MEDIALIITON

ja AMMATTILIITTO PRON

välinen

VIESTINTÄALAN TEKNISIÄ TOIMIHENKILÖITÄ

koskeva

TYÖEHTOSOPIMUS 2022–2024

SOVELTAMISOHJEINEEN

Sopimus on voimassa 29.2.2024 saakka

MEDIALIITON

ja AMMATTILIITTO PRON

välinen

VIESTINTÄALAN TEKNISIÄ TOIMIHENKILÖITÄ

koskeva

TYÖEHTOSOPIMUS 2022–2024

SOVELTAMISOHJEINEEN

Sopimus on voimassa 29.2.2024 saakka

SISÄLLYSLUETTELO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITUS............................................................................................... 4

HYVÄ NEUVOTTELUTAPA ................................................................................................................. 5

TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA..................................................................................................... 6

1. Soveltamisala ja voimassaolo 12

1.1 Sopimuksen soveltamisala 12

1.2 Sopimuksen voimassaolo 12

1.3 Jatkuva neuvottelumenettely 12

1.4 Valvontavelvollisuus 12

2. Työsuhde 14

2.1 Työsopimuksen solmiminen 14

2.2 Työsuhteen ehtojen muuttaminen 14

3. Työaikamääräykset 18

3.1 Säännöllinen työaika 18

3.2 Työajan tasoittumissuunnitelma 18

3.3 Työajan järjestäminen paikallisesti sopien 18

3.4 Työajan lyhentäminen 19

3.5 Vapaapäivät 21

3.6 Arkipyhäviikot 21

3.7 Yli- ja lisätyö 22

3.8 Sunnuntaityö 24

3.9 Osa-ajan palkka 24

3.10 Varallaolo 24

3.11 Hälytysluontoinen työ 24

3.12 Lepoajat 25

3.13 Työaikapankki 25

4. Palkat ja palkanmaksu 28

4.1 Toimihenkilöiden palkkausjärjestelmä (TOVA tmv.) 28

4.2 Palkan määräytyminen 28

4.3 Ohjeluvut 29

4.4 Vuoro-, ilta- ja yötyölisät 34

4.5 Sijaisuus 35

4.6 Jouluraha 35

5. Lomat 40

5.1 Vuosiloma 40

5.2 Talviloma 42

6. Xxxxxxx- ja perhevapaat 46

6.1 Lääkärissäkäynti 46

6.2 Näyttöpäätetyö 47

6.3 Sairausajan palkka 47

6.4 Äitiys- ja isyysvapaa 47

6.5 Sairausvakuutuskorvaukset 48

6.6 Sairaan lapsen hoitaminen 48

6.7 Lyhyt tilapäinen vapaa 48

7. Muut määräykset 50

7.1 Jäsenmaksujen perintä ja tilitys 50

7.2 Luottamustehtävät 50

7.3 Asevelvollisuus, aseeton- tai siviilipalvelus sekä rauhanturvaamistehtävät 50

7.4 Kertausharjoitukset 50

7.5 Ryhmähenkivakuutus 50

7.6 Vastuuvakuutus 50

8. Neuvottelumääräykset ja työrauha 52

8.1 Kokoontuminen työpaikalla 52

8.2 Paikallinen sopiminen 52

8.3 Erimielisyyksien käsittely 53

8.4 Välimiesoikeus 53

8.5 Työrauha 53

8.6 Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa 53

9. Yhteistoiminta viestintäteollisuudessa 56

10. Sopimus irtisanomisesta ja lomauttamisesta 58

Lomauttaminen 58

Irtisanominen työntekijän henkilöön liittyvästä syystä 59

Irtisanomismenettely 60

Erinäisiä määräyksiä 60

Erimielisyyksien selvittäminen 62

11. Luottamushenkilösopimus 63

12. Koulutussopimus 68

13. Työsuojelusopimus – yleinen osa 70

14. Työsuojelusopimus – erityinen osa 72

15. Hoitoonohjaus ja hoitoonohjaussopimusmalli 74

16. Matka- ym. korvaukset ja päivärahat 75

17. Tehtävien ryhmittely 77

18. Toimenkuvauslomake 81

Asiahakemisto 82

Käytetyt lyhenteet

TAL	Työaikalaki	VLL	Vuosilomalaki
TSL	Työsopimuslaki	YT	Yhteistoiminta

TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITUS

Liitot ovat sopineet työehtosopimuksen tarkoitukseksi seuraavaa:

Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimus on liittojen välinen sopimus ehdoista, joita yrityksessä on työsopimuksissa ja työsuhteissa noudatettava.

Yrityksen menestyminen, henkilöstön kehittyvät työehdot sekä työrauha ovat työehtosopimustoi- minnan peruslähtökohtia.

Liitot pyrkivät työehtosopimustoiminnassaan edistämään sekä työnantajien että työntekijöiden kan- nalta olennaisia ja tärkeitä tavoitteita, joitten mukaisesti yrityksissä:

• kyetään kannattavasti harjoittamaan toimintaa asiakkaita palvelemalla, mikä on edellytyksenä kilpailukykyisille työehdoille ja työsuhdeturvalle,

• kyetään tarjoamaan yritysten palveluksessa olevalle henkilöstölle mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan ja siten lisätä vastuutaan ja motivaatiotaan yritystoiminnan ja työn jatkuvuuden turvaamiseksi,

• voidaan hyödyntää yhteistoimintaa ja osallistumisjärjestelmiä käyttämällä koko organisaation osaaminen ja resurssit,

• voidaan yhteistyössä edistää tuottavuutta ja kannattavuutta sekä luoda tuottavuuden kohottamiseen tähtäävä, motivoiva palkkaus- ja palkkiojärjestelmä.

HYVÄ NEUVOTTELUTAPA

Luottamusta lisäävän neuvottelukulttuurin edellytyksiä:

• Neuvotteluosapuolet ovat tasa-arvoisia. Tavoitteena on yhteisymmärryksen saavuttaminen.

• Neuvotteluosapuolten erilaiset edut tunnustetaan ja yhteistyö perustuu keskinäiseen kunnioitukseen.

• Neuvottelun kohteena olevista asioista tiedotetaan ajoissa ja seikkaperäisesti. Tavoiteltavan ratkaisun tarpeellisuus, vaikutukset ja vaihtoehdot selvitetään yhdessä.

• Neuvottelutavat perustuvat avoimuuteen, rehellisyyteen ja asioihin perehtymiseen.

• Neuvottelut työehtosopimuksen tulkintaa koskevissa kysymyksissä käydään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Muissa asioissa aluksi sovitaan neuvottelujärjestys sekä todetaan osapuolet ja neuvottelijoiden valtuudet.

• Neuvottelut käydään joutuisasti aiheetonta hätäilyä tai viivyttelyä välttäen.

• Neuvottelutulos kirjataan riittävän tarkasti ja mahdollisimman ymmärrettävästi myöhempien erimielisyyksien välttämiseksi.

• Mikäli työehtosopimuksen tulkintaa koskevassa neuvottelussa jäädään erimielisiksi, kirjataan osapuolten kannat perusteluineen aina yhteiseen muistioon.

Liittojen neuvotteluyhteistyössä toteutetaan lisäksi seuraavia periaatteita:

• Tulkinnanvaraisessa tapauksessa ei sitouduta ennakolta yhden osapuolen kantaan.

• Liitot pyrkivät sopimusten tulkitsijoina objektiiviseen neuvotteluratkaisuun, joka sisältää selkeät perustelut.

TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA

MEDIALIITTO AMMATTILIITTO PRO

TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA

Aika 2.3.2022

Paikka Medialiiton neuvottelutilat, Xxxxxxxxxx 00, Xxxxxxxx

LÄSNÄ Xxxxx Xxxxxx Pro Xxxxx Xxxxxxxx Pro Xxxxx Xxxxxxx Pro Xxx Xxxxxx Pro

Sovittiin, että liittojen välillä 28.2.2022 asti voimassa oleva Viestintäalan teknisiä toimihenkilöitä koskeva työ- ehtosopimus uudistetaan seuraavin lisäyksin:

1. Sopimuskausi

Sopimuskausi on 1.3.2022–29.2.2024.

2. Palkankorotukset

2.1 Palkkojen korottaminen 1.6.2022

Yleiskorotus

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1,3 %:n suurui- sella yleiskorotuksella.

Yrityskohtainen erä

Erän suuruus on 0,6 % ja se lasketaan toimihenkilöiden yleiskorotuksella korottamattomien maaliskuussa 2022 maksettujen henkilökohtaisten palkkojen summasta.

Henkilökohtaiset palkat eivät sisällä olosuhteista tai työ- ajoista johtuvia lisiä.

Luottamusmiehelle tai jos luottamusmiestä ei ole, hen- kilökunnalle selvitetään erän määräytymisperusteet ja suuruus.

Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan ja pyritään sopimaan paikallisesti.

Mikäli erän käytöstä ei sovita 15.5.2022 mennessä, 0,2 % jaetaan yleiskorotuksena ja työnantaja päättää 0,4 %:n jakamisesta. Työnantajan tulee tällöin selvit-

Xxxxx Xxxxx Medialiitto

Xxxxx Xxx Medialiitto, sihteeri

tää luottamusmiehelle tai henkilökunnalle, kuinka erä on käytetty sekä palkankorotusten kohdistumisen pe- rusteet.

Ohjeluvut

Ohjelukuja korotetaan 1,6 %:lla.

Lisät

Vuoro-, ilta- ja yötyölisää korotetaan 2,0 %:lla.

2.2 Vuosi 2023

Sopijapuolet sitoutuvat neuvottelemaan 31.12.2022 mennessä kustannusvaikutuksen ajalle 1.3.2023– 29.2.2024. Mikäli neuvottelutulosta ei saavute- ta 31.12.2022 mennessä, työehtosopimus päättyy 28.2.2023, ellei toisin sovita.

3. Työaikamääräykset

3.1 Varallaolo

Muutetaan kohta 3.10 kuulumaan seuraavasti:

Työaikalain mukainen vapaamuotoinen varallaolo: Työnantaja ja toimihenkilö saavat sopia varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauksesta. Varallaolon aika- na toimihenkilön on oltava työnantajan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan kutsua työhön. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan, ellei toimihenkilön ole oleskeltava työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Varalla- olo ei saa kohtuuttomasti haitata toimihenkilön vapaa- ajan käyttöä.

Varallaolokorvauksen määrä tai sen määräytymisperus- teiden sekä varallaolon ehtojen on oltava toimihenkilön tiedossa sopimusta tehtäessä. Korvauksen määrässä on otettava huomioon varallaolosta toimihenkilön vapaa- ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset.

(TAL 4§: Tämä määräys ei ole työehtosopimuksen osa)

Asuntovarallaolo

Ellei paikallisesti toisin sovita, noudatetaan seuraavia määräyksiä:

1. Jos toimihenkilö on sopimuksen mukaan velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai muualla päivystysval- miudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla ta- valla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jon- ka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta, puoli palkkaa laskettuna säännöllisestä peruspalkasta.

2. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotunnilta.

3. Varallaoloajaksi ei tule sopia toimihenkilön kannalta haitallisia ja lyhyitä ajanjaksoja siten, ettei varallaoloaika olisi yhdenjaksoinen.

4. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

5. Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan työhön käytetyltä ajalta työehtosopimuksen mukainen palkka mahdollisine lisineen (ks. kohta 3.7). Työtunneilta ei makseta varallaolokorvausta.

6. Varallaoloon liittyvästä työhöntulosta toimihenkilölle aiheutuvat normaalista poikkeavat kustannukset korvaa työnantaja.

4. Lomat

4.1 Talviloma

Lisätään kohtaan 5.2 uusi kohta 7:

…7. Talvilomasta siirtyy ensimmäiset viisi yhdenjaksoi- sena annettua päivää, jos työntekijä on loman alkaessa työkyvytön.

5. Perhevapaat

Osapuolet sopivat seuraavan työryhmän perustamisesta:

Työryhmä toteuttaa perhevapaauudistuksesta johtuvat muutokset työehtosopimuksen määräyksiin yhdessä sovitulla tavalla uudistuksen voimaantuloon 1.8.2022

mennessä. Mikäli muutoksista sovitaan, ne tehdään si- ten, että työnantajan kustannukset eivät nouse ja pal- kallisten vapaapäivien kokonaislukumäärä pysyy enin- tään muutosta edeltävällä tasolla.

Jos työryhmä ei pääse sopimukseen muutoksista tai jos työryhmän työ ei ole valmistunut perhevapaauudistuk- seen liittyvien lakien voimaan tuloon mennessä, äitiys- vapaan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan siten, että raskausvapaaseen ja -rahaan oikeutettu työntekijä olisi oikeutettu saamaan raskausvapaan ja vanhempain- vapaan ajalta palkkaa yhteensä vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu äitiysvapaan palkkaa. Isyys- vapaan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan puo- lestaan siten, että vanhempainvapaaseen ja -rahaan oikeutettu isä olisi oikeutettu saamaan vanhempain- vapaan ajalta palkkaa vastaavalta ajanjaksolta kuin hä- nelle olisi maksettu isyysvapaan palkkaa.

6. Yhteistoiminta viestintäteollisuudessa

Muutetaan 9 luvun 3. kohta kuulumaan seuraavasti:

3. Yhteistoimintalain (1333/2021) mukaisen vuoro puhelun toteuttaminen

Yhteistoimintalain soveltamisalan piiriin kuuluvissa yri- tyksissä työnantajan on käytävä yhteistoimintalain 2 lu- vun mukaisesti säännönmukaista vuoropuhelua hen- kilöstön edustajien kanssa. Vuoropuhelu toteutetaan työnantajan ja henkilöstön edustajan tai edustajien vä- lisessä kokouksessa. Jos vuoropuhelun kohteena oleva asia koskee yhtä useampaa henkilöstöryhmää, yhteis- toimintalaki edellyttää, että asia tulee käsitellä kokouk- sessa kaikkien niiden henkilöstöryhmien edustajien kanssa, joita asia koskee.

Vuoropuhelua voidaan jatkossa käydä esimerkiksi neu- vottelukunnan kokouksissa, vaikka yhteistoimintalaissa ei ole enää määräyksiä neuvottelukunnasta. Neuvot- telukunnan perustamisesta voidaan jatkossakin sopia.

Henkilöstöryhmän ensisijaisia edustajia neuvottelu- kunnassa ovat työehtosopimuksen perusteella valitut luottamushenkilöt sekä työsuojeluvaltuutettu tai muu työsuojeluorganisaatioon kuuluva ryhmän jäsen, toimi- tuksellisen henkilöstön osalta myös toimitusosaston pu- heenjohtaja. Mahdollisesti tarvittavat lisäjäsenet valitsee kukin henkilöstöryhmä keskuudestaan.

Mikäli työpaikalle valitaan neuvottelukunta ja mikäli henkilöstöryhmällä ei ole työehtosopimuksen perusteel- la valittua edustajaa, tällöin kukin henkilöstöryhmä valit-

see keskuudestaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan edus- tajat neuvottelukuntaan ryhmien suuruuden mukaisesti kuitenkin siten, että kukin yrityksessä edustettuna oleva henkilöstöryhmä valitsee vähintään yhden edustajan.

Työnantaja nimeää neuvottelukuntaan omat edustajan- sa, joiden lukumäärä on enintään puolet henkilöstön edustajien kokonaismäärästä.

Yrityksissä, jotka toimivat yhteisellä omistuspohjalla, voi- daan sopia yhteisen neuvottelukunnan perustamisesta. Milloin se yrityksen itsenäisten toimintayksiköiden koon tai sijainnin perusteella yhteisesti katsotaan tarkoituk- senmukaiseksi, perustetaan kuhunkin toimintayksik- köön oma neuvottelukunta.

7. Sopimus irtisanomisesta ja lomauttamisesta

7.1 Lomauttaminen

Muutetaan 10 luvun 4§:n 1. kohta kuulumaan seuraa- vasti:

Ellei toisin ole sovittu, työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 5 päivän ilmoitusaikaa. Lomau- tusilmoitusaika alkaa ilmoitusta seuraavasta päivästä.

7.2 Irtisanomismenettely

Muutetaan 10 luvun 11§ Irtisanomisajat kuulumaan seuraavasti:

1. Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seu- raavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

• enintään vuoden 14 päivää

• yli vuoden mutta enintään 4 vuotta

1 kuukausi

• yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta

2 kuukautta

• yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta

4 kuukautta

• yli 12 vuotta 6 kuukautta

2. Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seu- raavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

• enintään 5 vuotta 14 päivää

• yli 5 vuotta 1 kuukausi

3. Kohdista 1. ja 2. poiketen voivat työnantaja ja toimi- henkilö sopia työsopimuksella siitä, että toimihenkilön noudattama irtisanomisaika on enintään 3 kuukautta. Työnantajan noudattama irtisanomisaika ei voi olla toi- mihenkilön irtisanomisaikaa lyhyempi.

Näissä tapauksissa työsuhteen jatkuttua yli 8 vuotta työnantajan noudattama irtisanomisaika kuitenkin pi- tenee kohdan 1. mukaisesti. Työsuhdetta päätettäessä voidaan sopia toimihenkilön noudattamasta irtisanomis- ajasta toisin.

4. Irtisanomisaika alkaa ilmoitusta seuraavasta päiväs- tä.

7.3 Irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana

Määräys 1.8.2022 alkaen:

14 § Irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana (TSL 7:9)

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan.

Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai muuta kuin työsopimuslain 4 luvun 7 a §:ssä säädettyä perhe- vapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katso- taan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudes- ta tai perhevapaan käyttämisestä, jollei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.

Työnantaja saa irtisanoa raskaus-, erityisraskaus-, van- hempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työsopi- muksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:n perusteella vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan.

Viittaus lakiin tarkoittaa sitä, että lainsäännöstä nouda- tetaan sen sisältöisenä kuin se kulloinkin on voimassa.

8. Luottamusmiessopimus

Luottamusmies-nimikkeen muuttaminen luottamushen- kilö-nimikkeeksi

Sovittiin, että luottamusmies-nimike korvataan luotta- mushenkilö-nimikkeellä.

9. Tutustu työelämään ja tienaa

Uudistetaan Tutustu työelämään ja tienaa -sopimus vuo- sille 2022–2023. Korvaus vuonna 2022 ja 2023 on

365 euroa.

10. Etätyö

Lisätään allekirjoituspöytäkirjaan seuraava suositus:

Liitot ovat yhteistyössä laatineet etätyökäytäntöjä kos- kevan ohjeistuksen, jota yritykset voivat halutessaan hyödyntää.

Etätyötä tehdään sovellettavan lainsäädännön, työehto- sopimuksen ja yrityksessä noudatettavien pelisääntöjen puitteissa.

Työnantaja päättää työnjohto-oikeutensa puitteissa, mil- loin etätyön tekeminen on mahdollista ja miten etätyö- käytäntöjä on mahdollisesti muutettava. Niissä tehtävis- sä, joissa työnantaja katsoo etätyön olevan mahdollista, toimihenkilö voi tehdä etätyötä yrityksen kulloisenkin käy- tännön mukaisesti. Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että pai- kallisten osapuolten on hyvä käydä vuoropuhelua etätyö- käytännöistä ja niiden kehittämisestä työpaikan rakenne ja organisaatio huomioiden. Vuoropuhelua voidaan käy- dä esimerkiksi seuraavista etätyöhön liittyvistä asioista:

• Työvälineet ja niiden käyttö

• Työaika ja työajan seuranta

• Tietoturva

• Yhteydenpito/tiedonkulku

• Etätyön tekemisen paikat

• Työsuojelulliset näkökohdat

• Vakuutussuojan kattavuus

• Poissaoloihin ja niistä ilmoittamiseen liittyvät säännöt

• Ongelmatilanteisiin puuttuminen

Etätyötä koskeva ohjeistus ei ole työehtosopimuksen osa.

11. Palkkatasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Lisätään allekirjoituspöytäkirjaan seuraava teksti:

Työehtosopimusosapuolet pitävät tärkeänä sukupuolten välisen tasa-arvon ja toimihenkilöiden yhdenvertaisuu- den edistämistä työpaikoilla.

12. Työhyvinvointi

Lisätään allekirjoituspöytäkirjaan seuraava teksti:

Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä menestyvälle liiketoiminnalle ja tekee mahdolliseksi pidemmät työ- urat. Työhyvinvointi syntyy työyhteisön sekä yksilöiden erilaiset tarpeet, resurssit ja vahvuudet tunnistavasta johtamisesta.

Liitot kannustavat työhyvinvoinnin kehittämiseen yrityk- sissä suositellen:

• hyödyntämään Työturvallisuuskeskuksen koulutustarjontaa ja viestintäalojen työalatoimikunnan asiantuntemusta.

• ikäjohtamisessa kannattaa tutustua Työturvallisuuskeskuksen työkaarimalliin ja sen tarjoamiin ilmaisiin työkaluihin.

• käsittelemään työsuojelutoimikunnassa työaikoihin liittyviä käytäntöjä ja yötyötä tekevien erityistarpeita ja jaksamista. Työaikapankkijärjestelmä saattaa tuoda lisämahdollisuuksia työaikakysymyksissä.

• tutustumaan työhyvinvointikortti

-koulutukseen.

13. Palkkausjärjestelmä

Osapuolet sopivat palkkausjärjestelmää koskevasta työ- ryhmästä. Osapuolten yhteisenä tavoitteena on siirtyä TOVA-palkkausjärjestelmään ja selvittää sopimuskauden aikana sen edellytyksiä ja aikataulua.

14. Muut korjaukset

Työehtosopimuksen työaikamääräysten 3.7.2 kohdasta poistetaan sisennetty toinen kappale ja kolmas kappale vanhentuneena (Siirtymäkausi).

Määräys joulurahan piirissä olevien oikeudesta saada vuosiloman 24 arkipäivän ylittävä osuus lomakauden ulkopuolella kirjataan myös lukuun Lomat.

Vakuudeksi

Xxxxx Xxx sihteeri

MEDIALIITTO AMMATTILIITTO PRO

1 LUKU

SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

1.1 Sopimuksen soveltamisala

1.2 Sopimuksen voimassaolo

1.3 Jatkuva neuvottelumenettely

1.4 Valvontavelvollisuus

1 LUKU

SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

1.1 Sopimuksen soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Medialiiton yritysjäsenten palveluksessa oleviin jäljem- pänä mainituissa teknisissä tehtävissä toimiviin toimi- henkilöihin:

a) Toimihenkilöihin, jotka faktorikoulun kurssin hy- väksytysti suorittaneina vakinaisesti toimivat tehtävissä, joiden hoitaminen vaatii mainittua pätevyyttä,

b) toimihenkilöihin, jotka teknillisessä oppilaitok- sessa ovat suorittaneet ammatillisen peruskoulutuksen opistoasteen,

c) toimihenkilöihin, jotka ovat suorittaneet a- ja b- kohdissa mainittua teknillistä koulutusta täydellisemmän tutkinnon, kuten teknillisessä oppilaitoksessa ammatilli- sen korkea-asteen koulutuksen suorittaneet henkilöt ja

d) toimihenkilöihin, jotka vakinaisesti toimivat työn- antajan edustajana työntekijöihin nähden ja jotka työn- antajalle kuuluvaa oikeutta ja valtaa käyttäen jakavat, johtavat, valvovat sekä tarkkailevat työtä ja jotka eivät ota osaa tai vain tilapäisesti ottavat osaa alaistensa työ- hön.

Pöytäkirjamerkintä: Teknisiä tehtäviä ovat erityi- sesti osastofaktoreiden, työnjohtajien, teknikoiden, huoltoteknikoiden ja vaativissa teknillistä koulutus- ta edellyttävissä hinnoittelutehtävissä olevien hin- noittelijoiden, tuotefaktoreiden ja myyntifaktoreiden (myös graafisen alan koneiden, laitteiden, raaka-ai- neiden ja tarvikkeiden myynti) sekä työnsuunnitteli- joiden, työntutkijoiden, laboranttien ja päätoimisten työsuojeluteknikoiden tehtävät.

2. Koeajaksi tai enintään neljä kuukautta jatkuvaan määräaikaiseen työsuhteeseen otettu toimihenkilö tu- lee tämän sopimuksen alaiseksi työsuhteen alkaessa, kuitenkin siten, ettei häneen tänä aikana sovelleta so- pimuksen irtisanomissuoja- ja sairausajan palkkamää- räyksiä.

SOVELTAMISOHJE: TYÖEHTOSOPIMUKSEN PIIRIIN KUULUVAT TOIMET

Tehtävien soveltamisessa käytetyt määritelmät, esi- merkiksi ylifaktorit, ylityönjohtajat, ylimestarit, ovat usein vanhentuneita, eivätkä vastaa yrityksessä

käytössä olevia, tehtävää kuvaavia nimityksiä. Toi- saalta yrityksissä nyt käytettäviä nimikkeitä on suuri joukko ja monet ovat niin yleisluonteisia, ettei nii- den perusteella voi tehdä johtopäätöksiä sovellet- tavasta sopimuksesta tai tasosta.

Yrityksessä on käytössä saatujen selvitysten mu- kaan teknisissä tehtävissä seuraavia nimikkeitä: tuotantopäällikkö, käyttöpäällikkö, osastopäällikkö, tuotepäällikkö, tekninen johtaja, varastopäällikkö, kirjapainonjohtaja, tuotantojohtaja jne.

Liitot korostavat, että sovellettavaa työehto- sopimusta tai tasoa ei voi ratkaista nimikkeen tai koulutuksen perusteella, vaan tehtävän sisältö on määräävä. Mikäli tehtävän sisältö on A-tason mää- ritelmän piiriin kuuluva, sovelletaan ML–PRO työ- ehtosopimusta ja tasoa A riippumatta tehtävästä käytettävästä nimikkeestä. Mikäli tehtävä ylittää vaativuudeltaan A-tason määritelmän, ei tehtävään sovelleta ML–PRO työehtosopimusta.

1.2 Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa 1.3.2022–29.2.2024 ja voimassaolo jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, mikäli sitä ei puolin tai toisin irtisanota. Irtisanomisaika on kaksi kuukautta.

2. Järjestöt sitoutuvat noudattamaan tämän sopimuk- sen määräyksiä.

1.3 Jatkuva neuvottelumenettely

Osapuolet voivat sopimuskauden aikana esittää neuvot- teluja kysymyksistä, jotka toimialan kehitys ja osapuol- ten tarpeet huomioon ottaen on tarkoituksenmukais- ta ratkaista varsinaisten työehtosopimusneuvottelujen ajankohdasta riippumatta.

1.4 Valvontavelvollisuus

Sopijaosapuolet vastaavat siitä, että niiden jäsenet nou- dattavat tämän sopimuksen määräyksiä ja kaikkia niihin perustuvia päätöksiä.

2 LUKU

TYÖSUHDE

2.1 Työsopimuksen solmiminen

2.2 Työsuhteen ehtojen muuttaminen

2 LUKU

TYÖSUHDE

2.1 Työsopimuksen solmiminen

1. Työsopimus tehdään kirjallisesti (vrt. TSL 1:4§).

2. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa oleva- na. (TSL 1:3.2)

Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoi- matarpeen pysyväksi. (TSL 1:3.3)

Uudistettaessa määräaikaista työsopimusta on luot- tamushenkilölle annettava selvitys uudistamisen perus- teista.

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloit- tamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pi- tuisesta koeajasta. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työs- tä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukau- della kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä. (Ks. TSL 1.4.1 §)

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa piden- nyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kes- tosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.

Jos työntekijä vuokratyösuhteen päätyttyä palka- taan [työsopimuslain] 1 luvun 7 §:n 3 momentissa tar- koitetun käyttäjäyrityksen palvelukseen samoihin tai sa- mankaltaisiin tehtäviin, tämän pykälän 1 momentin mu- kaisesta koeajan enimmäispituudesta vähennetään se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna käyttäjäyritykseen. (Ks. TSL 1:4.2 §)

4. Työsuhteen alussa annetaan selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta sekä luottamushenkilö- ja neuvot- telujärjestelmästä.

Pöytäkirjamerkintä: Mikäli yrityksen työtiloihin ja/ tai yrityksen omistamilla laitteilla työskentelemään otetaan yrityksen henkilökuntaan kuulumaton työn- tekijä, on asiasta neuvoteltava luottamushenkilön

kanssa ja selvitettävä kyseisen työskentelyn peri- aatteet ja xxxxx.

SOVELTAMISOHJE:

YLEISET VELVOLLISUUDET (ML – PRO)

Liitot ovat todenneet, että yhteistoimintamenette- lyssä tulee ottaa huomioon seuraavat työnantajan ja teknisen toimihenkilön yleiset velvollisuudet.

1. Teknisen toimihenkilön tulee:

• edistää ja valvoa työnantajan etua,

• noudattaa täydellistä vaiteliaisuutta kaikissa yri- tyksen asioissa, kuten hinnoittelua, suunnittelua, kokeilua ja tutkimuksia sekä liikesuhteita koske- vissa, sekä

• xxxxxxx ja säästäväisesti käyttää hänen huos- taansa uskottuja yrityksen varoja ja muuta omai- suutta.

2. Työnantajan tulee:

• luottamuksella suhtautua tekniseen toimihenki- löön, tiedottaa tekniselle toimihenkilölle hänen alaisiansa koskevista ratkaisuista viimeistään sa- manaikaisesti, kun näistä tiedotetaan alaisille ja tukea häntä hänen toiminnassaan työnantajan edustajana työntekijöihin nähden,

• luottamuksella neuvotella teknisen toimihenkilön kanssa tämän tehtäviä koskevista yrityksen asi- oista, esimerkiksi kehityskeskusteluin,

• selvittää tekniselle toimihenkilölle tämän asema yrityksen tai toimipaikan organisaatiossa ja ase- massa tapahtuvat muutokset mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sekä muullakin tarkoituk- senmukaisella tavalla edistää ja tukea teknisen toimihenkilön pyrkimyksiä, jotka tarkoittavat tu- loksellisen tuotannollisen toiminnan kehittämis- tä, sekä

• mahdollisuuksien mukaan tukea teknistä toimi- henkilöä tämän pyrkiessä kehittämään ammat- titaitoaan.

2.2 Työsuhteen ehtojen muuttaminen

1. Työnantajalla on oikeus johtaa työtä ja tekninen toi- mihenkilö on velvollinen suorittamaan työnantajan hä- nelle antamat tehtävät.

2. Jos teknisen toimihenkilön toimen edellyttämä vas- tuu ja sen asettamat vaatimukset muuttuvat, määritel- lään hänen palkkansa uudestaan.

