MEDIALIITON

ja AMMATTILIITTO PRON

välinen

TOIMIHENKILÖITÄ

koskeva

TYÖEHTOSOPIMUS 2020–2022

SOVELTAMISOHJEINEEN

Sopimus on voimassa 28.2.2022 saakka

MEDIALIITON

ja AMMATTILIITTO PRON

välinen

TOIMIHENKILÖITÄ

koskeva

TYÖEHTOSOPIMUS 2020–2022

SOVELTAMISOHJEINEEN

Sopimus on voimassa 28.2.2022 saakka

SISÄLLYSLUETTELO

Työehtosopimuksen tarkoitus 4

Hyvä neuvottelutapa 5

Työehtosopimuspöytäkirja 6

1. Soveltamisala ja voimassaolo 10

1.1 Sopimuksen soveltamisala 10

1.2 Sopimuksen voimassaolo ja noudattaminen 10

1.3 Jatkuva neuvottelumenettely 10

1.4 Valvontavelvollisuus 10

2. Työsuhde 12

2.1 Työsopimuksen solmiminen 12

2.2 Työsuhteen ehtojen muuttaminen 12

3. Työaikamääräykset 14

3.1 Säännöllinen työaika 14

3.2 Keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika 14

3.3 Ilta- ja yötyölisät 14

3.4 Vapaapäivät 14

3.5 Arkipyhäviikot 15

3.6 Yli- ja lisätyö 15

3.7 Sunnuntaityö 16

3.8 Varallaolo 16

3.9 Hälytysluontoinen työ 16

3.10 Lepoajat 16

3.11 Työaikapankki 17

3.12 40-tuntista työviikkoa tekeviä toimihenkilöitä koskeva työajan lyhentäminen 18

3.13 Sanomalehtityötä koskeva erityismääräys 19

4. Palkat ja palkanmaksu – tova (tullut voimaan 1.10.2008) 22

4.1 Palkkarakenne 22

4.2 Työtehtävien muuttuminen 22

4.3 Vähimmäispalkat 23

4.4 Henkilökohtaisen palkan kokemusosa 23

4.5 Henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen arviointi 23

4.6 Harjoittelijat ja kesätyöntekijät 23

4.7 Työaikojen vaikutus vähimmäispalkkoihin 24

4.8 Osa-ajan palkka 24

4.9 Sijaisuus 24

4.10 Palkan maksaminen 24

4.11 Muut palkkausjärjestelmät 24

4.12 Provisiopalkkaiset 24

4.13 Jouluraha 25

5. Lomat 28

5.1 Vuosiloma 28

5.2 Talviloma 28

5.3 Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa ja prosentuaalinen lomapalkka 29

6. Sairaus- ja perhevapaat 32

6.1 Lääkärissäkäynti 32

6.2 Näkökykyä rasittava työ 33

6.3 Sairausajan palkka 33

6.4 Äitiys- ja isyysvapaa 34

6.5 Sairausvakuutuskorvaukset 34

6.6 Sairaan lapsen hoitaminen 34

6.7 Lyhyt tilapäinen vapaa 34

7. Muut määräykset 36

7.1 Jäsenmaksujen perintä ja tilitys 36

7.2 Luottamustehtävät 36

7.3 Asevelvollisuus, aseeton ja siviilipalvelus sekä rauhanturvaamistehtävät 36

7.4 Kertausharjoitukset 36

7.5 Ryhmähenkivakuutus 36

7.6 Vastuuvakuutus 36

7.7 Järjestäytymisoikeus 37

8. Neuvottelumääräykset ja työrauha 40

8.1 Kokoontuminen työpaikalla 40

8.2 Paikallinen sopiminen 40

8.3 Työpaikan neuvottelujärjestys 40

8.4 Erimielisyyksien käsittely 41

8.5 Välimiesoikeus 41

8.6 Työrauha 42

8.7 Työriidat, joihin toimihenkilöt eivät osallistu 42

8.8 Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa 42

9. Yhteistoiminta viestintäteollisuudessa 44

10. Sopimus irtisanomisesta ja lomauttamisesta 45

Lomauttaminen 45

Irtisanominen työntekijän henkilöön liittyvästä syystä 46

Irtisanomismenettely 46

Xxxxxxxxx määräyksiä 47

Erimielisyyksien selvittäminen 48

11. Luottamusmiessopimus 50

12. Koulutussopimus 54

13. Työsuojelusopimus – yleinen osa 56

14. Työsuojelusopimus – erityinen osa 58

15. Hoitoonohjaus ja hoitoonohjaussopimusmalli 60

16. Matka- ym. korvaukset ja päivärahat 61

17. Tova-opas: Lyhennelmä toimihenkilöiden palkkausjärjestelmäoppaasta 63

Asiahakemisto 69

Käytetyt lyhenteet: TAL Työaikalaki TSL Työsopimuslaki VLL Vuosilomalaki Yt Yhteistoiminta

TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITUS

Liitot ovat sopineet työehtosopimuksen tarkoitukseksi seuraavaa:

Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimus on liittojen välinen sopimus ehdoista, joita yrityksessä on työsopimuksissa ja työsuhteissa noudatettava.

Yrityksen menestyminen, henkilöstön kehittyvät työehdot sekä työrauha ovat työehtosopimustoimin- nan peruslähtökohtia.

Liitot pyrkivät työehtosopimustoiminnassaan edistämään sekä työnantajien että työntekijöiden kan- nalta olennaisia ja tärkeitä tavoitteita, joitten mukaisesti yrityksissä:

• kyetään kannattavasti harjoittamaan toimintaa asiakkaita palvelemalla, mikä on edellytyksenä kilpailukykyisille työehdoille ja työsuhdeturvalle,

• kyetään tarjoamaan yritysten palveluksessa olevalle henkilöstölle mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan ja siten lisätä vastuutaan ja motivaatiotaan yritystoiminnan ja työn jatkuvuuden turvaamiseksi,

• voidaan hyödyntää yhteistoimintaa ja osallistumisjärjestelmiä käyttämällä koko organisaation osaaminen ja resurssit,

• voidaan yhteistyössä edistää tuottavuutta ja kannattavuutta sekä luoda tuottavuuden kohottamiseen tähtäävä, motivoiva palkkaus- ja palkkiojärjestelmä.

HYVÄ NEUVOTTELUTAPA

Luottamusta lisäävän neuvottelukulttuurin edellytyksiä:

• Neuvotteluosapuolet ovat tasa-arvoisia. Tavoitteena on yhteisymmärryksen saavuttaminen.

• Neuvotteluosapuolten erilaiset edut tunnustetaan ja yhteistyö perustuu keskinäiseen kunnioitukseen.

• Neuvottelun kohteena olevista asioista tiedotetaan ajoissa ja seikkaperäisesti. Tavoiteltavan ratkaisun tarpeellisuus, vaikutukset ja vaihtoehdot selvitetään yhdessä.

• Neuvottelutavat perustuvat avoimuuteen, rehellisyyteen ja asioihin perehtymiseen.

• Neuvottelut työehtosopimuksen tulkintaa koskevissa kysymyksissä käydään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Muissa asioissa aluksi sovitaan neuvottelujärjestys sekä todetaan osapuolet ja neuvottelijoiden valtuudet.

• Neuvottelut käydään joutuisasti aiheetonta hätäilyä tai viivyttelyä välttäen.

• Neuvottelutulos kirjataan riittävän tarkasti ja mahdollisimman ymmärrettävästi myöhempien erimielisyyksien välttämiseksi.

• Mikäli työehtosopimuksen tulkintaa koskevassa neuvottelussa jäädään erimielisiksi, kirjataan osapuolten kannat perusteluineen aina yhteiseen muistioon.

Liittojen neuvotteluyhteistyössä toteutetaan lisäksi seuraavia periaatteita:

• Tulkinnanvaraisessa tapauksessa ei sitouduta ennakolta yhden osapuolen kantaan.

• Liitot pyrkivät sopimusten tulkitsijoina objektiiviseen neuvotteluratkaisuun, joka sisältää selkeät perustelut.

TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA

MEDIALIITTO AMMATTILIITTO PRO

TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA

Aika 26.1.2020

Paikka Medialiiton neuvottelutilat, Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Xxxxx Xxxxxx Ammattiliitto PRO

Xxxxx Xxxxxxxx ”

Xxxxx Xxxxxxxxxx ”

Xxxxxx Xxxxxxx ”

Xxxxxxx Xxxxx Medialiitto

Xxxx Xxxxxxxx ” sihteeri

Sovittiin, että liittojen välillä 31.1.2020 asti voimassa oleva toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus uudiste- taan seuraavin lisäyksin:

1. Sopimuskausi

Sopimuskausi on 1.2.2020–28.2.2022.

2. Palkankorotukset

2.1 Palkkojen korottaminen 1.6.2020

Yleiskorotus

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1,3 %:n suurui- sella yleiskorotuksella.

Provisiopalkkaisten osalta palkankorotukset toteute- taan siten, että provisiopalkka kokonaisuudessaan nousee samalla työmäärällä keskimäärin yleiskoro- tuksen verran.

Vähimmäispalkat

Vähimmäispalkkoja korotetaan 1,3 %:lla.

Lisät

Ilta- ja yötyölisää korotetaan 1,3 %:lla.

2.2 Palkkojen korottaminen 1.5.2021

Yleiskorotus

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1,2 %:n suurui- sella yleiskorotuksella.

Provisiopalkkaisten osalta palkankorotukset toteute- taan siten, että provisiopalkka kokonaisuudessaan nousee samalla työmäärällä keskimäärin yleiskoro- tuksen verran.

Yrityskohtainen erä

Erän suuruus on 0,8 % ja se lasketaan toimihenkilöiden yleiskorotuksella korottamattomien helmikuussa 2021 maksettujen henkilökohtaisten palkkojen summasta.

Henkilökohtaiset palkat eivät sisällä olosuhteista tai työajoista johtuvia lisiä.

Luottamusmiehelle tai jos luottamusmiestä ei ole, hen- kilökunnalle selvitetään erän määräytymisperusteet ja suuruus.

Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan ja pyri- tään sopimaan paikallisesti.

Mikäli erän käytöstä ei sovita 15.4.2021 mennessä, 0,4 % jaetaan yleiskorotuksena ja työnantaja päättää 0,4 %:n jakamisesta. Työnantajan tulee tällöin selvit- tää luottamusmiehelle tai henkilökunnalle, kuinka erä on käytetty sekä palkankorotusten kohdistumisen pe- rusteet.

Vähimmäispalkat

Vähimmäispalkkoja korotetaan 1,6 %:lla.

Lisät

Ilta- ja yötyölisää korotetaan 2,0 %:lla.

3. Uudesta työaikalaista johtuvat tekstimuutokset

Työaikamääräyksiä koskeva 3 luku uudistetaan liitteen 1 mukaisesti.

4. Työsuojelusopimus, lisäkorvaus (3 §)

Korotetaan työsuojeluvaltuutetulle suoritettavaa lisä- korvausta 1.6.2020 lukien 3,3 %.

5. Tutustu työelämään ja tienaa

Uudistetaan sopimus kesäkausille 2020-2021. Korva- us vuonna 2020 on 360 euroa ja vuonna 2021 370 euroa.

6. Toimihenkilöiden TOVA- palkkausjärjestelmän kehittäminen

Perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on tarkastella TOVA-palkkausjärjestelmän nykytilaa ja selvittää mah- dollisia kehittämistarpeita. Työryhmän muodostavat Medialiiton, Ammattiliitto Pron sekä Teollisuusliitto/ Grafinetin nimeämät edustajat. Työryhmän toimeksi- annon määräaika on 30.4.2021.

7. Muut korjaukset

Stilisoidaan joulurahaa koskevan TES 4.13 kohta pois- tamalla 1 a kohta (koskee siirtymäkauden oikeutta päättää joulurahan piiriin siirtymisestä).

Korjataan työaikalakiviittausten numerot. Vakuudeksi

Xxxx Xxxxxxxx sihteeri

MEDIALIITTO AMMATTILIITTO PRO

1 LUKU

SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

1.1 Sopimuksen soveltamisala

1.2 Sopimuksen voimassaolo ja noudattaminen

1.3 Jatkuva neuvottelumenettely

1.4 Valvontavelvollisuus

SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

1.2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA NOUDATTAMINEN

1.1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan Medialiiton graafisen alan yritysjäsenten palveluksessa työskente- leviin kaupallisissa, hallinnollisissa ja toimistotehtävis- sä työskenteleviin toimihenkilöihin, lukuun ottamatta teknisiä, tuotannollisia tai toimituksellisia tehtäviä.

2. Tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuulu- vat lehtiyrityksissä sellaiset toimihenkilötehtävät, jois- sa ilmoituksen vastaanottoon liittyy suorasyöttöä.

3. Sopimus ei kuitenkaan koske henkilöitä, jotka kuu- luvat yrityksen johtoon tai jotka edustavat työnantajaa toimihenkilökunnan palkka- ja työehtoja määriteltäes- sä eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema ja hallin- nollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityk- sessä tai sen huomattavassa osassa sekä asemaltaan näihin verrattavissa olevia henkilöitä.

Ylärajavetoa ja soveltamisalaa määriteltäessä otetaan huomioon viestintäalan erilaiset yritysorganisaatiot ja toimet.

4. Osa-aikatyötä tekeviin toimihenkilöihin ja henkilöi- hin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisiopal- kalla, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä so- veltuvin osin.

5. Koeajaksi otettu toimihenkilö tulee työehtosopi- muksen alaiseksi työsuhteen alkaessa kuitenkin si- ten, ettei häneen tänä aikana sovelleta irtisanomisai- kaa koskevia määräyksiä.

6. Vuokratyövoiman käytössä noudatetaan työsopi- muslain määräyksiä (TSL 2:9 §).

1. Tämä sopimus on voimassa 1.2.2020–28.2.2022 ja voimassaolo jatkuu senkin jälkeen vuoden kerral- laan, mikäli sitä ei puolin tai toisin irtisanota. Irtisano- misaika on kaksi kuukautta.

2. Järjestöt sitoutuvat noudattamaan tämän sopimuk- sen määräyksiä.

1.3 JATKUVA NEUVOTTELUMENETTELY

Osapuolet voivat sopimuskauden aikana esittää neu- votteluja kysymyksissä, jotka toimialan kehitys ja osa- puolten tarpeet huomioon ottaen on tarkoituksenmu- kaista ratkaista varsinaisten työehtosopimusneuvotte- lujen ajankohdasta riippumatta.

1.4 VALVONTAVELVOLLISUUS

Sopijaosapuolet vastaavat siitä, että niiden jäsenyh- distykset, jäsenyritykset ja jäsenet noudattavat tämän sopimuksen määräyksiä ja kaikkia niihin perustuvia päätöksiä.

2 LUKU

TYÖSUHDE

2.1 Työsopimuksen solmiminen

2.2 Työsuhteen ehtojen muuttaminen

TYÖSUHDE

2.2 TYÖSUHTEEN EHTOJEN MUUTTAMINEN

2.1 TYÖSOPIMUKSEN SOLMIMINEN

1. Työsopimus tehdään kirjallisesti (vrt TSL 1:4 §).

2. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnanta- jan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräai- kaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. (TSL 1:3.2)

Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lu- kumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoi- matarpeen pysyväksi. (TSL 1:3.3)

Uudistettaessa määräaikaista työsopimusta on luotta- musmiehelle annettava selvitys uudistamisen perus- teista.

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloit- tamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pi- tuisesta koeajasta. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työs- tä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukau- della kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä en- nen koeajan päättymistä. (Ks. TSL 1.4.1 §)

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyk- sineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestos- ta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.

Jos työntekijä vuokratyösuhteen päätyttyä palkataan [työsopimuslain] 1 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoi- tetun käyttäjäyrityksen palvelukseen samoihin tai sa- mankaltaisiin tehtäviin, tämän pykälän 1 momentin mukaisesta koeajan enimmäispituudesta vähennetään se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna käyttäjäyrityk- seen. (Ks. TSL 1:4.2 §)

4 Työsuhteen alussa annetaan selvitys sovellettavas- ta työehtosopimuksesta sekä luottamusmies- ja neu- vottelujärjestelmästä.

Huomautus:

Mikäli yrityksen työtiloihin ja/tai yrityksen omista- milla laitteilla työskentelemään otetaan yrityksen henkilökuntaan kuulumaton työntekijä, on asias- ta neuvoteltava luottamusmiehen kanssa ja selvi- tettävä kyseisen työskentelyn periaatteet ja tarve.

1. Työnantajalla ja hänen edustajallaan on oikeus joh- taa työtä, ja toimihenkilö on velvollinen suorittamaan ne hänen työsopimuksensa edellyttämät tehtävät, jot- ka hänelle annetaan.

2. Xxxxxxx toimihenkilö tilapäisesti tekee muuta kuin hänen työsopimuksensa edellyttämää työtä, ei tämä aiheuta muutosta hänen palkkaansa.

3. Toimihenkilön työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, mikäli molemmat osapuolet siitä sopivat. Mikäli asias- ta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomissuojasopimuksen mukainen asiallinen ja painava syy ja mikäli noudatetaan irtisanomisaikaa.

4. Toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöase- mansa säilyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauk- sessa noudattaa irtisanomisaikaa ja asiallisen perus- teen vaatimusta.

5. Muutettaessa työsuhteen ehtoja on muutoksen vai- kutukset työsuhteen etuihin selvitettävä.

SOVELTAMISOHJE:

TYÖSUHTEEN EHTOJEN MUUTTAMINEN

Työsuhteen ehtojen, kuten esimerkiksi työtehtävien ja työ- aikojen muuttamisesta on määräyksiä joissakin alan työeh- tosopimuksissa. Yhteistoimintasopimus määrittää muutosti- lanteisiin liittyvät neuvotteluvelvoitteet.

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa sopimalla. Yksipuolinen työsuhteen ehtojen muuttaminen on mahdollista asioissa, jotka kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuteen. Työsopimuk- sessa sovitun olennaisen työsuhteen ehdon muuttaminen vaatii irtisanomisperusteen, ellei muuttamisesta voida sopia.

Työehtosopimuksessa tai työlainsäädännössä määriteltyjä vähimmäisehtoja ei voida sopimuksella alittaa.

3 LUKU

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

3.1 Säännöllinen työaika

3.2 Keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika

3.3 Ilta- ja yötyölisät

3.4 Vapaapäivät

3.5 Arkipyhäviikot

3.6 Yli- ja lisätyö

3.7 Sunnuntaityö

3.8 Varallaolo

3.9 Hälytysluontoinen työ

3.10 Lepoajat

3.11 Työaikapankki

3.12 40-tuntista työviikkoa tekeviä toimihenkilöitä koskeva työajan lyhentäminen

3.13 Sanomalehtityötä koskeva erityismääräys

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

3.1 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

1. Toimihenkilön säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa lukuun ottamatta niitä tehtäviä tai työpaikkoja, joissa on jat- kuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa tai joissa on paikallisesti sovittu, että työaika on enintään 40 tuntia viikossa.

Huomautus:

Liitot ovat todenneet, että niiden välillä vallitsee keskusjärjestöjen kannanoton mukainen yhteisym- märrys siitä, että epätarkoituksenmukaisia työvuo- roja tulee välttää ja että alle neljän tunnin työvuo- roja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät toimihen- kilön tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

2. Työviikko alkaa maanantaina, ellei paikallisesti toi- sin sovita. Työvuorokauden katsotaan alkavan asian- omaisessa yrityksessä yleisesti noudatettavana ajan- kohtana.

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työ- ajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa mää- rätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankoh- dan. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava aina- kin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liuku- marajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännölli- sen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä. Xxxxxxxx työajan käsite määräytyy lain mukaan.

Paikallisesti voidaan sopia vuorokautisen liukuma-ajan enimmäispituudesta sekä työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä sekä seurantajaksosta työaika- lain 12.2 §:stä poikkeavasti.

4. Keskeytymättömän 3-vuorotyön työaika on keski- määrin 36 tuntia viikossa.

3.2 KESKIMÄÄRÄINEN SÄÄNNÖLLINEN VIIKKOTYÖAIKA

1. Yrityksen toimintojen sitä vaatiessa työnantaja voi järjestää säännöllisen viikkotyöajan keskimääräiseksi. Sen käyttöönottaminen edellyttää työajan tasoittumis- suunnitelman laatimista vähintään ajaksi, jonka kulues- sa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Tasoittumissuunnitelmaa laadittaessa on neuvoteltava ja pyrittävä sopimaan työpaikan luottamus- miehen kanssa.

2. Paikallisesti voidaan sopia säännöllisen työajan sijoit- tamisesta siten, että säännöllinen työaika on enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 60 tuntia viikossa. Säännöl- lisen työajan tulee tasoittua viikkotyöajasta riippuen enin- tään 37,5 tuntiin (40 tunnin työviikko tasoittuu 40 tuntiin) tasoittumisjakson aikana.

3.3 ILTA- JA YÖTYÖLISÄT

1. Toimihenkilölle maksetaan säännöllisen työvuoron tunneilta kello 18–21 väliseltä ajalta iltatyölisää ja kel- lo 21 - 06 väliseltä ajalta yötyölisää.

	1.4.2019	1.6.2020	1.5.2021
Iltatyölisä	1,65	1,67	1,70
Yötyölisä	3,09	3,13	3,19

2. Toimihenkilölle maksetaan lauantaivuorokauden säännöllisen työvuoron tunneilta kello 18–21 välisel- tä ajalta lauantain iltatyölisää ja kello 21–06 väliseltä ajalta lauantain yötyölisää.

1.4.2019

1.6.2020

1.5.2021

Lauantain

iltatyölisä

8,00

8,10

8,27

Lauantain

yötyölisä

15,08

15,28

15,58

Huomautus:

Koska em. lisiä maksetaan säännöllisen työvuoron tunneilta, niitä ei makseta ylityön ajalta eivätkä ne sisälly ylityön korotusosaan.

3.4 VAPAAPÄIVÄT

1. Toimihenkilölle viikkoa kohti annettava toinen va- paapäivä voidaan, ellei tästä sopimuksesta muuta joh- du, määrätä

• kiinteäksi viikonpäiväksi, jonka tulee olla lauantai, tai ellei se ole mahdollista, maanantai, taikka

• vaihtuvaksi viikonpäiväksi, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa.

Pöytäkirjamerkintä:

Osa-aikatyötä tekevien toimihenkilöiden osalta työ- aika voidaan myös järjestää siten, että se jakautuu kuudelle työpäivälle.

2. Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöai- kaa, määrätään vapaapäivät siten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan.

3.5 ARKIPYHÄVIIKOT

1. Elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi, seuraa- vat päivät ovat viikkotyöaikaa lyhentäviä vapaapäiviä, jos toimihenkilöllä on työvuoroluettelon mukainen työ- päivä kyseisenä päivänä:

• uudenvuodenpäivä

• loppiainen

• pitkäperjantai

• toinen pääsiäispäivä

• vapunpäivä

• helatorstai

• juhannusaatto

• itsenäisyyspäivä

• jouluaatto

• joulupäivä

• tapaninpäivä ja

• uudenvuodenaatto.

2. Mikäli tuotannolliset syyt edellyttävät työskentelyä mainittuina päivinä, on tällaisen vapaapäivän menet- täminen korvattava muuna aikana työvuoroluettelon puitteissa annettavilla vapaapäivillä tai korvaamalla niinä vapaapäivinä suoritettu työ samalla tavoin kuin mitä viikkoylityöstä on sovittu.

