ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA VAKUUTUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOLMIMISEKSI 1
Vakuutusalan työehto- ja palkkasopimukset 1.2.2022 – 31.1.2024
Sisällysluettelo
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA VAKUUTUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOLMIMISEKSI 1
2 § KONTTORITOIMIHENKILÖIDEN PALKANKOROTUKSET 1
3 § KENTTÄMIESTEN PALKANKOROTUKSET 1
VAKUUTUSALAN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 10
I TYÖHÖN OTTAMISTA, HARJOITTELUAIKAA JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISTÄ KOSKEVAT TYÖEHDOT 11
4 § Konttoritoimihenkilön työsuhteen päättyminen 12
5 § Kenttämiehiä koskevia erityismääräyksiä 12
II TYÖN JOHTO, JÄRJESTÄYTYMISOIKEUS JA LUOTTAMUSMIES 14
6 § Työn johto ja järjestäytymisoikeus 14
III TYÖAIKAA JA VUOSILOMAA KOSKEVAT TYÖEHDOT 15
8 § Konttoritoimihenkilöiden työaika 15
9 § Yhtiökohtaiseen sopimukseen perustuva konttoritoimihenkilöiden keskimääräinen säännöllinen työaika 16
10 § Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo sekä sopimismenettely 17
11 § Konttoritoimihenkilöiden vuorotyö 17
12 § Kenttämiehen työaika ja eräät korvaukset 18
13 § Konttoritoimihenkilöiden työvuorojen vahvuus 18
14 § Konttoritoimihenkilöiden ATK-kirjoitustyö 18
IV POISSAOLOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 21
19 § Lapsen syntymään liittyvät poissaolot 21
21 § Konttoritoimihenkilöiden sairausajan palkan yhteensovitus 23
24 § Säännöt ja sosiaaliedut 26
27 § Konttoritoimihenkilön ateriaetu 26
28 § Kenttämiehen ateriaetu 26
31a § Osaamisen kehittäminen säännöllisen työajan ulkopuolella 27
31b § Yhteistoimintalain 19 §:n mukainen neuvotteluaika 28
VI NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA 28
32 § Yrityskohtainen sopiminen 28
33 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 29
35 § Sopimuksen voimassaoloaika 30
VAKUUTUSALAN KONTTORITOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA PALKKASOPIMUS 31
4 § Osa-aikaisen toimihenkilön palkka 32
5 § Kuukausipalkan osittaminen 32
7 § Siirtäminen vaativampaan tehtävään 32
8 § Palkkaryhmien yläpuolella olevat toimet 33
15 § Työasioita koskeva soitto 36
17 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 36
18 § Sopimuksen voimassaoloaika 37
LIITE 1 TOIMENLUOKITUSLOMAKE 38
LIITE 2 TOIMENLUOKITUSLOMAKKEEN TULKINTAOHJEITA 40
LIITE 3 KONTTORIHENKILÖIDEN VÄHIMMÄISPALKAT 43
LIITE 4 PALKKAKESKUSTELUA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA 44
3 § Palkkakeskustelun käyttöönottoa edeltävät keskustelut ja neuvottelut 46
6 § Palkkakeskustelutyöryhmä 49
7 § Yrityksen antamat ansiotiedot 50
8 § Liittotason ansiokehitystarkastelu 51
LIITE 7 PALKKAKESKUSTELUKOULUTUS 58
VAKUUTUSALAN KENTTÄMIEHIÄ KOSKEVA PALKKASOPIMUS 59
6 § Palkkalaskennan tarkistus 60
7 § Kuukausipalkan osittaminen 60
9 § Matka- ja muut kustannuskorvaukset 61
10 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 61
11 § Työtaistelutoimenpiteet 61
12 § Sopimuksen voimassaolo 61
LIITE 8 KENTTÄMIESTEN PALKKATAULUKOT 62
LIITE 9 PAIKKAKUNTAKALLEUSLUOKITUS 63
7. Kurssilaisille maksettavat korvaukset 65
VAKUUTUSALAN KOULUTUSSOPIMUS 67
2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 67
4 § Ammattiyhdistyskoulutus 67
VAKUUTUSALAN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 70
1 § Sopimuksen soveltamisala 70
3 § Luottamusmiehen valitseminen 70
5 § Luottamusmiehen tehtävät 72
6 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot 72
7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä 73
8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat 74
9 § Palkkaus ja ansionmenetyksen korvaaminen 74
10 § Pääluottamusmiehen ansiokehitys 75
11 § Luottamusmiehen koulutus 76
13 § Sopimuksen voimassaolo 77
LUOTTAMUSMIESSOPIMUKSEN SOVELTAMISPERIAATTEET 78
I Sopimuksen tarkoitus ja yhteistoiminnan tavoitteet 79
1 § Henkilöstön lisäedustaja 79
3 § Työsuojeluvaltuutetun ja asiamiehen asema yhteistoimintamenettelyssä 80
4 § Yhteistoimintamenettelyn toteuttaminen eräissä tapauksissa 80
5 § Yhteistoimintaneuvottelukunta tai yrityksen muu yhteistoimintalain mukainen yhteistoimintaelin 81
1 § Sisäisen tiedotustoiminnan periaatteita 81
2 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta 82
1 § Kehittämistoiminnan määritelmä 83
3 § Hankekohtainen kehittämistyöryhmä 83
4 § Kehittämistoimenpiteisiin liittyvä koulutus 84
6 § Kehittämiseen liittyvät tutkimukset 84
8 § Tietojärjestelmien käyttöönottoa koskeva suositus 85
4 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva 89
6 § Työsuojelu käytettäessä toiseen yritykseen työsuhteessa olevaa henkilöstöä .91 7 § Työsuojeluyhteistyö yksintyöskentelyssä 91
9 § Työkykyä ylläpitävä toiminta 92
2 § Henkilöstön edustajien työstä vapautukset ja korvaukset 93
3 § Tietojen salassapitovelvollisuus 94
4 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 94
5 § Sopimuksen voimaantulo 95
LIITE 10 TYÖSOPIMUSLOMAKE 96
LIITE 11 ETÄTYÖOHJEISTUS 97
LIITE 12 MALLI ETÄTYÖSOPIMUKSEKSI 100
LIITE 13 TYÖAIKAPANKKI 103
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA VAKUUTUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOLMI- MISEKSI
1 § SOPIMUSKAUSI
Työehtosopimus on voimassa 1.2.2022 alkaen ja jatkuu 31.1.2024 asti, jollei sopimus sitä ennen pääty 2 §:n mukaisesti.
2 § KONTTORITOIMIHENKILÖIDEN PALKANKOROTUKSET
Vuoden 2022 palkankorotukset
Palkkoja korotetaan 1.5.2022 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,0
%. Vähimmäispalkkataulukkoja korotetaan 1.5.2022 lukien yleiskorotuksen mukaisesti. Uudet vähimmäispalkkataulukot ovat liitteenä.
Palkkoja korotetaan 1.6.2022 alkaen 1,0 %:n suuruisella palkkakeskuste- luerällä. Työnantaja voi kuitenkin maksaa palkkakeskusteluerän viimeistään 1.12.2022 alkaen. Jos työnantaja maksaa palkkakeskusteluerän myöhemmin kuin 1.6.2022, tämä otetaan huomioon määriteltäessä maksettavan erän suu- ruutta siten, että työehtosopimuksen kustannusvaikutus pysyy samana. Työn- antaja ilmoittaa tällöin hyvissä ajoin (viimeistään 2 kk ennen) palkkakeskuste- luerän maksamisajankohdan.
Palkkakeskusteluerän suuruus lasketaan palkankorotusajankohtaa edeltävän kuukauden toimihenkilöiden säännöllisen työajan palkkasummasta.
Vuoden 2023 palkankorotukset
Neuvottelut vuoden 2023 palkkaratkaisusta käydään 31.10.2022 mennessä. Mikäli yksimielisyyteen ei päästä, päättyy työehtosopimus 31.1.2023.
3 § KENTTÄMIESTEN PALKANKOROTUKSET
Palkkoja korotetaan 1.5.2022 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,0
%. Vähimmäispalkkataulukkoja korotetaan 1.5.2022 lukien yleiskorotuksen mukaisesti. Uudet vähimmäispalkkataulukot ovat liitteenä.
4 § TEKSTIMUUTOKSET
1 Työehtosopimuksen määräykset
Poistetaan työehtosopimuksen 3 § ”Harjoitteluaika” kokonaisuudessaan il- man, että jatkopykälöintiä muutetaan. Määräyksen otsikko säilyy entisellään ja tekstiksi merkitään ”Määräys on poistettu vanhentuneena”.
Lisätään työehtosopimuksen 23 §:ään ”Tilapäinen poissaolo” uusi kohta 11: Toimihenkilö voi osallistua ansiota menettämättä Ammattiliitto Pro ry:n
edustajiston, hallituksen tai neuvottelukunnan tai keskusjärjestön edustajiston tai hallituksen kokoukseen. (Nykyinen kohta 11 on jatkossa kohta 12.)
Lisätään työehtosopimuksen 27 §:ään ”Konttoritoimihenkilöiden ateriaetu” uusi kohta: 2. Jos yhtiöllä ei käytännössä ole mahdollisuutta järjestää ateriae- tua, se voidaan vaihtaa rahakorvaukseen.
Muutetaan työehtosopimukseen 31 b § kuulumaan seuraavasti:
”Yhteistoimintalain 19 §:n mukainen neuvotteluaika
Jos työnantajan muutosneuvottelut koskevat yhden tai useamman toimihenki- lön irtisanomista, lomauttamista, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennai- sen ehdon yksipuolista muuttamista, yhteistoimintalain soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa.
Yhteistoimintalaista poiketen lasketaan yhteistoimintalain 23 §:n mukainen neuvotteluaika alkavaksi siitä päivästä, jona yhteistoimintalain 19 §:n mukai- nen neuvotteluesitys annetaan tiedoksi.”
Muutetaan konttoritoimihenkilön palkkasopimuksen 4 § kuulumaan seuraa- vasti (muutos kursiivilla):
”- - tuntipalkkaperusteisesti. Palkka voidaan maksaa myös kuukausipalkkana. Vähimmäistuntipalkka - - ”
Lisätään konttoritoimihenkilöiden palkkasopimuksen 8 §:ään uusi kohta 3 seuraavasti:
”Palkkaryhmien yläpuolella olevan toimihenkilön kanssa käydään läpi palkan määräytymisen perusteet esimerkiksi palkkakeskustelun yhteydessä.”
Muutetaan palkkakeskustelupöytäkirjan 9 §:n pöytäkirjamerkintä muotoon: ”Paikallisesti voidaan sopia, että henkilökohtainen palkkakeskustelu - - ”
Muutetaan luottamusmiessopimuksen 6 §:n ”Luottamusmiehelle annettavat tiedot” 2. ja 5. kohdat muotoon:
”2. Asianomaisella luottamusmiehellä on oikeus saada - - 2a
- nimet kerran vuodessa, uusista toimihenkilöistä vähintään neljän- nesvuosittain.
2b
- työpaikka ja organisatorinen osasto.
- uusien toimihenkilöiden palvelukseen tuloaika vähintään neljän- nesvuosittain sekä tieto irtisanotuista ja lomautetuista.
- tiedot määräaikaisista toimihenkilöistä ja työsuhteen sovitusta kes- tosta.
- tiedot uusista työsopimuksista, joissa on sovittu säännöllisestä vii- konlopputyöstä.
- vuosittain palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilön työ kuu- luu sekä työehtosopimuksen mukaiset kiinteä euromääräiset lisät. Uusien toimihenkilöiden vastaavat tiedot pitää saada ainakin nel- jännesvuosittain.
- koko- ja osa-aikaisten määrä sekä vuoden aikana työssä olleiden, erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen henkilöstön määrä kaksi kertaa vuodessa.
- selvitys työhönoton yhteydessä kerättävistä tiedoista ja niissä ta- pahtuvat muutokset.
5. Toimihenkilön valtuutukseksi edellä 1 ja 2b kohdassa mainittujen - - ” 2 Liite: Palkkakeskustelulomake
Lomakkeelle lisätään kohtaan III (Palkankorotus) merkintä palkkakeskustelu- korotuksesta myös prosentteina.
Lomakkeelle lisätään kohtaan III (Palkankorotus) tuntityöntekijöitä koskeva kohta.
3 Liite: Työsopimuslomake
Poistetaan lomakkeen kohdasta 7 teksti ”Vakinaistetaan viimeistään”.
Muutetaan lomakkeen kohtaan 8 tekstiksi ”- - sääntöjä sekä työnantajaa kul- loinkin sitovaa työehtosopimusta”. Samalla poistetaan kaksi valinnaista koh- taa.
4 Liite: Työaikapankkiohjeistus
Päivitetään työaikapankkiohjeistusta siten, että poistetaan sieltä yliviivatut sanat kohdasta ”5 Työaikapankin kertymän pitäminen vapaana”
”Vapaan pitämisestä sovitaan työnantajan ja toimihenkilön kesken. - - Vapaata ei tule sopia päällekkäin muun ennalta tiedossa olevan palkalli- sen vapaan kanssa (vuosiloma, äitiys- ja isyysvapaa tai työehtosopimuk- seen perustuva vapaapäivä).”
5 § LISÄT
Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen lisiä korotetaan 1.5.2022 alkaen 2,0 %:lla.
Muutetaan konttoritoimihenkilöiden palkkasopimuksen 6 §:ää ja kenttämies- ten palkkasopimuksen 2 §:n 6. kohtaa siten, että VTS-lisän suuruus 1.5.2022 alkaen on 84 euroa.
6 § TYÖRYHMÄT
1 Tulevaisuuden työ
Vakuutusalan työehtosopimusosapuolet jatkavat vuoropuhelua yritysten kanssa vakuutusalalla tehtävän työn tulevaisuudennäkymistä. Sopimusosa- puolet kannustavat ja tukevat yrityksiä jatkamaan työpaikkatason vuoropuhe- lua tuottavuuden ja kilpailukyvyn sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämiseksi.
Sopimuskauden aikana panostetaan erityisesti seuraaviin teemoihin:
• digitalisaation ja teknologisen kehityksen edellyttämä osaamisen ke- hittäminen ja yhdessä oppiminen sekä muuttuvat työn sisällöt
• vihreä siirtymä tarkasteltuna mm. vastuullisuuden, työn murroksen ja vakuutusalan imagon kannalta
• monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallistaminen.
Tavoitteena on rakentaa vakuutusalan tulevaisuustyötä ja yhteistoiminnan ke- hittämistä tukeva dialogifoorumi mm. edellä mainittujen teemojen käsittele- miseksi.
2 Työehtosopimuksen selkiyttämis- ja kehittämistyöryhmätyö
Vakuutusalan työehtosopimusosapuolet perustavat yhden tai useampia työ- ryhmiä, joiden tehtävänä on sopimuskauden aikana, jollei jäljempänä muuta ilmene:
- tarkastella työehtosopimuksen 14 §:n määräystä ”Konttoritoimihenki- löiden ATK-kirjoitustyö” sitä silmällä pitäen, mitä sillä nykyisin tarkoite- taan, ja jos osapuolet ovat yksimielisiä sisällöstä, muuttaa kieliasu sen mukaiseksi tai tarvittaessa poistaa määräys. Työryhmä voi kuulla yri- tysedustajia, luottamusmiehiä ja yrityskohtaisten yhdistysten puheen- johtajia;
- tarkastella 18 §:n lomaltapaluurahamääräyksen sisältöä ja jos yhteis- ymmärrys määräyksen sisällöstä saavutetaan, kirjoittaa lomaltapaluu- rahaa koskeva määräys selkeämpään muotoon;
- tarkastella, mitä työehtosopimuksen 24 §:n 2. kohdassa tarkoitetaan sosiaalisilla eduilla ja hakea siihen yhteistä tulkintaa. Työryhmä voi kuulla yritysedustajia, luottamusmiehiä ja yrityskohtaisten yhdistysten puheenjohtajia;
- päivittää yhteistoimintasopimus. Erityisesti osapuolet tarkastelevat sitä, miten yhteistoimintasopimusta on tarpeen muuttaa ottaen huomi- oon yhteistoimintalain (1333/2021) uudistus ja yhteistoimintalain sään- nökset jatkuvasta vuoropuhelusta;
- tarkastella konttoritoimihenkilön palkkasopimuksen 14 §:n hälytysluon- toista työtä ja 15 §:n työasioita koskevan soiton määräyksiä nykypäi- vän ajasta ja paikasta riippumattomassa työssä, tarkastella niiden
keskinäistä suhdetta nykypäivänä ja mahdollisia rajatapaustilanteita sekä pyrkiä yhteisymmärrykseen määräysten sisällöstä, soveltami- sesta ja tulkinnasta nykyoloissa. Työryhmä voi kuulla yritysedustajia, luottamusmiehiä ja yrityskohtaisten yhdistysten puheenjohtajia käsit- teen tulkinnasta ja määräyksen soveltamisesta;
- tarkastella käsitteiden konttoritoimihenkilö ja kenttämies imagoa ja nii- den luomia mielikuvia nykypäivässä sekä päätyä johtopäätökseen pe- rusteluineen siitä, onko vai eikö terminologiaa uusittava. Työryhmä voi kuulla yritysedustajia, luottamusmiehiä ja yrityskohtaisten yhdistysten puheenjohtajia;
- selvittää 1.8.2022 voimaan tulevan perhevapaauudistuksen vaikutuk- set työehtosopimukseen ottaen huomioon perhevapaauudistuksen ta- voitteet ja uudistetut käsitteet. Jos työryhmä pääsee yksimielisyyteen mahdollisista muutoksista työryhmätyön pohjalta, sopijaosapuolet so- pivat 19 §:n muuttamisesta. Työryhmän tulee saattaa työnsä päätök- seen 1.6.2022 mennessä ja sopia uusien määräysten käyttöönotto- ajankohdasta.
- tarkastella etätyöohjeistuksen ja etätyösopimusmallin ajantasaisuutta erityisesti hybridityötä silmällä pitäen;
- tarkastella, miten työehtosopimuksen 3 §:n poisto vaikuttaa muuhun pykälöintiin ja viittauksiin ja tehdä tarvittavat muutokset.
Työryhmätyössä voidaan tarvittaessa käsitellä myös muita yhdessä sovittuja työehtosopimusasioita.
3 Yhteistoimintalain mukaista jatkuvaa vuoropuhelua koskeva työryhmä
Työryhmä seuraa vakuutusalan yrityksissä käytävää uuden yhteistoimintalain 2 luvun mukaista vuoropuheluvelvoitetta käytännössä. Saadakseen tietoa yri- tyksistä työryhmä voi kuulla vuoropuhelun osapuolena olevia yritysedustajia ja henkilöstön edustajia. Tarkoituksena on selvittää tarpeita ja mahdollisuuksia sopia toisin lain vuoropuheluvelvoitteen toteuttamistavoista ja kohteesta.
4 Tasa-arvotyöryhmä
Työryhmä päivittää vakuutusalan tasa-arvoraportin ja tekee esityksen tasa-ar- voa edistävistä toimenpiteistä 31.10.2022 mennessä.
5 Tilastotyöryhmä
Työryhmä tarkastelee sopimuskauden aikana palkkatilastojen valmistuttua va- kuutusalan ansiokehitystä suhteessa muiden keskeisten alojen ansiokehityk- seen.
7 § MUUTA
1 Tekniset muutokset
Muutetaan työehtosopimukseen osapuoleksi Ammattiliitto Pro ry niihin kohtiin ja liitteisiin, joissa päivämäärää samalla päivitetään.
Muutetaan esimies sanaksi esihenkilö työehtosopimuksen kaikkiin kohtiin ja liitteisiin.
Lisätään työehtosopimuksen 9 §:n otsikkoon kursiivilla merkitty ”Yhtiökohtai- seen sopimukseen perustuva konttoritoimihenkilöiden keskimääräinen sään- nöllinen työaika”.
Muutetaan työehtosopimuksen 23 §:n 2. kohta kuulumaan seuraavasti (muu- tos kursiivilla):
”- - valtioneuvoston asetuksen 30.12.2004/1335 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua -
- ”
Muutetaan työehtosopimuksen 23 §:n 3. kohta kuulumaan seuraavasti (muu- tos kursiivilla):
”- - (30.12.2004/1335) 1 luvun 4 §:ssä (poistettu säädöskokoelman numero) tarkoitettua - - jotta hän voi osallistua asetuksessa ja sairausvakuutuslain 10 luvun 2 § 2. momentissa tarkoitettuun - - ”
Lisätään palkkakeskustelupöytäkirjan 9 §:n 1. kohdan ”toimihenkilön päte- vyyden ja suoriutumisen arvioinnista” loppuun sulkuihin ”liite 6”.
Lisätään palkkakeskustelupöytäkirjan 9 §:n 1. kohdan ”toimenkuvauslomak- keesta” loppuun sulkuihin ”liite 5”.
Poistetaan palkkakeskustelupöytäkirjan 9 §:n 1. kohdasta ”palkkakeskuste- lujen yhteenvedosta”.
2 Allekirjoituspöytäkirjaan
Mahdollisesta työehtosopimuksen päättymisestä 31.1.2023 huolimatta osa- puolet ovat sitoutuneet seuraavan sisältöiseen pilotointiin, joka jatkuu 31.1.2023 jälkeenkin alla olevan palkkakeskustelupöytäkirjan määräaikaisen muutoksen mukaisesti.
Palkkakeskustelupöytäkirjan määräaikainen muutos (pilotti) Yleistä
Palkkakeskustelupöytäkirjaa muutetaan määräaikaisesti kahden palkkakes- kustelukierroksen ajaksi siten, että mahdollistetaan palkkakeskusteluproses- sia keventävä kokeilu (pilotti). Yritys päättää, xxxxxxx se pilotin käyttöön vai soveltaako se palkkakeskustelupöytäkirjan määräyksiä. Asia käsitellään palk- kakeskustelutyöryhmässä.
Liitot ovat sopineet kartoittavansa yritysten kokemuksia pilotista, jotta palkka- keskustelumallia saadaan kehitettyä. Tämän vuoksi liitot kannustavat yrityksiä lähtemään mukaan pilottiin. Kokemukset kootaan ja niistä raportoidaan ylei- sellä tasolla.
Liitot järjestävät palkkakeskustelupilottia koskevaa koulutusta yritysedustajille, pääluottamusmiehille ja toimihenkilöyhdistysten puheenjohtajille. Luottamus- miehet voivat osallistua esihenkilöiden koulutuksiin yritystasolla.
Kokeilulla mahdollistetaan yrityksen vuosikelloon soveltuva korotusajankohta ja yrityksen muiden keskustelujen hyödyntäminen palkkakeskusteluissa.
Tällä määräaikaisella muutoksella ei muuteta palkkakeskustelupöytäkirjan määräyksiä, mutta niistä poiketaan pilotoinnin ajan tässä allekirjoituspöytäkir- jassa tarkoitetulla tavalla.
Edellytykset, joista pilotin aikana ei voida poiketa
Pilotissa ei voida poiketa seuraavista palkkakeskustelua koskevista edellytyk- sistä:
• Esihenkilö/esihenkilöt käy keskustelut.
• Keskustelua ohjaa yrityksen palkkapolitiikka.
• Myös pilotissa lähtökohtana on pyrkimys yhteisymmärrykseen toimihenki- lön palkankorotuksesta/korotuksen saamatta jäämisestä.
• Pätevyyden ja suoriutumisen arviointikriteerien tulee olla samat kuin palk- kakeskustelulomakkeessa (palkkakeskustelupöytäkirjan liite 6, II Pätevyy- den ja suoriutumisen arviointi), ellei paikallisesti ole toisin sovittu työehto- sopimuksen 32 §:n mukaisesti.
• Palkkakeskustelutyöryhmässä käsitellään, minkä keskusteluiden yhtey- dessä työnantaja on ajatellut käsittelevänsä palkkakeskustelupöytäkirjan mukaisia arviointikriteereitä tai miten työnantaja on ajatellut yhdistele- vänsä keskusteluja, jotta arviointikriteerit tulevat käsitellyiksi. Työnantaja tiedottaa toimihenkilöitä menettelytavasta hyvissä ajoin ennen keskuste- lujen aloittamista.
• Vaativuusluokan muutoksesta johtuvat palkankorotukset toteutetaan työ- ehtosopimuksen mukaisesti.
• Palkkakeskustelupöytäkirjan 1 §:n 3. kohdan mukaisesti toimihenkilön palkkaan vaikuttavat tekijät säilyvät ennallaan. Toimenkuvan ajantasai- suus ja pisteytys on tarkistettava. Tarkistus tapahtuu keskustelun yhtey- dessä ja aina, kun tilanne muuttuu olennaisesti.
• Palkkakeskustelupöytäkirjan 2 §:n 2. kohdan toisessa kappaleessa luotta- musmiehelle ilmoitettavalla ajanjaksolla tarkoitetaan sitä ajankohtaa, jol- loin keskustelut vedetään yhteen ja kerrotaan mahdollisen palkankorotuk- sen suuruus.