Huomautus: Jos teknisen toimihenkilön tehtävä olennaisesti muuttuu tämän sopimuskauden aika- na, tulee ryhmittely suorittaa uudelleen ja tällöin korotetaan tarvittaessa hänen palkkaansa tehtävän muuttumisajankohtaa välittömästi seuraavan pal- kanmaksukauden alusta lukien vähintään puolella sen ja uuden palkkaryhmän ohjeluvun erotuksesta.

3. Tekninen toimihenkilö voidaan tilapäisesti siirtää teh- tävästä toiseen, mikäli siihen on syynä jokin ennalta ar- vaamaton tai lyhytaikainen tarve.

4. Teknisen toimihenkilön työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, mikäli molemmat osapuolet siitä sopivat. Mi- käli asiasta ei päästä sopimukseen, voidaan muutos toteuttaa, mikäli muutoksen perusteena on asiallinen ja painava syy. Tällöin tulee noudattaa irtisanomisaikaa.

5. Tekninen toimihenkilö voidaan siirtää tehtävästä toi- seen. Mikäli siirto merkitsee huononnusta toimihenkilön etuihin, siirron edellytyksenä on asiallinen ja painava syy. Tällöin tulee noudattaa irtisanomisaikaa.

SOVELTAMISOHJE:

TYÖSUHTEEN EHTOJEN MUUTTAMINEN

Työsuhteen ehtojen, kuten esimerkiksi työtehtävien ja työaikojen muuttamisesta, on määräyksiä jois- sakin alan työehtosopimuksissa. Yhteistoimintaso- pimus määrittää muutostilanteisiin liittyvät neuvot- teluvelvoitteet.

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa sopimal- la. Yksipuolinen työsuhteen ehtojen muuttaminen on mahdollista asioissa, jotka kuuluvat työnanta- jan työnjohto-oikeuteen. Työsopimuksessa sovitun olennaisen työsuhteen ehdon muuttaminen vaatii irtisanomisperusteen, ellei muuttamisesta voida sopia.

Työehtosopimuksessa tai työlainsäädännössä määriteltyjä vähimmäisehtoja ei voida sopimuksel- la alittaa.

3 LUKU

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

3.1 Säännöllinen työaika

3.2 Joustava työaika

3.3 Työajan tasoittumissuunnitelma

3.4 Työajan järjestäminen paikallisesti sopien

3.5 Työajan lyhentäminen

3.6 Vapaapäivät

3.7 Arkipyhäviikot

3.8 Yli- ja lisätyö

3.9 Sunnuntaityö

3.10 Osa-ajan palkka

3.11 Varallaolo

3.12 Hälytysluontoinen työ

3.13 Lepoajat

3.14 Työaikapankki

3 LUKU

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

3.1 Säännöllinen työaika

1. Tuotannollisella osastolla työskentelevän säännölli- nen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Siviilityössä noudatetaan yrityksessä käytössä ole- vaa työvuoroluetteloa.

2. Pääasiassa toimistotyötä tekevien henkilöiden sään- nöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa.

3. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 40 tuntia tuotanto-osastoilla ja 37,5 tuntia muilla osastoilla. Täl- löin edellytetään, että työtä varten on ennakolta laadittu työajan tasoittumissuunnitelma vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sa- nottuun keskimäärään.

4. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, tilapäisesti pidentää, ei kuitenkaan enempää kuin kahdella tunnilla, edellyttäen, että viik- kotuntien lukumäärä enintään kolmen viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu asianomaisen henkilön kohdalla noudatettavaan säännölliseen viikkotyöaikaan.

5. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan tuotan- nollisella osastolla järjestää myös siten, että se on kes- kimäärin 40 tuntia viikossa; siviilityössä enintään 4 vii- kon ja sanomalehtityössä enintään 17 viikon pituisena ajanjaksona.

6. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan muulla osastolla järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 37,5 tuntia viikossa. Tällöin ei säännöllinen työaika kuitenkaan saa ylittää 48 tuntia viikossa eikä 10 tuntia päivässä.

3.2 Työajan tasoittumissuunnitelma

1. Työpaikalla on laadittava työajan tasoittumissuunni- telma milloin se työn laatuun nähden on mahdollista. Uuden järjestelmän käyttöönottamisesta ja siihen tule- vista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asianomai-

selle toimihenkilölle ja luottamushenkilölle mahdollisim- man aikaisin, viimeistään kaksi viikkoa ennen järjestel- män tai muutoksen voimaantuloa.

2. Milloin työajan tasoittumissuunnitelmaa muutetaan pysyvästi ja muutos koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, tulee muutoksista neuvotella luottamushenkilön kanssa etu- käteen.

3. Työajan tasoittumissuunnitelmaan tulevista tilapäi- sistä poikkeamista sovitaan asianomaisen toimihenkilön kanssa mahdollisimman aikaisin, ellei kysymyksessä ole hätätyö tai siihen verrattava. Milloin tilapäinen muutos koskee työosastoa tai vastaavaa tuotannollista kokonai- suutta, annetaan ilmoitus myös luottamushenkilölle.

3.3 Työajan järjestäminen paikallisesti sopien

1. Paikallisesti sovittaessa säännöllinen työaika voi- daan järjestää siten, että se on enintään 12 tuntia vuo- rokaudessa ja 60 tuntia viikossa edellyttäen, että työ- aika tasoittuu keskimäärin enintään 40 työtuntiin viikos- sa järjestelmää varten laaditun työvuoroluettelojakson aikana. Sopiminen tapahtuu työehtosopimuksen 8.2

§:n kohdan 3b mukaisesti.

2. Järjestettäessä säännöllistä työaikaa 1. momentin mukaisesti, voidaan työaikalain paikallisille osapuolille salliman sopimisen lisäksi sopia:

• työajan tasoittumisjakson pituudesta

• vuorokausilevon pituudesta

• xxxxxxxx xxxxxxx liukuma-ajasta ja enimmäiskertymästä

• yötyön ja erillisen viikonloppuvuoron käytöstä

• työvuoroluettelon muuttamisesta.

3. Osapuolet voivat sopia vuorokautisen liukuma-ajan enimmäispituudesta, työajan ylitysten ja alitusten enim- mäiskertymästä sekä seurantajaksosta työaikalain 12

§:stä poikkeavasti.

3.4 Työajan lyhentäminen

1. Työajan lyhentämisen perusteet

Työajan lyhentäminen koskee 40-tuntista työviikkoa te- keviä toimihenkilöitä. Sanomalehtityössä noudatetaan jäljempänä olevia tarkempia ohjeita.

Mikäli yrityksessä työaikaa on jo lyhennetty yli työ- ehtosopimuksen määräysten, ei työaikaa tarvitse lyhen- tää, paitsi mikäli yrityskohtainen lyhennys jää sovittuja lyhennyksiä pienemmäksi. Tällöin työaikaa on lyhennet- tävä vähintään määrään, johon työehtosopimuksen mu- kainen lyhennys johtaa.

2. Työajan lyhennyksen ansainta

Työajan lyhennystä ansaitaan vuosineljänneksittäin ku- nakin kalenterivuonna.

Työajan lyhennystä kertyy yksi neljäsosa kyseisen kalenterivuoden vuosittaisesta lyhennyksestä kutakin sellaista vuosineljännestä kohden, jonka ajan toimi- henkilö on työvuoroluettelonsa mukaisesti työskennel- lyt työajan lyhennykseen oikeuttavaa työviikkoa tehden. Vuosineljännekseltä, jonka aikana toimihenkilö on ollut tekemättä työtä enemmän kuin 12 työpäivää, ei edellä mainittua lyhennystä kerry. Työssäolon veroisina

päivinä pidetään niitä työvuoroluettelon työpäiviä,

• joina toimihenkilö on estynyt tekemästä työtä oman vuosilomansa, talvilomansa, työajan lyhennyksensä tai reservin kertausharjoituksen takia,

• xxxxxx työnantaja xxxxxx toimihenkilölle sairaus- tai äitiysvapaa-ajan palkan,

• joiden ajalta työnantaja xxxxxx toimihenkilölle koulutussopimuksen mukaan ansionmenetyksen korvauksen,

• xxxxx toimihenkilö on työehtosopimuksen 7:2 §:n edellytyksin ollut poissa valtiollisiin tai kunnallisiin vaaleihin osallistumisen tai työehtosopimuksen 6:7 §:n edellytyksin

* 50- ja 60-vuotispäivän

* avioliittoon vihkimispäivän

* läheisen omaisen kuolin- ja hautauspäivän

* asevelvollisuuskutsuntaan osallistumisen takia.

3. Työajan lyhentämisen erityisperusteet sanomalehtityössä

Sanomalehtityössä, jossa säännöllinen työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, noudatetaan si-

viilityön työajan lyhentämisohjelmaa, joko päivätyön tai vuorotyön lyhennyksiä soveltaen.

Periodityöllä tarkoitetaan työaikajärjestelyä, jossa työntekijän työajan tasoittumissuunnitelmaan on sijoi- tettu työvuoroja myös lauantai- ja/tai sunnuntaipäiville. Viikkopalkka maksetaan 40 tunnin mukaan.

Jäljempänä todetut sanomalehtityön (periodityö) työajan lyhennykset koskevat sellaista työtä, jossa ai- kaurakka työvuoroa kohden laskettuna on keskimäärin lyhyempi kuin yksi tunti.

Mikäli kaksivuorotyössä (periodityö) iltavuoron kes- kimääräinen aikaurakka on vähintään yksi tunti ja aa- muvuoro on 40-tuntinen, ansaitsee toimihenkilö puo- let jäljempänä todetuista sanomalehtityön (periodityö) työajan lyhennyksistä.

Mikäli keskimääräinen aikaurakan määrä sanoma- lehden säännöllisessä iltatyössä, joka päättyy klo 21 jälkeen, jossa palkka maksetaan 40 tunnin mukaan, on vähintään yksi tunti, lyhennetään työaikaa kolmella työvuorolla.

Mikäli keskimääräisen aikaurakan määrä sanoma- lehden säännöllisessä yötyössä, jossa palkka makse- taan 40 tunnin mukaan, on vähintään yksi tunti, lyhen- netään työaikaa neljällä työvuorolla.

Täysi työvuoro lasketaan työaikaa lyhennettäessä 8 tunniksi aikaurakan määrästä riippumatta työssä, jossa palkka maksetaan 40 tunnin mukaan.

Mikäli aikaurakassa tapahtuu olennaisia muutoksia, jotka vaikuttavat edellä mainittuun yhden tunnin rajan soveltamiseen, käsitellään ne yrityksessä neuvottelujär- jestyksen mukaisesti.

Aikaurakoiden määrät suositellaan laskettavaksi 6–12 kuukauden jaksolla.

4. Työajan lyhennysten toteuttaminen

4.1. Lyhennysten toteuttamistavat

Lyhennysten toteuttamistavat sovitaan paikallisesti seu- raavasti:.

• koko yrityksen osalta ja lyhennyksen pääperiaatteiden osalta luottamushenkilön kanssa

• osaston osalta luottamushenkilön kanssa osastokohtaisesti

• koneen tai työryhmän osalta ryhmäkohtaisesti

• toimihenkilön kanssa yksilöllisesti.

Lyhennykset voidaan toteuttaa monella eri tavalla, esi- merkiksi:

• päivittäisen työajan lyhentäminen

• viikottaisen työajan lyhentäminen

• lyhennyksen sisällyttäminen työvuoro- luetteloon

• liukuvan työajan käyttö

• vapaan antaminen työvuoro kerrallaan

• vapaan antaminen useita työvuoroja kerrallaan

• osa työvuorosta (esim. 4 h) annetaan vapaaksi

• päivittäisen työajan lyhentäminen xxxxxxx xxxxxxx (esim. ”kesäaika”)

• vapaasta muodostetaan henkilökohtainen ”pankki”, josta vapaata ”kulutetaan” tarpeen mukaan sopien tunneittain

• sisään tehtävien päivien antaminen vapaaksi

• vapaan kerääminen koulutukseen (yli vuodenkin jaksoilta).

Ellei lyhennyksen toteuttamistavasta päästä paikallisesti yksimielisyyteen, on lyhennys korvattava rahalla käyttä- en perusteena työajan lyhennyksen tuntimäärää.

Lyhennyksen muodosta ja ajankohdasta sovittaessa tulee toisaalta ottaa huomioon tuotannon ja työtilanteen edellytykset ja toisaalta toimihenkilöiden perustellut toi- vomukset.

Mikäli yrityksessä on sovittu pääperiaatteet vapaan antamisesta, ajankohdan määrittäminen voi tapahtua:

• xxxxxxxxx toimihenkilön kanssa

• ilmoittamalla vapaan ajankohta toimihenkilölle viimeistään 2 viikkoa ennen vapaan ajankoh- taa, ellei asiasta ole saavutettu yksimielisyyttä

• työnantaja voi sijoittaa puolet lyhennys- vapaasta kokonaisina päivinä sellaiseen ajankohtaan, jossa poikkeuksellisesti, ennakoimattomasta syystä toimihenkilölle ei ole tarjottavissa työtä, ilmoittamalla asiasta viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä.

Vapaa on annettava viimeistään 30.4. mennessä an- saintaa seuraavana vuonna. Sovittua vapaata ei ilman uutta sopimusta voi siirtää.

4.2. Lyhennysten korvaaminen eräissä tapauksissa

Mikäli lyhennyksiä ei ole edellä mainittuun tai muuten sovittuun määräaikaan mennessä perustellusta syystä (esimerkiksi sairaus tai lomautus) voitu toteuttaa, voi- daan ansaittu mutta pitämättä jäänyt lyhennys maksaa rahana. Xxxxxxxxxxxxx kanssa sovittaessa korvaus voi-

daan maksaa tällaisessa tapauksessa aikaisemminkin. Mikäli lyhennys on sovittu luottamushenkilön tai osaston luottamushenkilön kanssa etukäteen kiinteiksi päiviksi (esimerkiksi välipäivä) siten, että yritys tai osasto ei toimi mainittuina päivinä, menetellään työajan lyhen- tämisjärjestelmän piiriin kuulumattomien toimihenkilöi- den osalta, jotka lyhennyksen vuoksi jäävät vaille työtä

seuraavasti:

Kun yritystä tai osastoa koskeva kiinteä vapaapäivä sovitaan, todetaan samalla, kuinka montaa toimihenkilöä vapaapäivä ei koske. Näille toimihenkilöille pyritään varaa- maan mahdollisuus kyseisen päivän sisään tekemiseen mikäli se tuotannon järjestelyjen kannalta on mahdollista. Toimihenkilö voi myös käyttää lomapäiviään tai so- vittaessa ylityövapaitaan kyseisen päivän kompensoimi- seksi. Ellei sisään tekemistä saada järjestetyksi tai hän ei halua käyttää kyseisiä vapaita, ei palkkaa kyseiseltä

päivältä tarvitse maksaa.

Kun vapaa on sovittu kiinteiksi päiviksi siten, että yritys tai osasto ei toimi mainittuina päivinä, on kyse työ- vuoroluettelon mukaisista vapaapäivistä, joita ei siirretä vaikka työntekijä olisi muustakin syystä poissa kyseisinä päivinä (esim. työkyvyttömyys).

5. Palkka työajan lyhennyksen ajalta

Toimihenkilölle maksetaan palkka vähentämättömänä työajan lyhennyksen ajalta. Mikäli vapaa sattuu työvuo- roluettelon sellaiselle päivälle, jolta maksettaisiin muu- ten vuorotyölisä, maksetaan vuorotyölisä myös vapaa- ajalta.

Jos toimihenkilön työsuhde päättyy eikä työajan lyhen- nyksestä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan hänelle kertynyttä vapaata vastaava palkka, el- lei vapaata voida antaa irtisanomisajan kuluessa.

Jos toimihenkilön työsuhde päättyy ja hänelle on annettu työajan lyhennystä ennen kuin sitä on kertynyt, tämä on velvollinen maksamaan työnantajalle annet- tua vapaata vastaavan palkan määrän. Työnantaja on oikeutettu pidättämään tämän määrän toimihenkilölle maksettavasta lopputilistä.

6. Paikallinen sopiminen työajan lyhennyksen vaihtamisesta rahaksi

Työajan lyhennys voidaan sovittaessa vaihtaa kokonaan tai osittain korvattavaksi rahalla, joka määräytyy kohdan

3.5.5 palkanmaksua koskevia perusteita soveltaen. Ra- hakorvaus maksetaan erillisenä eränä.

OHJE TYÖAJAN LYHENNYKSEN ANSAINNASTA

Käytössä olevat työaikajärjestelyt Yhteensä

(tunteina tai työvuoroina)

Siviilityö:

päivätyö (40 h / vko) vuorotyö (40 h / vko)

Sanomalehtityö:

kuin siivilityö:

(päivä 8 h, viikko 40 h)

päivätyö vuorotyö

80 + 2 tv *

64 + 2 tv

periodityö, viikkopalkka 40 h

= aikaurakka

= vuoro-, ilta- tai yötyö

64 + 2 tv

= 2-vuorotyö, aamuvuoro 40 h

aikaurakka väh. 60 min.

32 + 2 tv

= aikaurakka väh. 60 min.

= säännöllinen iltatyö

= yötyö

3 tv

4 tv

* tv = työvuoroa

3. Vapaapäivät

1. Toimihenkilölle viikkoa kohti annettava toinen vapaa- päivä voidaan, ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, määrätä

• kiinteäksi viikonpäiväksi, jonka tulee olla lauantai tai ellei se ole mahdollista, maanantai taikka

• vaihtuvaksi viikonpäiväksi, jos töitä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa.

2. Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöai- kaa, voidaan vapaapäivät määrätä siten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kulu- essa tasoittuu keskimäärin määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan.

3.6 Arkipyhäviikot

1. Työssä, jossa työaika on järjestetty kiintein, lauan- taiksi osuvin vapaapäivin, ovat

• juhannusaaton

• jouluaaton

• uudenvuodenaaton ja

• pääsiäislauantain

• lisäksi vapaapäiviä

• uudenvuodenpäiväviikon lauantai

• loppiaisviikon lauantai

• vapunpäiväviikon lauantai

• helatorstaiviikon lauantai

• itsenäisyyspäiväviikon lauantai

• joulun jälkeinen lauantai ja

• pääsiäisen jälkeinen lauantai, elleivät tuotannolliset syyt muuta vaadi.

2. Mikäli tuotannolliset syyt edellyttävät työskentelyä mainittuina päivinä, on tällaisen vapaapäivän menettä- minen korvattava muuna aikana työvuoroluettelon puit- teissa annettavilla vapaapäivillä tahi korvaamalla yllä mainittuina vapaapäivinä suoritettu työ samalla tavoin kuin mitä viikkoylityöstä on sovittu.

3. Säännöllinen työvuoro voidaan sijoittaa kaikille päiville lukuun ottamatta juhannusaattoa, jouluaattoa, uuden- vuodenaattoa tai pääsiäislauantaita, joille työvuoron si- joittaminen on mahdollista, jos siitä paikallisesti sovitaan.

4. 6- ja 7-päiväisessä sanomalehtityössä, jossa vapaa- päivät kiertävät, ovat vapaapäiviä lehtien ilmestymättö- myydestä johtuvat päivät.

Pöytäkirjamerkintä: Lehtien ilmestymättömyydestä johtuvat vapaapäivät eivät vaikuta työvuoroluettelon mukaisiin vapaapäiviin.

SOVELTAMISOHJE: LISÄILMESTYMISPÄIVÄT

Viime vuosina noudatetun käytännön mukaan leh- det eivät ole ilmestyneet seuraavina päivinä:

• uudenvuodenpäivä

• loppiaisen jälkeinen päivä

• pitkäperjantain jälkeinen päivä

• 1. pääsiäispäivä

• 2. pääsiäispäivä

• vapunpäivän jälkeinen päivä

• helatorstain jälkeinen päivä

• juhannuspäivä

• juhannuksen jälkeinen päivä

• pyhäinpäivän jälkeinen päivä

• itsenäisyyspäivän jälkeinen päivä

• 1. joulupäivä

• 2. joulupäivä

Lisättäessä lehtien ilmestymispäiviä on huolehditta- va siitä, että toimihenkilöiden säännöllisten työpäi- vien lukumäärä ei vuoden aikana näiden järjestelyi- den vuoksi nouse.

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että vuoden aikana annetaan niille toimihenkilöille, jotka jou- tuvat työvuoroluettelonsa mukaisesti työskentele- mään em. päivänä seuraavan päivän lehden val- mistamiseksi, kutakin tällaista työpäivää kohden va- paapäivä. Pitkäperjantain on katsottava jatkuvan, kunnes seuraavan päivän lehti on aamulla valmis- tettu.

Jos yrityksessä sovitaan työvuoron sijoittamisesta työehtosopimuksen 3:6§:n 3 kohdassa mainituiksi päiviksi (juhannusaatto, jouluaatto, uudenvuode- naatto tai pääsiäislauantai), sovitaan paikallisesti työvuorolta maksettavasta korvauksesta.

Muista lisäilmestymispäivistä annetaan kustakin korvaava vapaa. Neljästä ensimmäisestä yrityksessä kalenterivuoden aikana käyttöön otetusta lisäilmes- tymispäivästä annetaan korvaavan vapaapäivän li- säksi ylimääräinen vapaapäivä työvuorossa työsken- nelleille.

Jos paikallisesti sovitaan, lisäilmestymispäivinä tehty työ voidaan korvata kuten viikkoylityö, jolloin korvaavaa vapaapäivää ei anneta. Ylimääräinen va- paa voidaan myös sopia vaihdettavaksi rahakorva- ukseen.

Korvaavat vapaat ja ylimääräiset vapaat sijoite- taan työvuoroluettelon muiden vapaapäivien yhte- yteen siten, että laaditaan etukäteen, mielellään koko vuodeksi, työvuoroluettelo, jossa nämä vapaa- päivät otetaan huomioon.

Työvuoroluetteloa laadittaessa on neuvoteltava ja

pyrittävä sopimaan työpaikan asianomaisen luotta- mushenkilön kanssa. Toimihenkilöiden toivomukset vapaapäivien sijoittamisesta ja työskentelystä mai- nittuina uusina ilmestymispäivinä on pyrittävä mah- dollisuuksien mukaan ottamaan huomioon.

Vapaapäiväjärjestelyjen tultua yrityksessä sovi- tuksi, noudatetaan näin syntynyttä työvuoroluette- loa. Täten esimerkiksi sairastuminen ei muuta sovit- tua järjestelmää vaan toimihenkilö, joka on sairaana kyseisen uuden ilmestymispäivän säännöllisen työ- vuoronsa, saa silti vapaapäivänsä ja toisaalta toimi- henkilölle, joka on sairaana mainittuina vapaapäivi- nä, ei anneta uutta vapaapäivää.

3.7 Yli- ja lisätyö

1. Ylityönä korvattavana työnä pidetään sitä työtä jo- ta tehdään työehtosopimuksessa määrättyjen työajan säännöllisten enimmäismäärien lisäksi.

Huomautus: Ylityörajat tarkoittavat lakisääteistä yli- työtä. Työaikalainsäädännön tarkoittamana tilastoi- hin merkittävänä ylityönä pidetään työtä, jota teh- dään vuorokautisen kahdeksan tunnin ja viikottai- sen 40 tunnin säännöllisen työajan lisäksi.

2. Toimihenkilön työaika ylityö mukaan lukien ei saa työaikalain mukaan ylittää keskimäärin 48 tuntia viikos- sa. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käyte- tään kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso. Tarkastelujakso alkaa siitä palkanmaksukau- desta, jolta palkka maksetaan lähinnä kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen.

3. Ylityökorvaus maksetaan työaikalain mukaan (TAL 20 ja 21 §).

Yksi ylityökäsite

Paikallisesti voidaan sopia yhdestä ylityökäsitteestä. Täl- löin ylityökorvauksia ei makseta erikseen vuorokautisesta ja viikoittaisesta ylityöstä, vaan tietyn pitemmän ajanjak- son ajalta kaikki ylityötunnit korvataan yhden ja saman yli- työkorvaussäännön perusteella. Paikallinen sopimus teh- dään luottamushenkilön kanssa. (kopio tiedoksi liitoille)

4. Työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä työsken- televälle toimihenkilölle maksetaan viikkoylityökorvaus. Jos säännöllinen viikkotyöaika ei ole täyttynyt poissaolon

johdosta, jonka syynä on vuosiloma, sairaus, lomautus tai koulutussopimuksen mukaiseen ammatilliseen kou- lutustilaisuuteen osallistuminen, maksetaan myös täl- löin vapaapäivänä tehdystä työstä viikkoylityökorvaus.

5. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palk- kaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalk- ka jaetaan

• luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa,

• luvulla 162 silloin, kun säännöllinen työaika päivätyössä on 40 tuntia viikossa,

• luvulla 164 silloin, kun säännöllinen työaika vuorotyössä on 40 tuntia viikossa.

Ylityöstä maksettava korvaus voidaan asianomaisten kesken erikseen sovittaessa vaihtaa vastaavasti lasket- tuun vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.

Vapaa-aika on annettava ja otettava kahden kuu- kauden kuluessa ylityön tekemisestä (TAL 22 §).

6. Lisätyötä voidaan teettää toimihenkilön kanssa teh- dyllä sopimuksella päivittäisen säännöllisen työajan li- säksi, mikäli toimihenkilön viikoittainen työaika on alle 37,5 tai 40 tuntia.

Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korotta- maton palkka, jollei korvauksen suorittamisesta xxx xxxx- seen toisin sovittu. Lisätyöstä tulevaa palkkaa lasket- taessa käytetään perusteena samaa tuntipalkkaa kuin ylityöstä tulevaa korotettua palkkaa laskettaessa.

7. Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta las- kettaessa edellisen vuorokauden työksi. Säännöllinen vuorokautinen työaika alkaa kuitenkin työajan tasoittu- missuunnitelmaan merkittynä aikana.

8. Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyt- tyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, varataan hänelle mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.

SOVELTAMISOHJE:

YLITYÖ

Ylityön teettämistä ja ylityön korvaamista koskevat määräykset sisältyvät työaikalakiin (605/96), joka ei tunne enää ylityökiintiöiden laskennassa jakoa vuo- rokautiseen ja viikottaiseen ylityöhön, mutta jaottelu säilyy ylityökorvausten maksamisessa.

1. Vuorokautinen ylityö

Vuorokautista ylityötä on työ, jota vuorokaudessa tehdään yli sovitun säännöllisen, enintään 8 tun- nin työajan.

Milloin vuorokauden säännöllinen työaika on pi- dennetty 9 tuntiin, lasketaan vuorokautinen ylityö vasta 9 tunnin ylittävästä työajasta.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta 100

%:lla korotettu palkka. Mikäli ylityötä tehdään sun- nuntaina, tulee jokaiselta tunnilta ylityökorvauksen lisäksi maksaa erillinen 100 %:n sunnuntaityöko- rotus.

Ruokailutauon aikana tehdystä vuorokautisesta ylityöstä korotus on 50 %.

2. Viikoittainen ylityö

Viikkoylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen vii- koittaisen työajan lisäksi. Viikkoylityötä laskettaessa ei niin ollen oteta huomioon lainkaan samalla viikolla mahdollisesti suoritettuja vuorokautisia ylityön tunteja. Kun viikkotyöaika alkaa maanantaina, voi viikko- ylityö tulla kyseeseen vasta sen jälkeen, kun sillä viikolla on tehty viikon säännöllinen työaika täyteen, yleensä siis 40 tuntia, eli arkipyhättömällä viikolla

vasta lauantaina tai sunnuntaina.

Arkipyhän sisältävällä viikolla arkipyhä voi olla va- paapäivä, johon säännöllistä työaikaa ei sijoiteta. Xxxxxx toimihenkilö tällaisella viikolla on arkipyhänä työssä ja hän sen lisäksi tekee säännöllistä työtä sen viikon täyden tuntimäärän, on arkipyhänä suo- ritettu työ viikkoylityötä.

Viikkoylityöstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Viikkoylityö voi jakautua useammalle päi- välle.

Jos viikkoylityötä tehtäessä työpäivän pituudeksi tulee enemmän kuin 8 tuntia, muuttuu viikkoylityö 8 tunnin jälkeen vuorokautiseksi ylityöksi ja korva- taan sen mukaisesti.

Jos viikkoylityötä tehdään sunnuntaina tai ar- kipyhänä, maksetaan viikkoylityökorotuksen li- säksi 100 %:n sunnuntaityökorotus ensimmäi- sestä tunnista alkaen.

Ruokailutauon aikana tehtyä ylityötä koskevat määräykset eivät koske viikkoylityötä, vaan ainoas- taan vuorokautista ylityötä.

Sanomalehtityössä säännöllinen työaika voidaan sijoittaa myös sunnuntaiksi tai arkipyhäksi. Tällöin viikkoylityön tekeminen on mahdollista xxxxx xxxxx- nä, jotka työvuoroluettelossa on merkitty viikkolepo- tai vapaapäiväksi.

Asuntovarallaolo

Ellei paikallisesti toisin sovita, noudatetaan seuraavia määräyksiä:

1. Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai muualla päivystysvalmiu- dessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla taval- la kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta puoli palkkaa laskettuna säännöllisestä peruspalkasta.

2. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin aina vähin- tään neljältä varallaolotunnilta.

3. Varallaoloajaksi ei tule sopia toimihenkilön kannalta haitallisia ja lyhyitä ajanjaksoja siten, ettei varallaoloaika olisi yhdenjaksoinen.

4. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

6. Varallaoloon liittyvästä työhöntulosta toimihenkilölle aiheutuvat normaalista poikkeavat kustannukset korvaa työnantaja.

3.8 Sunnuntaityö

1. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itse- näisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan lain perusteella muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityöko- rotuksena yksinkertainen peruspalkka (vrt. TAL 20 §).

Sunnuntaityön korotusosa voidaan työnantajan ja toimihenkilön niin sopiessa vaihtaa vastaavasti lasket- tuun vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. (TAL 21 §)

2. Sunnuntaina suoritetusta vuorotyöstä maksetaan vuorotyölisä työaikalain perusteella 100 prosentilla ko- rotettuna.

3.9 Osa-ajan palkka

1. Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suu- ruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työvuoroluettelon mukaisten säännöllisten työtuntien lu- kumäärällä. Itsenäisyyspäivä rinnastetaan tässä tapauk- sessa työssäolopäivään.

2. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.

3.10 Varallaolo

Työaikalain mukainen vapaamuotoinen varallaolo

Työnantaja ja toimihenkilö saavat sopia varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauksesta. Varallaolon aika- na toimihenkilön on oltava työnantajan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan kutsua työhön. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan, ellei toimihenkilön ole oleskeltava työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Varalla- olo ei saa kohtuuttomasti haitata toimihenkilön vapaa- ajan käyttöä.

(TAL 4§: Tämä määräys ei ole työehtosopimuksen osa)

3.11 Hälytysluontoinen työ

Ellei paikallisesti toisin sovita, noudatetaan jäljempänä olevia määräyksiä.

1. Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskut- sun perusteella ja toimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistut- tuaan työpaikalta.

2. Hälytysrahana maksetaan kolmen tunnin palkka.

3. Milloin kutsu hälytysluontoiseen työhön on edellyttä- nyt työskentelyä kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana, maksetaan työhön käytetyltä ajalta 100 prosentilla ko- rotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityö- korotukset.

4. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytys- luontoisesta työstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.

5. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa.

6. Hälytysluontoisessa työssä toimihenkilölle työhön tu- losta aiheutuvat normaalista poikkeavat kustannukset korvaa työnantaja.

7. Xxxxxxx toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana velvollisuus antaa vapaa-ai- kanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ot- taa huomioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikallisesti sovitaan.

3.12 Lepoajat

Päivälepo (TAL 28 §)

1. Kun työaika on päivätyössä kuutta tuntia pitempi, on toimihenkilölle annettava työn aikana ainakin yksi sään- nöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana henkilöllä on oikeus poistua työpaikaltaan. Lepoaikaa ei tällöin lueta työaikaan.

Lepoaika voidaan työnantajan ja toimihenkilön kes- ken tai paikallisesti luottamushenkilön kanssa sopien lyhentää puoleen tuntiin.

Tapauksissa, joissa työpaikallaolo on työn jatkumi- selle välttämätöntä, lepoaika luetaan työaikaan kuulu- vaksi.

2. Milloin työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin kuutta tuntia pidempiin vuoroihin, on toimihenkilölle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.

Vuorokausilepo

3. Työaikalain mukaan toimihenkilölle on annettava jo- kaisen työvuorokauden aikana vähintään 11 tunnin yh- denjaksoinen vuorokausilepo, ellei paikallisesti toisin so- vita. (TAL 25 §)

Viikkolepo

4. Työaika on järjestettävä niin, että toimihenkilö saa ker- ran viikossa vähintään 35 tunnin pituisen keskeytymät- tömän lepoajan. Lepoaika on mahdollisuuksien mukaan annettava sunnuntain yhteydessä. Viikkolepo voidaan kui- tenkin järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Lepoajan tulee olla vähintään 24 yh- denjaksoista tuntia kunkin viikon aikana.

5. Viikkolevon aikana työhön käytetty aika on korvattava toimihenkilölle mahdollisimman pian, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä lyhentämällä hä- nen säännöllistä työaikaansa saamatta jäänyttä lepoai- kaa vastaavalla ajalla. Tällainen työ voidaan korvata myös suorittamalla mahdollisten yli- ja sunnuntaityökorvausten lisäksi erillinen ylityökorvauksen perusosan mukaan mää- räytyvä rahakorvaus, jos toimihenkilö siihen suostuu.

Korvaustavasta on sovittava samalla kun sovitaan viikko- levon aikana tehtävästä työstä.

HUOMAUTUS

Määräyksellä on sovittu, että viikkolepo määräytyy 31.12.2019 asti voimassa olleen työaikalain mu- kaan.

3.13 Työaikapankki

Työnantaja ja luottamushenkilö voivat sopia työaikapan- kin käyttöönotosta yrityksessä.

Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimer- kiksi

• työaikajärjestelmiin liittyviä tasoitusvapaita

• mahdollisia työajan lyhennysvapaita

• liukuvan työajan kertymää

• vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia

• vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa ja talvilomaa sekä jo kertynyttä säästövapaata tai

• vapaaksi vaihdettua lomarahaa.

Kun työaikapankkiin on sovittu siirrettäväksi keskimää- räistä työaikaa sovellettaessa kertyvää tasoitusvapaa- ta, voidaan sopia myös, ettei erillistä tasoittumissuun- nitelmaa käytetä. Tällöin työaika tasoittuu työaikapankin kautta ja niissä rajoissa, jotka on sitä käyttöön otetta- essa sovittu.

Työaikapankkiin siirretyt vapaat menettävät alkupe- räisen identiteettinsä eivätkä niitä koske esim. työaika- lain mukaiset vanhentumisajat.

Toimihenkilön palkka määräytyy vapaan pitämishet- ken mukaan. Vapaan pitäminen ei vähennä vuosiloma- kertymää. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kerty- neet vapaat maksetaan rahana.

Työntekijälle annetaan vuosittain selvitys pankkiin kertyneistä vapaista. Luottamushenkilölle annetaan vuo- sittain yhteenveto pankkiin kertyneistä ja käytetyistä va- paista. Luottamushenkilö ja työnantajan edustaja seu- raavat vuosittain työaikapankkikertymää erityisesti työ- suojelullisista syistä.

Liitot ovat yhtä mieltä periaatteesta, jonka mukaan työnvähyystilanteessa pankkiin kertyneet tunnit olisi pi- dettävä ennen lomautukseen turvautumista.

Työaikapankin käyttöönottamiseen liittyen on lisäksi sovittava ainakin seuraavista asioista:

• ketkä kuuluvat työaikapankkijärjestelmän piiriin

• mitä vapaita voidaan säästää, millaisin ehdoin niitä säästetään sekä menettelytavat siitä kuinka työaikapankkikertymän määrä on todennettavissa

• vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enimmäismäärät, jolloin erityistä huomiota kiinnitetään työsuojelullisiin näkökohtiin

• kuinka vapaita voidaan pitää tai määrätä pidettäväksi

• miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään, jos käytössä on useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja

• menettelytavoista työntekijän ollessa työkyvyttömyyden tai muun syyn vuoksi estynyt työnteosta sovitun vapaan aikana

• missä tilanteissa, työsuhteen päättymisen ohella, säästövapaa voidaan muuttaa rahaksi ja minkä periaatteiden mukaisesti vaihto suoritetaan

• kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja luottamushenkilön kesken ja kuinka työaikapankkijärjestelmää voidaan muuttaa

4 LUKU

PALKAT JA PALKANMAKSU

4.1 Toimihenkilöiden palkkausjärjestelmä (TOVA tmv.)

4.2 Palkan määräytyminen

4.3 Ohjeluvut

4.4 Vuoro-, ilta- ja yötyölisät

4.5 Sijaisuus

4.6 Jouluraha

4 LUKU

PALKAT JA PALKANMAKSU

4.1 Toimihenkilöiden palkkausjärjestelmä (TOVA tmv.)

Paikallisesti voidaan sopia TOVA:sta tai muusta palk- kausjärjestelmästä.

4.2 Palkan määräytyminen

1. Yleistä

Mikäli yrityksen tuotanto-osastolla työskennellään suo- rituspalkalla ja osaston työnjohdolla on oleellista vaiku- tusta osaston työtuloksen muodostumiseen, on huomi- ota kiinnitettävä seuraaviin näkökohtiin:

Yrityksen palkkapolitiikassa tulee jatkuvasti seurata esimiesten ja alaisten palkkausta, jotta esimiesasemas- sa olevien teknisten toimihenkilöiden palkkataso ylittää alaisina toimivien palkkojen tason.

Esimiesasemassa olevien teknisten toimihenkilöi- den palkkaukseen on kiinnitettävä järjestelmällisesti huomiota ja kiinteästi seurattava yllä mainitun periaat- teen toteutumista yrityksen palkkapolitiikassa. Palkka- vertailu voidaan tehdä joko kerran tai kahdesti vuoden aikana, siten kuin yrityksessä paikallisesti sovitaan. On myös tärkeää, että teknisten toimihenkilöiden luotta- mushenkilö ja esimieskunta ovat tietoisia yrityksen palk- kapolitiikasta ja sen toteuttamisesta.

Liitot seuraavat sopimuskauden aikaista kehitystä sekä antavat tarpeellista ohjausta siitä, mihin seikkoihin marginaalisäännön toteutumisessa tulee kiinnittää huo- miota ja miten asia voidaan yrityksessä todeta. Margi- naalisäännön soveltamisessa yrityksessä on käytettävä vertailukelpoisia ansio- ja palkkatekijöitä esimiehen ja alaisten välillä.

2. Palkkaryhmittely

1. Teknisten toimihenkilöiden tehtävät ryhmitellään tä- män sopimuksen luvun 17. mukaisesti.

2. Jollei ryhmittelystä ole työpaikalla päästy yksimieli- syyteen, on asia ratkaisun löytämiseksi siirrettävä liitto- jen kesken neuvoteltavaksi.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÖJÄ:

a) Ryhmittelyn toteuttamisen tulee siellä, missä sii- tä ei ole sovittu, tapahtua kahden (2) kuukauden kuluessa palkkasopimuksen voimaantulosta.

b) Päätettiin, että uutta tointa perustettaessa se luokitellaan viimeistään kolmen kuukauden tai koe- ajan jälkeen siitä, kun teknisen toimihenkilön työ- suhde on alkanut.

c) Palkkaryhmittelyn toteuttaminen ei saa aiheuttaa teknisen toimihenkilön palkan alenemista.

3. Palkkausjärjestelmä

1. Teknisen toimihenkilön palkka määräytyy hänen palkkaryhmänsä, toimen asettaman vastuun ja vaati- musten sekä hänen koulutuksensa, pätevyytensä, ky- kynsä, kokemuksensa, työsuoritustensa ja muiden hen- kilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella.

2. Teknisten toimihenkilöiden palkat tarkistetaan yleis- korotusten suorittamisen jälkeen kokemus- ja koulutus- tekijöiden mukaan määräytyvien ohjelukujen avulla, sil- loin kun palkkaneuvotteluissa niin sovitaan.

3. Kokemuksella tarkoitetaan nykyisen työsuhteen kes- toaikaa sekä runkosopimuksen tarkoittamana teknisenä toimihenkilönä oloaikaa. 1.3.1983 jälkeen solmittuihin työsopimuksiin luetaan kokemusvuosiksi kaikki alan am- matissaolovuodet.

Kokemusvuosia laskettaessa oikeuttaa teknikon tutkinto kolmeen kokemusvuoteen ja tätä korkeampi teknillinen tutkinto neljään kokemusvuoteen. Fakto- rikoulun tutkinto oikeuttaa kahteen kokemusvuoteen tapauksissa, jolloin faktorikoulun suorittamisen aika ei muuten oikeuta kokemusvuosiin.

Kun kokemusvuodet ja koulutusryhmä muuttuvat siten, että tekniseen toimihenkilöön sovellettava ohje- luku muuttuu, suoritetaan ohjelukuvertailu ja mahdolli- nen puolitus muutosta seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Teknisen toimihenkilön tulee ohjelukuvertailua var- ten ilmoittaa koulutus- ja kokemusvuositiedot sekä niis- sä tapahtuvat muutokset.

4. Tekniset toimihenkilöt sijoitetaan toimihenkilötilaston mukaisiin koulutussivistystasoihin seuraavalla tavalla:

Koulutusryhmä 1 oppivelvollisuuskoulutuksen

suorittaneet

Koulutusryhmä 2 keskikoulun tai ammattikoulun

käyneet tai alan ammattiopin suorittaneet

Koulutusryhmä 3 faktorikoulun tai faktorin erikois-

ammattitutkinnon suorittaneet tai teknillisen oppilaitoksen (koulun) käyneet

Koulutusryhmä 4 koulutusryhmää 3 korkeampi

teknillinen tutkinto.

4. Palkkausmuoto ja palkan maksaminen (katso TSL 2:13–16 §)

1. Teknisen toimihenkilön palkka on kuukausipalkka.

2. Palkka maksetaan säännöllisesti kussakin työpaikas- sa toimihenkilöitä koskevien ohjesääntöjen mainitsemi- na palkanmaksupäivinä tai, milloin tätä ei ole ohjesään- nöissä määritelty, muulla tavoin ennakolta ilmoitettuina kiinteinä palkanmaksupäivinä.

3. Palkan tulee olla toimihenkilön nostettavissa työpai- kalla tai toimihenkilön määräämässä rahalaitoksessa.

4. Mikäli palkanmaksupäivä ei ole palkkakonttorin työ- päivä tai, maksun tapahtuessa pankin välityksellä, pan-

kin aukiolopäivä, tulee palkan olla toimihenkilön nostet- tavissa palkanmaksupäivää edeltävänä viimeisenä tällai- sena työ- tai aukiolopäivänä.

5. Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä tulevat korvaukset on maksettava korvauksiin oikeuttavaa työtä seuraavan palkanmaksukauden palkan yhteydessä.

5. Paikkakuntakalleusluokat

1. Paikkakuntien kalleusluokituksessa noudatetaan val- tioneuvoston päättämää kalleusluokitusta I paikkakun- takalleusluokassa seuraavasti:

I pkl: Brändö, Eckerö, Enontekiö, Espoo, Finström, Föglö, Geta, Hammarland, Helsinki, Houtskari, Hyrynsal- mi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Inari, Iniö, Joensuu, Joma- la, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kerava, Kirkkonummi, Kittilä, Kolari, Korp- poo, Kuhmo, Kuivaniemi, Kumlinge, Kuopio, Kuusamo, Kökar, Lemland, Lumparland, Maarianhamina, Muonio, Nauvo, Oulu, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Ris- tijärvi, Rovaniemen mlk, Rovaniemi, Salla, Saltvik, Sa- vukoski, Simo, Sodankylä, Sot¬tunga, Sund, Tampere, Tervo¬la, Tornio, Utsjoki, Vaasa, Vantaa, Vårdö ja Yli- tornio.

2. Kaikilla muilla paikkakunnilla noudatetaan II paikka- kuntakalleusluokkaa.

4.3 Ohjeluvut

Määriteltäessä teknisten toimihenkilöiden palkkaa, käy- tetään apuna liittojen erikseen sopimia ohjelukuja.

OHJELUVUT 1.5.2021
	Alle 5 v	5 v mutta alle 10 v	10 v mutta alle 15 v	15 v mutta alle 20 v	20 v mutta alle 25 v	vähint. 25 v
PALKKARYHMÄ A
I paikkakuntakalleusluokka
koulutusryhmä 1–3	4004,65	4121,98	4241,37	4361,78	4480,14	4480,14
koulutusryhmä 4	4121,98	4241,37	4361,78	4480,14	4480,14	4480,14
II paikkakuntakalleusluokka
koulutusryhmä 1–3	3597,08	3704,12	3811,16	3917,17	4025,23	4025,23
koulutusryhmä 4	3704,12	3811,16	3917,17	4025,23	4025,23	4025,23
PALKKARYHMÄ B
I paikkakuntakalleusluokka
koulutusryhmä 1–2	3173,05	3265,68	3360,36	3360,36	3455,05	3550,77
koulutusryhmä 3	3265,68	3265,68	3360,36	3455,05	3550,77	3550,77
koulutusryhmä 4	3265,68	3360,36	3455,05	3550,77	3550,77	3550,77
II paikkakuntakalleuslk
koulutusryhmä 1–2	2878,69	2966,18	3052,63	3052,63	3136,00	3221,42
koulutusryhmä 3	2966,18	2966,18	3052,63	3136,00	3221,42	3221,42
koulutusryhmä 4	2966,18	3052,63	3136,00	3221,42	3221,42	3221,42
PALKKARYHMÄ C
I paikkakuntakalleusluokka
koulutusryhmä 1	2833	2918	3005	0000	0000	0000
koulutusryhmä 2	2833	2918	3005	3086	3168	3168
koulutusryhmä 3	2918	2918	3005	3086	3168	3168
koulutusryhmä 4	3005	3086	3086	3168	3168	3168
II paikkakuntakalleusluokka
koulutusryhmä 1	2603,90	2681,09	2758,28	2758,28	2835,47	2910,60
koulutusryhmä 2	2603,90	2681,09	2758,28	2835,47	2910,60	2910,60
koulutusryhmä 3	2681,09	2681,09	2758,28	2835,47	2910,60	2910,60
koulutusryhmä 4	2758,28	2835,47	2835,47	2910,60	2910,60	2910,60

	Alle 5 v	alle 10 v	alle 15 v	alle 20 v	alle 25 v	25 v
PALKKARYHMÄ D
I paikkakuntakalleusluokka
koulutusryhmä 1	2551,41	2627,57	2627,57	2703,73	2778,86	2856,05
koulutusryhmä 2	2551,41	2627,57	2703,73	2778,86	2856,05	2856,05
koulutusryhmä 3	2627,57	2703,73	2778,86	2778,86	2856,05	2856,05
koulutusryhmä 4	2703,73	2778,86	2856,05	2856,05	2856,05	2856,05
II paikkakuntakalleusluokka
koulutusryhmä 1	2346,59	2414,52	2414,52	2483,48	2552,44	2623,45
koulutusryhmä 2	2346,59	2414,52	2483,48	2552,44	2623,45	2623,45
koulutusryhmä 3	2414,52	2483,48	2552,44	2552,44	2623,45	2623,45
koulutusryhmä 4	2483,48	2552,44	2623,45	2623,45	2623,45	2623,45
PALKKARYHMÄ E
I paikkakuntakalleusluokka
koulutusryhmä 1	2029,60	2029,60	2088,26	2144,87	2202,51	2261,17
koulutusryhmä 2	2029,60	2088,26	2144,87	2202,51	2261,17	2261,17
koulutusryhmä 3	2088,26	2144,87	2202,51	2202,51	2261,17	2261,17
II paikkakuntakalleusluokka koulutusryhmä 1	2185,01	2185,01	2249,85	2315,72	2378,50	2445,40
koulutusryhmä 2	2185,01	2249,85	2315,72	2378,50	2445,40	2445,40
koulutusryhmä 3	2249,85	2315,72	2378,50	2378,50	2445,40	2445,40
PALKKARYHMÄ F
I paikkakuntakalleusluokka
koulutusryhmä 1–2	1774,35	1821,70	1871,10	1916,39	1963,73	1963,73
II paikkakuntakalleusluokka
koulutusryhmä 1–2	1754,80	1801,11	1849,49	1894,77	1942,12	1942,12

5 v mutta 10 v mutta 15 v mutta 20 v mutta vähint.

OHJELUVUT 1.6.2022
	Alle 5 v	5 v mutta alle 10 v	10 v mutta alle 15 v	15 v mutta alle 20 v	20 v mutta alle 25 v	vähint. 25 v
PALKKARYHMÄ A
I paikkakuntakalleusluokka
koulutusryhmä 1–3	4069	4188	4309	4432	4552	4552
koulutusryhmä 4	0000	0000	0000	4552	4552	4552
II paikkakuntakalleusluokka
koulutusryhmä 1–3	3655	3763	3872	3980	4090	4090
koulutusryhmä 4	3763	3872	3980	4090	4090	4090
PALKKARYHMÄ B
I paikkakuntakalleusluokka
koulutusryhmä 1–2	3224	3318	3414	3414	3510	3608
koulutusryhmä 3	0000	0000	0000	3510	3608	3608
koulutusryhmä 4	0000	0000	0000	3608	3608	3608
II paikkakuntakalleuslk
koulutusryhmä 1–2	2925	3014	3101	3101	3186	3272
koulutusryhmä 3	0000	0000	0000	3186	3273	3273
koulutusryhmä 4	3014	3101	3186	3273	3273	3273
PALKKARYHMÄ C
I paikkakuntakalleusluokka
koulutusryhmä 1	2962	3051	3142	3142	3227	3313
koulutusryhmä 2	2962	3051	3142	3227	3313	3313
koulutusryhmä 3	3051	3051	3142	3227	3313	3313
koulutusryhmä 4	3142	3227	3227	3313	3313	3313
II paikkakuntakalleusluokka
koulutusryhmä 1	2646	2724	2802	2802	2881	2957
koulutusryhmä 2	2646	2724	2802	2881	2957	2957
koulutusryhmä 3	0000	0000	0000	2881	2957	2957
koulutusryhmä 4	2802	2881	2881	2957	2957	2957

	Alle 5 v	alle 10 v	alle 15 v	alle 20 v	alle 25 v	25 v
PALKKARYHMÄ D
I paikkakuntakalleusluokka
koulutusryhmä 1	2592	2670	2670	2747	2823	2902
koulutusryhmä 2	2592	2670	2747	2823	2902	2902
koulutusryhmä 3	2670	2747	2823	2823	2902	2902
koulutusryhmä 4	2747	2823	2902	2902	2902	2902
II paikkakuntakalleusluokka
koulutusryhmä 1	2384	2453	2453	2523	2593	2665
koulutusryhmä 2	2384	2453	2523	2593	2665	2665
koulutusryhmä 3	2453	2523	2593	2593	2665	2665
koulutusryhmä 4	2523	2593	2665	2665	2665	2665
PALKKARYHMÄ E
I paikkakuntakalleusluokka
koulutusryhmä 1	2062	2062	2122	2179	2238	2297
koulutusryhmä 2	2062	2122	2179	2238	2297	2297
koulutusryhmä 3	2122	2179	2238	2238	2297	2297
II paikkakuntakalleusluokka koulutusryhmä 1	2220	2220	2286	2353	2417	2485
koulutusryhmä 2	0000	0000	0000	2417	2485	2485
koulutusryhmä 3	2286	2353	2417	2417	2485	2485
PALKKARYHMÄ F
I paikkakuntakalleusluokka
koulutusryhmä 1–2	1803	1851	1901	1947	1995	1995
II paikkakuntakalleusluokka
koulutusryhmä 1–2	1783	1830	1879	1925	1973	1973

5 v mutta 10 v mutta 15 v mutta 20 v mutta vähint.

4.4 Vuoro-, ilta- ja yötyölisät

1. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän viikon pituisina ajanjaksoina muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työsken- nellä jatkuvasti samassa vuorossa.

2. Vuorotyössä maksetaan henkilölle lisää, jonka suu- ruus tunnilta on

1.5.2021

Kuukausipalkan ollessa iltavuorossa yövuorossa

snt/h snt/h

alle 1.160,5 € 154 289

1.160,5 – 1.227,6 € 159 296

1.227,7 – 1.294,9 € 163 304

5. Xxxxxxx toimihenkilö työskentelee siten, että vähin- tään puolet työvuorosta sijoittuu kello 21 ja 06 väliseen aikaan, maksetaan kaikilta säännöllisen työajan tunneil- ta yövuorolisän suuruinen lisä.

6. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan yli- työn ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka ai- kana ylityö tehdään.

Xxxxxxx toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyö- lisä yövuoron mukaan.

7. Säännölliseltä työvuorolta lauantaivuorokauden aika- na maksetaan 6–7-päiväisessä sanomalehdessä toimi- henkilölle vuoro- sekä ilta- ja yötyölisää, jonka suuruus tunnilta on

1.295,0 – 1.362,2 €	167	311	1.5.2021
1.362,3 – 1.429,5 €	173	320
1.429,6 – 1.496,7 €	179	334	Kuukausipalkan ollessa	iltavuorossa	yövuorossa
1.496,8 – 1.564,0 €	186	343		snt/h	snt/h
1.564,1 – 1.631,3 €	189	352	alle 1.160,5 €	728	1386
1.631,4 – 1.715,4 €	194	361	1.160,5 – 1.227,6 €	758	1434
1.715,5 – 1.799,5 €	199	369	1.227,7 – 1.294,9 €	784	1483
1.799,6 – 1.883,6 €	204	382	1.295,0 – 1.362,2 €	812	1529
1.883,7 € tai suurempi	212	396	1.362,3 – 1.429,5 €	839	1577
			1.429,6 – 1.496,7 €	866	1622
1.6.2022			1.496,8 – 1.564,0 €	893	1667
			1.564,1 – 1.631,3 €	921	1720
Kuukausipalkan ollessa	iltavuorossa	yövuorossa	1.631,4 – 1.715,4 €	945	1764
	snt/h	snt/h	1.715,5 – 1.799,5 €	974	1815
alle 1.160,5 €	157	295	1.799,6 – 1.883,6 €	1001	1875
1.160,5 – 1.227,6 €	162	301	1.883,7 € tai suurempi	1026	1941
1.227,7 – 1.294,9 €	167	310
1.295,0 – 1.362,2 €	171	317	1.6.2022
1.362,3 – 1.429,5 €	176	327
1.429,6 – 1.496,7 €	182	340	Kuukausipalkan ollessa	iltavuorossa	yövuorossa
1.496,8 – 1.564,0 €	190	350		snt/h	snt/h
1.564,1 – 1.631,3 €	193	359	alle 1.160,5 €	743	1413
1.631,4 – 1.715,4 €	198	368	1.160,5 – 1.227,6 €	774	1463
1.715,5 – 1.799,5 €	203	372	1.227,7 – 1.294,9 €	800	1512
1.799,6 – 1.883,6 €	208	390	1.295,0 – 1.362,2 €	828	1560
1.883,7 € tai suurempi	216	404	1.362,3 – 1.429,5 €	856	1608
			1.429,6 – 1.496,7 €	883	1655
3. Iltavuorolisä maksetaan kaikilta vuorotyön säännöl-			1.496,8 – 1.564,0 €	911	1700
liseen iltavuoroon sisältyviltä työtunneilta.			1.564,1 – 1.631,3 €	939	1755
			1.631,4 – 1.715,4 €	964	1799
4. Milloin kyseessä ei ole vuorotyö ja säännöllinen työ-			1.715,5 – 1.799,5 €	994	1852
vuoro on sovittu päättymään kello 18 jälkeen, makse-			1.799,6 – 1.883,6 €	1021	1913
taan kello 18–21 välillä tehdyiltä tunneilta iltavuorolisä			1.883,7 € tai suurempi	1047	1980
ja kello 21–06 välillä tehdyiltä säännöllisiltä tunneilta
yövuorolisä.

4.5 Sijaisuus

1. Sijaisuuteen liittyvistä työ- ja palkkaehdoista sovi- taan ennen sijaisuuden vastaanottamista

2. Sijaisuuskorvauksen maksaminen edellyttää, että si- jaisuus kestää yhdenjaksoisesti yli viikon. Jos sijaisuus- korvauksen maksamisedellytys täyttyy, korvaus makse- taan sijaisuuden alusta lukien.

3. Xxxxxxx henkilö, harjoittelijaa lukuun ottamatta, hoitaa oman toimen ohella toisen henkilön tehtäviä, maksetaan hänelle työmäärän lisääntymisen suhteessa sijaisuuskor- vauksena 14–35 % hänen henkilökohtaisesta palkasta.

4. Xxxxxxx maksetaan henkilölle sijaisuuden ajalta myös hänen hoitaessaan toisen sijaisena vaativampia tehtäviä.

SOVELTAMISOHJE: SIJAISUUSKORVAUKSET

1. Yleistä

Teknisille toimihenkilöille voi harjoittelijoita lukuun ottamatta syntyä oikeus sijaisuuskorvaukseen hei- dän hoitaessaan oman toimensa ohessa toisten henkilöiden tehtäviä tai heidän toimiessaan toisten henkilöiden sijaisena.

Toimiessaan toisen sijaisena henkilö ei suorita lainkaan omia töitään, vaan tekee pelkästään toi- sen henkilön töitä. Nämä työt voivat olla luokiteltu- ja samaan, alempaan tai ylempään palkkaryhmään kuin toimihenkilön omat tehtävät.

Toimiessaan oman toimensa ohella henkilö hoi- taa sekä omat työnsä että sijaisuustoimeen kuulu- vat työt. Nämä voivat olla helpompia, samanarvoisia tai vaativampia kuin toimihenkilön omat tehtävät.

2. Toiminta sijaisena

Toimittaessa toisen sijaisena korvaus maksetaan vain, mikäli sijaisuustehtävät ovat vaativampia kuin toimihenkilön omat tehtävät. Korvauksen suuruut- ta määriteltäessä tulee ottaa huomioon mm. kuin- ka paljon vaativampia tehtävät ovat ja sijaisuuden pituus.

• Korvauksen maksaminen edellyttää siirtymistä ylempään palkkaryhmään kuuluvan henkilön si- jaiseksi.

3. Toiminta oman toimen ohella

Toimittaessa sijaisena oman toimen ohella, on kor- vauksen maksamisen tarpeellisuus ja suuruus vai-

keammin määriteltäessä. Korvauksen maksaminen edellyttää tällöin toimihenkilön tehtävissä

• vastuun ja työmäärän merkittävän lisääntymisen

• alaisten lukumäärän selvän kasvamisen.

Tämä merkitsee useimmiten sekä työn laadun että määrän olennaista lisääntymistä. Pelkkä työn mää- rän vähäinen lisäys ei ole olennaista varsinkaan sil- loin, kun lisätehtävät ovat helpompia kuin henkilön omat tehtävät. Esimerkiksi kesäaikana on otettava huomioon omien tehtävien mahdolliset kausivaihte- lut ja niiden vaikutus henkilön kokonaistyömäärään sijaisuuden aikana sekä tehtävien hoitoon kuluva aika.

Sopimusmääräys koskee kaikkia sijaisuuksia, jotka täyttävät yllä mainitut edellytykset. Mukaan luetaan myös vuosilomasijaisuudet.

4. Ulkopuolelle jäävät sijaisuudet

Sijaisuuskorvausta ei tarvitse maksaa esimerkiksi:

• alle kahden viikon sairaustapausten johdosta

• tapauksista, joissa on kysymys toisen tehtävien hoitamisesta tämän ollessa kursseilla tai ollessa muuten vastaavan syyn takia poissa

• tilanteissa, joissa on paikallisesti sovittu, että henkilökohtaisessa palkassa on otettu huomi- oon myös mahdolliset sijaisuudet.

5. Sijaisuudesta sopiminen

Sijaisuusjärjestelyjä aiheuttavat useimmiten vuo- silomat. Syinä saattavat olla lisäksi äitiysvapaat ja vastaavat, asevelvollisuus, kertausharjoitukset, matkakomennukset sekä eläkkeelle siirtymisen ai- heuttamat tilapäisjärjestelyt.

Sijaisuuksista on aina pyrittävä sopimaan hyvissä ajoin etukäteen, jolloin on erityisesti määriteltävä sijaisuuden kestoaika. Pitkäaikaisten poissaolojen aikana toteutettavat järjestelyt on syytä ennakolta todeta niin selvästi, ettei synny epäselvyyttä vastuu- alueista ja palkkausperusteista.

