TAKSILIIKENTEEN
TAKSILIIKENTEEN
TYÖEHTOSOPIMUS
2023 – 2025
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry TAKSILIIKENTEEN TYÖNANTAJAT ry
TAKSILIIKENTEEN TYÖEHTOSOPIMUS
1.3.2023 – 31.1.2025
TAKSILIIKENTEEN TYÖNANTAJAT ry.
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry.
S I S Ä L L Y S L U E T T E L O
1 § Soveltamisala 3
2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset 3
3 § Sopimuksen sitovuus 3
4 § Järjestäytymisvapaus 3
5 § Työrauhavelvoite 4
6 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen 4
7 § Työaika 4
7 a § Vuosityöajan lyhentäminen 7
8 § Palkan määräytyminen 9
9 § Palkanmaksu 12
10 § Varallaolo ja siitä maksettava korvaus 12
11 § Ruoka- ja päivärahat 13
12 § Yli-, hätä- ja sunnuntaityö sekä niistä maksettavat korotukset 13
13 § Sairausajan sekä raskaus- ja vanhempainvapaan palkka 14
14 § Vuosiloma 16
15 § Lomaltapaluuraha 17
16 § Lääkärintarkastukset 18
17 § Tilapäiset poissaolot 19
18 § Xxxxxxxxx säännöksiä 22
19 § Koulutustoiminta 23
20 § Ryhmähenkivakuutus 23
21 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä 23
22 § Asiamiehet 23
23 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 24
24 § Sopimuksen voimassaolo 25
TAKSILIIKENTEEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 26
Taksiliikenteen Työnantajat ry:n ja
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen
TAKSILIIKENTEEN TYÖEHTOSOPIMUS 2023 - 2025
1 § Soveltamisala Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Taksiliikenteen Työnantajat ry:n taksiliikennettä, sekä invataksiliikennettä harjoitta- vien jäsenyritysten työntekijäin työsuhteisiin.
Pöytäkirjamerkintä:
Tätä sopimusta noudatetaan myöskin taksiliikenteessä taksira- diokeskusten hoitajiin soveltuvin osin.
2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset
1. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä 1.1.2017 voimassa olleita solmittuja sopimuksia.
3 § Sopimuksen sitovuus
1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayh- distyksiä sekä niitä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopi- muksen voimassaoloaikana ovat olleet niiden yhdistysten jäseniä. Sopimukseen sidotut ovat velvollisia tarkoin noudattamaan tätä so- pimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja nii- hin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.
4 § Järjestäytymisvapaus
1. Tämän työehtosopimuksen osallisten ja siihen sidottujen keskuu- dessa noudatetaan järjestäytymisvapautta.
5 § Työrauhavelvoite
1. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, et- teivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työnte- kijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
6 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen
1. Sopijaosapuolet suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisena. Milloin työsopimus tehdään suullisesti, työnantajan on annettava työntekijälle työsuhteen keskeisistä ehdoista TSL 2: 4 §:n mukai- nen kirjallinen selvitys viimeistään ensimmäisen palkanmaksukau- den päättymiseen mennessä.
2. Jos työsuhteessa noudatetaan koeaikaa, on työnantajan tästä ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle työsopimusta tehtäessä. Koeai- ka on tällöin kaksi (2) kuukautta.
3. Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:
1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;
2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;
3) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta;
4) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta;
5) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta
Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua kes- keytyksettä ovat:
1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta
2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta
Edellä olevat irtisanomisajat eivät kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työsopimus koeajan puitteissa tai muutoin lain mukaan voi- daan purkaa tai työ on ylivoimaisen tapahtuman takia joko osaksi tai kokonaan keskeytettävä.
7 § Työaika
1. Säännöllinen työaika on 80-tuntia 2-viikkojaksossa. Niissä 2-viikkojak- soissa, joihin sisältyy pääsiäislauantai, helatorstai ja muuksi arkipäi-
väksi kuin lauantaiksi sattuva xxxxxxxxxx, vapun- tai itsenäisyyspäi- vä, säännöllinen työaika on 72 tuntia. Joulujakson säännöllinen työ- aika on 64 tuntia, jos ensimmäinen joulupäivä on arkipäivä, muutoin 72 tuntia.
Toinen pääsiäispäivä lyhentää säännöllistä työaikaa 8 tuntia.
2. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana.
Taksiliikenteen työnantajat ry:n jäsenyrityksissä ajanjakso voidaan kuitenkin pidentää 12 kuukauden mittaiseksi.
Soveltamisohje:
Työajaksi luettava aika määräytyy työaikalain mukaan. Työajan keskimääräisen enimmäismäärän 12 kuukau- den tarkasteluajanjaksona käytetään kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan paikallisesti sopia jo- kin muu 12 kuukauden ajanjakso.
3. Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin vuorokautinen työaika ei saa ylittää 11 tuntia niiden 24 perättäisen tunnin aikana, jotka seuraa- vat vuorokautista lepoaikaa. Jos moottoriajoneuvon kuljettajan työ- tä ei voida muulla tavalla sopivasti järjestää saadaan vuorokautista työaikaa pidentää enintään 13 tunniksi, edellyttäen, että työaika täl- laisen pidennetyn työajan jälkeistä lepoaikaa seuraavien 48 perät- täisen tunnin aikana ei ylitä 22 tuntia.
4. Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämittainen työaika saa olla enintään 5,5 tuntia. Jokaista 5,5 tunnin pituista työjaksoa kohti on kuljettajalle annettava vähintään 30 minuutin pituinen tauko yhdes- sä tai kahdessa erässä. Tässä kohdassa tarkoitetun tauon osan tu- lee olla vähintään 10 minuutin mittainen.
5. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava vähintään 10 tuntia kestävä yhdenjaksoinen lepoaika jokaisena 24 perättäisen tunnin jaksona.
Kuljetustehtävän niin vaatiessa saadaan tässä kohdassa tarkoitettu vuorokautinen lepoaika lyhentää vähintään 7 tunniksi kaksi kertaa 7 perättäisen 24 tunnin jaksona.
6. Jaksottaisessa työssä ei työpäivää saa jakaa kuin kahteen yhtäjaksoiseen työrupeamaan. Tällä ei suljeta pois työaikalaista johtuvia taukojen antamismahdollisuutta eikä rajoiteta odotusajan käyttömahdollisuuksia.
7. Kuljettajan työaika lasketaan siitä hetkestä, kun hän työvuoron tai työrupeaman alkaessa määräysten mukaisesti ottaa auton hal- tuunsa tai alkaa sitä kunnostaa, siihen hetkeen, jolloin hän mää- räysten mukaan jättää auton joko toisen haltuun tai sovittuun paik- kaan.