• Mennyttä palkkakeskustelukautta ja samalla arviointikautta (korotuksesta korotukseen -kausi) ei voida lyhentää, mutta sitä voidaan pidentää.
• Esihenkilö ilmoittaa toimihenkilölle ennen jakoa, kuinka montaa toimihen- kilöä jaettava euromäärä koskee. Arvioija ja arvioinnin kohde eivät voi olla jakamassa samaa pottia.
• Mahdollinen palkkakeskustelukorotus todetaan erillisessä keskustelussa. Korotuskeskustelua ei voi yhdistää yrityksen käytössä oleviin muihin palkka- tai tuloskeskusteluihin.
• Palkkakeskusteluiden dokumentoinnissa ei tarvitse noudattaa palkkakes- kustelupöytäkirjan mukaista liitelomaketta. Ennen korotuspäätöstä ole- vasta dokumentista on kuitenkin käytävä ilmi keskustelun/keskustelujen lopputulos, perustelut, osapuolten näkemykset ja todetut kehittämistoi- menpiteet. Toimihenkilö saa dokumentista itselleen kopion/kappaleen.
• Palkkakeskusteluasiakirjojen säilyttämisen osalta on noudatettava palk- kakeskustelupöytäkirjan 4 §:n 8. kohdan vaatimusta.
• Erimielisyydet voivat koskea a) pätevyyden ja suoriutumisen arviointia ja/tai b) palkkakeskustelun perusteella maksettavaa palkankorotusta/ko- rotuksen saamatta jäämistä. Pätevyyden ja suoriutumisen arviointi voi- daan merkitä erimieliseksi vasta siinä vaiheessa, kun kaikki kriteerit on käyty lävitse ennen korotusajankohtaa. Toimihenkilö voi kuitenkin saattaa asiansa erimielisyyskäsittelyyn siinä vaiheessa, kun esihenkilö on toden- nut, saako toimihenkilö palkankorotusta vai ei.
Pilotin toteutus
Pilotti voi tarkoittaa esimerkiksi seuraavaa:
• Työnantaja voi päättää palkkakeskusteluin jaettavan korotuksen ajankoh- dan työehtosopimuksessa sovitun aikaraamin puitteissa. Korotusajan- kohta voidaan niveltää luontevasti yrityksen vuosikellon mukaiseen toi- mintasykliin.
• Työnantaja voi päättää, että toimihenkilön palkkaan vaikuttavia tekijöitä voidaan arvioida joustavasti koko palkkakeskustelukauden ajan, jolloin yhtä tiettynä ajankohtana järjestettävää palkkakeskustelua ei ole. Työn- antaja voi yhdistää työehtosopimuksen mukaiset pätevyyden ja suoriutu- misen arviointikeskustelut yrityksen muihin keskusteluihin tai hyödyntää muita, jo käytössä olevia keskusteluja.
• Työnantaja voi päättää, että esihenkilö ja toimihenkilö voivat käydä päte- vyyden ja suoriutumisen arviointikriteerit läpi useassa erillisessä keskus- telussa, joiden ei tarvitse olla yhdistettyinä yrityksen muihin keskustelui- hin.
• Pilotointi voidaan toteuttaa siten, että esihenkilön ja toimihenkilön välillä mahdollistetaan jatkuva vuorovaikutus.
Jatkuvan neuvottelun periaate
Sopimusosapuolet voivat tarkastella sopimuskauden aikana sopimuksen toi- mivuutta jatkuvan neuvottelun mukaisesti ja voivat tehdä siihen tarvittaessa yhdessä sovittuja muutoksia sopimuksen toimivuuden edistämiseksi.
Helsingissä 11. helmikuuta 2022
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri
Ammattiliitto Pro ry
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
VAKUUTUSALAN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
1 § Sopimuksen ulottuvuus
1. Tässä sopimuksessa määrätään Suomessa toimivien vakuutusyhtiöiden ja -yhdistysten sekä vakuutusten myyntiä tai välittämistä päätoimialanaan harjoittavien yritysten palveluksessa olevien toimihenkilöiden työehdot. Konttoritoimihenkilöiden palkoista ja kenttämiesten palkkaehdoista ovat voimassa erilliset sopimukset. Edellä mainituista henkilöistä käytetään jäl- jempänä nimitystä toimihenkilöt.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot toteavat, että määräyksen sanamuodon uudistamisella ei muuteta liittojen yksimielistä tulkintaa sopimuksen ulottuvuudesta.
2. Kenttämiehellä tarkoitetaan henkilöä, jonka päätehtävänä on välitön myyntityö. Hän voi työskennellä joko itsenäisesti tai yhden tai useamman apulaisen avustamana.
3. Konttoritoimihenkilöillä tarkoitetaan muita toimihenkilöitä kuin kenttämie- hiä.
Pöytäkirjamerkintä:
Päätehtävällä tarkoitetaan tehtävää, joka vie ajallisesti suurimman osan työajasta.
Kenttämiehen päätehtävänä on välitön myyntityö, johon voi kuulua
− uusien asiakassuhteiden luomista ja olemassa olevien asiakas- suhteiden hoitoa
− asiakkaan rahoitusjärjestelyjä
− asiamiesten kouluttamista ja tiedottamista
− asiakastilaisuuksien järjestämistä
− työskentelyä asiakkaan luona.
Kenttämiehillä on yleensä henkilökohtaiset tavoitteet. Hän päättää toimin- tatavoistaan tavoitteiden saavuttamiseksi työnantajan antamien ohjeiden puitteissa.
Kenttämiehillä on tavallisesti asiamiesverkko hoidettavanaan. Kenttämie- hen toimialue on yleensä maantieteellisesti rajattu.
4. Jos pykälässä ei ole muuta mainittu, se koskee molempia toimihenkilö- ryhmiä. Vain toista ryhmää koskevat määräykset käyvät ilmi joko otsikosta tai nimenomaisesta pöytäkirjamerkinnästä.
5. Sopimus ei koske
a) johtavassa asemassa olevia konttoritoimihenkilöitä kuten osastopäälli- köitä tai heihin rinnastettavassa asemassa olevia tai organisaatiossa heidän yläpuolellaan olevia toimihenkilöitä
b) yhtiöiden palveluksessa olevia henkilöryhmiä, joita koskee eri työehto- sopimus
c) kesäapulaisia
I TYÖHÖN OTTAMISTA, HARJOITTELUAIKAA JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTY- MISTÄ KOSKEVAT TYÖEHDOT
2 § Työhön ottaminen
1. Työsuhteen alussa työnantajan ja toimihenkilön on tehtävä keskenään kir- jallinen työsopimus liittojen yhteisesti hyväksymän mallin mukaan.
Pöytäkirjamerkintä:
Määräystä sovelletaan 1.9.1980 tai sen jälkeen alkaviin työsuhtei- siin.
2. Jos sovitaan työehtosopimusta paremmista henkilökohtaisista ehdoista, se on tehtävä kirjallisesti.
3. Kun työsopimus tehdään, työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia enintään kulloinkin voimassa olevan lain mukaisesta koeajasta, jonka kuluessa työ- sopimus voidaan purkaa ilman irtisanomisaikaa molemmin puolin.
4. Jos työsopimusta ei ole purettu koeajalla, työsuhteeseen noudatetaan ir- tisanomismääräyksiä.
5. Kun työsopimus tehdään, toimihenkilölle on ilmoitettava, mitä työehtoso- pimusta häneen sovelletaan sekä selvitettävä alan järjestö- ja neuvottelu- suhteet.
6. Kun työsopimus tehdään, toimihenkilölle ilmoitetaan, kuka toimii luotta- musmiehenä.
7. Työsopimusta ei katsota tilapäiseksi, sijaisuutta koskevaksi tai määräai- kaiseksi, ellei näin ole nimenomaan sovittu. Määräaikaisuuden peruste pi- tää mainita työsopimuksessa.
Huomautus:
Pelkästään kalenteriaikaan sidottuja työsopimuksia tehdään vain erityistapauksissa.
3 § Harjoitteluaika
Määräys on poistettu vanhentuneena.
4 § Konttoritoimihenkilön työsuhteen päättyminen
1. Elleivät toimihenkilö ja työnantaja sovi pidemmästä irtisanomisajasta työ- sopimusta tehtäessä tai työsopimusta päätettäessä, noudatetaan koh- dassa 2 ja 3 olevia irtisanomisaikoja.
2. Konttoritoimihenkilö noudattaa yhden kuukauden irtisanomisaikaa. Jos työsuhde on jatkunut yli 10 vuotta, irtisanomisaika on kaksi kuukautta.
3. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on
− 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta
− 3 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta, mutta enintään 9 vuotta
− 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 9 vuotta, mutta enintään 12 vuotta
− 5 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta, mutta enintään 15 vuotta
− 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 15 vuotta
5 § Kenttämiehiä koskevia erityismääräyksiä
1. Elleivät toimihenkilö ja työnantaja sovi pidemmästä irtisanomisajasta työ- sopimusta tehtäessä tai työsopimusta päätettäessä, noudatetaan koh- dassa 2 ja 3 olevia irtisanomisaikoja.
2. Kenttämies noudattaa yhden kuukauden irtisanomisaikaa. Jos työsuhde on jatkunut yli 10 vuotta, irtisanomisaika on kaksi kuukautta.
3. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on
− 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta
− 3 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta, mutta enintään 9 vuotta
− 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 9 vuotta, mutta enintään 12 vuotta
− kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta, mutta enintään 15 vuotta
− 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 15 vuotta
4. Tämä ei koske niitä tapauksia, joissa työsuhde lain mukaan voidaan pur- kaa irtisanomisaikaa noudattamatta tai joissa työt on keskeytettävä ylivoi- maisen esteen takia kokonaan tai osaksi.
5. Työsuhde päätetään todistettavasti.
6. Irtisanomisen yhteydessä yhtiö voi vapauttaa kenttämiehen työstä irtisa- nomisajaksi. Tällöin kenttämiehelle maksetaan irtisanomisajalta palkkaa, joka määräytyy samoin perustein kuin sairausajan palkka.
7. Kenttämiehelle asetetaan vähimmäistavoitteet. Töiden laiminlyöntinä pi- detään sitä, että kenttämiehen tulokset alittavat yhtiökohtaiset vähimmäis- tavoitteet kausivaihteluista ja yhtiön kirjallisesta huomautuksesta ja varoi- tuksesta huolimatta.
Pöytäkirjamerkintä:
Kirjallisen varoituksen edellytyksenä on, että kenttämiestä on aiem- min kirjallisesti huomautettu tavoitteiden saavuttamattomuudesta ja siitä mahdollisesti aiheutuvista seuraamuksista. Yhtiö määrittää huomautusrajat ja huomautuskauden keston neuvoteltuaan asi- asta pääluottamusmiehen kanssa. Huomautuskausi on pääsään- töisesti alle kolme kuukautta. Huomautuksen voimassaolo päättyy yhden vuoden kuluttua, ellei toisin sovita yrityskohtaisesti.
8. Kenttämiehen työsuoritusta arvostellaan ennen huomautuksen tai varoi- tuksen antamista sekä huomautuksen ja varoituksen antamisen jälkeen myös vertaamalla sitä yhtiön muiden vastaavanlaisissa olosuhteissa työs- kentelevien kenttämiesten tuloksiin.
9. Kun kenttämiehelle annetaan huomautus tai varoitus, työnantajan on sel- vitettävä hänelle yhtiön tuki- ja myynninedistämiskeinot sekä työjärjeste- lyt, joilla kenttämiestä autetaan tavoitteiden saavuttamisessa. Huomau- tus, varoitus sekä tiedot edellä kerrotuista tukitoimenpiteistä annetaan tie- doksi kenttämiesten pääluottamusmiehelle.
Pöytäkirjamerkintä:
Kun yhtiö harkitsee huomautuksen tai varoituksen antamista, sen pitää antaa kenttämiestä edustavalle pääluottamusmiehelle huo- mautuksen tai varoituksen perusteet ennalta tiedoksi, jotta niiden aiheellisuus voidaan varmentaa.
10. Varoituksen jälkeen on annettava kulua enintään kolme kuukautta, jotta varoituksen teho voidaan puolueettomasti todeta. Tähän aikaan ei voida sisällyttää kenttämiehen vuosilomaa, pitempiaikaista sairausaikaa tai näi- hin verrattavaa poissaoloaikaa.
Soveltamisohje:
Kun käytetään varoitusmenettelyä, toisistaan on erotettava kenttä- miehen myyntitavoitteet ja ne vähimmäisvaatimukset, joita tarkoi- tetaan pöytäkirjamerkinnässä. Toisin sanoen myyntitavoitteista jäämistä ei vielä voida pitää riittävänä irtisanomisperusteena. Yh- tiön olisi tarkoituksenmukaista selvittää etukäteen luottamusmie- helle periaatteet, joiden mukaan kenttämiehille vahvistetaan
myyntitavoitteet ja varoituksen antamisen raja-arvot. Näin sovelta- misohjeesta ei synny epäselvyyttä yhtiön ja luottamusmiehen vä- lillä.
11. Yrityskohtaisiin palkkioneuvotteluihin osallistuvien neuvottelijoiden tavoit- teissa tulee huomioida neuvotteluihin kuuluva aika. Jos yrityskohtaiset palkkioneuvottelut vievät olennaisesti enemmän aikaa kuin tavoitteissa on huomioitu, se pitää ottaa huomioon, kun tarkastellaan neuvottelijoiden ta- voitteiden toteutumista.
12. Palkkioneuvotteluihin osallistumisen ajalta kenttämiehelle maksetaan an- sionmenetyskorvaus. Korvaus sovitaan yhtiökohtaisesti. Tällöin otetaan huomioon, että pääluottamusmieskorvaus kohdistuu osittain tämänkaltai- seen ansionmenetykseen.
13. Liitot suosittelevat, että yhtiö ja kenttämiehiä edustava yhdistys sopivat paikallisesti työsuhteen päättymisen vaikutuksista palkkioiden maksami- seen.
II TYÖN JOHTO, JÄRJESTÄYTYMISOIKEUS JA LUOTTAMUSMIES
6 § Työn johto ja järjestäytymisoikeus
1. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
2. Jos toimihenkilö katsoo, että hänet on erotettu järjestäytymisensä vuoksi, hänen on pyydettävä liittonsa välityksellä tutkimusta asiasta. Vasta sen jälkeen voidaan ryhtyä muihin toimenpiteisiin.
3. Yhtiöllä on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa toi- mihenkilöitä.
Konttoritoimihenkilöitä koskeva pöytäkirjamerkintä:
Jos konttoritoimihenkilö on otettu määrätynlaiseen työhön yhtiössä, hän on velvollinen tarvittaessa tekemään muutakin työtä.
7 § Luottamusmies
1. Liitot ovat tehneet luottamusmiesjärjestelmästä luottamusmiessopimuk- sen.
2. Luottamusmiestä ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä erottaa työstä.
III TYÖAIKAA JA VUOSILOMAA KOSKEVAT TYÖEHDOT
8 § Konttoritoimihenkilöiden työaika
1. Säännöllinen työaika on enintään 7 tuntia ja 36 minuuttia vuorokaudessa ja 38 tuntia viikossa. Säännöllinen työaika voidaan sijoittaa maanantain ja sunnuntain välille. Työviikko on pääsääntöisesti viisipäiväinen. Työvii- kossa annetaan pääsääntöisesti kaksi perättäistä vapaapäivää, elleivät työnantaja ja toimihenkilö sovi toisin.
2. Ennen kuin yritys ottaa käyttöön säännöllisen työajan sijoittamisen viikon- loppuun tai tekee siihen olennaisia muutoksia, on yrityksen ensin neuvo- teltava viikonlopputyön toteuttamisesta siinä kokoonpanossa kuin yhteis- toiminta-asioita yrityksessä käsitellään. Tämän menettelyn noudattami- nen täyttää myös yhteistoimintalain mukaiset velvoitteet.
Neuvotteluissa käsitellään mm. seuraavat asiat:
− Suunniteltu toiminnan laajuus
− Henkilöstön määrä ja työvuorojen vahvuus
− Työjärjestelyt
− Työturvallisuusasiat
− Lounasjärjestelyt
− Työterveyshuolto
− Loma- ja vapaapäiväjärjestelyt
Lisäksi neuvotteluissa käydään läpi 3. kohdassa tarkoitettujen vapaaeh- toisten selvittämiseen liittyvät menettelytavat ja viikonlopputyön teettämi- sen seurantatapa.
Työnantaja tiedottaa pääluottamusmiehelle ja henkilöstölle viikonloppu- työn järjestelyistä neuvottelujen jälkeen
3. Säännöllisen viikonlopputyön teettäminen perustuu ensisijaisesti vapaa- ehtoisuuteen. Jos vapaaehtoisia ei ole riittävästi, työnantaja voi päättää viikonlopputyöstä. Viikonlopputyötä pyritään teettämään tasapuolisesti ja työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon toimihenki- löiden toiveet.
Toimihenkilöllä on perustellusta syystä oikeus kieltäytyä viikonlopputyöstä ilmoittamalla siitä kirjallisesti työnantajalle ennen viikonlopputyöhön siirty- mistä. Toimihenkilöllä on perustellusta syystä oikeus peruuttaa suostu- muksensa ilmoittamalla siitä kolme kuukautta etukäteen. Oikeus on voi- massa 30.6.2019 saakka.
Uudet toimihenkilöt voidaan määrätä viikonlopputyöhön 1.4.2018 lukien.
4. Viikonlopputyötä käyttävissä toiminnoissa työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti toimihenkilöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään kaksi viikkoa
ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoro- luetteloa saa muuttaa vain toimihenkilön suostumuksella tai töiden järjes- telyihin liittyvästä painavasta syystä.
5. Säännöllisenä työaikana tehtävästä lauantaityöstä maksetaan 50 %:lla korotettua palkkaa. Säännöllisenä työaikana tehtävästä sunnuntaityöstä maksetaan 100 %:lla korotettua palkkaa.
6. Juhannus ja jouluaatto ovat vapaapäiviä, ellei muu järjestely ole välttämä- tön yhtiön toiminnan häiriintymättömän kulun turvaamiseksi.
Pöytäkirjamerkintä:
Palvelualojen työnantajat Palta ry sitoutuu antamaan uudenvuo- denaaton ja kiirastorstain työaikaa koskevat suositukset.
7. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan pidentää enintään tunnilla edellyttäen, että viikoittainen työaika kolmen viikon aikana tasoittuu kes- kimäärin ensimmäisen kappaleen mukaan laskettuun viikoittaiseen tunti- määrään.
8. Päivittäistä lepoaikaa ei lueta työaikaan, jos toimihenkilö saa sinä aikana esteettömästi poistua työpaikalta ja lepoaika on vähintään puolen tunnin pituinen.
9. Työpäivän pituuden ollessa vähintään neljä tuntia toimihenkilöllä on oi- keus yhteen ja työpäivän pituuden ollessa vähintään kuusi tuntia kahteen taukoon, jotka luetaan työaikaan.
10. Konttorin sulkemisajan jälkeen varataan riittävästi säännöllistä työaikaa sitä tarvitseville toimihenkilöille.
Pöytäkirjamerkintä:
Edellä olevan kohdan tarkoituksena on rajoittaa säännöllisen yli- työn muodostumista asiakaspalvelussa oleville toimihenkilöille.
9 § Yhtiökohtaiseen sopimukseen perustuva konttoritoimihenkilöiden kes- kimääräinen säännöllinen työaika
Työnantaja ja konttoritoimihenkilöitä edustava yhdistys voivat 8 §:n määräyk- sistä poiketen sopia, että säännöllinen työaika on keskimäärin 8 § 1. kohdan mukainen. Vuorokautinen säännöllinen työaika saa tällöin olla enintään 10 tuntia enintään 26 viikon ajanjaksoissa sekä viikoittainen säännöllinen työaika enintään 48 tuntia. Työajan tasoittumisjärjestelmästä, työvuoroluettelosta ja sopimismenettelystä on tällöin voimassa, mitä 10 §:ssä on määrätty.
10 § Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo sekä sopimismenet- tely
1. Jos siirrytään keskimääräiseen työaikaan 9 §:n mukaisesti tai muutetaan työaikajärjestelmää, on neuvoteltava konttoritoimihenkilöitä edustavan yhdistyksen kanssa niistä järjestelyistä, joita siirtyminen tai muuttaminen aiheuttaa.
2. Kun käytetään keskimääräistä työaikaa 9 §:n mukaisesti, työtä varten on laadittava ennakolta työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu 8 § 1. kohdan mukaiseen työaikaan. Samoin on laadittava vähintään kuukaudeksi työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen ajankoh- dat.
3. Työvuoroluettelo on pyrittävä laatimaan tasapuoliseksi ja oikeudenmu- kaiseksi eri konttoritoimihenkilöiden kannalta. Se on saatettava kirjallisesti toimihenkilöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään kaksi viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain toimihenkilön suostumuksella tai töiden järjestelyihin liit- tyvästä painavasta syystä.
4. Jos sovitaan 9 §:n mukaisesta keskimääräisestä työajasta, sopimus on solmittava kirjallisesti. Toistaiseksi solmittu sopimus voidaan irtisanoa päättymään tasoittumisjakson päättyessä. Irtisanomisaika on neljä viik- koa, ellei toisin sovita.
5. Toimihenkilöyhdistyksen 9 §:n mukaisesti solmima sopimus on annettava toimihenkilöille tiedoksi viimeistään viikkoa ennen kuin sen soveltaminen alkaa. Sopimus sitoo kaikkia niitä toimihenkilöitä, joita sopimuksen solmi- neen yhdistyksen katsotaan edustavan. Sopimuksessa on oltava mää- räykset siitä, millä ehdoilla toimihenkilöllä on oikeus noudattaa aikaisem- paa työaikaansa.
11 § Konttoritoimihenkilöiden vuorotyö
1. Vuorotyötä varten on laadittava etukäteen työtuntijärjestelmä vähintään kolmeksi viikoksi. Työtuntijärjestelmä annetaan konttoritoimihenkilöille tie- doksi yhtä kuukautta ennen kauden alkamista, ellei voittamatonta estettä ole, jolloin se kuitenkin annetaan viimeistään yhtä viikkoa ennen.
2. Lista on pyrittävä laatimaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kontto- ritoimihenkilöiden vuorottelun kannalta.
3. Vuorotyössä säännöllinen työaika kolmen viikon ajanjaksona ei saa olla pitempi kuin normaalia konttorityöaikaa noudattavien työaika vastaavana aikana.
4. Kolmen viikon ajanjaksoon pitää sisältyä yhtä monta vapaapäivää kuin normaalia konttorityöaikaa noudattavilla.
5. Vuoron vaihtuessa on järjestettävä vähintään yksi vuorokausi vapaaksi.
6. Jos siirrytään vuorotyöhön tai muutetaan vuorotyöjärjestelmää, on neuvo- teltava joko luottamusmiehen tai konttoritoimihenkilöitä edustavan yhdis- tyksen kanssa niistä järjestelyistä, joita siirtyminen tai muuttaminen ai- heuttaa.
12 § Kenttämiehen työaika ja eräät korvaukset
1. Siitä huolimatta, että kenttämies suunnittelee itse työtään yhdessä esihen- kilönsä kanssa, hänellä on periaatteessa viisipäiväinen työviikko, joka al- kaa maanantaina ja loppuu perjantaina.
2. Jos kenttämies poikkeaa työn menestyksellisen hoitamisen vuoksi edellä mainitusta periaatteesta, tästä on ilmoitettava esihenkilölle.
3. Jos kenttämies osallistuu yhtiön aloitteesta viikonloppuisin näyttely-, messu- tai vastaavaan tilaisuuteen, hänelle maksetaan yrityskohtaisesti sovittava korvaus.
13 § Konttoritoimihenkilöiden työvuorojen vahvuus
Työvuorojen vahvuuden tietokoneen välittömissä käyttötehtävissä pitää olla vähintään kaksi konttoritoimihenkilöä, lukuun ottamatta niitä poikkeustapauk- sia, joissa työolosuhteet on järjestetty niin, että työturvallisuusnäkökohdat on otettu huomioon tai niitä poikkeustapauksia, joissa konttoritoimihenkilö joutuu erityisistä tilapäisluonteisista syistä työskentelemään yksin.
14 § Konttoritoimihenkilöiden ATK-kirjoitustyö
Jatkuvassa rutiininomaisessa ATK-kirjoitustyössä oleville järjestetään henkilö- kohtaisia elpymistaukoja niin, että yhdenjaksoinen työjakso ei ylitä yhtä tuntia.
15 § Vuosiloma
1. Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan, ellei alla olevista määräyksistä aiheudu muuta.
2. Toimihenkilön vuosilomaoikeus määräytyy työssäoloajan mukaan:
2.1 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä keskeytymättä yhden vuoden.