4.6 Jouluraha

Toimihenkilöllä on oikeus vaihtaa ensimmäinen talvilo- maviikko joulurahaan pysyvästi alla mainituin ehdoin. Uudet työntekijät tulevat suoraan joulurahan piiriin.

I Joulurahan piiriin siirtyminen

1. Työsuhde on alkanut ennen 1.2.2018 (vanhat työntekijät)

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia ensimmäisen tal- vilomaviikon vaihtamisesta joulurahaksi pysyvästi.

Koska talviloma ja jouluraha eivät kerry samalta ajalta (talviloman ansaintakausi päättyy 31.3. ja joulu- rahan ansaintakausi alkaa 1.1.), samalla on sovittava, kuinka joulurahasta vähennetään jo pidetty talviloma.

ESIMERKKI 1:

Toimihenkilö on pitänyt koko viiden (5) päivän talvi- lomansa 1.10.2018 alkaneella talvilomakaudella. Toimihenkilö ja työnantaja sopivat joulurahaan siir- tymisestä 1.1.2019 lukien. Joulurahaa alkaa kertyä vasta 1.4.2019 lukien, koska talviloma ja jouluraha eivät voi kertyä samaan aikaan.

ESIMERKKI 2:

Toimihenkilö on pitänyt 1.10.2018 alkaneella tal- vilomakaudella talvilomaa kolme (3) päivää. Toimi- henkilö ja työnantaja sopivat joulurahaan siirtymi- sestä 1.1.2019 lukien. Talvilomaa on kertynyt ajalta 1.4.–31.12.2018 (9 kuukauden ajalta) työehtoso- pimuksen talvilomataulukon mukaan neljä päivää. Joulurahaa alkaa kertyä heti 1.1.2019 lukien. Li- säksi toimihenkilö saa pitää vielä yhden talviloma- päivän tai voidaan sopia sen vaihtamisesta rahaksi.

2. Työsuhde alkaa 1.2.2018 tai sen jälkeen (uudet työntekijät)

Toimihenkilö ansaitsee joulurahaa työsuhteensa alusta lukien.

Yötyötä ja vuorotyötä tekevä toimihenkilö ansaitsee edelleen ns. toista talvilomaviikkoa. (TES 5.2.1)

II Joulurahan suuruus

Jouluraha on 2,4 % työntekijälle 1.1.–30.11. välisenä aikana säännölliseltä työajalta maksetusta palkasta li- sineen (maksatusperiaate). Laskentapohjassa otetaan huomioon myös palkallisten vapaiden ajalta, kuten esi- merkiksi loma-ajalta, sairausajalta, perhevapailta se- kä säännöllisenä työaikana tapahtuvalta matkustus- ja koulutusajalta, maksettu palkka.

Laskentapohjassa ei oteta huomioon:

• kertaluontoisia eriä (mm. lomaraha, jouluraha, tulospalkkiot)

• tasoitus- tai muita vapaita rahaksi muutet- taessa maksettuja korvauksia

• ylityöpalkkoja ja niihin rinnastettavia korvauksia

• varallaolokorvausta ja hälytysrahaa

• luottamushenkilökorvausta, aloitepalkkiota, yhteistyöelinten kokouspalkkioita

• luontoisetujen (mm. asunto-, auto-, ravinto- tai puhelinetu) arvoa

• kustannusten korvauksia (mm. kilometri- korvaukset, päivärahat)

• muita muulta kuin tehdyltä säännölliseltä työajalta maksettuja palkkaeriä.

III Joulurahan maksaminen

Jouluraha maksetaan joulukuun ensimmäisen palkan- maksun yhteydessä.

Työsuhteen päättyessä jouluraha maksetaan lop- putilin yhteydessä.

IV Muuta

Joulurahan piiriin eivät kuulu

• sellaiset tuntipalkkaiset osa-aikaiset toimi- henkilöt, joiden lomapalkka lasketaan vuosi- lomalain 12 §:n mukaisesti prosentuaalisena eivätkä

• toimihenkilöt, joilla on oikeus vuosilomalain 16 §:n mukaiseen lomakorvaukseen työsuhteen jatkuessa.

Joulurahan piirissä olevilla on oikeus saada vuosiloman 24 arkipäivän ylittävä osuus lomakauden ulkopuolella.

5 LUKU

LOMAT

5.1 Vuosiloma

5.2 Talviloma

5 LUKU

LOMAT

5.1 Vuosiloma

Paikallinen sopiminen

1. Sovittaessa paikallisesti voidaan vuosiloma antaa muunakin aikana kuin vuosilomakautena, jakaa osiin sekä antaa vuosilomalain mukaisena säästövapaana lain tarkoittamaa suurempi osa lomasta. Edelleen voi- daan vuosilomapalkka sopia maksettavaksi yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä. Paikallinen sopimi- nen on mahdollista myös lomarahasta.

Ellei paikallisesti voida sopia edellisen kohdan mu- kaisesti, annetaan vuosiloma lain ja tes:n määräysten mukaisesti.

Vuosiloman antamista koskevat määräykset

2. Toimihenkilö ansaitsee 2 päivää vuosilomaa jokaisel- ta vuosilomalain tarkoittamalta täydeltä lomanmääräyty- miskuukaudelta. Mikäli työsuhde on kestänyt lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä yhden vuoden, toi- mihenkilö ansaitsee 2,5 päivää vuosilomaa kultakin täy- deltä lomanmääräytymiskuukaudelta. (VLL 5 § 0.xxx.)

3. Vuosilomalain mukaan täydellä lomanmääräytymis- kuukaudella tarkoitetaan kalenterikuukautta, jonka ai- kana toimihenkilö on ollut työssä vähintään 14 päivänä, tai kalenterikuukautta, jona toimihenkilö on työsopimuk- sensa mukaisesti työskennellyt alle 14 päivää mutta vähintään 35 tuntia. (vert. VLL 6 § )

4. Vuosilomapalkkaa tai vuosilomakorvausta lasketta- essa päiväpalkka saadaan seuraavasti:

• kuukausipalkan perusteella siten, että kuu- kausipalkka säännöllisine lisineen jaetaan 25:llä. Säännöllisillä lisillä tarkoitetaan jatkuvasti toistuvia vuorotyö- ym. työehto- sopimuksen perusteella maksettavia lisiä sekä säännöllisesti toistuvia sunnuntaityökorotuksia

• provisiopalkan perusteella siten, että lomaan oikeuttavien kuukausien määrällä jaetaan näinä kuukausina ansaittu palkka ja näin saadun keskimääräisen kuukausipalkan päivä- palkaksi muuttamisessa käytetään lukua 25

• muiden palkkausmuotojen perusteella siten, että arkipäiviksi sattuvat vapaapäivät luetaan työssäolopäivien veroisiksi.

5. Jos toimihenkilö sairastuu vuosilomansa aikana, on hänellä oikeus saada vuosilomapalkkansa lisäksi sai- rausvakuutuslain nojalla maksettava sairauspäiväraha kaikilta vuosilomaan liittyviltä päiviltä.

6. Toimihenkilön vuosilomasta ei vähennetä sellaista ai- kaa, jonka toimihenkilö määräyksestä joutuu olemaan reservin kertausharjoituksissa tai väestönsuojelukurssilla.

7. Lomaraha on 50 % lomapalkasta. Se maksetaan lo- man alkaessa. Lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä.

Paikallisesti voidaan sopia vuosilomarahan

• maksamisajankohdan siirtämisestä

• maksamisen tasaamisesta pidemmälle ajanjaksolle

• vaihtamisesta vapaaseen.

Lisäksi voidaan paikallisesti sopia, ettei lomarahaa tai osaa siitä makseta. Tämä koskee tilanteita, joissa työnan- tajalla on irtisanomissuojasopimuksen mukainen taloudel- linen tai tuotannollinen peruste työvoiman vähentämiselle.

8. Toimihenkilölle annetaan vuosiloma lomakautena (2.5.–30.9.). Vuosilomasta voidaan osa antaa työnan- tajan ja toimihenkilön keskinäisellä sopimuksella myös muuna aikana kuin edellä on sanottu. Vuosiloma on haluttaessa ensisijaisesti annettava yhdenjaksoisena.

Joulurahaa ansaitsevilla toimihenkilöillä on oikeus saada vuosiloman 24 arkipäivän ylittävä osuus loma- kauden ulkopuolella.

SOVELTAMISOHJE:

VUOSILOMA

1. Vuosiloman määräytymisestä ja antamisesta

Työpäivän veroiseksi päiväksi luetaan vuosilomalain 7

§:ssä mainittujen päivien lisäksi työehtosopimuksen tarkoittamat talvilomapäivät sekä palkallinen poissa- olo alle 10-vuotiaan lapsen sairaustapauksissa.

Eri ansaintaperusteita ei sovelleta rinnakkain (14 työpäivää/ 35 työtuntia kuukaudessa).

Jos työsuhteen ehdot muuttuvat pysyvästi kes- ken lomanmääräytymisvuoden, sovelletaan uut- ta järjestelmää siihen lomanmääräytymisvuoden osaan, jota työsopimuksen muutos koskee.

Jos loman kokonaispituutta laskettaessa loma- päivien luvuksi ei tule kokonaislukua, pyöristys ta- pahtuu ylöspäin.

Työsuhteen yhden vuoden kestoedellytyksen tu- lee täyttyä kunkin lomakautta edeltävän lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä tai lomakorva- usta maksettaessa ennen työsuhteen päättymistä. Työneuvosto on täsmentänyt loman ansainta- perustetta tapauksessa, jossa työskentely kestää vähintään 35 tuntia. Tällöin ei työskentelyn tarvit- se sijoittua vähintään 14 päivälle, vaan esimerkiksi viikon (5 päivän) määräaikainen työsuhde 8 tuntia

päivässä tuottaa lomaoikeutta.

Lomakauden ulkopuolella annettavan vuosilo- man ei tarvitse liittyä työehtosopimuksen tarkoitta- man talviloman yhteyteen.

Ennen loman määräämistä työnantajan on varat- tava toimihenkilölle tai tämän edustajalle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Pää- sääntöisesti lomien sijoittelusta on pyrittävä sopi- maan työnantajan ja toimihenkilöiden kesken, mut- ta viime kädessä työnantajalla on kuitenkin loman ajankohdan määräämisoikeus.

2. Vuosiloman tarkemmasta antamisesta

Lomaan sisältyviksi vuosilomapäiviksi – arkipäiviksi

– lomaa annettaessa luetaan mukaan kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapyhät, itse- näisyyspäivä, joulu , juhannus ja uudenvuodenaat- to, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Muut vapaapäi- vät, esim. arkilauantait luetaan lomapäiviksi. Täysi lomaviikko on siten yleensä 6 päiväinen.

Xxxxx ensimmäiseksi päiväksi ei saa määrätä toimihenkilön muusta syystä saamaa vapaapäivää. Vaikkei työehtosopimuksessa mainitakaan mitään siitä, mikä on loman viimeinen päivä, ei ole pidet- tävä suotavana, että loma tarkoituksellisesti – ilman tuotannollisten syiden tai lomajärjestelyjen aiheut- tamaa perustetta – lasketaan takaperoisesti siten, että viimeinen lomapäivä osuu muusta syystä toi- mihenkilölle annettavaksi vapaapäiväksi.

Liittojen välillä on todettu, että yrityksen sulkemi- nen määrätyksi ajaksi vuosilomien takia ei ole sellai- nen lomajärjestelyjen aiheuttama peruste, että toi- mihenkilön ennen seisokin alkamista alkanut loma voisi sen vuoksi päättyä – lukuun ottamatta täysiä lomaviikkoja (6, 12, 18, 24 tai 30 pv) – toimihen- kilölle muusta syystä annettavana vapaapäivänä, esimerkiksi seisokin viimeisenä päivänä lauantaina. Vuosilomien aikaa määriteltäessä toimihenkilöitä tulee kohdella tasapuolisesti. Tämä tarkoittaa, että

henkilökohtaisesti lomat eri antamiskausina mah- dollisimman tasaisesti sijoittuisivat lomakauden eri ajankohtiin. Vastoin toimihenkilön tahtoa tulee siis välttää tilannetta, missä loma toimihenkilölle tois- tuvasti määrättäisiin aina samaan ajankohtaan. Tä- mä ei tule kysymykseen silloin, kun yritys suljetaan kokonaisuudessaan vuosilomien ajaksi.

Oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuusnäkökohtien perusteella 6 ja 7 päiväisessä periodityössä neljän viikon loma voi sisältää 8 ja viiden viikon loma 10 vapaapäivää. Tämä tarkoittaa, että sanomalehtityös- sä, jossa vapaapäivät ovat työvuoroluettelossa yleen- sä kiertäviä, vuosilomien antamisessa toimihenkilöt eivät joutuisi eri asemaan kuin siviilityötä tekevät. Tässä mainitut 8 ja 10 vapaapäivää tarkoittavat nor- maaleja työvuoroluettelon mukaisia viikkovapaapäi- viä, joita tulee olla keskimäärin kaksi viikossa.

Vuosilomien ajankohtaa työpaikalla määriteltä- essä on toisaalta otettava huomioon tuotannon ja työtilanteen edellytykset ja toisaalta henkilökunnan mielipiteet vuosilomalain mukaisesti (VLL 22§).

3. Vuosilomapalkka

Vuosilomalta maksetaan se palkka, jonka toimihen- kilö olisi saanut, jos olisi ollut työssä. Loman alkaes- sa voimassa oleva palkka määrää lomapalkan suu- ruuden. Mikäli loma pidetään useammassa osassa, määräytyy kunkin osan vuosilomapalkka kyseisen loman osan alkamisajankohdan mukaan. Palkka maksetaan ennen loman alkamista.

Lakiin perustuvia lisiä ei oteta huomioon vuosi- lomapalkan suuruutta määrättäessä. Tällaisia ovat mm. yli- ja hätätyökorvaukset.

Sen sijaan työehtosopimukseen perustuvat sään- nöllisesti etukäteen toistuvan järjestelmän mukaan maksetut lisät otetaan huomioon. Tällaisia ovat ilta- ja yötyölisät sekä sunnuntaityön korotukset.

Palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Tämä merkit- see sitä, että esim. auto- ja asuntoetu on säilytettä- vä. Mitään erillistä hyvitystä ei niistä lisäksi anneta. Jos henkilöllä on ruokaetu eli vähintään yksi ate- ria päivässä eikä hän käytä tätä vuosilomansa ai- kana, on hänellä oikeus saada siitä rahakorvaus

ennen loman alkamista.

Yhden lomapäivän palkka saadaan jakamalla henkilön kuukausipalkka lisineen 25:llä. Päiväpalkka kerrotaan ansaittujen lomapäivien lukumäärällä. Jos täten saatu vuosilomapalkka ei vastaa henkilön työs- säolon ajalta saamaa palkkaa, on se tasattava seu- raavan palkanmaksun yhteydessä vastaamaan sitä.

4. Lomaraha

Mikäli lomaa pidetään useammassa kuin yhdes- sä erässä, lomaraha voidaan maksaa vastaavasti osissa.

Lisäksi tulee ottaa huomioon ne työehtosopi- muksen mahdollistavat järjestelyt, joista on paikal- lisesti erikseen sovittu.

Työsuhteen päättyessä maksetaan korotus myös 50 %:n suuruisena.

5. Vuosilomakorvaus

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä lasketaan vuo- xxxxxxx ja sen palkkaa koskevia perusteita sovelta- en niiltä työsuhteen päättymistä edeltäneiltä kalen- terikuukausilta, joilta työntekijä ei siihen mennessä ole saanut lomaa tai loman korvausta. Lomakorva- us lasketaan samoin kuin edellä on lomapalkkaa koskevassa kohdassa selvitetty.

Esimerkki: Työsuhde päättyy 15.11. Toimihenkilö on oikeutettu viiden viikon vuosilomaan. Työsuhteen päättyessä hän on ansainnut lomanmääräytymis- vuoden alusta eli 1.4. alkaen lomaa seitsemältä kuukaudelta, koska marraskuussa ei ole 14 todel- lista työpäivää tai niiden veroista päivää.

Korvattavaa vuosilomaa kertyy siten yhteensä 7 x 2,5 arkipäivää = 17,5 eli pyöristettynä 18 arki- päivää.

Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka lisineen luvulla 25. Lomakorvauksena maksetaan 18 x edellä saatu päiväpalkka.

Lisäksi maksetaan lomaraha.

5.2 Talviloma

1. Tekniset toimihenkilöt, jotka säännöllisesti tekevät sellaisia työvuoroja, joista vähintään joka neljäs työajan työvuoroluettelon mukaisista vuoroista on yötyötä (kello 21–06), ansaitsevat talvilomaa siten, että täyden talvi- loman pituus on 10 työvuoroluettelon tarkoittamaa työ- päivää, kuitenkin vähintään kaksi viikkoa.

2. Muut kuin edellä mainitut tekniset toimihenkilöt an- saitsevat talvilomaa siten, että täyden talviloman pituus on viisi työvuoroluettelon tarkoittamaa työpäivää.

Huomautus: Joulurahaa ansaitsevat kaikki ne työn- tekijät, joiden työsuhde on alkanut 1.2.2018 tai sen jälkeen sekä ne toimihenkilöt, jotka ovat vaih- taneet talvilomaviikon joulurahaan. Joulurahaa an- saitseville ei kerry yhtä talvilomaviikkoa. Heillä on oi- keus saada vuosiloman 24 arkipäivän ylittävä osuus lomakauden ulkopuolella.

3. Talviloman saaminen täytenä edellyttää 12 vuosi- lomalain tarkoittamaa lomanmääräytymiskuukautta. Talviloma annetaan varsinaisen vuosilomakauden ulko- puolella työnantajan määräämänä ajankohtana 1.10.–

30.4. välisenä aikana.

4. Teknisen toimihenkilön talviloma-ajan palkan tulee vas- tata työssäoloajan palkkaa myös siinä tapauksessa, että talvilomaan sisältyy työvuoroluettelon mukainen sunnuntai.

5. Laskettaessa päiväpalkkaa talviloman korvausta var- ten, käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 21,25.

6. Paikallisesti sovittaessa talviloma voidaan antaa muunakin kuin työehtosopimuksessa sovittuna aikana, jakaa osiin tai vaihtaa rahaksi.

7. Talvilomasta siirtyy ensimmäiset viisi yhdenjaksoise- na annettua päivää, jos työntekijä on loman alkaessa työkyvytön.

SOVELTAMISOHJE:

TALVILOMA

1. Yleistä

Talviloman saannissa ei ole työsuhteen kestoon liit- tyvää edellytystä vaan talvilomaoikeus riippuu täy- sien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärästä.

Liitot ovat sopineet, että talvilomiin ja niiden an- saitsemiseen nähden noudatetaan soveltuvin osin vuosilomalain määräyksiä. Poikkeamia vuosiloma- lain määräyksistä ovat mm. seuraavat:

• talviloman ansaitsemiskausi ja talviloman anta- miskausi menevät osittain päällekkäin. Ansaitse- miskausi on lomanmääräytymisvuosi eli 1.4. ja

31.3. välinen aika. Antamiskausi alkaa vielä sa- mana kalenterivuonna 1.10., jolloin lomanmää- räytymisvuosi on kulumassa ja päättyy seuraavan vuoden huhtikuun lopussa.

• talvilomapalkkaa ei makseta ennen loman alka- mista vaan talviloman ajalta palkka maksetaan normaalien palkanmaksupäivien yhteydessä

• talvilomaa annettaessa otetaan huomioon kaikki työvuoroluettelon mukaiset työpäivät, myös sun- nuntai tai muu pyhäpäivä eikä ainoastaan arki- päiviä kuten vuosilomia annettaessa.

• talviloma annetaan pääsääntöisesti yhdenjak- soisena

• talviloman ajalta ei makseta lomapalkan koro- tusta.

2. Talvilomaoikeudesta ja ansaitsemisesta Kaksivuorotyö, jossa vuoroviikoin työskennellään klo 07–15 ja 15–23, on 10 työpäivän talvilomaan oi- keuttavaa työtä. Sama koskee säännöllistä yö- ja iltatyötä, joka jatkuu yli klo 21. Sen sijaan säännöl- linen iltatyö, jota tehdään esim. välillä klo 12–21, ei oikeuta tähän talvilomaan.

Ratkaistaessa työvuorojen jatkumista yli klo 21 otetaan huomioon ainoastaan säännöllisen työajan tunnit. Jos esimerkiksi vuorokautisen tai viikottaisen ylityön johdosta tehdään (milloin se yleensä on lu- vallista) yötyötä, ei sitä oteta tässä lukuun.

Yhden viikon talvilomaan (täytenä 5 työpäivää) ovat oikeutettuja kaikki muut kuin edellä mainitut työntekijät.

Liittojen välillä on sovittu lisäksi, että toimihen- kilölle, jonka työvuoroluettelon mukainen työviikko on keskimäärin alle 5-päiväinen (käytännössä 3- tai 4-päiväinen), annettava talviloma on täytenä viikko tai kaksi viikkoa, vaikka työpäivien lukumäärä tällöin olisi pienempi kuin 5 tai 10.

3. LOMAN LASKEMINEN

Mikäli täysiä lomanmääräytymiskuukausia on vä- hemmän kuin 12, on talviloma kummassakin tapa- uksessa vastaavasti lyhyempi. Talviloman pituudet lomanmääräytymiskuukausien perusteella saadaan seuraavasta taulukosta, kun ansainta on ollut yhden työaikajärjestelyn piirissä:

Talviloman pituus (huom. joulurahan piirissä

olevan talviloma on Talvilomaan oikeuttavien 5 työpäivää lyhyempi) kuukausien lukumäärä Yö- ja vuorotyö Päivätyö

12 kk 10 työpäivää 5 työpäivää

11 ” 9 ” 5 ”

10 ” 8 ” 4 ”

9 ” 7 ” 4 ”

8 ” 7 ” 3 ”

7 ” 6 ” 3 ”

6 ” 5 ” 3 ”

5 ” 4 ” 2 ”

4 ” 3 ” 2 ”

3 ” 2 ” 1 ”

2 ” 2 ” 1 ”

1 ” 1 ” 1 ”

Xxxxxxx osa vuotta työskennellään vuorotyössä ja osa vuotta päivätyössä, tulee oikeutta talvilomaan tarkastella kalenterikuukauden jaksoissa. Yhden

kuukauden osalta 10 työpäivän talvilomaa ansai- taan 0,83 päivää (10:12) ja 5 työpäivän talvilomaa

0,42 päivää (5:12).

Esimerkiksi ansaittaessa yhdeksän kuukauden ajalta 10 työpäivän ja kolmen kuukauden ajalta 5 työpäivän talvilomaa, sen pituus on 9 x 0,83 + 3 x 0,42 eli 8,73 päivää, mikä pyöristyy 9 työpäiväksi. Näissä tapauksissa desimaalien pyöristys suorite- taan vasta yhteenlasketusta luvusta.

Kuitenkin niissä tapauksissa, joissa työvuoroluet- telon muutos johtuu vuosilomalain 7 §:n mainitse- mista syistä (esim. sairaudesta johtuva poissaolo), säilyy oikeus tähän talvilomaan tällaisesta syystä muutetun tilapäisen työvuoroluettelon aikana.

4. Talviloman antaminen

Talvilomaa annettaessa työvuoroluettelon mukaisia työpäiviä eivät ole mm. viikkolepopäivät, vapaapäi- vät eivätkä muut pyhät, jos ne muuten ovat vapaa- päiviä. Sunnuntai sen sijaan saattaa sanomaleh- tityössä olla työvuoroluettelon mukainen työpäivä kuten arkipyhäkin.

Talviloman ajankohdan määrää työnantaja. Työn- antajalla on kuitenkin toimihenkilön kuulemisvelvol- lisuus.

Talviloman ansaitsemiskausi (1.4.–31.3.) menee suurelta osin päällekkäin antamiskauden (1.10.– 30.4.) kanssa. Tästä johtuu, että talviloma yleensä annetaan osaksi ”etukäteen” vaikka sitä ei koko- naan vielä olisi ansaittukaan. Tässä kohden talvi- loma eroaa lomakauden ulkopuolella annettavasta vuosiloman osasta, koska syntynyt vuosilomaoikeus tiedetään jo lomaa annettaessa. Tulevaisuudessa ansaittava talviloma annetaan kuitenkin toimihenki- lölle täysimääräisenä olettaen hänen työsuhteensa jatkuvan 31.3. saakka.

Mikäli kuitenkin työsuhde täyden talviloman pitä- misen jälkeen päättyy ennen 31.3. eli ansaitsemis- kautena, ei lomanmääräytymiskuukausien lukumää- rän mukaan olisi syntynyt oikeutta täyteen talvilo- maan. Tällöin tulee kyseeseen ”etukäteen” pidetystä talvilomasta liikaa maksetun osan takaisinperiminen. Talvilomien ajankohtaa työpaikalla määriteltä- essä on toisaalta otettava huomioon tuotannon ja työtilanteen edellytykset ja toisaalta henkilökunnan

mielipiteet vuosilomalain mukaisesti (VLL 22 §).

Talvilomaa ei sijoiteta tiedossa olevan kertaus- harjoituksen ajankohtaan.

Talviloman ajalta lasketaan toimihenkilölle voi- massa olevan työvuoroluettelon mukaisen sään- nöllisen työajan edellyttämä palkka. Siinä otetaan

lisien ohella huomioon työvuoroluettelon mukainen sunnuntai.

5. Talvilomakorvaus (lomapalkan takaisin- perintä) työsuhteen päättyessä

Talvilomaan oikeutetun toimihenkilön työsuhteen päättyessä syntyy oikeus saada korvausta talvilo- masta, jonka hän työsuhteensa kestäessä on an- sainnut, mutta jota hänelle ei vielä ole annettu.

Koska talviloma määräytyy työpäivinä, saadaan yhtä lomapäivää kohden tuleva palkka vuosiloma- laista poiketen jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,25. Näin saatu päiväpalkka kerrotaan ansaittu- jen talvilomapäivien lukumäärällä.

Koska talviloman ansaitsemiskausi (1.4.–31.3.) ja talviloman antamiskausi (1.10.–30.4.) menevät osittain päällekkäin, saattaa työsuhteen päättyessä niissä tapauksissa, missä talviloma on pidetty ”etu- käteen”, tulla kyseeseen liikaa annetun talviloman osuuden takaisinperiminen lopputilin yhteydessä. Pidättää voidaan se osuus talvilomapalkasta, joka työntekijälle on maksettu liikaa verrattuna siihen tal- viloman korvaukseen, johon hän olisi ollut oikeutet- tu työsuhteen päättyessä.

6. Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa ja prosentuaalinen lomapalkka

1. Toimihenkilöllä, joka työsopimuksensa mu- kaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on vuosilomalain 16 §:n mukaan oikeus saada edellisen lomanmääräyty- misvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta laskettava lomakorvaus.

Lomakorvauksen suuruus saadaan kertomalla vuosilomalain 16 §:n 1 momentin mukainen palk- kasumma seuraavalla %-kertoimella:

Työsuhde Työsuhde

alle 1 v yli 1 v

Päivätyö 15,50 19,25

Yö- ja vuorotyö 17,50 21,25

2. Tuntipalkkaisen, alle 14 päivänä kalenterikuu- kaudessa työtä tekevän toimihenkilön lomapalkka ja lomakorvaus lasketaan vuosilomalain 12 §:n mu- kaisesti prosentuaalisena. Prosentin suuruus mää- räytyy 1 kohdan mukaan.

6 LUKU

SAIRAUS- JA PERHEVAPAAT

6.1 Lääkärissäkäynti

6.2 Näyttöpäätetyö

6.3 Sairausajan palkka

6.4 Äitiys- ja isyysvapaa

6.5 Sairausvakuutuskorvaukset

6.6 Sairaan lapsen hoitaminen

6.7 Lyhyt tilapäinen vapaa

6 LUKU

SAIRAUS- JA PERHEVAPAAT

6.1 Lääkärissäkäynti

1. Sairaudesta ilmoittaminen

Työntekijän tulee ilmoittaa työkyvyttömyydestä johtuvas- ta poissaolosta työnantajalle ensi tilassa.

2. Lääkärintodistus työkyvyttömyydestä

1. Työntekijän on pääsääntöisesti hankittava lääkäril- tä sairaudesta ja sen aiheuttamasta työkyvyttömyydes- tä todistus, joka toimitetaan työnantajalle viivytyksettä. Pääsäännöstä poikkeaminen esimerkiksi omailmoitus- menettelyllä todetaan työpaikan yleisohjeissa tai ta- pauskohtaisesti erikseen sovittaessa.

2. Työnantaja korvaa työkyvyttömyystodistuksen enin- tään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman lääkä- rinpalkkioita koskevan taksan määräisenä. Työntekijä antaa työnantajalle valtakirjan sairasvakuutuksen nojal- la maksettavan korvauksen nostamista varten.

3. Terveydenhoitajan lääkäriltä saamiensa valtuuksien puitteissa kirjoittama työkyvyttömyystodistus korvaa lää- kärintodistuksen, kun kysymyksessä on tavanomainen vilustumissairaus tai epidemia.

4. Työnantaja voi erityisistä syistä edellyttää, että työn- tekijä hankkii työpaikan lääkäriltä tai muulta työnanta- jan hyväksymältä lääkäriltä työkyvyttömyystodistuksen. Tällöin työnantaja korvaa työkyvyttömyystodistuksesta ja lääkärinpalkkiosta aiheutuvan kustannuksen.

3. Lääkärissäkäynti

Yleistä

1. Lääkärissäkäynnit tulee ajoittaa työajan ulkopuolelle. Poikkeuksellisesti lääkärin puoleen voi kääntyä työaika- na, mikäli vamman tai sairauden äkillisyys vaatii sitä tai lääkärissäkäyntiä ei voida ilman kohtuutonta haittaa sijoittaa työajan ulkopuolella tapahtuvaksi tai hoitopal- veluja ei paikkakunnalla ole saatavissa työajan ulkopuo- lella.

2. Lääkärissäkäynti tulee suorittaa tarpeetonta työajan menetystä välttäen ja siitä on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista.