3.6 YLI- JA LISÄTYÖ

1. Ylityönä korvataan työ, jota tehdään työehtosopi- muksessa määrättyjen työajan säännöllisten enim- mäismäärien lisäksi. Ylityökorvaus maksetaan työaika- lain mukaan.

2. Paikallisesti voidaan sopia yhdestä ylityökäsittees- tä. Tällöin ylityökorvauksia ei makseta erikseen vuo- rokautisesta ja viikoittaisesta ylityöstä, vaan tietyn pi- temmän ajanjakson ajalta kaikki ylityötunnit korvataan yhden ja saman ylityökorvaussäännön perusteella. Pai- kallinen sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa. (Kopio tiedoksi liitoille.)

Yrityksissä, joissa on valittu sekä Teollisuusliitto/Gra- finetin että ammattiliitto Pron jäseniä edustava luotta- musmies, yhteen ylityökäsitteeseen liittyvät kysymyk- set käsitellään kolmikantaisesti.

3. Toimihenkilön työaika ylityö mukaan lukien ei saa työaikalain mukaan ylittää keskimäärin 48 tuntia vii- kossa. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso. Tarkastelujakso alkaa siitä palkan- maksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä ka- lenterivuoden vaihtumisen jälkeen.

Siirtymäkausi:

Työnantaja voi tämän kohdan sijasta noudattaa vuoden 2020 loppuun asti vanhan työaikalain mu- kaisia ylityökiintiöitä:

Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia nel- jän kuukauden aikana kuitenkin enintään 250 tun- tia kalenterivuodessa. Paikallisesti voidaan sopia edellä mainitusta neljän kuukauden jaksosta toi- sin. Paikallisesti voidaan sopia ylityön enimmäis- määrän nostamisesta 80 tunnilla kalenterivuodes- sa.

4. Lisätyötä voidaan teettää toimihenkilön kanssa teh- dyllä sopimuksella päivittäisen säännöllisen työajan li- säksi, mikäli toimihenkilön viikoittainen työaika on alle 37,5 tai 40 tuntia.

Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottama- ton palkka, jollei korvauksen suorittamisesta xxx xxxx- seen toisin sovittu. Lisätyöstä tulevaa palkkaa lasket- taessa käytetään perusteena samaa tuntipalkkaa kuin ylityöstä tulevaa korotettua palkkaa laskettaessa.

5. Toimihenkilölle, jonka säännöllinen viikoittainen työaika on 37,5 tai 40 tuntia, maksetaan viikkoylityö- korvaus työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä työskentelystä. Jos säännöllinen viikkotyöaika ei ole täyttynyt poissaolon johdosta, jonka syynä on vuosilo- ma, sairaus, lomautus tai koulutussopimuksen mukai- seen ammatilliseen koulutustilaisuuteen osallistumi- nen tai vastaava, maksetaan myös tällöin vapaapäivä- nä tehdystä työstä viikkoylityökorvaus.

6. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukau- sipalkka jaetaan

• luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa,

• luvulla 162 silloin, kun säännöllinen työaika päivätyössä on 40 tuntia viikossa,

• luvulla 164 silloin, kun säännöllinen työaika vuorotyössä on 40 tuntia viikossa.

Säännöllisen työajan ollessa jokin muu käytetään ja- kajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön to- siasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työ- tuntien lukumäärää.

Ylityöstä maksettava korvaus voidaan työnantajan ja toimihenkilön niin sopiessa vaihtaa vastaavasti lasket- tuun vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.

7. Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokau- den vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen saak- ka, kunnes toimihenkilön työvuoroluettelon mukainen säännöllinen työaika alkaa.

8. Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan pää- tyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, varataan hänelle mahdollisuus pitää ruo- kailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokail- la työn lomassa.

3.7 SUNNUNTAITYÖ

1. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itse- näisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan lain perusteella muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityöko- rotuksena yksinkertainen peruspalkka (vrt. TAL 20 §).

Sunnuntaityön korotusosa voidaan työnantajan ja toimi- henkilön niin sopiessa vaihtaa vastaavasti laskettuun vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. (TAL 21 §)

2. Sunnuntaina suoritetusta vuorotyöstä maksetaan vuorotyölisä työaikalain perusteella 100 prosentilla ko- rotettuna.

3.8 VARALLAOLO

Ellei paikallisesti toisin sovita, noudatetaan seuraavia määräyksiä:

1. Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvolli- nen oleskelemaan asunnossaan tai muualla päivystys- valmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamat- ta, puoli palkkaa laskettuna säännöllisestä peruspal- kasta.

2. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotunnilta.

3. Varallaoloajaksi ei tule sopia toimihenkilön kannal- ta haitallisia ja lyhyitä ajanjaksoja siten, ettei varalla- oloaika olisi yhdenjaksoinen.

4. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

5. Varallaolosopimuksen perusteella tehty työ korva- taan 3 luvun 6 §:n mukaisesti.

6. Varallaoloon liittyvästä työhöntulosta toimihenkilöl- le aiheutuvat ylimääräiset kustannukset korvaa työn- antaja.

3.9 HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ

Ellei paikallisesti toisin sovita, noudatetaan seuraavia määräyksiä:

1. Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskut- sun perusteella ja toimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella jo poistuttuaan työpaikalta.

2. Hälytysrahana maksetaan kolmen tunnin palkka.

3. Milloin kutsu hälytysluontoiseen työhön on edellyt- tänyt työskentelyä kello 21.00 ja 06.00 välisenä aika- na, maksetaan työhön käytetyltä ajalta 100 prosentil- la korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.

Milloin kutsu hälytysluontoiseen työhön on annettu sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, itsenäi- syyspäivänä tai vapunpäivänä 06.00 ja 21.00 välisenä aikana, maksetaan työhön käytetyltä ajalta 100 pro- sentilla korotettu peruspalkka, johon sisältyvät mah- dolliset ylityökorotukset.

4. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytys- luontoisesta työstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.

5. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämäl- lä vastaavasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa.

6. Hälytysluontoisesta työstä toimihenkilölle työhön tulosta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset korvaa työnantaja.

Huomautus:

Tämän pykälän määräykset eivät koske varallaolo- sopimuksen tarkoittamia tilanteita.

3.10 LEPOAJAT

1. Päivittäiset tauot (TAL 24 §)

Työaikalain mukaan jos toimihenkilön vuorokautinen yhtäjaksoinen työaika on kuutta tuntia pidempi, eikä toimihenkilön työpaikallaolo ole työn jatkumisen kan- nalta välttämätöntä, hänelle on annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä tauko, jonka aikana toimihenkilö saa poistua työpaikaltaan.

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia lyhyemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta tauosta.

Jos työaika vuorotyössä on kuutta tuntia pidempi, on toimihenkilölle annettava vähintään puoli tuntia kestä- vä tauko tai tilaisuus aterioida työn aikana.

(Määräys ei ole työehtosopimuksen osa.)

2. Vuorokausilepo (TAL 25 §)

Työaikalain mukaan toimihenkilölle on annettava jokai- sen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika varalla- oloaikana tehtyä työtä lukuun ottamatta.

Paikallisesti voidaan sopia vuorokausilevosta laista poikkeavasti.

(Määräys ei ole työehtosopimuksen osa, lukuun otta- matta toisinsopimisoikeutta.)

3. Viikkolepo (TAL 27 §)

Työaika on järjestettävä niin, että toimihenkilö saa kerran viikossa vähintään 35 tunnin pituisen keskey- tymättömän lepoajan. Lepoaika on mahdollisuuksien mukaan annettava sunnuntain yhteydessä. Viikkolepo voidaan kuitenkin järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Lepoajan tulee olla vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia kunkin viikon ai- kana.

Viikkolevon aikana työhön käytetty aika on korvattava toimihenkilölle mahdollisimman pian, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa saamatta jäänyttä le- poaikaa vastaavalla ajalla. Tällainen työ voidaan korva- ta myös suorittamalla mahdollisten yli- ja sunnuntaityö- korvausten lisäksi erillinen ylityökorvauksen perusosan mukaan määräytyvä rahakorvaus, jos toimihenkilö sii- hen suostuu.

Korvaustavasta on sovittava samalla kun sovitaan viik- kolevon aikana tehtävästä työstä.

Huomautus

Määräyksellä on sovittu, että viikkolepo määräy- tyy 31.12.2019 asti voimassa olleen työaikalain mukaan.

3.11 TYÖAIKAPANKKI

Työnantaja ja luottamusmies voivat sopia työaikapan- kin käyttöönotosta yrityksessä.

Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimer- kiksi

• työaikajärjestelmiin liittyviä tasoitusvapaita

• mahdollisia työajan lyhennysvapaita

• liukuvan työajan kertymää

• vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia

• vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa ja talvilomaa sekä jo kertynyttä säästövapaata tai

• vapaaksi vaihdettua lomarahaa.

Kun työaikapankkiin on sovittu siirrettäväksi keskimää- räistä työaikaa sovellettaessa kertyvää tasoitusvapaa- ta, voidaan sopia myös, ettei erillistä tasoittumisjärjes- telmää käytetä. Tällöin työaika tasoittuu työaikapankin kautta ja niissä rajoissa, jotka on sitä käyttöön otetta- essa sovittu.

Työaikapankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäi- sen identiteettinsä eivätkä niitä koske esim. työaikalain mukaiset vanhentumisajat.

Toimihenkilön palkka määräytyy vapaan pitämishetken mukaan. Vapaan pitäminen ei vähennä vuosilomaker- tymää. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kerty- neet vapaat maksetaan rahana.

Toimihenkilölle annetaan vuosittain selvitys pankkiin kertyneistä vapaista. Luottamusmiehelle annetaan vuosittain yhteenveto pankkiin kertyneistä ja käyte- tyistä vapaista. Luottamusmies ja työnantajan edustaja seuraavat vuosittain työaikapankkikertymää erityisesti työsuojelullisista syistä.

Liitot ovat yhtä mieltä periaatteesta, jonka mukaan työnvähyystilanteessa pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista.

Työaikapankin käyttöönottamiseen liittyen on lisäksi sovittava ainakin seuraavista asioista:

• ketkä kuuluvat työaikapankkijärjestelmän piiriin

• mitä vapaita voidaan säästää, millaisin ehdoin niitä säästetään sekä menettelytavat siitä, kuinka työaikapankkikertymän määrä on todennettavissa

• vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enimmäismäärät, jolloin erityistä huomiota kiinnitetään työsuojelullisiin näkökohtiin

• kuinka vapaita voidaan pitää tai määrätä pidettäväksi

• miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään, jos käytössä on useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja

• menettelytavoista toimihenkilön ollessa työkyvyttömyyden tai muun syyn vuoksi estynyt työnteosta sovitun vapaan aikana

• missä tilanteissa, työsuhteen päättymisen ohella, säästövapaa voidaan muuttaa rahaksi ja minkä periaatteiden mukaisesti vaihto suoritetaan

• kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja luottamusmiehen kesken ja kuinka työaikapankkijärjestelmää voidaan muuttaa.

3.12 40-TUNTISTA TYÖVIIKKOA TEKEVIÄ TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA TYÖAJAN LYHENNYS

1. Työajan lyhentämisen perusteet

Työajan lyhentäminen koskee 40-tuntista työviikkoa te- keviä toimihenkilöitä.

Mikäli yrityksessä työaikaa on jo lyhennetty yli työeh- tosopimuksen määräysten, ei työaikaa tarvitse lyhen- tää paitsi, mikäli yrityskohtainen lyhennys jää sovittuja lyhennyksiä pienemmäksi. Tällöin työaikaa on lyhen- nettävä vähintään määrään, johon työehtosopimuksen mukainen lyhennys johtaa.

2. Työajan lyhennyksen ansainta

Työajan lyhennystä ansaitaan vuosineljänneksittäin ku- nakin kalenterivuonna.

Työajan lyhennystä kertyy yksi neljäsosa kyseisen ka- lenterivuoden vuosittaisesta lyhennyksestä kutakin sellaista vuosineljännestä kohden, jonka ajan toimi- henkilö on työvuoroluettelon mukaisesti työskennellyt työajan lyhennykseen oikeuttavaa työviikkoa tehden.

Vuosineljännekseltä, jonka aikana toimihenkilö on ollut tekemättä työtä enemmän kuin 12 työpäivää, ei edellä mainittua lyhennystä kerry. Työssäolon veroisina päivi- nä pidetään niitä työvuoroluettelon työpäiviä,

• joina toimihenkilö on estynyt tekemästä työtä oman vuosiloman, talviloman, työajan lyhennyksen tai reservin kertausharjoituksen takia,

• xxxxxx työnantaja xxxxxx toimihenkilölle palkan sairausajalta tai äitiysvapaalta,

• joiden ajalta työnantaja xxxxxx toimihenkilölle koulutussopimuksen mukaan ansionmenetyksen korvauksen,

• xxxxx toimihenkilö on työehtosopimuksen 7 luvun 2 §:n edellytyksin ollut poissa valtiollisiin tai kunnallisiin vaaleihin osallistumisen tai työehtosopimuksen

6 luvun 7 §:n 50- ja 60-vuotispäivän, avioliittoon vihkimispäivän tai asevelvollisuuskutsuntaan osallistumisen takia.

3. Työajan lyhentämisen määrä

Edellä mainittujen lyhentämisen yleisperusteiden ja an- sainnan täyttyessä lyhennetään työaikaa päivätyössä 80 tuntia ja vuorotyössä 64 tuntia.

4. Lyhennysten toteuttaminen

4.1 Lyhennysten toteuttamistavat

Lyhennysten toteuttamistavat sovitaan paikallisesti seuraavasti:

• koko yrityksen osalta ja lyhennyksen pääperiaatteiden osalta pääluottamusmiehen kanssa,

• osaston osalta luottamusmiehen kanssa osastokohtaisesti,

• koneen tai työryhmän osalta ryhmäkohtaisesti,

• toimihenkilön kanssa yksilöllisesti.

Lyhennykset voidaan toteuttaa monella eri tavalla esi- merkiksi:

• päivittäisen työajan lyhentäminen,

• viikoittaisen työajan lyhentäminen,

• lyhennyksen sisällyttäminen työvuoroluetteloon,

• liukuvan työajan käyttö,

• vapaan antaminen työvuoro kerrallaan,

• vapaan antaminen useita työvuoroja kerrallaan,

• osa työvuorosta (esim. 4 tuntia) annetaan vapaaksi,

• päivittäisen työajan lyhentäminen xxxxxxx xxxxxxx (esim. ”kesäaika”),

• vapaasta muodostetaan henkilökohtainen ”pankki”, josta vapaata ”kulutetaan” tarpeen mukaan sopien tunneittain,

• ”sisääntekopäivien” antaminen vapaaksi,

• vapaan kerääminen koulutukseen (yli vuodenkin jaksoilta).

Ellei lyhennyksen antamista ole voitu toteuttaa, on ly- hennys korvattava rahalla käyttäen perusteena työajan lyhennyksen tuntimäärää.

Lyhennyksen muodosta ja ajankohdasta sovittaessa xx- xxx ottaa huomioon tuotannon ja työtilanteen edellytyk- set ja toimihenkilöiden perustellut toivomukset.

Mikäli yrityksessä on sovittu pääperiaatteet vapaan antamisesta, vapaan ajankohdan määrittäminen voi tapahtua:

• xxxxxxxxx toimihenkilön kanssa

• ilmoittamalla vapaan ajankohta toimihenkilölle viimeistään 2 viikkoa ennen vapaan ajankohtaa, ellei asiasta ole saavutettu yksimielisyyttä

• työnantaja voi sijoittaa puolet lyhennysvapaasta kokonaisina päivinä sellaiseen ajankohtaan, jossa

poikkeuksellisesti, ennakoimattomasta syystä, toimihenkilölle ei ole tarjottavissa työtä, ilmoittamalla asiasta viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä.

Vapaa on annettava viimeistään 30.4. mennessä an- saintaa seuraavana vuonna. Sovittua vapaata ei ilman uutta sopimusta voi siirtää.

4.2 Lyhennysten korvaaminen eräissä tapauksissa

Mikäli lyhennyksiä ei ole edellä mainittuun tai muuten sovittuun määräaikaan mennessä perustellusta syystä (esimerkiksi sairaus tai lomautus) voitu toteuttaa, voi- daan ansaittu mutta pitämättä jäänyt lyhennys maksaa rahana. Toimihenkilön kanssa sovittaessa korvaus voi- daan maksaa tällaisessa tapauksessa aikaisemmin- kin.

Mikäli lyhennys on sovittu pääluottamusmiehen tai osaston luottamusmiehen kanssa etukäteen kiinteik- si päiviksi (esimerkiksi välipäivä) siten, että yritys tai osasto ei toimi mainittuina päivinä, menetellään työ- ajan lyhentämisjärjestelmän piiriin kuulumattomien toi- mihenkilöiden osalta, jotka lyhennyksen vuoksi jäävät vaille työtä, seuraavasti:

Kun yritystä tai osastoa koskeva kiinteä vapaapäivä so- vitaan, todetaan samalla, kuinka montaa toimihenkilöä vapaapäivä ei koske. Näille toimihenkilöille pyritään va- raamaan mahdollisuus kyseisen päivän sisään tekoon, mikäli se tuotannon järjestelyjen kannalta on mahdol- lista. Toimihenkilö voi myös käyttää lomapäiviään tai sovittaessa ylityövapaitaan kyseisen päivän kompen- soimiseksi. Ellei sisään tekoa saada järjestetyksi tai toi- mihenkilö ei halua käyttää kyseisiä vapaita, ei palkkaa kyseiseltä päivältä tarvitse maksaa.

Kun vapaa on sovittu kiinteiksi päiviksi siten, että yritys tai osasto ei toimi mainittuina päivinä, on kyse työvuo- roluettelon mukaisista vapaapäivistä, joita ei siirretä, vaikka toimihenkilö olisi muustakin syystä poissa ky- seisinä päivinä (esim. työkyvyttömyys).

5. Palkka työajan lyhennyksen ajalta

Toimihenkilölle maksetaan palkka vähentämättömänä työajan lyhennyksen ajalta. Provisiopalkkatyössä korva- us maksetaan keskituntiansion mukaan. Mikäli vapaa sattuu työvuoroluettelon mukaan sellaiselle päivälle, jolta maksettaisiin muuten vuorotyölisä, maksetaan vuorotyölisä myös vapaan ajalta.

Jos toimihenkilön työsuhde päättyy eikä työajan lyhen- nyksestä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä an- nettu, maksetaan hänelle kertynyttä vapaata vastaava palkka.

Jos toimihenkilön työsuhde päättyy ja hänelle on an- nettu työajan lyhennystä ennen kuin sitä on kertynyt, hän on velvollinen maksamaan työnantajalle annettua vapaata vastaavan palkan määrän. Työnantaja on oi- keutettu pidättämään tämän määrän toimihenkilölle maksettavasta lopputilistä.

6. Paikallinen sopiminen työajan lyhennyksen vaihtamisesta rahaksi

Työajan lyhennys voidaan sovittaessa vaihtaa koko- naan tai osittain korvattavaksi rahalla, joka määräytyy kohdan 3.13.5 palkanmaksua koskevia perusteita so- veltaen. Rahakorvaus maksetaan erillisenä eränä.

3.13 SANOMALEHTITYÖTÄ KOSKEVA ERITYISMÄÄRÄYS

Neljästä ensimmäisestä yrityksessä kalenterivuoden aikana käyttöön otetusta ns. lisäilmestymispäivästä annetaan korvaavan vapaapäivän lisäksi ylimääräinen vapaapäivä työvuorossa työskennelleille. Ylimääräinen vapaa voidaan myös sopia vaihdettavaksi rahakorva- ukseen.

Toimihenkilöiden toivomukset työskentelystä mainittui- na uusina ilmestymispäivinä ja vapaapäivien sijoittami- sesta on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon.

4 LUKU

PALKAT JA PALKANMAKSU TOVA

(tullut voimaan 1.10.2008)

4.1 Palkka ja palkkarakenne

4.2 Työtehtävien muuttuminen

4.3 Vähimmäispalkat

4.4 Henkilökohtaisen palkan kokemusosa

4.5 Henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen arviointi

4.6 Harjoittelijat ja kesätyöntekijät

4.7 Työaikojen vaikutus vähimmäispalkkoihin

4.8 Osa-ajan palkka

4.9 Sijaisuus

4.10 Palkan maksaminen

4.11 Muut palkkausjärjestelmät

4.12 Provisiopalkkaiset

4.13 Jouluraha

4 LUKU

PALKAT JA PALKANMAKSU – TOVA (tullut voimaan 1.10.2008)

4.1 PALKKARAKENNE

Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka muo- dostuu tehtävän vaativuuden mukaisesta vähimmäis- palkasta ja henkilökohtaisen palkan kokemusosasta.

TEHTÄVIEN VAATIVUUSRYHMITTELY

Ryhmä 100

• Lyhyehköä käytännön kokemusta vaativa tehtävä.

• Työtä tehdään ohjauksen alaisena tai selkeiden ohjeiden mukaan.

• Päätöksentekotilanteet toistuvat samankaltaisina.

Ryhmä 111

• Ammatillista osaamista edellyttävä tehtävä.

• Tehtävää hoidetaan vakiintuneiden menettelytapojen tai ohjeiden mukaan.

• Päätöksentekotilanteet ovat yleensä samantyyppisiä.

• Päätöksentekoon saatava tieto on hankittavissa työn lähiympäristöstä.

• Vuorovaikutus asiakaspinnassa perustuu ennalta annettujen ratkaisujen esittämiseen tai tiedon vastaanottamiseen ja välittämiseen.

Ryhmä 124

• Tehtävässä tarvitaan ammatillista erityisosaamista ja tietoa yleisesti käytössä olevista toimintatavoista sekä näiden tietojen ja taitojen itsenäistä käyttöä.

• Työtä ohjaavat yleisluonteiset toimeksiannot tai ohjeet.

• Vuorovaikutus tapahtuu tiimeissä tai asiakaspinnassa, jossa tehtävällä on asioita selvittävä rooli.

Ryhmä 154

• Tehtävässä on vastuu, asiantuntijuus tai itsenäisyys siinä määrin korostunut, että siitä on tullut edellisen ryhmän perusmääritelmää vaativampi.

• Tehtävä voi sisältää myös suorittavaa työtä tekevien työn ohjaamista.

Ryhmä 191

• Tehtävässä tarvitaan teoreettista tietoa ja työprosessien hallitsemista.

• Tehtävään kuuluu ongelmien havaitsemista ja arviointia sekä ratkaisujen tuottamista (esimerkiksi suunnittelua, selvittelyä tai kehittämistä).

• Tieto päätöksentekoa varten hankitaan aiemmista tapauksista tai yhdistelemällä lähiympäristöstä saatavaa uutta tietoa.

• Vuorovaikutukselle on tyypillistä asian- tuntijarooli asiakaspinnassa tai työn johtaminen.

Ryhmä 236

• Tehtävässä on vastuu, asiantuntijuus, itsenäisyys tai avainasema siinä määrin korostunut, että siitä on tullut edellisen ryhmän perusmääritelmää vaativampi.

Ryhmä 292

• Tehtävään kuuluu yleensä organisointi-, suunnittelu- tai resurssivastuita.

• Vuorovaikutukselle on tyypillistä itsenäinen vaikuttaminen erityisasiantuntijana päätöksentekoon tai toimiminen kehittämistiimin vetäjänä.