2.2. Kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymis- vuoden loppuun mennessä vähintään 10 vuotta.
3. Kun lasketaan työsuhteen kestoa, huomioon otetaan koko vakuutusalalla työskentelyaika.
4. Kun lasketaan työsuhteen kestoa, enintään kolmen kuukauden palkaton poissaolo otetaan huomioon. Kuitenkin lapsen syntymään liittyvät poissa- olot otetaan huomioon 19§:n mukaan.
5. Vuosilomalain mukaan annetaan se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 lo- mapäivää.
6. Jos toimihenkilön työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmää- räytymisvuoden aikana, lasketaan lomapalkka tai lomakorvaus vuosilo- malain 12 §:n mukaisesti. Jos toimihenkilö ansaitsee työehtosopimuksen mukaisesti enemmän kuin 30 päivää, lasketaan vuosilomapalkka tai lo- makorvaus näiltä vuosilomapäiviltä päiväarvolla 0,38 %.
Pöytäkirjamerkintä:
Tätä määräystä sovelletaan 1.4.2014 alkaen ansaittuihin vuosilo- miin.
7. Kun työsuhde päättyy, lomakorvaus määräytyy sen mukaan, kuinka pal- jon toimihenkilö saisi lomaa 2. kappaleen perusteella.
8. Tämän pykälän määräykset eivät koske mahdollista vuosilomalaista poik- keavaa vuosilomakäytäntöä eivätkä vähennä toimihenkilöiden lomaoi- keutta.
16 § Vuosiloman siirto
1. Työnantajalla on, jos se on yrityksen toiminnan kannalta tarpeellista, oi- keus antaa 18 lomapäivää ylittävä vuosilomalain mukaan lomakauden ai- kana pidettävä loman osa yhdenjaksoisena muulloin kuin lomakauden ai- kana. Ennen tässä tarkoitettua loman jakamista ja lomakauden ulkopuo- lella annettavan osan ajankohdan määräämistä työnantajan on neuvotel- tava asiasta asianomaisen toimihenkilön kanssa. Lakisääteisen loman osalta, joka näin annetaan lomakauden ulkopuolella, maksetaan, ellei sitä anneta 50 %:lla pidennettynä, sen lisäksi mitä lomaltapaluurahasta muu- toin on sovittu, ylimääräinen lomaltapaluuraha, jonka suuruus on 50 % asianomaisen loman osan lakisääteisestä vuosilomapalkasta.
2. Jos kausivaihtelujen tai muiden niihin verrattavien syiden vuoksi on tarkoi- tuksenmukaista noudattaa, tai yhtiökohtaisen käytännön mukaan on nou- datettu edellisestä kappaleesta poikkeavaa hyvittämismenettelyä, työnan- taja voi toteuttaa vuosiloman edellä tarkoitetusta siirtämisestä aiheutuvan
hyvityksen myös siten, että toimihenkilölle annetaan ylimääräisen lomal- tapaluurahan sijasta vaihtoehtoisesti 50 %:n aikahyvitys.
17 § Säästövapaa
1. Yhtiö ja toimihenkilö voivat sopia, että toimihenkilö säästää osan tai koko- naan 18 päivää ylittävästä lomastaan. Näin säästetyn loman voi pitää seu- raavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.
2. Toimihenkilöllä on oikeus säästää osa tai kokonaan 24 päivää ylittävästä lomastaan, jos siitä ei aiheudu tuntuvaa haittaa työpaikan tuotanto- tai pal- velutoiminnalle.
3. Säästövapaaseen noudatetaan soveltuvin osin vuosilomalain säännök- siä.
Pöytäkirjamerkintä:
Säästövapaata koskevilla työehtosopimusmuutoksilla 1.11.2007 ei ole tarkoitus muuttaa voimassa olevia säästövapaasopimuksia.
18 § Lomaltapaluuraha
1. Vuosilomaltaan työhön palaavalle toimihenkilölle maksetaan lomaltapa- luuraha, joka on 50 % hänen lakisääteisen ja työehtosopimuksen mukai- sen vuosilomansa palkasta.
Pöytäkirjamerkintä:
Lomaltapaluuraha maksetaan myös silloin, kun toimihenkilön työ- suhde päättyy vuosiloman aikana, vaikka toimihenkilö ei palaa työ- hön vuosiloman jälkeen.
Lomaltapaluuraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, jos työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työn- tekijästä itsestään aiheutuvasta syystä.
2. Lomaltapaluuraha maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä, ellei sen maksamisajankohdasta sovita toisin paikallisesti. Jos vuosiloma on jaettu, maksetaan jokaista loman osaa vastaava lomaltapaluuraha edellä olevien määräysten mukaisesti, ellei paikallisesti ole sovittu muuta.
3. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että toimihenkilö aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä. Toimihenkilöllä on oikeus lomaltapaluurahaan myös silloin, jos hän on ollut välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7
§:ssä mainitun syyn takia. Jos vuosiloma päättyy edellä mainittuun estee- seen, lomaltapaluuraha erääntyy 2. kappaleen mukaisesti.
Pöytäkirjamerkintä:
Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa toimihenkilö on poissa työnantajan suostumuksella. Edelly- tyksenä lomaltapaluurahan maksamiselle on, että toimihenkilö pa- laa hoitovapaalta työhön työsopimuslaissa tarkoitetun ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mu- kaisesti.
4. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle tai varhennetulle vanhuuseläk- keelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaltapaluuraha.
5. Lomaltapaluuraha maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle toimihenkilölle hänen palattuaan sen jälkeen asianmukaisesti työhön.
6. Xxxxxxxxxxxx ei menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan, jos työnantaja on irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana muusta kuin toimihenkilöstä aiheutuvasta syystä, eikä toimihenkilö voi työ- suhteen päättymisen takia palata töihin.
IV POISSAOLOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
19 § Lapsen syntymään liittyvät poissaolot
1. Xxxxxxxxxxxx saa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata sekä hoitovapaata työsopimuslain 4 luvun ja sairausvakuutuslain mukaan.
2. Toimihenkilöllä on oikeus saada täysi palkka 72 arkipäivän pituiselta äi- tiysvapaan ajalta ja kuuden arkipäivän pituiselta isyysvapaan ajalta.
3. Jos toimihenkilö on adoptoinut alle kaksivuotiaan lapsen, hänelle xxxx- xxxx 72 arkipäivän pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen loma. Loma alkaa välittömästi siitä päivästä, kun hän saa adoptiolapsen hoitoonsa.
4. Jos toimihenkilö on lakiin perustuvalla äitiys-, isyys- ja vanhempainva- paalla sekä hoitovapaalla yhteensä yli 18 kuukautta, sitä ylittävää poissa- oloaikaa ei oteta huomioon työssäoloajan veroisena, kun määritellään työ- suhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia.
5. Työnantaja maksaa äitiys- ja isyysvapaan ajalta maksettavan palkan suo- raan toimihenkilölle ja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen, kun on saanut toimihenkilöltä siihen tarvittavat selvitykset.
6. Jos äitiys- tai isyysraha menetetään sen vuoksi, ettei toimihenkilö lain edellyttämässä määräajassa tehtävää hakemusta varten ole jättänyt sel- vitystä, vähennetään palkasta menetettyä äitiys- tai isyysrahaa vastaava osa.
7. Perhevapaalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön.
20 § Sairausajan palkka
1. Jos toimihenkilö estyy tekemästä työtään sairauden tai tapaturman vuoksi, jota hän ei ole aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, hänelle maksetaan
− täyttä palkkaa 30 päivän sairausajalta
− sairauden kestäessä yli 30 päivää maksetaan toisen ja kolmannen kuukauden palkka enintään kerran kalenterivuoden aikana ja vain ker- ran yli kalenterivuoden vaihteen jatkuneen sairauden johdosta.
Kenttämiehiä koskeva pöytäkirjamerkintä:
Vakinaiselle kenttämiehelle maksetaan sairausajalta palkka, joka lasketaan samalla tavalla kuin vuosiloma-ajan palkka.
2. Jos sairaus kestää yli kolme kuukautta, yhtiö voi harkintansa mukaan maksaa sairausajan palkkaa.
Konttoritoimihenkilöitä koskeva pöytäkirjamerkintä:
Jos konttoritoimihenkilö estyy tekemästä työtään sairauden vuoksi, poissaolon syystä on yhtiön vaatiessa esitettävä lääkärintodistus. Yhtiö maksaa lääkärintarkastuksesta aiheutuneet kustannukset, jos se määrää lääkärin, xxxxx todistus pitää hankkia.
3. Jos toimihenkilö keskeyttää oman sairautensa tai muusta syystä aiheutu- neen työkyvyttömyyden vuoksi vanhempain- tai hoitovapaansa, työnanta- jalla ei ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa ajalta, jonka van- hempain- tai hoitovapaajakso olisi kestänyt.
4. Kun toimihenkilö on edellä mainittujen syiden takia estynyt olemaan työssä, hän on velvollinen viipymättä ilmoittamaan yhtiölle siitä sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän.
5. Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan toimihenkilölle ja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen, kun on saanut toimihenkilöltä siihen tarvittavat selvitykset.
6. Jos toimihenkilö saa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan oikeut- tavalta ajalta sairausajan palkkaa, hän luovuttaa viipymättä yhtiölle tarvit- tavat selvitykset sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan hakemista varten.
21 § Konttoritoimihenkilöiden sairausajan palkan yhteensovitus
1. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä konttoritoimihenkilö saa sa- man työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuutuslain tai työntekijäin eläkelain, työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen, liiken- nevakuutuslain tai rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista anne- tun lain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nos- taa korvaus tai saada sen määrä takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.
2. Sairausajan palkasta vähennetään kuitenkin, mitä konttoritoimihenkilö sa- malta ajalta saa työnantajan kustantaman vakuutuksen nojalla tai avus- tuksena sellaisesta avustuskassasta, johon työnantaja on toimihenkilön puolesta suorittanut ainakin puolet tämän osakas- tai jäsenmaksuista.
22 § Lääkärintarkastukset
1. Työnantaja ei vähennä toimihenkilön säännölliseltä työajalta tulevaa palk- kaa seuraavissa tapauksissa:
− Sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastukseen liitty- vän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen tai työky- vyn ylläpitämiseksi välttämättömän fysikaalisen hoidon ajalta.
− Työkyvyn ylläpitämiseksi välttämättömän silmälääkärillä tai optikolla käynnin ajalta, jos käynti perustuu työterveyshuollon lähetteeseen.
− Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihenkilön työ- kyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron ai- kana annettavaa hoitoa. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoi- don kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
− Kun raskaana oleva toimihenkilö osallistuu välttämättömään tarkastuk- seen, jota edellytetään sairausvakuutuslain mukaisen todistuksen saamiseksi äitiysrahan hakua varten.
− Kun toimihenkilö käy neuvolassa.
− Kun toimihenkilön osallistuu lakisääteistä työterveyshuoltoa koske- vassa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettuihin ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksyttyihin, työsuhteen aikana tehtäviin terveystarkastuksiin ja näihin liittyviin matkoihin.
− Kun toimihenkilö osallistuu nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa tarkoitettuihin tutkimuksiin sekä niihin terveydenhoitolaissa edel- lytettyihin tutkimuksiin, jotka johtuvat toimihenkilön siirtymisestä sa- man yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan. Työnantaja maksaa korvauksen välttämättömistä matka- kustannuksista toimihenkilölle, joka lähetetään tässä kohdassa mainit- tuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa
jälkitarkastukseen. Jos tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, työnantaja maksaa myös päivärahan.
− Kun toimihenkilö käy lääkärin vastaanotolla vammaisen tai alle 10- vuotiaan lapsen kanssa sairauden toteamiseksi ja samana päivänä suoritettavissa tarkastukseen liittyvissä laboratorio tai röntgentutki- muksissa.
2. Edellä olevien määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastuk- set ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen ja ottamalla huomioon mahdollinen liukuva työaika.
3. Määräykset siitä, ettei toimihenkilön palkkaa vähennetä, eivät tule sovel- lettaviksi siinä tapauksessa, että toimihenkilö saa kyseiseltä ajalta sai- rausajan palkkaa.
23 § Tilapäinen poissaolo
1. Toimihenkilön palkasta tai lomasta ei vähennetä lyhyttä, pääsääntöisesti enintään yhden päivän pituista tilapäistä poissaoloa, joka aiheutuu lapsen tai muun lähiomaisen äkillisestä sairaustapauksesta tai lähiomaisen kuo- lemasta tai hautajaisista.
2. Kun alle 10-vuotias sairastuu äkillisesti, lapsen huoltajalle maksetaan palkkaa sellaisen lyhyen tilapäisen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Palkka maksetaan sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Sama koskee myös huoltajaa, jonka alle 18-vuotias lapsi sairastaa valtioneuvoston ase- tuksen (30.12.2004/1335) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, ja lapsi sairastuu äkillisesti.
Soveltamisohje:
Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukai- sesti, mikä on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoi- tamiseksi. Poissaolo ei kuitenkaan saa ylittää 3 päivää.
Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai hoitaa itse lasta.
Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.
Edellä olevan poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vä- hennetä.
Tulkinta:
Kyseessä on oltava äkillisestä sairastumisesta aiheutuvan hoidon järjestämisen tai hoidon tarve, ei ennakolta tiedossa oleva hoito- jakso.
3. Jos toimihenkilön lapsi sairastaa valtioneuvoston asetuksen (30.12.2004/1335) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, toimi- henkilöllä on oikeus palkattomaan poissaoloon työstä, jotta hän voi osal- listua asetuksessa ja sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:n 2. momentissa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen. Poissaolosta on sovittava etukäteen työnantajan kanssa.
4. Jos lapsen tai muun lähiomaisen sairauden hoito tai sen järjestäminen edellyttää pidempää poissaoloa, toimihenkilölle pyritään järjestämään mahdollisuus palkattomaan poissaoloon pidemmäksi ajaksi, jos työtilanne sen sallii.
5. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten.
6. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivinään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen ja jos työsuhde on jatkunut vä- hintään vuoden.
7. Kun asevelvollinen toimihenkilö osallistuu kutsuntatilaisuuteen, se ei alenna hänen ansiotaan.
8. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, hänelle makse- taan palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.
9. Toimihenkilön vuosilomaetuja ei vähennetä, jos hän on kunnanvaltuuston tai -hallituksen jäsen tai valtiollisten tai kunnallisten vaalien vaalilautakun- nan tai –toimikunnan jäsen ja kokous pidetään hänen työaikanaan. Silloin hänelle maksetaan palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyskorvauk- sen erotus, jos ansionmenetyskorvaus alittaa palkan määrän. Erotus mak- setaan, kun toimihenkilö on esittänyt selvityksen kunnan maksamasta an- sionmenetyskorvauksesta.
10. Kun toimihenkilö muuttaa asuntoaan, hän saa palkallisen vapaapäivän, jos muutto osuu hänen työpäiväkseen. Toimihenkilöllä on oikeus palkalli- seen muuttopäivään enintään kerran kahdentoista peräkkäisen kuukau- den aikana.
11. Toimihenkilö voi osallistua ansiota menettämättä Ammattiliitto Pro ry:n edustajiston, hallituksen tai neuvottelukunnan tai keskusjärjestön edusta- jiston tai hallituksen kokoukseen.
12. Xxxxxxxxxxxxx on sovittava tämän pykälän mukaisesta poissaolosta työn- antajansa kanssa.
V MUITA TYÖEHTOJA
24 § Säännöt ja sosiaaliedut
1. Yhtiössä noudatetaan siinä kulloinkin voimassa olevaa ohjesääntöä ja työjärjestystä, jotka eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa tämän sopimuk- sen kanssa.
2. Kun ohjesääntöä laaditaan tai sitä muutetaan, työnantajan on neuvotel- tava yhtiön toimihenkilöitä edustavan yhdistyksen kanssa. Jos yhdistystä ei ole, neuvottelut käydään luottamusmiehen kanssa.
Pöytäkirjamerkintä:
Kun tämä sopimus tulee voimaan, kunkin yhtiön palveluksessa ja tämän sopimuksen sovellutuspiirissä olevien toimihenkilöiden vuo- silomia tai muita sosiaalisia etuja ei vähennetä ilman sopijapuolten suostumusta sopimuksen ollessa voimassa.
25 § Matkakulujen korvaus
Toimihenkilön matkakulut korvataan mallimatkustussäännön tai vähintään palkkasopimusten mukaisesti.
26 § Muuttokustannukset
Jos toimihenkilö siirretään työnantajan aloitteesta vakinaisesti toiselle paikka- kunnalle, hänelle korvataan muutosta aiheutuneet kohtuulliset muuttokustan- nukset.
27 § Konttoritoimihenkilön ateriaetu
Yhtiöt järjestävät kustannuksellaan konttoritoimihenkilöille mahdollisuuden ateriointiin työpaikalla tai sen läheisyydessä.
Jos yhtiöllä ei käytännössä ole mahdollisuutta järjestää ateriaetua, se voidaan vaihtaa rahakorvaukseen.
28 § Kenttämiehen ateriaetu
1. Yhtiö järjestää kenttämiehelle kustannuksellaan mahdollisuuden aterioin- tiin sellaisina työpäivinä, joilta kenttämies ei saa matkapäivärahaa.
2. Niillä paikkakunnilla, joilla käytännössä ei ole mahdollisuutta järjestää ate- riaetua, se voidaan vaihtaa rahakorvaukseen.
29 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenki- vakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
30 § Kokoustilat
1. Ammattiliitto Pro ry:n rekisteröity toimihenkilöyhdistys voi järjestää ko- kouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä työajan ulkopuo- lella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan pää- tyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) seuraavin edellytyksin:
− Työpaikalla pidettävästä kokouksesta on sovittava työnantajan kanssa kolme päivää ennen aiottua kokousta, jos se on mahdollista.
− Työnantaja osoittaa tarkoitukseen soveltuvan, työnantajan hallinnassa olevan kokouspaikan joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä. Ellei tällaista ole, asiasta on tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmu- kaisen ratkaisun löytämiseksi.
− Kokouksen järjestyksestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt toimihenkilöyhdistys ja järjestäjä. Yhdistyksen luottamushenkilöiden pitää olla läsnä kokouksessa.
2. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen Ammattiliitto Pron ja sen toimihenkilöyhdistyksen sekä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n edustajia.
31 § Jäsenmaksujen perintä
Palvelualojen työnantajat Palta ry suosittelee jäsenyhtiöilleen, että jos toimi- henkilö on antanut siihen valtuutuksen, Ammattiliitto Pron jäsenmaksut peri- tään toimihenkilön palkasta palkanmaksun yhteydessä. Toimihenkilölle anne- taan vuoden päätyttyä tai työsuhteen päättyessä verotusta varten todistus pi- dätetystä summasta.
31a § Osaamisen kehittäminen säännöllisen työajan ulkopuolella
Työnantaja voi määrätä toimihenkilön osallistumaan säännöllisen työaikansa lisäksi osaamisen kehittämistä edistävään toimintaan, johon voidaan käyttää enintään 24 tuntia kalenterivuodessa. Tältä ajalta maksetaan säännöllisen työ- ajan palkkaa vastaava palkka.
Osaamisen kehittäminen voidaan toteuttaa siten, että säännöllinen työaika pi- tenee siihen käytettävällä ajalla, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Osaamisen kehittämiseen voidaan käyttää myös kokonaisia päiviä, mutta ei kuitenkaan arkipyhiä tai sunnuntaipäiviä. Jos tällaiseen osaamisen kehittämi- seen käytetään lauantaipäivää eikä lauantai ole työvuoroluettelon mukainen työpäivä, päivän pituuden tulee olla vähintään kuusi tuntia, ellei toimihenkilö ja työnantaja toisin sovi.
Tämä määräys ei koske kenttämiehiä.
31b § Yhteistoimintalain 19 §:n mukainen neuvotteluaika
Jos työnantajan muutosneuvottelut koskevat yhden tai useamman toimihenki- lön irtisanomista, lomauttamista, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennai- sen ehdon yksipuolista muuttamista, yhteistoimintalain soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa.
Yhteistoimintalaista poiketen lasketaan yhteistoimintalain 23 §:n mukainen neuvotteluaika alkavaksi siitä päivästä, jona yhteistoimintalain 19 §:n mukai- nen neuvotteluesitys annetaan tiedoksi.
VI NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA
32 § Yrityskohtainen sopiminen
1. Paikallisen sopimisen onnistuminen edellyttää avointa ja luottamusta syn- nyttävää vuoropuhelua ja tasapainoista neuvotteluasemaa työnantajan ja henkilöstönedustajien välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omak- sua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioon ottavalla tavalla.
2. Yritys ja rekisteröity toimihenkilöyhdistys voivat sopia poikkeavasti työeh- tosopimuksen määräyksistä lainsäädännön määrittelemissä rajoissa. So- pia ei voi yleisesti koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan kuten palkkaus- ja työaikajärjestelmän kokonaan syrjäyttämisestä. Sopimuksen osapuolina ovat yritys ja rekisteröity asianomainen toimihenkilöyhdistys.
3. Neuvottelut käydään työrauhan vallitessa eivätkä ne siirry liittotasolle.
4. Esityksessä sopimukseksi on mainittava, mistä työehtosopimuksen mää- räyksestä tai määräyksistä halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työ- ehtosopimuksesta poikkeamiselle.
5. Yrityskohtaisen sopimuksen on oltava kirjallinen.
6. Sopimuksesta on käytävä ilmi, ketä sopimus koskee, mistä työehtosopi- muksen määräyksestä on sovittu ja mikä on sopimuksen sisältö.
7. Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Tois- taiseksi voimassa olevassa sopimuksessa on kolmen kuukauden irtisano- misaika. Sopimuksessa pitää olla määräykset siitä, miten siirrytään takai- sin aiempiin ehtoihin, jos sopimus irtisanotaan.
8. Sopimus on lähetettävä tiedoksi liitoille.
9. Sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana kuitenkin vasta, kun liitot ovat saaneet siitä tiedon.
10. Sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin liittojen välisellä työehtosopi- muksella.
11. Tähän pykälään perustuvien sopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyydet, ellei palkkakeskustelupöytäkirjasta muuta johdu.
12. Toimihenkilöyhdistyksen nimeämille neuvottelijoille on varattava riittävästi työaikaa, jotta he voivat hoitaa sopimuksen tekemisestä aiheutuvat tehtä- vät.
Yrityskohtaisissa neuvotteluissa kuluva aika tulee huomioida tarkastelta- essa yhdistyksen puheenjohtajan tavoitteiden toteutumista.
13. Toimihenkilöyhdistyksen nimeämien neuvottelijoiden mahdollisen ansion- menetyksen korvaamisesta sovitaan paikallisesti työehtosopimuksen
32 §:n mukaisesti.
33 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava yhtiön ja toimihenkilön luottamusmiehen kesken.
2. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, asiasta on laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat. Siinä on lyhyesti mainittava erimieli- syyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.
3. Neuvottelut pyritään aloittamaan viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun niitä pyydetään. Neuvottelut käydään tarpeetonta viivytystä välttäen.
4. Jos liitot eivät pääse yksimielisyyteen asiassa, kumpikin sopijapuoli voi saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
34 § Työnseisaukset
Tähän sopimukseen tai sen yksittäiseen määräykseen kohdistuvat työtaiste- lutoimenpiteet ovat kiellettyjä.
35 § Sopimuksen voimassaoloaika
Tämä sopimus on voimassa 31.1.2024 saakka. Helsingissä 11. helmikuuta 2022 Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri
Ammattiliitto Pro ry
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
VAKUUTUSALAN KONTTORITOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA PALKKASOPIMUS
1 § Sopimuksen ulottuvuus
Tämä sopimus koskee niitä konttoritoimihenkilöitä, jotka ovat vakuutusalan toi- mihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen sovellutuspiirissä.
2 § Palkkausjärjestelmä
1. Toimihenkilön palkka määräytyy yksilöllisesti palkkakeskustelupöytäkirjan ja tämän sopimuksen mukaan. Palkan määräytymisessä otetaan huomi- oon työn vaativuus, toimihenkilön pätevyys ja suoriutuminen työtehtävissä sekä periaate sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä.
Konttoritoimihenkilöt sijoitetaan palkkaryhmiin toimien vaativuusluokitte- lun perusteella (Liite 1).
2. Jos toimihenkilön työtehtävät muuttuvat vähemmän vaativiksi siten, että uuden toimen vaativuuspisteet alenevat vähintään 80 pistettä, hänen toi- mensa vaativuusluokkaa voidaan alentaa. Tällöin voidaan alentaa myös hänen palkkaansa vähimmäispalkan muutoksen verran eli uuden ja van- han palkkataulukon erotuksella. Työnantaja esittää työtehtävän muutos- perusteet, kun hän käsittelee asiaa luottamusmiehen kanssa. Vaativuus- luokka ja palkka voidaan alentaa tehtävän muutosta seuraavan neljännen kuukauden alusta.