Työpaikkaterveydenhuolto

3. Mikäli työnantaja on järjestänyt työpaikkaterveyden- hoidon, muun kuin työnantajan nimeämän lääkärin puo- leen kääntymiseen vaaditaan perusteltu syy. Perustel- tuja syitä ovat mm. sairauden äkillisyys, sairaus estää matkustamisen tai se, että työkyvyttömyystodistuksen hankkiminen tulee työntekijälle taloudellisesti raskaaksi työnantajan korvausvelvollisuuden ulkopuolelle jäävien tutkimusten suorittamisen vuoksi.

4. Ansionmenetyksen korvaaminen lääkärissäkäynnin ajalta

1. Ansionmenetys korvataan:

• kun lääkärissäkäynti on tarpeen työnantajan vaatiman lääkärintodistuksen hankkimiseksi,

• lääkärissäkäynnin yhteydessä todetaan sairaus tai vamma, joka edellyttää sairas- lomaa tai hoitotoimenpiteitä,

• kun työntekijä tulee työvuoronsa aikana työkyvyttömäksi äkillisen sairauden vuoksi ja sairaus vaatii työvuoron aikana tapahtuvaa lääkärissäkäyntiä (esim. äkillinen silmä- ja hammassairaus),

• fysikaalisen hoidon ajalta, mikäli työnantajan nimeämä lääkäri on määrännyt työntekijän työkyvyn säilymiseksi välttämättömään fysi- kaaliseen hoitoon eikä hoitopalveluja ole saatavissa työajan ulkopuolella,

• laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta, mikäli tutkimukset ovat lääkärin määräämiä ja liittyvät osana sellaiseen lääkärissäkäyntiin, josta työnantaja suorittaa ansionmenetyksen korvauksen tai tutkimuksen laatu edellyttää tutkimuksen suorittamista lääkärin määrää- mänä ajankohtana.

2. Ansionmenetystä ei korvata:

• terveydentilan kontrolloimiseksi tapahtuvien lääkärintarkastusten ajalta,

• jo todetun sairauden tai vamman hoitamisen tai sen kehityksen seuraamisen vuoksi tapahtuvien uusiutuvien lääkärissäkäyntien ajalta,

• tavanomaisen hammashoidon ajalta,

• tavanomaisen näön kontrolloimiseksi tapahtuvan silmälääkärissäkäynnin ajalta,

• fysikaalisen hoidon ajalta (poikkeus 1. koh- dassa mainittu),

• laboratorio- ja röntgentutkimusten ajalta (poikkeus 1. kohdassa mainittu).

Huomautus: Mikäli lääkäripalveluja ei ole saatavis- sa työajan ulkopuolella, voidaan palkan vähentämi- sen sijasta sopia lääkärissäkäynnin vuoksi menete- tyn työajan tekemisestä takaisin.

5. Lakisääteiset lääkärintarkastukset ja joukkotarkastukset

Lakisääteiset lääkärintarkastukset

1. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen lakisääteisen lääkärintarkastuksen ajalta sekä välttämättömät matka- kustannukset.

2. Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan hänelle korvauksena ylimääräisistä kuluista sairasvakuutuslain vähimmäispäivärahaa vastaava sum- ma.

3. Vieraalla paikkakunnalla suoritettavan lakisääteisen lääkärintarkastuksen ajalta maksetaan työehtosopimuk- sen edellytyksin päiväraha.

Joukko- ja ikäkausitarkastukset

4. Mikäli työntekijä ei voi pyynnöstään huolimatta osal- listua terveysviranomaisten järjestämään joukko- tai ikä- kausitarkastukseen työajan ulkopuolella, tarkastuksen ajalta maksetaan ansionmenetyksen korvaus korkein- taan yhdeltä päivältä. Palkanmaksuvelvollisuus ei koske mahdollisia uusinta- tai seurantatarkastuksia.

6.2 Näyttöpäätetyö

Milloin työolosuhteet erikoislääkärin tutkimuksen perus- teella edellyttävät erityisten työlasien käyttöä näyttöpää- tetyössä, korvaa työnantaja tällaisten laitteen käyttöön sidottujen lasien hankinnan. Valtioneuvoston päätös näyttöpäätetyöstä (1405/93)

6.3 Sairausajan palkka

1. Toimihenkilön/työntekijän ollessa estynyt tekemästä työtään sellaisen sairauden tai tapaturman vuoksi, jonka ajalta hänellä on työsopimuslain mukaan oikeus saada palkkaa, on hänellä oikeus saada palkkansa seuraavasti hänen oltuaan yhdenjaksoisesti työnantajan palveluk- sessa seuraavat ajat:

Työsuhde on jatkunut

yhtäjaksoisesti Täysi palkka

1 kk mutta

vähemmän kuin 1 vuoden 40 päivän ajanjaksolta

1 vuoden mutta

vähemmän kuin 5 vuotta 75 päivän ajanjaksolta 5 vuotta tai kauemmin 105 päivän ajanjaksolta

Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, työntekijällä on oikeus saada puolet täydestä palkasta sairastumis- päivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeuten- sa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

2. Työntekijän joutuessa uudestaan työkyvyttömäksi tarkastellaan, kuinka pitkä senhetkisen työsuhteen pi- tuuden mukaan määräytyvä palkallinen sairausaika on. Tästä ajasta vähennetään ne sairausajat, joilta työnan- taja on edellisen kuuden kuukauden aikana maksanut palkan. Työntekijällä on oikeus palkkaan vain erotuksen pituiselta ajanjaksolta.

Vaikka palkallista ajanjaksoa ei olisi jäljellä, palkka maksetaan aina sairastumispäivää seuranneen yhdek- sännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mu- kaiseen päivärahaan alkaa.

3. Samalla tavoin maksetaan palkka myös silloin, kun viranomainen on kieltänyt työntekijää tartuntatautilain (583/86) säännösten perusteella saapumasta työhön.

6.4 Äitiys- ja isyysvapaa

Liitot ovat perustaneet työryhmän 1.8.2022 voimaan tulevasta perhevapaauudistuksesta johtuvien muu- tosten toteuttamiseksi työehtosopimuksissa. Seu- ratkaa liittojen tiedotusta.

1. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta. Palkan maksamisen edellytyksenä on, et- tä työntekijä noudattaa sairausvakuutuslain äitiysrahan nostamista koskevia säännöksiä. Palkka maksetaan ta- vanomaisina palkanmaksupäivinä.

2. Työntekijän/toimihenkilön adoptoidessa alle 7-vuoti- aan lapsen tai ottaessa kasvattilapsen annetaan hänelle palkallista vapaata kolme kuukautta. Palkan maksami- sen edellytyksenä on, että työntekijällä on oikeus van- hempainrahaan ja että hän noudattaa sen nostamista koskevia säännöksiä. Palkka maksetaan tavanomaisina palkanmaksupäivinä. Työntekijällä on lisäksi oikeus saa- da palkatonta vapaata adoption yhteydessä siten, että adoptiovapaan pituudeksi tulee enintään 12 kuukautta. Vapaata voi pitää kerrallaan vain toinen adoptiovanhem- mista. Vapaa ei keskeytä työsuhdetta, mikäli työntekijä palaa työhönsä sovittuna ajankohtana.

3. Kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta työntekijälle maksetaan säännöllisen työajan palkka. Isyysajan pal- kan maksussa noudatetaan samoja säännöksiä kuin äi- tiysvapaan palkan maksamisessa.

Tietoa perhevapaista: Perhevapaisiin liittyvistä ky- symyksistä ja vapaiden ajoilta maksettavista päivä- rahoista saa lisätietoa Kelalta: xxx.xxxx.xx.

6.5 Sairausvakuutuskorvaukset

1. Työnantajalla, joka suorittaa sairaus- tai äitiysvapaan ajalta palkkaa, on oikeus saada samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen päiväraha taikka enin- tään maksettua palkkaa vastaava osa itselleen.

Milloin työntekijä saa saman työkyvyttömyyden pe- rusteella korvausta ansion menetyksestä tapaturmava- kuutuslain tai työntekijäin eläkelain nojalla, on työnan- tajalla oikeus saada ja nostaa palautuksena enintään maksettua palkkaa vastaava osa samalta ajalta saa- dusta korvauksesta.

2. Palkanmaksuvelvollisuutensa työnantaja voi toteuttaa myös maksamalla sairausvakuutuslain mukaan makse- tun päivä- tai äitiysrahan täydennykseksi palkkaa sai- rauden tai äitiysvapaan ajalta siten, että työntekijä saa samat edut, joista tässä on sovittu.

Milloin sairausvakuutuslain mukainen päiväraha on yhtä edullinen kuin edellä sovituin tavoin maksettava palkka, ei muuta palkkaa sairaus- tai äitiysvapaa-ajalta makseta.

3. Jos sairausvakuutuslain mukaista päivä- tai äitiysra- haa ei henkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä saira- usvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, on työnanta- jalla oikeus palkasta vähentää se osa, mikä laiminlyön- nin johdosta on jäänyt suorittamatta.

6.6 Sairaan lapsen hoitaminen

1. Työntekijän tai muun hänen taloudessaan vakitui- sesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen, kehitysvammai- sen tai vaikeasti sairaan lapsen (Valtioneuvoston asetus 1335/2004 1:4 §) sairastuessa äkillisesti työntekijäl- lä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä palkallista hoitovapaata. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa.

Perheessä tilapäistä hoitovapaata voi pitää kerral- laan vain toinen vanhemmista. Tilapäisen vapaan saa- minen edellyttää lisäksi, että kotona ei ole henkilöä, jo- ka voisi huolehtia sairaan lapsen hoidon järjestämisestä tai hoitamisesta.

2. Palkallisen vapaan pituus saman sairauden osalta on enintään 4 päivää. Palkka maksetaan sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaan. Ilmoitus pois- saolosta ja selvitys lapsen sairaudesta tehdään kuten omasta sairaudesta.

6.7 Lyhyt tilapäinen vapaa

1. Toimihenkilölle maksetaan palkka läheisen omaisen kuoleman johdosta annettavan lyhyen tilapäisen vapaan ajalta.

2. Oikeutta sovelletaan yhden päivän osalta seuraavis- sa tapauksissa:

• toimihenkilön oma 50- ja 60-vuotismerkkipäivä

• avioliittoon vihkimispäivä

• asevelvollisuuskutsuntaan osallistumisaika.

7 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

7.1 Jäsenmaksujen perintä ja tilitys

7.2 Luottamustehtävät

7.3 Asevelvollisuus, aseeton- tai siviilipalvelus sekä rauhanturvaamistehtävät

7.4 Kertausharjoitukset

7.5 Ryhmähenkivakuutus

7.6 Vastuuvakuutus

7 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

7.3 Asevelvollisuus, aseeton- tai siviilipal- velus sekä rauhanturvaamistehtävät

7.1 Jäsenmaksujen perintä ja tilitys

1. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta jokaisen palkanmaksun yhteydessä ammattiliiton jäsenmaksun silloin, kun työntekijä on antanut siihen valtuutuksen tätä varten laaditulla valtakirjalla. Se tulee työnantajan allekirjoittaa ja luottamushenkilön toimittaa valtakirjasta ilmeneviin paikkoihin. Työnantaja antaa työntekijälle ka- lenterivuoden tai työsuhteen päättyessä verotusta var- ten todistuksen pidätetyistä jäsenmaksuista.

2. Pidätetyt jäsenmaksut tilitetään palkanmaksupäivä- nä, kuitenkin viimeistään palkanmaksua seuraavan kuu- kauden 15. päivään mennessä. Jäsenmaksu peritään kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkasta, myös loma-, sairaus-, äitiys- ja isyysvapaan palkasta.

3. Ammattiliitto toimittaa työnantajille jäsenkohtaisen jäsenmaksujen perintä- ja selvitysohjeiston. Pidätetyis- tä jäsenmaksuista tehdään erillinen selvitys kunkin ka- lenterivuosineljänneksen päättymistä lähinnä olevan palkanmaksukauden loppuun. Sen tulee olla valmis vii- meistään 15.4, 15.7, 15.10. ja 15.1. edellä mainitun ohjeiston mukaisesti.

Perintä- ja selvitysluettelosta annetaan jäljennös asianomaisen henkilöstöryhmän pääluottamushenki- lölle.

7.2 Luottamustehtävät

1. Yhteiskunnalliseen luottamustehtävään valitun toi- mihenkilön palkallisesta työajasta ei vähennetä tällai- sen tehtävän hoitoon käytettyä aikaa. Mikäli tehtävän nimennyt yhteisö on suorittanut työstä poissaolon ajal- ta ansionmenetyskorvausta, tämä korvaus vähennetään työnantajan maksettavasta palkasta.

2. Teknisillä toimihenkilöillä on oikeus osallistua Am- mattiliitto Pron ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n hallintoelinten tai niiden määräämien valiokuntien työs- kentelyyn hänen kuukausipalkkaansa vähentämättä.

Osallistumisesta edellä mainittuihin kokouksiin on pyrittävä ilmoittamaan riittävän ajoissa ennen kokousta.

1. Asevelvollisuutta, aseetonta tai siviilipalvelusta suo- rittavalla sekä rauhanturvaamistehtävissä palvelukseen tai koulutukseen otettavalla on oikeus palveluksen pää- tyttyä tai keskeydyttyä palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan tehtävään laissa säädetyllä tavalla.

2. Työsuhteen kestäessä tässä määräyksessä tarkoi- tettu poissaolo on palvelusvuosilisiä tai kokemusvuosia kerryttävää aikaa.

7.4 Kertausharjoitukset

Kertausharjoituksen ja täydennyspalveluksen ajalta on työntekijä oikeutettu saamaan palkkansa olosuhdelisi- neen, josta kuitenkin voidaan vähentää valtion maksa- ma reserviläis- tai täydennyspalveluspalkka, mutta ei kertausharjoitus- tai täydennyspalveluspäivärahaa.

7.5 Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöille ryh- mähenkivakuutuksen siten kuin työmarkkinain keskus- järjestöjen välillä on sovittu.

7.6 Vastuuvakuutus

Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenki- löille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka kattaa työnantajan, hänen sijaisensa sekä vakuu- tuksenottajan palveluksessa johtavassa tai valvovas- sa asemassa olevan toimihenkilön, esim. työnjohta- jan vastuun omalle työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutukses- sa tai liikennevakuutuksessa.

8 LUKU

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA TYÖRAUHA

8.1 Kokoontuminen työpaikalla

8.2 Paikallinen sopiminen

8.3 Erimielisyyksien käsittely

8.4 Välimiesoikeus

8.5 Työrauha

8.6 Selviytysmistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa

8 LUKU

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA TYÖRAUHA

8.1 Kokoontuminen työpaikalla

1. Työntekijöillä on oikeus järjestää kokouksia työsuh- teita koskevissa kysymyksissä työpaikalla. Asiasta on sovittava työnantajan kanssa ennakolta kohtuullisessa ajassa. Kokous tulee järjestää työajan ulkopuolella en- nen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työ- ajan päättymisen jälkeen.

2. Kokoustilan asianmukaisesta käytöstä vastaavat luot- tamushenkilöt, joiden tulee olla kokouksessa saapuvilla. Kokoukseen voidaan kutsua asianomaisen palkansaaja- järjestön, sen alayhdistyksen tai keskusjärjestön edustajia.

8.2 Paikallinen sopiminen

1. Paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopi- muksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnan- tajan ja toimihenkilön välillä tai luottamushenkilön ja työnantajan välillä. Toimihenkilöllä on oikeus neuvotte- luissa käyttää luottamushenkilöä apunaan.

2. Sopimus tehdään kirjallisesti, yhtä toimihenkilöä koskevassa asiassa kuitenkin silloin, kun jompikumpi osapuoli sitä vaatii.

3. Sopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi tai toistai- seksi voimassa olevaksi. Mikäli toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisesta ei ole muuta sovit- tu, se voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomis- ajalla. Ellei uutta sopimusta irtisanomisen jälkeen sol- mita, menetellään sopimuksen voimassaolon päätyttyä työehtosopimuksen asiaa koskevien määräysten ja lain- säädännön mukaisesti.

Paikallisen sopimismenettelyn edellyttämä neuvot- telujärjestelmä on syytä sopia yrityksen sisäisin menet- telytapaohjein. Luottamushenkilösopimuksen 5 §:ssä määritellään luottamushenkilön asema toisena sopija- osapuolena.

a) Luottamushenkilön kanssa sovittavat kollektiiviset asiat:

• paikallisesti sovittavan palkkausjärjestelmä TOVA:n tmv. käyttöönottaminen

• lomapalkankorotuksen tai sen osan maksa- matta jättäminen tilanteissa, joissa työn- antajalla on tuotannollinen tai taloudellinen peruste työvoiman vähentämiselle

• ylityön tarkastelujakson muuttaminen ja ylityön enimmäismäärän nostaminen enintään 80 tunnilla

• yhdestä ylityökäsitteestä sopiminen (kopio sopimuksesta liittoihin)

b) Toimihenkilön tai luottamushenkilön kanssa sovittavat asiat:

• työajasta niin, että se on enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 60 tuntia viikossa

• vuosilomapalkan maksaminen yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä

• vuosilomapalkan maksamisajankohtien siirtäminen tai tasaaminen pidemmälle ajanjaksolle

c) Toimihenkilön kanssa sovittavat yksilöasiat:

• vuosiloman antaminen muunakin aikana kuin vuosilomakautena, jakamisesta osiin sekä antaminen vuosilomalain 4 a §:n mukaisena säästövapaana lain tarkoittamaa suurempi osa lomasta

• lomarahan vaihtaminen vapaaseen

• talviloman antaminen muunakin kuin työsopimuksessa sovittavana aikana, jakaminen osiin tai vaihtaminen rahaksi.

4. Tässä määräyksessä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassaolevan työehtosopimuksen osa.

5. Sopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevat eri- mielisyydet ratkaistaan työehtosopimuksen neuvottelu- järjestyksen mukaisesti kuitenkin siten, että asia voi- daan liittojen jäädessä siitä erimielisiksi saattaa ratkais- tavaksi välimiesoikeudessa, johon kumpikin osapuoli ni- meää yhden edustajan ja nämä yhdessä puheenjohta- jan.

Jos puheenjohtajan valinnasta ei päästä yksimielisyy- teen, menetellään välimiesmenettelystä annetun lain mu- kaisesti. Osapuolten nimeämien välimiesten ei kuitenkaan edellytetä olevan lain tarkoittamalla tavalla jäävittömiä.

8.6 Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissavaikeuksissa

8.3 Erimielisyyksien käsittely

1. Ellei työnantajan ja toimihenkilön välillä syntynyttä erimielisyyttä saada työpaikalla selvitetyksi, voi jompi- kumpi alistaa asian liittojen ratkaistavaksi.

Tällöin on, elleivät liitot pidä sitä tarpeettomana, työpaikalla laadittava muistio, josta ilmenee erimielisyyt- tä aiheuttanut asia sekä molempien osapuolten siihen omaksuma kanta. Muistion allekirjoittavat työnantaja ja toimihenkilöt tai toimihenkilöitä edustava luottamushen- kilö ja siitä on annettava kappale kummallekin allekir- joittajalle.

2. Jos liitot eivät saa asiaa selvitetyksi, tulee sen liiton, joka tahtoo saada oikaisua asiaan, panna se vireille vä- limiesmenettelyllä.

Liitto voi muutenkin saattaa tämän työehtosopi- muksen tulkintaa koskevan erimielisyyden välimiesten ratkaistavaksi.

3. Jos liitto haluaa saattaa asian välimiesten ratkaista- vaksi, ilmoittakoon siitä kirjallisesti vastapuolelle sekä toimittakoon ilmoituksesta kappaleen välimiesten pu- heenjohtajalle 30 päivän kuluessa siitä kun on ilmennyt, että liitot eivät pääse asiassa sovintoon.

8.4 Välimiesoikeus

1. Jos välimiesten mielestä heidän ratkaistavakseen saatettu asia on merkitykseltään laajakantoinen ja ylei- seltä luonteeltaan sellainen, että se olisi työtuomioistui- men ratkaistava, ilmoittakoot tästä asianosaisille, joilla sen jälkeen on oikeus panna asiaa koskeva kanne vi- reille työtuomioistuimessa.

2. Välitystuomio on lopullinen eikä siihen saa hakea muutosta.

3. Välimiesten valinnoista osapuolet ovat sopineet xxxx- xxxx.

8.5 Työrauha

Työehtosopimuksen voimassa ollessa älköön pantako toimeen salaista tai julkista työsulkua, lakkoa, boikottia tai työnkieltoa.

1. Ennakoivat toimenpiteet

Yritystoiminnan jatkuvuuden ja työpaikkojen turvaami- seksi käsitellään yhdessä henkilöstöryhmien edustajien kanssa

• yrityksen taloudellinen ja toiminnallinen tilanne näitä kuvaavien tunnuslukujen pohjalta

• työnantajan korjaavat toimet taloudellisen tilanteen parantamiseksi

• keinot tuottavuuden parantamiseksi ja

• ensisijaisesti käytettävät mahdollisuudet työehtosopimuksen ja paikallisen sopimisen mukaisiin joustoihin taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

2. Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa

Kun luottamushenkilön, tai mikäli sellaista ei ole valit- tu, henkilöstön edustajien kanssa yhteisesti todetaan, että yritys on ajautunut poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentä- miseen tai uhkaisivat yrityksen olemassaoloa, voidaan paikallisesti sopia enintään vuoden määräajaksi:

• xxxxxxxxx vaihtamisesta vapaaksi

• lomarahasta luopumisesta kokonaan tai osittain

• vuosiloman 12 päivän ylittävän osuuden jakamisesta

• työaikakorvausten tai vähimmäispalkan/ ohjeluvun ylittävän palkanosan maksamisen myöhentämisestä ja maksupäivästä

• lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta kuin TSL 5:4§:n mukainen 14 vrk

Samalla sovitaan mahdollisesta irtisanomissuojasta em. sopeuttamistoimien ajalle ja työntekijöiden taloudellis- ten menetysten kompensoinnista yrityksen taloudellisen tilanteen kohennuttua.

Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti. Sopeutta- mistoimien tulee koskea tasapuolisesti yrityksen koko henkilöstöä ja johtoa.

Yrityksellä tarkoitetaan yritystä tai sen itsenäistä osaa kuten tuotantolaitosta.

Tunnuslukuja tarkasteltaessa huomioon otetaan konserni ja tytäryritykset, niiden taloudelliset tunnuslu- vut sekä tuloslaskelma ja tase.

Tällä määräyksellä ei ole miltään osin puututtu yh- teistoimintalaissa säädettyihin velvoitteisiin.

9 LUKU

YHTEISTOIMINTA VIESTINTÄTEOLLISUUDESSA

10 LUKU

SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

11 LUKU

LUOTTAMUSHENKILÖSOPIMUS

12 LUKU

KOULUTUSSOPIMUS

13 LUKU

TYÖSUOJELUSOPIMUS – YLEINEN OSA

14 LUKU

TYÖSUOJELUSOPIMUS – ERITYINEN OSA

15 LUKU

HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI

16 LUKU

MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT

17 LUKU

TEHTÄVIEN RYHMITTELY

18 LUKU

TOIMENKUVAUSLOMAKE ASIAHAKEMISTO

9 LUKU

YHTEISTOIMINTA VIESTINTÄTEOLLISUUDESSA

Vuoropuhelua voidaan jatkossa käydä esimerkiksi neuvottelukunnan kokouksissa, vaikka yhteistoiminta- laissa ei ole enää määräyksiä neuvottelukunnasta. Neu- vottelukunnan perustamisesta voidaan jatkossakin so- pia.

Henkilöstöryhmän ensisijaisia edustajia neuvotte- lukunnassa ovat työehtosopimuksen perusteella valitut luottamushenkilöt sekä työsuojeluvaltuutettu tai muu työsuojeluorganisaatioon kuuluva ryhmän jäsen, toimi- tuksellisen henkilöstön osalta myös toimitusosaston pu- heenjohtaja. Mahdollisesti tarvittavat lisäjäsenet valit- see kukin henkilöstöryhmä keskuudestaan.

Mikäli työpaikalle valitaan neuvottelukunta ja mikäli henkilöstöryhmällä ei ole työehtosopimuksen perusteel- la valittua edustajaa, tällöin kukin henkilöstöryhmä valit- see keskuudestaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan edus- tajat neuvottelukuntaan ryhmien suuruuden mukaisesti kuitenkin siten, että kukin yrityksessä edustettuna oleva henkilöstöryhmä valitsee vähintään yhden edustajan.

Työnantaja nimeää neuvottelukuntaan omat edus- tajansa, joiden lukumäärä on enintään puolet henkilös- tön edustajien kokonaismäärästä.

Yrityksissä, jotka toimivat yhteisellä omistuspohjal- la, voidaan sopia yhteisen neuvottelukunnan perustami- sesta. Milloin se yrityksen itsenäisten toimintayksiköiden koon tai sijainnin perusteella yhteisesti katsotaan tarkoi- tuksenmukaiseksi, perustetaan kuhunkin toimintayksik- köön oma neuvottelukunta.

1. Yhteistoiminnan perusperiaatteet

Yhteistoiminnan tarkoituksena on:

• edistää vuorovaikutusta ja yhteistyötä työnantajan ja henkilöstön välillä,

• parantaa yrityksen sisäistä tiedonkulkua,

• kehittää yrityksen toimintaa,

• parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä,

• tiivistää yhteistyötä työnantajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisten välillä työntekijöiden aseman parantamiseksi ja heidän työllistymi- sensä tukemiseksi yrityksen toimintamuutos- ten yhteydessä.

Yhteistoiminnassa olennaista on:

• xxxx xxxxxxxxxxxxx,

• työn arjessa tapahtuva yhteistyö yhteisissä asioissa,

• työpaikan erilaisten näkökulmien hyödyntä- minen,

• mahdollisuus osallistua, vaikuttaa, kehittää ja suunnitella tulevaisuutta.

2. Liittojen suositus

Yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joissa on vähintään 20 työntekijää. Allekirjoittaneet liitot suosittelevat, että yhteistoiminnan perusperiaatteita noudatetaan myös tä- tä pienemmissä yrityksissä.

4. Liittojen välinen yhteistyö

3. Yhteistoimintalain (1333/2021) mukaisen vuoropuhelun toteuttaminen

Yhteistoimintalain soveltamisalan piiriin kuuluvissa yri- tyksissä työnantajan on käytävä yhteistoimintalain 2 luvun mukaisesti säännönmukaista vuoropuhelua hen- kilöstön edustajien kanssa. Vuoropuhelu toteutetaan työnantajan ja henkilöstön edustajan tai edustajien vä- lisessä kokouksessa. Jos vuoropuhelun kohteena oleva asia koskee yhtä useampaa henkilöstöryhmää, yhteis- toimintalaki edellyttää, että asia tulee käsitellä koko- uksessa kaikkien niiden henkilöstöryhmien edustajien kanssa, joita asia koskee.

Liitot pyrkivät neuvonnalla ja yhteisellä koulutuksella edistämään yhteistoimintalain toteutumista yrityksissä. Mikäli syntyy erimielisyys yhteistoimintalain tulkin- nasta, tulee riitauttavan osapuolen toimittaa yhteistoi- mintamenettelyyn liittyvää erimielisyyttä koskevat tiedot kirjallisesti liitoille, jotka käsittelevät asian ja pyrkivät sel- vittämään lain oikean tulkinnan. Yhteistoimintaa kos- kevat riita-asiat käsitellään yleisessä tuomioistuimessa.

SOVELTAMISOHJE RATIONALISOINTI JA TEKNOLOGIAN

KEHITTÄMISSUUNNITELMAT (ML – PRO)

Rationalisointia ja teknologian kehittämistä koske- vissa suunnitelmissa, joiden toteuttaminen liittyy teknisten toimihenkilöiden tehtäviin, liitot toteavat yleisen yt-menettelyn lisäksi seuraavaa:

Sopijapuolet ovat tässä soveltamisohjeessa täs- mentäneet niitä periaatteita ja menettelytapoja, joi- ta noudattaen toteutetaan työnantajan ja teknisten toimihenkilöiden välinen jatkuva yhteistyö yrityksen kilpailukyvyn ja teknisten toimihenkilöiden työsuh- teiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

1. Suunnittelu ja koulutus

Erillisiä tuotantotekniikan uudistamista tai tuotta- vuuden kehittämistä koskevia suunnitelmia laadit- taessa käsitellään ne yhdessä teknisten toimihen- kilöiden luottamushenkilön tai tilanteesta riippuen asianomaisen teknisen toimihenkilön kanssa silloin, kun ne liittyvät teknisten toimihenkilöiden työhön tai asemaan.

Tässä yhteydessä tulee yhteistyössä selvittää teknisten toimihenkilöiden jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutustarve. Koulutusta toteutettaessa otetaan huomioon tuottavan toiminnan ylläpitämi- seksi tarpeellinen osaamisen varmistaminen.

Tuottavuuden kehittämisprojektin koskiessa tek- nisten toimihenkilöiden tehtäväkenttää tai vastuu- aluetta tulee heillä olla edustus projekti- tai työryh- mässä.

2. Ulkopuolisen asiantuntijan käyttö

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen oman tuotanto- teknisen henkilöstön asemesta tai rinnalla hyväk- seen ulkopuolisen asiantuntijan tarjoamia palveluja, vastaa työnantaja siitä, että asiantuntijan toiminta on yt-menettelyn mukaista.

Kun kehittämistoimenpide liittyy teknisten toi- mihenkilöiden tehtäviin tai vastuualueeseen, tulee työnantajan tiedottaa ulkopuolisen asiantuntijan palveluiden käytöstä luottamushenkilölle riittävän ajoissa.

3. Rationalisointiin liittyvien suunnitelmien käsittely

Rationalisointi on jatkuvaa ja järjestelmällistä toi- mintaa, jonka tarkoituksena on tietoa ja tekniikkaa hyväksi käyttäen yhteistoiminnan avulla parantaa tuottavuutta sekä turvata työsuhteiden jatkuvuus ja edistää työn mielekkyyttä, työympäristön, työolojen, työturvallisuuden ja työehtojen vakaata kehitystä.

Osana yrityksen toiminnan välttämätöntä ja jat- kuvaa kehittämistä rationalisointitoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus edellyttävät yhteistoimintaa työnantajan sekä yksityisten henkilöiden että hen- kilöstöryhmien kanssa, joiden työtehtäviin suunni- tellut toimenpiteet vaikuttavat.

Henkilöstön tiedon ja ammattitaidon käyttö ra- tionalisointisuunnitelmien ja toimenpiteiden yhtey- dessä on tärkeä edellytys niiden tuloksellisuudelle.