• Tehtävässä korostuu kokonaisvaltainen asiantuntemus toiminnon prosesseista.

4.2 TYÖTEHTÄVIEN MUUTTUMINEN

Toimihenkilön työtehtävien muuttuessa olennaisesti, tarkistetaan tehtäviin liittyvä vähimmäispalkkaryhmä. Vaativuustaso ja sitä vastaava vähimmäispalkka voi tällöin nousta tai laskea. Pelkästään vähimmäispalk- kamääräyksen muuttuminen ei alenna toimihenkilön henkilökohtaista palkkaa.

4.3 VÄHIMMÄISPALKAT

Palkkaryhmä

1.4.2019

1.6.2020

1.5.2021

292

3027

3066

3115

236

2704

2739

2783

191

2437

2469

2508

154

2196

2225

2260

124

2015

2041

2074

111

1849

1873

1903

100

1713

1735

1763

Mikäli toimihenkilön palkka määräytyy tuntipalkan pe- rusteella, vähimmäistuntipalkka muodostetaan jaka- malla taulukkopalkka luvulla 158.

4.4 HENKILÖKOHTAISEN PALKAN KOKEMUSOSA

Kun toimihenkilö on ollut yrityksessä viisi vuotta sa- man vaativuustason tehtävässä, hänen henkilökoh- taisen palkkansa on oltava vähintään viisi prosenttia yli kyseessä olevan palkkaryhmän vähimmäispalkan. (Kokemusosan kertyminen on alkanut, kun yrityksessä on siirrytty uuteen palkkausjärjestelmään, viimeistään 1.10.2008.)

Vähimmäispalkat 5 %:n kokemuslisällä ovat seuraavat:

Palkkaryhmä

1.4.2019

1.6.2020

1.5.2021

292

3178

3220

3271

236

2839

2876

2922

191

2558

2592

2634

154

2306

2336

2373

124

2116

2143

2178

111

1942

1967

1998

100

1799

1822

1851

4.5 HENKILÖKOHTAISEN PÄTEVYYDEN JA TYÖSUORITUKSEN ARVIOINTI

Henkilökohtaisen palkan kokemusosaa koskeva mää- räys ei ole voimassa, mikäli yrityksessä on käytössä objektiivisiin kriteereihin perustuva henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen arviointi- ja palkitsemis- järjestelmä, jonka kautta toimihenkilöille jaetaan yri- tyskohtaisesti vähintään 8 prosenttia vähimmäispalk- kojen summasta.

Järjestelmän piiriin siirtymisestä neuvotellaan ja sovi- taan paikallisesti. Järjestelmästä luopuminen edellyt- tää uutta sopimista.

Arviointijärjestelmän rakenne, mukaan lukien arvioita- vat pätevyystekijät ja mittarit, on työnantajan päätettä- vissä. Järjestelmästä samoin kuin siihen myöhemmin tehtävistä muutoksista kuitenkin neuvotellaan työnan- tajan ja luottamusmiesten välillä sopimukseen pyrkien.

Kaikkien toimihenkilöiden tulee tietää, mitä tekijöitä mitataan, miten niitä mitataan, kuka mittaa ja miten tulokset vaikuttavat palkkaan. Työnantajan tulee sel- vittää luottamusmiehille 8 prosentin rajan täyttyminen palkankorotusten toteuttamisen yhteydessä, kuitenkin kerran vuodessa, ellei muuta sovita.

4.6 HARJOITTELIJAT JA KESÄTYÖNTEKIJÄT

Toimihenkilön kanssa voidaan sopia korkeintaan vuo- den kestävästä harjoitteluajasta, jollei tällä ole teh- tävän edellyttämää koulutuksella tai kokemuksel- la hankittua osaamista. Tällöin harjoittelun kuutena ensimmäisenä kuukautena toimihenkilön vähimmäis- palkka on 80 prosenttia ja seuraavina kuutena kuukau- tena 90 prosenttia toimen vaativuustason vähimmäis- palkasta. Vaativuustasoille 100 ja 111 sijoittuvissa teh- tävissä harjoitteluaika voi olla enintään kuusi kuukaut- ta ja palkka 90 prosenttia tason vähimmäispalkasta.

Lomakauden aikana (2.5.–30.9.) enintään viiden kuu- kauden määräaikaisiin työsuhteisiin tulevien toimihen- kilöiden vähimmäispalkka on 80 % vaativuustason vä- himmäispalkasta, ellei toimihenkilöllä ole tehtävän edellyttämää koulutuksella tai kokemuksella hankit- tua osaamista.

Työehtosopimuksen mukaisista vähimmäispalkoista voidaan poiketa sellaisten harjoittelijoina työskentele- vien opiskelijoiden suhteen, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa kokemusta ja tutkintovaatimuksiin sisäl- tyy työharjoittelujakso tai jaksoja.

4.7 TYÖAIKOJEN VAIKUTUS VÄHIMMÄISPALKKOIHIN

4.11 MUUT PALKKAUSJÄRJESTELMÄT

Vähimmäispalkkataulukon pohjana on keskimäärin 37,5 tunnin viikoittainen työaika. Noudatettaessa 40 tunnin viikkotyöaikaa vähimmäispalkkoja korotetaan 2,6 % työajan lyhennys huomioon ottaen.

4.8 OSA-AJAN PALKKA

1. Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suu- ruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työvuoroluettelon mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä. Itsenäisyyspäivä rinnastetaan tässä ta- pauksessa työssäolopäivään.

2. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla mää- rällä työtunteja.

3. Mikäli toimihenkilön palkka määräytyy tuntipalkan perusteella, vähimmäistuntipalkka muodostetaan ja- kamalla taulukkopalkka luvulla 158.

4.9 SIJAISUUS

Sijaisuuteen liittyvistä työ- ja palkkaehdoista sovitaan ennen sijaisuuden vastaanottamista.

Sijaisuuskorvauksen maksaminen edellyttää, että sijai- suus kestää yhdenjaksoisesti yli viikon. Jos sijaisuus- korvauksen maksamisedellytys täyttyy, korvaus mak- setaan sijaisuuden alusta lukien.

Toimiessaan toisen sijaisena henkilö ei suorita lain- kaan omia töitään, vaan tekee pelkästään toisen henki- lön töitä. Sijaisuuskorvauksen maksaminen edellyttää siirtymistä ylempään vaativuustasoon kuuluvan hen- kilön sijaiseksi. Tällöin korvaus on sijaisuustehtävän vaativuustason mukainen palkka.

Toimiessaan sijaisena oman toimensa ohella henkilö hoitaa sekä omat työnsä että sijaisuustoimeen kuulu- vat työt. Korvauksen maksaminen edellyttää, että si- jaisuus aiheuttaa merkittäviä muutoksia toimihenkilön tehtävissä. Korvauksen suuruus on 14 - 35 % toimihen- kilön omasta henkilökohtaisesta palkasta.

4.10 PALKAN MAKSAMINEN

Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka ja se makse- taan kerran kuukaudessa, ellei toisin sovita. Toimihen- kilö ilmoittaa tilin, jolle palkka maksetaan. Toimihenki- lölle annetaan palkkalaskelma, josta käy ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.

Paikallisesti sopien yrityksessä voidaan ottaa käyttöön jokin muu palkkausjärjestelmä. Yrityskohtaisen järjes- telmän alin palkka ei kuitenkaan voi alittaa työehto- sopimuksen palkkausjärjestelmän alinta vähimmäis- palkkaa.

4.12 PROVISIOPALKKAISET

Provisiopalkkatyö on työtä, jossa palkka tai osa siitä on sovittu määräytyväksi muun kuin työhön käytettyyn aikaan sidotun kiinteän palkan perusteella.

Sovittaessa provisiopalkasta samalla sovitaan yksi- tyiskohtaisesti palkan määräytymiseen liittyvät tekijät. Näitä voivat olla muun muassa myyntitavoite, myytävät tuotteet, myyntialue, myyntimiehen nimetyt asiakkaat, myyntimiehen toimivalta, yksinoikeus, raportointi, toi- men vaativuustaso, vähimmäispalkka, takuupalkka, kiinteän palkanosan suuruus, provisio-osuuden erään- tymis-ajankohta ja myyntimiehen vastuu asiakkaan so- pimusrikkomuksissa yms.

Vähimmäispalkan toteutumisen tarkastelujakso on ka- lenterivuosi, ellei muuta ole sovittu. Kuukausittain on kuitenkin maksettava ulos vähintään 80 % vähimmäis- palkasta.

Henkilökohtaisen palkan kokemusosan vaihtoehtoeh- tona oleva henkilökohtaisen pätevyyden arviointijärjes- telmä ei koske provisiopalkkaisia.

Yleiskorotukset toteutetaan siten, että provisiopalkka kokonaisuudessaan nousee samalla työmäärällä kes- kimäärin yleiskorotuksen verran.

Kauppaedustajista ja myyntimiehistä annetun lain mu- kaisiin myyntimiehiin ei sovelleta tämän työehtosopi- muksen vähimmäispalkkamääräyksiä.

”Myyntimiehellä tarkoitetaan tässä laissa työntekijää, joka on työnantajansa kanssa tekemässään edustus- sopimuksessa sitoutunut tämän lukuun edistämään 1

§:ssä tarkoitetulla tavalla tavaroiden myyntiä matkus- tamalla eri paikkakunnilla tai käymällä tapaamassa asiakkaita sillä paikkakunnalla, jossa työnantajan liike sijaitsee. Myyntimies ei kuljeta myytäväksi tarkoitettuja tavaroita mukanaan.” (Laki kauppaedustajista ja myyn- timiehistä 4:39)

Vuosilomapalkan laskentaperusteena käytetään lo- manmääräytymisvuoden keskiansiota.

Sairaus- ja äitiysvapaa-ajan palkan laskentaperustee- na käytetään 12 edellisen kalenterikuukauden kes- kiansiota, ellei lyhyemmästä jaksosta ole sovittu.

Työtehtävän hoitamisesta aiheutuvat kulut korvaa työn- antaja.

4.13 JOULURAHA

Toimihenkilöllä on oikeus vaihtaa ensimmäinen talvilo- maviikko joulurahaan pysyvästi alla mainituin ehdoin. Uudet työntekijät tulevat suoraan joulurahan piiriin.

I Joulurahan piiriin siirtyminen

1. Työsuhde on alkanut ennen 1.2.2018 (vanhat työn- tekijät)

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia ensimmäisen talvilomaviikon vaihtamisesta joulurahaksi pysyvästi.

Koska talviloma ja jouluraha eivät kerry samalta ajalta (talviloman ansaintakausi päättyy 31.3. ja joulurahan ansaintakausi alkaa 1.1.), samalla on sovittava, kuinka joulurahasta vähennetään jo pidetty talviloma.

Esimerkki 1:

Toimihenkilö on pitänyt koko viiden (5) päivän tal- vilomansa 1.10.2018 alkaneella talvilomakaudel- la. Toimihenkilö ja työnantaja sopivat joulurahaan siirtymisestä 1.1.2019 lukien. Joulurahaa alkaa kertyä vasta 1.4.2019 lukien, koska talviloma ja jouluraha eivät voi kertyä samaan aikaan.

Esimerkki 2:

Toimihenkilö on pitänyt 1.10.2018 alkaneella tal- vilomakaudella talvilomaa kolme (3) päivää. Toi- mihenkilö ja työnantaja sopivat joulurahaan siir- tymisestä 1.1.2019 lukien. Talvilomaa on kertynyt ajalta 1.4.–31.12.2018 (9 kuukauden ajalta) työ- ehtosopimuksen talvilomataulukon mukaan neljä päivää. Joulurahaa alkaa kertyä heti 1.1.2019 lu- kien. Lisäksi toimihenkilö saa pitää vielä yhden tal- vilomapäivän tai voidaan sopia sen vaihtamisesta rahaksi.

2. Työsuhde alkaa 1.2.2018 tai sen jälkeen (uudet työntekijät)

Toimihenkilö ansaitsee joulurahaa työsuhteensa alus- ta lukien.

Yötyötä ja vuorotyötä tekevä toimihenkilö ansaitsee edelleen ns. toista talvilomaviikkoa. (TES 5.2.1)

II Joulurahan suuruus

Jouluraha on 2,4 % toimihenkilölle 1.1.-30.11. välisenä aikana säännölliseltä työajalta maksetusta palkasta li- sineen (maksatusperiaate). Laskentapohjassa otetaan

huomioon myös palkallisten vapaiden ajalta, kuten esi- merkiksi loma-ajalta, sairausajalta, perhevapailta se- kä säännöllisenä työaikana tapahtuvalta matkustus- ja koulutusajalta, maksettu palkka.

Laskentapohjassa ei oteta huomioon:

• kertaluontoisia eriä (mm. lomaraha, jouluraha, tulospalkkiot)

• tasoitus- tai muita vapaita rahaksi muutettaessa maksettuja korvauksia

• ylityöpalkkoja ja niihin rinnastettavia korvauksia

• varallaolokorvausta ja hälytysrahaa

• luottamusmieskorvausta, aloitepalkkiota, yhteistyöelinten kokouspalkkioita

• luontoisetujen (mm. asunto-, auto, ravinto- tai puhelinetu) arvoa

• kustannusten korvauksia (mm. kilometri- korvaukset, päivärahat)

• muita muulta kuin tehdyltä säännölliseltä työajalta maksettuja palkkaeriä.

III Joulurahan maksaminen

Jouluraha maksetaan joulukuun ensimmäisen palkan- maksun yhteydessä.

Työsuhteen päättyessä jouluraha maksetaan lopputilin yhteydessä.

IV Muuta

Joulurahan piiriin eivät kuulu

• sellaiset tuntipalkkaiset osa-aikaiset toimi- henkilöt, joiden lomapalkka lasketaan vuosi- lomalain 12 §:n mukaisesti prosentuaalisena eivätkä

• toimihenkilöt, joilla on oikeus vuosilomalain 16 §:n mukaiseen lomakorvaukseen työsuhteen jatkuessa.

Joulurahan piirissä olevilla on oikeus saada vuosiloman 24 arkipäivän ylittävä osuus lomakauden ulkopuolella.

5 LUKU

LOMAT

5.1 Vuosiloma

5.2 Talviloma

5.3 Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa ja prosentuaalinen lomapalkka

5 LUKU

LOMAT

5.1 VUOSILOMA

Paikallinen sopiminen

1. Sovittaessa paikallisesti voidaan vuosiloma antaa muunakin aikana kuin vuosilomakautena, jakaa osiin sekä antaa vuosilomalain 27 §:n mukaisena säästö- vapaana lain tarkoittamaa suurempi osa lomasta. Edel- leen voidaan vuosilomapalkka sopia maksettavaksi yri- tyksen normaaleina palkanmaksupäivinä. Paikallinen sopiminen on mahdollista myös lomarahasta.

Ellei paikallisesti ole sovittu yllä olevan mukaisesti, an- netaan vuosiloma lain ja tes:n seuraavien määräysten mukaisesti.

Vuosilomaa koskevat määräykset:

2. Toimihenkilö saa kaksi päivää vuosilomalain tar- koittamaa vuosilomaa täydeltä lomanmääräytymis- kuukaudelta. Mikäli työsuhde on kestänyt lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä yhden vuoden, toi- mihenkilö saa 2,5 päivää vuosilomaa täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta (VLL 5 §).

3. Vuosilomalain mukaisella lomaan oikeuttavalla kuukaudella tarkoitetaan kalenterikuukautta, jonka ai- kana toimihenkilö on ollut työssä vähintään 14 päivänä tai vähintään 35 tuntia, jos hän työsopimuksensa mu- kaan työskentelee niin harvoina päivinä, ettei kalente- rikuukaudessa kerry 14 työpäivää (vrt VLL 6 §), tai hä- nen hyväkseen on kertynyt vastaava määrä työssäolo- päivien veroisia päiviä (VLL 7 §) tai tämän sopimuksen mukaisia työajanlyhennysvapaita.

4. Vuosiloman aikana tai vuosilomakorvauksena mak- settava päiväpalkka lasketaan:

a) kuukausipalkan perusteella siten, että jakajana käy- tetään lukua 25 .

b) provisiopalkan perusteella siten, että lomaan oikeut- tavien kuukausien määrällä jaetaan näinä kuukausina ansaittu palkka ja näin saadun keskimääräisen kuu- kausipalkan päiväpalkan muuttamisessa käytetään lukua 25.

5. Lomaraha on 50 % lomapalkasta. Se maksetaan lo- man alkaessa. Lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä.

Paikallisesti voidaan sopia lomarahan

• maksamisajankohtien siirtämisestä,

• maksamisen tasaamisesta pidemmälle ajanjaksolle,

• vaihtamisesta vapaaseen.

Lisäksi voidaan paikallisesti sopia, ettei lomarahaa tai osaa siitä makseta. Tämä koskee tilanteita, joissa työnantajalla on irtisanomissuojasopimuksen mukai- nen taloudellinen tai tuotannollinen peruste työvoiman vähentämiselle.

6 Toimihenkilölle annetaan vuosiloma lomakautena (2.5.–30.9.). Vuosilomasta voidaan osa antaa työnan- tajan ja toimihenkilön keskinäisellä sopimuksella myös muuna aikana kuin edellä on sanottu. Vuosiloma on haluttaessa ensisijaisesti annettava yhdenjaksoisena.

7. Mikäli toimihenkilö työsuhteen päättyessä on oikeu- tettu vuosilomaan, voidaan tämä loma lukea irtisano- misaikaan, mikäli työnantaja tai toimihenkilö niin ha- luaa.

5.2 TALVILOMA

1. Toimihenkilöt, jotka säännöllisesti tekevät sellaisia työvuoroja, joissa vähintään joka neljäs työajan tasoit- tumisjärjestelmän vuoroista on yötyötä (kello 21-06), ansaitsevat talvilomaa siten, että täyden talviloman pituus on 10 työajan tasoittumisjärjestelmän tarkoit- tamaa työpäivää, kuitenkin vähintään kaksi viikkoa.

2. Muut kuin edellä mainitut toimihenkilöt ansaitsevat talvilomaa siten, että täyden talviloman pituus on 5 työ- ajan tasoittumisjärjestelmän tarkoittamaa työpäivää.

Huomautus:

Joulurahaa ansaitsevat kaikki ne työntekijät, joi- den työsuhde on alkanut 1.2.2018 tai sen jälkeen sekä ne toimihenkilöt, jotka ovat vaihtaneet talvilo- maviikon joulurahaan. Joulurahaa ansaitseville ei kerry yhtä talvilomaviikkoa. Heillä on oikeus saada vuosiloman 24 arkipäivän ylittävä osuus lomakau- den ulkopuolella.

3. Edellä mainitun talviloman saaminen täytenä edel- lyttää 12 vuosilomalain tarkoittamaa lomanmääräyty- miskuukautta. Muutoin loman pituus määräytyy ohei- sen taulukon mukaisesti. Talvilomakausi alkaa 1.10. ansaintavuonna ja päättyy 30.4. seuraavana vuonna.

5.3 LOMAKORVAUS TYÖSUHTEEN JATKUESSA JA

PROSENTUAALINEN LOMAPALKKA

Talvilomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä

Talviloman pituus (huom: joulurahan piirissä ole- van talviloma on 5 työpäivää

lyhyempi)

Yö- ja vuorotyö Päivätyö

12 kk

10 työpäivää

5 työpäivää

11 ”

9 ”

5 ”

10 ”

8 ”

4 ”

9 ”

7 ”

4 ”

8 ”

7 ”

3 ”

7 ”

6 ”

3 ”

6 ”

5 ”

3 ”

5 ”

4 ”

2 ”

4 ”

3 ”

2 ”

3 ”

2 ”

1 ”

2 ”

1 ”

Milloin osa vuotta työskennellään vuorotyössä ja osa vuotta päivätyössä, tulee oikeutta talvilomaan tarkas- tella kalenterikuukauden jaksoissa.

Yhden kuukauden osalta 10 työpäivän talvilomaa an- saitaan 0,83 päivää (10:12) ja 5 työpäivän talvilomaa

0,42 päivää (5:12). Esimerkiksi ansaittaessa 9 kuu-

kauden ajalta 10 työpäivän ja 3 kuukauden ajalta 5 työpäivän talvilomaa, talviloman pituus on 9 x 0,83 + 3 x 0,42 eli 8,73 päivää, mikä pyöristyy 9 työpäiväksi. Näissä tapauksissa desimaalien pyöristys suoritetaan vasta yhteenlasketusta luvusta.

4. Päiväpalkkaa talviloman korvausta varten lasketta- essa on kuukausipalkan jakaja 21,25.

5. Paikallisesti sopien talviloma voidaan antaa muu- nakin kuin työehtosopimuksessa sovittuna aikana, ja- kaa osiin tai vaihtaa rahaksi.

1. Toimihenkilöllä, joka työsopimuksensa mukaan te- kee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on vuosilomalain 16 §:n mukaan oikeus saada edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erään- tyneestä palkasta laskettava lomakorvaus.

Lomakorvauksen suuruus saadaan kertomalla vuosi- lomalain 16§:n 1 momentin mukainen palkkasumma seuraavalla %-kertoimella:

	Työsuhde alle 1 v	Työsuhde yli 1 v
Päivätyö	15,50	19,25
Yö- ja vuorotyö	17,50	21,25

2. Tuntipalkkaisen, alle 14 päivänä kalenterikuukau- dessa työtä tekevän toimihenkilön lomapalkka ja lo- makorvaus lasketaan vuosilomalain 12 §:n mukaisesti prosentuaalisena. Prosentin suuruus määräytyy 1 koh- dan mukaan.

6 LUKU

SAIRAUS- JA PERHEVAPAAT

6.1 Lääkärissäkäynti

6.2 Näkökykyä rasittava työ

6.3 Sairausajan palkka

6.4 Äitiys- ja isyysvapaa

6.5 Sairausvakuutuskorvaukset

6.6 Sairaan lapsen hoitaminen

6.7 Lyhyt tilapäinen vapaa

6 LUKU

SAIRAUS- JA PERHEVAPAAT

6.1 LÄÄKÄRISSÄKÄYNTI

1. Sairaudesta ilmoittaminen

Työntekijän tulee ilmoittaa työkyvyttömyydestä johtu- vasta poissaolosta työnantajalle ensi tilassa.

2. Lääkärintodistus työkyvyttömyydestä

1. Työntekijän on pääsääntöisesti hankittava lääkä- riltä sairaudesta ja sen aiheuttamasta työkyvyttömyy- destä todistus, joka toimitetaan työnantajalle viivytyk- settä. Pääsäännöstä poikkeaminen esimerkiksi omail- moitus-menettelyllä todetaan työpaikan yleisohjeissa tai tapauskohtaisesti erikseen sovittaessa.

2. Työnantaja korvaa työkyvyttömyystodistuksen enin- tään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman lääkä- rinpalkkioita koskevan taksan määräisenä. Työntekijä antaa työnantajalle valtakirjan sairausvakuutuksen no- jalla maksettavan korvauksen nostamista varten.

3. Terveydenhoitajan lääkäriltä saamiensa valtuuksi- en puitteissa kirjoittama työkyvyttömyystodistus korvaa lääkärintodistuksen, kun kysymyksessä on tavanomai- nen vilustumissairaus tai epidemia.

4. Työnantaja voi erityisistä syistä edellyttää, että työn- tekijä hankkii työpaikan lääkäriltä tai muulta työnanta- jan hyväksymältä lääkäriltä työkyvyttömyystodistuksen. Tällöin työnantaja korvaa työkyvyttömyystodistuksesta ja lääkärinpalkkiosta aiheutuvan kustannuksen.