Pöytäkirjamerkintä:
Tällä määräyksellä ei oteta kantaa direktio-oikeuden laajentami- seen tai supistamiseen eikä työsopimuksen yksipuolisiin muutok- siin.
3. Työnantajan on ilmoitettava jokaiselle konttoritoimihenkilölle, miten hänen toimensa on pisteytetty ja miten kokonaispalkka muodostuu, kun huomi- oidaan maksettavat lisät.
4. Esihenkilö ja toimihenkilö tarkastelevat tehtävän pisteytystä toimenku- vauksen perusteella, jos tehtävä muuttuu organisaatiouudistuksen, toi- seen tehtävään nimityksen tai muun olennaisen tehtävämuutoksen yhtey- dessä.
5. Olennaisesta tehtävämuutoksesta seuraava palkankorotus maksetaan vaativuusluokan muutosta seuraavan kuukauden alusta. Silloin korote- taan toimihenkilön palkkaa vähintään uuden ja vanhan vähimmäistauluk- kopalkan muutoksen verran. Toimihenkilö voi tarvittaessa joko itse tai luottamusmiehen välityksellä pyytää edellisessä kappaleessa tarkoitettua selvitystä.
3 § Työpalkat
Työehtosopimuksen 8 §:n mukaisen, säännöllisen enimmäistyöajan mukaiset vähimmäispalkat määräytyvät liitteen 3 perusteella.
4 § Osa-aikaisen toimihenkilön palkka
1. Osa-aikaisen, työehtosopimuksen piirissä olevan toimihenkilön palkka lasketaan tuntipalkkaperusteisesti. Palkka voidaan maksaa myös kuukau- sipalkkana. Vähimmäistuntipalkka lasketaan jakamalla kokoaikaisen toi- mihenkilön vastaava taulukkopalkka luvulla 150.
2. Vähimmäispalkan ylittävä henkilökohtainen palkanosa voidaan suhteut- taa osa-aikaisen toimihenkilön työaikaan. Osa-aikaisen toimihenkilön VTS-lisä maksetaan täysimääräisenä voimassa olevan työehtosopimuk- sen mukaan.
5 § Kuukausipalkan osittaminen
Jos konttoritoimihenkilöllä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko palkanmak- sukaudelta, hänelle maksettava palkkaa lasketaan seuraavasti:
1. Konttoritoimihenkilölle palkanmaksukaudelta tuleva palkka jaetaan niiden palkanmaksukauteen sisältyvien päivien lukumäärällä, jotka olivat tai oli- sivat olleet hänen työpäiviään. Näin saatu päiväpalkka kerrotaan niiden päivien lukumäärällä, joilta hänellä on oikeus saada palkkaa.
2. Yhtiökohtaisesti voidaan sopia myös kiinteän kuukausipalkan jakajan käyttämisestä
3. Konttoritoimihenkilön vuosilomapalkka ja –korvaus lasketaan vuosiloma- lain mukaan.
6 § Vakuutustutkinto
VTS-lisä maksetaan niille vaativuusluokittelun piiriin kuuluville, jotka ovat suo- rittaneet vakuutustutkinnon. Lisän suuruus on 84 euroa/kk 1.5.2022 alkaen.
7 § Siirtäminen vaativampaan tehtävään
1. Jos toimihenkilön tehtävä olennaisesti muuttuu, hänen toimensa pisteyte- tään uudelleen.
2. Jos konttoritoimihenkilö siirretään vaativampaan tehtävään, hänellä on tehtävään perehdyttämiskausi. Se voi olla enintään 12 kuukautta tehtävän vaativuustason huomioon ottaen.
3. Perehdyttämiskauden pituus on ilmoitettava etukäteen konttoritoimihenki- lölle.
4. Konttoritoimihenkilölle maksetaan perehdyttämiskauden aikana uuden tehtävän mukainen palkka.
5. Jos siirto on tarkoitettu tilapäiseksi, sen arvioitu kesto on ilmoitettava etu- käteen konttoritoimihenkilölle. Jos vaativampi tehtävä kestää yli kuukau- den, sen ylittävältä ajalta maksetaan uuden tehtävän mukainen palkka. Tilapäisen siirron pisin yhtämittainen kestoaika on vuosi. Jos kyse on hoi- tovapaasta, pisin kestoaika on enintään hoitovapaan pituinen.
8 § Palkkaryhmien yläpuolella olevat toimet
1. Palkkaryhmien yläpuolella ovat sellaiset toimet, joiden pistemäärä on yli 910 tai jotka eivät tulleet uuden järjestelmän käyttöönottovaiheessa järjes- telmän piiriin.
2. Palkkaryhmien yläpuolella olevien toimien vähimmäispalkka on vähintään 2 % korkeampi kuin ylimmän palkkaryhmän toimen palkka. Sääntöä nou- datetaan myös aiemmin luokittelemattomiin toimiin.
Pöytäkirjamerkintä:
Jos toimi on pisteytetty 7 + 25 –säännön perusteella ja uusi toimi- henkilö tulee vastaavaan toimeen, myös uuden toimihenkilön toimi luokitellaan palkkatasosta riippumatta.
Jos luokiteltujen toimien joukossa syntyy kokonaan uusi toimen- kuva, se luokitellaan ja jos pisteet ovat yli 910, toimi siirtyy palkka- ryhmien yläpuoliseksi.
3. Palkkaryhmien yläpuolella olevan toimihenkilön kanssa käydään läpi pal- kan määräytymisen perusteet esimerkiksi palkkakeskustelun yhteydessä.
9 § Matkat ja siirrot
1. Jos konttoritoimihenkilö joutuu hoitamaan työtehtäviä työnantajan mää- räyksestä toisella paikkakunnalla, hänelle korvataan matkasta ja ylläpi- dosta aiheutuneet kustannukset yhtiön matkustussäännön mukaisesti, kuitenkin siten, että todelliset kustannukset katetaan.
2. Konttoritoimihenkilölle maksetaan erillinen korvaus, jos hän joutuu tilapäi- sesti hoitamaan työtehtäviä toimipaikassa, joka on verrattuna hänen vaki- naiseen toimipaikkaansa huono sijaintinsa tai liikenneyhteyksiensä takia. Korvaus edellyttää, että toimihenkilön työmatka pidentyy huomattavasti tai työpaikalle/kotiin saapuminen muutoin vaikeutuu tai kustannukset lisään- tyvät huomattavasti. Korvaus sovitaan paikallisesti ja siihen noudatetaan soveltuvin osin matkustussäännön määräyksiä.
3. Jos konttoritoimihenkilön työtehtävät edellyttävät siirtymistä työpaikasta toiseen samalla paikkakunnalla työpäivän aikana, matkakustannusten korvaamisesta sovitaan paikallisesti.
10 § Ylityö
1. Ylityöksi katsotaan työ, jota tehdään työehtosopimuksen 8 §:ssä määrätyn työajan lisäksi. Sitä saa teettää lain sallimissa rajoissa.
Työaikalain 18 §:n mukainen tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta.
2. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50
% ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettu tuntipalkka. Viikoittaisesta yli- työstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 % korotettu tun- tipalkka ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 % korotettu tuntipalkka. Jos ylityö jatkuu vuorokauden vaihteen yli, vuorokauden vaihtuminen ei alenna yli- työn korvausprosentteja.
3. Arkipyhänä tehdystä työstä maksetaan 100 % korotettu tuntipalkka.
4. Sunnuntaina ja arkipyhänä tehdystä ylityöstä maksetaan kahdelta ensim- mäiseltä tunnilta 150 % ja seuraavilta tunneilta 200 % korotettu tunti- palkka.
5. Kun ylityökorvausta lasketaan, vain täydet neljännestunnit huomioidaan.
6. Ylityökorvauksen tuntipalkka lasketaan siten, että kuukausipalkka luon- toisetuineen jaetaan enintään nelinkertaisella viikoittaisen säännöllisen työajan tuntimäärällä.
7. Jos säännöllinen ilta tai yövuoro jatkuu ylityönä, tuntipalkkaan lisätään ilta- tai yövuorolisä.
8. Työnantaja ja konttoritoimihenkilö voivat sopia, että ylityökorvaus vaihde- taan vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana tai että ylityökor- vauksena annettava vapaa-aika yhdistetään työehtosopimuksen 17 §:ssä tarkoitettuun säästövapaaseen. Vapaa-aikaan sovelletaan jälkimmäi- sessä tapauksessa soveltuvin osin säästövapaata koskevia määräyksiä.
9. Ylityökorvaus maksetaan ja ylityökorvausta vastaava vapaa aika anne- taan kahden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä. Jos ylityökorvauk- sesta on huomautettavaa, huomautus pitää tehdä kuukauden kuluessa maksusta, ellei ole voittamatonta estettä.
10. Yhtiön käytäntöä vuorokauden vaihteen yli jatkuvien töiden korvaamisesta ei muuteta.
11 § Vuorotyö
1. Säännöllisessä vuorotyössä olevalle maksetaan iltatyöstä iltavuorolisänä vähintään 20 % hänen tuntipalkastaan ja yötyöstä maksetaan yövuoroli- sänä vähintään 30 % hänen tuntipalkastaan vuoroon sisältyneiltä tun- neilta.
2. Yleisenä vapaapäivänä tehty vuorotyö korvataan 10 §:n mukaan.
12 § Ilta- ja yötyölisä
1. Jos konttoritoimihenkilö tekee säännölliseen vuorokautiseen työaikaansa kuuluvaa työtä
− kello 18-23, hänelle maksetaan näiltä tunneilta lisä, joka on vähintään 20 % hänen tuntipalkastaan
− kello 23-07, hänelle maksettava lisä on vastaavasti vähintään 30 % tuntipalkastaan
2. Kun korvausta lasketaan, vain em. kellonaikojen väliin osuvat täydet nel- jännestunnit huomioidaan.
13 § Varallaolokorvaus
Varallaolosta asunnossa tai muualla on sovittava. Sopimuksessa on määritel- tävä varallaoloajan pituus. Varallaolosta maksetaan puolet tuntiansion mukai- sesta palkasta. Varallaoloaikaa ei lasketa työaikaan. Varallaolija voidaan tar- vittaessa kutsua töihin.
14 § Hälytysluontoinen työ
1. Hälytysluontoista työtä on hälytyskutsun perusteella tehtävä työ. Silloin konttoritoimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulko- puolella hänen jo poistuttua työpaikalta.
2. Hälytysluontoisesta työstä maksetaan vähintään tunnin palkka sekä yli- työkorvaus, jos työ on ylityötä. Tämän lisäksi maksetaan hälytysrahaa, jonka suuruus määräytyy kutsuajankohdan perusteella seuraavasti:
I Päivätyössä
a) Jos hälytyskutsu on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai konttori- toimihenkilön vapaapäivänä ennen kello 21, maksetaan 2 tunnin palk- kaa vastaava korvaus.
b) Jos hälytyskutsu on annettu kello 21-06, maksetaan 4 tunnin palkkaa vastaava korvaus.
II Vuorotyössä
a) Aamuvuorossa hälytysrahaa maksetaan kuten päivätyössä.
b) Ilta- ja yövuorossa maksetaan 3 tunnin palkkaa vastaava korvaus, jos hälytyskutsu on annettu 9 tunnin kuluessa toimihenkilön säännöllisen työajan päättymisestä.
c) Jos hälytyskutsu annetaan 9 tuntia säännöllisen työajan päättymisen jälkeen mutta vähintään tuntia ennen toimihenkilön seuraavan sään- nöllisen työajan alkamista, maksetaan 2 tunnin palkkaa vastaava kor- vaus.
Jos työ on edellä I b) ja II b) kohdissa mainituissa tapauksissa ylityötä, ylityökorvaus on heti 100 %.
15 § Työasioita koskeva soitto
Jos työasioita koskeva soitto tulee toimihenkilön normaalin työajan ulkopuo- lella hänen vapaa-aikanaan ja hän pystyy tällöin hoitamaan asian puheli- messa, korvaus maksetaan yksinkertaisena tuntipalkkana vähintään 1 tun- nilta.
Jos hänelle soitetaan arkipäivänä kello 22-07, lauantaisin, sunnuntaisin tai py- häpäivinä, korvaus on kolminkertainen tuntipalkka.
16 § Työnseisaukset
Tähän sopimukseen tai sen yksittäiseen määräykseen kohdistuvat työtaiste- lutoimenpiteet ovat kiellettyjä.
17 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa ja rikkomista koskevat erimielisyy- det ratkaistaan työehtosopimuksen 33 §:ssä sovitulla tavalla, ellei palkkakes- kustelupöytäkirja edellytä muuta.
18 § Sopimuksen voimassaoloaika
Tämä sopimus on voimassa kuten vakuutusalan toimihenkilöitä koskeva työ- ehtosopimus.
Helsingissä 11. helmikuuta 2022 Palvelualojen työnantajat PALTA ry Xxxxxx Xxxxx Xxxxx Ääri Ammattiliitto Pro ry
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
LIITE 1 TOIMENLUOKITUSLOMAKE
Palvelualojen työnantajat Palta ry
Ammattiliitto Pro ry Vaativuustekijöiden pisteet
TOIMEN EDELLYTTÄMÄ PERUSOSAAMINEN | OPPIAIKA | ||
1. ≤ 1 vuosi | 2. ≤ 2 vuotta | 3. > 2 vuotta | |
1. ei erityistä koulutusvaatimusta | 40 | 60 | 80 |
2. opistotaso | 80 | 100 | 120 |
3. korkeakoulututkinto | 120 | 140 | 160 |
TIETOTAITO / Toimen hoitaminen edellyttää | |
1. perustietämystä | 60 |
2. xxxxxx perustietämystä | 100 |
3. ammattitietämystä | 150 |
4. laajaa ammattitietämystä tai rajattua erikoistietämystä | 200 |
5. monipuolista ammattitietämystä | 250 |
6. laajaa erikoistietämystä | 300 |
7. monipuolista erikoistietämystä | 350 |
TOIMINNAN VAPAUS JA VASTUU / Toimen hoitaminen edellyttää | |
1. selkeää ohjeistusta | 50 |
2. vakiintuneiden tilanteiden ja työtapojen hallintaa | 100 |
3. itsenäistä tiedon hankintaa ja soveltamista | 150 |
4. itsenäistä harkintaa ja ratkaisuja | 200 |
5. etukäteen määriteltyä palveluajatusta | 250 |
ERILLISVASTUU / Toimeen sisältyy yksilö- tai ryhmäkohtainen | Pisteet | ||
1. perehdyttämis- ja/tai koulutusvastuu | 0 | 20 | 40 |
2. työnjohdollinen vastuu | 0 | 40 | 80 |
3. vastuu asiakassuhteista | 0 | 40 | 60 |
Pistemäärään vaikuttavat vastuiden lukumäärä ja yksittäisen vastuutekijän merkittävyys Pisteet yhteensä | |||
ERILLISVASTUU / Toimeen sisältyy yksilö- tai ryhmäkohtainen | Pisteet | ||
1. perehdyttämis- ja/tai koulutusvastuu | 0 | 20 | 40 |
2. työnjohdollinen vastuu | 0 | 40 | 80 |
3. vastuu asiakassuhteista | 0 | 40 | 60 |
Pistemäärään vaikuttavat vastuiden lukumäärä ja yksittäisen vastuutekijän merkittävyys Pisteet yhteensä | |||
RASITTAVUUS | |||
1. aikataulusidonnaisuus | 0 | 20 | 40 |
2. yksintyöskentely | 0 | 20 | 40 |
3. olosuhdehaitoista johtuva rasittavuus | 0 | 20 | 40 |
4. fyysinen rasittavuus | 0 | 20 | 40 |
Pistemäärän vaikuttavat rasittavuustekijöiden lukumäärä ja yksittäisen rasittavuustekijän vaikuttavuus Pisteet yhteensä | |||
Toimen yhteispisteet
LIITE 2 TOIMENLUOKITUSLOMAKKEEN TULKINTAOHJEITA
PERUSOSAAMINEN JA OPPIAIKA
Perusosaamisella tarkoitetaan toimen edellyttämää ennen työsuhteen alkua saatua koulutusta. Oppiajalla tarkoitetaan uuden toimihenkilön perehdyttämis- ja työhönopastusaikaa, joka on tarpeen itsenäisen työskentelyvalmiuden saa- vuttamiseksi.
TIETOTAITO
Toimi luokitellaan kokonaisuutena. Tehtävä- ja osaamisalueet sovitaan yhtiö- kohtaisesti. Luokiteltavana on kunkin toimihenkilön oma tosiasiallinen toimi. Tarkoituksena on luokitella tosiasialliset tehtävät työt, ei tavoitetoimenkuvia tms. suunniteltuja kehittämisasioita.
Perustietämys
− työnkulkujen ja asiakirjojen tunteminen
− järjestelmien perustuntemus
tiedot saadaan perehdyttämisen kautta, poikkeukset opastetaan erikseen
Ammattitietämys
− edellyttää työkokemuksen kautta saatua ammattitaitoa tai alan ammatillista peruskoulutusta tai ammatillista koulutusta
− edellyttää tehtäväalueen asiantuntemusta
työskentely on itsenäistä ja tiedonhankinta omatoimista
Erikoistietämys
− edellyttää ammatillista "historiatietojen" hallintaa sekä tehtäväalueen sy- vällistä
− asiantuntemusta.
Rajattu: toimeen sisältyy yksi tehtäväalue. Laaja: toimeen sisältyy useita tehtäväalueita.
Monipuolinen: toimeen sisältyy erilaisia tehtäväalueita, jotka edellyttävät myös erilaista ammattitietämystä ja tiedon yhteensovittamista.
Yhteensovittamista on esimerkiksi asiakkaan ja yhtiön etujen rinnakkainen harkinta.
TOIMINNAN VAPAUS JA VASTUU
Tarkastelu on yksilökohtaista, siihen eivät vaikuta tiimityö ja tiimin valtuudet.
Itsenäistä tiedon hankintaa ja soveltamista
− usein olemassa yleisluontoisia ohjeita tai iso joukko yksityiskohtaisia oh- jeita ja määräyksiä
− edellyttää jo käytössä olevien sekä uusien ohjeiden ja normien itsenäistä tiedon hankintaa sekä soveltamista
Itsenäistä harkintaa ja ratkaisua
− toimeksiannot usein yleisluontoisia
− käytettävissä olevat ohjeet ja normit edellyttävät kehittävää tai luovaa so- veltamista
− harkinnan käyttöön liittyy ammatillinen tai taloudellinen vastuu
− kyky itsenäisiin, mahdollisesti uusiin ratkaisuihin
Etukäteen määritelty palveluajatus
− antaa itsenäisen vastuun töiden suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä toi- minnan tuloksellisuudesta
− ohjeet tai käytännöt eivät rajoita tehtävien suoritusta vaan toimihenkilö oh- jaa yhdessä sovittu palveluajatus
− saavutettuja tuloksia arvioidaan
ERILLISVASTUUT
Perehdyttämisvastuu
Perehdyttämisellä tarkoitetaan yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön pe- rehdyttämistä työhönsä tai sen muutoksiin sekä uuden toimihenkilön pereh- dyttämistä työhönsä, yritysorganisaatioon, työympäristöön ja muuhun henki- löstöön.
Koulutusvastuu
Koulutusta ovat esimerkiksi erikseen järjestetyt tilaisuudet, joissa opetetaan käyttämään uutta järjestelmää tai uusia laitteita tai joissa käsitellään uusien tuotteiden sisältöä tai myyntitekniikoita.
Jos yrityksessä maksetaan sivutoimisista koulutusluennoista erikseen palkki- oita eikä toimeen sisälly muunlaista koulutusvastuuta, palkkausjärjestelmän mukaisia pisteitä ei sovelleta vaativuusluokittelussa.
Työnjohdollinen vastuu
Luokittelun yhteydessä on selvitettävä, onko tiimeille annettu työnjohdollista vastuuta ja kuka sitä käyttää.
Työnjohdollisella vastuulla tarkoitetaan vastuuta toimihenkilön tai toimihenki- löryhmän työn tekemisestä ja työn tuloksista.
Vastuu asiakassuhteista
Vastuulla tarkoitetaan asiakassuhteiden säilyttämistä, kehittämistä positiivi- seen suuntaan tai vastuuta asiakaskuvasta.
VUOROVAIKUTUS
Lähtökohtaisesti ulkoinen ja sisäinen asiakaspalvelu ovat samanarvoisia. Asiakaspalvelu on vuorovaikutteista.
Sataan pisteeseen oikeuttaa esimerkiksi suora perusasiakaspalvelu, joka liit- tyy korvaus-, vakuutus- tai eläkekäsittelyyn.
RASITTAVUUS
Aikataulusidonnaisuus
Tarkoitetaan jatkuvaa tai säännöllistä, toistuvaa päivittäistä aikataulusidonnai- suutta.
Yksintyöskentely
Yksintyöskentelyllä tarkoitetaan sitä, että työt on pakko jatkuvasti tehdä yksin (yhden hengen konttori) tai eristyksissä työtovereista (mikrofilmaus).
Olosuhdehaitoista johtuva rasittavuus
Olosuhdehaitoilla tarkoitetaan töitä, joissa esimerkiksi
− työpuku likaantuu
− normaalista poikkeavat lämpötilat
− melu on niin häiritsevää, että puhe kuuluu vain ääntä korottaen
− kuulosuojaimet ovat jatkuvasti tarpeen
− veto ylittää normaaleissa konttoritiloissa esiintyvän
− työtä joudutaan tekemään pidempiä aikoja vaikeissa työasennoissa.
Fyysinen rasittavuus
Fyysisellä rasittavuudella tarkoitetaan esimerkiksi työn väsyttävyyttä, voiman tarvetta tai erityistä energian kulutusta. Tällaista saattaa esiintyä töissä, jotka edellyttävät jatkuvaa kantamista tai toistuvia nostoja.
LIITE 3 KONTTORIHENKILÖIDEN VÄHIMMÄISPALKAT
Konttoritoimihenkilöiden vähimmäispalkat 30.4.2022 asti | ||
Pääkaupunkiseutu | Euroa/kk | Pisteraja |
B | 1966 | Alle 590 |
C | 2092 | 591 - 670 |
D | 2235 | 671 - 750 |
F | 2387 | 751 - 830 |
G | 2556 | 831 - 910 |
Yläpuoliset | 2606 | 911 - |
Muu Suomi | Euroa/kk | Pisteraja |
B | 1905 | Alle 590 |
C | 2025 | 591 - 670 |
D | 2158 | 671 - 750 |
F | 2307 | 751 - 830 |
G | 2466 | 831 - 910 |
Yläpuoliset | 2516 | 911 - |
Konttoritoimihenkilöiden vähimmäispalkat 1.5.2022 lähtien | ||
Pääkaupunkiseutu | Euroa/kk | Pisteraja |
B | 1986 | Alle 590 |
C | 2113 | 591 - 670 |
D | 2257 | 671 - 750 |
F | 2411 | 751 - 830 |
G | 2582 | 831 - 910 |
Yläpuoliset | 2632 | 911 - |
Muu Suomi | Euroa/kk | Pisteraja |
B | 1924 | Alle 590 |
C | 2045 | 591 - 670 |
D | 2180 | 671 - 750 |
F | 2330 | 751 - 830 |
G | 2491 | 831 - 910 |
Yläpuoliset | 2541 | 911 - |
LIITE 4 PALKKAKESKUSTELUA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA
1 § Palkkaperiaatteet
1. Toimihenkilön palkka määräytyy yksilöllisesti. Huomioon otetaan työn vaativuus, toimihenkilön pätevyys ja suoriutuminen työtehtävissä sekä pe- riaate sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä.
Toimihenkilön vähimmäispalkka määräytyy konttoritoimihenkilöitä koske- van palkkasopimuksen 2 §:n mukaisen tai tämän pöytäkirjan mukaisesti yrityskohtaisesti sovitun vaativuusluokittelun perusteella.
Työnantajan on ilmoitettava palkkasopimuksen 2 §:n 3 kohdan mukaisesti jokaiselle konttoritoimihenkilölle, miten toimihenkilön toimi on pisteytetty. Lisäksi on ilmoitettava, miten toimihenkilön kokonaispalkka muodostuu, kun huomioidaan maksettavat lisät.
Toimen pisteytystä tarkastellaan palkkasopimuksen mukaisesti organi- saation uudistuksesta tai toiseen tehtävään nimityksestä johtuvan tehtä- vämuutoksen tai muun olennaisen tehtävämuutoksen yhteydessä. Olen- naisesta tehtävämuutoksesta aiheutuva palkankorotus annetaan vaati- vuusluokan muutosta seuraavan kuukauden alusta. Silloin korotetaan toi- mihenkilön palkkaa vähintään uuden ja vanhan vähimmäistaulukkopalkan muutoksen verran.
Muita tehtävämuutoksia tarkastellaan vaativuusluokittelun perusteella palkkakeskustelussa. Mahdolliset tehtävän vaativuuden noususta aiheu- tuvat palkankorotukset toteutetaan palkkakeskustelussa.