4. Määräaikaissuunnitelmat Yhteistoimintamenettely edellyttää, että yrityksissä laaditaan kulloinkin vireillä olevaa rationalisointipro- jektia koskeva määräaikaissuunnitelma, josta tulee käydä selville rationalisointikohteet ja suunniteltu aikataulu. Yt-lain mukaan tulee työnantajan esittää henkilöstön edustajille tuotanto- ja toimintanäky- miin perustuva henkilöstösuunnitelma.

Liitot toteavat, että yt-menettely asianmukai- sesti hoidettuna käsittää myös rationalisointitoi- menpiteet. Rationalisointisuunnitelmille ei aina ole määriteltävissä täsmällistä sisältöä tai ajallista ulot- tuvuutta. Kulloinkin vireillä olevat tekniset kehittä- missuunnitelmat, jotka edellyttävät yt-menettelyä, tulee kuitenkin käsitellä yhteistoiminnassa.

10 LUKU

SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

1 §

Sopimuksen suhde lakiin

Sikäli kun tässä sopimuksessa ei ole muuta sovittu työ- sopimuksen päättämistä ja lomauttamista koskevien perusteiden ja menettelyiden osalta sovelletaan työso- pimuslain säännöksiä. Työsopimuslaki ei ole tämän so- pimuksen osa.

LOMAUTTAMINEN

2 §

Lomauttamisen määritelmä

1. Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätök- seen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista kes- keyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantaja saa työsopimuslaissa säädettyjen perustei- den täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttami- sen perusteen kannalta on välttämätöntä.

2. Työntekijä ja työnantaja saavat työsuhteen kestä- essä lomautusperustetta ja lomautusilmoitusta koske- vien säännösten tai määräysten estämättä sopia mää- räaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi.

3 §

Lomautuksen ennakkoselvitys

1. Lomautuksen ennakkoselvitystä koskeva määräys ei koske työnantajia, jotka noudattavat yhteistoimintalakia.

2. Työnantajan on viipymättä lomautustarpeen tultua työnantajan tietoon annettava työsopimuslain mukainen ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen ar- vioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajan- kohdasta ja kestosta. Työnantajan on varattava työn- tekijälle tai luottamushenkilölle tilaisuus tulla kuulluksi

annetusta selvityksestä. Ennakkoselvitys menettää mer- kityksensä, mikäli lomautuksia ei toimeenpanna koh- tuullisen ajan kuluessa ennakkoselvityksessä ilmoitetus- ta ajasta.

4 §

Lomautusilmoitus

1. Ellei toisin ole sovittu, työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 5 päivän ilmoitusaikaa. Lo- mautusilmoitusaika alkaa ilmoitusta seuraavasta päi- västä.

2. Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työnteki- jälle henkilökohtaisesti, ellei työnantajan ja asianomai- sen luottamushenkilön kesken toisin sovita. Jos ilmoi- tusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toi- mittaa kirjeitse tai sähköisesti, edellä mainittua ilmoi- tusaikaa käyttäen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

3. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lo- mautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi aina- kin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

4. Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnan- tajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvolli- suutta maksaa palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi.

5 §

Lomautuksen peruuttaminen, siirtäminen ja keskeyttäminen

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoit- taa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusil- moituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeen- pantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomau- tusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen pe- ruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lomau- tuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siir- tää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomau- tuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Täl- lainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

6 §

Muu työ lomautusaikana ja työhön paluu

1. Työntekijä saa ottaa lomautuksen ajaksi muuta työtä.

2. Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta en- nen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttami- sesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen kor- vaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvolli- nen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

3. Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus ir- tisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen.

7 §

Työsopimuksen irtisanominen lomautuksen aikana

1. Työnantaja irtisanoo

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopi- muksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä

on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän pal- kan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Jos työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräy- tyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuus samojen peri- aatteiden mukaisesti.

2. Työntekijä irtisanoo

Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työso- pimuksen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuk- sen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa 1. kohdan mukaisesti. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toi- sin sovita.

IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄN HENKILÖÖN LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ

8 §

Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa ole- van työsopimuksen vain työsopimuslain 7 luvun 1–2 §:n mukaisesta asiallisesta ja painavasta syystä.

Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liit- tyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työ- suhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vaka- vaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työnteki- jän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei kykene selviyty- mään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työn- tekijän olosuhteen kokonaisuudessaan.

2. Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan ku- luessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnan- tajan tietoon.

3. Kohdista 1. ja 2. poiketen voivat työnantaja ja toi- mihenkilö sopia työsopimuksella siitä, että toimihenkilön noudattama irtisanomisaika on enintään 3 kuukautta. Työnantajan noudattama irtisanomisaika ei voi olla toimi- henkilön irtisanomisaikaa lyhyempi.

Näissä tapauksissa työsuhteen jatkuttua yli 8 vuotta työnantajan noudattama irtisanomisaika kuitenkin pite- nee kohdan 1. mukaisesti. Työsuhdetta päätettäessä voidaan sopia toimihenkilön noudattamasta irtisanomis- ajasta toisin.

4. Irtisanomisaika alkaa ilmoitusta seuraavasta päivästä.

9 §

Työntekijän kuuleminen

1. Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irti- sanomisen perusteesta. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Avustajalla tarkoitetaan esimerkiksi työntekijän omaa luottamushenkilöä tai työtoveria.

IRTISANOMISMENETTELY

10 §

Irtisanomisesta ilmoittaminen

1. Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimi- tettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työn- tekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollis- ta, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen kun ilmoitus on lähetetty.

2. Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaa-ajalla, katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisa- nominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan ensimmäise- nä loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

11 §

Irtisanomisajat

12 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

1. Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen nou- dattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijäl- le korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

2. Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikki- sena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työnte- kijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työ- sopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

3. Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamat- ta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

13 §

1. Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seu- raavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

• enintään vuoden 14 päivää

• yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

• yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

• yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

• yli 12 vuotta 6 kuukautta

2. Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seu- raavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

• enintään 5 vuotta

• yli 5 vuotta

14 päivää

1 kuukausi

Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoi- tettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivä- määrä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

14 § (Määräys 31.7.2022 asti)

Xxxxxxxxxxxxxxxx raskauden ja äitiysvapaan aikana

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn

perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan.

Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai per- hevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, kat- sotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudes- ta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.

14 § (Määräys 1.8.2022 alkaen) Irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana (TSL 7:9)

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan.

Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai muuta kuin työsopimuslain 4 luvun 7 a §:ssä säädettyä per- hevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, kat- sotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudes- ta tai perhevapaan käyttämisestä, jollei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.

Työnantaja saa irtisanoa raskaus-, erityisraskaus-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työso- pimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:n perusteella vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan.

Viittaus lakiin tarkoittaa sitä, että lainsäännöstä noudatetaan sen sisältöisenä kuin se kulloinkin on voi- massa.

2. Työnantaja saa irtisanoa äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työso- pimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:n perusteella vain, jos toiminta päättyy kokonaan.

15 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

1. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapah- tuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työn- antajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä et- tä tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuu- den määrään.

2. Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidois- sa kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

16 §

Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamushenkilölle

Taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuvasta työvoiman vähentämisestä tai lomauttamisesta ilmoi- tetaan luottamushenkilölle.

17 §

Takaisinottaminen

Tämän pykälän ja työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukai- sesta työntekijän takaisin ottamisesta voidaan poiketa työnantajan ja työntekijän välillä tehtävällä kirjallisella sopimuksella. Takaisinottovelvollisuudesta ei kuitenkaan voida poiketa työsopimusta solmittaessa tai koeaikana. Ennen sopimuksen tekemistä tiedotetaan luottamus- henkilölle sopimuksen sisällöstä. Sopimuksen tekemi- sessä työntekijällä on oikeus käyttää luottamushenkilön asiantuntemusta.

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yh- teydessä irtisanomalleen, työvoimaviranomaisen kaut- ta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltai- siin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kui- tenkin kuusi kuukautta.

SOVELTAMISOHJE:

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemal- la paikalliselta työvoimaviranomaiselta, onko irtisa- nottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityk- sellä. Paikallisella työvoimaviranomaisella tarkoite- taan sitä, jonka alueella työtä on tarjolla. Työvoi- maviranomainen selvittää tiedustelun perusteella, onko tässä määräyksessä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina. Samassa yhteydessä on syytä selvit- tää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttömi- nä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat itse irtisanoneet työsuh- teensa. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja en- tisille työntekijöille annetaan työhönosoitukset.

Palkkatodistus

Työttömyysturvalain mukaan työnantajalla on velvolli- suus antaa työttömyysturvalain tarkoittama palkkato- distus työttömyyskassalle (tämä määräys ei ole työeh- tosopimuksen osa).

ERIMIELISYYKSIEN SELVITTÄMINEN

18 §

Irtisanominen työntekijän henkilöön liittyvästä syystä

Tämän sopimuksen määräysten mukaan voidaan tut- kia myös

a) onko työsopimuslain 7 luvun 3–4 §:n tarkoittamalla taloudellisella ja tuotannollisella perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä joh- tuvasta syystä ja

b) olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työsopimus sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 ja 3 §:n perusteella.

19 §

Neuvottelujen käyminen

1. Neuvotteluvelvollisuus

Työntekijän tulee ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa työnantajalle, mikäli katsoo, että työnantaja on irtisa- nonut työsopimuksen tämän sopimuksen vastaisesti.

Työnantajan on viivytyksettä aloitettava neuvottelut työntekijän kanssa työsopimuksen irtisanomisen aihe- uttamasta erimielisyydestä.

2. Paikalliset neuvottelut

Työnantajan ja työntekijän väliset edellä 1. kohdassa tarkoitetut paikalliset neuvottelut on käytävä viivytyksit- tä sen jälkeen, kun työnantaja on saanut työntekijältä edellisessä kohdassa tarkoitetun riitautusilmoituksen.

3. Liittojen väliset neuvottelut

Jos työnantajan ja työntekijän välistä erimielisyyttä ei ole voitu ratkaista paikallisissa neuvotteluissa, erimielisyys on työnantajan tai työntekijän toimesta saatettava neu- voteltavaksi liittojen välillä. Liittojen väliset neuvottelut käydään mikäli mahdollista irtisanomisajan kuluessa.

4. Neuvottelumenettely

Neuvottelut käydään liittoja sitovan tai ennen uuden työ- ehtosopimuksen solmimista viimeksi sitoneen työehto- sopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

5. Välimiesoikeus

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, jompikumpi liitto voi saattaa eri- mielisyyden välimiesten käsiteltäväksi.

Mikäli yksilöperusteista irtisanomista koskeva asia on riitautettu, työsuhde ei pääty, ennen kuin erimielisyys on neuvottelujärjestyksen mukaisesti loppuun käsitelty, tarvittaessa myös liittojen välisessä välimiesoikeudessa, joka ei voi alistaa asiaa työtuomioistuimelle.

Asiaa koskevat neuvottelut ja muut toimenpiteet py- ritään toteuttamaan ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdollista irtisanomisajan kuluessa.

6. Liittojen sopimisoikeus

Liitot voivat yksittäisissä tapauksissa sopia toisin edellä

4. kohdassa tarkoitetusta neuvottelumenettelystä ja 5. kohdassa todetusta välimiesoikeudesta.

20 §

Korvaukset

1. Työnantaja, joka on irtisanonut työntekijänsä tämän sopimuksen 7 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperustei- den vastaisesti, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuslain 12 luvun mukaisesti.

2. Työnantajaa ei voida tuomita maksamaan hyvitys- sakkoa tämän sopimuksen menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä siltä osin kuin kysymykses- sä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista 1. kohdan mukainen korvaus on määrätty.

Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomi- sesta tuomittavan korvauksen suuruutta määriteltäessä.

11 LUKU

LUOTTAMUSHENKILÖSOPIMUS

1 §

Sopimuksen tarkoitus

Työehtojärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen pe- rustuu työnantaja- ja toimihenkilöpuolen välisiin neu- vottelusuhteisiin. Luottamushenkilöjärjestelmän tarkoi- tuksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijän välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

2 §

Luottamushenkilö

Luottamushenkilöksi voidaan valita Medialiiton ja Am- mattiliitto Pron välisen työehtosopimuksen soveltamis- piiriin kuuluva tekninen toimihenkilö, joka vähintään vuoden ajan on ollut teknisenä toimihenkilönä asian- omaisen työnantajan palveluksessa ja perehtynyt työ- paikan olosuhteisiin. Jos yritys ei ole ollut toiminnassa yhtä vuotta, voidaan luottamushenkilöksi valita lyhyem- mänkin ajan yrityksen palveluksessa ollut tekninen toi- mihenkilö.

3 §

Luottamushenkilön valitseminen

1. Ammattiliitto Prohon kuuluvat yrityksen tekniset toi- mihenkilöt valitsevat keskuudestaan luottamushenkilön ja varaluottamushenkilön. Varaluottamushenkilö hoitaa luottamushenkilön tehtäviä tämän ollessa estynyt.

Konsernissa voidaan paikallisesti sopia usean yri- tyksen teknisiä toimihenkilöitä edustavasta yhteisestä luottamushenkilöstä ja varaluottamushenkilöstä. Paikal- lisesti sovitaan yhteisen luottamushenkilön tehtävistä, korvauksista ja paikalliseen sopimiseen liittyvistä menet- telytavoista. Luottamushenkilön ja varaluottamushenki- lön työsuhdeturva määräytyy työnantajana toimivan yri- tyksen puitteissa.

Mikäli sovitaan yhteisestä luottamushenkilöstä, so- vitaan paikallisesti, onko tarvetta valita osastoluotta- mushenkilöitä.

2. Jos yrityksellä on samalla paikkakunnalla erillinen työpaikka, jossa työskentelee vähintään 15 Medialiiton ja Ammattiliitto Pron välillä solmitun työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa toimihenkilöä, voidaan paikal- lisesti sopia siitä, että myös tällaista työpaikkaa varten valitaan luottamushenkilö.

Näin voidaan myös menetellä, milloin yhden työ- paikan teknisten toimihenkilöiden lukumäärä, työpaikan luonne ja varsinaisen luottamushenkilön mahdollisuudet tavata tekniset toimihenkilöt tätä edellyttävät.

Milloin yrityksen samalla paikkakunnalla olevia eri työpaikkoja varten on valittu useampia luottamushen- kilöitä, voidaan työnantajalle samalla ilmoittaa, kuka luottamushenkilöistä käy paikallisia neuvotteluja työn- antajan kanssa silloin, kun asia koskee kaikkia samalla paikkakunnalla olevia yrityksen eri työpaikkoja.

3. Työpaikalla, jossa työskentelee vähintään 150 Me- dialiiton ja Ammattiliitto Pron välillä solmitun työehto- sopimuksen piiriin kuuluvaa toimihenkilöä ja jossa on selvästi määriteltäviä toiminnallisia kokonaisuuksia, on teknisillä toimihenkilöillä oikeus valita tällaista var- ten osastoluottamushenkilö. Osastoluottamushenkilön edustamasta toiminnallisesta kokonaisuudesta sovitaan ennen osastoluottamushenkilön valintaa.

Samalla on sovittava, missä asioissa ja missä laa- juudessa hän neuvottelujärjestyksen mukaisesti edus- taa teknisiä toimihenkilöitä. Teknisillä toimihenkilöillä on kuitenkin oikeus valita osastoluottamushenkilöitä vähin- tään yksi työpaikan jokaista alkavaa 40 teknistä toimi- henkilöä kohti.

4. Jos luottamushenkilön ja osastoluottamushenkilön valitsemiseksi suoritettava vaali suoritetaan työpaikalla, on kaikille järjestäytyneille teknisille toimihenkilöille va- rattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei saa tarpeettomasti häiritä työnte- koa. Vaaliajoista ja vaalipaikasta on sovittava työnanta- jan kanssa 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

5. Valituksi tulleesta luottamushenkilöstä, varaluotta- mushenkilöstä ja osastoluottamushenkilöstä on kirjal- lisesti ilmoitettava työnantajalle. Ilmoituksen saatuaan työnantajan on ensi tilassa ilmoitettava valitulle luotta- mushenkilölle kirjallisesti, kuka toimii työnantajan edus- tajana ja tämän ollessa estyneenä hänen varamiehe-

nään paikallisissa neuvotteluissa. Luottamushenkilölle valitusta varaluottamushenkilöstä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii luottamushenkilön sijaisena.

4 §

Luottamushenkilön työsuhde

1. Luottamushenkilö ja osastoluottamushenkilö ovat työsuhteessa työnantajaan samassa asemassa riip- pumatta siitä, hoitaako hän luottamushenkilötehtäviä oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu vapautus- ta työnteosta. Luottamushenkilö on velvollinen henkilö- kohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja ja työaikoja, esimiesten määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

2 Luottamushenkilönä ja osastoluottamushenkilönä toimivaa teknistä toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaes- saan tai sen takia saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamushenkilöksi valituksi tulles- saan.

Työpaikalla, jolla on enemmän kuin viisi teknistä toi- mihenkilöä, ei luottamushenkilöä ja osastoluottamus- henkilöä tule ilman omaa suostumustaan siirtää sellai- seen matka- tai vuorotyöhön, joka olennaisesti vaikeut- taa luottamushenkilötehtävien hoitamista.

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

3. Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toi- menpidettä saa kohdistaa luottamushenkilöön, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mi- käli yhteisesti todetaan, ettei luottamushenkilölle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muu- toin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Osastoluottamushenkilön työsopimus voidaan työsopimuslain 7.10 §:n 2 momentin mukaisesti irtisa- noa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

Jos työnantaja irtisanoo varaluottamushenkilön työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi luottamushenkilön sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamushenkilön asemaa, katsotaan ir- tisanomisen tai lomauttamisen johtuneen toimihenkilön luottamustehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toi- menpiteen johtuneen muusta syystä. Tämä sopimus- määräyksen mukainen olettama on voimassa varaluot- tamushenkilön toimikauden aikana ja kuusi kuukautta päättymisen jälkeen.

Työntekijän henkilöön liittyvät päättämisperusteet

Luottamushenkilöstä tai osastoluottamushenkilöstä joh- tuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimus- lain 7.10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden teknisten toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamushenkilön tai osastoluottamushenkilön työ- sopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8.1 §:n säännöksiä. Luottamushenkilön tai osastoluottamushen- kilön työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollis- ta, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta vuoden 1970 työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan vel- voitetta.

Luottamushenkilön ja osastoluottamushenkilön työ- sopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.

Ehdokassuoja

4. Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työ- paikalla asetettuun luottamushenkilöehdokkaaseen, jon- ka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoitettu. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan 3 kuukautta ennen valittavana olevan luottamushenkilön toimikau- den alkua ja päättyy vaalituloksen tultua vahvistetuksi.

Jälkisuoja

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös luot- tamushenkilönä toimineeseen toimihenkilöön 6 kuu- kautta hänen luottamushenkilötehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

5. Jos luottamushenkilön tai osastoluottamushenkilön työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastai- sesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Kor- vaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12.2 §:ssä on säädetty. Xxxxxxxxx li- säävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

Tulkintaohje: Mikäli syntyy kiistaa luottamushenki- lön irtisanomisesta tai lomauttamisesta taloudellisin tai tuotannollisin perustein, liitot voivat erityisestä

syystä, ottaen huomioon yrityksen koon, taloudelli- sen tilanteen ja yrityksen tosiasialliset mahdollisuu- det osoittaa luottamushenkilölle irtisanomisen tai lo- mauttamisen sijaan muuta työtä, määritellä hänelle maksettavan korvauksen 10–30 kuukauden palkkaa vastaavasta korvausmäärästä poiketen 5–30 kuu- kauden palkkaa vastaavaksi korvausmääräksi.

Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamisel- le ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jat- keta, on tämä otettava erityisen painavana syynä huo- mioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

5 §

Luottamushenkilön tehtävät

Luottamushenkilön ja osastoluottamushenkilön tehtä- vänä on:

• edustaa työpaikan järjestäytyneitä teknisiä toimihenkilöitä Medialiiton ja Ammattiliitto Pron välillä solmitun työehtosopimuksen tulkintaan liittyvissä neuvotteluissa,

• edustaa teknisiä toimihenkilöitä työlain- säädännön soveltamisessa sekä yleensä työsuhteita koskevissa asioissa työnantajan kanssa käytävissä neuvotteluissa,

• valvoa ja johtaa teknisten toimihenkilöiden osalta tämän sopimuksen noudattamista,

• johtaa teknisten toimihenkilöiden puolesta työehtosopimuksen mukaisia paikallisia neuvotteluja sekä

• välittää tietoja toisaalta työnantajan ja toisaalta edustamansa yhdistyksen tai teknisten toimihenkilöiden välillä.

6 §

Luottamushenkilölle annettavat tiedot

1. Yleinen tiedonvälitys

Työnantajan tulee tiedottaa luottamushenkilölle mah- dollisimman aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpai- kan teknisiä toimihenkilöitä välittömästi tai välillisesti koskevista asioista.

2. Erimielisyystapaukset

Työsuhteisiin liittyvissä erimielisyyskysymyksissä on luot- tamushenkilölle annettava kaikki erimielisyyskysymyk- sen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.

3. Henkilötiedot

Luottamushenkilöllä on oikeus saada kirjallisesti seuraa- vat tiedot teknisistä toimihenkilöistä:

a) toimihenkilön suku- ja etunimet,

b) palvelukseentuloaika uusista teknisistä toimihenki- löistä,

c) organisatorinen osasto,

d) toimilohko,

e) palkkaryhmä,

f) koulutustaso,

g) kokemusvuositiedot,

h) tilastonimike.

Yrityksen teknisistä toimihenkilöistä annetaan edellä kohdissa a ja c–h mainitut tiedot kerran vuodessa sen jälkeen, kun työehtosopimus on liittojen välillä hyväksyt- ty ja sen mahdollisesti yrityksessä aiheuttamat ryhmit- telymuutokset on toteutettu.

Uusista teknisistä toimihenkilöistä annetaan koh- dissa a–g mainitut tiedot välittömästi työsuhteen alet- tua. Työnantajan on pyydettäessä kirjallisesti esitettävä luottamushenkilölle palkkaryhmittely ja siinä tapahtuvat muutokset kaikkia teknisiä toimihenkilöitä koskevina.

4. Tilastotiedot

Työpaikan kaikista Medialiiton ja Ammattiliitto Pron vä- lisen työehtosopimuksen piiriin kuuluvista teknisistä toi- mihenkilöistä annetaan luottamushenkilölle kirjallisesti palkkatilastotiedot kerran vuodessa samalta ajankohdal- ta miltä sopijapuolten väliseen tilastoyhteistyösopimuk- seen perustuvan toimihenkilötilaston perustiedot kerä- tään. Tiedot annetaan erikseen sekä nais- että miestoi- mihenkilöistä.

Palkkatilastotietoina annetaan luottamushenkilölle säännöllisen työajan keskimääräinen kuukausiansio se- kä kuukausipalkka (luontoisetuineen, mutta ilman vuo- rotyölisiä ja sunnuntaityökorotusta)

a) xxxxxxxx toimilohkosta palkkaryhmittäin

b) yhteenvetona palkkaryhmäkohtaisesti ja

c) yhteenvetona työpaikkakohtaisesti.

Kaikissa toimilohkokohtaisissa palkkaryhmissä ja palk- karyhmittäisissä yhteenvedoissa on ilmoitettava teknis- ten toimihenkilöiden lukumäärät.

Tässä kohdassa tarkoitetut tilasto- ja lukumäärätie- dot annetaan luottamushenkilölle välittömästi sen jäl- keen, kun tilastoyhteistyösopimuksen mukainen toimi- henkilötilasto on valmistunut.

Luottamushenkilö ei ole oikeutettu saamaan kes- kimääräisiä kuukausiansiotietoja kolmea henkilöä pie- nemmistä ryhmistä.

Säännöllisen työajan keskimääräisellä kuukausian- siolla tarkoitetaan samaa kuukausiansiokäsitettä kuin ti- lastoyhteistyösopimuksen mukaisessa palkkatilastossa.

5. Työvoimatiedot

Neljännesvuosittain on luottamushenkilölle annettava työntekijöiden ja teknisten toimihenkilöiden lukumäärät osastoittain. Tiedot annetaan kunkin vuosineljänneksen sellaiselta ajankohdalta tai ajanjaksolta, jonka voidaan katsoa kuvaavan vuosineljänneksen normaalia työvoi- matilannetta.

6. Palkkausjärjestelmä ym.

Luottamushenkilölle varataan mahdollisuus perehtyä yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin teknistä toimi- henkilöä koskeviin palkanmääräytymis- ja palkanlas- kentajärjestelmiin kuten eri palkkausmuotoihin ja niis- sä käytettäviin vuorotyölisien määräytymis- ja laskenta- sääntöihin.

Lisäksi luottamushenkilöllä on oikeus perehtyä tek- nisten toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työlainsäädän- nön mukaisesti laadittuun luetteloon.

Luottamushenkilölle varataan neljännesvuosittain mahdollisuus perehtyä liukuvan työajan liukumasaldo- jen kertyneisiin ja käytettyihin tunteihin käytössä olevan työajanseurantajärjestelmän mahdollistamin tavoin.

7. Tietojen luottamuksellisuus

Luottamushenkilö saa edellä tarkoitetut tiedot luotta- muksellisina tehtäviensä hoitamista varten.

8. Yrityksen tilinpäätös ja kehitysnäkymät

Luottamushenkilöllä on pyytäessään oikeus saada yri- tyksen tilinpäätös sekä kuvaus yrityksen toiminnan ke- hitysnäkymistä.

7 §

Luottamushenkilötehtävien hoitaminen

1. Luottamushenkilön esimiehen tulee antaa luotta- mushenkilölle tilapäistä vapautusta luottamushenkilön tehtävien hoitamiseksi työn kannalta sopivana aikana.

2. Silloin, kun luottamushenkilö edustaa enintään 200 teknistä toimihenkilöä, voidaan paikallisesti sopia va- pautuksen toteuttamista koskevasta järjestelmästä. Jos luottamushenkilö edustaa yli 200 teknistä toimihenki- löä, on yrityksessä sovittava ajankäyttöä koskeva järjes- telmä.

Järjestelmää sovittaessa otetaan huomioon:

• luottamushenkilön edustamien toimi- henkilöiden lukumäärä,

• teknisten toimihenkilöiden töiden luonne,

• yrityksen tuotannon luonne,

• mahdolliset yrityksen toimialasta johtuvat erityispiirteet,

• teknisten toimihenkilöiden työskentely- paikkojen lukumäärä ja sijainti sekä

• luottamushenkilön oma työ.

3. Silloin, kun luottamushenkilö on vapautettu työstään säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi, tulee luottamus- henkilön ensisijaisesti hoitaa luottamushenkilötehtävät sovittuina aikoina.

4. Milloin luottamushenkilö suorittaa työnantajan kans- sa sovittuja tehtäviä työaikana, ei tällaisen vapautuksen takia vähennetä kuukausipalkkaa.

8 §

Luottamushenkilökorvaus

1. Työnantaja maksaa luottamushenkilölle luottamus- henkilötehtävän hoidosta erillistä ohjelukuvertailuun kuulumatonta korvausta, joka on sidottu työpaikan tek- nisten toimihenkilöiden lukumäärään ja lasketaan luot- tamushenkilön henkilökohtaisesta kuukausipalkasta seuraavasti:

Huomautus: Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevi-	Toimihenkilöitä
en työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään	5 – 9	3 %
20, tiedot annetaan yhteistoimintalain 3 luvun 10	10 – 24	5 %
§:n mukaisesti. (Viitattu lainsäännös ei ole työeh-	25 – 50	7 %
tosopimuksen osa.)	51 – 100	10 %
	yli 100	15 %

2. Luottamushenkilökorvausta määriteltäessä otetaan toimihenkilöiden lukumäärässä huomioon kaikki työeh- tosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat toimihenkilöt.

Korvauksen suuruus määräytyy sen tilanteen mu- kaan, joka vallitsee tammikuun 1. päivänä. Jos toimi- henkilömäärässä tapahtuu muutoksia, tulevat vastaavat muutokset korvauksesta voimaan seuraavan kalenteri- vuoden alusta lukien.

3. Korvausta ei makseta siltä ajalta, jolta se makse- taan varaluottamushenkilölle. Korvaus maksetaan va- raluottamushenkilölle silloin, kun varaluottamushenkilö hoitaa luottamushenkilön tehtäviä tämän ollessa esty- neenä esimerkiksi vuosiloman, sairauden tai muun nii- hin verrattavan esteen vuoksi. Asiasta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.

4. Xxxxxxx työpaikan teknisten toimihenkilöiden luku- määrä on alle 10 ja luottamushenkilö suorittaa työnan- tajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle tältä ajalta ylityökorva- us tai muu luottamushenkilön kanssa sovittu lisäkorva- us.

9 §

Luottamushenkilön koulutus

Luottamushenkilölle ja varaluottamushenkilölle varataan koulutussopimuksen mukaisesti tilaisuus osallistua sel- laiseen osapuolten väliseen koulutussopimuksen tar- koittamaan koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään luottamushenkilön pätevyyttä luottamushenkilötehtävi- en hoitamisessa.

10 §

Luottamushenkilön toimitilat

1. Ellei luottamushenkilöllä muutoin ole tarkoituksen- mukaista säilytystilaa käytössään, työnantaja järjestää luottamushenkilölle paikan, jossa voidaan säilyttää luot- tamushenkilötehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toi- mistovälineet.

2. Milloin työpaikan olosuhteet sitä edellyttävät, työn- antaja järjestää tarkoituksenmukaisen toimitilan, jossa voidaan käydä luottamushenkilötehtävän hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

12 LUKU

KOULUTUSSOPIMUS

1 §

Soveltamisala

Tämä sopimus koskee henkilöstön ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta, uudelleenkoulutusta, opinto- vapaata, työsuojelukoulutusta, ay-koulutusta, liittojen yhteisesti järjestämää koulutusta sekä yhteisesti järjes- tettyä koulutusta työpaikalla.

2 §

Koulutustyöryhmä

1. Liitot nimeävät työehtosopimusaloittain yhteisen koulutustyöryhmän sopimuksen toimeenpanoa varten.

2. Koulutustyöryhmän tehtävänä on:

• koulutustarpeiden selvittäminen ja toteutuksen seuranta

• tarpeellisen koulutustarjonnan aikaan- saaminen

• viranomaisiin vaikuttaminen koulutusasioissa

• työsuojelukurssien hyväksyminen vuosittain

• ay-kurssien hyväksyminen vuosittain

• yhteisestä koulutuksesta päättäminen

• työvoimapoliittisen koulutuksen seuraaminen ja toteutuksen ohjaaminen

• koulutusmateriaalin ja ammattikirjallisuuden julkaisemisen edistäminen

• koulutussopimuksen toteutuksen seuranta ja erimielisyyksien käsittely.