3. Lääkärissäkäynti

Yleistä

1 Lääkärissäkäynnit tulee ajoittaa työajan ulkopuolelle. Poikkeuksellisesti lääkärin puoleen voi kääntyä työaika- na, mikäli vamman tai sairauden äkillisyys vaatii sitä tai lääkärissäkäyntiä ei voida ilman kohtuutonta haittaa si- joittaa työajan ulkopuolella tapahtuvaksi tai hoitopalvelu- ja ei paikkakunnalla ole saatavissa työajan ulkopuolella.

2. Lääkärissäkäynti tulee suorittaa tarpeetonta työ- ajan menetystä välttäen ja siitä on ilmoitettava työn- antajalle niin pian kuin mahdollista.

Työpaikkaterveydenhuolto

3. Mikäli työnantaja on järjestänyt työpaikkatervey-

denhoidon, muun kuin työnantajan nimeämän lääkä- rin puoleen kääntymiseen vaaditaan perusteltu syy. Pe- rusteltuja syitä ovat mm. sairauden äkillisyys, sairaus estää matkustamisen tai se, että työkyvyttömyystodis- tuksen hankkiminen tulee työntekijälle taloudellisesti raskaaksi työnantajan korvausvelvollisuuden ulkopuo- lelle jäävien tutkimusten suorittamisen vuoksi.

4. Ansionmenetyksen korvaaminen lääkärissäkäynnin ajalta

1. Ansionmenetys korvataan:

• kun lääkärissäkäynti on tarpeen työnantajan vaatiman lääkärintodistuksen hankkimiseksi,

• lääkärissäkäynnin yhteydessä todetaan sairaus tai vamma, joka edellyttää sairaslomaa tai hoitotoimenpiteitä,

• kun työntekijä tulee työvuoronsa aikana työkyvyttömäksi äkillisen sairauden vuoksi ja sairaus vaatii työvuoron aikana tapahtuvaa lääkärissäkäyntiä (esim. äkillinen silmä- ja hammassairaus),

• fysikaalisen hoidon ajalta, mikäli työnantajan nimeämä lääkäri on määrännyt työntekijän työkyvyn säilymiseksi välttämättömään fysikaaliseen hoitoon eikä hoitopalveluja ole saatavissa työajan ulkopuolella,

• laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta, mikäli tutkimukset ovat lääkärin määräämiä ja liittyvät osana sellaiseen lääkärissä- käyntiin, josta työnantaja suorittaa ansion- menetyksen korvauksen tai tutkimuksen laatu edellyttää tutkimuksen suorittamista lääkärin määräämänä ajankohtana.

2. Ansionmenetystä ei korvata:

• terveydentilan kontrolloimiseksi tapahtuvien lääkärintarkastusten ajalta,

• jo todetun sairauden tai vamman hoitamisen tai sen kehityksen seuraamisen vuoksi tapahtuvien uusiutuvien lääkärissäkäyntien ajalta,

• tavanomaisen hammashoidon ajalta,

• tavanomaisen näön kontrolloimiseksi tapahtuvan silmälääkärissäkäynnin ajalta,

• fysikaalisen hoidon ajalta (poikkeus 1. kohdassa mainittu),

• laboratorio- ja röntgentutkimusten ajalta (poikkeus 1. kohdassa mainittu).

Huomautus:

Mikäli lääkäripalveluja ei ole saatavissa työajan ul- kopuolella, voidaan palkan vähentämisen sijasta sopia lääkärissäkäynnin vuoksi menetetyn työajan tekemisestä takaisin.

5. Lakisääteiset lääkärintarkastukset ja joukkotarkastukset

Lakisääteiset lääkärintarkastukset

1. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen lakisäätei- sen lääkärintarkastuksen ajalta sekä välttämättömät matkakustannukset.

2. Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aika- na, maksetaan hänelle korvauksena ylimääräisistä ku- luista sairausvakuutuslain vähimmäispäivärahaa vas- taava summa.

Xxxxxxx näyttöpäätetyötä tekevä toimihenkilö toteaa työolo- suhteiden aiheuttavan erityistä rasitusta näkökyvylleen, xx- xxx hänen ottaa yhteys työnantajan nimeämään työterveys- lääkäriin ja sopia käynnistään silmälääkärissä.

Mikäli silmälääkärin tarkastuksessa todetaan näyttöpää- tetyön edellyttävän silmälasien hankintaa työolosuhteiden aiheuttaman haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi, tulee silmälääkäriltä pyytää tätä koskeva maininta esimerkiksi palkkiokuittiin.

Mikäli silmälääkäri on antanut määräyksen työlasien hankki- miseksi, tulee toimihenkilön ja työnantajan sopia silmälasien hankintatapa ja paikka sekä sankojen yms. enimmäishinta. Huomiota tulee kiinnittää siihen, että hankittavat silmälasit ovat tarkoituksenmukaiset ja niitä käyttävälle henkilölle sopi- vat sekä työnantajan mahdollisuuteen vaikuttaa hankittavien lasien laatuun ja hintaan. (Linssien osalta sitoo kuitenkin sil- mälääkärin määräys.)

Työnantajan kustantamat silmälasit ovat työnantajan omai- suutta; toimihenkilöllä on niihin työhön sidottu hallintaoikeus (käyttöoikeus).

6.3 SAIRAUSAJAN PALKKA

1. Työntekijän ollessa estynyt tekemästä työtään sel- laisen sairauden tai tapaturman vuoksi, jonka ajalta hänellä on työsopimuslain mukaan oikeus saada palk- kaa, on hänellä oikeus saada palkkansa seuraavasti hänen oltuaan yhdenjaksoisesti työnantajan palveluk- sessa seuraavat ajat:

3. Vieraalla paikkakunnalla suoritettavan lakisäätei-

sen lääkärintarkastuksen ajalta maksetaan työehtoso- pimuksen edellytyksin päiväraha.

Joukko- ja ikäkausitarkastukset

4. Mikäli työntekijä ei voi pyynnöstään huolimatta osallistua terveysviranomaisten järjestämään joukko- tai ikäkausitarkastukseen työajan ulkopuolella, tarkas- tuksen ajalta maksetaan ansionmenetyksen korvaus korkeintaan yhdeltä päivältä. Palkanmaksuvelvollisuus ei koske mahdollisia uusinta- tai seurantatarkastuksia.

6.2 NÄKÖKYKYÄ RASITTAVA TYÖ

Näkökykyä rasittavassa työssä (näyttöpäätteet) työn- antaja korvaa silmälääkärissä käynnin osalta lääkärin- palkkion silloin, kun lääkäri on katsonut tarkastukses- sa käynnin tarpeelliseksi.

SOVELTAMISOHJE: NÄYTTÖPÄÄTELASIT

Milloin työolosuhteet erikoislääkärin tutkimuksen perusteel- la edellyttävät erityisten työlasien käyttöä näyttöpäätetyössä, korvaa työnantaja tällaisten laitteen käyttöön sidottujen lasi- en hankinnan.

Työsuhde on jatkunut Täysi palkka yhtäjaksoisesti

1 kuukauden mutta 40 päivän ajanjaksolta vähemmän kuin 1 vuoden

1 vuoden mutta 75 päivän ajanjaksolta vähemmän kuin 5 vuotta

5 vuotta tai kauemmin 105 päivän ajanjaksolta.

Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, työntekijällä on oikeus saada puolet täydestä palkasta sairastumis- päivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeuten- sa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

2. Työntekijän joutuessa uudestaan työkyvyttömäk- si tarkastellaan, kuinka pitkä senhetkisen työsuhteen pituuden mukaan määräytyvä palkallinen sairausai- ka on. Tästä ajasta vähennetään ne sairausajat, joil- ta työnantaja on edellisen kuuden kuukauden aikana maksanut palkan. Työntekijällä on oikeus palkkaan vain erotuksen pituiselta ajanjaksolta.

Vaikka palkallista ajanjaksoa ei olisi jäljellä, palkka maksetaan aina sairastumispäivää seuranneen yhdek-

sännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

3. Samalla tavoin maksetaan palkka myös silloin, kun viranomainen on kieltänyt työntekijää tartuntatautilain (583/86) säännösten perusteella saapumasta työhön.

6.4 ÄITIYS- JA ISYYSVAPAA

1. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmel- ta kuukaudelta. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä noudattaa sairausvakuutuslain äitiysra- han nostamista koskevia säännöksiä. Palkka makse- taan tavanomaisina palkanmaksupäivinä.

2. Työntekijän/toimihenkilön adoptoidessa alle 7-vuo- tiaan lapsen tai ottaessa kasvattilapsen annetaan hä- nelle palkallista vapaata kolme kuukautta. Palkan mak- samisen edellytyksenä on, että työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan ja että hän noudattaa sen nosta- mista koskevia säännöksiä. Palkka maksetaan tavan- omaisina palkanmaksupäivinä. Työntekijällä on lisäksi oikeus saada palkatonta vapaata adoption yhteydessä siten, että adoptiovapaan pituudeksi tulee enintään 12 kuukautta. Vapaata voi pitää kerrallaan vain toinen adoptiovanhemmista. Vapaa ei keskeytä työsuhdetta, mikäli työntekijä palaa työhönsä sovittuna ajankohta- na.

3. Kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta työntekijälle maksetaan säännöllisen työajan palkka. Isyysajan pal- kan maksussa noudatetaan samoja säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.

Tietoa perhevapaista: Perhevapaisiin liittyvistä kysy- myksistä ja vapaiden ajoilta maksettavista päivärahois- ta saa lisätietoa Kelalta: xxx.xxxx.xx.

6.5 SAIRAUSVAKUUTUSKORVAUKSET

1. Työnantajalla, joka suorittaa sairaus- tai äitiysva- paan ajalta palkkaa, on oikeus saada samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen päiväraha taikka enintään maksettua palkkaa vastaava osa itselleen.

Xxxxxxx työntekijä saa saman työkyvyttömyyden perus- teella korvausta ansion menetyksestä tapaturmava- kuutuslain tai työntekijäin eläkelain nojalla, on työnan- tajalla oikeus saada ja nostaa palautuksena enintään maksettua palkkaa vastaava osa samalta ajalta saa- dusta korvauksesta.

2. Palkanmaksuvelvollisuutensa työnantaja voi toteut- taa myös maksamalla sairausvakuutuslain mukaan

maksetun päivä- tai äitiysrahan täydennykseksi palk- kaa sairauden tai äitiysvapaan ajalta siten, että työn- tekijä saa samat edut, joista tässä on sovittu.

Milloin sairausvakuutuslain mukainen päiväraha on yhtä edullinen kuin edellä sovituin tavoin maksettava palkka, ei muuta palkkaa sairaus- tai äitiysvapaa-ajalta makseta.

3. Jos sairausvakuutuslain mukaista päivä- tai äitiys- rahaa ei henkilöstä itsestään johtuvista syistä makse- ta tai se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, on työn- antajalla oikeus palkasta vähentää se osa, mikä laimin- lyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

6.6 SAIRAAN LAPSEN HOITAMINEN

1. Työntekijän tai muun hänen taloudessaan vakitui- sesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen, kehitysvammai- sen tai vaikeasti sairaan lapsen (Valtioneuvoston ase- tus 1335/2004 1:4§) sairastuessa äkillisesti työnteki- jällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä palkallista hoitovapaata. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa.

Perheessä tilapäistä hoitovapaata voi pitää kerrallaan vain toinen vanhemmista. Tilapäisen vapaan saaminen edellyttää lisäksi, että kotona ei ole henkilöä, joka voi- si huolehtia sairaan lapsen hoidon järjestämisestä tai hoitamisesta.

2. Palkallisen vapaan pituus saman sairauden osalta on enintään 4 päivää. Palkka maksetaan sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaan. Ilmoitus pois- saolosta ja selvitys lapsen sairaudesta tehdään kuten omasta sairaudesta.

6.7 LYHYT TILAPÄINEN VAPAA

1. Toimihenkilön palkallisesta työajasta ei vähennetä hänen perheensä piirissä sattuvan sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyt- tä tilapäistä lomaa.

2. Tämän kohdan määräyksiä sovelletaan yhden päi- vän osalta myös seuraavissa tapauksissa: toimihenki- lön oma 50- ja 60-vuotismerkkipäivä, avioliittoon vihki- mispäivä ja asevelvollisuuskutsunta.

7 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

7.1 Jäsenmaksujen perintä ja tilitys

7.2 Luottamustehtävät

7.3 Asevelvollisuus, aseeton tai siviilipalvelu

7.4 Kertausharjoitukset

7.5 Ryhmähenkivakuutus

7.6 Vastuuvakuutus

7.7 Järjestäytymisoikeus

7 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

7.1 JÄSENMAKSUJEN PERINTÄ JA TILITYS

1. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta jokaisen palkanmaksun yhteydessä ammattiliiton jäsenmaksun silloin, kun työntekijä on antanut siihen valtuutuksen tätä varten laaditulla valtakirjalla. Se tulee työnantajan allekirjoittaa ja luottamusmiehen toimittaa valtakirjas- ta ilmeneviin paikkoihin. Työnantaja antaa työntekijälle kalenterivuoden tai työsuhteen päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetyistä jäsenmaksuista.

2. Pidätetyt jäsenmaksut tilitetään palkanmaksupäi- vänä, kuitenkin viimeistään palkanmaksua seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä. Jäsenmaksu peri- tään kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkasta, myös loma-, sairaus- ja äitiysvapaan palkasta.

3. Ammattiliitto toimittaa työnantajille jäsenkohtaisen jäsenmaksujen perintä- ja selvitysohjeiston. Pidätetyis- tä jäsenmaksuista tehdään erillinen selvitys kunkin ka- lenterivuosineljänneksen päättymistä lähinnä olevan palkanmaksukauden loppuun. Sen tulee olla valmis vii- meistään 15.4, 15.7, 15.10. ja 15.1. edellä mainitun ohjeiston mukaisesti.

Perintä- ja selvitysluettelosta annetaan jäljennös asi- anomaisen henkilöstöryhmän pääluottamusmiehelle.

7.2 LUOTTAMUSTEHTÄVÄT

1. Liittojen välisiin neuvotteluihin osallistumisaikaa ei vähennetä toimihenkilön palkallisesta työajasta.

2. Ammattiliiton liittokokouksen, valtuuston ja hallituk- sen sekä näiden asettamien pysyvien valmisteluelinten kokouksiin käytettyä aikaa ei vähennetä toimihenkilöi- den palkallisesta työajasta.

Ammattiliitto ilmoittaa Medialiitolle valittujen henkilöi- den nimet sekä toimikaudet. Valittu toimihenkilö ilmoit- taa osallistumisestaan kokouksiin työnantajalle mikäli mahdollista viikkoa ennen tilaisuutta.

3. Yhteiskunnalliseen luottamustehtävään valitun toi- mihenkilön palkallisesta työajasta ei vähennetä tällai- sen tehtävän hoitoon käytettyä aikaa. Mikäli tehtävään nimennyt yhteisö on suorittanut työstä poissaolon ajal- ta ansionmenetyskorvausta, tämä korvausosuus vä- hennetään työnantajan maksettavasta palkasta.

4. Ammattiliitto Pron hallitukseen valituilla toimihenki- löillä on oikeus osallistua yhdistysten hallitusten kokouk- siin. Tältä ajalta ei makseta palkkaa. Ilmoitusmenettely on samanlainen kuin edellä 2. kohdassa.

7.3 ASEVELVOLLISUUS, ASEETON JA SIVIILIPALVELUS SEKÄ RAUHANTURVAAMISTEHTÄVÄT

1. Asevelvollisuutta, aseetonta tai siviilipalvelusta suo- rittavalla sekä rauhanturvaamistehtävissä palvelukseen tai koulutukseen otettavalla on oikeus palveluksen pää- tyttyä tai keskeydyttyä palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan tehtävään laissa säädetyllä tavalla.

2. Työsuhteen kestäessä tässä määräyksessä tarkoi- tettu poissaolo on palvelusvuosilisiä tai kokemusvuosia kerryttävää aikaa.

7.4 KERTAUSHARJOITUKSET

Kertausharjoituksen ja täydennyspalveluksen ajalta on työntekijä oikeutettu saamaan palkkansa olosuhdeli- sineen, josta kuitenkin voidaan vähentää valtion mak- sama reserviläispalkka, mutta ei kertausharjoitus- tai täydennyspalveluspäivärahaa.

7.5 RYHMÄHENKIVAKUUTUS

Työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöille ryh- mähenkivakuutuksen siten kuin työmarkkinain keskus- järjestöjen välillä on sovittu.

7.6 VASTUUVAKUUTUS

Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenki- löille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka peittää työnantajan, hänen sijaisensa sekä va- kuutuksenottajan palveluksessa johtavassa tai valvo- vassa asemassa olevan toimihenkilön, esim. työnjoh- tajan vastuun omalle työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutukses- sa tai liikennevakuutuksessa.

7.7 JÄRJESTÄYTYMISOIKEUS

Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaama- ton.

8 LUKU

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA TYÖRAUHA

8.1 Kokoontuminen työpaikalla

8.2 Paikallinen sopiminen

8.3 Työpaikan neuvottelujärjestys

8.4 Erimielisyyksien käsittely

8.5 Välimiesoikeus

8.6 Työrauha

8.7 Työriidat, joihin toimihenkilöt eivät osallistu

8.8 Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa

8 LUKU

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA TYÖRAUHA

8.1 KOKOONTUMINEN TYÖPAIKALLA

Työntekijöillä on oikeus järjestää kokouksia työsuh- teita koskevissa kysymyksissä työpaikalla. Asiasta on sovittava työnantajan kanssa ennakolta kohtuullises- sa ajassa. Kokous tulee järjestää työajan ulkopuolella ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päättymisen jälkeen. Kokoustilan asianmukai- sesta käytöstä vastaavat luottamushenkilöt, joiden tu- lee olla kokouksessa saapuvilla. Kokoukseen voidaan kutsua asianomaisen palkansaajajärjestön, sen alayh- distyksen tai keskusjärjestön edustajia.

8.2 PAIKALLINEN SOPIMINEN

1. Työehtosopimuksen paikallinen sopiminen on mah- dollista tämän sopimuksen neuvottelujärjestyksen mu- kaisesti.

2. Sopijaosapuolet paikallista soveltamista koskevas- sa sopimisessa ovat yhtä työntekijää koskevassa asi- assa työntekijä ja työnantajan edustaja ja osastoa tai yritystä koskevassa asiassa luottamusmies ja työnan- tajan edustaja. Työntekijällä on oikeus neuvotteluissa käyttää luottamusmiestä apunaan. Työaikajärjestelyis- tä sovittaessa tulee yksittäisten henkilöiden perustellut henkilökohtaiset tarpeet ottaa huomioon.

3. Sopimus tehdään kirjallisesti, yhtä työntekijää kos- kevassa asiassa jommankumman osapuolen sitä vaa- tiessa.

Liitot suosittelevat, että paikallisesta sopimuksesta tu- lisi käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:

• sopimuksen tarkoitus

• sopimuksen osapuolet

• sopimuksen kohteena oleva asia

• sopimuksen täsmälliset ehdot

• voimassaolo ja irtisanominen

• päiväys ja allekirjoitukset

4. Sopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi tai toistai- seksi voimassa olevaksi. Mikäli toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisesta ei ole muuta sovit- tu, se voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisano- misajalla. Ellei uutta sopimusta irtisanomisen jälkeen solmita, menetellään sopimuksen voimassaolon pää- tyttyä työehtosopimuksen asiaa koskevien määräysten ja lainsäädännön mukaisesti.

a) Luottamusmiehen kanssa sovittavat kollektiiviset asiat:

• paikallisesti sovittavan palkkausjärjestelmän käyttöönottaminen

• lomarahan tai sen osan maksamatta jättäminen tilanteissa, jossa työnantajalla on tuotannollinen tai taloudellinen peruste työvoiman vähentämiselle

• ylityön tarkastelujakson muuttaminen ja ylityön enimmäismäärän nostaminen enintään 80 tunnilla

• yhdestä ylityökäsitteestä sopiminen. (kopio sopimuksesta liittoihin)

b) Toimihenkilön tai luottamusmiehen kanssa sovitta- vat asiat:

• työajasta niin, että se on enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 60 tuntia viikossa

• vuosilomapalkan maksaminen yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä

• vuosilomapalkan maksamisajankohtien siirtäminen tai tasaaminen pidemmälle ajanjaksolle

c) Toimihenkilön kanssa sovittavat yksilöasiat:

• vuosiloman antaminen muunakin aikana kuin vuosilomakautena, jakamisesta osiin sekä antaminen vuosilomalain 27 §:n mukaisena säästövapaana lain tarkoittamaa suurempi osa lomasta

• lomarahan vaihtaminen vapaaseen

• talviloman antaminen muunakin kuin työsopimuksessa sovittavana aikana, jakaminen osiin tai vaihtaminen rahaksi.

8.3 TYÖPAIKAN NEUVOTTELUJÄRJESTYS

1. Työehtoja koskevat kysymykset selvitetään ensin työntekijän ja esimiehen välillä. Ellei työehtoja koske- vaa kysymystä saada näin selvitetyksi, asia käsitellään osaston luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa saada selvitetyk- si osaston tasolla, osaston luottamusmies voi siirtää asian pääluottamusmiehelle. Neuvottelujen tulos kir- jataan ja annetaan asianomaisille tiedoksi.

2. Neuvottelujärjestyksen eri tasoilla toimiville henki- löille, luottamusmiehille ja työnjohtajille, kuuluvat vas- tuualueet ja niihin liittyvät valtuudet työsuhdeasioissa ja paikallisessa sopimisessa todetaan yhdessä.

3. Työnantaja antaa selvityksen yrityksen työsuhdeasi- oiden hoidosta ja neuvottelujärjestyksestä uusille työn- tekijöille.

8.4 ERIMIELISYYKSIEN KÄSITTELY

1. Työnantajan ja työntekijän välillä tai alle kirjoittanei- den liittojen välillä syntynyt työehtosopimuksen tulkintaa koskeva erimielisyys pyritään ratkaisemaan neuvottele- malla. Neuvottelut käydään ilman aiheetonta viivytystä.

2. Jos erimielisyyttä ei saada työpaikalla selvitetyksi, asia voidaan siirtää työnantaja- tai työntekijäpuolen aloitteesta liittojen välillä ratkaistavaksi.

Erimieliseksi jäädystä asiasta tehdään työpaikalla yh- teinen muistio, josta ilmenee erimielisyyttä aiheutta- nut asia ja molempien osapuolten perustellut kannat. Muistio lähetetään työntekijä- ja työnantajaliitolle. Liitot voivat poikkeuksellisesti sopia asian käsittelemisestä ilman kirjallista erimielisyysmuistiota.

3. Jos liitot eivät saa työehtosopimuksen tulkintaa koskevaa erimielisyyttä selvitetyksi, voidaan asia vie- dä välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

8.5 VÄLIMIESOIKEUS

8.5.1 Yleiset määräykset

1. Työehtosopimusosapuolet valitsevat kumpikin so- pimuskaudeksi kaksi välimiestä ja näille tarpeellisen määrän varamiehiä. Välimiehenä voi toimia myös hen- kilö, joka välimiesmenettelystä 23. päivänä lokakuuta 1992 annetun lain 10 §:n mukaan voitaisiin julistaa esteelliseksi.