Toimihenkilön pätevyyttä ja suoriutumista työtehtävissä arvioidaan työeh- tosopimuksen arviointilomakkeen perusteella, ellei yritys-/ryhmä-/konser- nikohtaisesti sovita toisin Ammattiliitto Pron jäsenyhdistyksen kanssa.
2. Yritys päättää palkkapolitiikan, kun se on käsitelty palkkakeskustelutyö- ryhmässä. Jos yrityksessä ei ole palkkakeskustelutyöryhmää, palkkapoli- tiikka käsitellään yhdessä henkilöstön kanssa.
Yritys tarvitsee ajan tasalla olevan palkkapolitiikan palkkakeskustelujen käymistä varten. Palkkapolitiikalla tarkoitetaan yrityksen liiketoimintastra- tegiasta johdettuja periaatteita, joihin palkkauksen kokonaisuus perustuu yrityksessä. Se voi sisältää näkemyksiä siitä, miten palkkakehityksestä huolehditaan, miten palkkapolitiikan toteutumista seurataan ja miten arvi- oidaan palkitsemisen toimivuutta. Palkkapolitiikan sisältöä käsitellään tar- kemmin liittojen yhteisessä palkkakeskusteluoppaassa.
Yritys perehdyttää henkilöstöä ja tiedottaa riittävästi palkkapolitiikan sisäl- löstä ennen palkkakeskustelujen käymistä.
3. Toimihenkilön palkkaan vaikuttavat
− työtehtävät ja niissä tapahtuvat muutokset (toimen vaativuus)
− kokemus työtehtävissä
− pätevyys (osaaminen ja ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen)
− työssä suoriutuminen (työn laatu ja tavoitteellisuus)
− oman työn ja työtapojen kehittäminen
− yhteistyökyky ja vuorovaikutus.
4. Lähtökohtana on pyrkimys palkkaukseen ja palkkakehitykseen, jotka toi- mihenkilöt kokevat oikeudenmukaisiksi ja kannustaviksi.
2 § Palkkakeskustelu
1. Palkkakeskustelun perusteella korotetaan henkilökohtaista kiinteää koko- naispalkkaa, ellei keskustelussa päädytä siihen, ettei palkkaa koroteta.
Henkilökohtaisena kiinteänä kokonaispalkkana pidetään toimihenkilölle kuukausittain vakituisesti maksettavaa rahapalkkaa, johon kuuluvat:
− taulukkopalkka
− 1.4.1999 asti voimassa olleen palkkausjärjestelmän mukainen teh- täväkohtainen lisä
− henkilökohtainen lisä
− tasa-arvoerä (1.12.1994)
− järjestelmälisä/ylite (31.3.1999 ja 1.4.1999 välisten palkkataulukko- jen erotus)
− palvelusvuosilisät
− kielilisä
− muut työehtosopimukseen perustuvat lisät (”hännät”).
Olosuhteista maksettavat lisät (ilta-, yö- ja vuorolisät, varallaolo-, hälytys- ja soittokorvaus), VTS-lisä, erilaiset tulos- ja myyntipalkkiot eivät ole ns. henkilökohtaista kiinteää kokonaispalkkaa.
Yrityskohtaisten lisien sisällyttämisestä henkilökohtaisiin kiinteisiin koko- naispalkkoihin voidaan sopia Ammattiliitto Pron jäsenyhdistyksen kanssa.
2. Työnantajan edustaja ja toimihenkilö sopivat palkkakeskustelun ajankoh- dan palkkakeskustelutyöryhmän mahdollisesti antamien ohjeiden mukai- sesti.
Palkkakeskustelua käyvät esihenkilöt ilmoittavat hyvissä ajoin luottamus- miehelle ajanjakson, jolloin palkkakeskusteluja on tarkoitus käydä.
Palkkakeskustelut käydään ennen työehtosopimuksessa sovittuja palkan- korotusajankohtia. Palkkakeskusteluja ei käydä sellaisen toimihenkilön kanssa, jonka työsuhde on kestänyt alle 6 kuukautta ennen
palkkakeskustelukorotusta. Palkkakeskustelua käyvällä työnantajan edustajalla pitää olla päätösvalta palkkakeskustelun perusteella makset- tavasta palkankorotuksesta.
3. Toimihenkilöllä pitää olla käytettävissä hyvissä ajoin ennen palkkakeskus- telua saatavilla olevat vakuutusalan keskiansio- ja ansiokehitystiedot sekä saatavilla olevat yrityskohtaiset, tilastoihin perustuvat keskiansiotiedot EK:n tilastonimikkeittäin sekä yrityskohtaiset palkkaryhmäjakaumaa kos- kevat tiedot.
4. Palkkakeskustelu on tärkeä osa toimihenkilön palkan määräytymistä ja palkkakehitystä. Esihenkilöllä on velvollisuus ja toimihenkilöllä oikeus palkkakeskusteluun vähintään kerran vuodessa. Esihenkilö ja toimihen- kilö vahvistavat palkkakeskustelun tuloksen kirjallisesti. Keskustelun yh- teenveto tehdään liitteenä olevan mallin mukaan, ellei sovita toisin yritys-
/ryhmä-/konsernikohtaisesti Ammattiliitto Pron jäsenyhdistyksen kanssa.
5. Palkkakeskustelun tarkoituksena on
− kuvailla toimihenkilön nykyiset työtehtävät ja saavutetut tulokset esihenkilön ja toimihenkilön välisessä vuoropuhelussa
− keskustella toimihenkilön pätevyydestä ja suoriutumisesta työteh- tävissään
− keskustella palkasta ottaen huomioon toimihenkilön nykyiset ja mahdollisesti tulevat työtehtävät sekä vastuualueet
− pyrkiä yksimielisyyteen toimihenkilön palkankorotuksesta.
3 § Palkkakeskustelun käyttöönottoa edeltävät keskustelut ja neuvottelut
Ennen kuin palkkakeskustelumalli otetaan käyttöön, yrityksessä on käsiteltävä seuraavat asiat palkkakeskustelutyöryhmässä. Jos palkkakeskustelutyöryh- mää ei ole, asiat käsitellään luottamusmiehen kanssa. Jos luottamusmiestä ei ole, asiat käsitellään henkilöstön kanssa.
1. Luottamusmiesten lukumäärä luottamusmiessopimuksen mukaisesti.
Sopimuksessa on jätetty yhtiökohtaisesti ratkaistavaksi tarkoituksenmu- kaisen luottamusmiesjärjestelmän tekeminen. Järjestelmän pitäisi nou- dattaa yhtiöiden organisaatiota ja luoda puitteet luottamusmiestehtävien hoitamiseksi.
2. Palkkapolitiikka ja sen käsittely.
Palkkapolitiikan tiedottaminen yrityksen henkilöstölle.
Liitot suosittelevat, että palkkapolitiikan käsittelyyn osallistuu mahdolli- suuksien mukaan myös palkkapolitiikasta päättäviä työnantajan edustajia.
3. Palkkakeskusteluun liittyvä koulutus esihenkilöille ja toimihenkilölle.
4. Palkkakeskustelujen toteuttaminen yrityksessä.
5. Työehtosopimusratkaisun sisältö ja mahdolliset yrityksessä toisin sovitut asiat sekä palkankorotusten taso ja ajankohdat.
6. Palkkakeskustelut erityistilanteissa.
7. Palkkakeskustelujen seuranta ja erimielisiksi jääneiden keskustelujen kä- sittely.
Palkkakeskusteluja edeltävät keskustelut/neuvottelut myöhemmin:
Ennen seuraavaa palkkakeskustelukierrosta yhtiössä pitää tarkistaa mah- dolliset muutokset 3§:ssä tarkoitetuissa asioissa.
4 § Yksilön suoja
1. Toimihenkilöt ja palkkakeskustelua käyvät esihenkilöt perehdytetään ja koulutetaan vaativuusluokitteluun, pätevyyden ja suoriutumisen arvioin- tiin, palkkapolitiikan periaatteisiin ja palkkakeskustelujen käymiseen en- nen palkkakeskusteluja. Perehdytys ja koulutus annetaan säännöllisenä työaikana ja työnantaja vastaa tarpeellisista kuluista.
2. Esihenkilöllä ja toimihenkilöllä on oikeus keskeyttää palkkakeskustelu pe- rustellusta syystä, esimerkiksi lisätietojen hankkimista varten. Toimihen- kilön keskeyttämää palkkakeskustelua jatketaan vasta, kun toimihenki- lölle on annettu mahdollisuus olla yhteydessä luottamusmieheen.
3. Erimieliseksi jääneet palkkakeskustelut käsitellään tämän pöytäkirjan neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
4. Jollei paikallisesti toisin sovita, työnantaja tuo palkkakeskustelutyöryhmän käsittelyyn tapaukset, joissa toimihenkilön palkankorotus on ollut jokai- sessa kolmessa peräkkäisessä palkkakeskustelussa alle puolet palkka- keskusteluin jaettavasta keskimääräisestä prosentuaalisesta korotuk- sesta. Tapaukset tuodaan palkkakeskustelutyöryhmään kahden kuukau- den kuluessa siitä, kun korotukset on jaettu palkkakeskustelun perus- teella. Toimihenkilö voi kirjallisesti kieltää asiansa käsittelyn.
Jos yrityksessä ei ole palkkakeskustelutyöryhmää, tässä kohdassa tarkoi- tetut tapaukset käsitellään luottamusmiehen kanssa.
5. Palkkakeskustelusta tehdään kirjallisesti kaksi allekirjoitettua yhteenve- toa, joista käy ilmi palkkakeskustelun lopputulos ja perustelut sekä osa- puolten näkemykset. Toinen kappale yhteenvedosta jää toimihenkilölle.
6. Muut mahdolliset palkkakeskusteluasiakirjat tehdään kahtena kappa- leena, joista toinen jää toimihenkilölle.
7. Palkkakeskustelun tuloksena toimihenkilön henkilökohtainen kiinteä ko- konaispalkka ei voi laskea.
8. Työnantajan pitää säilyttää työsuhteen aikana palkkakeskusteluasiakirjat vähintään kolmen palkkakeskustelukierroksen ajan, jollei paikallisesti toi- sin sovita. Asiakirjat pitää säilyttää kuitenkin vähintään viiden vuoden ajan. Tiedot pitää antaa toimihenkilölle, jos hän niitä pyytää. Palkkakes- kustelupöytäkirjat voidaan säilyttää sähköisessä muodossa.
9. Työnantajan pitää määritellä palkkakeskustelun osapuolet ja tiedottaa asi- asta kyseessä oleville henkilöille. Lisäksi työnantaja on velvollinen ilmoit- tamaan, jos osapuolet vaihtuvat.
5 § Erityistilanteet
1. Jos toimihenkilö on estynyt käymään palkkakeskustelua poissaolon takia palkkakeskustelulle varattuna aikana, palkkakeskustelu käydään ennen poissaolon alkamista, jos palkkakeskustelukorotuksen suuruus on tällöin selvillä ja palkkakeskustelu on myös muutoin käytävissä. Jollei palkkakes- kustelua voida edellä kerrotun tavoin käydä, palkkakeskustelu käydään sähköisten viestintävälineiden avulla, jotka ovat yrityksessä yleisesti neu- votteluissa käytössä. Tämä edellyttää aidon vuorovaikutussuhteen, hen- kilökohtaisuuden ja luottamuksellisuuden varmistamista. Jollei tämä ole mahdollista, palkkakeskustelu käydään heti poissaolon päätyttyä.
2. Toimihenkilölle taataan vähintään yrityksen keskimääräinen ansiokehitys prosentuaalisena korotuksena, jos hän ei ole työskennellyt lainkaan palk- kakeskustelujen välisenä aikana perhevapaan, sairauden, armeijan, sivii- lipalveluksen tai vapaaehtoisen asepalveluksen takia.
Tässä kohdassa tarkoitettujen toimihenkilöiden palkat otetaan huomioon palkkakeskusteluerän pakkasummassa, vaikka palkanmaksu toteutuisikin vasta myöhemmin työhön paluun yhteydessä. Tällöin toimihenkilöt ovat mukana myös identtisen henkilöstön palkkasummavertailussa.
3. Jos esihenkilö vaihtuu, keskustelun käynyt esihenkilö ja toimihenkilö do- kumentoivat tarvittavat asiat tulevaa palkkakeskustelua varten.
4. Jos toimihenkilö työskentelee usean esihenkilön alaisuudessa, palkka- keskustelussa otetaan huomioon kaikki toimihenkilön työtehtävät.
5. Jos palkkakeskustelua ei ole käyty työnantajasta aiheutuvasta syystä so- vittuun ajankohtaan mennessä, toimihenkilölle maksetaan palkankorotus- ajankohtana yrityksessä käytyjen palkkakeskustelujen keskimääräinen euromääräinen korotus.
6. Jos toimihenkilö kieltäytyy palkkakeskustelusta, esihenkilö päättää pal- kankorotuksen.
7. Kokonaan työstä vapautetulle päätoimiselle pääluottamusmiehelle ja ko- konaan työstä vapautetulle päätoimiselle työsuojeluvaltuutetulle taataan vähintään yrityksen keskimääräinen prosentuaalinen korotus.
6 § Palkkakeskustelutyöryhmä
1. Palkkakeskustelutyöryhmä perustetaan yrityksissä, joissa on Ammattiliitto Pron toimihenkilöyhdistys. Palkkakeskustelutyöryhmä voidaan vaihtoeh- toisesti perustaa ryhmä- tai konsernitasolla, jos siitä sovitaan Ammattiliitto Pron toimihenkilöyhdistyksen kanssa.
Palkkakeskustelutyöryhmä
− seuraa ja edistää palkkakeskustelujärjestelmän toimivuutta ja käy- tännön toteutusta
− käsittelee palkkapolitiikan periaatteet vuosittain ennen palkkakes- kustelujen käymistä
− osallistuu palkkakeskustelujärjestelmän vaatiman koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen
− selvittää, miten yrityskohtaiset nimikkeet on sijoitettu yleisiin tilas- tonimikkeisiin
− käsittelee palkkakeskusteluja koskevat erimielisyydet.
− tarkastelee työnantajan antaman tiedon pohjalta palkkiojärjestel- miä ja niiden seurantatapoja
Liittojen suositus:
Palkkakeskustelutyöryhmä käsittelee palkkapolitiikan osana yrityk- sessä käytössä olevia arviointijärjestelmiä.
2. Yritys/ryhmä/konserni ja yrityksen henkilöstöä edustava Ammattiliitto Pron toimihenkilöyhdistys sopivat palkkakeskustelutyöryhmän kokoonpanosta siten, että työnantajan edustajien lukumäärä on enintään puolet henkilös- tön edustajien lukumäärästä. Jos paikalliset osapuolet eivät pääse yhteis- ymmärrykseen palkkakeskustelutyöryhmän kokoonpanosta, Ammattiliitto Pron toimihenkilöyhdistys nimeää neljä edustajaa ja yritys/ryhmä/konserni kaksi edustajaa palkkakeskustelutyöryhmään.
3. Työnantaja ja henkilöstö nimeävät edustajansa palkkakeskustelutyöryh- mään. Ammattiliitto Xxxx toimihenkilöyhdistys päättää henkilöstöä edus- tavien jäsenten valintamenettelystä. Pääluottamusmies kuuluu aina palk- kakeskustelutyöryhmään henkilöstön edustajana.
Paikallisesti voidaan sopia, että työryhmän puheenjohtajana toimii vuoro- vuosina työnantajan ja henkilöstön edustaja.
4. Henkilöstöä edustavien jäsenten toimikausi on kaksi vuotta, ellei muusta toimikaudesta ole sovittu.
5. Palkkakeskustelutyöryhmässä sovitaan sen toimintamuodoista, järjestäy- tymisestä ja kokouksista. Työnantajan on kutsuttava palkkakeskustelutyö- ryhmä koolle aina tarvittaessa ja vähintään kerran kalenterivuodessa.
6. Kokouksessa käsiteltävät asiakirjat on toimitettava palkkakeskustelutyö- ryhmän jäsenille vähintään viikkoa ennen kokousta.
7. Henkilöstön edustajat saavat riittävästi palkallista vapautusta työstä ajaksi, jonka he tarvitsevat palkkakeskustelutyöryhmän kokouksia sekä niihin liittyvää henkilöstön edustajien keskinäistä valmistautumista varten. Työstä vapautus otetaan huomioon henkilöstön edustajien työmäärässä ja tavoitteissa sekä töiden järjestelyissä. Työnantaja vastaa palkkakes- kustelutyöryhmän tarpeellisista kuluista.
7 § Yrityksen antamat ansiotiedot
1. Yrityksen pitää antaa luottamusmiehelle työehtosopimuksen soveltamis- alan piiriin kuuluvan identtisen henkilöstön palkankorotusta edeltävän kuukauden ja palkankorotuskuukauden vertailukelpoiset henkilökohtais- ten kiinteiden kuukausipalkkojen palkkasummat. Tiedot annetaan xxxx- seen palkkaryhmissä olevista ja palkkaryhmien yläpuolisista. Lisäksi pää- luottamusmiehelle annetaan tiedot toteutettujen palkankorotusten luku- määrästä ja suuruudesta.
Jos yrityksessä ei ole luottamusmiestä, työnantaja tiedottaa henkilöstölle työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvan identtisen henkilöstön palkankorotusta edeltävän kuukauden ja palkankorotuskuukauden vertai- lukelpoiset henkilökohtaisten kiinteiden kuukausipalkkojen palkkasum- mat.
Yrityksen pitää antaa edellä mainitut tiedot kahden kuukauden kuluessa korotusajankohdasta, ellei yrityskohtaisesti sovita toisin Ammattiliitto Pron toimihenkilöyhdistyksen kanssa.
2. Palkkakeskustelut käynyt esihenkilö tiedottaa ko. toimihenkilöille käy- miensä palkkakeskustelujen palkankorotusten lukumäärän ja keskimää- räisen euromääräisen korotuksen kahden kuukauden kuluessa korotuk- sesta.
Tietoja kuutta henkilöä pienemmistä ryhmistä ei anneta, jos niistä voi tun- nistaa, onko yksittäinen henkilö saanut korotuksen. Tällaisissa tapauk- sissa ryhmiä tulee yhdistellä siten, että kuuden henkilön raja täyttyy.
3. Lisäksi luottamusmiehelle annetaan luottamusmiessopimuksen 6 §:n mu- kaiset tiedot.
Pääluottamusmies saa vuosittain edellisen syyskuun palkkatilastojen pe- rusteella yrityskohtaisesti seuraavat tiedot mahdollisimman pian yrityksen saatua EK:n yrityskohtaiset tilastotiedot:
a. Vaativuusluokkajakauma
b. keskiansiotiedot EK:n tilastonimikkeittäin
c. kohtien a - b tiedot erikseen naisten ja miesten osalta
Alle kuuden henkilön ryhmiä koskevia tietoja ei anneta. Tämä ei kuiten- kaan koske 3 a kohtaa.
4. Jos työnantaja ja luottamusmies eivät pääse yksimielisyyteen palkanko- rotuksen toteutumisesta yritystasolla, luottamusmies voi vaatia asian kä- sittelyä tämän pöytäkirjan neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
8 § Liittotason ansiokehitystarkastelu
Kun osapuolet ovat saaneet EK:n vakuutusalaa koskevat palkkatilastot, alan ansiokehitystä tarkastellaan liittojen välisessä palkkausjärjestelmätyöryh- mässä mahdollisimman pian tilastojen valmistuttua.
Yrityksissä tarkastelu tehdään mahdollisimman pian, kun ne ovat saaneet EK:n yrityskohtaiset tilastotiedot. Ansiokehityksen pitää olla vähintään työeh- tosopimuksessa sovitun mukainen. Tarkastelu tehdään palkkakeskustelutyö- ryhmissä.
Jos yrityksessä ei ole palkkakeskustelutyöryhmää, tarkastelun tekevät työn- antaja ja luottamusmies.
9 § Paikallinen sopiminen
1. Yrityksissä tai vaihtoehtoisesti ryhmissä ja konserneissa voidaan sopia työehtosopimuksen 32 §:n mukaisesti paikallisesti toisin seuraavista mää- räyksistä:
− konttoritoimihenkilöiden palkkausjärjestelmästä vaativuusluokitte- luineen
− palkkakeskustelutyöryhmästä
− toimihenkilön pätevyyden ja suoriutumisen arvioinnista (liite 6)
− toimenkuvauslomakkeesta (liite 5)
− palkkakeskustelun käymisestä henkilökohtaisesti
− kolmen kerran säännöistä (4 § 4. kohta)
− asiakirjojen säilyttämisajoista (4 § 8. kohta)
− erityistilanteet (5 § 3. ja 4. kohdat)
− työryhmän puheenjohtajasta (6 § 3. kohta).
Pöytäkirjamerkintä
Paikallisesti voidaan sopia, että henkilökohtainen palkkakeskustelu käydään sähköisten viestintävälineiden avulla, jotka ovat yrityk- sessä yleisesti neuvotteluissa käytössä. Tämä edellyttää aidon vuorovaikutussuhteen, henkilökohtaisuuden ja luottamuksellisuu- den varmistamista.
2. Yhtiökohtaisen palkkasopimuksen pitää perustua työtehtävien vaativuu- den arviointiin ja täyttää vakuutusalan työehtosopimuksen yleiset edelly- tykset muun muassa tasa-arvonäkökulmasta. Yhtiökohtaisessa palkkaso- pimuksessa ei voida syrjäyttää työehtosopimuksen määräyksiä yleiskoro- tuksista ja palkankorotusajankohdista. Siinä ei myöskään voi syrjäyttää konttoritoimihenkilöitä koskevan palkkasopimuksen 4 - 6 ja 9 - 17 §:ien määräyksiä osa-aikaisen toimihenkilön palkasta, kuukausipalkan ositta- misesta, vakuutustutkinnosta, matkoista ja siirroista, ylityöstä, vuoro- työstä, ilta- ja yötyölisästä, varallaolokorvauksesta, hälytysluonteisesta työstä, työasioita koskevasta soitosta, työnseisauksista ja erimielisyyksien ratkaisemisesta.
3. Paikallisten sopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan tä- män pöytäkirjan mukaista neuvottelujärjestystä noudattaen.
10 § Neuvottelujärjestys
Neuvottelujärjestys koskee erimielisyyksiä, jotka kohdistuvat palkkakeskuste- lun toteuttamiseen, palkkakeskustelussa tapahtuvaan arviointiin ja palkkakes- kustelun perusteella maksettavaan palkankorotukseen sekä paikalliseen sopi- miseen.
Palkkapolitiikan päättää työnantaja eikä se voi tulla käsiteltäväksi erimielisyys- asiana.
Muiden kuin tässä pöytäkirjassa sovittujen määräysten osalta noudatetaan va- kuutusalan luottamusmiessopimuksen ja konttoritoimihenkilöiden palkkasopi- muksen mukaista neuvottelujärjestystä.
1. Paikalliset neuvottelut
Työnantajan edustaja ja luottamusmies käyvät ensin paikalliset neuvottelut erimielisyyksistä luottamusmiessopimuksen mukaisesti.
Jos paikallisissa neuvotteluissa ei saavuteta yksimielisyyttä, kumpikin osa- puoli voi viedä asian palkkakeskustelutyöryhmään niissä yrityksissä, ryh- missä tai konserneissa, joissa on palkkakeskustelutyöryhmä.
Jos erimielisyys ei ratkea paikallisissa neuvotteluissa, asiasta on laadittava viivytyksettä muistio. Muistion pitää sisältää erimielisyyden aihe ja osapuol- ten perustelut.
2. Liittotason palkkausjärjestelmätyöryhmä
Kumpikin osapuoli voi viedä paikallisissa neuvotteluissa erimieliseksi jää- neen asian liittotason palkkausjärjestelmätyöryhmän ratkaistavaksi. Yksit- täisiä pätevyyden ja suoriutumisen arviointia koskevia erimielisyystapauk- sia ei käsitellä liittotasolla, vaan ne pitäisi pääsääntöisesti ratkaista yritys- tasolla.
Jos palkkakeskustelutyöryhmää ei ole, paikalliset osapuolet voivat viedä myös yksittäistä pätevyyden ja suoriutumisen arviointia koskevan erimieli- syyden liittotason palkkausjärjestelmätyöryhmän ratkaistavaksi.
Palkkausjärjestelmätyöryhmän pitää ratkaista asia tarpeetonta viivytystä välttäen.
3. Työtuomioistuin
Jos liittotason palkkausjärjestelmätyöryhmä ei pääse yksimielisyyteen, kumpikin liitto voi viedä erimielisyyden työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Erimielisyys ei voi koskea yksittäistä esihenkilön suorittamaa pätevyyden ja suoriutumisen arviointia.
