TYÖEHTOSOPIMUS
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n ja
Airpro Oy:n välinen
TYÖEHTOSOPIMUS
1.2.2023 – 31.1.2025
Sisällys
3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus 5
6 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen 6
10 § Vuosityöajan lyhentäminen 8
12 § Yli-, hätä-. sunnuntaityö ja niistä maksettavat korvaukset 12
15 § Varallaolo ja siitä maksettava korvaus 13
16 § Päivärahat ja yöpymiskorvaus 14
20 § Sairausajan palkka ja raskaus- ja vanhempainvapaan palkka 16
25 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä 22
26 § Kokoontuminen työpaikalla 22
28 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut 22
30 § Sopimuksen voimassaolo 24
1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan Airpro Oy:n palveluksessa olevien ramp-kuljettajien työsuhteissa.
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT:n välillä solmittuja yleisiä sopimuksia:
- Yleissopimus 12.2.1995
- Lomapalkkasopimus 9.3.2006
- Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla 1.2.2017
- Luottamusmiessopimus 1.2.2017
- Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä 12.2.1995
- Koulutustoimintaa koskeva sopimus 3.3.2010
- Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva sopimus 1.2.2017
- Sopimus työaikapankin käyttämisestä 1.2.2018
3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus
Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittanutta liittoa ja Airpro Oy:tä. Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta.
Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa sopimuksen tai liitteiden muuttamista.
Tämän työehtosopimuksen osallisten ja siihen sidottujen keskuudessa noudatetaan järjestäytymisvapautta.
6 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen
1. Osapuolet suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisena.
2. Jos työsuhteessa noudatetaan koeaikaa, on työnantajan tästä ilmoitettava työntekijälle työsopimusta tehtäessä. Koeaika on tällöin työsopimuslain mukainen. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin 6 kuukautta.
3. Työsuhteissa noudatetaan työsopimuslain mukaisia irtisanomisaikoja.
1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvien palkka määräytyy kuukausipalkkana tai tuntipalkkana.
2. Palkkaperusteiden palvelusvuosia laskettaessa otetaan huomioon kaikki ammattimaisessa liikenteessä linja-autonkuljettajana työtodistuksista ilmenevä työskentelyaika 31.1.2016 alkaen.
Linja-autonkuljettajan ammattitutkinnon suorittamisesta luetaan palvelusvuosiin 8 kuukautta ja toisen asteen kolmivuotisen opetussuunnitelmaperusteisen logistiikan perustutkinnon suorittamisesta 2 vuotta.
Palkkataulukot 1.3.2023 alkaen | ||
Kuukausipalkka € | Tuntipalkka € | |
0-1 vuotta | 2521,66 | 14,83 |
1-3 vuotta | 2685,25 | 15,80 |
3-6 vuotta | 2764,07 | 16,26 |
6-10 vuotta | 2848,38 | 16,76 |
yli 10 vuotta | 2938,98 | 17,29 |
Palkkataulukot 1.10.2023 alkaen
Kuukausipalkka € | Tuntipalkka € | ||
0-1 vuotta | 2559,48 | 15,06 | |
1-3 vuotta | 2725,53 | 16,03 | |
3-6 vuotta | 2805,53 | 16,50 | |
6-10 vuotta | 2891,11 | 17,01 | |
yli 10 vuotta | 2983,06 | 17,55 |
1. Vuorotyölisä
Mikäli työ joudutaan jakamaan vuorotyöksi, voidaan sen ajat työntekijän kanssa sopia paikallisesti.
Iltavuoron tunneilta maksetaan lisää, jonka suuruus on 15 % työntekijän taulukkopalkasta ja yövuoron tunneilta 30 % työntekijän taulukkopalkasta.
2. Ilta- ja yötyölisä
Muussa kuin vuorotyössä suoritetaan ilta- ja yötyölisää seuraavasti:
Klo 18.00–22.00 välisenä aikana tehdyiltä työtunneilta maksetaan iltatyölisää 15 % taulukkopalkasta ja klo 22.00–06.00 välisenä aikana yötyölisää 30 % taulukkopalkasta.
3. Lauantaityölisä
Lauantaityölisää maksetaan arkilauantaina klo 06.00 ja 18.00 väliseltä ajalta tehdystä työstä 20 % työtunnilta työntekijän taulukkopalkasta. Lauantaisin sekä pyhien aattoina klo 18.00 ja 24.00 väliseltä ajalta tehdystä työstä 50 % työtunnilta työntekijän taulukkopalkasta.
4. Vapaapäivätyölisä
Vapaapäivänä suoritetusta työstä maksetaan vapaapäivätyölisää, jonka suuruus on 100 % työntekijän taulukkopalkasta.
