettu sekä varavaltuutettu.
Luottamusmieskoulutukseen ovat oikeutettuja osallistumaan pääluotta- musmies, luottamusmies ja heidän varamiehensä sekä pääsopijajärjestön paikallisyhdistyksen, valtakunnallisen liittotason alayhdistyksen tai tällai- sen alayhdistyksen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja.
Työsuojelukoulutukseen ovat oikeutettuja osallistumaan työsuojeluval- tuutettu, varavaltuutettu, työsuojeluasiamies sekä työsuojelutoimikunnan tai jos sellaista ei ole, vastaavan paikallisen yhteistoimintaelimen jäsen ja varajäsen.
11 § Ammattiyhdistyskoulutuksen laajuus
Koulutustyöryhmä voi hyväksyä ammattiyhdistyskoulutuskursseja kor- vausten piiriin siten, että luottamusmieskoulutuksen enimmäismäärä on 14 500 oppilaspäivää kalenterivuotta kohden sekä työelämän kehittämi- seen liittyvän yhteistoiminnallisen koulutuksen enimmäismäärä on 4 500 oppilaspäivää kalenterivuodessa.
12 § Yhteinen koulutus
Yhteisellä koulutuksella tarkoitetaan osapuolten yhteisesti järjestämää työelämän kehittämiseen liittyvää koulutusta, jonka tavoitteena on pa- rantaa työyhteisöjen tuloksellisuutta ja työelämän laatua.
Osapuolten yhteisesti järjestämää koulutusta on pääsopijajärjestöjen tai niiden jäsenliittojen ja Suomen Kuntaliittokonsernin yhteisesti järjestämä koulutus taikka työpaikkakohtaisesti paikalliset olosuhteet huomioon ot- tava työnantaja- ja työntekijäpuolten yhteisesti järjestämä koulutus.
Yhteiseen koulutukseen osallistuvien palkkaus ja muut korvaukset mää- räytyvät tämän suositussopimuksen 4 §:ssä määrätyllä tavalla.
13 § Koulutustyöryhmä
Tämän sopimuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon Xxxxxxxxxxx työmarkkinalaitos nimeää puheenjohtajan, varapuheenjoh- tajan, kaksi jäsentä ja sihteerit sekä tämän sopimuksen allekirjoittaneet pääsopijajärjestöt kukin yhden jäsenen sekä heille varajäsenet.
Koulutustyöryhmän tehtävänä on edistää työnantaja- ja työntekijäosa- puolten välistä yhteistyötä koulutusasioissa, antaa lausuntoja tämän so- pimuksen soveltamisesta sekä seurata koulutuksen kehitystä yleisesti sekä muilla työmarkkina-aloilla.
Koulutustyöryhmä hyväksyy tässä sopimuksessa tarkoitetun ammattiyh- distyskoulutuksen ohjelmat, runko-ohjelmat, kohderyhmät ja osanottajien lukumäärät sekä koulutustilaisuuksien ajankohdat ja paikat. Koulutus- työryhmä suunnittelee ja hyväksyy koulutusohjelmia yhteistä koulutusta varten sekä osallistuu yhteisen koulutuksen toteuttamiseen.
14 § Voimassaolo
Tämä suositussopimus sekä virka- ja työehtosopimus tulevat voimaan 1.2.2003 ja ovat toistaiseksi voimassa kolmen kuukauden irtisanomis- sanomisajoin. Tällä suositussopimuksella sekä virka- ja työehtosopi- muksella kumotaan 27.9.1995 allekirjoitettu kunnallista henkilöstökoulu- tusta koskeva suositussopimus sekä virka- ja työehtosopimus ammatti- yhdistyskoulutuksesta.
Helsingissä 30. marraskuuta 2002 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS
AKAVA-JS RY
KUNTA-ALAN UNIONI RY
TEKNIIKAN JA PERUSPALVELUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ KTN RY
TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TNJ RY