11 § Erinäiset määräykset
Luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun, puheenjohtajan ja yrityksen hallin- nossa olevan henkilöstön edustajan luottamustehtävät ja niihin liittyvä ajan- käyttö pitää huomioida, kun toimihenkilön pätevyyttä ja suoriutumista työteh- tävissä arvioidaan. Toimihenkilöitä ei saa syrjiä palkkakeskusteluissa luotta- mustoimen hoitamisen vuoksi.
Työnantaja antaa palkkakeskustelun jälkeen pääluottamusmiehelle tiedoksi luottamusmiesten prosentuaaliset ansiokehitystiedot. Jos selvityksessä ilme- nee poikkeamia yrityksen keskimääräisestä ansiokehityksestä, poikkeamien syyt selvitetään ja arvioidaan mahdolliset muutostarpeet.
Liitot laativat yhteisen ohjeistuksen ja koulutusmateriaalin palkkakeskustelu- jen tueksi sekä järjestävät yhteisiä koulutustilaisuuksia esihenkilöille ja henki- löstön edustajille.
Yritys ohjeistaa ja kouluttaa esihenkilöt, henkilöstön edustajat ja toimihenkilöt käymään palkkakeskusteluja.
LIITE 5 TOIMENKUVAUS
(päiväys) alkaen Toimihenkilön nimi:
Toimi ja sen asema organisaatiossa Tehtävänimike: Organisaatioyksikkö: Esihenkilö: |
Tehtäväalueet Keskeiset työtehtävät: Erityistehtävät: |
Toimi edellyttää Osaaminen: Tietotaito: Xxxxxxxxx vapaus ja vastuu: Muu henkilökohtainen vastuu: Muu ryhmäkohtainen vastuu: |
Vuorovaikutus Sisäiset yhteydet: Ulkoiset yhteydet: |
Päiväys ja allekirjoitukset
Toimihenkilö Esihenkilö
Liitteenä toimenluokituslomake, pisteet ja palkkaryhmä
LIITE 6 PALKKAKESKUSTELU
Toimihenkilön nimi: Esihenkilön nimi:
I Toimenkuvan ja palkkaryhmän läpikäynti
Toimihenkilön toimenkuvaus ja pisteytys on läpikäyty ja päivitetty (Liitteenä henkilön toimenkuvauslomake)
Toimihenkilön työtehtävissä tapahtuneet tärkeimmät muutokset |
Toimihenkilön palkkaryhmä muuttuu kyllä, uusi palkkaryhmä ei |
Mahdolliset tulossa/tiedossa olevat muutokset tehtäviin |
Toimihenkilö on kieltäytynyt palkkakeskustelusta
Esihenkilöllä ja toimihenkilöllä on oikeus myös keskeyttää palkkakeskustelu esimerkiksi li- sätietojen hankkimista varten. Toimihenkilön keskeyttämää palkkakeskustelua jatketaan vasta, kun toimihenkilölle on varattu mahdollisuus olla yhteydessä luottamusmieheen.
II Pätevyyden ja suoriutumisen arviointi
Palkkakeskustelussa esihenkilö ja toimihenkilö arvioivat toimihenkilön pätevyyttä ja suo- riutumista toimihenkilön oman tehtävän vaatimuksiin nähden.
Kehittämis- alue | Täyttää toi- messa edelly- tettävän tason | Ylittää toi- messa edelly- tettävän tason | |
Ammattitaito, osaaminen ja työkoke- mus - ammattitaidon ja osaamisen yl- läpito ja vahvistaminen - työkokemus - kehittyminen ja halu kehittyä - oman työn ja työtapojen kehittä- minen - moniosaaminen - kielitaito - johtaminen (vain esihenkilöteh- tävissä) | |||
Yhteistyökyky ja vuorovaikutus - kyky luoda yhteistyön ilmapiiriä erilaisissa tilanteissa ● esihenkilönä ● työntekijänä ● työtoverina ● suhteessa asiakkaisiin - yhteisten asioiden hoitaminen ja osallistuminen - kyky antaa ja vastaanottaa pa- lautetta (erityisesti esihenkilö- tehtävissä) | |||
Työn laatu - työn laatu ja siitä saatu palaute - johtaminen (vain esihenkilöteh- tävissä) | |||
Työssä suoriutuminen ja tavoitteelli- suus - kyky työskennellä tavoitteiden mukaisesti |
Yhteisymmärrys pätevyyden ja suoriutumisen arvioinnista
Kyllä Ei
Esihenkilön perustelut |
Toimihenkilön perustelut |
III Palkankorotus
Palkankorotuksen suuruus voidaan tarvittaessa todeta lyhyessä jatkokeskustelussa esihen- kilön käytyä kaikki palkkakeskustelut.
Toimihenkilön palkkaa korotetaan palkkakeskustelussa euroa ( %) kuukaudessa pp.kk.20vv alkaen.
Toimihenkilön palkkaa ei koroteta palkkakeskustelussa.
Yleiskorotus pp.kk.20vv euroa ( %)
Henkilökohtainen kiinteä kuukausipalkka pp.kk.20vv alkaen euroa Henkilökohtainen kiinteä tuntipalkka pp.kk.20vv alkaen euroa
Yhteisymmärrys palkankorotuksen suuruudesta
Kyllä Ei
Esihenkilön perustelut |
Toimihenkilön perustelut |
Kehittämistoimenpiteistä ja seurannasta olemme yhdessä todenneet seuraavaa: |
Aika ja paikka Esihenkilö Toimihenkilö
LIITE 7 PALKKAKESKUSTELUKOULUTUS
1. Pro – Palta yhteiset koulutuspäivät
Ammattiliitto Pro ja Palta järjestävät tarvittaessa palkkakeskusteluun liitty- viä koulutuspäiviä. Tilaisuuksien kohderyhmänä ovat esihenkilöt, muut työnantajan edustajat ja Ammattiliitto Pron henkilöstön edustajat varahen- kilöineen (luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, puheenjohtajat).
Tilaisuuksien sisällöt ja ajankohdat sovitaan erikseen.
Tilaisuudet järjestetään säännöllisenä työaikana ilman ansionmenetystä. Työnantaja vastaa matkakuluista.
2. Ammattiliitto Pron järjestämä koulutus
Liitto järjestää tarvittaessa palkkakeskusteluihin liittyviä teemapäiviä osana palkallisiksi sovittuja koulutuksia. Osa teemoista voidaan yhdistää luotta- musmiesten perus- ja jatkokursseihin tai tarvittaessa paikallisen sopimisen koulutuksiin.
3. Yritysten järjestämä koulutus
Ennen palkkakeskusteluja yritykset perehdyttävät ja kouluttavat toimihen- kilöt ja palkkakeskusteluja käyvät esihenkilöt palkkakeskustelutyöryh- mässä sovitulla tavalla
− työn vaativuuden arviointiin (vaativuusluokitteluun ja yrityksessä käytettäviin arviointijärjestelmiin)
− pätevyyden ja suoriutumisen arviointiin
− palkkapolitiikan periaatteisiin
− palkkakeskustelujen käymiseen.
Koulutuksessa on erityisesti huomioitava uudet esihenkilöt ja toimihenkilöt. Perehdytys järjestetään osittain yhteisenä esihenkilöille ja henkilöstölle.
Luottamusmiesten oikeudesta osallistua esihenkilöille suunnattuun koulu- tukseen ja esihenkilöiden oikeudesta osallistua henkilöstön omaan koulu- tukseen sovitaan Ammattiliitto Xxxx toimihenkilöyhdistyksen kanssa.
VAKUUTUSALAN KENTTÄMIEHIÄ KOSKEVA PALKKASOPIMUS
1 § Sopimuksen ulottuvuus
Tämä sopimus koskee niitä kenttämiehiä, jotka ovat vakuutusalan toimihenki- löitä koskevan työehtosopimuksen piirissä.
2 § Kiinteä palkka
1. Vakinaiseksi nimitetylle kenttämiehelle maksetaan vähintään liitteen mu- kainen kiinteä kuukausipalkka.
2. Palkan osalta noudatetaan kuntien yleistä kalleusluokitusta. Yhtiössä voi- daan sopia erillisestä Helsinkiä koskevasta taulukosta.
3. Harjoittelijan palkka on vähintään 90 % liitteen mukaisesta kiinteästä kuu- kausipalkasta.
4. Kenttämiehen vakuutusalalla palvelema aika otetaan kokonaisuudessaan huomioon palvelusvuosilisiä laskettaessa. Muussa yrityksessä samankal- taisissa tehtävissä palveltu aika otetaan huomioon kohtuullisessa määrin. Työnantaja ilmoittaa työsuhteen alkaessa kirjallisesti, paljonko aikaisem- paa palvelusaikaa otetaan huomioon.
5. Työehtosopimukseen perustuva äitiysvapaa tai enintään 3 kuukauden palkaton poissaolo huomioidaan, kun lasketaan palvelusvuosilisien an- sainta-aikaa.
6. VTS-tutkinnon 1.1.1993 jälkeen suorittaneelle kenttämiehelle maksetaan erillistä VTS-lisää, jonka suuruus on 1.5.2022 lukien 84 euroa kuukau- dessa.
Pöytäkirjamerkintä:
Ennen 1.1.1993 suoritetuista VTS-tutkinnoista ei makseta VTS-li- sää. Määräyksellä ei muuteta yrityksessä ennen 1.1.1993 suoritet- tuja VTS-tutkintoja koskevaa käytäntöä.
3 § Palkkiojärjestelmä
1. Yhtiö ja sen kenttämiehiä edustava yhdistys sopivat paikallisesti työehto- sopimuksin vakuutusten palkkiojärjestelmästä. Palkkaus voi perustua myös kokonaan kiinteälle palkalle. Jos kenttämiehiä edustavaa yhdistystä ei ole, palkkioista sovitaan yksilöllisesti kunkin kenttämiehen kanssa.
2. Tällä sopimuksella ei sovita yhtiökohtaisten palkkiojärjestelmien perus- teista.
4 § Siirrot
1. Jos kenttämies määrätään toimimaan yli kuukauden vaativammassa teh- tävässä sijaisena eikä sijaisuus korota hänen kokonaisansiotaan esimer- kiksi provisioperusteiden muuttumisen myötä, hänelle maksetaan sijais- ajan korvauksena hänen kiinteä palkkansa, jota on korotettu kymmenellä prosentilla.
2. Yli 10 vuotta yhtiön palveluksessa olleen provisiopalkkaisen kenttämiehen kiinteää palkkaa ei alenneta, jos hänet siirretään tehtävään, josta makse- taan sopimuksen mukaan alempaa palkkaa. Jos siirto perustuu hänen omaan pyyntöönsä tai hänestä johtuvaan syyhyn, palkkaa voidaan alen- taa.
5 § Koulutusajan palkkaus
Kun työnantaja lähettää kenttämiehen ammatilliseen koulutukseen, se korvaa aiheutuneet suoranaiset kustannukset ja ansionmenetyksen. Korvaus on yhtä suuri kuin kenttämiehen työmatkasta maksettava päiväraha.
Koulutuksena ei pidetä tiedotus- ja raportointitilaisuuksia kuten myynti- ja kent- tämieskokouksia.
6 § Palkkalaskennan tarkistus
Kenttämiehellä tai hänen valtuuttamallaan asiamiehellä on oikeus tutustua ai- neistoon, jonka perusteella hänen palkkansa ja palkkionsa on laskettu.
7 § Kuukausipalkan osittaminen
1. Jos kenttämiehellä ei ole oikeutta saada palkkaa koko palkanmaksukau- delta, hänelle maksettava kiinteä palkka lasketaan seuraavasti. Palkan- maksukaudelta tuleva kiinteä palkka jaetaan niiden päivien lukumäärällä, jotka olivat tai olisivat olleet työpäiviä. Näin saatu päiväpalkka kerrotaan niiden päivien lukumäärällä, joilta kenttämiehellä on oikeus saada palk- kaa.
2. Yhtiökohtaisesti voidaan sopia kiinteän kuukausipalkan jakajan käyttämi- sestä.
3. Kenttämiehen vuosilomapalkka ja -korvaus lasketaan vuosilomalain mu- kaisesti.
8 § Vahingon arviointi
Jos osittain provisiopalkalla työskentelevä kenttämies osallistuu yhtiön erilli- sestä toimeksiannosta vahingon arviointiin, hänelle maksetaan yhtiökohtai- sesti sovittava korvaus.
9 § Matka- ja muut kustannuskorvaukset
Jos paikallisesti ei sovita muuta, matkakustannusten korvaamisessa noudate- taan valtion matkustussääntöä.
Pöytäkirjamerkintä:
Tällä määräyksellä ei muuteta yrityksessä noudatettavaa matka- kustannusten korvauskäytäntöä.
Yhtiössä sovitaan oman puhelimen käytöstä ja mahdollisista muista syistä kenttämiehelle aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta.
10 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa ja rikkomista koskevat erimielisyy- det ratkaistaan työehtosopimuksen 33 §:n mukaisesti.
11 § Työtaistelutoimenpiteet
1. Kaikki tähän sopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat kiellet- tyjä.
2. Kenttämiehiä edustava yhdistys tai työnantaja voi ryhtyä työtaisteluun, jos 3 §:ssä tarkoitetuissa työehtosopimusneuvotteluissa ei ole päästy yhteis- ymmärrykseen yhtiökohtaisesti sovittavista palkkioasioista sopimuksen voimassaolon päätyttyä.
3. Edellä 2. kappaleessa tarkoitettuja työtaistelutoimenpiteitä ei saa tukea myötätuntotyötaistelulla.
12 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa kuten vakuutusalan toimihenkilöitä koskeva työ- ehtosopimus.
Helsingissä 11. helmikuuta 2022 Palvelualojen työnantajat PALTA ry Xxxxxx Xxxxx Xxxxx Ääri Ammattiliitto Pro ry
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
LIITE 8 KENTTÄMIESTEN PALKKATAULUKOT
Kenttämiesten vähimmäispalkat 30.4.2022 asti, euroa | ||
Palkkakuntakalleusluokka | I | II |
0–2 vuotta | 2020 | 1966 |
2 vuoden jälkeen | 2122 | 2060 |
5 vuoden jälkeen | 2224 | 2161 |
9 vuoden jälkeen | 2331 | 2267 |
12 vuoden jälkeen | 2437 | 2364 |
15 vuoden jälkeen | 2546 | 2470 |
19 vuoden jälkeen | 2656 | 2575 |
Kenttämiesten vähimmäispalkat 1.5.2022 alkaen, euroa | ||
Palkkakuntakalleusluokka | I | II |
0–2 vuotta | 2060 | 2005 |
2 vuoden jälkeen | 2164 | 2101 |
5 vuoden jälkeen | 2268 | 2204 |
9 vuoden jälkeen | 2378 | 2312 |
12 vuoden jälkeen | 2486 | 2411 |
15 vuoden jälkeen | 2597 | 2519 |
19 vuoden jälkeen | 2709 | 2627 |
LIITE 9 PAIKKAKUNTAKALLEUSLUOKITUS
Valtioneuvoston 11.12.2003 vahvistama kuntien yleinen kalleusluokitus
Kunnan nimi | Xxxxxxxxxxxxx | Kunnan nimi | Xxxxxxxxxxxxx |
Enontekiö | l | Kuopio | l |
Espoo | l | Kuusamo | l |
Helsinki | l | Muonio | l |
Houtskari | l | Nauvo | l |
Hyrynsalmi | l | Oulu | l |
Hyvinkää | l | Pelkosenniemi | l |
Hämeenlinna | l | Pello | l |
Inari | l | Posio | l |
Iniö | l | Ranua | l |
Joensuu | l | Ristijärvi | l |
Jyväskylä | l | Rovaniemen mlk | l |
Järvenpää | l | Rovaniemi | l |
Kauniainen | l | Salla | l |
Kemi | l | Savukoski | l |
Kemijärvi | l | Simo | l |
Keminmaa | l | Sodankylä | l |
Kerava | l | Tampere | l |
Kirkkonummi | l | Tervola | l |
Kittilä | l | Tornio | l |
Kolari | l | Utsjoki | l |
Korppoo | l | Vaasa | l |
Kuhmo | l | Vantaa | l |
Kuivaniemi | l | Ylitornio | l |
Kaikki muut kunnat kuuluvat ll kalleusluokkaan paitsi Ahvenanmaan kunnat l kalleusluokkaan.
MALLIMATKUSTUSSÄÄNTÖ
1. Yleistä
1.1. Jos toimihenkilö joutuu työnantajan määräyksestä matkustamaan toiselle paikkakunnalle, hänelle maksetaan matka- ja majoituskorvausta sekä päivä- rahaa tämän matkustussäännön mukaisesti.
1.2. Matka määritellään asunnosta tai toimipaikasta sen perusteella, mistä on läh- detty ja mihin palattu.
1.3. Toisella paikkakunnalla tarkoitetaan muuta paikkakuntaa kuin toimihenkilön vakinaisen toimipaikan ja asuinpaikan sijaintipaikkakuntaa.
1.4. Tarkoituksenmukaisesta matkustus- ja majoitustavasta sovitaan työnantajan kanssa.
2. Matkakustannukset
2.1. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan mat- kalippujen hinnat II luokassa, muut välttämättömästi varsinaiseen matkusta- miseen liittyvät kustannukset, matkatavarakustannukset sekä makuuvaunulip- pujen hinnat, jos matkustetaan yöllä.
2.2. Korvauksena oman auton käytöstä maksetaan (1.1.2022):
- 5 000 ensimmäiseltä kilometriltä 0,46 euroa/km
- seuraavilta kilometreiltä 0,40 euroa/km
Jos toimihenkilö työnantajan määräyksestä tai suostumuksella kuljettaa au- tossaan muita henkilöitä, em. korvauksen lisäksi maksetaan kunkin mukana seuraavan osalta 3 senttiä/km.
3. Päiväraha
3.1. Päivärahan tarkoituksena on korvata työmatkasta aiheutuvat toimihenkilön henkilökohtaiset kulut. Jos työnantaja on järjestänyt työmatkan ajaksi vapaan aterioinnin, päivärahaa ei makseta.
3.2. Päivärahaa voidaan maksaa, kun työmatka ulottuu yli 25 kilometrin etäisyy- delle toiselle paikkakunnalle. Matka mitataan yleisesti käytettyä tietä pitkin sen mukaan, lähdetäänkö asunnosta vai toimipaikasta ja palataanko vastaavasti asuntoon vai toimipaikkaan.
3.3. Jos työmatka on kestänyt 10-24 tuntia, maksetaan kokopäiväraha 45 euroa.
Jos työmatka kestää 4-10 tuntia, maksetaan puolipäiväraha 20 euroa.
Jos työmatkasta ei makseta koko- tai puolipäivärahaa ja toimihenkilöllä ei ole mahdollisuutta aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan, maksetaan toimi- henkilölle ateriakorvausta 11,25 euroa. Tämä edellyttää, että työmatka kestää yli kuusi tuntia ja ulottuu vähintään 10 kilometrin päähän toimipaikasta tai asunnosta. Puolipäivärahaa tai ateriakorvausta ei makseta säännöllisesti si- säiseen tarkastustyöhön osallistuville toimihenkilöille, jos työmatka tehdään työaikana.
4. Majoituskorvaukset
Jos toimihenkilö joutuu työnantajan määräämän matkan takia yöpymään eikä työnantaja järjestä ilmaista majoitusta, majoituskustannukset korvataan las- kun mukaan.
5. Ulkomaanmatkat
Työnantajan määräyksestä ulkomaille suuntautuvasta matkasta maksetaan korvaus matkakustannuksista ja majoituksesta. Lisäksi maksetaan päivärahaa sen perusteella, mitä työnantaja ja toimihenkilö ovat erikseen sopineet tämän sopimuksen periaatteita noudattaen.
6. Matkaennakko
Toimihenkilölle maksetaan tarvittaessa matkaennakkoa matkustus- ja ajoitus- kustannuksien sekä päivärahojen todennäköisiin euromääriin asti.
7. Kurssilaisille maksettavat korvaukset
7.1. Jos toimihenkilö osallistuu työnantajan lähettämänä toimihenkilön ammattitai- don edistämiseen tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, hänelle maksetaan mat- kakorvausten lisäksi päivärahaa matkaan käytetyltä ajalta.
7.2. Jos työnantaja ei ole järjestänyt koulutustilaisuuteen osallistuvalle vapaata ateriointia ja majoitusta, hänelle maksetaan päivärahaa ja korvataan majoitus- kustannukset tämän sopimuksen periaatteita noudattaen.
8. Yhteensovitus
Jos yhtiössä on voimassa matkustusohjesääntö, sovitaan yhtiökohtaisesti, käytetäänkö yhtiön omaa matkustusohjesääntöä vai tätä mallimatkustussään- töä.
9. Voimassaoloaika
9.1. Tämä sopimus on voimassa kuten vakuutusalan toimihenkilöitä koskeva työ- ehtosopimus.
9.2. Valtion matkustussäännön muuttuessa neuvotellaan sopijapuolten kesken vastaavista muutoksista tähän sopimukseen.
Helsingissä 11. helmikuuta 2022
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri
Ammattiliitto Pro ry
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
VAKUUTUSALAN KOULUTUSSOPIMUS
1 § Koulutustyöryhmä
Sopimuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon sopijaosapuo- let nimeävät edustajansa.
Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymistä selvitys kurssin opetusohjelmasta, kohderyhmästä, ajankohdasta, kurssivahvuudesta, järjes- tämispaikasta ja mahdollisista muista koulutustyöryhmän pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Kou- lutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta kurssilla.
Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit pääsääntöisesti kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua. Työryhmä voi hyväksyä kursseja myös kesken kalenterivuoden. Tällöin kurssista on tie- dotettava viimeistään neljä viikkoa ennen kurssin alkua.
2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus
Kun työnantaja lähettää toimihenkilön ammatilliseen koulutukseen, koulutuk- sen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys korva- taan.
Jos koulutus on työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä aiheutuvat suoranaiset kustannukset.
3 § Yhteinen koulutus
Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtai- sesti yhteistyöelimessä tai, ellei sellaista ole, työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulu- tus.
4 § Ammattiyhdistyskoulutus
1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
Toimihenkilö saa osallistua koulutustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, jos työnantaja ja toimihenkilö ovat yhdessä todenneet koulutuksen tarpeelliseksi eikä osallistumisesta aiheudu tuntu- vaa haittaa yritykselle.
Jos työnantaja ei hyväksy kurssia, luottamusmiehelle on ilmoitettava vii- meistään 10 päivää ennen kurssia, miksi vapaan antaminen aiheuttaa tun- tuvaa haittaa.
Työntekijän pitää ilmoittaa mahdollisimman ajoissa, jos hän aikoo osallistua kurssille. Jos kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen sen alkamista.
Jos kyse on pidemmästä kurssista, työntekijän pitää ilmoittaa asiasta vä- hintään kuusi viikkoa ennen sen alkamista.
Ammattiliitto Pron työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työ- suojeluvaltuutetuille.
2. Korvaukset
Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saa- vat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryhmän hy- väksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään.
Luottamusmiehen ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata yli kuukauden ajalta eikä muiden yli kahden viikon ajalta.
Ansionmenetyksen korvaaminen edellyttää lisäksi, että kurssi liittyy yhteis- työtehtäviin yhtiössä.
Kenttämiehen ansionmenetys korvataan kenttämiehiä koskevan palkkaso- pimuksen 5 §:n mukaisesti.
Ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen toimihenkilö- tai kenttä- miesyhdistysten puheenjohtajille, jos he työskentelevät yrityksessä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä ja kenttämiestä sekä yhdistyksessä on vä- hintään 50 jäsentä.
5 § Sosiaaliset edut
Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei vähennä vuosi- loma-, eläke- tai muita niihin verrattavia etuuksia.
6 § Voimassaoloaika
Tämä sopimus tulee voimaan 11.2.2022 ja on irtisanottavissa kuuden kuukau- den irtisanomisajalla.
Helsingissä 11. helmikuuta 2022
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri
Ammattiliitto Pro ry
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
VAKUUTUSALAN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS
1 § Sopimuksen soveltamisala
Tämä sopimus koskee Palvelualojen työnantajat Palta ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa olevia toimihenkilöitä, jotka ovat Ammattiliitto Pro ry:n jäseniä.
2 § Luottamusmies
Sekä konttoritoimihenkilöillä että kenttämiehillä on oikeus valita yhtiökohtai- sesti koko ryhmää edustava luottamusmies. Tällaista koko ryhmää edustavaa luottamusmiestä kutsutaan pääluottamusmieheksi.
Lisäksi toimihenkilöillä on oikeus valita yhtiökohtaisesti sovittava tarpeellinen määrä muita luottamusmiehiä.
Jos luottamusmiehen valinnasta ei päästä paikallisesti yksimielisyyteen, asia voidaan viedä liittojen ratkaistavaksi.
Luottamusmiehille voidaan valita varaluottamusmies, joka toimii tarvittaessa hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvol- lisuudet.
Luottamusmiehen pitää olla yrityksen vakinainen toimihenkilö, joka on pereh- tynyt työpaikan olosuhteisiin.
3 § Luottamusmiehen valitseminen
Luottamusmiesvaali voidaan järjestää työaikana työpaikalla. Kaikilla järjestäy- tyneillä toimihenkilöillä on oikeus osallistua vaaliin. Vaalit eivät kuitenkaan saa häiritä työntekoa.
Vaaliajoista ja -paikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuo- rokautta ennen vaalia. Työnantaja varaa yhdistyksen nimeämille toimihenki- löille tilaisuuden vaalin järjestämiseen.
Työnantajalle ilmoitetaan kirjallisesti pääluottamusmies, luottamusmies ja mahdollinen varaluottamusmies sekä heidän eroamisensa tai erottamisensa tehtävästä.
4 § Työsuhdeturva Syrjintäkielto
1. Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävänsä vuoksi painostaa, erot- taa työstä eikä syrjiä. Luottamusmiestä ei saa siirtää luottamusmiestehtä- vän aikana tai sen takia alempipalkkaiseen, vähempiarvoiseen tai luotta- musmiestehtäviä selvästi vaikeuttavaan työhön.
2. Jos pääluottamusmiehen varsinainen työ vaikeuttaa pääluottamusmies- tehtävien hoitamista, hänelle on järjestettävä muuta työtä yrityksen tai sen osan olosuhteet ja luottamusmiehen ammattitaito huomioiden. Järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.
Irtisanomisperusteet
3. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, toimenpidettä ei saa kohdistaa pääluottamus- mieheen, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Jos yhteisesti to- detaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vas- taavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poi- keta.
Pöytäkirjamerkintä:
Yhteisellä toteamisella tarkoitetaan työnantajaa ja pääluottamus- miestä.
4. Jos yrityksen tai luottamusmiehen toimialueena olevan yrityksen osan toi- minta keskeytetään kokonaan, luottamusmies irtisanotaan tai lomaute- taan viimeisenä. Jos yhteisesti todetaan, ettei luottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä mää- räyksestä voidaan poiketa.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Lyhennettyyn työviikkoon siirtymistä käsitellään lomauttamisena.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Jos toimihenkilö valitaan luottamusmieheksi hänen ollessaan lo- mautettuna, hänet on otettava töihin heti, kun löytyy hänen ammat- tiaan vastaavaa tai muuten sopivaa työtä.
Pöytäkirjamerkintä 3:
Yhteisellä toteamisella tarkoitetaan työnantajaa ja luottamus- miestä.
5. Luottamusmiehellä on työsopimuslain mukainen erityinen irtisanomis- suoja. Ammattiliitto Pro selvittää toimihenkilöiden enemmistön suostu- muksen.
6. Luottamusmiehelle on ilmoitettava kirjallisesti työsuhteen päättymisestä, sen syystä ja irtisanomisajan alkamispäivästä vähintään kuukautta ennen kuin irtisanomisaika alkaa.
7. Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa työsopimuslain 8 luvun 1
§:n perusteella sairauden vuoksi noudattamatta irtisanomisaikaa eikä ve- toamalla työsopimuslain 3 luvun 1 §:n järjestysmääräyksiin.
Ehdokassuoja
8. Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiesehdok- kaaseen, jonka ehdokkuudesta on ilmoitettu työnantajalle kirjallisesti. Eh- dokassuoja alkaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen pääluottamusmie- hen toimikauden alkua ja päättyy muiden kuin valitun osalta, kun vaalitu- los on todettu.
Jälkisuoja
9. Pääluottamusmiehenä toimineeseen sovelletaan työsuhdeturvamääräyk- siä kuusi kuukautta hänen tehtävänsä päättymisen jälkeen.
Korvaukset
10. Jos työnantaja päättää luottamusmiehen työsuhteen tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on maksettava korvauksena vähintään 10 ja enin- tään 30 kuukauden palkka. Korvauksen suuruuteen vaikuttavat työsopi- muslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin säännökset sekä toimihenkilön luotta- musmiesasema. Jos tuomioistuimen mukaan edellytykset työsuhteen jat- kamiselle olisivat olemassa eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, se otetaan huomioon korvausta lisäävänä tekijänä.
5 § Luottamusmiehen tehtävät
1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia tähän työehtosopi- mukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työeh- tosopimusasioissa.
2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlainsäädän- nön soveltamista koskevissa asioissa sekä työnantajan ja toimihenkilön välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luot- tamusmiehen tehtävänä on myös ylläpitää ja kehittää yrityksen ja henki- löstön välistä neuvottelu- ja yhteistoimintaa.
6 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot
1. Luottamusmiehelle on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikut- tavat tiedot, jos syntyy epäselvyyttä toimihenkilöiden palkasta tai työsuh- teeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta.
2. Asianomaisella luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat yrityksen toimihenkilöitä koskevat tiedot:
2a
− nimet kerran vuodessa, uusista toimihenkilöistä vähintään neljän- nesvuosittain.
2b
− työpaikka ja organisatorinen osasto.
− uusien toimihenkilöiden palvelukseen tuloaika vähintään neljän- nesvuosittain sekä tieto irtisanotuista ja lomautetuista.
− tiedot määräaikaisista toimihenkilöistä ja työsuhteen sovitusta kes- tosta.
− tiedot uusista työsopimuksista, joissa on sovittu säännöllisestä vii- konlopputyöstä.
− vuosittain palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilön työ kuuluu sekä työehtosopimuksen mukaiset kiinteät euromääräiset lisät. Uu- sien toimihenkilöiden vastaavat tiedot pitää saada ainakin neljän- nesvuosittain.
− koko- ja osa-aikaisten määrä sekä puolen vuoden aikana työssä olleiden, erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen henkilös- tön määrä kaksi kertaa vuodessa.
− selvitys työhönoton yhteydessä kerättävistä tiedoista ja niissä ta- pahtuvat muutokset.
3. Ellei muuta ole erikseen mainittu, tiedot annetaan aina, kun aiemmin il- moitettu tilanne muuttuu.
4. Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.
5. Toimihenkilön valtuutukseksi edellä 1 ja 2b kohdassa mainittujen tietojen antamista varten on katsottava asianmukaisesti täytetty jäsenmaksupe- rintäsopimus tai muu selvitys toimihenkilön suostumuksesta.
7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä
1. Jos toimihenkilöiden määrä, vaihtuvuus tai työpisteiden määrä edellyttä- vät luottamusmiehen vapauttamista hänen varsinaisesta työstään luotta- musmiestehtävien hoitamista varten, luottamusmiehelle ja erityisesti pää- luottamusmiehelle varataan riittävästi työaikaa luottamusmiestehtävien hoitamista varten ja sovitaan heidän työstä vapautuksestaan paikallisesti.
Pöytäkirjamerkintä:
Kenttämiesten luottamusmiehelle asetettavissa myyntitavoitteissa pitää huomioida luottamusmiestehtävien hoitoon käytettävä aika.
2. Työnantaja ja luottamusmies sopivat siitä, koska 1. kappaleessa mainittu työstä vapautus annetaan. Silloin pitää huomioida yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.
8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat
1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tarpeellisille asiakirjoille.
2. Jos luottamusmies on asiakaspalvelutehtävissä tai hän ei voi muuten hoi- taa luottamusmiestehtäväänsä varsinaisella työpaikallaan, hänelle pitää osoittaa luottamusmiestehtävien hoitamiseen sopiva tila.
9 § Palkkaus ja ansionmenetyksen korvaaminen
1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
2. Kenttämiesten pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen ansionmenetys- korvaus on kenttämiehen myyntityössä tekemän matkan päivärahan mu- kainen.
3. Jos luottamusmies tekee työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännölli- sen työaikansa ulkopuolella, maksetaan ylityökorvaus tai sovitaan työn- antajan ja luottamusmiehen välillä muunlaisesta lisäkorvauksesta.
4. Jos luottamusmies joutuu matkustamaan työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tämän määräyksestä, matkakulut maksetaan yrityksen matkustussäännön mukaisesti, kuitenkin siten, että hänen todel- liset kulunsa katetaan.
5. Yhtiökohtaisesti voidaan sopia 3 ja 4 kohdissa mainittujen korvausten maksamisesta pääluottamusmiehelle säännöllisesti kuukausittain perus- palkkaan lisättynä kertakorvauksena.
6. Pääluottamusmiehelle maksettavan kuukausikorvauksen suuruus 30.4.2022 asti:
Toimihenkilöitä | Euroa/kk |
20–49 | 65,43 |
50–99 | 155,54 |
100–399 | 184,51 |
400–1000 | 210,25 |
yli 1000 | 238,14 |
Pääluottamusmiehelle maksettavan kuukausikorvauksen suuruus 1.5.2022 lähtien:
Toimihenkilöitä | Euroa/kk |
20–49 | 66,74 |
50–99 | 158,65 |
100–399 | 188,20 |
400–1000 | 214,46 |
yli 1000 | 242,90 |
Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle maksettavan kuu- kausikorvauksen suuruus 30.4.2022 asti:
Toimihenkilöitä | Euroa/kk |
20–99 | 79,38 |
100– | 93,32 |
Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle maksettavan kuu- kausikorvauksen suuruus 1.5.2022 lähtien:
Toimihenkilöitä | Euroa/kk |
20–99 | 80,97 |
100– | 95,19 |
10 § Pääluottamusmiehen ansiokehitys
1. Pääluottamusmiehen henkilökohtaisen kokonaispalkan kehitystä seura- taan yli 50 toimihenkilön yrityksissä tilastokausittain. Henkilökohtaiseen kokonaispalkkaan lasketaan mukaan pääluottamusmieslisä ja muut työ- ehtosopimuksen mukaiset lisät sekä mahdollinen ansiokehitystakuun pe- rusteella maksettu lisä.
2. Pääluottamusmiehelle annetaan kunkin vuoden helmikuun viimeiseen päivään mennessä tieto vakuutusalan suoritustason ansiokehityksestä. Suoritustasolla tarkoitetaan samaa kuin EK:n ansiotilastoissa.
3. Jos pääluottamusmiehen ansiokehitys on samalla tilastokaudella ollut alempi kuin alan ansiokehitys, pääluottamusmiehen palkkaa korotetaan seuraavana vuonna 1.4 alkaen.
4. Korotus lasketaan kertomalla alan suoritustason ansiokehitysprosentin ja pääluottamusmiehen ansiokehitysprosentin erotus pääluottamusmiehen henkilökohtaisella kokonaispalkalla ennen 3. kappaleessa tarkoitettua ko- rotusta.
5. Korotus toteutetaan työehtosopimuksessa tarkoitettuna henkilökohtai- sena lisänä tai sen korotuksena.
6. Korotus maksetaan myös sellaisille pääluottamusmiehille, joiden luotta- musmieskausi on päättynyt vuodenvaihteessa.
Kentän pääluottamusmiehiä koskevat erityismääräykset
7. Jos kentän pääluottamusmies edustaa vähintään 50 kenttämiestä, hänen ansiokehitystään verrataan kiinteiden palkkojen alakohtaiseen ansiokehi- tykseen ja provisioiden yrityskohtaiseen ansiokehitykseen.
8. Kiinteää palkkaa ja provisioita tarkastellaan erikseen ja tarkastelussa nou- datetaan samoja periaatteita kuin kohdissa 1-6.
9. Kiinteän palkan tarkastelusta aiheutuva korjaus lisätään kiinteään palk- kaan ja se jää pysyväksi.
10. Provisioiden tarkastelusta aiheutuva korjaus lisätään kiinteänä euromää- ränä provisio-osuuteen yhdeksi vuodeksi 3. kappaleessa tarkoitetusta ajankohdasta lukien. Tarkastelun perusteena on tilastokauden keskimää- räinen provisio. Mahdollinen korjaus pääluottamusmiehelle lasketaan hä- nen viimeisimmän tilastokauden keskimääräisestä provisiostaan. Kor- vauksen maksaminen lakkaa kuitenkin aina pääluottamusmieskauden jäl- keen alkavan kalenterivuoden loputtua.
11 § Luottamusmiehen koulutus
1. Pääluottamusmies, varapääluottamusmies ja luottamusmiehet saavat osallistua Paltan ja Pron sopimiin tai hyväksymiin enintään kuukauden kestäviin luottamusmiestoimintaan liittyviin kursseihin, jos siitä ei aiheudu tuntuvaa haittaa yhtiön toiminnalle.
2. Jos työnantaja ei anna lupaa osallistua kurssille, luottamusmiehelle ilmoi- tetaan riittävän ajoissa ja jos mahdollista, viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia poissaolo tuottaisi tuntuvaa haittaa.
3. Pääluottamusmiehellä, varapääluottamusmiehellä ja luottamusmiehellä on oikeus osallistua em. luottamusmieskursseille ilman, että se vähentää hänen palkkaansa.
4. Kun pääluottamusmies, varapääluottamusmies ja luottamusmies osallis- tuu Paltan ja Pron hyväksymään koulutukseen, työnantaja korvaa ansion- menetyksen ja koulutuksesta aiheutuvat kustannukset.
5. Kursseille osallistuminen ei katkaise työsuhdetta eikä vähennä vuosilo- maa, eläketurvaa tai muita niihin verrattavia etuja.
Jos kurssi kestää enintään viikon, osallistumisesta on ilmoitettava vähin- tään 2 viikkoa ennen kurssin alkua. Jos kyse on pidemmästä kurssista, osallistumisesta on ilmoitettava vähintään 6 viikkoa ennen kurssin alkua.
6. Kun pääluottamusmiehen tehtävä päättyy, hänen ja työnantajan pitää sel- vittää ammatillisen koulutuksen tarve. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Kun koulutuksen sisällöstä päätetään, otetaan huomioon luottamusmieskauden kesto ja sinä aikana työssä tapahtuneet muutokset.
12 § Neuvottelujärjestys
1. Työn suorittamista ja sen teknistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä toimihenkilön pitää kääntyä välittömästi esihenkilönsä puoleen.
2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitet- tävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön välillä.
3. Paikalliset neuvottelut pitää aloittaa ja käydä viivytyksettä.
4. Jos erimielisyyttä ei saada ratkaistua paikallisissa neuvotteluissa yrityk- sessä, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.
5. Luottamusmiehelle on ilmoitettava, kuka toimii työnantajan edustajana paikallisissa neuvotteluissa sekä mikä on hänen toimialueensa ja -val- tansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.
6. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevissa erimielisyysta- pauksissa noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjes- tystä.
13 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa 31. tammikuuta 2024 saakka. Helsingissä 11. helmikuuta 2022
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri
Ammattiliitto Pro ry
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
LUOTTAMUSMIESSOPIMUKSEN SOVELTAMISPERIAATTEET
1. Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus on turvata työmarkkinaosapuolten välisten työehtosopimusten noudattaminen ja niistä aiheutuvien erimieli- syyksien ratkaiseminen sekä työrauhan ylläpitäminen.
Yhtiökohtaisesti ratkaistavaksi on jätetty luottamusmiesjärjestelmän teke- minen, joka noudattaa yhtiöiden organisaatiota ja mahdollistaa luottamus- tehtävien hoitamisen.
2. Luottamusmiehen kannalta on tärkeää, että luottamusmiehen ansiotaso vastaa hänen varsinaisten työtehtäviensä ansiotasoa, vaikka hän ei pys- tyisi luottamusmiestehtävien takia hoitamaan varsinaisia ammattitehtävi- ään.
Luottamusmiestehtävien määrä on syytä huomioida luottamusmiehen työjärjestelyissä.
3. Luottamusmiehen ammatillisesta kehityksestä on syytä huolehtia ja antaa hänen osallistua ammattitaitoa ylläpitäviin yhtiön koulutuksiin.
4. Luottamusmiestehtävien hoitaminen edellyttää, että luottamusmies ja työnantaja noudattavat sopimusten periaatteita. Yhteisten periaatteiden noudattaminen mahdollistaa luottamusmiestehtävien hoitamisen kitkatto- masti.
YHTEISTOIMINTASOPIMUS
Palvelutyönantajien ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n 1.6.2001 voimaan tulleen yhteistoimintaa koskevan sopimuksen huomioon ottaen ovat Palvelu- alojen työnantajat Palta ry ja Ammattiliitto Pro ry sopineet työnantajan ja työ- ehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta seu- raavaa:
I Sopimuksen tarkoitus ja yhteistoiminnan tavoitteet
1 §
1. Sopimuksen tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa sekä tasa-arvoa, työsuojelua ja työterveyshuoltoa koske- van lainsäädännön toteutumista.
2. Yhteistoiminnalla lisätään henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa työtään ja työpaikkansa koskevien asioiden käsittelyyn.
Yhteistoiminnan avulla parannetaan päätöksentekoa yrityksessä, lisätään tuottavuutta ja työn mielekkyyttä ja kehittävyyttä sekä parannetaan henki- löstön työsuhteiden pysyvyyttä ja heidän toimeentuloaan. Työsuojelun ja sitä koskevan yhteistoiminnan tavoite on työn turvallisuuden, terveellisyy- den ja henkisen hyvinvoinnin kehittäminen.
3. Lakiviittaukset eivät ole sopimuksen osia, jos ei todeta toisin. Sopimus on lainsäädäntöä täydentävä.
4. Tämän sopimuksen II luvun määräyksiä ei sovelleta yrityksissä, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä säännöllisesti on alle 20. Niissä ei liioin sovelleta VI luvun 2 §:ää yhteistoimintalain mukaisen yhteistoimin- nan osalta.
II Yhteistoimintamenettely
1 § Henkilöstön lisäedustaja
1. Henkilöstön edustajana voi sovittaessa toimia myös ns. lisäedustaja, jonka voivat valita laissa tarkoitetut henkilöstön edustajat. Työnantajan kanssa sovitaan siitä, missä asioissa, laajuudessa ja minkä ajan lisäedus- taja toimii. Jos ei sovita muuta, toimiaika on yksi vuosi.
2 § Asiantuntijat
1. Tämän sopimuksen 5 §:ssä tarkoitetulla yhteistoiminta- ja neuvottelueli- mellä on oikeus kuulla asiantuntijoina kyseessä olevassa yksikössä työs- kentelevää ja saada tietoja muilta yrityksen asiantuntijoilta, jos se on mah- dollista.
2. Henkilöstön edustajilla on sama oikeus, kun he valmistautuvat yhteistoi- minta- tai neuvotteluelimen kokoukseen. Xxxxxxx pitää sopia työnantajan kanssa.
3. Tällaisille asiantuntijoille annetaan vapautusta työstä ja maksetaan kor- vaus ansionmenetyksestä.
3 § Työsuojeluvaltuutetun ja asiamiehen asema yhteistoimintamenettelyssä
1. Työsuojelua koskevasta yhteistoiminta-asiasta on neuvoteltava työsuoje- luvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen kanssa.
2. Jos asia koskee pääosin muuta kuin työsuojelua, mutta siinä on merki- tystä työsuojelunäkökohdilla, asia käsitellään työnantajan ja työsuojelu- valtuutetun tai työsuojeluasiamiehen välillä tai työsuojelutoimikunnassa.
3. Jos asianosainen tai henkilöstön edustaja vaatii, neuvottelu käydään asi- anosaisen ja hänen edustajansa ja työsuojeluvaltuutetun tai työsuojelu- asiamiehen kanssa yhtä aikaa.
4 § Yhteistoimintamenettelyn toteuttaminen eräissä tapauksissa
1. Yhteistoimintamenettely voidaan aloittaa myös henkilöstön edustajien aloitteesta.
2. Jos päätös tehdään organisaation eri tasolla tai eri osassa kuin missä yh- teistoimintamenettely on käyty, henkilöstön edustajalle on ilmoitettava missä päätös tehdään. Menettelyn päätyttyä on varmistettava, että työn- antajalla päätöstä tehdessään on tiedossaan myös henkilöstön yhteistoi- mintamenettelyssä esiin tuomat asiat.
3. Yrityksen tai sen osan toiminnan olennaisen supistumisen tai laajentumi- sen, liikkeen luovutuksen, sulautumisen tai muun vastaavan organisaa- tiomuutoksen takia neuvotellaan tarvittaessa myös yhteistoimintaorgani- saation muutoksesta. Muutoksen jälkeen yhteistoimintaorganisaatiot muutetaan mahdollisimman pian uutta tilannetta vastaaviksi.
5 § Yhteistoimintaneuvottelukunta tai yrityksen muu yhteistoimintalain mu- kainen yhteistoimintaelin
1. Vakuutusalalle ei perusteta yhteistoimintalain 9 §:n mukaisia yhteistoimin- taneuvottelukuntia.
2. Yrityksissä jo sovitut sekä mahdollisesti sovittavat yhteistoiminta- ja neu- votteluelimet hoitavat yhteistoimintalain mukaisia asioita Tällainen elin voi toimia myös yhdistettynä työsuojelu- ja yhteistoimintaneuvottelukuntana, jos osapuolet sopivat niin.
III Tiedotustoiminta
1 § Sisäisen tiedotustoiminnan periaatteita
1. Tiedotustoiminta määräytyy sen mukaan, mitä yrityksen toiminta, työnan- tajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta ja tämä sopimus edellyttävät.
2. Kun kehitetään sisäisen tiedottamisen menettelytapoja, ne on käsiteltävä henkilöstön tai sen edustajien kanssa ennen päätöksentekoa. Tiedotus- toiminnassa on myös otettava huomioon eri tasoilla olevien esihenkilöiden tiedonsaanti.
3. Henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat periaatteet ja ohjeet sekä yri- tyksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on kerrottava henkilöstölle.
4. Henkilöstön pitää kertoa esihenkilöilleen yrityksen toiminnan tai työnanta- jan ja henkilöstön yhteistoiminnan kannalta merkitykselliset asiat.
5. Työnantajan pitää esittää henkilöstölle tai sen edustajille:
5.1. Selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Yhteistoimintalain mukaiset tilinpäätöstiedot annetaan pyy- dettäessä kirjallisena, jos henkilöstön määrä on säännöllisesti yli 20. Osapuolet suosittelevat, että tässä yhteydessä käydään läpi myös toi- mialan suhdanne- ja talousnäkymiä.
5.2. Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käy ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen näkymät.
5.3. Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot odotettavista muutoksista henkilöstön määrässä, rakenteessa ja asemassa.
5.4. Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.
5.5. Yhteistoimintalain 10 §:n mukaiset tilinpäätöstiedot annetaan henki- löstön edustajalle pyydettäessä kirjallisena yrityksissä, joissa on säännöllisesti vähintään 20 henkilöä.
5.6. Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilöstösuunnitelmien yhteydessä on syytä tiedottaa myös eri yk- siköiden toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja näkymistä henki- löstölle tai sen edustajille ja käyttää apuna tunnuslukuja.
5.7. Jos työnantaja ei voi tiedottaa em. asioista erityisen painavista syistä, jotka voivat aiheuttaa vahinkoa taloudelle tai tuotannolliselle toimin- nalle ja joita ei voi tietää ennakolta, näistä asioista on tiedotettava vii- vytyksettä, kun em. esteitä ei ole. Samalla työnantajan on esitettävä perusteet poikkeavalle menettelylle.
5.8. Jos henkilöstön määrä on säännöllisesti alle 20, menetellään seuraa- vasti:
Työnantajan on tiedotettava jo suunnitteluvaiheessa henkilöstön ase- maan vaikuttavista olennaisista muutoksista työtehtävissä, -paikassa ja -olosuhteissa sekä laitehankinnoissa ja ulkopuolisen työvoiman käytössä. Työnantajan on tiedotettava päätöksen jälkeen myös sen sisällöstä, jos se poikkeaa ennen päätöstä ilmoitetusta suunnitel- masta tai kyseessä oleva henkilöstö tai sen edustaja sitä pyytää.
Tiedottamisvelvollisuuteen ei vaikuta, onko kyse pääasiassa kehittä- miseen, työsuojeluun vai muuhun tiedottamiseen liittyvästä asiasta.
2 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta
1. Työehtosopimuksena osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä toimihenki- löyhdistyksellä on oikeus järjestää maksutta työpaikalla tai muussa sovi- tussa tilassa kokouksia. Ne voivat käsitellä työmarkkina- ja työsuhdeasi- oita tai yhteistoimintalain mukaisia kysymyksiä niin kuin alakohtaisesti tai vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.
2. Toimihenkilöyhdistyksellä on oikeus jakaa työajan ulkopuolella kokousil- moituksia. Samoin yhdistys saa jakaa työsuhteisiin tai työmarkkinakysy- myksiin liittyviä tiedotteita ruokalassa tai muussa työnantajan kanssa so- vittavassa tilassa.
3. Jos yrityksessä on henkilöstölehti, jäsenyhdistyksellä on oikeus tiedottaa siinä maksutta kokouksistaan sekä työsuhteisiin ja työmarkkinakysymyk- siin liittyvistä asioista.
4. Toimihenkilöyhdistys voi tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista ilmoitustaululla, joka työnantajan on annettava yhdistyksen käyttöön. Yhdistys vastaa käytössä olevan
ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta. Tiedotteita saa kiinnittää vain ilmoi- tustaululle. Tiedottaminen ei saa käsitellä yrityksen kilpailuasemaa.
5. Kokouskutsussa ja tiedotteessa on oltava sen lähettäneen toimihenkilöyh- distyksen nimi.
6. Henkilöstön keskinäisessä viestinnässä voidaan käyttää myös muita pai- kallisesti sovittavia tiedotustapoja tämän pykälän periaatteiden mukai- sesti.
7. Yhteistoimintalain 27 §:ssä tarkoitettuja sosiaalitoiminnan varoja voidaan osoittaa henkilöstölle myös työmarkkina- ja työsuhdeasioita koskevaa tie- donhankintaa ja -välittämistä varten.
IV Kehittämistoiminta
1 § Kehittämistoiminnan määritelmä
1. Kehittämistoiminnalla parannetaan päätöksentekoa ja lisätään tuotta- vuutta sekä työn mielekkyyttä. Sillä pyritään myös parantamaan työsuh- teiden pysyvyyttä ja henkilöstön toimeentuloa.
2. Kehittämisessä on otettava huomioon työsuojelun vaatimukset. Tämän vuoksi toimenpiteiden yhteydessä on kiinnitettävä huomiota haitallisten fyysisten ja henkisten kuormitusten poistamiseen sekä terveyden ja työn mielekkyyden kannalta riittävän vaihtelun järjestämiseen.
2 § Kehittämissuunnitelmat
1. Pitkäjänteistä kehittämistä varten yrityksen on syytä laatia kehittämis- suunnitelmia yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa.
2. Kehittämistoimenpiteet voivat koskea koko yritystä tai vain tiettyjä toimin- toja, yksiköitä tai kehittämiskohteita.
3. Kehittämissuunnitelman pitäisi sisältää kohteiden perusteella
− luettelo suunnitelluista toimenpiteistä ja uuden tekniikan käyttöön- otosta
− arvio henkilöstövaikutuksista koulutustarpeineen
− selvitys niistä yksiköistä, joita kukin toimenpide koskee
− päätavoitteet, toteutusaikataulu ja menettelytavat.
3 § Hankekohtainen kehittämistyöryhmä
1. Jos kehittämishanke on merkittävä ja aiheuttaa henkilöstölle olennaisia muutoksia, perustetaan hankekohtainen kehittämistyöryhmä. Siinä
edustettuina ovat työnantaja ja henkilöstö. Työryhmä pitää perustaa niin aikaisin, että sen asiantuntemus voidaan ottaa huomioon ja että se voi vaikuttaa hankkeeseen. Ryhmälle pitää antaa ennen asian käsittelyä tar- peelliset tiedot.
2. Henkilöstö nimeää omat edustajansa kehitettävän kohteen henkilöistä. Työsuojeluvaltuutettu saa osallistua työsuojelukysymysten käsittelyyn työryhmässä.
4 § Kehittämistoimenpiteisiin liittyvä koulutus
1. Työnantaja huolehtii kehittämisen tai uuden tekniikan käyttöönoton yhtey- dessä tarpeellisen lisäkoulutuksen tai työnopastuksen järjestämisestä. Työnantaja ja luottamusmies selvittävät osaamis- ja koulutustarpeet.
2. Luottamusmiehelle annetaan koulutusta kehittämiseen liittyvissä asioissa. Muille kehittämiseen säännöllisesti osallistuville annetaan riittävää koulu- tusta, jotta he pystyvät arvioimaan erilaisia muutoksia ja niiden vaikutuk- sia. Tällaisia henkilöitä voivat olla esim. työsuojeluvaltuutetut ja pysyvien kehittämistyöryhmien jäsenet.
5 § Konsulttitoiminta
Jos työnantaja käyttää työn tutkimus- tai kehittämistoiminnassa ulkopuolista konsulttia, työnantaja vastaa tämän sopimuksen noudattamisesta. Konsultin käyttämisestä on ilmoitettava luottamusmiehelle ennen toimenpiteiden aloitta- mista.
Jos asia koskee työsuojelua, siitä on ilmoitettava myös työsuojeluvaltuutetulle.
6 § Kehittämiseen liittyvät tutkimukset
Ennen kehittämiseen liittyvien tutkimusten aloittamista asiasta on ilmoitettava luottamusmiehelle sekä niille henkilöille, joiden työhön toimenpiteet kohdistu- vat.
7 § Tunnusluvut
1. Liitot suosittelevat, että yhteistoiminnassa käsiteltäisiin yksiköittäin tai toi- mipisteittäin toiminnalliset tavoitteet, myynti, tulos sekä muita tehokkuutta koskevia tietoja tai tunnuslukuja.
2. Ennen tällaiseen menettelyyn siirtymistä tai ennen sen muuttamista on asia käsiteltävä työnantajan edustajan ja asianomaisen luottamusmiehen kanssa.
8 § Tietojärjestelmien käyttöönottoa koskeva suositus
Liitot suosittelevat, että yrityksen uuden tietojärjestelmän käyttöönotossa yh- teistoiminta toteutettaisiin seuraavasti:
− varmistetaan käyttäjän mukanaolo jo suunnittelun alkuvaiheessa
− hoidetaan sijaisuusjärjestelyt niin, että kaikki kehittämishankkeeseen osallistuvat voivat olla mukana täysipainoisesti työajalla
− järjestetään kehittämishankkeeseen osallistuville tarvittavaa koulu- tusta
− otetaan huomioon ainakin seuraavat seikat:
− käyttö- ja varahenkilöiden nimeäminen
− tietokonelaitteiden sijoituspaikat
− työasemien ergonomia
− käyttökoulutuksen suunnittelu
− tapa, jolla tietokannat muodostetaan
− vastuujaot
− testaukset ja mahdollisen rinnakkaisajon suunnittelu
− huonetilojen suunnitteluun liittyvät ratkaisut.
V Työsuojelu
1 § Työsuojelutoimikunta Työsuojelutoimikunnan perustaminen
1. Työsuojelutoimikunta perustetaan yrityskohtaisesti. Edellytyksenä on, että yrityksessä työskentelee vähintään 20 toimihenkilöä.
2. Jos yrityksessä työskentelee 20 - 49 toimihenkilöä, työnantajalla on toimi- kunnassa yksi edustaja ja toimihenkilöillä kaksi edustajaa.
3. Jos yrityksessä työskentelee 50 - 149 toimihenkilöä eikä palveluksessa ole kenttämiehiä, työnantajalla on toimikunnassa kaksi ja toimihenkilöillä kolme edustajaa. Jos yrityksessä on kenttämiehiä, toimihenkilöillä on neljä edustajaa.
4. Jos yrityksessä työskentelee vähintään 150 toimihenkilöä, työnantajalla on toimikunnassa kolme ja toimihenkilöillä kuusi edustajaa. Jos yrityksen palveluksessa on kenttämiehiä, toimihenkilöillä on seitsemän edustajaa.
5. Työnantajan edustajat toimikuntaan määrää työnantaja. Työsuojelupäälli- kön pitää kuulua työsuojelutoimikuntaan.
6. Toimihenkilöitä työsuojelutoimikunnassa edustavat työsuojeluvaltuutettu ja valtuutettujen, varavaltuutettujen sekä asiamiesten keskuudestaan va- litsemat henkilöt.
Jos toimihenkilöillä on enemmän paikkoja työsuojelutoimikunnassa kuin valtuutettuja ja asiamiehiä, toimihenkilöt valitsevat puuttuvat edustajat.
7. Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin. Sihteeri voidaan valita toimikunnan ulkopuolelta, jos asiasta ollaan yksimielisiä.
Työsuojelutoimikunnan tehtävät
8. Työsuojelun valvontalain 26 §:ssä säädettyjen tehtävien lisäksi työsuoje- lutoimikunnalle kuuluvat seuraavat tehtävät:
8.1. Laatia vuosittainen toimintasuunnitelma, jossa huomioidaan työnan- tajan ehdotus työsuojelun kehittämistavoitteista kustannusarvioineen. Toimintasuunnitelmaa koskeva kokous pidetään edellisen toiminta- vuoden viimeisen neljänneksen aikana.
8.2. Käsitellä työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavia muutos- ja uudistussuunnitelmia sekä tehdä esityksiä työsuojelutoiminnan suun- nitelmallisesta hoitamisesta.
8.3. Käsitellä työpaikan työsuojelun tilaa ja tasoa. Toimikunnassa ei käsi- tellä asiakaspalveluun liittyvän turvajärjestelmän teknisiä ratkaisuja. Selvityksissä käytetään tarvittaessa tilastotietoja.
8.4. Käsitellä toimihenkilöiden työnopastusta ja sen tarvetta, kun otetaan uutta tekniikkaa käyttöön tai työt muuten muuttuvat.
8.5. Käsitellä työsuojelututkimusten tarve, toteuttaminen ja seuranta
8.6. Käsitellä taukoliikunnan järjestämistä ja suunnitella mahdollisten ter- veyshaittojen ehkäisemistä jatkuvassa rutiininomaisessa työssä ku- ten puhelintyössä.
8.7. Käsitellä yhteistyössä työterveyshenkilöstön kanssa päihteiden liika- käyttöön liittyvää tiedotusta ja hoitoonohjausta.
8.8. Käsitellä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa ja työterveyshuollon korvaushakemusta. Lisäksi seurata työterveyshuollon toimintaa ja tehdä sitä koskevia ehdotuksia.
8.9. Käsitellä työsuojelusta tiedottamista.
8.10. Käsitellä vuosittain työsuojelua koskevan yhteistoimintakoulutuksen tarve ja laatia ehdotus koulutussuunnitelmaa ja talousarviota varten sekä järjestää koulutusta. Koulutus toteutetaan yhteistoimintalain
30 §:n mukaisesti.
Työsuojelutoimikunnan kokoukset
9. Työsuojelutoimikunta kokoontuu niin usein kuin sille tässä sopimuksessa ja lainsäädännössä asetetut tehtävät edellyttävät.
Puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja kutsuu toi- mikunnan koolle. Lisäksi toimikunta on kutsuttava koolle, kun työsuojelu- päällikkö tai -valtuutettu tai vähintään neljännes toimikunnan jäsenistä pyytää sitä ilmoittamaansa asiaa varten.
10. Työsuojelutoimikunnan kokoukset pidetään mahdollisuuksien mukaan työaikana ja siten, että mahdollisimman moni voi osallistua kokouksiin.
11. Kokouksissa käsiteltävä kirjallinen aineisto toimitetaan toimikunnan jäse- nille jo kokouskutsun yhteydessä tai muutoin ennen kokousta mahdolli- suuksien mukaan.
Ennen asian käsittelyä annetaan sitä varten tarvittavat tiedot.
Henkilöstön edustajille annetaan mahdollisuus valmistautua keskenään käsiteltävään asiaan ennen kokousta tai sen aikana niin kuin työnantajan edustaja ja työsuojeluvaltuutettu siitä sopivat. Tämä koskee työsuojelutoi- mikunnassa käsiteltävää toimintasuunnitelmaa sekä työpaikan muutos- ja kehittämissuunnitelmia tai milloin se on tarpeen asiasta ja sen laajuudesta riippuen.
2 § Työsuojelupäällikkö
1. Työnantajan on nimettävä jokaiselle työpaikalle työsuojelupäällikkö, jos hän ei itse toimi työsuojelupäällikkönä. Usealle työpaikalle voidaan nimetä yksi yhteinen työsuojelupäällikkö, jos työsuojelun tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä vaatii. Työsuojelupäällikkö vastaa työnantajan edusta- jana yhteistoiminnasta työsuojeluasioissa sekä työsuojeluasioiden hoi- dosta työsuojelun valvontalain 28 §:n mukaisesti.
2. Työsuojelupäällikön pitää olla hyvin perehtynyt yrityksen työsuojelukysy- myksiin. Hänellä pitää olla riittävät toimintaedellytykset. Jos työsuojelu- päälliköllä ei ole valtuuksia ratkaista asiaa, hänen pitää toimittaa työsuo- jelutoimikunnan kannanotot henkilölle, jolle ratkaisun teko kuuluu.
3 § Työsuojeluvaltuutettu
1. Henkilöstö valitsee työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua työpai- kalle, jonka henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään kymmenen. Pienemmällekin työpaikalle on henkilöstöllä oikeus valita em. valtuutetut
2. Työpaikkana pidetään
− yritystä, jossa työskentelee vähintään 10 toimihenkilöä
− yrityksen aluekonttoria, jossa työskentelee vähintään 10 toimihenkilöä
− yrityksessä toimivaa erityisyksikköä, jossa työskentelee vähintään 10 toimihenkilöä.
3. Valtuutetut valitaan työpaikan toimihenkilöiden keskuudesta kahdeksi ka- lenterivuodeksi. Jos uusi vaali joudutaan järjestämään kesken toimikau- den, uudet henkilöt valitaan toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.
4. Vaaliin voivat osallistua kaikki yrityksen toimihenkilöt.
5. Jos työpaikan määritelmän soveltamisesta ei päästä yksimielisyyteen, asia on vietävä liittojen ratkaistavaksi.
6. Työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä työn turvallisuutta ja terveelli- syyttä koskevissa asioissa. Hänen tehtävänsä on säädetty työsuojelun valvontalain 31 §:ssä. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu osallistuu tarvittaessa työsuojelutoimikunnassa käsiteltävien suunnitelmien valmisteluun.
7. Työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt hoitamaan tehtäviään hänen sijal- laan toimii I varavaltuutettu ja tämänkin ollessa estyneenä II varavaltuu- tettu.
Jos työsuojeluvaltuutetun este kestää vain lyhyehkön ajan, sijaisjärjestelyt eivät ole tarpeen. Työsuojeluvaltuutetun esteestä ja sen kestosta on ilmoi- tettava työsuojelupäällikölle. Jos tämä ei ole tavattavissa, ilmoitus teh- dään ilmoittajan esimiehelle. Ilmoituksen tekee työsuojeluvaltuutettu, ellei hän ole estynyt. Kun varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä, hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.
Työskentelytilat
8. Työnantaja järjestää työsuojeluvaltuutetulle paikan, jossa hän voi säilyttää tarvittavia asiakirjoja. Työsuojeluvaltuutetulla on puhelimen käyttöoikeus tehtäviensä hoitamista varten. Työnantaja järjestää tarvittaessa työsuoje- luvaltuutetulle sopivan toimitilan.
9. Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetulle tarpeelliset lait, asetukset ja muut määräykset sekä ohjeet. Lisäksi näitä asiakirjoja on tarvittaessa hankittava myös muiden työsuojeluelimien käyttöön kuten työsuojelutoi- mikunnassa on yhteisesti todettu.
Korvaukset
10. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan kuukausittain korvaus 30.4.2022 asti:
Toimihenkilöitä | Euroa/kk |
20 – 49 | 35,39 |
50 – 99 | 79,38 |
100 – 399 | 93,32 |
400 – 1000 | 106,20 |
yli 1000 | 119,08 |
Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan kuukausittain korvaus 1.5.2022 alkaen:
Toimihenkilöitä | Euroa/kk |
20 – 49 | 36,10 |
50 – 99 | 80,97 |
100 – 399 | 95,19 |
400 – 1000 | 108,32 |
yli 1000 | 121,46 |
4 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva Syrjintäkielto
1. Työsuojeluvaltuutettua ei saa tehtäviensä hoitamisen takia erottaa työs- tään.
2. Työsuojeluvaltuutettua ei saa tehtävän aikana tai sen takia siirtää alempi- palkkaiseen tai vähempiarvoiseen työhön. Työsuojeluvaltuutetun mahdol- lisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää tehtävän takia.
3. Jos varsinainen työ vaikeuttaa työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista, hänelle on järjestettävä muuta työtä. Silloin huomioidaan valtuutetun am- mattitaito sekä yrityksen tai sen osan olosuhteet. Järjestely ei saa aiheut- taa ansioiden alentumista. Kokonaan työstä vapautetun työsuojeluvaltuu- tetun ansio ei saa alentua valtuutetun tehtävien takia.
Yksilösuoja
4. Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja on työsuojelun valvontalain 37 §:n ja työsopimuslain 7:10 §:n mukainen. Säännöksiä noudatetaan tältä osin sopimuksen osana.
5. Työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun purkamispe- rusteita koskevia säännöksiä, joita tältä osin noudatetaan sopimuksen osana.
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomiset
6. Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisilla tai tuo- tannollisilla perusteilla, toimenpidettä ei saa kohdistaa työsuojeluvaltuu- tettuun, ellei yrityksen tai työsuojeluvaltuutetun toimialueena olevan yri- tyksen osan toimintaa keskeytetä kokonaan. Jos yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa muuhun työhön työsopimus- lain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla, määräyksestä voidaan kuitenkin poi- keta.
Vahingonkorvaus
7. Työnantajan on maksettava hyvityssakkojen sijasta korvausta työsopi- muslain mukaisesti, jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on päätetty tä- män sopimuksen vastaisesti.
5 § Työsuojeluasiamies
1. Työsuojeluasiamiesten määrästä, toimialueista ja toimintaedellytyksistä sovitaan paikallisesti.
2. Toimialueen henkilöstö valitsee keskuudestaan työsuojeluasiamiehen. Hänen toimikautensa kestää kaksi vuotta.
3. Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on
3.1. osallistua työsuojelua koskevaan tarkastukseen
3.2. osallistua tutkimukseen, joka aloitetaan tapaturmavaaran tai sattu- neen tapaturman takia
3.3. seurata työsuojelumääräysten noudattamista ja huomauttaa niiden rikkomisesta
3.4. ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista ensi sijassa kyseiselle esimie- helle ja jos on tarpeen työsuojeluvaltuutetulle. Lisäksi huomauttaa työ- suojelumääräysten noudattamisesta ja havaituista vaaratekijöistä työntekijöille.
3.5. tehdä aloitteita työsuojeluvaltuutetulle toimialueensa työsuojelun ke- hittämisestä ja olla yhteydessä toimialueensa asioista työsuojeluval- tuutettuun.
4. Työsuojeluasiamiestä ei saa työsuojelutehtävien takia siirtää huonompi- palkkaiseen työhön kuin missä hän oli työsuojeluasiamieheksi tullessaan. Työsuojeluasiamiestä ei saa irtisanoa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamisen takia.
6 § Työsuojelu käytettäessä toiseen yritykseen työsuhteessa olevaa henki- löstöä
1. Jos työpaikalla työskentelee toisen työnantajan palveluksessa olevaa henkilöstöä, heillä on oikeus kääntyä työpaikan työsuojeluvaltuutetun tai työsuojelupäällikön puoleen työpaikan olosuhteista aiheutuvissa työsuo- jeluongelmissa. Tällaisilla työpaikoilla pitää työsuojelupäälliköiden olla yh- teistoiminnassa keskenään työpaikan olosuhteista aiheutuvien työsuoje- luongelmien hoitamiseksi.
2. Vastuu yhteistoiminnan järjestämisestä kuuluu työpaikalla toimivan henki- löstömäärältään suurimman työnantajan työsuojelupäällikölle. Työsuoje- lupäälliköiden keskinäinen yhteistoiminta on myös tarpeen tilanteissa, joissa useampi yritys toimii samoissa yhtenäisissä tiloissa.
7 § Työsuojeluyhteistyö yksintyöskentelyssä
Työsuojelussa pitää ottaa huomioon yksintyöskentelyn ongelmat ja tehdä eh- dotuksia ongelmien ratkaisemiseksi.
8 § Työterveyshuolto
Työterveyshuollon toimintasuunnitelma
1. Työterveyshuollon suunnitelmallinen toteuttaminen työpaikoilla ja kustan- nusten korvaaminen Kansaneläkelaitoksen varoista edellyttävät, että työ- paikkakohtaisesti laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma, jossa käsitel- lään mm. seuraavia asioita:
− työterveyshuollon järjestämistapa
− terveydenhuollon ja työterveyshuollon ammattihenkilöiden määrä ja laatu
− lakisääteiset toimintamuodot
− mahdollinen sairaanhoitotoiminta
− vapaaehtoinen ehkäisevä toiminta
− terveydenhuollon ammattihenkilöiden osallistuminen asiantunti- joina työsuojelutyöhön
− työterveyshuollon toimintatilat
− työterveyteen liittyvä valistus.
2. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma käsitellään työsuojelutoimikun- nassa. Jos sitä ei ole, suunnitelma käsitellään työsuojeluvaltuutetun kanssa.
Työterveyshuollon korvaushakemus
3. Työsuojelutoimikunnalla pitää olla mahdollisuus antaa lausunto työter- veyshuollon kustannuksia koskevasta korvaushakemuksesta.
Jos työsuojelutoimikuntaa ei ole, mahdollisuus pitää antaa työsuojeluval- tuutetulle. Lausunnon antamiseen pitää varata riittävästi aikaa, jotta työ- suojelutoimikunnalla tai työsuojeluvaltuutetulla on mahdollisuus perehtyä hakemukseen ja sen liitteisiin.
Työpaikkaselvitykset
4. Kun tehdään työterveyshuoltolain 12 §:n mukaisia työpaikkaselvityksiä, käytetään apuna työterveyshuollon ammattilaisia. Työnantaja, työterveys- henkilöstö ja työsuojeluvaltuutettu laativat työpaikkaselvitykset yhteistoi- minnassa. Työpaikkaselvityksen toimenpide-ehdotukset käsitellään työ- suojelutoimikunnassa.
9 § Työkykyä ylläpitävä toiminta
1. Työkykyä ylläpitävän toiminnan tehostaminen työpaikoilla edellyttää työ- terveyshuollon, työsuojeluorganisaation, johdon ja henkilöstöhallinnon yh- teistyötä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa esitetään työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet.
Tässä tarkoituksessa työsuojelutoimikunnan tehtävänä on
− osallistua yhdessä työterveyshenkilöstön, johdon ja henkilöstöhal- linnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteut- tamiseen ja seurantaan
− edistää toiminnalle myönteisen ilmapiirin muodostumista
− seurata toimihenkilöiden selviytymistä työssä
− laatia tarvittaessa ohjeita, joiden avulla työkykyä ylläpitävää toimin- taa tarvitsevat ohjataan asiantuntijoiden hoitoon.
Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on
− osallistua työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, kun laadi- taan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa ja yksilöllistä toimen- pidesuunnitelmaa
− osallistua suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.
VI Muita määräyksiä
1 § Koulutus
Henkilöstön edustajilla on oikeus vakuutusalan koulutussopimuksen mukai- seen koulutukseen. Tällä määräyksellä ei rajoiteta IV luvun 4 §:n mukaista oi- keutta koulutukseen.
2 § Henkilöstön edustajien työstä vapautukset ja korvaukset
1. Töiden järjestelyt hoidetaan siten, että henkilöstön edustajat voivat osal- listua tässä sopimuksessa tarkoitettuun yhteistyöhön.
2. Työsuojeluvaltuutetulle pitää antaa riittävästi aikaa tehtäviensä hoitami- seen. Tämä koskee myös muita työsuojeluyhteistyöhön osallistuvia hen- kilöstön edustajia.
3. Yhteistoimintalaissa tarkoitetulle ja tämän sopimuksen II luvun 1§:n mu- kaisesti valitulle henkilöstön edustajille on annettava riittävästi vapautusta työstä yhteistoimintamenettelyä ja siihen liittyvää edustajien keskinäistä valmistautumista varten.
Kun arvioidaan valmistautumisajan tarvetta, on huomioitava, kuinka mon- taa toimihenkilöä neuvoteltava asia koskee, asian laatu, laajuus ja tausta- tietojen määrä. Samoin on huomioitava käsiteltävän asian tärkeys henki- löstölle sekä asian käsittelyyn osallistuvien henkilöiden määrä ja heidän työpaikkojensa sijainti.
4. Jos työstä vapautuksen tarve ei edellytä muuta, vapautusta annetaan henkilöstön edustajien keskinäistä valmistautumista varten enintään
− tunti, jos henkilöstön määrä on alle 200
− kaksi tuntia, jos henkilöstön määrä on 200 – 500
− kolme tuntia, jos henkilöstön määrä on yli 500.
5. Henkilöstön edustajan ansionmenetyksen korvaus työstä vapautuksen ajalta määritellään luottamusmiessopimuksen mukaisesti.
Työajan ulkopuolisesta, työnantajan kanssa sovitusta yhteistoimintalain mukaisesta tehtävästä maksetaan tehtävään käytetyltä ajalta yhteistoi- mintalain 56 § mukainen korvaus, joka vastaa edustajan säännöllisen työ- ajan palkkaa, jos muusta palkkiosta ei ole sovittu.
6. Yhteistoiminta- ja neuvotteluelimen ja työsuojelutoimikunnan sihteerille maksetaan erillinen korvaus kokouksen sihteerin tehtävistä riippumatta siitä, pidetäänkö kokous työajalla tai sen ulkopuolella.