5. Joulutyölisä
Joulupäivänä klo 00–24 tehdystä työstä maksetaan pyhätyön lisäksi joulutyölisä, jonka suuruus on 100 % työtunnilta laskettuna työntekijän taulukkopalkasta.
1. Säännöllinen työaika määräytyy työaikalain mukaan noudattaen jaksotyöaikaa siten, että säännöllinen työaika on 80 tuntia 2-viikko¬jaksossa tai 120 tuntia 3- viikkojaksossa.
2. Työpäivän katkaisee enintään 1 tunnin mittainen ruokailutauko, ellei työntekijän kanssa paikallisesti muuta sovita.
3. Viikoittaiset lepoajat on järjestettävä siten, että saman viikon aikana on annettava kaksi vapaapäivää. Vapaapäivä on kalenterivuorokausi.
4. Työntekijän suostumuksella vapaapäivät voidaan antaa edellä olevasta poiketen kuitenkin siten, että jokaisella viikolla on oltava vähintään yksi vapaapäivä. 2- viikkojaksossa on oltava vähintään 4 ja 3-viikkojaksossa 6 vapaapäivää.
5. Työntekijälle on kalenterikuukauden aikana järjestettävä ainakin yksi vapaa viikonvaihde (lauantai ja sunnuntai).
6. Työvuoroluetteloon merkitty työvuoro on vähintään neljä tuntia. Työntekijän kanssa voidaan sopia myös lyhyemmästä työvuorosta.
10 § Vuosityöajan lyhentäminen
1. Soveltamisala
Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 120 tuntia 3-viikkojaksossa, 80 tuntia 2-viikkojaksossa tai 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma.
Työajanlyhennys koskee myös osa-aikaisia työntekijöitä ja työajanlyhennystä kertyy hänen tekemänsä säännöllisen työajan ja kokoaikaisen työajan suhteessa. Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan myös osa-aikaeläkeläisiä ja erikseen töihin kutsuttavia työntekijöitä.
Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.
2. Vapaan kertyminen
Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mukaan seuraavasti.
vähintään
vähintään
A. Loppiainen lauantaina tai sunnuntaina
työtuntimäärä | lyhennys | ||
94 h | 8 h | eli | 1 päivä |
188 h | 16 h | eli | 2 päivää |
283 h | 24 h | eli | 3 päivää |
377 h | 32 h | eli | 4 päivää |
471 h | 40 h | eli | 5 päivää |
565 h | 48 h | eli | 6 päivää |
660 h | 56 h | eli | 7 päivää |
754 h | 64 h | eli | 8 päivää |
848 h | 72 h | eli | 9 päivää |
942 h | 80 h | eli | 10 päivää |
1036 h | 88 h | eli | 11 päivää |
1131 h | 96 h | eli | 12 päivää |
1225 h | 104 h | eli | 13 päivää |
1319 h | 112 h | eli | 14 päivää |
1413 h | 120 h | eli | 15 päivää |
1508 h | 128 h | eli | 16 päivää |
1602 h | 136 h | eli | 17 päivää |
1696 h | 144 h | eli | 18 päivää |
työtuntimäärä | lyhennys | ||
90 h | 8 h | eli | 1 päivä |
180 h | 16 h | eli | 2 päivää |
270 h | 24 h | eli | 3 päivää |
360 h | 32 h | eli | 4 päivää |
447 h | 40 h | eli | 5 päivää |
537 h | 48 h | eli | 6 päivää |
627 h | 56 h | eli | 7 päivää |
717 h | 64 h | eli | 8 päivää |
807 h | 72 h | eli | 9 päivää |
893 h | 80 h | eli | 10 päivää |
983 h | 88 h | eli | 11 päivää |
1073 h | 96 h | eli | 12 päivää |
1163 h | 104 h | eli | 13 päivää |
1253 h | 112 h | eli | 14 päivää |
1340 h | 120 h | eli | 15 päivää |
1430 h | 128 h | eli | 16 päivää |
1520 h | 136 h | eli | 17 päivää |
1610 h | 144 h | eli | 18 päivää |
1696 h | 152 h | eli | 19 päivää |
B. Loppiainen muuna arkipäivänä kuin lauantaina
Tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtunnit, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin rinnastetaan säännöllisiin työtunteihin kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten ja
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton liittovaltuuston tai hallituksen kokouksiin sekä liittojen väliseen valtakunnalliseen työehtosopimusneuvotteluun käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, siltä osin kuin työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä näiden sijaisena toimimiseen käytetty aika. Lisäksi tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan tämän pykälän mukaisesti annettu vapaa.
3. Vapaan antaminen
Edellä kohdan 2 perusteella kertyneet työajan lyhennyksestä johtuvat vapaapäivät annetaan kertymävuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä.