8. Ruokailuajasta sovitaan työnantajan ja kuljettajan kesken työaikala- kia noudattaen.
Mikäli työpäivän pituus on vähintään 8 tuntia, työntekijällä tulee olla työn suorittamisen ohessa ja kuljetustehtävien kannalta sopivana ajankohta mahdollisuus enintään kahteen virkistystaukoon.
9. Säännöllisen työajan ja työhön tulon järjestyksen määrää työpai- kan johto lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa.
10. Työnantajan on annettava palveluksessaan olevalle kuljettajalle vuorokautisen työajan seuraamista varten henkilökohtainen ajo- päiväkirja.
Kuljettaja on velvollinen tekemään ajopäiväkirjaan sen edellyttämät merkinnät ja pitämään se mukana ajon aikana. Työilmoitukset jäte- tään työnantajalle tämän antamien ohjeiden mukaisesti.
11. 2-viikkojaksoisen työvuoroluettelon tulee olla vähintään 7 päivää ennen jakson alkamista työntekijän nähtävissä. Siitä on käytävä selville milloin päivittäinen työ alkaa ja päättyy sekä ruokailu- ja va- paa-ajat. Sairaus- ja muissa pakottavissa tapauksissa voi työnan- taja tehdä työvuoroluetteloon muutoksia, ei kuitenkaan työntekijän vapaapäivää koskevaa ilman hänen suostumustaan. Vapaapäivä on kalenterivuorokausi.
12. Lakimääräisen viikkolevon lisäksi on autonkuljettajalle ja apumie- helle järjestettävä saman viikon aikana toinen yhtäjaksoinen va- paa-aika siten, että kyseisellä viikolla on mainittua vapaa-aikaa yh- teensä vähintään 54 tuntia. Toinen yhtäjaksoinen vapaa-aika an- netaan, mikäli mahdollista, viikkolevon yhteydessä. Vapaapäivä voidaan työntekijän suostumuksella siirtää pidettäväksi kaksiviik- kojakson toisella puoliskolla. Vapaapäivä annetaan työntekijän asemapaikkakunnalla, ellei työntekijän kanssa muuta sovita. Työn- tekijälle on neljän viikon aikana järjestettävä ainakin kaksi vapaata sunnuntaita, ellei työntekijän kanssa muuta sovita.
13. Lyhyemmästä kuin viiden (5) tunnin työstä maksetaan täysi viiden
(5) tunnin palkka.
7 a § Vuosityöajan lyhentäminen
1. Soveltamisala
Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 80 tuntia kaksiviikkojaksossa tai 40 tuntia viikossa.
Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma ja että hänen työaikaansa enintään lyhentävät sopijaliittojen työehtosopimuksessa mainitut arkipyhät.
Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistu- vat ylimääräiset vapaapäivät.
Työajan lyhennys koskee myös osa-aikaisia työntekijöitä riippumat- ta siitä, miten osa-aikajärjestely on toteutettu. Osa-aikaisen työn- tekijän työaikaa lyhennetään 2. kohdassa esitetyn taulukon perus- teella suhteessa hänen tekemäänsä säännölliseen työaikaan.
2. Vapaan kertyminen
Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mukaan seuraavasti:
Kalenterivuoden työ- tuntimäärä vähintään | Työajan lyhennys | |
136 h | 8 h | eli 1 päivä |
271 h | 16 h | eli 2 päivää |
407 h | 24 h | eli 3 päivää |
543 h | 32 h | eli 4 päivää |
678 h | 40 h | eli 5 päivää |
814 h | 48 h | eli 6 päivää |
950 h | 56 h | eli 7 päivää |
1085 h | 64 h | eli 8 päivää |
1221 h | 72 h | eli 9 päivää |
1357 h | 80 h | eli 10 päivää |
1492 h | 88 h | eli 11 päivää |
1695 h | 96 h | eli 12,5 päivää |
Tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan myös ne työnte- kijän sairauden ajalle sattuvat työtunnit, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama kou- lutusaika siltä osin, kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Sa- moin rinnastetaan säännöllisiin työtunteihin kunnanvaltuuston ja
-hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysy- vien elinten ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton liittovaltuuston, hallituksen kokouksiin tai edustajakokoukseen sekä liittojen väli-
seen valtakunnalliseen työehtosopimusneuvotteluun käytetty ai- ka, 50- ja 60-vuotispäivät, oma vihkimis- tai parisuhteen rekiste- röimistilaisuus, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon ai- heuttama vapaa, siltä osin kuin työnantajalla on palkanmaksuvel- vollisuus, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä näiden sijaisena toimimiseen käy- tetty aika.
Lisäksi tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan tämän py- kälän mukaisesti annettu vapaa.
3. Vapaan antaminen
Edellä kohdan 2. perusteella kertyneet työajan lyhennyksestä johtuvat vapaapäivät annetaan kokonaisina päivinä kertymävuot- ta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Lyhennysvapaapäivät annetaan yhdessä tai useammassa erässä työnantajan määrää- mänä aikana joko vuosiloman yhteydessä tai yhdessä työntekijän muun vapaapäivän kanssa, tai lyhennysvapaapäiviä keskenään yhdistäen, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovi- ta jostakin muusta lyhennysvapaapäivän antamistavasta. Yksi va- paapäivä vastaa 8 tunnin lyhennystä.
Lyhennysvapaapäiviä voidaan antaa työntekijälle ennen niiden ansaitsemista, mikäli työntekijä siihen suostuu.
Yksi viiden päivän jakso:
Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 7 lyhennysvapaapäivää, annetaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työnteki- jälle muodostuu yksi viiden päivän pituinen yhdenjaksoinen va- paa.
Kaksi viiden päivän jaksoa:
Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 12,5 lyhennysvapaapäi- vää, annetaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työn- tekijälle muodostuu kaksi viiden päivän pituista yhdenjaksoista vapaata.
Yllä mainittu 5 lyhennyspäivän jakso sisältää 7 kalenteripäivää.
Pöytäkirjamerkintä:
Täysi 12,5 vapaapäivän lyhennys toteutetaan vapaata annet- taessa vuorovuosina siten, että parillisina vuosina annetaan 12 vapaapäivää ja parittomina 13 vapaapäivää.
Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työtunteja kartutta- vaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi, mikäli este vapaan pitämiseen ei ole ollut tiedossa vapaan ajankohtaa ilmoitettaessa.