3 §

Koulutusyhteistyö yrityksessä

Koulutuskysymysten käsittely yhteistoiminnassa on osa- na yrityksen toiminnan kehittämistä tärkeätä. Koulutuk- sen yhteistoiminnassa tapahtuva etukäteissuunnittelu voidaan toteuttaa organisaation koko ja muut asiaan vai- kuttavat seikat huomioon ottaen joko yt-menettelyn puit- teissa tai tarvittaessa erillisessä koulutustoimikunnassa.

4 §

Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

1. Kun työnantaja antaa ammatillista koulutusta tai lä- hettää henkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutusti-

laisuuksiin työaikana, työnantaja korvaa koulutuksen ai- heuttamina suoranaisina kustannuksina matka- ja ma- joituskulut, päivärahat, mahdolliset kurssimaksut sekä muut mahdolliset asiaan kuuluvat kulut. Lisäksi makse- taan säännöllisen työajan ansio, joka käsittää henkilö- kohtaisen palkan, ilta-, yö- ja vuorotyölisät sekä muut mahdolliset olosuhdelisät.

Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korva- taan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset ja makse- taan korvauksena yksinkertainen tuntipalkka, ellei toisin sovita.

2. Koulutukseen osallistuvien nimeämisen suorittaa työnantaja neuvoteltuaan asiasta yhteistoimintamenet- telyssä. Koulutustarpeet, jotka koskevat useita henkilöi- tä tai osastokokonaisuuksia, käsitellään asianomaista henkilöstöryhmää edustavan luottamushenkilön kanssa siten, että yrityksen toiminnan ja henkilöstön ammatil- lisen kehittymisen tarpeet voidaan yhteensovittaa.

5 §

Ammattiyhdistys- ja työsuojelukoulutus

1. Keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen järjestämille enintään kolmen kuukauden pituisille kursseille anne- taan tässä pykälässä jäljempänä mainituille luottamus- henkilöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se käy päinsä aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle.

Koulutustyöryhmän hyväksymille ay-kursseille saa- vat pääluottamushenkilö, varapääluottamushenkilö, luottamushenkilö, varaluottamushenkilö ja ammatti- osaston tai yhdistyksen puheenjohtaja osallistua heidän palkkaansa enintään kuukauden osalta vähentämättä. Työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu, työsuojelu- asiamies ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallis- tua yhteistyötehtäviinsä liittyville enintään kahden viikon

pituisille kursseille heidän palkkaansa vähentämättä.

2. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille, on viikon tai lyhyemmän kurssin osalta annettava vähintään kolme ja pidemmän kurssin osalta vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkamista.

Jos osallistuminen ko. ajankohtana aiheuttaisi tun- tuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle, työn- antajan on ilmoitettava pääluottamushenkilölle viimeis- tään kaksi viikkoa ennen kurssin alkua syy, jonka takia

vapauden myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Täl- löin sovitaan yhteisesti vaihtoehtoinen ajankohta.

3. Työnantaja maksaa ay- ja työsuojelukoulutukseen oikeutetuille kursseille osallistujille kultakin sellaisel- ta kurssipäivältä, jonka osalta palkkaa ei vähennetä, kurssin järjestäjälle tarkoitettuna ruokailukustannusten korvauksena liittojen välillä sovittavan ateriakorvauksen. Ateriakorvauksen suuruus on vuonna 2020 25,56 eu- roa.

4. Osallistuminen ay-koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 §

Liittojen yhteinen koulutus

1. Koulutustyöryhmä voi hyväksyä koulutussopimuksen tarkoittamaksi koulutukseksi liittojen yhdessä sopimia työehtosopimuskoulutustilaisuuksia tai alan yt-toimikun- nan sekä graafisen alan turvallisuustyön työalatoimikun- nan järjestämiä koulutustilaisuuksia.

2. Koulutukseen osallistuvalle henkilölle suoritetaan korvaus kuten 4 §:ssä on määrätty.

3. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamushenkilön kesken.

7 §

Opintovapaa

Sopijaosapuolet tiedottavat opintovapaasta, aikuiskou- lutustuesta ja muusta aikuiskoulutuksesta.

8 §

Erimielisyyksien käsittely

Kaikki tätä koulutussopimusta koskevat erimielisyydet alistetaan liittojen välisen koulutustyöryhmän käsiteltä- viksi. Erimielisyydestä on yrityksessä laadittava muis- tio ja se on osoitettava koulutustyöryhmälle. Muutoin noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelu- järjestystä.

13 LUKU

TYÖSUOJELUSOPIMUS – YLEINEN OSA

Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistyö työsuojelua koskevissa asioissa järjestetään tämän sopimuksen mu- kaisesti, ellei työehtosopimuksen erityisistä työehdoista muuta johdu.

1 §

Yleistä

Työsuojelua koskevan lainsäädännön tarkoittamaa työ- paikkaa varten nimeää työnantaja työsuojelupäällikön ja työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt työsuojeluvaltuu- tetun siten kuin jäljempänä todetaan.

2 §

Valinnat

1. Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua on valittava kahdeksi kalenterivuodeksi, kun työpaikassa säännöllisesti työssä olevien työntekijöiden kokonais- määrä, toimihenkilöt mukaan luettuna, on vähintään kymmenen. Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan työsuoje- luvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua.

2. Mikäli johonkin henkilöstöryhmään ei kuulu kym- mentä henkilöä eikä muusta ryhmästä valittua työsuo- jeluvaltuutettua ole valittu yhteisesti hoitamaan työsuo- jeluvaltuutetun tehtävää, voi luottamushenkilö osallistua edustamansa henkilöstöryhmän osalta työsuojelua kos- kevien asioiden käsittelyyn.

Jos vähintään kymmenen hengen työpaikassa mi- hinkään henkilöstöryhmään ei kuulu vähintään kym- mentä henkilöä, voivat ryhmät paikallisesti sopien va- lita yhteisen työsuojeluvaltuutetun.

3. Sanomalehtien varhaisjakajilla on, ottaen huomioon heidän työolosuhteensa työnantajan yleisen valvonta- alueen ulkopuolella, oikeus valita oma työsuojeluvaltuu- tettu.

Mikäli sanomalehdenjakajat eivät valitse erikseen heitä edustavaa työsuojeluvaltuutettua, heillä on yh- dessä työntekijöiden kanssa oikeus osallistua työpai- kan yhteisen työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valintaan.

4. Jos työpaikan olosuhteet antavat siihen aihetta, voi- vat eri henkilöstöryhmät sopia työsuojeluvaltuutettujen

vaalia järjestettäessä siitä, että toimihenkilöasemassa oleviin työntekijöihin katsotaan kuuluviksi samoissa työ- tiloissa ja työolosuhteissa työskenteleviä työntekijöitä.

3 §

Työsuojeluasiamiehet

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, teh- tävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti siten, et- tä toimialueet muodostuvat tarkoituksenmukaisiksi ja kattavuudeltaan sellaisiksi, että tuotantolaitoksen tai vastaavan toimintayksikön eri osastot ja ammattiryh- mät ovat edustettuina ottaen huomioon esiin tulevat työsuojeluriskit ja muut olosuhteet.

4 §

Paikallinen sopiminen

1. Paikallisesti voidaan työsuojelun valvonnasta ja työ- paikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 23 ja 29 §:ien mukaisesti sopia yhteistoiminnan järjestämi- sestä. Työsuojeluvaltuutetun ja luottamushenkilön teh- tävien yhdistämisestä voivat henkilöstöryhmät sopia lain mukaisesti.

2. Tuotantolaitoksen tai sitä vastaavan toimintayksikön toiminnan olennaisesti laajentuessa tai supistuessa, saatetaan työsuojeluorganisaatio vastaamaan muuttu- nutta tilannetta.

5 §

Työsuojeluyhteistoiminta

1. Työpaikalla tarkoitetaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 25§:n mukaista työpaikkaa.

2. Työsuojelun käytännön toteuttamistavat sovitaan paikallisesti yhteistoiminnassa. Laajat, työolosuhteisiin vaikuttavat kysymykset kuten työtilojen muutokset tai kone- ja laitehankinnat, joihin liittyy työsuojelullisia nä- kökohtia, on tarkoituksenmukaista käsitellä sovittavalla tavalla asiaa koskevan yt-menettelyn yhteydessä.

3. Muuten työsuojeluyhteistyön toteuttaminen voidaan järjestää tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden poh- jalta työsuojelutoimikunnassa, muussa yhteistyöelimes-

sä ja linjaorganisaatiossa tapahtuvaksi siten kuin työpai- kan olosuhteet edellyttävät.

6 §

Työsuojeluyhteistoimintatehtävät

Työsuojeluyhteistoiminnassa tulee riittävän aikaises- sa vaiheessa käsitellä, ellei paikallisesti muuta sovita, muun muassa seuraavat asioita:

• vuosittainen toimintasuunnitelma

• työntekijän terveyteen ja turvallisuuteen välittömästi vaikuttavat asiat

• työpaikan vaarojen ja haittojen selvittämisen periaatteet

• työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvitykset

• työkykyyn liittyvät kehitystavoitteet ja ohjelmat

• työn järjestelyyn ja mitoitukseen liittyvät asiat

• opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt

• erilaiset yhteistoiminnan piiriin kuuluvat tilastot ja muut seurantatiedot

• asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta

• yhteistoiminnan järjestäminen yhteisellä työpaikalla (tarvittaessa)

7 §

Työsuojelusäännökset

Työsuojeluyhteistyön osapuolille hankitaan työnantajan toimesta tarpeellinen työturvallisuus- ja työsuojelulain- säädäntö.

14 LUKU

TYÖSUOJELUSOPIMUS – ERITYINEN OSA

Sen lisäksi mitä työehtosopimuksen luvussa 13 on sa- nottu työsuojeluyhteistoiminnasta yrityksessä, liitot ovat sopineet seuraavasta:

1 §

Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala

1. Sopimuksen tarkoituksena on työsuojelutoiminnalle myönteisen hengen aikaansaaminen sekä työnantajien ja teknisten toimihenkilöiden yhteistyön edistäminen.

2. Yhteistyöhön osallistuvien henkilöiden tulee olla hy- vin perehtyneitä toimihenkilöiden työsuojelukysymyksiin.

3. Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin so- vittu, noudatetaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia, joka ei ole tämän sopimuksen osa.

2 §

Ajankäyttö

1. Työsuojeluvaltuutettu suorittaa tehtävänsä työajalla. Ajankäyttö sovitaan työnantajan kanssa. Poikkeukselli- sesti, tehtäväänsä liittyvän tapahtuman vuoksi, työsuo- jeluvaltuutetulla on oikeus käyttää työaikaansa tehtävän hoitamiseen myös muuna kuin sovittuna työaikana.

Työajan ulkopuolisista tehtävistä työsuojeluvaltuu- tetun tulee sopia työnantajan kanssa etukäteen, mikäli se on mahdollista.

2. Jos 1 momentissa mainittu henkilö suorittaa työnan- tajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityö- korvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisä- korvauksesta, ellei tehtävä johdu työsuojeluviranomai- sen määräyksestä tai sattuneesta tapaturmasta.

3. Työsuojeluvaltuutettu pitää tuntikirjaa, johon mer- kitään tehtävien suorittamisen päivämäärä, tehtävien laatu ja niihin käytetty aika. Työnantajalla on oikeus tu- tustua tuntikirjaan.

3 §

Työsuojeluvaltuutetun lisäkorvaus

1. Työsuojeluvaltuutetulle suoritetaan lisäkorvausta työ- suojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta hänen kuu- kausipalkkansa lisäksi seuraavasti:

Työsuojeluvaltuutetun

edustamien toimihenkilöiden Kuukausikorvaus kokonaismäärä euroissa

10 – 24 48

25 – 50 60

51 – 100 72

101 – 200 84

yli 200 96

2. Lisäkorvauksen maksamisen perusteena on toimihen- kilöiden lukumäärä 1. päivänä tammikuuta. Mukaan las- ketaan myös vähintään vuoden pituisessa määräaikaises- sa työsuhteessa olevat. Jos toimihenkilöiden määrässä tapahtuu olennaisia muutoksia kalenterivuoden aikana, korvausta voidaan tarkistaa erikseen sopien. Mahdollinen muutos tulee voimaan seuraavan kuukauden alusta.

3. Lisäkorvaus ei ole sellaista palkkaa eikä lisää, jo- ka olisi otettava huomioon yli- ja sunnuntaityöstä mak- settavia korotuksia laskettaessa. Lisäkorvausta ei oteta huomioon myöskään vuosilomapalkkaa tai lomarahaa laskettaessa.

4. Lisäkorvaus maksetaan työsuojeluvaltuutetulle vuo- siloman ja sairauden ajalta vain mikäli hän hoitaa val- tuutetun tehtäviä tänä aikana. Jos työnantajalle on kir- jallisesti ilmoitettu, että varavaltuutettu toimii työsuoje- luvaltuutetun sijaisena, maksetaan lisäkorvaus hänelle sijaisuuden ajalta.

4§

Toimitilat

Työnantaja järjestää työsuojeluvaltuutetulle tarkoituk- senmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkei- den säilyttämiseen ja antaa tarvittaessa tilan, jossa voi- daan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

5 §

Työsuhdeturva

1. Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toi- menpidettä saa kohdistaa työsuojeluvaltuutettuun, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan.

Mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuu- tetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

2. Työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei työsuo- jeluvaltuutettua saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7.10

§:n 1 momentin edellyttämää niiden toimihenkilöiden suostumusta, joita hän edustaa.

3. Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8.1 §:n säännöksiä. Työsuojelu- valtuutetun työsopimuksen purkaminen sillä perusteel- la, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä ei ole mah- dollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta työsopimuslain velvoitteita (vertaa vuoden 1970 TSL 43

§ 2 mom. soveltaminen).

4. Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettami- sesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Eh- dokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme viikkoa ennen vaalin toimittamista ja päättyy muun kuin vaalissa työsuojeluvaltuutetuksi valituksi tulleen osalta vaalitu- loksen tultua todetuksi.

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen työsuojeluvaltuutetun tehtävän- sä päättymisen jälkeen.

5. Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritet- tava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrät- tävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain

12.2 §:ssä on säädetty.

Milloin tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimin- tayksikössä säännöllisesti työskentelevien henkilöiden yhteismäärä on 20 tai vähemmän, on korvaus vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka.

6. Työsuojeluasiamiestä ei saa irtisanoa työsuojeluasia- miehen tehtävien hoitamisen johdosta.

6 §

Erimielisyyksien ratkaiseminen

Ellei tämän sopimuksen soveltamisesta työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuk- si, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista erimieli- syyksien käsittelyjärjestystä (TES 8:3 §).

7 §

Työalatoimikunta

Liittojen välistä työsuojeluyhteistyötä toteutetaan alan turvallisuustyön työalatoimikunnassa siten kuin työ- markkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet.

15 LUKU

HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI

Mikäli jompikumpi osapuoli sitä edellyttää, on laadittava yrityskohtainen hoitoonohjaussopimus hoitoonohjausso- pimusmallin pohjalta.

Hoitoonohjaussopimusmalli

Yritys Oy:n suositus

hoitoonohjaussopimukseksi

1. Yrityksen palveluksessa oleva työntekijä, jolle on ke- hittynyt tai selvästi kehittymässä jatkuvasta päihteiden, ennen kaikkea alkoholin liikakäytöstä sosiaalinen tai ter- veydellinen ongelma, joka haittaa muun muassa hänen työntekoaan, pyritään ohjaamaan hoitoon tämän sopi- muksen mukaisesti.

2. Tavoitteena on rohkaista hoitoon hakeutumista si- ten, että ongelma ei johtaisi toimenpiteisiin, jotka saat- tavat aiheuttaa työsuhteen päättymisen tai muita yksi- lön kannalta haitallisia seuraamuksia. Hoitoon hakeu- tumista ei pidetä työsuhteen lakkauttamisperusteena.

3. Hoitoon ohjaaminen toteutetaan siten, että jokaisel- le ilmoitetaan tiedot käytettävissä olevista hoitopaikoista ja -muodoista sekä työpaikan hoitoonohjauksessa neu- vova yhteyshenkilö.

4. Hoitoonohjaus toteutetaan ensisijaisesti työntekijän omasta aloitteesta ja toissijaisesti työnantajan aloittees- ta, kun tämä joutuu harkitsemaan työsuhteeseen koh- distuvia toimenpiteitä.

5. Jokaisessa hoitoonohjaustilanteessa selvitetään erikseen hoitoonohjattavan, hoitopaikan ja yhteyshen- kilön kesken, tarvittaessa työnantajan kanssa, soveliain tarjolla olevista hoitovaihtoehdoista. Samalla selvitetään työntekijän mahdollisuudet saada hoidon ajalta talou- dellista tukea sosiaalivakuutusjärjestelmästä.

6. Työntekijän hakeuduttua vapaaehtoisesti laitoshoi- toon, hänelle maksetaan työehtosopimuksen mukaises- ti sairausajan palkkaa laitoshoidon alkamisesta lukien, jos hoidosta on sovittu työnantajan kanssa.

7. Yhteyshenkilön tehtävistä hoitoonohjauksessa huo- lehtii yrityksen työterveyshuolto/tehtävään suostumuk- sensa mukaisesti valittu yhteyshenkilö.

8. Yhteyshenkilö suorittaa käytännön hoitoonohjaustoi- met, joita ovat muun muassa ajantilaus, paikanvaraus ja ehkä tarpeellinen yhteydenpito työnantajaan tai luot- tamushenkilöön. Jokaisella on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti hoitoonohjaamisen mahdollisuuksis- ta ja muista hoitoon liittyvistä käytännön tekijöistä yhte- yshenkilön kanssa.

9. Työntekijän kanssa niin sovittaessa yhteyshenkilöllä tai työnantajalla on oikeus saada tieto hoitosopimuksen noudattamisesta.

10. Hoitoonohjauksessa mukana oleva ei ilman hoitoo- nohjattavan nimenomaista lupaa saa muille ilmaista tie- toonsa saamiaan henkilökohtaisia seikkoja.

11. Työnantajan harkitessa työsuhteeseen liittyviä toi- menpiteitä päihteiden tässä tarkoitetun väärinkäytön vuoksi, yhteyshenkilöllä on oikeus osallistua kaikkiin neuvotteluihin, ellei työntekijä itse nimenomaan tätä kiellä.

12. Tähän sopimukseen on liitetty luettelo paikallisista hoitomahdollisuuksista. (Kunnan sosiaalilautakunta, A- Klinikka, terveyskeskus, työterveyshuolto, katkaisuase- ma, mielenterveystoimisto, sairaala, hoitokoti, huoltola, AA-Ryhmä. Puhelinnumero, osoite, aukioloaika, henkilö, johon voi olla yhteydessä).

13. Tämä sopimus on hyväksytty yrityksen yt-neuvotte- lukunnassa.

16 LUKU

MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT

1. Yleistä

1. Matkalla tarkoitetaan työtehtävien edellyttämää matkustamista työpaikan tai tavanomaisen työalueen ulkopuolelle.

2. Matkavuorokausi on työmatkan alkamista seuraava 24 tunnin pituinen ajanjakso. Matka alkaa työpaikalta tai erikseen sovittaessa työntekijän asunnolta ja päättyy hänen palatessaan jompaankumpaan.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvit- taessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä ottaen huomioon toimenpiteet, joihin työnantaja on ryhtynyt oleskelua silmälläpitäen.

2. Korvattava matkustusaika

1. Matkan aikana tehtävään työhön sovelletaan työeh- tosopimuksen työaikamääräyksiä.

2. Säännöllisen työajan puitteissa tapahtuvasta mat- kustamisesta maksetaan ansionmenetyksen korvaus.

3. Mikäli matkustaminen tapahtuu säännöllisen työ- ajan ulkopuolella, maksetaan matkustamiseen käyte- tyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä.

4. Kello 22–07 väliseltä ajalta ei matkustusajan korva- usta suoriteta, mikäli matkustajan käytössä on makuu- paikka.

5. Perustuntipalkka lasketaan samaa jakajaa käyttäen kuin laskettaessa ylityön perusteena olevaa tuntipalk- kaa.

6. Koska matkustamista työn tekemispaikalle ei lueta työaikaan kuuluvaksi ajaksi, matka-aikaa ei siten oteta huomioon vuorokautista ylityötä laskettaessa.

7. Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön laskemisen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työvuoroluette- lon mukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärään sellaisina matkustuspäivinä, jolloin säännöllinen vuoro-

kautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kui- tenkaan työaikatilastoinnissa lueta varsinaisiksi työtun- neiksi.

8. Mikäli myynti, markkinointi tai siihen verrattavas- sa työssä työntekijän normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin työntekijä tehtävien- sä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suoritta- misesta, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajal- ta makseta. Tässä momentissa tarkoitetun työntekijän kanssa voidaan ruoka- ja päivärahojen asemesta sopia palkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauk- sesta.

Huomautus: Korvausta ei oteta huomioon PRO:n ohjelukuvertailua suoritettaessa.

3. Matkakustannusten korvaukset

Suoranaiset kustannukset

1. Työnantaja korvaa matkasta aiheutuneet kustannuk- set. Suoranaisia kustannuksia ovat matkaliput ja muut työmatkan suorittamisesta aiheutuvat tarpeelliset kus- tannukset.

2. Oman auton käytöstä korvataan sopimuksen koh- dan 6. mukainen valtion matkustussääntöön perus- tuva kilometrikorvaus.

Päivärahat

3. Päivärahalla korvataan matkasta aiheutuvia korke- ampia elinkustannuksia.

4. Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Matka- vuorokausi on 24 tunnin jakso matkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä.

5. Mikäli työtehtävien luonne edellyttää matkustamista, ei säännöllisen työajan puitteissa tapahtuvasta liikkumi- sesta makseta päivärahaa. (Tällaisia tehtäviä ovat mm. toimitustyö, jakelutyö, myyntityö, huoltotyöt ja muut työt, joiden luonne edellyttää liikkumista.)

Kotimaan matkat

6. Kokopäiväraha maksetaan matkalta, joka on kestä- nyt yli 10 tuntia.

7. Osapäiväraha maksetaan matkalta, joka kestää yli 6 mutta enintään 10 tuntia.

8. Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaa- vuorokaudesta, joka ylittää viimeisen matkavuorokau- den yli kahdella tunnilla, maksetaan osapäiväraha. Ko- kopäiväraha maksetaan, kun vajaavuorokausi ylittyy 6 tunnilla.

9. Päivärahoista vähennetään 50 %, mikäli työnantaja järjestää työntekijälle maksuttomat ateriat. Kokopäivä- rahan osalta tämä tarkoittaa kahta lämmintä ateriaa ja osapäivärahan osalta yhtä lämmintä ateriaa.

Ulkomaan matkat

10. Ulkomaan päiväraha maksetaan matkalta, joka on kestänyt yli 10 tuntia.

11. Ulkomaan päiväraha määräytyy sen maan päivära- han mukaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos mat- kavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, mää- räytyy päiväraha sen maan mukaan, josta kulkuväline on viimeksi lähtenyt tai Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

12. Täyden 24-tunnin matkavuorokauden jatkeena ole- vasta vajaavuorokaudesta, joka ylittää viimeisen matka- vuorokauden yli 2 tunnilla, maksetaan puolet ulkomaan- päivärahasta. Mikäli täysi matkavuorokausi ylittyy yli 10 tunnilla, maksetaan uusi ulkomaanpäiväraha.

13. Päivärahasta vähennetään 50 %, mikäli työntekijä on saanut maksuttoman tai matkalipun tai hotellihuo- neen hintaan sisältyneen ruoan. (täysihoito)

4. Ruokaraha

1. Mikäli matkasta ei tule suoritettavaksi päivärahaa, mutta matka on kestänyt yli 6 tuntia, eikä henkilö ole voinut ruokailla tavanomaisessa tai sitä vastaavassa ruokailupaikassaan, maksetaan ruokaraha. Tällä mää- räyksellä ei muuteta yrityskohtaisia käytäntöjä, mikäli ne ovat tarjonneet paremmat edut.

2. Ruokarahaa ei makseta, mikäli henkilö saa maksut- toman ruoan tai ruokailu on järjestetty lounassetelillä tai vastaavalla.

5. Majoituskustannukset

1. Mikäli työntekijä joutuu majoittumaan eikä työnan- taja ole järjestänyt kohtuulliset vaatimukset täyttävää majoitusta tai makuupaikkaa, majoittumiskustannukset korvataan seuraavasti:

2. Huoneen käytöstä johtuvat majoituskustannukset korvataan tositteen mukaisesti valtion matkustussään- nöstä ilmeneviin hotellikorvausten enimmäismääriin.

3. Majoituslaskut korvataan tositteen mukaan, mikäli paikkakunnalla ei ole mahdollisuutta yöpyä hotellikor- vausten enimmäismäärien puitteissa.

4. Mikäli henkilö ei esitä majoituksesta laskua työn- antajalle, maksetaan majoittumiskustannusten sijasta yöpymisraha.

6. Matkakorvaukset

Päivärahat, hotellikorvaukset ja kilometrikorvaukset ovat samat kuin kulloinkin verovapaiksi vahvistetut enim- mäismäärät (ks. xxx.xxxx.xx).

7. Paikallinen sopiminen

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta voi- daan paikallisesti sopia toisin edellyttäen, että yhteisesti todetaan etujen kokonaisuutena ottaen olevan saman tasoiset kuin tässä työehtosopimuksen luvussa on mää- rätty.

17 LUKU

TEHTÄVIEN RYHMITTELY

Teknisten toimihenkilöiden tehtävät ryhmitellään oheis- ten ryhmittelymääritelmien mukaan.

Jos tekninen toimihenkilö tämän sopimuksen voi- massa ollessa siirtyy toiseen tehtävään tai jos toimen edellyttämä vastuu ja sen asettamat vaatimukset ovat selvästi muuttuneet, määritellään hänen palkkaryhmän- sä uudelleen.

1. Tuotanto- ja ylläpitotöiden johto

Tähän lohkoon kuuluvat työehtosopimuksen 1.1 §:n tar- koittamat työnjohtotehtävissä olevat tekniset toimihen- kilöt, työnjohdollisissa tehtävissä olevat rakennusmesta- rit, ne toimihenkilöt, joiden tehtävät ovat pääasiallisesti työnjohdollisia kuten varastonhoitajat tuotantoon liitty- vissä varastoissa, päätoimiset työturvallisuusteknikot ja sellaiset teknisen pätevyyden omaavat toimihenkilöt, jotka päätoimisesti ohjaavat, neuvovat ja opettavat tek- nisiä toimihenkilöitä tai työntekijöitä sekä huoltoteknikot ja muut vastaavissa huoltotehtävissä olevat toimihenki- löt sekä toimihenkilöt atk:n huolto- ja korjaustehtävissä.

A. Johtaa työtä välillisesti alaistensa työnjohtajien ja mahdollisesti muiden teknisten toimihenkilöiden esimie- henä siten, että hänen työjohdolliseen alaisuuteensa kuuluu useista osastoista muodostettu tehtäväkokonai- suus tai työnjohdollisen luonteen ja teknisen pätevyys- tason vaativuuden kannalta edelliseen rinnastettava it- senäisesti johdettu tuotantoyksikkö. Tehtävään voi liittyä myös muita kuin varsinaisiin työnjohtotehtäviin kuuluvia vastuita sekä välitöntä työnjohtoa.

Tähän ryhmään kuuluvat graafisen teollisuuden osalta lähinnä ylifaktorit, ylityönjohtajat, -mestarit tai osaston johtajat, jotka vastaavat kirja-, sanomalehti- tai muun painotyön tehtäväkokonaisuudesta tai määrätyn osaston käyttöteknisestä ja taloudellisesta suoritukses- ta suoraan toimitus- tai tekniselle johtajalle. Tehtävään sisältyy usein myös vastuu tehtäväsektorin taloudelli- sesta toiminnasta.

B. Johtaa työtä pääasiassa alaisiansa työnjohtajia apu- na käyttäen vastaten esimiehenä osaston työnjohdos- ta; tehtävään kuuluu välillisen työnjohdon ohella usein myös välitöntä työnjohtoa. Tähän ryhmään luetaan myös sellainen itsenäinen välitön työnjohtotehtävä, joka vai- keutensa, vastuullisuutensa tai muitten vaatimustensa

puolesta on perustellusti rinnastettavissa edellisessä virkkeessä määriteltyyn tehtävään.

Tähän ryhmään kuuluvat graafisessa teollisuudes- sa lähinnä osastonsa tuotannosta vuorossaan vastaa- vat tekstinvalmistus-, kuvanvalmistus-, sivunvalmistus-, painon, sitomon ja jälkikäsittelyosastojen työnjohtajat ja faktorit.

Lisäksi tähän ryhmään kuuluvat huolto- ja kunnos- sapito-osaston työnjohtajat, joiden tehtäviin kuuluu vas- tata graafisten tuotantokoneiden, laitteiden ja työkonei- den kunnossapidosta.

Tähän ryhmään sijoitetaan lähinnä esimiehet sellai- sissa kirjapainoissa, joissa tuotanto- ja ylläpitotehtävis- sä työskentelevän henkilökunnan lukumäärä on yli 40.

C. Johtaa työtä pääasiallisesti välittömästi vastaten it- senäisesti alaistensa työntekijöiden työstä. Tehtävä on vaativa ottaen huomioon etenkin tarvittavan teknisen pätevyyden, ammattitaitovaatimukset ja työnjohdollisen vaikeusasteen.

Tähän ryhmään kuuluvat graafisessa teollisuudes- sa lähinnä osastonsa tuotannosta vuorossaan vastaa- vat tekstinvalmistus-, kuvanvalmistus-, sivunvalmistus-, painon, sitomon, jälkikäsittelyn ja postituksen työnjoh- totehtävissä toimivat työnjohtajat ja faktorit.

Lisäksi tähän ryhmään kuuluvat myös huolto- ja kunnossapito-osaston työnjohtaja, jonka tehtäviin kuu- luu vastata graafisten tuotantokoneiden, laitteiden ja työkoneiden kunnossapidosta.