Lyhennysvapaa voidaan antaa kokonaisina tai puolikkaina (4 h) päivinä. Lyhennysvapaat annetaan työnantajan määräämänä aikana. Kokonaiset lyhennysvapaapäivät annetaan yhdessä tai useammassa erässä joko vuosiloman yhteydessä tai yhdessä työntekijän muun vapaapäivän kanssa, tai lyhennysvapaapäiviä keskenään yhdistäen, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta lyhennysvapaan antamistavasta. Yksi kokonainen työajan lyhennysvapaapäivä vastaa kahdeksan (8) tunnin lyhennystä, puolikas päivä vastaa neljän (4) tunnin lyhennystä.
Puolikkaana annettu (4 h) lyhennysvapaa tulee sijoittaa aina työvuoron yhteyteen. Työntekijän kanssa sopimalla annettu lyhennysvapaa (4 h) voidaan sijoittaa työvuorojen väliin siten, että edeltävä ja seuraava vuoro ovat vähintään neljä (4) tuntia.
Kaksi viiden päivän jaksoa
Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 15 lyhennysvapaapäivää, annetaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työntekijälle muodostuu kaksi viiden päivän pituista yhdenjaksoista vapaata. Työntekijän pyynnöstä tämä jakso voidaan antaa lyhyemmissä pätkissä.
Yllä mainitut kaksi 5 lyhennyspäivän jaksoa muodostavat yhteensä 14 kalenteripäivän ajanjakson.
Jos työntekijä sairastuu ennen lyhennysvapaata, siirretään sairauden alle jäävät lyhennysvapaapäivät annettavaksi myöhemmin.
Mikäli työntekijälle on tämä sairausloman aikana ilmoitettu työajan lyhennysvapaan antamisesta lääkärintodistuksesta ilmenevän sairausloman jälkeen ja työntekijän sairausloma sitten jatkuu, siirretään sairauden alle jäävät lyhennysvapaapäivät annettavaksi myöhemmin.
Lyhennyksen sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään lyhennyksen tuntimäärällä.
4. Vapaan ajankohdasta ilmoittaminen
Ilmoitus viiden (5) päivän mittaisesta vapaasta on annettava työntekijälle vähintään kaksi (2) viikkoa ennen vapaan antamista.
Yksittäiset ja puolikkaat (4 h) lyhennysvapaapäivät ilmoitetaan ennalta ohjelmoidussa työtuntijärjestelmässä.
5. Ansionmenetyksen korvaaminen
Työntekijälle maksetaan lyhennyksen ajalta palkka keskituntiansion mukaan (8 h/pv). Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin ansaittu työajanlyhennys on toteutettu, maksetaan tästä korvaus lopputilin yhteydessä ansaittujen vapaapäivien lukumäärän perusteella. Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää näin maksetun palkkaennakon työntekijän lopputilistä.
Erikseen kutsuttaville työntekijöille maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus vuosityöajan lyhentämisestä 13 § 2. kohdan mukaisesti, mutta laskentajaksona käytetään koko kertymävuotta. Korvaus maksetaan viimeistään kertymävuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.
6. Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi
Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pykälän mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.
1. Työtuntijärjestelmän tulee olla vähintään yhtä viikkoa ennen jakson alkamista työntekijän nähtävissä ja siitä on käytävä selville, milloin päivittäinen työ alkaa ja päättyy. Työntekijälle on varattava mahdollisuus ruokailuun.
2. Sairaus- ja muissa pakottavissa tapauksissa voi työnantaja tehdä työtuntijärjestelmään muutoksia. Vapaapäivää koskevaa muutosta ei saa tehdä ilman työntekijän suostumusta.
Jos työnantaja joutuu sairauden tai muun pakottavan syyn takia vaihtamaan työvuoron, maksetaan työntekijälle suunnitellun työvuoron mukaiset tunnit, lisät ja korvaukset kuitenkin niin, että ne vastaavat vähintään toteutuneen työvuoron tunteja, lisiä ja korvauksia.
Työnantajan suostumuksella työntekijät voivat vaihtaa työvuoroja keskenään.
12 § Yli-, hätä-. sunnuntaityö ja niistä maksettavat korvaukset
1. Yli-, hätä- ja sunnuntaityötä voidaan teettää lain sallima määrä ja lain edellyttämällä tavalla.
2. Ylityöstä maksetaan työaikalain 22 § mukaiset korvaukset siten, että kaksiviikkoisjakson 12 ensimmäiseltä ja kolmiviikkoisjakson 18 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu perustuntipalkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Uuden työaikalain mukainen työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on kuusi kuukautta.
Katkenneen jakson palkka.