Kun työntekijälle on ilmoitettu pidettävästä viiden päivän työajan lyhennysvapaasta ja hän on sairaana vapaan alkaessa ja sairaus kestää koko ilmoitetun työajanlyhennysvapaa ajan, vapaa on siir-
rettävä myöhemmin pidettäväksi työntekijän sitä pyytäessä. Siirto tehdään vain kerran kalenterivuodessa
Mikäli työntekijälle on tämän sairasloman aikana ilmoitettu työ- ajan lyhennysvapaan antamisesta lääkärintodistuksesta ilmenevän sairasloman jälkeen ja työntekijän sairasloma jatkuu, siirretään sai- rauden alle jäävät lyhennysvapaapäivät annettavaksi myöhemmin.
Lyhennyksen sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään lyhennyksen tuntimäärällä.
4. Vapaan ajankohdasta ilmoittaminen
Ilmoitus vapaan ajankohdasta on annettava työntekijälle vähintään 2 viikkoa ennen vapaan antamista.
5. Ansionmenetyksen korvaaminen
Työntekijälle maksetaan lyhennyksen ajalta palkka voimassa ole- van keskituntiansion mukaan. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin ansaittu työajan lyhennys on toteutettu, maksetaan tästä korvaus lopputilin yhteydessä ansaittujen kertymätaulukon mukaisten va- paapäivien lukumäärän perusteella sen hetkisen keskituntiansion mukaan. Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää näin maksetun palkkaennakon työntekijän lopputilistä.
6. Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi
Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroi- sina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pöytäkirjan mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.
8 § Palkan määräytyminen
1. Tämän työehtosopimuksen 7 §:n 1 momentissa mainituissa lyhen- netyissä jaksoissa maksetaan täysi jaksopalkka. Lain tarkoittama itsenäisyyspäivän palkka tulee näin maksetuksi.
2. Prosenttipalkkaiselle työntekijöille maksetaan säännölliseltä (72 tai 64 tunnin) työajalta muodostuneen palkan lisäksi kahdeksan (8) tai kuudentoista (16) tunnilta taulukkopalkka korotettuna työehtosopi- muksen 8 §:n 3 kohdan mukaisella epämukavan työajan lisällä.
Aikapalkat
3. Työntekijälle maksetaan tämän palkkataulukon ja jäljempänä seuraavien määritelmien mukainen palkka. Taksinkuljettajan epä- mukavan työajan korvaamiseksi korotetaan taulukkopalkkoja kym- menellä (10) prosentilla.
Invataksin kuljettajalle maksetaan 10:llä prosentilla korotetun taulu- kon mukainen tuntipalkka.
4. Palveluvuosia laskettaessa huomioidaan kaikki työtodistusten mukainen ammattimaisessa liikenteessä kuljettajana työskentely- aika. Myös muussa liikenteessä ammattikuljettajana toimiminen huomioidaan.
Taksinkuljettajien kaksiviikkojakso ja tuntipalkat:
Palkkataulukot 1.3.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta (€/h)
2- viikko | tunti | |
0 - 2 v. | 1070,40 | 13,38 |
2 - 4 v. | 1077,60 | 13,47 |
4 - 8 v. | 1084,80 | 13,56 |
yli 8 v. | 1118,40 | 13,98 |
10 % korotettu taulukko
0 - 2 v. | 1177,60 | 14,72 |
2 - 4 v. | 1185,60 | 14,82 |
4 - 8 v. | 1193,60 | 14,92 |
yli 8 v. | 1230,40 | 15,38 |
Palkkataulukot 1.10.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien (€/h)
2- viikko | tunti | |
0 - 2 v. | 1086,40 | 13,58 |
2 - 4 v. | 1093,60 | 13,67 |
4 - 8 v. | 1100,80 | 13,76 |
yli 8 v. | 1135,20 | 14,19 |
10 % korotettu taulukko
0 - 2 v. | 1195,20 | 14,94 |
2 - 4 v. | 1203,20 | 15,04 |
4 - 8 v. | 1211,20 | 15,14 |
yli 8 v. | 1248,80 | 15,61 |
Palkkataulukot 1.2.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien (€/h)
2- viikko | tunti | |
0 - 2 v. | 1102,40 | 13,78 |
2 - 4 v. | 1110,40 | 13,88 |
4 - 8 v. | 1117,60 | 13,97 |
yli 8 v. | 1152,00 | 14,40 |
10 % korotettu taulukko
0 - 2 v. | 1212,80 | 15,16 |
2 - 4 v. | 1221,60 | 15,27 |
4 - 8 v. | 1229,60 | 15,37 |
yli 8 v. | 1267,20 | 15,84 |
Palkkataulukot 1.10.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien (€/h)
2- viikko | tunti | |
0 - 2 v. | 1119,20 | 13,99 |
2 - 4 v. | 1127,20 | 14,09 |
4 - 8 v. | 1134,40 | 14,18 |
yli 8 v. | 1169,60 | 14,62 |
10 % korotettu taulukko
0 - 2 v. | 1231,20 | 15,39 |
2 - 4 v. | 1240,00 | 15,50 |
4 - 8 v. | 1248,00 | 15,60 |
yli 8 v. | 1286,40 | 16,08 |
5. Prosenttipalkka
Mikäli työ suoritetaan prosenttipalkalla maksetaan 0–4 vuotta työs- sä olleelle kuljettajalle palkkana 34 % ja yli 4 vuotta työssä olleelle kuljettajalle 37 % auton arvonlisäverottomasta tuotosta.
Tehtäessä työtä prosenttipalkalla on aikapalkka aina taattu.
Sunnuntai- ja ylityökorvauksia ei voida sisällyttää prosenttipalk- kaan.
6. Prosenttipalkkaisen päiväpalkka
Prosenttipalkkaisen päiväpalkkaa käytetään palkallisten poissa- olojen maksuperusteena prosenttipalkalla työskenteleville lukuun ottamatta 8 § 2 kohdan vuosityöajan lyhentämistä. Keskimääräi-
nen päiväpalkka lasketaan viimeiseltä kolmelta kuukaudelta mak- setusta työajan palkasta jakaen em. ajanjakson bruttoansio tehty- jen työpäivien määrällä. Työvuoro on yksi työpäivä, vaikka työvuoro jakaantuisi kahdelle eri kalenterivuorokaudelle. Päiväpalkkaa mak- setaan työvuoroluettelon mukaisilta päiviltä, jotka olisivat olleet työ- päiviä. Mikäli työvuoroluetteloa ei ole, maksetaan päiväpalkka kes- kimääräisten työpäivien mukaan viikossa laskettuna kolmen kuu- kauden ajalta. Mikäli työsuhde on kestänyt alle kolme kuukautta, lasketaan keskimääräinen päiväpalkka työsuhteen ajalta.