Tähän ryhmään sijoitetaan esimiehet sellaisissa kir- japainoissa, joissa tuotanto- ja ylläpitotehtävissä työs- kentelevän henkilökunnan lukumäärä on alle 40.

D. Johtaa työtä välittömästi vastaten itsenäisesti alais- tensa työntekijöiden työstä, joka on osin ammattityö- tä tai sellaista vähemmän ammattitaitoa vaativaa työ- tä, jossa työnjohdollinen valvonta-alue tai johdettavien työntekijöiden lukumäärä on keskimääräisesti suurempi. Lähinnä tähän ryhmään kuuluvat graafisessa teolli- suudessa työnjohtajat, jotka vastaavat postitusosaston,

osoiteosaston tai kuljetusosaston tehtävistä.

E. Johtaa työnjohdollisesti vähemmän vaativaa työtä tavallisesti toisen ylempään palkkaryhmään kuuluvan työnjohtajan alaisena, joka varsinaisesti vastaa työn johtamisesta.

Tähän ryhmään kuuluvat graafisessa teollisuudessa lähinnä alityönjohtajat, jotka hoitavat työnjohtajan alai- sena osastolla määrättyä osatöiden valvontaa. Tähän ryhmään kuuluvat myös harjoittelijat.

2. Työnsuunnittelijat

Tähän lohkoon kuuluvat teknisen pätevyyden omaavat työnsuunnittelijat myös tuotantokoneiston käytön suun- nittelu-, kuormitus- ja valvontatehtävissä, työnvaiheitta- jat, työnesivalmistelijat, korjaus- ja ylläpitotöiden suun- nittelijat sekä muut edellä mainitunlaisissa työnsuun- nittelutehtävissä työskentelevät tekniset toimihenkilöt.

A. Toimii alaisista teknisistä toimihenkilöistä muodos- tuvan suurehkon työnsuunnitteluryhmän esimiehenä vastaten keskisuuren teollisuuslaitoksen työnsuunnit- telusta taikka teollisuuslaitoksen usean suuren valmis- tusosaston työnsuunnittelutoiminnasta taikka monesta oleellisesta osasta työnsuunnittelua suuressa teollisuus- laitoksessa taikka suuren teollisuuslaitoksen valmisteit- tain jaetussa työnsuunnittelussa usean vaativan tuote- ryhmän osalta. Kehittää työnsuunnitteluun, -järjestelyyn ja -valvontaan liittyviä menetelmiä sekä suorittaa työn- suunnittelijoiden kouluttamista. Tehtävään liittyy yleensä osavastuuta myös muista tehtävistä kuten hinnoittelu- toiminnasta.

B. Toimii työnsuunnittelun esimiehen tai tuotantojoh- don alaisena yleensä pienemmän työnsuunnitteluryh- män vastaavana työnsuunnittelijana vastaten tehtä- vittäin jaetussa työnsuunnittelussa oleellisesta osasta työnsuunnittelua suurehkossa teollisuuslaitoksessa tai valmisteittain jaetussa työnsuunnittelussa. Toimii osas- toittain jaetussa työnsuunnittelussa yhden suuren ja monipuolisen taikka usean pienemmän osaston taikka pienemmän teollisuuslaitoksen vastaavana työnsuunnit- telijana.

C. Suorittaa määrätyn tuoteryhmän tai monipuolisen valmisteen työnsuunnittelun, mikä edellyttää teollisuus- laitoksen tuotantovälineiden ja valmistusmenetelmien hallintaa taikka suorittaa tehtävittäin jaetussa työnsuun- nittelussa monipuolista valmistusmenetelmien tunte- musta ja pitempiaikaista kokemusta vaativia työnsuun- nittelutehtäviä taikka suorittaa itsenäisesti määrätyn valmistusosaston työnsuunnittelua.

D. Suorittaa yleensä rajoitetumpia työnsuunnitteluteh- täviä, jotka edellyttävät tuotantokoneiston ja työnsuun- nittelumenetelmien tuntemusta ja itsenäistä harkintaa.

Valmisteittain jaetussa työnsuunnittelussa suorittaa yk- sinkertaisempien valmisteiden työnsuunnittelun.

E. Suorittaa yleensä työnsuunnitteluun kuuluvia hel- pompia tehtäviä kuten helpompien osakokonaisuuksi- en tai määrättyjen valmistusvaiheiden työnsuunnittelua. Hoitaa valmistuksen ajallista valvontaa yleensä annettu- jen valmistussuunnitelmien tai aikataulujen puitteissa.

3. Työntutkijat

A. Vastaa esimiehenä työntutkimuselimen toiminnas- ta. Suorittaa alaisiaan apuna käyttäen organisaatiotut- kimuksia, esitutkimuksia, menetelmäsuunnittelua sekä aikatutkimuksia niihin liittyvine kustannusvertailuineen. Vastaa synteettisen työnarvolaskennan perusaineiston kehittämisestä. Käy tutkimustoimintaa koskevat neu- vottelut. Huolehtii yhdenmukaisista ja oikeista menet- telytavoista tutkimustyössä sekä tutkimusmenetelmien kehittämisestä. Tehtävä vaatii paitsi työntutkimusteknii- kan perusteellista tuntemusta myös alan teknologian sekä standardiaikajärjestelmien kehittämiseen liittyvän matematiikan tuntemusta.

B. Suorittaa työntutkimusosaston esimiehen tai tuotan- tojohdon alaisena joko itsenäisesti tai alaisiansa työn- tutkijoita apunaan käyttäen tehdasjärjestelyjä, tuotan- non valmistusmenetelmien ja ohjausjärjestelmien suun- nittelua sekä aikatutkimuksia niihin liittyvine kustannus- vertailuineen, osallistuu yleensä uusien työntutkijoiden kouluttamiseen ja saattaa osallistua ammattipätevyyt- tään vastaavaan arvoanalyysityöhön, laatii vaativia stan- dardiaikaohjeita tai antaa ohjeita standardiaikaohjeiden laadintaa varten.

C. Suorittaa annettujen yleisten suuntaviivojen mukaan menetelmäsuunnittelua, aikatutkimuksia sekä niihin liit- tyviä kustannusvertailuja, standardiaikaohjeiden laadin- taa, työpaikkojen järjestelyä ja pienehköjen tuotanto- linjojen järjestelyä. Tehtävä edellyttää alan tuotanto- ja valmistusmenetelmien hyvää tuntemusta ja työntutki- mustekniikan riittävää hallintaa.

D. Suorittaa saamiensa ohjeiden perusteella menetel- mäsuunnittelua sekä perusaika- ja ajankäyttötutkimuk- sia, mitkä vaativat myös kustannusselvittelyjä. Osallistuu standardiaikaohjeiden laadintaan ja tuotannon ohjaus- järjestelmien kehittelyyn.

E. Suorittaa kokeneemman työntutkijan ohjauksen ja valvonnan alaisena helpohkoja perusaika-, ajankäyttö-

ja menetelmätutkimuksia sekä avustaa standardiaika- ohjeiden laadinnassa.

4. Hinnoittelijat ja myyntifaktorit

Tähän lohkoon kuuluvat teknisen pätevyyden omaavat urakan- ja esihinnoittelijat sekä jälkikäteen urakka- ja esihinnoittelun tarkastusta suorittavat tekniset toimi- henkilöt.

Tähän lohkoon kuuluvat myös graafisen alan konei- den, laitteiden, raaka-aineiden ja tarvikkeiden myyjät.

Tähän lohkoon kuuluvat myös atk:n avulla tuotantoa suunnittelevat ja ohjaavat tekniset toimihenkilöt.

A. Vastaa itsenäisesti teollisuuslaitoksen johdon alaise- na urakkahinnoittelun esimiehenä suurehkon urakkahin- noitteluosaston toiminnasta. Tehtäviin kuuluu urakointiin liittyvien palkkapoliittisten suuntaviivojen toteuttaminen ja tärkeimpien urakkaneuvottelujen käyminen. Kehittää urakkahinnoitteluperusteiden systemaattista keräilyä sekä vastaa urakkahinnoittelijoiden kouluttamisesta. Tehtävä vaatii urakkahinnoittelutekniikan perusteellista hallitsemista sekä aikatutkimustekniikan ja tilastollisiin menetelmiin liittyvän matematiikan tuntemusta.

B. Toimii vastaavana hinnoittelijana suurehkon useita hinnoittelualueita käsittävän tuotantoyksikön hinnoitte- luryhmässä sekä ohjaa vähemmän kokemusta omaa- vien hinnoittelijoiden työtä tai itsenäisesti johtaa pie- nemmän tuotantolaitoksen hinnoittelua tehtaan johdon alaisena, ohjaten ja valvoen systemaattista hinnoittelu- perusteiden keräilyä ja niiden kehittämistä.

Tähän ryhmään kuuluvat graafisessa teollisuudes- sa lähinnä hinnoittelu- ja suunnittelufaktorit, jotka vas- taavat vaativien töiden ja tuotteiden hinnoittelusta tai esisuunnittelutehtävistä suorittaen niihin liittyvää asia- kaspalvelua.

Tähän ryhmään kuuluvat lähinnä myös painon kont- torissa työskentelevät myyntifaktorit, joiden tehtävänä on tuotannon myynti- ja asiakaspalvelu. Tehtävään saat- taa liittyä myös työnjohdollisia tehtäviä lähinnä sivunval- mistusosastolla tai painossa.

Mikäli toimihenkilö suorittaa edellä tässä määritel- mässä mainittuja tehtäviä selvästi vaativampia tehtäviä, sijoitetaan toimi tässä lohkossa palkkaryhmään A.

C. Suorittaa itsenäisesti laajoja valmistustekniikan tun- temusta edellyttäviä hinnoittelutehtäviä sekä kerää ja kehittää jatkuvasti laskennan perusteita taikka vastaa hinnoittelijana pienessä tuotantolaitoksessa itsenäisesti hinnoittelutoiminnasta.

Tähän ryhmään kuuluvat lähinnä hinnoittelu- ja suunnittelufaktorit, jotka vastaavat pääasiassa muiden kuin vaativien töiden ja tuotteiden hinnoittelusta tai esi- suunnittelutehtävistä suorittaen niihin liittyvää asiakas- palvelua.

D. Suorittaa hinnoittelualueensa valmistustekniikan hy- vää tuntemusta edellyttäviä, monipuolisia hinnoittelu- tehtäviä sekä kerää materiaalia hinnoitteluperusteiden laatimiseksi.

E. Esimiehen valvonnan alaisena hoitaa hinnoittelualu- eensa valmistustekniikan tuntemusta edellyttävää hin- noittelua useimmiten rajoitetulla työalueella, suureksi osaksi valmiiseen materiaaliin perustuen.

5. Laboratorion tekniset toimihenkilöt

A. Johtaa itsenäisesti tutkimus- ja vaativaa kokeilutoi- mintaa, joka edellyttää myös vieraskielisen lähdeaineis- ton hyväksikäyttämistä ja syvällisiä tietoja alan tutkimus- menetelmistä.

B. Toimii laboratorioesimiehen tai käyttöpäällikön alai- sena teollisuuslaitoksen laboratoriomestarina vastaten joko tutkimustoiminnan tai koneiden suorittamisesta suunnitellen tutkimussarjoja annettujen suuntaviivojen mukaisesti laatimalla niistä kirjallisia selostuksia ja joh- tamalla vaativaa laboratoriotyötä. Tähän ryhmään voi kuulua myös laboratorion tekninen toimihenkilö, joka suorittaa itsenäisesti tutkimus- ja kehitystyötä.

C. Johtaa välittömästi laboratoriotyötä taikka suorittaa annettujen yleisohjeiden mukaan joko yksin tai laborant- teja apuna käyttäen tutkimustehtäviä ja pystyy itsenäi- sesti tekemään johtopäätöksiä niiden tuloksista sekä laatimaan oma-aloitteisesti kirjallisia selostuksia.

D. Johtaa välittömästi helpohkoa laboratoriotyötä taikka suorittaa annettujen ohjeiden mukaan tutkimustehtäviä taikka useanlaatuisia analyysejä, synteesejä, kokeita ja mittauksia sekä pystyy oma-aloitteisesti tekemään ha- vaintoja ja päätelmiä niiden tuloksista. Tehtävät edel- lyttävät myös erikoistumista alalle koulutuksen kautta tai pitkäaikaisella kokemuksella saavutettua vastaavaa pätevyyttä.

E. Suorittaa esimiehen alaisena useanlaisia mittauk- sia, synteesejä ja analyysejä, ainepitoisuusmäärityksiä, laadunvalvontaa tai mittauksia vakiomittauslaitteilla yk- sityiskohtaisten ohjeiden perusteella suorittaen tuloslas-

kuja ja laatien erilaisia taulukoita ja graafisia esityksiä. Tehtävät edellyttävät myös täydennyskoulutusta vuoden kestävän ammattikoulutuksen lisäksi tai pitkäaikaisella käytännön kokemuksella saavutettua vastaavaa päte- vyyttä.

F. Suorittaa valvonnan alaisena rajoitettuja laborato- riotöitä, jotka edellyttävät joko vähintään vuoden kes- tävää ammattikoulutusta tai pitkäaikaisen käytännön kokemuksen ja kurssien kautta saavutettua vastaavaa pätevyyttä.

Laboratoriossa tai vastaavanlaisissa tehtävissä työs- kentelevistä luetaan teknisiksi toimihenkilöiksi ne, joi- den tehtävät edellyttävät joko vähintään vuoden kes- tävää ammattikoulutusta tai pitkäaikaista käytännön kokemuksen ja kurssien kautta saavutettua vastaavaa pätevyyttä.

SOVELTAMISOHJE:

B- JA C-PALKKARYHMIIN SIJOITTELUSTA TUOTANTO- JA YLLÄPITOTÖIDEN TYÖNJOHTOTEHTÄVISSÄ

Palkkasopimuksen ryhmittelymääräysten mukaises- ti karkea B- ja C-palkkaryhmiin sijoittelu tapahtuu seuraavasti:

• ryhmään B kuuluu välillinen työnjohto yhden osastokokonaisuuden puitteissa

• ryhmään B kuuluu myös välitön työnjohtotehtä- vä, joka vaikeutensa, vastuullisuutensa tai muit- ten vaatimustensa puolesta on perustellusti rin- nastettavissa välilliseen työnjohtotehtävään

• ryhmään C kuuluu muu välitön ammattityön joh- taminen.

Välittömän itsenäisen työnjohdon osalta on ryhmit- telyssä kiinnitettävä huomiota seuraaviin näkökoh- tiin, jotta tällainen välitön työnjohtotehtävä olisi si- joitettava ryhmään B:

1. pääsääntöisesti yrityksessä on oltava yli 40 työn- tekijää ja

2. työnjohdollisen tehtävän vaikeus, vastuullisuus, itsenäisyys, erikoisluonne tai muut siihen liittyvät tekijät asettavat työnjohdolle sellaisia vaatimuksia, että tehtävä kokonaisuutena on verrattavissa B-ryh- män välilliseen työnjohtoon.

Xxxxxxx, vastuullisuus ja muut vaatimukset

Työnjohdollista vaikeutta arvioitaessa voivat edelly- tykset B-ryhmään sijoittamiseksi ilmetä seuraavasti:

• työjohdollinen alue on laaja tai monitahoinen

• suuri määrä alaisia: suurena määränä pidetään, kun suoranaisesti johdettavana on 20 alan am- mattiopin suorittanutta tai muuten vähintään 35. Mikäli teknologian muutosten johdosta työnteki- jöiden määrä vähenee, ei tämä aiheuta muutos- ta yrityksessä suoritettuun ryhmittelyyn

• työnjohdollinen tehtävä edellyttää erikoiskou- lutusta.

Työnjohdollista vastuuta arvioitaessa voivat edelly- tykset B-ryhmään ilmetä seuraavasti:

• työnjohtajan vastuu on rinnastettavissa välillisen työnjohdon tasoon

• vastuu tulee korostetusti esille silloin, kun työn- johtaja saa ohjeensa ja käskynsä ylemmältä joh- dolta ohi esimiehenä toimivan välillisen työnjoh- tajan.

III

Muut työnjohdolliset vaatimukset B-ryhmään sijoit- tamiseksi:

• työnjohtajalta edellytetään normaalista poikkea- vaa koulutusta ja erityisammattitaitoa.

Välittömästi työtä johtava tekninen toimihenkilö si- joitetaan normaalisti palkkaryhmään C ja ainoas- taan jonkin edellä mainituista edellytyksistä valli- tessa ryhmään B.

Mikäli yrityksessä palkkaryhmittelyä ei ole suo- ritettu tämän ohjeen periaatteita noudattaen, on välittömästi ryhdyttävä paikallisiin neuvotteluihin.

18 LUKU

TOIMENKUVAUSLOMAKE

Yrityksen nimi
Toimipaikka	Osasto
Sovellettava työehtosopimus
Toimen nimi	Toimihenkilön nimi
Toimen tarkoitus
Toimen vaatimukset
Päätehtävät	Muut tehtävät/Henkilön kehittymistarve
Välittömän esimiehen toimi	Välittömän esimiehen nimi
Välittömät alaisuuteen kuuluvat henkilöt	Muut alaisuuteen kuuluvat tehtävät
Tulostavoite
Päivämäärä
Toimihenkilön allekirjoitus	Esimiehen allekirjoitus
Luottamushenkilö	Työnantajan edustaja

ASIAHAKEMISTO

adoptiovapaa 6.4

aikaurakka 3.4.3–5

alkoholi 15

ammattiliiton jäsenmaksu 7.1

arkipyhäviikot 3.7

aseeton- tai siviilipalvelus 7.3

ateriakorvaus 12.5

avioliittoon vihkimispäivä 3. 5.2, 6.7

ay-koulutus 11.5

ennakkoselvitys 10.3

epidemia 6.1.2

erimielisyyksien käsittely

8.3, 10.18–19, 11.6, 12.8, 14.6

erimielisyysmuistio 8.3

faktorin erikoisammattitutkinto 4.2.3

fysikaalinen hoito 6.1.4

hammassairaus 6.1.4

hoitoonohjaus 15

hoitovapaa 10.14

hotellikorvaukset 16.5–6

hälytysluontoinen työ, -raha 3.11

ikäkausitarkastukset 6.1.5

iltatyö 3. 4.5, 5.2

iltavuorolisä 4.4

irtisanominen 10.8–13

irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 10.12

irtisanomisajat 10.11

irtisanomisen perusteet 10.8

irtisanomissuoja raskauden ja äitiysvapaan aikana 10.14

isyysvapaa 6.4, 10.14

jatkuva neuvottelumenettely 1.3

joukkotarkastukset 6.1.5

jouluraha 4.6

jäsenmaksujen perintä 7.1

kasvattilapsi 6.4

kertausharjoitukset 3.4.2, 4.5, 7.4

kilometrikorvaus 16.3, 16.6

koeaika 2.1, 4. 2.2, 11.2

kokemusvuodet 4. 2.3, 7.3

kokoontuminen työpaikalla 8.1

korvaus perusteettomasta irtisanomisesta 10.20

koulutusryhmä 4. 2.3, 4.3

koulutussopimus 12

kuukausipalkan jakaja

3.7.5, 5.1.4, 5.2.5

laboratorio- ja röntgen-

tutkimukset 6.1.4

laitoshoito 15

lapsen sairastuminen 6.6

lepoajat 3.12

lisäilmestymispäivät 3.6

lisätyö 3.7

liukuvan työaika 3.3.2, 3.4, 3.13

lomakausi 5. 1.1, 5.1.8

lomakorvaus 5.1.4

lomapalkka 5.1.4

lomaraha 5. 1.7, 8.2.3

lomautetun irtisanoutuminen	10.7
lomautus	10.2–7
lomautuksen ennakkoselvitys	10.3
lomautusilmoitus	10.4
luontoisedut	5.1
luottamushenkilö	8.4, 11
luottamushenkilösopimus	11

• luottamushenkilön työsuhde 11.4

• vapautuksen antaminen 11.7

• luottamushenkilökorvaus 11.8

luottamustehtävät 7.2

lyhyt tilapäinen vapaa 6.7

läheisen omaisen kuolema 6.7

lääkärissäkäynti 6.1.3

majoituskustannukset 16.5

matkakustannusten korvaukset 16.3

matkavuorokausi 16.1

merkkipäivä

50- ja 60-vuotispäivä 3. 4.2, 6.7

muistio 8.3

määräaikainen työsopimus

1.1.2, 2.1.2–3

neuvottelujärjestys 8.3

neuvottelukunta 9.3

neuvottelumääräykset 8

näyttöpäätetyö 6.2

ohjelukuvertailu 4.2.3

ohjeluvut 4.3

olosuhdelisä 7.4

omailmoitus (sairaus) 6.1.2

opintovapaa 12.7

osa-ajan palkka 3.9

osapäiväraha 16.3

paikallinen sopimus 8.2

• hälytysluontoinen työ 3.11

• paikallisen sopimuksen irtisanominen 8.2.3

• lisäilmestymispäivät 3.6

• lomaraha 5. 1.7, 8.2.3

• palkkausjärjestelmä 4. 2.3, 8.2.3

• säästövapaa 5. 1.1, 8.2.3

• talviloma 5. 2.6, 8.2.3

• työaika 3.3, 8.2.3

• työaikapankki 3.13

• työajan lyhentäminen 3.4

• työsuojeluyhteistoiminta 13.4

• varallaolo 3.10

• vuorokausilepo 3.12.3

• vuorolisät 4.4

• vuosiloma 5. 1.1, 8.2.3

• vuosilomapalkka 5.1.1, 8.2.3

• yksi ylityökäsite 3.7

• ylityö 3.7, 8.2.3

paikkakuntakalleusluokat 4.2.5

palkan maksaminen 4.2.4

palkan määräytyminen 2.2, 4.2

palkkaryhmittely 17

palkkatodistus 10.17

palkkausjärjestelmä 4. 2.3, 8.2.3

perhevapaat 6.4

periodityö 3.4. 3., 3.4.5

puolitus 4.2.3

päivälepo 3.12.1

päiväpalkka 5.1.4

päiväraha 16

rationalisointi 9

rauhanturvaamistoiminta 7.3

ruokatauko 8.1.1

ruokaraha 16.4

ryhmähenkivakuutus 7.5

röntgentutkimus 6.1.4

sairaan lapsen hoito 6.6

sairaus 1.1.2, 3.5.2, 6.1, 16

• sairausajan palkka 6.3

• ilmoittaminen 6.1.1

• lääkärintodistus 6.1.2

• sairausvakuutuskorvaukset 6.5

• työkyvyttömyyden

uusiutuminen 6.3.2

sairauspäiväraha 6.5

sanomalehtityö 3.1.5, 3. 4.3, 3.6.4

selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa 8.6

siirtyminen toisiin tehtäviin 2.2

sijaisuus 4.5

silmä- ja hammassairaus 6.1.4

siviilipalvelus 7.3

siviilityö 3.1, 3.4

sopimuksen voimassaolo 1.2

sopimus irtisanomisesta 10

soveltamisala (työehtosopimus) 1.1

sunnuntaityö 3.8

sunnuntaityökorotus	3.8
suoranaiset kustannukset	16.3
syntymäpäivä	6.7
säännöllinen työaika	3.1

säästövapaa 3.13, 5.1.1, 8.2.3

talviloma 5.2

• ansainta 5.2.1–3

• antaminen 5.2.3

• jakaminen 5.2.6

• kuukausipalkan jakaja 5.2.5

• paikallinen sopiminen 5.2.6

• palkka 5.2.4

• xxxxxxx vaihto 4.6, 5.2.6

• talvilomakorvaus 5.2.5

tapaturma	6.3
tehtävien ryhmittely	17
tekniset tehtävät	1.1, 17
tilapäinen hoitovapaa	6.6
tilapäinen muutos	2.2.3
toimenkuvauslomake	18
toimihenkilöiden

palkkausjärjestelmä (TOVA) 4.1

tuntipalkan jakaja 3.9

työaika 3

• keskimääräinen säännöllinen työaika 3.1

• keskimääräinen työaika 3.1

• siviilityö 3.1, 3.4

• säännöllinen työaika 3.1

• työajan tilapäinen

pidentäminen 3.1

• viikoittainen työaika 3.1

• vuorokautinen työaika 3.1

• vuorotyö 4.4

• ylityö, lisätyö 3.7

työaikapankki 3.13

työajan lyhentäminen 3.4

työajan tasoittumisjärjstelmä 3.2

• pysyvä muutos 3.2.2

• tilapäinen muutos 3.2.3

työalatoimikunta 12.6

työehtosopimus 1

• erimielisyyksien käsittely 8.2

• irtisanominen 1.2.1

• jatkuva neuvottelumenettely 1.3

• noudattaminen 1.2.2

• paikallinen sopiminen 8.2

• sitovuus 1.1

• soveltamisala 1.1

• työehtosopimuspöytäkirja 20

• valvontavelvollisuus 1.4

• voimassaolo 1.2

työkyvyttömyys 3.4.2, 6.1, 6.3

työpaikkaterveydenhoito 6.1.3

työrauhavelvoite 8.5

työsopimus 2.1

työsuhde 2

• ehtojen muuttaminen 2.2

• päättyminen	10
työsuojelukoulutus	12.5
työsuojelupäällikkö	13.1
työsuojelusopimus	13–14

työsuojeluvaltuutettu 13.2

• ajankäyttö 14.2

• työsuhdeturva 14.5

• vaalit 13.2

työtuomioistuin 8.4

työvoiman vähentämisjärjestys 10.15

työvuoroluettelo 3.1, 3.3

ulkomaan päiväraha 16.3

uudelleenkoulutus 12.4

vaalit 3.4.2, 11.3, 13.2

• valtiolliset ja kunnalliset 3.4.2

• luottamushenkilövaalit 11.3

• työsuojeluvaltuutettu 13.2

valvontavelvollisuus 1.4

vapaapäivät 3.5, 6.7 varallaolo ja -korvaus 3.10

varaluottamushenkilö 11.3–4, 11.8–9

vastuuvakuutus 7.6

vihkimispäivä 6.7

viikkolepo ja -korvaus 3.12.4

viikoittainen työaika 3.1

voimassaolo 1.2

vuorokausilepo 3.12.3

vuorokautinen työaika 3.1

vuorotyö 4.4

vuorotyölisät 4.4

vuosiloma 5.1

• ansainta 5.1.2–3

• antaminen 5.1.8

• kuukausipalkan jakaja 5.1.4

• lomakausi 5.1.8

• lomakorvaus 5.1.4

• lomanmääräytymiskuukausi 5.1.3

• lomanmääräytymisvuosi 5.1.2

• lomapalkan korotus 5.1.7

• paikallinen sopiminen 5.1.1

• provisiopalkka 5.1.4

• vuosilomapalkka 5.1.4

• väestönsuojelukurssi 5.1.6

välimiehet/välimiesoikeus 8.4, 10.19

yhteinen koulutus 12.6

yhteiskunnallinen luottamustehtävä 7.2

yhteistoimintamenettely 9

yksi ylityökäsite 3.7

yleiset velvollisuudet 2.1

ylityö 3.7

• enimmäismäärä 3.7.2

• peruspalkan laskeminen 3.7.5

• viikoittainen 3.8

• vuorokautinen 3.7

ylityöjakaja 3.7.5

yt-neuvottelukunta 9

yöpymisraha 16.5

yötyö 4.4

yötyölisä 4.4

äitiysvapaa 6.4

äitiysvapaan palkka 6.4

äkillinen sairaus 6.1.4

Document Metadata

Table of Contents

MEDIALIITON

Document Metadata

MEDIALIITON

Liitot ovat sopineet työehtosopimuksen tarkoitukseksi seuraavaa:

Luottamusta lisäävän neuvottelukulttuurin edellytyksiä:

Liittojen neuvotteluyhteistyössä toteutetaan lisäksi seuraavia periaatteita:

1. Sopimuskausi

2. Palkankorotukset

3. Työaikamääräykset

Asuntovarallaolo

4. Lomat

5. Perhevapaat

6. Yhteistoiminta viestintäteollisuudessa

3. Yhteistoimintalain (1333/2021) mukaisen vuoro­ puhelun toteuttaminen

7. Sopimus irtisanomisesta ja lomauttamisesta

14 § Irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana (TSL 7:9)

8. Luottamusmiessopimus

9. Tutustu työelämään ja tienaa

10. Etätyö

11. Palkkatasa-arvo ja yhdenvertaisuus

12. Työhyvinvointi

13. Palkkausjärjestelmä

14. Muut korjaukset

1. Työajan lyhentämisen perusteet

2. Työajan lyhennyksen ansainta

3. Työajan lyhentämisen erityisperusteet sanomalehtityössä

4. Työajan lyhennysten toteuttaminen

5. Palkka työajan lyhennyksen ajalta

6. Paikallinen sopiminen työajan lyhennyksen vaihtamisesta rahaksi

Yksi ylityökäsite

Päivälepo (TAL 28 §)

Vuorokausilepo

Viikkolepo

1. Yleistä

2. Palkkaryhmittely

3. Palkkausjärjestelmä

4. Palkkausmuoto ja palkan maksaminen (katso TSL 2:13–16 §)

5. Paikkakuntakalleusluokat

1.5.2021

I Joulurahan piiriin siirtyminen

II Joulurahan suuruus

III Joulurahan maksaminen

IV Muuta

Paikallinen sopiminen

Vuosiloman antamista koskevat määräykset

1. Sairaudesta ilmoittaminen

2. Lääkärintodistus työkyvyttömyydestä

3. Lääkärissäkäynti

4. Ansionmenetyksen korvaaminen lääkärissäkäynnin ajalta

5. Lakisääteiset lääkärintarkastukset ja joukkotarkastukset

1. Ennakoivat toimenpiteet

2. Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa

1. Yhteistoiminnan perusperiaatteet

2. Liittojen suositus

4. Liittojen välinen yhteistyö

3. Yhteistoimintalain (1333/2021) mukaisen vuoropuhelun toteuttaminen

1 §

2 §

3 §

4 §

5 §

6 §

7 §

8 §

9 §

10 §

11 §

12 §

13 §

14 § (Määräys 31.7.2022 asti)

14 § (Määräys 1.8.2022 alkaen) Irtisanomissuoja raskauden ja perhevapaan aikana (TSL 7:9)

15 §

16 §

17 §

18 §

19 §

20 §

1 §

2 §

3 §

4 §

5 §

3. Yhteistoimintalain (1333/2021) mukaisen vuoro puhelun toteuttaminen