Jos ajanjakso on keskeytynyt sen johdosta, että työntekijän työsuhde on päättynyt tai että hän ei ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi lasketaan, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika kesken jääneenä ajanjaksona on työhön käytettyinä vuorokausina kahdeksaa tuntia pidempi. Tämän tuntimäärän kahdelta ensimmäiseltä keskimääräiseltä ylityötunnilta on maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
3. Yli- ja sunnuntaityökorvausta laskettaessa saadaan tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 165.
4. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 22:lla.
5. Osakuukauden palkka
Jos palkkaa oikeuttavia päiviä on kuukaudessa alle 13, osakuukauden palkka lasketaan kertomalla päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä (ma-pe, 5 pv/vk). Mikäli em. päiviä on vähintään 13, vähennetään kuukausipalkasta poissaoltujen työpäivien palkka.
1. Työntekijän keskituntiansiota käytetään palkan ja korvausten maksuperusteena siten kuin tässä työehtosopimuksessa määrätään.
2. Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljänneksen aikana työajalta eri palkkaustapojen mukaan saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen lukuun ottamatta ylityö- ja sunnuntaityölisää jaetaan saman vuosineljänneksen tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.
Milloin työntekijä 4. kohdan nojalla käytettävän vuosineljänneksen aikana on ollut työssä vähemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljännekseltä lasketa.
3. Milloin keskituntiansio on taulukkopalkkaa pienempi tai keskituntiansiota ei 2. kohdan mukaan lasketa, maksetaan 1. kohtaan perustuva palkka tai korvaus taulukkopalkan mukaan.
4. Vuosineljänneksittäin laskettua keskituntiansiota käytetään seuraavasti:
- helmi, maalis ja huhtikuun aikana edellisen vuoden neljännen vuosineljänneksen keskituntiansiota
- touko, kesä ja heinäkuun aikana vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen keskituntiansiota
- elo, syys ja lokakuun aikana vuoden toisen vuosineljänneksen keskituntiansiota sekä
- marras, joulu ja tammikuun aikana kolmannen vuosineljänneksen keskituntiansiota.
Tässä pykälässä mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautuessa kahdelle yllä mainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja.
1. Työntekijä voidaan kutsua hänen suostumuksellaan vapaa-ajalta hälytystyöhön. Hälytystyöksi katsotaan työ, joka on aloitettava 4 tunnin kuluessa kutsun lähettämisestä
2. Milloin työntekijä kutsutaan hänen työaikansa ulkopuolella hälytystyöhön, maksetaan hälytystyörahaa seuraavasti.
- Kutsu annettu klo 21.00–06.00 kahden (2) tunnin palkkaa vastaava summa.
- Kutsu annettu ennen klo 21.00 yhden (1) tunnin palkkaa vastaava summa.
3. Jos kutsu on annettu työajan ulkopuolella klo 21.00–06.00 välisenä aikana, maksetaan tällöin työajalta hälytystyölisää, jonka suuruus on 100 % työntekijän peruspalkasta.
15 § Varallaolo ja siitä maksettava korvaus
1. Työntekijän kanssa voidaan sopia siitä, että hän on sovitun ajan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön.
2. Varallaoloajalta, milloin työntekijä joutuu olemaan sidottuna, vaikka työtä tekemättä, maksetaan puoli palkkaa henkilökohtaisesta peruspalkasta laskettuna, varallaoloaikaa työaikaan lukematta.
16 § Päivärahat ja yöpymiskorvaus
Päivärahojen ja matkakustannusten osalta noudatetaan verohallituksen ohjeita.
1. Vuosilomaan nähden noudatetaan vuosilomalain ja lomapalkkasopimuksen määräyksiä.
Kaksi- tai kolmiviikkojakson jäädessä vajaaksi vuosiloman johdosta, on työosuudelle kohdistuvaa jaksopalkan osaa vastaava työtuntimäärä lomapäivien lukumäärästä riippuen seuraavan taulukon mukainen:
Loma- päivät | Loma- päivät | ||
1. | 73,5 | 1. | 113,0 |
2. | 66,5 | 2. | 106,5 |
3. | 60,0 | 3. | 100,0 |
4. | 53,5 | 4. | 93,5 |
5. | 46,5 | 5. | 86,5 |
6. | 40,0 | 6. | 80,0 |
7. | 33,5 | 7. | 73,5 |
8. | 26,5 | 8. | 66,5 |
9. | 20,0 | 9. | 60,0 |
10. | 13,5 | 10. | 53,5 |
11. | 6,5 | 11. | 46,5 |
12. | 40,0 | ||
13. | 33,5 | ||
14. | 26,5 | ||
15. | 20,0 | ||
16. | 13,5 | ||
17. | 6,5 |
Kuukausipalkkaisen vuosilomalisä saadaan jakamalla lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut ilta-, yö-, lauantai- ja vapaapäivätyölisät lomanmääräytymisvuoden aikana tehdyillä työtunneilla kerrottuna lomapalkkasopimuksen mukaisella kertoimella.
1. Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 prosenttia lakisääteisen vuosilomansa palkasta. Lomaraha maksetaan ennen vuosiloman tai sen osan alkamista.
Yrityksessä voidaan maksaa lomaraha koko vuosiloman osalta erikseen ilmoitettuna ajankohtana. Jos työsuhde päättyy siten, että osa lomasta jää antamatta, voidaan etukäteen maksettu lomaraha periä takaisin työsuhteen päättymisen yhteydessä.
2. Lomaraha maksetaan vanhuus- tms. eläkkeelle tai hoitovapaalle siirtyvälle sekä asevelvollisuutta suorittamaan lähtevälle työntekijälle myös vuosilomakorvauksesta.
3. Jos työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä, maksetaan lomaraha siitä vuosilomakorvauksesta, joka on kertynyt päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta.
4. Kuukausipalkkaisen lomarahan laskenta:
kk-palkka / 25 x lomapäivät /2 = lomaraha ilman vuosilomalisää
Em. tavalla laskettuun lomarahaan lisätään puolet 17 § 3 kohdan mukaisesta vuosilomalisästä.
1. Mikäli työnantaja vaatii työntekijöille määrätynlaista virkapukua ja jalkineita, on ne työnantajan kustannettava, ellei paikallisesti muusta korvauksesta ole sovittu.
Työpukujen ja jalkineiden osalta on huomioitava kesä- ja talviolosuhteet.
2. Työnantaja maksaa puolet lainsäädännön edellyttämästä ajokortin uudistamisesta aiheutuvista kustannuksista edellyttäen, että työntekijän työsuhde on jatkunut keskeytymättä 5 vuotta ja että työntekijä tarvitsee ajokorttia kyseisessä työsuhteessaan.
3. Työnantaja maksaa kokonaan työtehtävissä työntekijältä vaatimiensa pätevyystodistusten ja -korttien hankinta- ja uusimiskustannukset, sekä ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukaisen jatkokoulutuksen suorittamisesta ajokorttiin tehtävästä ammattipätevyysmerkinnästä aiheutuvat kustannukset sellaiselle työntekijälle, joka tarvitsee niitä kyseisessä työsuhteessaan.
Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut em. korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen hankinta- tai uusimiskustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen jäännösarvon, joka on 50 % hankinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.
20 § Sairausajan palkka ja raskaus- ja vanhempainvapaan palkka
1. Xxxxxxx työntekijä estyy työtä tekemästä sairauden tai tapaturman takia eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aiheuttanut tahallisesti, rikollisella toiminnalla, kevytmielisellä elämällään tai törkeällä tuottamuksella, maksetaan hänelle palkka sairausajalta, joka on vaadittaessa työnantajan määräämän ja kustantaman lääkärin todistuksella tai työnantajan hyväksymän muun selvityksen mukaisesti varmennettava, enintään 4 viikon pituiselta ajanjaksolta.
2. Jos työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 3 vuotta, mutta alle 5 vuotta, on edellä 1. kappaleessa tarkoitettu ajanjakso vastaavasti 5 viikkoa.
3. Jos työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, on edellä 1. kappaleessa tarkoitettu ajanjakso 6 viikkoa.
4. Jos työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti 10 vuotta tai sitä kauemmin on edellä 1. kappaleessa tarkoitettu ajanjakso 8 viikkoa. Samaa ajanjaksoa sovelletaan työsuhteen kestosta riippumatta, mikäli työkyvyttömyyden aiheuttama sairaus tai tapaturma on aiheutunut työntekijään työtehtävissä kohdistetusta väkivallasta.
5. Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan palkan, on työnantaja oikeutettu saamaan sairausvakuutuksesta palautuksena työntekijälle tulevan päivärahan.
6. Sairausajan palkanmaksun perusteena on säännöllisen työajan ansionmenetyksen korvaaminen.
7. Niissä tapauksissa, joissa työtuntijärjestelmä on laadittu, maksetaan sairausajan palkka työtuntijärjestelmän mukaisille työtunneille.
8. Niissä tapauksissa, joissa työtuntijärjestelmää ei ole laadittu maksetaan sairausajan palkka 8 tunnilta viittä (5) sairauspäivää kohden viikossa kuitenkin siten, että työntekijä saa työajan ja sairausajan palkkaa yhteensä 80 tunnilta 2-viikkojaksossa ja 120 tunnilta 3-viikkojaksolta.