9 § Palkanmaksu
1. Palkka työntekijälle määräytyy joko kaksiviikkojakso-, prosentti- tai tuntipalkkana ja palkanmaksu tapahtuu kaksiviikkojaksoittain. Jos työntekijä sopimuksenmukaisesti on ollut työnantajan käytettävissä hänen kuitenkaan työnantajasta riippuvasta syystä saamatta tehdä työtä on hänelle maksettava kaksiviikkojakson tai kuukausijakson
(171) säännöllistä työaikaa vastaava palkka.
Mikäli palkanmaksupäivä sattuu pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäi- väksi, joulu- tai juhannusaatoksi taikka arkilauantaiksi, suoritetaan palkka edellisenä arkipäivänä.
Mikäli työ suoritetaan prosenttipalkalla ansiovertailu taulukkopalk- kaan tehdään neljän (4) viikon jaksoissa ja 2-viikkojaksossa makse- taan taulukkopalkan mukainen palkkaennakko.
2. Muistutukset tiliä vastaan on tehtävä ennen seuraavaa palkanmak- sua.
3. Palkka on maksettava työntekijän osoittamalle pankkitilille. Palkan on oltava työntekijän käytettävissä sen erääntymispäivänä. Palk- ka voidaan maksaa käteisenä vain pakottavista syistä. Työnantaja vastaa palkanmaksutavasta aiheutuvista kustannuksista.
4. Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle laskel- ma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perus- teet. Käteisenä rahana maksetusta palkasta työnantajalla on oltava työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu maksun todentava selvitys.
10 § Varallaolo ja siitä maksettava korvaus
1. Työntekijän kanssa voidaan sopia siitä, että hän on sovitun ajan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön.
2. Varallaoloajalta, milloin työntekijä joutuu olemaan sidottuna, vaik- kakin työtä suorittamatta, maksetaan puoli palkkaa henkilö- kohtaisesta peruspalkasta laskettuna, varallaoloaikaa työaikaan lu- kematta.
3. Jos työntekijä on sopimuksen mukaan velvollinen päivystämään puhelinohjeiden antamista tai työhön lähtemistä varten olematta velvollinen oleskelemaan asunnossaan, maksetaan tästä korvaus varallaoloaika työaikaan lukematta, jonka suuruutta sovittaessa on otettava huomioon päivystysajan pituus, päivystyksen aiheuttamat velvoitteet yms. asiaan vaikuttavat tekijät.
11 § Ruoka- ja päivärahat
Työnantaja ja kuljettaja sopivat keskenään pitkistä kyydeistä kuljet- tajalle mahdollisesti aiheutuvien ruoka- ja majoituskulujen korvaa- misesta perustuen kulloinkin voimassa olevaan verohallituksen päätökseen.
12 § Yli-, hätä- ja sunnuntaityö sekä niistä maksettavat korotukset
1. Yli-, hätä- ja sunnuntaityötä voidaan teettää lain edellyttämällä ta- valla tämän työehtosopimuksen säännösten mukaisesti.
2. Työajan määräytyessä työaikalain 7 §:n mukaan (jaksotyö) on kak- siviikkojakson säännöllisen työajan ylittäviltä kahdeltatoista (12) ensimmäiseltä tunnilta maksettava viidelläkymmenellä (50) prosen- tilla ja sen yli meneviltä sadalla (100) prosentilla korotettu palkka.
3. Jos kaksiviikkojakso on keskeytynyt sen johdosta, että työntekijän työsuhde on katkennut tai ettei hän ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, lasketaan montako tuntia keskimääräinen työaika kesken jääneenä jaksona on työhön käytettyinä vuorokausina kahdeksaa tuntia pitempi.
Jakajana käytettävä työpäivien summa voi olla enintään viisi (5) jakson puolikasta kohden, ellei todellisten työpäivien määrä ole tä- tä suurempi.
Kahdeksan (8) keskimääräisen työtunnin ylittäviltä kahdelta (2) en- simmäiseltä ylityötunnilta maksetaan viidelläkymmenellä (50) pro- sentilla ja seuraavilta sadalla (100) prosentilla korotettu palkka, kui- tenkin niin, että 50 % tuntien lukumäärä myös katkenneessa jak- sossa on enintään kaksitoista (12).
4. Hätätyö (TAL 19 §), mikäli sitä tehdään säännöllisen työajan ulko- puolella, maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.
5. Vapaapäivinä, sunnuntaina, kirkollisina juhlapäivinä, itsenäi- syyspäivänä ja vapunpäivänä suoritetusta työstä maksetaan sa- dalla (100) prosentilla korotettu palkka.
6. Sunnuntaina ja ylityönä tehdystä työstä maksettavaa korvausta laskettaessa käytetään perusteena taulukkopalkkaa korotettuna työehtosopimuksen 8 §:n 3 kohdan mukaisella epämukavan työ- ajan lisällä.
13 § Sairausajan sekä raskaus- ja vanhempainvapaan palkka
1. Xxxxxxx työntekijä estyy työtä suorittamasta sairauden tai tapatur- man takia, eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aiheuttanut tahalli- sesti, rikollisella toiminnalla, kevytmielisellä elämällään tai törkeäl- lä tuottamuksella, maksetaan hänelle palkka sairausajalta, joka on vaadittaessa työnantajan määräämän ja kustantaman lääkärin todistuksella tai työnantajan hyväksymän muun selvityksen mukai- sesti varmennettava, enintään 28 päivän pituiselta ajanjaksolta.
2. Jos työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 3 vuotta, on edellä 1. kappaleessa tarkoitettu ajanjakso vastaavasti 35 päivää.
3. Jos työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 5 vuotta, on edellä 1. kappaleessa tarkoitettu ajanjakso 42 päivää.
4. Jos työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti 10 vuotta tai kauemmin on edellä 1. kappaleessa tarkoitettu ajan- jakso 56 päivää. Samaa ajanjaksoa sovelletaan työsuhteen kes- tosta riippumatta, mikäli työkyvyttömyyden aiheuttama sairaus tai tapaturma on aiheutunut työntekijään työtehtävissä kohdistetusta väkivallasta ja kyseisestä tapahtumasta on tehty asianmukainen il- moitus poliisille.
5. Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan palkan, on hän oikeutettu itselleen sairausvakuutuksesta palautuk- sena saamaan työntekijälle tulevan päivärahan.
6. Sairausajan palkanmaksun perusteena on säännöllisen työajan ansionmenetyksen korvaaminen.
7. Niissä tapauksissa, joissa työvuoroluettelo on laadittu, maksetaan sairausajan palkka työvuoroluettelon mukaisille työtunneille.