Välimiehet valitsevat puheenjohtajan työehtosopimus- kaudeksi. Puheenjohtajan tulee olla lainoppinut, puo- lueeton henkilö. Jolleivät välimiehet voi sopia puheen- johtajasta, valtakunnansovittelija määrää hänet jom- mankumman sopijapuolen pyynnöstä.

2. Jos liitto haluaa saattaa asian välimiesten ratkaista- vaksi, ilmoitetaan siitä kirjallisesti vastapuolelle. Ilmoi- tuksesta toimitetaan kappale välimiesten puheenjoh- tajalle 30 päivän kuluessa siitä, kun on ilmennyt, että liitot eivät pääse asiassa sovintoon.

3. Jos välimiesten mielestä heidän ratkaistavakseen saatettu asia on merkitykseltään laajakantoinen ja ylei- seltä luonteeltaan sellainen, että se olisi työtuomiois- tuimen ratkaistava, välimiesoikeus ilmoittaa tästä asi- anosaisille. Näillä on sen jälkeen oikeus panna asiaa koskeva kanne vireille työtuomioistuimessa.

4. Välimiehet voivat käsitellä loppuun vireillä olevat asiat työehtosopimuksen voimassaolon lakattua.

5. Välitystuomioon ei voi hakea muutosta.

6. Kustannuksista ja korvauksista, jotka välitystuomi- ossa on pantu yksityisen asianosaisen maksettavaksi, vastaa se järjestö, johon asianosainen kuuluu.

7. Muilta osin noudatetaan välimiesmenettelystä an- netun lain säännöksiä.

8.5.2 Paikalliset sopimukset

Työehtosopimuksen kohdassa 8.2 tarkoitettujen sopi- musten soveltamista ja tulkintaa koskevat erimielisyy- det käsitellään neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Jos liitot eivät saa erimielisyyttä selvitetyksi, asia voidaan käsitellä välimiesoikeudessa, johon liitot nimeävät kumpikin yhden edustajan ja nämä yhdessä puheen- johtajan. Muilta osin välimiesoikeuteen noudatetaan työehtosopimuksen 8.5.1 määräystä.

8.5.3 Tehtävien vaativuusryhmittelyä koskevat neuvottelumääräykset ja välimiesoikeus

1. Tehtävien vaativuudenarviointi tehdään yhteistyös- sä. Liitot suosittelevat luokitustoimikunnan perusta- mista. Mikäli luokitustoimikuntaa ei ole, noudatetaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä ja erimieli- syyksien käsittelyä koskevia määräyksiä. Ellei luokituk- sesta synny yhteisymmärrystä, työnantaja luokittelee tehtävät ja vastaa luokituksen oikeellisuudesta.

2. Yksittäinen työntekijä ei voi riitauttaa liittoihin luo- kitustoimikunnassa tai neuvottelujärjestyksen mukaan sovittua tehtävän vaativuusryhmittelyä.

3. Liitot eivät käsittele palkkausjärjestelmään liittyviä erimielisyyksiä, joilla ei ole palkkavaikutusta.

4. Liitot voivat erimielisyyksien selvittämisessä käyt- tää erityistä palkkausjärjestelmäasiantuntijaa, jolle erikseen sovittaessa voidaan antaa päätösvalta.

5. Jos liitot eivät saa erimielisyyttä selvitetyksi, asia voidaan viedä välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

6. Liitot nimeävät kumpikin yhden välimiehen ja nämä valitsevat puheenjohtajakseen palkkausjärjestelmäasi- antuntijan. Muilta osin välimiesoikeuteen noudatetaan työehtosopimuksen 8.5.1 kohdan määräystä.

8.8 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAIKEUKSISSA

8.6 TYÖRAUHA

Työehtosopimuksen voimassa ollessa älköön pantako toimeen salaista tai julkista työnsulkua, lakkoa, boikot- tia tai työnkieltoa.

8.7 TYÖRIIDAT, JOIHIN TOIMIHENKILÖT EIVÄT OSALLISTU

1. Jos työnantajan ja tämän sopimuksen ulkopuolel- la olevan henkilöryhmän välillä puhkeaa työriita (lak- ko, sulku, saarto jne.), joka ei ole sopimusten tai viran- omaisten antamien määräysten vastainen, tulee toimi- henkilön:

a) tavalliseen tapaan suorittaa ne tehtävät, jotka hä- nelle säännöllisesti toimensa perusteella kuuluvat;

b) suorittaa tehtäviä, jotka yleensä kuuluvat samassa yrityksessä työskenteleville, tämän sopimuksen tarkoit- tamille toimihenkilöille;

c) siinä määrin kuin häneltä kohtuudella voidaan vaa- tia, suorittaa tehtäviä, jotka helpottavat ja jouduttavat työn uudelleen käyntiin panoa ja käynnissä pitämistä tai tehostamista selkkauksen päätyttyä sekä

d) osallistua suojelutoimenpiteisiin, joilla tarkoitetaan työn käytön keskeyttämiseksi teknisesti sopivalla taval- la sekä toimenpiteitä ihmisiin kohdistuvan mahdollisen vaaran tai rakennuksiin ja muihin laitteisiin, koneisiin tai tavaravarastoihin kohdistuvan vahingon torjumisek- si tai tavaravarastojen pilaantumisen ehkäisemiseksi; tähän verrattavissa on erittäin pakottavista syistä suo- ritettava työ taikka työ, jota joku on velvollinen lain tai asetuksen perusteella suorittamaan sekä työ, jonka lai- minlyönnistä voi joutua syytteeseen.

2. Sopimuksen tai viranomaisten antamien määrä- ysten vastaisen työriidan aikana tulee toimihenkilön suorittaa edellä 1. kohdassa tarkoitettuja tehtäviä se- kä paikallisesti niin sovittaessa myös muita yrityksen toiminnan turvaamiseksi tarpeellisia tehtäviä.

3. Jos työriita on jatkunut vähintään kolme kuukautta eikä toimihenkilölle voida järjestää riittävästi sellaista työtä, jota hän edellä olevien määräysten mukaan on velvollinen työriidan aikana suorittamaan, voidaan työ- aikaa vastaavasti lyhentämällä palkkaa alentaa 10 % kuukauden kuluttua edelleen 10 % jne., kunnes palkka on alentunut 60 %:iin alkuperäisestä palkasta.

1. Ennakoivat toimenpiteet

Yritystoiminnan jatkuvuuden ja työpaikkojen turvaami- seksi käsitellään yhdessä henkilöstöryhmien edusta- jien kanssa

• yrityksen taloudellinen ja toiminnallinen tilanne näitä kuvaavien tunnuslukujen pohjalta

• työnantajan korjaavat toimet taloudellisen tilanteen parantamiseksi

• keinot tuottavuuden parantamiseksi ja

• ensisijaisesti käytettävät mahdollisuudet työehtosopimuksen ja paikallisen sopimisen mukaisiin joustoihin taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

2. Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuk- sissa

Kun luottamusmiehen, tai mikäli sellaista ei ole valittu, henkilöstön edustajien kanssa yhteisesti todetaan, että yritys on ajautunut poikkeuksellisiin taloudellisiin vai- keuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentä- miseen tai uhkaisivat yrityksen olemassaoloa, voidaan paikallisesti sopia enintään vuoden määräajaksi:

• xxxxxxxxx vaihtamisesta vapaaksi

• lomarahasta luopumisesta kokonaan tai osittain

• vuosiloman 12 päivän ylittävän osuuden jakamisesta

• työaikakorvausten tai vähimmäispalkan ylittävän palkanosan maksamisen myöhentämisestä ja maksupäivästä

• lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta kuin TSL 5:4§:n mukainen 14 vrk

Samalla sovitaan mahdollisesta irtisanomissuojasta em. sopeuttamistoimien ajalle ja työntekijöiden talou- dellisten menetysten kompensoinnista yrityksen talou- dellisen tilanteen kohennuttua.

Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti. Sopeuttamis- toimien tulee koskea tasapuolisesti yrityksen koko hen- kilöstöä ja johtoa.

Yrityksellä tarkoitetaan yritystä tai sen itsenäistä osaa kuten tuotantolaitosta.

Tunnuslukuja tarkasteltaessa huomion otetaan konser- ni ja tytäryritykset, niiden taloudelliset tunnusluvut se- kä tuloslaskelma ja tase.

Tällä määräyksellä ei ole miltään osin puututtu yhteis- toimintalaissa säädettyihin velvoitteisiin.

9 LUKU

YHTEISTOIMINTA VIESTINTÄTEOLLISUUDESSA

10 LUKU

SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

11 LUKU

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

12 LUKU

KOULUTUSSOPIMUS

13 LUKU

TYÖSUOJELUSOPIMUS – YLEINEN OSA

14 LUKU

TYÖSUOJELUSOPIMUS – ERITYINEN OSA

15 LUKU

HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI

16 LUKU

MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT

17 LUKU

TOVA-OPAS: LYHENNELMÄ TOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄOPPAASTA

ASIAHAKEMISTO

9 LUKU

YHTEISTOIMINTA VIESTINTÄTEOLLISUUDESSA

1. Yhteistoiminnan perusperiaatteet

Yhteistoiminnan tarkoituksena on:

• edistää vuorovaikutusta ja yhteistyötä työnantajan ja henkilöstön välillä,

• parantaa yrityksen sisäistä tiedonkulkua,

• kehittää yrityksen toimintaa,

• parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä,

• tiivistää yhteistyötä työnantajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisten välillä työnteki- jöiden aseman parantamiseksi ja heidän työllistymisensä tukemiseksi yrityksen toimintamuutosten yhteydessä.

Yhteistoiminnassa olennaista on:

• xxxx xxxxxxxxxxxxx,

• työn arjessa tapahtuva yhteistyö yhteisissä asioissa,

• työpaikan erilaisten näkökulmien hyödyntäminen,

• mahdollisuus osallistua, vaikuttaa, kehittää ja suunnitella tulevaisuutta.

2. Liittojen suositus

Yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joissa on vähintään 20 työntekijää. Allekirjoittaneet liitot suosittelevat, että yhteistoiminnan perusperiaatteita noudatetaan myös tätä pienemmissä yrityksissä.

3. Neuvottelukunta

Yhteistoimintalain soveltamisalan piiriin kuuluvissa yri- tyksissä valitaan neuvottelukunta, jollei paikallisesti toi- sin sovita.

Kukin henkilöstöryhmä valitsee keskuudestaan kah- deksi vuodeksi kerrallaan edustajat neuvottelukuntaan ryhmien suuruuden mukaisesti kuitenkin siten, että ku- kin yrityksessä edustettuna oleva henkilöstöryhmä va- litsee vähintään yhden edustajan.

Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan vuodeksi ker- rallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista toinen edustaa työnantaja-, toinen henkilöstöosapuol- ta. Puheenjohtajuus vaihtuu vuorovuosina osapuolten ja henkilöstöryhmien kesken. Neuvottelukunta voi ot- taa käyttöönsä ulkopuolisen sihteerin.

Henkilöstöryhmän ensisijaisia edustajia ovat pääluot- tamusmies, luottamusmies sekä työsuojeluvaltuutettu tai muu työsuojeluorganisaatioon kuuluva ryhmän jä- sen, toimituksellisen henkilöstön osalta myös toimitus- osaston puheenjohtaja. Mahdollisesti tarvittavat lisäjä- senet valitsee kukin henkilöstöryhmä keskuudestaan.

Työnantaja nimeää neuvottelukuntaan omat edusta- jansa, joiden lukumäärä on enintään puolet henkilös- tön edustajien kokonaismäärästä.

Yrityksissä, jotka toimivat yhteisellä omistuspohjalla, voidaan sopia yhteisen neuvottelukunnan perustami- sesta. Milloin se yrityksen itsenäisten toimintayksiköi- den koon tai sijainnin perusteella yhteisesti katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, perustetaan kuhunkin toimin- tayksikköön oma neuvottelukunta.

4. Liittojen välinen yhteistyö

Liitot pyrkivät neuvonnalla ja yhteisellä koulutuksella edistämään yhteistoimintalain toteutumista yrityksissä.

Mikäli syntyy erimielisyys yhteistoimintalain tulkinnas- ta, tulee riitauttavan osapuolen toimittaa yhteistoimin- tamenettelyyn liittyvää erimielisyyttä koskevat tiedot kirjallisesti liitoille, jotka käsittelevät asian ja pyrkivät selvittämään lain oikean tulkinnan. Yhteistoimintaa koskevat riita-asiat käsitellään yleisessä tuomioistui- messa.

MEDIALIITTO AMMATTILIITTO PRO

SUOMEN JOURNALISTILIITTO

SUOMEN JOURNALISTILIITTO/ KUSTANNUSTOIMITTAJAT

TEOLLISUUSLIITTO TEOLLISUUSLIITTO/

VIESTINTÄALAN TOIMIHENKILÖT GRAFINET

10 LUKU

SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

1 §

Sopimuksen suhde lakiin

Sikäli kun tässä sopimuksessa ei ole muuta sovittu työ- sopimuksen päättämistä ja lomauttamista koskevien perusteiden ja menettelyiden osalta sovelletaan työ- sopimuslain säännöksiä. Työsopimuslaki ei ole tämän sopimuksen osa.

LOMAUTTAMINEN

2 §

Lomauttamisen määritelmä

1. Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätök- seen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista kes- keyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantaja saa työsopimuslaissa säädettyjen perustei- den täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttami- sen perusteen kannalta on välttämätöntä.

2. Työntekijä ja työnantaja saavat työsuhteen kestäes- sä lomautusperustetta ja lomautusilmoitusta koskevi- en säännösten tai määräysten estämättä sopia määrä- aikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi.

3 §

Lomautuksen ennakkoselvitys

1. Lomautuksen ennakkoselvitystä koskeva määräys ei koske työnantajia, jotka noudattavat yhteistoimintalakia.

2. Työnantajan on viipymättä lomautustarpeen tultua työnantajan tietoon annettava työsopimuslain mukai- nen ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alka- misajankohdasta ja kestosta. Työnantajan on varattava työntekijälle tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuul- luksi annetusta selvityksestä. Ennakkoselvitys menet- tää merkityksensä, mikäli lomautuksia ei toimeenpan- na kohtuullisen ajan kuluessa ennakkoselvityksessä ilmoitetusta ajasta.

4 § Lomautusilmoitus

1. Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vä- hintään 14 päivän ilmoitusaikaa. Lomautusilmoitusai- ka alkaa ilmoitusta seuraavasta päivästä.

2. Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työn- tekijälle henkilökohtaisesti, ellei työnantajan ja asian- omaisen luottamusmiehen kesken toisin sovita. Jos il- moitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti, edellä mainittua il- moitusaikaa käyttäen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

3. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ai- nakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

4. Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnan- tajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvolli- suutta maksaa palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi.

5 §

Lomautuksen peruuttaminen, siirtäminen ja keskeyttäminen

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoit- taa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoi- tuksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuiten- kin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lo- mautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myö- hempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä pe- rusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautus- ilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomau- tuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Täl- lainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

6 §

Muu työ lomautusaikana ja työhön paluu

1. Työntekijä saa ottaa lomautuksen ajaksi muuta työ- tä.

2. Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruut- tamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutu- vaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mah- dollista.

3. Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus ir- tisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen.

7 §

Työsopimuksen irtisanominen lomautuksen aikana

1. Työnantaja irtisanoo

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työ- sopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työn- tekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai so- pimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusai- kaa käyttäen.

Jos työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräy- tyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuus samojen pe- riaatteiden mukaisesti.

2. Työntekijä irtisanoo

Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työso- pimuksen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa.

Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedos- sa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edel- tävän seitsemän päivän aikana.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuk- sen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa 1. kohdan mukaisesti. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäise- nä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄN HENKILÖÖN LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ

8 §

Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja saa irtisanoa Toistaiseksi voimassa ole- van työsopimuksen vain työsopimuslain 7 luvun 1-2

§:n mukaisesta asiallisesta ja painavasta syystä.

Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liitty- vänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei ky- kene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työn- antajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

2. Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan ku- luessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työn- antajan tietoon.

9 §

Työntekijän kuuleminen

1. Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irti- sanomisen perusteesta. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Avustajalla tarkoitetaan esimerkiksi työntekijän omaa luottamusmiestä tai työtoveria.

IRTISANOMISMENETTELY

10 §

Irtisanomisesta ilmoittaminen

1. Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimi- tettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työn-

tekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollis- ta, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen kun ilmoitus on lähetetty.

2. Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähin- tään kahden viikon pituisella vapaa-ajalla, katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perus- tuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan ensimmäisenä loman tai vapaa-ajan päättymistä seu- raavana päivänä.

11 § Irtisanomisajat

1. Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

• enintään vuoden 14 päivää

• yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

• yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

• yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

• yli 12 vuotta 6 kuukautta

2. Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seu- raavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

• enintään 5 vuotta 14 päivää

• yli 5 vuotta 1 kuukausi

3. Irtisanomisaika alkaa ilmoitusta seuraavasta päi- västä.

12 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

1. Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työn- tekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

2. Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikki- sena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työn- tekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnan- tajan kuittausoikeuden rajoituksista.

3. Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudatta- matta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaa- vaksi.

13 §

Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä il- moitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymis- päivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisano- misen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

14 §

Xxxxxxxxxxxxxxxx raskauden ja äitiysvapaan aikana

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työnte- kijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvus- sa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan.

Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perheva- paata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoit- taa sen johtuneen muusta seikasta.

2. Työnantaja saa irtisanoa äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työ- sopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:n perusteella vain, jos toiminta päättyy kokonaan.

15 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

1. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapah- tuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menet- täneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

2. Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa rii- doissa kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

16 §

Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle

1. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuvas- ta työvoiman vähentämisestä tai lomauttamisesta il- moitetaan luottamusmiehelle.

17 § Takaisinottaminen

Tämän pykälän ja työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukai- sesta työntekijän takaisin ottamisesta voidaan poiketa työnantajan ja työntekijän välillä tehtävällä kirjallisel- la sopimuksella. Takaisinottovelvollisuudesta ei kui- tenkaan voida poiketa työsopimusta solmittaessa tai koeaikana. Ennen sopimuksen tekemistä tiedotetaan luottamusmiehelle sopimuksen sisällöstä. Sopimuksen tekemisessä työntekijällä on oikeus käyttää luottamus- miehen asiantuntemusta.

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja talo- udellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhtey- dessä irtisanomalleen, työvoimaviranomaisen kautta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kulues- sa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankal- taisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymi- seen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.

SOVELTAMISOHJE:

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikalli- selta työvoimaviranomaiselta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimaviran- omaisella tarkoitetaan sitä, jonka alueella työtä on tarjolla. Työvoimaviranomainen selvittää tiedustelun perusteella, on- ko tässä määräyksessä tarkoitettuja työntekijöitä työnhaki- joina. Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisil- le työntekijöille annetaan työhönosoitukset.

Palkkatodistus

Työttömyysturvalain mukaan työnantajalla on velvolli- suus antaa työttömyysturvalain tarkoittama palkkato- distus työttömyyskassalle (tämä määräys ei ole työeh- tosopimuksen osa).

ERIMIELISYYKSIEN SELVITTÄMINEN

18 §

Irtisanominen työntekijän henkilöön liittyvästä syystä

Tämän sopimuksen määräysten mukaan voidaan tut- kia myös

a) onko työsopimuslain 7 luvun 3–4 §:n tarkoittamalla taloudellisella ja tuotannollisella perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä joh- tuvasta syystä ja

b) olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisa- noa työsopimus sellaisessa tilanteessa, jossa työsopi- mus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 ja 3 §:n pe- rusteella.

19 §

Neuvottelujen käyminen

1. Neuvotteluvelvollisuus

Työntekijän tulee ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa työnantajalle, mikäli katsoo, että työnantaja on irtisa- nonut työsopimuksen tämän sopimuksen vastaisesti.

Työnantajan on viivytyksettä aloitettava neuvottelut työntekijän kanssa työsopimuksen irtisanomisen ai- heuttamasta erimielisyydestä.

2. Paikalliset neuvottelut

Työnantajan ja työntekijän väliset edellä 1. kohdassa tarkoitetut paikalliset neuvottelut on käytävä viivytyksit- tä sen jälkeen, kun työnantaja on saanut työntekijältä edellisessä kohdassa tarkoitetun riitautusilmoituksen.

3. Liittojen väliset neuvottelut

Jos työnantajan ja työntekijän välistä erimielisyyttä ei ole voitu ratkaista paikallisissa neuvotteluissa, erimieli- syys on työnantajan tai työntekijän toimesta saatettava neuvoteltavaksi liittojen välillä. Liittojen väliset neuvot- telut käydään mikäli mahdollista irtisanomisajan ku- luessa.

4. Neuvottelumenettely

Neuvottelut käydään liittoja sitovan tai ennen uuden työehtosopimuksen solmimista viimeksi sitoneen työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

5. Välimiesoikeus

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidas- sa ole päästy sovintoon, jompikumpi liitto voi saattaa erimielisyyden välimiesten käsiteltäväksi.

Mikäli yksilöperusteista irtisanomista koskeva asia on riitautettu, työsuhde ei pääty, ennen kuin erimielisyys on neuvottelujärjestyksen mukaisesti loppuun käsitel- ty, tarvittaessa myös liittojen välisessä välimiesoikeu- dessa, joka ei voi alistaa asiaa työtuomioistuimelle.

Asiaa koskevat neuvottelut ja muut toimenpiteet pyri- tään toteuttamaan ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdollista irtisanomisajan kuluessa.

6. Liittojen sopimisoikeus

Liitot voivat yksittäisissä tapauksissa sopia toisin edel- lä 4. kohdassa tarkoitetusta neuvottelumenettelystä ja

5. kohdassa todetusta välimiesoikeudesta.

20 § Korvaukset

1. Työnantaja, joka on irtisanonut työntekijänsä tä- män sopimuksen 7 §:ssä määriteltyjen irtisanomispe- rusteiden vastaisesti, on velvollinen maksamaan työn- tekijälle korvausta työsopimuslain 12 luvun mukaises- ti.

2. Työnantajaa ei voida tuomita maksamaan hyvitys- sakkoa tämän sopimuksen menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä siltä osin kuin kysymykses- sä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista 1. kohdan mukainen korvaus on määrätty.

Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomi- oon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määriteltäessä.

11 LUKU

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

1 §

Sopimuksen tarkoitus

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen sopi- musten noudattaminen, työnantajan ja toimihenkilön välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksen- mukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnanta- jan ja toimihenkilöiden välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimukses- sa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, pääluot- tamusmiestä ja osaston luottamusmiestä.

2. Luottamusmieheksi ja hänen varamiehekseen voi- daan valita työehtosopimuksen soveltamisalalla toimi- va asianomaisen työnantajan palveluksessa oleva toi- mihenkilö, joka on perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

3 §

Luottamusmiehen valitseminen

1. Työehtosopimuksen tarkoittamat, työehtosopimuk- seen sidottuun järjestöön kuuluvat työpaikan toimihen- kilöt kussakin yrityksessä valitsevat kahdeksi vuodeksi kerrallaan pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä ja osaston luottamusmiehen.

Konsernissa voidaan paikallisesti sopia usean yrityk- sen toimihenkilöitä edustavasta yhteisestä pääluotta- musmiehestä ja varapääluottamusmiehestä. Paikalli- sesti sovitaan yhteisen pääluottamusmiehen tehtävis- tä, korvauksista ja paikalliseen sopimiseen liittyvistä menettelytavoista. Pääluottamusmiehen ja varapää- luottamusmiehen työsuhdeturva määräytyy työnanta- jana toimivan yrityksen puitteissa.