Ellei työtuntijärjestelmästä käy muuta ilmi tai työntekijän kanssa ei ole muuta sovittu, pidetään vapaapäivinä lauantai ja sunnuntai päivää.
9. Ellei edellä olevan mukaisesti maksettu palkka vastaa koko jaksossa 80 tai 120 tunnin palkkaa on se tasattava tähän määrään.
10. Mikäli sairausajan jälkeiselle kaksiviikkojakson osalle ei ole laadittu työtuntijärjestelmää eikä ennakoitu työtuntimäärä ole tiedossa, pidetään
työosuudelle kuuluvana ohjeellisena työtuntimääränä seuraavan taulukon mukaisia tuntimääriä.
Sairaus- päivät | 80 h | 120 h |
1 | 72 | 112 |
2 | 64 | 104 |
3 | 56 | 96 |
4 | 48 | 88 |
5 | 40 | 80 |
6 | 32 | 72 |
7 | 24 | 64 |
8 | 16 | 56 |
9 | 8 | 48 |
10 | 0 | 40 |
11 | 32 | |
12 | 24 | |
13 | 16 | |
14 | 8 |
11. Mikäli työtuntimäärä ylittää edellä mainitun, maksetaan niistä palkka tehtyjen työtuntien mukaisesti, eikä tämä aiheuta alennusta edellä mainituilla tavoin laskettuun sairausajan palkkaan.
12. Työntekijä on velvollinen viivytyksettä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan sekä arvioidun työkyvyttömyyden päättymisajankohdan.
13. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella.
14. Sairausajan palkka maksetaan 13 §:ssä mainitun keskituntiansion mukaan.
15. Synnyttävälle vanhemmalle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi (6) kuukautta ennen synnytystä, maksetaan palkka raskausvapaan alusta lukien 40 arkipäivältä ja vanhempainvapaa ensimmäiseltä 32 arkipäivältä samojen säännösten mukaisesti kuin sairausajalta.
Adoptoidessaan alle 7-vuotiaan lapsen työntekijä saa palkkaa samoin kuin edellä raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta.
16. Ei-synnyttävälle vanhemmalle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi (6) kuukautta ennen lapsen syntymää, maksetaan palkka vanhempainvapaan ajalta sairausajan palkan säännösten mukaisesti enintään viideltä työpäivältä.
17. Mikäli työntekijä ei ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön, hänelle voidaan osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa
työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Aika voidaan myös hyödyntää työntekijän koulutukseen.
Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa on kuvattava ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat.
Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.
Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla sovittuihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.
1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansion menetyksen hänen terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä annetun valtioneuvoston asetuksen (1485/ 2001) 4 §:ssä tarkoitetussa terveystarkastuksessa menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.
Mikäli työntekijä lähetetään edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettua tutkimusta varten toiselle paikkakunnalle tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa muulla paikkakunnalla suoritettavaan jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen matkakustannuksista sekä päivärahan.
2. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella. Xxxxxxxxxx suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgen tutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.
Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansiomenetyksen sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.
3. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansiomenetyksestä tämän pykälän nojalla suoriteta.
4. Mikäli työntekijä joutuu käymään lääkärintarkastuksessa työsuhteen alkaessa sen vuoksi, että työnantaja pitää lääkärintarkastusta työsuhteen syntymisen tai jatkumisen edellytyksenä, korvataan työntekijälle lääkärintarkastuksesta ja siihen mahdollisesti liittyvästä laboratorio- tai röntgentutkimuksesta aiheutuvat kustannukset sekä menetetyltä säännölliseltä työajalta ansionmenetys, ellei vastaanottoa ole voitu järjestää työajan ulkopuolella.
5. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansionmenetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
1. Työnantaja maksaa kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä toimivalle työntekijälle sekä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle valtuuston tai hallituksen kokouksesta tai tällaisen lautakunnan tai toimikunnan kokouksesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen kanssa saa täydet palkkaedut.
Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauksesta.
2. Työntekijällä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväkseen.
Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omaisen hautaus, siunaus, uurnanlasku sekä omana hääpäivänään. Lähiomaisena pidetään työntekijän avio- ja avopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, veljiä ja sisaria sekä omia, avio- ja avopuolison vanhempia ja omia isovanhempia.
3. Kutsuntapäivän osuessa työntekijän työpäiväksi, maksaa työnantaja varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle palkkaa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.
Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikana.
Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.
Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.
4. Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, maksetaan työntekijälle palkka tämän työehtosopimuksen 20 §:n mukaan, jos:
• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi,
• hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää enintään 4 päivää / 1, 2, 3 tai 4 päivää,
• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja, jos mahdollista, sen kestosta sekä toimittanut lapsen sairaudesta työnantajan hyväksymän selvityksen
Sama oikeus on myös huoltajalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa. Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin lapsen kanssa yksin asuvalle on, että kummallakaan lapsen kanssa vakituisesti asuvalla ei ole sairauden, matkan, vuorotyön, työskentelystä, opiskelusta tai koulutukseen osallistumisesta johtuvan, toisella paikkakunnalla asumisen, asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten tms. tilapäisen esteen vuoksi mahdollista osallistua lapsen hoitoon eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi
Saman sairastumisen johdosta maksetaan korvausta vain toiselle huoltajista. Soveltamisohje:
Saman sairauden uusiutuminen
Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopimuksiin tai alakohtaiseen käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa, maksetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka lapsen hoidon osalta, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta.
Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään huoltajan ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta.
Poissaolon pituus
Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkalliseen enimmäispoissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pitemmän, ei korvausta suoriteta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta korvaus suoritetaan.
Lapsen sairastumisesta aiheutuvan poissaolon vaikutus vuosiloman ansaitsemiseen
Vuosilomalain 7 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei sisällä lapsen sairastumisesta johtuvia poissaolopäiviä. STK ja SAK ovat kuitenkin sopineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkillisen sairastumisen johdosta ei vähennä huoltajan
vuosiloman ansaitsemista. Tämän mukaan ko. poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.
Huoltajat saman työnantajan palveluksessa
Mikäli lapsen huoltajat ovat saman työnantajan palveluksessa siten, että huoltajien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle huoltajalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen huoltajista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.
5. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1335/2004) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
1. Palkanmaksu tapahtuu yrityksessä sovitulla tavalla.
Mikäli palkanmaksupäivä sattuu pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi taikka arkilauantaiksi, suoritetaan palkka edellisenä arkipäivänä.
2. Muistutukset palkkaa vastaan on tehtävä ennen seuraavaa palkanmaksua.
3. Sopijapuolet suosittavat, että palkat työntekijäin kanssa sopien maksetaan pankkiin kunkin työntekijän osoittamalle tilille siirrettäväksi.
4. Työntekijälle on annettava palkkalaskelma mahdollisimman pian palkanmaksun jälkeen kuitenkin viimeistään ennen seuraavaa palkanmaksua.
25 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä
1. Työnantaja perii, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen liiton nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin STK:n ja SAK:n 13.1.1969 allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu.
26 § Kokoontuminen työpaikalla
Työntekijöillä on oikeus kokoontua työpaikalla, työnantajan tiloissa, heidän työpaikkaansa koskevissa asioissa.
1. Koulutustoiminnassa noudatetaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT:n välillä 1.2.2008 sovittua koulutustoimintaa koskevaa sopimusta.
Ansionmenetyksen korvausperusteena käytetään edellä mainitun sopimuksen mukaisissa tapauksissa 13 §:n mukaista keskituntiansiota.
Työnantaja on velvollinen kustantamaan ja järjestämään ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukaisen koulutuksen. Koulutusaika luetaan työaikaan.
Työnantajan antaessaan ammatillista koulutusta maksetaan matka-aika koulutukseen ja takaisin matkustusajan palkkana.
28 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut
1. Luottamusmiehen osalta noudatetaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT:n välillä 1.3.2003 allekirjoitettua luottamusmiessopimusta.
2. Työsuojeluvaltuutetun osalta noudatetaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT:n välillä 9.3.2006 allekirjoitettua sopimusta työsuojelutoiminnasta työpaikoilla lukuun ottamatta vapautustaulukoita.
3. Yritykseen voidaan valita yksi pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, jolle luottamusmiestehtävien hoitamista varten on annettava säännöllistä vapautusta työstä työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:
Työntekijämäärä | LM vapautus/viikko | TSV vapautus/viikko |
1-29 | 4 | 2 |
30-49 | 5 | 3 |
50-100 | 8 | 3 |
yli 100 | 16 | 10 |
Vapautusajan sijoittamisesta toisin voidaan sopia paikallisesti.
4. Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetaan palkkiota taulukkopalkasta laskettuna yhtiön koko työntekijämäärän mukaan seuraavasti:
Työntekijämäärä | Luottamusmies palkkio | Työsuojeluvaltuutettu palkkio |
1-29 | 1,0 % | 1,0 % |
30-49 | 1,5 % | 1,5 % |
50-100 | 2,5 % | 2,0 % |
yli 100 | 3,5 % | 3,0 % |
Palkkiota ei oteta huomioon laskettaessa keskituntiansiota tai lomapalkkasopimuksen mukaista vuosiloman lisien keskituntiansioita.
5. Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimii pääluottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.