8. Niissä tapauksissa, joissa työvuoroluetteloa ei ole laadittu, makse- taan sairausajan palkka 8 tunnilta viittä sairauspäivää kohden viikossa kuitenkin siten, että työntekijä saa työajan ja sairausajan palkkaa yhteensä 80 tunnilta.
Ellei työvuoroluettelosta käy muuta ilmi tai työntekijän kanssa ei ole muuta sovittu pidetään vapaapäivinä lauantai ja sunnuntaipäivää.
9. Ellei edellä olevan mukaisesti maksettu palkka vastaa koko jaksos- sa 80 tunnin palkkaa, on se tasattava tähän määrään.
10. Mikäli sairausajan jälkeiselle kaksiviikkojakson osalla ei ole laadit- tu työvuoroluetteloa eikä ennakoitu työtuntimäärä ole tiedossa, pi- detään työosuudelle kuuluvana ohjeellisena työtuntimääränä seu- raavan taulukon mukaisia tuntimääriä:
Sairaus- päivät | 80 h. jakso | Työtuntimäärä 72 h. jakso | 64 h. jakso |
1 | 72 | 65 | 57,5 |
2 | 64 | 57,5 | 51 |
3 | 56 | 50,5 | 45 |
4 | 48 | 43 | 38,5 |
5 | 40 | 36 | 32 |
6 | 32 | 29 | 25,5 |
7 | 24 | 21,5 | 19 |
8 | 16 | 14,5 | 13 |
9 | 8 | 7 | 6,5 |
10 | 0 | 0 | 0 |
11. Mikäli työtuntimäärä ylittää edellä mainitun maksetaan niistä palk- ka tehtyjen työtuntien mukaisesti, eikä tämä aiheuta alennusta edellä mainituilla tavoin laskettuun sairausajan palkkaan. Ylityö las- ketaan 12 §:n 3 kohdan mukaan.
12. Työntekijä on velvollinen viivytyksettä ilmoittamaan työnantajal- le sairastumisestaan sekä arvioidun työkyvyttömyyden päätty- misajankohdan.
13. Sairausajan palkkaa maksettaessa käytetään perusteena tauluk- kopalkkaa korotettuna työehtosopimuksen 8 §:n 3 kohdan mukai- sella epämukavan työajan lisällä.
14. Lääkärintodistuksen sijasta terveyden- tai sairaanhoitaja voi antaa tutkimuksensa perusteella sairauslomatodistuksen enintään 3 päi- väksi epidemian aikana, kun lääkäriin pääsy vaikeutuu, tai kun työ- terveyshuollon tai julkisen terveydenhuollon lääkärinpalveluksia ei ole saatavilla. Todistuksen voi uusia vain lääkäri.
15. Sairausajaksi luetaan sairauslomapäivän aikana alkanut koko työ- vuoro.
16. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähin- tään kuusi (6) kuukautta ennen synnytystä, maksetaan synnyttä- välle vanhemmalle palkka raskausvapaan alusta lukien 40 arkipäi- vältä ja vanhempainvapaan ensimmäiseltä 32 arkipäivältä samojen säännösten mukaisesti kuin sairasajalta. Siltä ajalta, jolta työnanta- ja suorittaa raskausvapaan ja vanhempainvapaan palkkaa, suorite- taan raha sairausvakuutuslain perusteella työnantajalle.
Adoptoidessaan alle 7-vuotiaan lapsen työntekijä saa palkkaa sa- moin kuin edellä raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta. Tätä ei so- velleta työntekijän adoptoidessa avio- tai avopuolison lapsen tai re- kisteröidyn parisuhteen toisen osapuolen lapsen. Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa palkkaa, suoritetaan vanhempainraha sairaus- vakuutuslain perusteella työnantajalle.
14 § Vuosiloma
1. Vuosilomaan nähden noudatetaan vuosilomalain ja lomapalkkasopi- muksen määräyksiä.
2. Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täy- deltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräyty- miskuukaudelta
3. Jo ansaittua vapaapäivää ei lueta lomapäiväksi. Vuosiloman aloittamisajankohtaan asti kestäneen 2-viikkojakson osan aika- na tehdystä kolmesta (3) työpäivästä katsotaan ansaituksi yksi (1) vapaapäivä, viidestä (5) työpäivästä kaksi (2) vapaapäivää, kah- deksasta (8) työpäivästä kolme (3) vapaapäivää ja kymmenestä
(10) työpäivästä neljä (4) vapaapäivää.
Määräys ei koske vapaapäivänä tehtyä työtä, vapaapäivä voi olla myös sunnuntai tai juhlapäivä.
4. Kaksiviikkojakson jäädessä vajaaksi vuosiloman johdosta, on työ- osuudelle kohdistuvaa jaksopalkan osaa vastaava työtuntimäärä lomapäivien lukumäärästä riippuen seuraavan taulukon mukainen:
80 h. jakso | 72 h. jakso | 64 h. jakso | |
1 | 73,5 | 66 | 58,5 |
2 | 66,5 | 60 | 53,5 |
3 | 60 | 54 | 48 |
4 | 53,5 | 48 | 42,5 |
5 | 46,5 | 42 | 37,5 |
6 | 40 | 36 | 32 |
7 | 33,5 | 30 | 26,5 |
8 | 26,5 | 24 | 21,5 |
9 | 20 | 18 | 16 |
10 | 13,5 | 12 | 10,5 |
11 | 6,5 | 6 | 5,5 |
Mikäli työtuntimäärä ylittää edellä mainitut, maksetaan niistä yksin- kertainen tuntipalkka (jaksopalkan 80:s osa) työtuntia kohden. Yli- töiden osalta katso 12 §:ää.
15 § Lomaltapaluuraha
1. Vuosilomalta työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapa- luurahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.
2. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja pa- laa työhön heti vuosiloman päätyttyä.
3. Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittö- mästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuh- teen kestäessä on ollut poissa työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia.
Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, jois- sa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syys- tä tehdyn muutoksen mukaisesti.
4. Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään työntekijän lomaltapa- luuta seuraavana viidentenä yleisenä pankkipäivänä. Mikäli vuo- siloma on jaettu, maksetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vas- taava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti, mitä edel- lä on määrätty. Paikallisesti voidaan sopia koko lomaltapaluurahan maksamisesta viimeksi annettavan loman osan yhteydessä
5. Vanhuus-, työkyvyttömyys- tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mai- nittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.
6. Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi me- nettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lo- maltapaluurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä palaa pal- velusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyt- tämällä tavalla.
7. Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan työehtosopi- muksen osoittamana prosenttina siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos pal- velukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaltapaluuraha vastaavasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä. Lomaltapa- luuraha määräytyy sen työehtosopimuksen mukaan, joka oli voi- massa palvelukseen astuttaessa.
8. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä ir- tisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana
siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt pa- laamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.
9. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän työsuhteen muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä siten, että työsuhde päättyy loma- kautena, maksetaan lomaltapaluuraha myös lomakorvauksesta.
16 § Lääkärintarkastukset
1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen työter- veys-huoltolain (1384/2001) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suori- tettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.
Mikäli työntekijä lähetetään edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettua tutkimusta varten toiselle paikkakunnalle tai määrä- tään tällaisessa tarkastuksessa muualla paikkakunnalla suoritet- tavaan jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen matkakustannuksista sekä päivärahan.
2. Työnantaja korvaa ansion menetyksen sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella. Xxx- xxxxxxx suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Työnantaja korvaa ras- kaana olevalle työntekijälle ansionmenetyksen sairausvakuutus- lain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkä- rin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättö- män tarkastuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.
3. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palk- kaa, ei korvausta ansionmenetyksestä tämän pykälän nojalla suo- riteta.
4. Mikäli työntekijä joutuu käymään lääkärintarkastuksessa työsuh- teen alkaessa sen vuoksi, että työnantaja pitää lääkärintarkas- tusta työsuhteen syntymisen tai jatkumisen edellytyksenä, korva- taan työntekijälle lääkärintarkastuksesta ja siihen mahdollisesti liittyvästä laboratorio- tai röntgentutkimuksesta aiheutuvat kustan- nukset sekä menetetyltä säännölliseltä työajalta ansionmenetys, ellei vastaanottoa ole voitu järjestää työajan ulkopuolella.
5. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai sa- man työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijäl-
le ansionmenetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hä- nen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella.
Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan lääkärin anta- malla todistuksella.
17 § Tilapäiset poissaolot
1. Työnantaja maksaa kunnallisvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä toimivalle työntekijälle sekä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimival- le työntekijälle valtuuston tai hallituksen kokouksesta tai tällaisen lautakunnan tai toimikunnan kokouksesta aiheutuvasta säännöl- lisen työajan ansionmenetyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen kanssa saa täydet palkkaedut.
Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työn- antajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen kor- vauksesta.
2. Työntekijällä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivinään saada säännöl- listä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä riippumatta siitä olisiko kyseessä oleva päivä hänen työpäivänsä.
Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omaisen hautaus-, siunaus- tai uurnanlaskupäivänä, sekä omia vihkiäisiään tai parisuhteen rekisteröimistä varten yksi päivä.
Lähiomaisena pidetään avio- ja avopuolisoa, rekisteröidyn parisuh- teen toista osapuolta, lapsia, hänen vanhempia, veljiään ja sisa- riaan, avio-, avopuolison ja rekisteröidyn parisuhteen toisen osa- puolen vanhempia, sekä omia isovanhempia.
3. Kutsuntapäivän osuessa työntekijän työpäiväksi, maksaa työnan- taja varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäi- sen kerran osallistuvalle työntekijälle palkkaa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.
Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia ole- maan poissa työstä säännöllisenä työaikana.
Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että perheellinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja perheetön 2/3 osaa niistä.
Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.
4. Jos alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti, maksetaan huoltajal- le, huoltajan avio- tai avopuolisolle tai huoltajalle, joka ei asu sa- massa taloudessa tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjes- tämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta.
Korvauksen maksaminen edellyttää, että toisella huoltajalla ei ole sairauden, ansiotyön, työajan, välimatkan tai muun tilapäisen es- teen takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Es- teestä on annettava selvitys.
Soveltamisohje:
Selvitys lapsen sairaudesta
Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudes- ta ja sen aiheuttamasta poissaolosta vaaditaan sama selvitys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytän- nön mukaan vaaditaan omasta sairaudesta. Yleensä tämä merkit- see lääkärintodistuksen hankkimista lapsen sairaudesta. Mikäli kui- tenkin työpaikalla hyväksytään työntekijän sairastumistapauksessa jokin muu selvitys, tulee tämän riittää myös lapsen sairastumisen vuoksi tapahtuvan poissalon selvittämiseksi. Niinikään sovelletaan lapsen sairastumistapauksissa ensisijaisesti epidemiatilanteisiin tarkoitettuja vuoden 1976 keskitetyn ratkaisun sosiaalipakettiin si- sältyviä määräyksiä sairauslomatodistuksen antamisesta.
Lähtökohtana on, että huoltajan tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestä- mään lapsen hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mahdollisuuksia, hän voi itse jäädä hoitamaan lasta. Poissaolotapauksista lapsen huoltajalta vaaditaan selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä vain tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtä- vään. Tämä merkitsee, sitä ettei työnantajalle tarvitse antaa selvi- tystä naapurien, kunnallisten kodinhoitajien ym. hoitajien puuttees- ta. Perheenjäsenillä tarkoitetaan kyseisen lapsen isää, isovanhem- pia sekä lapsen vanhempia sisaruksia sekä muita työntekijän talo- udessa eläviä.
Lapsi sairastuu kesken työpäivän
Mikäli sopimuksen muut edellytykset ovat voimassa, tulee huolta- jalle korvata poissaolotapauksessa palkka työehtosopimuksen mu- kaisesti. Yleensä tämä merkitsee sitä, että huoltaja saa lapsen sai- rastumispäivältä palkan työvuoronsa loppuun asti.
Sairastumispäivää seuraava päivä on yleensä sairausloman ensim- mäinen päivä, johon sovelletaan muun muassa työehtosopimuksen karenssiaikaa koskevia määräyksiä.
Saman sairauden uusiutuminen
Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopi- muksiin tai alakohtaiseen käytäntöön perustuvan 30 päivän kulues- sa, suoritetaan työehtosopimuksen sairausajan palkkaa myös lap- sen hoidon osalta ilman karenssia, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta.
Sopimuksen tarkoittaman saman sairauden uusimisena ei pi- detä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin al- le 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään äidin tai isän ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta.
Poissaolon pituus
Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoite- taan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissa- olon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laa- tu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkalliseen enimmäispoissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pi- temmän, ei korvausta suoriteta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sai- rasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pi- tempäänkin kuin sen ajan, jolta korvausta suoritetaan.
Lapsen sairastumisesta aiheutuvan poissaolon vaikutus vuosilo- man ansaitsemiseen
Vuosilomalain 7 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei sisällä lapsen sairastumisesta johtuvia poissaolopäiviä. TT ja SAK ovat kuitenkin sopineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkillisen sairastumisen johdosta ei vähennä äidin vuosiloman ansaitsemis- ta.
Tämän mukaan ko. poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.
Molemmat huoltajat ansiotyössä
Mikäli lapsen huoltajat ovat saman työnantajan palveluksessa vuo- rotyössä siten, että huoltajien työvuorot ovat peräkkäin, varataan kotona olevalle huoltajalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen huoltajista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen paikallisen pois- saolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.
5. Edellä tässä pykälässä mainitut korvaukset suoritetaan keskitun- tiansion mukaisina.
6. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain täytäntöön- panosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1335/2004) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työs-
tä osallistuakseen sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun 2 §:n
2 momentissa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnanta- jan kanssa.
7. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton edustajakokouksen kokou- sedustajalla on oikeus osallistua edustajakokoukseen olemalla poissa työstä kyseessä olevan kokouksen ajankohtana.
Soveltamisohje:
Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta kyseiseltä ajal- ta, eikä jaksoon sovelleta 12 §:n 3 kohtaa. Työntekijän on il- moitettava työnantajalle kokouksen ajankohdasta niin pian kuin mahdollista.
18 § Xxxxxxxxx säännöksiä
1. Kuljettajan on ajossa ollessaan käytettävä työnantajan määrittele- mää työasua ja noudatettava kaikkia taksiliikenteestä annettuja oh- jeita ja määräyksiä.
2. Kuljettajan käyttäessä työnantajan määrittelemää työasua on työn- antajan se kustannettava, mikäli kuljettaja on toistaiseksi voimas- sa olevalla työsopimuksella ollut saman työnantajan palvelukses- sa 12 kuukautta ja tehnyt tänä aikana vähintään 15 työpäivää tai työpäivän veroista päivää kuukaudessa, eikä irtisanomisaika ole asiasta sovittaessa työasun hankkimisajankohtana meneillään. Mikäli työntekijä itse hankkii työnantajan määrittelemän työasun, maksetaan kerran 12 kuukauden aikana kuittia vastaan pukuraha- na enintään 225 euroa edellä mainituin työsuhteen edellytyksin.
3. Mikäli jossakin tapauksessa on työntekijälle myönnetty parempia ehtoja kuin tässä työehtosopimuksessa on määrätty, jäävät nä- mä ehdot tämän sopimuksen ulkopuolelle eikä se aiheuta niihin muutoksia.
4. Kuljettaja on velvollinen tilittämään työnantajalleen tai hänen mää- räämälleen ajovuoron aikana kertyneet ajotulot kokonaisuudes- saan samana, tai ellei se ole mahdollista, ajovuoroa seuraavana työpäivänä. Tilityksen yhteydessä on kuljettajan annettava työnan- tajalleen selvitys ja tositteet ajovuoron aikana liikenteestä aiheutu- neista kuluista sekä luovutettava työilmoitus, johon on merkitty ajo- vuoron työaika, sen laatu ja muut palkkaukseen mahdollisesti vai- kuttavat tekijät. Kuljettajalla on oikeus saada tilityksestä tosite.
19 § Koulutustoiminta
1. Koulutustoiminnassa noudatetaan Suomen Ammattiliittojen Kes- kusjärjestö SAK ry:n ja Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n välistä, 1.1.1991 allekirjoittamaa koulutussopimusta
2. Lain liikenteen palveluista (320/2017) 26 § a:n mukainen koulutus on työnantajan maksettava, mikäli kuljettaja on toistaiseksi voimas- sa olevalla työsopimuksella ollut saman työnantajan palveluksessa kuusi (6) kuukautta ja tehnyt tänä aikana vähintään 15 työpäivää tai työpäivän veroista päivää kuukaudessa, eikä irtisanomisaika ole asiasta sovittaessa tai koulutuksen antamisajankohtana me- neillään. Työpäivän veroisina päivinä pidetään samoja päiviä kuin vuosilomaa määritettäessä.
20 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
21 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä
1. Työnantaja perii, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuk- sen, tähän työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton jäsen- maksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen liiton nimeä- mälle pankkitilille. Perintä suoritetaan siten kun keskusjärjestön 13.1.1969 allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen so- vittu. Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyt- tyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
22 § Asiamiehet
1. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n valtuuttamilla asia- miehillä on oikeus tämän työehtosopimuksen valvontaa, sovelta- mista ja tulkintaa koskevissa asioissa käydä työpaikoilla, sovittuaan käynnistä sitä ennen työnantajan tai hänen edustajansa kanssa.
2. Asiamiehellä on oikeus saada työnantajalta ne tiedot, jotka ovat hä- nelle tarpeen mainittujen tehtävien suorittamisessa.
Luottamusmiehet
1. Kuljettajat voivat valita liikennealueelle yleisluottamusmiehen.
2. Luottamusmieheen ja hänen toimintaansa nähden noudatetaan mitä laissa on määrätty.
3. Xxxxxxx tähän työehtosopimukseen sidottu työnantaja antaa tehtä- viä kuljettajien luottamusmiehelle, on hänen korvattava se ansio, jonka luottamusmies menettää tehtävää hoitaessaan. Korvaus las- ketaan työehtosopimuksen 8 §:n 3 kohdan mukaan.
23 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen
1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tä- män sopimuksen soveltamisesta, tulkintaa tai rikkomista koske- vassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen.
Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn sään- nöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvi- tetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asiaan liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekir- joittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä mo- lempien osapuolten kanta yksityiskohtaisina perusteluineen. Muis- tiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot suosittelevat seuraavien seikkojen huomioonottamista paikal- lisia neuvottelusuhteita edelleen kehitettäessä.
- työehtosopimuksen määräämän neuvottelujärjestyksen eri tasoil- la toimiville henkilöille, erityisesti luottamusmiehille ja työnjohtajille kuuluva vastuualue ja siihen liittyvät valtuudet työsuhdeasioissa to- detaan ja niiden keskeistä merkitystä tähdennetään
- välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaativan erimielisyyden selvittely on aloitettava heti, kun se on ilmaantunut
- työpaikoilla tapahtuneen neuvottelun tulos todetaan kussakin neuvottelun eri vaiheessa ja tärkeimmissä, periaatteellista merki- tystä omaavissa, taikka useita työntekijöitä tai työryhmää koske- vissa asioissa saavutettu neuvottelutulos merkitään sopivalla taval- la muistiin
- uusille työntekijöille järjestetään tilaisuus osallistua systemaatti- seen, yritystä ja sen työsuhdeasioita koskevaan esittelyyn.
Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjes- töjen välillä tehdystä yleissopimuksesta säädetään.
2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista osapuolten kesken edellä 1 momentissa mainittua menettelyä noudatetaan ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkais- tavaksi.
24 § Sopimuksen voimassaolo
Työehtosopimus on voimassa 31.1.2025 saakka jatkuen senkin jäl- keen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
TAKSILIIKENTEEN TYÖNANTAJAT ry
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry
TAKSILIIKENTEEN TYÖNANTAJAT ry.
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry.
TAKSILIIKENTEEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika: 14.3.2023
Paikka: Auto- ja kuljetustyöntekijöiden toimisto, Xxxx Xxxxxxxxxxxxxxx, Helsinki
Läsnä: Xxxx Xxxxxxxxx Taksiliikenteen Työnantajat ry Xxxxx Xxxxxxx -”-
Xxxx Xxxxx Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Xxxxx Xxxxxxx -”-
Xxxxx Xxxxxxxx -”-
Xxxxx-Xxxxxx Xxxxx -”-
1. SOPIMUSKAUSI
Sopimuskausi on 1. 3.2023 – 31.1.2025.
2. PALKANKOROTUKSET
2.1. Yleiskorotukset
2.1. 1. Vuonna 2023
Palkkoja korotetaan 1.3.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,5 %. Yleiskorotus toteutetaan alan vakiintuneen käytännön mukaisesti.
Palkkoja korotetaan 1.10.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,5 %. Yleiskorotus toteutetaan alan vakiintuneen käytännön mukaisesti.
2.1. 2. Vuonna 2024
Palkkoja korotetaan 1.2.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,5 %. Yleiskorotus toteutetaan alan vakiintuneen käytännön mukaisesti.
Palkkoja korotetaan 1.10.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,5 %. Yleiskorotus toteutetaan alan vakiintuneen käytännön mukaisesti.
2.2. Taulukkopalkkakorotukset
2.2.1. Vuonna 2023
Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotusten ajan- kohdista lukien.
2.2.2. Vuonna 2024
Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotusten ajan- kohdista lukien.
3. TEKSTIMUUTOKSET
8 § Palkan määräytyminen 5 kohta Prosenttipalkka
Mikäli työ suoritetaan prosenttipalkalla maksetaan 0-4 vuotta työssä olleelle kuljettajalle palkkana 34% ja yli 4 vuotta työssä olleelle kuljettajalle 37 % auton arvonlisäverottomasta tuotosta.
13 § Sairausajan sekä raskaus- ja vanhempainvapaan palkka
16 kohta: Muutetaan termit vastaamaan perhevapaauudistuksen vaatimuksia
Muutokset termeihin:
Äitiys- ja isyysvapaa korvataan termeillä raskaus- ja vanhempainvapaa.
Äitiysvapaan- ja isyysvapaanpalkka korvataan termeillä raskausvapaan- ja vanhempainvapaan palkka.
Lisäksi käytetään termejä synnyttävä vanhempi ja ei-synnyttävä vanhempi
sekä toinen vanhempi.
Raskaus- ja vanhempainvapaapalkka
Synnyttävälle vanhemmalle maksetaan palkka raskausvapaan alusta lukien 40 arkipäivältä ja vanhempainvapaan ensimmäiseltä 32 arkipäivältä samojen säännösten mukaisesti kuin sairasajalta.
17 § Tilapäiset poissaolot
2. kohta muutetaan
Työntekijällä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänä saada palkallinen vapaapäivä riippumatta siitä, että onko kyseessä oleva päivä hänen työpäivänsä vai ei.
19 § Koulutustoiminta
2. Kohta
Lain liikenteen palveluista (320/2017) 26§ a:n mukainen koulutus on työanta- jan maksettava, mikäli kuljettaja on toistaiseksi voimassaolevalla työsopimuk- sella ollut saman työnantajan palveluksessa kuusi kuukautta ja tehnyt tänä aikana vähintään 15 työpäivää tai työpäivän veroista päivää kuukaudessa, ei- kä irtisanomisaika ole asiasta sovittaessa tai koulutuksen antamisajankohtana meneillään. Työpäivän veroisina päivinä pidetään samoja päiviä kuin vuosilo- maa määritettäessä.
4. PÖYTÄKIRJAN TARKISTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN
Vakuudeksi
TAKSILIIKENTEEN TYÖNANTAJAT ry
Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
puheenjohtaja sihteeri
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry
Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxx
puheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
Xxxxxxxx: Xxxx Xxxxxxxxxx ranta 6
Postiosoite: PL 313, 00531 Helsinki
Puhelin: 09 613 110 (vaihde)
Sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
AKT:n aluetoimistot: | ||
Helsinki | Joensuu | Jyväskylä |
Xxxxxxxxxxxxxxx 0 | Xxxxxxxxxx 00 | Xxxxxxxxxxxxx 0 XX 00 |
00530 Helsinki | 80100 Joensuu | 40100 Jyväskylä |
Puh: 09 6131 1402 | Puh: 013 511 1411 | Puh: 014 443 1421 |
Aluetoimitsija | Aluetoimitsija | Aluetoimitsija |
Xxxx Xxxxxxxx | Xxxxx Xxxxxxx | Xxxxxx Xxxxxxxxxx |
matkap. 0500 472 919 Aluetoimitsija Xxxx Xxxx matkap. 045 235 5215 | matkap 044 412 3004 | matkap. 0400 239 940 |
Kotka | Lahti | Oulu |
Puutarhakatu 12 | Keskuskatu 11 | Xxxxxxxxxxxxx 00 |
48100 Kotka | 15870 Hollola | 90100 Oulu |
Puh: 05 740 1431 Aluetoimitsija Xxxx Xxxxxxxxxx matkap. 0400 905 502 | Puh: 03 526 0551 | Puh: 08 870 1441 Aluetoimitsija Xxxx Xxxxxxxx matkap. 040 506 3376 |
Pori | Rovaniemi | Tampere |
Xxxxxxxxxxxxx 00, 2. krs | Xxxxxxxx 00 X 00 | Rautatienkatu 10, 6. krs |
28100 Pori | 96200 Rovaniemi | 33100 Tampere |
Puh: 02 543 1451 | Puh: 016 459 1461 | Puh: 03 230 1510 |
Aluetoimitsija | Aluetoimitsija | Aluetoimitsija |
Xxxxx Xxxxxx | Xxxx Xxxxxxxx | Xxxx-Xxxxxxx Xxxxxxxx |
matkap. 040 590 0889 | matkap. 040 519 7191 | matkapuh. 044 412 3014 |
Xxxxx Xxxxxxxxxxx 0 x 00000 Xxxxx Puh: 02 450 1541 Aluetoimitsija Xxxx Xxxxxxxxxx matkap. 040 703 5695 | Vaasa Xxxxxxxxxxxxx 0 00000 Xxxxx Puh: 06 220 1561 Aluetoimitsija Xxxxxxxx Xxxxx matkap. 0400 762 689 | |