Mikäli sovitaan yhteisestä pääluottamusmiehestä, so- vitaan paikallisesti onko tarvetta valita osaston luotta- musmiehiä.

2. Paikallisesti voidaan sopia osaston luottamusmie- hen valitsemisesta. Tällöin kiinnitetään huomiota mm. osaston organisatoriseen kokonaisuuteen, työpaikan erillisyyteen, toimihenkilöiden lukumäärään sekä käy- tännön mahdollisuuteen valita osaston luottamusmies.

3. Luottamusmiehen vaalit voidaan suorittaa työpai- kalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on sopimuk- seen sidottuihin järjestöihin kuuluville työpaikan kaikil- le toimihenkilöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa.

Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toi- mittamista.

4. Valituista luottamusmiehistä on työehtosopimuk- seen osallisen tai sidotun yhdistyksen kirjallisesti ilmoi- tettava työnantajalle. Pääluottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii pääluottamusmiehen sijaisena.

Saatuaan ilmoituksen luottamusmiesvaalin tulokses- ta, työnantaja ilmoittaa ensi tilassa luottamusmiehelle kirjallisesti, kuka käy paikallisia tai yrityskohtaisia neu- votteluja työnantajan puolesta sekä tämän estyneenä ollessa on hänen varamiehensä.

4 §

Luottamusmiehen työsuhde

1. Pääluottamusmies ja osaston luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riip- pumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaiko- ja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmäärä- yksiä.

2. Pääluottamusmiehen ja osaston luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Pääluottamusmiehenä ja osaston luottamusmiehe- nä toimivaa henkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä perusteettomasti työhön, joka ei vastaa hänen am- mattitaitoaan. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomaute- taan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällais- ta toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli

yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muu- toin sopivaa työtä voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Osaston luottamusmiehen työsopimus voi- daan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukaisesti irtisa- noa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

Jos työnantaja irtisanoo varapääluottamusmiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi luottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katso- taan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen toi- mihenkilön luottamustehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta syystä. Tämä sopimusmääräyksen mukainen olettama on voimassa varapääluottamusmiehen toimikauden aikana ja kuusi kuukautta päättymisen jälkeen.

Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luottamus- miestä tai osaston luottamusmiestä saa irtisanoa il- man työsopimuslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää nii- den työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai osaston luottamusmiehen työso- pimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut jär- jestysmääräyksiä, ei ole mahdollista ellei hän ole sa- malla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta vuoden 1970 työ- sopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan velvoitteita.

Luottamusmiehen tai osaston luottamusmiehen työ- sopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

5. Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen. Ehdokassuoja al- kaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen va- littavana olevan luottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaaleissa luottamusmieheksi vali- tuksi tulleen osalta yhdistyksen todettua vaalituloksen.

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pää- luottamusmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päätty- misen jälkeen.

6. Jos pääluottamusmiehen tai osaston luottamus- miehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuk- sen vastaisesti työnantajan on suoritettava korvauk- sena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on sää-

detty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomi- oon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

TULKINTAOHJE

Mikäli syntyy kiista luottamusmiehen irtisanomisesta tai lo- mauttamisesta taloudellisin tai tuotannollisin perustein, liitot voivat erityisestä syystä, ottaen huomioon yrityksen koon, ta- loudellisen tilanteen ja yrityksen tosiasialliset mahdollisuu- det osoittaa luottamusmiehelle irtisanomisen tai lomautta- misen sijaan muuta työtä, määritellä hänelle maksettavan korvauksen 10-30 kuukauden palkkaa vastaavasta korva- usmäärästä poiketen 5-30 kuukauden palkkaa vastaavaksi korvausmääräksi.

Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuh- teen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palaut- tamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huo- limatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

7. Kun erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoit- taman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käyn- nistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lak- kauttamisen peruste on riitautettu.

5 §

Luottamusmiehen tehtävät

Pääluottamusmies edustaa työehtosopimuksen tar- koittamia toimihenkilöitä työnantajan kanssa käytä- vissä neuvotteluissa, jotka koskevat työehtosopimuk- sen ja sen liitteiden tai työlainsäädännön soveltamista ja yleensä työsuhteita koskevissa asioissa sekä valvoo toimihenkilöiden osalta tämän sopimuksen noudatta- mista ja johtaa toimihenkilöiden puolesta työehtoso- pimusjärjestelmän tarkoittamia yrityskohtaisia neuvot- teluja.

6 §

Pääluottamusmiehelle annettavat henkilöstö-, tilasto- ja työvoimatiedot

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenki- lön palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopi- musten soveltamisesta, on pääluottamusmiehelle annet- tava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat tiedot työpaikan kaikista palkkausjärjestel- män piiriin kuuluvista työehtosopimuksen tarkoittamis- ta toimihenkilöistä:

a) Toimihenkilön suku- ja etunimet

b) Palvelukseen tuloaika uusista toimihenkilöistä

c) Organisatorinen osasto

d) Nimike

e) Palkkaryhmä

Edellä kohdissa a, c, d ja e mainitut tiedot annetaan kerran vuodessa sopimuksen tultua hyväksytyksi ja sen mahdollisesti aiheuttamien palkkaryhmämuutos- ten tultua työpaikassa toteutetuksi tänä ajankohtana olevista kaikista em. toimihenkilöistä. Uusista toimi- henkilöistä annetaan kohdissa a-e mainitut tiedot vä- littömästi työsuhteen alettua.

Työnantajan on pyydettäessä esitettävä kirjallises- ti luottamusmiehelle, mihin tehtävänimikkeeseen ja palkkaryhmään toimihenkilön toimi on sijoitettu.

3. Työpaikan kaikista palkkausjärjestelmän piiriin kuu- luvista sopimuksen tarkoittamista toimihenkilöistä an- netaan luottamusmiehelle kirjallisesti palkkatilasto- ja kokemusvuositiedot kerran vuodessa samalta ajankoh- dalta miltä sopijapuolten väliseen tilastoyhteistyösopi- mukseen perustuvan toimihenkilötilaston perustiedot kerätään. Tiedot annetaan erikseen sekä nais- että miestoimihenkilöistä.

Palkkatilastotietoina annetaan luottamusmiehelle vaa- tivuustasoittain säännöllisen työajan keskimääräinen kuukausiansio sekä kuukausipalkka (luontoisetuineen, mutta ilman vuorotyölisiä ja sunnuntaikorotuksia). Sa- malla ilmoitetaan myös vastaavien toimihenkilöiden lukumäärä.

Tässä kohdassa tarkoitetut tilasto- ja lukumäärätiedot annetaan luottamusmiehelle välittömästi sen jälkeen, kun tilastoyhteistyösopimuksen mukainen toimihenki- lötilasto on valmistunut.

Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimää- räisiä kuukausiansiotietoja kolmea henkilöä pienem- mistä ryhmistä. Säännöllisen työajan keskimääräisellä kuukausiansiolla tarkoitetaan samaa kuukausiansio- käsitettä kuin tilastoyhteistyösopimuksen mukaisessa toimihenkilötilastossa.

Pöytäkirjamerkintä:

Vertailukelpoisuutta koko teollisuutta koskeviin ansioihin heikentävänä tekijänä on otettava huo- mioon toimihenkilöiden työpaikkakohtaisten luku- määrien pienuus eri vaativuustasoissa.

4. Työvoiman kehitystä koskevina tietoina annetaan luottamusmiehelle neljännesvuosittain organisatoris- ten osastojen puitteissa täysin työkykyisten työnteki- jöiden ja sopimuksen tarkoittamien toimihenkilöiden lukumäärät. Työvoiman kehitystä koskevat tiedot an- netaan kunkin vuosineljänneksen sellaiselta ajankoh- dalta tai ajanjaksolta, jonka voidaan katsoa kuvaavan vuosineljänneksen normaalia työvoimatilannetta.

5. Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus pereh- tyä yrityksen kulloinkin voimassa oleviin ja sopimuksen

tarkoittamia toimihenkilöitä koskeviin palkanmääräy- tymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin kuten eri palkka- usmuotoihin ja niissä käytettäviin vuorotyölisien mää- räytymis- ja laskentasääntöihin. Lisäksi luottamusmie- hellä on oikeus perehtyä mainittujen toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korote- tusta palkasta työlainsäädännön mukaisesti laadittuun luetteloon.

Luottamusmiehelle varataan neljännesvuosittain mah- dollisuus perehtyä liukuvan työajan liukumasaldojen kertyneisiin ja käytettyihin tunteihin käytössä olevan työajanseurantajärjestelmän mahdollistamin tavoin.

6. Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luotta- muksellisina tehtäviensä hoitamista varten.

7. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että pääluotta- musmiehelle ilmoitetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpaikan toimihenkilöitä vä- littömästi tai välillisesti koskevista asioista.

8. Pääluottamusmiehellä on pyytäessään oikeus saa- da yrityksen tilinpäätös sekä kuvaus yrityksen toimin- nan kehitysnäkymistä.

Huomautus:

Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöi- den määrä säännöllisesti on vähintään 20, tiedot annetaan yhteistoimintalain 3 luvun 10 §:n mu- kaisesti. (Viitattu lainsäännös ei ole työehtosopi- muksen osa.)

7 §

Luottamusmiestehtävien hoitaminen

1. Pääluottamusmiehelle järjestetään hänen teh- täviensä hoitamista varten tarvittaessa tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa palkallista vapautusta työstä. Tällainen vapautus ei saa vaikuttaa alentavasti hänen säännöllisen työaikansa ansioon.

Vapautuksen vaikutus on otettava huomioon työjärjes- telyissä ja luottamusmiehen työstä annettavaa vapau- tusta määriteltäessä on erityisesti kiinnitettävä huomio hänen edustamiensa toimihenkilöiden lukumäärään.

2. Jos paikalliset neuvottelut työnantajan kanssa työ- aikana tai luottamusmiehen toiminta muuten työanta- jan kanssa sovituissa tehtävissä työaikana estää luot- tamusmiehen säännöllisen työn suorittamista ei tä- män johdosta luottamusmiehen ansio säännöllisenä työaikana saa alentua.

3. Jos pääluottamusmies suorittaa työnantajan kans- sa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuo- lella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus

tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorva- uksesta.

8 § Lisäkorvaus

1. Pääluottamusmiehelle maksetaan lisäkorvauksena luottamusmiestehtävän hoitamisesta hänen henkilö- kohtaisen kuukausipalkkansa lisäksi seuraavasti:

Toimihenkilöiden lukumäärä	Lisäkorvaus
5–9	3 %
10–24	5 %
25–50	7 %
51–100	10 %
101–200	15 %
201–400	20 %
yli 400	25 %

2. Luottamusmieskorvausta määriteltäessä otetaan toimihenkilöiden lukumäärässä huomioon kaikki työeh- tosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat toimihenkilöt.

3. Lisäkorvauksen maksamisen perusteena on toimi- henkilöiden lukumäärä tammikuun 1. päivänä. Mikäli lisäkorvauksen laskemisen perusteissa tapahtuu muu- toksia kalenterivuoden aikana, lisäkorvaus voidaan tar- kistaa joko luottamusmiehen tai työnantajan aloittees- ta. Mahdolliset muutokset otetaan huomioon seuraavan kalenterikuukauden ensimmäisestä päivästä lukien.

9 §

Luottamusmiehen koulutus

1. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen välillä voimassa olevassa koulutussopimuksessa.

2. Pääluottamusmiehen ja varaluottamusmiehen on hyvissä ajoin tehtävä ilmoitus työnantajalle tai tämän edustajalle, jos hänen on asemansa vuoksi osallistutta- va ammattiliiton, siihen kuuluvan yhdistyksen tai osas- ton järjestämään tilaisuuteen.

10 § Toimitilat

1. Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle tarkoituk- senmukaisen paikan luottamusmiestehtävien edellyttä- mien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyt- täessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituk- senmukaisen tilan, jossa voidaan käydä luottamusmies- tehtävän hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

2. Työpaikan koon sitä edellyttäessä paikallisesti so- vitaan, että pääluottamusmies voi tarvittaessa käyttää yrityksen tavanomaisia käytössä olevia toimisto- yms. välineitä.

KOULUTUSSOPIMUS

1 §

Soveltamisala

Tämä sopimus koskee henkilöstön ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta, uudelleenkoulutusta, opinto- vapaata, työsuojelukoulutusta, ay-koulutusta, liittojen yhteisesti järjestämää koulutusta sekä yhteisesti jär- jestettyä koulutusta työpaikalla.

2 § Koulutustyöryhmä

1. Liitot nimeävät työehtosopimusaloittain yhteisen koulutustyöryhmän sopimuksen toimeenpanoa varten.

2. Koulutustyöryhmän tehtävänä on:

• koulutustarpeiden selvittäminen ja toteutuksen seuranta

• tarpeellisen koulutustarjonnan aikaan- saaminen

• viranomaisiin vaikuttaminen koulutus- asioissa

• työsuojelukurssien hyväksyminen vuosittain

• ay-kurssien hyväksyminen vuosittain

• yhteisestä koulutuksesta päättäminen

• työvoimapoliittisen koulutuksen seuraaminen ja toteutuksen ohjaaminen

• koulutusmateriaalin ja ammattikirjallisuuden julkaisemisen edistäminen

• koulutussopimuksen toteutuksen seuranta ja erimielisyyksien käsittely.

3 §

Koulutusyhteistyö yrityksessä

Koulutuskysymysten käsittely yhteistoiminnassa on osana yrityksen toiminnan kehittämistä tärkeätä. Kou- lutuksen yhteistoiminnassa tapahtuva etukäteissuun- nittelu voidaan toteuttaa organisaation koko ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen joko yt-me- nettelyn puitteissa tai tarvittaessa erillisessä koulutus- toimikunnassa.

4 §

Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

1. Kun työnantaja antaa ammatillista koulutusta tai lähettää henkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulu- tustilaisuuksiin työaikana, työnantaja korvaa koulutuk- sen aiheuttamina suoranaisina kustannuksina matka-

ja majoituskulut, päivärahat, mahdolliset kurssimaksut sekä muut mahdolliset asiaan kuuluvat kulut. Lisäksi maksetaan säännöllisen työajan ansio, joka käsittää henkilökohtaisen palkan, ilta-, yö- ja vuorotyölisät sekä muut mahdolliset olosuhdelisät.

Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset ja maksetaan korvauksena yksinkertainen tuntipalkka, ellei toisin so- vita.

2. Koulutukseen osallistuvien nimeämisen suorittaa työnantaja neuvoteltuaan asiasta yhteistoimintamenet- telyssä. Koulutustarpeet, jotka koskevat useita henkilöi- tä tai osastokokonaisuuksia, käsitellään asianomaista henkilöstöryhmää edustavan luottamushenkilön kans- sa siten, että yrityksen toiminnan ja henkilöstön amma- tillisen kehittymisen tarpeet voidaan sovittaa yhteen.

5 §

Ammattiyhdistys- ja työsuojelukoulutus

1. Keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen järjestämille enintään kolmen kuukauden pituisille kursseille anne- taan tässä pykälässä jäljempänä mainituille luottamus- henkilöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se käy päinsä aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle.

Koulutustyöryhmän hyväksymille ay-kursseille saavat pääluottamusmies, varapääluottamusmies, luottamus- mies, varaluottamusmies ja ammattiosaston tai yhdis- tyksen puheenjohtaja osallistua heidän palkkaansa enintään kuukauden osalta vähentämättä.

Työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu, työsuojeluasia- mies ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua yhteistyötehtäviinsä liittyville enintään kahden viikon pituisille kursseille heidän palkkaansa vähentämättä.

2. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille, on viikon tai lyhyemmän kurssin osalta annettava vähintään kol- me ja pidemmän kurssin osalta vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkamista.

Jos osallistuminen ko. ajankohtana aiheuttaisi tuntu- vaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle, työn- antajan on ilmoitettava pääluottamusmiehelle viimeis- tään kaksi viikkoa ennen kurssin alkua syy, jonka ta- kia vapauden myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin sovitaan yhteisesti vaihtoehtoinen ajankohta.

3. Työnantaja maksaa ay- ja työsuojelukoulutukseen oikeutetuille kursseille osallistujille kultakin sellaisel- ta kurssipäivältä, jonka osalta palkkaa ei vähennetä, kurssin järjestäjälle tarkoitettuna ruokailukustannus- ten korvauksena liittojen välillä sovittavan ateriakor- vauksen. Ateriakorvauksen suuruus on vuonna 2020 25,56 euroa.

4. Osallistuminen ay-koulutukseen ei yhden kuukau- den rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 §

Liittojen yhteinen koulutus

1. Koulutustyöryhmä voi hyväksyä koulutussopimuk- sen tarkoittamaksi koulutukseksi liittojen yhdessä so- pimia työehtosopimuskoulutustilaisuuksia tai alan yt- toimikunnan sekä graafisen alan turvallisuustyön työ- alatoimikunnan järjestämiä koulutustilaisuuksia.

2. Koulutukseen osallistuvalle henkilölle suoritetaan korvaus kuten 4 §:ssä on määrätty.

3. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallises- ti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken.

7 § Opintovapaa

Sopijaosapuolet tiedottavat opintovapaasta, aikuiskou- lutustuesta ja muusta aikuiskoulutuksesta.

8 §

Erimielisyyksien käsittely

Kaikki tätä koulutussopimusta koskevat erimielisyydet alistetaan liittojen välisen koulutustyöryhmän käsiteltä- viksi. Erimielisyydestä on yrityksessä laadittava muis- tio ja se on osoitettava koulutustyöryhmälle. Muutoin noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvotte- lujärjestystä.

TYÖSUOJELUSOPIMUS – YLEINEN OSA

1 § Yleistä

Työsuojelua koskevan lainsäädännön tarkoittamaa työ- paikkaa varten nimeää työnantaja työsuojelupäällikön ja työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt työsuojeluval- tuutetun siten kuin jäljempänä todetaan.

2 § Valinnat

1. Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua on valittava kahdeksi kalenterivuodeksi , kun työpaikassa säännöllisesti työssä olevien työntekijöiden kokonais- määrä, toimihenkilöt mukaan luettuna, on vähintään kymmenen. Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan työsuoje- luvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua.

2. Mikäli johonkin henkilöstöryhmään ei kuulu kym- mentä henkilöä eikä muusta ryhmästä valittua työsuo- jeluvaltuutettua ole valittu yhteisesti hoitamaan työsuo- jeluvaltuutetun tehtävää, voi luottamusmies osallistua edustamansa henkilöstöryhmän osalta työsuojelua koskevien asioiden käsittelyyn.

Jos vähintään kymmenen hengen työpaikassa mihin- kään henkilöstöryhmään ei kuulu vähintään kymmentä henkilöä, voivat ryhmät paikallisesti sopien valita yhtei- sen työsuojeluvaltuutetun.

3. Jakajilla on, ottaen huomioon heidän työolosuh- teensa työnantajan yleisen valvonta-alueen ulkopuo- lella, oikeus valita oma työsuojeluvaltuutettu.

Mikäli jakajat eivät valitse erikseen heitä edustavaa työsuojeluvaltuutettua, heillä on yhdessä työntekijöi- den kanssa oikeus osallistua työpaikan yhteisen työ- suojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valintaan.

4. Jos työpaikan olosuhteet antavat siihen aihetta, voi- vat eri henkilöstöryhmät sopia työsuojeluvaltuutettujen vaalia järjestettäessä siitä, että toimihenkilöasemas- sa oleviin työntekijöihin katsotaan kuuluviksi samoissa työtiloissa ja työolosuhteissa työskenteleviä työntekijöi- tä.

3 § Työsuojeluasiamiehet

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, teh-

tävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti siten, et- tä toimialueet muodostuvat tarkoituksenmukaisiksi ja kattavuudeltaan sellaisiksi, että tuotantolaitoksen tai vastaavan toimintayksikön eri osastot ja ammattiryh- mät ovat edustettuina ottaen huomioon esiin tulevat työsuojeluriskit ja muut olosuhteet.

4 §

Paikallinen sopiminen

1. Paikallisesti voidaan työsuojelun valvonnasta ja työ- paikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 23 ja 29 §:ien mukaisesti sopia yhteistoiminnan järjestämi- sestä. Työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen teh- tävien yhdistämisestä voivat henkilöstöryhmät sopia lain mukaisesti.

2. Tuotantolaitoksen tai sitä vastaavan toimintayksi- kön toiminnan olennaisesti laajentuessa tai supistu- essa, saatetaan työsuojeluorganisaatio vastaamaan muuttunutta tilannetta.

5 § Työsuojeluyhteistoiminta

1. Työpaikalla tarkoitetaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 25

§:n mukaista työpaikkaa.

2. Työsuojelun käytännön toteuttamistavat sovitaan paikallisesti yhteistoiminnassa. Laajat, työolosuhtei- siin vaikuttavat kysymykset kuten työtilojen muutokset tai kone- ja laitehankinnat, joihin liittyy työsuojelullisia näkökohtia, on tarkoituksenmukaista käsitellä sovitta- valla tavalla asiaa koskevan yt-menettelyn yhteydessä.

3. Muuten työsuojeluyhteistyön toteuttaminen voi- daan järjestää tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuu- den pohjalta työsuojelutoimikunnassa, muussa yhteis- työelimessä ja linjaorganisaatiossa tapahtuvaksi siten kuin työpaikan olosuhteet edellyttävät.

6 § Työsuojeluyhteistoimintatehtävät

Työsuojeluyhteistoiminnassa tulee riittävän aikaises- sa vaiheessa käsitellä, ellei paikallisesti muuta sovita, muun muassa seuraavia asioita:

• vuosittainen toimintasuunnitelma

• työntekijäin terveyteen ja turvallisuuteen välittömästi vaikuttavat asiat

• työpaikan vaarojen ja haittojen selvittämisen periaatteet

• työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvitykset

• työkykyyn liittyvät kehitystavoitteet ja ohjelmat

• työn järjestelyyn ja mitoitukseen liittyvät asiat

• opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt

• erilaiset yhteistoiminnan piiriin kuuluvat tilastot ja muut seurantatiedot

• asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta

• yhteistoiminnan järjestäminen yhteisellä työpaikalla (tarvittaessa)

7 §

Työsuojelusäännökset

Työsuojeluyhteistyön osapuolille hankitaan työnantajan toimesta säädöskokoelma, joka käsittää työturvallisuus- ja työsuojelulainsäädännön.

TYÖSUOJELUSOPIMUS – ERITYINEN OSA

1 §

Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala

1. Sopimuksen tarkoituksena on työsuojelutoiminnal- le myönteisen hengen aikaansaaminen sekä työnanta- jien ja toimihenkilöiden yhteistyön edistäminen.

2. Yhteistyöhön osallistuvien henkilöiden tulee olla hy- vin perehtyneitä toimihenkilöiden työsuojelukysymyksiin.

3. Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin so- vittu, noudatetaan työsuojelun valvonnasta ja työpai- kan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia, joka ei ole tämän sopimuksen osa.

2 § Ajankäyttö

1. Työsuojeluvaltuutettu suorittaa tehtävänsä työajalla. Ajankäyttö sovitaan työnantajan kanssa. Poikkeukselli- sesti, tehtäväänsä liittyvän tapahtuman vuoksi, työsuo- jeluvaltuutetulla on oikeus käyttää työaikaansa tehtävän hoitamiseen myös muuna kuin sovittuna työaikana.

Työajan ulkopuolisista tehtävistä työsuojeluvaltuutetun tulee sopia työnantajan kanssa etukäteen, mikäli se on mahdollista.

2. Jos 1 momentissa mainittu henkilö suorittaa työnan- tajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta yli- työkorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta, ellei tehtävä johdu työsuojeluviran- omaisen määräyksestä tai sattuneesta tapaturmasta.

3 § Lisäkorvaus

1. Työsuojeluvaltuutetulle suoritetaan lisäkorvausta työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta hänen kuukausipalkkansa lisäksi 1.2.2015 alkaen seuraavasti:

Työsuojelu- Kuukausikorvaus euroissa valtuutetun

edustamien Työehtosopimuksen toimihenkilöiden voimaan-

kokonaismäärä tullessa 1.6.2020

10 – 24 51 € 53 €

25 – 50 64 € 66 €

51 – 100 77 € 80 €

101 – 200 89 € 92 €

yli 200 102 € 105 €

2. Lisäkorvauksen maksamisen perusteena on toi- mihenkilöiden lukumäärä 1. päivänä tammikuuta. Mukaan lasketaan myös vähintään vuoden pituises- sa määräaikaisessa työsuhteessa olevat. Jos toimi- henkilöiden määrässä tapahtuu olennaisia muutoksia kalenterivuoden aikana, korvausta voidaan tarkistaa erikseen sopien. Mahdollinen muutos tulee voimaan seuraavan kuukauden alusta.

3. Lisäkorvaus ei ole sellaista palkkaa eikä lisää, joka olisi otettava huomioon yli- ja sunnuntaityöstä makset- tavia korotuksia laskettaessa. Lisäkorvausta ei oteta huomioon myöskään vuosilomapalkkaa tai lomarahaa laskettaessa.

4. Lisäkorvaus maksetaan työsuojeluvaltuutetulle vuosiloman ja sairauden ajalta vain mikäli hän hoitaa valtuutetun tehtäviä tänä aikana. Jos työnantajalle on kirjallisesti ilmoitettu, että varavaltuutettu toimii työ- suojeluvaltuutetun sijaisena, maksetaan lisäkorvaus hänelle sijaisuuden ajalta.

4 § Toimitilat

1. Työnantaja järjestää työsuojeluvaltuutetulle tarkoi- tuksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvik- keiden säilyttämiseen ja antaa tarvittaessa tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämät- tömät keskustelut.

5 § Työsuhdeturva

1. Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomaute- taan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa työsuojeluvaltuutettuun, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan.

Mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kui- tenkin poiketa.

2. Työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei työ- suojeluvaltuutettua saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden toimihenkilöiden suostumusta, joita hän edustaa.

3. Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Työ- suojeluvaltuutetun työsopimuksen purkaminen sillä

perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta työsopimuslain velvoitteita (TSL 8:1 §).

4. Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettami- sesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Eh- dokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme viikkoa ennen vaalin toimittamista ja päättyy muun kuin vaalis- sa työsuojeluvaltuutetuksi valituksi tulleen osalta vaa- lituloksen tultua todetuksi.

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työ- suojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuu- si kuukautta hänen työsuojeluvaltuutetun tehtävänsä päättymisen jälkeen.

5. Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautet- tu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suori- tettava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on mää- rättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimus- lain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty.

Milloin tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimintayk- sikössä säännöllisesti työskentelevien henkilöiden yh- teismäärä on 20 tai vähemmän, on korvaus vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka.

6. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoit- taman työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut käynnistet- tävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun päättämi- sen peruste on riitautettu.

7. Työsuojeluasiamiestä ei saa irtisanoa työsuojelu- asiamiehen tehtävien hoitamisen johdosta.

6 §

Erimielisyyksien ratkaiseminen

Ellei tämän sopimuksen soveltamisesta työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuk- si, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista erimie- lisyyksien käsittelyjärjestystä.

HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI

Mikäli jompikumpi osapuoli sitä edellyttää, on laaditta- va yrityskohtainen hoitoonohjaussopimus hoitoonohja- ussopimusmallin pohjalta.

Yritys Oy:n suositus hoitoonohjaussopimukseksi

1. Yrityksen palveluksessa oleva työntekijä, jolle on kehittynyt tai selvästi kehittymässä jatkuvasta päihtei- den, ennen kaikkea alkoholin liikakäytöstä sosiaalinen tai terveydellinen ongelma, joka haittaa muun muassa hänen työntekoaan, pyritään ohjaamaan hoitoon tä- män sopimuksen mukaisesti.

2. Tavoitteena on rohkaista hoitoon hakeutumista si- ten, että ongelma ei johtaisi toimenpiteisiin, jotka saat- tavat aiheuttaa työsuhteen päättymisen tai muita yksi- lön kannalta haitallisia seuraamuksia. Hoitoon hakeu- tumista ei pidetä työsuhteen lakkauttamisperusteena.

3. Hoitoon ohjaaminen toteutetaan siten, että jokaisel- le ilmoitetaan tiedot käytettävissä olevista hoitopaikois- ta ja -muodoista sekä työpaikan hoitoonohjauksessa neuvova yhteyshenkilö.

4. Hoitoonohjaus toteutetaan ensisijaisesti työnte- kijän omasta aloitteesta ja toissijaisesti työnantajan aloitteesta, kun tämä joutuu harkitsemaan työsuhtee- seen kohdistuvia toimenpiteitä.

5. Jokaisessa hoitoonohjaustilanteessa selvitetään erikseen hoitoon ohjattavan, hoitopaikan ja yhteyshen- kilön kesken, tarvittaessa työnantajan kanssa, soveli- ain tarjolla olevista hoitovaihtoehdoista. Samalla selvi- tetään työntekijän mahdollisuudet saada hoidon ajalta taloudellista tukea sosiaalivakuutusjärjestelmästä.

6. Työntekijän hakeuduttua vapaaehtoisesti laitoshoi- toon, hänelle maksetaan työehtosopimuksen mukai- sesti sairausajan palkkaa laitoshoidon alkamisesta lu- kien, jos hoidosta on sovittu työnantajan kanssa.

7. Yhteyshenkilön tehtävistä hoitoonohjauksessa huo- lehtii yrityksen työterveyshuolto/tehtävään suostumuk- sensa mukaisesti valittu yhteyshenkilö.

8. Yhteyshenkilö suorittaa käytännön hoitoonohjaus- toimet, joita ovat muun muassa ajantilaus, paikanva- raus ja ehkä tarpeellinen yhteydenpito työnantajaan tai yhdysmieheen. Jokaisella on mahdollisuus keskustella

luottamuksellisesti hoitoon ohjaamisen mahdollisuuk- sista ja muista hoitoon liittyvistä käytännön tekijöistä yhteyshenkilön kanssa.

9. Työntekijän kanssa niin sovittaessa yhteyshenkilöl- lä tai työnantajalla on oikeus saada tieto hoitosopimuk- sen noudattamisesta.

10. Hoitoonohjauksessa mukana oleva ei ilman hoitoon ohjattavan nimenomaista lupaa saa muille ilmaista tie- toonsa saamiaan henkilökohtaisia seikkoja.

11. Työnantajan harkitessa työsuhteeseen liittyviä toi- menpiteitä päihteiden tässä tarkoitetun väärinkäytön vuoksi, yhteyshenkilöllä on oikeus osallistua kaikkiin neuvotteluihin, ellei työntekijä itse nimenomaan tätä kiellä.

12. Tähän sopimukseen on liitetty luettelo paikallisista hoitomahdollisuuksista. (Kunnan sosiaalilautakunta, A- klinikka, terveyskeskus, työterveyshuolto, katkaisuase- ma, mielenterveystoimisto, sairaala, hoitokoti, huolto- la, AA-ryhmä tms. Puhelinnumero, osoite, aukioloaika, henkilö, johon voi olla yhteydessä).

13.Tämä sopimus on hyväksytty yrityksen yt-neuvotte- lukunnassa.

MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT

1. Yleistä

1.1. Matkalla tarkoitetaan työtehtävien edellyttämää matkustamista työpaikan tai tavanomaisen työalueen ulkopuolelle.

1.2. Matkavuorokausi on työmatkan alkamista seu- raava 24 tunnin pituinen ajanjakso. Matka alkaa työ- paikalta tai erikseen sovittaessa työntekijän asunnolta ja päättyy hänen palatessaan jompaankumpaan.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen se- kä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvitta- essa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä ottaen huomioon toimenpiteet, joihin työnantaja on ryhtynyt oleskelua silmälläpitäen.

2. Korvattava matkustusaika

2.1. Matkan aikana tehtävään työhön sovelletaan työ- ehtosopimuksen työaikamääräyksiä.

2.2. Säännöllisen työajan puitteissa tapahtuvasta matkustamisesta maksetaan ansionmenetyksen kor- vaus.

2.3. Mikäli matkustaminen tapahtuu säännöllisen työ- ajan ulkopuolella, maksetaan matkustamiseen käyte- tyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enin- tään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä.

2.4. Kello 22-07 väliseltä ajalta ei matkustusajan korvausta suoriteta, mikäli matkustajan käytössä on makuupaikka.

2.5. Perustuntipalkka lasketaan samaa jakajaa käyt- täen kuin laskettaessa ylityön perusteena olevaa tun- tipalkkaa.

2.6. Koska matkustamista työn tekemispaikalle ei lueta työaikaan kuuluvaksi ajaksi, matka-aikaa ei si- ten oteta huomioon vuorokautista ylityötä laskettaessa.

2.7. Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyt- tymistä viikkoylityön laskemisen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työ- tuntijärjestelmän mukaisen säännöllisen työajan enim- mäismäärään sellaisina matkustuspäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan työaikatilastoinnissa lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

2.8. Mikäli myynti, markkinointi tai siihen verrattavas- sa työssä työntekijän normaalit työtehtävät edellyttä- vät toistuvaa matkustamista tai milloin työntekijä teh- täviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suo- rittamisesta, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta. Tässä momentissa tarkoitetun työnte- kijän kanssa voidaan ruoka- ja päivärahojen asemes- ta sopia palkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.

3. Matkakustannusten korvaukset

Suoranaiset kustannukset

3.1. Työnantaja korvaa matkasta aiheutuneet kustan- nukset. Suoranaisia kustannuksia ovat matkaliput ja muut työmatkan suorittamisesta aiheutuvat tarpeelli- set kustannukset.

3.2. Oman auton käytöstä korvataan sopimuksen kohdan 6. mukainen kilometrikorvaus.

Päivärahat

3.3. Päivärahalla korvataan matkasta aiheutuvia kor- keampia elinkustannuksia.

3.4. Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Mat- kavuorokausi on 24 tunnin jakso matkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä.

3.5. Mikäli työtehtävien luonne edellyttää matkusta- mista, ei säännöllisen työajan puitteissa tapahtuvasta liikkumisesta makseta päivärahaa. (Tällaisia tehtäviä ovat mm. toimitustyö, jakelutyö, myyntityö, huoltotyöt ja muut työt, joiden luonne edellyttää liikkumista.)

Kotimaan matkat

3.6. Kokopäiväraha maksetaan matkalta, joka on kes- tänyt yli 10 tuntia.

3.7. Osapäiväraha maksetaan matkalta, joka kestää yli 6 mutta enintään 10 tuntia.

3.8. Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta va- jaavuorokaudesta, joka ylittää viimeisen matkavuoro- kauden yli kahdella tunnilla, maksetaan osapäiväraha. Kokopäiväraha maksetaan, kun vajaavuorokausi ylittyy 6 tunnilla.

3.9. Päivärahoista vähennetään 50 %, mikäli työnan- taja järjestää työntekijälle maksuttomat ateriat. Koko- päivärahan osalta tämä tarkoittaa kahta lämmintä ate- riaa ja osapäivärahan osalta yhtä lämmintä ateriaa.

Ulkomaan matkat

3.10. Ulkomaan päiväraha maksetaan matkalta, joka on kestänyt yli 10 tuntia.

3.11. Ulkomaan päiväraha määräytyy sen maan päi- värahan mukaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan mukaan, josta kulku- väline on viimeksi lähtenyt tai Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

3.12. Täyden 24-tunnin matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka ylittää viimeisen matkavuorokauden yli 2 tunnilla, maksetaan puolet ulkomaanpäivärahasta. Mikäli täysi matkavuorokausi ylittyy yli 10 tunnilla, maksetaan uusi ulkomaanpäivä- raha.

3.13. Päivärahasta vähennetään 50 %, mikäli työnte- kijä on saanut maksuttoman tai matkalipun tai hotelli- huoneen hintaan sisältyneen ruoan. (täysihoito)

4. Ruokaraha

4.1. Mikäli matkasta ei tule suoritettavaksi päivära- haa, mutta matka on kestänyt yli 6 tuntia, eikä henki- lö ole voinut ruokailla tavanomaisessa tai sitä vastaa- vassa ruokailupaikassaan, maksetaan ruokaraha. Täl- lä määräyksellä ei muuteta yrityskohtaisia käytäntöjä, mikäli ne ovat tarjonneet paremmat edut.

4.2. Ruokarahaa ei makseta, mikäli henkilö saa mak- suttoman ruoan tai ruokailu on järjestetty lounassete- lillä tai vastaavalla.

5. Majoituskustannukset

5.1. Mikäli työntekijä joutuu majoittumaan eikä työn- antaja ole järjestänyt kohtuulliset vaatimukset täyttä- vää majoitusta tai makuupaikkaa, majoittumiskustan- nukset korvataan seuraavasti:

5.2. Huoneen käytöstä johtuvat majoituskustannuk- set korvataan tositteen mukaisesti valtion matkustus- säännöstä ilmeneviin hotellikorvausten enimmäismää- riin.

5.3. Majoituslaskut korvataan tositteen mukaan, mi- käli paikkakunnalla ei ole mahdollisuutta yöpyä hotel- likorvausten enimmäismäärien puitteissa.

5.4. Mikäli henkilö ei esitä majoituksesta laskua työn- antajalle, maksetaan majoittumiskustannusten sijasta yöpymisraha.

6. Matkakorvaukset

Päivärahat, hotellikorvaukset ja kilometrikorvaukset ovat samat kuin kulloinkin verovapaiksi vahvistetut enimmäismäärät (ks. xxx.xxxx.xx).

7. Paikallinen sopiminen

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta voidaan paikallisesti sopia toisin edellyttäen, että yh- teisesti todetaan etujen kokonaisuutena ottaen olevan saman tasoiset kuin tässä työehtosopimuksen luvussa on määrätty.

TOVA-OPAS: LYHENNELMÄ TOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄOPPAASTA

(Kysymyksessä ei ole työehtosopimuksen osa)

1. Toimihenkilöiden palkkausjärjestelmä

TOVA eli toimihenkilöiden palkkausjärjestelmä perus- tuu tehtävän vaativuuteen ja sen pohjana on käytetty Palkkavaaka-järjestelmää.

Palkkausjärjestelmä sisältää vaativuusryhmittelyt ja niihin liittyvät vähimmäispalkat sekä henkilökohtaisen palkan kokemusosan (HEKO) tai sille vaihtoehtoisen henkilökohtaisen pätevyyden arviointijärjestelmän ns. HEPA-järjestelmän

Työehtosopimus määrittelee em. periaatteelle rakentu- vat palkkauksen vähimmäisehdot. Käytännön palkka- tasoon vaikuttavat työehtosopimusmääräysten lisäksi yrityksen palkkapolitiikka, tehtäväkohtaiset markkina- palkat sekä toimiala ja työpaikan sijainti.

Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka muo- dostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta palkkaryh- män perusteella ja henkilökohtaisen palkan kokemus- osasta (HEKO). Kun toimihenkilö on ollut yrityksessä viisi vuotta saman vaativuustason tehtävässä, hänen henkilökohtaisen palkkansa on oltava vähintään viisi prosenttia yli ko. palkkaryhmän vähimmäispalkan.

Henkilökohtaisen palkan kokemusosa ei ole voimas- sa, jos yrityksessä on sovittu vaihtoehtoisesta HEPA- järjestelmästä.

HEKO

Henkilökohtainen palkka

{

Henkilökohtainen palkanosa:

HEKO: 5 v/5 %

tai

HEPA: min. 8 %/yritys

Tulos- ja voittopalkkiot

määräytymisperuste: organisaation tai ryhmän tulos

Henkilökohtainen palkanosa

määräytymisperuste:

KUVA

TESn

palkka

Tehtäväkohtainen palkanosa:

7 palkkaryhmää

KUVA

työsuoritus tai ätevyys

Tehtävän vaativuus

määräytymisperuste: tehtävän vaativuus

Toimihenkilöiden palkkarakenne

2.1 Tehtävän vaativuus

Palkkausjärjestelmän keskeisin elementti on tehtävän vaativuus, joka määritellään TOVA-järjestelmällä sanal- lisin tasokuvauksin.

Palkkausjärjestelmän osat (Työmarkkinajärjestöjen työnarvi- ointijärjestelmien seurantaryhmä TASE 2003)

2. Palkkarakenne

Toimihenkilöiden palkkausjärjestelmässä henkilökoh- tainen palkka muodostuu kahdesta osasta: tehtävä- kohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaisen päte- vyyden ja työsuorituksen mukaan määräytyvästä hen- kilökohtaisesta palkanosasta.

Tehtävät sijoitetaan seitsemään vaativuusryhmään tehtävän vaativuuden perustella. Vaativuusryhmät toi- mivat myös palkkaryhminä, joiden pohjalta tehtäväkoh- tainen palkanosa määräytyy.

Tehtävän vaativuutta arvioitaessa mitataan tehtävän tekijälleen asettamia vaatimuksia. Arvioinnin kohteena on siten tehtävä ja sen sisältö. Arviointi ei ota kantaa henkilön työsuoritukseen, pätevyyteen, henkilökohtai- siin ominaisuuksiin, tehtävänimikkeeseen tai koulu- tukseen. Vaativuusarvioinnin tarkoituksena on tehtä- väkohtaisen palkanosan määrittäminen.

TOVA-järjestelmä arvioi tehtävän vaativuutta neljän eri tekijän pohjalta. Näitä ovat tehtävän edellyttämä osaa- minen, vuorovaikutustilanteiden haasteellisuus, tehtä- vään sisältyvät vastuut sekä itsenäisyys ja ohjaus pää- töksentekotilanteissa. Tehtävä kuuluu siihen vaativuus- ryhmään, jonka määritelmä lähinnä vastaa tehtävän sisältöä kokonaisarvioinnin perusteella.

Tehtävä saattaa sisältää piirteitä useammalta vaati- vuustasolta; tällöin on pohdittava, mikä on tehtävän kannalta merkittävää ja olennaista, ja tehtävä arvio sen mukaan.

Vaativuustekijät:

Osaaminen

Tehtävän edellyttämän osaamisen arvioinnissa otetaan huomioon vain sellainen ammattitaito, jota tehtäväs- sä tosiasiallisesti käytetään. Lähtökohtana ei ole siis henkilön koulutus, vaikka se usein antaakin suuntaa arvion tekemiseen.

Vuorovaikutus

Vuorovaikutustilanteiden arvioinnissa on oleellista se, mitä vuorovaikutuksella pitää saada aikaiseksi. Aloit-

teellisuus, aktiivisuus ja tavoitteellisuus vuorovaikutus- tilanteissa lisäävät tehtävän vaativuutta.

Vastuu

Vastuulla tarkoitetaan toimivaltaa toimia tiettyjen odo- tusten mukaan tehtävälle luonteenomaisten tavoittei- den toteuttamiseksi. Kaikkiin tehtäviin sisältyy vastuu oman työn laadusta ja toteuttamisesta suunnitelmien, aikataulujen ja annettujen ohjeiden mukaan. Vastuu korostuu, kun ohjeet ovat suuntaa-antavia tai tavoit- teet kokonaisuuksia, joita toimintastrategiat ohjaavat periaatteellisella tasolla.

Päätöksentekotilanteet

Itsenäisyydellä päätöksentekotilanteissa tarkoitetaan vapautta tehdä omaan harkintaan perustuvia päätök- siä ja toteuttaa ne. Tehtävä on sitä vaativampi, mitä laajemmalle päätösten vaikutukset kohdistuvat.

Vaativuustaso

Ryhmittelykuvaus

100

• Lyhyehköä käytännön kokemusta vaativa tehtävä.

• Työtä tehdään ohjauksen alaisena tai selkeiden ohjeiden mukaan.

• Päätöksentekotilanteet toistuvat samankaltaisina.

111

• Ammatillista osaamista edellyttävä tehtävä.

• Tehtävää hoidetaan vakiintuneiden menettelytapojen tai ohjeiden mukaan.

• Päätöksentekotilanteet ovat yleensä samantyyppisiä.

• Päätöksentekoon saatava tieto on hankittavissa työn lähiympäristöstä.

• Vuorovaikutus asiakaspinnassa perustuu ennalta annettujen ratkaisujen esittämiseen tai tiedon vastaanottamiseen ja välittämiseen.

124

• Tehtävässä tarvitaan ammatillista erityisosaamista ja tietoa yleisesti käytössä olevista toimin- tatavoista sekä näiden tietojen ja taitojen itsenäistä käyttöä.

• Työtä ohjaavat yleisluonteiset toimeksiannot tai ohjeet.

• Vuorovaikutus tapahtuu tiimeissä tai asiakaspinnassa, jossa tehtävällä on asioita selvittävä rooli.

154

• Tehtävässä on vastuu, asiantuntijuus tai itsenäisyys siinä määrin korostunut, että siitä on tullut edellisen ryhmän perusmääritelmää vaativampi.

• Tehtävä voi sisältää myös suorittavaa työtä tekevien työn ohjaamista.

191

• Tehtävässä tarvitaan teoreettista tietoa ja työprosessien hallitsemista.

• Tehtävään kuuluu ongelmien havaitsemista ja arviointia sekä ratkaisujen tuottamista (esi- merkiksi suunnittelua, selvittelyä tai kehittämistä).

• Tieto päätöksentekoa varten hankitaan aiemmista tapauksista tai yhdistelemällä lähiympä- ristöstä saatavaa uutta tietoa.

• Vuorovaikutukselle on tyypillistä asiantuntijarooli asiakaspinnassa tai työn johtaminen.

236

• Tehtävässä on vastuu, asiantuntijuus, itsenäisyys tai avainasema siinä määrin korostunut, että siitä on tullut edellisen ryhmän perusmääritelmää vaativampi.

292

• Tehtävään kuuluu yleensä organisointi-, suunnittelu- tai resurssivastuita.

• Vuorovaikutukselle on tyypillistä itsenäinen vaikuttaminen erityisasiantuntijana päätöksente- koon tai toimiminen kehittämistiimin vetäjänä.

• Tehtävässä korostuu kokonaisvaltainen asiantuntemus toiminnon prosesseista.

2.2 Henkilökohtaisen palkan kokemusosa (HEKO)

Vähimmäispalkkajärjestelmän toinen elementti on hen- kilökohtainen palkanosa (HEKO), joka perustuu työ- suhteessa hankittuun kokemukseen. Henkilökohtaisen palkan kokemusosa on osa vähimmäispalkkajärjestel- mää ja se lasketaan tehtäväkohtaisesta vähimmäispal- kasta.

Henkilökohtaisen palkan kokemusosa karttuu työsken- neltäessä samassa yrityksessä ja saman palkkaryh- män tehtävässä siten, että viiden vuoden jälkeen toimi- henkilön henkilökohtaisen palkan on oltava vähintään viisi prosenttia yli tehtäväkohtaisen vähimmäispalkan.

Palkkausjärjestelmän siirtymäsääntöjen mukaan hen- kilökohtaisen palkan kokemusosan kertyminen alkoi siitä, kun yrityksessä siirryttiin uuteen palkkausjärjes- telmään, mutta viimeistään 1.10.2008. Siirtymähet- kestä viiden vuoden jälkeen tarkastellaan ensimmäi- sen kerran, täyttävätkö henkilökohtaiset palkat viiden prosentin vähimmäisehdon.

Kokemusosan kertyminen

• Henkilön siirtyminen eri tehtävään saman palkkaryhmän sisällä ei keskeytä kokemusosan karttumista.

• Henkilön siirtyessä ylemmän vaativuustason tehtävään, henkilökohtaisen palkan kokemusosaan oikeuttavan ajan laskenta alkaa alusta.

• Mikäli henkilö siirtyy ylemmän vaativuustason tehtävästä alemman vaativuustason tehtävään, kokemusosan kertymisessä otetaan huomioon myös

se aika, jonka henkilö on työskennellyt vaativammassa tehtävässä.

• Uudessa työsuhteessa kertyminen alkaa alusta.

• Kokemusosaan oikeuttavaa aikaa kartuttavat työsuhteessa myös eräät työssäoloon verrattavat ajat kuten äitiys- ja vanhempainloma ja asevelvollisuusaika.

Henkilökohtaisen palkan kokemusosa (HEKO) ei ole voimassa, jos yrityksessä on sovittu otettavaksi käyt- töön yrityskohtainen henkilökohtaisen pätevyyden ar- viointijärjestelmä, ns. HEPA-järjestelmä.

2.3 Henkilön pätevyyden ja työsuorituksen arviointi (HEPA)

Vaihtoehtoehtoisesti henkilökohtainen palkanosa voi- daan määritellä yrityskohtaisella henkilökohtaisen pätevyyden ja työsuorituksen arviointijärjestelmällä (HEPA). HEPA-järjestelmään siirtymisestä on sovittava paikallisesti. HEPA-järjestelmän rakenne, mukaan lu- kien arvioitavat pätevyystekijät ja mittarit, on kuiten- kin työnantajan päätettävissä. Järjestelmästä samoin kuin siihen myöhemmin tehtävistä muutoksista tulee neuvotella työnantajan ja luottamusmiesten välillä so- pimukseen pyrkien.

Työehtosopimuksen vähimmäispalkkajärjestelmä ei sisällä sitovia määräyksiä itse HEPA-järjestelmästä lu- kuun ottamatta henkilökohtaisina palkanosina jaetta- van erän suuruutta.

Yrityksen on HEPA-järjestelmänsä kautta maksettava henkilökohtaisia palkanosia vähintään 8 prosenttia vä- himmäispalkkojen summasta.

Mikäli yrityksessä otetaan vaihtoehtoinen HEPA-järjes- telmä käyttöön, on toimihenkilöille kerrottava, mitä te- kijöitä mitataan, miten niitä mitataan, kuka mittaa ja miten tulokset vaikuttavat palkkaan. Työnantajan tulee myös selvittää luottamusmiehille henkilökohtaisia palk- koja koskevan 8 prosentin vähimmäisehdon täyttymi- nen työehtosopimusten mukaisten palkankorotusten yhteydessä, kuitenkin kerran vuodessa.

3. Palkkausjärjestelmän ylläpito

Palkkausjärjestelmän ylläpito edellyttää, että tehtävä- kuvausten ylläpidosta ja vaativuusarviointien tarkista- misista on luotu pelisäännöt ja määritelty vastuuhen- kilöt.

Palkkausjärjestelmän ylläpito helpottuu, kun tehtävä- kuvaukset pidetään ajan tasalla. Liitot suosittelevat, että tehtävien sisältöä tarkastellaan säännöllisesti esi- merkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä. Esimies ja tehtävää hoitava työntekijä ovat tehtävän sisällön asi- antuntijat.

Esimerkiksi työpaikan organisaatiomuutokset voivat vaikuttaa tehtävien sisältöihin merkittävästi ja silloin saattaa olla syytä tehdä tehtävien vaativuusluokitus uudelleen. Palkkausjärjestelmän ylläpitoa käsitellään neuvottelujärjestyksen mukaisesti, ellei yrityksessä ole erillistä luokitustoimikuntaa.

TEHTÄVÄNKUVAUSLOMAKE LIITE 1

Tehtävänimike	Yksikkö

Tehtävän tarkoitus
Kuvaile miksi tehtävä on olemassa.
Keskeiset tehtäväkokonaisuudet
Mitkä ovat keskeisimmät työtehtävät ja niiden tavoitteet ts. mitä niillä halutaan saavuttaa. Älä tee yksityiskohtaista tehtäväluetteloa, vaan keskity kokonaisuuksiin.
Tehtävän hoitamisen perusvaatimukset
A) Osaamisalueet
Xxxxx tehtävän kannalta keskeiset osaamisvaatimukset. Kuvaile osaamisen laajuus ja/tai monipuolisuus sekä millaista teoreettista ja käytännöllistä osaamista tarvitaan. Millaista kokemusta tehtävä edellyttää.
B) Erityisvaatimukset
Kerro millaisia erityistaitoja tehtävän hoitaminen edellyttää.
Tehtävään liittyvä yhteydenpito
A) Sisäiset yhteydet
Kuvaa sisäisiä vuorovaikutustilanteita (tiimityötä, neuvotteluja, raportointia jne.)
B) Ulkoiset yhteydet ja niiden tavoitteet
Kuvaa ulkoisia vuorovaikutustilanteita ja kerro mihin niillä pyritään.
Rooli päätöksentekotilanteissa
Kuvaa millaista vastuuta, itsenäisyyttä ja käytännön valtuuksia tehtävässä on suhteessa toiminnan seurauksiin.
Sijaistettavat tehtävät
Päivämäärä	Toimihenkilön allekirjoitus	Esimiehen allekirjoitus

Nimen selvennykset

Pätevyyden ja työsuorituksen arviointi

Työsuorituksen ja pätevyyden arviointi on osa tavoit- teellista ja suunnitelmallista johtamista. Siihen liittyy tehdystä työstä saatu rakentava palaute ja motivointi parempiin työsuorituksiin yrityksen tavoitteiden suun- taisesti. Suorituksen arviointi mahdollistaa huippusuo- ritusten tunnistamisen ja urakehityksen tukemisen, toisaalta tuo esiin alisuoriutujien tuen ja koulutuksen tarpeen. HEPA-järjestelmä on osa palkitsemista, ja se mahdollistaa oikeudenmukaisen palkkapolitiikan.

Hyvässä HEPA-järjestelmässä suoritustavoitteet ovat selkeitä, mitattavia ja luotettavasti arvioitavia. Työnte- kijöillä on mahdollisuus parantaa suoritustaan, ja pa- rantuneella suorituksella on yhteys palkkaan. Oikeu- denmukaisuuden kokemus takaa sen, että järjestel- mään sitoudutaan.

Järjestelmän rakentaminen ja ylläpito vaatii työtä ja ta- voitteellista johtamista. Järjestelmän hyötyjen on oltava kustannuksia suuremmat. Suunnitelmallinen ja tavoit- teellinen palkkapolitiikka lisää työn tuottavuutta. HE- PA-järjestelmän rakenteen lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota sen soveltamiseen: tulkintoihin, arviointiti- lanteisiin, päätöksentekoprosesseihin ja viestimiseen. Esimiesten rooli on merkittävä tavoitteiden asettami- sessa, palautteen antamisessa sekä oikeudenmukai- suuden kokemuksen luomisessa.

Työsuorituksen ja pätevyyden arvioinnissa otetaan kan- taa siihen, miten työntekijä suoriutuu tehtävässään suhteessa oman työtehtävän edellyttämiin vaatimuk- siin. Henkilön pätevyys ei riipu tehtävän vaativuudes- ta; kaikilla vaativuustasoilla voi olla eritasoisia työsuo- rituksia.

Pätevyyden ja työsuorituksen arviointi kohdistuu valit- tujen kriteerien mukaiseen toimintaan ja työsuorituk- seen. Arvioidaan toimintaa ja aikaansaannoksia, ei per- soonallisuuden piirteitä.

Hyvä

ösuoritus

Tehtävän ja tavoitteiden selkeys

x Osaaminen x Motivaatio

KUVA

Hyvä työsuoritus on usean eri tekijän tulo

Hyvä työsuoritus syntyy selkeistä tehtävistä ja tavoit- teista, osaamisesta ja motivaatiosta. Jos jokin näistä osatekijöistä ei ole riittävällä tasolla, se heijastuu työ- suoritukseen (kuva 1). Esimerkiksi osaamista on vai- kea hyödyntää, jos motivaatio puuttuu, tai tavoitteet ovat epäselviä.

Esimerkiksi seuraavia pätevyystekijöitä on käytössä:

• työtulos ja aikaansaannokset

• kyky kehittyä työssä, halukkuus oppia työskentelemään uusilla välineillä ja uusien menettelytapojen avulla

• monitaitoisuus, henkilön käyttöarvo useassa tehtävässä, monipuolisuus

• erityisosaaminen

• joustavuus, kykyä työskennellä paineen alaisena

• ihmissuhdetaidot, joilla tarkoitetaan kykyä luoda myönteinen työskentelyilmapiiri omassa työympäristössä ja kykyä tasoittaa ristiriitoja työyhteisön sisällä

• kyky viestiä, kun henkilö pyrkii esittämään näkemyksiään tiimissä, neuvotteluissa, opetustilanteessa tai raporttien ja selvitysten kautta

Edellä oleva pätevyystekijöiden luettelo ei ole tyhjentä- vä. Arvioitavat pätevyystekijät ja niiden keskinäinen pai- notus valitaan yrityksessä yrityksen tarpeiden mukaan.

Pätevyystekijöille asetettavat vaatimukset:

• tekijöiden tulee perustua tehtävään työhön

• henkilön tulee voida omalla toiminnallaan vaikuttaa arvioinnin tulokseen

• persoonallisuuden piirteitä (asenteet, muisti, älykkyys jne.) ei pidä käyttää tekijöinä

• tekijöiden tulee olla havaittavia ja arvioitavissa olevia ja niissä tulee esiintyä vaihtelua

• eri tekijät eivät saa mitata samaa asiaa

• tekijöiden tulee kattaa arvioitava tehtävä riittävästi

• eri tehtävissä tekijöillä voi olla eri merkitys ja painoarvo

HEPA-järjestelmän kehittäminen yhteistyössä ja sään- nöllinen toimivuuden seuranta takaa hyvän tuloksen: sitouttaa, parantaa laatua ja lisää oikeudenmukaisuu- den tunnetta. Läpinäkyvyys ja avoimuus takaavat luot- tamuksen järjestelmään.

Työntekijän on hyvä tietää HEPA-järjestelmästä aina- kin seuraavat asiat:

• mitä tekijöitä käytetään

• miten suoritusta arvioidaan

• kuka ja milloin arviointi tehdään

• miten ja milloin esimies antaa palautteen

• miten autetaan henkilöä suorituksen parantamiseen

• miten palkitaan hyviä suorituksia

Muistilista

• kerrotaan henkilöstölle

• lähtökohtana tehtävät ja niiden sisältö

• selvitetään tekijät, joita menestyksellinen tehtävien hoitaminen edellyttää

• laaditaan arviointijärjestelmä (tekijät, arviointiasteikko, painoarvot jne.)

• laaditaan menettelytavat

• koulutetaan esimiehet

• seurataan mittauksia ja tuloksia ja tehdään tarvittaessa tarkistuksia

Onnistuneen HEPA-järjestelmän toteutus vaatii monen osatekijän huomioimista. Arviointilomakkeiden lisäksi tulee luoda käytännöt arviointien suorittamiseen ja kyt- keä nämä organisaatioiden muihin johtamiskäytäntöi- hin. Prosessille on varattava aikaa. Esimiesten rooli on tärkeä eikä vuorovaikutuksen merkitystä saa unohtaa. Toimiva järjestelmä on hyväksi koko organisaatiolle.

TOIMIVUUDEN SEURANTA

Vaikutus toimintaan

Tehtävät & tavoitteet

Palaute, kehitys- keskustelut

Suorituksen arviointi

Suoritus & tulokset

Henkilön panos:

• osaaminen

• tapa toimia

Vaikutus palkkaan

KUVA

”Xxxxxx, seuraa ja paranna – palkiten paremmaksi”

ASIAHAKEMISTO

adoptiovapaa 6.4

alkoholi 15

allekirjoituspöytäkirja 19

ammatillinen koulutus 12.4

ammattiyhdistysmaksut 7.1

ansionmenetys .................................................... 6. 1.4, 7.2.3

arkipyhäviikot 3.5

aseeton palvelu 7.3

asevelvollisuus 6.7, 7.3

ateriakorvaus 12.5

avioliittoon vihkimispäivä 6.7

ay-koulutus 12.5

• irtisanomisen perusteet 10.8

• irtisanomissuoja raskauden

ja äitiysvapaan aikana 10.14

• korvaus perusteettomasta irtisanomisesta 10.20

• lomautuksen ennakkoselvitys 10.3

• lomautus 10.2

• lomautusilmoitus 10.4

• takaisinottaminen 10.17

• työntekijän kuuleminen 10.9

• työvoiman vähentämisjärjestys 10.15

isyysraha 6.4

isyysvapaa 6.4

ennakkoselvitys 10.3

epidemia 6.1.2

erimielisyyksien käsittely .......... 8.4, 10.18–19, 12.8, 14.6

erimielisyysmuistio 8.4, 12.8

jatkuva neuvottelumenettely 1.3, 19.11

joukkotarkastukset 6.1.5

jouluraha 4.13

järjestäytymisoikeus 7.7

jäsenmaksujen perintä 7.1

fysikaalinen hoito 6.1.4

hammassairaus 6.1.4

harjoittelijan vähimmäispalkka 4.6

henkilökohtainen palkka ................................... 4.4, 4.5, 18

henkilökohtainen pätevyys 4.5

hoitoonohjaus 15

hoitovapaa 6.6, 10.14

hotellikorvaus 16.5

hälytysluontoinen työ 3.9

hälytysraha 3.9.2

kasvattilapsi 6.4

kertausharjoitukset 3.12, 7.4

keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika 3.2

kesätyöntekijät 4.6

kilometrikorvaus 16.3, 16.6

koeaika ................................................................1 1.5, 2.1.3

kokoontuminen työpaikalla 8.1

koulutussopimus 12

• ammatillinen koulutus 12.4

• ay-koulutus 12.5

• koulutustyöryhmä 12.2

• työsuojelukoulutus 12.5

• uudelleenkoulutus 12.4

• yhteinen koulutus 12.6

kuukausipalkan jakaja ................ 3.6.6, 4.8.3, 5. 1.4, 5.2.4

ikäkausitarkastus 6.1.5

ilmoitusten suorasyöttö 1.1.2

iltatyö 3.3

iltatyölisä 3.3

irtisanomissuojasopimus 10

• ilmoitus irtisanomisesta 10.10

• irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 10.12

• irtisanomisajat 10.11

laboratoriotutkimukset 6.1.4

laitoshoito 15.6

lakisääteinen lääkärintarkastus 6.1.5

lapsen sairastuminen 6.6

lepoajat 3.10

lisäilmestymispäivät 3.13

lisätyö 3.6

liukuva työaika .....................................................3. 1.3, 3.11

lomakausi 5.1.1, 5.1.6, 5.2.3

lomakorvaus ...........................................................5. 1.4, 5.3

lomapalkka .........................................................5.1.1, 5.1.4,

lomaraha ............................... .3.12, 5.1.1, 5.1.5, 5.3, 8.2.4

lomautetun irtisanoutuminen 10.7.1

lomautuksen ennakkoselvitys 10.3

lomautus 10

lomautusilmoitus 10.4

lomautusilmoitusajat 10.4

luottamusmies 11

• luottamusmiehen lisäkorvaus 11.8

• luottamusmiehen tehtävät 11.5

• luottamusmiehen työsuhde 11.4

• vapautuksen antaminen 11.7

luottamustehtävät 7.2

lyhyt tilapäinen vapaa 6.7

läheisen omaisen kuolema 6.7

lääkärintodistus 6.1.2

lääkärissäkäynti 6.1

• hammassairaus 6.1.4

• joukko- ja ikäkausitarkastukset 6.1.5

• laboratorio- ja röntgentutkimukset 6.1.4

• lakisääteiset tarkastukset 6.1.5

• lääkärinpalkkio 6.1.2

• silmäsairaus 6.1.4

majoituskustannusten korvaus 16.5

matka-ajan korvaus 16.2

matkakustannusten korvaukset 16.3

matkavuorokausi 16.1, 16.3

merkkipäivä 6.7

muutokset työtehtävissä 2.2, 4.2

määräaikainen työsopimus 2.1.2

neuvottelujärjestys 8.3

neuvottelukunta 9.3

neuvottelumääräykset 8

näkökykyä rasittava työ 6.2

näyttöpäätelasit 6.2

olosuhdelisä 12.4

omailmoitus sairastumisesta .................................................

opintovapaa 12.7

osa-aikatyö 1.1.4, 3.5

osa-ajan palkka 4.8

osapäiväraha 16.3

paikallinen sopiminen 8.2

• hälytysluontoinen työ 3.10

• irtisanominen 10.18

• lomapalkan korotus 5.1.5

• palkkausjärjestelmä 4.11, 18

• säästövapaa 5.1.1

• talviloma 5.2.5

• työaika 3.1, 3.2.2

• työajan lyhentäminen 3.12

• työsuojeluyhteistoiminta 13.5–6

• varallaolo 3.8

• vuorokausilepo 3.10.2

• vuosiloma 5.1.1

• vuosilomapalkka 5.1.1

• yksi ylityökäsite 3.6.2

• ylityö 3.6

palkan maksaminen 4.10

palkkarakenne 4.1, 18

palkkatasa-arvo ja yhdenvertaisuus 19.8

palkkatodistus 10.17

palkkausjärjestelmä 4.11, 18

perhevapaat 6.4–5, 10.4

provisiopalkkatyö ...........................1.1.4, 3.4.5, 4.12, 5.1.4 päivittäiset tauot 3.10.1

päiväraha .............................................................6.3, 6.5, 16

rauhanturvaamistoiminta 7.3

ruokaraha 16.4

ryhmähenkivakuutus 7.5

röntgentutkimukset 6.1.4

sairaan lapsen hoito 6.6

sairaus 6.1

• ilmoittaminen 6.1.1

• lääkärintodistus 6.1.2

sairausajan palkka 6.3, 15

• sairausvakuutuskorvaukset 6.5

• työkyvyttömyyden uusiintuminen 6.3.2

sairauspoissaolojen hallinta 19.9

sairauspäiväraha 6.5

sanomalehtityön erityismääräys 3.13

sijaisuus 4.9

silmäsairaus 6.1.4

siviilipalvelu 7.3

sopimuksen voimassaolo 1.2

soveltamisala (työehtosopimuksen) 1.1

sunnuntaityö 3.7

sunnuntaityökorotus 3.7

syntymäpäivä 6.7

säännöllinen työaika 3.1

• tasoittumissuunnitelma 3.2.1

säästövapaa ..............................................3.11, 5. 1.1, 8.2.4

talviloma 5.2

• ansainta ................................................... 5. 2.1–5.2.3

• antaminen 5.2.3

• jakaminen 5.2.5

• kuukausipalkan jakaja 5.2.4

• rahaksi vaihto 5.2.5

• talvilomakorvaus 5.3

tapaturma ...........................................................6.1, 6.3, 6.5

tehtävien vaativuusryhmittely 4.1, 8.5.3

tilapäinen hoitovapaa 6.6

TOVA 17

tuntipalkan jakaja 4.3, 4.8

työaikamääräykset 3

• keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika 3.2

• liukuva työaika .............................. 3.11, 3. 12.4, 3.13

• säännöllinen työaika 3.1

• viikoittainen työaika 3.1–3.2

• vuorokautinen työaika 3.1

• vuorotyö 3.3

• ylityö, lisätyö 3.6

työaikapankki 3.11

työaikatilasto 11.6

työajan lyhentäminen 3.12

työajan tasoittumissuunnitelma 3.2.1

työehtosopimus 1

• erimielisyyksien käsittely ....8.4, 10.18–10.20, 14.6

• irtisanominen 1.2.1

• jatkuva neuvottelumenettely 1.3

• noudattaminen 1.2.2

• paikallinen sopimus 8.2

• sitovuus 1.1

• soveltamisala 1.1

• valvontavelvollisuus 1.4

• voimassaolo 1.2.1

työkyvyttömyys 6.1

työpaikkaterveydenhuolto 6.1.3

työrauhavelvoite 8.6

työriita 8.7

työsopimus 2.1

työsuhde 2

• ehtojen muuttaminen 2.2, 4.2

• päättyminen 10

työsuojeluasiamies ..............................12.5.1, 13.3, 14.5.7

työsuojelupäällikkö 13.1

työsuojelusopimus 13, 14

työsuojeluvaltuutettu ..................................... 12. 5.1, 13, 14

• ajankäyttö 14.1

• lisäkorvaus 14.3

• työsuhdeturva 14.5

• valinta 13.2

työsuorituksen arviointi 4.5, 18

työtehtävien muuttuminen 2.2, 4.2

työttömyysturvalaki 10.17

työtuomioistuin 8.5.3

työvoiman vähentämisjärjestys 10.15

työvoimaviranomainen 10.17

ulkomaan päiväraha 16.3

ulkopuolinen työvoima 2.1

uudelleenkoulutus 12.4

vaalit 11.3

valvontavelvollisuus 1.4

vapaapäivät 3.4

varallaolo 3.8

varallaolokorvaus 3.8.1–2

varaluottamusmies 11.2

vastuuvakuutus 7.6

vihkimispäivä 6.7

viikkolepo 3.10.3

viikkolepokorvaus 3.10.3

viikoittainen ylityö 3.6

vuokratyö................................................................. 1 1.6, 2.1

vuorokausilepo 3.10.2

vuorotyö 3.3

vuosiloma 5.1

• ansainta 5.1.2

• antaminen 5.1.6

• kuukausipalkan jakaja 5.1.4

• lomakausi 5.1.6

• lomakorvaus 5.1.4

• lomanmääräytymiskuukausi 5.1.3

• lomaraha 5.1.5

• paikallinen sopiminen 5.1.1

• provisiopalkka 5.1.4

• vuosilomapalkka 5.1.4

vähimmäispalkat 4.3

• harjoittelijan vähimmäispalkka 4.6

• kesätyöntekijän palkka 4.6

välimiehet / välimiesoikeus 8.5, 10.18.5

yhteinen koulutus 12.6

yhteiskunnallinen luottamustehtävä 7.2.3

yhteistoiminta 9

yksi ylityökäsite 3.6.2

• kolmikantaisuus 3.6.2

ylityö 3.6

• enimmäismäärä 3.6.3

• peruspalkan laskeminen 3.6.6

ylityöjakaja 3.6.6

yöpymisraha 16.5.4

yötyö 3.3, 5.2.1

yötyölisä 3.3

äitiysraha 6.4–6.5

äitiysvapaa 6.4–6.5

äitiysvapaan palkka 6.4–6.5

äkillinen sairaus 6.1.4

Document Metadata

Table of Contents

MEDIALIITON

Document Metadata