6. Osapuolet toteavat yllä olevan soveltamisesta, että
- työntekijällä tarkoitetaan Airpro Oy:n ja AKT:n välillä solmittujen työehtosopimusten tarkoittamia työntekijöitä,
- vapaa-ajan ja luottamusmies- tai työsuojeluvaltuutetun- palkkion perustana oleva työntekijäin lukumäärä todetaan vuosittain vuoden ensimmäisenä arkipäivänä
- jos joku on sovellutuksen voimaan tullessa nauttinut tätä parempia etuja, säilytetään nämä niin kauan kuin ao. henkilö on luottamushenkilönä,
- sopimuksen tarkoittama vapaa-aika merkitään työvuorolistaan,
- edellä mainitulta vapaa-ajalta maksetaan palkka keskituntiansion mukaan.
1. Ulkopuolisen työvoiman käytöstä noudatetaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT:n välillä 12.2.1995 allekirjoitettua sopimusta.
a) Pääluottamusmiehellä on oikeus saada tiedot yrityksessä tarvittavasta ulkopuolisesta työvoimasta.
b) Lainamiesten tai tuntipalkkaisten työntekijöiden käytössä on vältettävä sellaisia järjestelyjä, jotka huonontavat omien työntekijöiden asemaa.
1. Tämän sopimuksen voimassaolo alkaa 1.2.2023 ja päättyy 31.1.2025. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta irtisanota vähintään kuukautta ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry
AIRPRO OY
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Airpro Oy:n välinen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja
1. TAUSTA JA SOPIMUSKAUSI
Airpro Oy:n ja Auto- ja kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä solmittu työehtosopimus päättyy 31.1.2023. Päätettiin uudistaa edellä mainittu työehtosopimus ajalle 1.2.2023 – 31.1.2025.
Tämän neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus tulee voimaan, kun Airpro Oy ja AKT ry:n hallinto ovat sen hyväksyneet. Uuden työehtosopimuksen voimaantuloon asti noudatetaan aiemman työehtosopimuksen määräyksiä. Uusi sopimuskausi päättyy 31.1.2025. Tämän jälkeen työehtosopimus on voimassa vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
2. PALKANKOROTUKSET
2.1 Yleiskorotukset
2.1.1 Vuosi 2023
Taulukkopalkkoja korotetaan 1.3.2023 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,5 prosenttia.
Taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2023 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,5 prosenttia.
2.1.2 Vuosi 2024
Taulukkopalkkoja korotetaan 1.2.2024 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,5 prosenttia.
Taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2024 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,5 prosenttia.
3. TEKSTIMUUTOKSET
18 § Lomaraha
1. kohta
Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 prosenttia lakisääteisen vuosilomansa palkasta. Xxxxxxxx maksetaan yhdessä lomapalkan kanssa ennen vuosiloman tai sen osan alkamista.
Muutos:
Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 prosenttia lakisääteisen vuosilomansa palkasta. Lomaraha maksetaan ennen vuosiloman tai sen osan alkamista.
20 § Sairausajan palkka ja äitiys- ja isyysvapaan palkka
15. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi (6) kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta kolmelta (3) kuukaudelta palkkaa työehtosopimuksen 13 §:ssä mainitun keskituntiansion mukaan.
Adoptoidessaan alle 7-vuotiaan lapsen työntekijä saa palkkaa samoin kuin edellä äitiysvapaan ajalta.
16. Jos työntekijän työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi (6) kuukautta ennen lapsen syntymää, maksetaan hänen isyysvapaansa ajalta palkkaa sairausajan palkan säännösten mukaisesti enintään viideltä työpäivältä.
Muutos:
20 § Sairausajan palkka ja raskaus- ja vanhempainvapaapalkka
Synnyttävälle vanhemmalle, jonka työsuhde on kestänyt- jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi (6) kuukautta ennen synnytystä, maksetaan palkka raskausvapaan alusta lukien 40 arkipäivältä ja vanhempainvapaa ensimmäiseltä 32 arkipäivältä samojen säännösten mukaisesti kuin sairausajalta.
Ei-synnyttävälle vanhemmalle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi (6) kuukautta ennen lapsen syntymää, maksetaan palkka vanhempainvapaan ajalta sairausajan palkan säännösten mukaisesti enintään viideltä työpäivältä.
Adoptoidessaan alle 7-vuotiaan lapsen työntekijä saa palkkaa samoin kuin edellä raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta.
22 § Tilapäiset poissaolot
3. kohta
Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että perheellinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja perheetön kaksikolmas osaa (2/3) niistä.
Muutos:
Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.
4. PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN
Todettiin, että katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi osapuolten allekirjoituksin.
Vakuudeksi ja tarkastettu
Helsingissä/ Vantaalla, huhtikuun 3. päivänä 2023 Airpro Oy
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry.